SISÄLTÖ KUVIOLUETTELO JOHDANTO LUMILAUTAILU...
|
|
- Aimo Sala
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SISÄLTÖ KUVIOLUETTELO JOHDANTO LUMILAUTAILU Lumilautailun historia ja lajin kehitys Suomessa Lumilautailun perusvälineet SOVELTAVA LUMILAUTAILU Soveltavan lumilautailun historia ja lajin kehitys Suomessa Soveltavaa lumilautailua tarvitsevat Opettaminen ja avustaminen soveltavassa lumilautailussa Soveltavan lumilautailu- ja apuopettajan tehtävät Oikeus avustajaan ja tulkkipalveluun sekä avustajan tehtävät HARRASTUS OSA KUNTOUTUSTA Kokonaisvaltainen kuntoutus Fyysinen vaikutus Psyykkinen vaikutus Sosiaalinen vaikutus SOVELTAVAN LUMILAUTAILUN PERUS-, TOIMINTA- JA APUVÄLINEET SEKÄ HISSISSÄ TOIMIMINEN Perusvälineiden muokkaaminen Toiminta- ja apuväline Riderbar toimintavälineenä Board Boddy (Sno-Wing) toimintavälineenä Vanne ja tukisukset apuvälineinä Muut apuvälineet: apuliinat, hemihanskat, tukivyö ja avustussauva Hississä toimiminen TUTKIMUSMENETELMÄT KOKEMUKSIA RIDERBARISTA TOIMINTAVÄLINEENÄ SOVELTAVAN LUMILAUTAILUN KOKEILULEIRILTÄ Oppilaiden näkökulmia Kirsikan tarina lujempaa, lujempaa Janitan tarina vielä kerran Kristianin tarina vaikeuksien kautta voittoon Toni ajatuksia yes, mä onnistuin taas Vanhempien näkökulma Opettajan näkökulma POHDINTA Riderbar soveltavan lumilautailun toimintaväineenä Minun kokemuksiani soveltavan lumilautailun opettamisesta Työn hyödynnettävyys...68 LÄHTEET LIITTEET... 73
2 KUVIOLUETTELO 2 Kuvio 1. Riderbaareilla laskijat (Susanna Tero 2005d) Kuvio 2. Välineiden valintaa ja niiden soveltamista käyttäjilleen sopiviksi yhdessä avustajan kanssa (Susanna Tero 2005d) Kuvio 3. Opetukseen osallistuvat henkilöt ja heidän tehtävänsä Kuvio 4. Yhdessä tekemisen riemua (Susanna Tero 2005d) Kuvio 5. Avustajan ja oppilaan sanatonta kommunikointia (Susanna Tero 2005d) Kuvio 6. Avustajan, oppilaan ja opettajan yhteistyötä apuliinoja apuna käyttäen (Susanna Tero 2005d) Kuvio 7. Käännös takakantille (Susanna Tero 2005d) Kuvio 8. Yhdessä tekemisen iloa (Johanna Alppi 2005) Kuvio 9. Riderbarilla sompahississä ylösmeno (Susanna Tero 2005d) Kuvio 10. Avustuskahva ja tukivyö (Johanna Alppi 2005) Kuvio 11. Board Buddy ja huomioliivien käyttö näkövammaisella lautailijalla. Avustaminen suksilla laudan takaa. (Susanna Tero 2005d.) Kuvio 12. Oikolinjassa liukuminen vanteen avulla (Susanna Tero 2005d) Kuvio 13. Apuliinojen käyttö (Susanna Tero 2005d) Kuvio 14. Tukivyö riderbarissa (Susanna Tero 2005d) Kuvio 15. Riderbar ja opettaja sompahississä (Johanna Alppi 2005) Kuvio 16. Tuolihissi ja siitä poistuminen (Lauri Louhivirta 2005) Kuvio 17. Isojen monojen sisään mahtuvat henkilökohtaiset apuvälineet (Maaret Järvinen 2005) Kuvio 18. Riderbarin kaide oikealla korkeudella (Lauri Louhivirta 2005) Kuvio 19. Avustamisen opettelua (Susanna Tero 2005d)
3 1 JOHDANTO 3 Soveltava lumilautailu saattaa olla monille vieras käsite, sillä laji on reilun vuoden ajan tehnyt tuloaan Suomen rinteille ja hiihtokeskuksiin. Se on lumilautailun sovittamista liikuntarajoitteiselle ja erityistä tukea tarvitsevalle liikkujalle sopivaksi. Liikuntarajoitteiset ovat henkilöitä, joilla on jokin rajoite liikkumiseen, kun taas erityistä tukea tarvitsevilla henkilöillä on huomattava liikkumisen vaikeus. Opinnäytetyötä on ollut varsin mielenkiintoista ja haastavaa lähteä tekemään, koska aiheesta on julkaistu vähän kirjallisuutta ja käytännön kokemus on vähäistä. Työni tavoitteena on tuottaa uutta kirjallista materiaalia soveltavaan lumilautailuun. Erityisesti haluan syventyä uusimpaan toimintavälineeseen, riderbariin, koska se soveltuu monille liikuntarajoitteisille henkilöille ja sen käytöstä tarvitaan tutkimusta. Esittelen lyhyesti tällä hetkellä Suomessa käytetyt soveltavan lumilautailun toimintavälineet ja niiden käyttöä helpottavat sovelletut apuvälineet. Lisäksi kartoitan lyhyesti näiden välineiden toimintaperiaatteet ja niiden käytön erilaisissa hiihtohisseissä. Toimintaväline tarkoittaa Maliketoiminnan (2005, 10) mukaisesti välinettä, jolla edistetään ja mahdollistetaan tasa-arvoisesti henkilön mahdollisuutta toimia elinympäristössään kanssaihmisiin nähden. Pullin & Roiskon mukaan apuväline taas tukee tiettyjen kehityksellisten tavoitteiden saavuttamista edistäen kehitystä aktiiviseen ja virikkeiseen suuntaan (Linneri Nykänen 2001, 11.) Syvennyn työssäni tarkemmin kuvaamaan talvella 2005 Suomeen tullutta soveltavan lumilautailun toimintavälinettä, riderbaria (Kuvio 1.). Välineen käyttökokemukset perustuvat omaan ja kollegoideni sekä oppilaiden havaintoihin ja kokemuksiin soveltavan lumilautailun kokeiluleiriltä. Leiri järjestettiin Messilän hiihtokeskuksessa helmikuussa 2005, missä samaan aikaan järjestettiin myös soveltavan lumilautailun koulutuspäivät. Riderbarin toimivuutta kartoittaessani olen analysoinut leirillä olleiden oppilaiden oppimista ja heidän suorituksiaan. Lisäksi olen pohtinut omaa ja kollegoideni
4 4 opetuskokemusta apuna käyttäen riderbarin toimivuutta kokonaisvaltaisena toimintavälineenä. Haastattelin kolmea leirillä ollutta oppilasta ja heidän vanhempiaan sekä yhtä henkilöä leirin ulkopuolelta. Soveltavan lumilautailun toimintavälineiden käyttöön olennaisena osana kuuluu niillä opettaminen eli opettajan, apuopettajan ja avustajan työt. Pohdin ja kartoitan avustajan, opettajan ja apuopettajan rooleja ja työtehtäviä laskettelurinteessä tunnin aikana. Opettajan velvollisuuksiin kuuluu suunnitella, mistä asioista hänen tulee huolehtia ennen tunnin alkua ja sen aikana. Opettajan tulee miettiä myös, millaisiin oppilaan yksilöllisiin asioihin hän pystyy vaikuttamaan tunnin aikana ja miten. Käsittelen lumilautailuharrastusta liikuntarajoitteisten henkilöiden kokonaisvaltaisena kuntoutuksena. Tällöin oppilaan harrastusta voidaan kuvata kokonaisuutena, joka muodostuu sosiaalisesta, psyykkisestä ja fyysisestä osaalueesta. Mietittäväksi jää, miten nämä kokonaisuudet liittyvät lumilautailun opettamiseen ja mitä ne pitävät sisällään. Tähän isoon kokonaisuuteen pystyvät vaikuttamaan kaikki lumilautailutunnin pitämiseen osallistuvat, samaan tavoitteeseen tähtäävät henkilöt. Näitä voivat olla opettajan, avustajan ja apuopettajan lisäksi perheenjäsenet ja kaverit tai ystävät.
