Rälläkkä ja. sivellin. Taidetoimintaa nuorten hyvinvoinnin tueksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rälläkkä ja. sivellin. Taidetoimintaa nuorten hyvinvoinnin tueksi"

Transkriptio

1 Rälläkkä ja Taide- ja kulttuuritoiminnot voivat ehkäistä nuorten syrjäytymistä, vahvistaa elämänhallintaa ja saada aikaan sosiaalisia muutoksia. Tässä käsikirjoituksessa kuvataan, millaista nuorten hyvinvointia tukeva taidetoiminta on. Kirja on suunnattu nuorisotyöntekijöille, sosiaalityöntekijöille, opettajille ja taidekasvattajille käsikirjaksi ja virikkeeksi. Taidetoimintamalli on kehitetty vuosina Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa -hankkeessa. Hankkeeseen on osallistunut Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Lapin yliopiston taiteiden tiedekunta, Lapin yliopiston sosiaalityön laitos sekä Inarin, Kemijärven, Kolarin ja Ranuan kunnat. Taidetoimintamalli on kehitetty kuvataidekasvatuksen opiskelijoiden toimintatutkimuksissa, joissa on ohjattu taidetoimintaa nuorille. Ivalossa nuoret ovat koostaneet nuorisotilalle kierrätysmateriaalista seinäteoksen Nuorten ympyrät sekä Tässä ja tulevaisuudessa -valokuvanäyttelyn. Kemijärvellä Itä-Lapin ammattiopistolla toteutettiin Kerhotila kuntoon -kurssi sekä Hillatien koululla ja nuorisotila Kämpälle mosaiikkiseinäteoksia. Ranualla ammattistarttiluokan julkinen yhteisöveistos Elämän onnenlehdet sijaitsee nuorisotila Monkkarin pihalla. Kolarissa toteutettiin kuvataidekurssi 9.-luokkalaisille sekä taidepajoja nuorisotiloilla. Kolarin kunnantalon aulatilassa ollut Turvassa-näyttely koostui 9.-luokkalaisten nuorten ottamista neulanreikäkamerakuvista, yhteisömaalauksesta, serigrafiatöistä ja kollaaseista. Pilottiprojektien kokemusten pohjalta on tuotettu tämä käsikirja, jossa kuvataan yhteisöllistä taidetoimintaa. Rälläkkä ja sivellin Taidetoimintaa nuorten hyvinvoinnin tueksi sivellin Taidetoimintaa nuorten hyvinvoinnin tueksi ISSN ISBN Sanna Ahola Mirja Hiltunen Maria Huhmarniemi Katri Kuusela Elina Koivula Henriikka Kolari Lotta Linnamaa Ulpu Riikonen Viena Rissanen

2 Rälläkkä ja sivellin Taidetoimintaa nuorten hyvinvoinnin tueksi Sanna Ahola Mirja Hiltunen Maria Huhmarniemi Katri Kuusela Elina Koivula Henriikka Kolari Lotta Linnamaa Ulpu Riikonen Viena Rissanen

3 Toimittanut: Mirja Hiltunen & Maria Huhmarniemi Valokuvat: Kirjoittajat, ellei toisin mainittu Taitto: Liisa Karintaus Lapin yliopisto Julkaisusarja: Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan julkaisuja Sarja C. Katsauksia ja puheenvuoroja 33. Paino: Sevenprint Ltd 2010, Rovaniemi ISSN ISBN

4 SISÄLLYS Esipuhe...5 JOHDANTO...7 Tavoitteena nuorten hyvinvointi Inarissa nuorten ympyröitä ja tulevaisuusvisioita...9 Kemijärvellä kerhotila kuntoon...10 Kolarissa konkreettisia kuvia ja mentaalisia turvapaikkoja...11 Ranualla yhteisöllistä kuvanveistoa ja kasvun teemoja Taidetoimintamallin kehittämisen osa-alueet...13 PROSESSI Prosessit käyntiin Kiinnittyminen nuorten elämänpiiriin Prosessi käyntiin virittyen, materiaalikokeiluilla ja suunnittelulla Verkostoituminen lähialueella...20 Prosessin kuluessa Taidetoiminnan ohjaaja välittävänä aikuisena Ryhmässä toimiminen...22 Dokumentoinnilla laatua ja mielekkyyttä taidetoimintaan Prosessin päättyessä...26 Loppuhuipennus, koonti ja merkityksellistäminen Taidetoiminnan kehittäminen palautteen ja arvioinnin avulla TYÖKALUPAKKI...31 Rintamerkkityöpaja: nuoren oma merkki kauluksessa Yhteisöllinen kuvanveisto Nuorten ympyrät -seinäteos kierrätysmateriaaleista Yhteinen tila yhteishengen vahvistajana...37 Pienistä palasista suuri kokonaisuus...39 Luonto ja omat paikat luonnossa: ympäristötaideharjoitukset Paperilyhty- ja tuliveistotaidetapahtumat Nyt ja tulevaisuudessa -valokuvaustyöpaja ja -näyttely Neulanreikäkameratyöpaja: kuvausretkiä omien paikkojen äärelle...48 Solarigrafia: itse tehty kamera tallentamassa auringon nousuja ja laskuja...51 Kollektiivimaalaus: nuorten yhteinen turvapaikka värien loisteessa...52 Serigrafiatyöpaja: minä ja muut...52 Voimauttavaa videokuvaamista Animaatiotyöpaja: Herätetään hahmot eloon!... 57

5 TAITEEN JA SOSIAALI- JA NUORISOTYÖN LIITTO Kuvataidekasvatuksen ja sosiaali- ja nuorisotyön vahvuudet yhteispeliin Yhteistyötä nuorten hyvinvoinniksi...60 Hyvinvoinnin ulottuvuudet Taide nuoren hyvinvoinnin tukena...64 Taide minäkuvan pilarina...64 Taide hyvän olon lähteenä...66 Taide kohtaamispaikkana...68 Oma ääni esille taiteen kautta TOIMIVA TAIDETOIMINTAMALLI Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa -hankkeen julkaisut

6 Esipuhe Lapin lääninhallitus (nykyinen ELY-keskus) myönsi Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa -hankkeelle ESR-rahoituksen vuosille Muita hankkeen rahoittajia olivat hankekunnat Inari, Kemijärvi, Kolari ja Ranua, jotka olivat hankkeessa mukana omarahoitusosuuksin. Hankkeen hallinnoijana toimi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, osatoteuttajia olivat Lapin yliopiston sosiaalityön laitos sekä taiteiden tiedekunta. Hankkeessa oli kaksi päätoimista työntekijää: projektikoordinaattori Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksessa ja tutkija Lapin yliopiston sosiaalityön laitoksella. Projektikoordinaattorina aloitti Heli Villanen, jonka jälkeen projektikoordinaattorina toimi Katri Kuusela ja hänen sijaisenaan Marja-Sisko Tallavaara. Tutkijana toimi Riikka Sutinen. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelman henkilökunnasta hankkeeseen osallistuivat lehtorit Mirja Hiltunen ja Maria Huhmarniemi, päätoiminen tuntiopettaja Juha Kiviharju sekä dekaani Timo Jokela. Yksitoista Lapin yliopiston opiskelijaa osallistui osa-aikaisina tutkimusapualaisina hankkeeseen. Sosiaalityön koulutusohjelmasta tutkimusapulaisia olivat Suvi Seikkula, Anurag Lehtonen, Kaisa Pintamo-Kenttälä ja Jenni Pitkänen. Lisäksi hankkeessa ovat olleet mukana sosiaalityön opiskelijat Viivi Heikkinen ja Maarit Kumpula, jotka tekevät hankkeeseen liittyviä pro gradu tutkielmia. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmasta tutkimusapulaisia olivat Sanna Ahola, Elina Koivula, Henriikka Kolari, Lotta Linnamaa, Ulpu Riikonen, Viena Rissanen ja Niklas Pajusalo. Kuvataidekasvatuksen opiskelijoina taidetoimintamallien kehittämiseen osallistuivat myös Mari Korsulainen, Mirjami Tuomikoski, Siiri Räisänen, Maija Rasmus ja Mirva Valkama. Hanketta koskeva taidetoimintatutkimus ja toiminta toteutettiin Inarin, Kemijärven, Kolarin ja Ranuan kunnissa. Inarissa toimintaan ja sen suunnitteluun osallistuivat nuorisosihteeri Seppo Körkkö, nuorisotyöntekijät Pirkko Mäenpää ja Ronja Kyrö sekä Antti Kotikangas. Kolarin toimintaan osallistuivat kunnan nuoriso- ja liikuntasihteeri Eeva-Liisa Lompolojärvi, nuorisotyöntekijä Sanna Palovaara sekä peruskoulun kuvataideopettaja Maria Siekas. Ranuan toiminnassa olivat mukana kunnan vapaa-aikatoimenjohtaja Anitta Jaakola, vapaa-aikatoimenohjaaja Hanne Leppiaho, ja ammattistartin opettaja Eija Lohi. Kemijärvellä puolestaan toimintaan osallistuivat nuorisosihteeri Kaisu Kilpeläinen, asuntolanhoitaja Laila Pensonen, Hillatien koulun rehtori Marita Varrio ja kuvaamataidon opettaja Heikki Haavisto. Tämä toimintamalli perustuu kunnissa toteutettuihin pilottiprojekteihin ja toimintatutkimuksiin, niitä käsitteleviin pro gradu -tutkielmiin ja kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmassa aiemmin tuotettuun tutkimukseen yhteisöllisestä taidekasvatuksesta. Käsikirjan ovat kirjoittaneet Sanna Ahola, Mirja Hiltunen, Maria Huhmarniemi, Henriikka Kolari, Katri Kuusela, Elina Koivula, Lotta Linnamaa, Ulpu Riikonen ja Viena Rissanen. Käsikirjoitusta ovat kommentoineet Timo Jokela, Annamari Koski, Juha Kiviharju, Riikka Sutinen, Marja-Sisko Tallavaara ja hankkeeseen osallistuneet nuorisotyöntekijät. Hankkeen kohderyhmänä ovat olleet peruskoulun jälkeisessä nivelvaiheessa olevat nuo- 5

7 ret. He ovat toiminnan ydin ja heidän äänensä kuuluu myös tässä kirjassa. Nuorten elämänvaihetta kuvaa Ranualla taidetoiminnan loppuhuipennuksen yhteydessä luettu erään nuoren kirjoittama puhe: Aikuistuminen. Sekä kiehtovaa että pelottavaa. Muutoksia tapahtuu sekä henkisesti että fyysisesti, vaikka aika rientää useiden kohdalla niin nopeasti ettemme edes huomaa näitä muutoksia. Tulee tarve itsenäistyä ja ottaa vastuuta omista asioista sekä halu etsiä itseään ja löytää oma paikka maailmassa. Ajatuksissa pyörii kysymykset opiskelupaikasta, ensimmäisestä omasta asunnosta, tulevasta ammatista ja tulevaisuudesta muuten. Seuraako onni mukana vai tuleeko takaiskua? Sitä ei voi kukaan tietää, mutta omaa asennetta voi muovata siten, ettei anna vastoinkäymisten mitätöidä sitä kaikkea hyvää, mitä varmasti jokaisen kohdalle on sattunut. Matka aikuistumiseen on yllättävän lyhyt, mutta siihen mahtuu paljon asioita, iloja ja suruja: elämää. Rälläkkä ja sivellin -toimintamalli tarjoaa kuvataiteeseen ja yhteisöllisyyteen perustuvia menetelmiä nuorten aikuistumismatkan tukemiseen ja kertoo esimerkkejä siitä, miten taidetoimintaa on käytetty nuorten parissa tehtävässä työssä Lapissa. Hanke on yhdistänyt monia ihmisiä yhteisen tavoitteen ääreen. Kiitos kuuluu kaikille hankkeessa mukana olleille ja erityisesti kiitos kaikille nuorille, joiden kanssa olemme hankkeen aikana yhdessä toimineet! Rovaniemi Sanna Ahola, Mirja Hiltunen, Maria Huhmarniemi, Katri Kuusela, Elina Koivula, Henriikka Kolari, Lotta Linnamaa, Ulpu Riikonen, Viena Rissanen 6

8 Johdanto Tavoitteena nuorten hyvinvointi Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa -hankkeessa kehitettiin uusia, innovatiivisia taiteita ja erilaisia mediaympäristöjä hyödyntäviä toimintamalleja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi vuonna Hankkeen tarkoituksena oli siirtymävaiheessa olevien 15 vuotta täyttäneiden nuorten hyvinvoinnin edistäminen sekä nuorten syrjäytymisen, yksinäisyyden ja mielenterveysongelmien ehkäiseminen. Tavoitteena oli löytää keinoja, jotka vahvistavat nuorten kiinnittymistä omalle kotiseudulleen, opintoihin ja työmarkkinoille. Lisäksi tavoitteena oli lisätä kuvataidekasvatuksen ja nuoriso- ja sosiaalityön yhteistyötä sekä kokeilla nuorisotilojen soveltuvuutta ohjattuun taidetoimintaan. Hankkeessa keskityttiin kahteen kuvataidekasvatuksen osa-alueeseen: ympäristöön ja mediaan yhteisöllisen taidekasvatuksen välineenä. Taidetoiminnan lisäksi hankkeen tavoitteena oli lappilaisten nuorten hyvinvointia koskevan tiedon tuottaminen. Tutkija Riikka Sutinen toteutti hankkeen osana nuorten hyvinvointiselvityksen, joka koostui Lapin 9. luokkalaisille vuonna 2009 tehdystä lomakekyselystä (N=562) sekä hankekuntien nuorille tehdyistä yksilö- ja ryhmähaastatteluista. Lisäksi syksyllä 2010 julkaistiin raportti hankekuntien nuorten näkemyksistä hyvinvoinnin edistämisen kehittämis- ja ongelmakohdista. Hankkeessa on tehty myös nuorten hyvinvointiin liittyviä pro gradu -tutkielmia kuvataidekasvatuksen ja sosiaalityön koulutusohjelmissa Lapin yliopistossa. Kuvataidekasvatuksen, sosiaalityön ja nuorisotyön yhteistyöllä etsitään uusia menetelmiä nuorten hyvinvoinnin tukemiseen. Lapin yliopiston sosiaalityön laitos on tuonut hankkeeseen arvokasta tietoa nuorten hyvinvoinnista Lapissa sekä hyvinvointia tuottavista tekijöistä. Taiteiden tiedekunnan kuvataidekasvatuksen opiskelijat ja opettajat ovat puolestaan toteuttaneet hankekunnissa taidetoimintaa. Toimintamallit on suunniteltu konkreettisessa yhteistyössä sosiaalityön ja taidekasvatuksen välillä. Yhteistyön kautta myös toiminnan vaikutusmahdollisuuksien on oletettu lisääntyvän. Tämä julkaisu toimii nuorten hyvinvointia tukevien taidemenetelmien käsikirjana ja Ankkurit-hankkeen raporttina. Käsikirjan pääluvut ovat Prosessi ja Työkalupakki. Prosessiluvussa kuvataan yleisiä ohjeita ja periaatteita, joilla taidetoiminta käynnistetään, toteutetaan, dokumentoidaan ja päätetään. Työkalupakki toimii puolestaan käytännöllisenä oppaana taiteen- ja median erilaisiin työtapoihin. Julkaisun loppuosassa taustoitetaan taiteen hyvin- 7

9 vointivaikutuksia sosiaali- ja nuorisotyön rinnalla. Toiminnan esimerkit, kuvailut ja valokuvat ovat Ankkurit-hankkeen toiminnoista. Niihin on sisällytetty nuorten ja nuorisotyöntekijöiden palautetta ja kokemuksia taidetoiminnasta. Lisälukemistoon on koottu käsikirjan tuottamisessa käytettyjä lähteitä ja virikelukemistoa. Valokuvat ovat julkaisun kirjoittajien ottamia, ellei toisin ole mainittu.. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa -hankkeesta ja sen osana toteutetuista toimintatutkimuksista käytetään tässä julkaisussa lyhennystä Ankkurit. Ankkurit-tiimillä viitataan hankkeen työntekijöihin ja hankkeessa toimineisiin opiskelijoihin. Ankkureiden toimintapaikkoja ja -ryhmiä olivat Ivalon, Kolarin, Kemijärven ja Ranuan nuorisotilat, Kolarin koulun 9.-luokan valinnainen kuvaamataidon ryhmä, Ivalon koulun lisäluokka, Inarin viestintäpaja, Kemijärven Hillatien koulu, Lapin ammattiopiston ammattistartti Ranualla sekä Itä-Lapin ammattiopiston asuntolan kerhohuone. Taidetyöpajoihin osallistuneet nuoret olivat peruskoulun 9.-luokkalaisia sekä hieman vanhempia peruskoulun jälkeisessä siirtymävaiheessa olevia nuoria. Taidetoiminnan tarkoituksena oli, että nuoret saavat taiteesta tukea omaan elämäänsä. Taiteella ja kulttuurilla on nähty erityinen yhteys ihmisen hyvinvointiin. Taide tuo elämään uusia merkityksiä ja kokemuksia ja rikastuttaa aisteja. Taide vahvistaa ihmisten välistä yhteisöllisyyttä ja synnyttää uusia verkostoja. Taiteella on merkitystä myös ympäristön viihtyvyyden kannalta. Siten taide on luonteva ja toimiva keino ihmisen elämänlaadun parantamiseen. Ympäristöjen ja kasvatustilanteiden on tarjottava tilaisuuksia, joissa nuori saa onnistumisen kokemuksia. Nuoren tulisi saada kokeilla erilaisia tapoja kohdata arkea ja elämää löytääkseen paikkansa maailmassa. Näin nuoren kokemuspiiri laajenee, uudet näkymät tulevaisuuteen avautuvat ja itsetuntemus lisääntyy. Taide ja luova ilmaisu voivat toimia välineinä, jossa nuori voi työstää maailmankuvaansa ja paikkaansa yhteisössä. Myös tulevaisuuden näkymiä voidaan peilata taiteen tekemisen avulla. Erilaisten tukimuotojen ohella taide voi toimia yhtenä nuoren hyvinvoinnin tekijänä. Taiteen asema nuoren elämässä on erityistä, koska usein juuri nuoruudessa luovuus puhkeaa kukkaan. Nuorelle tulisi tarjota runsaasti mahdollisuuksia itsensä toteuttamiseen, minäkuvan etsimiseen ja omien mahdollisuuksiensa tiedostamista. Taiteella on myös terveyttä ja elämänlaatua edistäviä vaikutuksia: Taide tuottaa elämyksiä ja merkityksiä virittämällä aisteja ja rikastuttamalla elämysmaailmaa. Taide estää elämän rutinoitumista. Taiteella ja kulttuurilla on yhteys hyvään terveyteen, työkykyyn ja hyvän elämän kokemuksiin. Taiteellinen ilmaisu mahdollistaa elävän kontaktin itseen ja ympäristöön, minkä ansiosta oma elämä voi tuntua mielekkäältä. Luovan toiminnan ja ajattelun vapautumisen kautta myös myönteinen suhtautuminen omaan tulevaisuuteen kasvaa. Luova toiminta toimii tehokkaana välineenä ongelmien ratkaisemisessa ja erilaisiin muutoksiin sopeutumisessa. Kuvataiteen kautta opitaan viestimään visuaalisin keinoin ja tulkitsemaan kuvia, mikä tarjoaa välineitä identiteettityöhön ja auttaa suunnistamaan yhä visuaalisemmassa kulttuurissamme. 8

10 Kulttuuritoiminnan ja taideharrastamisen myötä syntyy yhteisöllisyyttä ja sosiaalisia verkostoja, jotka auttavat ihmistä elämänhallinnassa. Taide tarjoaa välineitä oman ympäristön viihtyvyyden lisäämiseen. Taiteen harrastaminen voi toimia väylänä nuoren itsetunnon ja hyvinvoinnin vahvistamisessa. Taiteesta voi tulla nuorelle elintärkeä ja elinikäinen harrastus, jossa hän voi toteuttaa itseään. Taide ei tee ihmeitä, mutta se on yksi keino tuoda jotakin pahanolon tai turhautumisen tilalle. Taide voi antaa turvallisen välimatkan kipeiden asioita tarkasteluun ja toisaalta vahvistaa jo olemassa olevaa hyvää. Taide- ja kulttuuritoiminnot voivat ehkäistä syrjäytymistä, vahvistaa elämänhallintaa ja edistää sosiaalisia muutoksia. Monipuoliset vapaa-ajan palvelut, joissa on tarjolla myös kulttuurillista ja taiteellista toimintaa, voivat tarjota nuorelle mahdollisuuden niin osallistumiseen kuin vaikuttamiseenkin. Taidetoimintaa tulisi olla kaikkien ihmisten saatavilla, myös sivukylissä. Ankkurit -hankkeessa on pyritty tukemaan hyvinvointia Lapissa, jossa palveluita on usein vähän jo pitkien välimatkojen vuoksi. Taidetoiminnan kehittäminen nuorisotyön osana ja taiteen aseman vahvistaminen sosiaalityössä voi tarjota nuorten kanssa työskenteleville uusia kohtaamisen ja tavoittamisen välineitä sekä nuorille uusia mielekkäitä toiminnan mahdollisuuksia. Inarissa nuorten ympyröitä ja tulevaisuusvisioita Inarissa taidetoimintojen pilottiprojektit toteutettiin Ivalon nuorisotila Stönöllä. Toiminnan suunnittelijoita ja ohjaajia olivat Sanna Ahola ja Elina Koivula. Yhteistyötahoina olivat nuorisotoimen lisäksi Inarin viestintäpaja ja sosiaalityön opiskelijat Anurag Lehtonen ja Suvi Seikkula. Maaliskuussa 2009 Stönöllä toteutettiin neljää päivää kestänyt valokuvaustyöpaja, jonka teemana oli Tässä ja tulevaisuudessa. Työpajaan osallistui yhdeksän nuorta. Toiminta aloitettiin ryhmäytymisharjoituksilla, joista edettiin valokuvauksen teoriaan ja digitaalisten kameroiden käytön opetteluun. Työpajan aikana tehtiin lyhyitä kuvausharjoituksia sekä varsinainen kuvaustehtävä, jossa pohdittiin omaa tätä hetkeä ja tulevaisuutta viiden vuoden kuluttua. Kuvansa nuoret saivat ottaa haluamassaan paikassa. Työpaja päätettiin kuvien katseluun, keskusteluun ja palautteeseen. Valokuvista teetätettiin kuvasuurennukset, joista koottiin näyttely Stönön syntymäpäiville. Näyttely oli myöhemmin esillä Ivalon kirjastossa, Rajarockissa Murmanskissa / Polarnye Zorissa ja Lapin yliopistolla Rovaniemellä osana hankkeen kiertävää näyttelyä. Huhtikuun lopussa 2009 Ivalon nuorisotiloilla järjestettiin seinäteostyöpaja. Sille oli tarvetta, sillä nuorisotilojen aulaan kaivattiin lisää viihtyvyyttä. Nuoret ideoivat nuorisotiloilla nuorisotyöntekijöiden kanssa teokseen teemaa, jota kuvataidekasvatuksen opiskelijat kommentoivat. Teoksen materiaaleiksi valittiin kierrätysmateriaalit, jotka liittyivät nuorten harrastuksiin, vapaa-aikaan ja ystävyyteen. Teos tehtiin kolmen päivän aikana non-stop-työpaja pe- 9

11 riaatteella ja sen toteuttamiseen osallistui kymmenkunta nuorta. Nuoret nimesivät teoksen Nuorten ympyröiksi, ja se paljastettiin juhlavasti Stönön 25-vuotissyntymäpäivä juhlissa. Kevään 2009 jälkeen Inarin nuorisotyöhön juurrutettiin taidetoimintaa. Ankkureiden hyvinvointiteemalla toteutettiin nuorten kanssa lyhtytyöpaja, tehtiin lyhytelokuva sekä opiskeltiin valaistusta ja sen mahdollisuuksia päihteettömyyttä tukevaan projektitoimintaan liittyen. Lisäksi nuoret osallistuivat Inarin kylään valmisteilla olevan nuorisotilan sisustuksen suunnitteluun. Kemijärvellä kerhotila kuntoon Itä-Lapin ammattiopiston asuntolassa toteutettiin Kerhotila kuntoon -kurssi, jonka tarkoituksena oli tehdä asuntolan kellaritilassa oleva yhteinen huone viihtyisämmäksi ja käytännöllisemmäksi. Työskentelyssä etsittiin ja vahvistettiin asuntolayhteisön yhteishenkeä sekä nuorten omia voimavaroja taiteen tekemiseen, suunnitteluun ja luovaan ajatteluun. Työpajaan osallistui 10 opiskelijaa. Ryhmän ohjaajia olivat Niklas Pajusalo, Maija Rasmus, Mirva Valkama ja Mirjami Tuomikoski. Työpajaan osallistuneet nuoret toteuttivat ohjaajien avustuksella asuntolan kerhotilan seinille uuden värimaailman ja mosaiikkiteoksen. Ennen työskentelyprosessin alkamista työpajassa tutustuttiin värien suunnitteluun ja mosaiikkityön tekniikoihin. Mosaiikkiteoksen osaksi osallistujat työstivät polttopiirtotekniikalla puupalasia, joihin yhdistettiin myös sekatekniikkaa. Tänään Huomenna mosaiikkiteos kiinnitettiin uudistuneen tilan seinälle. Kerhotilan muutosprosessi huipentui tilanavajaisiin, jossa vastaanotettiin vieraat hyvillä mielin. Kemijärven Ankkureissa rakennettiin mosaiikkiteos myös Hillatien koulun seinälle. Teos koostui neljänkymmenen yhdeksäsluokkalaisen oppilaan suunnittelemista ja toteuttamista mosaiikkipalasista. Lisäksi Kemijärven nuorisotila Kämpässä toteutettiin polttopiirtotyöpajoja, joihin osallistui noin kaksikymmentä nuorta. Puupalojen aiheena oli ex libris, joka on usein esimerkiksi kirjan ensiölehdelle liimattava omistajan merkki. Nuoret saivat jättää palojen kautta oman merkkinsä koulun seinälle ja nuorisotilan seinälle. Itä-Lapin ammattiopistolla toiminta on jatkunut vuonna 2010 opiston aulatilan uudistamisessa. Yhteistyössä ovat Lapin yliopiston kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma, ammattiopiston eri alojen oppilaat ja opettajat sekä Kemijärven nuorisotoimi. Kuvataidekasvatuksen opiskelijat vastaavat suunnittelun taidepedagogisesta ohjaamisesta ja ammattiopiston opettajat ovat puolestaan tekniikoiden ja materiaalien asiantuntijoita. Eri alojen opiskelijat pääsevät toteuttamaan projektia yhdessä tutustuen samalla toisiinsa paremmin, oppimaan toisiltaan ja jakamaan yhdessä tekemisen ja onnistumisen kokemuksia. Tilanmuutoksella edistetään myös yleistä viihtymistä opistolla. Kemijärven nuorisotyössä on kevään 2009 jälkeen toteutettu monipuolisesti taidemenetelmiä ja nuoret ovat muun muassa tehneet elokuvan (Liisa Huumemaassa), rintanappeja, 10

12 polttopiirtotekniikalla mosaiikkiseinäteoksen sekä suunnitelleet ja toteuttaneet tilanmuutoksia Kemijärven nuorisotiloille. Kolarissa konkreettisia kuvia ja mentaalisia turvapaikkoja Kolarissa työpajojen toiminta toteutui Kolarin yläkoulun valinnaiselle kuvataideopetuksen ryhmälle, joka koostui seitsemästätoista yhdeksäsluokkalaisesta oppilaasta. Työpajoja järjestettiin myös Kolarin nuorisotila Laguunissa. Työpajoja ohjasivat Lotta Linnamaa, Henriikka Kolari ja Siiri Räisänen. Kolarin yläkoulun työpajakokonaisuudessa nuoret syventyivät erityisesti valokuvauksen mahdollisuuksiin ja tekniikoihin ilmaisun välineenä. Neulanreikäkameratyöskentelyssä nuoret pohtivat valokuvauksen keinoin ulkotilaan sijoittuvia mielipaikkojaan. Työpajassa nuorten tuli löytää kotipaikkakunnastaan mielipaikka, josta muodostui prosessin aikana nuorelle oma sisäinen turvapaikka. Neulanreikäkamera-työpaja koostui noin kuudesta kahden tunnin kestoisesta työskentelykerrasta. Tämän lisäksi nuorille ohjattiin kankaanpainantaa eli serigrafiaa. Työpajassa, jonka tavoitteena oli vahvistaa nuorten yhteenkuuluvuudentunnetta, nuoret valottivat seulaan kuvaamansa omakuvan. Lopulta kaikkien oppilaiden kuvat vedostettiin suurelle kankaalle. Työpajaan kuuluvassa virittäytymisharjoituksessa nuoret kirjasivat toisistaan positiivisia asioita ylös. Niiden pohjalta he työstivät itselleen oman rohkaisevan repliikin, joka kirjoitettiin yhteiseen kankaaseen antamaan nuorelle itseluottamusta omaa tulevaisuuttaan varten. Koululla nuoret tekivät myös kollaaseja pohtien oman asuinpaikkansa hyviä ja huonoja puolia sekä yhteisöllistä maalausta, jossa visualisoitiin värein yhteistä turvapaikkaa neulanreikäkamera-työpajan pohjalta. Nuorisotila Laguunissa nuoret tekivät rintamerkkejä, solarigrafiaa ja yhteisöllistä maalausta. Nuoret tekivät lisäksi filmipurkkiin solarigrafian menetelmällä pienen kameran neulanreikäkameran kaltaisella tekniikalla. Kolarin koulun ja Laguunin toiminta huipentui osaksi Kolarin kunnantalolla pidettyä taidenäyttelyä, jossa oli esillä koko Kolarin Ankkurit-toiminnan tulokset. Vuonna 2010 Kolarin nuoret, nuorisotoimi ja yläkoulun opettajat tekivät jäälinnan kunnantalon pihaan. Linna rakennettiin värikkäistä jäätiilistä, joita jäädytettiin koulun ruokalasta saatuihin maitopurkkeihin. Linnan sisälle tehtiin jäästä iso selkänojallinen tuoli, joka kuvasti nuorisotilan ohjaajia, kunnan työntekijöitä ja muita vastuullisia aikuisia. Ison tuolin ympärillä oli useita pieniä tuoleja kuvastamassa kunnan lapsia ja nuoria. Jäälinnaprojektiin osallistui viisitoista nuorta, jotka suunnittelivat linnan itse ja olivat hyvin sitoutuneita toimintaan. He antoivat teokselle nimen Kolarissa kotoisa olo. He saivat onnistumiskokemuksen, ääntänsä kuuluviin sekä viestitettyä päättäjille, että Kolarissa on hyvä elää: monet nuoret kokevat Kolarin turvalliseksi lintukodoksi. 11

13 Ranualla yhteisöllistä kuvanveistoa ja kasvun teemoja Ranualla toimintatutkimus sijoittui Ranuan koulun ammattistartille, 9.-luokille ja nuorisotila Monkkarille. Työpajojen ohjaajina toimivat Ulpu Riikonen, Viena Rissanen ja Mari Korsulainen. He ohjasivat ammattistarttiluokalla kurssin, jossa toteutettiin ryhmätyönä nuorisotilojen pihaan pysyvästi sijoitettu Elämän onnenlehdet -veistos kierrätysmateriaaleista. Toiminta toteutui yhdellätoista työskentelykerralla vuotiaita oppilaita oli kaksitoista. Toimintaan osallistui myös havainnoijana sosiaalityön opiskelija Teija Pohjolainen, joka suoritti hankkeessa erikoistumisopintojaan. Ulpu Riikonen, Viena Rissanen ja Mari Korsulainen ohjasivat Ranuan nuorille useita työpajoja yläkoulun 9.-luokkalaisten oppilaanohjaus tunneilla maaliskuussa 2009 sekä iltaisin nuorisotila Monkkarilla maaliskuun ja huhtikuun aikana. Ensimmäisessä työpajassa rakennettiin tuliveistoksia, mikä innosti nuoria osallistumaan. Aikuistumisen ja kasvun teemoja käsiteltiin Toiveidenpuu ja Kasvu -työpajoissa. Taidetoimintaan valittujen menetelmien ja työskentelytapojen haluttiin osaltaan tukevan nuorten omaa sosiaalista ja psyykkistä hyvinvointia ja kasvua sekä oman identiteetin vahvistumista. Kasvu-taidetyöpaja järjestettiin nuorisotila Monkkarilla. Kasvutyöpajoissa nuoret toteuttivat kierrätysmateriaaleista ja villasta huovuttamalla pienoisveistoksia kukkaruukkuihin, joihin kasvatettiin myös eläviä kasveja. Nuoret pohtivat taiteen keinoin aikuistumista sekä yksilöllisesti että yhteisöllisesti. Yhteensä Kasvu-työpajoihin osallistui noin kaksikymmentä ranualaista nuorta. Tuotokset koottiin lopulta yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Monkkarille suuntautuvan toiminnan tavoitteena oli suunnitella uudenlaista toimintaa nuorisotiloihin taidetyöpajan muodossa. Työpajat olivat non-stop-tyyppisiä. Jokainen nuori sai työskennellä niissä omassa tahdissaan. Toiveidenpuu-työpaja, jossa nuoret työskentelivät kierrätysmateriaaleilla ja ilmaisivat omia toiveitaan, järjestettiin yläkoulun 9.-luokalla. Oppilaita oli noin seitsemänkymmentä. Taidetyöpaja jatkui illalla nuorisotila Monkkarilla, jossa osallistujia oli noin viisitoista. Kierrätysmateriaalien työstäminen kiinnosti nuoria, koska se oli monelle aivan uusi tekniikka. Toukokuussa Monkkarilla pidettiin ammattistarttilaisten tekemän Elämän onnenlehdet -veistoksen julkistamistilaisuus ja näyttely, jossa oli esillä kaikki ranualaisten nuorten kevään 2009 aikana tekemät Ankkureihin liittyvät teokset ja prosessin dokumentointia. Tilaisuuteen kutsuttiin Ranuan yläkoulun yhdeksäsluokkalaiset, starttiluokkalaiset, kuntalaisia ja lehdistö. 12

14 Taidetoimintamallin kehittämisen osa-alueet Taidetoimintamallin kehittäminen käynnistyi syksyllä 2008 Rovaniemellä järjestetyssä seminaarissa sekä kuntavierailluissa, joissa kuunneltiin nuorten ja nuorisotyöntekijöiden toiveita ja tarpeita sekä tutustuttiin kuntakeskuksiin. Kartoituksen pohjalta julkaistiin raportti Nuorten hyvinvointia tukevat toimintamallit Kolarissa, Kemijärvellä, Ranualla ja Inarissa, jossa kuvailtiin nuorille suunnattuja kulttuuripalveluja ja aiemmin toteutettuja hankkeita. Vierailuilla toteutettiin sosiaalityön ja taiteen kokeilevia työpajoja. Nuorten kiinnostuksenkohteita, toiveita, taitoja ja käsityksiä omasta elinympäristöstä kartoitettiin taidetoiminnan keinoin. Sosiaalityön työpajoissa nuoret muun muassa kirjoittivat tulevaisuuskirjeitä itselleen kuvitellen itsensä kymmenen vuoden kuluttua. He saivat kirjeensä takaisin postitse hankkeen päättyessä. Kouluvierailuissa käynnistyi nuorille suunnattu logokilpailu, jossa tehtävänä oli suunnitella Ankkureiden tavoitteita kuvaava logo hankkeen tiedotteisiin ja esitteisiin. Kahdeksantoista nuorta osallistui kisaan logoillaan, joista hankkeen ohjausryhmä äänesti neljä finalistia. Nuoret valitsivat käyttöön otetun logon äänestämällä mieleistään logoa nuorisotiloilla ja hankkeen nettisivuilla. Taidetoimintamallia on kehitetty toimintatutkimuksissa, joissa kuvataidekasvatuksen opiskelijat suunnittelivat, ohjasivat ja arvioivat taidetoimintaa hankekunnissa pääsääntöisesti kevään 2009 aikana. Taidetoiminta oli joko intensiivisiä muutaman päivän kestoisia työpajoja tai säännöllisiä viikoittaisia toimintatuokioita. Kuntien nuoriso-ohjaajat ja muutamat opettajat seurasivat toimintaa ja usein myös osallistuivat siihen nuorten rinnalla. Toimintatutkimuksiin liittyy kuvataidekasvatuksen pro gradu -tutkielmia. Ulpu Riikosen ja Viena Rissasen yhteinen tutkielma Elämän onnenlehdet? valmistui vuonna Syksyllä 2009 hankkeessa toteutettiin kolme koulutusjaksoa: kehittämisseminaari Rovaniemellä, ympäristö- ja tuliveistokoulutus Inarissa ja mediakoulutus Kemijärvellä. Koulutuksissa nuorisotyöntekijät perehtyivät taidetoimintaan oman työskentelynsä kautta sekä suunnittelivat kunnissa toteutettavaa taidetoimintaa. Inarissa pidetyssä koulutuksessa rakennettiin tuli- ja lyhtyveistoksia sekä pohdittiin taiteen, ympäristön ja luonnon vaikutuksia hyvinvointiin. Kemijärvellä keskityttiin mediaympäristöihin hyvinvoinnin näkökulmasta ja harjoiteltiin animaatioiden tekemistä. Koulutuksissa, kuten myös taidetyöpajojen yhteydessä, kuntien nuorisotyöntekijät saivat tuntumaa taiteen käyttöön ja kehittämiseen omiin toimintaympäristöihinsä soveltuviksi. He myös laativat suunnitelman taidetoimintojen jatkamiseksi kunnissa. Hankkeen toimijat ja kuntien nuorisotyöntekijät kokoontuivat Rovaniemelle keskustelemaan taidetoiminnan juurruttamisen vaiheesta ja työstämään yhdessä tätä taidetoimintamallia. Toiminnan juurruttamisessa pyrittiin etenemään pienin ja konkreettisin askelin pitkäaikaista yhteistyötä rakentaen. Seuravana keväänä toiminta jatkui kunnissa monimuotoisesti. Kesäkuussa toteutettiin neljäs koulutuspäivä, jossa harjoiteltiin isokokoisten pajuveistosten rakentamista ryhmätyönä. 13

15 Hankekunnissa toteutetuista pilottityöpajojen dokumentoinnista ja taideteoksista koottiin näyttely, jossa nuorten ääni, kokemukset ja ajatukset ovat nousseet esiin. Näyttelyn teemoja olivat aikuistuminen, identiteetti, menneisyys, nykyhetki ja tulevaisuus sekä nuorten epäja mielipaikat. Näyttely koostui taidetyöskentelyprosesseja kuvaavista julisteista, kokonaisista taideteoksista (Toiveiden puu, Serigrafialakana) ja taideteosten osista (Nuorten ympyrät). Näyttely on ollut esillä Lapin yliopiston galleriassa, osana valtakunnallisia sekä kansainvälisiä seminaareja ja kongresseja. Näyttely on myös kiertänyt hankekunnissa ja siihen on kaiken kaikkiaan tutustunut satoja kävijöitä, kuten sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, kuvataidekasvatuksen asiantuntijoita, Lapin yliopiston opiskelijoita ja henkilökuntaa sekä hankekuntien nuoria ja työntekijöitä. Kesäkuussa 2010 näyttely oli esillä osana suomalaista taidekasvatusta esittelevää Polkuja-näyttelyä, jossa kävijöinä oli yli neljäsataa kuvataideopettajaa ja taidekasvatuksen tutkijaa eripuolilta maailmaa. 14

16 Prosessi 15

17 Prosessit käyntiin Kiinnittyminen nuorten elämänpiiriin Pitkäjänteinen innostaminen, houkuttelu ja toiminnan suora käynnistäminen ovat keinoja, joilla nuoria saadaan osallistumaan taidetyöpajoihin. Houkutteluun tarvitaan kiinnostavia aiheita, materiaaleja ja työtapoja. Ensimmäisten kokeilujen jälkeen innostuminen voi syttyä: alun uskaltamisen jälkeen taidetoiminta vie mukanaan. Taiteen hyvinvointia tukeva vaikutus liittyy siihen, että aiheet ovat sidoksissa nuorten elämismaailmaan. Toiminnan voi aloittaa melko avoimesta suunnitelmasta, jolloin nuoret voivat itse määritellä työskentelyn aiheita ja sisältöjä. Kun teemat liittyvät nuorten omaan elämismaailmaan, tulee taidetoiminnasta heille merkityksellistä ja he sitoutuvat siihen. Vähitellen työskentelyssä voi edetä kohti henkilökohtaisia aiheita. Osa potentiaalisista osallistujista saattaa vieroksua taide-käsitettä, joten sitä ei kannata korostaa. Käsiteltäviä aiheita ei myöskään tule tarjoilla liian pureskeltuina: merkitykset ja oivallukset syntyvät nuorissa työskentelyn aikana. Menetelmiä valitessa on tärkeää huomioida nuorten kiinnostuksenkohteita, taitoja ja vahvuuksia, sillä niiden hyödyntäminen motivoi nuoria osallistumaan ja tarjoaa erilaisille nuorille mahdollisuuksia tuoda taitojaan esille. Taidemuodot, jotka sisältävät paljon erilaisia työvaiheita ja edellyttävät paljon erilaista osaamista, ovat käyttökelpoisia etenkin ryhmätyöskentelyssä. Menetelmistä keskustellaan nuorten kanssa. Kun taidetoiminta perustuu nuorten toiveisiin ja tarpeisiin ja kun nuoret ovat keskeisessä asemassa työskentelyn sisältöjen ja työtapojen suunnittelussa, he kokevat projektin omakseen. Osallistumisen ei tule olla mekaanista. Osallistumisen kautta yksilöt ja yhteisöt voivat muokata olemassa olevista järjestelmistä toimivampia ja itselleen tarkoituksenmukaisempia. Nuorten tulisi osallistua ja toimia omista lähtökohdistaan käsin: heitä ei ole syytä opettaa toimimaan vain valmiiden mallien mukaan. Taidetoiminta käynnistetään matalankynnyksen harjoitteilla, joiden kautta ryhmän henki ja luottamus vahvistuvat. Toiminnan suora käynnistäminen voi olla tehokas tapa kiinnostuk- 16

18 Koulut ovat hyviä paikkoja taidetoimintojen ennakkoesittelyyn, koska lähes koko ikäryhmä voidaan tavoittaa koulussa. Kolarin yläkoulun yhdeksäsluokkalaisille esiteltiin ehdotuksia tulevasta taidetoiminnasta oppitunninmittaisissa tuokioissa. Avoimen esittelyn tarkoituksena oli virittää myös nuoret suunnittelemaan tulevaa Ankkurit-toimintaa Kolarissa. Koulupäivän jälkeen nuorille järjestettiin Light my Fire -lyhtytyöpaja nuorisotila Laguunin tiloissa. Työpajassa nuoret ottivat itsestään digikameralla kuvia, jotka tulostettiin kalvolle. Tämän jälkeen he maalasivat lasiväreillä uuden visuaalisen ilmeen valokuvaansa, leikkasivat kalvon sopivan kokoiseksi ja kiinnittivät sen läpinäkyvällä teipillä lasipurkkiin, jonka sisälle sytytettiin tuikku. Illan hämärässä Laguunin pihapuuta koristivat monet värikkäät ja persoonalliset lyhdyt. Työpaja oli luonteva tapa ensimmäiseen kohtaamiseen kunnan nuorten kanssa. sen herättämiseen. Samalla ryhmätyö- ja taidemenetelmillä voidaan kartoittaa nuorten toiveita ja taitoja. Niitä voidaan koota ja visualisoida esimerkiksi kollaaseilla, ajatuskartoilla ja ryhmämaalauksilla. Lisälukemisto Myllyniemi, S.(2009) Taidekohtia. Nuorisobarometri Helsinki: Opetusministeriö; Nuorisotutkimusverkosto. Karppinen, M. & al. (toim.) (2008) Nuoret ja taide -ilolla ja innolla, uhmalla ja uhalla. Kirjoituksia murrosikäisten taito- ja taidekasvatuksesta. Helsinki: Finn Lectura. Opetushallitus (2009) Taide ja taito kiinni elämässä! TaiTai taide- ja taitokasvatus. Opetushallitus moniste 2 /

19 Prosessi käyntiin virittyen, materiaalikokeiluilla ja suunnittelulla Käynnistäminen on taidetoiminnan ohjaamisessa haastava vaihe: kun työskentely on saatu käyntiin, se etenee osin omalla painollaan. Käynnistämisessä voi soveltaa virittäytymisharjoituksia, erilaisia johdattelevia harjoitteita, ideariihiä ja yhteistoiminnallista suunnittelua. Myös taideteosesimerkit ja materiaalikokeilut antavat valmiuksia omien teosten suunnitteluun. Virittäytymisharjoituksissa heittäydytään luovaan työskentelyyn, kokeillaan uusia työskentelytapoja ja kuunnellaan omia tuntemuksia. Leikillinen asenne lisää spontaaniutta ja antaa mahdollisuuden oman sisäisen arvioitsijan kohtaamiseen. Jos nuorella on ilmaisussaan lukkoja, voi taiteidenvälisistä työskentelytavoista olla apua. Rentoutusharjoitukset, kehollisuus, aistillisuus ja turvallinen ilmapiiri virittävät luovuuteen. Taiteidenvälisyys tarkoittaa musiikin, kuvataiteen, liikkeen, tanssin ja runouden yhdistelmiä. Esimerkiksi runon tai tarinan voi kirjoittaa työpajassa tehdystä kuvasta. Kuvallista virittäytymistä voi tehdä esimerkiksi kollektiivimaalauksessa, jossa ryhmän jäsenet ensin määrittävät oman paikkansa paperilla, maalaavat sen omannäköisekseen ja sen jälkeen maalaavat myös paperin muita osia sovituilla tavoilla. Maalaus voi aloittaa työskentelypäivän ja se voi jatkua useana päivänä. Lisäksi siitä voidaan työskentelyn päätteeksi etsiä omia tuntemuksia kuvaavia värejä ja muotoja. Maalaus kertoo myös ryhmän jäsenten välisistä suhteista sekä yksilöistä ryhmän sisällä. Materiaalikokeilujen avulla nuoret pääsevät kiinni tekemiseen ja suunnitteluun paremmin kuin sanallisessa ja käsitteellisessä työskentelyssä. Työskentelyn lomassa ajatuksia johdatetaan teoksen muodon ja sisällön suunnitteluun. Luonnosteluun tarvitaan ohjaajien tukea: he voivat näyttää esimerkkejä teosten ideoinnista, luonnostelusta sekä teoksen sisällön, muodon ja materiaalien välisistä suhteista. Ohjaajat voivat myös madaltaa piirtämisen kynnyksiä: jokainen voi oppia luonnostelemaan ja kuvaamaan ideoitaan ja ajatuksiaan paperilla. Taideteosesimerkit inspiroivat osallistujia ideointiin ja suunnitteluun. Kuvien avulla voidaan pohtia taideteoksen ja sen merkitysten kietoutumista toisiinsa. Osallistujien kanssa voidaan miettiä, mitä merkityksiä teosten materiaalivalinnat, muodot ja nimet sisältävät. Teosesimerkkien valinnassa käytetään tasapuolisuuden periaatteita: esimerkkitaiteilijoiden on oltava mies- ja naistaiteilijoita sekä edustettava eri etnisiä ja kansallisia ryhmiä. Usein on kannustavaa nähdä nuorten ja omalta kotiseudulta lähtöisin olevien taiteilijoiden töitä. Esimerkkien valinnalla voidaan myös välittää asennetta matalan kynnyksen taiteesta esittelemällä itseoppineiden taiteilijoiden teoksia ja yhteisötaidetta. Kun teoksen suunnittelussa halutaan huomioida kaikkien nuorten mielipiteitä, on suunnittelun oltava yhteistoiminnallista. Pari- ja pienryhmätyöskentelyssä hiljaisimmatkin voivat saada äänensä kuuluviin. Suunnitteluprosessin lopuksi ideoista yhdistellään demokraattisesti lopullinen suunnitelma. Jos ohjaajina on kuvataiteen ammattilaisia, he käyttävät taitojaan kommentointiin. He osaavat ennakoida erilaisten materiaalivalintojen vaikutuksia teoksen toteuttamiseen ja teoksen sisällön välittymistä sen muodoista ja ilmaisutavoista. 18

20 Inarissa valokuvaustyöpajassa nuoret tekivät liikeharjoituksia ennen varsinaiseen toimintaan siirtymistä. Harjoitusten tarkoitus oli virittää nuoret tulevaan taidetoimintaan; herätellä kehoa ja mieltä. Kuva on kamerankäyttöharjoituksesta. Tässä ja tulevaisuudessa -valokuvaustyöpajaan liittyi taideterapiasta sovellettuja harjoituksia rullapaperitehtävässä, jossa nuoret ryhmäytyivät ja pohtivat omaa tulevaisuuttaan ja menneisyyttään. Aluksi osallistujat istuutuivat lattialle rinkiin. He kierrättivät kuittipaperirullaa ryhmän jäseneltä toiselle siten, että paperista syntyi verkosto ringin keskelle. Seuraavaksi ryhmän piti yhdessä miettiä, kuinka se saisi pitkästä kuittipaperista jokaiselle ryhmän jäsenelle yhtä pitkät palan. Samalla jokaisen osallistujan piti pitää paperista kiinni. Nämä kaksi ensimmäistä tehtävää auttoivat ryhmäytymisessä; nuoret tutustuivat toisiinsa sekä toimivat ja ratkaisivat haasteita yhdessä. Toiminta jatkui yksilötehtävällä, jossa nuoret miettivät tulevaisuuttaan tai menneisyyttään viiden vuoden päähän ja ilmaisivat sen rullapaperin palassaan. Paperia sai värittää ja muokata saksilla ja repimällä haluttuun muotoon. Paperiin sai myös piirtää ja kirjoittaa. Lopuksi jokaisen työt laitettiin esille pieneen taidenäyttelyyn. Nuoret kertoivat toisilleen omasta työstään ja keskustelivat siitä pareittain ja pienissä ryhmissä. 19

21 Taiteellinen prosessi etenee kokeiluista innostumiseen ja materiaalin kanssa käytyyn vuoropuheluun. Esteettiset kokemukset ovat olennainen osa prosessia: työskentely ei ole mekaanista päämäärien toteuttamista, vaan elävä ja muuttuva prosessi, jossa taiteentekijät etenevät omien aistiensa ja aikaisempien kokemustensa varassa etsien ratkaisuja vuoropuhelussa materiaalin kanssa. Suunnitelma ei toteudu sellaisenaan vaan prosessissa on tilaa muutoksille ja uusille suunnille. Työskentely etenee osallistujien, materiaalin ja yhdessä tehtyjen suunnitelmien vuorovaikutuksessa. Vaihe vaiheelta etenevässä työssä voidaan huomioida hyvin myös yksilöiden tarpeita, koska työ valmistuu pitkällä aikavälillä. Lisälukemisto Karlsson, L. (2003) Sadutus: avain osallistavaan toimintakulttuuriin. Jyväskylä : PSkustannus. Kinnunen, P. (2003) Innostuskirja Nyt! Sosiokulttuurisen toiminnan polunpäitä. [Vantaa]: Opintokeskus Kansalaisfoorumi. Rankanen, M. (2006) Luonnoksia kuvataideterapian, terapeuttisen kuvan tekemisen ja kuvataideopetuksen suhteissa. Teoksessa Kettunen, K. & al. (toim.) Kuvien keskellä. Helsinki: Like, Sederholm, H. (2006) Lopputuloksesta prosessiin. Teoksessa Kettunen, K. & al. (toim.) Kuvien keskellä. Helsinki: Like, Verkostoituminen lähialueella Nuorten tavoittaminen, yhteisöllisen taideteoksen toteuttaminen ja nuoren hyvinvoinnin tukeminen onnistuu parhaiten hyvässä verkostossa. Yhteistyössä voivat olla kunnassa nuorisotyö, sosiaalityö, koulutoimi ja kulttuuripalvelut. Lisäksi yhteistyötahoja voivat olla esimerkiksi taiteilijat, yhdistykset ja tapahtumanjärjestäjät. Aluksi on pohdittava, suunnitellaanko nuorten kanssa jotakin kokonaan uutta toimintaa vai kiinnitetäänkö taide jo olemassa oleviin tapahtumiin, verkostoihin ja toimintatapoihin. Kokemus siitä, että taidetoiminta on jotakin irrallista ja ylimääräistä työtä vaativaa, voidaan välttää suunnittelemalla toiminnat osaksi vuotuisia tapahtumia. Taidetyöpajoissa voidaan tuottaa sisältöä ja visuaalisia elementtiä juhlapäivien tapahtumiin tai työpajassa valmistetut teoksen avajaiset voidaan ajoittaa toisen tapahtuman osaksi. Yhteistyö nuoriso-ohjaajien, nuorisosihteerien ja opettajien kanssa on yksi keino nuorten tavoittamiseen. He tuntevat nuoret ja heidän sosiaalisen ja kulttuurisen ympäristön. Sosiaalityöntekijöiden ja muiden nuorten parissa työskentelevien ammattitaito auttaa työpajojen suunnittelua ja toteuttamista. Yhteistyö kuvataitelijoiden ja kuvataideopettajien kanssa tuo taidetoimintaan monialaista osaamista ja kykyä syventää asioiden käsittelyä taiteen suunnassa. Yhteistyön onnistumisen kannalta on tärkeää, että eri toimijat arvostavat tois- 20

22 tensa osaamista ja pyrkivät ymmärtämään eri näkökulmia: esimerkiksi sosiaalityö taiteen ja taide sosiaalityön näkökulmaa; nuorisotyö koulua ja koulu nuorisotyötä. Tiedon jakaminen tuo yhteisymmärrystä ja edistää nuoren hyvinvointia tukevan taidetoiminnan onnistumista. Yhteistyötahojen säännöllisillä tapaamisilla ylläpidetään keskinäistä luottamusta ja yhteistä tietoa siitä, missä mennään. Hyvinvointia tukevien taidetyöpajojen toteuttaminen yhteistyössä koulujen kanssa on yksi verkostoitumisen keino. Ankkureissa pajoja toteutettiin peruskoulujen 9.-luokilla ja peruskoulun jälkeisillä lisäluokilla kouluajalla. Lisäluokkalaiset olivat erityisen innokkaasti mukana toiminnassa, koska he saivat tehdä asioita käytännössä ja oppia siten uusia asioita. Käytännön työskentely kouluajalla oli heille myös tuttua, koska heidän opintoihinsa kuului paljon työharjoittelua. Nuoret saivat koulusta vapaaksi ne tunnit, jotka viettivät taidetyöpajoissa. Yksi koulun opettajista arvioi hankkeen jälkeen, että lisäluokan nuorille oli erityisen tärkeää työskennellä koulun ulkopuolella sellaisten ihmisten kanssa, joita he eivät entuudestaan tunteneet: vuorovaikutuksen vahvistaminen erilaisten ihmisten ja ryhmien kanssa on olennaista tulevaisuutta silmällä pitäen. --- Tärkeänä pidän myös taidepajatyöskentelyn pitkäjänteisyyttä, jolloin tuotos ei synnykään muutamassa tunnissa, vaan edellyttää suunnittelua, kokeilua ja pohdintaa. Luonteeltaan epävarma ja avoin taidetoiminta voi aiheuttaa kanssatoimijoissa ennakkoluuloja. Ehdot ja edellytykset tulevat vastaan, kun lopputulokseltaan avoimelle suunnitelmalle raivataan institutionaalista tilaa. Siksi on tärkeää, että taidetoiminnassa huomioidaan eettiset periaatteet, kuten taiteilijoiden vastuullisuus ja ammatillisuus nuorten kanssa toimiessa. Yhteistyön onnistumiseksi yhteisten pelisääntöjen on oltava selvillä. Yhteistyötahojen työnjaosta kannattaa laatia kirjalliset suunnitelmat, joilla varmistetaan että kaikki osapuolet hoitavat sovitun osansa ja sitoutuvat toimintaan. Säännöllisillä tapaamisilla pidetään kaikki ajan tasalla toiminnan etenemisestä ja ylläpidetään luottamusta. Toiminnassa edetään pienin ja konkreettisin askelin, mikä synnyttää pitkäaikaista yhteistyötä kumppanien kanssa ja mahdollistaa muutoksen pitkän ajan kuluessa. Lisälukemisto Hiltunen, M. & Jokela, T. (2001) Täälläkö taidetta? Rovaniemi: Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan julkaisuja D 4. Jokela, T. (2008) Pohjoinen koulunpiha yhteisöllisen taidekasvatuksen ja psykososiaalisen hyvinvoinnin näyttämönä. Teoksessa Ahonen, A. & al. (toim.) Psykososiaalisen hyvinvoinnin edistäminen opetustyössä. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus, Launonen, L. & Pulkkinen, L. (toim.) (2004) Koulu kasvuyhteisönä. Jyväskylä: PSkustannus. Rantala, P. & al. (2010) Ihmisen kokoinen kehitys: TaikaLappi-hankkeen raportti. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Saatavilla: 21

23 Prosessin kuluessa Taidetoiminnan ohjaaja välittävänä aikuisena Työskentelyprosessin mielekkyys on yhtä tärkeää kuin onnistunut lopputulos. Ohjaajan roolissa tärkeintä on olla turvallinen aikuinen, joka luo toiminnalle raamit ja osallistuu omana itsenään. Aidosti innostunut ohjaaja innostaa myös nuoria! Ohjaajan ei tule suunnitella toimintaa liian autoritäärisesti, jotta raameissa on liikkumavaraa ryhmälle. Nuoren on helppo osallistua, jos toiminnassa on joustava suunnitelma ja vastuun kantava ohjaaja, joka kuuntelee ja arvostaa osallistujien mielipiteitä. Siirtymävaihe on haastavaa aikaa nuoren elämässä. Silloin sosiaalisen tuen ja turvallisten aikuisten tarve korostuu. Rajojen ja arkirutiinien lisäksi nuori tarvitsee läheisiltään kiinnostusta ja huomiota asioilleen sekä tukea ja kannustusta tulevaisuuden suunnitteluun. Nämä asiat tukevat nuoren itsetunnon kehitystä. Vuorovaikutus ja kuulluksi tuleminen saavat nuoren kokemaan, että hän on tärkeä. Vuorovaikutuksellinen suhde syntyy taidetoiminnassa luontevasti. Taiteen tekeminen ja teoksista puhuminen on vuorovaikutusta sekä omien ajatusten että ympäröivän yhteisön kanssa. Ohjaajalla on vastuu luottamuksellisen ja turvallisen ilmapiirin rakentamisesta. Taidetoiminta on parhaimmillaan yhteinen löytöretki, jossa ohjaaja ei kaada tietoa nuorten päähän, vaan vastauksia ja ratkaisuja etsitään yhdessä. Ohjaajan ei tarvitse osata kaikkea itse, koska nuorilla on monenlaisia taitoja ja tietoja, joita voidaan hyödyntää prosessissa. Kun oppiminen on molemminpuolista, voi nuori iloita omista kyvyistään. Ryhmässä toimiminen Yhteisöllinen taidekasvatus toimii luontevana areenana sosiaalisten taitoja ja ryhmässätoimimisen harjoitteluun. Yhteisöllinen taidekasvatus perustuu sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja yhteenkuuluvuuden tunteeseen. Yhteisöllisyys rakentuu toiminnassa sekä sanattomasti että tietoisen jakamisen kautta. Vuorovaikutteisessa prosessissa osallistuja kokee muut aina suhteessa itseensä. Dialogi rakentuu vuoropuhelun kautta, jolloin osapuolet kuuntelevat toinen toistaan kunnioittaen. Toiminnassa on syytä korostaa inhimillisyyttä ja tasa-arvoisuutta sekä myönteistä ja kunnioittavaa suhtautumista kanssatoimijoihin. Yhteisöllisessä taidetoiminnassa korostetaan yhteistyötaitojen kehittämistä itse toiminnan aikana. Lähestymistavat ovat yleensä yhteistoiminnallisia. Osallistujat voivat esimerkiksi ohjata toisiaan: se, joka osaa hitsata tai editoida opettaa ryhmän muita osallistujia tässä taidossa. Yhdessä tekeminen edellyttää myönteisen ympäristön ja olosuhteet. Hyvinvointia korostava kasvatuksellinen tilanne tarjoaa avoimen, turvallisen ja rehellisen ilmapiiriin nuorten keski- 22

24 Ranualla Ankkurit-tiimi ohjasi taiteen tekemistä, jonka teemana oli aikuistuminen. Toimintaan osallistui sosiaalityön opiskelija, joka syvensi osaamisellaan aiheen käsittelyä. Elämän onnenlehdet -veistotaideprojekti toimi luontevana tilana sosiaalisten taitojen ja suhteiden kehittämiseen vuorovaikutuksessa. Yhteisöllinen taidetoiminta korosti yhdessä tekemistä opettajakeskeisyyden sijaan. Se tarjosi nuorille mahdollisuuden ohjaajien ja toistensa kohtaamiseen tasa-arvoisesti ja luottamuksellisesti. Oppilaat kuuntelivat ja ymmärsivät toisiaan veistotaideprojektin eri vaiheissa ja yhteisöllisyys muodostui yhdessä tekemisen ja aidon dialogisen kohtaamisen perustalle. Ankkureiden taidetoiminnoissa osallistujat tiedostivat yhteiset pelisäännöt. Eräs oppilas tiivisti vastauksessaan ryhmätyöskentelylle tärkeitä periaatteita näin: Ottaa kaikki huomioon ja kuuntelee kaikkien mielipiteitä jostakin asioista ja antaa puheenvuoro toisillekin. Pitää olla kiltti ja ystävällinen, eikä haukkua tai moittia sen mielipiteitä. 23

25 näiselle kohtaamiselle. Jokaisen osallistujan arvostaminen edistää ryhmään muodostuvaa positiivista keskinäisriippuvuussuhdetta, jolla on myönteistä vaikutusta ryhmään. Kun tyttöjen ja poikien osallistumista taiteen tekemiseen verrataan, huomataan että heidän työskentelytavat eroavat joiltain osin toisistaan, mutta heillä esiintyy myös samankaltaisia toimintatapoja. Esimerkiksi innostuneisuus ja motivaatio heijastuvat taiteelliseen tekemiseen kummankin sukupuolen kohdalla. Ajattelutavat ja työskentelyn lähtökohdat saattavat olla poikkeavia. Pojat tarttuvat usein suoraan toimintaan konkreettisen tekemisen kautta. He tuntevat usein tarvetta harjoittaa fyysistä ja käytännönläheistä toimintaa. Tyttöjen työskentelyssä taas saattaa korostua suunnitelmallisuus ja tarkkaavainen työskentely. Molempien sukupuolien olemassa olevaa tietotaitoa tulee korostaa ja pitää rikkautena koko ryhmän kannalta, mikä voi vahvistaa ryhmähenkeä ja osallistujien asemaa ryhmässä. Yhteisöllisen taidetoiminnan kautta saavutettu yhteisöllisyys lisää osallistujien hyvinvointia vahvistamalla heidän arkipäivän elämänhallintaansa ja sosiaalisia taitojaan. Yhdessä suunnittelun ja aiheen käsittelyn kautta vuorovaikutustaidot harjaantuvat omien mielipiteiden ilmaisun ja toisten huomioon ottamisen myötä. Se antaa eväitä parempien ihmissuhteiden luomiseen. Ryhmätyössä lisääntyneet sosiaaliset taidot voivat vaikuttaa myönteisesti ihmissuhteisiin myös tulevaisuudessa. Ankkureissa taidetoiminta paransi tyttöjen ja poikien välisiä suhteita, mikä näkyi ideointi-, suunnittelu- ja tekemisvaiheessa esiintyvien sukupuolisesti painottuneiden työvaiheiden sekoittumisena. Nuoret neuvoivat toisiaan erilaisissa työmenetelmissä, kuten hitsaamisessa, poraamisessa, virkkauksessa ja putken vääntämisessä. Antamalla positiivista palautetta ja tunnustusta toistensa erityisosaamisesta nuorten itsetunto ja arvostus toisiaan kohtaan kohosi myönteisesti. Osallistujat sanoivat, että yhdessä tekemisen kautta tyttöjen ja poikien välit ovat parantuneet, mikä tuli esille myös erään oppilaan kirjoituksessa: Tytöt ja pojat ovat tulleet paremmin toimeen ku ennen. Lisälukemisto Sahlberg, P. & Leppilampi, A. (1994) Yksinään vai yhteisvoimin? Yhdessäoppimisen mahdollisuuksia etsimässä. Helsinki: Helsingin yliopiston julkaisuja. Saloviita, T. (2006) Yhteistoiminnallinen oppiminen ja osallistava kasvatus. Jyväskylä: PS-kustannus. Vanhatapio, T. (2008) Poikavoima kuvataideopetukseen. Teoksessa Levanto, Y. (toim.) Avauksia taidekasvatuksen tutkimukseen. Helsinki: Taideteollinen korkeakoulu,

Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus/ PÖYTÄKIRJA 2/2009

Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus/ PÖYTÄKIRJA 2/2009 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus/ PÖYTÄKIRJA 2/2009 Lapin toimintayksikkö 2.6.2008 Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä Myllärintie 35 96400 ROVANIEMI Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa Aika

Lisätiedot

Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus/ PÖYTÄKIRJA 2/2010

Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus/ PÖYTÄKIRJA 2/2010 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus/ PÖYTÄKIRJA 2/2010 Lapin toimintayksikkö 3.6.2010 Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä Myllärintie 35 96400 ROVANIEMI Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa Aika

Lisätiedot

Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus/ PÖYTÄKIRJA 3/2010

Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus/ PÖYTÄKIRJA 3/2010 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus/ PÖYTÄKIRJA 3/2010 Lapin toimintayksikkö 29.9.2010 Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä Myllärintie 35 96400 ROVANIEMI Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

KAAMOS & VALO LYHTYKULKUE ONNEN SYMBOLIT LYHTYJÄ OMAKUVISTA VALOANIMAATIO

KAAMOS & VALO LYHTYKULKUE ONNEN SYMBOLIT LYHTYJÄ OMAKUVISTA VALOANIMAATIO KAAMOS & VALO VALOANIMAATIO LYHTYJÄ OMAKUVISTA LYHTYKULKUE ONNEN SYMBOLIT Kaamos & Valo -tehtäväosio käsittelee pohjoisen kaamosaikaa ja tuo valoa pimeään. Tehtävät käsittelevät pimeän aikaa niin juhlistamalla

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa Aiheita Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Lasten osallisuus päiväkodissa Keskiössä yhteisössä

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

Esimerkkejä hyvinvointipalveluista

Esimerkkejä hyvinvointipalveluista Esimerkkejä hyvinvointipalveluista ESR-kehittämisohjelmasta Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tarjoajana 2007-2013 Espoon esittävän taiteen koulu Mitä? Sirkusopetusta

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa F R I E N D S - sinut itsensä kanssa Marianne Takala kehittämissuunnittelija, psykoterapeutti Iloa kouluun - koulutuspäiv ivä Seinäjoella 1.4.2011 Tavoitteena ja haasteena hyvä elämä Suomalainen koulu

Lisätiedot

Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN 2015-2020

Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN 2015-2020 Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN Strateginen suunnitelma 2015-2020 Hilja Mustonen SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminta-ajatus 2. Arvot 3. Menestysidea 4. Päämäärät 1. TOIMINTA-AJATUS

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013

Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013 Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013 Ulla Sirviö-Hyttinen, Suomen Lions liitto ry./ Lions Quest-ohjelmat Sanna Jattu, Nuorten keskus ry Anna-Maija Lahtinen, Suomen lasten ja nuorten säätiö Elämäntaidot

Lisätiedot

Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta avasi kehittämisseminaarin ja toivotti kaikki tervetulleiksi.

Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta avasi kehittämisseminaarin ja toivotti kaikki tervetulleiksi. NUORTEN HYVINVOI NNIN ANKKURI T LAPISSA MUISTIO 9.10.09 AIKA: 6-7.10.2009 PAIKKA: AIHE: ROVANIEMI, CLARION HOTEL SANTA CLAUS, KOKOUSTILAT KORKALONKATU 29 KEHITTÄMISSEMINAARI, ANKKURIT NUORTEN HYVINVOINNIN

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa Aiheet Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Toiminnan arviointi Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Oppilaiden osallisuus koulussa

Lisätiedot

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Kommenttipuheenvuoro liiketoiminnan kehitysjohtaja Asko Alanen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn PÄÄTTÖTYÖOPAS SISÄLLYSLUETTELO Mikä on päättötyö... 1 Päättötyö ja päättötodistus... 2 Milloin päättötyön voi suorittaa... 3 Miten päättötyö suoritetaan... 4 Portfolio... 5 Näitä asioita voisit portfoliossasi

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia STRATEGIA 2020 Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia 1 Sisällysluettelo Visio s. 3 Edistämme kaupunkilaisten hyvinvointia kulttuurikosketuksilla Viemme kulttuuria ja taidetta keskelle kaupunkilaisten

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

LUOVIEN TYÖMENETELMIEN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

LUOVIEN TYÖMENETELMIEN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) LUOVIEN TYÖMENETELMIEN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Luovuuden asialla jo 4. kertaa 15.1.2015 joulukuu 2015 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Ketunpolku 3, PL 52, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

ELÄMÄN ONNENLEHDET? Toimintatutkimus yhteisöllisestä metalliveistoprojektista Ranuan ammattistarttiluokalla

ELÄMÄN ONNENLEHDET? Toimintatutkimus yhteisöllisestä metalliveistoprojektista Ranuan ammattistarttiluokalla ELÄMÄN ONNENLEHDET? Toimintatutkimus yhteisöllisestä metalliveistoprojektista Ranuan ammattistarttiluokalla Lapin yliopisto Taiteiden tiedekunta Kuvataidekasvatus Pro gradu - tutkielma Kevät 2010 Ulpu

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion

Lisätiedot

Koulun ja nuorisotyön yhteistyö. Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5.

Koulun ja nuorisotyön yhteistyö. Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5. Koulun ja nuorisotyön yhteistyö Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5.2011 1 Taustaa Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa kunnissa tapahtuvaa koulun

Lisätiedot

Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämisfoorumin satoa 18.11.2014

Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämisfoorumin satoa 18.11.2014 HYPPÄÄ KYYTIIN! Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämisfoorumin satoa 18.11.2014 Tulevaisuus? Ehkäisevä päihdetyö? Yhdessä kehittäminen? Kuka ja mitä? Foorumin iltapäivässä työskenneltiin fasilitointimenetelmin

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Piirros Mika Kolehmainen Haukiputaan koulun 5. luokan valinnaiset aineet A2- kieli (2 h) saksa ranska ruotsi Liikunnan syventävä (2h) Musiikin syventävä

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun erityistä tukea tarvitsevien nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk)

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen

Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen Keskiviikkona 8.10. klo 13.30-16.30 Rehtorin alkusanat ja katsaus tulevaisuuden kouluun, opettajuuteen ja laaja-alaiseen osaamiseen (diat) Ryhmiin jakautuminen:

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Kehollisuutta maahanmuuttajatyöhön hankkeen toiminta vuonna 2013. Sirpa Ahola ja Anna-Riitta Mäkitalo

Kehollisuutta maahanmuuttajatyöhön hankkeen toiminta vuonna 2013. Sirpa Ahola ja Anna-Riitta Mäkitalo Kehollisuutta maahanmuuttajatyöhön hankkeen toiminta vuonna 2013 Sirpa Ahola ja Anna-Riitta Mäkitalo Suunnitteluvaihe: Osallistujiksi kutsuttiin työntekijöitä pääkaupunkiseudun maahanmuuttajayksiköistä

Lisätiedot

EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen

EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen kasvatuksen tukemisesta kasvatuksen tukemisesta Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n ja Suomen Ympäristökasvatuksen

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

COMAPP - Community Media Applications and Participation. Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot

COMAPP - Community Media Applications and Participation. Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot - Community Media Applications and Participation Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot Projektin partnerit: Freiburgin yliopisto, Saksa (projektin koordinaattori) Sunderlandin yliopisto,

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Kul%uurikeskus asiantun.japalvelun tuo%ajana hyvinvoin.alalla Pilvi Kuitu toiminnanjohtaja, Kul%uurikeskus Pii Poo

Kul%uurikeskus asiantun.japalvelun tuo%ajana hyvinvoin.alalla Pilvi Kuitu toiminnanjohtaja, Kul%uurikeskus Pii Poo tuo%ajana hyvinvoin.alalla Pilvi Kuitu toiminnanjohtaja, Kul%uurikeskus Pii Poo 1 Ihmisyyden itseisarvo Taide ja kul%uuri ovat merki%ävä osa ihmisenä olemista! Mitä enemmän ihminen vie%ää aikaa rakenteissa

Lisätiedot

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.

Lisätiedot

sivistystoimiala Teematapahtumia yläkoululaisille 2011 2012

sivistystoimiala Teematapahtumia yläkoululaisille 2011 2012 sivistystoimiala Teematapahtumia yläkoululaisille 2011 2012 Arvoisa opettaja! 2 Toimintakokemuspäivä 4 Sano päihteille ei 6 Bilepysäkki 7 Taistelu koulukiusaamista vastaan on alkanut! 8 Älä kiusaa! 9 Asennemittari

Lisätiedot

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta!

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Tuula Kurkisuo KM, Erityisopettaja,Tiimimestari Omnian ammattiopiston yrittäjyyspolkuvastaava TYÖTAITAJAHANKE, vastuuvalmentaja

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 18.5.2010 Ehkäisevän päihdetyön hanke Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 Mannerheimin Lastensuojeluliitto, yhteistyössä A-klinikkasäätiö ja Terveys ry Hankkeessa

Lisätiedot

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN KOKEMUKSIA KOKEMUKSELLISESTA RYHMÄTOIMINNASTA Virta PPSHP Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 27.11.2012 Eeva-Leena Laru projektikoordinaattori VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN

Lisätiedot

Hallinnoija Pohjois-Karjalan Sydänpiiri Osatoteuttaja PKAMK/ muotoilun ja kansainvälisen kaupan yksikkö/ ISAK Rahoittaja ELY-keskus, P-K

Hallinnoija Pohjois-Karjalan Sydänpiiri Osatoteuttaja PKAMK/ muotoilun ja kansainvälisen kaupan yksikkö/ ISAK Rahoittaja ELY-keskus, P-K Yhteinen matka Hallinnoija Pohjois-Karjalan Sydänpiiri Osatoteuttaja PKAMK/ muotoilun ja kansainvälisen kaupan yksikkö/ ISAK Rahoittaja ELY-keskus, P-K maakuntaliitto Toimijaverkosto: Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Työjärjestys 6.12.2011

Työjärjestys 6.12.2011 Kirjoittamalla lukemaan - Trageton -työtapa, rehtori Meriusvan koulu 7.12.2011 Virtuaaliopetuksen päivät, Hki Messukeskus 1 Tietokone apuvälineenä lukemaan oppimisessa Arne Trageton, norjalainen pedagogi,

Lisätiedot

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 30 000 osallistujaa vuosien 2011-2014 aikana Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja,

Lisätiedot

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Miten lasten ääni kuuluu tutkimuksessa? Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä 6.5.2010 Työpaja

Miten lasten ääni kuuluu tutkimuksessa? Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä 6.5.2010 Työpaja Miten lasten ääni kuuluu tutkimuksessa? Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä 6.5.2010 Työpaja Taustoja Tarve lasten kuulemisen ja osallisuuden vahvistamiseen noussut esille monilla yhteiskuntaelämän alueilla

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS 1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere Friends-ohjelma Aseman Lapset ry Workshop 5.9.2012 Tampere Mikä on FRIENDS? Lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävä sekä masennusta ja ahdistusta ennaltaehkäisevä ohjelma Perustuu - kognitiivis-behavioraalisen

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

ELÄVÄ VEISTOS -TAIDEPAJA OPETTAJAN OPAS

ELÄVÄ VEISTOS -TAIDEPAJA OPETTAJAN OPAS ELÄVÄ VEISTOS -TAIDEPAJA OPETTAJAN OPAS Elävä veistos -taidepaja Elävä veistos -taidepajan teemoina ovat ihmiskeho, liike ja roolit. Työskentelymuodot ovat leikillisiä ja pajan sisältö suhteutetaan lasten

Lisätiedot

Ryhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi

Ryhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi Ryhmän kehittyminen Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi Ryhmän toiminta Ryhmän toiminnassa on lainalaisuuksia ja kehitysvaiheita, joita kaikki ryhmät joutuvat työskentelynsä aikana käymään

Lisätiedot

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä

Lisätiedot

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Johanna Jalli-Huhtala, päiväkodin johtaja Teemu Heikkilä, lastentarhanopettaja, liikunnanohjaaja, kouluttaja 24.04.2014, Tampere, UKK-instituutti Aika

Lisätiedot

Lukijalle... 11. Itsetunto mitä sen on?... 15 Itsetunto ja opetussuunnitelmat... 16 Itsetunnon muotoutuminen vuorovaikutuksessa...

Lukijalle... 11. Itsetunto mitä sen on?... 15 Itsetunto ja opetussuunnitelmat... 16 Itsetunnon muotoutuminen vuorovaikutuksessa... Sisällys Lukijalle... 11 Osa 1 Itsetunnon kehittäminen itsetuntemusta ja vuorovaikutustaitoja oppimalla Itsetuntoa vahvistamassa...15 Itsetunto mitä sen on?... 15 Itsetunto ja opetussuunnitelmat... 16

Lisätiedot

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu tukee lasta ja vahvistaa perheiden yhteistyötä Perhehoidosta tuli lastensuojelun sijaishuollon ensisijainen hoitomuoto vuoden 2012

Lisätiedot

Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä. Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto

Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä. Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto Learning Cafe (oppimiskahvila) kehittämisen perustana Työskentelymenetelmä,

Lisätiedot