Syyskokous JUKO specialaisten asialla. Työvoimaneuvojat palkkakuopassa. sivu 4. sivu 6. sivu 10 TEEMANA JULKINEN SEKTORI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Syyskokous 27.10. JUKO specialaisten asialla. Työvoimaneuvojat palkkakuopassa. sivu 4. sivu 6. sivu 10 TEEMANA JULKINEN SEKTORI"

Transkriptio

1 SPECIA RY:N JÄSENTIEDOTE asiantuntij asiantuntiia TEEMANA JULKINEN SEKTORI Syyskokous sivu 4 JUKO specialaisten asialla sivu 6 Työvoimaneuvojat palkkakuopassa sivu 10

2 pääkirjoitus Kiireinen syksy edessä TToivottavasti kaikilla on ollut virkistävä ja voimaannuttava kesäloma, koska syksyn työt ovat taas käynnistyneet ja monen jäsenen viestimänä myös kiire vain kiihtyy ja loman vaikutus on haikea muisto vain. Syksy nostaa esille myös sopimusneuvottelut ja ensimmäiseksi meitä jäseniä tietysti kiinnostavat kuinka kehittyvät meidän palkkamme. Meitä edustaa neuvottelutilanteessa julkisella sektorilla JUKO, jonka uusi neuvottelujohtaja Risto Kangas on tämän lehden haastateltavana. Hän kertoo neuvottelujärjestelmästä ja myös valtion uusista palkkausjärjestelmistä ja toteaa niihin satsatun tuntuvasti r ahaa, minkä pitäisi näkyä myös käytännön palkoissa. Lisäksi valtiolla on asetettu yhteiseksi tavoitteeksi palkkakilpailukyvyn ylläpitäminen ja kohentaminen myös tulevina vuosina. Käytäntöön sovellettuna tämän pitäisi vaikuttaa suotuisasti palkkakehitykseen. Onko näin? Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus selvitti specialaisten valtionsektorilla työskentelevien palkkatilannetta. Suurin osa jäsenistä valtiolla on jo uuden palkkausjärjestelmän piirissä, mutta kriittisyys on vuosi vuodelta vain kasvanut. Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotosta on kyllä tiedotettu, mutta monet kyseenalaistavat tuliko tietoa riittävästi ja selkeästi. Samoin oli vain puolella tutkimukseen vastanneista ollut mahdollisuus osallistua tehtävän vaativuuden arviointiin. On huolestuttavaa, että joka toinen ilmoitti tekevänsä ylitöitä, vaikka korvausta ei aina saa tai vapaana annettu korvaus jää käyttämättä. Valtion sektorin keskipalkka oli tutkimuksen mukaan 2720 euroa kuukaudessa. Kun valpas-rahalla pyrittiin korjaamaan palkkavääristymiä ja oletettiin esimiesasemassa olevien korkeampien palkkaluokkien korotuksen vetävän mukanaan asiantuntijatehtävissä olevien palkkoja ylöspäin, ei näin tapahtunutkaan. Entiset A19 24 palkkaluokat jäivät kuoppaan, jonka todisti Palkansaajien tutkimuslaitoksen viime vuonna tekemä tutkimus. Nyt on näitä palkkoja uudessa palkkausjärjestelmässä saatava nostettua oikealle tasolle. Se ei ole vielä tapahtunut. Julkisuudessa on nostettu esille kuntasektorin alipalkatut. Hyvä niin. Kuitenkin julkisen sektorin korkeasti koulutettujen alipalkoista on puhuttava yhdellä suulla, vastakkainasettelua ei saa olla. Palkkausta tulee erityisesti kohentaa korkeaa koulutetusta vaativissa asiantuntijatehtävissä naisvaltaisissa virastoissa. Tässä työssä Specia on vahvasti mukana! Leena-Maija Talikka Puheenjohtaja asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Asiantuntija, ilm. v:sta 1991 Julkaisija: SPECIA ry Päätoimittaja: Markku Saarinen Ulkoasu: Public Design Oy Paino: Forssan kirjapaino Oy PL 38, Forssa Painos: 6000 Specian toimisto Toiminnanjohtaja Markku Saarinen Puh Kehittämispäällikkö Simon Huldén Puh Faksi (09) Maistraatinportti 4 A Helsinki Specia ry:n puheenjohtaja: Leena-Maija Talikka Puh Osoitteenmuutokset, valtakirjat ja jäsenmaksut Akavan Erityisalojen jäsensihteerit Puh Faksi (09) (toimistoaika ) Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Asemamiehenkatu 2, Helsinki Puh. (09) Faksi (09) päivystys: ma to klo Kannen kuva: Simon Huldén. KUMULAn ja Specian hallitukset pitivät yhteistyöseminaarin 9.6. Helsingissä. 2 asiantuntija

3 KUMULAn ja SPECIAn hallitusten yhteinen seminaari Leena-Maija TSpecian puhe Kuntien asiantuntijat KUMULA ry:n ja SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry:n hallitukset kokoontuivat yhteiseen kehittämis- ja suunnitteluseminaa - rin Helsinkiin lauantaina Kehittämispäivän tavoitteena oli vahvistaa KUMULAn ja SPECIA:n hallitusten johtamisvalmiuksia ja syventää järjestöjen keskinäistä yhteistyötä. Tavoitteena oli myös selki - yt tää järjestöjen asemointia toimintaympä - ris töissään sekä löytää uusia ratkaisumalleja edun valvontaan. Kehittämispäivä koettiin mo lempien järjestöjen hallitusten taholta an - toisaksi sekä tiedollisesti että kokemuksellisesti. Kummankin järjestön hallitukset pitivät tärkeänä lisätä keskinäistä yhteistyötä eri tasoilla ja sovittiin, että yhteistä koulutusta jatketaan syksyllä. Koulutuspäivästä vastasi yhteyspäällikkö Jarmo Nurmio JVN Oy Ke hit - tä mistalosta. Leena-Maija Talikka, Specian puheenjohtaja Maarit Helén, Kumulan puheenjohtaja Jos jäät työttömäksi tai lomautetuksi Tässä tilanteessa ota välittömästi yhteyttä omaan työvoimatoimistoosi ja ilmoittaudut työttömäksi työnhakijaksi. Voit ilmoittautua työvoimatoimistoon jo työssäoloaikana, jos vain tiedät, koska työttömyys tai lomautus alkaa. Lisätietoja työttömyysturvasta löydät kassamme Erityiskoulutettujen työttömyyskassan sivuilta ja oman työvoimatoimistosi löydät esimerkiksi Tuemme opintojasi avoimessa yliopistossa Tarjoamme jäsenetuna koulutustukea, jota voit anoa lisäkoulutukseesi avoimessa ja kesäyliopistoissa. Maksamme 50 % koulutuksen kuluista ja enintään 80 euroa/jäsen. Tukea voi anoa vain kerran vuodessa. Tuki haetaan hakemuksella, joka löytyy kotisivujemme linkistä Jäsenedut ja koulutus. Hakemuksen liitteenä on kopio maksetuista kuluista. Specian hallitus päättää tuen myöntämisestä. Lisätietoja asiasta voit kysyä toimistolta tai Hakemukset postitetaan osoitteella Specia, Maistraatinportti 4A, Helsinki. Virkistystä järjestötyöntekijöille Siuntiossa jäsenuutisia Akavan erityisalat järjestää kaikille järjestöissä työskenteleville jäsenille virkistyspäivän lauantaina klo 9 17 Siuntion kylpylässä. Tavoitteena on virkistyä sekä fyysisesti että psyykkisesti sekä tarjota voimavaroja joskus vaikeisiinkin työtilanteisiin. Päivän aikana käydään läpi järjestösektorilla työskentelevien jäsenten ajatuksia siitä, millaista on tehdä työtä järjestössä. Mitä hyviä ja huonoja puolia työ pitää sisällään, millaista on työskennellä epäsään - nöllisten työaikojen sekä luottamusjohdon ja oman esimiehen paineiden keskellä? Yhdessä pohditaan myös sitä, mitä tukea omalta liitolta kaivattaisiin työelämän tukemiseksi? Päivän kouluttajana toimii Riitta Saarikangas. Päivän päätteeksi liikutaan ohjatuissa ryhmissä joko ulkona tai kylpyläosastolla. Päivän hinta on 20 euroa, joka sisältää kahvit ja lounaan. Ilman palkkatuloa oleville jäsenille päivä on maksuton. Ilmoittautuminen viimeistään kahta viikkoa ennen tilaisuutta sähköpostilla osoitteeseen Kaikille ilmoittautuneille lähetetään kurssivahvistus. Siuntioon on järjestetty ilmainen bussikuljetus Helsingistä. Information in English! Don t you speak Finnish or Swedish? Feeling ignored? Don t hesitate to contact Simon Huldén at Specia if there is anything you are wondering about ( or Simon will serve you in English and will be glad to help you out. Specia is also planning on improving its services for foreigners who are facing difficulties on the Finnish labour market. Looking forward to hearing from you! asiantuntija 3

4 jäsenuutisia Levin mökki haussa nyt! Jäsenten käytössä on lomaosake Levillä. Hirvasporo on vuonna 2004 valmistunut paritalo. Mökin varauksia/hake - muksia vuodelle 2008 alamme ottaa vastaan alkaen ja haku jatkuu asti. Hakutoiveet voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen Tarkat lomahuoneiston varaus - ehdot ja hinnat löytyvät netistä osoitteesta ja sieltä linkki jäsenedut. Pääperiaatteena on, että etusijalla ovat ne hakijat, jotka ovat ensikertalaisia tai eivät ole viimeisen kahden vuoden aikana mökkiä varanneet. Mikäli hakijoita on useita samalla viikolle, arpa ratkaisee. Myös lokakuun jälkeen voi kysellä mahdollisia vapaita viikkoja. Mökki perheystävällinen Hirvasporo sijaitsee Etelä-Rakassa, vain reippaan kävelymatkan (noin 2,5km:n) päässä kaikista palveluista ja laskettelurinteestä. Suksibussilla pääsee sesonkiaikaan muutaman kymmenen metrin päästä rinteisiin tai keskustaan aivan ilmaiseksi. Valaistu hiihtolatu kulkee aivan vieressä. Lomaosake on suunniteltu vapaa-ajan käyttöön ja huoneisto on niin tilava, että jopa 6 8 henkeä sopii majoittumaan. Asunnossa on kaksi makuuhuonetta, parvi, tilava tupa, keittiö, sauna, pesuhuone sekä iso ulkoterassi ja parveke. Mökki on täysin kalustettu ja kaikki tarvittavat astiat ja kodinkoneet löytyvät. Suunnitellussa on otettu huomioon myös erittäin hyvin lapsiperheiden tarpeet (mm. lasten vuoteet jne.). Lisäetuna jäsenillemme tarjoamme kaksi mökkikohtaista hissilippua, joita voi loman aikana käyttää. Loppuvuoden 2007 vapaat viikot ja mahdolliset peruutukset ilmoitamme Specian nettisivuilla. Tervetuloa SPECIA ry:n syyskokoukseen ja teatteriin lauantaina Specia-asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään lauantaina klo Paasitornin kokoushuoneessa , Paasivuorenkatu 5A, Helsinki. Kokousedustajille tarjotaan tulokahvi. Syyskokouksen jälkeen Specia tarjoaa ilmaiseksi jäsenetuna Helsingin kaupunginteatterissa musikaalin The Producers - Kevät koittaa Hitlerille (Lue lisää: Musikaaliin on varattu vain 40 lippua, jotka jaetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Pidä kiirettä, jos haluat mukaan. Syyskokoukseen osallistujien matkakulut korvataan julkisten kulkuneuvojen mukaan (juna, bussi). Järjestelyjen vuoksi pyydämme ilmoittautumaan mennessä sähköpostilla osoitteeseen AIKATAULU 9.30 Ilmoittautuminen ja tulokahvi Syyskokous Tauko Musikaali The Producers Helsingin kaupunginteatteri CHARLOTTE ESTMAN-WENNSTRÖM MARJA SIVONEN SYYSKOKOUKSEN ESITYSLISTA 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen järjestäytyminen kokouksen puheenjohtajan valinta kokouksen sihteerin valinta kokouksen pöytäkirjantarkastajien valinta kokouksen ääntenlaskijoiden valinta 3. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4. Esityslistan vahvistaminen 5. Toimintasuunnitelma vuodelle Talousarvio vuodelle Vahvistetaan jäsenmaksun suuruus 8. Valitaan hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle seuraavaksi kahdeksi vuodeksi 9. Valitaan kolme varajäsentä yhdeksi vuodeksi 10. Valitaan yhdistyksen tilintarkastajat seuraavaksi vuodeksi 11. Päätetään yhdistyksen luotta - mushenkilöiden palkkioista sekä matkakustannusten perusteista 12. Muut mahdolliset asiat 13. Kokouksen päättäminen 4 asiantuntija