5 Kuvio 1. Riderbaareilla laskijat (Susanna Tero 2005d). 5
6 2 LUMILAUTAILU 6 Lumilautailu on talviurheilulaji, jossa liikutaan erilaisin materiaalein valmistetuilla lumilaudoilla laskettelurinteillä ja niiden ulkopuolella. Lumilautailijan molemmat jalat ovat kiinni lumilaudan siteissä, jotka on asetettu peräkkäin laudan pituussuunnassa. Tällöin laskija etenee oikea (regular) tai vasen (goofy) kylki edellä eteenpäin tehden rytmikkäästi käännöksiä vuorotellen oikealle ja vasemmalle. Se kumpi kylki edellä laskija etenee, täytyy yksinkertaisesti kokeilla ja tunnustella itselle sopivaksi. Jotkut laskijat osaavat lautailla molemmilta puolilta. Oikeassa lautailun perusasennossa laskija seisoo rennosti jalat hieman koukussa, polvet, lantio ja hartiat siteiden suuntaisina. Käsien paikka on vartalon sivulla, koska ne tasapainottavat oikeaa asentoa, lisäksi katseen tulee olla menosuuntaan päin. Perusasennossa paino on jakautunut tasapuolisesti molemmille jaloille. (Lumilautailun opetusohjelma 2003, 4.) 2.1 Lumilautailun historia ja lajin kehitys Suomessa M. J. Burtchett on ensimmäinen lumilaudan rakentaja ja lumilautailija. Hän alkoi kehitellä lumilautaa vanerista vuonna Seuraava askel lumilautailun kehityksessä oli new jerseyläisen laine- ja rullalautailijan rakentama skiboard, joka tuli markkinoille vuonna (Lumilautailun opetusohjelma 2003, 28.) Samaan aikaan Sherman Poppen rakenteli surffilautaa lumelle. Hänen surffilaudassaan kaksi muovista suksea oli muovattu yhteen (BulgariaSki 2005.) Samainen mies kehitteli edelleen Snurferiksi kutsuttua lautaa. Hän laittoi narun laudan päähän, koska se takaisi paremman tasapainon ja laudan hallitseminen helpottuisi. Snurffailusta tuli monen mielenkiinnon kohde. Niinpä heti patentin rekisteröimisen jälkeen lautoja alettiin valmistaa teollisesti vuosina Ensimmäiset Snurfer-lautakilpailut järjestettiin vuonna Tämän jälkeen Tom Sims laminoi rullalaudan lasikuidulla. Vuonna 1970 markkinoille tuli Simsin edelleen kehittelemä lasikuituinen skiboard-lauta. Samaan aikaan Dimitrije Milovichin kehitteli winterstick-laudan, joka perustui lainelautojen malliin.
7 7 Jake Burton Carpender testaili markkinoilla olevia lautoja ja havaitsi siteiden olevan huonot. Hän alkoi kehitellä parempaa kokonaisuutta. Teknisesti parempi Burton-lauta tuli markkinoille (Lumilautailun opetusohjelma 2003, 28.) Winterstickin ja Burtonin Snowboardsin ansiosta lumilautailu sai suuren edistysaskeleen, kun nämä tehtaat ottivat käyttöönsä suksien valmistustekniikan. Tämä toimintamalli auttoi lumilautojen kehittämisessä kohti nykyajan lumilautateknologiaa. Nämä lumilaudat oli kehitelty edelleen puuterilumelle eli rinteiden ulkopuolelle. Sims-lumilaudan keksijä, Tom Sims toi markkinoille teräskanttisen ja korkeilla siteen takaosilla varustellun lumilaudan. Tämä mahdollisti lautailun myös hoidetuilla rinteillä. (Lumilautailun opetusohjelma 2003, 28.) Teräskanttinen lumilauta oli merkittävä tekijä ja vaikuttaja rinnekulttuurille ja uuden lajin tulemiselle hiihtokeskuksiin. Suomeen lumilautailu teki tuloaan 1980-luvun alussa ulkomaisten videonauhojen välityksellä. Varsinaisen läpimurron sai aikaan lumilautailusta kertova Skimbaaja-lehden artikkeli, jossa alppihiihtäjä Sami Tikkanen kavereineen oli rakentanut lumilaudan. Artikkeli innoitti myös Timo Bygdenia rakentamaan vanerista sivuleikkauksella varustettua lumilautaa. Lumilaudan siteet hän kehitteli purjelaudan jalkalenkeistä. Bygden esitteli keksintöään maajoukkueessa laskeneelle Juha Sulkakoskelle. Heidän innoittamanaan lajin suosio Jyväskylän alueella nousi kevättalvella Näitä lautoja on nähtävillä Lahden Urheilumuseossa. (Lumilautailun opetusohjelma 2003, 29.) Vuonna 1985 oululaiset Misa Leiber ja Kai Syväniemi toimivat lajin levittäjinä sekä he rakensivat itselleen syvänlumen laskuun soveltuvat laudat. Lopullinen läpilyönti tapahtui kun Kille Keinänen ja Pekka Salo aloittivat Burton ja Sims-lumilautojen maahantuonnin vuonna Lajin suosio kasvoi ja harrastajia varten perustettiin vuonna 1988 Suomen Lumilautaliitto ry. Edellä mainittu vuosi oli merkittävä, koska ensimmäiset Suomen mestaruuskilpailut järjestettiin Nilsiässä. Lisäksi Vuokatin urheiluopistolla järjestettiin samana vuonna ensimmäinen lumilautailukurssi, jonka kouluttajina toimivat Misa ja Matti Leiber, joita voidaan pitää myös merkittävinä lumilautailun kehittäjinä Suomessa. (Lumilautailun opetusohjelma 2003, 29.)
8 8 International Snowboard Association (ISA) perustettiin vuonna 1989 kehittämään lumilautailun kilpailutoimintaa. Olympialajiksi lumilautailu tuli vuonna 1998, jolloin laji oli mukana Naganon talviolympialaisissa. (Lumilautailun opetusohjelma 2003, 28.) Arvokisoissa oli mukana kuusi suomalaista lumilautailijaa, joista parhaimpaan menestykseen ylsivät Minna Hesso ja Sebu Kuhlberg. Suomalaisten kehitys lajissa oli nopeaa, sillä vuoden 2002 Salt Lake Cityn talviolympialaisiin suomalainen Heikki Sorsa asetettiin yhdeksi ennakkosuosikeista. Lajin nopean leviämisen ja suosion ansiosta Suomen Hiihdonopettajat ry. (Shory) on kouluttanut uusia lumilautailun opettajia ja ohjaajia sekä on pyrkinyt kehittämään koulutustoimintaansa kysynnän mukaisesti. Suurin ja merkittävin askel tähän suuntaan on ollut Shoryn ja Rukan hiihtokoulun toiminnan yhdistäminen. Pienen maan tietotaito on yhdistetty, minkä ansiosta asioita pystytään kehittämään monipuoliseen ja mahdollisimman kattavaan suuntaan. (Lumilautailun opetusohjelma 2003, 29.) 2.2 Lumilautailun perusvälineet Lumilauta, lumilautamonot ja siteet ovat lajin perusvälineistö, joilla lajin harrastaminen on mahdollista. On syytä kuitenkin ottaa huomioon välineitä hankittaessa laskijan pituus, paino, taitotaso ja mieltymykset sekä käyttötarkoitus, koska välineiden oikeilla valinnoilla lautaileminen on turvallista ja optimaalista. Siteiden sopivat astekulmat on hyvä säätää omaa laskutaitoa vastaaviksi, koska säädöillä on suuri vaikutus lautailun sujuvuuteen. Lisäksi säännöllinen välineiden huolto takaa turvallisen ja nautinnollisen lajin harrastamisen. Markkinoilla on paljon erilaisia lautoja, monoja ja siteitä, jotka soveltuvat erilaisiin käyttötarkoituksiin. Yleisesti välinevalmistajat jakavat lumilaudat kolmeen tai neljään kategoriaan: freestyle-, freeride-, rata- ja alpinelaudat (Lumilautailun opetusohjelma 2003, 25). Laudan pituutta valittaessa nyrkkisääntönä voidaan
9 9 pitää sen kärjen ulottumista laskijan leukaan. Lyhyt lauta ei kestä vauhtia ja on tällöin epävakaa, mutta sitä on helpompi hallita. Pitkän laudan ominaisuudet pääsevät oikeuksiinsa vauhdikkaissa laskuissa. Myös laudan jäykkyydellä on merkitystä laskun sujuvuuteen. Pehmeää peruslautaa on helppo hallita ja se antaa virheitä anteeksi eli edesauttaa oikean laskutekniikan oppimista. Jäykässä laudassa on taas päinvastaiset ominaisuudet ja se sopii paremmin edistyneemmälle laskijalle. Lumilautakenkiä on pehmeitä ja kovia. Kovat kengät ovat muoviset ja muistuttavat laskettelumonoa. Pehmeät kengät on valmistettu pehmeistä materiaaleista, kuten kestävistä ja vettähylkivistä kankaista sekä elastisista muovisista materiaaleista. Pehmeät kengät ovat yleisimmin käytetyt monot, sillä ne sallivat virheitä ja ne tuntuvat miellyttävimmiltä laskea. Monoilla on helppo kävellä ja leveän pohjan ansiosta niissä on paljon tukipinta-alaa. Lisäksi ne ovat käyttömahdollisuuksiltaan monipuolisemmat. Pehmeät kengät ja siteet voidaan vielä jakaa yleisesti käytettäviin sträppi- ja step-in-siteisiin. Näiden ero on siteiden kiinnitysmekanismissa. Sträppi-siteissä mono kiristetään siteeseen yleensä kahdella remmillä monon päältä, kun taas step-in-side lukkiutuu monon pohjasta siteeseen. (Lumilautailun opetusohjelma 2003, 25.) Turvallisuus on yksi tärkeä osa lajin harrastamista. Kypärän käyttö ei ole pakollista, mutta se on suotavaa. Monet hiihtokeskukset ovatkin kampanjoineet sen puolesta, esim. vain kypärä päässä voi osallistua yleisölle järjestettäviin kisailuihin tai lasten hiihtokoulussa on pakollista käyttää kypärää. Laskettelulasit lisäävät myös turvallisuutta pitäen silmät ja osan kasvoista suojattuna kylmältä ja viimalta. Kylmä viima ja vauhti aiheuttavat usein silmien vetistymisen sekä kylmän tunteen, jolloin näkyväisyys ja tarkkaavaisuus heikkenevät. Lisäksi laskettelulasit suojaavat haitalliselta auringon UV -säteilyltä. Kypärän ja lasien yhteiskäyttö suojaa myös vieraiden esineiden tai lasketteluvälineiden osumilta kasvojen ja pään alueelle.
10 3 SOVELTAVA LUMILAU TAILU Soveltavan lumilautailun historia ja lajin kehitys Suomessa Soveltavan lumilautailun (englanniksi adaptive snowboarding) historia on lyhyt verrattuna soveltavaan alppihiihdon historiaan. Soveltava lumilautailu on vielä ruohonjuuritasolla. Laji on nousemassa vähitellen alppihiihdon rinnalle, koska liikuntarajoitteisilla henkilöillä on valtava innostus sekä lajin että välineiden kehittämiseen. Lajin synty ja kehitys on peräisin USA:sta. Yhdysvaltalainen liikuntarajoitteinen Lucas Grossi on jalkaproteesia käyttävä soveltavan lumilautailun puolestapuhuja ja kehittäjä. Hän on Yhdysvaltain Lumilautaliiton (USASA) soveltavan lumilautailun edustaja. Lisäksi Grossi ohjaa soveltavan lumilautailun Gimps on the Glacier -leiriä. USA:n Lumilautaliitto mahdollistaa ja tarjoaa kaikki alppihiihdon ja lumilautailun kilpailut liikuntarajoitteisille laskijoille. (Adaptive snowboarding; Grossi 2005.) Soveltavan lumilautailun syntymiseen ja lajin kehittymiseen merkittävästi vaikuttanut henkilö Suomessa on Susanna Tero. Hän on Shoryn soveltavan alppihiihdon ja -lumilautailun kouluttaja. Susanna Tero on kirjoittanut kurssimateriaalin ensimmäisille Suomessa pidettäville soveltavan lumilautailun koulutuspäiville, jotka pidettiin helmikuussa Susanna Tero on myös kirjoittanut soveltavasta lumilautailusta lyhyen väline-esittelyn Hölsömäen Kuutamon (2005) toimittamaan Soveltavan liikunnan apuvälineet -kirjaan. Susanna Tero (2005a) kertoo kuulleensa ensimmäisen kerran soveltavasta lumilautailusta n. 3-4 vuotta sitten. Suomessa on ollut vain yksittäisiä lautailijoita, jotka ovat teettäneet omille mitoilleen sopivan laudan yhteistyössä fysio- ja toimintaterapeuttien sekä apuvälineteknikoiden kanssa. Kyseiset lumilaudat on tehty ainoastaan yksityiseen käyttöön, jolloin niitä ei ole ollut mahdollista soveltaa yleiseen testaukseen.
