Arvostettua asiantuntemusta. Joulukuu Skol 60 vuotta. Arvostettua asiantuntemusta lauri Seppänen. lauri Seppänen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Arvostettua asiantuntemusta. Joulukuu 2011. Skol 60 vuotta. Arvostettua asiantuntemusta lauri Seppänen. lauri Seppänen"

Transkriptio

1 Joulukuu 2011 Arvostettua asiantuntemusta lauri Seppänen Arvostettua asiantuntemusta Skol 60 vuotta lauri Seppänen Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

2 2 SKOL Visio Joulukuu 2011 Onnen malja 60-vuotiaalle: SKOL! 60 vuoden ikä tuo jo tiettyä arvokkuutta, mutta samalla se antaa vapauden heittäytyä vaikkapa villin 50-luvun pyörteisiin uudemman ranskalaisen torvimusiikin tahdittamana. Merkkivuoden iltajuhlaa vietettiin Helsingin Pörssitalossa Ravintola Pörssin tunnelmallisissa puitteissa yli 200 vieraan voimin. Professori Pentti Murole toi juhlaan perustajajäsenen perspektiiviä. SKOL juhli pyöreitä vuosia ja meillä kaikilla oli niin mukavaa! Toimitusjohtaja Timo Myllys tarjoili yleisölle valitut palat SKOLin historian huippuhetkistä ja käännekohdista. Rempsetti tahditti iltaa uudemman ranskalaisen torvimusiikin lisäksi verbaalisilla esityksillään. Pyhä Pietarikin esiintyi RIL:n toimitusjohtaja Helena Soimakallion yhteistyöhenkeä ja osaamista korostavassa sillanrakennuspuheessa.

3 Arvostettua asiantuntemusta SKOL 60 vuotta SKOL Visio Joulukuu vuotta sitten vuonna 1951 elettiin kylmän sodan ja niukkuuden aikaa. Kysyntää oli mutta 60 raaka-aineista ja tuotantokoneista oli huutava pula. Sotakorvausjunat kulkivat itään. Suunnittelutyö tehtiin lähes yksinomaan valtioin ja kuntien omissa organisaatioissa ja yritysten piirustuskonttoreissa. Näissä varsin epävarmoissa olosuhteissa kuusi diplomi-insinööriyrittäjää näki tulevaisuuden mahdollisuudet ja perusti Suomen Neuvottelevien Insinöörien Liiton SNILin, joka myöhemmin sai kumppanikseen vuonna 1967 perustetun SKOLin. Liiton alkuaikoina insinööritoimistot tekivät pääasiassa rakennussuunnittelua. Vähitellen lisääntyneet erityisasiantuntemuksen tarpeet ja projektien edellyttämät joustot kasvattivat ja monipuolistivat insinööritoimistoja. Vuosikymmenten aikana suunnittelu- ja asiantuntijapalveluiden kysyntä on kasvanut moninkertaiseksi ja SKOLista on tullut alansa keskeinen yhteiskunnallinen vaikuttaja. Liiton alkuaikoina suunnittelutyön hinnoittelukin oli helppoa vuosikymmeniä. Tilaajien ja suunnittelijoiden yhdessä laatimista palkkioperusteista otettiin valtakunnalliset suositushinnat ja hinta oli sovittu. Edellytyksenä oli tietysti työn korkea laatu ja osapuolten välinen luottamus. Tätä tukivat osaltaan myös liiton eettiset säännöt, jotka ovat edelleen voimassa. Markkinat ovat muuttuneet ja painottavat tänään enemmän hintaa ja valitettavasti laatu jää usein toisarvoiseksi valintakriteeriksi. Vanha sanonta, jonka mukaan köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa, sopii hyvin tähän, vaikka en sanonnalla haluakaan viitata asiakkaiden taloudelliseen tilaan. Parhaimmillaan SKOL-yritysten palveluksessa on työskennellyt Suomessa yli henkeä. Liitto onkin toiseksi suurin insinöörien työllistäjä Teknologiateollisuuden jälkeen. Silti ala on jäänyt suurelle yleisölle osin vieraaksi, vaikka jäsenyritystemme vaikutus koko yhteiskunnallemme ja siten myös jokaiselle suomalaiselle on merkittävä. Sortumatta liioitteluun voi sanoa, että maassamme ei ole viimeisten vuosikymmenten aikana rakennettu yhtään merkittävää siltaa, tietä, rakennusta tai tehdasta, joka olisi toteutettu ilman jäsenyritystemme suunnittelupanosta. SKOL-yritykset ovat toimineet aktiivisesti myös kansainvälisessä toiminnassa jo 60-luvulta lähtien. Suunnittelutoiminta oli kärkijoukossa suomalaisen teollisuuden aloittaessa todellisen vientitoiminnan 70-luvulla. Kohdemaina olivat silloin erityisesti Lähi-Itä ja Neuvostoliitto. Kansainvälisen toiminnan merkitys on sen jälkeen jatkuvasti kasvanut ja on tänään merkittävä toiminnan painopistealue. Menneisyyden sijasta meidän on katsottava tulevaisuuteen. Muutokset maailmantalouden kehityksessä edellyttävät liiketoiminnalta uusia toimintamalleja ja myös uutta asennetta. Maamme elinkeinoelämä on kohdannut globalisaation haasteet täydessä mitassaan. Kansakunnan on etsittävä uusia menestysaloja. Suunnittelualalla on kaikki mahdollisuudet kasvaa merkittäväksi asiantuntijapalveluiden viejäksi. Tämä edellyttää kuitenkin kotimaisten asiakkaiden kanssa yhdessä toteutettuja kehityshankkeita kilpailukykyisten vientituotteiden luomiseksi, koulutusjärjestelmän tehostamista sekä maltillista kustannusten kehitystä. SKOL on strategiassaan sitoutunut vahvasti alan palvelutarjonnan kehittämiseen ja kartoittamaan tulevaisuuden trendejä ja niitä seuraavia muuttuvia asiakastarpeita. Toivomme, että myös sidosryhmämme, erityisesti koulutus ja palkansaajajärjestöt ovat valmiita osaltaan panostamaan kansainvälisen kilpailukyvyn kehitykseen. Mikäli hoidamme asiat oikein, voi suunnittelu- ja asiantuntijapalveluiden viennistä tulla maallemme uusi merkittävä kasvun lähde. Heikki Hornborg SKOLin puheenjohtaja Pääkirjoitus on lyhennelmä 60 v. -juhlapuheesta Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry PL 10 (Eteläranta 10) HELSINKI puhelin (09) SKOL Visio ISSN Päätoimittaja Timo Myllys Toimitus Sampsa Heilä, Lauri Seppänen Taitto Markus Janhonen Paino Forssan kirjapaino SKOLin hallitus 2012 Puheenjohtaja Kimmo Fischer Sito Varapuheenjohtajat Petri Laurikka A-Insinöörit Mika Laurilehto Deltamarin Jäsenet Jaakko Anttila LInk design & development Kari Harsunen SWECO Industry Pekka Metsi Granlund Markku Moilanen Ramboll Finland Sakari Oksanen Pöyry Finland Jani Saarinen Suomen Talokeskus Reijo Riekkola Saanio & Riekkola SKOLin toimisto Puhelinvaihde (09) Toimitusjohtaja Timo Myllys, puh Kehityspäällikkö Matti Kiiskinen, puh Toimisto Hilve Nurminen, puh Teknologiateollisuuden työsuhdepäivystys puh (09)

4 4 SKOL Visio Joulukuu 2011 Globaalia kilpailukykyä osaamisella Globaalissa taloudessa jalostusarvo syntyy entistä enemmän korkean tason asiantuntemuksesta ja palveluista. Teemalla Arvostettua asiantuntemusta SKOL 60 vuotta järjestetyn Konsulttipäivän katseet olivat suunnittelu- ja asiantuntijapalveluiden mahdollisuuksissa toimia tulevaisuuden uutena kasvavana vientituotteena. elinkeinoelämän sopeutuessa uuteen globaaliin järjestykseen, on suunnittelu-, ja asiantuntijapalveluilla sosiaalinen Maamme tilaus toimia uutena kasvavana vientituotteena, SKOLin puheenjohtaja Heikki Hornborg sanoi SKOLin Konsulttipäivän avauspuheenvuorossaan elokuun lopulla Helsingin Pörssitalossa. Hän muistutti, että SKOLin aloittaessa toimintansa 60 vuotta sitten suunnittelutoiminta tapahtui lähes yksinomaan valtioiden, kuntien ja yritysten omissa organisaatioissa. Sen jälkeen SKOL-yrityksillä on ollut keskeinen rooli suomalaisen yhteiskunnan, teollisuuden ja sen kansainvälisen kilpailukyvyn kehittämisessä maailman kärkimaiden joukkoon. Vuosikymmenten aikana yksityisten suunnittelu- ja asiantuntijapalveluiden kysyntä on kasvanut moninkertaiseksi, ja SKOL:sta on tullut keskeinen yhteiskunnallinen vaikuttaja, Hornborg sanoi. Hän korosti, että muutokset maailmantalouden kehityksessä edellyttävät liiketoiminnalta uusia toimintamalleja, mutta myös uutta asennetta. SKOL on strategiassaan sitoutunut vahvasti alan palvelutarjonnan ja maamme elinkeinoelämän kehittämiseen kartoittaen tulevaisuuden trendejä ja niitä seuraavia muuttuvia asiakastarpeita. Paranna tai kuole Vuorineuvos Jorma Eloranta oli Teknologiateollisuuden puheenjohtajana allekirjoittamassa SKOLin liittymistä Teknologiateollisuuden toi-