5 Julkinen sektori Speciassa Teksti: Markku Saarinen Lähteet: Specian jäsenrekisteri, Akavan Erityisalojen valtion ja kunnan työmarkkinatutkimukset 2006 Specian lähes 5100:sta jäsenestä 24 % työskentelee valtiolla ja 11 % kunnissa tai kuntayhtymissä. Tyypillinen specialainen julkisen sektorin jäsen on 41- vuotias nainen pääkaupunkiseudulta, jolla on ylempi korkeakoulututkinto. Yleisimmät tutkinnot ovat filosofian ja kasvatustieteen maisterin tutkinnot. Lähes puolet julkisen sektorin jäsenistä työskentelee yliopistoissa, korkea kou - luissa tai am mattikorkeakouluissa hallinnollisissa tai suunnittelutehtävissä. Suuria työnantajia ovat myös TE-kes - kukset, työ voima toimistot, ministeriöt sekä erilaiset valtion tutkimuskeskukset (esim. STAKES, VTT, Työterveys - laitos jne.). Valtion sektorilla olevista jäsenistä 69 %:lla oli pysyvä työsuhde, kolmella prosentilla oli pysyvä työsuhde, johon oli mahdollisuus palata määräaikaisuuden päätyttyä ja 29 % oli määräaikaisena ilman taustalla olevaa vakinaista työsuhdetta. Naisista peräti 32 % oli määräaikaisena ja miehistä 17 %. Suurin osa jäsenistä valtiolla on jo uuden palkkausjärjestelmän piirissä, mutta kriittisyys Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimuksen mukaan on vuosi vuodelta vain kasvanut. Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotosta kyllä tiedotettiin, mutta monet kyseenalaistavan tiedon riittävän määrän ja samoin vain puolella tutkimukseen vastanneista oli ollut mahdollisuus osallistua tehtävän vaativuuden arviointiin. Joka toinen ilmoitti tekevänsä ylitöitä, vaikka korvausta ei aina saa tai vapaana annettu korvaus jää käyttämättä. Valtion sektorin keskipalkka oli tutkimuksen mukaan 2720 euroa kuukaudessa. Specian 10 yleisintä ammattinimikettä valtion sektorilla sekä keskiarvopalkka 2006 kpl euroa/kk Suunnittelija Tutkija Koulutussuunnittelija Ylitarkastaja Tarkastaja Projektipäällikkö Työvoimaneuvoja Erikoissuunnittelija Toimistosihteeri Amanuenssi Specian 10 yleisintä työnantajaa valtion sektorilla Yliopistot, korkeakoulut ja ammattikorkeakoulut TE-keskukset ja työvoimatoimistot Ministeriöt CIMO, Kansainvälisen henkilövaihdon keskus Ilmailuhallinto Ålands landskapsregering Työterveyslaitos STAKES VTT TEKES asiantuntija 5

6 JUKOssa vähempivoimaiset ovat yhdessä väkeviä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry sai elokuun alussa uuden neuvottelujohtajan. JUKO ja neuvottelutyö ovat jo kuitenkin entuudestaan tuttuja Pekka Hemmilän seuraajalle, sillä Risto Kangas, 52, on työskennellyt vuodesta 2003 JUKOn yhteyspäällikkönä. Hänellä on vankka ote myös specialaisten palkkaneuvotteluihin. Teksti: Tuija Heikkilä Kuva: Kristiina Koskiluoma Kuka on Risto Kangas? Millainen on ay-urasi? Olen työskennellyt opettajana ja rehtorina sekä toiminut pääluottamusmiehenä Nurmijärvellä. Vuonna 1997 siirryin töihin asiamieheksi OAJ:hin ja sieltä 2003 JUKOon yhteyspäälliköksi ja nyt neuvottelujohtajaksi. Mikä sinua on kiehtonut ay-asioissa? Oletko katunut jotakin ay-urallasi? En tiedä, onko mikään erityisesti kiehtonut, mutta olen pitänyt velvollisuutenani puuttua asioihin, jos ne eivät mielestäni ole oikein. Luonteeseeni kuuluu, että kyseenalaistan ja ryhdyn selvittämään asioita ja niiden taustoja. Mitään en ole erityisesti katunut, sillä olen sellainen, joka elää katse eteenpäin suunnattuna. Tietysti joskus on ollut paha mieli, kun jotkin asiat eivät ole toteutuneet kuten niiden olisi pitänyt tai kun itse on tunaroinut. Mikä on JUKO? Miten specialainen jäsen kuuluu siihen? JUKO on julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö, joka valvoo kuntien, valtion ja kirkon pääsopijajärjestönä yli palkansaajan etuja. JUKO on järjestöjen järjestö. Siinä ei ole suoraan henkilöjäseniä, vaan JUKOn jäseninä on järjestöjä tai järjestöjen yhteenliittymiä. Specialainen jäsen siis kuuluu Speciaan ja SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry on Akavan Erityisalat ry:n jäsen, joka puolestaan on Julkisen sektorin esimiehet ja asiantuntijat JEAn jäsen, joka puolestaan on JUKOn jäsen. Kuulostaa moniportaisuudessaan hankalalta. Mutkistaako rakenne JUKOn toimintaa? Se on tietyllä tavalla hyvin demokraattinen malli, ja joku voi tietysti kokea, että vaikuttaminen ei jossakin tapauksessa ole yhtä tehokasta kuin suoraan toimiminen. Malli on kuitenkin pitkään pohdittu ja harkittu ja havaittu toimivaksi. Kun Specia haluaa omia tavoitteitaan yksittäisten jäsenten osalta eteenpäin, pystyy se itseään paljon laajemman JEAn tuella saattamaan ne paremmin esille. Koska JUKOn organisaatiomallissa vähempivoimaiset ovat liittyneet yhteen ja yhdistäneet voimavaransa, ovat ne näin väkevämpiä kuin yksin toimiessaan. Miten neuvottelujärjestelmä JUKOssa toimii? Mitä specialaisten neuvottelutavoitteille siellä tapahtuu? Julkisen sektorin sopimuksista päättävät JUKOn hallituksen asettamat kolme neuvottelukuntaa: kirkon, kunnan ja valtion neuvottelukunnat. Muiden sopimusten hyväksymisestä tai hylkäämisestä päättää JUKOn hallitus, joka myös vahvistaa neuvottelukuntien päätökset. Organisaatioissa on JEAn jäsenliittojen edustajia, ja neuvottelukunnilla voi olla työrukkasinaan jaostoja, joten neuvottelutoiminnassa on mukana 6 asiantuntija

7 itse asiassa laaja edustus jäsenyhdistyksistä. Yksittäisen liiton asettamat neuvottelutavoitteet voivat pudota pois missä vaiheessa tahansa, koska edustus on liittojen voimasuhteiden ja jäsenmäärien mukainen. Ei ole myöskään mahdollista, että juuri specialainen edustaisi specialaisia JUKOssa, vaan juuri siksi verkostoidutaan, että tavoitteet tulevat kuulluiksi. Edustajan on sitten tuotava päättäväisesti edustamiensa jäsenten asioita esille. Kuten julkisuudesta olemme nähneet ja saaneet lukea, ovat tulevan sopimuskierroksen neuvottelut käynnistyneet. Miten neuvotteluja käytännössä käydään, ketkä neuvottelevat specialaisten asi oista? Neuvottelemassa ovat kuntasektorilla työnantajan edustajana Kunnallinen työmarkkinalaitos sekä neljä pääsopijajärjestöä. Valtion neuvottelupöydässä ovat työnantajan edustajana Valtion työmarkkinalaitos sekä valtiopuolen pääsopijajärjestöt Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, Palkansaajajärjestö Pardia ja JUKO, jotka ovat asettaneet tulevan sopimuskierroksen tavoitteensa. Tällä kierroksella JUKOsta ovat valtiosektorin neuvotteluissa JUKOn valtion neuvottelukunnan puheenjohtaja Esa Eriksson ja neuvottelupäällikkö Markku Nieminen. Specian jäsenistä noin työskentelee julkisella sektorilla. He toimivat muun muassa yliopistoissa, ministeriöissä, virastoissa, TE-keskuksissa ja lääninhallituksissa suunnittelijoina, projekti - työntekijöinä, tarkastajina ja hallintotehtävissä asiantuntijoina. Miten heidän palkkaustaan voidaan kehittää? Palkkausta kehitetään uudistuneen palkkausjärjestelmän avulla. Palkkausjärjestelmä palkitsee eri tavalla tehtävistä. Mitä moninaisemmat työtehtävät ovat, sen vaikeampaa on niiden todellinen vaativuus määritellä. Sama koskee henkilökohtaisen työsuorituksen arviointia. Valtiolla on kuitenkin satsattu tuntuvasti rahaa uusiin palkkausjärjestelmiin, minkä pitäisi näkyä myös käytännön palkoissa. Lisäksi valtiolla on asetettu yhteiseksi tavoitteeksi palkkakilpailukyvyn ylläpitäminen ja kohentaminen myös tulevina vuosina. Käytäntöön sovellettuna tämänkin pitäisi vaikuttaa suotuisasti palkkakehitykseen. Millaista neuvottelusyksyä odotat? Onko kuntasektorilla mahdollista saada sopimus neljässä viikossa vai meneekö lumille, kuten JUKOn puheenjohtaja Erkki Kangasniemi kuuluu todenneen? Esitetty kuntapuolen aikataulu on haastava, mutta sen mukaan eletään ja mennään eteenpäin. Jos se ihan toivottomaksi olisi jo todettu, olisi heti heitetty hanskat tiskiin. Valtiosektorin neuvottelut ovat myös käynnistyneet, mutta aikataulu lienee verkkaisempi kuin kuntapuolella asiantuntija 7 Kaikki ay-toiminta perustuu siihen, että järjestö olemme me! Mitä specialaiset itse voivat tehdä asioidensa eteen? On muistettava, että kaikki ay-toiminta perustuu siihen, että järjestö olemme me. Toisin sanoen jokainen voi omalla panoksellaan vaikuttaa siihen, miten hyvin tai huonosti edunvalvontaa viedään eteenpäin. Tämä edellyttää aktiivisuutta myös jäsentasolla: ei auta, että murisee nurkassa häijynä, vaan asiat pitää toimittaa eteenpäin. Kanavien löytäminen ei aina ole sukkela juttu vaan vaatii mukanaoloa ja asiaan perehtymistä. Ay-toiminta ei tunnu tällä hetkellä olevan mediaseksikästä tai mukavaa, eikä siihen ole nostetta kuten joskus aikaisemmin. Toimintaan pitäisi kuitenkin löytää ihmisiä, jotka ottavat vastuuta laajemmista asioista. Tämä on haaste kaikessa ay-toiminnassa. Julkisalan koulutettujen neuvottelu - järjestö neuvottelu JUKO järjestö ry JUKO ry puheenjohtaja Erkki Kangasniemi JUKOn jäsenyhdistykset: Julkisen sektorin esimiehet ja asiantuntijat JEA (Akavan Erityisalat, Driftingenjörsförbundet i Finland, Insinööriliitto, Suomen Arkkitehtiliitto, Suomen Ekonomiliitto, Suomen Lakimiesliitto, Suomen Valtiotieteilijöiden Liitto, Tekniikan Akateemisten Liitto, Tradenomiliitto, Ympäristöasiantuntijoiden Keskusliitto YKL) Lääkärikartelli (Suomen Eläinlääkäriliitto, Suomen Hammaslääkäriliitto, Suomen Lääkäriliitto) Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammatti jär jestö Talentia Suomen Farmasialiitto Suomen Työterveyshoitajaliitto VAKAVA (Agronomiliitto, Akavan kirkolliset ammatti liitot AKI, Akavan Yleinen Ryhmä, Diakonia työn tekijöiden Liitto, Luonnontieteiden akateemis ten liitto, Metsänhoitajaliitto, Professoriliitto, Suomen Psykologiliitto, Suomen Puhe - terapeuttiliitto, Terveystieteiden akateemiset johtajat ja asiantuntijat, Tieteentekijöiden liitto, Upseeriliitto, Valtion alueellisen sivistyshallinnon virkamiehet VSV) Ajankohtaista tietoa tuloneuvotteluista sivuilta: ja