11 11 Malike toiminnan ja Soveltavan Liikunnan Apuvälineprojektin (SOLIA:n) ansiosta Suomessa pysty- ja kelkkalasketteluvälineiden ja -laskettelijoiden määrä on lisääntynyt ja sekä laji on lisännyt tunnettavuuttaan. Myös Suomen hiihtokeskusyhdistys ry. (SHKY) ja Shory ry. ovat tuoneet lajille tunnettavuutta. Malike tarkoittaa; matkalle -liikkeelle - keskelle elämää. Malike toiminta sai alkunsa vuonna Malike -toiminta on Kehitysvammaisten Tukiliiton alaista valtakunnallista toimintaa. Malike-toiminnan tavoitteena on tarjota erityistä tukea tarvitsevan lapsen tai nuoren harrastustoiminnan mahdollistaminen. Solia - projekti toimi vuosina Solian tavoitteena on ollut luoda maahamme pysyvä liikunnan apuvälinelainausjärjestelmä, mistä esimerkiksi kelkkalaskettelu välineitä on ollut mahdollista lainata. Malikkeen ja Solian - apuvälinevuokraamosta on mahdollista saada soveltavan alppihiihdon ja lumilautailun apu- ja toimintavälineitä vuokralle. Lisäksi tarjolla on monipuolista tietoa alan välineistä ja lajeista. SHKY on esim. edesauttanut soveltavan alppihiihdon ja lumilautailun markkinointia Skiexpo messuilla, missä samalla SHKY:n standilla on toimintavälineet olleet esiteltävänä. Shory puolestaan kouluttaa Suomeen ammattitaitoisia soveltavan lumilautailun ja alppihiihdonopettajia. (Malike 2005; Stakes 2000; SHKY 2005; Tero 2005a.) Kun soveltavan alppihiihdon toiminta vakiintui ja juurtui Suomessa, oli soveltavan lumilautailun aika. Joulukuussa 2003 Suomen Hiihdonopettajat ry:n soveltavan alppihiihdon kouluttajat Lauri Louhivirta ja Susanna Tero lähtivät Amerikkaan soveltavan alppihiihdon ja -lumilautailun kurssille. Kurssilta he saivat paljon uusia ideoita ja kullanarvoista käytännön kokemusta. Parasta antia olivat monipuoliset välinekokeilut henkilöiden kanssa, joilla oli erilaisia liikuntarajoitteita. Kokeilujen kautta välineiden toimintaidea selkiintyi, mikä helpotti välineiden valintaa ja ostamista Suomeen. Lisäksi kokeneilta kouluttajilta sai paljon arvokasta tietoa, vinkkejä ja neuvoja opetukseen ja tulevaisuuden suunnitelmiin. Käytännön kokemuksen lisäksi leiri mahdollisti kontaktien luomisen välinevalmistajiin jolloin sopivat välineet oli helppo tilata paikanpäällä. (Tero 2005a.)
12 12 Leiriltä he toivat Suomeen soveltavan lumilautailun toimintavälineen, Board Buddyn ja apuvälineistä vanteen ja apuliinat. Riderbarista oli valmistettu leirille koevedos, jonka käyttömahdollisuuksia testattiin siellä. Välinettä ei voinut ostaa, ainoastaan sen tilaaminen seuraavalle hiihtokaudelle oli mahdollista. Amerikasta tuodut välineet ovat vuokrattavissa Malike-apuvälinevuokraamosta. Board Buddy-toimintavälinettä, vannetta ja apuliinoja ryhdyttiin innokkaasti kokeilemaan ensimmäisellä Shoryn soveltavan alppihiihdon koulutusmoduulilla talvella Välineitä testasivat Suomen alppihiihdon ja lumilautailun opettajat ja kouluttajat. Tämän jälkeen välineitä on testailtu eri henkilöillä ja kokeiluista on kirjoitettu muutamia lehtiartikkeleita, jotta lajia saataisiin enemmän ihmisten tietoisuuteen. Ensiaskeleena lajin syntyyn voidaan pitää Soveltavan lumilautailun kokeiluleiriä ja koulutuspäiviä, jotka pidettiin Messilän hiihtokeskuksessa talvella Tapahtuma oli menestys. Siellä kuvattiin materiaalia uudelle soveltavan alppihiihdon ja lumilautailun videolle Soveltavaa alppihiihtoa ja lumilautailua -mahdollisuus kaikille. Video julkaistiin Videon toteuttivat SIU, SKLU, NKL, Malike -toiminta ja SHKY ry. (Malike 2005; Tero 2005a.) Tero (2005a) arvelee soveltavan lumilautailun tekevän tuloaan n.5 vuoden ajan, ennenkuin lajista tulee tunnettu Suomessa. Kelkkalasketteluun verrattuna lautailua on vaivattomampi harrastaa, koska välineet menevät pienempään tilaan, eivät ole raskaita ja ovat yksinkertaisempia koota ja kasata. Tämän lisäksi ne ovat halvempia, jolloin välineen pystyy hankkimaan itselleen ilman suuria kuluja.
13 13 Kuvio 2. Välineiden valintaa ja niiden soveltamista käyttäjilleen sopiviksi yhdessä avustajan kanssa (Susanna Tero 2005d). 3.2 Soveltavaa lumilautailua tarvitsevat Soveltava lumilautailu on lumilautailun soveltamista liikkujalle sopivaksi. Erityisen tuen tarpeessa oleville henkilöille se on erilaisin apu- ja toimintavälinein mahdollistettua lumilautailua. Lisäksi erityistä tukea voivat olla myös fyysisen kunnon ja liikuntataitojen rajoitukset sekä erilaiset vuorovaikutuksen ja käyttäytymisen ongelmat (Huovinen 2003, 11). Toiminta- ja apuväline kehityksen ansiosta lumilautailu soveltuu monille vammaryhmille. Pääsääntöisesti henkilöt, jotka kykenevät seisomaan itsenäisesti tai kevyesti tuettuna, pystyvät harrastamaan soveltavaa lumilautailua (Tero 2005c). Aisti-, kehitys- ja cp-vammaiset, reisiamputoidut, ja autistit ovat henkilöitä, joille lumilautailua sovelletaan yksilön tarpeiden mukaan. Aistivammaisella esim. näkövammaisella näkeminen voi vaihdella täydestä sokeudesta lievään heikkonäköisyyteen. Näkövammaisille henkilöille
14 14 lumilautailun soveltaminen tarkoittaa oppaan kanssa lautailemista ja oppaalle erityisen huomion kiinnittämistä sanalliseen ohjaukseen. Lisäksi oppilas ja opettaja pitävät päällään laskettelurinteessä kirkasväristä huomioliiviä (Kuvio 11.). (Huovinen 2003, ) Näkövammaisille suuntien hahmottamiseen käytetään kellotaulua, jossa kello 12 on aina oppilaan rintamasuunta. Kuulovammaisilla ja heikkonäköisillä opas laskee oppilaan edessä, kun taas sokealla opas on laskijan takana. Kuurosokeita opetetaan erilaisia ohjausotteita apuna käyttäen jatkuvan kontaktin ylläpitämiseksi. Lisäksi opetuksen selventämiseksi käytetään kädestä käteen viittomista. Myös apuvälineiden avulla voidaan pitää katkeamaton kontakti oppilaaseen. Kehitysvammaisille lumilautailun soveltaminen tarkoittaa opetuksen yksinkertaistamista, koska vamma ilmenee uusien asioiden oppimisen ja käsityskyvyn vaikeutena. Cp-vammaisilla henkilöillä liikuntavamma voidaan jakaa sen vaikutuksen perusteella. Toispuolihalvaus (hemiplegia) kohdistuu saman puolen ylä- ja alaraajaan, neliraajahalvaus (tetraplegia) koko kehoon ja diplegia alaraajoihin. Opetuksessa tulee ottaa huomioon lihasten jäykkyys ja nykivät liikkeet, nivelten jäykkyys, alaraajojen sisään kiertyminen, vartalon kiertojen puutteellisuus ja kehonpainopisteen jääminen taakse. Henkilöt, joilla on amputaatio alaraajoissa, tarkoittaa lumilautailun soveltaminen yleensä tukisuksien käyttämistä. Pääosin heistä tulee itsenäisiä lautailijoita. Autisteille opetuksessa tuottavat vaikeuksia sosiaaliset kontaktit ja keskittyminen. Opetusta helpottaa monikanavaisuuteen pyrkiminen. Tällöin kommunikaatio- ja vuorovaikutustaitojen avulla opettajan pitää löytää oikea oppimiskanava. Apuna on hyvä käyttää struktuuria eli opetuksen selventämistä kuvin ja kirjoitetuin sanoin. Lisäksi opetusta helpottaa muutamien lyhyiden sanojen ja viittomien käyttäminen. (Louhivirta Tero 2004, )
15 Opettaminen ja avustaminen soveltavassa lumilautailussa Lumilautailu- ja apuopettaja, tulkki, perheenjäsenet ja avustaja ovat henkilöitä, jotka osallistuvat opetukseen. Heillä kaikilla on erilaiset roolit ja tehtävät opetustunnin aikana (Kuvio 3.). Opettaminen on monipuolista, kun opetukseen osallistuu mahdollisimman moni edellä mainituista henkilöistä (Kuvio 6.). Yhteistä näille kaikille henkilöille on ennalta suunniteltuun, yhteiseen tavoitteeseen pyrkiminen. Kuvio 3. Opetukseen osallistuvat henkilöt ja heidän tehtävänsä
16 3.3.1 Soveltavan lumilautailu- ja apuopettajan tehtävät 16 Soveltavan lumilautaopettajan rooli on hyvin moninainen. Hän on vastuussa siitä, mitä tunnilla tehdään ja mitä opetustuokio pitää sisällään. Vastuu alkaa siitä hetkestä, kun opettaja kohtaa oppilaan ja loppuu, kun opettaja päättää tunnin kulloisenkin tilanteen mukaisella tavalla. Opettajan pitää miettiä tuntia ennakkoon erilaisilta näkökulmilta käsin. Tärkein lienee oikeanlaisen oppimisympäristön valinta, mikä vaihtelee aina oppilaan yksilöllisten tarpeitten mukaan. Tunnin alkuun on hyvä sopia opetukseen osallistuvien henkilöiden roolit eli jakaa vastuu-alueet. Turvallisuus, opetustunnin kokonaisvaltaisuus ja didaktiikka, havainnointi, luovuus, palautteen antaminen, motivointi, kommunikointi ja opettajan persoonallinen opettamisen taito ovat asioita, joista tunnin sisältö koostuu. Vaikeinta ja haastavinta on tunnin suunnittelu ennakkoon, varsinkin jos oppilaasta on annettu puutteelliset tiedot opettajalle. Mitä enemmän tiedetään oppilaasta, sitä enemmän pystytään miettimään valmiiksi apu- ja toimintaväline vaihtoehtoja. Tällä tavoin voidaan säästää aikaa opetukseen. Välinehankintojen lisäksi opettajan on perehdytettävä avustaja lumilautailuun, sillä epävarmuus heikentää oppilaan suoritusta ja siinä oppimista (Autio - Kaski 2005, 98). Opettajan on kartoitettava myös avustajan taidot. Jos mukana on perheenjäseniä ja he haluavat oppia lumilautailussa avustamisesta ja lautailemisesta, on opettajan kyettävä mahdollisuuksien rajoissa ohjaamaan myös heitä. Jos opettajalla on mukanaan apuopettaja, helpottaa se huomattavasti henkilöiden perehdyttämistä lajiin, siinä avustamiseen ja turvallisuuteen. Opetuksen tavoite on aina rinneturvallisuuden ymmärtäminen ja hallitseminen, sillä sitä kautta lisääntyy lumilautailun nautinnollisuus ja sujuvuus. Avustajan on kerrottava oppilaalle tärkeistä asioista ja hänen tavoistaan ja mieltymyksistään, jotta opettaja osaa soveltaa niitä opetukseen. Ristiriitaisten oppien ja ohjeiden välttämiseksi ja tarkoituksenmukaisuuteen pyrkien on oppitunnin ajaksi sovittava selkeät roolit. Opettaja on koordinoija, joka vastaa opetuksesta ja antaa ohjeita
17 17 muille avustajille, apuopettajille ja perheenjäsenille. Koska opettaja on vastuussa siitä mitä tunnilla tehdään, on hänen perehdyttävä ennen tunnin alkua oppilaan liikuntakyvyn määrittelyyn väärien liikkeiden ja liikemallien minimoimiseksi. Tällöin erityisen tuen tarpeeseen liittyvät keskeiset asiat tulevat tutuiksi. Opettajan tavoitteena opetukselle on opettajajohtoisista menetelmistä oppilaan itseohjautuvuutta tukeviin työtapoihin. (Huovinen 2003, 11-12, 16, 25.) Lumilautailun opetustunti perustuu ohjauksen kokonaisvaltaiseen ihmiskäsitykseen (Autio - Kaski 2005, 73-74). Tällöin ihmistä ajatellaan kokonaisuutena, jossa fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen puoli ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Ohjaajan on mietittävä, miten ja millä keinoin näihin kaikkiin osa-alueisiin voi vaikuttaa. Käytännön ohjaustilanteessa tulisi näitä kaikkia ihmisenä olemisen puolia kehittää. Kokonaisvaltaisella ohjauksella tulevat kaikki osa-alueet kuin itsestään mukaan, mikä näkyy luonnollisena ja aidon tuntuisena ohjauksena. Erityisryhmiä opetettaessa on tunnin didaktiikalla (miten opetetaan) ja sen muuntamisella suuri merkitys tunnin aikana. Liikuntarajoite määrittelee paljolti oppilaan edistymistä ja opetettavan asian määrää, koska fyysinen kunto, motorinen kehitys tai ymmärtämiskyky ja keskittymiskyky saattavat olla heikentyneitä ja rajoittuneita. Esimerkiksi kehitysvammaisuudelle tyypillistä on keskimääräisesti heikko älyllinen toimintakyky ja heikko adaptiivinen taito, jotka voivat vaihdella suurestikin yksilöiden välillä, sitä voi olla monenlaista ja - tasoista. Opettajan didaktiseen valintaan saattaa vaikuttaa myös oppilaan mahdolliset lisävammat, joita voivat esim. kehitysvammaisella olla liikunta- ja näkövammaisuus. Usein ne vaikuttavat siihen, millaisten kokemusten varassa oppija omaksuu uutta tietoa ja uudenlaisia motorisia liikemalleja (Huovinen 2003, 17). Tämä tulee esiin lumilautailun opettamisessa vaikeutena ymmärtää ja soveltaa ohjeistus omaan kehoon. Tämä ilmenee vaikeutena ymmärtää esim. sanallisia ohjeita ja näyttöjä. (Huovinen 2003, 37-38). Tällaisissa tilanteissa opettajan tulee ottaa selville, oppiiko henkilö nopeimmin auditiivisen, visuaalisen vai kinesteettisen oppimiskanavan kautta. On myös tärkeää tietää, mikä näistä keinoista on vahvin oppimisentie.
18 18 Oppitunnin johdonmukaisuus, tehokkuus, monipuolisuus ja hauskuus sekä haasteellisuus perustuvat opettajan havainnointiin. Opimme ja ymmärrämme asioita monessa suhteessa eri tavoin, jolloin tulisi pyrkiä opetuksen monikanavaisuuteen ja jokaisen oppijan vahvuuksien huomioon ottamiseen (Huovinen 2003, 17). Opettajan ammattitaitoa on löytää oppilaan henkilökohtainen kanava asioiden oppimiseen. Lapsia opetettaessa on taitoa osata laskeutua henkisesti lapsen tasolle. Tällä tarkoitan eläytymistä lapsen mielikuvitukselliseen maailmaan. Mielikuvituksellisia tarinoita ja leikkejä lapset keksivät usein toiminnan ohessa, joihin aikuinen pääsee mukaan asettumalla lapsen asemaan. Lapset keksivät usein myös toimivia ratkaisuja ongelmiin, joita kannattaa kokeilla tilanteen sallimissa rajoissa. (Autio - Kaski 2005, 11.) Näistä tilanteista hyötyy myös opettaja saamalla uutta näkökulmaa ja ideoita opetukseen. Lumilautailu-opettajalla pitää olla luovaa kykyä soveltaa erilaisia toimintatapoja ennakkoluulottomasti ja havainnoida tunnin kehitystä sekä analysoida jatkuvasti oppilaan suoritusta. Luovuudesta ja ammattitaidosta kertoo esim. rohkeus vaihtaa kokonaan toimintavälinettä oppitunnin aikana. Kun opettaja analysoi toimintavälineen toimivuutta, on hänen kiinnitettävä huomiota sen säätöihin ja mekaniikkaan. Toimiiko väline paremmin jollakin muulla tapaa tai pitääkö välineeseen lisätä jokin laskijaa helpottava tekijä. Tällainen voi olla esim. riderbarin kaiteeseen käden sijaa karhentava teippi tai oppilaalle pitävämmän otteen saamiseksi hemihanskat. Toiminta- tai apuväline ei kuitenkaan saa olla itseisarvo, vaan mahdollisuuksien mukaan se joko auttaa oppilasta kohti itsenäistä lumilautailua tai sen avulla mahdollistaa talviliikuntalajin harrastamisen. Varsinkin ensikertalaista opetettaessa on tärkeää saada onnistumisen elämys ja paljon myönteistä palautetta sekä edetä oppilaan ehdoilla (Huovinen 2003, 18). Opettajan on rakennettava tunti siten, että edellytys onnistumiselle on erittäin todennäköinen. Tällöin henkilön osaamisen tunne on hyvin lähellä omiin taitoihinsa luottamisen tunnetta, mikä toteutetaan osittain yhdessä opettajan kanssa. Elämysten kautta henkilö alkaa luottaa omiin taitoihinsa ja kykyihinsä onnistujana. Oppija saa tällöin uusia kokemuksia liikkumisestaan, jolloin hän
Kaikille avoin hiihtokoulu
Kaikille avoin hiihtokoulu Kaikille avoimessa hiihtokoulussa kaikki oppilaat ovat yhtä arvokkaita ja tervetulleita, hiihtokoulu ei rajaa ketään pois vamman tai toimintakyvyn vuoksi. Kaikilla on oikeus
LisätiedotLiikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.
1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua
LisätiedotVaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely
Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten
LisätiedotLIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan
LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotLEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat
LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin
Lisätiedotpyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse!
pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse! LUKIJALLE Varhaislapsuus on kallisarvoista oppimisen ja kehityksen aikaa. Lapsi oppii leikkimällä, liikkumalla, peuhaamalla, tutkimalla ja kokeilemalla.
LisätiedotTurva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten
Lisätiedot2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille
...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja
LisätiedotOsalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta
Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden
LisätiedotTukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)
Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille
Lisätiedot1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.
1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja
LisätiedotOPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen
OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään
LisätiedotToiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari
Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen Perusopetuksen opetussuunnitelmassa painotetaan työtapojen toiminnallisuutta. Toiminnallisuudella tarkoitetaan oppilaan toiminnan ja ajatuksen
LisätiedotMONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus
MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!
LisätiedotKaikki Pelissätehtäväkortit
Kaikki Pelissätehtäväkortit 1. Salmiakkikuljetus Lapsi kuljettaa salmiakkiruudun ympäri ensin toiseen suuntaan ja sitten toiseen suuntaan. Pelaajan tulee käyttää vasenta ja oikeaa jalkaa. Toinen ja neljäs
LisätiedotAlppikoulujen terveiset. Mitä Alppikouluun pyrkivän tulisi hallita. Ruka ja Tahko
Alppikoulujen terveiset Mitä Alppikouluun pyrkivän tulisi hallita. Ruka ja Tahko Rukan Alppikoulu lyhyesti Toiminta aloitettu 1995 Tavoite on kilpaurheilun ja koulun yhdistäminen Joka vuosi noin 20-25
LisätiedotMEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa
LisätiedotKALASTUS TYÖVÄLINEENÄ
FANTASY FISHING on suomalainen kalastusohjelmapalveluihin ja ka sintehtyihin perhoihin erikoistunut yritys, joka tarjoaa kalastusaktiviteetteja ja sen oheispalveluja yrityksille ja yksityisille henkilo
LisätiedotYMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi
YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan
LisätiedotPORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän
PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,
LisätiedotKommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea. Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki
Kommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki 12.5.2017 Kommunikoinnin palvelut nyt Kommunikoinnin peruskartoitus Terveydenhuolto Puheterapia -palvelut
LisätiedotNUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee
LisätiedotLeikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06
Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen
LisätiedotKALASTUS TYÖVÄLINEENÄ
FANTASY FISHING on suomalainen kalastusohjelmapalveluihin ja käsintehtyihin perhoihin erikoistunut yritys, joka tarjoaa kalastusaktiviteetteja ja sen oheispalveluja yrityksille ja yksityisille henkilöille.
LisätiedotTaustaa Suunnitelma yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitteluprosessin kulusta
Taustaa Suunnitelma yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitteluprosessin kulusta Arvioidaan laajasti omaa toimintaa. Tunnistetaan käytäntöjä tai tilanteita, joissa voi esiintyä eriarvoisuutta. Perustellaan
LisätiedotPoimintoja mietittäväksi. Juha Ristilä
Poimintoja mietittäväksi Juha Ristilä 16.4.2013 1. poiminta: Y-sukupolvi 2. poiminta: Työelämä odottaa koulutukselta 3. poiminta: Uusi opettaja 4. poiminta: Ammatillisen opettajan osaaminen 5. poiminta:
LisätiedotS1 Valitaan monipuolisesti erilaisia liikuntamuotoja erilaisissa ympäristöissä ja eri vuodenaikoina.
Oppiaineen nimi: LIIKUNTA 3-6 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Fyysinen toimintakyky 3 T1 kannustetaan oppilaita fyysiseen aktiivisuuteen, kokeilemaan erilaisia liikuntatehtäviä
LisätiedotLappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022
Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022 Painopistealueet Kivijalka: Turvallinen oppisympäristö Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen Kannustava ilmapiiri
LisätiedotLIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa
LisätiedotTuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo
Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen
LisätiedotOhjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto
4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti
LisätiedotUnelma hyvästä urheilusta
Unelma hyvästä urheilusta Lasten ja nuorten urheilun eettiset linjaukset Kuva: Suomen Palloliitto Miksi tarvitaan eettisiä linjauksia? Yhteiskunnallinen huoli lapsista ja nuorista Urheilun lisääntyvät
LisätiedotNuoren itsetunnon vahvistaminen
Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin
LisätiedotJ.J. Jedulainen 20.11.2012 1
1 MOOD- VALMENNUS Ohjauksen apuvälineenä Susanna Hjulberg LÄHDE: Koskinen, K. & Hautaluoma, M. (toim.) Valmennuksessa erilainen oppija. Välineitä työ- ja yksilövalmennukseen. Valtakunnallinen työpajayhdistys
LisätiedotMiksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet
Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden
LisätiedotLumilautailun historiaa
Lumilautailun historiaa 1600-l Lumilautailun juuret löytyvät Turkista ja Euroopasta. Turkkilaisessa vuoristokylässä on paikallisten mukaan laskettu lumilaudalla jo 400 vuoden ajan. Myös Alpeilla kerrotaan
LisätiedotAnkeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!
Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen
LisätiedotSEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN
SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,
LisätiedotJuttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
LisätiedotVUOKATIN URHEILUOPISTO SUOMEN HIIHDONOPETTAJAT RY. Hiihdonopettajakoulutus kaudella 2014-2015 PERUSKURSSIT
VUOKATIN URHEILUOPISTO SUOMEN HIIHDONOPETTAJAT RY Hiihdonopettajakoulutus kaudella 2014-2015 PERUSKURSSIT Alppihiihdon ohjaajakurssit Paikka Hinta( )/hlö 31.1. 8.2.2015 Vuokatti 720/800* Alppihiihdon ohjaajakurssi
LisätiedotToiminta-alueittain etenevä opetus ja sen tavoitteet
Toiminta-alueittain etenevä opetus ja sen tavoitteet Valteri-OPS:n palapelimalli Heljä Happonen, KM, ohjaava opettaja Päivi Lång, KM, ohjaava opettaja Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri Toiminta-alueittain
LisätiedotLimingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012
1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus
LisätiedotLIIKKUVA KOULU JA OPS 2016
Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,
LisätiedotArviointi ja palaute käytännössä
Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan
LisätiedotMATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere
MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden
LisätiedotVerryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet
Tampereen Urheilulääkäriaseman iltaseminaari 6.5.2008 Tavoitteena menestyvä urheilija Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet Juha Koskela Lasketaanpa arvio: Alkuverryttelyyn 20 min (on aika vähän nopeus-,
LisätiedotSEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ
Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ
LisätiedotSosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena
Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä
LisätiedotNäyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Näytön työpaikat ja ajankohdat
LisätiedotKerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin
Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Täällä saa tehdä niitä asioita, joista on kiinnostunut Kerhojen tarjoamista eri lahjakkuuden alueiden tukemiseen Kerhoissa
LisätiedotOppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi
Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi Nokia 16.9.2015 Päivi Nilivaara 1 17.9.2015 Mikä edistää oppimista? Resurssit Opiskeluun käytetty aika Palautteen anto Tvt opetusvälineenä Kotitausta Luokalle
LisätiedotSEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli
SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena
LisätiedotArvioinnin perusteista yksilön havainnointiin Mirja Hirvensalo, Jyväskylän yliopisto. Kuva Erkki Tervo
Arvioinnin perusteista yksilön havainnointiin Mirja Hirvensalo, Jyväskylän yliopisto Kuva Erkki Tervo OPS 2016 Oppilaiden kasvamista liikuntaan ja liikunnan avulla tuetaan monipuolisella, kannustavalla
LisätiedotCoaching-ohjelma 2013
Coaching-ohjelma 2013 KUUMA TVT-hanke / EDU10 Sivistysverkosto Päämäärä Coaching-ohjelman päämäärä on ohjata opettajat kehittymään tavalla, jolla he voimaantuvat ja osaavat jatkossa coachata myös oppilaita
LisätiedotMiten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa
Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa liikunta- ja vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen suunnittelussa lastenneurologisella osastolla vuodesta 2010 vanhemmat ja lapsi
LisätiedotOma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin
Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet
LisätiedotAmmattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!
Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset
LisätiedotLääketieteellinen liikunta CPvammaisille. N.A. Prostokishena fysioterapeutti-lääkäri Karjalan tasavallan Lääketieteellinen ennaltaehkäisykeskus 2013
Lääketieteellinen liikunta CPvammaisille henkilöille N.A. Prostokishena fysioterapeutti-lääkäri Karjalan tasavallan Lääketieteellinen ennaltaehkäisykeskus 2013 VAMMAINEN - Vammainen on henkilö, jolla on
Lisätiedot5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT
5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
Lisätiedot1. Oppimisen arviointi
1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan
LisätiedotLuku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen
61 Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi Vahvuutesi Kehittämiskohteesi Miten kehität valitsemiasi asioita?
LisätiedotKasvun kikatusta leikin lumoissa
Kasvun kikatusta leikin lumoissa Tarkastelukiikarissa toimintakulttuurin kehittäminen ja sitä ohjaavat periaatteet Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Inklusiivisessa toimintakulttuurissa edistetään
LisätiedotMonikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.
Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794
LisätiedotAJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA
AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa
LisätiedotSimppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma
Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimintakulttuurimme perustuu hyvään vuorovaikutus- ja luottamussuhteen luomiselle lapsen ja aikuisen välille. Aikuisina
LisätiedotTuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.
Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:
LisätiedotVALMENNUKSEN LINJAUS
VALMENNUKSEN LINJAUS Valmennuksen linjauksen on tarkoitus olla suuntaa antava ja valmentajien työtä helpottava apuväline. Linjauksessa pyritään hahmottamaan, mitä taitoja pelaajien edellytetään hallitsevan
LisätiedotVammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa
Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain
LisätiedotKuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?
Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015
LisätiedotOsastonjohtajakurssi Kouluttaminen
Osastonjohtajakurssi j Kouluttaminen 16.5.2010 Arttu ja Waahtis Pitkäjärven Vaeltajat Ry Esittelyt Waahtis Partio TKK Nokia Armeija Isän rooli Arttu Järeänä koulutuspäällikkö Kuljetuspäällikkö 2 Sisältö
LisätiedotWork Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa
Julkinen loppuraportti 20.2.2019 Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa Helsingin koulujen nopeiden kokeilujen ohjelma I, syyslukukausi 2018 Kokeilun tavoitteet Kokeilun tavoitteena oli toimivan
LisätiedotToimintakulttuuri. Arviointikulttuuri
Koulutuksen tavoitteet Säädökset ja perusta Lait ja määräykset Opintojenaikainen arviointi Usko Itseen oppijana Oman oppimisprosessin ymmärtäminen Työpaja 1 tavoitteet Toimintakulttuuri Arvostelusta oppimisen
LisätiedotSYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT
LisätiedotTeknisen työn didaktiikka/aihepiirisuunnittelu Tiina Pyhälahti Syksy 1996 Ohjaaja: Ossi Autio
Teknisen työn didaktiikka/aihepiirisuunnittelu Tiina Pyhälahti Syksy 1996 Ohjaaja: Ossi Autio 1.JOHDANTO Aihepiirin tavoitteena on valmistaa esine, joka liittyy ilmaan ja entämiseen ja jossa on jokin pienen
LisätiedotLAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että
Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat
LisätiedotLuova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla
Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla ASKELEITA LUOVUUTEEN - Euroopan luovuuden ja innovoinnin teemavuoden 2009 päätösseminaari Anni Lampinen konsultoiva opettaja, Espoon Matikkamaa www.espoonmatikkamaa.fi
LisätiedotLuku 6 Oppimisen arviointi
Luku 6 Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää
LisätiedotKatsauksia tuloksiin 30.10.2014
20 Katsauksia tuloksiin 30.10.20 Sisältö 1 Laskettelijasegmentit ja harrastajamäärät 2 Mielipiteet lajista ja hiihtokeskusten toiminnasta 3 Hiihtokeskusten palvelut ja niiden käyttö 4 Tiedotus 5 Toiveita
LisätiedotKehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus
Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus
LisätiedotMUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen
MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata
LisätiedotKolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.
Esiopetus ja 1.-3.lk Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Tutustu verkkosivuihin nuoriyrittajyys.fi Tutustu ohjelmavideoon nuoriyrittajyys.fi/ohjelmat/mina-sina-me
LisätiedotKainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)
Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus
LisätiedotWork Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa
Julkinen loppuraportti 20.2.2019 Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa Helsingin koulujen nopeiden kokeilujen ohjelma I, syyslukukausi 2018 Kokeilun tavoitteet Kokeilun tavoitteena oli toimivan
LisätiedotPienkoulu Osaava Taina Peltonen, sj., KT, & Lauri Wilen, tutkija, Phil. lis. Varkaus 2017
Pienkoulu Osaava Taina Peltonen, sj., KT, & Lauri Wilen, tutkija, Phil. lis. Varkaus 2017 5.4 Opetuksen järjestämistapoja - OPS2016 -vuosiluokkiin sitomaton opiskelu - Oppilaan opinnoissa yksilöllisen
LisätiedotLeikki- ja nuorisotoiminta lasten ja nuorten tulosyksikössä. Leikki- ja nuorisotoiminta / OYS
Leikki- ja nuorisotoiminta lasten ja nuorten tulosyksikössä Leikin tasot sairaalassa TASO 4 Yksilöllisesti suunniteltu TASO 3 Tutkimuksiin ja toimenpiteisiin valmistava leikki TASO 2 Ohjattu läpityöskentelyleikki,
LisätiedotItsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko
Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus Itsemääräämisoikeus tarkoittaa, että ihmisellä on oikeus määrätä omasta elämästään ja tehdä omia valintoja. Useimmat päämiehet tarvitsevat
LisätiedotMIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA
MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen
LisätiedotAjatukset - avain onnellisuuteen?
Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi
LisätiedotOhjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.
Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint
LisätiedotMiksi kuntoutusta pitää suunnitella?
Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki
LisätiedotLIIKUNTA. Merja Kuosmanen Savonlinnan normaalikoulu
LIIKUNTA Merja Kuosmanen Savonlinnan normaalikoulu OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Liikunnan opetuksen tehtävänä on vaikuttaa oppilaan hyvinvointiin tukemalla sekä myönteistä suhtautumista omaan kehoon että fyysistä,
LisätiedotNUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN
1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa
LisätiedotVuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute
Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:
LisätiedotHarjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa
Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena
LisätiedotOSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA
OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA SVV-seminaari Tampere 18.-19.1.2013 Päivi Majoinen! TUTKIMUKSELLISET LÄHTÖKOHDAT Kansalaisopistoissa paljon tuntiopettajia, jopa 80
LisätiedotToimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo
Toimintakyky Toimiva kotihoito Lappiin 10.4.2018, 19.4.2018 Mitä toimintakyky on? Mitä ajatuksia toimintakyky käsite herättää? Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä
Lisätiedot