Rälläkkä ja. sivellin. Taidetoimintaa nuorten hyvinvoinnin tueksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rälläkkä ja. sivellin. Taidetoimintaa nuorten hyvinvoinnin tueksi"

Transkriptio

1 Rälläkkä ja Taide- ja kulttuuritoiminnot voivat ehkäistä nuorten syrjäytymistä, vahvistaa elämänhallintaa ja saada aikaan sosiaalisia muutoksia. Tässä käsikirjoituksessa kuvataan, millaista nuorten hyvinvointia tukeva taidetoiminta on. Kirja on suunnattu nuorisotyöntekijöille, sosiaalityöntekijöille, opettajille ja taidekasvattajille käsikirjaksi ja virikkeeksi. Taidetoimintamalli on kehitetty vuosina Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa -hankkeessa. Hankkeeseen on osallistunut Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Lapin yliopiston taiteiden tiedekunta, Lapin yliopiston sosiaalityön laitos sekä Inarin, Kemijärven, Kolarin ja Ranuan kunnat. Taidetoimintamalli on kehitetty kuvataidekasvatuksen opiskelijoiden toimintatutkimuksissa, joissa on ohjattu taidetoimintaa nuorille. Ivalossa nuoret ovat koostaneet nuorisotilalle kierrätysmateriaalista seinäteoksen Nuorten ympyrät sekä Tässä ja tulevaisuudessa -valokuvanäyttelyn. Kemijärvellä Itä-Lapin ammattiopistolla toteutettiin Kerhotila kuntoon -kurssi sekä Hillatien koululla ja nuorisotila Kämpälle mosaiikkiseinäteoksia. Ranualla ammattistarttiluokan julkinen yhteisöveistos Elämän onnenlehdet sijaitsee nuorisotila Monkkarin pihalla. Kolarissa toteutettiin kuvataidekurssi 9.-luokkalaisille sekä taidepajoja nuorisotiloilla. Kolarin kunnantalon aulatilassa ollut Turvassa-näyttely koostui 9.-luokkalaisten nuorten ottamista neulanreikäkamerakuvista, yhteisömaalauksesta, serigrafiatöistä ja kollaaseista. Pilottiprojektien kokemusten pohjalta on tuotettu tämä käsikirja, jossa kuvataan yhteisöllistä taidetoimintaa. Rälläkkä ja sivellin Taidetoimintaa nuorten hyvinvoinnin tueksi sivellin Taidetoimintaa nuorten hyvinvoinnin tueksi ISSN ISBN Sanna Ahola Mirja Hiltunen Maria Huhmarniemi Katri Kuusela Elina Koivula Henriikka Kolari Lotta Linnamaa Ulpu Riikonen Viena Rissanen

2 Rälläkkä ja sivellin Taidetoimintaa nuorten hyvinvoinnin tueksi Sanna Ahola Mirja Hiltunen Maria Huhmarniemi Katri Kuusela Elina Koivula Henriikka Kolari Lotta Linnamaa Ulpu Riikonen Viena Rissanen

3 Toimittanut: Mirja Hiltunen & Maria Huhmarniemi Valokuvat: Kirjoittajat, ellei toisin mainittu Taitto: Liisa Karintaus Lapin yliopisto Julkaisusarja: Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan julkaisuja Sarja C. Katsauksia ja puheenvuoroja 33. Paino: Sevenprint Ltd 2010, Rovaniemi ISSN ISBN

4 SISÄLLYS Esipuhe...5 JOHDANTO...7 Tavoitteena nuorten hyvinvointi Inarissa nuorten ympyröitä ja tulevaisuusvisioita...9 Kemijärvellä kerhotila kuntoon...10 Kolarissa konkreettisia kuvia ja mentaalisia turvapaikkoja...11 Ranualla yhteisöllistä kuvanveistoa ja kasvun teemoja Taidetoimintamallin kehittämisen osa-alueet...13 PROSESSI Prosessit käyntiin Kiinnittyminen nuorten elämänpiiriin Prosessi käyntiin virittyen, materiaalikokeiluilla ja suunnittelulla Verkostoituminen lähialueella...20 Prosessin kuluessa Taidetoiminnan ohjaaja välittävänä aikuisena Ryhmässä toimiminen...22 Dokumentoinnilla laatua ja mielekkyyttä taidetoimintaan Prosessin päättyessä...26 Loppuhuipennus, koonti ja merkityksellistäminen Taidetoiminnan kehittäminen palautteen ja arvioinnin avulla TYÖKALUPAKKI...31 Rintamerkkityöpaja: nuoren oma merkki kauluksessa Yhteisöllinen kuvanveisto Nuorten ympyrät -seinäteos kierrätysmateriaaleista Yhteinen tila yhteishengen vahvistajana...37 Pienistä palasista suuri kokonaisuus...39 Luonto ja omat paikat luonnossa: ympäristötaideharjoitukset Paperilyhty- ja tuliveistotaidetapahtumat Nyt ja tulevaisuudessa -valokuvaustyöpaja ja -näyttely Neulanreikäkameratyöpaja: kuvausretkiä omien paikkojen äärelle...48 Solarigrafia: itse tehty kamera tallentamassa auringon nousuja ja laskuja...51 Kollektiivimaalaus: nuorten yhteinen turvapaikka värien loisteessa...52 Serigrafiatyöpaja: minä ja muut...52 Voimauttavaa videokuvaamista Animaatiotyöpaja: Herätetään hahmot eloon!... 57

5 TAITEEN JA SOSIAALI- JA NUORISOTYÖN LIITTO Kuvataidekasvatuksen ja sosiaali- ja nuorisotyön vahvuudet yhteispeliin Yhteistyötä nuorten hyvinvoinniksi...60 Hyvinvoinnin ulottuvuudet Taide nuoren hyvinvoinnin tukena...64 Taide minäkuvan pilarina...64 Taide hyvän olon lähteenä...66 Taide kohtaamispaikkana...68 Oma ääni esille taiteen kautta TOIMIVA TAIDETOIMINTAMALLI Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa -hankkeen julkaisut

6 Esipuhe Lapin lääninhallitus (nykyinen ELY-keskus) myönsi Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa -hankkeelle ESR-rahoituksen vuosille Muita hankkeen rahoittajia olivat hankekunnat Inari, Kemijärvi, Kolari ja Ranua, jotka olivat hankkeessa mukana omarahoitusosuuksin. Hankkeen hallinnoijana toimi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, osatoteuttajia olivat Lapin yliopiston sosiaalityön laitos sekä taiteiden tiedekunta. Hankkeessa oli kaksi päätoimista työntekijää: projektikoordinaattori Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksessa ja tutkija Lapin yliopiston sosiaalityön laitoksella. Projektikoordinaattorina aloitti Heli Villanen, jonka jälkeen projektikoordinaattorina toimi Katri Kuusela ja hänen sijaisenaan Marja-Sisko Tallavaara. Tutkijana toimi Riikka Sutinen. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelman henkilökunnasta hankkeeseen osallistuivat lehtorit Mirja Hiltunen ja Maria Huhmarniemi, päätoiminen tuntiopettaja Juha Kiviharju sekä dekaani Timo Jokela. Yksitoista Lapin yliopiston opiskelijaa osallistui osa-aikaisina tutkimusapualaisina hankkeeseen. Sosiaalityön koulutusohjelmasta tutkimusapulaisia olivat Suvi Seikkula, Anurag Lehtonen, Kaisa Pintamo-Kenttälä ja Jenni Pitkänen. Lisäksi hankkeessa ovat olleet mukana sosiaalityön opiskelijat Viivi Heikkinen ja Maarit Kumpula, jotka tekevät hankkeeseen liittyviä pro gradu tutkielmia. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmasta tutkimusapulaisia olivat Sanna Ahola, Elina Koivula, Henriikka Kolari, Lotta Linnamaa, Ulpu Riikonen, Viena Rissanen ja Niklas Pajusalo. Kuvataidekasvatuksen opiskelijoina taidetoimintamallien kehittämiseen osallistuivat myös Mari Korsulainen, Mirjami Tuomikoski, Siiri Räisänen, Maija Rasmus ja Mirva Valkama. Hanketta koskeva taidetoimintatutkimus ja toiminta toteutettiin Inarin, Kemijärven, Kolarin ja Ranuan kunnissa. Inarissa toimintaan ja sen suunnitteluun osallistuivat nuorisosihteeri Seppo Körkkö, nuorisotyöntekijät Pirkko Mäenpää ja Ronja Kyrö sekä Antti Kotikangas. Kolarin toimintaan osallistuivat kunnan nuoriso- ja liikuntasihteeri Eeva-Liisa Lompolojärvi, nuorisotyöntekijä Sanna Palovaara sekä peruskoulun kuvataideopettaja Maria Siekas. Ranuan toiminnassa olivat mukana kunnan vapaa-aikatoimenjohtaja Anitta Jaakola, vapaa-aikatoimenohjaaja Hanne Leppiaho, ja ammattistartin opettaja Eija Lohi. Kemijärvellä puolestaan toimintaan osallistuivat nuorisosihteeri Kaisu Kilpeläinen, asuntolanhoitaja Laila Pensonen, Hillatien koulun rehtori Marita Varrio ja kuvaamataidon opettaja Heikki Haavisto. Tämä toimintamalli perustuu kunnissa toteutettuihin pilottiprojekteihin ja toimintatutkimuksiin, niitä käsitteleviin pro gradu -tutkielmiin ja kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmassa aiemmin tuotettuun tutkimukseen yhteisöllisestä taidekasvatuksesta. Käsikirjan ovat kirjoittaneet Sanna Ahola, Mirja Hiltunen, Maria Huhmarniemi, Henriikka Kolari, Katri Kuusela, Elina Koivula, Lotta Linnamaa, Ulpu Riikonen ja Viena Rissanen. Käsikirjoitusta ovat kommentoineet Timo Jokela, Annamari Koski, Juha Kiviharju, Riikka Sutinen, Marja-Sisko Tallavaara ja hankkeeseen osallistuneet nuorisotyöntekijät. Hankkeen kohderyhmänä ovat olleet peruskoulun jälkeisessä nivelvaiheessa olevat nuo- 5