8 Tervehdys Kalevi Juntunen! 6. Pidätkö työstäsi? Jos pidät, miksi? Katson olevani etuoikeutettu kun saan tehdä vaihtelevaa ja mielekästä yhteiskunnallista työtä. Uskon voivani viedä edustamieni jäsenten tavoitteita eteenpäin hyvin monitasoisessa edunvalvonta - ympäris tössä. edunvalvonta Kalevin hyvästä huumorintajusta kertoo myös tämä hänen valitsemansa kuva. Kysymykset: Markku Saarinen kuva: Tapio Suvanto 1. Kuka ja mistä olet? Kalevi Juntunen, syntyisin Suomussalmelta Kiantajärven rannalta. Helsinkiläinen vuodesta Lempikirosanasi? Eri tilanteessa eri puuskahduksia. Kun olen unohtanut jotain tai mokannut niin silloin 3 x TYHMÄ!!! 3. Miten päädyit nykyiseen työhösi taustasi? Alun perin sattumalta ay-uralle kun muutin Tukholmasta Helsinkiin. Farmasialiiton legendaarinen puheenjohtaja Ulla Aittokoski palkkasi minut puhelinkeskustelun perusteella ja pestiä kesti seitsemän vuotta kunnes siirryin Eläinlääkäriliiton toiminnanjohtajaksi 11 vuodeksi. Akavan Erityisaloissa tulee nyt alkusyksystä neljä vuotta täyteen. 4. Miten työpäiväsi kuluu? Yleensä päivään kuuluu kokouksia, puheluja, sähköposteihin vastaamista ja monenlaista kirjoittamista ja ihmisten tapaamista. 5. Missä käyt lounaalla ja millaisesta ruoasta pidät? Pääasiassa lähistön ravintoloissa työkavereiden kanssa. Olen aika kaikkiruokainen, mutta freesit salaatit on yleensä ykkösvaihtoehto. Marika Ahola ja osa Kalmarin yhdestä tuotteesta. Kuvaukseen oli pyydetty lupa Mitä jäsenet sinulta kysyvät? Jäsenet kysyvät useimmiten palkkaukseen liittyviä kysymyksiä. Upj:n soveltaminen takaa että työt eivät lopu. Työnkuvaani kuuluu myös toimia neuvottelujärjestö JUKOn kummiasiamiehenä ja auttaa virastojen luottamusmiehiä heidän vaikeassa työssä. 8. Mitä harrastat? Olen kulttuurin suurkuluttaja ja kuntoilen. Luen, käyn konserteissa, teatterissa ja museoissa. Fysiikasta pyrin pitämään huolta kuntosalilla ja tennistä pelailemalla. 9. Jos saisit lottovoiton, mitä tekisit? En ainakaan lopettaisi työssäkäyntiä. Ostaisin kesäloma-asunnon Barcelonasta, yläkaupungilta yhden torin reunalta. 10. Neuvottelukierroksen keskeiset tavoitteet julkisella sektorilla? Liiton tilaamien tutkimusten mukaan asiantuntijoiden palkkaus on jäänyt valtion yleisestä ansiokehityksestä jälkeen viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tämän trendin muuttaminen on neuvottelukierroksen keskeisin asia. Toinen keskeinen asia määräaikaisten työsuhteiden vähentäminen ja kolmantena tulee luottamusmiesten työtilanteen parantaminen. Enemmän aikaa tehtävän hoitamiseen ja hallinnonaloille kokopäivätoimisia luottamusmiehiä, jotka voivat olla tukena virastojen luottamusmiehille neuvotteluissa. 11. Mokailetko? Kyllä vaan, tulee herkästi sanottua sellaista jonka haluaisi nielaista nopeasti takaisin. Ystävien kanssa bailatessa tulee oltua aika riehakas. 12. Jokaisen on hyvä tietää minusta, että olen töissäni pitkäjänteinen ja vaikeudet ovat yleensä haasteita. asiantuntija

9 Historiallinen palkkatutkimus Tänä keväänä 15 akavalaista liittoa teki yhteisen palkkatutkimuksen valtiosektorin jäsenten palkoista ja suhtautumisesta uuteen palkkausjärjestelmään. Tutkimuksen toteuttilääkäriliiton tutkimuspäällikkö Jukka Vänskä. Tässä artikkelissa paneudutaan vain palkkaukseen. Historialliseksi tutkimuksen teki sen, että nyt on käytettävissä yhteistä tietoa eri akavalaisten liittojen/ammattien palkoista valtiolla yleensä ja erityisesti valtioin eri virastojen palkkatasosta. Virastojen palkkatietoja on ollut käytettävissä Valtion työmarkkinalaitoksella, mutta tätä ennen ei akavayhteisöllä. Tutkimuksen kohdejoukkona oli 15 akavalaisen liiton päätoimisesti valtiosektorilla työskentelevä jäsenistä (N = 27806). Tutkimus tehtiin sähköpostitse ja arviolta prosentilla oli toimiva sähköpostiosoite. Kyselyn vastauksista 7198 vastausta voitiin hyväksyä analysoitavaksi eli vastausprosentti jäi n. 26 prosenttiin. Akavan Erityisalojen vastausprosentti oli 34.7 %, eli hyvin lähellä liiton oman työmarkkinatutkimuksen tasoa. Kaikkien vastanneiden keskipalkka oli 3506 /kk, naisten 3135 ja miesten Palkan taso määrittyi myös iän perusteella. Alle 35 vuotiaiden palkka oli 2508 euroa ja yli 55 vuotiaiden 4464 euroa kuukaudessa. Vakituisessa palvelussuhteessa olevien 3867 ja määräaikaisten 2842 euroa kuukaudessa. Edellä kuvatut trendit ovat olleet samansuuntaisia Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimuksessa. Korkeimmat ansiot olivat odotetusti professoreilla ja lääkäreillä; 5508 ja 4530 euroa kuukaudessa. Alle kolmen tuhannen euron keskiansio oli neljällä liitolla, Akavan Erityisaloilla, Psykologiliitolla, Tieteentekijöiden liitolla ja Tradenomiliitolla. Liiton jäsenten keskiansio oli 2807 /kk. Virastojen akavalaisten keskiansiot polarisoituvat voimakkaasti. Korkeimmat ansiot olivat toisaalta terveyden - huollon valvontaan liittyvissä virastoissa (Terveyden - huollon oikeusturvakeskus 4449 ja Lääkelaitos 4163) ja toisaalta teknisillä aloilla (Teknologian kehittämiskeskus 4613 ja Säteilyturvakeskus 3972). Naisvaltaiset virastot löytyvät tilaston toisesta päästä (Työvoimatoimistot 2545, Kansainvälisen henkilövaihdon keskus 2734 ja Arkistolaitos 2887). Mitä johtopäätöksiä tutkimuksesta voi tehdä? Ensinnäkin tutkimus kertoo miten valtiotyöantaja on arvottanut eri tehtäviin liittyvien ammattiryhmien palkkausta. Virastojen väliset palkkaerot on annettu revähtää todella suuriksi vaikka tehtävien vaativuustasot olisivatkin samantasoisia eri virastoissa. Toiseksi työvoiman tarjonta vaikuttaa virastojen palkkatasoon. Jos auki olevaan virkaan on kymmeniä hyvin pätevöitynyttä hakijaa, työnantajalla ei ole tarvetta maksaa ns. markkinapalkkoja kuten esimerkiksi menetellään teknisen tai lääketieteellisen asiantuntemuksen osalta. Akavan Erityisalojen neuvottelutavoitteet nyt alkavalle neuvottelukierrokselle ovat tämänkin tutkimuksen mukaan hyvin perusteltuja. Palkkausta tulee erityisesti kohentaa korkeaa koulutetusta vaativissa asiantuntijatehtävissä naisvaltaisissa virastoissa ja toisaalta vähentää määräisten palvelussuhteiden käyttöä. Tämä olisi oikeaa samapalkkaisuuden toteuttamista valtiolla. Selvitys kokonaisuudessaan tulee Akavan erityisalojen www-sivuille. Kalevi Juntunen Valtiosektorin asiamies Akavan Erityisalat ry asiantuntija 9

