Steen1 ja Paleface. Miten kuva valehtelee? MEDIAMAJA MEDIABUSSI MEDIAKOULU. Sähkökulttuurin haaste. Digikansalaisen taidot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Steen1 ja Paleface. Miten kuva valehtelee? MEDIAMAJA MEDIABUSSI MEDIAKOULU. Sähkökulttuurin haaste. Digikansalaisen taidot"

Transkriptio

1 Kirjastoseuran tietopaketti Media nuorten elämässä JYRKI SAARIKOSKI: Miten kuva valehtelee? MEDIAMAJA MEDIABUSSI MEDIAKOULU SARA SINTONEN: Sähkökulttuurin haaste KAI HALTTUNEN: Digikansalaisen taidot Steen1 ja Paleface NUORTEN RAJUT KOKEMUKSET RAP-RIIMEIKSI Kuinka nuoret oppivat median? Tekemällä itse. Kirjastoseuran tietopaketti

2 Teksti Seppo Verho 4 Digitaalinen kulttuuri haastaa kirjastot. Pääkirjoitus. 5 Ota sosiaalinen media haltuun. 23 kohtaa -verkkokurssi Nuoret ja media 6 Paleface ja Steen1 opastavat nuoria: Rajut kokemukset rap-riimeiksi. Harvialan nuorisokodin rap-koulu tarjoaa purkautumiskanavan. 9 Mediamaja tulevaisuuden kirjasto. Kouvolan Mediamaja on suunnattu maahanmuuttajille. 10 Munako kanaa viisaampi? Jyväskylän seudulla nuoret tekevät itse Painovirhe verkkolehteä. 12 Mediakoulussa mielikuvitus saa siivet. Jukka Haverin johtama Mediakoulu tarjoaa koululaisille hyvät välineet tehdä videoita, animaatiota ym. 14 Mediabussi: minulla on asiaa, kamera käyntiin! Yleisradion mediabussissa nuoret tekevät uutisia itse Mediatietoa 16 Miten kuva valehtelee? Uutiskerronta perustuu kuvaan, joka on aina raju pelkistys kokonaiskuvasta. Tutkija Hanna Waselius ja toimittaja Jyrki Saarikoski kertovat kuvavalinnasta. 17 Nenä kiinni netissä. Tampereen kirjasto tarjoaa nuorten kanssa työskenteleville kirjastoammattilaisille, opettajille ja muille tietoa siitä minkälaisessa mediamaailmassa nuoret elävät. 21 Otavan kirjaston mediakasvatus: Pieni on kaunista. 22 Pelaamalla oppii niin mitä? Yllättävän monia hyviä asioita, mutta myös huonot puolet voivat vahvistua. 24 Tekijänoikeudet verkossa. Jos noudatat tekijänoikeuksia tehdessäsi verkkosivujasi, ystäväsi voivat rauhallisin mielin linkittää ne omiinsa. 26 Digikansalaisen taidot ratkaisevat. Mitä taitoja digikansalainen tarvitsee ja miten medialukutaito ja informaatiolukutaito eroavat? Kirjastot 28 Entressen kirjasto kertoo tarinaansa verkossa. Monet kirjastot osallistuvat sosiaaliseen mediaan, se on yksi kosketuspinta asiakkaisiin. 30 Ingå bibliotek: navändning av sociala medier i ett litet bibliotek 31 Visste du detta om mediefostran I biblioteken? Tiedämmekö tarpeeksi mediasta? Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, se myös vääristää tietoa yhtä tehokkaasti. Siitä kertovat toimittaja Jyrki Saarikoski ja tutkija Hanna Wasenius sivulla 18. Median sisällön luotettavuuden arviointi on keskeinen osa medialukutaitoa. Pelaamalla oppii, mutta mitä? Siitä kertoo interaktiivisen median professori Frans Mäyrä sivulla 22. Miten tekijänoikeudet pitää ottaa huomioon kun tekee verkkosivuja? Siitä kertoo Mace Ojala sivulla 24. Miten medialukutaito ja informaatiolukutaitoa eroavat? Siitä kertoo YTT Kai Halttunen sivulla Kirjastoseuran tietopaketti 2010

3 Kirjastot opettavat mediataitoja Digitaalinen kulttuuri haastaa kirjastot (sivu 4.). Tietoverkossa kaikki ovat osallisia ja kommunikoivat. Myös kirjastot ovat sosiaalisessa mediassa kertomassa itsestään, Entresse kirjaston kokemuksia sivulla 28. ja Inkoon sivulla 30. Kirjastot myös opettavat mediataitoja, 23 kohtaa verkkokurssilla (sivu 5), mutta myös Otavan (sivu 21), Tampereen (sivu 17) ja Kouvolan (sivu 9.) kirjastojen tapaan kädestä pitäen. Parhaiten median hyvät ja huonot puolet oppii tekemällä itse. Rapstarat Paleface ja Steen1 auttavat nuorisokodin asukkaita purkamaan paineita rappia riimittelemällä, sivu 6. Jyväskylän seudulla nuoret toimittavat omaa Painovirhe verkkolehteä, s. 10. Tampereella toimii mediakoulu, jossa nuoret tekevät videoita, animatioita ym., sivu 12. Yleisradion mediabussi kiertää maan kouluja ja kirjastoja. Siellä nuoret pääsevät mikrofonin varteen tekemään uutisia, sivu 14. Kirjastoseuran tietopaketti

4 Sara Sintonen lehtori, kasvatustieteet, Helsingin yliopisto Digitaalinen kulttuuri haastaa kirjastot: Jakelijasta osallistujaksi Kirjastot, niin kuin monet muutkin kulttuuriset järjestelmät ja instituutiot, elävät tällä hetkellä murroskautta. Murrosta aikaansaavat muun muassa monet yhteiskunnalliset ja teknologiset tekijät. Kirjastojen perinteiset tehtävät ja tavoitteet ovat saaneet rinnalleen uusia haasteita, jotka ovat laajentaneet ja monipuolistaneet tehtäväkenttää. Suhteessa mediaan ja erityisesti digitaaliseen kulttuuriin kirjastot ovat käsitykseni mukaan merkittävässä valinnan paikassa tällä hetkellä. Digitaalinen kulttuuri on kirjaston näkökulmasta haastava alue monessa mielessä. Jos kirjaston perinteisin tehtävä on liittynyt lähinnä kirjaan, yhteen mediasta, ja sitä kautta lukutaidon, lukemisen kulttuurin ja sivistyksen edistämiseen, niin nyt tehtävä väistämättä liittyy useaan eri mediaan ja vieläpä monimediaisesti. Oleellista kirjaston ja digitaalisen mediakulttuurin suhteen nykytarkastelussa on valinta: pitävätkö kirjastot kiinni sivistämisen periaatteesta toimien mediatulvan jäsentäjänä vai rohkenesivatko kirjastot astua aktiiviseksi toimijaksi digitaalisen kulttuurin ytimeen? Digitaalinen kulttuuri rakentuu toisenlaiselle kulttuuriselle perustalle kuin mihin kirjasto aikoinaan on istutettu. Merkittävän osan perustaa muodostaa osallisuuden periaate. Osallisuuden kulttuurin termi viittaa jakamisen, levittämisen, kierrättämisen ja itseilmaisun kulttuuriin, missä digitaaliset ja sosiaaliset mediat nostavat esille yhteistoiminnallisia, affektiivisia ja luovia taitoelementtejä sekä uusia lukemisen muotoja. Kulttuuria tuotetaan horisontaalisesti hierarkisesti asetetun säännöstön sijaan. Huomattava on, että digitaaliset teknologiat eivät kuitenkaan tee tätä itse, vaan kysymys on siitä miten otamme ne käyttöömme, mitä vaadimme teknologialta ja ennen kaikkea, miten liitämme ne kasvatuskonteksteihin. Kirjasto osoittaa ja määrittelee toimillaan ja valinnoillaan osaltaan sivistystä. Ei yksin riitä, että samaa ajatusta on pyritty päivittämään digitaaliselle aikakaudelle muun muassa tiedonhallintataitojen ja tiedon kriittisen arviointikyvyn muodoissa. Aktiivisen toimijan rooli digitaalisen kulttuurin ytimessä tarkoittaisi kirjastolle kulttuurista vastuunottoa, kasvatusta ja sivistystä, mutta ei pelkästään niistä lähtökohdista käsin, jotka systeemi perinteisesti tunnistaa. Uusi lähtökohta nousee osallisuuden kulttuurissa toimimisen periaatteista; kirjastojen tulisikin uudelleen tarkastella suhdetta itseensä ja käyttäjiinsä sekä kulttuuriin. Samalla tulisi kysyä, mitä sellaista kirjastoilla on, mistä jo aktiivisesti osallisuuden kulttuurissa oleva toimija voisi inspiroitua ja motivoitua, sekä miten tämä joku sellainen tulisi tarjota? Olen varma, että vastaus löytyy yksinkertaisemmin kuin moni uskookaan. Kulttuurisella vastuunotolla tarkoitan tässä kirjastojen osallisuutta. Se ei ole vain olemista, yksipuolista tarjoamista tai esittämistä, vaan aktiivista vuorovaikutusta, asioiden esilletuontia ja vaikuttamista. Kirjaston (toimijoineen) ei tarvitsisi jäädä odottamaan, että joku löytää niiden aarteiden ja asioiden äärelle, joita se pitää tutustumisen, kertomisen, jakamisen ja perehtymisen arvoisina, vaan sen tulisi ulottaa lonkeronsa moniin digitaalisen kulttuurin muotoihin. Mutta kirjastojen ei ole aiheellista kehittää tätä aktiivisen toimijan rooliaan yksin. Ne voisivat jakaa kulttuurisen vastuunoton ajatusta oman käyttäjäkuntansa kanssa; tässä kohtaa myös kirjastojen toteuttama kaikille suunnattu mediakasvatus toimisi minusta luontevimmin. Tämä kaikki edesauttaisi kirjastoja kehittämään toimintamahdollisuuksiaan suhteessa yksilölliseen ja yhteisölliseen digitaaliseen osallisuuteen. Kansikuva Seppo Verho Kirjastolehti vuosikerta ISSN Runeberginkatu 15 A 23 puh fax Tilaukset vuosikerta 2010: 62 irtonumero 11. Tilaus+ kirjastoseuran jäsenmaksu , opiskelijoille 21, eläkeläiset 25, yhteisöt 100 Päätoimittaja Ritva Hokka-Ahti puh Toimitussihteeri Seppo Verho puh Toimittaja Päivi Litmanen-Peitsala puh Ilmoitukset Taittaja Tiina Paju Kirjastolehti pidättää itsellään kaikki oikeudet sille lähetettyyn ja sen julkaisemaan materiaaliin. Painopaikka Julkaisija: Suomen kirjastoseura Toimisto: Runeberginkatu 15 A Helsinki puh , fax Toiminnanjohtaja Sinikka Sipilä , Tiedotus ja uutiset Päivi Litmanen-Peitsala , 4 Kirjastoseuran tietopaketti 2010