7 ret. He ovat toiminnan ydin ja heidän äänensä kuuluu myös tässä kirjassa. Nuorten elämänvaihetta kuvaa Ranualla taidetoiminnan loppuhuipennuksen yhteydessä luettu erään nuoren kirjoittama puhe: Aikuistuminen. Sekä kiehtovaa että pelottavaa. Muutoksia tapahtuu sekä henkisesti että fyysisesti, vaikka aika rientää useiden kohdalla niin nopeasti ettemme edes huomaa näitä muutoksia. Tulee tarve itsenäistyä ja ottaa vastuuta omista asioista sekä halu etsiä itseään ja löytää oma paikka maailmassa. Ajatuksissa pyörii kysymykset opiskelupaikasta, ensimmäisestä omasta asunnosta, tulevasta ammatista ja tulevaisuudesta muuten. Seuraako onni mukana vai tuleeko takaiskua? Sitä ei voi kukaan tietää, mutta omaa asennetta voi muovata siten, ettei anna vastoinkäymisten mitätöidä sitä kaikkea hyvää, mitä varmasti jokaisen kohdalle on sattunut. Matka aikuistumiseen on yllättävän lyhyt, mutta siihen mahtuu paljon asioita, iloja ja suruja: elämää. Rälläkkä ja sivellin -toimintamalli tarjoaa kuvataiteeseen ja yhteisöllisyyteen perustuvia menetelmiä nuorten aikuistumismatkan tukemiseen ja kertoo esimerkkejä siitä, miten taidetoimintaa on käytetty nuorten parissa tehtävässä työssä Lapissa. Hanke on yhdistänyt monia ihmisiä yhteisen tavoitteen ääreen. Kiitos kuuluu kaikille hankkeessa mukana olleille ja erityisesti kiitos kaikille nuorille, joiden kanssa olemme hankkeen aikana yhdessä toimineet! Rovaniemi Sanna Ahola, Mirja Hiltunen, Maria Huhmarniemi, Katri Kuusela, Elina Koivula, Henriikka Kolari, Lotta Linnamaa, Ulpu Riikonen, Viena Rissanen 6

8 Johdanto Tavoitteena nuorten hyvinvointi Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa -hankkeessa kehitettiin uusia, innovatiivisia taiteita ja erilaisia mediaympäristöjä hyödyntäviä toimintamalleja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi vuonna Hankkeen tarkoituksena oli siirtymävaiheessa olevien 15 vuotta täyttäneiden nuorten hyvinvoinnin edistäminen sekä nuorten syrjäytymisen, yksinäisyyden ja mielenterveysongelmien ehkäiseminen. Tavoitteena oli löytää keinoja, jotka vahvistavat nuorten kiinnittymistä omalle kotiseudulleen, opintoihin ja työmarkkinoille. Lisäksi tavoitteena oli lisätä kuvataidekasvatuksen ja nuoriso- ja sosiaalityön yhteistyötä sekä kokeilla nuorisotilojen soveltuvuutta ohjattuun taidetoimintaan. Hankkeessa keskityttiin kahteen kuvataidekasvatuksen osa-alueeseen: ympäristöön ja mediaan yhteisöllisen taidekasvatuksen välineenä. Taidetoiminnan lisäksi hankkeen tavoitteena oli lappilaisten nuorten hyvinvointia koskevan tiedon tuottaminen. Tutkija Riikka Sutinen toteutti hankkeen osana nuorten hyvinvointiselvityksen, joka koostui Lapin 9. luokkalaisille vuonna 2009 tehdystä lomakekyselystä (N=562) sekä hankekuntien nuorille tehdyistä yksilö- ja ryhmähaastatteluista. Lisäksi syksyllä 2010 julkaistiin raportti hankekuntien nuorten näkemyksistä hyvinvoinnin edistämisen kehittämis- ja ongelmakohdista. Hankkeessa on tehty myös nuorten hyvinvointiin liittyviä pro gradu -tutkielmia kuvataidekasvatuksen ja sosiaalityön koulutusohjelmissa Lapin yliopistossa. Kuvataidekasvatuksen, sosiaalityön ja nuorisotyön yhteistyöllä etsitään uusia menetelmiä nuorten hyvinvoinnin tukemiseen. Lapin yliopiston sosiaalityön laitos on tuonut hankkeeseen arvokasta tietoa nuorten hyvinvoinnista Lapissa sekä hyvinvointia tuottavista tekijöistä. Taiteiden tiedekunnan kuvataidekasvatuksen opiskelijat ja opettajat ovat puolestaan toteuttaneet hankekunnissa taidetoimintaa. Toimintamallit on suunniteltu konkreettisessa yhteistyössä sosiaalityön ja taidekasvatuksen välillä. Yhteistyön kautta myös toiminnan vaikutusmahdollisuuksien on oletettu lisääntyvän. Tämä julkaisu toimii nuorten hyvinvointia tukevien taidemenetelmien käsikirjana ja Ankkurit-hankkeen raporttina. Käsikirjan pääluvut ovat Prosessi ja Työkalupakki. Prosessiluvussa kuvataan yleisiä ohjeita ja periaatteita, joilla taidetoiminta käynnistetään, toteutetaan, dokumentoidaan ja päätetään. Työkalupakki toimii puolestaan käytännöllisenä oppaana taiteen- ja median erilaisiin työtapoihin. Julkaisun loppuosassa taustoitetaan taiteen hyvin- 7

9 vointivaikutuksia sosiaali- ja nuorisotyön rinnalla. Toiminnan esimerkit, kuvailut ja valokuvat ovat Ankkurit-hankkeen toiminnoista. Niihin on sisällytetty nuorten ja nuorisotyöntekijöiden palautetta ja kokemuksia taidetoiminnasta. Lisälukemistoon on koottu käsikirjan tuottamisessa käytettyjä lähteitä ja virikelukemistoa. Valokuvat ovat julkaisun kirjoittajien ottamia, ellei toisin ole mainittu.. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa -hankkeesta ja sen osana toteutetuista toimintatutkimuksista käytetään tässä julkaisussa lyhennystä Ankkurit. Ankkurit-tiimillä viitataan hankkeen työntekijöihin ja hankkeessa toimineisiin opiskelijoihin. Ankkureiden toimintapaikkoja ja -ryhmiä olivat Ivalon, Kolarin, Kemijärven ja Ranuan nuorisotilat, Kolarin koulun 9.-luokan valinnainen kuvaamataidon ryhmä, Ivalon koulun lisäluokka, Inarin viestintäpaja, Kemijärven Hillatien koulu, Lapin ammattiopiston ammattistartti Ranualla sekä Itä-Lapin ammattiopiston asuntolan kerhohuone. Taidetyöpajoihin osallistuneet nuoret olivat peruskoulun 9.-luokkalaisia sekä hieman vanhempia peruskoulun jälkeisessä siirtymävaiheessa olevia nuoria. Taidetoiminnan tarkoituksena oli, että nuoret saavat taiteesta tukea omaan elämäänsä. Taiteella ja kulttuurilla on nähty erityinen yhteys ihmisen hyvinvointiin. Taide tuo elämään uusia merkityksiä ja kokemuksia ja rikastuttaa aisteja. Taide vahvistaa ihmisten välistä yhteisöllisyyttä ja synnyttää uusia verkostoja. Taiteella on merkitystä myös ympäristön viihtyvyyden kannalta. Siten taide on luonteva ja toimiva keino ihmisen elämänlaadun parantamiseen. Ympäristöjen ja kasvatustilanteiden on tarjottava tilaisuuksia, joissa nuori saa onnistumisen kokemuksia. Nuoren tulisi saada kokeilla erilaisia tapoja kohdata arkea ja elämää löytääkseen paikkansa maailmassa. Näin nuoren kokemuspiiri laajenee, uudet näkymät tulevaisuuteen avautuvat ja itsetuntemus lisääntyy. Taide ja luova ilmaisu voivat toimia välineinä, jossa nuori voi työstää maailmankuvaansa ja paikkaansa yhteisössä. Myös tulevaisuuden näkymiä voidaan peilata taiteen tekemisen avulla. Erilaisten tukimuotojen ohella taide voi toimia yhtenä nuoren hyvinvoinnin tekijänä. Taiteen asema nuoren elämässä on erityistä, koska usein juuri nuoruudessa luovuus puhkeaa kukkaan. Nuorelle tulisi tarjota runsaasti mahdollisuuksia itsensä toteuttamiseen, minäkuvan etsimiseen ja omien mahdollisuuksiensa tiedostamista. Taiteella on myös terveyttä ja elämänlaatua edistäviä vaikutuksia: Taide tuottaa elämyksiä ja merkityksiä virittämällä aisteja ja rikastuttamalla elämysmaailmaa. Taide estää elämän rutinoitumista. Taiteella ja kulttuurilla on yhteys hyvään terveyteen, työkykyyn ja hyvän elämän kokemuksiin. Taiteellinen ilmaisu mahdollistaa elävän kontaktin itseen ja ympäristöön, minkä ansiosta oma elämä voi tuntua mielekkäältä. Luovan toiminnan ja ajattelun vapautumisen kautta myös myönteinen suhtautuminen omaan tulevaisuuteen kasvaa. Luova toiminta toimii tehokkaana välineenä ongelmien ratkaisemisessa ja erilaisiin muutoksiin sopeutumisessa. Kuvataiteen kautta opitaan viestimään visuaalisin keinoin ja tulkitsemaan kuvia, mikä tarjoaa välineitä identiteettityöhön ja auttaa suunnistamaan yhä visuaalisemmassa kulttuurissamme. 8

10 Kulttuuritoiminnan ja taideharrastamisen myötä syntyy yhteisöllisyyttä ja sosiaalisia verkostoja, jotka auttavat ihmistä elämänhallinnassa. Taide tarjoaa välineitä oman ympäristön viihtyvyyden lisäämiseen. Taiteen harrastaminen voi toimia väylänä nuoren itsetunnon ja hyvinvoinnin vahvistamisessa. Taiteesta voi tulla nuorelle elintärkeä ja elinikäinen harrastus, jossa hän voi toteuttaa itseään. Taide ei tee ihmeitä, mutta se on yksi keino tuoda jotakin pahanolon tai turhautumisen tilalle. Taide voi antaa turvallisen välimatkan kipeiden asioita tarkasteluun ja toisaalta vahvistaa jo olemassa olevaa hyvää. Taide- ja kulttuuritoiminnot voivat ehkäistä syrjäytymistä, vahvistaa elämänhallintaa ja edistää sosiaalisia muutoksia. Monipuoliset vapaa-ajan palvelut, joissa on tarjolla myös kulttuurillista ja taiteellista toimintaa, voivat tarjota nuorelle mahdollisuuden niin osallistumiseen kuin vaikuttamiseenkin. Taidetoimintaa tulisi olla kaikkien ihmisten saatavilla, myös sivukylissä. Ankkurit -hankkeessa on pyritty tukemaan hyvinvointia Lapissa, jossa palveluita on usein vähän jo pitkien välimatkojen vuoksi. Taidetoiminnan kehittäminen nuorisotyön osana ja taiteen aseman vahvistaminen sosiaalityössä voi tarjota nuorten kanssa työskenteleville uusia kohtaamisen ja tavoittamisen välineitä sekä nuorille uusia mielekkäitä toiminnan mahdollisuuksia. Inarissa nuorten ympyröitä ja tulevaisuusvisioita Inarissa taidetoimintojen pilottiprojektit toteutettiin Ivalon nuorisotila Stönöllä. Toiminnan suunnittelijoita ja ohjaajia olivat Sanna Ahola ja Elina Koivula. Yhteistyötahoina olivat nuorisotoimen lisäksi Inarin viestintäpaja ja sosiaalityön opiskelijat Anurag Lehtonen ja Suvi Seikkula. Maaliskuussa 2009 Stönöllä toteutettiin neljää päivää kestänyt valokuvaustyöpaja, jonka teemana oli Tässä ja tulevaisuudessa. Työpajaan osallistui yhdeksän nuorta. Toiminta aloitettiin ryhmäytymisharjoituksilla, joista edettiin valokuvauksen teoriaan ja digitaalisten kameroiden käytön opetteluun. Työpajan aikana tehtiin lyhyitä kuvausharjoituksia sekä varsinainen kuvaustehtävä, jossa pohdittiin omaa tätä hetkeä ja tulevaisuutta viiden vuoden kuluttua. Kuvansa nuoret saivat ottaa haluamassaan paikassa. Työpaja päätettiin kuvien katseluun, keskusteluun ja palautteeseen. Valokuvista teetätettiin kuvasuurennukset, joista koottiin näyttely Stönön syntymäpäiville. Näyttely oli myöhemmin esillä Ivalon kirjastossa, Rajarockissa Murmanskissa / Polarnye Zorissa ja Lapin yliopistolla Rovaniemellä osana hankkeen kiertävää näyttelyä. Huhtikuun lopussa 2009 Ivalon nuorisotiloilla järjestettiin seinäteostyöpaja. Sille oli tarvetta, sillä nuorisotilojen aulaan kaivattiin lisää viihtyvyyttä. Nuoret ideoivat nuorisotiloilla nuorisotyöntekijöiden kanssa teokseen teemaa, jota kuvataidekasvatuksen opiskelijat kommentoivat. Teoksen materiaaleiksi valittiin kierrätysmateriaalit, jotka liittyivät nuorten harrastuksiin, vapaa-aikaan ja ystävyyteen. Teos tehtiin kolmen päivän aikana non-stop-työpaja pe- 9

11 riaatteella ja sen toteuttamiseen osallistui kymmenkunta nuorta. Nuoret nimesivät teoksen Nuorten ympyröiksi, ja se paljastettiin juhlavasti Stönön 25-vuotissyntymäpäivä juhlissa. Kevään 2009 jälkeen Inarin nuorisotyöhön juurrutettiin taidetoimintaa. Ankkureiden hyvinvointiteemalla toteutettiin nuorten kanssa lyhtytyöpaja, tehtiin lyhytelokuva sekä opiskeltiin valaistusta ja sen mahdollisuuksia päihteettömyyttä tukevaan projektitoimintaan liittyen. Lisäksi nuoret osallistuivat Inarin kylään valmisteilla olevan nuorisotilan sisustuksen suunnitteluun. Kemijärvellä kerhotila kuntoon Itä-Lapin ammattiopiston asuntolassa toteutettiin Kerhotila kuntoon -kurssi, jonka tarkoituksena oli tehdä asuntolan kellaritilassa oleva yhteinen huone viihtyisämmäksi ja käytännöllisemmäksi. Työskentelyssä etsittiin ja vahvistettiin asuntolayhteisön yhteishenkeä sekä nuorten omia voimavaroja taiteen tekemiseen, suunnitteluun ja luovaan ajatteluun. Työpajaan osallistui 10 opiskelijaa. Ryhmän ohjaajia olivat Niklas Pajusalo, Maija Rasmus, Mirva Valkama ja Mirjami Tuomikoski. Työpajaan osallistuneet nuoret toteuttivat ohjaajien avustuksella asuntolan kerhotilan seinille uuden värimaailman ja mosaiikkiteoksen. Ennen työskentelyprosessin alkamista työpajassa tutustuttiin värien suunnitteluun ja mosaiikkityön tekniikoihin. Mosaiikkiteoksen osaksi osallistujat työstivät polttopiirtotekniikalla puupalasia, joihin yhdistettiin myös sekatekniikkaa. Tänään Huomenna mosaiikkiteos kiinnitettiin uudistuneen tilan seinälle. Kerhotilan muutosprosessi huipentui tilanavajaisiin, jossa vastaanotettiin vieraat hyvillä mielin. Kemijärven Ankkureissa rakennettiin mosaiikkiteos myös Hillatien koulun seinälle. Teos koostui neljänkymmenen yhdeksäsluokkalaisen oppilaan suunnittelemista ja toteuttamista mosaiikkipalasista. Lisäksi Kemijärven nuorisotila Kämpässä toteutettiin polttopiirtotyöpajoja, joihin osallistui noin kaksikymmentä nuorta. Puupalojen aiheena oli ex libris, joka on usein esimerkiksi kirjan ensiölehdelle liimattava omistajan merkki. Nuoret saivat jättää palojen kautta oman merkkinsä koulun seinälle ja nuorisotilan seinälle. Itä-Lapin ammattiopistolla toiminta on jatkunut vuonna 2010 opiston aulatilan uudistamisessa. Yhteistyössä ovat Lapin yliopiston kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma, ammattiopiston eri alojen oppilaat ja opettajat sekä Kemijärven nuorisotoimi. Kuvataidekasvatuksen opiskelijat vastaavat suunnittelun taidepedagogisesta ohjaamisesta ja ammattiopiston opettajat ovat puolestaan tekniikoiden ja materiaalien asiantuntijoita. Eri alojen opiskelijat pääsevät toteuttamaan projektia yhdessä tutustuen samalla toisiinsa paremmin, oppimaan toisiltaan ja jakamaan yhdessä tekemisen ja onnistumisen kokemuksia. Tilanmuutoksella edistetään myös yleistä viihtymistä opistolla. Kemijärven nuorisotyössä on kevään 2009 jälkeen toteutettu monipuolisesti taidemenetelmiä ja nuoret ovat muun muassa tehneet elokuvan (Liisa Huumemaassa), rintanappeja, 10

12 polttopiirtotekniikalla mosaiikkiseinäteoksen sekä suunnitelleet ja toteuttaneet tilanmuutoksia Kemijärven nuorisotiloille. Kolarissa konkreettisia kuvia ja mentaalisia turvapaikkoja Kolarissa työpajojen toiminta toteutui Kolarin yläkoulun valinnaiselle kuvataideopetuksen ryhmälle, joka koostui seitsemästätoista yhdeksäsluokkalaisesta oppilaasta. Työpajoja järjestettiin myös Kolarin nuorisotila Laguunissa. Työpajoja ohjasivat Lotta Linnamaa, Henriikka Kolari ja Siiri Räisänen. Kolarin yläkoulun työpajakokonaisuudessa nuoret syventyivät erityisesti valokuvauksen mahdollisuuksiin ja tekniikoihin ilmaisun välineenä. Neulanreikäkameratyöskentelyssä nuoret pohtivat valokuvauksen keinoin ulkotilaan sijoittuvia mielipaikkojaan. Työpajassa nuorten tuli löytää kotipaikkakunnastaan mielipaikka, josta muodostui prosessin aikana nuorelle oma sisäinen turvapaikka. Neulanreikäkamera-työpaja koostui noin kuudesta kahden tunnin kestoisesta työskentelykerrasta. Tämän lisäksi nuorille ohjattiin kankaanpainantaa eli serigrafiaa. Työpajassa, jonka tavoitteena oli vahvistaa nuorten yhteenkuuluvuudentunnetta, nuoret valottivat seulaan kuvaamansa omakuvan. Lopulta kaikkien oppilaiden kuvat vedostettiin suurelle kankaalle. Työpajaan kuuluvassa virittäytymisharjoituksessa nuoret kirjasivat toisistaan positiivisia asioita ylös. Niiden pohjalta he työstivät itselleen oman rohkaisevan repliikin, joka kirjoitettiin yhteiseen kankaaseen antamaan nuorelle itseluottamusta omaa tulevaisuuttaan varten. Koululla nuoret tekivät myös kollaaseja pohtien oman asuinpaikkansa hyviä ja huonoja puolia sekä yhteisöllistä maalausta, jossa visualisoitiin värein yhteistä turvapaikkaa neulanreikäkamera-työpajan pohjalta. Nuorisotila Laguunissa nuoret tekivät rintamerkkejä, solarigrafiaa ja yhteisöllistä maalausta. Nuoret tekivät lisäksi filmipurkkiin solarigrafian menetelmällä pienen kameran neulanreikäkameran kaltaisella tekniikalla. Kolarin koulun ja Laguunin toiminta huipentui osaksi Kolarin kunnantalolla pidettyä taidenäyttelyä, jossa oli esillä koko Kolarin Ankkurit-toiminnan tulokset. Vuonna 2010 Kolarin nuoret, nuorisotoimi ja yläkoulun opettajat tekivät jäälinnan kunnantalon pihaan. Linna rakennettiin värikkäistä jäätiilistä, joita jäädytettiin koulun ruokalasta saatuihin maitopurkkeihin. Linnan sisälle tehtiin jäästä iso selkänojallinen tuoli, joka kuvasti nuorisotilan ohjaajia, kunnan työntekijöitä ja muita vastuullisia aikuisia. Ison tuolin ympärillä oli useita pieniä tuoleja kuvastamassa kunnan lapsia ja nuoria. Jäälinnaprojektiin osallistui viisitoista nuorta, jotka suunnittelivat linnan itse ja olivat hyvin sitoutuneita toimintaan. He antoivat teokselle nimen Kolarissa kotoisa olo. He saivat onnistumiskokemuksen, ääntänsä kuuluviin sekä viestitettyä päättäjille, että Kolarissa on hyvä elää: monet nuoret kokevat Kolarin turvalliseksi lintukodoksi. 11

13 Ranualla yhteisöllistä kuvanveistoa ja kasvun teemoja Ranualla toimintatutkimus sijoittui Ranuan koulun ammattistartille, 9.-luokille ja nuorisotila Monkkarille. Työpajojen ohjaajina toimivat Ulpu Riikonen, Viena Rissanen ja Mari Korsulainen. He ohjasivat ammattistarttiluokalla kurssin, jossa toteutettiin ryhmätyönä nuorisotilojen pihaan pysyvästi sijoitettu Elämän onnenlehdet -veistos kierrätysmateriaaleista. Toiminta toteutui yhdellätoista työskentelykerralla vuotiaita oppilaita oli kaksitoista. Toimintaan osallistui myös havainnoijana sosiaalityön opiskelija Teija Pohjolainen, joka suoritti hankkeessa erikoistumisopintojaan. Ulpu Riikonen, Viena Rissanen ja Mari Korsulainen ohjasivat Ranuan nuorille useita työpajoja yläkoulun 9.-luokkalaisten oppilaanohjaus tunneilla maaliskuussa 2009 sekä iltaisin nuorisotila Monkkarilla maaliskuun ja huhtikuun aikana. Ensimmäisessä työpajassa rakennettiin tuliveistoksia, mikä innosti nuoria osallistumaan. Aikuistumisen ja kasvun teemoja käsiteltiin Toiveidenpuu ja Kasvu -työpajoissa. Taidetoimintaan valittujen menetelmien ja työskentelytapojen haluttiin osaltaan tukevan nuorten omaa sosiaalista ja psyykkistä hyvinvointia ja kasvua sekä oman identiteetin vahvistumista. Kasvu-taidetyöpaja järjestettiin nuorisotila Monkkarilla. Kasvutyöpajoissa nuoret toteuttivat kierrätysmateriaaleista ja villasta huovuttamalla pienoisveistoksia kukkaruukkuihin, joihin kasvatettiin myös eläviä kasveja. Nuoret pohtivat taiteen keinoin aikuistumista sekä yksilöllisesti että yhteisöllisesti. Yhteensä Kasvu-työpajoihin osallistui noin kaksikymmentä ranualaista nuorta. Tuotokset koottiin lopulta yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Monkkarille suuntautuvan toiminnan tavoitteena oli suunnitella uudenlaista toimintaa nuorisotiloihin taidetyöpajan muodossa. Työpajat olivat non-stop-tyyppisiä. Jokainen nuori sai työskennellä niissä omassa tahdissaan. Toiveidenpuu-työpaja, jossa nuoret työskentelivät kierrätysmateriaaleilla ja ilmaisivat omia toiveitaan, järjestettiin yläkoulun 9.-luokalla. Oppilaita oli noin seitsemänkymmentä. Taidetyöpaja jatkui illalla nuorisotila Monkkarilla, jossa osallistujia oli noin viisitoista. Kierrätysmateriaalien työstäminen kiinnosti nuoria, koska se oli monelle aivan uusi tekniikka. Toukokuussa Monkkarilla pidettiin ammattistarttilaisten tekemän Elämän onnenlehdet -veistoksen julkistamistilaisuus ja näyttely, jossa oli esillä kaikki ranualaisten nuorten kevään 2009 aikana tekemät Ankkureihin liittyvät teokset ja prosessin dokumentointia. Tilaisuuteen kutsuttiin Ranuan yläkoulun yhdeksäsluokkalaiset, starttiluokkalaiset, kuntalaisia ja lehdistö. 12

14 Taidetoimintamallin kehittämisen osa-alueet Taidetoimintamallin kehittäminen käynnistyi syksyllä 2008 Rovaniemellä järjestetyssä seminaarissa sekä kuntavierailluissa, joissa kuunneltiin nuorten ja nuorisotyöntekijöiden toiveita ja tarpeita sekä tutustuttiin kuntakeskuksiin. Kartoituksen pohjalta julkaistiin raportti Nuorten hyvinvointia tukevat toimintamallit Kolarissa, Kemijärvellä, Ranualla ja Inarissa, jossa kuvailtiin nuorille suunnattuja kulttuuripalveluja ja aiemmin toteutettuja hankkeita. Vierailuilla toteutettiin sosiaalityön ja taiteen kokeilevia työpajoja. Nuorten kiinnostuksenkohteita, toiveita, taitoja ja käsityksiä omasta elinympäristöstä kartoitettiin taidetoiminnan keinoin. Sosiaalityön työpajoissa nuoret muun muassa kirjoittivat tulevaisuuskirjeitä itselleen kuvitellen itsensä kymmenen vuoden kuluttua. He saivat kirjeensä takaisin postitse hankkeen päättyessä. Kouluvierailuissa käynnistyi nuorille suunnattu logokilpailu, jossa tehtävänä oli suunnitella Ankkureiden tavoitteita kuvaava logo hankkeen tiedotteisiin ja esitteisiin. Kahdeksantoista nuorta osallistui kisaan logoillaan, joista hankkeen ohjausryhmä äänesti neljä finalistia. Nuoret valitsivat käyttöön otetun logon äänestämällä mieleistään logoa nuorisotiloilla ja hankkeen nettisivuilla. Taidetoimintamallia on kehitetty toimintatutkimuksissa, joissa kuvataidekasvatuksen opiskelijat suunnittelivat, ohjasivat ja arvioivat taidetoimintaa hankekunnissa pääsääntöisesti kevään 2009 aikana. Taidetoiminta oli joko intensiivisiä muutaman päivän kestoisia työpajoja tai säännöllisiä viikoittaisia toimintatuokioita. Kuntien nuoriso-ohjaajat ja muutamat opettajat seurasivat toimintaa ja usein myös osallistuivat siihen nuorten rinnalla. Toimintatutkimuksiin liittyy kuvataidekasvatuksen pro gradu -tutkielmia. Ulpu Riikosen ja Viena Rissasen yhteinen tutkielma Elämän onnenlehdet? valmistui vuonna Syksyllä 2009 hankkeessa toteutettiin kolme koulutusjaksoa: kehittämisseminaari Rovaniemellä, ympäristö- ja tuliveistokoulutus Inarissa ja mediakoulutus Kemijärvellä. Koulutuksissa nuorisotyöntekijät perehtyivät taidetoimintaan oman työskentelynsä kautta sekä suunnittelivat kunnissa toteutettavaa taidetoimintaa. Inarissa pidetyssä koulutuksessa rakennettiin tuli- ja lyhtyveistoksia sekä pohdittiin taiteen, ympäristön ja luonnon vaikutuksia hyvinvointiin. Kemijärvellä keskityttiin mediaympäristöihin hyvinvoinnin näkökulmasta ja harjoiteltiin animaatioiden tekemistä. Koulutuksissa, kuten myös taidetyöpajojen yhteydessä, kuntien nuorisotyöntekijät saivat tuntumaa taiteen käyttöön ja kehittämiseen omiin toimintaympäristöihinsä soveltuviksi. He myös laativat suunnitelman taidetoimintojen jatkamiseksi kunnissa. Hankkeen toimijat ja kuntien nuorisotyöntekijät kokoontuivat Rovaniemelle keskustelemaan taidetoiminnan juurruttamisen vaiheesta ja työstämään yhdessä tätä taidetoimintamallia. Toiminnan juurruttamisessa pyrittiin etenemään pienin ja konkreettisin askelin pitkäaikaista yhteistyötä rakentaen. Seuravana keväänä toiminta jatkui kunnissa monimuotoisesti. Kesäkuussa toteutettiin neljäs koulutuspäivä, jossa harjoiteltiin isokokoisten pajuveistosten rakentamista ryhmätyönä. 13

15 Hankekunnissa toteutetuista pilottityöpajojen dokumentoinnista ja taideteoksista koottiin näyttely, jossa nuorten ääni, kokemukset ja ajatukset ovat nousseet esiin. Näyttelyn teemoja olivat aikuistuminen, identiteetti, menneisyys, nykyhetki ja tulevaisuus sekä nuorten epäja mielipaikat. Näyttely koostui taidetyöskentelyprosesseja kuvaavista julisteista, kokonaisista taideteoksista (Toiveiden puu, Serigrafialakana) ja taideteosten osista (Nuorten ympyrät). Näyttely on ollut esillä Lapin yliopiston galleriassa, osana valtakunnallisia sekä kansainvälisiä seminaareja ja kongresseja. Näyttely on myös kiertänyt hankekunnissa ja siihen on kaiken kaikkiaan tutustunut satoja kävijöitä, kuten sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, kuvataidekasvatuksen asiantuntijoita, Lapin yliopiston opiskelijoita ja henkilökuntaa sekä hankekuntien nuoria ja työntekijöitä. Kesäkuussa 2010 näyttely oli esillä osana suomalaista taidekasvatusta esittelevää Polkuja-näyttelyä, jossa kävijöinä oli yli neljäsataa kuvataideopettajaa ja taidekasvatuksen tutkijaa eripuolilta maailmaa. 14

16 Prosessi 15

17 Prosessit käyntiin Kiinnittyminen nuorten elämänpiiriin Pitkäjänteinen innostaminen, houkuttelu ja toiminnan suora käynnistäminen ovat keinoja, joilla nuoria saadaan osallistumaan taidetyöpajoihin. Houkutteluun tarvitaan kiinnostavia aiheita, materiaaleja ja työtapoja. Ensimmäisten kokeilujen jälkeen innostuminen voi syttyä: alun uskaltamisen jälkeen taidetoiminta vie mukanaan. Taiteen hyvinvointia tukeva vaikutus liittyy siihen, että aiheet ovat sidoksissa nuorten elämismaailmaan. Toiminnan voi aloittaa melko avoimesta suunnitelmasta, jolloin nuoret voivat itse määritellä työskentelyn aiheita ja sisältöjä. Kun teemat liittyvät nuorten omaan elämismaailmaan, tulee taidetoiminnasta heille merkityksellistä ja he sitoutuvat siihen. Vähitellen työskentelyssä voi edetä kohti henkilökohtaisia aiheita. Osa potentiaalisista osallistujista saattaa vieroksua taide-käsitettä, joten sitä ei kannata korostaa. Käsiteltäviä aiheita ei myöskään tule tarjoilla liian pureskeltuina: merkitykset ja oivallukset syntyvät nuorissa työskentelyn aikana. Menetelmiä valitessa on tärkeää huomioida nuorten kiinnostuksenkohteita, taitoja ja vahvuuksia, sillä niiden hyödyntäminen motivoi nuoria osallistumaan ja tarjoaa erilaisille nuorille mahdollisuuksia tuoda taitojaan esille. Taidemuodot, jotka sisältävät paljon erilaisia työvaiheita ja edellyttävät paljon erilaista osaamista, ovat käyttökelpoisia etenkin ryhmätyöskentelyssä. Menetelmistä keskustellaan nuorten kanssa. Kun taidetoiminta perustuu nuorten toiveisiin ja tarpeisiin ja kun nuoret ovat keskeisessä asemassa työskentelyn sisältöjen ja työtapojen suunnittelussa, he kokevat projektin omakseen. Osallistumisen ei tule olla mekaanista. Osallistumisen kautta yksilöt ja yhteisöt voivat muokata olemassa olevista järjestelmistä toimivampia ja itselleen tarkoituksenmukaisempia. Nuorten tulisi osallistua ja toimia omista lähtökohdistaan käsin: heitä ei ole syytä opettaa toimimaan vain valmiiden mallien mukaan. Taidetoiminta käynnistetään matalankynnyksen harjoitteilla, joiden kautta ryhmän henki ja luottamus vahvistuvat. Toiminnan suora käynnistäminen voi olla tehokas tapa kiinnostuk- 16

18 Koulut ovat hyviä paikkoja taidetoimintojen ennakkoesittelyyn, koska lähes koko ikäryhmä voidaan tavoittaa koulussa. Kolarin yläkoulun yhdeksäsluokkalaisille esiteltiin ehdotuksia tulevasta taidetoiminnasta oppitunninmittaisissa tuokioissa. Avoimen esittelyn tarkoituksena oli virittää myös nuoret suunnittelemaan tulevaa Ankkurit-toimintaa Kolarissa. Koulupäivän jälkeen nuorille järjestettiin Light my Fire -lyhtytyöpaja nuorisotila Laguunin tiloissa. Työpajassa nuoret ottivat itsestään digikameralla kuvia, jotka tulostettiin kalvolle. Tämän jälkeen he maalasivat lasiväreillä uuden visuaalisen ilmeen valokuvaansa, leikkasivat kalvon sopivan kokoiseksi ja kiinnittivät sen läpinäkyvällä teipillä lasipurkkiin, jonka sisälle sytytettiin tuikku. Illan hämärässä Laguunin pihapuuta koristivat monet värikkäät ja persoonalliset lyhdyt. Työpaja oli luonteva tapa ensimmäiseen kohtaamiseen kunnan nuorten kanssa. sen herättämiseen. Samalla ryhmätyö- ja taidemenetelmillä voidaan kartoittaa nuorten toiveita ja taitoja. Niitä voidaan koota ja visualisoida esimerkiksi kollaaseilla, ajatuskartoilla ja ryhmämaalauksilla. Lisälukemisto Myllyniemi, S.(2009) Taidekohtia. Nuorisobarometri Helsinki: Opetusministeriö; Nuorisotutkimusverkosto. Karppinen, M. & al. (toim.) (2008) Nuoret ja taide -ilolla ja innolla, uhmalla ja uhalla. Kirjoituksia murrosikäisten taito- ja taidekasvatuksesta. Helsinki: Finn Lectura. Opetushallitus (2009) Taide ja taito kiinni elämässä! TaiTai taide- ja taitokasvatus. Opetushallitus moniste 2 /

19 Prosessi käyntiin virittyen, materiaalikokeiluilla ja suunnittelulla Käynnistäminen on taidetoiminnan ohjaamisessa haastava vaihe: kun työskentely on saatu käyntiin, se etenee osin omalla painollaan. Käynnistämisessä voi soveltaa virittäytymisharjoituksia, erilaisia johdattelevia harjoitteita, ideariihiä ja yhteistoiminnallista suunnittelua. Myös taideteosesimerkit ja materiaalikokeilut antavat valmiuksia omien teosten suunnitteluun. Virittäytymisharjoituksissa heittäydytään luovaan työskentelyyn, kokeillaan uusia työskentelytapoja ja kuunnellaan omia tuntemuksia. Leikillinen asenne lisää spontaaniutta ja antaa mahdollisuuden oman sisäisen arvioitsijan kohtaamiseen. Jos nuorella on ilmaisussaan lukkoja, voi taiteidenvälisistä työskentelytavoista olla apua. Rentoutusharjoitukset, kehollisuus, aistillisuus ja turvallinen ilmapiiri virittävät luovuuteen. Taiteidenvälisyys tarkoittaa musiikin, kuvataiteen, liikkeen, tanssin ja runouden yhdistelmiä. Esimerkiksi runon tai tarinan voi kirjoittaa työpajassa tehdystä kuvasta. Kuvallista virittäytymistä voi tehdä esimerkiksi kollektiivimaalauksessa, jossa ryhmän jäsenet ensin määrittävät oman paikkansa paperilla, maalaavat sen omannäköisekseen ja sen jälkeen maalaavat myös paperin muita osia sovituilla tavoilla. Maalaus voi aloittaa työskentelypäivän ja se voi jatkua useana päivänä. Lisäksi siitä voidaan työskentelyn päätteeksi etsiä omia tuntemuksia kuvaavia värejä ja muotoja. Maalaus kertoo myös ryhmän jäsenten välisistä suhteista sekä yksilöistä ryhmän sisällä. Materiaalikokeilujen avulla nuoret pääsevät kiinni tekemiseen ja suunnitteluun paremmin kuin sanallisessa ja käsitteellisessä työskentelyssä. Työskentelyn lomassa ajatuksia johdatetaan teoksen muodon ja sisällön suunnitteluun. Luonnosteluun tarvitaan ohjaajien tukea: he voivat näyttää esimerkkejä teosten ideoinnista, luonnostelusta sekä teoksen sisällön, muodon ja materiaalien välisistä suhteista. Ohjaajat voivat myös madaltaa piirtämisen kynnyksiä: jokainen voi oppia luonnostelemaan ja kuvaamaan ideoitaan ja ajatuksiaan paperilla. Taideteosesimerkit inspiroivat osallistujia ideointiin ja suunnitteluun. Kuvien avulla voidaan pohtia taideteoksen ja sen merkitysten kietoutumista toisiinsa. Osallistujien kanssa voidaan miettiä, mitä merkityksiä teosten materiaalivalinnat, muodot ja nimet sisältävät. Teosesimerkkien valinnassa käytetään tasapuolisuuden periaatteita: esimerkkitaiteilijoiden on oltava mies- ja naistaiteilijoita sekä edustettava eri etnisiä ja kansallisia ryhmiä. Usein on kannustavaa nähdä nuorten ja omalta kotiseudulta lähtöisin olevien taiteilijoiden töitä. Esimerkkien valinnalla voidaan myös välittää asennetta matalan kynnyksen taiteesta esittelemällä itseoppineiden taiteilijoiden teoksia ja yhteisötaidetta. Kun teoksen suunnittelussa halutaan huomioida kaikkien nuorten mielipiteitä, on suunnittelun oltava yhteistoiminnallista. Pari- ja pienryhmätyöskentelyssä hiljaisimmatkin voivat saada äänensä kuuluviin. Suunnitteluprosessin lopuksi ideoista yhdistellään demokraattisesti lopullinen suunnitelma. Jos ohjaajina on kuvataiteen ammattilaisia, he käyttävät taitojaan kommentointiin. He osaavat ennakoida erilaisten materiaalivalintojen vaikutuksia teoksen toteuttamiseen ja teoksen sisällön välittymistä sen muodoista ja ilmaisutavoista. 18

20 Inarissa valokuvaustyöpajassa nuoret tekivät liikeharjoituksia ennen varsinaiseen toimintaan siirtymistä. Harjoitusten tarkoitus oli virittää nuoret tulevaan taidetoimintaan; herätellä kehoa ja mieltä. Kuva on kamerankäyttöharjoituksesta. Tässä ja tulevaisuudessa -valokuvaustyöpajaan liittyi taideterapiasta sovellettuja harjoituksia rullapaperitehtävässä, jossa nuoret ryhmäytyivät ja pohtivat omaa tulevaisuuttaan ja menneisyyttään. Aluksi osallistujat istuutuivat lattialle rinkiin. He kierrättivät kuittipaperirullaa ryhmän jäseneltä toiselle siten, että paperista syntyi verkosto ringin keskelle. Seuraavaksi ryhmän piti yhdessä miettiä, kuinka se saisi pitkästä kuittipaperista jokaiselle ryhmän jäsenelle yhtä pitkät palan. Samalla jokaisen osallistujan piti pitää paperista kiinni. Nämä kaksi ensimmäistä tehtävää auttoivat ryhmäytymisessä; nuoret tutustuivat toisiinsa sekä toimivat ja ratkaisivat haasteita yhdessä. Toiminta jatkui yksilötehtävällä, jossa nuoret miettivät tulevaisuuttaan tai menneisyyttään viiden vuoden päähän ja ilmaisivat sen rullapaperin palassaan. Paperia sai värittää ja muokata saksilla ja repimällä haluttuun muotoon. Paperiin sai myös piirtää ja kirjoittaa. Lopuksi jokaisen työt laitettiin esille pieneen taidenäyttelyyn. Nuoret kertoivat toisilleen omasta työstään ja keskustelivat siitä pareittain ja pienissä ryhmissä. 19

21 Taiteellinen prosessi etenee kokeiluista innostumiseen ja materiaalin kanssa käytyyn vuoropuheluun. Esteettiset kokemukset ovat olennainen osa prosessia: työskentely ei ole mekaanista päämäärien toteuttamista, vaan elävä ja muuttuva prosessi, jossa taiteentekijät etenevät omien aistiensa ja aikaisempien kokemustensa varassa etsien ratkaisuja vuoropuhelussa materiaalin kanssa. Suunnitelma ei toteudu sellaisenaan vaan prosessissa on tilaa muutoksille ja uusille suunnille. Työskentely etenee osallistujien, materiaalin ja yhdessä tehtyjen suunnitelmien vuorovaikutuksessa. Vaihe vaiheelta etenevässä työssä voidaan huomioida hyvin myös yksilöiden tarpeita, koska työ valmistuu pitkällä aikavälillä. Lisälukemisto Karlsson, L. (2003) Sadutus: avain osallistavaan toimintakulttuuriin. Jyväskylä : PSkustannus. Kinnunen, P. (2003) Innostuskirja Nyt! Sosiokulttuurisen toiminnan polunpäitä. [Vantaa]: Opintokeskus Kansalaisfoorumi. Rankanen, M. (2006) Luonnoksia kuvataideterapian, terapeuttisen kuvan tekemisen ja kuvataideopetuksen suhteissa. Teoksessa Kettunen, K. & al. (toim.) Kuvien keskellä. Helsinki: Like, Sederholm, H. (2006) Lopputuloksesta prosessiin. Teoksessa Kettunen, K. & al. (toim.) Kuvien keskellä. Helsinki: Like, Verkostoituminen lähialueella Nuorten tavoittaminen, yhteisöllisen taideteoksen toteuttaminen ja nuoren hyvinvoinnin tukeminen onnistuu parhaiten hyvässä verkostossa. Yhteistyössä voivat olla kunnassa nuorisotyö, sosiaalityö, koulutoimi ja kulttuuripalvelut. Lisäksi yhteistyötahoja voivat olla esimerkiksi taiteilijat, yhdistykset ja tapahtumanjärjestäjät. Aluksi on pohdittava, suunnitellaanko nuorten kanssa jotakin kokonaan uutta toimintaa vai kiinnitetäänkö taide jo olemassa oleviin tapahtumiin, verkostoihin ja toimintatapoihin. Kokemus siitä, että taidetoiminta on jotakin irrallista ja ylimääräistä työtä vaativaa, voidaan välttää suunnittelemalla toiminnat osaksi vuotuisia tapahtumia. Taidetyöpajoissa voidaan tuottaa sisältöä ja visuaalisia elementtiä juhlapäivien tapahtumiin tai työpajassa valmistetut teoksen avajaiset voidaan ajoittaa toisen tapahtuman osaksi. Yhteistyö nuoriso-ohjaajien, nuorisosihteerien ja opettajien kanssa on yksi keino nuorten tavoittamiseen. He tuntevat nuoret ja heidän sosiaalisen ja kulttuurisen ympäristön. Sosiaalityöntekijöiden ja muiden nuorten parissa työskentelevien ammattitaito auttaa työpajojen suunnittelua ja toteuttamista. Yhteistyö kuvataitelijoiden ja kuvataideopettajien kanssa tuo taidetoimintaan monialaista osaamista ja kykyä syventää asioiden käsittelyä taiteen suunnassa. Yhteistyön onnistumisen kannalta on tärkeää, että eri toimijat arvostavat tois- 20

22 tensa osaamista ja pyrkivät ymmärtämään eri näkökulmia: esimerkiksi sosiaalityö taiteen ja taide sosiaalityön näkökulmaa; nuorisotyö koulua ja koulu nuorisotyötä. Tiedon jakaminen tuo yhteisymmärrystä ja edistää nuoren hyvinvointia tukevan taidetoiminnan onnistumista. Yhteistyötahojen säännöllisillä tapaamisilla ylläpidetään keskinäistä luottamusta ja yhteistä tietoa siitä, missä mennään. Hyvinvointia tukevien taidetyöpajojen toteuttaminen yhteistyössä koulujen kanssa on yksi verkostoitumisen keino. Ankkureissa pajoja toteutettiin peruskoulujen 9.-luokilla ja peruskoulun jälkeisillä lisäluokilla kouluajalla. Lisäluokkalaiset olivat erityisen innokkaasti mukana toiminnassa, koska he saivat tehdä asioita käytännössä ja oppia siten uusia asioita. Käytännön työskentely kouluajalla oli heille myös tuttua, koska heidän opintoihinsa kuului paljon työharjoittelua. Nuoret saivat koulusta vapaaksi ne tunnit, jotka viettivät taidetyöpajoissa. Yksi koulun opettajista arvioi hankkeen jälkeen, että lisäluokan nuorille oli erityisen tärkeää työskennellä koulun ulkopuolella sellaisten ihmisten kanssa, joita he eivät entuudestaan tunteneet: vuorovaikutuksen vahvistaminen erilaisten ihmisten ja ryhmien kanssa on olennaista tulevaisuutta silmällä pitäen. --- Tärkeänä pidän myös taidepajatyöskentelyn pitkäjänteisyyttä, jolloin tuotos ei synnykään muutamassa tunnissa, vaan edellyttää suunnittelua, kokeilua ja pohdintaa. Luonteeltaan epävarma ja avoin taidetoiminta voi aiheuttaa kanssatoimijoissa ennakkoluuloja. Ehdot ja edellytykset tulevat vastaan, kun lopputulokseltaan avoimelle suunnitelmalle raivataan institutionaalista tilaa. Siksi on tärkeää, että taidetoiminnassa huomioidaan eettiset periaatteet, kuten taiteilijoiden vastuullisuus ja ammatillisuus nuorten kanssa toimiessa. Yhteistyön onnistumiseksi yhteisten pelisääntöjen on oltava selvillä. Yhteistyötahojen työnjaosta kannattaa laatia kirjalliset suunnitelmat, joilla varmistetaan että kaikki osapuolet hoitavat sovitun osansa ja sitoutuvat toimintaan. Säännöllisillä tapaamisilla pidetään kaikki ajan tasalla toiminnan etenemisestä ja ylläpidetään luottamusta. Toiminnassa edetään pienin ja konkreettisin askelin, mikä synnyttää pitkäaikaista yhteistyötä kumppanien kanssa ja mahdollistaa muutoksen pitkän ajan kuluessa. Lisälukemisto Hiltunen, M. & Jokela, T. (2001) Täälläkö taidetta? Rovaniemi: Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan julkaisuja D 4. Jokela, T. (2008) Pohjoinen koulunpiha yhteisöllisen taidekasvatuksen ja psykososiaalisen hyvinvoinnin näyttämönä. Teoksessa Ahonen, A. & al. (toim.) Psykososiaalisen hyvinvoinnin edistäminen opetustyössä. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus, Launonen, L. & Pulkkinen, L. (toim.) (2004) Koulu kasvuyhteisönä. Jyväskylä: PSkustannus. Rantala, P. & al. (2010) Ihmisen kokoinen kehitys: TaikaLappi-hankkeen raportti. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Saatavilla: 21

23 Prosessin kuluessa Taidetoiminnan ohjaaja välittävänä aikuisena Työskentelyprosessin mielekkyys on yhtä tärkeää kuin onnistunut lopputulos. Ohjaajan roolissa tärkeintä on olla turvallinen aikuinen, joka luo toiminnalle raamit ja osallistuu omana itsenään. Aidosti innostunut ohjaaja innostaa myös nuoria! Ohjaajan ei tule suunnitella toimintaa liian autoritäärisesti, jotta raameissa on liikkumavaraa ryhmälle. Nuoren on helppo osallistua, jos toiminnassa on joustava suunnitelma ja vastuun kantava ohjaaja, joka kuuntelee ja arvostaa osallistujien mielipiteitä. Siirtymävaihe on haastavaa aikaa nuoren elämässä. Silloin sosiaalisen tuen ja turvallisten aikuisten tarve korostuu. Rajojen ja arkirutiinien lisäksi nuori tarvitsee läheisiltään kiinnostusta ja huomiota asioilleen sekä tukea ja kannustusta tulevaisuuden suunnitteluun. Nämä asiat tukevat nuoren itsetunnon kehitystä. Vuorovaikutus ja kuulluksi tuleminen saavat nuoren kokemaan, että hän on tärkeä. Vuorovaikutuksellinen suhde syntyy taidetoiminnassa luontevasti. Taiteen tekeminen ja teoksista puhuminen on vuorovaikutusta sekä omien ajatusten että ympäröivän yhteisön kanssa. Ohjaajalla on vastuu luottamuksellisen ja turvallisen ilmapiirin rakentamisesta. Taidetoiminta on parhaimmillaan yhteinen löytöretki, jossa ohjaaja ei kaada tietoa nuorten päähän, vaan vastauksia ja ratkaisuja etsitään yhdessä. Ohjaajan ei tarvitse osata kaikkea itse, koska nuorilla on monenlaisia taitoja ja tietoja, joita voidaan hyödyntää prosessissa. Kun oppiminen on molemminpuolista, voi nuori iloita omista kyvyistään. Ryhmässä toimiminen Yhteisöllinen taidekasvatus toimii luontevana areenana sosiaalisten taitoja ja ryhmässätoimimisen harjoitteluun. Yhteisöllinen taidekasvatus perustuu sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja yhteenkuuluvuuden tunteeseen. Yhteisöllisyys rakentuu toiminnassa sekä sanattomasti että tietoisen jakamisen kautta. Vuorovaikutteisessa prosessissa osallistuja kokee muut aina suhteessa itseensä. Dialogi rakentuu vuoropuhelun kautta, jolloin osapuolet kuuntelevat toinen toistaan kunnioittaen. Toiminnassa on syytä korostaa inhimillisyyttä ja tasa-arvoisuutta sekä myönteistä ja kunnioittavaa suhtautumista kanssatoimijoihin. Yhteisöllisessä taidetoiminnassa korostetaan yhteistyötaitojen kehittämistä itse toiminnan aikana. Lähestymistavat ovat yleensä yhteistoiminnallisia. Osallistujat voivat esimerkiksi ohjata toisiaan: se, joka osaa hitsata tai editoida opettaa ryhmän muita osallistujia tässä taidossa. Yhdessä tekeminen edellyttää myönteisen ympäristön ja olosuhteet. Hyvinvointia korostava kasvatuksellinen tilanne tarjoaa avoimen, turvallisen ja rehellisen ilmapiiriin nuorten keski- 22

24 Ranualla Ankkurit-tiimi ohjasi taiteen tekemistä, jonka teemana oli aikuistuminen. Toimintaan osallistui sosiaalityön opiskelija, joka syvensi osaamisellaan aiheen käsittelyä. Elämän onnenlehdet -veistotaideprojekti toimi luontevana tilana sosiaalisten taitojen ja suhteiden kehittämiseen vuorovaikutuksessa. Yhteisöllinen taidetoiminta korosti yhdessä tekemistä opettajakeskeisyyden sijaan. Se tarjosi nuorille mahdollisuuden ohjaajien ja toistensa kohtaamiseen tasa-arvoisesti ja luottamuksellisesti. Oppilaat kuuntelivat ja ymmärsivät toisiaan veistotaideprojektin eri vaiheissa ja yhteisöllisyys muodostui yhdessä tekemisen ja aidon dialogisen kohtaamisen perustalle. Ankkureiden taidetoiminnoissa osallistujat tiedostivat yhteiset pelisäännöt. Eräs oppilas tiivisti vastauksessaan ryhmätyöskentelylle tärkeitä periaatteita näin: Ottaa kaikki huomioon ja kuuntelee kaikkien mielipiteitä jostakin asioista ja antaa puheenvuoro toisillekin. Pitää olla kiltti ja ystävällinen, eikä haukkua tai moittia sen mielipiteitä. 23

25 näiselle kohtaamiselle. Jokaisen osallistujan arvostaminen edistää ryhmään muodostuvaa positiivista keskinäisriippuvuussuhdetta, jolla on myönteistä vaikutusta ryhmään. Kun tyttöjen ja poikien osallistumista taiteen tekemiseen verrataan, huomataan että heidän työskentelytavat eroavat joiltain osin toisistaan, mutta heillä esiintyy myös samankaltaisia toimintatapoja. Esimerkiksi innostuneisuus ja motivaatio heijastuvat taiteelliseen tekemiseen kummankin sukupuolen kohdalla. Ajattelutavat ja työskentelyn lähtökohdat saattavat olla poikkeavia. Pojat tarttuvat usein suoraan toimintaan konkreettisen tekemisen kautta. He tuntevat usein tarvetta harjoittaa fyysistä ja käytännönläheistä toimintaa. Tyttöjen työskentelyssä taas saattaa korostua suunnitelmallisuus ja tarkkaavainen työskentely. Molempien sukupuolien olemassa olevaa tietotaitoa tulee korostaa ja pitää rikkautena koko ryhmän kannalta, mikä voi vahvistaa ryhmähenkeä ja osallistujien asemaa ryhmässä. Yhteisöllisen taidetoiminnan kautta saavutettu yhteisöllisyys lisää osallistujien hyvinvointia vahvistamalla heidän arkipäivän elämänhallintaansa ja sosiaalisia taitojaan. Yhdessä suunnittelun ja aiheen käsittelyn kautta vuorovaikutustaidot harjaantuvat omien mielipiteiden ilmaisun ja toisten huomioon ottamisen myötä. Se antaa eväitä parempien ihmissuhteiden luomiseen. Ryhmätyössä lisääntyneet sosiaaliset taidot voivat vaikuttaa myönteisesti ihmissuhteisiin myös tulevaisuudessa. Ankkureissa taidetoiminta paransi tyttöjen ja poikien välisiä suhteita, mikä näkyi ideointi-, suunnittelu- ja tekemisvaiheessa esiintyvien sukupuolisesti painottuneiden työvaiheiden sekoittumisena. Nuoret neuvoivat toisiaan erilaisissa työmenetelmissä, kuten hitsaamisessa, poraamisessa, virkkauksessa ja putken vääntämisessä. Antamalla positiivista palautetta ja tunnustusta toistensa erityisosaamisesta nuorten itsetunto ja arvostus toisiaan kohtaan kohosi myönteisesti. Osallistujat sanoivat, että yhdessä tekemisen kautta tyttöjen ja poikien välit ovat parantuneet, mikä tuli esille myös erään oppilaan kirjoituksessa: Tytöt ja pojat ovat tulleet paremmin toimeen ku ennen. Lisälukemisto Sahlberg, P. & Leppilampi, A. (1994) Yksinään vai yhteisvoimin? Yhdessäoppimisen mahdollisuuksia etsimässä. Helsinki: Helsingin yliopiston julkaisuja. Saloviita, T. (2006) Yhteistoiminnallinen oppiminen ja osallistava kasvatus. Jyväskylä: PS-kustannus. Vanhatapio, T. (2008) Poikavoima kuvataideopetukseen. Teoksessa Levanto, Y. (toim.) Avauksia taidekasvatuksen tutkimukseen. Helsinki: Taideteollinen korkeakoulu,

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma Jakson päämääränä on kranssin suunnitteleminen ja valmistaminen pehmeitä ja kovia materiaaleja yhdistäen. Jakso on suunnattu

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus/ PÖYTÄKIRJA 3/2009

Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus/ PÖYTÄKIRJA 3/2009 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus/ PÖYTÄKIRJA 3/2009 Lapin toimintayksikkö 24.9.2009 Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä Myllärintie 35 96400 ROVANIEMI Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu Elina Lappalainen & Pia Perälä Suunnittelemamme käsityön kokonaisuuden teemana on joulu. Projekti on suunniteltu kuudesluokkalaisille. Projektin esittelyvaiheessa

Lisätiedot

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ FANTASY FISHING on suomalainen kalastusohjelmapalveluihin ja ka sintehtyihin perhoihin erikoistunut yritys, joka tarjoaa kalastusaktiviteetteja ja sen oheispalveluja yrityksille ja yksityisille henkilo

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala ALUEELLISET TYÖPAJAT Alueellisten työpajojen työskentelylle on tunnusomaista: 1. Osallistava ja vuorovaikutteinen kouluttaminen opsprosessin käynnistämiseen ja ohjaamiseen, 2. Uusien toimintatapojen etsiminen

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn PÄÄTTÖTYÖOPAS SISÄLLYSLUETTELO Mikä on päättötyö... 1 Päättötyö ja päättötodistus... 2 Milloin päättötyön voi suorittaa... 3 Miten päättötyö suoritetaan... 4 Portfolio... 5 Näitä asioita voisit portfoliossasi

Lisätiedot

LUOVIEN TYÖMENETELMIEN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

LUOVIEN TYÖMENETELMIEN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) LUOVIEN TYÖMENETELMIEN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Luovuuden asialla jo 4. kertaa 15.1.2015 joulukuu 2015 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Ketunpolku 3, PL 52, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi

Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi Opintokeskus Kansalaisfoorumin STUDIO-ryhmä: Eija Majoinen Irma Syrén Timo Tervo Pekka Kinnunen Opintokeskus Kansalaisfoorumi

Lisätiedot

MLL. Tukioppilastoiminta

MLL. Tukioppilastoiminta MLL Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön

Lisätiedot

KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa

KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa Kaikki ihan kaikki toiminnan tavoite Tavoitteena on vaikuttaa positiivisesti yhteisön ilmapiiriin ja erityisesti aikuisten, opettajien, vanhempien ja muun henkilökunnan

Lisätiedot

Musiikki oppimisympäristönä

Musiikki oppimisympäristönä Musiikki oppimisympäristönä Opetussuunnitelma, musiikkitieto ja dialogi leena.unkari-virtanen@metropolia.fi Mupe musiikkitiedon näkökulmasta OPSien taustalla Opetuksen dialogisuus Musiikki oppimisympäristönä

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Kouluyhteistyö Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingissä Hankkeen tavoitteena on: Saada tietoa laadukkaan vapaaajan vaikutuksesta nuoren

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava 17.9.2014 Tuki- ja kummioppilastoiminta Vertaistukea alakoulusta toiselle asteelle Alakoulun kummioppilaat ovat 5.-6. luokkalaisia ja toimivat ekaluokkalaisten

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

GeroMetro vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Koulutusta, kehittämistä ja tutkimusta

GeroMetro vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Koulutusta, kehittämistä ja tutkimusta GeroMetro vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Koulutusta, kehittämistä ja tutkimusta 1 Unelma hyvinvoivasta ikäihmisestä Yhdessä jakaen ikäihmisen hyväksi! 2 Yhdessä jakaen ikäihmisen hyväksi!

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 18.5.2010 Ehkäisevän päihdetyön hanke Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 Mannerheimin Lastensuojeluliitto, yhteistyössä A-klinikkasäätiö ja Terveys ry Hankkeessa

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Piirros Mika Kolehmainen Haukiputaan koulun 5. luokan valinnaiset aineet A2- kieli (2 h) saksa ranska ruotsi Liikunnan syventävä (2h) Musiikin syventävä

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Mikko Hartikainen 18.11.2009 Kuvataide oppiaineena perusopetuksessa Visuaalista kulttuurikasvatusta Osa

Lisätiedot

Esimerkkikysymyksiä: Tulitko pyörällä kouluun? Syötkö lähes päivittäin koulussa välipalan? Käytkö päivittäin välitunnilla ulkona?

Esimerkkikysymyksiä: Tulitko pyörällä kouluun? Syötkö lähes päivittäin koulussa välipalan? Käytkö päivittäin välitunnilla ulkona? 1 Idealaboratorio on työpaja, jossa nuoret pääsevät itse ideoimaan koulun toimintakulttuuria. Työpaja on suunniteltu 15-60 hengelle ja ideointi tapahtuu 4-5 oppilaan ryhmissä. 60-90 minuuttia kestävän

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet luokat Valinnat tehdään Wilmassa

Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet luokat Valinnat tehdään Wilmassa Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet 2017-2018 5.-6. luokat Valinnat tehdään Wilmassa 20.3.-2.4.2017 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Oppilas valitsee kaksi valinnaista ainetta 5.luokalle 4.luokan

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Onnenkenkä sijaitsee Orimattilassa Pennalan kylässä. Vieressä toimivat koulu sekä kaupungin päiväkoti, joiden kanssa teemme yhteistyötä. Lasten kanssa teemme retkiä

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

SOSIAALINEN SIRKUS. Ikäsirkus!,Kulttuurikeskus Pii Poo,sosiaalisen sirkuksen ohjaaja Kaisa Hietaniemi

SOSIAALINEN SIRKUS. Ikäsirkus!,Kulttuurikeskus Pii Poo,sosiaalisen sirkuksen ohjaaja Kaisa Hietaniemi SOSIAALINEN SIRKUS Hyvinvointia kulttuurista Taidelähtöiset menetelmät ovat uusi tapa tavoittaa ihmisiä ja löytää piileviä voimavaroja. Kontaktin saaminen kulttuuritoiminnan välityksellä ja samalla tukeminen

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN KOKEMUKSIA KOKEMUKSELLISESTA RYHMÄTOIMINNASTA Virta PPSHP Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 27.11.2012 Eeva-Leena Laru projektikoordinaattori VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Valtakunnalliset työpajapäivät 27.4.2016 Sovari sosiaalisen vahvistumisen

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Nuorten matalan kynnyksen ohjausmalli

Nuorten matalan kynnyksen ohjausmalli Nuorten matalan kynnyksen ohjausmalli 2009-2011 Iina Peltomaa Toukokuu 2009 Nuorten matalan kynnyksen ohjausmalli: toimijatahot Rahoitus ja hallinnointi Osatoteuttajat Pilotit ja toimintaympäristö Nuorten

Lisätiedot

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,

Lisätiedot

KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT

KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT TYÖPAJAT 2016-2017 KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT Työpajaopinnot ovat opetussuunnitelman mukaisia syventäviä opintoja. Työpajaopinnot on tarkoitettu ensisijaisesti perusopinnot

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Innostunut oppilaskunta. Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille

Innostunut oppilaskunta. Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille Innostunut oppilaskunta Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille Tervetuloa! 2,5 tuntia Kaksi osiota Vaikuttavat oppilaat Kannustavat aikuiset Teemaan johdattavat videot sekä keskustelu- ja

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako?

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Maria Kaisa Aula 12.11.2013 Tampereen yliopisto 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1989/1991 Erityinen suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia

OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2014 Juho Helminen Ajattelu ja oppimaan oppiminen Itsestä huolehtiminen

Lisätiedot

Hankkeen esittely Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Hankkeen esittely Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Hankkeen esittely Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke 2011-2013 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan Kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura Monialaisen yhteistyön

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

ERILAISET OPPIJAT. Harrastusmahdollisuudet ja heille suunnattavissa oleva toiminta Haapavesi Raija Näppä ja Kalle Tolonen

ERILAISET OPPIJAT. Harrastusmahdollisuudet ja heille suunnattavissa oleva toiminta Haapavesi Raija Näppä ja Kalle Tolonen ERILAISET OPPIJAT Harrastusmahdollisuudet ja heille suunnattavissa oleva toiminta 20.9.2013 Haapavesi Raija Näppä ja Kalle Tolonen Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea toiminta itselleen merkitykselliseksi

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

Mitä on osallistava mediakasvatus?

Mitä on osallistava mediakasvatus? Mitä on osallistava mediakasvatus? Pirjo Sinko, opetusneuvos, Opetushallitus Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 4.12.2012 Helsinki Media auttaa lapsia ja nuoria osallistumaan Osallistaminen - suomalaisen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa 6. TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA VASTUUTAHOT 1 Toimenpide-ehdotukset ovat syntyneet jyväskyläläisille lapsille ja nuorille tehtyjen alkukartoitusten, Jyväskylän kaupungin palvelualueille tehtyjen kyselyjen

Lisätiedot

Uusi peruskoulu visiotyöpaja , Lappeenranta

Uusi peruskoulu visiotyöpaja , Lappeenranta Uusi peruskoulu visiotyöpaja 19.1.2017, Lappeenranta #uusiperuskoulu Teemakohtaiset alaryhmät - ryhmien työskentelyn tulokset - 1 Oppijalähtöisyys Vahvan itsetunnon omaava motivoitunut oppija, joka on

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

OPS ja oppimiskäsitys. OPStuki2016 Työpaja 2 Tampere

OPS ja oppimiskäsitys. OPStuki2016 Työpaja 2 Tampere OPS ja oppimiskäsitys OPStuki2016 Työpaja 2 Tampere Esiopetus Perusopetus Oppiminen pohjautuu aikaisempaan osaamiseen ja kokemuksiin. Oppiminen on aikaisempiin =etoihin, taitoihin, tunteisiin ja kokemuksiin

Lisätiedot

Johtamisen foorumi Lukion uudistamisen johtaminen

Johtamisen foorumi Lukion uudistamisen johtaminen Johtamisen foorumi 5.6.2013 Lukion uudistamisen johtaminen Veli-Matti Malinen opetusneuvos, yksikön päällikkö Lukiokoulutus ja taiteen perusopetus Opetushallitus Lukiokoulutuksen valtakunnallisten tavoitteiden

Lisätiedot

Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010. Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry

Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010. Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010 Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry Kota ry Yleishyödyllinen yhdistys, perustettu 1991 Tehtävänä

Lisätiedot

Kohti Lapsiystävällistä Oulua

Kohti Lapsiystävällistä Oulua Kohti Lapsiystävällistä Oulua Kokemuksellinen hyvinvointitieto Suunnittelija Susanna Hellsten Hyvinvointipäällikkö Arto Willman Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut Mitä kaikki lapset tarvitsevat

Lisätiedot

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Toivotamme hyvää kesää ja kiitämme yhteistyöstä tästä on kiva jatkaa. Eri puolella Kaakkois-Suomea pilotoitiin luovia osallistavia ryhmätoimintoja

Lisätiedot

Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta avasi kehittämisseminaarin ja toivotti kaikki tervetulleiksi.

Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta avasi kehittämisseminaarin ja toivotti kaikki tervetulleiksi. NUORTEN HYVINVOI NNIN ANKKURI T LAPISSA MUISTIO 9.10.09 AIKA: 6-7.10.2009 PAIKKA: AIHE: ROVANIEMI, CLARION HOTEL SANTA CLAUS, KOKOUSTILAT KORKALONKATU 29 KEHITTÄMISSEMINAARI, ANKKURIT NUORTEN HYVINVOINNIN

Lisätiedot

Hyvinvointiklinikka - hyvinvointialojen osallistava pedagogiikka ja työelämän uudet tarpeet

Hyvinvointiklinikka - hyvinvointialojen osallistava pedagogiikka ja työelämän uudet tarpeet Hyvinvointiklinikka - hyvinvointialojen osallistava pedagogiikka ja työelämän uudet tarpeet 1.1.2015-30.6.2017 Minna Vaittinen Hyria koulutus Oy 22.11.2016 Mikä hyvinvointiklinikka-hanke on? Hyria koulutuksen

Lisätiedot

Mettäterapia. päihdehuollon avokuntoutusmenetelmä Enontekiöllä. Anne-Maria Näkkäläjärvi, sosiaalityöntekijä Enontekiön kunta.

Mettäterapia. päihdehuollon avokuntoutusmenetelmä Enontekiöllä. Anne-Maria Näkkäläjärvi, sosiaalityöntekijä Enontekiön kunta. Mettäterapia päihdehuollon avokuntoutusmenetelmä Enontekiöllä Anne-Maria Näkkäläjärvi, sosiaalityöntekijä Enontekiön kunta Ellen Anne Labba toiminnanohjaaja, Goaikkanas-hanke SámiSoster ry 28.9.2016 MYP-työseminaari

Lisätiedot