10 jäsenkurkistus Työvoimaneuvoja työskentelee antoisassa ja haasteellisessa mutta alipalkatussa työssä Specialainen Kirsi Leskinen työskentelee työvoimaneuvojana Helsingin Kluuvin työvoimatoimistossa. Koska tehtävään ei tällä hetkellä ole koulutus - vaatimusta, ei myöskään siinä yleinen ja hyödyllinen akateeminen koulutus näy palkassa, vaan työvoimaneuvojat ovat selvässä palkkakuopassa. Niinpä työvoimaneuvojana ei mielenkiintoisesta työstä huolimatta yleensä kauaa olla. Teksti: Tuija Heikkilä Kuva: Simon Huldén Paljasjalkainen helsinkiläinen Kirsi Leskinen, 42, on yksi niistä monista korkeakoulututkinnon suorittaneista specialaisista, jotka työskentelevät valtiolla työvoimaneuvojina siitä huolimatta, että tehtävään ei ole määritelty vaadittavaa koulutusta ja sen myötä palkkaus on alhainen. Koska työ on kuitenkin vaativaa, on ammat - ti järjestön kanta, että kelpoisuuden tuli olla korkeakoulu - tasoinen. Kirsi Leskinenkään ei varmasti opiskellessaan tiennyt, millaisissa tehtävissä tulisi työskentelemään. Hän nimittäin valmistui Helsingin yliopistosta filosofian maisteriksi pääaineenaan Kiinan kieli ja kulttuuri, sivuaineina aikuis - kasvatustiede ja naistutkimus. Minulla on myös nuorisosihteerin koulutus. Hakeuduin siihen nuorena, koska olin kiinnostunut alasta ja valmistuttuani toiminkin nuoriso-ohjaajana. Matkustelun myötä kiinnostuin kuitenkin Aasian kulttuureista ja hakeuduin yliopistoon niitä lukemaan. Opintojen ohella tein toimistotyötä ja toimin oppaana, Kirsi Leskinen kertoo taustastaan. Lenkkeilyä ja kirjallisuutta harrastava Kirsi pitää myös elokuvista sekä hyvästä ruuasta ja mukavien ihmisten seurasta. Kotijoukkoihin kuuluu kaksi murrosikäistä nuorta ja koira. Specian jäseneksi Kirsi liittyi vuonna Olen osallistunut valtion työntekijöille suunnattuihin päiviin, jotka ovat tuoneet tuoretta tietoa muun muas sa palkkauudistuksesta. 10 Monien työtehtävien merkityksellinen työ Kolme vuotta sitten Kirsi Leskisestä tuli työvoimaneuvoja. Toimin Helsingin työvoimatoimistossa Kluuvin toimi - pisteessä akateemisten työnhakijoiden parissa. Viihdyn oikein hyvin. Tehtävänkuvani on monipuolinen ja koen, että voin jatkuvasti kehittää sitä. Meillä Kluuvin työvoimatoimistossa on hyvä työilmapiiri ja erittäin mukavat työkaverit mielenkiintoisten ja monipuolisten työtehtävien lisäksi. Pääosin Kirsin työpäivä kuluu työnvälitystehtävissä: uusien työnhakijoiden opastamisessa ja rekisteröimisessä, työhön ja koulutukseen ohjaamisessa, työttömyysturva-asian selvittämisessä, työnhakusuunnitelmien ja työllistymisohjelmien laatimisessa. Lisäksi toimin opastuspisteessä ja puhelinpäivystyksessä ja pidän työnhakuinfo-tilaisuuksia uusille työnhakijoille. Olen myös ollut mukana työhallinnon edustajana erilaisilla messuilla ja työnhakutapahtumissa, kuten specialaisillekin tutussa HumanistiUra-tapahtumassa antamassa cv-neuvontaa. Kaiken tämän lisäksi Kirsi vastaa myös työvoimakoulutuksen tiedottamisesta, hakijoiden valinnasta ja haastatteluista sekä tekee yhteistyötä kouluttajien kanssa. Työvoimaneuvojan työ on hyvin monipuolista ja siinä vaaditaan monenlaisia taitoja, kuten palveluhenkisyyttä, esiintymis- ja vuorovaikutustaitoja sekä tietoa asiantuntija

11 tarjolla olevista palveluista ja työmarkkinatilanteesta. Vaativuus ja monipuolisuus tuovat mukanaan myös iloja. Päivittäin tapaan paljon ihmisiä ja saan uutta tietoa työelämästä ja työmarkkinoista sekä useita mahdollisuuksia auttaa työnhakijaa löytämään uusi työ tai polku siihen. Toivon voivani kehittää työtäni enemmän kohti asiantuntijatehtäviä, kuten uraneuvontaan, ja kehittä mään osaamistani, jotta työnhakijat ja työnantajat kohtaavat toisensa paremmin. Ennen kaikkea toivon kuitenkin voivani auttaa työnhakijoita löytämään juuri heille sopivat työpaikat. Työvoimaneuvojan tehtävien ohella Kirsi toimii työpaikkansa, Kluuvin työvoimatoimiston työhyvinvointiyhdyshenkilönä. Se on hyvin mielenkiintoista ja antaa jatkuvasti uusia näkökulmia työn tekoon ja työssä viihtymiseen. Toivon voivani välittää yhä enemmän tietoa työhyvinvoinnista omassa työyhteisössäni, jotta ihmiset viihtyisivät työssään mahdollisimman pitkään ja kokisivat työssäolon mieluisaksi. Naisvaltaisen alan alhainen palkka ei vastaa tehtävän vaativuutta Työvoimaneuvojilla on tällä hetkellä hyvin erilaiset koulutusja työtaustat. Pääosa heistä on naisia. Lähtöpalkka tehtäväs - sä on noin euroa. Uuden palkkausjärjestelmän myö tä lisäksi tulevat henkilökohtaiset lisät, tällä hetkellä suoritus - arvioinnin perusteella. Suurin ongelma alalla on alhainen palkka, joka ei mielestäni vastaa lainkaan esimerkiksi oman tehtäväni vaativuutta. Koska tehtävään ei tällä hetkellä ole koulutusvaatimusta, ei akateeminen koulutus näy palkassa, Kirsi Leskinen sanoo. Työvoimaneuvojien tehtävänkuvaukset ovat hyvin erilaisia, toisilla on perustehtävien lisäksi enemmän asiantuntijuutta vaativia tehtäviä, kuten Kirsin omastakin työnkuvasta huomaa. Asiantuntijuus tässä yhteydessä tarkoittaa mielestäni muun muassa laaja-alaista ymmärrystä työmarkkinoista, niiden kehityksestä ja kehittämisestä sekä selvitys- ja tutkimustyötä liittyen eri ammattiryhmien tilanteisiin työmarkkinoilla ja yhteistyötä eri tahojen kanssa. Työvoimatoimistossa on myös tehtäviä, joihin Kirsin mielestä ei tarvita akateemista koulutusta. Toki pitkä työhistoria ja muu kokemus sekä henkilökohtaiset ominaisuudet ovat myös tärkeitä tekijöitä työvoimaneuvojan tehtävässä. Kluuvin yksikössä työnhakijat ovat korkeakoulututkinnon suorittaneita ja heidän työkokemuksensa perustuu usein heidän koulutukseensa. Niinpä myös työvoimaneuvojalla on oltava korkeakoulututkinto, jotta hän voi työssään ymmärtää työnhakijan tilannetta työnhaussa ja niitä haasteita, joita hakija kohtaa pyrkiessään koulutustaan vastaavaan työhön. Mielestäni korkeakoulututkinto tuo työvoimaneuvojalle lähtökohdan tehdä työnvälitystyötä akateemisten työnhakijoiden hyväksi parhaalla mahdollisella tavalla. Niinpä akateemisesti koulutettujen työvoimaneuvojien palkkoja tulisi mielestäni nostaa nimenomaan sillä perusteella, että tehtävät ovat usein monipuolisia ja työvoimaneuvoja hyödyntää koulutustaan työssään monella tavalla. Kirsi Leskinen näkeekin palkkauksen olevan suuri tekijä juuri siinä, että akateemisesti koulutetut työvoimaneuvojat hakeutuvat muihin tehtäviin työhallinnon sisällä tai sen ulko puolelle. Palkkausta työvoimatoimistossa tulisi nostaa kaikissa tehtävissä ainakin sille tasolle, jota vastaavista tehtävistä maksetaan muissa valtion virastoissa, hän sanoo. Työvoimatoimistojen asiakaspalveluhenkilöstön palkkakehityksestä Työvoimatoimistojen asiakaspalveluhenkilöstön palkkauksen perusrakenne muuttui kesäkuussa 2005 osana valtion uutta palkkausjärjestelmää. Työhallinnossa uuden palkkausjärjestelmän (VPJ) laskennallinen sopimuskorotus kesällä 2005 oli 7,24 %. Valtion työmarkkinalai - tos veti tällöin tiukat noin 7 % :n raamit kaikkien valtion virastojen ja hallinnonalojen VPJ -korotuksille ja työhallinnon ratkaisu noudatti lähes kirjaimellisesti tätä kaavaa. Korotus tulee täysimääräisesti voimaan siirtymäkauden kuluttua umpeen. Uuteen järjestelmään ladattiin luonnollisesti paljon toiveita palkkojen jälkeenjääneisyyden umpeen kuromiseksi. Valtiolle laadittu yleinen ja yhteinen VPJ -sopimusten linjaratkaisu kuitenkin merkitsi samalla sitä, että työvoimatoimistojen henkilöstön palkkojen suhteellista jälkeenjääneisyyttä ei tehdyllä VPJ -sopimuksella suuremmin korjata. Selkein palkkauksellinen muutos koskee virastojen sisäistä palkkarakennetta verrattuna vanhaan A-palkkajärjestelmään. Suurimmat palkankorotukset vanhaan järjestelmään verrattuna ovat saaneet nuoret, uutena tai vähäisellä työkokemuksella virastoon tulleet. Vastaavasti kokenein henkilöstö on hyötynyt selvästi vähemmän. Työnvälityksen perustehtäviä hoitavien akavalaisten ryhmä kuuluu pääosin ensimainittuun nuoreen virkailijakuntaan. Niinpä tämän ryhmän laskennallinen tasokorotus asettui sopimuksen voimaantulohetkellä vuonna 2005 selvästi yli 10 %:n tason. Kyseinen ryhmä on samalla se, joka todennäköisimmin siirtyy työkokemuksen karttuessa muihin asiakaspalvelutehtäviin. Se merkitsee useimmiten samalla vaativampia ja erityisosaamista vaativia asiakaspalvelutehtäviä tai esimiestehtäviä ja sitä kautta tapahtuvia palkankorotuksia. Edellä kerrottu ei silti ratkaise työvoimatoimistojen akavalaisten palkkauksellista perusongelmaa, sillä tehtävien vaativuuden kasvaessakin VPJ -järjestelmän kautta tulevat tasokorotukset ovat varsin alhaisia kaikkein vaativimpiakin asiantuntijatehtäviä ajatellen. Tämä selvä VPJ -rakenneongelma on yleisesti tiedossa ja tulee jatkossa olemaan akavalaisten palkkaedunvalvonnan asialistan kärjessä. Tapio Suvanto, plm, JUKO ry asiantuntija 11