5 SKOL Visio Joulukuu SKOL on strategiassaan sitoutunut vahvasti alan palvelutarjonnan ja maamme elinkeinoelämän kehittämiseen kartoittaen tulevaisuuden trendejä ja niitä seuraavia muuttuvia asiakastarpeita. mialayhdistykseksi tämän vuoden alusta. Liittojen yhdistymisen pyrkimyksenä oli lisätä teknologiateollisuuden ja asiantuntijayritysten yhteistyömahdollisuuksia kehityshankkeissa ja parantaa molempien alojen asemia kansainvälisessä kilpailussa. Teknologiateollisuuden neuvotteluvoima erityisesti kotimaassa työllistyvien toimihenkilöiden osalta lisääntyi, ja liittymisprosessin aikana havaittiin synergioita oikeastaan kaikessa, mitä Teknologiateollisuus tekee, Eloranta sanoi. Hänen mukaansa globaalisti toimivilla teollisuusyrityksillä on kaksi vaihtoehtoa: paranna jatkuvasti kilpailukykyäsi tai kuole. Sen takia niiden on jatkuvasti panostettava uusiin tuottavuuttaan ja investointihyödykkeiden osalta asiakkaittensa tuottavuutta parantaviin innovaatioihin ja liiketoimintamalleihin. Myös suunnittelutoimistojen on kyettävä kehittymään ja kasvamaan yrityksinä kansainvälisesti. Ne ovat osa teollisuusyritysten kilpailukykyä, samaa ravintoketjua. Suunnittelun tuottavuuden jatkuva parantaminen vaatii uusia toimintamalleja ja tietoteknisiä ratkaisuja sekä suunnittelijoiden alueellista ja globaalia läsnäoloa, Eloranta sanoi. Suomalaisinsinöörille riittää tulevaisuudessakin töitä, mutta painopistettä on siirrettävä perinteisestä detaljisuunnittelusta suurempien suunnittelukokonaisuuksien hallintaan kustannustehokkaasti, ajasta ja paikasta riippumatta, Jorma Eloranta sanoi. Arvoa asiantuntemuksesta Etlatiedon toimitusjohtaja Pekka Ylä-Anttilan esitys käsitteli asiantuntijayritysten tulevaisuutta globaalissa kilpailussa. Hän toi esille maailmantalouden muutosten nopeuden ja Aasian väistämättömän nousun. Muun muassa Kiinan vahvan kasvun myötä Aasian teollisuustuotanto on noussut jo suuremmaksi kuin Euroopan ja Pohjois- Amerikan yhteensä. Kiinassa investointiaste eli kiinteiden investointien osuus bruttokansantuotteesta on noussut jo 45 prosenttiin ja jatkaa kasvuaan samaan aikaan kun Länsi-Euroopassa se on pudonnut alle 20 prosentin ja Pohjois-Amerikassa vielä alemmaksi, Ylä-Anttila sanoi. Kiinassa on myös jo eniten tutkijoita, vaikka Yhdysvallat johtaa edelleen tutkimus- ja kehitysmenoissa. Arvo syntyy nykyisin globaaleissa verkoissa, mutta se jää edelleen paljolti kehittyneisiin maihin verkkojensa portinvartijayrityksille ja toimihenkilöille. Esimerkiksi Nokian N95-matkapuhelimen verottomasta vähittäishinnasta vain kaksi prosenttia eli 11 euroa menee valmistukseen ja sekin Nokian Pekingin tehtaalle. Nokian sisäisiin tukitoimintoihin arvonlisäyksestä jää 31 prosenttia eli 169 euroa ja Nokian liikevoittoon 16 prosenttia. Kun vallalla olleen klusteriajattelun sijaan toiminnoille etsitään globaalisti parasta sijaintia ja esimerkiksi Kiinasta tulee maailman teollinen työpaja, Suomenkin on löydettävä tehtävärakenteiden muutos tuottavuuskasvun lähteeksi. Kehittyneissä maissa jalostusarvo syntyy entistä enemmän asiantuntijatyöstä ja palveluista, kun kansakunnat kilpailevat korkean jalostusarvon tehtävistä, Pekka Ylä-Anttila sanoi. Myönteisyyden voima Työpsykologi Mikael Saarisen esitys käsitteli tunteet huomioivan työelämän haasteita. Tunteet koetaan usein työympäristössä häiritsevinä, vaikeasti ymmärrettävinä ja hallittavina asioina. Tunneköyhässä työympäristössä vuorovaikutus on asiakeskeistä ja rationaalista, ja kiinnostus kohdistuu materiaalisiin, teknisiin ja ei-inhimillisiin asioihin, Saarinen sanoi. Tunteiden tukahduttaminen kuormittaa autonomista hermostoa aiheuttaen muun muassa kohonnutta verenpainetta, univaikeuksia, ahdistusta ja muistin heikkenemistä sekä erilaisia immunologisia sairauksia ja työkyvyn heikkenemistä. Esimiesten ja työyhteisön tunneosaamista voidaan kehittää valmennuksella niin, että työpaikalla välitetään ja koetaan enemmän myönteisiä tunteita ja henkilöstö kokee esimiesten johtamis- ja tunneosaamisen kohonneen. Myönteiset tunteet parantavat työviihtyvyyttä ja motivaatiota, edistävät luovaa ongelmanratkaisua laajentamalla kognitiivisia kykyjä, lisäävät henkilöstön sitoutumista ja vähentävät sairauspoissaoloja, Mikael Saarinen tiivisti. Moniosaamisen markkinat SKOL-yrittäjän näkemyksiä suunnittelualan tulevaisuudesta juhlavuoden konsulttipäivään toi Vahanen-yhtiöiden hallituksen puheenjohtaja Risto Vahanen. Hän on kasvattanut isoisänsä vuonna 1955 perustamasta insinööritoimistosta monialaisen palveluyritysryhmän, jossa työskentelee koti- ja ulkomailla noin 500 eri alojen asiantuntijaa. Jos kulutamme luonnonvaroja nykyistä vauhtia, tarvitsemme uuden maapallon 30 vuoden kuluttua. Samaan aikaan ilmastonmuutos etenee hyvin nopeasti. Tässä on suunnittelualalle todellinen tulevaisuuden haaste ja mahdollisuus, jonka ratkaisemiseen on tartuttava heti, Vahanen sanoi. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunnassa keskeisessä asemassa olevan rakennuskannan energiankulutusta pienennetään tehokkaimmin ilmatiiveyttä parantamalla. Risto Vahanen muistutti, että globaalien ongelmien ratkaisemiseen tarvittaville innovaatioille ja tehostamistoimenpiteille ovat avautuneet maailmanlaajuiset markkinat. Luoteis-Romaniassa 60 neliön kerrostaloasunnon lämmittämiseen kuluva kokonaisenergia on yli kaksinkertainen Helsingissä sijaitsevaan samankokoiseen asuntoon verrattuna, vaikka lämmityskausi on 3-4 kuukautta lyhyempi. Ero selittyy Romanian hataramman rakentamistavan lisäksi sillä, että energiahäviöt verkostossa ja energiantuotannossa ovat siellä huomattavasti suuremmat kuin asunnon lämmitykseen tarvittava energia. Konsulttipäivän lopuksi SKOLin toimitusjohtaja Timo Myllys esitti välähdyksiä 60 vuoden varrelta minkä jälkeen 60-vuotista taivaltaan juhliva SKOL sai yleisöltä ansaitut aplodit.

6 6 SKOL Visio Joulukuu 2011 Herrakerho SNIL ry korosti etiikkaa Suomen Neuvottelevien Insinöörien Liitto Finlands Konsulterande Ingeniörers Förbund syntyi kesäkuussa 1951, kun kuusi diplomiinsinööriä kokoontui yhdistyksen perustavaan kokoukseen Hotelli Klaus Kurkeen, Helsinkiin. Yksityisten suunnittelutoimistojen edustajat halusivat perustaa oman yhdistyksen muiden Pohjoismaiden mallin mukaisesti. SNIL vastusti voimakkaasti suunnittelun sisällyttämistä urakoitsijan työhön eli kokonaisvastuurakentamista. Liitto kirjelmöi Asuntosäätiölle, kun Rakennusliike Mattinen-Niemelän Tapiolan pohjoisen lähiön rakentamiseen oli sisällytetty suunnittelua. Neuvottelujen jälkeen menettelyä muutettiin. Yksityisten suunnittelijoiden rooli alkoi korostua sotien jälkeen. Suomella oli edessään valtava jälleenrakennuskausi ja sotakorvauksetkin oli maksettava. Teollisuus rakennutti ja rakensi omat kohteensa yleensä omatoimisesti. Niillä oli omat rakennusosastonsa arkkitehdeista, insinööreihin, kirvesmiehiin ja jopa sukeltajiin. Vaativissa suunnitteluhankkeissa erikoisosaamista haettiin kyllä ulkopuolisilta tahoilta kuten rakennesuunnittelijoilta. Korkeakouluinsinöörien käyttämä diplomi-insinöörin arvo virallistettiin sotien jälkeen, mutta näitä rakennusalan korkeakouluinsinöörejä oli varsin vähän. Vuosittain aloitti opiskelun teknillisen korkeakoulun rakennusosastolla vain viitisenkymmentä opiskelijaa. Valmistumisen jälkeen moni insinööri hakeutui kuntien ja kaupunkien virkamiehiksi ja harjoitti iltaisin vapaa-ajallaan firaabelisuunnittelua. Jotkut rekrytoitiin rakennusliikkeiden palvelukseen ja harvat perustivat oman suunnittelutoimiston. Ennen sotia perustettuja yksityisiä suunnittelutoimistoja toimi sotien jälkeen vain muutama ja ne olivat yhden käden sormilla laskettavissa. Näistäkin vanhin, vuonna 1911 perustettu Ekono oli kaupunkien ja teollisuuden omistama yhtiö. Sotien jälkeen suunnittelutoimistoja perustettiin sitten enemmän ja useimmat niistä olivat perustajien ja/tai toimivan johdon omistuksessa. Tuolloin nähtiin tärkeänä eettisenä ohjenuorana, että suunnitte- Magnus Malmberg osallistui FIDICin kongresseihin yli 20 kertaa. Kuvassa oikealla naurava Malmberg toimii tarjoilijana Washingtonin kogresissa vuonna 1967.

7 SKOL Visio Joulukuu SNILin puheenjohtajina toimivat Verner Jaatinen , Gunnar Lax , Magnus Malmberg , Kaarlo Amberla ja Risto Mäenpää Alakuvassa suunnittelua vuonna 1960 Insinööritoimisto Olof Granlundin toimistossa. Edessä suunnitelmia laatii Veli Patrikainen ja taustalla mm. Ralf Dyhr ja Martti Remes. lija vastasi suunnitelmistaan vaikka koko omaisuudellaan. SNILin perustavan kokouksen puheenjohtajana toimi Verner Jaatinen ja sihteerinä Viljo Kuuskoski, joka muutamaa vuotta myöhemmin siirtyi Teknillisen korkeakoulun huoneenrakennustekniikan professoriksi. Muut perustajajäsenet olivat Kurt Hanson, Holger Holmberg, Gunnar Lax ja Paavo Simula. Todettakoon, että järjestön lyhenne SNIL otettiin käyttöön vuonna 1956 liiton vuosikertomuksessa ja sana Ingeniörers muuttui muotoon Ingenjörers. Liiton jäsenyyskynnystä pidettiin tarkoituksella korkealla ja hakijoilta edellytettiin viiden vuoden neuvottelevan insinööritoiminnan itsenäistä harjoittamista. Liiton jäsenyydestä rajattiin pois virkamiesinsinöörien neuvotteleva toiminta. Sen sijaan ristiriitaa ei nähty korkeakouluprofessorien opetustyön ja heidän oman suunnittelutoimistojen välisessä toiminnassa. Suunnittelija nähtiin nimenomaan rakennuttajan luottomiehenä, joten vastaavasti urakoitsijan valitsemat suunnittelijat eivät voineet toimia yhtä tehokkaasti rakennuttajan valvomina suunnittelijoina. Liiton toimintaohjeiden mukaan sen jäsenet edustivat alansa korkeinta ammattitaitoa ja pitkäaikaista kokemusta. Tiukkojen jäsenyysehtojen vuoksi liiton jäsenyys oli suljettu osakeyhtiömuotoisten toimistojen suunnittelijoilta kuten esimerkiksi Ekonon konsulteilta. Kymmenen vuotta perustamisensa jälkeen vuonna 1961 SNIL hyväksyi kolme Maa ja Vesi Oy:n suunnittelijaa jäsenikseen. Jäsenyysvaatimuksista nousi kuitenkin ylipääsemätön este SNILin kehittämiselle, sillä liiton sääntöihin lisättiin vuonna 1965 kohta. Tämän mukaan liiton jäsenen ei tule ottaa vastaan sellaisia asiantuntijatehtäviä, joiden suorittamiseen hän ei omaa riittävää asiantuntijan pätevyyttä ja joita vastaavia toimialoja hän ei liitossa edusta. SNILin sääntöihin lisätty kohta oli suunnattu suoraan osakeyhtiömuotoisten toimistojen konsulteille. Kun lisäksi joidenkin suunnittelijoiden jäsenanomuksien käsittelyä oli viivytetty useita kuukausia, Maa ja Veden jäsenet erosivat SNILin jäsenyydestä. Osakeyhtiömuotoisten toimistojen mitta alkoi muutenkin täyttyä SNILin toimintaan, sillä liitto ei pystynyt uusiutumaan konsulttialan ja yhteiskunnan kehityksen myötä. Herrakerho piti kuitenkin sitkeästi kiinni perisaatteistaan, vaikka sen jäsenkunta edusti vain pientä osaa suunnittelijakunnasta. SNILin jäsenmäärä kasvoi vähitellen ja esimerkiksi vuonna 1953 liiton jäsenistö koostui 18 suunnittelijasta, joista 15 edusti rakennustekniikkaa, yksi sähkötekniikka ja kaksi lämpö-, ilmanvaihto- ja terveystekniikkaa. Vuonna 1962 liittoon kuului yhteensä 50 jäsentä ja vuoden 1968 lopussa 88 jäsentä. Kansainvälistä yhteistyötä Suomen pohjoismaisilla naapureilla oli pitkät perinteet kansainvälisestä yhteistyöstä. Tanskaan oli perustettu neuvottelevien insinöörien liitto jo 1800-luvulla, Ruotsiin 1910 ja Norjaan Alan kansainvälinen järjestö perustettiin vuonna 1913 ja se sai nimekseen FIDIC eli Fédération International des IngenieursConseils tai englanniksi International Federation of Consulting Engineers. Suomi liittyi järjestön jäseneksi vuonna 1953 ja järjestön kymmenes jäsenmaa. Ensimmäisen kerran suomalaiset osallistuivat Lontoossa vuonna 1965 järjestettyyn FIDICin kokoukseen. SNILin edustajana Lontoosa oli Magnus Malmberg, joka yhtäjaksoisesti edusti liittoaan kansainvälisillä foorumeilla aina vuoteen Tuohon ajanjaksoon sisältyy Malmbergille myönnetty FIDICin hallituspaikka vuosina , mikä onkin tähän asti ainut suomalaisille myönnetty FIDICin hallituspaikka. Malmbergin katsotaankin juosseen Suomen FIDICin maailmankartalle. Hänet kutsuttiinkin ansioistaan SNILin kunniajäseneksi vuonna Suomalaiset saivat kunnian järjestää FIDICin kokouksen kesäkuussa 1962 Helsingissä. Kokoukseen osallistui 29 virallista edustajaa 15 maasta, mutta seuralaisineen kongressivieraiden määrä nousi 152 henkilöön. Kokousjärjestelyjen valmistelut olivat kestänet parisen vuotta, onnistuivat hyvin ja kongressi sai runsaasti julkisuutta radiossa, televisiossa ja lehdistössä. Joskin FIDICin toiminta tapahtui sääntöjen ja paragrafien mukaan, pohjoismainen yhteistyö perustui henkilötuntemukseen. Kun Suomessa järjestettiin Pohjoismaiset Rakennuspäivät vuonna 1955, tänne saapui pohjoismaisia neuvottelevia insinöörejä seuralaisineen, joille järjestettiin vastaanotto Ravintola Laulumiehissä. Pohjoismaiden järjestöjen säännöllinen kanssakäyminen vakiintui vuodesta 1962 lähtien. Kolme vuotta myöhemmin yhteistyöjärjestö otti nimekseen Rinord, joskaan sitä ei rekisteröity ja toiminta siis säilyi vapaamuotoisena. Vuonna 1968 islantilaiset edustajat saapuivat ensimmäistä kertaa tuolloin Suomessa järjestettyyn kokoukseen pohtimaan eettisten sääntöjen ja riippumattomuus-käsitteen yhdenmukaistamista.

8 8 SKOL Visio Joulukuu 2011 Yritysjärjestöstä työmarkkinatoimintaan Vuoden 1967 lokakuussa perustettiin yrityspohjainen Suomen Konsulttitoimistojen Liitto SKOL. Sitä olivat perustamassa Kunnallistekniikka Oy:stä Kalevi Eranti ja Pentti Murole, Maa ja Vesi Oy:stä Uki Rausti, Antti Natukka ja Ilmari Nikander sekä Viatek Oy:stä Ilmari Häyrinen, Jussi Hakala ja Erkki Kaijala. Loppuvuoden kuluessa liitto sai kaksi uutta jäsentoimistoa, kun Erkki Juvan ja Esko Polton toimistot liittyivät SKOLin jäseniksi. SKOLin perustaminen oli yhtiömuotoisten toimistojen vastaveto henkilöjäsenyyteen painottuvalle SNILille. Tästä huolimatta ja konsulttien onneksi liitot perustivat vielä vuoden 1967 aikana kaksihenkiset yhteistyöryhmät etsimään yhteistyömuotoja toimintojen kehittämiseksi. Neuvottelijat kokoontuivat peräti 15 kertaa, minkä kuluessa liitoille laadittiin uudet säännöt. Tämä tarkoitti kummankin liiton pakollista jäsenyyttä kuten henkilöjäsenyyttä SNILissä ja yhteisöjäsenyyttä SKOLissa. Yhteistyö lujittui, kun liitoille valittiin yhteinen vaalitoimikunta. Marraskuussa 1968 liitot pitivät kumpikin ensin omat syyskokouksensa Tekniska Föreningenin huoneistossa. Liitot hyväksyivät ensin uudet sääntönsä ja vaalitoimikunnan ehdotuksen yhteiseksi hallitukseksi. Tämän jälkeen kokoustilojen väliverho vedettiin sivuun ja tilaisuus jatkui SKOLin ja SNILin yhteisellä kokouksella. Liittojen talkoohenkinen toiminta oli pian tullut tiensä päähän. Niinpä vuoden 1969 huhtikuussa kummankin liiton toimitusjohtajana aloitti diplomi-insinööri Vesa Rintamäki, jonka tehtävät laajenivat vielä saman vuoden lopulla. Tällöin hän sai hoitaakseen myös Liikkeenjohdon Konsulttien toimitusjohtajan tehtävät. SKOL ja SNIL laativat kyllä omat toimintakertomuksensa, mutta toimintaa oli useissa tapauksessa hyvin vaikea erottaa joko SKOLin tai SNILin toiminnaksi, kuten SNILin toimintakertomuksessa todettiin. Liittojen läheinen ja kiinteä toiminta nosti kummankin liiton jäsenmäärät nousuun. SNILin jäsenmäärä oli 88 jäsentä vuoden 1968 lopussa. Vuoden kuluttua liitossa oli jo 162 henkilöjäsentä eli kasvua oli lähes 90 prosenttia. Vastaavasti SKOLin jäsentoimistojen määrä oli yhdeksän vuoden 1968 lopussa. Seuraavan vuoden lopussa SKOLin jäsenmäärä oli kasvanut 76 toimistoon. Joskin SKOLin ja SNILin toiminta oli määrällisesti vireää, se kaipasi selkeyttämistä. Yksi tällainen aihepiiri oli suunnittelujärjestöjen välisten neuvottelujen aloittaminen, mikä tarkoitti konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen laatimista. Ensimmäinen versio valmistui jo vuoden 1969 lopulla, varsinaiset neuvottelut käynnistyivät lausuntojen pyytämisten jälkeen marraskuussa Seuraavan vuoden joulukuussa SKOLin/ SNILin hallitus hyväksyi sopimusehdot ja lomakkeen. Konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen KSE 72:n painatus jäi vuoden 1972 puolelle ja ne levisivät varsin pian laajaan käyttöön. SKOL myi ensin sopimusehtoja itse, mutta julkaisuoikeudet luovutettiin syksyllä 1972 Rakennustietosäätiölle, joka laati niistä RT-kortin ja sopimusehdot käännettiin sekä ruotsiksi että englanniksi. Kumpaakin liittoa olivat puhuttaneet eettiset kysymykset koko niiden toiminnan ajan. Vuoden 1971 sääntömääräisissä vuosikokouksissa sekä SKOL että SNIL hyväksyivät sääntöihinsä muutoksia sekä eettiset säännöt. Nämä eettiset säännöt oli laadittu niin kaukokatseisesti, että ne ovat käytössä edelleenkin. Työsuhdeasiat pintaan SKOLin jäsentoimistot joutuivat vastaamaan työnantajavelvoitteistaan, mutta SKOL ei ollut työnantajajärjestö. Liitosta oli otettu vuosien saatossa yhteyttä Suomen Työnantajain Keskusliittoon STKhon erilaisissa työehtosopimusasioissa. SKOLin toimistosta annettiin sitten ohjeita jäsentoimistoille, jotka noudattivat työehtoasioissa paljolti teollisuuden toimihenkilösopimusta. Työehtosopimusasioiden järjestäminen edellytti SKOLin ja SNILin suhteiden

9 SKOL Visio Joulukuu SKOLin perustavan kokouksen osanottajat vasemmalta Jussi Hakala, Kalevi Eranti, Pentti Murole, Ilmari Nikander, Antti Natukka, Erkki Kaijala ja Uki Rausti. Kuvan otti perustavaan kokoukseen osallistunut Ilmari Häyrinen. SKOL ja SNIL ryhtyivät 1972 julkaisemaan yhteistä Konsultti-lehteä. Ensimmäisessä numerossa Antti Natukka kirjoitti konsulttitoiminnan yleisistä sopimusasiakirjojen laadintatyöstä. KSE 72 -sopimusehdot otettiin sittemmin laajasti käyttöön. Konsultti-lehti muuttui vuonna 1974 SKOLin tiedotusjulkaisuksi, kun SNILin nimi jäi lehdestä pois. Saara Klemola uudelleen arviointia ja mm. SNIL-sidonnaisuuden katkaisemista. Niin ikään oli arvioitava henkilöjärjestön asemaa, konsulttien auktorisointia tai rekisteröintiä. Tämä edellytti kaikkinensa liittojen sääntöjen muuttamista ja tarkistamista. Tämä tapahtui sitten alkuvuonna 1973, kun liittojen sääntömuutokset vahvistettiin. Uudet säännöt vahvistivat yrityspohjaisen SKOLin asemaa ja aikaisempi SKOL/SNIL-pakkosidonnaisuus poistettiin. Pakkosidonnaisuuden poistamisesta huolimatta pätevyysvaatimuksista ei tingitty, sillä johtavien konsulttien oli edelleen täytettävä SNILin vaatimukset. SKOLin sääntöjen merkittävin muutos koski kohtaa, sillä liiton tarkoituksena oli valvoa jäsenten etua työsuhteissa. Edessä oli siis liittyminen johonkin työmarkkinajärjestöön. Ratkaisevaksi virstanpylvääksi muodostui marraskuussa 1973 Hotelli Kalastajatorpalla pidetty syyskokous. Yksimielisiä oltiin liittymisestä Suomen Työnantajain Keskusliittoon STKhon. Keskustelua riitti sen sijaan liittymisen ajankohdasta. Äänestysten jälkeen liittymistä päätettiin hakea vuoden 1975 aikana hallituksen päättämänä ajankohtana. Keväällä 1974 työmarkkinatilanne muuttui kuitenkin varsin nopeasti. Kysymyksessä oli näet yhden SAK-laisen työmarkkinajärjestön nurkanvaltausyritys. STK vastusti puolestaan jyrkästi erillissopimusten tekemistä, mikä olisi tarkoittanut yritysten erottamista SKOLin jäsenyydestä, kun SKOLin jäsenyys STKssa alkaisi vuoden 1975 alusta. Koukeroinen työmarkkinatilanne johti syyskuussa 1974 toimihenkilölakkoon SKOLin kahdessa jäsentoimistossa ja lakonuhkaan yhdessä toimistossa. Tässä tilanteessa SKOLin hallitus päätti aikaistaa liittymistään STKhon. Kolme viikkoa kestänyt sitkeä lakko päättyi syyskuun loppupuolella ja SKOLin toimistoissa ryhdyttiin noudattamaan pelkästään toimihenkilösopimusta. SKOLin toiminnan laajeneminen työnantajaliitoksi olikin liiton historian merkittävimpiä tapahtumia. Toinen vaihtoehto olisi näet ollut erillisen työnantajaliiton perustaminen konsulttien etujärjestöksi. Kun SKOLin asema työmarkkinakentässä oli saatettu järjestetyksi, tilanne säilyi vakaana seuraavina vuosina. Tosin toimistojen järjestäytyneet konttoritoimihenkilöt lakkoilivat vuonna 1980 toista kuukautta, mutta sillä ei ollut SKOLin kentässä sanottavaa vaikutusta, liiton vuoden 1980 toimintakertomuksessa todettiin. Sen sijaan suuri vaikutus oli vuonna 1977 valmistuneella Konsulttitalolla, Tapiolan Pohjantiellä, jonne SKOL muutti omiin tiloihin Kasarminkadun vuokratiloista. SKOL harjoitti perustamisestaan lähtien yhteistyötä rakennus- ja suunnittelualan muiden järjestöjen kanssa. Kuvassa Suomen Arkkitehtiliiton puheenjohtaja Veli Paatela ojentaa liikevaihtoverolain lausuntoa valtiovarainministeri Eino Rauniolle lokakuussa Muut SAFAn edustajat olivat pääsihteeri Kari Järnefelt sekä liiton toimitusjohtaja Jarmo Kosonen. SKOL/SNILin edustajina kuvassa vasemmalla Vesa Rintamäki sekä neljäs vasemmalta Erkki Juva.

10 10 SKOL Visio Joulukuu 2011 Strategioista lamaan uuteen nousuun Suunnittelualalla 1980-lukua voisi luonnehtia kasvun, viennin ja kiinteistöbusineksen vuosikymmeneksi. Jotkut toimistot pyrkivät kasvamaan yritysostojen avulla täyden palvelun suunnittelun tavarataloiksi. Valtakunnallisuus, pörssipuuhastelu ja omien toimitilojen rakennuttaminen oli kannattavampaa kuin yritysten ydintoimintojen kehittäminen. Kun lisäksi lainarahaa, kotimaista tai valuuttalainaa oli helposti saatavilla, vauhtisokeus hämärsi monen yritysjohtajan ajatukset. SKOL oli neuvotellut kaupunkija kunnallisjärjestöjen kanssa mm. sopimusehdoista ja hankintamenettelystä. Lisäksi oli julkaistu suunnittelun teemanumeroita 1970-luvulla. Vuosikymmenen lopulla perustetusta Suomen Rakennuttajaliitosta muodostui SKOLin luonnollinen ja vuosien myötä vahvistuva neuvottelukumppani. SKOLin sisälle perustettiin asiantuntijoista koostuvat ensimmäiset toimialaryhmät vuonna 1978 ja myöhemmin niitä perustettiin lisää kattamaan suunnittelun koko kentän. Yhteistyön tuloksena eri aloille laadittiin tehtäväluetteloita, taksapalkkioita ja velotusperusteita. Ulkoisen näkyvyyden lisäämiseksi ja sisäisen tiedon tehostamiseksi SKOL kustansi 1980-luvun puolivälissä kolmena vuotena Konsultti-lehteä. Samanlaista tiedotustoimintaa oli kyllä ollut jo 1970-luvullakin, mutta nyt lehden toimittamisesta vastasivat ulkopuoliset rakennusalan ammattitoimittajat, Uusi Suomi Oy:n Rakennus-Suomen yksikkö. Lehden kustantaminen muodostui liitolle liian kalliiksi, joten se lopetettiin. Sen sijaan liitossa aloitettiin loppuvuodesta 1986 uuden strategian laatiminen hallituksen päätöksen mukaisesti. Näkemyserot johtivat toimitusjohtaja Vesa Rintamäen eronpyyntöön tammikuussa 1987, vt. toimitusjohtajaksi nimettiin liiton lakimies Pertti Kinni ja uudeksi vetäjäksi valittiin diplomi-insinööri Timo Myllys. Hän aloitti tehtävässään liiton 20-vuotisjuhlapäivänä lokakuussa Uusi toimitusjohtaja laati ehdotuksen uudeksi strategiaksi, jota hallitus viimeisteli ja vahvisti sen huhtikuussa 1988 pitämässään kokouksessa. Vuosikymmenen loppuun ajoittui myös muutos kansainvälisten suhteiden hoidosta. Suomen Neuvottelevien Insinöörien Liitto SNIL oli muuttanut vuonna 1985 nimensä Suomen Konsulttiyhdistykseksi. Liitto oli perinteisesti hoitanut FIDICin jäsenenä konsulttien kansanvälisiä suhteita, mutta suhteiden hoito oli muodostunut pienelle liitolle kalliiksi. FIDIC oli alun perin henkilöjärjestöjen yhteenliittymä ja siihen saattoi kuulua vain yksi järjestö kustakin maasta. Kun FIDIC muutti sääntöjään, tämä mahdollisti SKOLin jäsenyyden. Vuoden 1989 kuluessa sitten SNIL luopui FIDICin jäsenyydestä SKOLin hyväksi, jonka jäsenyys alkoi seuraavana vuoden alusta. Huipulta lamaan SKOLin jäsenyritysten laskutus kasvoi vielä vuonna 1990 hieman eli 3,7 miljardiin markkaan, mutta vientilaskutus oli jo kääntynyt pienoiseen laskuun, 700 miljoonaan markkaan. Liiton jäsentoimistojen määrä oli vuoden lopussa 231 jäsenyritystä ja nämä työllistivät noin henkilöä. Marraskuussa 1990 pidetyn vuosikokouksen yhteydessä järjestettiin suhdanneseminaari. Se oli menestys, sillä siihen osallistui 90 henkilöä pohtimaan seminaarin aihetta Mikä lama? Seuraavina vuosina ei enää kyselty lamasta, sillä se oli totisinta totta. Laman pohjalla vuonna 1993 jäsenyritysten laskutus oli romahtanut 1,8 miljardiin markkaa eli runsaat 50 prosenttia. Vastaavasti yritysten henkilöstö oli supistunut noin henkilöön. SKOLin jäsenmaksutulot olivat vielä vuonna 1991 runsaat 5,2 miljoonaa markkaa ja kaksi vuotta myöhemmin hieman yli 3,0 miljoonaa markkaa. Tuon hetkistä epävarmuutta kuvastaa sekin, että liiton tilinpäätökseen oli sisällytetty kirjattuja tai kirjaamattomia jäsenmaksusaatavia summa, joka vastasi lähes viisi prosenttia liiton jäsenmaksutuloista. Konkurssiviikate harvensi rajusti rakennusalaa. Vuosina konkurssiin ajautui vuosittain tuhatkunta yritystä. Konsulttialalla SKOLin jäsenmäärä oli 231 toimistoa vuonna 1990 ja laman pohjalla vuonna 1993 määrä oli 192 toimistoa. Konkurssiin oli ajautunut 28 toimistoa, jotka olivat työllistäneet noin henkilöä. Konsulttialan ominaispiirteitä kuitenkin oli, että monessa tapauksessa konkurssiin ajautuneen yrityksen tuhkasta nousi uusi tai uusia toimistoja. Konsulttialan myllerrystä kuvaa vuosi 1993, jolloin SKOLin jäsentoimistoista 13 ajautui konkurssiin, uusia jäseniä

11 SKOL Visio Joulukuu Huumori otettiin avuksi vuonna 1982 valmistuneessa konsultin valintaa koskevassa esitelehtisessä. Takasivulla muistutetaan, että Paras suositus on tyytyväinen asiakas. SKOLin hallitus piti kokouk sensa tammikuussa 1990, jolloin paikalla oli myös vanhan hallituksen kaksi jäsentä. Kokoukseen osallistuneet vasemmalta Timo Myllys, Ari Elo, Tapio Aalto, Erkki Jännes, puheenjohtaja Kalle Vartola, Tuomo Nevalainen, Kari Stadigh, Tapani Tuisku, Aarne Hollmen, Sointu Rajakallio ja Jaakko Järvinen. hyväksyttiin 28 toimistoa ja liitosta erosi 44 toimistoa. Alan muutosten rajuutta kuvastaa, että tuolloin yksi yritys Jaakko Pöyry-yhtiöt työllisti kolmanneksen SKOLin jäsentoimistojen koko henkilöstöstä. Sen osuus suunnitteluviennistä oli kolme neljäsosaa ja kansainvälisistä toiminnoista yli 90 prosenttia. Lama ei harventanut pelkästään yrityskenttää, vaan muutti järjestörakenteita ja heilutti koko Suomen talouselämää. Yksi muutos oli Suomen Työnantajain Keskusliiton STKn ja Teollisuuden Keskusliiton TKLn yhdentyminen vuoden 1993 alusta lukien. Uuden keskusliiton nimeksi tuli Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto. SKOLissa oli tarkasteltu ja punnittu suhtautumista uuteen keskusliittoon ja marraskuussa 1992 pidetyssä syyskokouksessa päätettiin erota uudesta keskusliitosta vuoden 1993 heinäkuun alusta lukien. Päätös kuvasti tuon ajan epävarmuutta, jolloin yritysten henkilöstöstä 40 prosenttia oli kokonaan tai osa-aikaisesti lomautettuna. Todettakoon, että tuo päätös eroamisesta peruttiin keväällä 1993 pidetyssä SKOLin ylimääräisessä kokouksessa ennen, kun ero ei ollut ehtinyt astua edes voimaan. Laman pohjalta noustiin kuitenkin, mutta hitaasti. Uutta ilmettä SKOL sai vuosikymmenen puolivälissä nimen muutoksesta. Nimikilpailun jälkeen nimeksi päätettiin Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL. Samana vuonna valmistuivat myös vuosia työstetyt konsulttialan yleiset sopimusehdot KSE Ne käännettiin ruotsiksi ja englanniksi ja myöhemmin venäjäksi. Liiton merkitys työnantajaosapuolena korostui, kun se neuvotteli vuosikymmenen puolivälissä kaikille toimihenkilöryhmille omat työehtosopimukset. Näiden joukossa oli Ylempien Toimihenkilöiden YTNn kanssa maaliskuussa 1995 allekirjoitettu työehtosopimus. Tämä oli sinänsä merkittävä tapahtuma, koska se oli toinen YTN-sopimus Teollisuuden ja Työnantajain TTn piirissä neuvoteltu sopimus metalliteollisuuden ylempien toimihenkilöiden sopimuksen jälkeen. Vuosikymmenen viimeisiä vuosia voidaan luonnehtia kasvun vuosiksi. SKOLin jäsentoimistojen määrä nousi liki 250 toimistoon, joiden palveluksessa oli henkilöä. Vuonna 1999 niin henkilöstö kuin laskutuskin kasvoivat viitisen prosenttia. Kokonaislaskutukseksi muodostui 605 miljoonaa euroa, josta vientilaskutuksen osuus oli 235 miljoonaa euroa eli 39 prosenttia. Tämä oli liiton historian korkein vientilaskutuksen osuus kokonaislaskutuksesta.

12 12 SKOL Visio Joulukuu 2010 Viennin keihäänkärkinä Sotien jälkeen suomalaista konsulttiosaamista ja insinööritaitoa tarvittiin Imatran Voiman vesivoimalahankkeissa Neuvostoliitossa. Saksalaisten räjäyttämä Jäniskosken voimala rakennettiin uudestaan 1940-luvun lopulla ja seuraavalla vuosikymmenellä toteutettiin Rajakosken ja Kaitakosken voimalat. Kaksi kertaa Imatrankosken voimalaa suurempi Ylä- Tuloman rakentaminen ajoittui sitten 1960-luvulle. Suomalaiskonsultit suunnittelivat luvulla useita julkisia rakennuksia arabimaihin. Yläkuvassa islamilaisen tradition mukaan suunniteltu naisopiskelijoiden korkeakoulu Saudi-Arabian Dammamiin. Vuonna 1979 suunnittelutoimistojen vientiyhteenliittymä Devecon sai Libyasta asukkaan kaupungin suunnitteluprojektin. Kaupungin toteuttamisen arvioitiin maksavan 13 miljardia markkaa, josta suunnittelun osuus olisi 110 miljoonaa markkaa. Kaupungista toteutettiin osa ja sekin vaurioitui Libyan edesmenneen johtajan Muammar Gaddafin ja hänet myöhemmin syrjäyttäneen kapinallisten välisissä taisteluissa.

13 SKOL Visio Joulukuu SKOL teki Suomen Ulkomaankauppaliiton kanssa useana vuonna vientiesitteitä. Ensimmäisessä esitteessä liiton 22 jäsentoimistoa esittelivät toimintaansa sekä vientikohteitaan. Konsulttiviennin laskutus toipui suhteellisen nopeasti 1990-luvun lamavuosista. Vuonna 1996 vientilaskutus oli jo noin 900 miljoonaa markkaa. Suomalaisen suunnitteluviennin uranuurtajia oli diplomiinsinööri Kaarlo Amperla, joka osallistui Portugalissa metsäteollisuusprojektiin 1950-luvulla. Seuraavalla vuosikymmenellä hänen toimistonsa suunnitteli Saudi- Arabiaan myllyprojektia. Rakennuttajan edellyttämä vastuuvakuutus jouduttiin tuolloin ottamaan Lloydsilta, koska suomalaiset vakuutusyhtiöt eivät tuolloin edes tunteneet suunnittelijoille myönnettäviä vastuuvakuutuksia. Maailmanpankin rahoittamissa Suomen moottoritiehankkeissa 1960-luvulla, suunnittelijat joutuivat opettelemaan kansainvälistä käytäntöä. Seuraavalla vuosikymmenellä suuret rajaprojektit Svetogorsk, Kostamus ja Pääjärvi sekä myöhemmin Viipuri ja Tallinna työllistivät suunnittelun koko kirjon arkkitehtisuunnittelusta, rakenne-, prosessi- ja geosuunnitteluun. Suuret rajaprojektit olivat valtiovallan ylimmän johdon suojeluksessa ja niistä sovittiin Suomen ja Neuvostoliiton välisen kaupan tavaranvaihtopöytäkirjoissa. Vuoden 1975 energiakriisi koetteli Suomen talouselämää, sillä seurauksena oli taantuma. Toisaalta kriisi avasi mahdollisuuksia vientiin rikastuneisiin öljyntuottajamaihin Lähi-idässä ja Afrikassa. Konsulttien vientilaskutus oli tuolloin 62 miljoonaa markkaa, mikä tarkoitti lähes 18 prosenttia konsulttien 348 miljoonan kokonaislaskutuksesta. Todettakoon, että vientilaskutus oli kasvanut edellisestä vuodesta 55 prosenttia. SKOL teki tuolloin hartiavoimin töitä viennin edistämiseksi. Vuonna 1976 liitto teki Konsultti-lehden 22-sivuisen vientinumeron. Lehti luovutettiin erikseen ulkoministerille ja valtiovarainministerille. Seuraavana vuonna liiton edustaja kelpuutettiin ensimmäistä kertaa valtuuskunnan virallisena edustajana osallistumaan Suomen ja Iranin välisiin TTT-yhteistyöneuvotteluihin. Todettakoon, että maaliskuussa 1977 suomalaiset olivat saaneet Teheranista 630 miljoonan markan vientiurakan. Siihen asti suurin yksittäinen urakka käsitti 63 viisitoistakerroksista asuinkerrostaloa shaahin henkivartiokaartille. Seuraavina vuosina SKOLin edustajat pääsivät Suomen ja Egyptin, Irakin sekä Saudi-Arabian TTT-sekakomissiokokouksiin. Viennin kasvaessa ryhdyttiin järjestämään rakennus- ja suunnitteluviennin RSV-kursseja Teknillisen korkeakoulun yhdyskuntatekniikan osastolla. Ensimmäinen kurssi järjestettiin vuonna 1978 ja viimeinen kymmenes Kaikkiaan koulutettiin kolmisensataa henkilöä. Nuo kurssit olivat varsin suosittuja, sillä tulijoita oli yleensä enemmän kuin mitä kursseille mahtui. Joskin Irakin ja Iranin vuonna 1981 alkanut pitkä sota keskeytti viennin noihin maihin, viennille löytyi muita kohteita. Vuosikymmenen loppupuolella 1988 SKOL teki esimerkiksi ulkomaankauppaliiton kanssa vientiesitteen, jonka toimittamiseen osallistui liiton 22 jäsentoimistoa. Liiton jäsenyritysten vientilaskutus kasvoikin tuolloin 27 prosenttia 650 miljoonaan markkaan. Tämä oli lähes neljännes liiton jäsentoimistojen kokonaislaskutuksesta. Tilauskannan perusteella usko viennin kasvuun näytti vain jatkuvan. Vuoden 1989 alussa SKOLin jäsentoimistoilla oli 41 tytäryhtiötä tai aluekonttoria ulkomailla. Näistä peräti kymmenkunta oli perustettu vuoden 1988 aikana. Vielä 1989 vientilaskutus kasvoi 750 miljoonaan markkaan, mutta kasvu oli hidastunut 15 prosenttiin. Tuolloin oltiin kasvu huipulla, mistä ajauduttiin syöksykierteeseen. Konsulttiala kansainvälistyi Lamavuosina, 1990-luvun alkuvuosina konsulttiyritykset kävivät eloonjäämistaisteluaan. Tässä vaiheessa ulkomaiset suuret konsulttialan monialayritykset rantautuivat Suomeen ostamalla paikallisia yrityksiä. Näin kävi esimerkiksi Viatekin, kun yritys oli ensin päässyt jaloilleen rahoittajien myötävaikutuksella. Ruotsalainen Scandiaconsult osti lokakuussa 1995 suomalaisyrityksen, jonka nimeksi tuli SCC Viatek. Ruotsalaisomisteinen SCC Viatek sai suhteellisen vapaat kädet toimia kotimaassaan. Laajentuminen ja kasvu jatkui yritysostoin ja johtamista kehitettiin. Yritysjärjestelyt kuitenkin jatkuivat edelleen, kun tanskalainen Ramboll-säätiö osti Scandiacosnultin ulos Tukholman pörssistä. Samassa yhteydessä Viatek siirtyi tanskalaisomistukseen huhtikuussa 2003, jolloin yrityksen uudeksi nimeksi muotoutui Ramboll Finland. Näin Viatekista oli tullut osa maailmanlaajuista konsernia, jossa työskenteli kaikkiaan henkilöä 70 eri toimipaikassa ympäri maailmaa vuonna Suomessa konserni työllisti tuolloin henkilöä. Toinen ruotsalaisomisteinen Sweco Finland työllisti 900 henkilöä ja muualla maailmalla henkilöä. Englantilainen WSP Finland työllisti Suomessa 350 henkilöä, kun valtaosa konsernin henkilöstöstä eli henkilöä työskenteli muualla maailmalla. Muita ulkomaisia Suomessa toimivia suunnitteluyhtiöitä ovat ruotsalaiset Chematur, Hifab ja ÅF-Prima, tanskalainen Niras, saksalainen Dekra ja Environ sekä kanadalainen Golder. Jotkut suomalaisyritykset ovat vastaavasti levittäytyneet ulkomaille. Maailmanlaajuisestikin tunnetuin Pöyry Group työllisti vuonna 2009 Suomessa ja muualla maailmalla henkilöä eli yhteensä noin henkilöä. Toinen suuri suomalaisomisteinen Etteplan työllisti sekä Suomessa että ulkomailla henkilöä eli yhteensä henkilöä. Finnmapin henkilöstöstä satakunta työskenteli ulkomailla vuonna Kaikkiaan SKOLin jäsentoimistojen ja yritysryhmien palveluksessa oli lähes henkilöä vuonna Muualla maailmalla nämä suunnittelukonsernit työllistivät noin henkilöä eli kysymyksessä oli kaikkiaan noin suunnittelijan ja konsultin korkeasti koulutettu henkilöstöryhmä, mikä kuvaa niin Suomen kuin muun maailman suunnittelu- ja konsulttialan kansainvälistymistä.

14 14 SKOL Visio Joulukuu 2011 Euroaikaan ja Etelärantaan Uuden vuosituhannen alkaessa SKOLille ryhdyttiin luomaan pitkäjänteistä visiota, missiota, strategiaa. Tähän asti oli perinteisesti toimittu toimintasuunnitelmien mukaisesti pääsääntöisesti vuoden periodilla. Uudessa mallissa periodia pidennettiin kolmeen, neljään vuoteen. Liiton strategiatyöskentelyssä luotiin ensin strategiset peruslinjat ja visio: SKOL-yritykset olivat asiantuntijoina ja ratkaisujen tuottajina korvaamaton osa asiakkaan arvoketjua. Liiton ja jäsenistön näkyvyyttä lisättiin yhtäältä jäsenluettelon laajennetulla jakelulla. Toisaalta ryhdyttiin julkaisemaan jäsenistölle ja sidosryhmille suunnattua SKOLvisio-lehteä. Lehden ensimmäinen numero ilmestyi tammikuussa 2001 ja tämän jälkeen säännöllisesti kahtena numerona vuodessa. Vuoden 2001 alusta oli siirrytty euroaikaan, jolloin jatkettiin liiton strategiatyöskentelyä jatkettiin. Työn edistyessä hankkeen nimeksi muotoutui SKOLin kehitys- ja muutosstrategia VISIO Työtä tehtiin liiton hallituksessa, eri toimikunnissa, liiton toimistossa, mutta laaja-alainen työ edellytti myös ulkopuolisen konsultin palkkaamista. Työn laajuutta osoittaa, että siitä muodostui 13-osainen raporttisarja, josta viimeinen osa valmistui tammikuussa Konsultit hakivat ja saivat näkyvyyttä toiminnalleen Suomen Konsulttiyhdistyksen SNILin 50-vuotisjuhlien yhteydessä elokuussa Johtamistaidon Opistolla Aavarannassa pidetyillä juhlilla pääpuhujana oli FIDICin puheenjohtaja Wayne Bowes. Valtiovallan tervehdyksen tilaisuuteen toi ministeri Kimo Sasi ja konsulttien puheenvuoron käytti professori Jaakko Pöyry. Tuossa tilaisuudessa myönnettiin ensimmäiset Suunnittelun edistäjät -palkinnot kymmenelle yritykselle, organisaatiolle ja henkilölle. SKOLin visioista tehtiin tilinpäätös vuotta 2005 koskevassa toimintakertomuksessa. Jäsenyritysten henkilöstö oli kasvanut vajaasta henkilöstä yli henkilöön. Yritysten liikevaihto oli vastaavasti kasvanut 700 miljoonasta eurosta runsaaseen 900 miljoonaan euroon. Liiton sadalla jäsenyrityksellä oli ulkomaisia projekteja tai suunnittelukohteita noin sadassa kohdemaassa. Liiton jäsenyritysten oli pysynyt hyvänä erityisesti pohjoismaisessa vertailussa. Kannattavuutta koskevat tunnusluvut olivat muiden pohjoismaisten yrityksien tunnuslukuja paremmat. Teollisuusmaiden vertailussa suomalaiset konsulttitoimistot olivat erittäin kilpailukykyisiä insinöörityön veloitustasolla mitattuna. SKOLin jäsenyritysten ulkomaalaskutus oli ollut vuosittain kolmanneksen suuruusluokkaa kokonaislaskutuksesta, mikä oli kansainvälisestikin suurimpia osuuksia. Joskin VISIO 2005 tilinpäätös osoitti myönteistä kehitystä tapahtuneen, liiton hallituksessa ei vaivuttu itsetyytyväisyyteen. Vuonna 2005 jatkettiin työtä päivittämällä strategiat ja luomalla nelivuotinen toimintaohjelma vuosille SNIL sulautettiin SKOLin strategiat ja toimintaohjelma vahvistettiin sittemmin marraskuussa 2005 pidetyssä syyskokouksessa. Vuoden 2006 toimintaohjelmaan kuului järjestöpoliittisesti historiallinen asia eli Suomen Konsulttiyhdistyksen SNILin yhdistäminen SKOLiin, jonka oli määrä jatkaa SNI- Lin tehtäviä. SNILin jäsenmäärä oli liittoa purettaessa henkilöä, joista ikijäseniä 189 ja varsinaisia jäseniä 875 henkilöä. Jäsenistä 89 henkilölle oli myönnetty SNIL/S-jäsenyys. Järjestön yhteyteen oli vuonna 1972 perustettu stipendirahasto naistoimikunnan aloitteesta. Ensimmäinen stipendi myönnettiin seuraavana vuonna. Historiansa aikana vuoden 2010 loppuun mennessä SNILin stipendirahasto oli myöntänyt 185 stipendiä arvoltaan yhteensä euroa. Todettakoon, että SNILin purkamispäätöksen käsittely kesti kaikkinensa vuoden verran. Ensimmäisen kerran liiton purkamista käsiteltiin marraskuussa 2005 pidetyssä kokouksessa, jossa äänestyksen jälkeen SNIL päätettiin purkaa. Seuraavan kerran asiaa käsiteltiin huhtikuussa 2006, jolloin vastustajat huomauttivat, ettei vuoden 2006 toimintasuunnitelmassa mainittu SNILin tehtävien ja vastuiden siirrosta SKOLille. Koeäänestyksen jälkeen asian käsittelyä päätettiin jatkaa marraskuussa 2006 pidettävässä syyskokouksessa. Tuolloin asian käsittely eteni yksimielisesti SNILin varojen jaosta ja purkamisesta. Katseet Etelärantaan SKOLin hallitus oli ryhtynyt selvittämään vuoden 2008 lopulla yhteistyön tiivistämistä teknologiateollisuuden kanssa. Kysymyksessä oli lähinnä kaksi asiakohtaa eli työmarkkina-asiat ja elinkeinopoliittiset kysymykset. Hallitus laati sittemmin esityksen SKOLin ja Teknologiateollisuuden välisestä yhteistyöstä, mikä tuotiin marraskuussa 2009 pidettyyn liiton syyskokoukseen. Finlandia-talossa pidetty liiton syyskokous antoi hallitukselle valtuudet neuvotella sopimus Teknologiateollisuuden kanssa. Syyskokouksen valtuuksien mukaisesti hallitus toi esityksenä yhteistyösopimuksesta Espoon Kulttuurikeskuksessa huhtikuussa 2010 pidettyyn vuosikokoukseen. Hallitus oli perustellut yhteistyösopimusta, että se lisää alan ja SKOLin uskottavuutta ja vaikutusvaltaa. Lähentyminen Teknologiateollisuuteen oli alkanut työmarkkina-asioista, joiden hoitamiseen SKOLin hallitus uskoi saatavan moninkertaisen lisän. Sopimuksen mukaan SKOL liittyi Teknologiateollisuuden jäseneksi syyskuun 2010 alusta. Vuoden 2011 alussa suunnittelu- ja konsulttialasta muodostettiin Teknologiateollisuuden viides toimialaryhmä ja liittojen työmarkkinatoiminnot yhdistettiin. SKOL muutti Tapiolan Keskustornista ja laskeutui Eteläranta kympin neljänteen kerrokseen. SKOL palasi samalla juurilleen Helsinkiin ja alkuperäiseen yritysjärjestötoimintaan suunnittelu- ja konsulttialan edustajaksi ja edistäjäksi.

15 SKOL Visio Joulukuu Syksyn 2007 neuvotteluissa Toimihenkilöunionin ratkaisu syntyi tiukoissa tunnelmissa, mutta kohtuuajassa Pääneuvottelijoina toimivat TU:n Antti Rinne ja Markku Järvinen sekä SKOLin Markku Kaskimies ja Timo Myllys. Samanaikaisesti syksyn 2007 neuvottelujen kanssa ylemmät toimihenkilöt hylkäsivät sovinnon ja valmistautuivat insinöörien ensimmäiseen työtaisteluun marraskuussa Lakko kesti kahdeksan päivää ja lakon tuloksena työehtosopimus lyheni kolmivuotisesta kaksivuotiseksi. Kuvassa YTN:n suunnittelualan taustaryhmän edustajia lakkovarustuksessa. Lakon seurauksena SKOLin hallitus halusi lisää neuvotteluvoimaa ja käynnisti yhteistyöneuvottelut Teknologiateollisuuden kanssa. Kuvassa allekirjoitetaan SKOLin historian merkittävimpiä asiakirjoja SKOLin ja Teknologiateollisuuden yhteistyösopimusta. Allekirjoittajat vasemmalta SKOLin toimitusjohtaja Timo Myllys ja hallituksen puheenjohtaja Heikki Hornborg sekä Teknologiateollisuuden hallituksen puheenjohtaja Jorma Eloranta ja liiton toimitusjohtaja Jorma Turunen. Allekirjoitusta seuraavat taustalla vasemmalta johtaja Esko Keskinen ja varatoimitusjohtaja Risto Alanko.

16 Suunnitteluala toipui taantumasta KOKONAISTILAUSKANTA JA VIENTITILAUSKANTA M (vain vastanneet) TEOLLISUUSSUUNNITTELU Kokonaistilauskanta 100 Teollisuussuunnittelun lisääntyneet vientihankkeet yhdessä infra- ja talosektorin kasvun kanssa nostivat puolen vuoden aikana suunnittelu- ja konsulttialan kokonaistilauskantaa kymmenisen prosenttia. Kokonaistilauskanta on palannut lähelle normaalitasoa, poikkeuksena teollisuuden kotimaiset hankkeet ja rakennus alan viennin väheneminen. Lokakuun alussa SKOLin jäsenyritysten kokonaistilauskanta oli 22 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten, yli 560 miljoonaa euroa. Tilauskanta vastaa keskimäärin lähes puolen vuoden työmäärää. Tilauskannan kasvun myötä lomautukset ovat käytännössä loppuneet ja henkilöstön määrä on kasvanut neljä prosenttia vuoden aikana. Tilauskannat parantuneet Talo- ja infrasektorilla tilauskannat ovat selvästi korkeammalla kuin vuosi sitten. Uusia töitä on ollut tarjolla yhtä paljon kuin edellisellä puolivuotis jaksolla. Erityisesti julkisissa hankinnoissa lisääntynyt hintakilpailu on valitettavasti hidastanut tilaus kannan kasvua ja heikentänyt kannattavuutta. Rakennusala palasi kesän aikana lähes normaaliin työtilanteeseen, kun lähes kaikki taantuman johdosta keskeytetyt hankkeet ovat käynnistyneet. Osaavista suunnittelijoista on ollut puutetta erityisesti rakenne- ja talotekniikkasuunnittelussa. Teollisuus suunnittelijoiden vientitilauskanta on yli kaksinkertaistunut vuoden takaisesta pohjalukemasta, mutta kotimaan työt ovat hieman vähenneet. Vienti tilausten määrä on noussut lähelle normaalitasoa. Teollisuussuunnittelijoiden kokonaistilauskanta on kuitenkin vielä neljänneksen pienempi kuin ennen taantumaa. Tilauskannasta yli puolet on vientitöitä. Markkinanäkymät huolestuttavat Syksyn myötä markkinatilanne näyttää kuitenkin heikentyvän. Kotimarkkinanäkymien saldoluku putosi 40 prosenttiin miinukselle, kun se vielä keväällä oli kolmanneksen plussalla. Huolenaiheena ovat vähenevät kotimaiset investoinnit niin teollisuudessa, talonrakentamisessa kuin infrasektorillakin. Puolet teollisuussuunnittelijoista, kolmasosa infrasuunnittelun ja neljännes talosuunnittelun yrityksistä arvioi kotimarkkinoiden heikentyvän tulevan puolen vuoden aikana. Viennissäkään ei näytä paljon valoisammalta, miltei puolet teollisuussuunnittelijoista ja viidennes talosuunnittelijoista arvioi vientimarkkinoiden heikkenevän. Ainoastaan infra-alalla kymmenen prosenttia yrityksistä uskoo markkinoiden kasvuun % 80 % 60 % 40 % 20 % Viennin tilauskanta YHDYSKUNTA Kokonaistilauskanta TALONRAKENNUS Kokonaistilauskanta Viennin tilauskanta Viennin tilauskanta SUHDANNENÄKYMÄT, KOTIMAA ennallaan paranevat heikkenevät K 100 % 80 % 60 % 40 % 0 % % 0 % 0

SUHDANNEKATSAUS 2/2011

SUHDANNEKATSAUS 2/2011 SUHDANNEKATSAUS 2/2 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1989...212 16 14 12 Ennuste 1 8 6 4 2 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 12 SUUNNITTELU- JA KONSULTTITOIMISTOJEN LIITTO SKOL RY Eteläranta

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2005

SUHDANNEKATSAUS 2/2005 SUHDANNEKATSAUS 2/25 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 14...25 14 Ennuste 12 1 8 6 4 2 84 85 86 87 88 89 9 91 92 93 94 1 2 3 4 5 6 7 SUHDANNEKATSAUS 2/25 31.1.25 1(3) SUUNNITTELUVIENTI VETÄÄ HYVIN, OSAAVASTA

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2004

SUHDANNEKATSAUS 2/2004 SUHDANNEKATSAUS 2/24 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1984..25 12 Ennuste 1 8 6 4 2 84 85 86 87 88 89 9 91 92 93 95 96 97 98 1 2 3 4 5 6 SUHDANNEKATSAUS 2/24 29.1.24 1(3) SUUNNITTELUALAN KASVUNÄKYMÄT HIIPUIVAT

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2015 23. helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja 2014: Kannattava kasvu jatkui 2014 2013 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me 6 812,6 6 151,0

Lisätiedot

Suomen Paloinsinööriyhdistys ry 1 ( 5 )

Suomen Paloinsinööriyhdistys ry 1 ( 5 ) Suomen Paloinsinööriyhdistys ry 1 ( 5 ) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Paloinsinööriyhdistys ry, ruotsiksi Brandingenjörsföreningen i Finland r.f., ja kotipaikka on

Lisätiedot

SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 (4) SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Lammasyhdistys r.y., ruotsiksi Finlands Fårförening r.f. ja kotipaikka Helsingin kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoitus on edistää maamme

Lisätiedot

YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008

YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008 YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008 Hannu Leinonen Konsernijohtaja Analyytikko- ja sijoittajatilaisuus 25.7.2008 1 Sisältö Osavuosikatsaus 1-6/2008 Strategisia askeleita kaudella Näkymät vuodelle 2008

Lisätiedot

Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys

Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys Talouskasvu vakaan yhteiskuntakehityksen edellytys? -seminaari 11.3.2011 Pekka Ylä-Anttila ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA 2007 20. heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2-KATSAUS 2007 4-6/2007 4-6/2006 muutos 2006 Saadut tilaukset M 944,4 821,9 15 % 3 116,3 Tilauskanta M 3 318,0 2

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt

Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt 1 Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan liitoksi, nimi on Hyvinkään Keilailuliitto ry. Sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki. 2 Liiton tarkoituksena on johtaa

Lisätiedot

KONEen tilinpäätös 2013

KONEen tilinpäätös 2013 KONEen käyttäjälähtöistä suunnittelua. KONEen tilinpäätös 2013 Uudella ja intuitiivisella kosketusnäytöllä ohjaat nyt helposti myös hissiä. 28. tammikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Q4 2013:

Lisätiedot

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu. Ehdotus sääntömuutoksiksi Suomen Internet-yhdistyksen kevätkokoukselle 2006. Alla on ehdotus uusiksi säännöiksi, jotka toimitetaan yhdistysrekisteriin hyväksyttäviksi, mikäli yhdistyksen kevätkokous päättää

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/

Osavuosikatsaus 1-6/ Digia Oyj Osavuosikatsaus 1-6/2009 6.8.2009 Juha Varelius Toimitusjohtaja Katsauskauden pääkohdat 1-6/2009 Katsauskauden pääkohdat 1-6/2009 Liikevaihto laski hieman Liikevaihto 61,9 miljoonaa euroa, laskua

Lisätiedot

2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjan tarkastajaa

2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjan tarkastajaa Otaniemen TEK-tutkijat ry Otaniemen TEK-tutkijat ry:n sääntömääräinen kevätkokous Aika: 6.6.2016 klo 15:00 Paikka: Otaniemi, Otakaari 7, kokoushuone Maxwell Pöytäkirja 1. Kokouksen avaus Petri Kärhä avasi

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa?

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? 14.4.2016/Pertti Lemettinen Esitelmäni sisältö: Kuka olen, mistä tulen. Mitä koneenrakennus- ja metallituoteteollisuudessa on tapahtunut?

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2014

KONEen osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2014 Tähtäimessä vieläkin vihreämpi huolto KONE etsii jatkuvasti uusia, innovatiivisia tapoja vähentää toimintojensa ympäristövaikutuksia. Huoltomiehillämme on maailmanlaajuisesti käytössään 10,000 huoltoautoa.

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Hyväksytty yhdistyksen kevätkokouksessa 29.3.2014. 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Porin akateeminen nörttikulttuurin arvostusseura ja

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Maaliskuu 2017 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkuu hyvänä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry PÖYTÄKIRJA 1. Ursan puheenjohtaja Tapio Markkanen avasi kokouksen klo

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry PÖYTÄKIRJA 1. Ursan puheenjohtaja Tapio Markkanen avasi kokouksen klo Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry PÖYTÄKIRJA 1 SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS 2011 Paikka: Tieteiden talo, sali 104, Kirkkokatu 6, Helsinki Aika: Tiistai 8.11.2011 kello 19.15. 1. KOKOUKSEN AVAUS Ursan puheenjohtaja

Lisätiedot

Automaatioseura - Voimalaitosjaos FSA Energy

Automaatioseura - Voimalaitosjaos FSA Energy TOIMINTAKERTOMUS KAUDELLE 2010 2011 1. Johtokunnan toiminta ja kokoonpano Johtokunta kaudella 2010 2011 Pasi Airikka Metso Automation Oy Puheenjohtaja läsnä 5 kokouksessa Jaakko Karkila Metso Endress+Hauser

Lisätiedot

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS. Pöyry Oyj, varsinainen yhtiökokous Martin à Porta, toimitusjohtaja

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS. Pöyry Oyj, varsinainen yhtiökokous Martin à Porta, toimitusjohtaja TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Pöyry Oyj, varsinainen yhtiökokous Martin à Porta, toimitusjohtaja 10.3 2016 KONSERNIN JOHTORYHMÄ Eturivi, vasemmalta Jaana Rinne Johtaja, henkilöstöasiat Marcelo Cordaro Johtaja,

Lisätiedot

Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 2003

Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 2003 Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 23 Liiketoiminnan fokus 23 Kannattavuus Taseen ja maksuvalmiuden vahvistaminen Kohdennetut yritysostot (lähipalvelut, markkina-asema, teknologia tietotaito) Global Network

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014 25.7.2014 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja

Lisätiedot

Tilinpäätös Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja

Tilinpäätös Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Tilinpäätös 27 Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Liikevaihto 1985-27 8 7 6 5 Infrastruktuuri & ympäristö Energia 4 Metsäteollisuus 3 2 1 Metsäteollisuus, uudet investoinnit 12 % vuotuinen kasvu 1985

Lisätiedot

Lisäksi puheenjohtaja kutsuu tarpeelliset kokousavustajat. 3 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

Lisäksi puheenjohtaja kutsuu tarpeelliset kokousavustajat. 3 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen SUOMEN LÄHETYSSEURA RY:N VUOSIKOKOUS Aika lauantai 13.6.2015 klo 9.00 Paikka Rovaniemen kirkko, Yliopistonkatu 2, Rovaniemi ESITYSLISTA 1 Kokouksen avaus Kokouksen avaa hallituksen puheenjohtaja Matti

Lisätiedot

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka.

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka. PoPoPet Ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Omaisuus 4 Jäsenet Yhdistyksen nimi on PoPoPet Ry (Pohjois-Pohjanmaan hylättyjen pieneläinten tuki ja sijaiskoti ry. Yhdistyksen kotipaikka on Oulu

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi syyskuulta 2013

KONEen osavuosikatsaus tammi syyskuulta 2013 KONEen osavuosikatsaus tammi syyskuulta 2013 22. lokakuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONE pitää matkustajat liikkeessä liukuporrasinnovaatioilla. KONEen viimeisin liukuporrasinnovaatio, KONE

Lisätiedot

Kannattavasti kasvava YIT

Kannattavasti kasvava YIT 1 14.11. 2007 YIT OYJ Kannattavasti kasvava YIT Sijoitus - Invest 14.11.2007 klo 11.30-11.50 Konsernijohtaja Hannu Leinonen 15.11.2007 klo 15.30-15.50 Varatoimitusjohtaja Sakari Toikkanen 2 14.11. 2007

Lisätiedot

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry Emännäntie 3-5 G 90 p. 045-1241080 www.supy.sporttisaitti.com TOIMINTASUUNNITELMAN TÄYDENNYS VUODELLE 2015 1. Toimintasuunnitelman täydennyksen perustelut 2. Verkostoituminen

Lisätiedot

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja

Tilinpäätös 2006. Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Tilinpäätös 26 Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Liikevaihto 1985-26 7 6 5 4 3 Infrastruktuuri & ympäristö Energia Metsäteollisuus 2 1 Metsäteollisuus, uusinvestoinnit 12 % vuotuinen kasvu 1985 1991

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2012

TOIMINTAKERTOMUS 2012 SÄHKÖTIETO RY TOIMINTAKERTOMUS 2012 6.2.2013 1(3) TOIMINTAKERTOMUS 2012 1. Kortiston tarkoitus ja tavoite 2. Julkaisuversiot ST- kortiston perustamisasiakirjan mukaisesti ST- kortisto kehittää sähköurakoinnin

Lisätiedot

YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-9/2008

YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-9/2008 YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-9/28 Hannu Leinonen Konsernijohtaja Analyytikko- ja sijoittajatilaisuus 29.1.28 Itävalta Latvia Liettua Norja Puola Romania Ruotsi Saksa Suomi Tanska Tshekki Unkari Venäjä

Lisätiedot

Työvoimakyselyn 2016 tulosten yhteenveto

Työvoimakyselyn 2016 tulosten yhteenveto Työvoimakyselyn 2016 tulosten yhteenveto 9.1.2017 Työvoimakyselyn julkistustilaisuuden ohjelma 9.1.2017 kello 11.30 12.30 Rakennusalan työllisyys ja työttömyystilanne, veronumeron ja ilmoitusmenettelyn

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden

Lisätiedot

Teollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan

Teollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan Christian Grönroos, Raimo Hyötyläinen, Tiina Apilo, Heidi Korhonen, Pekka Malinen, Taina Piispa, Tapani Ryynänen, Iiro Salkari, Markku Tinnilä, Pekka Helle Teollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan

Lisätiedot

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY 1. PALKKAKYSELY 1 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin jäsenille tehtiin lokakuussa 2016 työmarkkinatutkimus internet-kyselynä. Kysely toteutettiin yhteistyössä Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin vastaavan

Lisätiedot

Liiketoimintakatsaus 2007

Liiketoimintakatsaus 2007 Liiketoimintakatsaus 27 Matti Alahuhta, pääjohtaja 1 KONE Corporation Sisältö 1. Liiketoimintakatsaus 27 2. Liiketoimintaa ohjaavat megatrendit 3. Visio ja strategia 4. Uudet kehitysohjelmat 5. Näkymät

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Lisätietoja: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto, p. 050 336 6524 Lähde: Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta 2010 20. heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q2 2010: Kokonaisuudessaan vahvaa kehitystä Q2/2010 Q2/2009 Historiallinen muutos 2009 Saadut tilaukset Me

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/ Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/ Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/2009 1 Kokoustiedot Aika: 5.5.2009 klo 13.00 13.57 Paikka: Jyväskylän Paviljonki Messukatu 10, Jyväskylä Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/2009 2 Sisällysluettelo Sivu

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Ensimmäinen vuosineljännes 2010

Ensimmäinen vuosineljännes 2010 Ensimmäinen vuosineljännes 2010 21.4.2010 Heikki Malinen, toimitusjohtaja Esa Ikäheimonen, CFO 100107 PRESENTATION-TITLE 1 Esityksen pääkohdat Katsaus vuoden 2010 ensimmäiseen neljännekseen Vuoden 2010

Lisätiedot

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa 1 Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa Hyrynsalmi Vuonna 2013 Hyrynsalmen kunnan alueella kaikkien toimialojen liikevaihto nousi 6,8 prosenttia edellisvuoteen

Lisätiedot

LÄÄKÄRIPALVELUYRITYKSET RY:N SÄÄNNÖT

LÄÄKÄRIPALVELUYRITYKSET RY:N SÄÄNNÖT LÄÄKÄRIPALVELUYRITYKSET RY:N SÄÄNNÖT NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on Lääkäripalveluyritykset ry, Läkarföretagen rf. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. YHDISTYKSEN TARKOITUS JA TOIMINTAMUODOT

Lisätiedot

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 KOTEL 14-002 26.2.2014 1 (4) KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 1 TOIMINTA-AJATUS Yhdistyksen tarkoituksena on edistää laatua, luotettavuutta ja taloudellisuutta elektroniikan komponenttien,

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

Kun kaikki ei mene putkeen, yllätyksiä vesiosuuskuntahankkeessa. Osa 2

Kun kaikki ei mene putkeen, yllätyksiä vesiosuuskuntahankkeessa. Osa 2 Kun kaikki ei mene putkeen, yllätyksiä vesiosuuskuntahankkeessa. Osa 2 Valtakunnalliset Vesiosuuskuntapäivät 30.1.2016 Vesa Arvonen Aikaisemmassa jaksossa kerrottua Ylöjärven uutiset 1.10.2014 Taustaa

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoitus on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina jäseninä

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan kaupunginkanslian julkaisuja 2010:1 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 18.10.2010 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde:

Lisätiedot

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus 10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus Wulff merkittävä toimistomaailman toimija Pohjoismaissa ö 1 Wulff-Yhtiöt lukuina ö 2 Wulff-Yhtiöt Oyj liikevaihdon jakautuminen vuonna 2010

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00

Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00 Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00 Vaisala -konsernin tilinpäätöstiedote 2011 Hyvä liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä 2011 ja tilauskanta vuoden 2011 lopussa. Koko vuoden 2011 liikevaihto

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 28.6.2016 COM(2016) 426 final 2016/0196 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS oliiviöljyä ja syötäväksi tarkoitettuja oliiveja koskevan vuoden 2015 kansainvälisen sopimuksen allekirjoittamisesta

Lisätiedot

LAPIN SUHDANTEET 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016 LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

YTYn tarkoituksena on valvoa ja edistää jäsentensä yhteisiä etuja työelämässä ja yhteiskunnassa.

YTYn tarkoituksena on valvoa ja edistää jäsentensä yhteisiä etuja työelämässä ja yhteiskunnassa. Säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY ry, ruotsiksi Privatsektorns Chefer och Specialister, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous

Varsinainen yhtiökokous Varsinainen yhtiökokous 29.3.2012 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja - 1 - Keskeiset tapahtumat vuonna 2011 Sisältö Keskeiset tapahtumat vuonna 2011 Tilinpäätös 2011 Markkinat ja markkina-asema Tavoitteet

Lisätiedot

Oulun Numismaattinen Kerho r.y. Perustettu 1962

Oulun Numismaattinen Kerho r.y. Perustettu 1962 1 Kokouksen avaus VUOSIKOKOUS 12.2.2007 ESITYSLISTA 2 Kokouksen laillisuuden toteaminen 3 Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta 4 Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta 5 Vuoden 2006

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki. 1 PÄIJÄT-HÄMEEN TUTKIMUSSEURA R.Y:N SÄÄNNÖT Nimi 1 Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki. Tarkoitus 2 Seuran tarkoituksena on toimia Päijät-Hämeeseen kohdistuvan

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki BOFIT - BLOGI Venäjän keskuspankki ilmoitti jo vuonna 2010 virallisesti vähentävänsä asteittain ruplan kurssin ohjausta, ja vuonna 2012 keskuspankki ilmoitti, että täyden kellutuksen edellyttämät valmistelut

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden palkantarkistuskyselyn tuloksia, syksy 2015

Teknologiateollisuuden palkantarkistuskyselyn tuloksia, syksy 2015 Teknologiateollisuuden palkantarkistuskyselyn tuloksia, syksy 2015 Talous, tilauskanta ja työllisyyskehitys kattavasti esillä yrityksissä Teollisuus 10 9 8 86,3 % 81,8 % 91,2 % 87,8 % 7 6 5 4 3 64,3 %

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016 Q3 Detection Technology Oyj LIIKETOIMINTAKATSAUS Tammi-Syyskuu 2016 DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2016 Detection Technology Q3: Myynti kaksinkertaistui Heinä-syyskuu 2016

Lisätiedot

SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY

SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY Säännöt 14.4.2016 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen katalyysiseura, ruotsiksi Finska katalyssällskapet

Lisätiedot

Positiivisella asenteella eteenpäin. 24. lokakuuta 2012 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja

Positiivisella asenteella eteenpäin. 24. lokakuuta 2012 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Positiivisella asenteella eteenpäin 24. lokakuuta 2012 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Sisältö Liiketoiminnan kehitys tammi syyskuussa 2012 Uusi globaali hissituoteperhe Globaalit markkinat 2011 ja KONEen

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, %

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, % Venäjä Brasilia Muu it. Eurooppa Meksiko Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 216 Bkt:n kasvu 216 / 215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Pohjois- Amerikka Kasvu

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry. Kumppanuuspöytä Maija Salonen

Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry. Kumppanuuspöytä Maija Salonen Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry Kumppanuuspöytä 08.11.2016 Maija Salonen Eläkeliitto numeroina Kattojärjestö Eläkeliitto - jäsenmäärä 130000 jäsentä - 20 piiriä - 403 paikallisyhdistystä

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/2006

Osavuosikatsaus II/2006 Osavuosikatsaus II/2006 25.7.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Toisen neljänneksen

Lisätiedot

Siltojen ja taitorakenteiden asiantuntijapalvelut puitesopimus, tarjousten arviointi

Siltojen ja taitorakenteiden asiantuntijapalvelut puitesopimus, tarjousten arviointi Pöytäkirja 1(13) Siltojen ja taitorakenteiden asiantuntijapalvelut puitesopimus, tarjousten arviointi 1 Laatuarviointiryhmä Hankkeen Siltojen ja taitorakenteiden asiantuntijapalvelut puitesopimus 2016-2017

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2017

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2017 Venäjä Brasilia Meksiko Muu it. Eurooppa Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 217 Bkt:n kasvu 217 / 216, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Kasvu keskimäärin:

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2003 (6 KK) Konsernin liikevaihto laski 1,2 % 53,60 (54,27) milj. euroon ja liikevoitto oli 3,82 (3,92) milj.

Lisätiedot

LOGISTIIKKAUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT

LOGISTIIKKAUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT LOGISTIIKKAUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI 1 Yhdistyksen nimi on Logistiikkaupseerit ry. KOTIPAIKKA 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alueeseen kuuluu Suomen valtakunnan

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Etteplan Oyj. Liiketoimintakatsaus 2009

Etteplan Oyj. Liiketoimintakatsaus 2009 Etteplan Oyj Liiketoimintakatsaus 2009 Sisältö Taloudellinen kehitys Toimintaympäristö Yhtiön kehitys Taloudelliset tunnusluvut Näkymät 2010 Taloudellinen kehitys* Milj. euroa 2009 2008 Muutos Liikevaihto

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Selvitys: Yritysten näkemyksiä vieraskielisestä työvoimasta, kohdemarkkinoista ja suhdanteista 1/2017

Selvitys: Yritysten näkemyksiä vieraskielisestä työvoimasta, kohdemarkkinoista ja suhdanteista 1/2017 Selvitys: Yritysten näkemyksiä vieraskielisestä työvoimasta, kohdemarkkinoista ja suhdanteista 1/2017 Helsingin seudun kauppakamari COME Chamber of Multicultural Enterprises Tutkimuksesta Kyselyn vastausaika

Lisätiedot

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat:

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat: Tilinpäätöstiedote vuodelta 2014 1 (7) Osuuskunta KPY -konsernin tilinpäätöstiedote ajalta 1.1. 31.12.2014 Vuoden 2014 tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli 323,6 miljoonaa euroa (247,0 milj. euroa vuonna

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT

YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT 1(5) YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi on Ylöjärven Reserviupseerit r.y. Sen kotipaikka on Ylöjärven kaupunki. 1 Yhdistys on Suomen Reserviupseeriliitto - Finlands Reservofficersförbund

Lisätiedot

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Uudet säännöt hyväksytetään jäsenillä Vuosikokouksessa 15.4.2016 ja syyskokouksessa 2016 Uudet Säännöt 2016

Lisätiedot