TOIMINTASUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015"

Transkriptio

1 KEMPELEEN NUORISOTOIMEN TOIMINTASUUNNITELMA

2 TOIMINTASUUNNITELMA Kempeleen kunnan nuorisotoimi tarjoaa vuonna ennaltaehkäisevää, lasten mielipiteet huomioivaa ja lasta sekä nuorta lähellä olevaa työtä. Kehitämme yhdessä koulutoimen kanssa nuorisotyötä koulussa sekä pidämme tärkeänä pienryhmätoimintaa ja lapsia, nuoria ja nuoria aikuisia osallistavaa työotetta sekä pyrimme mahdollisimman hyvään yhteistyöhön muiden toimijoiden ja vanhempien kanssa. Toteutamme nuorisotakuuta sosiaalisen vahvistamisen keinoin etsivän nuorisotyön, erityisnuorisotyön ja nuorten työpajatoiminnan avulla. Teemme yhteisöllistä ja laadukasta nuorisotyötä. Nuorisolaki ohjaa kunnallista nuorisotyötä Nuorisolain ( /72) tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen. Nuorilla tarkoitetaan alle 29-vuotiaita. Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin. Nuorisotyön toteuttamisesta vastaavat kunnat, nuorisoyhdistykset ja muut nuorisotyötä tekevät järjestöt. Nuorisotyön palveluja voidaan tuottaa myös alueellisesti kuntien yhteistyönä. Nuorisotyöllä tarkoitetaan nuorten oman ajan käyttöön kohdistuvaa aktiivisen kansalaisuuden edistämistä samoin kuin nuorten sosiaalista vahvistamista, nuoren kasvun ja itsenäistymisen tukemista sekä sukupolvien välistä vuorovaikutusta. 2 Kunnan nuorisotyöhön ja -politiikkaan kuuluvat 1.) nuorten kasvatuksellinen ohjaus 2.) toimintatilat ja harrastusmahdollisuudet 3.) tieto- ja neuvontapalvelut 4.) nuorisoyhdistyksien ja muiden nuorisoryhmien tuki 5.) liikunnallinen, kulttuurinen, kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta 6.) nuorten ympäristökasvatus sekä tarvittaessa 7.) nuorten työpajapalvelut tai muut paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivat toimintamuodot. Nuorisotyötä ja politiikkaa toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä paikallisten viranomaisten sekä yhteistyönä nuorten, nuorisoyhdistysten ja muiden nuorisotyötä tekevien järjestöjen kanssa. Nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa.

3 Kempeleen kunnan arvot ohjaavat nuorisotyötä Luovuus Mitä se tarkoittaa? Luovuutta on kyky tuottaa organisaatiolle uusia ja hyödyllisiä ratkaisuja. Pidämme tärkeänä uuden luomista ja uusien mahdollisuuksien näkemistä. Mitä se meiltä edellyttää? Suosimme luovuuteen rohkaisevia työskentely muotoja. Kunnan johto tukee uusia ajatuksia ja niille annetaan päivittäisessä työskentelyssä tilaa. Kannustamme työyhteisöä ja päätöksentekijöitä luovuuteen ja vaihtoehtojen esittämiseen. Kuntalaislähtöisyys Mitä se tarkoittaa? Näemme kuntalaiset yksilöinä, vastuullisina ja kunnan palveluihin vaikuttavina toimijoina. Otamme asiakaspalautteen vastaan ja kehitämme palveluja niiden suuntaisesti. Mitä se meiltä edellyttää? Rakennamme asiakaskeskeisiä ja yhtenäisiä palvelukokonaisuuksia ja siirrämme tietoja tehokkaasti modernia tekniikkaa apuna käyttäen. Ylitämme perinteiset hallinnonalojen ja kuntienväliset rajat. Toimimme joustavasti ja tehokkaasti Turvallisuus Mitä se tarkoittaa? Turvallisuudella ymmärrämme fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista turvallisuutta. Mitä se meiltä edellyttää? Edistämme arjen turvallisuutta kaikessa kunnan toiminnassa. Yhteisöllisyys Mitä se tarkoittaa? Yhteisöllisyydellä kuntayhteisössä ymmärrämme erilaisten kuntalaisten halua toimia keskenään ja luottaa toisiinsa. Kuntalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa kunnan asioihin ja saada niistä tietoa. Kuntalaisten omaehtoinen toiminta nähdään koko kunnan menestymisen kannalta voimavarana. Mitä se meiltä edellyttää? Arvostamme yksilön tahtoa ja tarpeita kunnioittavaa yhteisöllisyyttä, joka perustuu tasavertaiselle vuorovaikutukselle. Vahvistamme yhteisöllisyyttä tukemalla järjestö- ja harrastetoimintaa. Asuinalueiden yhteisöllisyyttä kehitetään kunnan ja kolmannen sektorin yhteistyönä. 3 (Kempelestrategia: kempele-sopimus.pdfkempele-sopimus.pdf )

4 Hyvän kasvun strategia toiminnan ohjenuorana Kempeleessä on tehty moniammatillisena yhteistyönä vuosina hyvän kasvun strategia, jonka arvot ja toimenpiteet ohjaavat työskentelyämme. Syksyllä 2014 kokoontuu Hyvän kasvun -ohjelman jatkotyöskentelyryhmä, jossa nuorisotoimen vastaava on mukana. Hyvä kasvaa yksilönä yhteisössä Jokaisella lapsella ja nuorella on yksilöllisesti huomioiva, turvallinen, osallisuuteen kannustava, ohjaava ja tukeva kasvu- ja oppimisyhteisö, jossa kehittyvät työyhteisöt toimivat kotien kanssa kasvatuskumppanuudessa. Strategian arvot, jotka ohjaavat työtämme, ovat: Luovuus Luovuuteen ja luoviin toimintatapoihin kannustetaan kasvatus- ja oppimisyhteisöissä. Henkilöstö haluaa uusiutua ja heittäytyä ammatillisiin haasteisiin. Lapsi ja nuori nähdään subjektina, joka voi itse vaikuttaa kasvu- ja oppimisympäristöönsä. Kasvatuskumppanuus ja yhteistyöverkostot tukevat luovien ideoiden syntymistä. Toiminnan jatkuva arviointi ja kehittäminen pitävät yllä luovuutta. Turvallisuus Kaikessa kasvatus- ja oppimisympäristön toiminnassa huomioidaan lasten ja nuorten fyysinen ja psyykkinen turvallisuus sekä yksilölliset tarpeet. Turvallisuus kasvatus- ja oppimisyhteisössä on selkeitä rakenteita ja vastuita, toiminnan ennakoitavuutta ja yhdessä sovittuihin toimintatapoihin sitoutumista. Kasvattajien ja huoltajien kesken on sovittu yhteiset välittämisen tavoitteet ja rajat, joita tuetaan vastavuoroisella tiedonkululla. Toimintaa ohjaavat päivitetyt turvallisuusasiakirjat ja niiden sisältöön perehtynyt, koulutettu henkilöstö. Koskemattomuuden periaate sekä tuen tarpeessa oikea-aikaiset ja oikein mitoitetut tukitoimet takaavat yksilön turvallisuuden. 4 Kuntalaislähtöisyys Kuntalaisen tarpeet ohjaavat toimintaa. Kuntalaislähtöisyys on ennakoitavuutta, vuorovaikutusta ja tasa-arvoista kohtaamista osapuolten kesken (kasvattajat, huoltajat, palveluiden käyttäjät ja kolmas sektori). Kasvatuksen ja opetuksen perustehtävä on kirkas kaikille osapuolille. Yhteisöllisyys Yhteisöllisyys on kaikkien osapuolten välistä tasavertaisuutta, kuulemista ja kumppanuutta. Yhteisöllisyys on myös erilaisuuden hyväksymistä ja suvaitsevaisuutta työ-, kasvatus- ja oppimisyhteisössä. Koko kylä kasvattaa -periaate ohjaa toiminnan kehittämistä. Alueellista yhteisöllisyyttä ja yhtenäistä toimintakulttuuria tuetaan rakenteiden avulla. Lasten ja nuorten sosiaalisten taitojen kehittäminen on keskeistä. Yhteisöllisyydessä tähdätään kattavien verkostojen hyödyntämiseen ja kumppanuuteen kolmannen sektorin kanssa.

5 Hallinto, budjetti ja henkilöstö Nuorisotoimi sijoittuu lasten ja nuorten yhteisöllisen kasvun prosessin alle yhdessä päivähoidon, esiopetuksen, alkuopetuksen, peruskoulun ja lukion/2. asteen kanssa. Nuorisotoimen palveluyksikön vastaavana toimii Sanna Tauriainen ja sivistystoimenjohtajana Hannu Kuusela. Nuorisotyön budjetti vuodelle 2014 on On mahdollista, että 2015 saamme pieniä lisäyksiä budjettiimme. Nuorisotyöstä vastaa kaksi vakituista nuorisotyöntekijää, Pirjo Ranta ja Sinikka Ojapelto, viransijainen erityisnuorisotyöntekijä, Jari Hiitola välillä, sekä 1-2 tukityöllistettyä. Opetusministeriön avustuksella määräaikaisilla työsopimuksilla etsivää nuorisotyötä tekevät Laura Sinkkonen ja Sari Okkonen ja nuorten taide- ja kädentaitojen työpajalla toimivat yksilövalmentajana Inka Labba sekä työvalmentajana Tarja Mononen. Syksyn 2014 aikana Pirilän lasten- ja nuortentalon ovet sulkeutuivat. Säästösyistä johtuen lasten- ja nuortentalo siirtyi koulukeskuksen Tietotorille yhteiskäyttöön kirjaston kanssa. Syksyllä 2014 alkaen Kempeleen kunnassa toimii kaksi lasten- ja nuortentaloa, Koulukeskuksessa, Tietotorilla ja Honkasessa. Syksyllä 2014 tehdään nuorisotaloille toimintasuunnitelmat vuodelle syksy kevät/kesä Vuoden aikana tarkastetaan toimenkuvia sekä käydään työntekijöiden kanssa kehityskeskustelut. 5 Etsitään hyvä työnohjaaja ainakin etsivälle työlle sekä työpajatyötekijöille. Mietitään mahdollisuutta myös koko työyhteisön ryhmänohjaukseen. Työohjaus nähdään välttämättömänä työn vaativuuden ja työntekijöiden työssä jaksamisen vuoksi. Työskentelyssä kiinnitämme huomiota myös toimintaan osallistujien sekä työntekijöiden turvallisuuteen siten, että työskennellessä on pääsääntöisesti läsnä kaksi työntekijää. Osaamisen kehittäminen Nuorisotoimen toiminnan perustana on ajan mukainen, motivoitunut ja ammattitaitoinen henkilöstö. Henkilöstön osaamista ylläpidetään kouluttamalla henkilöstöä mahdollisuuksien, määrärahojen ja lain asetusten puitteissa. Ajatuksena on, että työntekijät koulutuksien kautta vahvistavat osaamisalueitaan. Ilmaisia paikallisia koulutuksia tarjotaan kaikille nuorisotoimen työntekijöille. Lisäksi yritetään mahdollistaa yksi ulkopuolinen koulutuspäivä vuodessa sekä osallistutaan nuorisotyön-, etsivän nuorisotyön- sekä työpajapäiville. Vuoden aikana pidetään henkilöstön kesken 4-5 työn sisällön kehittämispäivää.

6 Työote nuorisotoimessa - Ennaltaehkäisevä työote - Yhdessä tekeminen muiden toimijoiden kanssa - Henkilökohtainen vuorovaikutus, kunnioittaminen ja turvallisuus - Vapaaehtoisuus - Keskinäinen arvostus ja toisen huomioon ottaminen - Johdonmukaisuus ja tasapuolisuus - Kasvatuskumppanuus kotien kanssa - Välitön puuttuminen; kiusaaminen ja päihteet - Osallisuuteen kasvaminen - Kasvattaminen hyviin tapoihin sekä vastuunottamiseen omasta toiminnasta - Kaikessa toiminnassa lähtökohtana on päihteettömyys ja mahdollisiin päihteidenkäyttötilanteisiin puututaan välittömästi (ilmoitus kotiin ja lastensuojeluilmoitus) Toiminnan mittarit ja niiden arviointitapa Tunnuslukujen kerääminen o Nuorisotoimen palvelujen monipuolisuus/ arviointikysely joka toinen vuosi/ lapset, nuoret ja kodit o Palvelujen saatavuus / arviointikysely joka toinen vuosi/ lapset, nuoret ja kodit 6 Itsearviointi, tilastointi ja talous o Riittävät ja oikein kohdennetut resurssit/ itsearviointi, riskiarviointi ja talouden tunnusluvut o Työntekijöiden ammattitaito/ itsearviointi, kehityskeskustelut o Moniammatillinen yhteistyö/ yhteistyön/yhteyksien määrä, työryhmät o Tapahtumat ja tilaisuuksien luku ja kävijämäärämäärä/ toiminta- ja kävijätilastot o Yhteistyön määrä tapahtumissa/ muut kontaktit, lukumäärä o Avustettujen nuorisojärjestöjen määrä/ toiminnan määrä, osallistujamäärä o Nuorten kohtaamiset/ kirjaukset o Etsivä nuorisotyö/ asiakastyytyväisyys (kehitteillä) o Taitopaja/ asiakastyytyväisyys (kehitteillä) o Etsiväntyön tilastointi PARent-ohjelmalla o Taitopajan tilastointi PARty-ohjelmalla

7 Toimenpiteet vuoden aikana - Kehitämme nuorisotyötä koulussa, tekemällä prosessikuvaukset sekä kehittämällä työtä yhdessä koulun toimijoiden kanssa. - Keräämme pienryhmätoiminnoista ja tapahtumiin osallistujista henkilökaavakkeet, jotka hävitämme tapahtuman jälkeen. - Jatkamme Pikku Parlamentin ja foorumeiden kehittämistä sekä lasten ja nuorten osallisuustyötä yhteistyössä verkostorehtorin kanssa. - Lisäämme lasten, nuorten ja nuorten aikuisten osallisuutta järjestämällä osallisuustyöpajoja. - Järjestämme kulttuuritoimintaa tapahtumien, bänditoiminnan ja pajatoiminnan muodossa sekä osallistumme Nuori Kulttuuri 2015 karsintoihin. Järjestämme myös kulttuuri-/liikuntatapahtuman yhteistyössä muiden toimijoiden ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. - Kehitämme nettinuorisotyötä ja jalkautumismuotoja nuorisotyössä - Etsimme muotoja parantaa yhteistyötä vanhempien kanssa. Osallistumme vanhempainiltoihin. - Parannamme ja selkeytämme nuorisotoimen tiedotusta sekä hoidamme tiedotusta koulujen tv-infojen, Wilman ja sosiaalisen median kautta. - Viemme kesätoiminnot lasten ja nuorten kehitettäväksi, otamme kehitysehdotukset huomioon suunnitellessamme kesän toimintoja. Tiedottaminen Tiedottaminen kunnan lapsille, nuorille, vanhemmille ja yhteistyökumppaneille tapahtuu seuraavasti: o Alakoulut: kunnan www-sivut, Seutunappi, mainokset ja flyerit, alakoulujen ilmoitustaulut, koulun info-tv o Yhtenäiskoulut: kunnan www-sivut, Seutunappi, Facebook (taloilla omat profiilit), Instagram, Twitter sekä muu mahdollinen sosiaalinen media, talopalaverit, yhtenäiskoulujen ilmoitustaulu ja info-tv. o Tiedottaminen toiminnasta ja nuorisotoimen henkilökunnasta koulun tiedotuskanava, Wilman kautta kaikille vanhemmille sekä talokirjeillä. Sekä vierailemme koulujen vanhempainryhmissä. o Yhteistyökumppaneille: esitteet, julisteet, www-sivut ja kuntatiedote 7 Tiedottamista kehitetään, selkeytetään ja parannetaan edelleen. Nuorisotoimi tiedottaa toiminnoistaan säännöllisesti Rantalakeus-lehdessä (kuntatiedote) sekä kunnan ja Seutunapin www-sivuilla, joita päivitetään viikoittain. Yhteistyö Kunnan sisällä tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat verkostorehtori, koulut sekä koulujen kuraattorit, sosiaalitoimi, työllistämisyksikkö, mielenterveystyö, perhetyö, kulttuuritoimi ja päiväkodit. Läheistä yhteistyötä teemme myös Kempeleen seurakunnan nuorisotyön sekä tietysti vanhempien kanssa. Muita tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat lisäksi mm. MLL, 4H, vapaaseurakunta, Poikien Talo, koulujen vanhempainryhmät, kansalaisopisto, Pirilän Porras 2-projekti sekä Oulun

8 seudun ammattioppilaitos (OSAO). Etsivä nuorisotyö ja nuorten työpaja tekevät yhteistyötä TE-toimiston, oppilaitosten, yritysten, Verven, työpajojen, seudun etsivän työn, projektien sekä muiden kunnan sisällä asiakastyöhön liittyvien tahojen kanssa. Vertaisyhteistyökumppanina toimivat Rantalakeuskuntien, Oulun seudun ja Pohjois- Pohjanmaan nuoriso-, etsivän työn- ja työpajantyöntekijät. Yhteistyökumppaneina toimivat myös Oulun seudun ja Koillismaan kuntien nuorisotoimien työntekijät. Kempeleen nuorisotoimi on mukana Rantalakeuskuntien ja Oulun seudun nuorisotoimien yhteisesti järjestetyissä tapahtumissa ja toiminnoissa talousarviossa olevien määrärahojen puitteissa. Hankkeet, verkostot ja toimintamallit, joissa nuorisotoimi on mukana Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto Nuorisolain säätämä paikallisten viranomaisten monialainen yhteistyöverkosto kokoontuu 2-4 kertaa vuodessa. Verkosto alkaa tehdä lain säätämää tehtäväänsä. Palveluohjausverkostossa tulee olla opetus-, sosiaali-, terveys- ja nuorisotoimen sekä työ- ja poliisihallinnon edustajat. Lisäksi verkostoon voi kuulua puolustushallinnon ja muiden viranomaisten edustajia. Nuorisoverkosto Nuorisoverkosto on ruohonjuuritason työntekijöistä koostuva ryhmä. He työskentelevät nuorten kanssa, keskustelevat yhteisistä toimintalinjoista ja pelisäännöistä sekä kehittävät yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Nuorisoverkosto myös tarkastelee ajan ilmiöitä nuorten keskuudessa. 8 Nuorten yhteistyöryhmä Tässä verkostossa kokoontuu nuorten ja nuorten aikuisten kanssa työtä tekevät. Keskustelun aiheina ovat muun muassa nuorten työllistäminen, päihteet ja erilaiset toiminnot nuorten ja nuorten aikuisten elämänlaadun parantamiseksi. Verkostoa vetää kuntouttavan työtoiminnanohjaaja Outi Ritvakari. Seutunappi SeutuNappi on Oulunseudun ja Oulunkaaren nuorten tieto- ja neuvontapalvelu netissä. Sivuilta löytyy tietoa myös oman kunnan palveluista ja ajankohtaisista asioista. Seutunappi on osa Nuorten tieto- ja neuvontatyön alueellista koordinointiverkostoa. ALU-verkosto Alu-verkosto on Pohjois-Pohjanmaan oma alueellinen työpajatoimijoiden verkosto. ALU-verkoston kautta saadaan vertaistukea, laadukasta koulutusta sekä tietoa eri tapahtumista, toiminnoista ja koulutuksista.

9 Valtakunnallinen työpajayhdistys Haemme jäsenyyttä valtakunnalliseen työpajayhdistykseen. Jäsenyyden kautta voimme osallistua laadukkaisiin koulutuksiin sekä olemme osa valtakunnallista verkostoa saaden osaamisen ja tietotaidon käyttöömme. Yhteistyö verkostorehtorin kanssa Nuorisotoimen siirryttyä Kirkonkylän koulukeskuksen yhteyteen on sovittu yhteistyöstä verkostorehtorin kanssa. Yhteistyö ja nuorisotoimen auttaminen kenttään sijoittumisessa on kirjattu verkostorehtorin työnkuvaan. Syksystä alkaen nuorisotoimen vastaava ja verkostorehtori ovat tavanneet viikoittain sekä ovat yhteistyössä lähteneet viemään erilaisia projekteja eteenpäin. Nuorten osallisuus Nuorisotoimen näkökulmasta osallisuus lähtee aina lapsista, nuorista ja nuorista aikuisista. Työntekijän rooli on olla auttava ja mahdollistava osapuoli nuorten osallisuudessa. Nuorten osallisuutta pyritään vahvistamaan monin eri keinoin. Kempeleessä toimii Pikkuparlamentti, joka koostuu ala- ja yhtenäiskoulujen sekä toisen asteen oppilaista. Pikkuparlamentin asemaa nuorten omana vaikutusväylänä sekä keskustelevana foorumina vahvistetaan ja varmistetaan, että toiminta on lapsista ja nuorista lähtöisin. Pikkuparlamentin toimintaa tarkastellaan ja uudistetaan tulevan vuoden aikana. 9 Nuorten Foorumi on lukion sekä Ylikylän ja Kirkonkylän yhtenäiskoulujen oppilaskunnista muodostunut kokoonpano. Tavoitteena on saada myös OSAO:n oppilaskunnan edustaja osaksi Nuorten foorumia. Nuoret kokoontuvat keskustelemaan nuorten osallisuudesta ja miettimään nuorten asioita. Ajatus on myös, että Nuorten Foorumi voi antaa lausuntoja nuoria koskevissa asioissa. Vuodelle se suunnittelee uuden Nuoret ja Valtuusto -illan, jossa nuoret pääsevät tasavertaisina keskustelemaan kunnan päättäjien kanssa. Uudessa valtuustossa vuosina on kolme alle 29-vuotiasta edustajaa: Ervasti Essi, Heikkinen Janne ja Siira Anni-Maija, joiden kanssa teemme myös yhteistyötä nuoria koskevissa asioissa. Teemme myös työtä sen eteen, että lapsilla ja nuorilla on tieto omista vaikutusmahdollisuuksistaan. Osallistutaan myös mahdollisuuksien mukaan muihin lähialueilla järjestettäviin osallisuuskoulutuksiin ja -tilaisuuksiin. Lasten- ja nuortentaloille pyritään saamaan aktiiviset talotoimikunnat, jotka ovat myös yksi nuorten äänitorvi sen lisäksi, että ne järjestävät toimintaa lapsille ja nuorille. Taloilla järjestetään viikoittaiset talopalaverit, joissa informoidaan tulevista toiminnoista ja keskustellaan yhdessä taloja koskevista asioista. Lasten ja nuorten mielipiteet otetaan huomioon talojen toiminnoissa ja hankinnoissa. Nuorten

10 omaehtoista tekemistä vahvistetaan ja tuetaan nuoria suunnittelemaan ja toteuttamaan itse tapahtumia. SOME-asiantuntijuus Nuorisotoimi haki syksyllä 2014 kymmentä vuotiasta nuorta, saimme viisi innokasta SOME-asiantuntijaa. Ajatus on, että nuoret opettavat nuorisotyöntekijöitä mm. What sapp:n, Kik.com:n, Ask.fm:n, Instagramin, Facebookin ja Twitterin saloihin. Tärkeää on päästä keskustelemaan nuorten kanssa netin hyvistä ja huonoista puolista. Ajatus on myös mahdollisesti tehdä pieniä projekteja netin ja nuorten ympärille. Tarkoitus on järjestää leiri SOME:n ympärille ja kutsua myös muita nuorten kanssa toimivia aikuisia oppimaan. Kyseessä on nuorten asiantuntijuuden tunnistaminen ja käyttäminen. Idea on uusi, joten se mahdollistaa uuden kehittämistä. Nuorten kasvatuksellinen ohjaus Varhaisnuorisotyö Pääpaino varhaisnuorisotyössä on lasten- ja nuortentalojen iltapäivätoiminnassa klo välisenä aikana. Loma-aikaoina viikoille sekä muuna aikana viikonloppuihin sijoittuva leiri- ja retkitoiminta ovat myös iso osa tehtävää varhaisnuorisotyötä. Seurakunnan kanssa yhteistyössä tehdään kaksi varhaisnuorison leiriä. 10 Varhaisnuorille järjestetään myös kerhotoimintaa, jota ohjaavat nuorisotyöntekijät tai koulutetut kerho-ohjaajat. Varhaisnuorisotyöhön kuuluu myös tarvittaessa järjestettävä pienryhmätoiminta, joka kootaan yhdessä alakoulujen ja kuraattorien kanssa yhteistyössä tarpeen mukaan. Olemme mukana koulujen ryhmäyttämispäivissä. Alakoulujen ryhmäytymisessä olemme mukana Kirkonkylän yhtenäiskoulun 5.-luokkalaisten päivässä, jossa nuorisotoimen henkilökuntaa on mukana vetämässä yhtä rastia. Lasten- ja nuortentaloilla järjestetään alakoululaisille 2-4 diskoa kevään-syksyn aikana. Yksilö- ja pienryhmätoiminta Nuorisotyöntekijät ovat sitoutuneet yksilötyöskentelyyn mahdollisuuksien mukaan (1-2 asiakkuutta) yhteistyössä sosiaalitoimen tai mielenterveystoimiston kanssa. Yksilötyöskentely on kuitenkin enemmän erityis- ja etsivän nuorisotyöntekijän työtä. Pienryhmätoimintaa jatketaan vakiintuvana toimintana. Ajatus pienryhmätoiminnalla on myös tavoittaa erityislapsia ja -nuoria. Pienryhmiä, joissa on nuorisotoimen työntekijöitä mukana, on tavoitteena saada toimimaan ainakin viisi vuoden aikana. Nuorisotyö kouluissa Syksyn 2014 aikana teemme prosessikuvauksen nuorisotyöstä kouluissa. Toimintavuoden vahvistamme koulussa tehtävää työtä ja jo normeiksi muodostuneita tapoja. Vuonna 2012 Kempeleeseen on muodostunut kaksi

11 yhtenäiskoulua. Nuorisotyö on jalkautunut Kirkonkylän yhtenäiskoululle maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin pidempien välituntien aikana sekä ulkona että sisällä. Ylikylän yhtenäiskoulun puolella nuorisotyöntekijä on tavattavissa tiistaisin ja torstaisin. Yhteistyötä tiivistetään Kirkonkylän puolella toiminnallisten perusopetusluokkien (JOPO-luokat) kanssa sekä sitoudutaan toimimaan Kirkonkylän yhtenäiskoulun pienryhmien kanssa. Yhteistyötä tehdään myös alakoulujen kanssa mm. seuraavin tavoin; 5.-luokkalaisten ryhmäyttäminen, pienryhmätoiminta, tyttö- ja poikatyö, teemapaketit, tapahtumat. Osallistumme myös 7.-luokkalaisten sekä ammattiopiston ryhmäytyksiin. Syksyllä 2015 tavoite on osallistua myös 10-luokan sekä lukion ryhmäytyksiin. Osallistumme myös OSAO:n asuntolan Elämisen evväät -opintopakettiin n. 6 tunnin sisällöllä aiheina päihteet ja talous. Etsivä nuorisotyö käy lukiolla tarvittaessa ja osallistuu OSAO:n puolella Terkka-parkkiin. Osallistumme myös kouluilla järjestettäviin vanhempainiltoihin sekä oppilas- ja opiskelijahuoltoryhmiin. Olemme mukana myös yhteistyökuvioissa, jotka koskevat mm. harrastemessuja, tukioppilastoimintaa, Pikkuparlamentin toimintaa, tupakka- ja päihdevalistusta yms. Nettinuorisotyö Facebook on yksi tärkeä työvälineemme. Kavereita on talojen profiileille kertynyt jo vajaa 700 lasta ja nuorta. Olemme myös Twitterissä ja Instagramissa. Tarkoitus on laajentaa nettitoimintaa SOME-asiantuntijoiden johdolla. Olemme huomanneet, että netti on hyvä kanava levittää tietoa sekä saada yhteys lapseen tai nuoreen nopeasti. Nuorten siirtyminen internetiin lisää myös turvallisten aikuisten tarvetta olla siellä. 11 Perhetyö Perheille suunnattu työ nuorisotoimessa on mm. retki- ja leiritoimintaa sekä yhteistyötä vanhempien kanssa talotoiminnassa sekä vanhempaintoimikunnissa. Yhteistyötä teemme myös sosiaalitoimen perhetyön kanssa. Nuorisotoimi osallistuu koulujen järjestämiin vanhempainiltoihin ja tapahtumiin. Ehkäisevä päihdetyö Ehkäisevä päihdetyö on osa Kempeleen kunnan nuorisotyötä. Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja ja pyrkii ymmärtämään ja hallitsemaan päihdeilmiöitä. Päihteiksi luetaan alkoholi, huumeet ja tupakka. Lääkkeet, liuottimet ja muut aineet luetaan päihteiksi, jos niitä käytetään päihtymistarkoituksessa. Myös toiminnalliset riippuvuudet kuten peliriippuvuus kuuluvat ehkäisevään päihdetyöhön. Ehkäisevällä päihdetyöllä vaikutetaan päihteitä koskeviin tietoihin, asenteisiin ja oikeuksiin, päihdehaitoilta suojaaviin tekijöihin ja riskitekijöihin, päihteiden käyttötapoihin, saatavuuteen, tarjontaan ja haittoihin. Kempeleessä se sisältää

12 valistusiskuja ja teemapäiviä sekä valistustapahtumien järjestämistä ja organisoimista kouluilla ja taloilla. Keväällä 2015 järjestetään alakoululaisille (5.-6. lk) tupakkalabyrintti yhteistyössä seurakunnan, 4H:n, kuraattoreiden, terveydenhoitajien, tukioppilaiden yms. kanssa. Lasten- ja nuortentaloilla keskustellaan myös aktiivisesti päihteettömyydestä. Taloilla kannustetaan myös tupakoimattomuuteen mm. tukemalla ja keskustelemalla tupakattomasta vaihtoehdosta elämässä. Lasten tupakointiin ja alkoholinkäyttöön puututaan. Asiasta otetaan yhteyttä huoltajiin tai tehdään tarvittaessa lastensuojeluilmoitus sosiaalitoimeen. Erityisnuorisotyö Erityisnuorisotyötä kunnassa tekee vs. Jari Hiitola. Erityisnuorisotyöntekijä tekee yksilötyötä yhteistyössä koulujen ja sosiaalitoimen kanssa. Vuonna 2012 aloitettua Näppihaukka toimintamallia (alle 15-vuotiaiden näpistyksiin puuttuminen) toteutetaan yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa. Erityisnuorisotyö tekee tiivistä yhteistyötä eri tahojen kanssa lastensuojelullisissa asioissa ja tarjoaa yksilö- ja pienryhmätoimintaa (mm. airsoft-toiminnan tukeminen, leirit yms.), ja on mukana myös kunnan muissa pienryhmätoiminnoissa. Pienryhmätoimintoja tehdään erityisnuorisotyössä yhteistyöss mm. seurakunnan kanssa. Erkka on mukana myös Jopo-toiminnassa. Erityisnuorisotyöntekijä on mukana myös lasten- ja nuortentalo toiminnassa. Erityisnuorisotyö on myös ohjaus-, neuvonta-, pohdinta- sekä ratkaisumallien etsimistä yhdessä nuorten ja vanhempien kanssa ongelmatilanteista selviytymiseen. 12 Jalkautuva nuorisotyö Nuorisotyöntekijät jalkautuvat nuorten keskelle koulun päättäjäispäivänä tarvittaessa ja kesällä viikoittain, mutta myös mahdollisuuksien mukaan muina aikoina. Etsivä nuorisotyö Etsivän nuorisotyön pääkohderyhmä on kempeleläiset vuotiaat nuoret, jotka ovat työn, koulutuksen tai muun aktiivisen toiminnan ulkopuolella tai vaarassa jäädä niiden ulkopuolelle. Etsivän nuorisotyön tarkoituksena on kartoittaa nuoren kanssa yhdessä tulevaisuuden suunnitelmia sekä ohjata nuorta yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Työn tavoitteena on, että nuori löytää etsivän työntekijän tuen avulla sopivan reitin kohti koulutusta, työelämää tai muuta tarkoituksenmukaista ratkaisua. Etsivän nuorisotyön prosessikaaviossa kuvataan työn sisällöt ja vaiheet. Prosessikaavio on avattu Kempeleen etsivän työn kuvauksessa vuodelta Etsivän nuorisotyön pääpaino on asiakastyössä. Työskentelyyn kuuluu yksilö- ja palveluohjausta, jotka toteutetaan nuoren omien toiveiden ja tavoitteiden mukaisesti. Etsivien apu on nuorille vapaaehtoista ja sen tärkeimpiä tehtäviä ovat

13 nuoren kuunteleminen, läsnäolo, sekä nuoren tukeminen ja motivoiminen kohti hänen kanssaan määriteltyjä tavoitteita. Etsivä ei tee asioita nuoren puolesta vaan tukee ja ohjaa häntä tarpeen mukaan. Palveluohjauksen tarkoituksena on löytää kunkin nuoren tavoitteita tukevia ratkaisuja yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. Tärkeimpiä yhteistyökumppaneita etsivälle nuorisotyölle ovat muun muassa TE-toimisto, sosiaalitoimi, oppilaitokset, yritykset, terveydenhuolto ja nuoren lähipiiri. Etsivän työn asiakkaiden yksilöinti- ja yhteystiedot kirjataan PARent-järjestelmään. Järjestelmään kirjataan muun muassa nuoren yhteystiedot, lähtötilanne, sekä tahot, joihin nuorta on ohjattu. Etsivän työn kehittäminen on tärkeä osa työtä, koska työmuoto on suhteellisen uusi. Teemme tiedotuskierroksen vuoden 2015 aikana. Lisäksi toteutamme opiskelijatyönä kyselyn yhteistyökumppaneille siitä, millaisena he näkevät etsivän työn tällä hetkellä ja miten sitä voitaisiin kehittää. Tietoa etsivästä työstä jaetaan edelleen niin, että se auttaisi sekä nuoria että yhteistyökumppaneita löytämään palvelun ja hyödyntämään sitä nuoren eduksi. Etsivää työtä on tarkoitus esitellä ainakin 9.-luokan, lukion ja ammatillisen oppilaitoksen oppilaille sekä vanhemmille. Etsivän työn pienryhmätoimintaa on pyritty saamaan käyntiin, mutta nuorten saaminen mukaan toimintaan on ollut haastavaa. Pienryhmätoimintaa on yritetty aloittaa yhteistyössä niin työpajan kuin kuntouttavan työtoiminnankin kanssa. Vaikuttaisi siltä, että pienryhmätoiminta antaisi monelle nuorelle mahdollisuuden tutustua muihin nuoriin turvallisessa ympäristössä ja harjoitella mm. sosiaalisia taitoja. Osalla nuorista ei ole lainkaan harrastuksia ja pienryhmätoiminta voisi vastata myös tähän tarpeeseen. Mielekkään sisällön, tekemisen ja porukan löytäminen olisi tärkeää nuoren kannalta. Vuosien aikana on tavoitteena saada käyntiin pienryhmätoimintaa, joka palvelisi etsivän työn nuoria. Ryhmiä on tarkoitus koota erilaisten teemojen ja toiminnallisten menetelmien ympärille, kuten esimerkiksi ruuanlaitto, liikunta tai erilaisiin harrastuksiin tutustuminen. 13 Kempeleen kunnassa on nuorten kädentaito- ja taidetyöpaja, jonka kanssa etsivät nuorisotyöntekijät tekevät tiivistä yhteistyötä myös vuonna Etsivät ohjaavat nuoria pajalle, mutta ovat mukana nuoren matkalla niin pajajakson aikana kuin jatkopolutuksessakin. Etsivät järjestävät myös yhdessä pajatyöntekijöiden kanssa työttömille nuorille suunnattuja tapahtumia, kuten cv-koulutusta, työnhakuinfoa tai talousneuvontaa. Etsivät nuorisotyöntekijät ovat myös viikoittain mukana lasten ja nuorten talotoiminnassa. Etsivä nuorisotyöntekijä on Honkasen lasten- ja nuorten talolla maanantaisin ja Tietotorin lasten- ja nuorten talolla torstaisin. Etsivä vastaa torstaisin taloillassa olevasta "Teematorstaista". Teematorstaissa käsitellään erilaisia teemoja keskustelujen ja toiminnallisten menetelmien avulla. Noin kerran kuukaudessa taloilla on Yökahvila, jossa etsivät ovat vuorotellen mukana. Yökahviloiden yhteydessä etsivä tekee mahdollisuuksien mukaan nuorisotyöntekijän kanssa katupäivystystä.

14 Etsivät nuorisotyöntekijät ovat olleet mukana Time Out-toiminnassa. "Time out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -toimintamalli tarjoaa tukitoimia nuorten miesten syrjäytymiskehityksen ehkäisemiseksi. Toimintamalli mahdollistaa aktiivisen tuen tarjoamisen nuorille miehille kutsunnoissa ja varusmies- tai siviilipalveluksen keskeytyessä." (www.thl.fi) Kempeleessä kutsunnat ovat kaksipäiväiset ja etsivät nuorisotyöntekijät ovat olleet niissä kertomassa Time Out-toiminnasta sekä jututtamassa kaikki kutsuntatilaisuuteen osallistuvat nuoret. Kutsunnat ovat hyvä tilaisuus tavoittaa koko ikäryhmän nuoret miehet. Time out - toiminnan kautta on tullut joitakin asiakkuuksia. Tarkoituksena on jatkossa jakaa tietoa Time Out-toiminnasta jo kutsuntakirjeessä. Lisäksi ennakkoterveystarkastusten yhteydessä tullaan jakamaan tietoa Time Outista, jonka jälkeen etsivä voi olla tukena nuorelle niissä asioissa, joita terveystarkastuksessa on noussut esiin. Kempeleessä etsivät nuorisotyöntekijät ovat mukana nuorisoverkostossa, nuorten yhteistyöryhmässä, sekä Oulun seudun etsivien tapaamisissa. Verkostot ovat hyvä tapa koota yhteen alan toimijat ja keskustella esille nousseista ilmiöistä, nuorten tilanteesta, työn kehittämisestä jne. Verkostot antavat myös mahdollisuuden jakaa oman organisaationsa kuulumisia ja tiedotettavia asioita. Kempeleen kunnassa toimii myös lain velvoittama nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, jossa etsivää nuorisotyötä edustaa nuorisotoimen vastuuhenkilö. Liittenä: Prosessikuvaus asiakkuudesta. 14 Nuorten pajatoiminta Kempeleen kunnan nuorten taidepaja on tarkoitettu vuotiaille kempeleläisille nuorille, joilla ei ole opiskelu- tai työpaikkaa. Työpaja on nuorille hyvä paikka elämäntaitojen kehittämiseen, aikuistumiseen ja yhteisölliseen kasvuun sekä työssäoppimiseen. Työpaja on sekä fyysinen ympäristö, että moniammatillinen metodi, jonka avulla pyritään vaikuttamaan yksilön työmarkkina- ja koulutusaseman paranemiseen. Työpajan tavoitteena on auttaa nuorta löytämään oma polku kohti opiskelu- tai työelämää. Työpajan tärkeitä menetelmiä työn teon ja työvalmennuksen lisäksi on yksilö- ja ryhmävalmennus. Yksilövalmennuksen avulla tuetaan valmentautujan toimintakyvyn vahvistamista ja arjenhallinnan parantamista, koulutus- ja työuran suunnittelua sekä motivoidaan häntä ottamaan vastuuta omasta elämästään. Työvalmennuksen tavoitteena on edistää valmentautujan työkykyä ja työtaitoa. Valmennuksen sisältö ja tavoitteet suunnitellaan ottaen huomioon valmentautujan kiinnostuksen kohteet, kyvyt ja valmiudet. Nuoret hakeutuvat pajalle mm. etsivän työn, oppilaitosten, TE-toimiston tai kuntouttavan työtoiminnan kautta. Osa nuorista hakeutuu pajalle myös itsenäisesti. Nuoret tulevat pajalle joko työkokeilusopimuksella tai kuntouttavan työtoiminnan kautta. Työpajalle on suunnitteilla lepojakso mahdollisuus toisen asteen opiskelijoille. Työpajatoiminnassa otetaan jokainen nuori yksilöllisesti huomioon ja tavoitteet sekä

15 työtehtävät suunnitellaan yhdessä nuoren kanssa hänen voimavarojensa mukaan. Valmentajien rooli on tukea ja auttaa nuorta kohti tavoitteitaan. Kempeleen nuorten taidepajalla tehdään erilaisia kädentaidollisia töitä kuten ompelutöitä, pienimuotoisia puu- ja metallitöitä, luovaa maalausta sekä tilataidetta eri materiaaleista. Pajalla on mahdollista tehdä myös pienimuotoista huonekalujen entisöintiä ja verhoilua. Taidepajalla on viikoittain ryhmävalmennusta ja erilaisiin tapahtumiin sekä paikkoihin tutustumista. toteutamme myös ammattistartin sekä etsivän työn kanssa Nuotta leirin. Nuoret osallistuvat itse ryhmäpäivien suunnitteluun ja vierailut pyritään järjestämään nuorten mielenkiintoa ja tarpeita vastaamaan. Ryhmäpäivien yhtenä tavoitteena on, että nuoret tutustuvat toisiinsa ja vahvistavat omia vuorovaikutustaitojaan. Tutun ryhmän kanssa kynnys tutustua erilaisiin paikkoihin ja tapahtumiin sekä harrastuksiin pienenee. Taidepaja kannustaa nuoria myös terveellisiin elämäntapoihin järjestämällä liikuntapäiviä ja ruoanlaittoa. Lasten- ja nuortentalotoiminta Nuorisotalotoiminta Talolla tehtävää työtä monipuolistetaan toimintaa eri yhteistyöverkostojen kanssa. Työssä panostetaan vahvaan yhteistyöhön lähikoulun, järjestöjen, seurakunnan ja vanhempien kanssa. 15 Talolla tehtävä työ koostuu monista eri elementeistä. Lasten- ja nuortentalolla voi tavata kavereita, tehdä läksyjä, pelata pleikkaria, biljardia, pöytäfutista ja muita pelejä, katsoa telkkaria, surffata netissä, lukea lehtiä jne. Aina silloin tällöin lasten- ja nuortentaloilla on myös erityisiä tapahtumailtoja (kilpailuja, bändi-iltoja jne). Taloilla järjestetään te toja ja -viikkoja, erilaisia tapahtumia, yökahvilatoimintaa, yksilöja pienryhmätoimintaa (tyttötyö/poikatyö). Taloilla pidetään joka viikko sekä alakoululaisille että nuorille talopalaverit, joissa infotaan mm. tulevista tapahtumista, aikatauluista sekä myös kerrataan talonsääntöjä. Kaikki paikalla osallistuvat talopalavereihin. Nuorisotoimi noudattaa kotiintuloaikasuositusta Oulun seudulla. Tarkoituksena on turvata lapselle riittävästi aikaa yhdessäoloon perheen kanssa, iltatoimiin sekä lepoon. Oulu ja Oulun seudun nuorisotoimet ovat soveltaneet suosituskäytäntöä toiminnassaan. Kotiintuloaikasuositukset on nähtävillä nuorisotoimen nettisivuilta. Nuorisotoimen lasten- ja nuortentaloilla, retkillä ja leireillä energiajuomat eivät ole sallittuja. Olemme myös yhdessä lasten ja nuorten kanssa miettineet taloille säännöt, joita noudatamme. Lasten- ja nuortentalolla toimii talotoimikunta, joka koostuu talolla käyvistä

16 vapaaehtoisesti talotoimikuntaan mukaan haluavista nuorista. Talotoimikunta kehittää talon toimintaa ja on mukana apuna mm. tapahtumien järjestämisessä. Talolla on käytössä kävijälista, johon jokainen nuori kirjoittaa nimensä. Kävijälistaa pidetään kävijäseurannan tilastointia ja asiakkaiden tuntemista varten. Mahdollisista aukiolojen muutoksista ilmoitetaan mm. kunnan www-sivuilla, yläkoululla ja lastenja nuortentalon ovessa. Lasten- ja nuortentalolla tehdään myös varhaisnuorisotyötä, jolloin toimitaan luokkalaisten lasten kanssa. Toiminta päättyy viimeistään klo Yhteistyö talotyössä Taloilla on myös muita käyttäjiä. Tarkoituksena on saada toimintaa taloille mahdollisimman usealle tunnille. Yritämme mahdollistaa sen, että mahdollisimman moni lasten ja nuorten kanssa toimija voisi saada lasten- ja nuortentaloilta toiminnalleen paikan. Lasten- ja nuortentalolla kokoontuvat mm. päiväkoti, 4H-kokkikerho, Naisvoimistelijoiden äiti-vauva-jumppa, Enkku-kerho, Lanittajat, MLL:n perhekahvila ja muskari sekä koulujen Jopo ja pienryhmiä. Tiloja käytetaan myös lukion ja oppilaskuntien toimintaan. Mietimme myös tarpeen mukaan erilaista kerhotoiminitaa, tulossa on tammikuussa mm. lasten tanssikerho ja mahdollisesti lauantaisin Vapaaseurakunnan nuortenilta klo honkasen lasten- ja nuortentalolle. 16 Liitteenä: Honkasen ja Tietotorilla lasten- ja nuortentalojen viikko-ohjelmat ja muut kävijät. Retki- ja leiritoiminta Nuorisotyö järjestää monipuolista retki- ja leiritoimintaa lapsille ja nuorille. Toimintaa keskitetään koulujen loma-ajoille viikolle ja kouluaikoina viikonloppuisin. Toimintoja ovat muun muassa retket (esim. teemaretket, huvipuisto retket yms.), air soft -leirit sekä pelitapahtumat yhteistyössä Kempeleen air soft -tiimin kanssa sekä pienryhmäretket. Leiritoiminta järjestetään kevät- ja syyskaudella yhteistyössä seurakunnan varhaisnuorisotyön kanssa seurakunnan leirikeskus Luurinmutkassa. Lasten liikennepuisto Lasten liikennepuisto sijaitsee Sarkkirannan urheilukeskuksen alueella. Lasten liikennepuistotoiminta on tarkoitettu pienten lasten liikennekasvatukseen. Jokainen liikennepuistossa ajava käy ohjaajan pitämän liikennekoulun, jossa käydään läpi yleisiä liikennesääntöjä ja liikennepuiston sääntöjä. Sääntöjen läpikäymisellä parannetaan liikennepuiston asiakkaiden turvallisuutta. Liikennekoulun suorittamisen jälkeen saa ajokortin, jolla pääsee ajamaan liikennepuistoon.

17 Ajokortista on peritty 2 maksu, maksun korottamista tullaan miettimään vuoden 2015 aikana. Tämän jälkeen liikennepuistossa ajaminen on maksutonta ko. kesän ajan. Liikennepuistossa on ryhmävierailuille (puisto varattu vain ko. ryhmän käyttöön) kunnanhallituksen hyväksymät ryhmähinnat. Syksyllä koulujen alettua 1.- luokkalaisille tarjotaan liikennekasvatusta liikennepuistossa (luokan vierailu puistossa kestää 60min) tai koululla sovellettavalla opetustavalla. Tieto- ja neuvontapalvelut Kempeleen yhtenäiskoulun Tietotorilla on nuorille suunnattu tieto- ja neuvontapiste yhteistyössä kirjaston kanssa. Seutukunnallista websivustoa SeutuNappia (www.seutunappi.fi) kehitetään edelleen seutukunnallisen mallin mukaisesti ja sen tunnettavuutta nuorten keskuudessa lisätään. Seutunapissa on Kempeleen nuorisotoimen omat sivut. Tietotorin tietokoneet ovat kirjaston omaisuuttta, mutta niitä voi käyttää myös lasten- ja nuortentalon toiminnan aikana panttia vastaan. Tietotorin ja Honkasen lasten- ja nuortentaloilla on yleisökoneet, joiden kotisivu on Liikunnallinen, kulttuurinen, kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta 17 Liikunnallinen nuorisotoiminta Kempeleen nuorisotyö tekee yhteistyötä kempeleläisten urheiluseurojen sekä muiden liikunnan parissa toimivien tahojen kanssa ja kehittää liikunnallista nuorisotoimintaa. Taloilla pelataan ahkerasti pingistä. Nuorisotoimella on myös varusteet frisbeegolfin peluuseen kuten myös sähly- ja sulkapallomailoja, hanskoja ja kypäriä, palloja. Myös retkivarusteita löytyy varastostamme. Kulttuurinen nuorisotoiminta Kulttuurista nuorisotoimintaa tuetaan järjestämällä taiteisiin liittyviä kerhoja. Osallistumme myös vuosittain Nuori Kulttuurin karsintoihin. Järjestetään ainakin yksi musiikkitapahtuma. Järjestämme myös diskoja lapsille ja nuorille. Resurssien mukaan järjestetään Pirilän lasten- ja nuorten talon pihamaalla olevalle ulkolavalle tapahtumia ja toimintaa. Kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta Nuorisotoimi kehittää mahdollisuuksia yhteistyöhön kansainvälistä nuorisotoimintaa tekevien tahojen kanssa. Monikulttuurisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa luomalla myönteinen ja avoin ilmapiiri monikulttuurisuudelle.

18 Nuorten ympäristökasvatus Kestävän kehityksen toimintaperiaatteet otetaan huomioon kaikessa nuorisotoimen järjestämässä toiminnassa. Lasten- ja nuortentaloille järjestetään jätteiden lajittelu (lasi, metalli, bio, energia jne). Ympäristökasvatusta tuodaan esille mm. lasten- ja nuortentalon toiminnassa teemapäivällä/-viikolla. Toimintatilat ja harrastusmahdollisuudet Lasten- ja nuortentalojen toiminta tapahtuu seuraavissa pisteissä: Honkasen lasten- ja nuortentalo: Honkasentie Kempele Puh: Tilassa on oleskelutila, keittiö ja iso sali varustettu peileillä sekä WC-tilat. Tietotorin lasten- ja nuortentalo: Vihiluodontie Kempele puh: Tilassa on oleskelutila sekä keittiö ja WC-tilat. Lasten liikennepuisto: Sarkkirannan urheilukeskus 18 Etsivän nuorisotyön toimiston osoite: Kirkkotie 13 B Kempele Nuorten taidepaja: Piriläntie 155, rakennus J Kempele Puh: Taidepajan toimiston osoite: Kirkkotie 13 B Kempele Puh: Lasten- ja nuortentalojen tiloja voidaan myöntää yksityisten, järjestöjen ja koululuokkien käyttöön lapsi- ja nuorisotyöhön mm. viikonloppuisin sekä muuna aikana, kun tilat eivät ole nuorisotoimen käytössä.

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä Elisa Männistö 14.2.2016 Taustaa Nuorisolaki: 1 Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa;

2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa; Annettu Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 2006 Nuorisolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Tavoite Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

Lasten Parlamentti Varpaset

Lasten Parlamentti Varpaset Nuorisopalvelut Nuorisopalvelut tarjoaa nuorille ohjattua toimintaa, esiintymismahdollisuuksia, tietoa, neuvontaa ja henkilökohtaista tukea. Toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä nuorten kanssa.

Lisätiedot

MLL. Tukioppilastoiminta

MLL. Tukioppilastoiminta MLL Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön

Lisätiedot

NuVa II Vaikuta yhdessä Nuorisolaki. Anne Haavisto

NuVa II Vaikuta yhdessä Nuorisolaki. Anne Haavisto NuVa II Vaikuta yhdessä Nuorisolaki Anne Haavisto Nuorisolaki 72/2006 Lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Hyvää hoitoa vuorotta! Amurinlinna on ympärivuorokauden auki oleva päiväkoti. Tarjoamme hoitoa lapsille, joiden vanhemmat tekevät

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön yhteistyö

Nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön yhteistyö ALUEELLISET ETSIVÄN NUORISOTYÖN PÄIVÄT 9.-10.11.2016 Nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön yhteistyö Outi Rautio Pellon kunta Lapin ALUkoordinaatiotyö Tiedottaminen Alueelliset työkokoukset ja

Lisätiedot

Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa

Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa (Laki 693/2010) http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20100693 (HE 1/2010 vp) http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2010/20100001 Tuula

Lisätiedot

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto 21.8.2014 Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 11. KIRJASTOT 11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi.. LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet koulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 107 koulua * 1 kunnasta (.. mennessä) 800 700 7 00 00 400 0 0 100 1 0 Alakoulut

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä.

Toiminta-ajatus. Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä. Toivion päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä. Päiväkodissamme toteutamme

Lisätiedot

Naistenmatkan koulun toimintakulttuuri ja oppimisympäristöt

Naistenmatkan koulun toimintakulttuuri ja oppimisympäristöt Naistenmatkan koulun toiminta-ajatus Elinikäistä oppimista, kasvua, hyvinvointia, iloa, arvostamista, turvallisuutta ja yhdessä tekemistä. Aikaansa seuraava ja tulevaisuuteen tähtäävä Naistenmatkan koulu

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Kysely TURBO-verkosto Yhteenvetoraportti, N=12, Julkaistu: Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Kysely TURBO-verkosto Yhteenvetoraportti, N=12, Julkaistu: Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kysely TURBO-verkosto Yhteenvetoraportti, N=12, Julkaistu: 12012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaat Minkälaisena näet TURBO-Turun seudun nuorisotoimen kuntien nuorisotoimesta vastaavien verkoston roolin?voit

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi Alakoulut 0..0 LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet alakoulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 7 alakoulua (0.. mennessä) Liikkuva koulu -tiimissä Opettajainkokouksessa

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö aitoa kohtaamista ja aikaa nuoren tueksi

Etsivä nuorisotyö aitoa kohtaamista ja aikaa nuoren tueksi Etsivä nuorisotyö aitoa kohtaamista ja aikaa nuoren tueksi NUORI2017 28.3.2017 Tampere Susanna Palo, TPY Ville Koikkalainen, Helsinki Pauliina Koljonen, Äänekosken kaupunki 28.3.2017 Etsivä nuorisotyö

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho

Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho Pois syrjästä hanke Säkylän kehittämisosio Sisällys 1 Mikä on Timantti -kerho?... 3 2 Tavoitteet... 3 3 Resurssit... 4 4 Kerhotoiminta...

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö Nuorisolain uudistaminen -työryhmämuistion esityksestä uudeksi nuorisolaiksi

Asia: Lausuntopyyntö Nuorisolain uudistaminen -työryhmämuistion esityksestä uudeksi nuorisolaiksi LAUSUNTO Helsinki 30.11.2015 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Viite: Lausuntopyyntö 2.11.2015 Dnr 53/040/2014 Asia: Lausuntopyyntö Nuorisolain uudistaminen -työryhmämuistion esityksestä uudeksi nuorisolaiksi

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa 6. TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA VASTUUTAHOT 1 Toimenpide-ehdotukset ovat syntyneet jyväskyläläisille lapsille ja nuorille tehtyjen alkukartoitusten, Jyväskylän kaupungin palvelualueille tehtyjen kyselyjen

Lisätiedot

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa Opiskeluhuollon opas 1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa 1. Johdanto Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan

Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan 2016-2018 Kaakon ohjaamoiden kuulumiset - Imatra Imatralla hyvät kokemukset: Vakiintuneet kelloajat ja toimijoiden sitoutuneisuus (TE- toimiston nuorten

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA ON OSA PORIN PERUS- TURVAN PSYKOSOSIAALISIA AVOPALVELUJA. SEN PERUSTEHTÄVÄ ON EDISTÄÄ ASIAKKAAN KOKONAISVALTAISTA

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Esa Pirnes kulttuuriasiainneuvos kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto opetus- ja kulttuuriministeriö Merja Hilpinen ylitarkastaja nuoriso- ja liikuntapolitiikan

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

ARVO. Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta

ARVO. Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta ARVO Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta Haasteet: asiakas & kumppanuus Asiakkuuden määrittäminen - segmentit Kasvatuskumppanuuden toteutuminen perheiden

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

ALUEHALLINTOVIRASTON HARKINNANVARAISET NUORISOTYÖN VALTIONAVUSTUKSET

ALUEHALLINTOVIRASTON HARKINNANVARAISET NUORISOTYÖN VALTIONAVUSTUKSET ALUEHALLINTOVIRASTON HARKINNANVARAISET NUORISOTYÖN VALTIONAVUSTUKSET Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Harkinnanvaraiset valtionavustukset Nuorten työpajatoiminta

Lisätiedot

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli 3.9.2015 Heta Malinen Nuorten tieto- ja neuvontatyö nuorisotyön tavoitteellisena peruspalveluna sisältää Ammattitaitoista tietoa, neuvontaa ja ohjausta kaikissa

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Nuorisopalvelukeskuksen toiminta Nuorisotyön keskeisenä toiminnan sisältönä on tukea nuorisotyön projekteja ja toimintoja, joihin mahdollisimman monel

Nuorisopalvelukeskuksen toiminta Nuorisotyön keskeisenä toiminnan sisältönä on tukea nuorisotyön projekteja ja toimintoja, joihin mahdollisimman monel Rovaniemen kaupungin Liikunta- ja nuorisopalvelukeskus NUORISO Nuorisopalvelukeskuksen toiminta Nuorisotyön keskeisenä toiminnan sisältönä on tukea nuorisotyön projekteja ja toimintoja, joihin mahdollisimman

Lisätiedot

Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma. Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla

Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma. Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Atalan päiväkoti Metsästäjän päiväkoti Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla Toiminta-ajatus Luomme

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Tornion Työvoimalasäätiön Starttivalmennus Stara hanke

Tornion Työvoimalasäätiön Starttivalmennus Stara hanke 20.10.2015 Tornion Työvoimalasäätiön Starttivalmennus Stara hanke 2015 2018 Toimijaverkosto Sosiaalitoimi Nuorisotoimi ja etsivä nuorisotyö Typ / tetoimisto Mielenterveyspalvelut STARTTI VALMENNUS Päihdepalvelut

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA

HYVÄN KASVUN OHJELMA HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 Sisältö 1. JOHDANTO... 3 2. HYVÄN KASVUN OHJELMAN KESKEISET KÄSITTEET... 5 3. LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS... 6 4. VANHEMPIEN OSALLISUUS... 7 5. HENKILÖSTÖN OSALLISUUS...

Lisätiedot

Mitä ne täällä tekee?

Mitä ne täällä tekee? Mitä ne täällä tekee? Nuorisotyö opettajien valtakunnassa! Nuorisosihteeri Seija Laitinen 9.10.2013 KOULUNUORISOTYÖ Suomessa verraten uusi työmuoto Hankkeita ja projekteja Tavoitteena toiminnan vakinaistaminen

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi

Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi tuleminen Uuden lain keskeiset tavoitteet: Edistetään

Lisätiedot

Mitä on osallistava mediakasvatus?

Mitä on osallistava mediakasvatus? Mitä on osallistava mediakasvatus? Pirjo Sinko, opetusneuvos, Opetushallitus Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 4.12.2012 Helsinki Media auttaa lapsia ja nuoria osallistumaan Osallistaminen - suomalaisen

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Opetusviraston ja Nuorisoasiainkeskuksen yhteistyötä. Maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan kokous

Opetusviraston ja Nuorisoasiainkeskuksen yhteistyötä. Maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan kokous Opetusviraston ja Nuorisoasiainkeskuksen yhteistyötä maahanmuuttajataustaisten nuorten parissa Maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan kokous 28.4.15 Opetusviraston peruspalvelut maahanmuuttajataustaisille

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

LUOKKATUNNIT OPS YLÄKOULUN NÄKÖKULMASTA

LUOKKATUNNIT OPS YLÄKOULUN NÄKÖKULMASTA LUOKKATUNNIT OPS2016 - YLÄKOULUN NÄKÖKULMASTA H A N N A G U S TA F S S O N O S A L L I S U U S - KO O R D I NA AT TO R I Miksi? Miten? Mitä? MIKSI LUOKKATUNTEJA? - Turun opetussuunnitelmassa 2016 paikallisena

Lisätiedot

30 SIVISTYS- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA 360 VAPAA-AIKAPALVELUT 3600 NUORISOTOIMI

30 SIVISTYS- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA 360 VAPAA-AIKAPALVELUT 3600 NUORISOTOIMI 1 (5) 30 SIVISTYS- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA 360 VAPAA-AIKAPALVELUT 3600 NUORISOTOIMI Tilivelvolliset: Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta, sivistysjohtaja, vapaa-aikapäällikkö Toiminta-ajatus Nuorisotoimi

Lisätiedot

Strategiamme Johdanto

Strategiamme Johdanto Strategia 2015-2016 Strategiamme 2015-2016 Johdanto Ruoveden tuleva kuntastrategia tehdään jäljellä olevalle valtuustokaudelle, jonka jälkeen uusi valtuusto päivittää strategian vastaamaan sen hetken tilannetta.

Lisätiedot

Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa

Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa LIKES-tutkimuskeskus 5.11.2015 Arvioinnin täyttäneet koulut, yhteensä 18 Myllymäen koulu Kesämäenrinteen koulu Joutsenon koulu Voisalmen koulu Ravattilan

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 NAANTALIN 4H-YHDISTYS Sivu 1 (5) Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Sisällysluettelo Toiminnan painopistealueet...2 Toiminnalliset avaintavoitteet...2 Ryhmätoiminta...2 Nuorten kurssit ja koulutukset...2

Lisätiedot

I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa. Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17

I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa. Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17 Sisällys Alkusanat...5 I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa Matti Rimpelä Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17 Kasvatuksen ammattilaisten erityinen tehtävä...19 Lapsen kehittyminen aikuiseksi...21

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN STRATEGIA

HYVÄN KASVUN STRATEGIA HYVÄN KASVUN STRATEGIA 2010-2014 Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu ARVIOINTI 2013 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla toukokuun 2013 aikana Vastauksia: Varhaiskasvatuksen huoltajat 120 kpl

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Kouluyhteistyö Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingissä Hankkeen tavoitteena on: Saada tietoa laadukkaan vapaaajan vaikutuksesta nuoren

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2014 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. ARVOT 2.1 VASTUULLISUUS 2.2 AVOIMUUS 2.3 UUDISTUMISKYKY 2.4 YHTEISTYÖ JA PALVELUHENKISYYS 3. TOIMINTA-AJATUS 4.

Lisätiedot

TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKOTI Päiväkotimme sijaitsee Tahiniemessä, Pieksäjärven rannalla, rauhallisella omakotialueella. Lähistöllä on uimaranta ja metsikköä,

Lisätiedot

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan

Lisätiedot

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot

Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna. XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät

Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna. XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät 9.10.-10.10.2013 Helsinki Music Against Drugs ry Vuonna 2008 Music Against Drugs ry

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET

LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET Käsitelty Lempäälän nuorisovaltuuston kokouksessa 18.3.2008 Käsitelty liikunta- ja nuorisojaoston kokouksessa 3.4.2008 1. Lempäälän Nuorisovaltuuston toiminta-ajatus

Lisätiedot

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen 11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä. 19.5. toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen toimikunta kokoontui sellaisenaan viimeisen kerran.

Lisätiedot

Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma tilannekatsaus

Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma tilannekatsaus Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012-2015 tilannekatsaus 21.11.2011 1 LANUKE: SÄÄDÖSPOHJASTA Nuorisolain mukaan valtioneuvosto hyväksyy joka neljäs vuosi nuoriso-politiikan kehittämisohjelman.

Lisätiedot

Klaarin kehittämishanke

Klaarin kehittämishanke Työpaja 10.10.2014 Klaarin kehittämishanke Klaarin suunnat Kysely verkostoille syyskuussa 2014 lasten ja nuorten parissa toimiville Vastaajamäärät: 248 suomenkielinen 23 ruotsinkielinen 271 yhteensä Vastaajat

Lisätiedot