12 Kannanotto SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Maahanmuuttajille paremmat työllistymismahdollisuudet Suuri osa maahanmuuttajista on muuttanut Suomeen muista syistä kuin työn vuoksi: perhesyistä, pakolaisina, entisen Neuvostoliiton alueilta tulleina paluunmuuttajina tai opiskelijoina. Työhön tulevien maahanmuuttajien määrä on alkanut nousta viime vuosina. Se, että maahanmuuttajat muuttavat pääasiallisesti muista syistä kuin työpaikan perässä, merkitsee sitä, että työllistymisestä muodostuu toimentulon ja kotoutumisen kynnyskysymys. Maahanmuuttajien asemaan yhteiskunnassa vaikuttavat keskeisesti vastaanottavan yhteiskunnan rakenteet. Pohjoismainen hyvinvointivaltio perustuu kansallisen homogeenisuuden ideaalille, joten järjestelmällä on vaikeuksia vastata elämäntapojen moninaistumisen aiheuttamiin paineisiin. Suomalaisessa yhteiskunnassa työmarkkinakynnys on korkealla, mikä ylläpitää maahanmuuttajien korkeata työttömyyttä. Köyhyyden etnistymisen vaara on olemassa Suomessa. Mikään yksittäinen syy ei sellaisenaan riitä selittämään maahanmuuttajien työmarkkina-asemaa, vaan siihen vaikuttavat monet tekijät. Maahanmuuttajien alkuperällä on vahva vaikutus heidän asemaansa työnmarkkinoilla. Pakolaisten ja kehitysmaista tulleiden maahanmuuttajien työmarkkina-asema osoittautuu tarkastelussa heikommaksi, kun taas aasialaisten ja erityisesti länsimaisten työmarkkina-asema osoittautui vahvemmaksi. Maahanmuuttajien koulutustausta ei selitä työmarkkina-asemaa kuin osittain. Koulutuksen määrää tärkeämpi selittäjä onkin koulutuksen työmarkkina-arvo. Suomessa suoritettu tutkinto antaa paremman lähtökohdan työllistymiselle kuin ulkomailla suoritettu tutkinto. Vaikka työmarkkinat ovat tulevaisuudessa yhä kansainvälisemmät paikallisesti määrittyneiden taitojen merkitys ei vähene. Päinvastoin, kulttuuristen ja sosiaalisten taitojen merkitystä työelämässä korostetaan yhä enemmän. Tämä on maahanmuuttajien kannalta ongelmallista. Ei pitäisi olla mahdollista sulkea pois maahanmuuttajia työmarkkinoilta kulttuuriseen ja sosiaaliseen poikkeavuuteen vedoten. Lähde: Forsander, Annika Luottamuksen ehdot maahanmuuttajat 1990-luvun suomalaisilla työmarkkinoilla (2002) Toimenpide-ehdotuksia maahanmuuttajien väylä Suomen työmarkkinoille on parannettava mm. seuraavilla keinoilla: maahanmuuttajien työharjoittelumahdollisuuksiin on panostettava maahanmuuttajille tarkoitetut rekrytointipalvelut on tehostettava maahanmuuttajille suunnattu kieliopetus on tärkein sosiaalistumisen ehto, ja siihen on kohdistettava mahdollisimman paljon resursseja 12 ns. kolmansissa maissa suoritettujen akateemisten tutkintojen on oltava mahdollista rinnastaa suoma laisten tutkintojen kanssa maahanmuuttajilla täytyy olla mahdollisuus pätevöitymiskoulutukseen, mikäli heidän omassa akateemisessa tutkinnossaan on puutteita sukupuolinäkökulma on huomioitava maahanmuuttaja kysymyk - sissä henkilön nimi ei saa muodostua esteeksi työnhaussa, työtä pitää voida hakea nimettömänä maahanmuuttajien aikuiskoulutusmahdollisuudet on paran net - tava Lisätietoja: Puheenjohtaja Leena-Maija Talikka, p , Toiminnanjohtaja Markku Saarinen, p , Kehittämispäällikkö Simon Huldén, p Specian hallitus eduskunnassa Specian hallitus tapasi kansanedustajia keskiviikkona pitämässään tapaamisessa eduskunassa. Tapaamisessa olivat mukana Paavo Arhinmäki (vas), Antti Kaikkonen (kesk) ja Ulla Karvo (kok). Hallitus keskusteli kansaedustajien kanssa koulutettujen maahanmuuttajien työllistymisongelmista sekä toimenpide-ehdotuksista ongelmien korjaamiseksi. Keskustelussa todettiin, että ongelman korjaamiseksi tarvitaan lainsäädännöllisiä, mutta myös yksilöllisiä ohjaustoimenpiteitä. Hallitus oli valmistellut edustajille kannanoton aiheesta, joka luovutettiin tilaisuudessa sekä toimitettiin myös työministeri Tarja Cronbergille. Markku Saarinen SPECIMA kaikki hyvä loppuu aikanaan Korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille järjestetty Specimamuuntokoulutus päättyy ainakin toistaiseksi, vaikka tulokset ovat olleet erinomaisia. SPECIMA on valtakunnallinen Turun työvoimatoimiston kansainvälisten palveluiden hallinnoima ESR projekti, joka alkoi joulukuussa 2000 ja päättyy syyskuussa Tärkeimpänä tavoitteena on ollut luoda uusia pätevöitymis- ja täydennyskoulutusmalleja korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille. Projekti pyrkii myös kehitettyjen hyvien käytäntöjen levittämiseen ympäri Suomea. Projektin tavoitteena on parantaa kohderyhmään kuuluvien mahdollisuuksia työllistyä koulutustaan vastaaviin töihin Suomessa. Projektin puitteissa järjestettävät koulutukset ovat pilottiluonteisia, mutta kehitetyistä koulutusmalleista pyritään muodostamaan pysyviä käytäntöjä kansallisella tasolla. Akateemisille maahanmuuttajille tarkoitettuun koulutukseen on osallistunut vuosina yhteensä 240 maahanmuuttajaa. Heistä 60 prosenttia on työllistynyt pätevöittämisjakson aikana tai sen jälkeen. Speciman ns. kontaktikoulutukseen osallistuneista peräti 83 prosenttia sai töitä. Mukana oli pääasiassa luonnontieteilijöitä ja ekonomeja. Projekti on saanut tukea EU:n alaisesta Euroopan sosiaalirahastosta. Koulutukseen on osallistunut muun muassa opettajia, opinto-ohjaajia, lääkäreitä, hammaslääkäreitä ja farmaseutteja. Simon Huldén asiantuntija

13 JYVÄSKYLÄN KESÄYLIOPISTON OHJELMA Haluatko lisätä yleissivistystäsi ja osaamistasi? Kesäyliopisto on avoin kaikenikäisille pohja koulutuksesta riippumatta kaikkina vuodenaikoina. Nouda maksuton opintooppaamme ja tutustu kurssitarjontaan! Opas saatavilla toimipisteestämme sekä mm. kirjastoista ja kirjakaupoista. Opinto-ohjelman ja ilmoittautumislomakkeet löydät myös www-sivuiltamme: AVOIN YLIOPISTO-OPETUS Opetus järjestetään Jyväskylässä, pääsääntöisesti iltaisin ja viikonloppuisin. Opiskelua tukevat opinnot UUSI! Oivaltava ja kriittinen lukeminen Tukea vieraskielisten oppikirjojen lukemiseen (englanti) Tieteellinen kirjoittaminen Kirjaston käyttö ja tiedonhaku Uudet avaimet oppimiseen Omien voimavarojen hyödyntäminen arjen ja ajan hallinnassa Opi oppimaan avoimet yliopisto-opinnot tutuiksi Akateemiset opiskelutaidot verkkokurssi 3 op Taitava oppija verkkokurssi Helsingin yliopiston oppiaineet Johdatus astrobiologiaan 5 op UUSI! Kehitysmaatutkimuksen perusopinnot 25 op Yleisen teologian perusopinnot 25 op, ilm. viimeistään Yleisen teologian aineopinnot 35 op Joensuun yliopiston oppiaineet Tasa-arvo-oikeus 6 op UUSI! Kuopion yliopiston oppiaineet Farmasia, perusopinnot 25 op UUSI! Terveyshallintotieteen perusopinnot 26 op Terveyshallintotieteen aineopinnot 34 op Sosiaalihallintotieteen perusopinnot 26 op UUSI! Terveystaloustieteen perusopinnot 27 op Lapin yliopiston oppiaineet Oikeusjärjestelmät ja oikeushistoria 3 op Suomen oikeusjärjestelmä 4 op Kriminologia 5 op tai 7 op Velvoiteoikeus 8 op Rikosoikeus 10 op Kauppaoikeus 8 op Perhe- ja jäämistöoikeus 5 op Informaatio-oikeus ja tietotekniikkaoikeus 6 op Design Management, erikoistumisopinnot 12 op, ilm. viimeistään UUSI! Tampereen yliopiston oppiaineet Sosiaalipsykologian perusopinnot 25 op, ilm. viimeistään Hallintotieteen perusopinnot 25 op Hallintotieteen aineopinnot 30 op HUOM! Vero-oikeuden perusopinnot 29 op, ilm. viimeistään Oulun yliopiston oppiaineet Yleisen arkeologian perusopinnot 25 op, ilm. viimeistään Sisustustaiteen historia / Historialliset interiöörit 5 op UUSI! Sisustussuunnittelu 5 op Turun yliopiston oppiaineet Kulttuurihistorian perusopinnot 25 op Teatterikorkeakoulun avoin yliopisto-opetus Tietoisuutta liikkeen avulla Feldenkrais-menetelmä 2 op Ilmoittautumiset viimeistään kaksi viikkoa ennen opetuksen alkua! SYKSYN MUUTA KOULUTUSTARJONTAA STKL:n 90-vuotis juhlaluentosarja (maksuton) alk Luennoitsijoina mm. VTL Osmo Soininvaara ja Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry:n toiminnanjohtaja Riitta Särkelä. Ihminen, työ ja tulevaisuus-luentosarja 50 /luento Ihmiskäsitys ihmistyössä. Filosofi, valmentaja Jyri Puhakainen Elämän kriisit ja työelämä. Psykologi Salli Saari. Koulusihteerien valtakunnalliset täydennyskoulutuspäivät Koulusihteerit ry:n jäsenet, 170 muut Työelämän tietosuoja SLY:n jäsenet, 89 muut. Lapin yliopiston työoikeuden prof. Seppo Koskinen. Kielenhuollon koulutus / FM, suomen kielen, kirjoittamisen ja viestinnän kouluttaja Marsa Luukkonen. Tarkemmat tiedot koulutuksista ja muusta tarjonnasta löydät verkkosivuiltamme. Suunnittelemme ja järjestämme koulutusta mielellämme myös asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Otathan yhteyttä! Muistathan, että Specian jäsenetuna voit hakea koulutus - avustusta opintoihin kesäyliopistossa! TIEDUSTELUT JA ILMOITTAUTUMISET Jyväskylän kesäyliopisto, PL 35, Jyväskylän yliopisto Käyntiosoite: Matarankatu 6 (Tourula) Avoin yliopisto-opetus ja muu koulutus puh. (014) ,

14 Ikäjohtaminen tukee työuran eri vaiheita Ikäjohtaminen on hyvää päivittäis - johtamista, jossa ikään liittyvät asiat otetaan huomioon työuran kaikissa vaiheissa. Ikäjohtamisen tavoitteena on ikään katsomatta saavuttaa sekä henkilökohtaiset että organi - saation tavoitteet. Teksti: Juhani Ilmarinen ja Tomi Hussi 14 asiantuntija

15 Euroopan unioni tarvitsee nykyistä pidempiä ja ehjempiä työuria. Nuorten ongelmana on heikko työelämään kiinnittyminen. Seniorit poistuvat puolestaan työelämästä useita vuosia ennen vanhuus - eläkeikää, kuka työkyvyttömyyseläkkeelle kuka työttömäksi yrityssaneerausten vuoksi. Sairauspoissaolojen pitkittyminen ja syrjäytymisuhka koskettavat kaiken - ikäisiä työntekijöitä. Uusia ratkaisumalleja tarvitaan. Nykyistä korkeammat työllisyysasteet erityisesti nuorilla ja senioreilla keventävät merkittävästi huoltosuhdetta, joka vaikeutuu, kun suuret ikäluokat siirtyvät pian eläkkeelle ja pienet ikäluokat jäävät vastaamaan työelämän tarpeista. Euroopan unionin tavoitteena on nostaa muun muassa vuotiaiden työllisyysaste 50 %:iin vuoteen 2013 ja 59 %:iin vuoteen 2025 mennessä. Parannusta tarvitaan EU25-maissa keskimäärin noin 10 prosenttiyksikköä jo vuoteen 2013 mennessä, useissa Euroopan unionin jäsenmaissa yli 20 prosenttiyksikköä. Merkittäviä uudistuksia tarvitaan muun muassa ikäasenteissa, johtamisessa, työelämän laadun kehittämisessä, hyvinvointi- ja terveyspalvelujen organisoinnissa sekä eri toimijoiden yhteistyössä. Työelämään tarvitaan joustavuutta, joka vastaa ihmisen voimavaroja ja niiden muutoksia iän karttuessa. Työn tulee sopeutua ihmisen elämänkulkuun eikä päinvastoin. Työkykyä ja työhyvinvointia vahvistavia ratkaisuja tarvitsevat kaikenikäiset. Vastuu on työpaikalla, työntekijällä itsellään sekä esimiehellä. Työn ja elämänkulun paremmassa yhteensovittamisessa tarvitaan myös muita toimijoita: työterveyshuolto ja työsuojelu kuuluvat avaintoimijoiden ryhmään, kuten myös muun muassa koulutus- ja kuntoutuspalvelujen tarjoajat. Ikäasiat tutuiksi esimiehille ja työntekijöille Ikääntyminen muuttaa meitä merkittävästi niin fyysisesti, henkisesti kuin sosiaalisestikin. Iän myötä erilaisuus kasvaa ja yksilölliset erot tuovat uusia haasteita niin esimie - helle kuin työyhteisöllekin. Iästä ja ikääntymisestä on kuitenkin vallalla varsin paljon virheellistä tietoa, joka vaikuttaa asenteisiimme ja käyttäytymiseemme. Ikäsyrjintää kokevat muita enemmän nuoret ja seniorit, syrjijöi - nä keskiryhmät tai esimiehet. Mitä johtajien, esimiesten ja työntekijöiden tulisi tietää ikääntymisestä, jotta ikäsyrjintää ei esiintyisi työ - elämässä? Työterveyslaitoksen Elämänkulku ja työ -teemassa valmistellaan parhaillaan Ikäjohtamisen valmennusohjelmaa esimiehille sekä Ikä voimavarana -valmennusohjelmaa työntekijöille. Kumpikin valmennusohjelma rakentuu kolmesta osasta: haasteet, ikä ja työ -faktat sekä ratkaisut. Valmennusohjelmien ikääntymiseen liittyvät haasteet ja ratkaisut eroavat jonkin verran esimiesten ja työn - tekijöiden välillä, mutta kummallekin tarjotaan samat fakta tiedot ikääntymisestä ja työstä. Tällä tietoisuuteen liittyvällä samantasoisuudella parannetaan dialogia esimiesten ja työntekijöiden välillä sekä edistetään käytännön ratkaisujen löytämistä ja kokeilua. Valmennusohjelmalla parannetaan ikätietoisuutta muun muassa seuraavista asioista: ikääntyminen ja vanheneminen prosessina elämänkulku terveys ja työkyky oppiminen ja osaaminen asenteet ja arvot eri-ikäisten yhteistyö johtaminen työn ja muun elämän tasapaino. Ratkaisuja työstetään terveyden ja työkyvyn, ammatillisen osaamisen, työn organisoinnin, esimiestyön ja johtamisen, työn ja muun elämän tasapainon sekä ikäintegroituvan työelämän kysymyksissä. Työterveyslaitos kehittää ja levittää sosiaalisia innovaatioita Työterveyslaitoksen Elämänkulku ja työ -teema-alue kehittää sosiaalisia innovaatioita sekä levittää niitä työpaikoille yhdessä kumppaneiden ja asiakkaiden kanssa. Tutkimustietoon perustuvilla innovaatioilla muutetaan työelämän toimintatapoja ja käytäntöjä ns. ikäintegroidun työelämän suuntaan, jossa koulutus, työ ja muu elämä liittyvät toisiinsa joustavasti elämäntilanteen mukaan. Näin ne tukevat parempia ja pidempiä työuria. Elämänkulku ja työ -teeman tuotteiden toimivuus testataan ja vaikuttavuus arvioidaan käytännössä ennen niiden laajempaa levittämistä suomalaiseen työelämään. Yhteistyökumppaneilla on merkittävä rooli tuotteiden levit - tämisessä.tuotteistamisen kohteina olevia uusia innovaa - tioita ovat tällä hetkellä muun muassa Menestyväksi Senioriksi -ryhmämenetelmä, jonka tavoitteena on vahvistaa työntekijöiden työn ja työuran hallintaa, edistää mielenterveyttä ja työssä jatkamista Ikäjohtaminen -valmennusohjelma esimiehille, tavoitteena ikäsidonnaisten tekijöiden huomioon ottaminen yrityksen perustehtävissä ja päivittäisjohtamisessa Ikä voimavarana -valmennusohjelma työntekijöille, tavoitteena omien voimavarojen tunnistaminen ja hyödyntäminen työelämässä Tekijänsä mittainen fyysinen työ, jonka tavoitteena on työntekijän hyvinvointia tukeva sujuva, tuottava ja laadukas työ työuran eri vaiheissa. Lisäksi Elämänkulku ja työ -teemassa on suunnitteilla koulutusohjelma elämänkulun kriittisiin siirtymiin, menetelmiä terveistä ja tuottavista työaikamalleista sekä työuraa parantavia ja pidentäviä työterveyshuollon toimintamalleja. Irtisanottujen työntekijöiden uudelleen työllistämiseksi ja muutosturvan työkaluksi päivitetään Työhön-menetelmä asiantuntija 15 Lähde: Työterveyslaitoksen verkkolehti Työterveiset4/06.

16 Ihmisillä, joilla on ongelmia identiteetin kanssa, on ulkomailla kaikkein vaikeinta, kauppatieteiden tohtori Tuula Siljanen sanoo. Vahva identiteetti auttaa ulkomailla Ulkomailla asuminen ja työskentely ravisuttaa tuttuja rooleja ja toimintapoja. Vaikka samalla itsetuntokin voi olla kovilla, kokemus tarjoaa mahdollisuuden identiteetin kehittymiseen. Kauppatieteiden tohtori Tuula Siljasen mielestä ulkomaan komennus tulisikin nähdä positiivisena haasteena. Helmikuussa väitelleen Siljasen mukaan ulkomaille muutosta seuraa isoja oppimisprosesseja, joissa ihminen joutuu miettimään omia kulttuurisidonnaisia työtapojaan ja vuorovaikutustaitojaan. Riittämättömyyden kokemukset uudessa kulttuurissa laittavat pohtimaan käsitystä itsestä ja voivat syödä itsetuntoa. Mielestäni on toivottavaa, että ulkomaille lähetetään tasapainoinen ihminen, joka kykenee näkemään ulkopuoliset odotukset. On hyvä ymmärtää, että epäonnistumiset eivät johdu minuudesta, Siljanen sanoo. Kansainväliselle työuralle sopeudutaan eri tavoin 16 sä ja he kokevat vierautta myös kotimaassaan. Lisäksi heiltä puuttuu selkeä viiteryhmä, johon samaistua. Siljanen lähettäisi ulkomaille mieluiten työtehtävistä riippuen joko globaaleja uranrakentajia tai tasapainoa hakevia asiantuntijoita. Näillä kahdella ryhmällä on Siljasen mielestä parhaat edellytykset onnistua ulkomaan komennuksella. Globaalin uran rakentajat ovat kotonaan missä tahansa ja heidän osaamisensa on helposti siirrettävissä maasta toiseen. Tasapainoa hakevia asiantuntijoita palkkaisin tehtäviin, joissa vaaditaan ruohonjuuritason työtä. Idealistia rekrytoidessa tulee ottaa huomioon, että ideologia palvelee organisaation tavoitteita. Ajelehtijat ovat kaikkein epävarmin ryhmä rekrytoinnin suhteen. He kokevat työssään myös onnistumisia, mutta tarvitsevat tukea oman identiteetin löytämiseen. Ihmisillä, joilla on ongelmia identiteetin kanssa, on ulkomailla kaikkein vaikeinta, Siljanen tiivistää. Tukea ulkomaillekin Siljasen mielestä jo ennen uuteen maahan muuttamista on hyvä tutustua maahan, sen kulttuuriin ja kieleen. Arvokasta tietoa ja kokemuksia saa maassa asuvilta tai asuneilta ihmisiltä. Tärkeää on myös avoin asenne asioihin. On hyvä ravistella itseään, ettei luota siihen, että asioita hoidettaisiin samalla tavalla kuin Suomessa, Siljanen neuvoo. Keskeytyneet ulkomaankomennukset tulevat yrityksille kalliiksi. Perinteisesti ekspatriaateille on tarjottu valmennusta ennen ulkomaille lähtöä, mutta Siljasen mielestä oppimisen ja sopeutumisen tukea pitäisi ehdottomasti saada myös paikan päällä. Työ on kokonaisvaltaista ja ajan löytyminen valmennukselle hirveän vaikeaa. Siihen pitäisi kuitenkin panostaa ja löytää uudenlaisia ratkaisuja, sillä sopeutuminen vaikuttaa jatkamiseen ja työn tekemiseen. Yksi ulkomaan komennuksen suurimmista haasteista on uusien toimintatapojen omaksuminen. Suomessa ei monesti tarvitse miettiä sitä, miten tiettyä työtehtävää hoidetaan. Uudessa ympäristössä täytyy löytää sellainen työn tekemisen tapa, joka toimii. Tämä tulee usein esiin esimerkiksi neuvotteluissa, Siljanen kertoo. Siljanen on väitöskirjassaan kuvannut neljää eri sopeutumisstrategiaa, joilla ulkomailla asuvat selviävät uudessa ympäristössä. Globaalin uran rakentajat kiinnittyvät vahvasti työuraansa ja sen kehittämiseen. Heille sopeutuminen tarkoittaa sopeutumista työyhteisöön. Uuteen kulttuuriympäristöön sopeutuminen ei ole globaalin uran rakentajalle erityisen tärkeää. Sen sijaan hän ympäröi itsensä samassa tilan - teessa olevilla ulkomaalaisilla. Toista työntekijätyyppiä Siljanen kutsuu tasapainoa hakeviksi asiantuntijoiksi, jotka pyrkivät sopeutumaan uuteen kulttuuriympäristöön opettelemalla uutta kieltä ja kulttuuria. Heidän viiteryhmänsä koostuu uuden kulttuuriympäristön jäsenistä. Kolmatta tyyppiä edustaville idealisteille kansainväliseen työkokemukseen liittyvät päätökset pohjautuvat voimakkaa - seen omakohtaiseen kutsumukseen. Idealisteille työtehtä - vien mielekkyys on merkityksellisempää kuin henkilökohtainen sopeutuminen. Idealistien viiteryhmän muodostavat sa - man ideologian puolesta toimivat henkilöt. Neljättä työntekijätyyppiä edustavat ajelehtijat, joille kansainvälinen ura on väylä identiteetin etsintään. Ajelehtijat eivät sopeudu erityisen hyvin uuteen kulttuuriympäristöönasiantuntija

17 Paluumuuttajissa dynaaminen voimavara Vaikka ulkomailla asuneet ihmiset ovat joutuneet vastaamaan monenlaisiin haasteisiin, moni paluumuuttaja kokee, että paluu Suomeen voi olla vaikeampaa kuin muutto ulkomaille. Kotimaahan palaavien työntekijöiden asiantuntemuksen ja kielitaidon hyödyntäminen on haaste. Yritykset ja organisaatiot eivät aina osaa hyödyntää osaamista. Näkisin kansainvälisen työkokemuksen positiivisena haasteena, joka monella tapaa kasvattaa ihmistä ammatillisesti, sosiaalisesti, ja psyykkisesti. Olisi hyvä, että myös yrityksissä huomioitaisiin ihmiset dynaamisena voimavarana, Siljanen sanoo. Lähde: Tuuma.com asiantuntija 17

18 18 asiantuntija

19 svensk resumé Våren 2007 lät 15 förbund vid Akava göra en undersökning om de statligt anställda medlemmarnas löner och om hur medlemmarna förhåller sig till det nya lönesystemet. De högsta medellönerna hade, inte helt oväntat, professorerna och läkarna, och euro i månaden. Fyra förbunds statligt anställda medlemmars medellön låg under euro. Dessa var Akavas Specialorganisationer, Psykologförbundet, Tradenomförbundet samt Forskarförbundet. Akavas Specialorganisationers medlemmars medellön var euro i månaden. Undersökningen kommer att publiceras i sin helhet på Akavas Specialorganisationers hemsida. Av Specias nästan medlemmar hade cirka 24 % staten som arbetsgivare och omkring 11 % en kommun eller en kommunal sammanslutning. En typisk Specia-medlem som arbetar inom den offentliga sektorn är en 41-årig kvinna från huvudstadsregionen med en högre högskoleutbildning. De vanligaste utbildningarna är filosofie eller pedagogie magister - examen. Nästan hälften av medlemmarna som arbetar inom den offentliga sektorn arbetar vid universitet, högskolor eller yrkeshögskolor. Arbetsuppgifterna består främst av administration och planering. Stora arbetsgivare bland medlemmarna var också näringslivscentralerna, arbetskraftsbyråerna, minis - te rierna och olika statliga forskningscentraler (t.ex. Stakes, VTT och Arbetshälsoinstitutet). Bland dem som har staten som arbetsgivare hade cirka 69 % en fast anställning, tre procent hade en fast anställning att återgå till då deras visstidsanställning tog slut och 29 % hade en visstidsanställning utan någon annan anställning att falla tillbaka på. Av kvinnorna var 32 % visstidsanställda och av männen endast 17 %. Största delen av medlemmarna arbetade inom ramen för det nya lönesystemet och kritiken mot det kan ha konstaterats att ha ökat år för år. De sex vanligaste yrkesbenämningarna bland de statligt anställda var planerare, forskare, utbildningsplanerare, överins - pek tör, projektchef och arbetskraftsrådgivare. Den 30.5 besökte Specias styrelse riksdagen och träffade ett antal riksdagsledamöter. Ämnet för träffen var sysselsättningsproblemen bland högtutbildade invandrare. Det konstaterades bland annat att en lösning av problemet kräver både ändringar i lag - stiftningen samt handledning på en individuell nivå. Specia överlät ett utlåtande med åtgärdsförslag åt riksdagsledamöterna Paavo Arhinmäki (v), Antti Kaikkonen (c) samt Ulla Karvo (saml.). Utlåtandet överlämnades också till arbetsminister Tarja Cronberg (grön). Du kan läsa mer om ämnet på Specias hemsidor. Specia kallar sina medlemmar till höstmöte och på musikal den Mötet hålls i mötesrum i Paasitorni på Paasivuorigatan 5 A i Helsingfors. Mötet inleds 9.30 med välkomstkaffe och avslutas med musikalen The Producers på Helsingfors Simon Huldén stadsteater. Föreställningen är en gratis medlemsförmån som det reserverats 40 biljetter till. Biljetterna delas ut i anmälningsordning, så det gäller att vara snabb ifall du vill hinna med. Specia står även för höstmötesdeltagarnas resekostnader (buss eller tåg). För att underlätta arrangemanget ber vi dig anmäla dig före den 1.10 till adressen - cia.fi. För mera information ring Simon Huldén på Som medlem i Specia kan du ansöka om utbildningsstöd för kurser vid öppna universitetet och vid sommaruniversitetet. Understödet är 50 % av kursutgifterna och max 80 euro per medlem. Understödet kan ansökas om endast en gång per år. Understödet söks med en ansökan (som hittas på Specias hemsida) och till den bör kvitton för utgifter bifogas. Ansökningen kan du skicka till adressen Specia, Ma - gis trats porten 4 A, Helsingfors. Akavas Specialorganisationer arrangerar rekreation för arbetstagare inom den tredje sektorns organisationer. Rekreationsdagen äger rum på Sjundeå bad den klockan 9 17 och målet är att deltagarna skall samla krafter till den kommande vinterns arbete. Under dagen diskuteras deltagarnas tankar och åsikter gällande arbete inom föreningssektorn. Som utbildare fungerar Riitta Saarikangas. Deltagaravgiften är 20 euro och inkluderar kaffe och lunch. För medlemmar utan löneinkomster är dagen avgiftsfri. Du kan anmäla dig till dagen senast två veckor före evenemanget genom att skicka e-post till adressen Akavas Specialorganisationer arrangerar bussresan mellan Helsingfors och Sjundeå. Till sist en kort påminnelse gällande arbetslöshet och permittering. Ifall du skulle råka ut för någondera av dessa två alternativ är det viktigt att du omedelbart tar kontakt med din arbetskraftsbyrå och anmäler dig som arbetslös arbetssökande. Du kan anmäla dig som arbetslös redan under tiden du arbetar ifall du känner till datumet då arbetslösheten eller permitteringen träder i kraft. Mera information hittas på arbetsministeriets hemsidor Med vänlig hälsning, Simon Huldén 19

20

Akavan jäsenjärjestöt 1.4.2012 (jäsenmäärät 1.1.2012)

Akavan jäsenjärjestöt 1.4.2012 (jäsenmäärät 1.1.2012) Akavan jäsenjärjestöt 1.4.2012 (jäsenmäärät 1.1.2012) Agronomiliitto 5 917 Akavan Erityisalat 26 589 Akavan kirkolliset ammattiliitot AKI 5 783 Akavan Yleinen Ryhmä AYR 812 Diakoniatyöntekijöiden Liitto

Lisätiedot

Miten akavalainen edunvalvonta vastaa it-alan edunvalvontahaasteeseen? Ismo Kokko Tietotekniikan palvelualan HED-päivät

Miten akavalainen edunvalvonta vastaa it-alan edunvalvontahaasteeseen? Ismo Kokko Tietotekniikan palvelualan HED-päivät Miten akavalainen edunvalvonta vastaa it-alan edunvalvontahaasteeseen? Ismo Kokko Tietotekniikan palvelualan HED-päivät 19.3.2012 2 HAASTE? Mikä tai mitkä ovat it-alan edunvalvontahaasteita? Työehtosopimuksen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Akavan jäsenliitot ja jäsenmäärät 1.1.2015

Akavan jäsenliitot ja jäsenmäärät 1.1.2015 Akava ry Jäsenmääräkooste 1 (18) PS/hk 26.2.2015 Akavan jäsenliitot ja jäsenmäärät 1.1.2015 Sisällys Taulukot Akavan jäsenliitot ja jäsenmäärät 1.1.2015 2 Akavan jäsenliitot ja jäsenmäärät suuruusjärjestyksessä

Lisätiedot

Edunvalvonta SPECIAssa

Edunvalvonta SPECIAssa 5.2016 Edunvalvonta SPECIAssa SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 1 SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 2 Päätöksenteko SPECIAssa ja edunvalvonnan organisaatio SPECIAn

Lisätiedot

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi ATERIA 14 tapahtuma, ammattiasiain toimitsija JHL edunvalvontalinja, työelämän laadun toimialue Ikäjohtaminen, määrittely Ikäjohtamiseksi kutsutaan eri-ikäisten

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Akava ry. Yleisesitys

Akava ry. Yleisesitys Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on lähes 600 000 jäsentä. Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä

Lisätiedot

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers Tiedettä elämää varten Tieteentekijöiden liiton jäsenyys on tärkeä osoitus oman ammatillisen identiteetin

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

MITÄ HYÖDYN. OAJ:n jäsenyydestä?

MITÄ HYÖDYN. OAJ:n jäsenyydestä? MITÄ HYÖDYN OAJ:n jäsenyydestä? Miksi kannattaa olla ammattijärjestön jäsen? Konkreettiset taloudelliset jäsenedut on jokaisen helppo ymmärtää, mutta mitä muuta jäsenmaksulla saa? OAJ:n tärkein tehtävä

Lisätiedot

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014 Lue analyysi kyselyn tuloksista: www.nuoretlakimiehet.fi/0///nula-selvitti-tyooloja-sisalto-ennen-kompensaatiota-ja-glooriaa/ Taustatiedot Sukupuoli 0 8 6 6 Mies Nainen Kaikki (KA:.6, Hajonta:0.9) (Vastauksia:7)

Lisätiedot

Poolian palkkatutkimus 2011

Poolian palkkatutkimus 2011 Poolian palkkatutkimus 2011 Palkkatutkimuksen taustoja Palkkatutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa työnhakijoidemme nykyistä palkkatasoa ja verrata sitä heidän koulutukseensa ja työkokemukseensa sekä

Lisätiedot

Poolian Palkkatutkimus 2013 05/2013

Poolian Palkkatutkimus 2013 05/2013 Poolian Palkkatutkimus 2013 05/2013 Palkkatutkimuksen taustoja Palkkatutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa työnhakijoidemme nykyistä palkkatasoa ja verrata sitä heidän koulutukseensa ja työkokemukseensa

Lisätiedot

Työskentely ja työnhaku ulkomailla

Työskentely ja työnhaku ulkomailla Työskentely ja työnhaku ulkomailla Miksi lähteä töihin ulkomaille? Uudet haasteet Opit uutta Työskentelytavat, kommunikointi, kulttuuri, kieli Verkostoidut Työkokemus Työkokemus ulkomailta on sinulle eduksi

Lisätiedot

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa TIEDOTE 1 (5) Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa Työpaikoilla naiset valikoituvat harvemmin esimiestehtäviin ja sellaisiin työnkuviin, jotka mahdollistavat etenemisen

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 6.11.2012 1. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä 6.11.2012 1. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 6.11.2012 1 Eija Lehto, erityisasiantuntija ATERIA 2012 IKÄYSTÄVÄLLISYYDESTÄ VOIMAA TYÖYHTEISÖÖN 6.11.2012 Eija Lehto, Työterveyslaitos 2 Ikäystävällisyydestä VOIMAA... Elämänkulku

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

Poolian palkkatutkimus 2012

Poolian palkkatutkimus 2012 Poolian palkkatutkimus 2012 Palkkatutkimuksen taustoja Palkkatutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa työnhakijoidemme nykyistä palkkatasoa ja verrata sitä heidän koulutukseensa ja työkokemukseensa sekä

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 10.11.2010 Kouvolassa Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-

Lisätiedot

Osa korkeasti koulutetuista on syvässä palkkakuopassa osoittaa tuore tutkimus

Osa korkeasti koulutetuista on syvässä palkkakuopassa osoittaa tuore tutkimus PA L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S Julkaisuvapaa heti Lehdistötiedote 22.9.2006 Osa korkeasti koulutetuista on syvässä palkkakuopassa osoittaa tuore tutkimus Lisätietoja Tiedottaja Heikki

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013 TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 7 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 13 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 12 uraseurantakysely toteutettiin

Lisätiedot

Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea

Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea Tutkija Päivi Soikkeli Akavan luottamusmiesbarometri 2015 Akavan luottamusmiesbarometri 2015 Akavalaisille luottamusmiehille tammikuussa 2015 suunnattu

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen

Lisätiedot

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä!

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä! Jyty Varkaus Ry Tammikuu 2015 Jäsentiedote 1 Hallituksen joulukuun kokouksen päätökset 2 Edunvalvontakatsaus 3 Syyskokouksen päätökset 4 Yhdistyksen toimihenkilöt 2015 5 Hallitus 2015 6 Kuntokorttikausi

Lisätiedot

Kasvatustieteilijät. Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016. Akavan Erityisalat SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt

Kasvatustieteilijät. Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016. Akavan Erityisalat SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt Kasvatustieteilijät Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt KASVATUSTIETEILIJÄT Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

Eri-ikäisten johtamisessa onnistuminen

Eri-ikäisten johtamisessa onnistuminen Eri-ikäisten johtamisessa onnistuminen Henry ry 12.3.2013 Paula Syväniemi Proponsio Ikäjohtaminen Työntekijän iän ja ikäsidonnaisten tekijöiden huomioon ottamista päivittäisjohtamisessa, työn suunnittelussa

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa Esimiesroolin muutokset Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa HAKE-hanke - Arviolta 70 esimiestä tulee jäämään ilman esimiestehtävää HAKEhankkeen

Lisätiedot

Opettajien edunvalvoja

Opettajien edunvalvoja Opettajien edunvalvoja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ on työmarkkinajärjestö, joka vastaa opettajien edunvalvonnasta. OAJ on maassamme ainoa ammattijärjestö, joka neuvottelee opettajien palkkauksesta,

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 Hyvääsyksynalkuakaikillejäsenillemme! KävimmeelokuunlopussaretkelläPorvoossajaHangossa.Oliupeasääjamuutenkin reissuolionnistunut.kuvassaistunmustionlinnankartanonportaikolla.enollutkäynytsiellä

Lisätiedot

TYÖNHAKUINFO. Materiaali on tarkoitettu kaikille työuransa alussa oleville työnhakijoille.

TYÖNHAKUINFO. Materiaali on tarkoitettu kaikille työuransa alussa oleville työnhakijoille. TYÖNHAKUINFO Materiaali on tarkoitettu kaikille työuransa alussa oleville työnhakijoille. SISÄLTÖ: Työnhausta Työnantajan odotuksia työnhakijaa kohtaan Työnhakuprosessi Työhakemus Ansioluettelo (CV) Työhaastattelu

Lisätiedot

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Pori 2.9.2015 Anne Jortikka Visio Työelämästrategia Suomen työelämä Euroopan paras vuoteen 2020 Työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikainen kehittäminen

Lisätiedot

Elämäntapamuutos valmennusohjelma

Elämäntapamuutos valmennusohjelma Elämäntapamuutos valmennusohjelma Mitä on kokonaisvaltainen hyvinvointi? Fyysinen hyvinvointi -terveys, kunto, lepo, ruoka Henkinen hyvinvointi -suhde omaan itseen, itsetuntemus, itsensä arvostaminen,

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

30.9.2013 30.11.2014. Virallinen nimi: Osatyökykyiset työyhteisössä käytännöllinen opas ja koulutusta lähiesimiehille

30.9.2013 30.11.2014. Virallinen nimi: Osatyökykyiset työyhteisössä käytännöllinen opas ja koulutusta lähiesimiehille Työsuojelurahaston rahoittama, Satakunnan ammattikorkeakoulun hallinnoima tiedotus- ja koulutushanke Jengoilleen 30.9.2013 30.11.2014 Virallinen nimi: Osatyökykyiset työyhteisössä käytännöllinen opas ja

Lisätiedot

Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä?

Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä? Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä? Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos HAKU HANKKEEN SEMINAARI Helsinki 26.5.2010 Ahtelan työelämäryhmän eväät Tausta

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Opiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan.

Opiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan. Opiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan. Opiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan - Vapaaehtoistyö hoitotyön opetussuunnitelmassa. Satakunnan ammattikorkeakoulun toteutus Tapio Myllymaa Lähtökohtia

Lisätiedot

Kasvatustieteilijät Vähimmäispalkkasuositus 1.4.2016 31.3.2017

Kasvatustieteilijät Vähimmäispalkkasuositus 1.4.2016 31.3.2017 Kasvatustieteilijät Vähimmäispalkkasuositus 1.4.2016 31.3.2017 Akavan Erityisalat AE ry ja Specia Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry ovat antaneet tämän vähimmäispalkkasuosituksen yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

Ylemmät Toimihenkilöt. YTN ry

Ylemmät Toimihenkilöt. YTN ry Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ylempi toimihenkilö Ylempi toimihenkilö toimii asiantuntija-, esimies-, päällikkö- tai johtotason tehtävissä. Ylemmän toimihenkilön työtehtäville on ominaista niiden suhteellisen

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite

Lisätiedot

GERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena. Laaja-alaisen vanhustyön osaaja

GERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena. Laaja-alaisen vanhustyön osaaja GERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena Laaja-alaisen vanhustyön osaaja Suomen Geronomiliitto ry:n tavoitteet ja tehtävät Vahvistamme geronomien

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA Yleistä Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat 30.8.2013 allekirjoittaneet työllisyys- ja kasvusopimuksen vuosille 2013 2016/2017. Tällä

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet Yksityisen Opetusalan Liitto ry:n jäsenenä olevien yliopistojen palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

VOIMAA HOIVAAN II 2011-2013 MIESNÄKÖKULMAA SOTE-ALALLE

VOIMAA HOIVAAN II 2011-2013 MIESNÄKÖKULMAA SOTE-ALALLE VOIMAA HOIVAAN II 2011-2013 MIESNÄKÖKULMAA SOTE-ALALLE VOIMAA HOIVAAN II Voimaa Hoivaan II on osa Valtava -kehittämisohjelmaa, jota Työ-ja elinkeinoministeriö koordinoi Helsingin Diakoniaopisto(Hdo) toteuttajana

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Yhdistyksen puheenjohtaja Tuomo Tikkanen avaa kokouksen. Kokous valitsee kaksi puheenjohtajaa. Puheenjohtajiksi valittiin

Yhdistyksen puheenjohtaja Tuomo Tikkanen avaa kokouksen. Kokous valitsee kaksi puheenjohtajaa. Puheenjohtajiksi valittiin ESITYSLISTA 6.10.2015 1(6) AMMATILLISET OPETTAJAT AO ry VUOSIKOKOUS Aika Sunnuntai 15.11.2015 kello 9.00. Paikka Kokoustila Snellman & Kallavedet, Scandic Hotelli, Satamakatu 1, 70100 Kuopio I KOKOUKSEN

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 1 Toimintasuunnitelma 2014 TOIMINNAN PÄÄTAVOITE: Lastentarhanopettajien merkityksen esiin nostaminen yhteiskunnassa YHDISTYS: 1. Vaikuttaa jäsenistönsä asemaa koskevaan päätöksentekoon, työolosuhteisiin

Lisätiedot

Enemmän työhyvinvointia

Enemmän työhyvinvointia Enemmän työhyvinvointia Helmiä työhyvinvoinnin kehittämiseen ENEMMÄN TYÖHYVINVOINTIA Helmiä työhyvinvoinnin kehittämiseen E N E M M Ä N O S A A M I S T A 1 Monimuotoisuus erilainen työntekijä uhka vai

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

SUOMEN KOTISEUTULIITTO ESITYSLISTA 2015/9 Hallitus 13.11.2015 Sivu 1 / 5

SUOMEN KOTISEUTULIITTO ESITYSLISTA 2015/9 Hallitus 13.11.2015 Sivu 1 / 5 Hallitus 13.11.2015 Sivu 1 / 5 Aika: perjantai 13.11.2015 klo 12.30 Paikka: Suomen Kotiseutuliiton toimisto Läsnä Puheenjohtaja: Kirsi Moisander ( ) Varapuheenjohtaja: Raimo Sailas ( ) Jäsenet: Annukka

Lisätiedot

Toimihenkilöbarometri 2013

Toimihenkilöbarometri 2013 Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO

Lisätiedot

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista 1 KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA - yhteenveto tuloksista Suomen teknisen viestinnän yhdistyksen syysseminaari Tampere 15.10.2013 Hanna Gorschelnik

Lisätiedot

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Luottamus ja asenne ratkaisevat Työelämä 2020 hanke Työturvallisuuskeskus TTK Risto Tanskanen Asiantuntija tuottavuus ja työyhteisön

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Finlandia-talo 16.9.2015 Fasilitaattorien osuudet / Risto Karinen ja Olli Oosi Kohti kumppanuutta, tavoitteet ja mahdollisuudet Kumppanuusohjelma

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Kehitetään työhyvinvointia yhdessä TTK Työhyvinvointipalveluista tukea Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Mitä hyötyä? Hyöty on osoitettu tutkimuksin ja kehittämishankkeissa Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi Tavoitteet: Edistää kaikkien ihmisten elinvoimaa ja arvokkuutta Lisätä ymmärrystä aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien

Lisätiedot

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Pirjo Sirola-Karvinen, projektipäällikkö p. 0500 444575 Merja Turpeinen, tutkija p. 030 4742669 Maria Rautio, kehittämispäällikkö Päivi Husman, hankkeen vastuullinen

Lisätiedot

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2)

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) OPETUSMINISTERIÖ KULTTUURIHALLINTO Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 14. päivänä lokakuuta 2008 opetusministeriön

Lisätiedot

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN OPISKELIJAELÄMÄÄ UUDENMAAN INSINÖÖRIOPISKELIJAT UIO RY Onnittelut opiskelupaikasta! Aloittavien opiskelijoiden infossa kannattaa käväistä Opiskelun ei

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot