Uusi Tampere Yhdessä tehden ja rohkeasti johtaen Orgnisaation toimintakykysuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uusi Tampere Yhdessä tehden ja rohkeasti johtaen Orgnisaation toimintakykysuunnitelma"

Transkriptio

1 Kaupunkistrategia Uusi Tampere Yhdessä tehden ja rohkeasti johtaen Orgnisaation toimintakykysuunnitelma Pohjautuu Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki -kaupunkistrategiaan 2025

2 Sisällys ORGANISAATION TOIMINTAKYKYSUUNNITELMA 3 ORGANISAATION TOIMINTAKYKY SUUNNITELMAN LAADINTAPROSESSi 3 ORGANISAATION TOIMINTAKYKY SUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTA JA ARVIOINTi 4 Tampereen kaupunkistrategia pähkinänkuoressa 5 PAINOTUKSET, TAVOITTEET JA TOIMENPITEET VUOSILLE Talouden tasapaino ja talouskehys 6 Hyvällä johtamisella ja osaavalla henkilöstöllä tulosta ja hyvinvointia 8 Yhdessä ja avoimesti kohti parasta kaupunkia 10 Uudistuva organisaatio vaatii tekoja 12 Liite 1. TAMPEREEN TALOUDEN KEHITYSARVIOT 14 LIITE 2. RAKENTEELLISET MUUTOKSET - TOP 10 VUOSINA LIITE 3. HENKILÖSTÖPOLIITTISET PERIAATTEET 18 LIITE 4. ICT MAHDOLLISTAJANA 21 Liite 5. Kaupunkistrategian tavoitteet ja mittarit 25

3 ORGANISAATION TOIMINTAKYKYSUUNNITELMA Organisaation toimintakykysuunnitelma on kaupunkiorganisaation sisäistä toimintaa ja johtamista koskeva suunnitelma vuosille Suunnitelma on laadittu ensimmäistä kertaa ja siinä otetaan huomioon muun muassa aiemmin erillisenä laaditun henkilöstöohjelman ja tietohallinto-ohjelman sisältöjä ja teemoja. Kaupunginhallitus on hyväksynyt organisaation toimintakykysuunnitelman Toimintakykysuunnitelman lähtökohtana on pormestari Anna-Kaisa Ikosen pormestariohjelma sekä kaupunginvaltuuston hyväksymä Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki -kaupunkistrategia. Kaupunkistrategiaa tarkennetaan toimintakykysuunnitelman lisäksi myös hyvinvointisuunnitelmassa, elinvoimasuunnitelmassa sekä kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelmassa. Toimintasuunnitelmat muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, joka ohjaa kaupunkia strategian osoittamaan suuntaan. Uudessa kaupunkistrategiassa toimintaa ohjaavat erityisesti kaupungin yhteiset toimintatavat sekä strategiset painotukset koskien talouden tasapainottamista, uudistuvaa organisaatiota ja yhdessä tekemistä. Talouden tasapainon saavuttaminen edellyttää toimintatapojen muuttamista, rakenteellisia muutoksia kaupungin toiminnassa ja toimintamenojen hillitsemistä. Organisaation toimintakykysuunnitelman jäljempänä olevat vuosien tavoitteet ja toimenpiteet onkin asetettu kaupungin taloustilanne ja talouden tasapainovaatimus huomioiden. Valtuustokaudella toteutettavia organisaation toimintakykysuunnitelman tavoitteita ja toimenpiteitä yhdistää tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantaminen toimintaa kehittämällä ja kustannustehokkuutta lisäämällä. Työhyvinvointia ja luottamuskulttuuria edistetään painottamalla johtamista ja yhdessä tekemistä. Kuntalaisten ja henkilöstön osallistumista palvelujen ja toiminnan kehittämiseen lisätään systemaattisesti. Kaupunki avaa tietoaan ja kehittää erityisesti sähköisiä palvelujaan. Uusi Tampere toimintakykysuunnitelma edellyttää muutoskykyä sekä rohkeutta haastaa, priorisoida ja toteuttaa valitut asiat. ORGANISAATION TOIMINTAKYKY- SUUNNITELMAN LAADINTAPROSESSI Organisaation toimintakykysuunnitelma on laadittu Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki -kaupunkistrategian myötä ensimmäistä kertaa. Suunnitelman valmistelu toteutettiin laajasti osallistamalla ja keräämällä näkemyksiä kaupunginvaltuuston strategiaseminaareista, kaupunginhallituksen henkilöstöjaostolta, konsernijohtajilta ja konsernihallinnon johtoryhmiltä, tuotannon johtoryhmiltä ja pääluottamusmiehiltä. 3

4 Henkilöstö osallistui organisaation toimintakykysuunnitelman valmisteluun sähköisellä kyselyllä. Kyselyssä henkilöstöä pyydettiin valitsemaan yhdestätoista organisaation toimintakyvyn painopistealueesta kolme tärkeintä keinoa, joilla kaupungin uudistumista ja toiminnan taloudellisuutta voidaan parantaaa. Henkilöstökysely oli avoinna huhtikuussa 2013 ja siihen vastasi 724 henkilöä. Organisaation toimintakykysuunnitelma sisältää yhtymäkohtia hyvinvointisuunnitelmaan, elinvoimasuunnitelmaan sekä kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelmaan. Valmistelun aikaisella yhteistyöllä on varmistettu toimintasuunnitelmien ristiriidattomuus ja yhdenmukaisuus. ORGANISAATION TOIMINTAKYKY- SUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTA JA ARVIOINTI Organisaation toimintakykysuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet kohdistuvat vuosille Toimintakykysuunnitelmassa määriteltyjen neljän vuoden tavoitteiden ja toimenpiteiden pohjalta valitaan keskeisimmät vuosittaiset toiminnalliset tavoitteet, jotka sisällytetään talousarvioon. Näiden talousarvion toiminnallisten tavoitteiden toteutumista seurataan toiminnan ja talouden katsauksissa sekä tilinpäätöksessä. Toimintayksiköt arvioivat vuosittain tavoitteiden toteutumista ja niitä uhkaavia riskejä sekä antavat arvioinnistaan selvityksen tilinpäätöksen yhteydessä. Tilivelvollinen konsernijohto ja toimintayksikköjen tilivelvollinen johto vastaavat toimintakykysuunnitelman toimeenpanosta. Suunnitelma vastuutetaan ja sen toteutumista arvioidaan tuloskorttien avulla. Kaupunginhallitukselle raportoidaan kaksi kertaa valtuustokauden aikana. 4

5 YHTEINEN TAMPERE NÄKÖALOJEN KAUPUNKI Tampereen kaupunkistrategia pähkinänkuoressa Kaupunkistrategia on kuvaus painotuksista ja tavoitteista, joita kaupunginvaltuusto pitää tärkeimpinä. Se sisältää keskeiset viestit Tampereen kehittämiselle ja on perusta kaupungin johtamiselle. Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki Teemme yhdessä Suomen parasta ja houkuttelevinta, pohjoismaista suurkaupunkia. Meillä on näköaloja tulevaisuuteen, uuden sukupolven toimivaan, kauniiseen ja kansainväliseen kulttuurikaupunkiin. Hyvinvointi on yhteinen päämäärämme. Tuemme koteja hyvän elämän mahdollistajina. Huolehdimme, että kaikki otetaan mukaan. Tuemme hyvinvointia vahvistavien valintojen tekemistä ja painotamme ennaltaehkäiseviä palveluja. Luomme houkuttelevat mahdollisuudet yrittäjyydelle ja työpaikkojen synnylle. Yrityksillä on näköaloja kasvuun ja kansainvälistymiseen. Tuemme vision toteuttamista Toimimalla yhdessä kaikki mukaan kaupungin kehittämiseen Toimimalla vastuullisesti kannamme vastuuta talouden tasapainosta, ympäristöstä ja yhdenvertaisuudesta Toimimalla avoimesti ja rohkeasti uudistamme toimintatapojamme Strategiset painotukset 2025 Kaupunkistrategian strategiset painotukset ja tavoitteet on ryhmitelty viiteen näkökulmaan 1 yhdessä tekeminen ennaltaehkäisy ja hyvinvointierojen kaventaminen elinvoima ja kilpailukyky kestävä yhdyskunta tasapainoinen talous ja uudistuva organisaatio. 1 Kaupunkistrategian painotukset ja tavoitteet ovat näkyvissä julkaisun lopussa. 5

6 PAINOTUKSET, TAVOITTEET JA TOIMENPITEET VUOSILLE Talouden tasapaino ja talouskehys Tampereen kaupungin taloustilanne on heikentynyt viime vuosina nopeasti yhteisöverotuottojen vähenemisen, valtionosuusleikkausten ja toimintamenojen voimakkaan kasvun vuoksi. Taloustilanteen tasapainon saavuttaminen ja kestävälle pohjalle saaminen edellyttävät, että kaikki kaupunginhallituksen suunnittelukokouksen hyväksymät rakennemuutokset (liite 2) toteutetaan suunnitelmallisesti ja määrätietoisesti. Tämä edellyttää myös palvelujen kohdentamista ja priorisointia sekä henkilöstömäärän sopeuttamista muun muassa eläköitymistä ja muuta vaihtuvuutta hyödyntämällä. Rakenteellisten muutosten valmistelua jatketaan osana talouden ja toiminnan suunnittelua. Kaupungin talous tasapainotetaan valtuustokauden aikana ja tilikauden tulos on ylijäämäinen viimeistään vuonna Käyttötalouden tasapaino saavutetaan, kun menojen kasvu on tulojen kasvun sallimissa rajoissa. Keinoja tähän ovat tulopohjan parantaminen ja nettomenojen kasvun pienentäminen. Talouden tasapainovaatimus sisältää myös kaupungin rahoitusaseman vakauden ja tulorahoituksen riittävyyden. Investointien rahoittamisessa hyödynnetään monipuolisesti uusia rahoitusmalleja. Kaupungin kehittämiseen liittyviä laajennusinvestointeja voidaan rahoittaa myös myymällä strategisesti vähemmän tärkeää omaisuutta. Talouden tasapainoa arvioidaan tilikauden tuloksen ja tulorahoituksen riittävyyden sekä velkaantumisen avulla. Talouden suunnittelun aikajännettä on pidennetty siten, että taloussuunnitelma laaditaan jatkossa neljälle vuodelle eli vuoden 2014 talousarvion hyväksymisen yhteydessä esitetään hyväksyttäväksi taloussuunnitelma vuosille Tavoitteena on vahvistaa pidemmän aikavälin suunnittelua sekä rakenteellisten muutosten talousvaikutusten huomiointia taloussuunnittelussa. Talouskehys ja taloussuunnitelma päivitetään jatkossa rullaavasti vuosittain. Investointi- ja rahoitussuunnitelma päivitetään vuosittain talouskehyksen yhteydessä. Taloussuunnitelmaan sitoutumista parannetaan korostamalla valtuuston hyväksymän talousarvion sitovuussäännösten merkitystä toimielinten ja tilivelvollisten osalta. TALOUSKEHYS VUOSILLE Käyttötalous on tasapainossa, kun tilikauden tulos on ylijäämäinen eli tuotot riittävät kulujen kattamiseen. Kaupungin tulopohjan perustan muodostavan verorahoituksen (verotulot ja valtionosuudet) kehitysarviot on esitetty liitteessä 1. Tulopohja tarkastellaan ja päivitetään vuosittain talousarvion käsittelyn yhteydessä koko taloussuunnitelmakaudelle muun muassa valtionosuusuudistuksen sekä mahdollisten lainsäädäntömuutosten vuoksi. Kaikki toimintatulojen lisäysmahdollisuudet käydään vuosittain läpi ja toteutetaan. Maksutuloja säädellään laajasti asetuksella. Yleisenä periaatteena on, että maksu- ja myyntituloihin tehdään vähintään kustannuskehityksen 6

7 ja inflaation edellyttämät tarkistukset vuosittain. Sosiaali- ja terveydenhuollon maksuasetuksen mahdolliset muutokset toteutetaan täysimääräisinä. Mahdolliset satunnaiset erät eivät sisälly talouskehykseen. Verotuksen tasoa ja veropohjan laajuutta tarkastellaan osana talouden tasapainottamista. Talouskehyksessä määritetään tulopohjan sallima kaupungin vuosittaisten nettomenojen enimmäiskasvu. Kaupungin nettomenojen keskimääräinen kasvu (nimelliskasvu) on vuosina talouskehyksen mukaan 1,5 prosenttia vaihdellen nollaprosentista 2,5 prosenttiin. Nettomenojen kasvun tulee pysyä talouskehyksessä väestömäärän ja palvelutarpeen kasvusta huolimatta. Merkittävien valtion taholta tulevien uusien tehtävien sekä mahdollisten tulopohjaan vaikuttavien muutosten vaikutus arvioidaan talouskehykseen erikseen. Vuoden 2014 nettomenojen kasvu on talouskehyksessä laskettu tilinpäätösennusteeseen Talouskehyksen osatekijät on esitetty liitteessä 1. Talouskehys TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Nettomenojen kasvu, % 0,0 % 1,7 % 1,7 % 2,5 % Nettomenojen kasvun hillitseminen edellyttää rakenteellisten muutosten toteuttamista, toimintojen tehostamista sekä tuottavuuden parantamista. Tavoitteet ja toimenpiteet näiden osalta asetetaan tässä suunnitelmassa ja niitä täsmennetään vuosittain talousarviossa ja johdon tuloskorteissa. Tavoite otks:ssa Toimenpiteet 1. Kaupungin talous on tasapainotettu valtuustokaudella määrätietoisin toimenpitein. Toteutetaan rakenteelliset TOP 10 muutokset (liite 2). Kehitetään toiminnan ja talouden suunnittelun ja seurannan menetelmiä sekä pidennetään suunnittelun aikajännettä. Realisoidaan strategisesti vähemmän tärkeää omaisuutta suunnitelman mukaisesti. Tehdään maksu- ja myyntituloihin vähintään kustannuskehityksen ja inflaation edellyttämät tarkistukset vuosittain. 7

8 Hyvällä johtamisella ja osaavalla henkilöstöllä tulosta ja hyvinvointia Teemme yhdessä Suomen parasta kaupunkia ja työpaikkaa. Kaupungin menestymiseen ja päämäärissä onnistumiseen vaikuttaa merkittävästi henkilöstön osaaminen sekä kyvykkyys toimia ja vastata tulevaisuuden haasteisiin. Hyvä palvelu perustuu motivoituneen, palvelualttiin ja ammattitaitoisen henkilöstön työpanokseen. Tuloksellisessa toiminnassa on keskeistä hyvä päivittäisjohtaminen. Kaikkien täytyy tuntea organisaation toimintatavat, vastuunsa, velvoitteensa sekä työtehtävänsä yhteys kaupungin kokonaisuuteen. Jokaisen kanssa käydään vuosittain kehityskeskustelu, jossa asetetaan yhdessä selkeät tavoitteet seuraavalle vuodelle. Työn tavoitteet ja osaamisen kehittäminen pohjautuvat kaupungin strategiaan ja oman yksikön tavoitteisiin. Tampereen tekijät kehittävät aktiivisesti omaa osaamistaan tulevaisuuden muuttuvien osaamistarpeiden mukaisesti erityisesti tieto- ja viestintäteknologian (ICT) alueella sekä johtamis- ja esimiestaidoissa. Esimiehen vastuulla on seurata työntekijän suoriutumista vuoden aikana ja työntekijällä on oikeus saada työstään palautetta. Kannustaminen motivoi hyviin työsuorituksiin. Kannustaminen ja palkitseminen voivat kohdistua yksittäiseen työntekijään, ryhmään tai toimintayksikköön. Työhyvinvointi edellyttää esimiehiltä hyviä esimiestaitoja ja kaikilta työntekijöiltä hyviä työyhteisötaitoja. Johdon ja henkilöstön välistä säännöllistä vuoropuhelua lisätään. Jokainen on vastuussa työyhteisön ja työilmapiirin ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista tuetaan mahdollisuuksien mukaan joustavilla työajoilla ja etätyöllä. ICT mahdollistaa työn tekemisen ajasta, paikasta ja laitteesta riippumatta. Työhyvinvoinnin kehittämisen painopisteinä ovat työhyvinvoinnin johtaminen ja työkyvyttömyyden kustannusten hallinta. Kaupungin toiminnassa on keskeistä tiedolla johtaminen, joka perustuu oikean ja ajantasaisen tiedon saatavuuteen sekä tiedon hyödyntämiseen päätöksenteossa. Jokaisella tiedon käsittelijällä on vastuu tiedon laadusta ja luotettavuudesta. Kaupunkikonsernin toiminnassa noudatetaan hyvää johtamis- ja hallintotapaa. Toimintaa linjaavat myös kaupungin henkilöstöpoliittiset periaatteet (liite 3). Konserniohjaus on kaupungin menestymisen kannalta ratkaisevaa. Sen tulee olla oikea-aikaista, selkeää ja johdonmukaista. Suuren kaupungin konserniohjauksen haasteena on konsernin kokonaisedun huomioiminen, yhteisen näkemyksen löytäminen ja päätösten määrätietoinen toimeenpano. Konserniohjaus viestitään selkeästi organisaation kaikille tasoille. 8

9 Tavoite otks:ssa 2. Johtamis-, esimies- ja työyhteisötaidot vastaavat uudistuvan organisaation tarpeita. Toimenpiteet Esimiestyötä ja johtamisosaamista arvioidaan ja kehitetään systemaattisesti sekä tavoitteellisesti 360 -esimiesarviointia hyödyntäen. Kehityskeskusteluissa käydään läpi organisaation strategiset tavoitteet, asetetaan jokaiselle henkilökohtaiset tavoitteet, arvioidaan suoriutuminen ja osaamistarpeet sekä käydään läpi tulevaisuuteen ja työhyvinvointiin liittyvät teemat. 3. Johtamisen ja päätöksenteon tueksi on käytettävissä tarvittava tieto. Tiedolla johtamisen toimintamalli, roolit ja vastuut on määritelty. Kehitetään tavoitteellisesti ja määrätietoisesti keinoja johtaa organisaatiota ja sen palveluita paremmin luotettavan ja laadukkaan tiedon avulla. 4. Henkilöstön osaaminen on monipuolistunut ja vahvistunut. Tehtäväkiertoon kehitetään systemaattinen ja joustava malli. Henkilöstö parantaa osaamistaan ja erityisesti ICT-valmiuksiaan kouluttautumalla, työssä oppimalla ja osaamista jakamalla rakenteelliset muutokset huomioiden. 5. Kaupunki on houkutteleva ja vetovoimainen työnantaja. Tehdään Tampereen kaupungista Suomen paras työpaikka strategiakaudella. Kesätyöpaikkoja ja harjoittelupaikkoja lisätään. Uudet työntekijät, pitkiltä poissaoloilta palaavat ja uusiin tehtäviin siirtyvät perehdytetään säännönmukaisesti. Perehdytyksen onnistumista arvioidaan. 6. Työhyvinvoinnin johtaminen on tavoitteellista ja työkyvyttömyyden kustannukset ovat laskeneet. Konsernijohdolle ja tuotantojohdolle asetetaan selkeät tavoitteet työhyvinvoinnin parantamiselle. Laaditaan malli työkyvyttömyyden kustannusten laskentaan ja seurantaan. 7. Kannustinjärjestelmä on uudistettu. Kaupungin palkitsemisen ja kannustamisen periaatteita uudistetaan työtuloksiin perustuviksi. Henkilöstöetuudet uudistetaan. 8. Toiminnan taloudellisuutta on parannettu selkeällä konserniohjauksella. Konserniohjauksella asetetaan konsernijohdolle ja tuotantojohdolle selkeät ja arvioitavat tavoitteet. Vahvistetaan voimassa olevien johto- ja toimintasääntöjen tuntemusta ja toimitaan niiden mukaisesti. Arvioidaan konsernimääräysten ajanmukaisuus ja vähennetään niiden määrää. 9

10 Yhdessä ja avoimesti kohti parasta kaupunkia Yhdessä tekeminen on yksi kaupunkistrategian tärkeimmistä viesteistä. Se tarkoittaa kaupungin sidosryhmien ja verkostojen aiempaa laajempaa osallistumista palvelujen kehittämiseen ja päätöksentekoon sekä haastaa kuntalaiset ja yhteisöt aktiiviseen toimintaan, jota kaupunki tukee omilla toimenpiteillään. Avoimella tiedolla kaupunki tukee omaehtoista toimintaa ja edistää palveluinnovaatioiden syntymistä. Vuorovaikutusta, osallistumista ja päätöksenteon avoimuutta edistetään ja tehostetaan ICT:n keinoin. Kuntalaiset otetaan mukaan toiminnan ja palvelujen kehittämiseen jo osana palveluprosessia. Henkilöstöä kannustetaan kehittämiseen ja aloitteellisuuteen osana päivittäistä työntekoa ja työssä oppimista. Parhaiden kehittämisideoiden löytämiseksi henkilöstölle tarjotaan myös uusia työskentelymuotoja. Yhdessä tekeminen tarkoittaa myös tiivistyvää yhteistyötä muiden kaupunkiseudun toimijoiden kanssa. Tavoitteena on, että kaupunkiseutu toimii yhtenäisenä kokonaisuutena ja selkeällä hallintomallilla. Avoimuus, yhdessä tekeminen ja verkostojen hyödyntäminen ovat keinoja luoda vaikuttavampia ja kustannustehokkaampia tapoja tuottaa palveluja. Olemassa olevia toimintakäytäntöjä tulee tarkastella ja kyseenalaistaa rohkeasti. Yhteisöllisyydestä ja avoimuudesta syntyy hyvä sisäinen ja ulkoinen luottamuskulttuuri. Luottamus syntyy teoista ja rakentuu kumppanuudesta sekä yhteisistä tavoista toimia. Kaupunkistrategian toimintatavat saatetaan kaikkien tietoon ja osaksi arjen toimintaa: TOIMIMME YHDESSÄ Otamme kaikki mukaan kaupungin kehittämiseen. Toimintamme pohjautuu kumppanuuteen. Luomme yhdessä tekemiselle luottamuksellista ja kannustavaa ilmapiiriä. TOIMIMME VASTUULLISESTI Kannamme vastuuta kaupungin tasapainoisesta taloudesta ja toimimme kustannus- ja resurssitehokkaasti. Turvaamme kaupunkimme tulevaisuuden kantamalla vastuuta ympäristöstämme ja keventämällä ympäristökuormitustamme. Edistämme toiminnallamme yhdenvertaisuutta, monikulttuurisuutta ja turvallisuutta. TOIMIMME AVOIMESTI JA ROHKEASTI Kyseenalaistamme rohkeasti vakiintuneita toimintatapoja ja ideoimme uutta. Uudistumisen lähtökohtana on kuntalaisten etu. Mahdollistamme muutosten toteuttamisen johdonmukaisella ja avoimella päätöksenteolla ja johtamisella. Hyödynnämme tieto- ja viestintäteknologiaa tehokkaasti. Kehitämme vuorovaikutuksellista viestintää. 10

11 Tavoite otks:ssa Toimenpiteet 9. Henkilöstön osallistuminen oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämisessä on lisääntynyt. 10. Kuntalaisten osallistuminen palvelujen suunnitteluun, tuottamiseen ja arviointiin on lisääntynyt. 11. Kaupungin edunvalvontaa ja viestintää on vahvistettu ja yhtenäistetty. 12. Tiedon avoimuus on lisääntynyt ja avoimen datan hyödyntäminen on kasvanut merkittävästi. 13. Toiminta kaupunkiseudulla on sujuvaa. Perustetaan avoimia ja kohdennettuja työpajoja määriteltyjen kehittämiskohteiden uudistamiseksi. Lisätään johdon ja henkilöstön vuoropuhelua. Lähidemokratiamalleja kehitetään suoran demokratian ja ICT-ratkaisujen keinoin. Kehitetään ja tuetaan toimintamalleja, joissa kuntalaiset ja yhteisöt voivat osallistua palvelujen kehittämiseen ja tuottamiseen. Palautetietoa kerätään systemaattisesti. Huomioidaan palautteet myös sähköisen osallistumisen muodoista. Viestinnän prosessit ja vastuutahot täsmennetään sekä sisäisen viestinnän että yhteisöviestinnän osalta. Kaupungin edunvalvonnan vaikuttavuutta lisätään määrittämällä keskeisten virkamiesten roolit ja tehtävät edunvalvonnassa seudullisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Tietovarannot avataan systemaattisesti avoimeksi dataksi. Kehitetään toimintatapoja ja -malleja avoimen datan hyödyntämiseksi palveluinnovaatioissa. Kaupungin toimintojen suunnittelussa ja kehittämisessä huomioidaan seudullinen näkökulma. 11

12 Uudistuva organisaatio vaatii tekoja Kaupungin organisaatiota ja toimintatapoja uudistetaan vastaamaan toimintaympäristön ja palvelutarpeiden muutoksiin ja heikentyvään kuntatalouden tilaan. Uudistuminen edellyttää muutoskykyä sekä rohkeutta haastaa, priorisoida ja toteuttaa valitut asiat. Erityinen huomio on uudistusten määrätietoisessa toteuttamisessa ja kehittämisprojektien onnistuneessa läpiviennissä. Kaupunkistrategiaan pohjautuvalla kehittämisen uudella toimintamallilla parannetaan kehittämistoiminnan kokonaisohjausta ja tehokkuutta. Yhä kiristyvässä taloustilanteessa on tärkeää keskittyä ydintehtäviin ja luopua hallitusti vähemmän tärkeistä tehtävistä. ICT:tä hyödynnetään tuottavuuden parantamisessa. Sähköisten palveluiden avulla voidaan tehostaa ja sujuvoittaa palveluprosessia sekä asiakkaan että palveluntarjoajan näkökulmasta. Kehitystyötä tehdään sähköisten palveluiden ja sujuvan hallinnon alustavien kehityssuunnitelmien mukaisesti (liite 4). Kiihtyvä eläköityminen ja muu vaihtuvuus lisäävät mahdollisuuksia toimintojen uudelleenarviointiin ja henkilöstömäärän sopeuttamiseen. Tämän edellytyksenä on toimintojen priorisointi ja henkilöstöresurssien joustava hyödyntäminen yli yksikkörajojen. Toimintatapamuutokset, työtehtävien sisältöjen muotoilu ja yksikön työjärjestelyt ovat ensisijaisia toimenpiteitä rekrytoinnin sijaan. Lisäksi tarvitaan muutoksia työn sisällössä, osaamisessa ja henkilöstörakenteessa. Erilaisia osaamisia ja kokemuksia yhdistämällä voidaan synnyttää uusia luovia ratkaisuja. Kyky oppia ja omaksua uutta tietoa ja uusia ajatuksia on yksi tärkeä menestystekijä. Tavoite otks:ssa Toimenpiteet 14. Toiminta on tehostunut ja tuottavuus on parantunut. Tunnistetaan toimintayksikön ydintehtävät ja luovutaan vähemmän tärkeistä tehtävistä. Valtuustokauden aikana tehdään itsearviointi, jonka pohjalta kehitetään prosesseja konsernin kokonaisetu huomioiden. Hallinto tehdään sujuvaksi ICT:tä tehokkaasti hyödyntäen tavoitteena paperiton toimisto. Monituottajamallin vaatimukset huomioidaan. Toimintayksiköille asetetaan tavoitteet koskien henkilöstön vaihtuvuuden hyödyntämistä. Parannetaan ICT-ratkaisujen toimivuutta ja yhteensopivuutta. Riskienhallinta kytketään entistä tiiviimmin osaksi toiminnan normaalia suunnittelua, ohjausta ja seurantaa. 15. Uusia työskentelytapoja ja työmuotoja on otettu aktiivisesti käyttöön. Työskentelytapoja tehostetaan tehtävien priorisoinnilla, työajan käytön suunnittelulla, hyödyntämällä pikaviestimiä sekä lisäämällä itsepalveluun ja automaatioon pohjautuvia toimistoratkaisuja. Kokouksiin käytettyä työaikaa vähennetään lyhentämällä kokousten kestoa ja vähentämällä niiden määrää. Kokouksia tehostetaan hyvillä kokoustekniikoilla ja lisäämällä online-kokousten käyttöä. Etätyö otetaan käyttöön yhtenä työn tekemisen muotona niissä tehtävissä, joissa se on mahdollista. 12

13 Tavoite otks:ssa 16. Kaupungin johtamisjärjestelmä on arvioitu ja uudistettu. Toimenpiteet Kaupungin johtamisjärjestelmä kokonaisuudessaan arvioidaan ja uudistetaan suunnitelman mukaisesti. Tilivelvollisten viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden roolit ja vastuut selkiytetään. Päätösvaltaa ja vastuuta delegoidaan organisaatiossa tarkoituksenmukaiselle tasolle. 17. Kehittämisen kokonaisohjausta vahvistetaan tavoitteena parempi kustannustehokkuus ja vaikuttavuus. 18. Sähköiset palvelut ovat korvanneet perinteisiä palveluita niin, että tuottavuus ja asiakastyytyväisyys on parantunut. 19. Hankintatoiminnan ohjaus ja tehokkuus ovat parantuneet. Luodaan strategialähtöinen kehittämisen toimintamalli. Kaupungin toimintojen ja ICT:n kehittäminen tehdään yhteistyössä. Parannetaan projektikokonaisuuden johtamista, projektimenetelmiä ja projektiosaamista. Sähköistetään palveluita, jotka ovat kuntalaisten tarpeiden ja kaupungin tuottavuuden näkökulmasta tarkoituksenmukaisia. Kehitetään uusia ehdottavia palveluita kuntalaisten palvelukokemuksen ja tuottavuuden parantamiseksi. Sopimusten hallintaa, seurantaa ja hankintaprosessia uudistetaan sekä hankintaosaamista parannetaan. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ohjausta tehostetaan. Yhdenmukaistetaan palveluiden hankintatavat omalta ja ulkoiselta tuotannolta. Laajennetaan tulos- ja vaikuttavuusperusteista hankintaa sekä otetaan käyttöön uusia, innovatiivisia hankintatapoja ja -menetelmiä. 13

14 Liite 1. TAMPEREEN TALOUDEN KEHITYSARVIOT TAMPEREEN VERORAHOITUKSEN KEHITYSARVIO Veroennusteet perustuvat Kuntaliiton kuntakohtaiseen veroennustekehikkoon sekä valtiovarainministeriön kuntatalouden kehitysennusteisiin. Ennustetta päivitetään vuosittain talousarviovalmistelun yhteydessä. Verotulot (1000 euroa) TP 2012 TP Enn 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Kunnallisvero Muutos % 5,3% 5,0% 4,5% 4,1% 3,7% 3,9% Yhteisövero Muutos % -38,9% 18,2% 4,2% 3,7% -16,1% 2,1% Kiinteistövero Muutos % 22,7% 0,0% 19,7% 0,8% 0,0% 1,6% Koiravero Verotulot yhteensä Muutos % 2,1% 5,4% 5,4% 3,8% 2,2% 3,7% Muutos 1000 euroa Taulukko 1. Tampereen kaupungin verotulojen kehitysarvio TAMPEREEN VALTIONOSUUKSIEN KEHITYSARVIO Tampereen kaupungin valtionosuuksien kehitysarvio perustuu hallituksen tekemien valtionosuusleikkausten vaikutusten arviointiin, väestön kasvun sekä ikääntymisen vaikutusten arviointiin. Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen, kunnille annettavat uudet tehtävät sekä mahdolliset uudet valtionosuusleikkaukset tekevät valtionosuuksien arvioinnin hyvin ongelmalliseksi. Valtionosuusarvioita päivitetään vuosittain talousarviovalmistelun yhteydessä. Valtionosuuksien leikkausten vaikutukset on arvioitu taulukossa 3. 14

15 Valtionosuudet (1000 euroa) TP 2012 TP Enn 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet Yhteensä Muutos-% - 25,7% -0,6% -0,8% 1,0% 1,0% Muutos, 1000 euroa Taulukko 2. Tampereen kaupungin valtionosuuksien kehitysarvio Valtionosuuksien leikkausten TP 2012 TP Enn TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 vaikutus Tampere, milj Hallitusohjelma -25,1-25,4-25,7-25,9-26,1-26,3 Kehysriihi 3 / ,0-10,0-20,2-20,4-20,6 Kehysriihi 3 / ,5-7,1-8,8-10,9 Yhteensä -25,1-30,4-45,2-53,2-55,3-57,8 Muutos ed. vuoteen - -5,3-14,8-8,0-2,1-2,5 Taulukko 3. Valtionosuuksien leikkausten vaikutus Tampereen kaupungille (lähde: Hallitusohjelma 2011, kehysriihi ja ) 15

16 TALOUSKEHYS Tampereen kaupungin vuosien talouskehys linjaa vuosittaisten käyttötalouden nettomenojen nimelliskasvun enimmäismäärän. Nettomenot sisältävät toimintatuotot ja toimintakulut. Talouskehyksen osatekijöitä ovat lisäksi investointisuunnitelma, suunnitelman mukaiset poistot sekä lainanottosuunnitelma. Talouskehys perustuu vuoden 2014 talousarvion ja taloussuunnitelmakauden laskelmiin. Vuodelle 2014 korotettiin tuloveroprosenttia 0,75 prosenttiyksiköllä 19,75 %:iin ja myös osaa kiinteistöveroprosenteista korotettiin. (1000 euroa) TA 2013 TP Enn 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Verotulot Valtionosuudet Rahoituserät, netto Verorahoitus + rahoituserät Toiminnan nettomenot, nimelliskasvu % - - 0,0% 1,7% 1,7% 2,5% Toiminnan nettomenot Poistot Nettomenot + poistot Tulos

17 LIITE 2. RAKENTEELLISET MUUTOKSET - TOP 10 VUOSINA Talouden ja toiminnan tasapainottaminen edellyttää rakenteellisia muutoksia kaupungin toiminnassa. Rakenneuudistuksilla tavoitellaan taloudellisia säästöjä erityisesti pitkällä aikavälillä, kuitenkin niin, että talouden tasapainottaminen on mahdollista jo taloussuunnitelmakaudella. Osa rakenneuudistuksista edellyttää myös taloudellisia panostuksia alkuvuosina, jotta pidemmän aikavälin hyödyt voidaan saavuttaa. Konsernihallinnon, tilaajien ja tuottajien yhteistyönä on valmisteltu esitys kymmeneksi rakenteellisten muutosten kärjeksi. Rakenneuudistusten edellytyksenä on, että koko kaupunkiorganisaatio sitoutuu niiden toteuttamiseen. Esitettyjen rakenteellisten muutosten lisäksi on lukuisa joukko muita rakenneuudistuksia, joita toteutetaan kaupunginhallituksen, tilaajalautakuntien ja tuotannon johtokuntien johdolla. Rakenteelliset muutokset on hyväksytty kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa Rakennemuutokset top Sairaalasta kotiin ikäihmisten palvelujen rakennemuutos 2. Hoitoketjujen kehittäminen erikoissairaanhoidosta kotihoitoon 3. Palveluverkon uudistaminen 4. Varhaiskasvatuksen monipuolistaminen 5. Lastensuojelun rakennemuutos 6. Hankinnan ja markkinoiden kehittäminen 7. Hallinnon ja muiden tehtävien keventäminen 8. Tiedolla johtaminen 9. Uusien työpaikkojen luominen 10. Kaavoitusprosessin nopeuttaminen 17

18 LIITE 3. HENKILÖSTÖPOLIITTISET PERIAATTEET Henkilöstöpoliittiset periaatteet on hyväksytty kaupunginhallituksen henkilöstöjaostossa Henkilöstöpolitiikka rakentuu johtamisen periaatteista, joita ohjaavat kaupungin keskeiset toimintatavat: yhdessä toimiminen, vastuullisuus sekä avoimuus ja rohkeus. Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto hyväksyy henkilöstöpolitiikan periaatteet. Konsernihallinnon henkilöstöyksikkö vastaa kaupungin henkilöstöpolitiikan sisällöstä ja henkilöstöasioiden strategisesta ohjauksesta. Henkilöstöpolitiikkaa täydentää henkilöstöhallinnon ohjeistus. Toimintayksiköissä tapahtuu päivittäisjohtaminen ja esimiehet ovat avainasemassa henkilöstöpolitiikan toteuttamisessa. Henkilöstöpolitiikan, ohjeistuksen ja henkilöstöasioiden käytännön toteutuksen tulee olla yhtenäistä. Henkilöstöpolitiikan periaatteet luovat kestävän pohjan työnantajan toiminnalle. Yhteistoiminta henkilöstön kanssa on tärkeää ja henkilöstön näkemykset huomioidaan niin päivittäisessä työskentelyssä kuin edustuksellisessakin yhteistoiminnassa. Vuorovaikutuksella ja vapaalla keskustelulla synnytetään yhteisiä tulevaisuuden ratkaisuja. Ammattiyhdistystoimintaan ja luottamushenkilöihin suhtaudutaan arvostaen ja avoimesti. Yhteistyö ja neuvotteluyhteys johdon ja henkilöstön välillä on mutkatonta ja ennakoivaa. Kaupungissa on tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat. Kaikessa toiminnassa kunnioitetaan tasapuolisuutta, ihmisten tasa-arvoisuutta ja yksityisyyttä. Työpaikalla ei suvaita henkilöiden syrjintää eikä häirintää. Asiakaslähtöisyys näkyy organisaation arvoperustassa ja toiminnassa. Johtaminen ja esimiestyö Henkilöstöasioita hoidettaessa noudatetaan lainsäädäntöä, työehtosopimuksia, hyvää johtamis- ja hallintotapaa, työsuojelumääräyksiä, kaupungin ohjeita ja muita velvoitteita tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Henkilöstö on mukana kehittämistyössä ja voi vaikuttaa omaan työhönsä liittyviin muutoksiin. Johtaminen perustuu johtoryhmätyöskentelyyn. Vuosittain käytävillä kehityskeskusteluilla linkitetään strategia omaan työhön. Suorituksen johtamisessa esimiehen tehtävänä on varmistaa työnantajan edustajana, että kaikki työntekijät tietävät mitkä ovat heidän tehtävänsä ja henkilökohtaiset tavoitteensa sekä oman toimintayksikkönsä tavoitteet. Esimiehen tehtäviin kuuluvat myös osaamisen arviointi, kehittäminen ja palautteenanto. Esimiestaitoja arvioidaan ja kehitetään jatkuvana toimintana. Esimiestyö on ammatti, jota voi opiskella ja jonka hoitamisessa kehittyy kokemuksen myötä. Vastuullinen työnantaja Kaupunki tuntee vastuunsa seutukunnan suurimpana työnantajana ja tarjoaa vakaana työnantajana mielenkiintoisia työtehtäviä, kehittymismahdollisuuksia ja hyvät palvelussuhteen ehdot. Työnantajana kaupunki osallistuu työelämän kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Monituottajamallin ja oman tuotannon kehittäminen tukevat palvelujen järjestämisen tehokkuutta ja vai- 18

19 kuttavuutta. Kaupungin oman tuotannon rinnalla on yritysten ja yhteisöjen tuottamaa palvelutuotantoa. Kaupunki vastaa palveluiden tuottamisen tavasta riippumatta kaupungin järjestämisvastuulla olevien palveluiden saatavuudesta ja laadusta. Yhteiskunnalliset muutokset ja kaupungin taloustilanne voivat vaatia olennaisia muutoksia tuotantotavoissa ja tehtävissä. Näissä tilanteissa arvioidaan toiminnan uudelleenjärjestelyjen ja palveluiden ostojen henkilöstövaikutukset kaupungin kokonaisedun kannalta. Mahdollisissa työvoiman vähentämistilanteissa työnantaja tarjoaa muuta työtä työntekijöille ja pyrkii löytämään muun ratkaisun irtisanomisen sijaan. Työnantaja tukee työntekijän selviytymistä uudessa tilanteessa. Uudelleensijoituksen onnistuminen edellyttää myös työntekijältä oma-aloitteisuutta, muutosvalmiutta ja vastuunottoa. Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi Henkilöstövoimavarojen suunnittelu sisältyy yksiköiden kaupungin strategiaan perustuvaan toiminnan ja talouden suunnitteluun. Henkilöstösuunnitelmassa suunnitellaan henkilöstöresurssien määrä ja laatu. Toiminnan häiriötön jatkuminen varmistetaan varahenkilöjärjestelyin ja urasuunnittelulla. Henkilöstöresurssien tehokas käyttö on johdon vastuulla. Kiihtyvä eläköityminen ja vaihtuvuus antavat mahdollisuuden toimintojen uudelleenarviointiin. Toimintatapamuutokset, työtehtävien sisältöjen muotoilu ja yksikön työjärjestelyt ovat ensisijaisia toimenpiteitä rekrytoinnin sijaan. Työaikamuotojen valinnalla ja työajan tehokkaalla käytöllä on vaikutusta työn tuottavuuteen. Henkilöstöresurssien joustava hyödyntäminen yli yksikkörajojen vähentää tarvittavien henkilötyövuosien määrää. Asiantuntijuutta ja esimiestyötä arvostetaan samalla tavalla. Molemmissa tehtävissä tulee olla mahdollisuus työssä kehittymiseen ja urapolkuihin. Rekrytoinnin tavoitteena on saada osaavia ja motivoituneita työntekijöitä. Avoimena olevien toimien täyttämisessä annetaan lähtökohtaisesti etusija jo organisaation palveluksessa oleville, tehtäviin soveltuville henkilöille. On tärkeää, että oma ja muiden työ Tampereen kaupungilla koetaan arvokkaaksi. Esimies vastaa perehdytyssuunnitelman laatimisesta uusille, tehtäviään vaihtaville tai pidemmiltä vapailta töihin palaaville työntekijöille. Osaaminen ja kehittyminen Osaamisen kehittämisen tavoitteena on, että koko henkilöstöllä on strategian toteuttamisen edellyttämä osaaminen ja osaamistarpeita kyetään ennakoimaan. Henkilöstön osaamisen kehittäminen perustuu kehityskeskusteluissa asetettuihin tavoitteisiin ja suunnitelmiin. Yksilöitä kannustetaan itsensä kehittämiseen. Kehittämisen tulee saada aikaan sellaisia vaikutuksia osaamiseen, että se näkyy toiminnan vaikuttavuuden parantumisena ja viime kädessä tuloksen kohentumisena. Henkilökiertoa hyödynnetään muutosvoimana ja mahdollisuutena henkilöstön ammatilliseen kehittymiseen. 19

20 Suorituksen seuranta ja palkitseminen Tehtävän vaatimaa osaamista sekä tehtävälle asetetuista tavoitteista suoriutumista voidaan pitää perusteena palvelussuhteelle. Palkkaus määräytyy tehtävän vaativuuden ja henkilökohtaisen suoriutumisen perusteella. Palkkatasoa ja palvelussuhteen ehtoja määriteltäessä otetaan huomioon myös kilpailijoiden palkkataso sekä markkinatilanne. Henkilökohtaista suoritusta arvioitaessa otetaan huomioon työtulokset, ammattitaito, monitaitoisuus, yhteistyökyky ja vastuuntunto. Palkitsemisen tavoitteena on kannustaa hyviin työsuorituksiin ja motivoida henkilöstöä pitkäjänteiseen työhön tavoitteiden ja päämäärien saavuttamiseksi ja ylittämiseksi. Palkitseminen toimii keskeisenä osana henkilöstön suorituksen johtamisessa. Työhyvinvointi Työhyvinvointi edellyttää johtajilta hyvää johtamista ja kaikilta työntekijöiltä hyviä työyhteisötaitoja. Jokainen on vastuussa hyvän työyhteisön ja työilmapiirin ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Luottamus ja yhteisöllisyys synnyttävät sosiaalista pääomaa ja mahdollistavat arjen sujumisen. Työpaikalla sosiaalinen pääoma ilmenee ryhmään kuulumisen tunteena, yhteisinä arvoina, muutoskyvykkyytenä, vastavuoroisuutena ja koko henkilöstön toimintana yhteiseksi hyväksi. Tällainen työyhteisö on innovatiivinen, kannustaa, jakaa osaamista ja sietää epävarmuutta. Esimiehen varhaisen tuen ja puuttumisen sekä ennaltaehkäisevän työterveyshuollon tarkoituksena on tukea työkykyä ja ehkäistä työperäisiä sairauksia ja vammoja. Työturvallisuus on kaikkien asia ja se toteutuu jokapäiväisessä työssä. Työtapaturmista ja sairauksista johtuvien poissaolojen vähentäminen säästää välittömissä ja välillisissä kuluissa ja kasvattaa merkittävästi työpanoksen määrää. Kokonaisvaltainen työhyvinvoinnin edistäminen vastaa osaamiseen, henkilöstön motivaatioon ja jaksamiseen, sairauspoissaoloihin sekä eläköitymiseen liittyviin haasteisiin. Työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista tuetaan mahdollisuuksien mukaan joustavilla työajoilla, etätyöllä ja tarkoituksenmukaisilla työvälineillä. 20

21 LIITE 4. ICT MAHDOLLISTAJANA ICT:n tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen liittyy keskeisesti kaupunkistrategian ja sitä toimeenpanevien toimintasuunnitelmien tavoitteiden saavuttamiseen. Tampereen kaupungin tietohallinnon tehtävänä on mahdollistaa Tampereen kaupunkikonsernin toiminnot kustannustehokkailla ja luotettavilla tieto- ja viestintäteknologisilla palveluilla (ICT-palvelut) ja vastata ICT-palvelujen kehittämisestä konsernin kokonaisedun mukaisesti. Tämän lisäksi tietohallinto vastaa sovituilta osin Tampereen kaupunkiseudun kuntien tietohallinnosta ja tietohallinnon seudullisesta, kuntien välisestä, kansallisesta ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Yhteiskunnan digitalisoituminen haastaa yhä voimakkaammin myös julkisen sektorin toimijat kehittämään toimintaansa. Tietohallinnon Visiona 2017 on, että kaupungin toimintojen tuottavuus ja tiedon hyödyntäminen ovat kasvaneet merkittävästi käyttämällä tehokkaasti tieto- ja viestintäteknologiaa. Tuottavuus: kaupungin toiminnot ja palvelut voidaan toteuttaa merkittävästi nykyistä pienemmillä panostuksilla, kun niitä uudistetaan ICT:n avulla. Tiedon hyödyntäminen: kaupungin toiminnoissa syntyvän tiedon avoimuutta lisätään ja tietoa hyödynnetään merkittävästi nykyistä tehokkaammin päätöksenteossa ja palveluissa yli organisaatio- ja sektorirajojen. ICT:n hyödyntäminen kaupungin toimintojen ja palveluiden kehittämisessä tehdään kahden kehityssuunnitelman avulla. Nämä kehityssuunnitelmat ja toimintasuunnitelmien tavoitteista johdetut ICT-tavoitteet on esitelty alla olevassa kuvassa. 21

22 Sähköisten palveluiden kehityssuunnitelma Sähköiset palvelut yhdeltä luukulta Sähköisen asioinnin ja mobiilikäytön mahdollistaminen Elinvoimasuunnitelma Hyvinvointisuunnitelma KAUPUNKI - RAKEN NE- ja ympäristösuunnitelma Asiakkaan vapaan valinnan ja liikkuvuuden mahdollistaminen Kuntalaisen oma- ja etähoidon mahdollistaminen Oppimisympäristöjen kehittäminen Joukkoliikenteen kehittäminen Maankäytön toteutusohjelman ja palveluverkkosuunnittelun yhteensovittaminen Kiinteistö- ja infraomaisuuden hallinnan tehostaminen Paikkatiedon hyödyntäminen Sujuvan hallinnon kehityssuunnitelma Kohti paperitonta toimistoa Prosessien tehostaminen ja itsepalveluasteen nostaminen Liikkuvan ja paikkariippumattoman työn mahdollistaminen Seudulliset kehitystarpeet Organisaation toimintakykysuunnitelma Hankintojen ja sopimushallinnan tehostaminen Tiedon laadun ja hyödyntämisen kehittäminen, Avoin Data Kuntalaisen osallistumistapojen kehittäminen Riskienhallinnan tehokkuuden kehittäminen Kustannustehokkuuden ja toimivuuden varmistaminen 22

23 Kehityssuunnitelmien sisältö, prioriteetit ja tavoitteet määritellään vuosittain talous- ja strategiaprosessin aikataulun ohjaamana. Toteuttamista ja mahdollisia muutoksia tavoitteissa ohjataan ICT-kehittämisen toimintamallin avulla. Esimerkkejä mahdollisista sähköisiin palveluihin liittyvistä kehitystoimenpiteistä Kuntalaisten sähköisten palveluiden kehittäminen ns. Yhden luukun -periaatteella huomioiden myös mobiilikäyttö Uudistetaan palvelusetelien ja ostopalvelujen järjestäminen ja palveluihin hakeutuminen sähköistämällä niiden tarjonta, luominen, käyttäminen, hallinnointi, seuranta sekä tilitys palveluntuottajille Sähköisen ajanvarauksen laajentaminen Avustusten hallinnan kehittäminen ja avustusten hallintajärjestelmän käyttöönotto Palvelukartta kuntalaisille Sähköisen yhdistysrekisterin tarjoaminen kuntalaisten käyttöön Sähköisten palveluiden käyttöönotto ja laajentaminen (mm. sähköinen terveyskysely ja ajanvaraus sekä lapsiperheille suunnatut Kohti Kumppanuutta -palvelut) Ympäristöterveydenhuollon lupien ja ilmoitusten sähköiset palvelut Toimeentulotuen sähköinen hakeminen Omahoito-ratkaisujen käyttöönotto (mm. esitietojen täyttämisessä, omien tietojen tarkistamisessa ja ylläpitämisessä) Asiakaspalautteen hallinnan keskittäminen ja kehittäminen Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojen alueellisen hyödyntämisen kehittäminen (asiakkaan vapaa valinta ja liikkuvuus) Hyvinvointiteknologian ja etähoito/palveluratkaisujen hyödyntäminen kotona asumisen tukemisessa ja palveluissa Joukkoliikenteen sähköiset palvelut (matkakorttien latauspalvelu, kortti- ja maksujärjestelmä sekä opastus, kartta, aikataulu ja liikenteen seuranta -palvelut) Maankäyttö- ja väyläratkaisujen mallintaminen (esim. visiotampere.fi) Maankäytön toteutusohjelman ja palveluverkkosuunnittelun yhteensovittamisen ja analysoinnin kehittäminen (PALM, väestösuunnite) Lupa- ja ilmoitusasioiden hoito vuorovaikutuksessa viranomaisten ja muiden osapuolten kanssa (Rakennusvalvonta, Kunnallistekniikka ja Ympäristöluvat), (esim. Lupapiste.fi) 23

24 Esimerkkejä mahdollisista sujuvaan hallintoon liittyvistä kehitystoimenpiteistä Hankinta- ja sopimushallinnan kehittäminen (mm. sopimukset, sopimushallinta, ostotilaus, laskun automaattinen hyväksyminen, raportointi) Työntekijöiden liikkuvuuden ja työskentelyn mahdollistaminen aika- ja paikkariippumattomasti Työntekijöiden ja esimiesten itsepalveluasteen nostaminen henkilöstöhallintoon liittyvissä asioissa Tiedon laadun, luotettavuuden ja saatavuuden kehittäminen ydintietojen hallinnan ja hyödyntämisen kautta (mm. palvelu-, hankinta-, asiakas-, organisaatio-, henkilöstö- ja paikkatiedot) Tiedolla johtamisen menetelmien ja ratkaisujen kehitys (mm. väestösuunnite) Tietojen avaaminen avoimena datana Päätöksentekojärjestelmän uudistaminen Toiminnanohjausjärjestelmän hyödyntämisen tehostaminen 24

25 Liite 5. Kaupunkistrategian tavoitteet ja mittarit Yhdessä tekeminen Tavoite Palvelujen käyttäjien, palvelutuottajien ja muiden sidosryhmien mahdollisuuksia osallistua palvelujen kehittämiseen ja päätöksentekoon on parannettu. 2. Henkilöstön mahdollisuuksia oman työn ja palvelujen kehittämiseen on parannettu. 3. Kuntalaisten ja yhteisöjen omaehtoista toimintaa on mahdollistettu. Mittari Palvelujen käyttäjien osallistuminen palvelujen kehittämiseen Tyytyväisyys osallistumismahdollisuuksiin palvelujen kehittämisessä Tyytyväisyys lähidemokratiamalleihin Henkilöstön osallistuminen kehittämistyöhön Henkilöstön tyytyväisyys kehittämismahdollisuuksiin Kaupungin tilojen käyttö yhteisöjen toiminnassa Yhdistysten tyytyväisyys yhteistyöhön kaupungin kanssa 4. Kaupungin tuottama tieto on avointa. Kaupungin avaamien tietojoukkojen määrä 5. Kaupunkiseudun hallintomalli on uudistettu. Kaupunkiseudun hallintomallin uudistamisen tilanne Ennaltaehkäisy ja hyvinvointierojen kaventaminen Tavoite Mittari 6. Liikkumisen perusedellytyksiä ja mahdollisuuk sia kulttuuri- ja luontokokemuksiin on vahvistet tu ja terveyttä edistävää neuvontaa on parannettu. 7. Toimiva perusterveydenhuolto on hillinnyt erikoissairaanhoidon kustannusten kasvua siten, että perusterveydenhuollon osuus terveydenhuollon 1 kustannuksista nousee 1 prosenttiyksikköä vuosittain (2012=24,6 %). 8. Ikäihmisistä vähintään 92 prosenttia asuu kotona (2012=91,2 %) vähintään 6 prosenttia on tehostetussa palveluasumisessa (2012=4,1 %) enintään 2 prosenttia on pitkäaikaisessa laitoshoidossa (2012=4,7 %). 9. Perheitä on tuettu niin, että lapset ja nuoret voivat asua kotona ja perhehoidon osuus sijaishuollosta on vähintään 62 prosenttia (2012=56,2 %). 10. Hyvinvointierot ovat kaventuneet ja nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys ovat vähentyneet. Terveyden edistämisen toimenpiteet Perusterveydenhuollon osuus terveydenhuollon kustannuksista Hoito- ja sosiaalitakuun toteutuminen Kotona asuvien yli 75-vuotiaiden suhteellinen osuus kaikista yli 75-vuotiaista Tehostetussa palveluasumisessa asuvien yli 75-vuotiaiden suhteellinen osuus kaikista yli 75-vuotiaista Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien yli 75-vuotiaiden suhteellinen osuus kaikista yli 75-vuotiaista Sijaishuollossa olevien lasten määrä Perhehoidon osuus lastensuojelun sijaishuollosta Nuorisotakuun toteutuminen: Perusopetuksen päättäneiden oppilaiden sijoittuminen koulutukseen Vastavalmistuneiden työllistyminen ja sijoittuminen jatko-opintoihin Työllisyydenhoidon tukijakson tai palvelun jälkeen työhön tai tutkintotavoitteiseen koulutukseen sijoittuvien asiakkaiden osuus, % Jälkihuollossa olevien nuorten sijoittuminen koulutukseen tai työelämään Nuorten työttömien ja pitkäaikaistyöttömien määrät Toimeentulotukea saavat, % Tampereen yleinen pienituloisuusaste, % 11. Pitkäaikaisasunnottomuus on poistettu. Pitkäaikaisasunnottomien määrä 1 Terveydenhuoltoon lasketaan seuraavat tilaajan palvelukokonaisuudet: perusterveydenhuollon avopalvelut, ennaltaehkäisevät palvelut, neuvola- ja terveydenhuoltopalvelut sekä sairaalapalvelut 25

26 Elinvoima ja kilpailukyky Tavoite Yritysten synnyn, kasvun ja kansainvälistymisen edellytyksiä vahvistavaa toimintaympäristöä on rakennettu yhdessä elinkeinoelämän ja tutkimus- ja koulutuslaitosten kanssa. 13. Yritystontti- ja toimitilatarjonta on kasvanut vuosittain 5 prosenttia. 14. Tampereen raideliikenneyhteyksiä on vahvistettu ja lentoliikenneyhteyksien määrä on kasvanut vuosittain 10 prosenttia. Mittari Kasvuyritysten määrä Työpaikkojen määrä Innovaatioympäristöissä syntyvien uusien yritysten ja työpaikkojen määrä Kaupungin luovuttamien teollisuus-, varasto-, liike- ja toimistotonttien määrä (k-m 2 ) Edunvalvontatoimenpiteiden tilanne Kansainvälisten lentoyhteyksien määrä Tampere Pirkkalan lentokentän matkustaja määrän osuus Suomen lentoliikenteen matkustajamäärästä Lähijunaliikenteen vuorotarjonta 15. Koulutuksen kansainvälisyyttä, vetovoimaisuutta ja työelämälähtöisyyttä on lisätty. Valmistuneiden sijoittuminen työelämään Vieraskielisten tutkinto-ohjelmien määrä Korkeakoulujen hakijamäärät kansallisesti vertailtuna Oppisopimuskoulutusten lukumäärä Koulutusviennin toteutumistilanne 16. Keskustan elinvoima on vahvistunut. Keskustan elinvoimaisuusindeksi 17. Tampereen asema kulttuuri-, kongressi-, tapahtumaja matkailukaupunkina on vahvistunut. Sijoittuminen kaupunkien matkailua vertai levissa tutkimuksissa Suurtapahtumien määrä Kongressimatkailijoiden määrä Kestävä yhdyskunta Tavoite Keskustan ja aluekeskusten aseman vahvistaminen palvelukeskittyminä sekä sähköisten palvelujen lisääminen ovat tehostaneet palvelujen saavutettavuutta ja palveluverkkoa. 19. Joukkoliikenteen käyttö on lisääntynyt siten, että kulkutapaosuus on 22 prosenttia vuonna 2016 (2012=19 %). 20. Kävely ja pyöräily ovat lisääntyneet siten, että yhteenlaskettu kulkutapaosuus on 34 prosenttia vuonna 2016 (2012=Kävely 25 %, pyöräily 6 %). 21. Yhdyskuntarakenteen täydentäminen on lisännyt alueiden viihtyisyyttä ja elinvoimaa. Yli 70 prosenttia kaavoitetusta asuinkerrosalasta sijoittuu keskuksiin, ratavyöhykkeille ja joukkoliikenteen laatukäytäville. 22. Asuntokanta on monipuolinen, ja kaupungissa on riittävästi opiskelija-asuntoja sekä kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. 23. Kaupungin kiinteistöjen energiankulutus on pienentynyt keskimäärin 1,5 prosenttia vuodessa. Uusiutuvien energialähteiden osuus on kasvanut. 24. Hiilidioksidipäästöjen määrä on vähentynyt 17 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Mittari Kuntalaisten tyytyväisyys palvelujen saavutettavuuteen Palveluverkon uudistamistilanne Sähköisten palvelujen käyttäjämäärät Joukkoliikenteen kulkutapaosuus Joukkoliikenteen käyttäjämäärä Kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuudet Pyöräilijöiden määrä laskentapisteissä Keskuksiin, ratavyöhykkeille ja joukkoliikenteen laatukäytäville kaavoitetun ja rakennetun asuinkerrosalan osuus Asukkaiden tyytyväisyys elinympäristöihin Yleiskaava- ja asemakaavavaranto Asuntotuotanto talotyypeittäin (pientalot, rivitalot, kerrostalot) Opiskelija-asuntotuotanto Kohtuuhintainen vuokra-asuntotuotanto Kaupungin kiinteistöjen sähkön, lämmön ja veden kulutus Uusiutuvien energialähteiden osuus Tampereella tuotetusta energiasta CO2-päästöjen määrä ja päästöt / asukas 25. Luonnonsuojelualueita on lisätty. Uusien luonnonsuojelualueiden määrä (ha) 26

27 Tasapainoinen talous ja uudistuva organisaatio Tavoite Mittari 26. Tilikausien tulos on positiivinen. Tilikausien kumulatiivinen tulos ilman satunnaiseriä 27. Tulorahoitus on riittävä. Investointien tulorahoitusprosentti Veroprosentin taso suhteessa muihin suuriin kaupunkeihin ja kaupunkiseudun kuntiin 28. Tuottavuuden paranemista on tuettu hyödyntämällä tieto- ja viestintäteknologiaa, parantamalla työhyvinvointia sekä lisäämällä kannusteita työntekijöille ja työyhteisöille. 29. Palveluja on priorisoitu ja sopeutettu taloustilanteeseen, ja hallintoon käytetyn työajan määrä on pienentynyt. 30. Kaupungin pormestarimalli ja tilaaja tuottajamalli on arvioitu ja uudistettu. 31. Henkilöstön osaamisen kehittämisessä ja rekrytoinneissa on huomioitu tulevaisuuden muuttuvat osaamistarpeet. 32. Vastuullinen ja kannustava johtaminen on tukenut talouden tasapainottamista ja rakentanut motivoivaa työympäristöä. Tuottavuusmittaristo Työhyvinvointimatriisin tulokset Kannustinjärjestelmän toimivuus ja hyödyntämis tilanne Priorisointi- ja sopeutustoimenpiteet Hallinnollisen työn vähentämistoimenpiteet Ydinprosessien nettomenojen kehitysprosentti Pormestarimallin ja tilaaja tuottaja-mallin arvioinnin ja uudistamisen tilanne Osaamisen kehittämisen ja rekrytoinnin toimen piteet Kunta10-tutkimuksen tulokset Konsernihallinnon ja tuotannon nettomenojen kehitysprosentti ISBN Graafinen suunnittelu ja taitto: Tuula Kaakinen DesignKomitea Kuvat: Paino: Esa Print Oy 27

Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä

Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä Tampereen kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Tampere-talo 4.5.2015 Kari Hakari johtaja tilaajaryhmä

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA 1 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,

Lisätiedot

Talousarvion 2016 toiminnalliset tavoitteet

Talousarvion 2016 toiminnalliset tavoitteet Talousarvion 2016 toiminnalliset tavoitteet Kaupunginvaltuuston seminaari 4.5.2015 Matias Ansaharju, strategiasuunnittelija Konserniohjausyksikkö Toiminnalliset tavoitteet - perustana kuntalaki 65 Talousarviossa

Lisätiedot

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten toimintaympäristö haastaa toimintamallin uudistuksen? Tampere 2017 -seminaari 23.3.2015 Matias Ansaharju Strategiasuunnittelija Yhteinen Tampere kaupunkistrategia:

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa Uudistamme rohkeasti Uudistaminen on sitä, että reagoimme muuttuvaan toimintaympäristöön aiempaa herkemmin. Kehitämme ammattitaitoamme, kokeilemme rohkeasti uusia toimintatapoja ja opimme yhdessä luottaen

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina

Lisätiedot

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016 Visio Toimintakykyisenä kotona Perustehtävämme Järjestää alueen väestön tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut, jotka

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016 Kaupunginhallitus 5.10.2016 Kuopion kaupungin talousarvio 2016 sekä vuosien 2016-2019 toimintaja taloussuunnitelma Sivu 87: sivun loppuun lisätään kasvun ja oppimisen palvelualueen toiminnalliset tavoitteet

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a MAAHANMUUTTOVIRASTON Strateg a 2013 2017 VISIO 2017 Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja. Maahanmuuttovirasto on johtava toimija oleskeluluvan käsittelystä

Lisätiedot

Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki

Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki LUONNOS Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki Tampereen kaupunkistrategia 2025 Vaihtoehtoinen nimi: Yhteinen Tampere mahdollisuuksien kaupunki 3.5.2013 Tampereen kaupunkistrategia 2025 luonnos 1 SISÄLLYS

Lisätiedot

Kankaanpää Äly, taide ja hyvinvointi asuvat meillä. Kaupunkistrategia

Kankaanpää Äly, taide ja hyvinvointi asuvat meillä. Kaupunkistrategia Kankaanpää 2025 Äly, taide ja hyvinvointi asuvat meillä Kaupunkistrategia 8.12.2016 Strategiset, ohjaavat roolivalinnat vuoteen 2025 Kankaanpää tunnettu ja näkyvä kaupunki Kankaanpää - Mahdollisuuksien

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIAN TEHTÄVÄ JA RAKENNE 2020 Loviisan kaupunkistrategia. Kaupunkistrategian rakenne ja keskeiset elementit

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIAN TEHTÄVÄ JA RAKENNE 2020 Loviisan kaupunkistrategia. Kaupunkistrategian rakenne ja keskeiset elementit 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIAN TEHTÄVÄ JA RAKENNE 2020 Loviisan kaupunkistrategia Kaupunkistrategia on ylin kaupungin toimintaa ohjaava asiakirja, se sisältää valtuuston keskeiset linjaukset halutusta tulevaisuuden

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Luonnos

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Luonnos EURAN KUNTASTRATEGIA 2016-2020 voimaan 1.9.2016 Luonnos 21.4.2016 Jalkauttaminen Tiedottaminen Euran kuntastrategia, työsuunnitelma 2015 2016 Lähtökohdat ja Strategiaprosessin tavoitteet/arvot Strategiset

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit

Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit Valtuuston strategiaseminaari 22.4.2015, Valtuustotalo Strategiajohtaja Jorma Valve Espoo-tarinan indikaattorit Espoo-tarinan toteutumisen arvioinnissa

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali- ja lisääntymisterveys 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 11.11.2015 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys ja kilpailukyky

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Hallintopalveluiden talousarvio Kaupunginhallituksen ja -valtuuston talousarvioseminaari

Hallintopalveluiden talousarvio Kaupunginhallituksen ja -valtuuston talousarvioseminaari Hallintopalveluiden talousarvio 2017 Kaupunginhallituksen ja -valtuuston talousarvioseminaari 3.10.2016 Hallinnon tukipalveluiden sitovat tavoitteet Strateginen tavoite ja kriittinen menestystekijä Tavoite

Lisätiedot

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele Järjestöfoorumi

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele Järjestöfoorumi Järjestöfoorumi 11.3.2015 Visio 2025 Rautjärvi turvaa asukkailleen taloudellisten voimavarojen puitteissa laadukkaat lähipalvelut, mahdollisuuden vaikuttaa ja kehittää taajamia turvallisina ja maaseutumaisina

Lisätiedot

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3.

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Henkilökunnan kommentit toimintamallin uudistamisen tavoitteisiin ja muihin päälinjauksiin Loorassa e-lomake

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Kemin kaupunkistrategia Toimenpideohjelma 2017

Kemin kaupunkistrategia Toimenpideohjelma 2017 Kemin kaupunkistrategia 2025 2017 Kuntalainen ja asiakas Strategiset Tavoite vuonna 2017 Toimenpiteet tavoitteen Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen

Lisätiedot

Kemin kaupunkistrategia Toimenpideohjelma 2016

Kemin kaupunkistrategia Toimenpideohjelma 2016 Kemin kaupunkistrategia 2025 2016 Kuntalainen ja asiakas Strategiset Tavoite vuonna 2016 Toimenpiteet tavoitteen Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTASTRATEGIA

LAPINJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 1 LAPINJÄRVEN KUNTASTRATEGIA Kuntastrategia on ylin kunnan toimintaa ohjaava asiakirja, se sisältää valtuuston keskeiset linjaukset halutusta tulevaisuuden tilasta kattaen valtuustokauden 2013 2016. Kuntastrategia

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen strategia

Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen strategia Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen strategia 12.8.2009 Visio 2020: Mikkeli modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla Mikkelin uudistuva kaupunkikeskusta sekä vireä maaseutu ja puhtaat vesistöt

Lisätiedot

MEILTÄHÄN TÄMÄ KÄY. Meillä osataan! reilu henki, parempi mieli! meillä tuetaan ja rohkaistaan! Avoimuus kunniaan! KEHITYMME JA KEHITÄMME YHDESSÄ!

MEILTÄHÄN TÄMÄ KÄY. Meillä osataan! reilu henki, parempi mieli! meillä tuetaan ja rohkaistaan! Avoimuus kunniaan! KEHITYMME JA KEHITÄMME YHDESSÄ! Meillä osataan! VÄLITÄMME TOISISTAMME! Meillä on mahdollisuuksia! Avoimuus kunniaan! MEILTÄHÄN TÄMÄ KÄY. Henkilöstöjohtamisella huipulle Kuopion kaupungin henkilöstöohjelma 2012 2015 meillä tuetaan ja

Lisätiedot

Innovatiivisuus kaupungin käytäntönä; strateginen näkökulma

Innovatiivisuus kaupungin käytäntönä; strateginen näkökulma Innovatiivisuus kaupungin käytäntönä; strateginen näkökulma Laatua, tehokkuutta ja uutta liiketoimintaa innovatiivisilla hankinnoilla seminaari Oulu 18.1.2017 klo 12.30 15.45, Scandic Oulu Päivi Laajala,

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Sisäinen valvonta ja riskienhallinta käsitteinä Kuntalain säännökset kuntayhtymän sisäisestä

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

TAMPERE TOIMII. Kaupungin toimintamalli ja organisaatio

TAMPERE TOIMII. Kaupungin toimintamalli ja organisaatio TAMPERE TOIMII Kaupungin toimintamalli ja organisaatio Näin Tampere toimii Tampereen kaupunki on edelläkävijä kuntien toimintamallien kehittämisessä. Uudistumisella vastataan toimintaympäristön kasvaviin

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS Silja Ässämäki 11.12.2013 Kaste-hankesuunnitelma 2014-2016 Keski-Suomen SOTE 2020 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukonsepti Hakijana

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Toteutuksen luonnostelua. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Toteutuksen luonnostelua. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Toteutuksen luonnostelua Seutuhallitus 14.12.2016 9.12.2016 Saatesanat Tampereen kaupunkiseudun valtuustot (ovat hyväksyneet) Tulevaisuuden kaupunkiseutu strategian

Lisätiedot

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia Vastuullinen ja rohkea Säkylä Säkylän kuntastrategia Kunnanhallitus 21.11.2016 Kunnanhallitus 29.11.2016 Kunnanvaltuusto 12.12.2016 SISÄLLYS Esipuhe 1 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 5 2 VISIO 2030 6 3 STRATEGISET

Lisätiedot

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus)

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus) Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen 2012 2014 (pohjaehdotus) Arviointilomakkeiden tarkoitus Kunkin vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Ryhmän nimi: Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMINTAA OHJAAVAT TAVOITTEET TOIMENPITEET JA SEURANTA TOTEUTUMINEN 25.4.2016 1. Sujuvat arjen palvelut Kuntalaiset saavat lain edellyttämät sotepalvelut Palvelut

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

Teemat. Strategiajohtaja Reija Linnamaa Johtokuntakoulutus, Tampere talo. Mihin strategiaa tarvitaan? Tampere virtaa kaupunkistrategia

Teemat. Strategiajohtaja Reija Linnamaa Johtokuntakoulutus, Tampere talo. Mihin strategiaa tarvitaan? Tampere virtaa kaupunkistrategia Strategiajohtaja Reija Linnamaa 20.2.2013 Johtokuntakoulutus, Tampere talo Teemat Mihin strategiaa tarvitaan? Tampere virtaa kaupunkistrategia Strategian uudistaminen Strategian jalkauttaminen Tarvitsemme

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Palvelualueen perustiedot Palvelualue ja vastuuhenkilö

KÄYTTÖTALOUSOSA Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Palvelualueen perustiedot Palvelualue ja vastuuhenkilö LIITE 1: perustiedot KÄYTTÖTALOUSOSA Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2018-2019 perustiedot Palvelualue ja vastuuhenkilö Tekniset palvelut Markus Kannala arvot visio toiminta-ajatus Asiakaslähtöisyys,

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät 7.11.2016 Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäminen Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Joensuun seudun hankintatoimen strategia

Joensuun seudun hankintatoimen strategia Joensuun seudun hankintatoimen strategia Page 1 Visio Vuonna 2015 Joensuun seudun hankintatoimi on edistyksellisten ja kilpailukykyisten hankintapalveluiden tarjoaja ja aluekehityksellisesti merkittävä

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan?

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Tavoitteet Kieku-hankkeen tavoitteena: Kieku-ratkaisun tavoitteena: toteuttaa Kieku-ratkaisu (prosessit ja järjestelmä) parantaa valtion talous- ja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Uudistumisella tuottavuusloikka

Uudistumisella tuottavuusloikka Uudistumisella tuottavuusloikka Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 18.8.2016 www.alueuudistus.fi 17.8.2016 1 Miksi maakuntauudistus tarvitaan mitä tavoitellaan? Toimivammat palvelut Hallinnon sujuvoittaminen

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Seutustrategia-asiakirjan valmistelu, alustavia tulkintoja sh:n keskustelun 28.9 pohjaksi

Seutustrategia-asiakirjan valmistelu, alustavia tulkintoja sh:n keskustelun 28.9 pohjaksi Seutustrategia-asiakirjan valmistelu, alustavia tulkintoja sh:n keskustelun 28.9 pohjaksi 21.9.2016 21.9.2016 Strategiaprosessi Seutuyhteistyön strategiset ohjausvälineet, Sh.25.5 Strategia +10 v Kasvulle

Lisätiedot

MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA. Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen

MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA. Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen Kunnan tehtävänä on hyvinvoinnin tuottaminen asukkailleen ja kestävän kehityksen edistäminen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Henkilöstökustannukset kuriin hyvällä henkilöstöjohtamisella henkilöstösuunnittelu työterveys osaamisen kehittäminen, monta hyvää alkua

Henkilöstökustannukset kuriin hyvällä henkilöstöjohtamisella henkilöstösuunnittelu työterveys osaamisen kehittäminen, monta hyvää alkua Henkilöstökustannukset kuriin hyvällä henkilöstöjohtamisella henkilöstösuunnittelu työterveys osaamisen kehittäminen, monta hyvää alkua Elisa Vahteristo Länsirannikon koulutus Oy WinNova AMKE 28.10.2015

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot