Nuoret ja eduskuntavaalit miten nuoret haluavat vaikuttaa?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nuoret ja eduskuntavaalit 2011 - miten nuoret haluavat vaikuttaa?"

Transkriptio

1 Nuoret ja eduskuntavaalit miten nuoret haluavat vaikuttaa? Työeläkepäivät Helsingin messukeskus Jussi Ronkainen, YTT, tutkimusjohtaja Mikkelin ammattikorkeakoulu Juvenia nuorisoalan osaamiskeskittymä

2 Nuorten eduskuntavaalitutkimus 2011 Nuorisoasiain neuvottelukunnan ja Nuorisotutkimusseuran hanke, toteutus Mikkelin ammattikorkeakoulun Juvenia nuorisoalan osaamiskeskittymä Hankkeen pohjalta tehtävä julkaisu ilmestyy huhtikuussa 2012 Hankkeen ja julkaisun runkona piti olla nuorilta vuotiailta kerättävän kyselyn tulokset, jossa tarkasteltiin nuorten äänestämistä, yhteiskunnallisia asenteita, politiikan seuraamista ja laajempaa yhteiskunnallista vaikuttamista Kyselyn tuloksia ei kuitenkaan voi käyttää, koska tiedonkeruusta vastannut yritys epäonnistui tehtävässään, eikä tuloksiin voida luottaa Tämän vuoksi myös esitelmäni pohjautuu tulevan julkaisun muihin artikkeleihin sekä aiempiin tutkimuksiin Jussi Ronkainen

3 Nuorten äänestysaktiivisuus Suomessa (Borg) Äänestysprosentti 70,5 (2007: 67,9%) Alle 30-vuotiaat äänestäjät: %, nuorten äänestäminen yleensäkin % yleistä äänestysprosenttia alhaisempi Puoluekielteisyys ja etääntyminen puolueiden toiminnasta voimistunut 70-luvulta lähtien, koskettanut aina erityisesti nuorimpia sukupolvia 2011 eduskuntavaalit monella tavalla mullistavat: Perussuomalaisten nousu muutti puolueiden voimasuhteita => politiikan sähköistyminen, politiikasta tuli kiinnostavaa, myös jotkin puolueet ilmoittivat lisääntyneestä jäsenmäärästä vaalien jälkeen (ainakin osin kritiikkinä PS:n nousulle) Taloustaantuma, Portugali-tuki, maahanmuutto, vaalirahakohu, eriarvoisuuden lisääntyminen, protestiäänet 3

4 Nuoret eduskuntavaaleissa (2) Nuorten alle 30-vuotiaiden suosikkipuolueet 2011: Perussuomalaiset 19,3 %, Keskusta 16,8 %, Vihreät 16,1 %, Kokoomus 14,3 %, SDP 11,8%, Vasemmistoliitto 10,6% (arvioita) Vielä 2003 ja 2007 vaaleissa Kokoomus, Keskusta, Vihreät ja SDP selvästi neljä suurinta puoluetta +/- 20 prosentin ääniosuudella, 2011 kaikki menettivät kannatustaan PS:lle ja Vasemmistoliitolle Perussuomalaisten nousu huima myös nuorten keskuudessa Erityisesti nuoriin äänestäjiin nojaavia puolueita ovat Vihreät ja Vasemmistoliitto (osuus nuorista äänestäjistä paljon suurempi verrattuna kaikkiin äänestäjiin) Nuoria äänestäjiä vähiten suhteessa kaikkiin äänestäjiin SDP:llä ja KD:lla. SDP:llä tämä on systemaattista jo useista vaaleista, KD:lla lasku alkoi jo 2007, 2011 kerhoon liittyi myös Kokoomus 4

5 Nuoret eduskuntavaaleissa (2) Merkittävää: Nuoret vähemmän puolueuskollisia Nuorten liikkuvuus puolueiden välillä suurempaa Äänestysaktiivisuus matalampaa verrattuna kaikkiin äänestäjiin Toisaalta: Nuoret aktivoituivat jo toisissa vaaleissa kaikkia äänestäjiä enemmän, vaikka myös passiivisten nuorten määrä on suurempi kuin kaikilla äänestäjillä eli kahtiajako aktiivisten ja passiivisten nuorten välillä lisääntyy Nuorten inhokkipuolueet ovat KD, Perussuomalaiset ja RKP, Perussuomalaiset myös pidetyimpiä puolueita nuorten jakautuminen kv. liberaaleihin ja kansallisia perusarvoja ja perinteitä korostaviin konservatiiveihin vahvistuu 5

6 Nuoret ehdokkaina ja edustajina Nuoret systemaattisesti aliedustettuina ehdokkaissa Miehiä ehdokkaina enemmän kuin naisia Suhteellisesti vähiten nuoria ehdokkaita Perussuomalaisilla Nuorten ehdokkaiden yliedustus Vihreillä ja RKP:llä Valittuja alle 30-vuotiaita edustajia vain 10 kappaletta => nuorten alle 30-vuotiaiden väestönosuus on noin 20%, ehdokkaiden osuus noin 16%, valittujen kansanedustajien osuus 5% Syitä: nuoret äänestävät vähemmän, puolueet eivät satsaa nuoriin ehdokkaisiin, nuorilla ei ole varaa kalliisiin kampanjoihin, nuoret itse äänestävät usein näkyviä ja tunnettuja ehdokkaita, koska eivät seuraa/tunne vaaleja ja ehdokkaita Miten nuoret sitten haluavat vaikuttaa? => 6

7 Aluksi: Nuorten poliittinen vaikuttaminen Nuoria voidaan jakaa esim. aktiivisiin kv. liberaaleihin, aktiivisiin perinteisiä arvoja korostaviin sekä passiivisiin suhteessa poliittiseen vaikuttamiseen ja arvoihin Puhe nuorista yhtenä yhtenäisenä joukkona ei tee oikeutta kenellekään, mutta joitain suuntaviivoja voidaan muotoilla: Nuorten yhteiskunnallinen tietämys Suomessa kv. vertailussa erittäin hyvää, mutta poliittinen osallistuminen hyvin passiivista Toisaalta: Nuorten tietämys politiikasta heikkoa verrattuna vanhempiin ikäluokkiin Politiikka ei ole kuollut, mutta politiikan instituutiot ovat menettäneet asemaansa nuorten silmissä=> Oikeisto-vasemmisto jako ja puolueiden ideologiapaketit eivät tavoita nuoria (uusissa puolueissa, kuten piraattipuolue, kaikista eniten nuoria ehdokkaita) 1 (2) Jussi Ronkainen

8 Nuorten poliittinen vaikuttaminen Liberalismi-konservatismi jaottelu mieluummin kuin oikeistovasemmisto Henkilöt ja tietyt vaihtuvat asiakysymykset kiinnostavat, ei puolueohjelmat Poliittinen sosialisaatio: perhetaustalla ja vanhemmilla kenties suurin merkitys poliittiseen aktiivisuuteen, paljon suurempi kuin esim. nuoren koulutuspaikalla tai -asteella (esim. Elo 2010) Kevyt puoluesuhde, nuoret haluavat olla mukana yksilöllisesti valittavissa poliittisen ryhmätoiminnan muodoissa, mutta ei sitoutua puolueisiin Järjestöjen luvattu maa: KYLLÄ luonto, ihmisoikeudet, myös uskonto ja ay EI poliittisille nuorisojärjestöille (Paakkunainen & Hoikkala 2007) Puoluemonopoli ohjaa kuitenkin suuren osan nuorisotyön avustuksista poliittisille nuorisojärjestöille, jotka eivät tavoita nuoria 2 (2) 8

9 Tihentyvä sukupolvikamppailu (Paakkunainen & Hoikkala) Portfoliosukupolvi ja tee-se-itse kansalaiset => Yksilöllisen pakkovalinnan sukupolvet tuottavat yhteiskunnan, jossa yhteiskunnalliset arvovalinnat ja vaikuttaminen ovat yksilöllisiä Pätkätyöt ja epävarmuus tuottavat etukamppailua suuria ikäluokkia vastaan, keskeisessä osassa myös keskustelu eläkkeistä Pessimismi omiin vaikutusmahdollisuuksiin, puoluepeli suurten ikäluokkien asia, ehdokkaat eivät aja nuorten asioita Puoluekentän pitäisi uusiutua aika ajoin, ilman että pelätään sen vievän yhteiskunnan epätasapainoon: vaihtuvat uudet puolueet säihköistävät politiikan ja vievät yhteiskunnaallista keskustelua eteenpäin, se on hyvä asia => tämä sopii myös paremmin nuorten mieltymyksiin yhteiskunnallisesta/poliittisesta vaikuttamisesta Esteitä: puolueoligarkia, kokovartalokorruptio: rahanjako ja poliittiset päätökset estävät uusiutumista Jussi Ronkainen

10 Media-aineisto vaaleista 2011 Osa nuorten eduskuntavaalihanketta 2011 Media-aineistossa tarkasteltiin Helsingin sanomien ja Karjalaisen printtilehtien ja verkkosivujen keskustelupalstoja siitä näkökulmasta, miten nuorista puhuttiin eduskuntavaalien yhteydessä Osallistujina niin kansalaiset, toimittajat, ehdokkaat, kuin asiantuntijat Yksi keskeinen teema: eläkejärjestelmä (taitettu indeksi, eläkeiän alaraja) ja sukupolvikamppailu nuorten ja eläkeläisten vastakkainasettelu, myös kritiikkiä vastakkainasettelulle eläkepommi: osaa nuorista tämä hiertää vahvasti, iso osa ei tiedosta nuoret töihin aiemmin (maksamaan veroja ja eläkemaksuja, turvaamaan nykyisen eläkeiän alarajan), nuoret tekevät vääriä valintoja, pelastettava instituutioiden suojaan => nuoria käsiteltiin poliittisen toiminnan kohteina useammin kuin aktiivisina toimijoina Keskustelu monipuolista, toisaalta: ahneet eläkeläiset, laiskat ja tietämättömät nuoret, toisaalta: solidaarisuuden etsintää, puhetta nuorten työllistymisen ja syrjäytymisen ehkäisemisen puolesta (yhteiskuntatakuu) 10

11 Nuorten kansalaisvaikuttaminen Uusien osallistumismuotojen teesejä Straniuksen mukaan: Yhteiskunnallisuudesta henkilökohtaisuuteen Pitkäjänteisyydestä projektimaisuuteen Paikallisuudesta ja kansainvälisyydestä verkkoon Asiantuntijuudesta performatiivisuuteen Rakenteista verkostoihin Hallintokeskeisyydestä autonomisuuteen Kansalaisvaikuttamisesta kevytaktivismiin Suuret ikäluokat: yhteinen kansakunnan eetos, puolueuskollisuus, yhdistystoiminta vanhojen jakolinjojen mukaan: joustamaton yhteisöllisyys Nuoret: yksilöllinen kilpailu, riskiyhteiskunnan riskit kannetaan itse, yksilöllinen ja kampanjaluonteinen vaikuttaminen kevytyhteisöissä: joustava yhteisöllisyys Uudet osallistumismuodot eivät kanavoidu olemassa olevien ryhmien, yhdistysten tai puolueiden kautta Vaikuttaminen yksilöityy ja muuttuu erilaisiksi hetkellisiksi elämäntapavalinnoiksi Jussi Ronkainen 1 (2) 11

12 Nuorten kansalaisvaikuttaminen 2 (2) Osa nuorista käyttää tai ohjautuu uusiin vaikuttamiskeinoihin => Suora vaikuttaminen (toisaalta kampanjat kuten Porkkanamafia, toisaalta mellakat, iskut) Sosiaalinen media, verkkokeskustelut, kannanotot (Hommaforum, Anonymous Finland, jne.) turhautuminen toisaalta yhteisten arvojen puuttumiseen, poliittisen kentän jäykkyyteen ja toimimattomuuteen, epätasa-arvoon => johtavat välillä suoraan vaikuttamiseen Eli osa nuorista haluaa vaikuttaa vaikka ei usko kovin paljon vaikuttamismahdollisuuksiinsa, vaikuttaminen projekti- ja kampanjaluonteista tietyn asiakysymyksen ympärillä, sosiaalinen media suuressa roolissa, suora vaikuttaminen nousussa Sosiaalinen media: nuoret seuraavat yhteiskunnallisia asioita, kommentoivat asioita yhteisöpalveluissa keskenään, ottavat jonkin verran kantaa uutispalveluihin ja keskustelupalstoille, mutta osallistuvat vähän verkon mielenilmaisuihin ja vetoomuksiin (Hokkanen & Liikanen 2010) Jussi Ronkainen

13 Kansalaistoiminta/vapaaehtoistoiminta Nuoria ei voi leimata itsekkäiksi: arkivaikuttamisessa (työ-, koulutus- ja kulutusvalinnat) tunnistetaan myös yhteiskunnallinen perusvastuu, joskin keskinäinen kilpailu heikentää pohjaa vuotiaat nuoret auttamishaluisimpia kansalaisia (Pessi 2008) Nuoret muita ikäryhmiä halukkaampia auttamaan erityisesti ventovieraita ja syrjäytyneitä, mutta haluttomampia sitoutumaan pitempiaikaisesti Motivaatioissa korostuvat auttamisen ilon lisäksi eettisyys, auttaminen oikeana tekona, velvollisuutena tai elämäntapana Kaksi kolmasosaa vapaaehtoistoimintaan osallistumattomista nuorista olisivat halukkaita osallistumaan, mikäli heitä pyydettäisiin mukaan (Yeung 2002) 13

14 Kansalaisvaikuttamisen kentät Mistä nuorten kansalaisvaikuttamista on etsitty: oppilaskunnat, ainejärjestöt, ammattiyhdistykset, nuorisovaltuustot, kansalaisjärjestöt Mistä sitä (ainakin) löytyy: arkisista, sosiaaliseen vuorovaikutukseen perustuvista vaikuttamistavoista Huomion kiinnittäminen kansalaisvaikuttamisen uusiin kenttiin: (Hokkanen & Liikanen, 2010) Tavoitteelliset elämäntapa- ja kulutusvalinnat arjessa Vaikuttaminen vertais- ja lähiyhteisöön esimerkeillä Julkiset kannanotot ja arvojen ilmaisu Soveltava tilan ja toimintaympäristöjen käyttö ja haltuunotto: hengaamisesta verkon salaseuroihin ja talonvaltaukseen 14

Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media

Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Tutkimuskohteet 1. Yleisellä tasolla nuorten suhtautuminen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja politiikkaan, nuorille tärkeät

Lisätiedot

Poliittisen osallistumisen eriytyminen

Poliittisen osallistumisen eriytyminen Poliittisen osallistumisen eriytyminen Hanna Wass akatemiatutkija, yliopistonlehtori hanna.wass@helsinki.fi Twitter: @hanna_wass Seminaari- ja kuulemistilaisuus valtioneuvoston demokratiapoliittisesta

Lisätiedot

Provokaatioita ja vastakkainasetteluja kuka innostuu, kuka vetäytyy? Ville Pitkänen & Jussi Westinen

Provokaatioita ja vastakkainasetteluja kuka innostuu, kuka vetäytyy? Ville Pitkänen & Jussi Westinen Provokaatioita ja vastakkainasetteluja kuka innostuu, kuka vetäytyy? Ville Pitkänen & Jussi Westinen Tutkitut väittämät Kysymyspatteristossa 39 väittämää, joista 6 tarkasteltiin tässä tutkimuksessa: Tahallinen

Lisätiedot

Kaksi viidestä vähentäisi puolueita

Kaksi viidestä vähentäisi puolueita Julkaistavissa.. klo.00 jälkeen Kaksi viidestä vähentäisi puolueita Suomessa on puoluerekisterissä kuusitoista puoluetta. Kaksi viidestä ( %) suomalaisesta yhtyy väittämään, että Suomessa on liikaa puolueita.

Lisätiedot

Nuorten asenteet ja osallistuminen vapaaehtoistoimintaan

Nuorten asenteet ja osallistuminen vapaaehtoistoimintaan Nuorten asenteet ja osallistuminen vapaaehtoistoimintaan Vapaaehtoistoiminnan juhlaseminaari 3.12.2010 Henrietta Grönlund Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi 9.12.2010 1 Mitä nuorille kuuluu?

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

Minkälaista demokratiaa kansalaiset haluavat? Millaista demokratiaa

Minkälaista demokratiaa kansalaiset haluavat? Millaista demokratiaa Minkälaista a kansalaiset haluavat? Heikki Paloheimo Millaista a suomalaiset Demokratia ja demokratisoituminen haluavat Emeritusprofessori Tatu Vanhasen 80-vuotisjuhlaseminaari 27.4.2009 Heikki Paloheimo

Lisätiedot

Vaalikysely. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 80

Vaalikysely. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 80 Vaalikysely 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosiaalidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät

Lisätiedot

KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN

KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN Julkaistavissa.. klo 00.0 KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN Usko kansanäänestyksen järkevyyteen on vähentynyt Alhaisina pysyvät äänestysprosentit niin kunnallisissa kuin valtakunnallisissakin

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET

YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET Tapio Manni Saarnilaakson koulu Espoo tapio.manni@gmail.com Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. Politiikka on yhteisten

Lisätiedot

Äänistä laskettu % Vihreä liitto. Äänestysalue Äänet Pros Äänestysalue Äänet Pros

Äänistä laskettu % Vihreä liitto. Äänestysalue Äänet Pros Äänestysalue Äänet Pros Edusk.v. RYHMITTÄIN ÄÄNET Sivu 1 VIHR Vihreä liitto 001 1. Äänestysalue 126 6.8 002 2. Äänestysalue 114 6.3 003 3. Äänestysalue 103 5.5 Ennakkoäänet 126 4.5 Vaalipäivän äänet 217 7.9 Äänet yhteensä 343

Lisätiedot

KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS

KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS Lähes kaikki äänestäjät haluavat nostaa tärkeimmiksi kuntavaaliteemoiksi vanhusten huollon ( %), kotikunnan talouden ja velkaantumisen

Lisätiedot

Presidentinvaalit 2018 Piraattipuolueen osallistumisen mahdollisuudet

Presidentinvaalit 2018 Piraattipuolueen osallistumisen mahdollisuudet Piraattipuolueen osallistumisen mahdollisuudet Tässä esityksessä Taustatietoa Presidentinvaaleista Arvio osallistumisen eduista ja haitoista Lyhyesti vaaliteemoista Suunnitelma keräys- ja vaalikampanjasta

Lisätiedot

KUNNALLISVAALIT 2012 Pirkanmaan kokonaisvaalitulos ja paikkalaskelmat

KUNNALLISVAALIT 2012 Pirkanmaan kokonaisvaalitulos ja paikkalaskelmat KUNNALLISVAALIT 2012 Pirkanmaan kokonaisvaalitulos ja paikkalaskelmat SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe Lyhenteet Pirkanmaan kokonaisvaalitulos Ryhmittymien äänimäärät kunnittain Vertailua edellisiin vaaleihin

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2355 Kansalaiskeskustelu ydinvoimasta 2006 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen

Lisätiedot

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi: Osallistuminen: Järjestö- ja yhdistystoimintaan osallistuminen Suomen ja lähtömaan tapahtumien seuraaminen Äänestäminen

Lisätiedot

Hallituspohja. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 24

Hallituspohja. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 24 Hallituspohja 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 2. 26.11.2009. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 2. 26.11.2009. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, MARRAS 2009 (2. 26.11.2009) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on tehnyt Taloustutkimus Oy YLE Uutisten

Lisätiedot

Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet

Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman avausseminaari 16.3.2004 Heikki Paloheimo Valtio-opin laitos 20014 Turun yliopisto heikki.paloheimo@utu.fi Äänestysaktiivisuus

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan visiointityöpaja

Vapaaehtoistoiminnan visiointityöpaja Vapaaehtoistoiminnan visiointityöpaja Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden syysseminaari 18.-19.10.2012 Pääsihteeri Leo Stranius Leo Stranius, HM Luonto-Liiton pääsihteeri Ympäristöasiantuntija Kansalaistoiminnan

Lisätiedot

Kuntavaalit kunnallisen demokratian ilmapuntarina

Kuntavaalit kunnallisen demokratian ilmapuntarina Kuntavaalit kunnallisen demokratian ilmapuntarina Kunnallistieteen päivät 11.-12.11.2004 Heikki Paloheimo Politiikan tutkimuksen laitos 30014 Tampereen yliopisto heikki.paloheimo@uta.fi Edustuksellisen

Lisätiedot

Ay-liikkeen Eurovaalitutkimus

Ay-liikkeen Eurovaalitutkimus Ay-liikkeen Eurovaalitutkimus Esitys lehdistötilaisuuteen Ravintola Pääposti 5.5.2014 Luottamuksellinen Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti ammattiliittojen jäsenten parissa tutkimuksen Europarlamenttivaaleihin

Lisätiedot

NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ. Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät

NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ. Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät 6.10.2016 Tässä esityksessä: Mitä on syrjäytymispuhe? Syrjäyttävä arki Monien keskustojen tunnistaminen

Lisätiedot

Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä

Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä Kimmo Ketola 1 Synodaalikirjan haasteet lukijalle Haastaa lukijan reflektoimaan katsomustaan suhteessa ajankohtaisiin

Lisätiedot

Kuinka keventää yhdistyksen hallintoa? OK-opintokeskus Lea Lihavainen

Kuinka keventää yhdistyksen hallintoa? OK-opintokeskus Lea Lihavainen Kuinka keventää yhdistyksen hallintoa? 17.11.2012 OK-opintokeskus Lea Lihavainen Paikallistason haasteet kuinka yhdistyksen hallinto hoidetaan? kokousten määrän vähentäminen kokoustapojen muuttaminen sähköinen

Lisätiedot

Finanssialan sääntely Suomessa

Finanssialan sääntely Suomessa Finanssialan sääntely Suomessa Poliittisten päättäjien näkemyksiä finanssialan sääntelystä 16.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research toteutti Finanssialan Keskusliiton toimeksiannosta kyselytutkimuksen

Lisätiedot

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Osaava kirjasto ovi tulevaisuuteen Itä-Suomen kirjastopäivät 7.-8.6.2016, Mikkeli Leena Aaltonen Kirjastolain uudistaminen ei ole helppoa!

Lisätiedot

FSD2275. Äänestäminen ja puolueiden valintaperusteet eduskuntavaaleissa 2007. Koodikirja

FSD2275. Äänestäminen ja puolueiden valintaperusteet eduskuntavaaleissa 2007. Koodikirja FSD2275 Äänestäminen ja puolueiden valintaperusteet eduskuntavaaleissa 2007 Koodikirja YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIETOARKISTO c Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 2007 Tämän koodikirjan viittaustiedot:

Lisätiedot

FSD2468 Kunnallisalan ilmapuntari 2008: valtuutetut

FSD2468 Kunnallisalan ilmapuntari 2008: valtuutetut KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2468 Kunnallisalan ilmapuntari 2008: valtuutetut Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää? Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja

Lisätiedot

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Tavoite Orimattilan Kokoomus on mukana kehittämässä Orimattilan kaupunkia ja Päijät- Hämeen maakuntaa jäsenistönsä ja luottamushenkilöidensä välityksellä Kansallisen

Lisätiedot

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku Vaikuttamisen ABC Case STTK Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä 28.9.2014 Turku Mikä STTK? Palkansaajakeskusjärjestö Tehtävänä parantaa toimihenkilöiden taloudellista ja henkistä hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! ANNE ILVONEN INNOVOINTIPÄÄLLIKKÖ OK-OPINTOKESKUS 24.3.2012 1 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

Demokratian tila Suomessa

Demokratian tila Suomessa Demokratian tila Suomessa Asianajajapäivä 13.1.2017 Kalastajatorppa Professori, tutkimusjohtaja Kimmo Grönlund Institutet för samhällsforskning, Åbo Akademi E-mail: kimmo.gronlund@abo.fi Twitter: @kimgron

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

2015:20 EDUSKUNTAVAALIT HELSINGISSÄ 2015

2015:20 EDUSKUNTAVAALIT HELSINGISSÄ 2015 2015:20 EDUSKUNTAVAALIT HELSINGISSÄ 2015 Helsinkiläisistä äänioikeutetuista 75,1 prosenttia äänesti vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Se on hiukan vähemmän kuin vuonna 2011, jolloin äänestämässä kävi 75,5

Lisätiedot

Rekrytoinnit, meritoituminen ja vaikuttavuus

Rekrytoinnit, meritoituminen ja vaikuttavuus Rekrytoinnit, meritoituminen ja vaikuttavuus Jukka Mönkkönen Rehtori Itä-Suomen yliopisto UEF // University of Eastern Finland Jukka Mönkkönen 20.12.2016 1 Tutkimuksen ja koulutuksen yhteiskunnalliset

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi. LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä

Lisätiedot

Vuoden 2015 eduskuntavaalien vaalilautakuntien ja vaalitoimikunnan asettaminen. Asettamismenettely Vaalilautakunta ja vaalitoimikunta

Vuoden 2015 eduskuntavaalien vaalilautakuntien ja vaalitoimikunnan asettaminen. Asettamismenettely Vaalilautakunta ja vaalitoimikunta Kunnanhallitus 45 26.01.2015 Vuoden 2015 eduskuntavaalien vaalilautakuntien ja vaalitoimikunnan asettaminen 26/00.00.00.01/2015 Kunnanhallitus 45 Äänestyksen ajankohta Vuoden 2015 eduskuntavaalit toimitetaan

Lisätiedot

Presidentinvaalitutkimus, kesä 2011 Taloustutkimus Oy Jari Pajunen & Tuomo Turja

Presidentinvaalitutkimus, kesä 2011 Taloustutkimus Oy Jari Pajunen & Tuomo Turja Presidentinvaalitutkimus, kesä 2011 Taloustutkimus Oy Jari Pajunen & Tuomo Turja 30.6.2011 1 30.6.2011 T2622-2626 Jari Pajunen Toteutus Tämä tutkimus on tehty YLE Uutisten toimeksiannosta. Tutkimus- ja

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, huhtikuu 2016 (4.4.-3.5.2016) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus Oy YLE

Lisätiedot

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho OECD Youth Forum Helsinki 27.10.2015 Arja Terho Tieto Suomalaisten nuorten näkemyksiä Missä ollaan? Tiedon puute. Ei ole tietoa siitä, miten poliittinen päätöksenteko toimii. Tarvitaan enemmän tietoa ja

Lisätiedot

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta Suomen Kuntaliitto Marianne Pekola-Sjöblom Osallistuminen ja vaikuttaminen 15 Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta Kunta Kaikki kunnat (N=4) Otos, lkm Vastanneet, lkm % Otos, lkm Vast. lkm

Lisätiedot

Tietopaketti 2000-luvun kuntavaaleista

Tietopaketti 2000-luvun kuntavaaleista Tietopaketti 2000-luvun kuntavaaleista mitä aikaisemmat vaalit osoittavat? EMBARGO 15.3.2017 klo 9.00 Ville Pitkänen & Jussi Westinen 14.3.2017 Tarkastelussa 1. Äänestysaktiivisuus (s. 3 11): Miksi kuntavaalit

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, toukokuu 2013 (29.4.-28.5.2013) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus Oy YLE

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen (PK, LU, AM) tavoitteet saada konkreettista tietoa koulujen ja oppilaitosten osallistumista

Lisätiedot

Kokemuksellisuus politiikan julkisuudessa

Kokemuksellisuus politiikan julkisuudessa Kokemuksellisuus politiikan julkisuudessa Mediatutkimuksen päivät, Turku 4.2.2011 Esa Reunanen Perustiedot Käynnistyi syksyllä 2010 Valmistuu vuodenvaihteessa 2011 / 2012 Tutkijat: Esa Reunanen, Auli Harju,

Lisätiedot

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mikä on ETNO? Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama,

Lisätiedot

Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi

Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi TNS Gallup Oy on selvittänyt kolmen palkansaajien keskusjärjestön SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten suhtautumista

Lisätiedot

Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys. Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja

Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys. Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja 12.1.2004 Yhteiskunnallisten ongelmien kaksi luonnetta Kesyt ongelmat Voidaan määritellä helposti Ongelmien

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

ARTTU Kuntalaistutkimus 2011 Tutkimus kuntalaisten osallistumisesta ja vaikuttamisesta sekä niihin liittyvistä muutoksista vuosina

ARTTU Kuntalaistutkimus 2011 Tutkimus kuntalaisten osallistumisesta ja vaikuttamisesta sekä niihin liittyvistä muutoksista vuosina ARTTU Kuntalaistutkimus 2011 Tutkimus kuntalaisten osallistumisesta ja vaikuttamisesta sekä niihin liittyvistä muutoksista vuosina 2008-2011. Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö Kuntaliitto, Kuntakehitys

Lisätiedot

Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy

Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy Tutkimusasetelma Motiva toteutti yhdessä Aula Research Oy:n kanssa tutkimuksen suomalaisten kunnanvaltuutettujen parissa Tutkimuksen toimeksiantajina

Lisätiedot

OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä. CP-liitto Anne Ilvonen suunnittelija OK-opintokeskus. Opintotoiminnan Keskusliitto.

OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä. CP-liitto Anne Ilvonen suunnittelija OK-opintokeskus. Opintotoiminnan Keskusliitto. OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä CP-liitto 29.3.2008 Anne Ilvonen suunnittelija OK-opintokeskus Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

Lasten ja nuorten. vaikuttamismahdollisuudet kunnassa Meiju Hiitola 1

Lasten ja nuorten. vaikuttamismahdollisuudet kunnassa Meiju Hiitola 1 Lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuudet kunnassa 27.11.06 Meiju Hiitola 1 Miksi lasten ja nuorten pitäisi saada vaikuttaa? Lasten ja nuorten erityistarpeet vaativat huomiomista Lapsilla ja nuorilla

Lisätiedot

Kuntalaiskyselyn tulokset. Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Kaupunginkanslia / Suunnittelu ja rahoitusryhmä

Kuntalaiskyselyn tulokset. Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Kaupunginkanslia / Suunnittelu ja rahoitusryhmä Kuntalaiskyselyn tulokset Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Taustatiedot: ammatti 3 % 8 % 8 % 3 % 1 % 16 % 25 % 36 % Koululainen Kunnan tai valtion työntekijä Yrittäjä Työtön Opiskelija Töissä yksityisellä

Lisätiedot

Päättäjätutkimus 2015

Päättäjätutkimus 2015 Päättäjätutkimus 2015 Kuntapäättäjien mielipiteet - Jäsenmäärältään pienemmästä ja suuremmasta valtuustosta - Valtuuston valitsemasta ja suoralla vaalilla valittavasta pormestarista. Päättäjätutkimus 2015

Lisätiedot

Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013

Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Suomen Keskustanaiset ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Yleistä Suomen Keskustanaiset ry toimii aktiivisesti sukupuolten välisen tasa-arvon ja ihmisten

Lisätiedot

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) 410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa III - Kasvatussosiologia osana kasvatustieteitä Kasvatustiede tieteiden välistä

Lisätiedot

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Julkaistavissa.. klo. jälkeen HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Hallitukseen luotetaan enemmän kuin oppositioon Suomalaisista kaksi viidestä ( %) ilmoittaa, että hallituksen kyky hoitaa maamme asioita

Lisätiedot

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone heli.kiemunki (Lapin ammattiopisto), olet kirjautuneena sisään. 10. maaliskuuta 2011 10:21:05 Your boss is {0} Kirjaudu ulos Etusivu Kyselyt Raportointi Asetukset Käyttäjätiedot Ota yhteyttä Oppaat Help

Lisätiedot

Luottamushenkilöiden suhtautuminen kuntarakenteeseen ja kuntasektorin kehittämiseen puoluekannan mukaan Kuntaseminaari Siv Sandberg Åbo

Luottamushenkilöiden suhtautuminen kuntarakenteeseen ja kuntasektorin kehittämiseen puoluekannan mukaan Kuntaseminaari Siv Sandberg Åbo Luottamushenkilöiden suhtautuminen kuntarakenteeseen ja kuntasektorin kehittämiseen puoluekannan mukaan Kuntaseminaari 15.12.2011 Siv Sandberg Åbo Akademi Puolue vai kotikunta? Pääministeri Jyrki Kataisen

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

Terveydenhuollon arvot ja tulevaisuus Kyselytutkimus elo-syyskuu Tärkeimmät löydökset

Terveydenhuollon arvot ja tulevaisuus Kyselytutkimus elo-syyskuu Tärkeimmät löydökset Terveydenhuollon arvot ja tulevaisuus 2020 Kyselytutkimus elo-syyskuu 2012 Tärkeimmät löydökset Tutkimuksen taustaa Success Clinic Oy ja Tervemedia Oy toteuttivat 13.8.- 18.9.2012 kyselytutkimuksen suomalaisen

Lisätiedot

Lapsi- ja nuorisopolitiikan yhteistyö ja koordinaatiorakenne Satakunnassa. Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman

Lapsi- ja nuorisopolitiikan yhteistyö ja koordinaatiorakenne Satakunnassa. Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman Lapsi- ja nuorisopolitiikan yhteistyö ja koordinaatiorakenne Satakunnassa Pori 17.9.2013 Pelkkä peruskoulun varassa 2010 - toiminta Kouluttamattomat (pelkkä peruskoulu) vuonna 2010 Tilanne Määrä Osuus

Lisätiedot

ARTTU Kuntalaistutkimus 2011

ARTTU Kuntalaistutkimus 2011 ARTTU Kuntalaistutkimus 2011 Tuloksia - kuntalaisten halukkuudesta mahdollisesti tarjottavaan kunnalliseen luottamustehtävään - kuntalaisten äänestysaikeista sekä arvioista erilaisten tekijöiden tärkeydestä

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa

Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa Pentti Lemmetyinen Pääsihteeri Setlementtiliitto Yhteiskuntavastuun käsite Yhteiskuntavastuun käsitettä alettiin Suomessa laajemmin käyttää 1990-luvulla yritystoiminnan

Lisätiedot

Eduskuntavaalit 2015, ehdokasasettelu

Eduskuntavaalit 2015, ehdokasasettelu Vaalit 2015 Eduskuntavaalit 2015, ehdokasasettelu Eduskuntavaaleissa 2015 yhteensä 2 6 ehdokasta Korjattu 10.4.2015 klo 12:30. Korjatut kohdat merkitty punaisella. Vuoden 2015 eduskuntavaaleihin asetettiin

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

Nro Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

Nro Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet YHTEISKUNTAOPPI Oppiaineen tehtävä Yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua aktiiviseksi, vastuuntuntoiseksi ja yritteliääksi toimijaksi. Oppilasta ohjataan toimimaan erilaisuutta ymmärtävässä,

Lisätiedot

YH1 kurssin kertaus. Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa. Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet. Tasavallan presidentin valinta

YH1 kurssin kertaus. Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa. Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet. Tasavallan presidentin valinta YH1 kurssin kertaus Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Tasavallan presidentin valinta Tasavallan presidentin tehtävät ja toimenkuva Tasa-arvoinen

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

Esityksen / esittäjän nimi

Esityksen / esittäjän nimi 1 16.9.2014 Esityksen / esittäjän nimi Vaalit & Valtakunnallinen julkisuuskampanja Mitä kaikkea hyvää kirkko ihmisten kautta tekee, ja mihin kaikkeen äänestämällä tai ehdolle asettumalla pääsee myös vaikuttamaan.

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, syys-lokakuu 2011 (14.9. 6.10.2011) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2297 Luottamus ministeriöihin 2000 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

PIRAATTIPUOLUE PUOLUEOHJELMAN MUUTTAMINEN

PIRAATTIPUOLUE PUOLUEOHJELMAN MUUTTAMINEN PIRAATTIPUOLUE PUOLUEOHJELMAN MUUTTAMINEN Taustamuistio 5.11.2011 tausta Kokemukset vaalikampanjasta: Monet äänestäjät kokivat puolueohjelman liian kapeaksi. Piraattiehdokkailla oli joissakin puolueohjelman

Lisätiedot

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari 26.2.2015 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamuspula Luottamustoimien ei-houkuttelevuus

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta pioneerityötä tekemässä! Vapaaehtoistoiminnan seminaari kehittämispäällikkö Elina Pajula

Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta pioneerityötä tekemässä! Vapaaehtoistoiminnan seminaari kehittämispäällikkö Elina Pajula Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta pioneerityötä tekemässä! Vapaaehtoistoiminnan seminaari 5.12.2008 -kehittämispäällikkö Elina Pajula Aktiivisesti Pohjois-Karjalassa toimii 375 sosiaali-

Lisätiedot

Keskisuomalaisten eläkeläisten hallitusohjelma

Keskisuomalaisten eläkeläisten hallitusohjelma TIEDOTE Keskisuomalaisten eläkeläisten hallitusohjelma 2011-2015 Eläkeläisten erilainen vaalitilaisuus loi rakentavan vuorovaikutuksen keskisuomalaisten eläkeläisten ja tulevien kansanedustajien välille.

Lisätiedot

Naapuruuskyselyn alustavia tuloksia Naapuruuskiistat ja asuminen Suomessa -tutkimushanke Itä-Suomen yliopisto

Naapuruuskyselyn alustavia tuloksia Naapuruuskiistat ja asuminen Suomessa -tutkimushanke Itä-Suomen yliopisto Naapuruuskyselyn alustavia tuloksia Naapuruuskiistat ja asuminen Suomessa -tutkimushanke Itä-Suomen yliopisto Jukka Hirvonen (Aalto-yliopisto / Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutusryhmä) Elokuu

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Piraattipuolueen toimintasuunnitelma vuodelle 2014

Piraattipuolueen toimintasuunnitelma vuodelle 2014 17.10.2013 1(5) TOIMINTASUUNNITELMA (esitys) Toimintakausi 1.1. 31.12.2014 Piraattipuolueen toimintasuunnitelma vuodelle 2014 on 13.3.2008 perustettu puolue, joka pyrkii vaikuttamaan valtiollisiin asioihin

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Hyväksytty hallituksen kokouksessa 10.10.2016 Hyväksytty syyskokouksessa 01.11.2016 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 1. KESKI-UUDENMAAN

Lisätiedot

Ehdokasasettelu: Kunnallisvaaleissa 2012 yhteensä ehdokasta

Ehdokasasettelu: Kunnallisvaaleissa 2012 yhteensä ehdokasta Vaalit 2012 Kunnallisvaalit 2012 Ehdokasasettelu ja ehdokkaiden taustaanalyysi Ehdokasasettelu: Kunnallisvaaleissa 2012 yhteensä 37 124 ehdokasta Korjattu 19.3.2014. Korjatut luvut on merkitty punaisella.

Lisätiedot

Suomalaisen Työn Liitto: Kotimaisuus julkisissa hankinnoissa Jokke Eljala

Suomalaisen Työn Liitto: Kotimaisuus julkisissa hankinnoissa Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto: Kotimaisuus julkisissa hankinnoissa 15.9.2016 Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liiton tehtävänä on edistää työn arvostusta. Näin uskomme Suomessa tehtävää työtä tulee uudistaa ennakkoluulottomasti

Lisätiedot

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Eeva Hellström Kestävän kehityksen toimikunnan ja Luonnonvarainneuvoston kokoukset 24.4.2008 Strategiprosessin asemointi Kansainvälinen

Lisätiedot

PREVENTIIMIVERKOSTON KÄSIKIRJA

PREVENTIIMIVERKOSTON KÄSIKIRJA PREVENTIIMIVERKOSTON KÄSIKIRJA Preventiimi on valtakunnallinen nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön osaamiskeskus, jonka kohderyhmä on nuorten parissa työskentelevät ammattilaiset. Preventiimi kehittää nuorisoalan

Lisätiedot

Kestävän kehityksen opintokokonaisuus

Kestävän kehityksen opintokokonaisuus Kestävän kehityksen opintokokonaisuus Kestävä kehitys Tampereen yliopistossa Tampereen yliopisto on yhteiskunnallisesti vaikuttava sivistysyhteisö, joka kouluttaa maailmaa ymmärtäviä maailman muuttajia.

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI VAIKUTA VALINNOILLASI Oletko kyllästynyt nykyiseen yltiökapitalistiseen ja keinotteluun perustuvaan talousjärjestelmäämme, joka perustuu aineellisen ja tarpeettoman kulutuksen kasvattamiseen ja kulutuksen

Lisätiedot

Vapaaehtoisuuden tyylit eläkeiässä

Vapaaehtoisuuden tyylit eläkeiässä Vapaaehtoisuuden tyylit eläkeiässä Ilka Haarni Ikäinstituutin Vastavuoroisuus, vertaisuus, osallisuus ikääntyneiden vapaaehtoistoiminnan tutkimus- ja kehittämishankkeessa (Vavero) on selvitetty etnografisen

Lisätiedot

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli 3.9.2015 Heta Malinen Nuorten tieto- ja neuvontatyö nuorisotyön tavoitteellisena peruspalveluna sisältää Ammattitaitoista tietoa, neuvontaa ja ohjausta kaikissa

Lisätiedot

Europarlamenttivaalit

Europarlamenttivaalit Europarlamenttivaalit 25.5.2014 Vaalijärjestelyt Parlamentin toiminta ja tehtävät Äänestysaktiivisuus 1 Europarlamenttivaalit Järjestetään joka 5. vuosi Parlamentti on ainoa unionin toimielin, jonka kokoonpanosta

Lisätiedot