Uusi Tampere Yhdessä tehden ja rohkeasti johtaen Orgnisaation toimintakykysuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uusi Tampere Yhdessä tehden ja rohkeasti johtaen Orgnisaation toimintakykysuunnitelma"

Transkriptio

1 Kaupunkistrategia Uusi Tampere Yhdessä tehden ja rohkeasti johtaen Orgnisaation toimintakykysuunnitelma Pohjautuu Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki -kaupunkistrategiaan 2025

2 Sisällys ORGANISAATION TOIMINTAKYKYSUUNNITELMA 3 ORGANISAATION TOIMINTAKYKY SUUNNITELMAN LAADINTAPROSESSi 3 ORGANISAATION TOIMINTAKYKY SUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTA JA ARVIOINTi 4 Tampereen kaupunkistrategia pähkinänkuoressa 5 PAINOTUKSET, TAVOITTEET JA TOIMENPITEET VUOSILLE Talouden tasapaino ja talouskehys 6 Hyvällä johtamisella ja osaavalla henkilöstöllä tulosta ja hyvinvointia 8 Yhdessä ja avoimesti kohti parasta kaupunkia 10 Uudistuva organisaatio vaatii tekoja 12 Liite 1. TAMPEREEN TALOUDEN KEHITYSARVIOT 14 LIITE 2. RAKENTEELLISET MUUTOKSET - TOP 10 VUOSINA LIITE 3. HENKILÖSTÖPOLIITTISET PERIAATTEET 18 LIITE 4. ICT MAHDOLLISTAJANA 21 Liite 5. Kaupunkistrategian tavoitteet ja mittarit 25

3 ORGANISAATION TOIMINTAKYKYSUUNNITELMA Organisaation toimintakykysuunnitelma on kaupunkiorganisaation sisäistä toimintaa ja johtamista koskeva suunnitelma vuosille Suunnitelma on laadittu ensimmäistä kertaa ja siinä otetaan huomioon muun muassa aiemmin erillisenä laaditun henkilöstöohjelman ja tietohallinto-ohjelman sisältöjä ja teemoja. Kaupunginhallitus on hyväksynyt organisaation toimintakykysuunnitelman Toimintakykysuunnitelman lähtökohtana on pormestari Anna-Kaisa Ikosen pormestariohjelma sekä kaupunginvaltuuston hyväksymä Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki -kaupunkistrategia. Kaupunkistrategiaa tarkennetaan toimintakykysuunnitelman lisäksi myös hyvinvointisuunnitelmassa, elinvoimasuunnitelmassa sekä kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelmassa. Toimintasuunnitelmat muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, joka ohjaa kaupunkia strategian osoittamaan suuntaan. Uudessa kaupunkistrategiassa toimintaa ohjaavat erityisesti kaupungin yhteiset toimintatavat sekä strategiset painotukset koskien talouden tasapainottamista, uudistuvaa organisaatiota ja yhdessä tekemistä. Talouden tasapainon saavuttaminen edellyttää toimintatapojen muuttamista, rakenteellisia muutoksia kaupungin toiminnassa ja toimintamenojen hillitsemistä. Organisaation toimintakykysuunnitelman jäljempänä olevat vuosien tavoitteet ja toimenpiteet onkin asetettu kaupungin taloustilanne ja talouden tasapainovaatimus huomioiden. Valtuustokaudella toteutettavia organisaation toimintakykysuunnitelman tavoitteita ja toimenpiteitä yhdistää tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantaminen toimintaa kehittämällä ja kustannustehokkuutta lisäämällä. Työhyvinvointia ja luottamuskulttuuria edistetään painottamalla johtamista ja yhdessä tekemistä. Kuntalaisten ja henkilöstön osallistumista palvelujen ja toiminnan kehittämiseen lisätään systemaattisesti. Kaupunki avaa tietoaan ja kehittää erityisesti sähköisiä palvelujaan. Uusi Tampere toimintakykysuunnitelma edellyttää muutoskykyä sekä rohkeutta haastaa, priorisoida ja toteuttaa valitut asiat. ORGANISAATION TOIMINTAKYKY- SUUNNITELMAN LAADINTAPROSESSI Organisaation toimintakykysuunnitelma on laadittu Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki -kaupunkistrategian myötä ensimmäistä kertaa. Suunnitelman valmistelu toteutettiin laajasti osallistamalla ja keräämällä näkemyksiä kaupunginvaltuuston strategiaseminaareista, kaupunginhallituksen henkilöstöjaostolta, konsernijohtajilta ja konsernihallinnon johtoryhmiltä, tuotannon johtoryhmiltä ja pääluottamusmiehiltä. 3

4 Henkilöstö osallistui organisaation toimintakykysuunnitelman valmisteluun sähköisellä kyselyllä. Kyselyssä henkilöstöä pyydettiin valitsemaan yhdestätoista organisaation toimintakyvyn painopistealueesta kolme tärkeintä keinoa, joilla kaupungin uudistumista ja toiminnan taloudellisuutta voidaan parantaaa. Henkilöstökysely oli avoinna huhtikuussa 2013 ja siihen vastasi 724 henkilöä. Organisaation toimintakykysuunnitelma sisältää yhtymäkohtia hyvinvointisuunnitelmaan, elinvoimasuunnitelmaan sekä kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelmaan. Valmistelun aikaisella yhteistyöllä on varmistettu toimintasuunnitelmien ristiriidattomuus ja yhdenmukaisuus. ORGANISAATION TOIMINTAKYKY- SUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTA JA ARVIOINTI Organisaation toimintakykysuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet kohdistuvat vuosille Toimintakykysuunnitelmassa määriteltyjen neljän vuoden tavoitteiden ja toimenpiteiden pohjalta valitaan keskeisimmät vuosittaiset toiminnalliset tavoitteet, jotka sisällytetään talousarvioon. Näiden talousarvion toiminnallisten tavoitteiden toteutumista seurataan toiminnan ja talouden katsauksissa sekä tilinpäätöksessä. Toimintayksiköt arvioivat vuosittain tavoitteiden toteutumista ja niitä uhkaavia riskejä sekä antavat arvioinnistaan selvityksen tilinpäätöksen yhteydessä. Tilivelvollinen konsernijohto ja toimintayksikköjen tilivelvollinen johto vastaavat toimintakykysuunnitelman toimeenpanosta. Suunnitelma vastuutetaan ja sen toteutumista arvioidaan tuloskorttien avulla. Kaupunginhallitukselle raportoidaan kaksi kertaa valtuustokauden aikana. 4

5 YHTEINEN TAMPERE NÄKÖALOJEN KAUPUNKI Tampereen kaupunkistrategia pähkinänkuoressa Kaupunkistrategia on kuvaus painotuksista ja tavoitteista, joita kaupunginvaltuusto pitää tärkeimpinä. Se sisältää keskeiset viestit Tampereen kehittämiselle ja on perusta kaupungin johtamiselle. Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki Teemme yhdessä Suomen parasta ja houkuttelevinta, pohjoismaista suurkaupunkia. Meillä on näköaloja tulevaisuuteen, uuden sukupolven toimivaan, kauniiseen ja kansainväliseen kulttuurikaupunkiin. Hyvinvointi on yhteinen päämäärämme. Tuemme koteja hyvän elämän mahdollistajina. Huolehdimme, että kaikki otetaan mukaan. Tuemme hyvinvointia vahvistavien valintojen tekemistä ja painotamme ennaltaehkäiseviä palveluja. Luomme houkuttelevat mahdollisuudet yrittäjyydelle ja työpaikkojen synnylle. Yrityksillä on näköaloja kasvuun ja kansainvälistymiseen. Tuemme vision toteuttamista Toimimalla yhdessä kaikki mukaan kaupungin kehittämiseen Toimimalla vastuullisesti kannamme vastuuta talouden tasapainosta, ympäristöstä ja yhdenvertaisuudesta Toimimalla avoimesti ja rohkeasti uudistamme toimintatapojamme Strategiset painotukset 2025 Kaupunkistrategian strategiset painotukset ja tavoitteet on ryhmitelty viiteen näkökulmaan 1 yhdessä tekeminen ennaltaehkäisy ja hyvinvointierojen kaventaminen elinvoima ja kilpailukyky kestävä yhdyskunta tasapainoinen talous ja uudistuva organisaatio. 1 Kaupunkistrategian painotukset ja tavoitteet ovat näkyvissä julkaisun lopussa. 5

6 PAINOTUKSET, TAVOITTEET JA TOIMENPITEET VUOSILLE Talouden tasapaino ja talouskehys Tampereen kaupungin taloustilanne on heikentynyt viime vuosina nopeasti yhteisöverotuottojen vähenemisen, valtionosuusleikkausten ja toimintamenojen voimakkaan kasvun vuoksi. Taloustilanteen tasapainon saavuttaminen ja kestävälle pohjalle saaminen edellyttävät, että kaikki kaupunginhallituksen suunnittelukokouksen hyväksymät rakennemuutokset (liite 2) toteutetaan suunnitelmallisesti ja määrätietoisesti. Tämä edellyttää myös palvelujen kohdentamista ja priorisointia sekä henkilöstömäärän sopeuttamista muun muassa eläköitymistä ja muuta vaihtuvuutta hyödyntämällä. Rakenteellisten muutosten valmistelua jatketaan osana talouden ja toiminnan suunnittelua. Kaupungin talous tasapainotetaan valtuustokauden aikana ja tilikauden tulos on ylijäämäinen viimeistään vuonna Käyttötalouden tasapaino saavutetaan, kun menojen kasvu on tulojen kasvun sallimissa rajoissa. Keinoja tähän ovat tulopohjan parantaminen ja nettomenojen kasvun pienentäminen. Talouden tasapainovaatimus sisältää myös kaupungin rahoitusaseman vakauden ja tulorahoituksen riittävyyden. Investointien rahoittamisessa hyödynnetään monipuolisesti uusia rahoitusmalleja. Kaupungin kehittämiseen liittyviä laajennusinvestointeja voidaan rahoittaa myös myymällä strategisesti vähemmän tärkeää omaisuutta. Talouden tasapainoa arvioidaan tilikauden tuloksen ja tulorahoituksen riittävyyden sekä velkaantumisen avulla. Talouden suunnittelun aikajännettä on pidennetty siten, että taloussuunnitelma laaditaan jatkossa neljälle vuodelle eli vuoden 2014 talousarvion hyväksymisen yhteydessä esitetään hyväksyttäväksi taloussuunnitelma vuosille Tavoitteena on vahvistaa pidemmän aikavälin suunnittelua sekä rakenteellisten muutosten talousvaikutusten huomiointia taloussuunnittelussa. Talouskehys ja taloussuunnitelma päivitetään jatkossa rullaavasti vuosittain. Investointi- ja rahoitussuunnitelma päivitetään vuosittain talouskehyksen yhteydessä. Taloussuunnitelmaan sitoutumista parannetaan korostamalla valtuuston hyväksymän talousarvion sitovuussäännösten merkitystä toimielinten ja tilivelvollisten osalta. TALOUSKEHYS VUOSILLE Käyttötalous on tasapainossa, kun tilikauden tulos on ylijäämäinen eli tuotot riittävät kulujen kattamiseen. Kaupungin tulopohjan perustan muodostavan verorahoituksen (verotulot ja valtionosuudet) kehitysarviot on esitetty liitteessä 1. Tulopohja tarkastellaan ja päivitetään vuosittain talousarvion käsittelyn yhteydessä koko taloussuunnitelmakaudelle muun muassa valtionosuusuudistuksen sekä mahdollisten lainsäädäntömuutosten vuoksi. Kaikki toimintatulojen lisäysmahdollisuudet käydään vuosittain läpi ja toteutetaan. Maksutuloja säädellään laajasti asetuksella. Yleisenä periaatteena on, että maksu- ja myyntituloihin tehdään vähintään kustannuskehityksen 6

7 ja inflaation edellyttämät tarkistukset vuosittain. Sosiaali- ja terveydenhuollon maksuasetuksen mahdolliset muutokset toteutetaan täysimääräisinä. Mahdolliset satunnaiset erät eivät sisälly talouskehykseen. Verotuksen tasoa ja veropohjan laajuutta tarkastellaan osana talouden tasapainottamista. Talouskehyksessä määritetään tulopohjan sallima kaupungin vuosittaisten nettomenojen enimmäiskasvu. Kaupungin nettomenojen keskimääräinen kasvu (nimelliskasvu) on vuosina talouskehyksen mukaan 1,5 prosenttia vaihdellen nollaprosentista 2,5 prosenttiin. Nettomenojen kasvun tulee pysyä talouskehyksessä väestömäärän ja palvelutarpeen kasvusta huolimatta. Merkittävien valtion taholta tulevien uusien tehtävien sekä mahdollisten tulopohjaan vaikuttavien muutosten vaikutus arvioidaan talouskehykseen erikseen. Vuoden 2014 nettomenojen kasvu on talouskehyksessä laskettu tilinpäätösennusteeseen Talouskehyksen osatekijät on esitetty liitteessä 1. Talouskehys TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Nettomenojen kasvu, % 0,0 % 1,7 % 1,7 % 2,5 % Nettomenojen kasvun hillitseminen edellyttää rakenteellisten muutosten toteuttamista, toimintojen tehostamista sekä tuottavuuden parantamista. Tavoitteet ja toimenpiteet näiden osalta asetetaan tässä suunnitelmassa ja niitä täsmennetään vuosittain talousarviossa ja johdon tuloskorteissa. Tavoite otks:ssa Toimenpiteet 1. Kaupungin talous on tasapainotettu valtuustokaudella määrätietoisin toimenpitein. Toteutetaan rakenteelliset TOP 10 muutokset (liite 2). Kehitetään toiminnan ja talouden suunnittelun ja seurannan menetelmiä sekä pidennetään suunnittelun aikajännettä. Realisoidaan strategisesti vähemmän tärkeää omaisuutta suunnitelman mukaisesti. Tehdään maksu- ja myyntituloihin vähintään kustannuskehityksen ja inflaation edellyttämät tarkistukset vuosittain. 7

8 Hyvällä johtamisella ja osaavalla henkilöstöllä tulosta ja hyvinvointia Teemme yhdessä Suomen parasta kaupunkia ja työpaikkaa. Kaupungin menestymiseen ja päämäärissä onnistumiseen vaikuttaa merkittävästi henkilöstön osaaminen sekä kyvykkyys toimia ja vastata tulevaisuuden haasteisiin. Hyvä palvelu perustuu motivoituneen, palvelualttiin ja ammattitaitoisen henkilöstön työpanokseen. Tuloksellisessa toiminnassa on keskeistä hyvä päivittäisjohtaminen. Kaikkien täytyy tuntea organisaation toimintatavat, vastuunsa, velvoitteensa sekä työtehtävänsä yhteys kaupungin kokonaisuuteen. Jokaisen kanssa käydään vuosittain kehityskeskustelu, jossa asetetaan yhdessä selkeät tavoitteet seuraavalle vuodelle. Työn tavoitteet ja osaamisen kehittäminen pohjautuvat kaupungin strategiaan ja oman yksikön tavoitteisiin. Tampereen tekijät kehittävät aktiivisesti omaa osaamistaan tulevaisuuden muuttuvien osaamistarpeiden mukaisesti erityisesti tieto- ja viestintäteknologian (ICT) alueella sekä johtamis- ja esimiestaidoissa. Esimiehen vastuulla on seurata työntekijän suoriutumista vuoden aikana ja työntekijällä on oikeus saada työstään palautetta. Kannustaminen motivoi hyviin työsuorituksiin. Kannustaminen ja palkitseminen voivat kohdistua yksittäiseen työntekijään, ryhmään tai toimintayksikköön. Työhyvinvointi edellyttää esimiehiltä hyviä esimiestaitoja ja kaikilta työntekijöiltä hyviä työyhteisötaitoja. Johdon ja henkilöstön välistä säännöllistä vuoropuhelua lisätään. Jokainen on vastuussa työyhteisön ja työilmapiirin ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista tuetaan mahdollisuuksien mukaan joustavilla työajoilla ja etätyöllä. ICT mahdollistaa työn tekemisen ajasta, paikasta ja laitteesta riippumatta. Työhyvinvoinnin kehittämisen painopisteinä ovat työhyvinvoinnin johtaminen ja työkyvyttömyyden kustannusten hallinta. Kaupungin toiminnassa on keskeistä tiedolla johtaminen, joka perustuu oikean ja ajantasaisen tiedon saatavuuteen sekä tiedon hyödyntämiseen päätöksenteossa. Jokaisella tiedon käsittelijällä on vastuu tiedon laadusta ja luotettavuudesta. Kaupunkikonsernin toiminnassa noudatetaan hyvää johtamis- ja hallintotapaa. Toimintaa linjaavat myös kaupungin henkilöstöpoliittiset periaatteet (liite 3). Konserniohjaus on kaupungin menestymisen kannalta ratkaisevaa. Sen tulee olla oikea-aikaista, selkeää ja johdonmukaista. Suuren kaupungin konserniohjauksen haasteena on konsernin kokonaisedun huomioiminen, yhteisen näkemyksen löytäminen ja päätösten määrätietoinen toimeenpano. Konserniohjaus viestitään selkeästi organisaation kaikille tasoille. 8

9 Tavoite otks:ssa 2. Johtamis-, esimies- ja työyhteisötaidot vastaavat uudistuvan organisaation tarpeita. Toimenpiteet Esimiestyötä ja johtamisosaamista arvioidaan ja kehitetään systemaattisesti sekä tavoitteellisesti 360 -esimiesarviointia hyödyntäen. Kehityskeskusteluissa käydään läpi organisaation strategiset tavoitteet, asetetaan jokaiselle henkilökohtaiset tavoitteet, arvioidaan suoriutuminen ja osaamistarpeet sekä käydään läpi tulevaisuuteen ja työhyvinvointiin liittyvät teemat. 3. Johtamisen ja päätöksenteon tueksi on käytettävissä tarvittava tieto. Tiedolla johtamisen toimintamalli, roolit ja vastuut on määritelty. Kehitetään tavoitteellisesti ja määrätietoisesti keinoja johtaa organisaatiota ja sen palveluita paremmin luotettavan ja laadukkaan tiedon avulla. 4. Henkilöstön osaaminen on monipuolistunut ja vahvistunut. Tehtäväkiertoon kehitetään systemaattinen ja joustava malli. Henkilöstö parantaa osaamistaan ja erityisesti ICT-valmiuksiaan kouluttautumalla, työssä oppimalla ja osaamista jakamalla rakenteelliset muutokset huomioiden. 5. Kaupunki on houkutteleva ja vetovoimainen työnantaja. Tehdään Tampereen kaupungista Suomen paras työpaikka strategiakaudella. Kesätyöpaikkoja ja harjoittelupaikkoja lisätään. Uudet työntekijät, pitkiltä poissaoloilta palaavat ja uusiin tehtäviin siirtyvät perehdytetään säännönmukaisesti. Perehdytyksen onnistumista arvioidaan. 6. Työhyvinvoinnin johtaminen on tavoitteellista ja työkyvyttömyyden kustannukset ovat laskeneet. Konsernijohdolle ja tuotantojohdolle asetetaan selkeät tavoitteet työhyvinvoinnin parantamiselle. Laaditaan malli työkyvyttömyyden kustannusten laskentaan ja seurantaan. 7. Kannustinjärjestelmä on uudistettu. Kaupungin palkitsemisen ja kannustamisen periaatteita uudistetaan työtuloksiin perustuviksi. Henkilöstöetuudet uudistetaan. 8. Toiminnan taloudellisuutta on parannettu selkeällä konserniohjauksella. Konserniohjauksella asetetaan konsernijohdolle ja tuotantojohdolle selkeät ja arvioitavat tavoitteet. Vahvistetaan voimassa olevien johto- ja toimintasääntöjen tuntemusta ja toimitaan niiden mukaisesti. Arvioidaan konsernimääräysten ajanmukaisuus ja vähennetään niiden määrää. 9

10 Yhdessä ja avoimesti kohti parasta kaupunkia Yhdessä tekeminen on yksi kaupunkistrategian tärkeimmistä viesteistä. Se tarkoittaa kaupungin sidosryhmien ja verkostojen aiempaa laajempaa osallistumista palvelujen kehittämiseen ja päätöksentekoon sekä haastaa kuntalaiset ja yhteisöt aktiiviseen toimintaan, jota kaupunki tukee omilla toimenpiteillään. Avoimella tiedolla kaupunki tukee omaehtoista toimintaa ja edistää palveluinnovaatioiden syntymistä. Vuorovaikutusta, osallistumista ja päätöksenteon avoimuutta edistetään ja tehostetaan ICT:n keinoin. Kuntalaiset otetaan mukaan toiminnan ja palvelujen kehittämiseen jo osana palveluprosessia. Henkilöstöä kannustetaan kehittämiseen ja aloitteellisuuteen osana päivittäistä työntekoa ja työssä oppimista. Parhaiden kehittämisideoiden löytämiseksi henkilöstölle tarjotaan myös uusia työskentelymuotoja. Yhdessä tekeminen tarkoittaa myös tiivistyvää yhteistyötä muiden kaupunkiseudun toimijoiden kanssa. Tavoitteena on, että kaupunkiseutu toimii yhtenäisenä kokonaisuutena ja selkeällä hallintomallilla. Avoimuus, yhdessä tekeminen ja verkostojen hyödyntäminen ovat keinoja luoda vaikuttavampia ja kustannustehokkaampia tapoja tuottaa palveluja. Olemassa olevia toimintakäytäntöjä tulee tarkastella ja kyseenalaistaa rohkeasti. Yhteisöllisyydestä ja avoimuudesta syntyy hyvä sisäinen ja ulkoinen luottamuskulttuuri. Luottamus syntyy teoista ja rakentuu kumppanuudesta sekä yhteisistä tavoista toimia. Kaupunkistrategian toimintatavat saatetaan kaikkien tietoon ja osaksi arjen toimintaa: TOIMIMME YHDESSÄ Otamme kaikki mukaan kaupungin kehittämiseen. Toimintamme pohjautuu kumppanuuteen. Luomme yhdessä tekemiselle luottamuksellista ja kannustavaa ilmapiiriä. TOIMIMME VASTUULLISESTI Kannamme vastuuta kaupungin tasapainoisesta taloudesta ja toimimme kustannus- ja resurssitehokkaasti. Turvaamme kaupunkimme tulevaisuuden kantamalla vastuuta ympäristöstämme ja keventämällä ympäristökuormitustamme. Edistämme toiminnallamme yhdenvertaisuutta, monikulttuurisuutta ja turvallisuutta. TOIMIMME AVOIMESTI JA ROHKEASTI Kyseenalaistamme rohkeasti vakiintuneita toimintatapoja ja ideoimme uutta. Uudistumisen lähtökohtana on kuntalaisten etu. Mahdollistamme muutosten toteuttamisen johdonmukaisella ja avoimella päätöksenteolla ja johtamisella. Hyödynnämme tieto- ja viestintäteknologiaa tehokkaasti. Kehitämme vuorovaikutuksellista viestintää. 10

11 Tavoite otks:ssa Toimenpiteet 9. Henkilöstön osallistuminen oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämisessä on lisääntynyt. 10. Kuntalaisten osallistuminen palvelujen suunnitteluun, tuottamiseen ja arviointiin on lisääntynyt. 11. Kaupungin edunvalvontaa ja viestintää on vahvistettu ja yhtenäistetty. 12. Tiedon avoimuus on lisääntynyt ja avoimen datan hyödyntäminen on kasvanut merkittävästi. 13. Toiminta kaupunkiseudulla on sujuvaa. Perustetaan avoimia ja kohdennettuja työpajoja määriteltyjen kehittämiskohteiden uudistamiseksi. Lisätään johdon ja henkilöstön vuoropuhelua. Lähidemokratiamalleja kehitetään suoran demokratian ja ICT-ratkaisujen keinoin. Kehitetään ja tuetaan toimintamalleja, joissa kuntalaiset ja yhteisöt voivat osallistua palvelujen kehittämiseen ja tuottamiseen. Palautetietoa kerätään systemaattisesti. Huomioidaan palautteet myös sähköisen osallistumisen muodoista. Viestinnän prosessit ja vastuutahot täsmennetään sekä sisäisen viestinnän että yhteisöviestinnän osalta. Kaupungin edunvalvonnan vaikuttavuutta lisätään määrittämällä keskeisten virkamiesten roolit ja tehtävät edunvalvonnassa seudullisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Tietovarannot avataan systemaattisesti avoimeksi dataksi. Kehitetään toimintatapoja ja -malleja avoimen datan hyödyntämiseksi palveluinnovaatioissa. Kaupungin toimintojen suunnittelussa ja kehittämisessä huomioidaan seudullinen näkökulma. 11

12 Uudistuva organisaatio vaatii tekoja Kaupungin organisaatiota ja toimintatapoja uudistetaan vastaamaan toimintaympäristön ja palvelutarpeiden muutoksiin ja heikentyvään kuntatalouden tilaan. Uudistuminen edellyttää muutoskykyä sekä rohkeutta haastaa, priorisoida ja toteuttaa valitut asiat. Erityinen huomio on uudistusten määrätietoisessa toteuttamisessa ja kehittämisprojektien onnistuneessa läpiviennissä. Kaupunkistrategiaan pohjautuvalla kehittämisen uudella toimintamallilla parannetaan kehittämistoiminnan kokonaisohjausta ja tehokkuutta. Yhä kiristyvässä taloustilanteessa on tärkeää keskittyä ydintehtäviin ja luopua hallitusti vähemmän tärkeistä tehtävistä. ICT:tä hyödynnetään tuottavuuden parantamisessa. Sähköisten palveluiden avulla voidaan tehostaa ja sujuvoittaa palveluprosessia sekä asiakkaan että palveluntarjoajan näkökulmasta. Kehitystyötä tehdään sähköisten palveluiden ja sujuvan hallinnon alustavien kehityssuunnitelmien mukaisesti (liite 4). Kiihtyvä eläköityminen ja muu vaihtuvuus lisäävät mahdollisuuksia toimintojen uudelleenarviointiin ja henkilöstömäärän sopeuttamiseen. Tämän edellytyksenä on toimintojen priorisointi ja henkilöstöresurssien joustava hyödyntäminen yli yksikkörajojen. Toimintatapamuutokset, työtehtävien sisältöjen muotoilu ja yksikön työjärjestelyt ovat ensisijaisia toimenpiteitä rekrytoinnin sijaan. Lisäksi tarvitaan muutoksia työn sisällössä, osaamisessa ja henkilöstörakenteessa. Erilaisia osaamisia ja kokemuksia yhdistämällä voidaan synnyttää uusia luovia ratkaisuja. Kyky oppia ja omaksua uutta tietoa ja uusia ajatuksia on yksi tärkeä menestystekijä. Tavoite otks:ssa Toimenpiteet 14. Toiminta on tehostunut ja tuottavuus on parantunut. Tunnistetaan toimintayksikön ydintehtävät ja luovutaan vähemmän tärkeistä tehtävistä. Valtuustokauden aikana tehdään itsearviointi, jonka pohjalta kehitetään prosesseja konsernin kokonaisetu huomioiden. Hallinto tehdään sujuvaksi ICT:tä tehokkaasti hyödyntäen tavoitteena paperiton toimisto. Monituottajamallin vaatimukset huomioidaan. Toimintayksiköille asetetaan tavoitteet koskien henkilöstön vaihtuvuuden hyödyntämistä. Parannetaan ICT-ratkaisujen toimivuutta ja yhteensopivuutta. Riskienhallinta kytketään entistä tiiviimmin osaksi toiminnan normaalia suunnittelua, ohjausta ja seurantaa. 15. Uusia työskentelytapoja ja työmuotoja on otettu aktiivisesti käyttöön. Työskentelytapoja tehostetaan tehtävien priorisoinnilla, työajan käytön suunnittelulla, hyödyntämällä pikaviestimiä sekä lisäämällä itsepalveluun ja automaatioon pohjautuvia toimistoratkaisuja. Kokouksiin käytettyä työaikaa vähennetään lyhentämällä kokousten kestoa ja vähentämällä niiden määrää. Kokouksia tehostetaan hyvillä kokoustekniikoilla ja lisäämällä online-kokousten käyttöä. Etätyö otetaan käyttöön yhtenä työn tekemisen muotona niissä tehtävissä, joissa se on mahdollista. 12

13 Tavoite otks:ssa 16. Kaupungin johtamisjärjestelmä on arvioitu ja uudistettu. Toimenpiteet Kaupungin johtamisjärjestelmä kokonaisuudessaan arvioidaan ja uudistetaan suunnitelman mukaisesti. Tilivelvollisten viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden roolit ja vastuut selkiytetään. Päätösvaltaa ja vastuuta delegoidaan organisaatiossa tarkoituksenmukaiselle tasolle. 17. Kehittämisen kokonaisohjausta vahvistetaan tavoitteena parempi kustannustehokkuus ja vaikuttavuus. 18. Sähköiset palvelut ovat korvanneet perinteisiä palveluita niin, että tuottavuus ja asiakastyytyväisyys on parantunut. 19. Hankintatoiminnan ohjaus ja tehokkuus ovat parantuneet. Luodaan strategialähtöinen kehittämisen toimintamalli. Kaupungin toimintojen ja ICT:n kehittäminen tehdään yhteistyössä. Parannetaan projektikokonaisuuden johtamista, projektimenetelmiä ja projektiosaamista. Sähköistetään palveluita, jotka ovat kuntalaisten tarpeiden ja kaupungin tuottavuuden näkökulmasta tarkoituksenmukaisia. Kehitetään uusia ehdottavia palveluita kuntalaisten palvelukokemuksen ja tuottavuuden parantamiseksi. Sopimusten hallintaa, seurantaa ja hankintaprosessia uudistetaan sekä hankintaosaamista parannetaan. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ohjausta tehostetaan. Yhdenmukaistetaan palveluiden hankintatavat omalta ja ulkoiselta tuotannolta. Laajennetaan tulos- ja vaikuttavuusperusteista hankintaa sekä otetaan käyttöön uusia, innovatiivisia hankintatapoja ja -menetelmiä. 13

14 Liite 1. TAMPEREEN TALOUDEN KEHITYSARVIOT TAMPEREEN VERORAHOITUKSEN KEHITYSARVIO Veroennusteet perustuvat Kuntaliiton kuntakohtaiseen veroennustekehikkoon sekä valtiovarainministeriön kuntatalouden kehitysennusteisiin. Ennustetta päivitetään vuosittain talousarviovalmistelun yhteydessä. Verotulot (1000 euroa) TP 2012 TP Enn 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Kunnallisvero Muutos % 5,3% 5,0% 4,5% 4,1% 3,7% 3,9% Yhteisövero Muutos % -38,9% 18,2% 4,2% 3,7% -16,1% 2,1% Kiinteistövero Muutos % 22,7% 0,0% 19,7% 0,8% 0,0% 1,6% Koiravero Verotulot yhteensä Muutos % 2,1% 5,4% 5,4% 3,8% 2,2% 3,7% Muutos 1000 euroa Taulukko 1. Tampereen kaupungin verotulojen kehitysarvio TAMPEREEN VALTIONOSUUKSIEN KEHITYSARVIO Tampereen kaupungin valtionosuuksien kehitysarvio perustuu hallituksen tekemien valtionosuusleikkausten vaikutusten arviointiin, väestön kasvun sekä ikääntymisen vaikutusten arviointiin. Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen, kunnille annettavat uudet tehtävät sekä mahdolliset uudet valtionosuusleikkaukset tekevät valtionosuuksien arvioinnin hyvin ongelmalliseksi. Valtionosuusarvioita päivitetään vuosittain talousarviovalmistelun yhteydessä. Valtionosuuksien leikkausten vaikutukset on arvioitu taulukossa 3. 14

15 Valtionosuudet (1000 euroa) TP 2012 TP Enn 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet Yhteensä Muutos-% - 25,7% -0,6% -0,8% 1,0% 1,0% Muutos, 1000 euroa Taulukko 2. Tampereen kaupungin valtionosuuksien kehitysarvio Valtionosuuksien leikkausten TP 2012 TP Enn TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 vaikutus Tampere, milj Hallitusohjelma -25,1-25,4-25,7-25,9-26,1-26,3 Kehysriihi 3 / ,0-10,0-20,2-20,4-20,6 Kehysriihi 3 / ,5-7,1-8,8-10,9 Yhteensä -25,1-30,4-45,2-53,2-55,3-57,8 Muutos ed. vuoteen - -5,3-14,8-8,0-2,1-2,5 Taulukko 3. Valtionosuuksien leikkausten vaikutus Tampereen kaupungille (lähde: Hallitusohjelma 2011, kehysriihi ja ) 15

16 TALOUSKEHYS Tampereen kaupungin vuosien talouskehys linjaa vuosittaisten käyttötalouden nettomenojen nimelliskasvun enimmäismäärän. Nettomenot sisältävät toimintatuotot ja toimintakulut. Talouskehyksen osatekijöitä ovat lisäksi investointisuunnitelma, suunnitelman mukaiset poistot sekä lainanottosuunnitelma. Talouskehys perustuu vuoden 2014 talousarvion ja taloussuunnitelmakauden laskelmiin. Vuodelle 2014 korotettiin tuloveroprosenttia 0,75 prosenttiyksiköllä 19,75 %:iin ja myös osaa kiinteistöveroprosenteista korotettiin. (1000 euroa) TA 2013 TP Enn 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Verotulot Valtionosuudet Rahoituserät, netto Verorahoitus + rahoituserät Toiminnan nettomenot, nimelliskasvu % - - 0,0% 1,7% 1,7% 2,5% Toiminnan nettomenot Poistot Nettomenot + poistot Tulos

17 LIITE 2. RAKENTEELLISET MUUTOKSET - TOP 10 VUOSINA Talouden ja toiminnan tasapainottaminen edellyttää rakenteellisia muutoksia kaupungin toiminnassa. Rakenneuudistuksilla tavoitellaan taloudellisia säästöjä erityisesti pitkällä aikavälillä, kuitenkin niin, että talouden tasapainottaminen on mahdollista jo taloussuunnitelmakaudella. Osa rakenneuudistuksista edellyttää myös taloudellisia panostuksia alkuvuosina, jotta pidemmän aikavälin hyödyt voidaan saavuttaa. Konsernihallinnon, tilaajien ja tuottajien yhteistyönä on valmisteltu esitys kymmeneksi rakenteellisten muutosten kärjeksi. Rakenneuudistusten edellytyksenä on, että koko kaupunkiorganisaatio sitoutuu niiden toteuttamiseen. Esitettyjen rakenteellisten muutosten lisäksi on lukuisa joukko muita rakenneuudistuksia, joita toteutetaan kaupunginhallituksen, tilaajalautakuntien ja tuotannon johtokuntien johdolla. Rakenteelliset muutokset on hyväksytty kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa Rakennemuutokset top Sairaalasta kotiin ikäihmisten palvelujen rakennemuutos 2. Hoitoketjujen kehittäminen erikoissairaanhoidosta kotihoitoon 3. Palveluverkon uudistaminen 4. Varhaiskasvatuksen monipuolistaminen 5. Lastensuojelun rakennemuutos 6. Hankinnan ja markkinoiden kehittäminen 7. Hallinnon ja muiden tehtävien keventäminen 8. Tiedolla johtaminen 9. Uusien työpaikkojen luominen 10. Kaavoitusprosessin nopeuttaminen 17

18 LIITE 3. HENKILÖSTÖPOLIITTISET PERIAATTEET Henkilöstöpoliittiset periaatteet on hyväksytty kaupunginhallituksen henkilöstöjaostossa Henkilöstöpolitiikka rakentuu johtamisen periaatteista, joita ohjaavat kaupungin keskeiset toimintatavat: yhdessä toimiminen, vastuullisuus sekä avoimuus ja rohkeus. Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto hyväksyy henkilöstöpolitiikan periaatteet. Konsernihallinnon henkilöstöyksikkö vastaa kaupungin henkilöstöpolitiikan sisällöstä ja henkilöstöasioiden strategisesta ohjauksesta. Henkilöstöpolitiikkaa täydentää henkilöstöhallinnon ohjeistus. Toimintayksiköissä tapahtuu päivittäisjohtaminen ja esimiehet ovat avainasemassa henkilöstöpolitiikan toteuttamisessa. Henkilöstöpolitiikan, ohjeistuksen ja henkilöstöasioiden käytännön toteutuksen tulee olla yhtenäistä. Henkilöstöpolitiikan periaatteet luovat kestävän pohjan työnantajan toiminnalle. Yhteistoiminta henkilöstön kanssa on tärkeää ja henkilöstön näkemykset huomioidaan niin päivittäisessä työskentelyssä kuin edustuksellisessakin yhteistoiminnassa. Vuorovaikutuksella ja vapaalla keskustelulla synnytetään yhteisiä tulevaisuuden ratkaisuja. Ammattiyhdistystoimintaan ja luottamushenkilöihin suhtaudutaan arvostaen ja avoimesti. Yhteistyö ja neuvotteluyhteys johdon ja henkilöstön välillä on mutkatonta ja ennakoivaa. Kaupungissa on tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat. Kaikessa toiminnassa kunnioitetaan tasapuolisuutta, ihmisten tasa-arvoisuutta ja yksityisyyttä. Työpaikalla ei suvaita henkilöiden syrjintää eikä häirintää. Asiakaslähtöisyys näkyy organisaation arvoperustassa ja toiminnassa. Johtaminen ja esimiestyö Henkilöstöasioita hoidettaessa noudatetaan lainsäädäntöä, työehtosopimuksia, hyvää johtamis- ja hallintotapaa, työsuojelumääräyksiä, kaupungin ohjeita ja muita velvoitteita tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Henkilöstö on mukana kehittämistyössä ja voi vaikuttaa omaan työhönsä liittyviin muutoksiin. Johtaminen perustuu johtoryhmätyöskentelyyn. Vuosittain käytävillä kehityskeskusteluilla linkitetään strategia omaan työhön. Suorituksen johtamisessa esimiehen tehtävänä on varmistaa työnantajan edustajana, että kaikki työntekijät tietävät mitkä ovat heidän tehtävänsä ja henkilökohtaiset tavoitteensa sekä oman toimintayksikkönsä tavoitteet. Esimiehen tehtäviin kuuluvat myös osaamisen arviointi, kehittäminen ja palautteenanto. Esimiestaitoja arvioidaan ja kehitetään jatkuvana toimintana. Esimiestyö on ammatti, jota voi opiskella ja jonka hoitamisessa kehittyy kokemuksen myötä. Vastuullinen työnantaja Kaupunki tuntee vastuunsa seutukunnan suurimpana työnantajana ja tarjoaa vakaana työnantajana mielenkiintoisia työtehtäviä, kehittymismahdollisuuksia ja hyvät palvelussuhteen ehdot. Työnantajana kaupunki osallistuu työelämän kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Monituottajamallin ja oman tuotannon kehittäminen tukevat palvelujen järjestämisen tehokkuutta ja vai- 18

19 kuttavuutta. Kaupungin oman tuotannon rinnalla on yritysten ja yhteisöjen tuottamaa palvelutuotantoa. Kaupunki vastaa palveluiden tuottamisen tavasta riippumatta kaupungin järjestämisvastuulla olevien palveluiden saatavuudesta ja laadusta. Yhteiskunnalliset muutokset ja kaupungin taloustilanne voivat vaatia olennaisia muutoksia tuotantotavoissa ja tehtävissä. Näissä tilanteissa arvioidaan toiminnan uudelleenjärjestelyjen ja palveluiden ostojen henkilöstövaikutukset kaupungin kokonaisedun kannalta. Mahdollisissa työvoiman vähentämistilanteissa työnantaja tarjoaa muuta työtä työntekijöille ja pyrkii löytämään muun ratkaisun irtisanomisen sijaan. Työnantaja tukee työntekijän selviytymistä uudessa tilanteessa. Uudelleensijoituksen onnistuminen edellyttää myös työntekijältä oma-aloitteisuutta, muutosvalmiutta ja vastuunottoa. Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi Henkilöstövoimavarojen suunnittelu sisältyy yksiköiden kaupungin strategiaan perustuvaan toiminnan ja talouden suunnitteluun. Henkilöstösuunnitelmassa suunnitellaan henkilöstöresurssien määrä ja laatu. Toiminnan häiriötön jatkuminen varmistetaan varahenkilöjärjestelyin ja urasuunnittelulla. Henkilöstöresurssien tehokas käyttö on johdon vastuulla. Kiihtyvä eläköityminen ja vaihtuvuus antavat mahdollisuuden toimintojen uudelleenarviointiin. Toimintatapamuutokset, työtehtävien sisältöjen muotoilu ja yksikön työjärjestelyt ovat ensisijaisia toimenpiteitä rekrytoinnin sijaan. Työaikamuotojen valinnalla ja työajan tehokkaalla käytöllä on vaikutusta työn tuottavuuteen. Henkilöstöresurssien joustava hyödyntäminen yli yksikkörajojen vähentää tarvittavien henkilötyövuosien määrää. Asiantuntijuutta ja esimiestyötä arvostetaan samalla tavalla. Molemmissa tehtävissä tulee olla mahdollisuus työssä kehittymiseen ja urapolkuihin. Rekrytoinnin tavoitteena on saada osaavia ja motivoituneita työntekijöitä. Avoimena olevien toimien täyttämisessä annetaan lähtökohtaisesti etusija jo organisaation palveluksessa oleville, tehtäviin soveltuville henkilöille. On tärkeää, että oma ja muiden työ Tampereen kaupungilla koetaan arvokkaaksi. Esimies vastaa perehdytyssuunnitelman laatimisesta uusille, tehtäviään vaihtaville tai pidemmiltä vapailta töihin palaaville työntekijöille. Osaaminen ja kehittyminen Osaamisen kehittämisen tavoitteena on, että koko henkilöstöllä on strategian toteuttamisen edellyttämä osaaminen ja osaamistarpeita kyetään ennakoimaan. Henkilöstön osaamisen kehittäminen perustuu kehityskeskusteluissa asetettuihin tavoitteisiin ja suunnitelmiin. Yksilöitä kannustetaan itsensä kehittämiseen. Kehittämisen tulee saada aikaan sellaisia vaikutuksia osaamiseen, että se näkyy toiminnan vaikuttavuuden parantumisena ja viime kädessä tuloksen kohentumisena. Henkilökiertoa hyödynnetään muutosvoimana ja mahdollisuutena henkilöstön ammatilliseen kehittymiseen. 19

20 Suorituksen seuranta ja palkitseminen Tehtävän vaatimaa osaamista sekä tehtävälle asetetuista tavoitteista suoriutumista voidaan pitää perusteena palvelussuhteelle. Palkkaus määräytyy tehtävän vaativuuden ja henkilökohtaisen suoriutumisen perusteella. Palkkatasoa ja palvelussuhteen ehtoja määriteltäessä otetaan huomioon myös kilpailijoiden palkkataso sekä markkinatilanne. Henkilökohtaista suoritusta arvioitaessa otetaan huomioon työtulokset, ammattitaito, monitaitoisuus, yhteistyökyky ja vastuuntunto. Palkitsemisen tavoitteena on kannustaa hyviin työsuorituksiin ja motivoida henkilöstöä pitkäjänteiseen työhön tavoitteiden ja päämäärien saavuttamiseksi ja ylittämiseksi. Palkitseminen toimii keskeisenä osana henkilöstön suorituksen johtamisessa. Työhyvinvointi Työhyvinvointi edellyttää johtajilta hyvää johtamista ja kaikilta työntekijöiltä hyviä työyhteisötaitoja. Jokainen on vastuussa hyvän työyhteisön ja työilmapiirin ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Luottamus ja yhteisöllisyys synnyttävät sosiaalista pääomaa ja mahdollistavat arjen sujumisen. Työpaikalla sosiaalinen pääoma ilmenee ryhmään kuulumisen tunteena, yhteisinä arvoina, muutoskyvykkyytenä, vastavuoroisuutena ja koko henkilöstön toimintana yhteiseksi hyväksi. Tällainen työyhteisö on innovatiivinen, kannustaa, jakaa osaamista ja sietää epävarmuutta. Esimiehen varhaisen tuen ja puuttumisen sekä ennaltaehkäisevän työterveyshuollon tarkoituksena on tukea työkykyä ja ehkäistä työperäisiä sairauksia ja vammoja. Työturvallisuus on kaikkien asia ja se toteutuu jokapäiväisessä työssä. Työtapaturmista ja sairauksista johtuvien poissaolojen vähentäminen säästää välittömissä ja välillisissä kuluissa ja kasvattaa merkittävästi työpanoksen määrää. Kokonaisvaltainen työhyvinvoinnin edistäminen vastaa osaamiseen, henkilöstön motivaatioon ja jaksamiseen, sairauspoissaoloihin sekä eläköitymiseen liittyviin haasteisiin. Työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista tuetaan mahdollisuuksien mukaan joustavilla työajoilla, etätyöllä ja tarkoituksenmukaisilla työvälineillä. 20

21 LIITE 4. ICT MAHDOLLISTAJANA ICT:n tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen liittyy keskeisesti kaupunkistrategian ja sitä toimeenpanevien toimintasuunnitelmien tavoitteiden saavuttamiseen. Tampereen kaupungin tietohallinnon tehtävänä on mahdollistaa Tampereen kaupunkikonsernin toiminnot kustannustehokkailla ja luotettavilla tieto- ja viestintäteknologisilla palveluilla (ICT-palvelut) ja vastata ICT-palvelujen kehittämisestä konsernin kokonaisedun mukaisesti. Tämän lisäksi tietohallinto vastaa sovituilta osin Tampereen kaupunkiseudun kuntien tietohallinnosta ja tietohallinnon seudullisesta, kuntien välisestä, kansallisesta ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Yhteiskunnan digitalisoituminen haastaa yhä voimakkaammin myös julkisen sektorin toimijat kehittämään toimintaansa. Tietohallinnon Visiona 2017 on, että kaupungin toimintojen tuottavuus ja tiedon hyödyntäminen ovat kasvaneet merkittävästi käyttämällä tehokkaasti tieto- ja viestintäteknologiaa. Tuottavuus: kaupungin toiminnot ja palvelut voidaan toteuttaa merkittävästi nykyistä pienemmillä panostuksilla, kun niitä uudistetaan ICT:n avulla. Tiedon hyödyntäminen: kaupungin toiminnoissa syntyvän tiedon avoimuutta lisätään ja tietoa hyödynnetään merkittävästi nykyistä tehokkaammin päätöksenteossa ja palveluissa yli organisaatio- ja sektorirajojen. ICT:n hyödyntäminen kaupungin toimintojen ja palveluiden kehittämisessä tehdään kahden kehityssuunnitelman avulla. Nämä kehityssuunnitelmat ja toimintasuunnitelmien tavoitteista johdetut ICT-tavoitteet on esitelty alla olevassa kuvassa. 21

22 Sähköisten palveluiden kehityssuunnitelma Sähköiset palvelut yhdeltä luukulta Sähköisen asioinnin ja mobiilikäytön mahdollistaminen Elinvoimasuunnitelma Hyvinvointisuunnitelma KAUPUNKI - RAKEN NE- ja ympäristösuunnitelma Asiakkaan vapaan valinnan ja liikkuvuuden mahdollistaminen Kuntalaisen oma- ja etähoidon mahdollistaminen Oppimisympäristöjen kehittäminen Joukkoliikenteen kehittäminen Maankäytön toteutusohjelman ja palveluverkkosuunnittelun yhteensovittaminen Kiinteistö- ja infraomaisuuden hallinnan tehostaminen Paikkatiedon hyödyntäminen Sujuvan hallinnon kehityssuunnitelma Kohti paperitonta toimistoa Prosessien tehostaminen ja itsepalveluasteen nostaminen Liikkuvan ja paikkariippumattoman työn mahdollistaminen Seudulliset kehitystarpeet Organisaation toimintakykysuunnitelma Hankintojen ja sopimushallinnan tehostaminen Tiedon laadun ja hyödyntämisen kehittäminen, Avoin Data Kuntalaisen osallistumistapojen kehittäminen Riskienhallinnan tehokkuuden kehittäminen Kustannustehokkuuden ja toimivuuden varmistaminen 22

23 Kehityssuunnitelmien sisältö, prioriteetit ja tavoitteet määritellään vuosittain talous- ja strategiaprosessin aikataulun ohjaamana. Toteuttamista ja mahdollisia muutoksia tavoitteissa ohjataan ICT-kehittämisen toimintamallin avulla. Esimerkkejä mahdollisista sähköisiin palveluihin liittyvistä kehitystoimenpiteistä Kuntalaisten sähköisten palveluiden kehittäminen ns. Yhden luukun -periaatteella huomioiden myös mobiilikäyttö Uudistetaan palvelusetelien ja ostopalvelujen järjestäminen ja palveluihin hakeutuminen sähköistämällä niiden tarjonta, luominen, käyttäminen, hallinnointi, seuranta sekä tilitys palveluntuottajille Sähköisen ajanvarauksen laajentaminen Avustusten hallinnan kehittäminen ja avustusten hallintajärjestelmän käyttöönotto Palvelukartta kuntalaisille Sähköisen yhdistysrekisterin tarjoaminen kuntalaisten käyttöön Sähköisten palveluiden käyttöönotto ja laajentaminen (mm. sähköinen terveyskysely ja ajanvaraus sekä lapsiperheille suunnatut Kohti Kumppanuutta -palvelut) Ympäristöterveydenhuollon lupien ja ilmoitusten sähköiset palvelut Toimeentulotuen sähköinen hakeminen Omahoito-ratkaisujen käyttöönotto (mm. esitietojen täyttämisessä, omien tietojen tarkistamisessa ja ylläpitämisessä) Asiakaspalautteen hallinnan keskittäminen ja kehittäminen Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojen alueellisen hyödyntämisen kehittäminen (asiakkaan vapaa valinta ja liikkuvuus) Hyvinvointiteknologian ja etähoito/palveluratkaisujen hyödyntäminen kotona asumisen tukemisessa ja palveluissa Joukkoliikenteen sähköiset palvelut (matkakorttien latauspalvelu, kortti- ja maksujärjestelmä sekä opastus, kartta, aikataulu ja liikenteen seuranta -palvelut) Maankäyttö- ja väyläratkaisujen mallintaminen (esim. visiotampere.fi) Maankäytön toteutusohjelman ja palveluverkkosuunnittelun yhteensovittamisen ja analysoinnin kehittäminen (PALM, väestösuunnite) Lupa- ja ilmoitusasioiden hoito vuorovaikutuksessa viranomaisten ja muiden osapuolten kanssa (Rakennusvalvonta, Kunnallistekniikka ja Ympäristöluvat), (esim. Lupapiste.fi) 23

24 Esimerkkejä mahdollisista sujuvaan hallintoon liittyvistä kehitystoimenpiteistä Hankinta- ja sopimushallinnan kehittäminen (mm. sopimukset, sopimushallinta, ostotilaus, laskun automaattinen hyväksyminen, raportointi) Työntekijöiden liikkuvuuden ja työskentelyn mahdollistaminen aika- ja paikkariippumattomasti Työntekijöiden ja esimiesten itsepalveluasteen nostaminen henkilöstöhallintoon liittyvissä asioissa Tiedon laadun, luotettavuuden ja saatavuuden kehittäminen ydintietojen hallinnan ja hyödyntämisen kautta (mm. palvelu-, hankinta-, asiakas-, organisaatio-, henkilöstö- ja paikkatiedot) Tiedolla johtamisen menetelmien ja ratkaisujen kehitys (mm. väestösuunnite) Tietojen avaaminen avoimena datana Päätöksentekojärjestelmän uudistaminen Toiminnanohjausjärjestelmän hyödyntämisen tehostaminen 24

25 Liite 5. Kaupunkistrategian tavoitteet ja mittarit Yhdessä tekeminen Tavoite Palvelujen käyttäjien, palvelutuottajien ja muiden sidosryhmien mahdollisuuksia osallistua palvelujen kehittämiseen ja päätöksentekoon on parannettu. 2. Henkilöstön mahdollisuuksia oman työn ja palvelujen kehittämiseen on parannettu. 3. Kuntalaisten ja yhteisöjen omaehtoista toimintaa on mahdollistettu. Mittari Palvelujen käyttäjien osallistuminen palvelujen kehittämiseen Tyytyväisyys osallistumismahdollisuuksiin palvelujen kehittämisessä Tyytyväisyys lähidemokratiamalleihin Henkilöstön osallistuminen kehittämistyöhön Henkilöstön tyytyväisyys kehittämismahdollisuuksiin Kaupungin tilojen käyttö yhteisöjen toiminnassa Yhdistysten tyytyväisyys yhteistyöhön kaupungin kanssa 4. Kaupungin tuottama tieto on avointa. Kaupungin avaamien tietojoukkojen määrä 5. Kaupunkiseudun hallintomalli on uudistettu. Kaupunkiseudun hallintomallin uudistamisen tilanne Ennaltaehkäisy ja hyvinvointierojen kaventaminen Tavoite Mittari 6. Liikkumisen perusedellytyksiä ja mahdollisuuk sia kulttuuri- ja luontokokemuksiin on vahvistet tu ja terveyttä edistävää neuvontaa on parannettu. 7. Toimiva perusterveydenhuolto on hillinnyt erikoissairaanhoidon kustannusten kasvua siten, että perusterveydenhuollon osuus terveydenhuollon 1 kustannuksista nousee 1 prosenttiyksikköä vuosittain (2012=24,6 %). 8. Ikäihmisistä vähintään 92 prosenttia asuu kotona (2012=91,2 %) vähintään 6 prosenttia on tehostetussa palveluasumisessa (2012=4,1 %) enintään 2 prosenttia on pitkäaikaisessa laitoshoidossa (2012=4,7 %). 9. Perheitä on tuettu niin, että lapset ja nuoret voivat asua kotona ja perhehoidon osuus sijaishuollosta on vähintään 62 prosenttia (2012=56,2 %). 10. Hyvinvointierot ovat kaventuneet ja nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys ovat vähentyneet. Terveyden edistämisen toimenpiteet Perusterveydenhuollon osuus terveydenhuollon kustannuksista Hoito- ja sosiaalitakuun toteutuminen Kotona asuvien yli 75-vuotiaiden suhteellinen osuus kaikista yli 75-vuotiaista Tehostetussa palveluasumisessa asuvien yli 75-vuotiaiden suhteellinen osuus kaikista yli 75-vuotiaista Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien yli 75-vuotiaiden suhteellinen osuus kaikista yli 75-vuotiaista Sijaishuollossa olevien lasten määrä Perhehoidon osuus lastensuojelun sijaishuollosta Nuorisotakuun toteutuminen: Perusopetuksen päättäneiden oppilaiden sijoittuminen koulutukseen Vastavalmistuneiden työllistyminen ja sijoittuminen jatko-opintoihin Työllisyydenhoidon tukijakson tai palvelun jälkeen työhön tai tutkintotavoitteiseen koulutukseen sijoittuvien asiakkaiden osuus, % Jälkihuollossa olevien nuorten sijoittuminen koulutukseen tai työelämään Nuorten työttömien ja pitkäaikaistyöttömien määrät Toimeentulotukea saavat, % Tampereen yleinen pienituloisuusaste, % 11. Pitkäaikaisasunnottomuus on poistettu. Pitkäaikaisasunnottomien määrä 1 Terveydenhuoltoon lasketaan seuraavat tilaajan palvelukokonaisuudet: perusterveydenhuollon avopalvelut, ennaltaehkäisevät palvelut, neuvola- ja terveydenhuoltopalvelut sekä sairaalapalvelut 25

26 Elinvoima ja kilpailukyky Tavoite Yritysten synnyn, kasvun ja kansainvälistymisen edellytyksiä vahvistavaa toimintaympäristöä on rakennettu yhdessä elinkeinoelämän ja tutkimus- ja koulutuslaitosten kanssa. 13. Yritystontti- ja toimitilatarjonta on kasvanut vuosittain 5 prosenttia. 14. Tampereen raideliikenneyhteyksiä on vahvistettu ja lentoliikenneyhteyksien määrä on kasvanut vuosittain 10 prosenttia. Mittari Kasvuyritysten määrä Työpaikkojen määrä Innovaatioympäristöissä syntyvien uusien yritysten ja työpaikkojen määrä Kaupungin luovuttamien teollisuus-, varasto-, liike- ja toimistotonttien määrä (k-m 2 ) Edunvalvontatoimenpiteiden tilanne Kansainvälisten lentoyhteyksien määrä Tampere Pirkkalan lentokentän matkustaja määrän osuus Suomen lentoliikenteen matkustajamäärästä Lähijunaliikenteen vuorotarjonta 15. Koulutuksen kansainvälisyyttä, vetovoimaisuutta ja työelämälähtöisyyttä on lisätty. Valmistuneiden sijoittuminen työelämään Vieraskielisten tutkinto-ohjelmien määrä Korkeakoulujen hakijamäärät kansallisesti vertailtuna Oppisopimuskoulutusten lukumäärä Koulutusviennin toteutumistilanne 16. Keskustan elinvoima on vahvistunut. Keskustan elinvoimaisuusindeksi 17. Tampereen asema kulttuuri-, kongressi-, tapahtumaja matkailukaupunkina on vahvistunut. Sijoittuminen kaupunkien matkailua vertai levissa tutkimuksissa Suurtapahtumien määrä Kongressimatkailijoiden määrä Kestävä yhdyskunta Tavoite Keskustan ja aluekeskusten aseman vahvistaminen palvelukeskittyminä sekä sähköisten palvelujen lisääminen ovat tehostaneet palvelujen saavutettavuutta ja palveluverkkoa. 19. Joukkoliikenteen käyttö on lisääntynyt siten, että kulkutapaosuus on 22 prosenttia vuonna 2016 (2012=19 %). 20. Kävely ja pyöräily ovat lisääntyneet siten, että yhteenlaskettu kulkutapaosuus on 34 prosenttia vuonna 2016 (2012=Kävely 25 %, pyöräily 6 %). 21. Yhdyskuntarakenteen täydentäminen on lisännyt alueiden viihtyisyyttä ja elinvoimaa. Yli 70 prosenttia kaavoitetusta asuinkerrosalasta sijoittuu keskuksiin, ratavyöhykkeille ja joukkoliikenteen laatukäytäville. 22. Asuntokanta on monipuolinen, ja kaupungissa on riittävästi opiskelija-asuntoja sekä kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. 23. Kaupungin kiinteistöjen energiankulutus on pienentynyt keskimäärin 1,5 prosenttia vuodessa. Uusiutuvien energialähteiden osuus on kasvanut. 24. Hiilidioksidipäästöjen määrä on vähentynyt 17 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Mittari Kuntalaisten tyytyväisyys palvelujen saavutettavuuteen Palveluverkon uudistamistilanne Sähköisten palvelujen käyttäjämäärät Joukkoliikenteen kulkutapaosuus Joukkoliikenteen käyttäjämäärä Kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuudet Pyöräilijöiden määrä laskentapisteissä Keskuksiin, ratavyöhykkeille ja joukkoliikenteen laatukäytäville kaavoitetun ja rakennetun asuinkerrosalan osuus Asukkaiden tyytyväisyys elinympäristöihin Yleiskaava- ja asemakaavavaranto Asuntotuotanto talotyypeittäin (pientalot, rivitalot, kerrostalot) Opiskelija-asuntotuotanto Kohtuuhintainen vuokra-asuntotuotanto Kaupungin kiinteistöjen sähkön, lämmön ja veden kulutus Uusiutuvien energialähteiden osuus Tampereella tuotetusta energiasta CO2-päästöjen määrä ja päästöt / asukas 25. Luonnonsuojelualueita on lisätty. Uusien luonnonsuojelualueiden määrä (ha) 26

27 Tasapainoinen talous ja uudistuva organisaatio Tavoite Mittari 26. Tilikausien tulos on positiivinen. Tilikausien kumulatiivinen tulos ilman satunnaiseriä 27. Tulorahoitus on riittävä. Investointien tulorahoitusprosentti Veroprosentin taso suhteessa muihin suuriin kaupunkeihin ja kaupunkiseudun kuntiin 28. Tuottavuuden paranemista on tuettu hyödyntämällä tieto- ja viestintäteknologiaa, parantamalla työhyvinvointia sekä lisäämällä kannusteita työntekijöille ja työyhteisöille. 29. Palveluja on priorisoitu ja sopeutettu taloustilanteeseen, ja hallintoon käytetyn työajan määrä on pienentynyt. 30. Kaupungin pormestarimalli ja tilaaja tuottajamalli on arvioitu ja uudistettu. 31. Henkilöstön osaamisen kehittämisessä ja rekrytoinneissa on huomioitu tulevaisuuden muuttuvat osaamistarpeet. 32. Vastuullinen ja kannustava johtaminen on tukenut talouden tasapainottamista ja rakentanut motivoivaa työympäristöä. Tuottavuusmittaristo Työhyvinvointimatriisin tulokset Kannustinjärjestelmän toimivuus ja hyödyntämis tilanne Priorisointi- ja sopeutustoimenpiteet Hallinnollisen työn vähentämistoimenpiteet Ydinprosessien nettomenojen kehitysprosentti Pormestarimallin ja tilaaja tuottaja-mallin arvioinnin ja uudistamisen tilanne Osaamisen kehittämisen ja rekrytoinnin toimen piteet Kunta10-tutkimuksen tulokset Konsernihallinnon ja tuotannon nettomenojen kehitysprosentti ISBN Graafinen suunnittelu ja taitto: Tuula Kaakinen DesignKomitea Kuvat: Paino: Esa Print Oy 27

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä

Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä Tampereen kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Tampere-talo 4.5.2015 Kari Hakari johtaja tilaajaryhmä

Lisätiedot

Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki

Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki Tässä versiossa on sinisellä värillä muutokset, jotka on tehty kaupunkistrategialuonnokseen valtuuston 17.6. käymän lähetekeskustelun jälkeen. Vertailukohteena on kaupunkistrategialuonnos v1.3, joka oli

Lisätiedot

Rock, rauta ja rakkaus

Rock, rauta ja rakkaus Kaupunkistrategia Rock, rauta ja rakkaus Elinvoimasuunnitelma Pohjautuu Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki -kaupunkistrategiaan 2025 SISÄLLYS ELINVOIMASUUNNITELMAN TARKOITUS 3 SUUNNITELMAN LAADINTAPROSESSI

Lisätiedot

Yhteinen tampere. näköalojen kaupunki. Tampereen kaupunkistrategia. kuva: Tuula Kaakinen

Yhteinen tampere. näköalojen kaupunki. Tampereen kaupunkistrategia. kuva: Tuula Kaakinen Yhteinen tampere näköalojen kaupunki 20 25 Tampereen kaupunkistrategia kuva: Tuula Kaakinen kuva: Tuula Kaakinen Yhteisiä näköaloja Uusi kaupunkistrategiamme Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki perustuu

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia ORIMATTILA Kaupunkistrategia 2020 Kaupunginvaltuusto 7.6.2011 Kaupunginvaltuusto 18. - 19.11.2011 Kaupunginvaltuusto 20.2.2012 Strategiatyöryhmä 20.5.2013 Kaupunginhallitus 27.5.2013 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Espoo 05-11-2014 2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden

Lisätiedot

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016 Kaupunginhallitus 5.10.2016 Kuopion kaupungin talousarvio 2016 sekä vuosien 2016-2019 toimintaja taloussuunnitelma Sivu 87: sivun loppuun lisätään kasvun ja oppimisen palvelualueen toiminnalliset tavoitteet

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Henkilöstöohjelma. Kaupunkistrategiaa toteuttava kaupunginhallituksen toteutusohjelma vuosille 2006 2008. Kaupunginhallitus hyväksynyt 30.1.

Henkilöstöohjelma. Kaupunkistrategiaa toteuttava kaupunginhallituksen toteutusohjelma vuosille 2006 2008. Kaupunginhallitus hyväksynyt 30.1. Kaupunginhallitus hyväksynyt 30.1.2006 Henkilöstöohjelma Kaupunkistrategiaa toteuttava kaupunginhallituksen toteutusohjelma vuosille 2006 2008 KH 30.1.2006 Tampereen kaupunki Henkilöstöohjelma Toimintaympäristö

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

JÄMPTI HOMMA. henkilöstöstrategia 2016KV 13.6.2011

JÄMPTI HOMMA. henkilöstöstrategia 2016KV 13.6.2011 JÄMPTI HOMMA. 2016 henkilöstöstrategia 2016KV 13.6.2011 Sisältö Henkilöstöstrategian tiivistelmä 3 1. Henkilöstöstrategian lähtökohdat ja tehtävä 3 2. Henkilöstöstrategian arvot 4 3. Henkilöstövisio 2016

Lisätiedot

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015 Lapuan kaupunki Henkilöstöstrategia 2015 Visio Lapua on kasvava, energinen, toimivien palveluiden sekä monipuolisen kulttuurin ja viihtyisän ympäristön kaupunki. Kaupungin henkilöstö on asiantuntevaa,

Lisätiedot

Yhteinen Tampere Uudistusten vuosi 2015. näköalojen kaupunki

Yhteinen Tampere Uudistusten vuosi 2015. näköalojen kaupunki Yhteinen Tampere Uudistusten vuosi 2015 näköalojen kaupunki Pormestari Anna-Kaisa Ikosen esitys vuoden 2015 talousarvioksi Tampereen kaupunkistrategia 2025 27.10.2014 Tampere 2015 talousarvion lähtökohdat

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

Visio vuoteen 2020 "Onnellinen Kerava"

Visio vuoteen 2020 Onnellinen Kerava erava Keravan kaupungin strategia 2020 Visio vuoteen 2020 "Onnellinen Kerava" Viherkaupunki jossa kaikkien on hyvä olla. Keravan missio Kerava on metropolialueen kärjessä kulkeva, vetovoimainen, rohkea,

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Sipoo 2025. Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä

Sipoo 2025. Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä Sipoo 2025 Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä 1 1. Sipoon lähtökohdat Sipoo on vetovoimainen kaksikielinen saaristokunta, joka vastaa metropolialueen kasvuhaasteisiin. Sipoossa elää aito yhteisöllisyys ja

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupunkiorganisaation palvelujen järjestämistason perusrakenne ja luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne Organisaatiotoimikunta 30.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Lisätiedot

Sisältö. 1 Visio Arvot Strategiset päämäärät... 3 Henkilöstöpoliittisen ohjelman visio... 3 Arvot... 3 Kaupungin strategiset päämäärät...

Sisältö. 1 Visio Arvot Strategiset päämäärät... 3 Henkilöstöpoliittisen ohjelman visio... 3 Arvot... 3 Kaupungin strategiset päämäärät... Henkilöstöpoliittinen ohjelma 2010 2013 Sisältö 1 Visio Arvot Strategiset päämäärät... 3 Henkilöstöpoliittisen ohjelman visio... 3 Arvot... 3 Kaupungin strategiset päämäärät... 3 2 Alkusanat... 4 3 Kaupungin

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Lähiön kehittäminen kaupunkistrategiassa tapaus Tesoma

Lähiön kehittäminen kaupunkistrategiassa tapaus Tesoma Lähiön kehittäminen kaupunkistrategiassa tapaus Tesoma Lähiöstrategiaseminaari, Helsinki 10.2.2015 Tanja Koivumäki, Tampereen kaupunki Tesoma aluekehitysohjelman kohdealue & aluekeskuksen vaikutusalue

Lisätiedot

SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKI- LÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman

SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKI- LÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman Yhteistyötoimikunta 5.11.2007 37 Kunnanhallitus 12.11.2007 344 Kunnanvaltuusto 4.12.2007 116 SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKI- LÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman Sulkavan kunnan henkilöstöpoliittinen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013 HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013 Henkilöstövoimavarojen johtamisen ja kehittämisen strategiset päämäärät ja tavoitteet vuoteen 2017 sekä toimenpiteet vuoteen 2013 HENKILÖSTÖJOHTAMISEN

Lisätiedot

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden

Lisätiedot

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja Teknisen keskuksen tavoitteena on tuottaa kaupungin sisäiset tuki- ja muut palvelut laadukkaasti, tehokkaasti ja kilpailukykyisesti.

Lisätiedot

Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020

Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020 Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020 Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 Voimaan 1.1.2015 Henkilöstöpoliittinen ohjelma 2015 2020 1 Sisällysluettelo 1 Mikä on henkilöstöpoliittinen

Lisätiedot

joensuun kaupunkistrategia

joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet Joensuu on rohkeasti muutoksia hyödyntävä osaamisen ja elämysten kaupunki, jossa on hyvä elää. VISIO 2015 muutoksia hyödyntävä kaupunki Rakennemuutos,

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Strategian päivitys. kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71

Strategian päivitys. kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Meän Ratekia 2016-2020 10 Aktiivinen ja palveluhenkinen kuntastrategia Strategian päivitys 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71 24 1. Visio 2020 28

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 Kuntastrategian tavoitteena on antaa tavoitteellinen, suunnitelmallinen ja määrätietoinen pohja kaikelle kuntaorganisaatiossa tapahtuvalle päätöksenteolle, valmistelulle

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 1 9,6,2 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQDVXNDVWD 675$7(*,$ 1RSHDVXXQQLWHOPDOOLQHQNDVYXXXGLVWXPLQHQMDNHKLW\VMRWND WRWHXWHWDDQLQQRYDWLLYLVHVWLYHUNRVWRLWXPLVHQDYXOOD 7$92,77((7 ƒ

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos Liikunnan avustusten uudistaminen Alustava valmisteluluonnos Tampereen kaupungin strategiset tavoitteet Kaupunkistrategia Strategiset painotukset ja tavoitteet on ryhmitelty viiteen näkökulmaan yhdessä

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat

vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat Kuinka Tapiolan vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat henkilöstöjohtamisessa? ht i Henry Foorumi Veera Lammi 9.11.2010 9.11.2010 1 Agenda Miksi vastuullinen johtaminen on tärkeää? Miten vastuullista

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Luonnos Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Ympäristöterveyslautakunta Kokkolan kaupungin strategian rakenne (BSC) Toimivat palvelujen järjestämistavat Strategiset päämäärät Kriittiset

Lisätiedot

KYL TOIMII! palvelustrategia 2016KV 13.6.2011

KYL TOIMII! palvelustrategia 2016KV 13.6.2011 KYL TOIMII! 2016 palvelustrategia 2016KV 13.6.2011 Sisältö Tiivistelmä 3 1. Palvelustrategian tehtävä 4 2. Palvelustrategian arvot 5 3. Palveluvisio 2016 5 4. Palvelujen järjestäminen 6 5. Palvelujen järjestämisen

Lisätiedot

Palveluasumisen järjestäminen ja hankinnat Tampereella Kuntatalo 14.9.2011

Palveluasumisen järjestäminen ja hankinnat Tampereella Kuntatalo 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen ja hankinnat Tampereella Kuntatalo 14.9.2011 Mari Patronen projektijohtaja Tampereen kaupunki/ tilaajaryhmä/ ikäihmisten palvelut T A M P E R E E N K A U P U N K I Kaupungin

Lisätiedot

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Pasi Laukka 27.3.2014 Palvelut on järjestettävä Kaupunkistrategian kuntalaisten hyvinvointiin liittyvät strategiset linjaukset

Lisätiedot

HENKILÖSTÖPOLITIIKAN HAASTEET HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI. 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja

HENKILÖSTÖPOLITIIKAN HAASTEET HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI. 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja HENKILÖSTÖPOLITIIKAN KOHTI TEHOKASTA TERVEYDENHUOLLON KOKONAISUUTTA HUS:N VALTUUSTON LAIVASEMINAARI 24 26.9.2013 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja 1 2 HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI Riittävä,

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025 n kunta Viestintäpolitiikka 2025 Kunnanhallitus 25.6.2012 Viestinnän tavoitteet Viestinnän tavoitteena on omalta osaltaan tukea kuntastrategiassa 2025 määritellyn tahtotilamme saavuttamista ja arvojemme

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

Strategiakortit 2015

Strategiakortit 2015 Kh 13.1.2015 4 Liite kh nro 1 Ptktark. UTAJÄRVEN KUNTA Strategiakortit 2015 LIITE Väritunnisteet: Etenee suunnitellusti Viivästynyt Ei etene/keskeytynyt TALOUS Päämäärä: Kuntatalous on vakaa Kriittiset

Lisätiedot

Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015

Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015 Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015 Strategiatyön eteneminen Strategiaperusta 2015 Toimintaympäristön (työelämän) muutosvoimat Globalisaatio (Globaali) taloustaantuma /lama Ikääntyminen

Lisätiedot

SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA

SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA Yhteistyötoimikunta 11.10.2011 9 Kunnanhallitus 8.11.2011 215 Kunnanvaltuusto 15.11.2011 47 SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman Sulkavan kunnan henkilöstöpoliittinen

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Henkilöstötoimikunta 23.2.2012

Henkilöstötoimikunta 23.2.2012 Henkilöstötoimikunta 23.2.2012 HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- JA YH- DENVERTAI SUUSSUUNNITELMA 2010 2013 - seuranta 2012 HUS:n tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

Liikelaitoksen toimintaympäristön muutokset. Toimintaympäristön muutosten vaikutukset 2015 talousarvioon

Liikelaitoksen toimintaympäristön muutokset. Toimintaympäristön muutosten vaikutukset 2015 talousarvioon 1 Liikelaitoksen toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutosten vaikutukset 2015 talousarvioon Taloustilanne tiukkenee edelleen ja sen vaikutukset näkyvät todennäköisesti myös liikelaitoksen

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Raportti 5.6.2014 2.6.2014 Page 1 Perusturvakuntayhtymä Akselin selvitystyön kokonaisuudet Palvelurakenteen ja hallintomallin analyysi nykyinen

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma 2013-2016 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma 2013-2016 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma 2013-2016 Henkilöstöohjelma Henkilöstöohjelmassa esitetään henkilöstövoimavarojen johtamisen strategiset linjaukset ja keskeiset toimenpiteet. Henkilöstöohjelman lähtökohtana

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot

Henkilöstöstrategia 2014-2018

Henkilöstöstrategia 2014-2018 Henkilöstöstrategia 2014-2018 Liite 2: Tausta-aineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Perustehtävämme ja arvoperustamme 3 2. Henkilöstövisiomme 2018 ja strategiset tavoitteemme 4 3.

Lisätiedot

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Jyväskylän kaupunki Henkilöstöhallinto Sisältö: 1. Henkilöstötyön keskeiset sisällöt 2. Miksi työyhteisön pelisäännöt? 3. Työhyvinvoinnin määritelmä

Lisätiedot

Havaintoja henkilöstöammattilaisten haastatteluista. www.inno-vointi.fi

Havaintoja henkilöstöammattilaisten haastatteluista. www.inno-vointi.fi Havaintoja henkilöstöammattilaisten haastatteluista 1 Aineisto 7 organisaatiosta henkilöstöjohtaja 4 * henkilöstöpäällikkö henkilöstöosaston päällikkö henkilöstönkehittämispäällikkö koulutussuunnittelija

Lisätiedot

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Salpausselän kuntajakoselvitys Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti, Nastola Pinta-ala 2191 km2

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

Valtuusto 12.12.2013 Kunnanhallitus 28.11.2013. Strategiakortit 2013 LIITE 1

Valtuusto 12.12.2013 Kunnanhallitus 28.11.2013. Strategiakortit 2013 LIITE 1 Valtuusto 12.12.2013 Kunnanhallitus 28.11.2013 Strategiakortit 2013 LIITE 1 TALOUS Kuntatalous on vakaa Kriittiset menestystekijät Toiminta suunnitelmallista ja pitkäjänteistä - Laaditaan taloudellisesti

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI suvaitsevaisuus rohkeus oikeudenmukaisuus vastuullisuus MAAILMANKANSALAINEN aktiivisuus terve itsetunto avoimuus muutosvalmius RAAHEN OPETUSTOIMI Kansainvälisyysstrategia

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot