TOIMINTASUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015"

Transkriptio

1 KEMPELEEN NUORISOTOIMEN TOIMINTASUUNNITELMA

2 TOIMINTASUUNNITELMA Kempeleen kunnan nuorisotoimi tarjoaa vuonna ennaltaehkäisevää, lasten mielipiteet huomioivaa ja lasta sekä nuorta lähellä olevaa työtä. Kehitämme yhdessä koulutoimen kanssa nuorisotyötä koulussa sekä pidämme tärkeänä pienryhmätoimintaa ja lapsia, nuoria ja nuoria aikuisia osallistavaa työotetta sekä pyrimme mahdollisimman hyvään yhteistyöhön muiden toimijoiden ja vanhempien kanssa. Toteutamme nuorisotakuuta sosiaalisen vahvistamisen keinoin etsivän nuorisotyön, erityisnuorisotyön ja nuorten työpajatoiminnan avulla. Teemme yhteisöllistä ja laadukasta nuorisotyötä. Nuorisolaki ohjaa kunnallista nuorisotyötä Nuorisolain ( /72) tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen. Nuorilla tarkoitetaan alle 29-vuotiaita. Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin. Nuorisotyön toteuttamisesta vastaavat kunnat, nuorisoyhdistykset ja muut nuorisotyötä tekevät järjestöt. Nuorisotyön palveluja voidaan tuottaa myös alueellisesti kuntien yhteistyönä. Nuorisotyöllä tarkoitetaan nuorten oman ajan käyttöön kohdistuvaa aktiivisen kansalaisuuden edistämistä samoin kuin nuorten sosiaalista vahvistamista, nuoren kasvun ja itsenäistymisen tukemista sekä sukupolvien välistä vuorovaikutusta. 2 Kunnan nuorisotyöhön ja -politiikkaan kuuluvat 1.) nuorten kasvatuksellinen ohjaus 2.) toimintatilat ja harrastusmahdollisuudet 3.) tieto- ja neuvontapalvelut 4.) nuorisoyhdistyksien ja muiden nuorisoryhmien tuki 5.) liikunnallinen, kulttuurinen, kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta 6.) nuorten ympäristökasvatus sekä tarvittaessa 7.) nuorten työpajapalvelut tai muut paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivat toimintamuodot. Nuorisotyötä ja politiikkaa toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä paikallisten viranomaisten sekä yhteistyönä nuorten, nuorisoyhdistysten ja muiden nuorisotyötä tekevien järjestöjen kanssa. Nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa.

3 Kempeleen kunnan arvot ohjaavat nuorisotyötä Luovuus Mitä se tarkoittaa? Luovuutta on kyky tuottaa organisaatiolle uusia ja hyödyllisiä ratkaisuja. Pidämme tärkeänä uuden luomista ja uusien mahdollisuuksien näkemistä. Mitä se meiltä edellyttää? Suosimme luovuuteen rohkaisevia työskentely muotoja. Kunnan johto tukee uusia ajatuksia ja niille annetaan päivittäisessä työskentelyssä tilaa. Kannustamme työyhteisöä ja päätöksentekijöitä luovuuteen ja vaihtoehtojen esittämiseen. Kuntalaislähtöisyys Mitä se tarkoittaa? Näemme kuntalaiset yksilöinä, vastuullisina ja kunnan palveluihin vaikuttavina toimijoina. Otamme asiakaspalautteen vastaan ja kehitämme palveluja niiden suuntaisesti. Mitä se meiltä edellyttää? Rakennamme asiakaskeskeisiä ja yhtenäisiä palvelukokonaisuuksia ja siirrämme tietoja tehokkaasti modernia tekniikkaa apuna käyttäen. Ylitämme perinteiset hallinnonalojen ja kuntienväliset rajat. Toimimme joustavasti ja tehokkaasti Turvallisuus Mitä se tarkoittaa? Turvallisuudella ymmärrämme fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista turvallisuutta. Mitä se meiltä edellyttää? Edistämme arjen turvallisuutta kaikessa kunnan toiminnassa. Yhteisöllisyys Mitä se tarkoittaa? Yhteisöllisyydellä kuntayhteisössä ymmärrämme erilaisten kuntalaisten halua toimia keskenään ja luottaa toisiinsa. Kuntalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa kunnan asioihin ja saada niistä tietoa. Kuntalaisten omaehtoinen toiminta nähdään koko kunnan menestymisen kannalta voimavarana. Mitä se meiltä edellyttää? Arvostamme yksilön tahtoa ja tarpeita kunnioittavaa yhteisöllisyyttä, joka perustuu tasavertaiselle vuorovaikutukselle. Vahvistamme yhteisöllisyyttä tukemalla järjestö- ja harrastetoimintaa. Asuinalueiden yhteisöllisyyttä kehitetään kunnan ja kolmannen sektorin yhteistyönä. 3 (Kempelestrategia: kempele-sopimus.pdfkempele-sopimus.pdf )

4 Hyvän kasvun strategia toiminnan ohjenuorana Kempeleessä on tehty moniammatillisena yhteistyönä vuosina hyvän kasvun strategia, jonka arvot ja toimenpiteet ohjaavat työskentelyämme. Syksyllä 2014 kokoontuu Hyvän kasvun -ohjelman jatkotyöskentelyryhmä, jossa nuorisotoimen vastaava on mukana. Hyvä kasvaa yksilönä yhteisössä Jokaisella lapsella ja nuorella on yksilöllisesti huomioiva, turvallinen, osallisuuteen kannustava, ohjaava ja tukeva kasvu- ja oppimisyhteisö, jossa kehittyvät työyhteisöt toimivat kotien kanssa kasvatuskumppanuudessa. Strategian arvot, jotka ohjaavat työtämme, ovat: Luovuus Luovuuteen ja luoviin toimintatapoihin kannustetaan kasvatus- ja oppimisyhteisöissä. Henkilöstö haluaa uusiutua ja heittäytyä ammatillisiin haasteisiin. Lapsi ja nuori nähdään subjektina, joka voi itse vaikuttaa kasvu- ja oppimisympäristöönsä. Kasvatuskumppanuus ja yhteistyöverkostot tukevat luovien ideoiden syntymistä. Toiminnan jatkuva arviointi ja kehittäminen pitävät yllä luovuutta. Turvallisuus Kaikessa kasvatus- ja oppimisympäristön toiminnassa huomioidaan lasten ja nuorten fyysinen ja psyykkinen turvallisuus sekä yksilölliset tarpeet. Turvallisuus kasvatus- ja oppimisyhteisössä on selkeitä rakenteita ja vastuita, toiminnan ennakoitavuutta ja yhdessä sovittuihin toimintatapoihin sitoutumista. Kasvattajien ja huoltajien kesken on sovittu yhteiset välittämisen tavoitteet ja rajat, joita tuetaan vastavuoroisella tiedonkululla. Toimintaa ohjaavat päivitetyt turvallisuusasiakirjat ja niiden sisältöön perehtynyt, koulutettu henkilöstö. Koskemattomuuden periaate sekä tuen tarpeessa oikea-aikaiset ja oikein mitoitetut tukitoimet takaavat yksilön turvallisuuden. 4 Kuntalaislähtöisyys Kuntalaisen tarpeet ohjaavat toimintaa. Kuntalaislähtöisyys on ennakoitavuutta, vuorovaikutusta ja tasa-arvoista kohtaamista osapuolten kesken (kasvattajat, huoltajat, palveluiden käyttäjät ja kolmas sektori). Kasvatuksen ja opetuksen perustehtävä on kirkas kaikille osapuolille. Yhteisöllisyys Yhteisöllisyys on kaikkien osapuolten välistä tasavertaisuutta, kuulemista ja kumppanuutta. Yhteisöllisyys on myös erilaisuuden hyväksymistä ja suvaitsevaisuutta työ-, kasvatus- ja oppimisyhteisössä. Koko kylä kasvattaa -periaate ohjaa toiminnan kehittämistä. Alueellista yhteisöllisyyttä ja yhtenäistä toimintakulttuuria tuetaan rakenteiden avulla. Lasten ja nuorten sosiaalisten taitojen kehittäminen on keskeistä. Yhteisöllisyydessä tähdätään kattavien verkostojen hyödyntämiseen ja kumppanuuteen kolmannen sektorin kanssa.

5 Hallinto, budjetti ja henkilöstö Nuorisotoimi sijoittuu lasten ja nuorten yhteisöllisen kasvun prosessin alle yhdessä päivähoidon, esiopetuksen, alkuopetuksen, peruskoulun ja lukion/2. asteen kanssa. Nuorisotoimen palveluyksikön vastaavana toimii Sanna Tauriainen ja sivistystoimenjohtajana Hannu Kuusela. Nuorisotyön budjetti vuodelle 2014 on On mahdollista, että 2015 saamme pieniä lisäyksiä budjettiimme. Nuorisotyöstä vastaa kaksi vakituista nuorisotyöntekijää, Pirjo Ranta ja Sinikka Ojapelto, viransijainen erityisnuorisotyöntekijä, Jari Hiitola välillä, sekä 1-2 tukityöllistettyä. Opetusministeriön avustuksella määräaikaisilla työsopimuksilla etsivää nuorisotyötä tekevät Laura Sinkkonen ja Sari Okkonen ja nuorten taide- ja kädentaitojen työpajalla toimivat yksilövalmentajana Inka Labba sekä työvalmentajana Tarja Mononen. Syksyn 2014 aikana Pirilän lasten- ja nuortentalon ovet sulkeutuivat. Säästösyistä johtuen lasten- ja nuortentalo siirtyi koulukeskuksen Tietotorille yhteiskäyttöön kirjaston kanssa. Syksyllä 2014 alkaen Kempeleen kunnassa toimii kaksi lasten- ja nuortentaloa, Koulukeskuksessa, Tietotorilla ja Honkasessa. Syksyllä 2014 tehdään nuorisotaloille toimintasuunnitelmat vuodelle syksy kevät/kesä Vuoden aikana tarkastetaan toimenkuvia sekä käydään työntekijöiden kanssa kehityskeskustelut. 5 Etsitään hyvä työnohjaaja ainakin etsivälle työlle sekä työpajatyötekijöille. Mietitään mahdollisuutta myös koko työyhteisön ryhmänohjaukseen. Työohjaus nähdään välttämättömänä työn vaativuuden ja työntekijöiden työssä jaksamisen vuoksi. Työskentelyssä kiinnitämme huomiota myös toimintaan osallistujien sekä työntekijöiden turvallisuuteen siten, että työskennellessä on pääsääntöisesti läsnä kaksi työntekijää. Osaamisen kehittäminen Nuorisotoimen toiminnan perustana on ajan mukainen, motivoitunut ja ammattitaitoinen henkilöstö. Henkilöstön osaamista ylläpidetään kouluttamalla henkilöstöä mahdollisuuksien, määrärahojen ja lain asetusten puitteissa. Ajatuksena on, että työntekijät koulutuksien kautta vahvistavat osaamisalueitaan. Ilmaisia paikallisia koulutuksia tarjotaan kaikille nuorisotoimen työntekijöille. Lisäksi yritetään mahdollistaa yksi ulkopuolinen koulutuspäivä vuodessa sekä osallistutaan nuorisotyön-, etsivän nuorisotyön- sekä työpajapäiville. Vuoden aikana pidetään henkilöstön kesken 4-5 työn sisällön kehittämispäivää.

6 Työote nuorisotoimessa - Ennaltaehkäisevä työote - Yhdessä tekeminen muiden toimijoiden kanssa - Henkilökohtainen vuorovaikutus, kunnioittaminen ja turvallisuus - Vapaaehtoisuus - Keskinäinen arvostus ja toisen huomioon ottaminen - Johdonmukaisuus ja tasapuolisuus - Kasvatuskumppanuus kotien kanssa - Välitön puuttuminen; kiusaaminen ja päihteet - Osallisuuteen kasvaminen - Kasvattaminen hyviin tapoihin sekä vastuunottamiseen omasta toiminnasta - Kaikessa toiminnassa lähtökohtana on päihteettömyys ja mahdollisiin päihteidenkäyttötilanteisiin puututaan välittömästi (ilmoitus kotiin ja lastensuojeluilmoitus) Toiminnan mittarit ja niiden arviointitapa Tunnuslukujen kerääminen o Nuorisotoimen palvelujen monipuolisuus/ arviointikysely joka toinen vuosi/ lapset, nuoret ja kodit o Palvelujen saatavuus / arviointikysely joka toinen vuosi/ lapset, nuoret ja kodit 6 Itsearviointi, tilastointi ja talous o Riittävät ja oikein kohdennetut resurssit/ itsearviointi, riskiarviointi ja talouden tunnusluvut o Työntekijöiden ammattitaito/ itsearviointi, kehityskeskustelut o Moniammatillinen yhteistyö/ yhteistyön/yhteyksien määrä, työryhmät o Tapahtumat ja tilaisuuksien luku ja kävijämäärämäärä/ toiminta- ja kävijätilastot o Yhteistyön määrä tapahtumissa/ muut kontaktit, lukumäärä o Avustettujen nuorisojärjestöjen määrä/ toiminnan määrä, osallistujamäärä o Nuorten kohtaamiset/ kirjaukset o Etsivä nuorisotyö/ asiakastyytyväisyys (kehitteillä) o Taitopaja/ asiakastyytyväisyys (kehitteillä) o Etsiväntyön tilastointi PARent-ohjelmalla o Taitopajan tilastointi PARty-ohjelmalla

7 Toimenpiteet vuoden aikana - Kehitämme nuorisotyötä koulussa, tekemällä prosessikuvaukset sekä kehittämällä työtä yhdessä koulun toimijoiden kanssa. - Keräämme pienryhmätoiminnoista ja tapahtumiin osallistujista henkilökaavakkeet, jotka hävitämme tapahtuman jälkeen. - Jatkamme Pikku Parlamentin ja foorumeiden kehittämistä sekä lasten ja nuorten osallisuustyötä yhteistyössä verkostorehtorin kanssa. - Lisäämme lasten, nuorten ja nuorten aikuisten osallisuutta järjestämällä osallisuustyöpajoja. - Järjestämme kulttuuritoimintaa tapahtumien, bänditoiminnan ja pajatoiminnan muodossa sekä osallistumme Nuori Kulttuuri 2015 karsintoihin. Järjestämme myös kulttuuri-/liikuntatapahtuman yhteistyössä muiden toimijoiden ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. - Kehitämme nettinuorisotyötä ja jalkautumismuotoja nuorisotyössä - Etsimme muotoja parantaa yhteistyötä vanhempien kanssa. Osallistumme vanhempainiltoihin. - Parannamme ja selkeytämme nuorisotoimen tiedotusta sekä hoidamme tiedotusta koulujen tv-infojen, Wilman ja sosiaalisen median kautta. - Viemme kesätoiminnot lasten ja nuorten kehitettäväksi, otamme kehitysehdotukset huomioon suunnitellessamme kesän toimintoja. Tiedottaminen Tiedottaminen kunnan lapsille, nuorille, vanhemmille ja yhteistyökumppaneille tapahtuu seuraavasti: o Alakoulut: kunnan www-sivut, Seutunappi, mainokset ja flyerit, alakoulujen ilmoitustaulut, koulun info-tv o Yhtenäiskoulut: kunnan www-sivut, Seutunappi, Facebook (taloilla omat profiilit), Instagram, Twitter sekä muu mahdollinen sosiaalinen media, talopalaverit, yhtenäiskoulujen ilmoitustaulu ja info-tv. o Tiedottaminen toiminnasta ja nuorisotoimen henkilökunnasta koulun tiedotuskanava, Wilman kautta kaikille vanhemmille sekä talokirjeillä. Sekä vierailemme koulujen vanhempainryhmissä. o Yhteistyökumppaneille: esitteet, julisteet, www-sivut ja kuntatiedote 7 Tiedottamista kehitetään, selkeytetään ja parannetaan edelleen. Nuorisotoimi tiedottaa toiminnoistaan säännöllisesti Rantalakeus-lehdessä (kuntatiedote) sekä kunnan ja Seutunapin www-sivuilla, joita päivitetään viikoittain. Yhteistyö Kunnan sisällä tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat verkostorehtori, koulut sekä koulujen kuraattorit, sosiaalitoimi, työllistämisyksikkö, mielenterveystyö, perhetyö, kulttuuritoimi ja päiväkodit. Läheistä yhteistyötä teemme myös Kempeleen seurakunnan nuorisotyön sekä tietysti vanhempien kanssa. Muita tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat lisäksi mm. MLL, 4H, vapaaseurakunta, Poikien Talo, koulujen vanhempainryhmät, kansalaisopisto, Pirilän Porras 2-projekti sekä Oulun

8 seudun ammattioppilaitos (OSAO). Etsivä nuorisotyö ja nuorten työpaja tekevät yhteistyötä TE-toimiston, oppilaitosten, yritysten, Verven, työpajojen, seudun etsivän työn, projektien sekä muiden kunnan sisällä asiakastyöhön liittyvien tahojen kanssa. Vertaisyhteistyökumppanina toimivat Rantalakeuskuntien, Oulun seudun ja Pohjois- Pohjanmaan nuoriso-, etsivän työn- ja työpajantyöntekijät. Yhteistyökumppaneina toimivat myös Oulun seudun ja Koillismaan kuntien nuorisotoimien työntekijät. Kempeleen nuorisotoimi on mukana Rantalakeuskuntien ja Oulun seudun nuorisotoimien yhteisesti järjestetyissä tapahtumissa ja toiminnoissa talousarviossa olevien määrärahojen puitteissa. Hankkeet, verkostot ja toimintamallit, joissa nuorisotoimi on mukana Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto Nuorisolain säätämä paikallisten viranomaisten monialainen yhteistyöverkosto kokoontuu 2-4 kertaa vuodessa. Verkosto alkaa tehdä lain säätämää tehtäväänsä. Palveluohjausverkostossa tulee olla opetus-, sosiaali-, terveys- ja nuorisotoimen sekä työ- ja poliisihallinnon edustajat. Lisäksi verkostoon voi kuulua puolustushallinnon ja muiden viranomaisten edustajia. Nuorisoverkosto Nuorisoverkosto on ruohonjuuritason työntekijöistä koostuva ryhmä. He työskentelevät nuorten kanssa, keskustelevat yhteisistä toimintalinjoista ja pelisäännöistä sekä kehittävät yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Nuorisoverkosto myös tarkastelee ajan ilmiöitä nuorten keskuudessa. 8 Nuorten yhteistyöryhmä Tässä verkostossa kokoontuu nuorten ja nuorten aikuisten kanssa työtä tekevät. Keskustelun aiheina ovat muun muassa nuorten työllistäminen, päihteet ja erilaiset toiminnot nuorten ja nuorten aikuisten elämänlaadun parantamiseksi. Verkostoa vetää kuntouttavan työtoiminnanohjaaja Outi Ritvakari. Seutunappi SeutuNappi on Oulunseudun ja Oulunkaaren nuorten tieto- ja neuvontapalvelu netissä. Sivuilta löytyy tietoa myös oman kunnan palveluista ja ajankohtaisista asioista. Seutunappi on osa Nuorten tieto- ja neuvontatyön alueellista koordinointiverkostoa. ALU-verkosto Alu-verkosto on Pohjois-Pohjanmaan oma alueellinen työpajatoimijoiden verkosto. ALU-verkoston kautta saadaan vertaistukea, laadukasta koulutusta sekä tietoa eri tapahtumista, toiminnoista ja koulutuksista.

9 Valtakunnallinen työpajayhdistys Haemme jäsenyyttä valtakunnalliseen työpajayhdistykseen. Jäsenyyden kautta voimme osallistua laadukkaisiin koulutuksiin sekä olemme osa valtakunnallista verkostoa saaden osaamisen ja tietotaidon käyttöömme. Yhteistyö verkostorehtorin kanssa Nuorisotoimen siirryttyä Kirkonkylän koulukeskuksen yhteyteen on sovittu yhteistyöstä verkostorehtorin kanssa. Yhteistyö ja nuorisotoimen auttaminen kenttään sijoittumisessa on kirjattu verkostorehtorin työnkuvaan. Syksystä alkaen nuorisotoimen vastaava ja verkostorehtori ovat tavanneet viikoittain sekä ovat yhteistyössä lähteneet viemään erilaisia projekteja eteenpäin. Nuorten osallisuus Nuorisotoimen näkökulmasta osallisuus lähtee aina lapsista, nuorista ja nuorista aikuisista. Työntekijän rooli on olla auttava ja mahdollistava osapuoli nuorten osallisuudessa. Nuorten osallisuutta pyritään vahvistamaan monin eri keinoin. Kempeleessä toimii Pikkuparlamentti, joka koostuu ala- ja yhtenäiskoulujen sekä toisen asteen oppilaista. Pikkuparlamentin asemaa nuorten omana vaikutusväylänä sekä keskustelevana foorumina vahvistetaan ja varmistetaan, että toiminta on lapsista ja nuorista lähtöisin. Pikkuparlamentin toimintaa tarkastellaan ja uudistetaan tulevan vuoden aikana. 9 Nuorten Foorumi on lukion sekä Ylikylän ja Kirkonkylän yhtenäiskoulujen oppilaskunnista muodostunut kokoonpano. Tavoitteena on saada myös OSAO:n oppilaskunnan edustaja osaksi Nuorten foorumia. Nuoret kokoontuvat keskustelemaan nuorten osallisuudesta ja miettimään nuorten asioita. Ajatus on myös, että Nuorten Foorumi voi antaa lausuntoja nuoria koskevissa asioissa. Vuodelle se suunnittelee uuden Nuoret ja Valtuusto -illan, jossa nuoret pääsevät tasavertaisina keskustelemaan kunnan päättäjien kanssa. Uudessa valtuustossa vuosina on kolme alle 29-vuotiasta edustajaa: Ervasti Essi, Heikkinen Janne ja Siira Anni-Maija, joiden kanssa teemme myös yhteistyötä nuoria koskevissa asioissa. Teemme myös työtä sen eteen, että lapsilla ja nuorilla on tieto omista vaikutusmahdollisuuksistaan. Osallistutaan myös mahdollisuuksien mukaan muihin lähialueilla järjestettäviin osallisuuskoulutuksiin ja -tilaisuuksiin. Lasten- ja nuortentaloille pyritään saamaan aktiiviset talotoimikunnat, jotka ovat myös yksi nuorten äänitorvi sen lisäksi, että ne järjestävät toimintaa lapsille ja nuorille. Taloilla järjestetään viikoittaiset talopalaverit, joissa informoidaan tulevista toiminnoista ja keskustellaan yhdessä taloja koskevista asioista. Lasten ja nuorten mielipiteet otetaan huomioon talojen toiminnoissa ja hankinnoissa. Nuorten

10 omaehtoista tekemistä vahvistetaan ja tuetaan nuoria suunnittelemaan ja toteuttamaan itse tapahtumia. SOME-asiantuntijuus Nuorisotoimi haki syksyllä 2014 kymmentä vuotiasta nuorta, saimme viisi innokasta SOME-asiantuntijaa. Ajatus on, että nuoret opettavat nuorisotyöntekijöitä mm. What sapp:n, Kik.com:n, Ask.fm:n, Instagramin, Facebookin ja Twitterin saloihin. Tärkeää on päästä keskustelemaan nuorten kanssa netin hyvistä ja huonoista puolista. Ajatus on myös mahdollisesti tehdä pieniä projekteja netin ja nuorten ympärille. Tarkoitus on järjestää leiri SOME:n ympärille ja kutsua myös muita nuorten kanssa toimivia aikuisia oppimaan. Kyseessä on nuorten asiantuntijuuden tunnistaminen ja käyttäminen. Idea on uusi, joten se mahdollistaa uuden kehittämistä. Nuorten kasvatuksellinen ohjaus Varhaisnuorisotyö Pääpaino varhaisnuorisotyössä on lasten- ja nuortentalojen iltapäivätoiminnassa klo välisenä aikana. Loma-aikaoina viikoille sekä muuna aikana viikonloppuihin sijoittuva leiri- ja retkitoiminta ovat myös iso osa tehtävää varhaisnuorisotyötä. Seurakunnan kanssa yhteistyössä tehdään kaksi varhaisnuorison leiriä. 10 Varhaisnuorille järjestetään myös kerhotoimintaa, jota ohjaavat nuorisotyöntekijät tai koulutetut kerho-ohjaajat. Varhaisnuorisotyöhön kuuluu myös tarvittaessa järjestettävä pienryhmätoiminta, joka kootaan yhdessä alakoulujen ja kuraattorien kanssa yhteistyössä tarpeen mukaan. Olemme mukana koulujen ryhmäyttämispäivissä. Alakoulujen ryhmäytymisessä olemme mukana Kirkonkylän yhtenäiskoulun 5.-luokkalaisten päivässä, jossa nuorisotoimen henkilökuntaa on mukana vetämässä yhtä rastia. Lasten- ja nuortentaloilla järjestetään alakoululaisille 2-4 diskoa kevään-syksyn aikana. Yksilö- ja pienryhmätoiminta Nuorisotyöntekijät ovat sitoutuneet yksilötyöskentelyyn mahdollisuuksien mukaan (1-2 asiakkuutta) yhteistyössä sosiaalitoimen tai mielenterveystoimiston kanssa. Yksilötyöskentely on kuitenkin enemmän erityis- ja etsivän nuorisotyöntekijän työtä. Pienryhmätoimintaa jatketaan vakiintuvana toimintana. Ajatus pienryhmätoiminnalla on myös tavoittaa erityislapsia ja -nuoria. Pienryhmiä, joissa on nuorisotoimen työntekijöitä mukana, on tavoitteena saada toimimaan ainakin viisi vuoden aikana. Nuorisotyö kouluissa Syksyn 2014 aikana teemme prosessikuvauksen nuorisotyöstä kouluissa. Toimintavuoden vahvistamme koulussa tehtävää työtä ja jo normeiksi muodostuneita tapoja. Vuonna 2012 Kempeleeseen on muodostunut kaksi

11 yhtenäiskoulua. Nuorisotyö on jalkautunut Kirkonkylän yhtenäiskoululle maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin pidempien välituntien aikana sekä ulkona että sisällä. Ylikylän yhtenäiskoulun puolella nuorisotyöntekijä on tavattavissa tiistaisin ja torstaisin. Yhteistyötä tiivistetään Kirkonkylän puolella toiminnallisten perusopetusluokkien (JOPO-luokat) kanssa sekä sitoudutaan toimimaan Kirkonkylän yhtenäiskoulun pienryhmien kanssa. Yhteistyötä tehdään myös alakoulujen kanssa mm. seuraavin tavoin; 5.-luokkalaisten ryhmäyttäminen, pienryhmätoiminta, tyttö- ja poikatyö, teemapaketit, tapahtumat. Osallistumme myös 7.-luokkalaisten sekä ammattiopiston ryhmäytyksiin. Syksyllä 2015 tavoite on osallistua myös 10-luokan sekä lukion ryhmäytyksiin. Osallistumme myös OSAO:n asuntolan Elämisen evväät -opintopakettiin n. 6 tunnin sisällöllä aiheina päihteet ja talous. Etsivä nuorisotyö käy lukiolla tarvittaessa ja osallistuu OSAO:n puolella Terkka-parkkiin. Osallistumme myös kouluilla järjestettäviin vanhempainiltoihin sekä oppilas- ja opiskelijahuoltoryhmiin. Olemme mukana myös yhteistyökuvioissa, jotka koskevat mm. harrastemessuja, tukioppilastoimintaa, Pikkuparlamentin toimintaa, tupakka- ja päihdevalistusta yms. Nettinuorisotyö Facebook on yksi tärkeä työvälineemme. Kavereita on talojen profiileille kertynyt jo vajaa 700 lasta ja nuorta. Olemme myös Twitterissä ja Instagramissa. Tarkoitus on laajentaa nettitoimintaa SOME-asiantuntijoiden johdolla. Olemme huomanneet, että netti on hyvä kanava levittää tietoa sekä saada yhteys lapseen tai nuoreen nopeasti. Nuorten siirtyminen internetiin lisää myös turvallisten aikuisten tarvetta olla siellä. 11 Perhetyö Perheille suunnattu työ nuorisotoimessa on mm. retki- ja leiritoimintaa sekä yhteistyötä vanhempien kanssa talotoiminnassa sekä vanhempaintoimikunnissa. Yhteistyötä teemme myös sosiaalitoimen perhetyön kanssa. Nuorisotoimi osallistuu koulujen järjestämiin vanhempainiltoihin ja tapahtumiin. Ehkäisevä päihdetyö Ehkäisevä päihdetyö on osa Kempeleen kunnan nuorisotyötä. Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja ja pyrkii ymmärtämään ja hallitsemaan päihdeilmiöitä. Päihteiksi luetaan alkoholi, huumeet ja tupakka. Lääkkeet, liuottimet ja muut aineet luetaan päihteiksi, jos niitä käytetään päihtymistarkoituksessa. Myös toiminnalliset riippuvuudet kuten peliriippuvuus kuuluvat ehkäisevään päihdetyöhön. Ehkäisevällä päihdetyöllä vaikutetaan päihteitä koskeviin tietoihin, asenteisiin ja oikeuksiin, päihdehaitoilta suojaaviin tekijöihin ja riskitekijöihin, päihteiden käyttötapoihin, saatavuuteen, tarjontaan ja haittoihin. Kempeleessä se sisältää

12 valistusiskuja ja teemapäiviä sekä valistustapahtumien järjestämistä ja organisoimista kouluilla ja taloilla. Keväällä 2015 järjestetään alakoululaisille (5.-6. lk) tupakkalabyrintti yhteistyössä seurakunnan, 4H:n, kuraattoreiden, terveydenhoitajien, tukioppilaiden yms. kanssa. Lasten- ja nuortentaloilla keskustellaan myös aktiivisesti päihteettömyydestä. Taloilla kannustetaan myös tupakoimattomuuteen mm. tukemalla ja keskustelemalla tupakattomasta vaihtoehdosta elämässä. Lasten tupakointiin ja alkoholinkäyttöön puututaan. Asiasta otetaan yhteyttä huoltajiin tai tehdään tarvittaessa lastensuojeluilmoitus sosiaalitoimeen. Erityisnuorisotyö Erityisnuorisotyötä kunnassa tekee vs. Jari Hiitola. Erityisnuorisotyöntekijä tekee yksilötyötä yhteistyössä koulujen ja sosiaalitoimen kanssa. Vuonna 2012 aloitettua Näppihaukka toimintamallia (alle 15-vuotiaiden näpistyksiin puuttuminen) toteutetaan yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa. Erityisnuorisotyö tekee tiivistä yhteistyötä eri tahojen kanssa lastensuojelullisissa asioissa ja tarjoaa yksilö- ja pienryhmätoimintaa (mm. airsoft-toiminnan tukeminen, leirit yms.), ja on mukana myös kunnan muissa pienryhmätoiminnoissa. Pienryhmätoimintoja tehdään erityisnuorisotyössä yhteistyöss mm. seurakunnan kanssa. Erkka on mukana myös Jopo-toiminnassa. Erityisnuorisotyöntekijä on mukana myös lasten- ja nuortentalo toiminnassa. Erityisnuorisotyö on myös ohjaus-, neuvonta-, pohdinta- sekä ratkaisumallien etsimistä yhdessä nuorten ja vanhempien kanssa ongelmatilanteista selviytymiseen. 12 Jalkautuva nuorisotyö Nuorisotyöntekijät jalkautuvat nuorten keskelle koulun päättäjäispäivänä tarvittaessa ja kesällä viikoittain, mutta myös mahdollisuuksien mukaan muina aikoina. Etsivä nuorisotyö Etsivän nuorisotyön pääkohderyhmä on kempeleläiset vuotiaat nuoret, jotka ovat työn, koulutuksen tai muun aktiivisen toiminnan ulkopuolella tai vaarassa jäädä niiden ulkopuolelle. Etsivän nuorisotyön tarkoituksena on kartoittaa nuoren kanssa yhdessä tulevaisuuden suunnitelmia sekä ohjata nuorta yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Työn tavoitteena on, että nuori löytää etsivän työntekijän tuen avulla sopivan reitin kohti koulutusta, työelämää tai muuta tarkoituksenmukaista ratkaisua. Etsivän nuorisotyön prosessikaaviossa kuvataan työn sisällöt ja vaiheet. Prosessikaavio on avattu Kempeleen etsivän työn kuvauksessa vuodelta Etsivän nuorisotyön pääpaino on asiakastyössä. Työskentelyyn kuuluu yksilö- ja palveluohjausta, jotka toteutetaan nuoren omien toiveiden ja tavoitteiden mukaisesti. Etsivien apu on nuorille vapaaehtoista ja sen tärkeimpiä tehtäviä ovat

13 nuoren kuunteleminen, läsnäolo, sekä nuoren tukeminen ja motivoiminen kohti hänen kanssaan määriteltyjä tavoitteita. Etsivä ei tee asioita nuoren puolesta vaan tukee ja ohjaa häntä tarpeen mukaan. Palveluohjauksen tarkoituksena on löytää kunkin nuoren tavoitteita tukevia ratkaisuja yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. Tärkeimpiä yhteistyökumppaneita etsivälle nuorisotyölle ovat muun muassa TE-toimisto, sosiaalitoimi, oppilaitokset, yritykset, terveydenhuolto ja nuoren lähipiiri. Etsivän työn asiakkaiden yksilöinti- ja yhteystiedot kirjataan PARent-järjestelmään. Järjestelmään kirjataan muun muassa nuoren yhteystiedot, lähtötilanne, sekä tahot, joihin nuorta on ohjattu. Etsivän työn kehittäminen on tärkeä osa työtä, koska työmuoto on suhteellisen uusi. Teemme tiedotuskierroksen vuoden 2015 aikana. Lisäksi toteutamme opiskelijatyönä kyselyn yhteistyökumppaneille siitä, millaisena he näkevät etsivän työn tällä hetkellä ja miten sitä voitaisiin kehittää. Tietoa etsivästä työstä jaetaan edelleen niin, että se auttaisi sekä nuoria että yhteistyökumppaneita löytämään palvelun ja hyödyntämään sitä nuoren eduksi. Etsivää työtä on tarkoitus esitellä ainakin 9.-luokan, lukion ja ammatillisen oppilaitoksen oppilaille sekä vanhemmille. Etsivän työn pienryhmätoimintaa on pyritty saamaan käyntiin, mutta nuorten saaminen mukaan toimintaan on ollut haastavaa. Pienryhmätoimintaa on yritetty aloittaa yhteistyössä niin työpajan kuin kuntouttavan työtoiminnankin kanssa. Vaikuttaisi siltä, että pienryhmätoiminta antaisi monelle nuorelle mahdollisuuden tutustua muihin nuoriin turvallisessa ympäristössä ja harjoitella mm. sosiaalisia taitoja. Osalla nuorista ei ole lainkaan harrastuksia ja pienryhmätoiminta voisi vastata myös tähän tarpeeseen. Mielekkään sisällön, tekemisen ja porukan löytäminen olisi tärkeää nuoren kannalta. Vuosien aikana on tavoitteena saada käyntiin pienryhmätoimintaa, joka palvelisi etsivän työn nuoria. Ryhmiä on tarkoitus koota erilaisten teemojen ja toiminnallisten menetelmien ympärille, kuten esimerkiksi ruuanlaitto, liikunta tai erilaisiin harrastuksiin tutustuminen. 13 Kempeleen kunnassa on nuorten kädentaito- ja taidetyöpaja, jonka kanssa etsivät nuorisotyöntekijät tekevät tiivistä yhteistyötä myös vuonna Etsivät ohjaavat nuoria pajalle, mutta ovat mukana nuoren matkalla niin pajajakson aikana kuin jatkopolutuksessakin. Etsivät järjestävät myös yhdessä pajatyöntekijöiden kanssa työttömille nuorille suunnattuja tapahtumia, kuten cv-koulutusta, työnhakuinfoa tai talousneuvontaa. Etsivät nuorisotyöntekijät ovat myös viikoittain mukana lasten ja nuorten talotoiminnassa. Etsivä nuorisotyöntekijä on Honkasen lasten- ja nuorten talolla maanantaisin ja Tietotorin lasten- ja nuorten talolla torstaisin. Etsivä vastaa torstaisin taloillassa olevasta "Teematorstaista". Teematorstaissa käsitellään erilaisia teemoja keskustelujen ja toiminnallisten menetelmien avulla. Noin kerran kuukaudessa taloilla on Yökahvila, jossa etsivät ovat vuorotellen mukana. Yökahviloiden yhteydessä etsivä tekee mahdollisuuksien mukaan nuorisotyöntekijän kanssa katupäivystystä.

14 Etsivät nuorisotyöntekijät ovat olleet mukana Time Out-toiminnassa. "Time out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -toimintamalli tarjoaa tukitoimia nuorten miesten syrjäytymiskehityksen ehkäisemiseksi. Toimintamalli mahdollistaa aktiivisen tuen tarjoamisen nuorille miehille kutsunnoissa ja varusmies- tai siviilipalveluksen keskeytyessä." (www.thl.fi) Kempeleessä kutsunnat ovat kaksipäiväiset ja etsivät nuorisotyöntekijät ovat olleet niissä kertomassa Time Out-toiminnasta sekä jututtamassa kaikki kutsuntatilaisuuteen osallistuvat nuoret. Kutsunnat ovat hyvä tilaisuus tavoittaa koko ikäryhmän nuoret miehet. Time out - toiminnan kautta on tullut joitakin asiakkuuksia. Tarkoituksena on jatkossa jakaa tietoa Time Out-toiminnasta jo kutsuntakirjeessä. Lisäksi ennakkoterveystarkastusten yhteydessä tullaan jakamaan tietoa Time Outista, jonka jälkeen etsivä voi olla tukena nuorelle niissä asioissa, joita terveystarkastuksessa on noussut esiin. Kempeleessä etsivät nuorisotyöntekijät ovat mukana nuorisoverkostossa, nuorten yhteistyöryhmässä, sekä Oulun seudun etsivien tapaamisissa. Verkostot ovat hyvä tapa koota yhteen alan toimijat ja keskustella esille nousseista ilmiöistä, nuorten tilanteesta, työn kehittämisestä jne. Verkostot antavat myös mahdollisuuden jakaa oman organisaationsa kuulumisia ja tiedotettavia asioita. Kempeleen kunnassa toimii myös lain velvoittama nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, jossa etsivää nuorisotyötä edustaa nuorisotoimen vastuuhenkilö. Liittenä: Prosessikuvaus asiakkuudesta. 14 Nuorten pajatoiminta Kempeleen kunnan nuorten taidepaja on tarkoitettu vuotiaille kempeleläisille nuorille, joilla ei ole opiskelu- tai työpaikkaa. Työpaja on nuorille hyvä paikka elämäntaitojen kehittämiseen, aikuistumiseen ja yhteisölliseen kasvuun sekä työssäoppimiseen. Työpaja on sekä fyysinen ympäristö, että moniammatillinen metodi, jonka avulla pyritään vaikuttamaan yksilön työmarkkina- ja koulutusaseman paranemiseen. Työpajan tavoitteena on auttaa nuorta löytämään oma polku kohti opiskelu- tai työelämää. Työpajan tärkeitä menetelmiä työn teon ja työvalmennuksen lisäksi on yksilö- ja ryhmävalmennus. Yksilövalmennuksen avulla tuetaan valmentautujan toimintakyvyn vahvistamista ja arjenhallinnan parantamista, koulutus- ja työuran suunnittelua sekä motivoidaan häntä ottamaan vastuuta omasta elämästään. Työvalmennuksen tavoitteena on edistää valmentautujan työkykyä ja työtaitoa. Valmennuksen sisältö ja tavoitteet suunnitellaan ottaen huomioon valmentautujan kiinnostuksen kohteet, kyvyt ja valmiudet. Nuoret hakeutuvat pajalle mm. etsivän työn, oppilaitosten, TE-toimiston tai kuntouttavan työtoiminnan kautta. Osa nuorista hakeutuu pajalle myös itsenäisesti. Nuoret tulevat pajalle joko työkokeilusopimuksella tai kuntouttavan työtoiminnan kautta. Työpajalle on suunnitteilla lepojakso mahdollisuus toisen asteen opiskelijoille. Työpajatoiminnassa otetaan jokainen nuori yksilöllisesti huomioon ja tavoitteet sekä

15 työtehtävät suunnitellaan yhdessä nuoren kanssa hänen voimavarojensa mukaan. Valmentajien rooli on tukea ja auttaa nuorta kohti tavoitteitaan. Kempeleen nuorten taidepajalla tehdään erilaisia kädentaidollisia töitä kuten ompelutöitä, pienimuotoisia puu- ja metallitöitä, luovaa maalausta sekä tilataidetta eri materiaaleista. Pajalla on mahdollista tehdä myös pienimuotoista huonekalujen entisöintiä ja verhoilua. Taidepajalla on viikoittain ryhmävalmennusta ja erilaisiin tapahtumiin sekä paikkoihin tutustumista. toteutamme myös ammattistartin sekä etsivän työn kanssa Nuotta leirin. Nuoret osallistuvat itse ryhmäpäivien suunnitteluun ja vierailut pyritään järjestämään nuorten mielenkiintoa ja tarpeita vastaamaan. Ryhmäpäivien yhtenä tavoitteena on, että nuoret tutustuvat toisiinsa ja vahvistavat omia vuorovaikutustaitojaan. Tutun ryhmän kanssa kynnys tutustua erilaisiin paikkoihin ja tapahtumiin sekä harrastuksiin pienenee. Taidepaja kannustaa nuoria myös terveellisiin elämäntapoihin järjestämällä liikuntapäiviä ja ruoanlaittoa. Lasten- ja nuortentalotoiminta Nuorisotalotoiminta Talolla tehtävää työtä monipuolistetaan toimintaa eri yhteistyöverkostojen kanssa. Työssä panostetaan vahvaan yhteistyöhön lähikoulun, järjestöjen, seurakunnan ja vanhempien kanssa. 15 Talolla tehtävä työ koostuu monista eri elementeistä. Lasten- ja nuortentalolla voi tavata kavereita, tehdä läksyjä, pelata pleikkaria, biljardia, pöytäfutista ja muita pelejä, katsoa telkkaria, surffata netissä, lukea lehtiä jne. Aina silloin tällöin lasten- ja nuortentaloilla on myös erityisiä tapahtumailtoja (kilpailuja, bändi-iltoja jne). Taloilla järjestetään te toja ja -viikkoja, erilaisia tapahtumia, yökahvilatoimintaa, yksilöja pienryhmätoimintaa (tyttötyö/poikatyö). Taloilla pidetään joka viikko sekä alakoululaisille että nuorille talopalaverit, joissa infotaan mm. tulevista tapahtumista, aikatauluista sekä myös kerrataan talonsääntöjä. Kaikki paikalla osallistuvat talopalavereihin. Nuorisotoimi noudattaa kotiintuloaikasuositusta Oulun seudulla. Tarkoituksena on turvata lapselle riittävästi aikaa yhdessäoloon perheen kanssa, iltatoimiin sekä lepoon. Oulu ja Oulun seudun nuorisotoimet ovat soveltaneet suosituskäytäntöä toiminnassaan. Kotiintuloaikasuositukset on nähtävillä nuorisotoimen nettisivuilta. Nuorisotoimen lasten- ja nuortentaloilla, retkillä ja leireillä energiajuomat eivät ole sallittuja. Olemme myös yhdessä lasten ja nuorten kanssa miettineet taloille säännöt, joita noudatamme. Lasten- ja nuortentalolla toimii talotoimikunta, joka koostuu talolla käyvistä

16 vapaaehtoisesti talotoimikuntaan mukaan haluavista nuorista. Talotoimikunta kehittää talon toimintaa ja on mukana apuna mm. tapahtumien järjestämisessä. Talolla on käytössä kävijälista, johon jokainen nuori kirjoittaa nimensä. Kävijälistaa pidetään kävijäseurannan tilastointia ja asiakkaiden tuntemista varten. Mahdollisista aukiolojen muutoksista ilmoitetaan mm. kunnan www-sivuilla, yläkoululla ja lastenja nuortentalon ovessa. Lasten- ja nuortentalolla tehdään myös varhaisnuorisotyötä, jolloin toimitaan luokkalaisten lasten kanssa. Toiminta päättyy viimeistään klo Yhteistyö talotyössä Taloilla on myös muita käyttäjiä. Tarkoituksena on saada toimintaa taloille mahdollisimman usealle tunnille. Yritämme mahdollistaa sen, että mahdollisimman moni lasten ja nuorten kanssa toimija voisi saada lasten- ja nuortentaloilta toiminnalleen paikan. Lasten- ja nuortentalolla kokoontuvat mm. päiväkoti, 4H-kokkikerho, Naisvoimistelijoiden äiti-vauva-jumppa, Enkku-kerho, Lanittajat, MLL:n perhekahvila ja muskari sekä koulujen Jopo ja pienryhmiä. Tiloja käytetaan myös lukion ja oppilaskuntien toimintaan. Mietimme myös tarpeen mukaan erilaista kerhotoiminitaa, tulossa on tammikuussa mm. lasten tanssikerho ja mahdollisesti lauantaisin Vapaaseurakunnan nuortenilta klo honkasen lasten- ja nuortentalolle. 16 Liitteenä: Honkasen ja Tietotorilla lasten- ja nuortentalojen viikko-ohjelmat ja muut kävijät. Retki- ja leiritoiminta Nuorisotyö järjestää monipuolista retki- ja leiritoimintaa lapsille ja nuorille. Toimintaa keskitetään koulujen loma-ajoille viikolle ja kouluaikoina viikonloppuisin. Toimintoja ovat muun muassa retket (esim. teemaretket, huvipuisto retket yms.), air soft -leirit sekä pelitapahtumat yhteistyössä Kempeleen air soft -tiimin kanssa sekä pienryhmäretket. Leiritoiminta järjestetään kevät- ja syyskaudella yhteistyössä seurakunnan varhaisnuorisotyön kanssa seurakunnan leirikeskus Luurinmutkassa. Lasten liikennepuisto Lasten liikennepuisto sijaitsee Sarkkirannan urheilukeskuksen alueella. Lasten liikennepuistotoiminta on tarkoitettu pienten lasten liikennekasvatukseen. Jokainen liikennepuistossa ajava käy ohjaajan pitämän liikennekoulun, jossa käydään läpi yleisiä liikennesääntöjä ja liikennepuiston sääntöjä. Sääntöjen läpikäymisellä parannetaan liikennepuiston asiakkaiden turvallisuutta. Liikennekoulun suorittamisen jälkeen saa ajokortin, jolla pääsee ajamaan liikennepuistoon.

17 Ajokortista on peritty 2 maksu, maksun korottamista tullaan miettimään vuoden 2015 aikana. Tämän jälkeen liikennepuistossa ajaminen on maksutonta ko. kesän ajan. Liikennepuistossa on ryhmävierailuille (puisto varattu vain ko. ryhmän käyttöön) kunnanhallituksen hyväksymät ryhmähinnat. Syksyllä koulujen alettua 1.- luokkalaisille tarjotaan liikennekasvatusta liikennepuistossa (luokan vierailu puistossa kestää 60min) tai koululla sovellettavalla opetustavalla. Tieto- ja neuvontapalvelut Kempeleen yhtenäiskoulun Tietotorilla on nuorille suunnattu tieto- ja neuvontapiste yhteistyössä kirjaston kanssa. Seutukunnallista websivustoa SeutuNappia (www.seutunappi.fi) kehitetään edelleen seutukunnallisen mallin mukaisesti ja sen tunnettavuutta nuorten keskuudessa lisätään. Seutunapissa on Kempeleen nuorisotoimen omat sivut. Tietotorin tietokoneet ovat kirjaston omaisuuttta, mutta niitä voi käyttää myös lasten- ja nuortentalon toiminnan aikana panttia vastaan. Tietotorin ja Honkasen lasten- ja nuortentaloilla on yleisökoneet, joiden kotisivu on Liikunnallinen, kulttuurinen, kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta 17 Liikunnallinen nuorisotoiminta Kempeleen nuorisotyö tekee yhteistyötä kempeleläisten urheiluseurojen sekä muiden liikunnan parissa toimivien tahojen kanssa ja kehittää liikunnallista nuorisotoimintaa. Taloilla pelataan ahkerasti pingistä. Nuorisotoimella on myös varusteet frisbeegolfin peluuseen kuten myös sähly- ja sulkapallomailoja, hanskoja ja kypäriä, palloja. Myös retkivarusteita löytyy varastostamme. Kulttuurinen nuorisotoiminta Kulttuurista nuorisotoimintaa tuetaan järjestämällä taiteisiin liittyviä kerhoja. Osallistumme myös vuosittain Nuori Kulttuurin karsintoihin. Järjestetään ainakin yksi musiikkitapahtuma. Järjestämme myös diskoja lapsille ja nuorille. Resurssien mukaan järjestetään Pirilän lasten- ja nuorten talon pihamaalla olevalle ulkolavalle tapahtumia ja toimintaa. Kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta Nuorisotoimi kehittää mahdollisuuksia yhteistyöhön kansainvälistä nuorisotoimintaa tekevien tahojen kanssa. Monikulttuurisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa luomalla myönteinen ja avoin ilmapiiri monikulttuurisuudelle.

18 Nuorten ympäristökasvatus Kestävän kehityksen toimintaperiaatteet otetaan huomioon kaikessa nuorisotoimen järjestämässä toiminnassa. Lasten- ja nuortentaloille järjestetään jätteiden lajittelu (lasi, metalli, bio, energia jne). Ympäristökasvatusta tuodaan esille mm. lasten- ja nuortentalon toiminnassa teemapäivällä/-viikolla. Toimintatilat ja harrastusmahdollisuudet Lasten- ja nuortentalojen toiminta tapahtuu seuraavissa pisteissä: Honkasen lasten- ja nuortentalo: Honkasentie Kempele Puh: Tilassa on oleskelutila, keittiö ja iso sali varustettu peileillä sekä WC-tilat. Tietotorin lasten- ja nuortentalo: Vihiluodontie Kempele puh: Tilassa on oleskelutila sekä keittiö ja WC-tilat. Lasten liikennepuisto: Sarkkirannan urheilukeskus 18 Etsivän nuorisotyön toimiston osoite: Kirkkotie 13 B Kempele Nuorten taidepaja: Piriläntie 155, rakennus J Kempele Puh: Taidepajan toimiston osoite: Kirkkotie 13 B Kempele Puh: Lasten- ja nuortentalojen tiloja voidaan myöntää yksityisten, järjestöjen ja koululuokkien käyttöön lapsi- ja nuorisotyöhön mm. viikonloppuisin sekä muuna aikana, kun tilat eivät ole nuorisotoimen käytössä.

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut. Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri

Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut. Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaajat Hailuoto: vapaa-aikasihteeri Satu Rahkola Haukipudas:

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Liite 1. Nuorisotoimi 2015

Liite 1. Nuorisotoimi 2015 Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Näiden tavoitteiden

Lisätiedot

2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa;

2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa; Annettu Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 2006 Nuorisolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Tavoite Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1

Lisätiedot

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 11. KIRJASTOT 11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma 22.6.2015 Varhaiskasvatus Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma www.nurmijarvi.fi Avoimen varhaiskasvatuksen esimies Kirsi Viitanen 040 317 4066 kirsi.viitanen@nurmijarvi.fi

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020. Palveluvaliokunta 10.2.2015

HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020. Palveluvaliokunta 10.2.2015 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 Palveluvaliokunta 10.2.2015 Tavoitetila, toimenpiteet, arviointi,resursointi, rakenteet KEMPELEEN KOULUSTRATGIA 2000-2004 Oppiva organisaatio Oppilaan hyvinvointi Opetuksen

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

Kempeleen etsivä nuorisotyö

Kempeleen etsivä nuorisotyö Kempeleen etsivä nuorisotyö Sari Okkonen Laura Sinkkonen 21.1.2015 Sisältö Johdanto... 3 Mitä etsivä nuorisotyö on?... 4 Etsivä nuorisotyö Kempeleessä... 5 Yhteistyö... 5 Muu toiminta... 6 Etsivän nuorisotyön

Lisätiedot

27.1.2006/72. Nuorisolaki 27.1.2006/72. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

27.1.2006/72. Nuorisolaki 27.1.2006/72. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 of 7 21/03/2011 13:10 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2006» 27.1.2006/72 27.1.2006/72 Seurattu SDK 203/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Nuorisolaki 27.1.2006/72

Lisätiedot

31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni

31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni 31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni V ryhmä Hyvinvoiva oppimisympäristö, opiskelija-asuntolat, vapaa-aika, monialainen yhteistyö HYVINVOIVA OPPIMISYMPÄRISTÖ -> OPISKELUN

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N Lait

Lisätiedot

Apip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin.

Apip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin. KH 29.1.2013 LIITE Paltamon perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan laatukäsikirja 1 Johtaminen Perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan koordinoinnista, arvioinnista ja valvonnasta vastaa Paltamon

Lisätiedot

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 JOHDANTO Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on turvata lapselle tuttu ja turvallinen paikka viettää koulun jälkeistä

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Turun Ohjaamo 2015-2018

Turun Ohjaamo 2015-2018 Turun Ohjaamo 2015-2018 Toiminta ja ajatus 17.3.2015 MIKSI OHJAAMO? Nuorten palvelut ovat olleet hajanaisesti sijoittuneita ja huonosti nuorten löydettävissä. Tavoite: Nuorten palvelut yhdessä paikassa

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki Vapaa-aikatoimi Olavinkatu 27 57130 SAVONLINNA

Savonlinnan kaupunki Vapaa-aikatoimi Olavinkatu 27 57130 SAVONLINNA SAVONLINNAN KAUPUNKI HANKINTASOPIMUS 1.SOPIJAPUOLET TILAAJA Savonlinnan kaupunki Vapaa-aikatoimi Olavinkatu 27 57130 SAVONLINNA TOIMITTAJA/TUOTTAJA Savonlinnan Seudun Nuorisotoiminnan Tuki ry Pappilankatu

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Koulun ja nuorisotyön yhteistyö. Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5.

Koulun ja nuorisotyön yhteistyö. Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5. Koulun ja nuorisotyön yhteistyö Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5.2011 1 Taustaa Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa kunnissa tapahtuvaa koulun

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

VERTTI- VERTAISNUORISOTIEDOTUSTOIMINTA

VERTTI- VERTAISNUORISOTIEDOTUSTOIMINTA VERTTI- VERTAISNUORISOTIEDOTUSTOIMINTA Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät 3.- 4.10.2013 Seinäjoki MITÄ VERTTI-TOIMINTA ON? Seutukunnallista yläkoulun oppilaiden toteuttamaa nuorisotiedotusta

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Mukana ihmisten arjessa

Mukana ihmisten arjessa Mukana ihmisten arjessa LÄHIÖKESKUS HÄMEENLINNA Lähiökeskusten toiminnan mahdollistaa Kotilähiö ry:n, jonka jäsenet muodostavat alueella toimivien virkamiesten, yhdistysten ja asukkaiden edustajien yhteistyöverkoston.

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013

Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013 Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013 Mikä on keskeistä, mihin pyritään? Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden

Lisätiedot

NUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI 1.9.2014. Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä

NUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI 1.9.2014. Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä NUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI 1.9.2014 Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä TP /1.5.2014, JL / 21.8.2014 Nuoret lukuina - 16-24 v. nuoria 1830, 25-29 v. nuoria 930 v. 2013 lopussa - Alle 25 v.

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Lisätiedot

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Tehtävä Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tehtävänä on tarjota

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2011-2012. Huitin päiväkoti

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2011-2012. Huitin päiväkoti ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2011-2012 Huitin päiväkoti 1.Yksikkö Huitin päiväkoti Kyntäjäntie 5 01840 Klaukkala 2.Toiminta-aika Toimintasuunnitelma on toimintavuodelle 2011-2012. Päiväkoti on avoinna

Lisätiedot

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI 12. kesäkuuta 2009

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI 12. kesäkuuta 2009 OHJAAJUUS 20 OV Oman työn tavoitteellinen suunnittu ja toteuttaminen sosiaalisista ja kasvatuksellisista lähtökohdista Tuloksellinen toiminta Oman työn kehittäminen Oman persoonan tunteminen ja käyttäminen

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

ETSIVÄ TYÖ TAMPEREELLA

ETSIVÄ TYÖ TAMPEREELLA ETSIVÄ TYÖ TAMPEREELLA Tampereen Kaupungin Hyvinvointipalvelut/ Lapsiperheiden sosiaalipalvelut/ Ehkäisevä Työ/ Etsivä Työ Sari Nieminen ja Juha Kurki Terveydenhoitajapäivät, Tampere-talo 8.2.2013 Etsivän

Lisätiedot

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen.

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen. MYLLÄRIN PAJA Myllärin Paja Myllärin paja tarjoaa laadukasta, monipuolista ja kuntoutuksellista ryhmämuotoista päivätoimintaa erityistä tukea tarvitseville kehitysvammaisille erityishuoltolain tai vammaispalvelulain

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden monialainen kaupunkiohjelma. Lähetekeskustelun 8.9.2011 koontia

Lasten ja nuorten osallisuuden monialainen kaupunkiohjelma. Lähetekeskustelun 8.9.2011 koontia Lasten ja nuorten osallisuuden monialainen kaupunkiohjelma Lähetekeskustelun 8.9.2011 koontia Laura Hokkanen Innovaatiopalvelut Tanja Räty Nuorisopalvelut Lähetekeskustelu Vanha Ortopedia 8.9.2011 - Lasten

Lisätiedot

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI 4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI Sosiaalinen kuntoutus pähkinänkuoressa Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2)

Lisätiedot

Etsivä työ osana organisaatiota

Etsivä työ osana organisaatiota ETSIVÄ NUORISOTYÖ Etsivä työ osana organisaatiota Nuorisojohtaja Kehittämistoiminta Ulkoiset ohjaus- ja neuvontapalvelut Alueellisen- ja kulttuurisen nuorisotyön palvelut Sosiaalisen tuen palvelut Nuorisosihteeri

Lisätiedot

10.4.2012 Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuriprosessi, nuorisotoimi

10.4.2012 Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuriprosessi, nuorisotoimi Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuriprosessi, nuorisotoimi TUUMASTA TOIMEEN pohjana aiemmat suunnitelmat ja esitykset aiemmilta vuosilta toimintasuun nitelmat Nak 2009-2011 aloite Tuija Pohjola 2010

Lisätiedot

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena 19/1/2012 Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena MLL:n arvot Inhimillisyys Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus Ilo 2 Toiminnan

Lisätiedot

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,

Lisätiedot

PIRIlän alueen kehittäminen 29.1.2014

PIRIlän alueen kehittäminen 29.1.2014 PIRIlän alueen kehittäminen 29.1.2014 Pirilän toimintakeskus-ajattelu tarkoittaa: Fyysistä ympäristöä, jossa palvelua järjestetään Toimintatapaa, jolla palveluja järjestetään Pirilän toimintakeskuksen

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Tuettu Oppisopimus Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN VERKOSTON KEHITTÄMISEN PROSESSI 1 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2 2.1 Yritysten kanssa

Lisätiedot

Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012-2015

Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012-2015 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012-2015 Avustukset lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman 2012-2015 toimeenpanoon Annika Kattilakoski, Kirjasto-, liikunta- ja nuorisoyksikkö, Pohjanmaan

Lisätiedot

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Yhteistyö on toiminnallista kehittämistä Kehittämistoimenpiteistä päätetään yhdessä - jokainen kunta tekee

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014 Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla TPY:n symposium 27.5.2014 OIVA - Ohjauksen interventioilla vaikuttavuutta läpäisyn tehostamiseen 1.9.2013-31.12.2014 OIVA on osa Opetushallituksen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013 Utajärvivalmistelut oimkuntautajärviva lmistelutoiminkuntautajärviikä ihmistenvalmistelutoimikuntau tajärvivalmistelutoi TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016 mikuntautajärvival 20.9.2013 mistelutoimikuntautajärviikäih

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA:

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: Pälkäneen kunta Perusopetuksen luokat 6-9, Pälkäneen lukio Koordinaattori: Jussi Vilanen-Arkimies Opetuksen järjestäjän (koulu/ kunta/seutu)

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Nuorten palveluohjaus Facebookissa

Nuorten palveluohjaus Facebookissa Nuorten palveluohjaus Facebookissa Kokemuksia sosiaalisen median hyödyntämisestä nuorten palveluohjauksessa 1.5.11. 21.11.2013 Saila Lähteenmäki / MOPOTuning hanke 21.11.2013 https://www.facebook.com/nuortenpalveluohjaaja.sailalahteenmaki

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

LIIKUNTA- JA NUORISOTOIMEN AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JA MYÖNTÄMISMENETTELY

LIIKUNTA- JA NUORISOTOIMEN AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JA MYÖNTÄMISMENETTELY VIRTAIN KAUPUNKI Liikunta- ja nuorisotoimi 15.02.2012 LIIKUNTA- JA NUORISOTOIMEN AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JA MYÖNTÄMISMENETTELY Virtain kaupungin liikunta- ja nuorisotoimi myöntää vuosittain liikuntatoimintaan

Lisätiedot

LISÄARVOA NUORISOTYÖLLE Valtakunnallinen nuorisokeskusverkosto uudisti strategiansa. Alueelliset nuorisotyöpäivät Helena Vuorenmaa 14.8.

LISÄARVOA NUORISOTYÖLLE Valtakunnallinen nuorisokeskusverkosto uudisti strategiansa. Alueelliset nuorisotyöpäivät Helena Vuorenmaa 14.8. LISÄARVOA NUORISOTYÖLLE Valtakunnallinen nuorisokeskusverkosto uudisti strategiansa Alueelliset nuorisotyöpäivät Helena Vuorenmaa 14.8.2014 Esityksen runko 1. Valtakunnalliset nuorisokeskukset ja Suomen

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI LOIKKELIININ LAATU- KÄSIKIRJA

PÄIVÄKOTI LOIKKELIININ LAATU- KÄSIKIRJA PÄIVÄKOTI LOIKKELIININ LAATU- KÄSIKIRJA PÄIVÄKOTI TIPITII OY PÄIVÄHOIDON LAADUNVARMISTUS 1.Lapsi Turvallisuus Lapsella on hyvät kasvun ja kehityksen edellytykset kodinomaisessa päiväkodissamme. Kasvatusympäristömme

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 1 Yksilökohtainen opiskeluhuolto (HE 113/2013) Yksilökohtainen opiskeluhuolto kuuluu kaikille oppilaitosyhteisössä työskenteleville sekä opiskeluhuoltopalveluista

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä Valtakunnalliset ehkäisevän työn päivät, Lahti 25.9.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry. Sosiaalisen vahvistamisen

Lisätiedot

Haukiputaan nuorisotoimen kehittämissuunnitelma

Haukiputaan nuorisotoimen kehittämissuunnitelma Haukiputaan nuorisotoimen kehittämissuunnitelma Vapaa-aikatoimen päällikkö Olli Heinonen Raittiussihteeri-nuoriso-ohjaaja Sirkka Tuomela Nuoriso-ohjaaja Simo Kivari Toiminnanohjaaja Kati Niskala Johdanto

Lisätiedot

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkoti Tällä paikalla on avattu Killon lastenseimi toukokuussa 1950 Killon uusi päiväkoti valmistui vuoden 2004 alusta Päiväkoti vihittiin käyttöön

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan nuorisotyö järjestää monipuolista ryhmätoimintaa sekä tapahtumia lapsille,

Lisätiedot

Länsirannikon Koulutus Oy, WinNova OPISKELIJAPALVELUT - koordinoidusti - Fia Heino Opiskelijapalvelupäällikkö

Länsirannikon Koulutus Oy, WinNova OPISKELIJAPALVELUT - koordinoidusti - Fia Heino Opiskelijapalvelupäällikkö Länsirannikon Koulutus Oy, WinNova OPISKELIJAPALVELUT - koordinoidusti - Opiskelijapalvelupäällikkö WinNova Länsirannikon Koulutus Oy WinNova Länsirannikon Koulutus Oy Porin ja Rauman ammattiopistot, Porin

Lisätiedot

Nuortenpaja Apaja Tammi huhtikuu 2014

Nuortenpaja Apaja Tammi huhtikuu 2014 Nuortenpaja Apaja Tammi huhtikuu 2014 Paula Timonen Yleistä Nuortenpaja Apaja on Nurmeksessa ja Juuassa sijaitseva työhön, koulutukseen tai elämänhallintaan liittyvissä asioissa tukea tai ohjausta tarvitsevien

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Maaliskuu 2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen

Lisätiedot

Nuorisolain uudistusta valmistellaan

Nuorisolain uudistusta valmistellaan Katsaus toimialaan Nuorisolain uudistusta valmistellaan Valmistelussa hyödynnetään vuosittaiset toimialan seminaarit ja muut yhteiset tilaisuudet, edetään teemoittain, hyödynnetään avoimia nettikyselyjä

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Nuortenpaja Apaja Osavuosiraportti Touko-Elokuu 2014

Nuortenpaja Apaja Osavuosiraportti Touko-Elokuu 2014 Nuortenpaja Apaja Osavuosiraportti Touko-Elokuu 2014 Yleistä Nuortenpaja Apaja on Nurmeksessa ja Juuassa sijaitseva työhön, koulutukseen tai elämänhallintaan liittyvissä asioissa tukea tai ohjausta tarvitsevien

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Auditointi ja itsearviointi: kuulumisia, tilannekatsausta ja arvioinnin arviointia. Tomi Kiilakoski Tampere 3.11.2011

Auditointi ja itsearviointi: kuulumisia, tilannekatsausta ja arvioinnin arviointia. Tomi Kiilakoski Tampere 3.11.2011 Auditointi ja itsearviointi: kuulumisia, tilannekatsausta ja arvioinnin arviointia Tampere 3..20 Ennakkotehtävä ) Montako taloa kunnassa on ja monessako näissä on tehty itsearviointi? 2) Montako taloa

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO Ryhmiksen toiminta-ajatus 1. Kasvatuspäämäärät ja tavoitteet 1.1 Arvoperusta 1.2 Hyvinvoiva lapsi 1.3 Päivähoidon

Lisätiedot

Koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen Riihimäen perusopetuksessa

Koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen Riihimäen perusopetuksessa Koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen Riihimäen perusopetuksessa Hupi tiimi Ville Saloranta, hankekoordinaattori Heini Lehtonen, sosiaaliohjaaja (Peltosaari) Kaisa Näsman, sosiaaliohjaaja (Lasitehdas)

Lisätiedot

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 NAANTALIN 4H-YHDISTYS Sivu 1 (6) Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Sisällysluettelo Toiminnan painopistealueet... 2 Toiminnalliset avaintavoitteet... 2 Ryhmätoiminta... 2 Nuorten kurssit ja koulutukset...

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt

Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt Lapin etsivän nuorisotyön ja työpajojen kehittämispäivät 21.11.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen ja koordinaattori Elisa Lipponen Valtakunnallinen

Lisätiedot