5 Ota sosiaaliset mediat haltuun Suunnittelija Mace Ojala oli toinen vetäjä kahdella 23 asiaa -nimisellä kurssilla, joiden tavoitteena oli opettaa kirjastojen työntekijöille sosiaalisen median käyttöä. Kurssista tuli Macen tähän asti kivoin työtehtävä. Innostavaan prosessiin pääsee mukaan kuka vain, kurssi on verkossa kaikkien käytettävissä. Ihan helpolla kurssi ei kuitenkaan ketään päästä. Teksti ja kuva Seppo Verho Kurssi perustuu 23 thing nimiseen formaattiin, jolla on sen verran väljät oikeudet, että sitä on helppo muokata hyvin monenlaisiin tarpeisiin. Kurssin tehtäviä voi suoritella itsekseenkin, mutta se on varsinaisesti tarkoitettu ryhmille. Ryhmän voi perustaa vaikka kaveripohjalta, ilman sen kummempaa opettajaa. Mutta jos koulu, kerho, opisto tms. pystyy palkkaamaan sosiaalista mediaa ja verkko-opiskelua tuntevan vetäjän, tulokset tietenkin paranevat. Tietoverkon sosiaalisia medioita on luontevaa opiskella verkossa. Tapaamisia ei välttämättä tarvita, joten kurssilaiset voivat olla vaikka eri puolilla maailmaa. Ensimmäisen kurssin 80 osanottajasta en tuntenut etukäteen ketään. En ollut tavannut silmästä silmään edes kurssin toista vetäjää Matti Lassilaa, Mace sanoo. Kurssin idea on oppia tekemällä. Se on nimensä mukaan jaettu 23 asiaan, joista kustakin on muutama tehtävä, jonka jokainen suorittaa henkilökohtaisesti. Tehtäviä oli pari, kolme viikossa. Ryhmä pitää yhteyttä keskustelufoorumin avulla. Kurssin 23 kohtaa liittyvät tavalla tai toisella sosiaaliseen mediaan. Jokainen perusti kurssilla blogin, opetteli jakamaan linkkejä Deliciousin avulla ja kuvia Flickrin avulla. Kavereihin pidettiin yhteyttä Facebookissa ja IRC-galleriassa. Opeteltiin RSS-syötteiden käyttö, perehdyttiin pikaviestimiin kuten Messengeriin. Pähkäiltiin mikroblogien metkuja Twitterin avulla, tutustuttiin Wikipediaan ja Wikeihin. Pelaamistakin kokeiltiin. Kurssilaisten näköinen kurssi Kurssin perusidea on sama kuin sosiaalisessa mediassa yleensäkin. Osanottajien parviälyn annetaan muokata ja monipuolistaa sen sisältöä. Kuvatekstin markkeerausteksti Kurssilaiset muodostivat ryhmiä, auttoivat toisiaan, kysyivät kohtaamistaan pulmista ja ne neuvoivat, jotka osasivat, tietenkin myös ohjaajat. Ohjaajat laativat tehtävät vasta kurssin aikana, joten siihen asti käyty keskustelu ja kurssilaisten kiinnostuksen kohteet ohjasivat sitäkin sisältöä. Kurssilaiset tuottivat muutenkin itse suuren osan materiaalista blogeina, puheenvuoroina, chatteinä jne., Mace kertoo. Esiin nousi paljon yksityiskohtia, jotka eivät suoranaisesti kuuluneet kurssiin, kuten miten blogipalvelun taustakuvan tai sivun ulkonäön voi vaihtaa. Annoimme paljon linkkejä ulkopuolisiin materiaaleihin niistä aiheista, jotka keskustelussa nousivat esiin. Oppimisen tuskaa ja hauskanpitoa Kurssi ei ole mikään läpihuutojuttu. Ensimmäisen kurssin aloitti 80, mutta vain 28 suoritti sen loppuun. Verkkokurssien yleinen haitta on suuri keskeytysprosentti, suurin etu etteivät ne ole paikkaan ja osittain ei aikaankaan sidottuja. Kurssin aikana irrallisista osanottajista kehkeytyi aito sosiaalinen ryhmä. Oli paljon keskinäistä hauskan pitoa, sehän on yksi sosiaalisen median herkuista. Mutta törmäsimme myös oppimisen tuskaan. Jotkut kurssilaiset jaksoivat ährätä jonkun vaikean pulman kanssa koko kurssin ajan, kunnes ratkaisu löytyi. Kommenteista päätellen kipukynnys ylittyi pahimpina jaksoina. Se osoitti, että kurssilaisten mielissä oli isojakin prosesseja meneillään, uudet tiedot pakottavat vanhatkin uuteen järjestykseen. Tätä hauskuutta ja pientä tuskaakin on tarjolla kaikille: ja Nämä kurssit on räätälöity kirjastoammattilaisille, mutta niitä voidaan soveltaa eri kohderyhmille. Kirjastoseuran tietopaketti

6 Kuvatekstin markkeerausteksti 6 Kirjastoseuran tietopaketti 2010

7 PALEFACE JA STEEN1 OPASTAVAT NUORIARajut kokemukset rap-riimeiksi Yhteiskunta ja omat rankat kokemukset saavat kyytiä Harvialan nuorisokodin Räpätessä roiskuu -projektissa. Nuoret kanavoivat vihansa ja ahdistuksensa musiikkiin, jossa sana on vapaa. Kun tunteille on annettu nimi, niistä on helpompi puhua. Teksti Reetta Saine lasten- ja nuortenkirjastonhoitaja, Pirkkala Vuosi sitten aloitettiin Harvialan koulukodissa Räpätessä roiskuu projekti, jonka tarkoituksena on antaa nuorille mahdollisuus ilmaista tunteitaan rap-musiikin keinoin. Hanke on osa laajaa kokonaisuutta, jossa tutkitaan huostaan otettuja lapsia. Taidelähtöistä toimintaa on käytetty nuorten tukemisessa on useita vuosia. Valokuvaus, tarinallisuus, teatteri ja musiikki ovat hyviä keinoja tukea tunneilmaisua, sanoo tutkija Päivi Känkänen THL:stä. Vetäjäksi pyydettiin Palefacea ja matkan varrella mukaan hyppäsi myös Steen1 molemmat tunnettuja suomalaisia räp-muusikoita. Miehet ovat olleet ennenkin mukana nuorille suunnatuissa workshopeissa. Me tullaan vähän sivusta eikä olla suorassa auktoriteettisuhteessa nuoriin, kommentoivat vetäjät. Lisäksi yhteistyö starojen kanssa tukee poikien omanarvontuntoa: minä olen arvokas, ansaitsen jotain näin hienoa, Päivi Känkänen lisää. Tapaamisia oli läpi talven lähes viikoittain. Niissä tuotettiin tekstejä ja äänitettiin omaa materiaalia studio-olosuhteissa. Kehitys on ollut ihan mieletöntä, Steen1 kehuu. Sarjahäviäjät voittavat Yksi yhteiskunnan suurimmista ongelmista on Palefacen mielestä redundantti koulujärjestelmä, joka toistaa luokkajakoa ja autoritaarista yhteiskuntaa. Koulu suosii turpa kiinni ja muista ihmisiä. Steen1 nostaa esiin tuloerojen kasvun ja yhteiskunnallisten arvojen koventumisen. Yhteiskunta on tehnyt monista lapsista sarjahäviäjiä, serial losers, joilla ei tunnu olevan mitään arvoa, kritisoi Paleface. Mokailut johtavat suoraviivaisesti sanktioihin, ja tarpeelliset onnistumisen kokemukset jäävät puuttumaan. Nämä ovat meidän maailmamme unohdettuja tyyppejä. Niitä, jotka heijastavat ja - jos asian edessä nostetaan kädet pystyyn myöhemmin aiheuttavat yhteiskuntamme isoja ongelmia, Paleface jatkaa. Steen1 kuvailee poikia kundeiksi, jotka riimittelevät lähiöiden rappioromantiikan sijasta raskaita juttuja omasta elämästään. Monen nuorisotalon ovella nuoret puhallutetaan ja ongelmatapaukset tunnetaan jo etukäteen. Kuitenkin juuri syrjäytymisvaarassa olevat lapset tarvitsisivat eniten turvapaikkaa. Kukaan ei tahdo puhua tai viettää aikaa tällaisten nuorten kanssa. Niille lapsille sossu on osa järjestelmää ja vanhemmat perseestä. Kyllä mulla on mieletön rispekti alalla työskenteleviä tyyppejä kohtaan, sanoo Paleface. THL tukee toimintaa, jonka tarkoituksena on myös rohkaista henkilökuntaa käyttämään taidelähtöisiä menetelmiä työssään, tuoda taidetta arkeen, kommentoi Känkänen. Hatkaherkät sitoutuvat Sääli ei auta ketään, vaan muutos löytyy toiminnan kautta. Projektissa ohjaajan, aikuisen roolissa korostui inspirointi, rohkaisu ja riimitekninen tuki. Varsinainen vastuu meillä oli siitä, että kirjoitus/nauhoitussessioista jäisi pojille myönteinen kokemus, jonka haluaisi tehdä uudelleen, kertoo Steen1. Projektiin osallistuvat nuoret ovat yläasteikäisiä poikia, joiden lähtökohdat ovat rankat: huostaanottoja, käyttäytymishäiriöitä, erilaisia laitoksia ja perheongelmia. Niiden elämä on käymistilassa, muotoilee Paleface kauniisti eikä aivan ilman ironiaa. Kundien sitoutuminen juttuun ravisteli, kertoo Steen1. Kun pyysi seuraavaksi viikoksi riimejä, ne olivat aina valmiina, ja jätkät tekivät hommat omalla ajallaan ilman valvontaa. Aluksi musiikin tekeminen oli ehkä välineellistä kukapa ei haluaisi olla rokkitähti mutta vähitellen onnistumisen kokemukset ja itseilmaisusta saatu mielihyvä lisäsivät osallistumisintoa. Saavutus tämäkin, sillä samoja poikia kuvataan kirjainyhdistelmällä HH HatkaHerkkä. Jos ei kiinnosta, lähdetään pois. Kirjastoseuran tietopaketti

8 Kuvatekstin markkeerausteksti Sopeutuminen syvästi sairaaseen yhteiskuntaan ei ole välttämättä osoitus ihmisen terveydestä. J.Krishnamurti Rapin kynnys on matala, katu-uskottavuus korkea Tärkeintä jutussa oli se, että mitään ei tarvinnut osata etukäteen. Bändikerhot ja muu taidelähtöinen toiminta on hienoa, mutta se vaatii aina jonkinlaista perusosaamista. Kirjoituskursseilla ei lukihäiriöinen nauti ja bändeilyssäkin pitää osata ainakin se kolme sointua., sanoo Paleface. Puhua osaavat kaikki, osa soittaa suutaan hyvinkin lahjakkaasti. Lisäksi rap-musiikki on pojille katu-uskottava tapa käsitellä ongelmiaan verrattuna vaikkapa päiväkirjan kirjoittamiseen, kommentoi Känkänen. Tyypillinen rap-kokoontuminen oli osa koulupäivää. Usein se alkoi poikien tokaisulla: Hoitsut vittuun. Samalla poistettiin arvottaminen sekä moralisointi. Yhdessä kuunneltiin ja etsittiin erilaisia biittejä, hahmoteltiin uusia tapoja puhua ja tietenkin kirjoitettiin. Ihan ensimmäinen tavoite oli se, että kaikki pystyy kirjoittamaan neljä tahtia räppiä. Se on kaksi riimiä. Kun neljä tyyppiä kirjoittaa jokainen neljä tahtia, valmiina on 16 tahtia eli säkeistö. Siihen vaan kertsi ja hei, meillä on biisi! kertoo Paleface. Kokemukset taipuvat riimeiksi Aluksi biisien teko oli lähinnä omien suosikkien kopioimista. Kun kirjoittamista jatkettiin, alkoi jokaisen oma ääni löytyä vähitel- len. Vaikka sanoja laittaa peräkkäin aluksi puoliväkisin, löytyy vähitellen flow, keskittyneen luovuuden tila ja tulosta alkaa syntyä. Lopulta voidaan päätyä hyvinkin syvälle. Hiiri rotanloukossa räppäsi itsestään eräs poika palattuaan laitoksesta, jonka muut asukkaat olivat muutamaa astetta rankempaa kastia. Projektin tarkoituksena on tukea nuoria käymään läpi omia kokemuksiaan, prosessoimaan niitä sekä antamaan tunteille ja tapahtumille nimiä. Kun vaikea asia on nimetty, sitä on helpompi käsitellä ja siitä pystyy puhumaan. Aluksi poikien biisit olivat täynnä poliittista vihaa ja järjestelmänvastaisuutta, mutta myöhemmin niissä alkoi pilkahdella myös henkilökohtaisia sävyjä, kommentoi Steen1. Paleface jatkaa: Biisien teko ja mikkiin huutaminen ovat turvallinen tapa ventiloida turhaumia. Kaikesta saa puhua, mitä tahansa saa sanoa. Kaikki otetaan vastaan eikä rajoituksia ole. Toisen kokemusta ei saa eikä voi - kieltää. Sanoitusten kautta nuoret lähtevät myös hakemaan perustellun kriittistä asennetta maailmaan. Biiseissä yhteiskunnallinen ja henkilökohtainen puoli liittyvät yhteen ainakin silloin, jos kokee olevansa osa yhteiskuntaa. Kaikki eivät koe, sanoo Steen1. Sopeutuminen syvästi sairaaseen yhteiskuntaan ei ole välttämättä osoitus ihmisen terveydestä, siteeraa Paleface J. Krishnamurtia. Rap riittävän aggressiivista Rap-tekstien aggressiivisuus on puhuttanut julkisuudessa. Paleface vertaa rappia, suunsoittoa kitaransoittoon: Ei kukaan sano kitaristille, että älä hei soita säröllä. On ihan sama, vetääkö kitarasta viihteellisen vibran vai kakofonisen riitasoinnun pääasia, että kitara soi! Samalla tavalla sanat ovat soundeja. Nollatoleranssi on pahasta ja opettaa suhteettomuutta. Kundien sisällä oleva massiivinen viha ja ahdistus purkautuu aina jollain tavalla, muistuttaa Steen1. Vihan purkaminen taiteen kautta on tervettä, puhdistavaa ja vaaratonta - mieluummin paperilla ja mikrofoniin kuin ympäristöön ja toisiin ihmisiin. Tavoitteita syntyy Ensimmäisen oman biisin tekeminen ja kuunteleminen oli monelle pojalle mahtava kokemus. Eka jätkät oli ihan polleana biisistä ja luukuttivat sitä edestakaisin, kuvailee Paleface. Vähitellen vaatimustaso nousi ja itsekritiikki kasvoi. Onnistuminen haastoi yrittämään parempaa. Tää on paska, mä haluan tehdä paremman! Olennaista on se, että tekijä pystyy arvioimaan toimintaansa kriittisesti ja tietää pystyvänsä harjoittelulla parempaan. Näillä tyypeillä on suuria vaikeuksia selvitä edes nykypäivästä saati sitten hahmottaa tulevaisuutta. Jo jako eilinen-tämä päivähuominen ei ollut kaikille itsestäänselvyys. Kun siihen vertaa yhden nuoren kommenttia: Mä meen kahden vuoden päästä räpin SMkisoihin, ollaan jo pitkällä. sanoo Paleface. Nuoret merkityksellistävät tulevaisuuttaan ja asettavat tavoitteita, joita kohti pyrkiä. Pojat oppivat myös arvostamaan toistensa työtä ja antamaan keskittymisrauhan toisilleen. Poikien tekemistä biiseistä kootaan parhaillaan levyä ja projektista tehty dokumentti tulee elokuvateatterilevitykseen syksyn aikana. Lisäksi on suunnitteilla rap-musiikkia ja teatteria yhdistävä esitys Hämeenlinnan Miniteatterin kanssa. 8 Kirjastoseuran tietopaketti 2010

9 TULEVAISUUDEN KIRJASTO Teksti ja kuvat Niilo Sevänen projektityöntekijä, Mediamaja, Kouvola Kuvatekstin markkeerausteksti Perinteiset kirjaston tarjoamat palvelut eivät välttämättä kiinnosta nuoria maahanmuuttajia, ne voivat olla heille outoja. Tarvitaan aivan uudenlaista toimintaa. Kouvolan maakuntakirjaston Mediamaja-hanke tarjoaa mm. videokuvausta, animaation tekoa, luovaa kirjoittamista, mediakasvatusta, kuvankäsittelyä ja musiikkia. Osaamista hankittiin Mediamajan monipuolisen toiminnan mahdollistaa se, että hankkeeseen on palkattu henkilökuntaa myös kirjastoammattilaisten ulkopuolelta. Näin kirjastoon on saatu uudenlaista osaamista. Hanketta vetää pedagoginen informaatikko Heli Metsä (FM). Projektityöntekijöinä toimivat Harri Pikka (insinööri, medianomi, muusikko), Elina Beekmann (animaattori ja lavastaja Viron taideakatemiasta) sekä Niilo Sevänen (FM, muusikko). Henkilökunnan apuna on työharjoittelua tekeviä opiskelijoita, joita mahdollisuuksien mukaan otetaan Mediamajaan. Tilat ja välineet tehokkaassa käytössä Mediamajan käytössä on noin 200 neliön tila kirjaston alakerrassa. Muusta kirjastosta hieman erillään oleva sijainti mahdollistaa monipuolisen toiminnan järjestämisen. Kurssien ja luentojen lisäksi Mediamajassa on tarjolla esimerkiksi konsertteja, näyttelyitä, kirjailijavieraita ja peli-iltoja. Pöydät, tuolit ja esiintymislavan rakenteet ovat helposti liikuteltavissa, joten tila muuntuu nopeasti tapahtumasta toiseen. Mediamajassa on myös runsaasti tilaa pelkkään oleiluun. Tavoitteena on rento, olohuonemainen tunnelma. Yhteistyö paikallisten oppilaitosten kanssa on sujunut hienosti, ja Mediamaja onkin päivisin yleensä varattu opetuskäyttöön. Varsinkin äidinkielen, musiikin ja kuvaamataidon opettajat ovat käyttäneet uusia palveluita hyväkseen. Mediamajalla on käytössään laitteistoa ja ohjelmistoja, jotka antavat aivan uudenlaisia mahdollisuuksia opetukseen. Takahuoneeseen on rakennettu äänitysstudio, jossa voidaan nauhoittaa ja editoida musiikkia. Lisäksi Mediamajan varustukseen kuuluu mm. kolme videokameraa ja kuusi kannettavaa tietokonetta. Jokaisessa koneessa on ohjelmistot kuvan ja äänen käsittelylle, mikä on kätevää opetustilanteessa. Kaikki laitteisto myös liikkuu helposti mukana, joten kuvauksia ja äänityksiä voidaan lähteä tekemään tarvittaessa vaikka kouluille. Kaikille avoin Iltapäivisin Mediamajassa on avoimet ovet. Kuka tahansa voi tulla paikan päälle käyttämään tietokoneita, pelaamaan konsoli- ja lautapelejä, soittamaan kitaraa ja bassoa, tai makailemaan säkkituoleilla. Jos nuoret haluavat vaikkapa tulla harjoittelemaan animaation tekemistä, saa Mediamajasta neuvoa ja opastusta. Ideana on, että Mediamajaan voi tulla koulun jälkeen viihtymään ja oppimaan. Laitteistoa on myös mahdollista saada lainaan lyhyeksi ajaksi. Esimerkiksi skeittausvideoita kuvanneet nuoret ovat lainailleet videokameraa. Kaikki toiminta Mediamajassa on asiakkaille ilmaista. Mediamajan ei ole tarkoitus jämähtää Kouvolan pääkirjastolle, vaan toimintaa pyritään viemään myös sivukirjastoihin. Esimerkiksi Nintendo Wii:n kanssa tehty pelikiertue on ollut suosittu tapahtuma monessa syrjäisemmässä kirjastopisteessä. Mediamaja osallistuu myös erilaisiin nuorten tapahtumiin ja kulttuuririentoihin ympäri kaupunkia. Tavoitteena on mennä aktiivisesti ihmisten luokse, eikä vain jäädä odottelemaan asiakkaita kirjastolle. Mediamaja saa rahoituksensa EU:n sosiaalirahastolta. Hanke kestää vuoden 2011 loppuun. Jatkorahoitus on vielä auki, mutta kaupungin eri toimijoiden keskuudessa on vahva tahto toiminnan jatkamiselle Kirjastoseuran tietopaketti

10 Mitä nuoret verkossa puuhaavat? Ovatko vanhemmat ollenkaan jyvällä missä mennään? Tietävätkö nuoret mikä on turvallista ja mikä ei? Kysymme tätä nuorilta itseltään, saimme rehellisiä vastauksia ja tukun hyviä neuvoja vanhemmille, siitä miten nuorten netin käyttöön pitäisi suhtautua. Teksti ja kuvat Seppo Verho Munako kanaa viisaampi? Kun Jyväskylän seudulla kymmenen vuotta sitten kysyttiin mitä nuoret haluaisivat tehdä, he valitsivat verkkolehden toimittamisen. Syntyi Painovirhe, nuorten oma verkkolehti. Sen nykyisellä toimituksella oli viimeinen palaveri ennen kesää, he suostuivat uhraamaan siitä osan kertoakseen millaisia on heidän mediakäyttönsä ja mediataitonsa. Istuimme iloisesti pulppuavan joukon kanssa ensin Elosen kahvilassa juttelemassa ja vaelsimme lopuksi paisteiseen Kirkkopuistoon ottamaan ryhmäkuvaa. Tekemällä oppii Nuoret ovat mukana Painovirheen toimituksessa monista syistä. Päätoimittaja Taija Kolehmainen haluaa vaikuttaa, hän toimii myös nuorisovaltuustossa. Riina Nygrén pitää kirjoittamisesta, hänelle on suositeltu toimittajan ammattia. Lasse Kivikästä puolestaan houkuttavat videot ja niiden tekeminen. Noora Karloa kiinnostavat kuvat ja niiden muokkaaminen. Petteri Karjalainen halusi nähdä sisältä päin, millaista toimittaminen on. Osa ryhmän mediataidoista on peräisin koulusta. Mediakasvatus tulee läpi monessa aineessa, vaikka se ei varsinainen oppiaine ole, sanoo Petteri Karjalainen. Ryhmä siis tunnistaa koulussa annetun mediakasvatuksen. Tämän joukon varsinainen mediakoulu on kuitenkin ollut Painovirheen toimitus, itse tekemällä oppii parhaiten. On tehokas journalismin pikakurssi kahlata isoa aineistoa läpi, miettiä mikä siinä kiinnostaisi ja yrittää sitten tarjoilla sitä ymmärrettävässä, tiiviissä ja houkuttelevassa muodossa lukijoille. Hyvin pian kirkastuu, että aina kun tiivistää, on suuri vaara myös vääristää. Itse tekemällä huomaa, että joka asiassa on kiinnostavia kulmia ja tietolähteitä, joita lähelle toimittaja ei pääse. On myös yksityisiä asioita, joita lähelle ei pidäkään mennä, se särkisi jotain. Aina on myös pieni pelko, että tekstissä on jotain väärin, vaikka kuinka olisi yrittänyt ymmärtää. Ei voi tehdä itseään fiksumpaa juttua, vaikka haastateltava olisi nobelisti. Toimittaja voi kirjoittaa vain sen minkä itsekin ymmärtää. Se on vakava rajoite. Kun itse kokee nämä, on helpompi suhtautua kriittisesti muiden tekemiin juttuihin ja nähdä niiden sudenkuopat. Oman toimituksen lisäksi painovirheläiset ovat päässeet tutustumaan ja työskentelemään myös oikeissa toimituksissa. Saimme olla pari päivää töissä Yleisradion toimituksessa ja vierailimme Iltasanomissa ja Nelosmediassa. Näistä käynneistä oppi paljon, Petteri Karjalainen muistelee kohokohtia. Meillä on ollut kurssejakin, esimerkiksi mediakriittisyydestä. Myös videoiden kuvausta ja editointia on opetettu, kertoo projektisihteeri Esa Linna. Verkossa ollaan aktiivisia Kun nuoret kertovat omista mediatottumuksistaan, seassa vilahtelee keski-ikäisellekin tuttuja juttuja. Aika moni lukee joka aamu Keski-Suomalaisen, joku Hesarinkin. Petteri Karjalainen seuraa myös Talouselämää. Televisio kuuluu monen tottumuksiin etenkin illansuussa, samoin vanhemmillekin jo tutut Youtube ja Facebook. Nuorilla on kuitenkin ihan erityinen suhde nettiin. Siellä vietetään paljon aikaa, useimmat päivittäin. Moni tapailee tuttuja Irc-galleriassa. Tästä ryhmästä vain pari mainitsee pelaamisen, mutta sitäkin he harrastavat. Lasse Kivikäs ja Riina Nygrén seuraavat maailman asioita lähes yksinomaan sähköisesti, he eivät lue paperisia 10 Kirjastoseuran tietopaketti 2010

11 Asettakaa rajat ja pitäkää niistä kiinni. Viettäkää aikaa netissä nuorten kanssa ja oppikaa tietämään mitä he siellä kohtaavat ja luottamaan heihin. sanomalehtiä oikeastaan ollenkaan. Taija Kolehmaisella ei puolestaan ole televisiota lainkaan. Nettikin voi merkitä montaa asiaa. Riina Nygrénille on yhteydenpito kavereihin keskeinen juttu. Netistä aina selviää mitä kavereilla on meneillään, onko siviilisääty vaikka vaihtumassa, hän naureskelee. Petterille Karjalaiselle sen sijaan kaverit eivät ole verkon tärkein anti, vaan tieto. Verkossa on valtavasti tietoa, sieltä voi ladata tietopaketteja ja opiskelutehtäviä eri aiheista. Myös kielitaitoa on helppoa treenata ja pitää yhteyttä ulkomaisiin kavereihin, hän sanoo. Verkkoviestintä tarjoaa nuorille mahdollisuuden olla aktiivisia: he opiskelevat, pelaavat ja seurustelevat siellä. Riina pitää kolmea blogia, Noora muokkaa kuvia, Lasse videoita, Petteri opiskelee. Kaikki toimittavat Painovirhettä. He tekevät itse, eivät ole vain passiivisia vastaanottajia. Verkossa on kaikkea sitä mitä elämässäkin, mutta ei koko elämä. Oikea elämä tapahtuu oikeassa todellisuudessa, kaikkien medioiden ulkopuolella, kiteyttää Petteri Karjalainen. Jos pakenee mediaan elämää, se ei ole hyvä asia. Vaara vaanii Näillä nuorilla on tavallista paremmat mediataidot. He ovat mediamaailmassa kuin kotonaan, eivät eksyksissä, eivätkä peloissaan. Mutta asia ei aina ole ollut näin, nämäkin taidot on ansaittava. Verkkoviestinnän kehitys on ollut nopeaa. Ei netti meillekään ollut ihan alussa arkipäiväinen asia, Petteri Karjalainen muistuttaa. Silloin verkon vaaratkin olivat todellisempia kuin nyt. En tajunnut alussa, että yllättävillä palkinnoilla houkuteltiin vain klikkaamaan haittaohjelmaa, Taija Kolehmainen muistaa. Googlen kuvahaussa on joskus tullut yllätyksiä, olen törmännyt kuviin, joita en olisi halunnut nähdä. Erään kaverini unelmien nainen osoittautuikin keski-ikäiseksi mieheksi. Verkossa on ihan oikeasti tyyppejä, jotka yrittävät houkutella ties mihin, Petteri Karjalainen kertoo. Keskustelupalstoilla tyhmyys tiivistyy, kirjoitetaan paljon ihan soopaa. Yritetään kyykyttää muita ja saada viimeinen sana. Ei se ole oikeata keskustelua, Petteri jatkaa. Pahinta on, että omat möläykset säilyvät netissä ikuisesti, sieltä ei saa mitään pois, Riina Nygrén muistuttaa. Verkkotyhmyys tiivistyy myös tekijänoikeuksien kunnioittamisessa. Nuoret tunnustavat, että tässä asiassa laillisuuden aita on usein liian matala. Ole kiinnostunut, älä kyttää Paras rokote median vaaroja vastaan on nuorten mielestä tieto, vaaroista pitää kertoa. He nostavat kotikasvatuksen ykkösvaikuttajaksi, mutta eivät oikein usko vanhempien osaamiseen. Vanhemmilla ei ole realistista kuvaa nuorten nettikäyttäytymisestä, se on vinoutunut kauhukuvan suuntaan. He vain haluavat rajoittaa netissä oloa, ottamatta selvää sen tarkemmin. Heidän pitäisi olla oikeasti kiinnostuneita siitä mitä nuoret netissä tekevät, mutta ei kytätä, se ei ole oikea keino, sanoo Riina Nygrén. Hän on ollut tekemässä selvitystä vanhempien käsityksistä nuorten verkkokäyttäytymisestä. Petteri Karjalainen innostuu Dr. Phil tyyliseen hiukan ilkikuriseen saarnaan kaikille vanhemmille: Kaikki lähtee kasvatuksesta ja teistä vanhemmista. Jos vanhat kunnon oikea ja väärä ovat selvillä, se auttaa nuorta elämässä ja mediassa. Asettakaa rajat ja pitäkää niistä kiinni. Viettäkää aikaa netissä nuorten kanssa ja oppikaa tietämään mitä he siellä kohtaavat ja luottamaan heihin. Ja muistakaa, että lopulta jokainen nuoren teko on hänen oma valintansa. Näissä nettiasioissa on nähty sekin ihme, että muna on usein kanaa viisaampi. Silti nuoret kaipaavat rajoja, vanhempien kiinnostusta ja tukea. Painovirhe Painovirhe on Jyväskylän seudun kahdeksan kunnan nuorten verkkolehti. Mukana ovat Hankasalmi, Jyväskylä, Keuruu, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Äänekoski. Julkaisija on Jyväskylän kaupungin nuorisopalvelut, projektisihteerinä Esa Linna. Päätoimittaja on Taija Kolehmainen ja toimitukseen kuuluu kolmattakymmentä nuorta. Vuoden mittaan sivustossa on ollut n kävijää. Lehdessä on uutisia, arvosteluja, bändiesittelyjä, elokuvaesittelyjä, tarinoita, runoja, videoita, kuvia ym. Kirjastoseuran tietopaketti

12 Mediakoulussa mielikuvitus saa siivet Sammon koulun 9. luokan oppilaat ovat täynnä intoa. He ovat päässeet tekemään omassa koulussaan videoita, mutta Tampereen mediakoulun tilat ja laitteet ovat tietysti aivan toisella tasolla. Luokka jakaantuu neljään ryhmään, jotka alkavat kukin työstää omaa videotaan. Teksti: Ritva Hokka-Ahti Mediapedagogi Jukka Haveri rientää säätämään valoja ja neuvoo samalla kameran suuntaamisessa, kuvattavan asettelussa ja tehosteiden käytössä. Työskentely mediakoulussa lähtee ruohonjuuritasolta, sinne tullaan oppimaan perusasioita ja tekemään itse. Tavoitteena oppia ja erottua Alisa Piirainen on valmistanut ennakkoon savihahmon, joka sijoitetaan pöydälle mahtuviin lavasteisiin. Alisa on mukana kaksivuotisella viestintälinjalla, ja harkitsee vakavasti opiskelua ja työtä elokuvan parissa. Tykkään ohjata ja näytellä, hän kertoo. Alisa pyrkii seuraavaksi Tampereen yhteiskoulun lukion elokuvataiteen linjalle. Hänen suuri haaveensa on päästä joskus Teatterikorkeakouluun. Alisa on mediakoulussa oppinut käyttämään erilaisia ohjelmia sekä tekniikkaa. Hän on ollut aikaisemminkin mukana kahdessa videoprojektissa, joten kokemuksia on karttunut. Tavoitteena on tehdä jotain erilaista, erottua joukosta. Viestintälinjalla ja mediakoulussa olen oppinut paljon hyvän elokuvan ominaisuuksista. Dokumentti haastoi ajattelemaan Kimpassa Alisan kanssa savianimaatiota ovat tekemässä Netta Anttalainen ja Pekka Turunen. Koulussa he ovat tehneet ryhmätyönä Kasvisruoka dokumentin, jossa kaikki söivät viikon ajan pelkästään kasvisruokaa. Neljän nuoren porukka kuvasi vuorollaan omissa kodeissaan, ja asiantuntija-apua saatiin mm. koulun terveystiedon opettajalta. Pekka Turunen kertoo, että kokemus oli uusi ja haastava. Se lähti liikkeelle kokeilunhalusta ja ryhmän yhden jäsenen ideasta. Sitoutuminen päämäärään oli kuitenkin vaikeinta. Oli vaan suoriuduttava siitä, mitä oli päätetty tehdä. Myös Netta Anttalainen piti filmin tekemistä ajatuksia herättävänä. Elämäntavan muutos herätti ajattelemaan. Se oli todella haastavaa, vaikka kasvissyönti ei jatkunutkaan viikkoa pidempään. Tosi, tosi kiinnostavaa. Parhaillaan dokumenttia ollaan viimeistelemässä esityskuntoon ja se esitetään Sammon koulussa lukuvuoden päättäjäisten aikaan. Alisa ja Netta ovat olleet mukana musiikkivideossa, joka tehtiin laajemmalla porukalla. Tekijöinä olivat Sammon koulun oppilaiden lisäksi muista kouluista tulleita avustajia. Tytöt kertovat, että video keskittyi paranormaaliuteen. Kuvaukset tehtiin Tampereen tulitikkutehtaan vanhoissa tiloissa, ilman sähköä tai muita mukavuuksia. Kaikki mitä tarvittiin täytyi tuoda ja hankkia itse, joten videon syntyprosessista opittiin paljon. Museokin tarvitsee tekijöitä Av-maailmaa voi hyödyntää koulussa, vakuuttaa Haveri, joka on itsekin työskennellyt opettajana. Hän kertoo mediakoulun toimintakulttuurista, jossa opettaja ja Haveri tekevät työtä parina. Tällä kertaa mukana on äidinkielen opettaja Outi Halkola Sammon koulusta. Halkola kertoo, että viestinnän suosio on jatkunut tasaisena. Nykyään koulussa tehdään oppilaiden itse kehittelemistä aiheista noin 30 animaatiota vuodessa. Jukka Haveri on työskennellyt mediakoulutuksen parissa vuodesta 2007, ja helmikuussa 2010 perustettiin Tampereen mediakoulu. Mediakoulu toimii Mediamuseo Rupriikin yhteydessä omissa vuokratiloissaan. Haveri näkee yhteyksien museoon tuovan toiminnalle merkittävää lisäarvoa. Museopalvelut kaipaavat myös opetustoimintaa. Nekin pitävät oppilaiden itse tekemistä tärkeänä. Haverin työ on pioneerityötä ja joskus yksinäistä. Verkostoituminen ja yhteistyökuviot pitävät yllä kontakteja ja liittävät mediakoulun osaksi isompaa kasvatuksen kenttää. Kerran kuukaudessa mediakoulussa pidetään avoin kokous, johon kaikki halukkaat koulumaailmasta voivat osallistua. Pikkuhiljaa avoimet kokoukset ovat alkaneet löytää paikkansa ja herättäneet kiinnostusta. Haveri pitää niitä hyvänä tapana toimia ja löytää yhteistyön vahvuuksia. Ei kerralla liian paljoa Jukka Haveri miettii, että oppilaiden pitää saada onnistumisen kokemuksia ja päästä kokeilemaan asioita. Tärkeää on myös kokea, ettei ole aina pakko onnistua. Nykyään asiat annetaan oppilaille liian valmiina. Sen sijaan pitäisi haastaa oppilaat ajattelemaan, miten omaan elämäänsä voi vaikuttaa. Ja sekin täytyy muistaa, että kerralla ei voi ottaa vastaan liian paljon. Mediakasvatuksen sisällöt ovat mediakoulussa selkeät. Siellä tarkastellaan mediaa ilmaisukanavana, oppimateriaalina ja välineenä. Näitä sisältöjä toteutetaan tekemällä itse, toimittamalla aineistoa sekä tarkastelemalla ympäristöä. Erityisen tärkeää on sisältöjen lisäksi oppia kriittistä ajattelua. Tällä hetkellä mediakoulua hyödyntävät eniten taideaineet, musiikki ja äidinkieli. Reaaliaineet eivät ole vielä löytäneet mediakouluun. Koulun on joka tapauksessa reagoitava 12 Kirjastoseuran tietopaketti 2010

13 muuttuvaan maailmaan ja annettava eväitä sitä varten, miettii Haveri. Hän näkee paljon uusia mahdollisuuksia median hyödyntämisessä kaikissa oppisisällöissä. Mediasalkut matkoilla Media ei ole väline, vaan muuta, pohdiskelee Haveri. Tekniikan hallitseminen on tärkeää, mutta silti tekniikka on vain toiminnan apuväline. On tärkeää, että ihmisiä rohkaistaan eri mediavälineiden käyttöön. Siksi laitteiden pitäisi olla mahdollisimman helppokäyttöisiä, vieläpä huomaamattomia. Tekniikka ei ole pääosassa, vaan välineenä jonkun asian saavuttamiseksi tai toteuttamiseksi. Haveri on kehitellyt mediasalkut, joista löytyvät kaikki opettajan tarvitsemat laitteet mediakasvatuksen toteuttamiseksi. Kaikkiaan salkkuja on kouluilla kierrossa 3 kappaletta. Ne sisältävät 2 tietokonetta, kamerat, kaiuttimet, mikit ja johdot, ulkoisen kovalevyn sekä ipodin. Salkku tarjoaa opettajalle oman työskentely-yksikön sekä lisäksi 5 työskentely-yksikköä oppilaille. Mediakoulu jalkautuu usein kouluille, ja silloin Haverilla on mukanaan mediasalkku. Salkun sisältö mahdollistaa mediataitojen perusopetuksen, mutta tärkeämpää on silti opettajan ja oppilaiden innostus ja tavoitteellisuus. Uskalletaan ajatella toisin Työssään Haveri on huomannut, että nuorilla on helppo tietotekniikka hallussaan, mutta muu onkin vaikeampaa. Nyt tehdään helppoja valintoja. Maailmassa on yhä enemmän valmiita asioita, joiden käyttöönotto on nopeaa ja vaivatonta. Helppoudesta tulee itsetarkoitus. Haveri ottaa esimerkiksi älypuhelimen, joka antaa nopeita vastauksia melkein mihin tahansa. Kaverien vaikutus nuoren elämään on merkittävä asia. Haveri näkee, että kaverisuhteet ovat vähitellen muuttuneet. Nuorten suhteissa ei enää ole pysyvyyttä, kuten elämässäkään ei välttämättä ole tavoitteellisuutta tai suunnitelmallisuutta. Nuori tuntee olevansa kaiken keskellä, eikä lähde siitä liikkeelle minnekään. Paljon on puhuttu siitä, että kouluilla ei ole riittävästi ajantasaista tietotekniikkaa tai sitä ei osata käyttää. Haveri on osittain samaa mieltä, mutta näkee esimerkiksi erityiset tietokoneluokat vanhahtavina tapoina työskennellä. Tietotekniikan pitää olla luokassa, opetuksen apuna ja käytössä kaiken aikaa. Jos kouluilla ei ole rahaa hankkia kalliita tietokoneita, ehdottaa Haveri arjen teknisten laitteiden hyödyntämistä. Esimerkiksi nykyiset kännykät ovat monipuolisia laitteita. Niitä voitaisiin hyödyntää monella tavalla opetuksessa. Niissä on aivan kelvolliset kamerat, mahdollisuus videointiin ja monilla on myös käytössä internet. Kaikilla nuorilla on jonkinlainen kännykkä, joten opiskelua voidaan tehdä ryhmänä. Tietotekniikan ei tarvitse olla kallista, vaan ennen kaikkea käytettävää. Monia asia on kiinni uudesta tavasta ajatella ja uskaltaa. Kirjastoseuran tietopaketti

14 MEDIABUSSI: Minulla on asiaa, kamera käyntiin Kirjastossa kuhisee. Pöydille on levitettynä laitteita. Ryhmä kaikenikäisiä ihmisiä tutkii videokameroita, osa on omia, osa projektin puolesta. Mikrofonin johto löytää kiinnityskohtansa, kuulokkeet kohottautuu korville ja suu toistaa yks kaks testatakseen kuuluvuuden. Kamera kiinnittyy jalustaan, lisävalo napsahtaa päälle ja hetki on valmis kertomaan kameralle omaa mieltään kutkuttavan tarinan. Teksti ja kuvat Maikki Kantola toimittaja ja mediakasvattaja, YLE Mediabussi Edellä kuvailtu on välähdys tulevasta, YLE:n mediabussin kiertämisestä ristiin rastiin Suomea pohjoisesta etelään laskeutuen. Reilun kolmen kuukauden kiertueella liikutaan mediakasvatuksen ja kansalaisaktivismin jalanjäljillä. Kirjastot ovat tärkeässä osassa mediabussin iltapäivävierailuja. Ideana vierailuissa on koota ihmisiä yhteen eri paikkakuntien kirjastoihin. Yhdistävänä tekijänä ihmisillä voi olla mm. kiinnostus videon tekemiseen tai mediakasvatukseen, halu oppia käyttämään laitteita tai oppia mediailmaisun lainalaisuuksia tai yksinkertaisesti tarve saada äänensä kuuluviin. Onko paikkakunnallasi asioita, jotka kismittävät tai ilmiöitä, jotka ansaitsevat kiitoksen? Haluatko esitellä jotain itsellesi tärkeää asiaa, herättää keskustelua tai ilmaista mielipiteesi? Jos huomaat nyökkääväsi tai olet 14 Kirjastoseuran tietopaketti 2010

15 Onko paikkakunnallasi asioita, jotka kismittävät tai ilmiöitä, jotka ansaitsevat kiitoksen? Haluatko esitellä jotain itsellesi tärkeää asiaa, herättää keskustelua tai ilmaista mielipiteesi? puhtaasti kiinnostunut mediasta, suunnista kirjastoon mediabussin vierailupäivänä. Silloin jokaisella on mahdollisuus saada äänensä kuuluviin ja kertoa oma tarinansa, huomionsa tai uutinen. Mieti siis aihe, josta haluat kertoa ja tee siitä avustuksellamme 20 sekunnin parin minuutin mittainen tarina. Tämä tarina voi olla henkilökohtainen mielipide, ilon- tai surunaihe, kannanotto, tietoisku, lyhyt dokumentti, tapahtuman seuranta tai henkilökoh- tainen kokemus. Oman aiheen voi toteuttaa uutisen muodossa, se voi olla myös animaatio, näytelty tarina tai esimerkiksi taiteen tai musiikin keinoin valmistettu video. Muotokieli voi olla perinteistä tai poikkitaiteellista ja rajoja rikkovaa. Se voi olla esimerkkinä siitä, minkä tyylisiä ohjelmia itse haluaisi katsoa televisiosta. Videoita nettiin Mediabussin vierailu on opetusta ja kannustusta videoiden tekemiseen. Kirjastoissa valmistuneet videot lähetetään YLE:n A-tuubi (yli 16 -vuotiaat) ja Mun uutiset (alle 16-vuotiaat) -nettisivustoille jatkamaan elämäänsä ja herättämään yleisempää keskustelua. Nämä nettisivustot ovat kuitenkin avoimia kaikille kansalaisille, vaikka ei pääsisi osallistumaan itse syksyn kiertueeseen. Jokainen voi tehdä myös omin avuin lyhyen ja mielellään alle 20 megatavun kokoisen videon ja lähettää sen eteenpäin. Huomioi kuitenkin videota tehdessä sekä kuvaamiseen että musiikin käyttöön liittyvät säännöt. Lähettämällä videon A-tuubiin tai Mun uutisiin vakuutat, että sinulla on kaikki tekijän- ja muut oikeudet lähettämääsi materiaaliin, on se sitten videota, valokuvia, musiikkia, tekstiä tai esityksiä. Tämä tarkoittaa sitä, että olet itse kuvannut tai muutoin luonut lähettämäsi videon. Sinulla pitää olla myös suostumus kaikilta videon luomiseen osallistuneilta tai siinä esiintyviltä henkilöiltä. On myös tärkeää muistaa kaiken aineiston osalta olla loukkaamatta kenenkään yksityisyyttä ja kunniaa. Lisätietoja videoiden, kuvien ja kirjoitusten lähettämisestä A-tuubiin ja Mun uutisiin löytyy YLE:n nettisivuilta fi/atuubi. Kirjastoseuran tietopaketti

16 Mediabussin reitillä YLE:n Mediabussi aloittaa syksyllä 2010 uuden kiertueen peruskouluissa, nuorisotaloissa ja kirjastoissa. Uutuutena kierrokseen kuuluvat koulujen lisäksi nuorisotalot ja kirjastot. Mediabussissa on laitteisto ja henkilökunta, joka auttaa välineiden käytössä. Idea kuitenkin on se, että jokainen oppii itse tekemään oman videonsa suunnittelusta kuvaamiseen ja editoimiseen asti. Aamupäivisin mediabussi tarjoaa mediatalon päivän kestävän vierailun peruskoulun luokkiin. Iltapäivisin toiminta laajenee koskemaan kaikkia ikäryhmiä. Tällöin kaikki ovat tervetulleita tulemaan kirjastoihin, nuorisotaloille tai mediapajoihin tekemään oman uutisen tai mielipidevideon. Opetus on maksutonta. Seuratkaa netistä bussin kulkua ja pysäkkejä ja tulkaa ennakkoluulottomasti mukaan tekemään videoita. Aamupäivisin tekemisen pääpainona kouluissa ovat uutiset. Valmiit teokset uutiset päätyvät YLE:n Mun uutiset nettisivustolle. Osasta uutisia koostetaan myöhemmin Teemalle viikoittain esitettävä uutislähetys. Iltapäiväkierroksella tehdyt mielipidevideot ovat nähtävissä YLE:n A-tuubi sivustolle. Miksi Mediabussi on YLE:n mediakasvatusta. Tarkoituksena on ohjata ja opastaa nuoria ja asiasta kiinnostuneita tekemään oma lyhyt mediailmaus. Itse tekemällä oppii ymmärtämään paremmin median maailmaa ja sen toimintamekanismeja. Mediabussin tavoitteena on myös saada kansalaisten oma ääni kuuluviin. Kiertueella innostetaan myös jatkamaan näiden kanavien hyödyntämistä, jotta ihmiset lähettäisivät omaehtoisesti videoitaan ja mielipiteitään YLE:n nettisivuille. Puserra A-tuubia yle.fi/atuubi A-tuubin asiaa ja asennetta -sivustolla puhututtaa tällä hetkellä suomalaisten käyttäytyminen nakkijonossa, aseet sekä ydinvoima. Mitkä asiat ovat sinun kielelläsi? Voit julkaista mielipiteesi ja ajatuksesi tai palautetta muiden julkaisuihin joko kirjoituksena, kuvana tai videona, jolloin viestisi leviää yleisölle ja herättää laajempaakin keskustelua. A-tuubi vastaanottaa myös palautetta ja juttuviestejä. Mun Uutiset yle.fi/munuutiset Mun uutiset on vuotiaille tarkoitettu sivusto, jonka pääosassa ovat nuorten itse tekemät ja kuvaamat videot. Sivusto tarjoaa julkaisupaikan uutisille, joiden aiheet ovat nuorten omasta maailmasta. Sivuston lisäksi Mun uutiset on samalle kohderyhmälle tarkoitettu, lokakuussa aloittava, kerran viikossa Teemalla ilmestyvä, tv-ohjelma. 16 Kirjastoseuran tietopaketti 2010

17 Nenä kiinni netissä Opettajat, nuorisoohjaajat ja kirjastoammattilaiset eivät aina oikein tiedä mitä nuoret netissä puuhaavat ja minkälaisia pelejä, keskustelufoorumeita ym. he suosivat. Tampereella kirjasto teki nuorten mediamaailmaa tutuksi viemällä sitä kouluihin ja kirjastoiin Nenä kiinni netissä projektin avulla. Teksti Mika Mustikkamäki projektisuunnittelija, Tampere Kuva Meeri Sipilä Nenä kiinni netissä suunnattiin alusta lähtien kirjaston ulkopuolelle. Syksyllä 2009 osallistujat olivat nenä kiinni netissä hankkeeseen mukaan lähteneiden ala- ja yläkoulujen tietokoneluokissa, ja keväällä 2010 kiertue vietiin koulujen ja kirjastojen pihamaille Netti-Nyssellä. Koulujen TVT-tiloissa oltiin ulkopuolisten toimijoiden teknisten ratkaisujen rajaamia, mikä hankaloitti sisältöjen ja toteutusten suunnittelua. Netti-Nyssen kaltainen liikkuva ja hyvin varustettu tila antoi kuitenkin omaehtoisemman toiminnan mahdollisuuden. Hyödynsimme esimerkiksi tietoliikenneratkaisuissa sekä Langattoman Tampereen WLAN-verkkoja että Netti-Nyssen auditoriomainen pientila toimi myös koululuokkaa intiimimpänä keskustelupaikkana. Nenä kiinni netissä tilaisuuksissa tutustuttiin hands on erilaisiin lasten ja nuorten verkkoyhteisöihin. Esivalmistelut oli tehty siten, että osallistujat pääsivät itse valitsemaan ja vaikuttamaan tilaisuuksien sisältöön, ja myös käyttämään haluamiaan verkkoyhteisöjä tarkoitusta varten luoduilla käyttäjätunnuksilla. Sisältöä arvioimaan Medialukutaidon näkökulmasta toiminnalla pyrittiin parantamaan erityisesti palveluihin pääsyn, sekä niiden sisältöjen arvioinnin mahdollisuuksia. Tällä pyrittiin helpottamaan vallalla olevaa digitaalisen kulttuurin kuilua, jossa vanhemmat ja muut nuorten kanssa toimijat eivät tunne tarpeeksi niitä prosesseja ja ympäristöjä, joiden välityksellä lasten ja nuorten merkitysmaailma erityisesti netissä rakentuu. Vanhempien kanssa keskustelu piirtyi paljolti mediavaikutuksilta suojelemisen, mediakäytön ajan, sekä menneen ja nykyisen leikki- ja pelikulttuurin erojen pohdinnalle. Myös järjestötyötä tekevien kanssa keskustelut liikkuivat tällä kentällä, joskin enemmän lastensuojeluun painottuen. Kirjastoammattilaisten kanssa diskurssi oli hieman toisenlainen: pohdittiin kirjaston ja informaation hallinnan ammattilaisuuden muutoksia ja haasteita, sekä erilaisten virtuaaliympäristöjen merkitystä kasvuiässä oleville kirjaston käyttäjille. Eri osallistujaryhmien kanssa pyrittiin läpikäytyjen esimerkkien ja keskustelun avulla syvempään ymmärrykseen verkkoyhteisöjen ilmiöistä. Kriittisiäkin äänenpainoja esiintyi, eikä nettikulttuuria haluttu välttämättä nähdä agenttina esimerkiksi kirjastotyön muutosvaatimuksille. Kirjasto osaa muutakin kuin kirjat Kirjasto sai toimijana hyvän vastaanoton Nenä kiinni netissä -kiertueesta. Erityisesti vanhempia miellytti tilaisuuksien avoin ilmapiiri, matala kynnys osallistumiseen, sekä mahdollisuus tuoda keskusteluun esimerkkejä oman perheen kokemuksista ja käytännöistä. Järjestötoimijoille kirjasto näyttäytyi palautteen mukaan joustavana yhteistyökumppanina. Monet osallistujista totesivat ajatelleensa ensimmäistä kertaa Nenä kiinni netissä -tilaisuudessa, että kirjaston asiantuntemus voi koskea muutakin kuin sen painettua kokoelmaa. Tapahtumiin osallistuneet kirjastolaiset toivoivat osaltaan lisää aihepiiriin ja sen rinnakkaisilmiöihin liittyvää koulutusta, joka voitaisiin tuoda helposti kirjastoja lähelle. Tässä mielessä liikkuva laboratoriomme Netti-Nysse oli erinomainen työväline. Nenä kiinni netissä: Tampereen kaupunginkirjasto järjesti syksyllä 2009 ja keväällä 2010 vanhemmille, kirjastohenkilökunnalle ja nuorisotyön järjestökentälle suunnatun Nenä kiinni netissä medialukutaitokiertueen. Osallistujia kiertueella oli yhteensä yli 120, ja tilaisuuksia järjestettiin sekä kouluilla että kirjaston internet-bussi Netti-Nyssessä. Koulujen kanssa tehtävä yhteistyö rakennettiin yhdessä rehtorien ja vanhempainyhdistysten kanssa. Toiminnan rahoitus saatiin Pirkanmaan kulttuurirahastolta. Kirjastoseuran tietopaketti

18 Kuvat ovat aina jonkun kertomia Onko valokuva tai uutisfilmi totta? Tutkija ja valokuvaaja Hanna Weselius sekä toimittaja Jyrki Saarikoski haluavat totuuden sijasta korostaa kuvien sisällössä olennaisuutta ja valintakriteerejä. Kuvat rakennetaan siinä missä tekstikin. Teksti Päivi Litmanen-Peitsala vontakameran kuvaa, joka sekin esittää vain rajatun osa tapahtumista, pohtii Hanna Weselius. Kuvaaja joutuu aina valitsemaan, mitä kuvaa. Yleensä työtä tehdään tilaajalle, jolloin viestintäväline on ennalta määritellyt, millaista kuvaa halutaan, toteaa Weselius. Ennalta suunnittelu onkin kaiken ammattimaisen kuvauksen työtapa. Vaikka tuntemattomiin oloihin lähtiessä ei tiedettäisi, mitä kuvattavaa tulee olemaan, tiedetään mitä haetaan. Välineen juttutyyppi ja kuvaperinne määrittelevät paljon työtavasta ja lopputuloksesta. Se on rajaus, joka toteutuu ennen kuin yhtään otosta on otettu. Henkilökuvat rakennetaan Hanna Weselius tekee parhaillaan väitöskirjaa aikakauslehtikuvista. Kuvaajana hän on työskennellyt hyvin erilaisissa ympäristöissä: Afganistanin kylissä, suomalaisissa hoitokodeissa sekä studiossa ja ihmisten kodeissa. Kuvien sisältö riippu paljon kunkin viestintävälineen kuvaperinteestä. Uutiskuvauksen traditio on, että kuva otetaan ikään kuin yllätyksenä. Kuitenkin esimerkiksi poliitikkojen tiedotustilaisuudet on rakennettu kuvaajia varten. Yleensä huippupoliitikoilla on stailaajat ja mediastrategit käytettävissään, joten sattumanvaraisilta näyttävät tilanteet ovat hyvinkin harkittuja, kertoo Weselius. Jos taas kuvataan poliitikkoa naistenlehtijuttuun, sattumanvaraisuutta ei edes tavoitella. Toimituksessa pohditaan hyvissä ajoin etukäteen, miten poliitikko halutaan esittää. Jos kyseessä on perhelehti, kuvataan perhees- Kuva ei koskaan puhu totta siinä mielessä, että se esittäisi maailman juuri sellaisena kuin se on. Kuvassa ei ole olemassa suoraa lainausta niin kuin äänessä tekstissä, jossa ihmisen puhe voidaan toistaa sellaisena kuin se esiintyi. Kuvamateriaalissa suorana lainauksena voisi pitää lähinnä leikkaamatonta valsä, jos muotilehti, kuvataan muotikuvien tapaan. Kuvatyyppi riippuu myös lehden visuaalisesta linjasta. Monilla lehdillä on kirjalliset ohjeet, kuinka kunkin juttutyypin kuvat otetaan. Jotta halutut asiat ilmenisivät kuvasta, pyritään ammattimaisessa kuvauksessa hiomaan pienetkin yksityiskohdat. Suunnittelu vie muutaman toimituskokouksen, vähintään puoli päivää hankitaan vaatteita ja tarvikkeita, ympäristöt harkitaan, valaistaan ja mahdollisestilavastetaankin. Meikkiin ja pukeutumiseen menee tunnista kahteen ja itse kuvaukseen puolesta päivästä päivään, kertoo Weselius. Kuvauksen kohteet eri asemassa Afganistanin kuvauksiani varten olin kehittänyt strategian, että kuvaan sikäläisiä naisia kuin suomalaiseen naistenlehteen. Se tuntui hämmentävän näyttelyni katsojia. Tyyli poikkesi kehitysmaiden ihmisten dokumenttikuvien traditiosta liikaa. Kehittelinkin kokemuksen pohjalta kolmiportaisen asteikon kuvauksen kohteen roolista, keroo Weselius. Alimmalla portaalla ovat pakolaiset ja telttakylien ihmiset. Heidän luokseen kuvaaja vain saapuu, nappaa kuvan ja mitään lupia tai nimiä ei kysellä. Tällöin kuvauksen kohde vain edustaa jotain ihmisryhmää. Toinen aste on sellainen, jossa kuvaaja juuri ja juuri ehtii kohdata kuvattavansa: hän kättelee ja kysyy nimen. Kolmas aste on se, että kuvattava saa itse päättää kuvan sisältöön liittyviä asioita. Tätä viimeistä käytetään länsimaisiin 18 Kirjastoseuran tietopaketti 2010

19 uvatekstin markkeerausteksti Kirjastoseuran tietopaketti

20 Kuvatekstin markkeerausteksti Afganistanissa päätin kuvata sikäläisiä naisia kuin suomalaiseen naistenlehteen. Se tuntui hämmentävän kuvien katsojia. kuvattaviin. Esimerkiksi toimitusjohtajat saavat päättää kuvistaan miltei kaiken. Kuvaaja vain näppää kuvan muiden suunnitteleman pohjalta. Ammattilaisen ottamia valokuvia katsoessa kannattaakin kiinnittää huomiota yksityiskohtiin ja kysyä, miksi juuri näin. Millaisessa roolissa kuvauksen kohde halutaan esittää, mistä sen voi päätellä? Valinnat eivät ole sattumanvaraisia. Totta vai olennaista Valinnasta puhuu myös Yleisradion monet kriisialuereportaasit tehnyt toimittaja Jyrki Saarikoski. Poikkeusolosuhteissa ensimmäinen kysymys yleensä on, minne voi ja saa mennä kuvamaan. Aina etsitään kiinnostavaksi arvioituja tilanteita ja paikkoja sen median kannalta, mihin ohjelmaa tehdään. Kysytään siis, mitä voidaan tehdä ja mistä syntyy kiinnostavaa materiaalia, kertoo Saarikoski uutistyöstä. Ennakkokäsitykset vaikuttavat uutisten sisältöön. Televisiokuvassa tapahtumisella ja liikkeellä on myös merkitystä. Kiinnostavaan kuvaan tarvitaan myös toimijoita, ihminen on ihmisistä aina kiinnostava. Niinpä suuretkin katastrofit voidaan henkilöidä yhteen yk- silöön: Pohjanmaan tulvakuvissa esiintyy kotinsa menettänyt yksinhuoltaja ja Thaimaan poliittinen kiista kiteytyy punaisiin ja keltaisiin paitoihin. Suomalainen ajankohtaisohjelma on yleensä hyvin maltillisesti kuvitettu, tunnetta ei vältellä, mutta sillä ei myöskään mässätä. Paikasta tai tapahtumasta yritetään välittää sitä, mikä on olennaista. Dramatiikka ei saa jyrätä tätä tavoitetta, kertoo Saarikoski. Totuus ja olennaisuus eivät välttämättä lankea yhteen aukottomasti. Esimerkiksi missä tahansa suurkaupungissa näkyy mielenilmaisuja: kolme tai viisi ihmistä plakaattien kanssa seisomassa milloin minkäkin organisaation edessä. Journalismia voi tietysti tehdä niin, että kuvaa nämä kaikki mielenosoitukset ja esittää ne. Ovathan ne totta. Mutta ovatko ne olennaista näytettävää kyseisestä maasta, on eri asia. Olennaisen etsiminen on kuvaustilanteessa toimittajan ja kuvaajan neuvottelua, mutta ennen kuin uutinen tulee ruudusta ulos, portinvartijoita on muitakin. Moneen kertaan valittua Suuri osa kansainvälisistä uutisista kuvitetaan suurten kuvatoimistojen, esimerkiksi EBU:n, APP:n, UPI:n ja kaltaistensa materiaaleilla. Harvalla tv-yhtiöllä on omia kuvaajia epätodennä-köisillä uutispaikoilla, joten freelancer-kuvaajat tarjoavat materiaaliaan ostettavaksi yhtiöiden edustajille. Siinä on ensimmäinen valinta. Tämän jälkeen materiaalin ostanut uutistoimisto valikoi omasta mielestään parhaat palat toimitettavaksi esimerkiksi Euroopan uutisvaihtoon ja näistä paloista koostetaan kuvavirtaa, jota tarjotaan maakohtaisille tvyhtiöille. Käyttöön tuleva materiaali muokataan kansallisissa yhtiöissä jälleen kertaalleen, joten valintaa on tehty monella tasolla ennen kuin mitään tulee ruudusta ulos. Uutiset ovat tuote siinä missä muukin ohjelma, katsojaluvuista kamppaillaan. Yksi keino kamppailla on kuvien kiinnostavuus. Vaikka uutisessa olisi aiheena, mitä suuressa maailmankauppakokouksessa sovittiin, aloittaa sähkeen usein mielenosoitus kokouksen ulkopuolella. Se voi olla olennaista, mutta se voi myös olla pelkästään näyttävä alku puheelle. Uutissähkeen pituus on vajaa 30 sekuntia. Kun sähkeitä pannaan peräkkäin, näyttää siltä, että joka puolella maailmaa olisi menossa mellakoita ja luonnonkatastrofeja, pohtii Saarikoski. Dramaattisille kuvillekin on perustelunsa. Kukapa Suomessa olisi kiinnostunut jonkun Keski-Aasian tasavallan arkisesta elämänmenosta, vaikka se on totta vuodesta toiseen. Silloin kun asiat tiivistyvät johonkin tapahtumaan, on mahdollisuus kertoa tilanteesta sillä alueella. Uutisissa saa olla näyttävää ja dramaattista aineistoa kunhan sitä ei ylikorosteta. Kuvausperinteeseen ja kuvan sisällön tutkimiseen kannattaa paneutua, sillä ympäristömme koostuu rakennetuista näkymistä, jossa valokuvalla ja elävällä kuvalla on yhä suurempi rooli. Oivan aapisen kuva-aakkosiin tarjoaa suomen kielellä professori Janne Seppäsen Katseen voima sekä Visuaalinen kulttuuri. Molemmat teokset saa kirjastosta. 20 Kirjastoseuran tietopaketti 2010

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,

Lisätiedot

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa

Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa tämän takia videot yleistyvät niin opetuksessa kuin

Lisätiedot

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuva Sarjakuvaa jaettiin 70 000 kappaletta yli 1000 kouluun, koko Suomen

Lisätiedot

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Potkua peruskoulun tvt-taitoihin sekä sosiaalisen median käyttöön Jyväskylä, Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä

Potkua peruskoulun tvt-taitoihin sekä sosiaalisen median käyttöön Jyväskylä, Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä Potkua peruskoulun tvt-taitoihin sekä sosiaalisen median käyttöön Jyväskylä, 22.10. Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä Tutustuminen ja esittelyt Ketäs te olette? Etsi täältä sellainen henkilö,

Lisätiedot

E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.)

E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.) E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.) SeAMK:n Kirjasto- ja tietopalvelun opiskelijoiden syyskuussa 2010 tekemän E-kirjakyselyn tuloksia TAUSTATIETOJA Kyselytutkimus

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Tukea ja työkaluja koulujen mediakasvatukseen. Lappeenranta 8.10.2014

Tukea ja työkaluja koulujen mediakasvatukseen. Lappeenranta 8.10.2014 Tukea ja työkaluja koulujen mediakasvatukseen Lappeenranta 8.10.2014 Media + kasvatus = mediakasvatus Mitä on mediakasvatus ja miten sitä voi toteuttaa Mediakasvatuksen monet kasvot turvataidoista luovuuteen

Lisätiedot

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO Katja Reinikainen Kansalaisareena 2016 Taustaa Tiedotteen kirjoittaminen lähtee tarpeesta tiedottaa yhteisöä/organisaatiota koskevasta asiasta. Tiedotteen tarkoitus

Lisätiedot

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalista mediaa kannattaa hyödyntää tiedottamisessa ja markkinoinnissa monipuolisesti. Somen avulla tieto tapahtumastanne voi

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Kouluyhteistyö Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingissä Hankkeen tavoitteena on: Saada tietoa laadukkaan vapaaajan vaikutuksesta nuoren

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

1. Tietoa tekijänoikeuksista

1. Tietoa tekijänoikeuksista KOPIRAITTILAN KOULU LUKION Kopiraittilan koulun materiaaleissa tekijänoikeustaidot on jaettu kolmeen kokonaisuuteen: tekijänoikeustietouteen, erityyppisten aineistojen käyttötaitoon sekä tiedonhankintataitoon

Lisätiedot

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Oppilaille 269 viestiä vastasi 85, 32% Huoltajille 768 viestiä 97 ei lukenut viestiä Vastauksia 220, 27%

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

MARTAT VERKOSSA. Jouko Marttila

MARTAT VERKOSSA. Jouko Marttila MARTAT VERKOSSA Jouko Marttila 1.10.2016 Mobiili-internet on ykkönen Lähes puolet asiakkaista hakee tietoa sosiaalisesta mediasta ostopäätösten tueksi Facebook Yritykset käyttävät markkinointiin ja asiakaspalveluun.

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Meidän kaikkien juttu -mediakasvatuskoulutus Hanna Romppainen & Piia Hietamäki

Meidän kaikkien juttu -mediakasvatuskoulutus Hanna Romppainen & Piia Hietamäki SANOMALEHTI OPETUKSESSA -TOIMINTA Meidän kaikkien juttu -mediakasvatuskoulutus 9.9.2016 Hanna Romppainen & Piia Hietamäki TAVOITTEENA KRIITTINEN JA AKTIIVINEN LUKIJA Tahdomme tukea lasten ja nuorten kriittistä

Lisätiedot

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin

Lisätiedot

Käsitteitä ja määritelmiä

Käsitteitä ja määritelmiä Käsitteitä ja määritelmiä Sanomalehti on 1-7 kertaa viikossa ilmestyvä, maksullinen ja painettu julkaisu, joka sisältää uutisia, artikkeleita, kirjeitä, kommentteja, mielipiteitä ja mainoksia. Lisäksi

Lisätiedot

Papuri.papunet.net. Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman

Papuri.papunet.net. Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman Papuri.papunet.net Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman Tiesitkö, että kuka tahansa voi tehdä itse oman radio-ohjelman internetiin? Tässä kirjassa kerrotaan, miten se onnistuu. Saat ohjeet

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Somettaminen käyntiin 10.5.2016. Tiedottaja Johanna Hietikko Koljonen Johanna.hietikko koljonen@vasek.fi

Somettaminen käyntiin 10.5.2016. Tiedottaja Johanna Hietikko Koljonen Johanna.hietikko koljonen@vasek.fi Somettaminen käyntiin 10.5.2016 Tiedottaja Johanna Hietikko Koljonen Johanna.hietikko koljonen@vasek.fi Kanavia on monia, aloitetaan kuitenkin Facebookista Twitteristä ja Instagramista. FACEBOOK Tarvitset

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

Ari Haasio Yliopettaja, YTL, FM Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Ari Haasio Yliopettaja, YTL, FM Seinäjoen ammattikorkeakoulu Ari Haasio Yliopettaja, YTL, FM Seinäjoen ammattikorkeakoulu Kannattaako vaivautua? Lisää Töitä Uusia välineitä opeteltavaksi Aikaa palaa opetuksen suunnitteluun Omien kokemusteni mukaan sosiaalisen median

Lisätiedot

Lintulammen koulun valinnaiset aineet

Lintulammen koulun valinnaiset aineet Lintulammen koulun valinnaiset aineet 24.3.2016 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Jokaisen oppilaan opintoihin tulee perusopetuksen aikana sisältyä vähintään 9 vuosiviikkotuntia (vvt) valinnaisten aineiden

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Robotiikka koulussa. Eeva-Liisa Metsäluoto opettaja, KM, NTM Sosiaali-, terveys- ja kasvatusala

Robotiikka koulussa. Eeva-Liisa Metsäluoto opettaja, KM, NTM Sosiaali-, terveys- ja kasvatusala Robotiikka koulussa Eeva-Liisa Metsäluoto opettaja, KM, NTM Sosiaali-, terveys- ja kasvatusala Mielenkiinnon kohteeni: Robotiikan pedagoginen hyöty: totta vai tarua? q lisää mielenkiintoa ja motivaatiota

Lisätiedot

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti 2 4. 1 1. 2 0 1 6 Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti Hanna Repo, Asiakkuusjohtaja Risto Laine, Myyntijohtaja Otavamedia OMA Autamme asiakkaitamme luomaan merkityksellistä vuorovaikutusta

Lisätiedot

Lahden kaupunginkirjasto ASIAKASKOULUTUKSET

Lahden kaupunginkirjasto ASIAKASKOULUTUKSET Lahden kaupunginkirjasto ASIAKASKOULUTUKSET Ohjelma Huhti-toukokuu 2016 Opettele käyttämään tietokonetta, ota käyttöön oma sähköpostiosoite, kurkista internetiin, tai tutustu tablettiin. Tervetuloa! Asiakaskoulutuksista

Lisätiedot

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET, TEEMAOPINNOT JA OPS2016

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET, TEEMAOPINNOT JA OPS2016 MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET, TEEMAOPINNOT JA OPS2016 Aki Luostarinen ja Tiina Airaksinen (Otavan Opisto) OPS eläväksi -seminaari, Varkaus 31.3.2016 NEGATIIVINEN AIVORIIHI TAVOITE Työskentelyn tavoitteena

Lisätiedot

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Ala-aste vanhempainilta Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Paula Aalto 14.4.2016 MLL:n mediakasvatustyö Mediakasvatuksella pyritään edistämään lasten valmiuksia ymmärtää ja tulkita

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Arviointi oppilaiden näkökulmasta

Arviointi oppilaiden näkökulmasta Arviointi oppilaiden näkökulmasta Raija Niemi Oppilaat vastasivat jakson päätteeksi seitsemään kysymykseen koskien ravintotiedon opiskelua terveystietojaksolla. Luokista 8 A oli työskennellyt melkein koko

Lisätiedot

Valmistautuminen väitöspäivään

Valmistautuminen väitöspäivään Väitökseen valmistautuminen ja väitösviestintä, Joensuun kampuksella 6.11.2013 Amanuenssi Merja Sagulin, Filosofinen tiedekunta; diat Kaisu Kortelainen Valmistautuminen väitöspäivään Väittelylupa on myönnetty,

Lisätiedot

Lounais-Suomen nuorisotyönpäivät. Miska Keskinen & Rosa Rantanen /

Lounais-Suomen nuorisotyönpäivät. Miska Keskinen & Rosa Rantanen / Lounais-Suomen nuorisotyönpäivät Miska Keskinen & Rosa Rantanen Miska.keskinen@redcross.fi / Rosa.rantanen@redcross.fi Nuorisotyön rooli kotouttamisessa Kysyin asiaa parilta ystävältä: Nuorisotyö voi auttaa

Lisätiedot

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA MEDIA CORNER TIEDESISÄLTÖJEN KV- NÄKYVYYDEN MAKSIMOINTI MEDIA CORNER Media Cornerista löydät apua ja työvälineitä tiedesisältöjen omatoimiseen tuottamiseen

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Käyttöohje Social News

Käyttöohje Social News Käyttöohje Social News 1.1. painos FI Social News Vapauta sisäinen uutistoimittajasi ja raportoi lähiseutusi kiinnostavat tapahtumat suurelle yleisölle ammattimediakumppaneiden kautta. Lataa ja asenna

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

Yläkoulun samanaikaisopetus: iloja ja haasteita aineenopettajan ja erityisopettajan yhteistyössä

Yläkoulun samanaikaisopetus: iloja ja haasteita aineenopettajan ja erityisopettajan yhteistyössä Yläkoulun samanaikaisopetus: iloja ja haasteita aineenopettajan ja erityisopettajan yhteistyössä erityisopettaja Sari Granroth-Nalkki englannin ja saksankielen lehtori Kaisa Alila Kilpisen yhtenäiskoulu,

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

TIIMIJAKSO YLÖJÄRVEN LUKIOSSA

TIIMIJAKSO YLÖJÄRVEN LUKIOSSA TIIMIJAKSO YLÖJÄRVEN LUKIOSSA Laura Kauppinen ma, fy, ke Ylöjärven lukio @laurajoka MIKÄ TIIMIOPPIMINEN? Yhdessä suunnitellaan mitä ja miten asia toteutetaan, kuka tekee mitä, missä ja miten. Analysoidaan

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksesta. SSYK-hanke. PLP/Joensuu

Toimintaympäristön muutoksesta. SSYK-hanke. PLP/Joensuu Toimintaympäristön muutoksesta SSYK-hanke PLP/Joensuu Toimintaympäristöstä tänään Muutoksia, jotka vaikuttavat asiakkaiden käyttäytymiseen Muutoksia, jotka vaikuttavat kirjastotyön osaamisvaateisiin Muutoksia,

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO 2 Miksi teknologia! Miksi kone- ja tuotantotekniikka! 3 Teknologiateollisuus mahdollisuuksien maailma Teknologia työllistää

Lisätiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vastausta Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vesa.raasumaa@gmail.com Muokkaa tätä lomaketta Tiivistelmä Olen 5% Tyttö 5 % Poika 5 % 5% Vuosiluokkani on 8,% 3,8% 7. 5 % 8. 8. % 9. 7 3.8 % 5% Alakouluni

Lisätiedot

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä

Lisätiedot

TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE

TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE TAMPEREEN YLIOPISTO TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE 12.6.2006 Tiedotusopin valintakoe koostuu neljästä tehtäväkokonaisuudesta. Valintakokeesta voi saada yhteensä 60 pistettä. Kokeen eri osat tuottavat pisteitä

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kirjasto updated yhteiskehittäminen

Kirjasto updated yhteiskehittäminen Helsingin kaupunginkirjasto & Demos Helsinki Kirjasto updated yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria -hanke 1) PARANNUKSIA PALVELUKULTTUURIIN Nuorilla oli kirjastosta huonoja asiakaspalvelukokemuksia

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

PANSION KOULUN OPS PORTAAT

PANSION KOULUN OPS PORTAAT SYKSY 2012 TULEVAISUUDE N KOULU Kyselyt huoltajille, oppilaille ja opettajille SYKSY 2013 KOULUARJEN KEHITTÄMINEN Kyselyn tulosten hyödyntäminen VESO 16.11 Koulun toimintakulttu uri Mikä arjessa sujuu

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kirjallisuutta monilukutaidolla. FT, yliopistonlehtori Reijo Kupiainen Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto

Lasten ja nuorten kirjallisuutta monilukutaidolla. FT, yliopistonlehtori Reijo Kupiainen Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Lasten ja nuorten kirjallisuutta monilukutaidolla FT, yliopistonlehtori Reijo Kupiainen Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Hyviä uutisia http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001135082.html

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Näin kohtaat onnistuneesti median

Näin kohtaat onnistuneesti median Näin kohtaat onnistuneesti median 29.9.2016 Luennon aiheet: Antaa eväitä tilanteisiin, joissa toimittaja lähestyy tutkijaa tai joissa tutkija haluaa lähestyä toimittajaa ja itse tarjota juttuideaa Käydään

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN KULTTUURIKESKUS VILLA ARTTU KEVÄT 2017 OHJELMA

LASTEN JA NUORTEN KULTTUURIKESKUS VILLA ARTTU KEVÄT 2017 OHJELMA LASTEN JA NUORTEN KULTTUURIKESKUS VILLA ARTTU KEVÄT 2017 OHJELMA Susanna K. Lehto. Lasten ja nuorten taidekeskuksen arkisto Tervetuloa Villa Artun näyttelyihin, työpajoihin ja tapahtumiin! Pelattava näyttely

Lisätiedot

Toivoa tulevaan -kirjakampanja

Toivoa tulevaan -kirjakampanja Ennakkokartoitus seurakuntien päättäjille. Vastaukset 28.2.2014 mennessä! Syrjäytymisen ehkäisemiseksi Toivoa tulevaan -kirjakampanja NUORILLE AUTTAJILLE PÄÄTTÄJILLE KASVATTAJILLE HAASTE Hyvä Sanoma ry

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi Nuoret ja tupakka Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi 16-18-vuotiaista suomalaisnuorista tupakkatuotteita käyttää päivittäin 17%. Tytöt ja pojat tupakoivat lähes yhtä paljon. Nuorten tupakoinnin yleisyys

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Suomen kielen itseopiskelumateriaali

Suomen kielen itseopiskelumateriaali Selma Selkokielisyyttä maahanmuuttajille (OPH) Suomen kielen itseopiskelumateriaali Nimi: Ryhmätunnus: Tutkinto: Tämä opiskelumateriaali liittyy alakohtaiseen lähiopetuspäivään. Kun olet osallistunut lähiopetukseen

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Innostunut oppilaskunta. Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille

Innostunut oppilaskunta. Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille Innostunut oppilaskunta Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille Tervetuloa! 2,5 tuntia Kaksi osiota Vaikuttavat oppilaat Kannustavat aikuiset Teemaan johdattavat videot sekä keskustelu- ja

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Esimerkkikysymyksiä: Tulitko pyörällä kouluun? Syötkö lähes päivittäin koulussa välipalan? Käytkö päivittäin välitunnilla ulkona?

Esimerkkikysymyksiä: Tulitko pyörällä kouluun? Syötkö lähes päivittäin koulussa välipalan? Käytkö päivittäin välitunnilla ulkona? 1 Idealaboratorio on työpaja, jossa nuoret pääsevät itse ideoimaan koulun toimintakulttuuria. Työpaja on suunniteltu 15-60 hengelle ja ideointi tapahtuu 4-5 oppilaan ryhmissä. 60-90 minuuttia kestävän

Lisätiedot

Liikkuva koulu nyt ja tulevaisuudessa kärkihankkeen tavoitteet ja toimenpiteet

Liikkuva koulu nyt ja tulevaisuudessa kärkihankkeen tavoitteet ja toimenpiteet Liikkuva koulu nyt ja tulevaisuudessa kärkihankkeen tavoitteet ja toimenpiteet Liikkuva koulu nyt ja tulevaisuudessa Yleisesti Liikkuvasta koulusta Kärkihankkeen toteutukseen liittyvät toimenpiteet Toimenpiteitä

Lisätiedot

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Piirros Mika Kolehmainen Haukiputaan koulun 5. luokan valinnaiset aineet A2- kieli (2 h) saksa ranska ruotsi Liikunnan syventävä (2h) Musiikin syventävä

Lisätiedot

SOSIAALISEN MEDIAN VALMENNUS

SOSIAALISEN MEDIAN VALMENNUS SOSIAALISEN MEDIAN VALMENNUS Eveliina Toivonen 21.3.2016 VALMENNUKSEN SISÄLTÖ 1. Sosiaalinen media yleisesti 2. Sosiaalisen median kanavat 3. Käyttöönotto 4. Sosiaalisen median suunnitelma 5. Sisältömarkkinointi

Lisätiedot

Teknologiaa kouluun -projekti

Teknologiaa kouluun -projekti Teknologiaa kouluun -projekti 01/2012 Tiina Partanen & Jouni Kinnunen 2 Teknologiaa kouluun -projekti n omien opettajien ideoima opetuksen ja oppimisympäristöjen kehittämisprojekti Projektin tavoitteena

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta

Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta Niina Oikarinen niina.oikarinen@oulu.fi Alustuksen aiheet Kehittämishanke

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot