Arvostettua asiantuntemusta. Joulukuu Skol 60 vuotta. Arvostettua asiantuntemusta lauri Seppänen. lauri Seppänen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Arvostettua asiantuntemusta. Joulukuu 2011. Skol 60 vuotta. Arvostettua asiantuntemusta lauri Seppänen. lauri Seppänen"

Transkriptio

1 Joulukuu 2011 Arvostettua asiantuntemusta lauri Seppänen Arvostettua asiantuntemusta Skol 60 vuotta lauri Seppänen Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

2 2 SKOL Visio Joulukuu 2011 Onnen malja 60-vuotiaalle: SKOL! 60 vuoden ikä tuo jo tiettyä arvokkuutta, mutta samalla se antaa vapauden heittäytyä vaikkapa villin 50-luvun pyörteisiin uudemman ranskalaisen torvimusiikin tahdittamana. Merkkivuoden iltajuhlaa vietettiin Helsingin Pörssitalossa Ravintola Pörssin tunnelmallisissa puitteissa yli 200 vieraan voimin. Professori Pentti Murole toi juhlaan perustajajäsenen perspektiiviä. SKOL juhli pyöreitä vuosia ja meillä kaikilla oli niin mukavaa! Toimitusjohtaja Timo Myllys tarjoili yleisölle valitut palat SKOLin historian huippuhetkistä ja käännekohdista. Rempsetti tahditti iltaa uudemman ranskalaisen torvimusiikin lisäksi verbaalisilla esityksillään. Pyhä Pietarikin esiintyi RIL:n toimitusjohtaja Helena Soimakallion yhteistyöhenkeä ja osaamista korostavassa sillanrakennuspuheessa.

3 Arvostettua asiantuntemusta SKOL 60 vuotta SKOL Visio Joulukuu vuotta sitten vuonna 1951 elettiin kylmän sodan ja niukkuuden aikaa. Kysyntää oli mutta 60 raaka-aineista ja tuotantokoneista oli huutava pula. Sotakorvausjunat kulkivat itään. Suunnittelutyö tehtiin lähes yksinomaan valtioin ja kuntien omissa organisaatioissa ja yritysten piirustuskonttoreissa. Näissä varsin epävarmoissa olosuhteissa kuusi diplomi-insinööriyrittäjää näki tulevaisuuden mahdollisuudet ja perusti Suomen Neuvottelevien Insinöörien Liiton SNILin, joka myöhemmin sai kumppanikseen vuonna 1967 perustetun SKOLin. Liiton alkuaikoina insinööritoimistot tekivät pääasiassa rakennussuunnittelua. Vähitellen lisääntyneet erityisasiantuntemuksen tarpeet ja projektien edellyttämät joustot kasvattivat ja monipuolistivat insinööritoimistoja. Vuosikymmenten aikana suunnittelu- ja asiantuntijapalveluiden kysyntä on kasvanut moninkertaiseksi ja SKOLista on tullut alansa keskeinen yhteiskunnallinen vaikuttaja. Liiton alkuaikoina suunnittelutyön hinnoittelukin oli helppoa vuosikymmeniä. Tilaajien ja suunnittelijoiden yhdessä laatimista palkkioperusteista otettiin valtakunnalliset suositushinnat ja hinta oli sovittu. Edellytyksenä oli tietysti työn korkea laatu ja osapuolten välinen luottamus. Tätä tukivat osaltaan myös liiton eettiset säännöt, jotka ovat edelleen voimassa. Markkinat ovat muuttuneet ja painottavat tänään enemmän hintaa ja valitettavasti laatu jää usein toisarvoiseksi valintakriteeriksi. Vanha sanonta, jonka mukaan köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa, sopii hyvin tähän, vaikka en sanonnalla haluakaan viitata asiakkaiden taloudelliseen tilaan. Parhaimmillaan SKOL-yritysten palveluksessa on työskennellyt Suomessa yli henkeä. Liitto onkin toiseksi suurin insinöörien työllistäjä Teknologiateollisuuden jälkeen. Silti ala on jäänyt suurelle yleisölle osin vieraaksi, vaikka jäsenyritystemme vaikutus koko yhteiskunnallemme ja siten myös jokaiselle suomalaiselle on merkittävä. Sortumatta liioitteluun voi sanoa, että maassamme ei ole viimeisten vuosikymmenten aikana rakennettu yhtään merkittävää siltaa, tietä, rakennusta tai tehdasta, joka olisi toteutettu ilman jäsenyritystemme suunnittelupanosta. SKOL-yritykset ovat toimineet aktiivisesti myös kansainvälisessä toiminnassa jo 60-luvulta lähtien. Suunnittelutoiminta oli kärkijoukossa suomalaisen teollisuuden aloittaessa todellisen vientitoiminnan 70-luvulla. Kohdemaina olivat silloin erityisesti Lähi-Itä ja Neuvostoliitto. Kansainvälisen toiminnan merkitys on sen jälkeen jatkuvasti kasvanut ja on tänään merkittävä toiminnan painopistealue. Menneisyyden sijasta meidän on katsottava tulevaisuuteen. Muutokset maailmantalouden kehityksessä edellyttävät liiketoiminnalta uusia toimintamalleja ja myös uutta asennetta. Maamme elinkeinoelämä on kohdannut globalisaation haasteet täydessä mitassaan. Kansakunnan on etsittävä uusia menestysaloja. Suunnittelualalla on kaikki mahdollisuudet kasvaa merkittäväksi asiantuntijapalveluiden viejäksi. Tämä edellyttää kuitenkin kotimaisten asiakkaiden kanssa yhdessä toteutettuja kehityshankkeita kilpailukykyisten vientituotteiden luomiseksi, koulutusjärjestelmän tehostamista sekä maltillista kustannusten kehitystä. SKOL on strategiassaan sitoutunut vahvasti alan palvelutarjonnan kehittämiseen ja kartoittamaan tulevaisuuden trendejä ja niitä seuraavia muuttuvia asiakastarpeita. Toivomme, että myös sidosryhmämme, erityisesti koulutus ja palkansaajajärjestöt ovat valmiita osaltaan panostamaan kansainvälisen kilpailukyvyn kehitykseen. Mikäli hoidamme asiat oikein, voi suunnittelu- ja asiantuntijapalveluiden viennistä tulla maallemme uusi merkittävä kasvun lähde. Heikki Hornborg SKOLin puheenjohtaja Pääkirjoitus on lyhennelmä 60 v. -juhlapuheesta Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry PL 10 (Eteläranta 10) HELSINKI puhelin (09) SKOL Visio ISSN Päätoimittaja Timo Myllys Toimitus Sampsa Heilä, Lauri Seppänen Taitto Markus Janhonen Paino Forssan kirjapaino SKOLin hallitus 2012 Puheenjohtaja Kimmo Fischer Sito Varapuheenjohtajat Petri Laurikka A-Insinöörit Mika Laurilehto Deltamarin Jäsenet Jaakko Anttila LInk design & development Kari Harsunen SWECO Industry Pekka Metsi Granlund Markku Moilanen Ramboll Finland Sakari Oksanen Pöyry Finland Jani Saarinen Suomen Talokeskus Reijo Riekkola Saanio & Riekkola SKOLin toimisto Puhelinvaihde (09) Toimitusjohtaja Timo Myllys, puh Kehityspäällikkö Matti Kiiskinen, puh Toimisto Hilve Nurminen, puh Teknologiateollisuuden työsuhdepäivystys puh (09)

4 4 SKOL Visio Joulukuu 2011 Globaalia kilpailukykyä osaamisella Globaalissa taloudessa jalostusarvo syntyy entistä enemmän korkean tason asiantuntemuksesta ja palveluista. Teemalla Arvostettua asiantuntemusta SKOL 60 vuotta järjestetyn Konsulttipäivän katseet olivat suunnittelu- ja asiantuntijapalveluiden mahdollisuuksissa toimia tulevaisuuden uutena kasvavana vientituotteena. elinkeinoelämän sopeutuessa uuteen globaaliin järjestykseen, on suunnittelu-, ja asiantuntijapalveluilla sosiaalinen Maamme tilaus toimia uutena kasvavana vientituotteena, SKOLin puheenjohtaja Heikki Hornborg sanoi SKOLin Konsulttipäivän avauspuheenvuorossaan elokuun lopulla Helsingin Pörssitalossa. Hän muistutti, että SKOLin aloittaessa toimintansa 60 vuotta sitten suunnittelutoiminta tapahtui lähes yksinomaan valtioiden, kuntien ja yritysten omissa organisaatioissa. Sen jälkeen SKOL-yrityksillä on ollut keskeinen rooli suomalaisen yhteiskunnan, teollisuuden ja sen kansainvälisen kilpailukyvyn kehittämisessä maailman kärkimaiden joukkoon. Vuosikymmenten aikana yksityisten suunnittelu- ja asiantuntijapalveluiden kysyntä on kasvanut moninkertaiseksi, ja SKOL:sta on tullut keskeinen yhteiskunnallinen vaikuttaja, Hornborg sanoi. Hän korosti, että muutokset maailmantalouden kehityksessä edellyttävät liiketoiminnalta uusia toimintamalleja, mutta myös uutta asennetta. SKOL on strategiassaan sitoutunut vahvasti alan palvelutarjonnan ja maamme elinkeinoelämän kehittämiseen kartoittaen tulevaisuuden trendejä ja niitä seuraavia muuttuvia asiakastarpeita. Paranna tai kuole Vuorineuvos Jorma Eloranta oli Teknologiateollisuuden puheenjohtajana allekirjoittamassa SKOLin liittymistä Teknologiateollisuuden toi-

5 SKOL Visio Joulukuu SKOL on strategiassaan sitoutunut vahvasti alan palvelutarjonnan ja maamme elinkeinoelämän kehittämiseen kartoittaen tulevaisuuden trendejä ja niitä seuraavia muuttuvia asiakastarpeita. mialayhdistykseksi tämän vuoden alusta. Liittojen yhdistymisen pyrkimyksenä oli lisätä teknologiateollisuuden ja asiantuntijayritysten yhteistyömahdollisuuksia kehityshankkeissa ja parantaa molempien alojen asemia kansainvälisessä kilpailussa. Teknologiateollisuuden neuvotteluvoima erityisesti kotimaassa työllistyvien toimihenkilöiden osalta lisääntyi, ja liittymisprosessin aikana havaittiin synergioita oikeastaan kaikessa, mitä Teknologiateollisuus tekee, Eloranta sanoi. Hänen mukaansa globaalisti toimivilla teollisuusyrityksillä on kaksi vaihtoehtoa: paranna jatkuvasti kilpailukykyäsi tai kuole. Sen takia niiden on jatkuvasti panostettava uusiin tuottavuuttaan ja investointihyödykkeiden osalta asiakkaittensa tuottavuutta parantaviin innovaatioihin ja liiketoimintamalleihin. Myös suunnittelutoimistojen on kyettävä kehittymään ja kasvamaan yrityksinä kansainvälisesti. Ne ovat osa teollisuusyritysten kilpailukykyä, samaa ravintoketjua. Suunnittelun tuottavuuden jatkuva parantaminen vaatii uusia toimintamalleja ja tietoteknisiä ratkaisuja sekä suunnittelijoiden alueellista ja globaalia läsnäoloa, Eloranta sanoi. Suomalaisinsinöörille riittää tulevaisuudessakin töitä, mutta painopistettä on siirrettävä perinteisestä detaljisuunnittelusta suurempien suunnittelukokonaisuuksien hallintaan kustannustehokkaasti, ajasta ja paikasta riippumatta, Jorma Eloranta sanoi. Arvoa asiantuntemuksesta Etlatiedon toimitusjohtaja Pekka Ylä-Anttilan esitys käsitteli asiantuntijayritysten tulevaisuutta globaalissa kilpailussa. Hän toi esille maailmantalouden muutosten nopeuden ja Aasian väistämättömän nousun. Muun muassa Kiinan vahvan kasvun myötä Aasian teollisuustuotanto on noussut jo suuremmaksi kuin Euroopan ja Pohjois- Amerikan yhteensä. Kiinassa investointiaste eli kiinteiden investointien osuus bruttokansantuotteesta on noussut jo 45 prosenttiin ja jatkaa kasvuaan samaan aikaan kun Länsi-Euroopassa se on pudonnut alle 20 prosentin ja Pohjois-Amerikassa vielä alemmaksi, Ylä-Anttila sanoi. Kiinassa on myös jo eniten tutkijoita, vaikka Yhdysvallat johtaa edelleen tutkimus- ja kehitysmenoissa. Arvo syntyy nykyisin globaaleissa verkoissa, mutta se jää edelleen paljolti kehittyneisiin maihin verkkojensa portinvartijayrityksille ja toimihenkilöille. Esimerkiksi Nokian N95-matkapuhelimen verottomasta vähittäishinnasta vain kaksi prosenttia eli 11 euroa menee valmistukseen ja sekin Nokian Pekingin tehtaalle. Nokian sisäisiin tukitoimintoihin arvonlisäyksestä jää 31 prosenttia eli 169 euroa ja Nokian liikevoittoon 16 prosenttia. Kun vallalla olleen klusteriajattelun sijaan toiminnoille etsitään globaalisti parasta sijaintia ja esimerkiksi Kiinasta tulee maailman teollinen työpaja, Suomenkin on löydettävä tehtävärakenteiden muutos tuottavuuskasvun lähteeksi. Kehittyneissä maissa jalostusarvo syntyy entistä enemmän asiantuntijatyöstä ja palveluista, kun kansakunnat kilpailevat korkean jalostusarvon tehtävistä, Pekka Ylä-Anttila sanoi. Myönteisyyden voima Työpsykologi Mikael Saarisen esitys käsitteli tunteet huomioivan työelämän haasteita. Tunteet koetaan usein työympäristössä häiritsevinä, vaikeasti ymmärrettävinä ja hallittavina asioina. Tunneköyhässä työympäristössä vuorovaikutus on asiakeskeistä ja rationaalista, ja kiinnostus kohdistuu materiaalisiin, teknisiin ja ei-inhimillisiin asioihin, Saarinen sanoi. Tunteiden tukahduttaminen kuormittaa autonomista hermostoa aiheuttaen muun muassa kohonnutta verenpainetta, univaikeuksia, ahdistusta ja muistin heikkenemistä sekä erilaisia immunologisia sairauksia ja työkyvyn heikkenemistä. Esimiesten ja työyhteisön tunneosaamista voidaan kehittää valmennuksella niin, että työpaikalla välitetään ja koetaan enemmän myönteisiä tunteita ja henkilöstö kokee esimiesten johtamis- ja tunneosaamisen kohonneen. Myönteiset tunteet parantavat työviihtyvyyttä ja motivaatiota, edistävät luovaa ongelmanratkaisua laajentamalla kognitiivisia kykyjä, lisäävät henkilöstön sitoutumista ja vähentävät sairauspoissaoloja, Mikael Saarinen tiivisti. Moniosaamisen markkinat SKOL-yrittäjän näkemyksiä suunnittelualan tulevaisuudesta juhlavuoden konsulttipäivään toi Vahanen-yhtiöiden hallituksen puheenjohtaja Risto Vahanen. Hän on kasvattanut isoisänsä vuonna 1955 perustamasta insinööritoimistosta monialaisen palveluyritysryhmän, jossa työskentelee koti- ja ulkomailla noin 500 eri alojen asiantuntijaa. Jos kulutamme luonnonvaroja nykyistä vauhtia, tarvitsemme uuden maapallon 30 vuoden kuluttua. Samaan aikaan ilmastonmuutos etenee hyvin nopeasti. Tässä on suunnittelualalle todellinen tulevaisuuden haaste ja mahdollisuus, jonka ratkaisemiseen on tartuttava heti, Vahanen sanoi. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunnassa keskeisessä asemassa olevan rakennuskannan energiankulutusta pienennetään tehokkaimmin ilmatiiveyttä parantamalla. Risto Vahanen muistutti, että globaalien ongelmien ratkaisemiseen tarvittaville innovaatioille ja tehostamistoimenpiteille ovat avautuneet maailmanlaajuiset markkinat. Luoteis-Romaniassa 60 neliön kerrostaloasunnon lämmittämiseen kuluva kokonaisenergia on yli kaksinkertainen Helsingissä sijaitsevaan samankokoiseen asuntoon verrattuna, vaikka lämmityskausi on 3-4 kuukautta lyhyempi. Ero selittyy Romanian hataramman rakentamistavan lisäksi sillä, että energiahäviöt verkostossa ja energiantuotannossa ovat siellä huomattavasti suuremmat kuin asunnon lämmitykseen tarvittava energia. Konsulttipäivän lopuksi SKOLin toimitusjohtaja Timo Myllys esitti välähdyksiä 60 vuoden varrelta minkä jälkeen 60-vuotista taivaltaan juhliva SKOL sai yleisöltä ansaitut aplodit.

6 6 SKOL Visio Joulukuu 2011 Herrakerho SNIL ry korosti etiikkaa Suomen Neuvottelevien Insinöörien Liitto Finlands Konsulterande Ingeniörers Förbund syntyi kesäkuussa 1951, kun kuusi diplomiinsinööriä kokoontui yhdistyksen perustavaan kokoukseen Hotelli Klaus Kurkeen, Helsinkiin. Yksityisten suunnittelutoimistojen edustajat halusivat perustaa oman yhdistyksen muiden Pohjoismaiden mallin mukaisesti. SNIL vastusti voimakkaasti suunnittelun sisällyttämistä urakoitsijan työhön eli kokonaisvastuurakentamista. Liitto kirjelmöi Asuntosäätiölle, kun Rakennusliike Mattinen-Niemelän Tapiolan pohjoisen lähiön rakentamiseen oli sisällytetty suunnittelua. Neuvottelujen jälkeen menettelyä muutettiin. Yksityisten suunnittelijoiden rooli alkoi korostua sotien jälkeen. Suomella oli edessään valtava jälleenrakennuskausi ja sotakorvauksetkin oli maksettava. Teollisuus rakennutti ja rakensi omat kohteensa yleensä omatoimisesti. Niillä oli omat rakennusosastonsa arkkitehdeista, insinööreihin, kirvesmiehiin ja jopa sukeltajiin. Vaativissa suunnitteluhankkeissa erikoisosaamista haettiin kyllä ulkopuolisilta tahoilta kuten rakennesuunnittelijoilta. Korkeakouluinsinöörien käyttämä diplomi-insinöörin arvo virallistettiin sotien jälkeen, mutta näitä rakennusalan korkeakouluinsinöörejä oli varsin vähän. Vuosittain aloitti opiskelun teknillisen korkeakoulun rakennusosastolla vain viitisenkymmentä opiskelijaa. Valmistumisen jälkeen moni insinööri hakeutui kuntien ja kaupunkien virkamiehiksi ja harjoitti iltaisin vapaa-ajallaan firaabelisuunnittelua. Jotkut rekrytoitiin rakennusliikkeiden palvelukseen ja harvat perustivat oman suunnittelutoimiston. Ennen sotia perustettuja yksityisiä suunnittelutoimistoja toimi sotien jälkeen vain muutama ja ne olivat yhden käden sormilla laskettavissa. Näistäkin vanhin, vuonna 1911 perustettu Ekono oli kaupunkien ja teollisuuden omistama yhtiö. Sotien jälkeen suunnittelutoimistoja perustettiin sitten enemmän ja useimmat niistä olivat perustajien ja/tai toimivan johdon omistuksessa. Tuolloin nähtiin tärkeänä eettisenä ohjenuorana, että suunnitte- Magnus Malmberg osallistui FIDICin kongresseihin yli 20 kertaa. Kuvassa oikealla naurava Malmberg toimii tarjoilijana Washingtonin kogresissa vuonna 1967.

7 SKOL Visio Joulukuu SNILin puheenjohtajina toimivat Verner Jaatinen , Gunnar Lax , Magnus Malmberg , Kaarlo Amberla ja Risto Mäenpää Alakuvassa suunnittelua vuonna 1960 Insinööritoimisto Olof Granlundin toimistossa. Edessä suunnitelmia laatii Veli Patrikainen ja taustalla mm. Ralf Dyhr ja Martti Remes. lija vastasi suunnitelmistaan vaikka koko omaisuudellaan. SNILin perustavan kokouksen puheenjohtajana toimi Verner Jaatinen ja sihteerinä Viljo Kuuskoski, joka muutamaa vuotta myöhemmin siirtyi Teknillisen korkeakoulun huoneenrakennustekniikan professoriksi. Muut perustajajäsenet olivat Kurt Hanson, Holger Holmberg, Gunnar Lax ja Paavo Simula. Todettakoon, että järjestön lyhenne SNIL otettiin käyttöön vuonna 1956 liiton vuosikertomuksessa ja sana Ingeniörers muuttui muotoon Ingenjörers. Liiton jäsenyyskynnystä pidettiin tarkoituksella korkealla ja hakijoilta edellytettiin viiden vuoden neuvottelevan insinööritoiminnan itsenäistä harjoittamista. Liiton jäsenyydestä rajattiin pois virkamiesinsinöörien neuvotteleva toiminta. Sen sijaan ristiriitaa ei nähty korkeakouluprofessorien opetustyön ja heidän oman suunnittelutoimistojen välisessä toiminnassa. Suunnittelija nähtiin nimenomaan rakennuttajan luottomiehenä, joten vastaavasti urakoitsijan valitsemat suunnittelijat eivät voineet toimia yhtä tehokkaasti rakennuttajan valvomina suunnittelijoina. Liiton toimintaohjeiden mukaan sen jäsenet edustivat alansa korkeinta ammattitaitoa ja pitkäaikaista kokemusta. Tiukkojen jäsenyysehtojen vuoksi liiton jäsenyys oli suljettu osakeyhtiömuotoisten toimistojen suunnittelijoilta kuten esimerkiksi Ekonon konsulteilta. Kymmenen vuotta perustamisensa jälkeen vuonna 1961 SNIL hyväksyi kolme Maa ja Vesi Oy:n suunnittelijaa jäsenikseen. Jäsenyysvaatimuksista nousi kuitenkin ylipääsemätön este SNILin kehittämiselle, sillä liiton sääntöihin lisättiin vuonna 1965 kohta. Tämän mukaan liiton jäsenen ei tule ottaa vastaan sellaisia asiantuntijatehtäviä, joiden suorittamiseen hän ei omaa riittävää asiantuntijan pätevyyttä ja joita vastaavia toimialoja hän ei liitossa edusta. SNILin sääntöihin lisätty kohta oli suunnattu suoraan osakeyhtiömuotoisten toimistojen konsulteille. Kun lisäksi joidenkin suunnittelijoiden jäsenanomuksien käsittelyä oli viivytetty useita kuukausia, Maa ja Veden jäsenet erosivat SNILin jäsenyydestä. Osakeyhtiömuotoisten toimistojen mitta alkoi muutenkin täyttyä SNILin toimintaan, sillä liitto ei pystynyt uusiutumaan konsulttialan ja yhteiskunnan kehityksen myötä. Herrakerho piti kuitenkin sitkeästi kiinni perisaatteistaan, vaikka sen jäsenkunta edusti vain pientä osaa suunnittelijakunnasta. SNILin jäsenmäärä kasvoi vähitellen ja esimerkiksi vuonna 1953 liiton jäsenistö koostui 18 suunnittelijasta, joista 15 edusti rakennustekniikkaa, yksi sähkötekniikka ja kaksi lämpö-, ilmanvaihto- ja terveystekniikkaa. Vuonna 1962 liittoon kuului yhteensä 50 jäsentä ja vuoden 1968 lopussa 88 jäsentä. Kansainvälistä yhteistyötä Suomen pohjoismaisilla naapureilla oli pitkät perinteet kansainvälisestä yhteistyöstä. Tanskaan oli perustettu neuvottelevien insinöörien liitto jo 1800-luvulla, Ruotsiin 1910 ja Norjaan Alan kansainvälinen järjestö perustettiin vuonna 1913 ja se sai nimekseen FIDIC eli Fédération International des IngenieursConseils tai englanniksi International Federation of Consulting Engineers. Suomi liittyi järjestön jäseneksi vuonna 1953 ja järjestön kymmenes jäsenmaa. Ensimmäisen kerran suomalaiset osallistuivat Lontoossa vuonna 1965 järjestettyyn FIDICin kokoukseen. SNILin edustajana Lontoosa oli Magnus Malmberg, joka yhtäjaksoisesti edusti liittoaan kansainvälisillä foorumeilla aina vuoteen Tuohon ajanjaksoon sisältyy Malmbergille myönnetty FIDICin hallituspaikka vuosina , mikä onkin tähän asti ainut suomalaisille myönnetty FIDICin hallituspaikka. Malmbergin katsotaankin juosseen Suomen FIDICin maailmankartalle. Hänet kutsuttiinkin ansioistaan SNILin kunniajäseneksi vuonna Suomalaiset saivat kunnian järjestää FIDICin kokouksen kesäkuussa 1962 Helsingissä. Kokoukseen osallistui 29 virallista edustajaa 15 maasta, mutta seuralaisineen kongressivieraiden määrä nousi 152 henkilöön. Kokousjärjestelyjen valmistelut olivat kestänet parisen vuotta, onnistuivat hyvin ja kongressi sai runsaasti julkisuutta radiossa, televisiossa ja lehdistössä. Joskin FIDICin toiminta tapahtui sääntöjen ja paragrafien mukaan, pohjoismainen yhteistyö perustui henkilötuntemukseen. Kun Suomessa järjestettiin Pohjoismaiset Rakennuspäivät vuonna 1955, tänne saapui pohjoismaisia neuvottelevia insinöörejä seuralaisineen, joille järjestettiin vastaanotto Ravintola Laulumiehissä. Pohjoismaiden järjestöjen säännöllinen kanssakäyminen vakiintui vuodesta 1962 lähtien. Kolme vuotta myöhemmin yhteistyöjärjestö otti nimekseen Rinord, joskaan sitä ei rekisteröity ja toiminta siis säilyi vapaamuotoisena. Vuonna 1968 islantilaiset edustajat saapuivat ensimmäistä kertaa tuolloin Suomessa järjestettyyn kokoukseen pohtimaan eettisten sääntöjen ja riippumattomuus-käsitteen yhdenmukaistamista.

8 8 SKOL Visio Joulukuu 2011 Yritysjärjestöstä työmarkkinatoimintaan Vuoden 1967 lokakuussa perustettiin yrityspohjainen Suomen Konsulttitoimistojen Liitto SKOL. Sitä olivat perustamassa Kunnallistekniikka Oy:stä Kalevi Eranti ja Pentti Murole, Maa ja Vesi Oy:stä Uki Rausti, Antti Natukka ja Ilmari Nikander sekä Viatek Oy:stä Ilmari Häyrinen, Jussi Hakala ja Erkki Kaijala. Loppuvuoden kuluessa liitto sai kaksi uutta jäsentoimistoa, kun Erkki Juvan ja Esko Polton toimistot liittyivät SKOLin jäseniksi. SKOLin perustaminen oli yhtiömuotoisten toimistojen vastaveto henkilöjäsenyyteen painottuvalle SNILille. Tästä huolimatta ja konsulttien onneksi liitot perustivat vielä vuoden 1967 aikana kaksihenkiset yhteistyöryhmät etsimään yhteistyömuotoja toimintojen kehittämiseksi. Neuvottelijat kokoontuivat peräti 15 kertaa, minkä kuluessa liitoille laadittiin uudet säännöt. Tämä tarkoitti kummankin liiton pakollista jäsenyyttä kuten henkilöjäsenyyttä SNILissä ja yhteisöjäsenyyttä SKOLissa. Yhteistyö lujittui, kun liitoille valittiin yhteinen vaalitoimikunta. Marraskuussa 1968 liitot pitivät kumpikin ensin omat syyskokouksensa Tekniska Föreningenin huoneistossa. Liitot hyväksyivät ensin uudet sääntönsä ja vaalitoimikunnan ehdotuksen yhteiseksi hallitukseksi. Tämän jälkeen kokoustilojen väliverho vedettiin sivuun ja tilaisuus jatkui SKOLin ja SNILin yhteisellä kokouksella. Liittojen talkoohenkinen toiminta oli pian tullut tiensä päähän. Niinpä vuoden 1969 huhtikuussa kummankin liiton toimitusjohtajana aloitti diplomi-insinööri Vesa Rintamäki, jonka tehtävät laajenivat vielä saman vuoden lopulla. Tällöin hän sai hoitaakseen myös Liikkeenjohdon Konsulttien toimitusjohtajan tehtävät. SKOL ja SNIL laativat kyllä omat toimintakertomuksensa, mutta toimintaa oli useissa tapauksessa hyvin vaikea erottaa joko SKOLin tai SNILin toiminnaksi, kuten SNILin toimintakertomuksessa todettiin. Liittojen läheinen ja kiinteä toiminta nosti kummankin liiton jäsenmäärät nousuun. SNILin jäsenmäärä oli 88 jäsentä vuoden 1968 lopussa. Vuoden kuluttua liitossa oli jo 162 henkilöjäsentä eli kasvua oli lähes 90 prosenttia. Vastaavasti SKOLin jäsentoimistojen määrä oli yhdeksän vuoden 1968 lopussa. Seuraavan vuoden lopussa SKOLin jäsenmäärä oli kasvanut 76 toimistoon. Joskin SKOLin ja SNILin toiminta oli määrällisesti vireää, se kaipasi selkeyttämistä. Yksi tällainen aihepiiri oli suunnittelujärjestöjen välisten neuvottelujen aloittaminen, mikä tarkoitti konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen laatimista. Ensimmäinen versio valmistui jo vuoden 1969 lopulla, varsinaiset neuvottelut käynnistyivät lausuntojen pyytämisten jälkeen marraskuussa Seuraavan vuoden joulukuussa SKOLin/ SNILin hallitus hyväksyi sopimusehdot ja lomakkeen. Konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen KSE 72:n painatus jäi vuoden 1972 puolelle ja ne levisivät varsin pian laajaan käyttöön. SKOL myi ensin sopimusehtoja itse, mutta julkaisuoikeudet luovutettiin syksyllä 1972 Rakennustietosäätiölle, joka laati niistä RT-kortin ja sopimusehdot käännettiin sekä ruotsiksi että englanniksi. Kumpaakin liittoa olivat puhuttaneet eettiset kysymykset koko niiden toiminnan ajan. Vuoden 1971 sääntömääräisissä vuosikokouksissa sekä SKOL että SNIL hyväksyivät sääntöihinsä muutoksia sekä eettiset säännöt. Nämä eettiset säännöt oli laadittu niin kaukokatseisesti, että ne ovat käytössä edelleenkin. Työsuhdeasiat pintaan SKOLin jäsentoimistot joutuivat vastaamaan työnantajavelvoitteistaan, mutta SKOL ei ollut työnantajajärjestö. Liitosta oli otettu vuosien saatossa yhteyttä Suomen Työnantajain Keskusliittoon STKhon erilaisissa työehtosopimusasioissa. SKOLin toimistosta annettiin sitten ohjeita jäsentoimistoille, jotka noudattivat työehtoasioissa paljolti teollisuuden toimihenkilösopimusta. Työehtosopimusasioiden järjestäminen edellytti SKOLin ja SNILin suhteiden

9 SKOL Visio Joulukuu SKOLin perustavan kokouksen osanottajat vasemmalta Jussi Hakala, Kalevi Eranti, Pentti Murole, Ilmari Nikander, Antti Natukka, Erkki Kaijala ja Uki Rausti. Kuvan otti perustavaan kokoukseen osallistunut Ilmari Häyrinen. SKOL ja SNIL ryhtyivät 1972 julkaisemaan yhteistä Konsultti-lehteä. Ensimmäisessä numerossa Antti Natukka kirjoitti konsulttitoiminnan yleisistä sopimusasiakirjojen laadintatyöstä. KSE 72 -sopimusehdot otettiin sittemmin laajasti käyttöön. Konsultti-lehti muuttui vuonna 1974 SKOLin tiedotusjulkaisuksi, kun SNILin nimi jäi lehdestä pois. Saara Klemola uudelleen arviointia ja mm. SNIL-sidonnaisuuden katkaisemista. Niin ikään oli arvioitava henkilöjärjestön asemaa, konsulttien auktorisointia tai rekisteröintiä. Tämä edellytti kaikkinensa liittojen sääntöjen muuttamista ja tarkistamista. Tämä tapahtui sitten alkuvuonna 1973, kun liittojen sääntömuutokset vahvistettiin. Uudet säännöt vahvistivat yrityspohjaisen SKOLin asemaa ja aikaisempi SKOL/SNIL-pakkosidonnaisuus poistettiin. Pakkosidonnaisuuden poistamisesta huolimatta pätevyysvaatimuksista ei tingitty, sillä johtavien konsulttien oli edelleen täytettävä SNILin vaatimukset. SKOLin sääntöjen merkittävin muutos koski kohtaa, sillä liiton tarkoituksena oli valvoa jäsenten etua työsuhteissa. Edessä oli siis liittyminen johonkin työmarkkinajärjestöön. Ratkaisevaksi virstanpylvääksi muodostui marraskuussa 1973 Hotelli Kalastajatorpalla pidetty syyskokous. Yksimielisiä oltiin liittymisestä Suomen Työnantajain Keskusliittoon STKhon. Keskustelua riitti sen sijaan liittymisen ajankohdasta. Äänestysten jälkeen liittymistä päätettiin hakea vuoden 1975 aikana hallituksen päättämänä ajankohtana. Keväällä 1974 työmarkkinatilanne muuttui kuitenkin varsin nopeasti. Kysymyksessä oli näet yhden SAK-laisen työmarkkinajärjestön nurkanvaltausyritys. STK vastusti puolestaan jyrkästi erillissopimusten tekemistä, mikä olisi tarkoittanut yritysten erottamista SKOLin jäsenyydestä, kun SKOLin jäsenyys STKssa alkaisi vuoden 1975 alusta. Koukeroinen työmarkkinatilanne johti syyskuussa 1974 toimihenkilölakkoon SKOLin kahdessa jäsentoimistossa ja lakonuhkaan yhdessä toimistossa. Tässä tilanteessa SKOLin hallitus päätti aikaistaa liittymistään STKhon. Kolme viikkoa kestänyt sitkeä lakko päättyi syyskuun loppupuolella ja SKOLin toimistoissa ryhdyttiin noudattamaan pelkästään toimihenkilösopimusta. SKOLin toiminnan laajeneminen työnantajaliitoksi olikin liiton historian merkittävimpiä tapahtumia. Toinen vaihtoehto olisi näet ollut erillisen työnantajaliiton perustaminen konsulttien etujärjestöksi. Kun SKOLin asema työmarkkinakentässä oli saatettu järjestetyksi, tilanne säilyi vakaana seuraavina vuosina. Tosin toimistojen järjestäytyneet konttoritoimihenkilöt lakkoilivat vuonna 1980 toista kuukautta, mutta sillä ei ollut SKOLin kentässä sanottavaa vaikutusta, liiton vuoden 1980 toimintakertomuksessa todettiin. Sen sijaan suuri vaikutus oli vuonna 1977 valmistuneella Konsulttitalolla, Tapiolan Pohjantiellä, jonne SKOL muutti omiin tiloihin Kasarminkadun vuokratiloista. SKOL harjoitti perustamisestaan lähtien yhteistyötä rakennus- ja suunnittelualan muiden järjestöjen kanssa. Kuvassa Suomen Arkkitehtiliiton puheenjohtaja Veli Paatela ojentaa liikevaihtoverolain lausuntoa valtiovarainministeri Eino Rauniolle lokakuussa Muut SAFAn edustajat olivat pääsihteeri Kari Järnefelt sekä liiton toimitusjohtaja Jarmo Kosonen. SKOL/SNILin edustajina kuvassa vasemmalla Vesa Rintamäki sekä neljäs vasemmalta Erkki Juva.

10 10 SKOL Visio Joulukuu 2011 Strategioista lamaan uuteen nousuun Suunnittelualalla 1980-lukua voisi luonnehtia kasvun, viennin ja kiinteistöbusineksen vuosikymmeneksi. Jotkut toimistot pyrkivät kasvamaan yritysostojen avulla täyden palvelun suunnittelun tavarataloiksi. Valtakunnallisuus, pörssipuuhastelu ja omien toimitilojen rakennuttaminen oli kannattavampaa kuin yritysten ydintoimintojen kehittäminen. Kun lisäksi lainarahaa, kotimaista tai valuuttalainaa oli helposti saatavilla, vauhtisokeus hämärsi monen yritysjohtajan ajatukset. SKOL oli neuvotellut kaupunkija kunnallisjärjestöjen kanssa mm. sopimusehdoista ja hankintamenettelystä. Lisäksi oli julkaistu suunnittelun teemanumeroita 1970-luvulla. Vuosikymmenen lopulla perustetusta Suomen Rakennuttajaliitosta muodostui SKOLin luonnollinen ja vuosien myötä vahvistuva neuvottelukumppani. SKOLin sisälle perustettiin asiantuntijoista koostuvat ensimmäiset toimialaryhmät vuonna 1978 ja myöhemmin niitä perustettiin lisää kattamaan suunnittelun koko kentän. Yhteistyön tuloksena eri aloille laadittiin tehtäväluetteloita, taksapalkkioita ja velotusperusteita. Ulkoisen näkyvyyden lisäämiseksi ja sisäisen tiedon tehostamiseksi SKOL kustansi 1980-luvun puolivälissä kolmena vuotena Konsultti-lehteä. Samanlaista tiedotustoimintaa oli kyllä ollut jo 1970-luvullakin, mutta nyt lehden toimittamisesta vastasivat ulkopuoliset rakennusalan ammattitoimittajat, Uusi Suomi Oy:n Rakennus-Suomen yksikkö. Lehden kustantaminen muodostui liitolle liian kalliiksi, joten se lopetettiin. Sen sijaan liitossa aloitettiin loppuvuodesta 1986 uuden strategian laatiminen hallituksen päätöksen mukaisesti. Näkemyserot johtivat toimitusjohtaja Vesa Rintamäen eronpyyntöön tammikuussa 1987, vt. toimitusjohtajaksi nimettiin liiton lakimies Pertti Kinni ja uudeksi vetäjäksi valittiin diplomi-insinööri Timo Myllys. Hän aloitti tehtävässään liiton 20-vuotisjuhlapäivänä lokakuussa Uusi toimitusjohtaja laati ehdotuksen uudeksi strategiaksi, jota hallitus viimeisteli ja vahvisti sen huhtikuussa 1988 pitämässään kokouksessa. Vuosikymmenen loppuun ajoittui myös muutos kansainvälisten suhteiden hoidosta. Suomen Neuvottelevien Insinöörien Liitto SNIL oli muuttanut vuonna 1985 nimensä Suomen Konsulttiyhdistykseksi. Liitto oli perinteisesti hoitanut FIDICin jäsenenä konsulttien kansanvälisiä suhteita, mutta suhteiden hoito oli muodostunut pienelle liitolle kalliiksi. FIDIC oli alun perin henkilöjärjestöjen yhteenliittymä ja siihen saattoi kuulua vain yksi järjestö kustakin maasta. Kun FIDIC muutti sääntöjään, tämä mahdollisti SKOLin jäsenyyden. Vuoden 1989 kuluessa sitten SNIL luopui FIDICin jäsenyydestä SKOLin hyväksi, jonka jäsenyys alkoi seuraavana vuoden alusta. Huipulta lamaan SKOLin jäsenyritysten laskutus kasvoi vielä vuonna 1990 hieman eli 3,7 miljardiin markkaan, mutta vientilaskutus oli jo kääntynyt pienoiseen laskuun, 700 miljoonaan markkaan. Liiton jäsentoimistojen määrä oli vuoden lopussa 231 jäsenyritystä ja nämä työllistivät noin henkilöä. Marraskuussa 1990 pidetyn vuosikokouksen yhteydessä järjestettiin suhdanneseminaari. Se oli menestys, sillä siihen osallistui 90 henkilöä pohtimaan seminaarin aihetta Mikä lama? Seuraavina vuosina ei enää kyselty lamasta, sillä se oli totisinta totta. Laman pohjalla vuonna 1993 jäsenyritysten laskutus oli romahtanut 1,8 miljardiin markkaa eli runsaat 50 prosenttia. Vastaavasti yritysten henkilöstö oli supistunut noin henkilöön. SKOLin jäsenmaksutulot olivat vielä vuonna 1991 runsaat 5,2 miljoonaa markkaa ja kaksi vuotta myöhemmin hieman yli 3,0 miljoonaa markkaa. Tuon hetkistä epävarmuutta kuvastaa sekin, että liiton tilinpäätökseen oli sisällytetty kirjattuja tai kirjaamattomia jäsenmaksusaatavia summa, joka vastasi lähes viisi prosenttia liiton jäsenmaksutuloista. Konkurssiviikate harvensi rajusti rakennusalaa. Vuosina konkurssiin ajautui vuosittain tuhatkunta yritystä. Konsulttialalla SKOLin jäsenmäärä oli 231 toimistoa vuonna 1990 ja laman pohjalla vuonna 1993 määrä oli 192 toimistoa. Konkurssiin oli ajautunut 28 toimistoa, jotka olivat työllistäneet noin henkilöä. Konsulttialan ominaispiirteitä kuitenkin oli, että monessa tapauksessa konkurssiin ajautuneen yrityksen tuhkasta nousi uusi tai uusia toimistoja. Konsulttialan myllerrystä kuvaa vuosi 1993, jolloin SKOLin jäsentoimistoista 13 ajautui konkurssiin, uusia jäseniä

11 SKOL Visio Joulukuu Huumori otettiin avuksi vuonna 1982 valmistuneessa konsultin valintaa koskevassa esitelehtisessä. Takasivulla muistutetaan, että Paras suositus on tyytyväinen asiakas. SKOLin hallitus piti kokouk sensa tammikuussa 1990, jolloin paikalla oli myös vanhan hallituksen kaksi jäsentä. Kokoukseen osallistuneet vasemmalta Timo Myllys, Ari Elo, Tapio Aalto, Erkki Jännes, puheenjohtaja Kalle Vartola, Tuomo Nevalainen, Kari Stadigh, Tapani Tuisku, Aarne Hollmen, Sointu Rajakallio ja Jaakko Järvinen. hyväksyttiin 28 toimistoa ja liitosta erosi 44 toimistoa. Alan muutosten rajuutta kuvastaa, että tuolloin yksi yritys Jaakko Pöyry-yhtiöt työllisti kolmanneksen SKOLin jäsentoimistojen koko henkilöstöstä. Sen osuus suunnitteluviennistä oli kolme neljäsosaa ja kansainvälisistä toiminnoista yli 90 prosenttia. Lama ei harventanut pelkästään yrityskenttää, vaan muutti järjestörakenteita ja heilutti koko Suomen talouselämää. Yksi muutos oli Suomen Työnantajain Keskusliiton STKn ja Teollisuuden Keskusliiton TKLn yhdentyminen vuoden 1993 alusta lukien. Uuden keskusliiton nimeksi tuli Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto. SKOLissa oli tarkasteltu ja punnittu suhtautumista uuteen keskusliittoon ja marraskuussa 1992 pidetyssä syyskokouksessa päätettiin erota uudesta keskusliitosta vuoden 1993 heinäkuun alusta lukien. Päätös kuvasti tuon ajan epävarmuutta, jolloin yritysten henkilöstöstä 40 prosenttia oli kokonaan tai osa-aikaisesti lomautettuna. Todettakoon, että tuo päätös eroamisesta peruttiin keväällä 1993 pidetyssä SKOLin ylimääräisessä kokouksessa ennen, kun ero ei ollut ehtinyt astua edes voimaan. Laman pohjalta noustiin kuitenkin, mutta hitaasti. Uutta ilmettä SKOL sai vuosikymmenen puolivälissä nimen muutoksesta. Nimikilpailun jälkeen nimeksi päätettiin Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL. Samana vuonna valmistuivat myös vuosia työstetyt konsulttialan yleiset sopimusehdot KSE Ne käännettiin ruotsiksi ja englanniksi ja myöhemmin venäjäksi. Liiton merkitys työnantajaosapuolena korostui, kun se neuvotteli vuosikymmenen puolivälissä kaikille toimihenkilöryhmille omat työehtosopimukset. Näiden joukossa oli Ylempien Toimihenkilöiden YTNn kanssa maaliskuussa 1995 allekirjoitettu työehtosopimus. Tämä oli sinänsä merkittävä tapahtuma, koska se oli toinen YTN-sopimus Teollisuuden ja Työnantajain TTn piirissä neuvoteltu sopimus metalliteollisuuden ylempien toimihenkilöiden sopimuksen jälkeen. Vuosikymmenen viimeisiä vuosia voidaan luonnehtia kasvun vuosiksi. SKOLin jäsentoimistojen määrä nousi liki 250 toimistoon, joiden palveluksessa oli henkilöä. Vuonna 1999 niin henkilöstö kuin laskutuskin kasvoivat viitisen prosenttia. Kokonaislaskutukseksi muodostui 605 miljoonaa euroa, josta vientilaskutuksen osuus oli 235 miljoonaa euroa eli 39 prosenttia. Tämä oli liiton historian korkein vientilaskutuksen osuus kokonaislaskutuksesta.

12 12 SKOL Visio Joulukuu 2010 Viennin keihäänkärkinä Sotien jälkeen suomalaista konsulttiosaamista ja insinööritaitoa tarvittiin Imatran Voiman vesivoimalahankkeissa Neuvostoliitossa. Saksalaisten räjäyttämä Jäniskosken voimala rakennettiin uudestaan 1940-luvun lopulla ja seuraavalla vuosikymmenellä toteutettiin Rajakosken ja Kaitakosken voimalat. Kaksi kertaa Imatrankosken voimalaa suurempi Ylä- Tuloman rakentaminen ajoittui sitten 1960-luvulle. Suomalaiskonsultit suunnittelivat luvulla useita julkisia rakennuksia arabimaihin. Yläkuvassa islamilaisen tradition mukaan suunniteltu naisopiskelijoiden korkeakoulu Saudi-Arabian Dammamiin. Vuonna 1979 suunnittelutoimistojen vientiyhteenliittymä Devecon sai Libyasta asukkaan kaupungin suunnitteluprojektin. Kaupungin toteuttamisen arvioitiin maksavan 13 miljardia markkaa, josta suunnittelun osuus olisi 110 miljoonaa markkaa. Kaupungista toteutettiin osa ja sekin vaurioitui Libyan edesmenneen johtajan Muammar Gaddafin ja hänet myöhemmin syrjäyttäneen kapinallisten välisissä taisteluissa.

13 SKOL Visio Joulukuu SKOL teki Suomen Ulkomaankauppaliiton kanssa useana vuonna vientiesitteitä. Ensimmäisessä esitteessä liiton 22 jäsentoimistoa esittelivät toimintaansa sekä vientikohteitaan. Konsulttiviennin laskutus toipui suhteellisen nopeasti 1990-luvun lamavuosista. Vuonna 1996 vientilaskutus oli jo noin 900 miljoonaa markkaa. Suomalaisen suunnitteluviennin uranuurtajia oli diplomiinsinööri Kaarlo Amperla, joka osallistui Portugalissa metsäteollisuusprojektiin 1950-luvulla. Seuraavalla vuosikymmenellä hänen toimistonsa suunnitteli Saudi- Arabiaan myllyprojektia. Rakennuttajan edellyttämä vastuuvakuutus jouduttiin tuolloin ottamaan Lloydsilta, koska suomalaiset vakuutusyhtiöt eivät tuolloin edes tunteneet suunnittelijoille myönnettäviä vastuuvakuutuksia. Maailmanpankin rahoittamissa Suomen moottoritiehankkeissa 1960-luvulla, suunnittelijat joutuivat opettelemaan kansainvälistä käytäntöä. Seuraavalla vuosikymmenellä suuret rajaprojektit Svetogorsk, Kostamus ja Pääjärvi sekä myöhemmin Viipuri ja Tallinna työllistivät suunnittelun koko kirjon arkkitehtisuunnittelusta, rakenne-, prosessi- ja geosuunnitteluun. Suuret rajaprojektit olivat valtiovallan ylimmän johdon suojeluksessa ja niistä sovittiin Suomen ja Neuvostoliiton välisen kaupan tavaranvaihtopöytäkirjoissa. Vuoden 1975 energiakriisi koetteli Suomen talouselämää, sillä seurauksena oli taantuma. Toisaalta kriisi avasi mahdollisuuksia vientiin rikastuneisiin öljyntuottajamaihin Lähi-idässä ja Afrikassa. Konsulttien vientilaskutus oli tuolloin 62 miljoonaa markkaa, mikä tarkoitti lähes 18 prosenttia konsulttien 348 miljoonan kokonaislaskutuksesta. Todettakoon, että vientilaskutus oli kasvanut edellisestä vuodesta 55 prosenttia. SKOL teki tuolloin hartiavoimin töitä viennin edistämiseksi. Vuonna 1976 liitto teki Konsultti-lehden 22-sivuisen vientinumeron. Lehti luovutettiin erikseen ulkoministerille ja valtiovarainministerille. Seuraavana vuonna liiton edustaja kelpuutettiin ensimmäistä kertaa valtuuskunnan virallisena edustajana osallistumaan Suomen ja Iranin välisiin TTT-yhteistyöneuvotteluihin. Todettakoon, että maaliskuussa 1977 suomalaiset olivat saaneet Teheranista 630 miljoonan markan vientiurakan. Siihen asti suurin yksittäinen urakka käsitti 63 viisitoistakerroksista asuinkerrostaloa shaahin henkivartiokaartille. Seuraavina vuosina SKOLin edustajat pääsivät Suomen ja Egyptin, Irakin sekä Saudi-Arabian TTT-sekakomissiokokouksiin. Viennin kasvaessa ryhdyttiin järjestämään rakennus- ja suunnitteluviennin RSV-kursseja Teknillisen korkeakoulun yhdyskuntatekniikan osastolla. Ensimmäinen kurssi järjestettiin vuonna 1978 ja viimeinen kymmenes Kaikkiaan koulutettiin kolmisensataa henkilöä. Nuo kurssit olivat varsin suosittuja, sillä tulijoita oli yleensä enemmän kuin mitä kursseille mahtui. Joskin Irakin ja Iranin vuonna 1981 alkanut pitkä sota keskeytti viennin noihin maihin, viennille löytyi muita kohteita. Vuosikymmenen loppupuolella 1988 SKOL teki esimerkiksi ulkomaankauppaliiton kanssa vientiesitteen, jonka toimittamiseen osallistui liiton 22 jäsentoimistoa. Liiton jäsenyritysten vientilaskutus kasvoikin tuolloin 27 prosenttia 650 miljoonaan markkaan. Tämä oli lähes neljännes liiton jäsentoimistojen kokonaislaskutuksesta. Tilauskannan perusteella usko viennin kasvuun näytti vain jatkuvan. Vuoden 1989 alussa SKOLin jäsentoimistoilla oli 41 tytäryhtiötä tai aluekonttoria ulkomailla. Näistä peräti kymmenkunta oli perustettu vuoden 1988 aikana. Vielä 1989 vientilaskutus kasvoi 750 miljoonaan markkaan, mutta kasvu oli hidastunut 15 prosenttiin. Tuolloin oltiin kasvu huipulla, mistä ajauduttiin syöksykierteeseen. Konsulttiala kansainvälistyi Lamavuosina, 1990-luvun alkuvuosina konsulttiyritykset kävivät eloonjäämistaisteluaan. Tässä vaiheessa ulkomaiset suuret konsulttialan monialayritykset rantautuivat Suomeen ostamalla paikallisia yrityksiä. Näin kävi esimerkiksi Viatekin, kun yritys oli ensin päässyt jaloilleen rahoittajien myötävaikutuksella. Ruotsalainen Scandiaconsult osti lokakuussa 1995 suomalaisyrityksen, jonka nimeksi tuli SCC Viatek. Ruotsalaisomisteinen SCC Viatek sai suhteellisen vapaat kädet toimia kotimaassaan. Laajentuminen ja kasvu jatkui yritysostoin ja johtamista kehitettiin. Yritysjärjestelyt kuitenkin jatkuivat edelleen, kun tanskalainen Ramboll-säätiö osti Scandiacosnultin ulos Tukholman pörssistä. Samassa yhteydessä Viatek siirtyi tanskalaisomistukseen huhtikuussa 2003, jolloin yrityksen uudeksi nimeksi muotoutui Ramboll Finland. Näin Viatekista oli tullut osa maailmanlaajuista konsernia, jossa työskenteli kaikkiaan henkilöä 70 eri toimipaikassa ympäri maailmaa vuonna Suomessa konserni työllisti tuolloin henkilöä. Toinen ruotsalaisomisteinen Sweco Finland työllisti 900 henkilöä ja muualla maailmalla henkilöä. Englantilainen WSP Finland työllisti Suomessa 350 henkilöä, kun valtaosa konsernin henkilöstöstä eli henkilöä työskenteli muualla maailmalla. Muita ulkomaisia Suomessa toimivia suunnitteluyhtiöitä ovat ruotsalaiset Chematur, Hifab ja ÅF-Prima, tanskalainen Niras, saksalainen Dekra ja Environ sekä kanadalainen Golder. Jotkut suomalaisyritykset ovat vastaavasti levittäytyneet ulkomaille. Maailmanlaajuisestikin tunnetuin Pöyry Group työllisti vuonna 2009 Suomessa ja muualla maailmalla henkilöä eli yhteensä noin henkilöä. Toinen suuri suomalaisomisteinen Etteplan työllisti sekä Suomessa että ulkomailla henkilöä eli yhteensä henkilöä. Finnmapin henkilöstöstä satakunta työskenteli ulkomailla vuonna Kaikkiaan SKOLin jäsentoimistojen ja yritysryhmien palveluksessa oli lähes henkilöä vuonna Muualla maailmalla nämä suunnittelukonsernit työllistivät noin henkilöä eli kysymyksessä oli kaikkiaan noin suunnittelijan ja konsultin korkeasti koulutettu henkilöstöryhmä, mikä kuvaa niin Suomen kuin muun maailman suunnittelu- ja konsulttialan kansainvälistymistä.

14 14 SKOL Visio Joulukuu 2011 Euroaikaan ja Etelärantaan Uuden vuosituhannen alkaessa SKOLille ryhdyttiin luomaan pitkäjänteistä visiota, missiota, strategiaa. Tähän asti oli perinteisesti toimittu toimintasuunnitelmien mukaisesti pääsääntöisesti vuoden periodilla. Uudessa mallissa periodia pidennettiin kolmeen, neljään vuoteen. Liiton strategiatyöskentelyssä luotiin ensin strategiset peruslinjat ja visio: SKOL-yritykset olivat asiantuntijoina ja ratkaisujen tuottajina korvaamaton osa asiakkaan arvoketjua. Liiton ja jäsenistön näkyvyyttä lisättiin yhtäältä jäsenluettelon laajennetulla jakelulla. Toisaalta ryhdyttiin julkaisemaan jäsenistölle ja sidosryhmille suunnattua SKOLvisio-lehteä. Lehden ensimmäinen numero ilmestyi tammikuussa 2001 ja tämän jälkeen säännöllisesti kahtena numerona vuodessa. Vuoden 2001 alusta oli siirrytty euroaikaan, jolloin jatkettiin liiton strategiatyöskentelyä jatkettiin. Työn edistyessä hankkeen nimeksi muotoutui SKOLin kehitys- ja muutosstrategia VISIO Työtä tehtiin liiton hallituksessa, eri toimikunnissa, liiton toimistossa, mutta laaja-alainen työ edellytti myös ulkopuolisen konsultin palkkaamista. Työn laajuutta osoittaa, että siitä muodostui 13-osainen raporttisarja, josta viimeinen osa valmistui tammikuussa Konsultit hakivat ja saivat näkyvyyttä toiminnalleen Suomen Konsulttiyhdistyksen SNILin 50-vuotisjuhlien yhteydessä elokuussa Johtamistaidon Opistolla Aavarannassa pidetyillä juhlilla pääpuhujana oli FIDICin puheenjohtaja Wayne Bowes. Valtiovallan tervehdyksen tilaisuuteen toi ministeri Kimo Sasi ja konsulttien puheenvuoron käytti professori Jaakko Pöyry. Tuossa tilaisuudessa myönnettiin ensimmäiset Suunnittelun edistäjät -palkinnot kymmenelle yritykselle, organisaatiolle ja henkilölle. SKOLin visioista tehtiin tilinpäätös vuotta 2005 koskevassa toimintakertomuksessa. Jäsenyritysten henkilöstö oli kasvanut vajaasta henkilöstä yli henkilöön. Yritysten liikevaihto oli vastaavasti kasvanut 700 miljoonasta eurosta runsaaseen 900 miljoonaan euroon. Liiton sadalla jäsenyrityksellä oli ulkomaisia projekteja tai suunnittelukohteita noin sadassa kohdemaassa. Liiton jäsenyritysten oli pysynyt hyvänä erityisesti pohjoismaisessa vertailussa. Kannattavuutta koskevat tunnusluvut olivat muiden pohjoismaisten yrityksien tunnuslukuja paremmat. Teollisuusmaiden vertailussa suomalaiset konsulttitoimistot olivat erittäin kilpailukykyisiä insinöörityön veloitustasolla mitattuna. SKOLin jäsenyritysten ulkomaalaskutus oli ollut vuosittain kolmanneksen suuruusluokkaa kokonaislaskutuksesta, mikä oli kansainvälisestikin suurimpia osuuksia. Joskin VISIO 2005 tilinpäätös osoitti myönteistä kehitystä tapahtuneen, liiton hallituksessa ei vaivuttu itsetyytyväisyyteen. Vuonna 2005 jatkettiin työtä päivittämällä strategiat ja luomalla nelivuotinen toimintaohjelma vuosille SNIL sulautettiin SKOLin strategiat ja toimintaohjelma vahvistettiin sittemmin marraskuussa 2005 pidetyssä syyskokouksessa. Vuoden 2006 toimintaohjelmaan kuului järjestöpoliittisesti historiallinen asia eli Suomen Konsulttiyhdistyksen SNILin yhdistäminen SKOLiin, jonka oli määrä jatkaa SNI- Lin tehtäviä. SNILin jäsenmäärä oli liittoa purettaessa henkilöä, joista ikijäseniä 189 ja varsinaisia jäseniä 875 henkilöä. Jäsenistä 89 henkilölle oli myönnetty SNIL/S-jäsenyys. Järjestön yhteyteen oli vuonna 1972 perustettu stipendirahasto naistoimikunnan aloitteesta. Ensimmäinen stipendi myönnettiin seuraavana vuonna. Historiansa aikana vuoden 2010 loppuun mennessä SNILin stipendirahasto oli myöntänyt 185 stipendiä arvoltaan yhteensä euroa. Todettakoon, että SNILin purkamispäätöksen käsittely kesti kaikkinensa vuoden verran. Ensimmäisen kerran liiton purkamista käsiteltiin marraskuussa 2005 pidetyssä kokouksessa, jossa äänestyksen jälkeen SNIL päätettiin purkaa. Seuraavan kerran asiaa käsiteltiin huhtikuussa 2006, jolloin vastustajat huomauttivat, ettei vuoden 2006 toimintasuunnitelmassa mainittu SNILin tehtävien ja vastuiden siirrosta SKOLille. Koeäänestyksen jälkeen asian käsittelyä päätettiin jatkaa marraskuussa 2006 pidettävässä syyskokouksessa. Tuolloin asian käsittely eteni yksimielisesti SNILin varojen jaosta ja purkamisesta. Katseet Etelärantaan SKOLin hallitus oli ryhtynyt selvittämään vuoden 2008 lopulla yhteistyön tiivistämistä teknologiateollisuuden kanssa. Kysymyksessä oli lähinnä kaksi asiakohtaa eli työmarkkina-asiat ja elinkeinopoliittiset kysymykset. Hallitus laati sittemmin esityksen SKOLin ja Teknologiateollisuuden välisestä yhteistyöstä, mikä tuotiin marraskuussa 2009 pidettyyn liiton syyskokoukseen. Finlandia-talossa pidetty liiton syyskokous antoi hallitukselle valtuudet neuvotella sopimus Teknologiateollisuuden kanssa. Syyskokouksen valtuuksien mukaisesti hallitus toi esityksenä yhteistyösopimuksesta Espoon Kulttuurikeskuksessa huhtikuussa 2010 pidettyyn vuosikokoukseen. Hallitus oli perustellut yhteistyösopimusta, että se lisää alan ja SKOLin uskottavuutta ja vaikutusvaltaa. Lähentyminen Teknologiateollisuuteen oli alkanut työmarkkina-asioista, joiden hoitamiseen SKOLin hallitus uskoi saatavan moninkertaisen lisän. Sopimuksen mukaan SKOL liittyi Teknologiateollisuuden jäseneksi syyskuun 2010 alusta. Vuoden 2011 alussa suunnittelu- ja konsulttialasta muodostettiin Teknologiateollisuuden viides toimialaryhmä ja liittojen työmarkkinatoiminnot yhdistettiin. SKOL muutti Tapiolan Keskustornista ja laskeutui Eteläranta kympin neljänteen kerrokseen. SKOL palasi samalla juurilleen Helsinkiin ja alkuperäiseen yritysjärjestötoimintaan suunnittelu- ja konsulttialan edustajaksi ja edistäjäksi.

15 SKOL Visio Joulukuu Syksyn 2007 neuvotteluissa Toimihenkilöunionin ratkaisu syntyi tiukoissa tunnelmissa, mutta kohtuuajassa Pääneuvottelijoina toimivat TU:n Antti Rinne ja Markku Järvinen sekä SKOLin Markku Kaskimies ja Timo Myllys. Samanaikaisesti syksyn 2007 neuvottelujen kanssa ylemmät toimihenkilöt hylkäsivät sovinnon ja valmistautuivat insinöörien ensimmäiseen työtaisteluun marraskuussa Lakko kesti kahdeksan päivää ja lakon tuloksena työehtosopimus lyheni kolmivuotisesta kaksivuotiseksi. Kuvassa YTN:n suunnittelualan taustaryhmän edustajia lakkovarustuksessa. Lakon seurauksena SKOLin hallitus halusi lisää neuvotteluvoimaa ja käynnisti yhteistyöneuvottelut Teknologiateollisuuden kanssa. Kuvassa allekirjoitetaan SKOLin historian merkittävimpiä asiakirjoja SKOLin ja Teknologiateollisuuden yhteistyösopimusta. Allekirjoittajat vasemmalta SKOLin toimitusjohtaja Timo Myllys ja hallituksen puheenjohtaja Heikki Hornborg sekä Teknologiateollisuuden hallituksen puheenjohtaja Jorma Eloranta ja liiton toimitusjohtaja Jorma Turunen. Allekirjoitusta seuraavat taustalla vasemmalta johtaja Esko Keskinen ja varatoimitusjohtaja Risto Alanko.

16 Suunnitteluala toipui taantumasta KOKONAISTILAUSKANTA JA VIENTITILAUSKANTA M (vain vastanneet) TEOLLISUUSSUUNNITTELU Kokonaistilauskanta 100 Teollisuussuunnittelun lisääntyneet vientihankkeet yhdessä infra- ja talosektorin kasvun kanssa nostivat puolen vuoden aikana suunnittelu- ja konsulttialan kokonaistilauskantaa kymmenisen prosenttia. Kokonaistilauskanta on palannut lähelle normaalitasoa, poikkeuksena teollisuuden kotimaiset hankkeet ja rakennus alan viennin väheneminen. Lokakuun alussa SKOLin jäsenyritysten kokonaistilauskanta oli 22 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten, yli 560 miljoonaa euroa. Tilauskanta vastaa keskimäärin lähes puolen vuoden työmäärää. Tilauskannan kasvun myötä lomautukset ovat käytännössä loppuneet ja henkilöstön määrä on kasvanut neljä prosenttia vuoden aikana. Tilauskannat parantuneet Talo- ja infrasektorilla tilauskannat ovat selvästi korkeammalla kuin vuosi sitten. Uusia töitä on ollut tarjolla yhtä paljon kuin edellisellä puolivuotis jaksolla. Erityisesti julkisissa hankinnoissa lisääntynyt hintakilpailu on valitettavasti hidastanut tilaus kannan kasvua ja heikentänyt kannattavuutta. Rakennusala palasi kesän aikana lähes normaaliin työtilanteeseen, kun lähes kaikki taantuman johdosta keskeytetyt hankkeet ovat käynnistyneet. Osaavista suunnittelijoista on ollut puutetta erityisesti rakenne- ja talotekniikkasuunnittelussa. Teollisuus suunnittelijoiden vientitilauskanta on yli kaksinkertaistunut vuoden takaisesta pohjalukemasta, mutta kotimaan työt ovat hieman vähenneet. Vienti tilausten määrä on noussut lähelle normaalitasoa. Teollisuussuunnittelijoiden kokonaistilauskanta on kuitenkin vielä neljänneksen pienempi kuin ennen taantumaa. Tilauskannasta yli puolet on vientitöitä. Markkinanäkymät huolestuttavat Syksyn myötä markkinatilanne näyttää kuitenkin heikentyvän. Kotimarkkinanäkymien saldoluku putosi 40 prosenttiin miinukselle, kun se vielä keväällä oli kolmanneksen plussalla. Huolenaiheena ovat vähenevät kotimaiset investoinnit niin teollisuudessa, talonrakentamisessa kuin infrasektorillakin. Puolet teollisuussuunnittelijoista, kolmasosa infrasuunnittelun ja neljännes talosuunnittelun yrityksistä arvioi kotimarkkinoiden heikentyvän tulevan puolen vuoden aikana. Viennissäkään ei näytä paljon valoisammalta, miltei puolet teollisuussuunnittelijoista ja viidennes talosuunnittelijoista arvioi vientimarkkinoiden heikkenevän. Ainoastaan infra-alalla kymmenen prosenttia yrityksistä uskoo markkinoiden kasvuun % 80 % 60 % 40 % 20 % Viennin tilauskanta YHDYSKUNTA Kokonaistilauskanta TALONRAKENNUS Kokonaistilauskanta Viennin tilauskanta Viennin tilauskanta SUHDANNENÄKYMÄT, KOTIMAA ennallaan paranevat heikkenevät K 100 % 80 % 60 % 40 % 0 % % 0 % 0

SUHDANNEKATSAUS 2/2010

SUHDANNEKATSAUS 2/2010 SUHDANNEKATSAUS 2/2 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1989...211 16 14 12 Ennuste 8 6 4 2 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 11 SUHDANNEKATSAUS 2/2 29..2 1 (3) SUUNNITTELUALA KÄÄNTYY HITAASTI

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 1/2004

SUHDANNEKATSAUS 1/2004 SUHDANNEKATSAUS 1/2004 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1983...2004 12 000 Ennuste 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 1(3) KOKO SUUNNITTELUALA

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2008 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1985...2009

SUHDANNEKATSAUS 2/2008 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1985...2009 SUHDANNEKATSAUS 2/28 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1985...29 16 14 12 1 8 6 4 2 85 87 89 91 93 95 99 1 3 5 7 9 SUHDANNEKATSAUS 2/28 5.11.28 1 (3) SUUNNITTELUALAN KASVU TAITTUI, NÄKYMÄT SYNKKENEVÄT Suunnittelualan

Lisätiedot

Suunnittelu- ja konsultointialan suhdannekatsaus Rakennustiedon suhdanneseminaari 6.5.2014 Matti Mannonen

Suunnittelu- ja konsultointialan suhdannekatsaus Rakennustiedon suhdanneseminaari 6.5.2014 Matti Mannonen Suunnittelu- ja konsultointialan suhdannekatsaus Rakennustiedon suhdanneseminaari 6.5.2014 Matti Mannonen SKOL-yritysten ja henkilöstön määrän kehitys Henkilöstömäärän kehitys 2013-2014 Sektori Henkilöstömuutos

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

Kustantaja ja julkaisija: Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kustantaja ja julkaisija: Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kustantaja ja julkaisija: Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Teksti ja kuvatoimitus: Lauri Seppänen Ulkoasu ja taitto: Markus Janhunen ISBN 978-951-96386-1-4 Painopaikka: Otavan Kirjapaino

Lisätiedot

Suunnittelu- ja konsultointialan suhdannekatsaus 11.11.2014

Suunnittelu- ja konsultointialan suhdannekatsaus 11.11.2014 Suunnittelu- ja konsultointialan suhdannekatsaus 11.11.2014 SKOL-yritysten henkilöstömäärän kehitys 2013-2014 Henkilöstömuutos keväästä 2014 Henkilöstömuutos vuodessa Ennuste kevääseen 2015 Talonrakennus

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2006

TOIMINTAKERTOMUS 2006 TOIMINTAKERTOMUS 2006 YLEISTÄ Vuosi 2006 oli OuLVI:n 44. toimintavuosi. Vuoden aikana järjestetty toiminta oli edellisten vuosien mukaista.tapahtumissa keskityttiin laatuun ja panostettiin tapahtumaympäristöön

Lisätiedot

Oikaristen Sukuseura Ry:n. toimintakertomus 2013

Oikaristen Sukuseura Ry:n. toimintakertomus 2013 Oikaristen Sukuseura Ry:n toimintakertomus 2013 Kuva: Sirpa Heikkinen 2013 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2013 Oikaristen 13-vuotiaan sukuseuran toiminta jatkui edelleen aktiivisena. Seuran

Lisätiedot

KONEen tilinpäätös 2009. 26. tammikuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONEen tilinpäätös 2009. 26. tammikuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONEen tilinpäätös 2009 26. tammikuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q4 2009: Edelleen hyvää kehitystä liikevoitossa ja rahavirrassa Q4/2009 Q4/2008 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

Mitä uutta 2011. talokeskus@talokeskus.fi www.talokeskus.fi

Mitä uutta 2011. talokeskus@talokeskus.fi www.talokeskus.fi Mitä uutta 2011 talokeskus@talokeskus.fi www.talokeskus.fi UUSI ILME 2011 2 SUOMEN TALOKESKUS - KONSERNI 4 SUOMEN TALOKESKUS - KONSERNI Emoyhtiö Suomen Talokeskus Oy 1923 perustettu suomalainen insinööritoimisto

Lisätiedot

Konsulttinuoret - toimintasuunnitelma

Konsulttinuoret - toimintasuunnitelma Konsulttinuoret - toimintasuunnitelma Visio ja missio Teollisuuden, talonrakentamisen ja infrarakentamisen aloilla työskentelee tuhansia nuoria konsultteja ja suunnittelijoita, joiden verkostoituminen

Lisätiedot

SUOMEN CIDESCO ry SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

SUOMEN CIDESCO ry SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki. SUOMEN CIDESCO ry 1 SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia Suomessa kosmetologin ammatin edistämiseksi, valvoa alalla toimivien

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Sopimuksen pääkohdat Uponor ja KWH-yhtymä ovat julkistaneet aikeensa

Lisätiedot

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.04.09 2 LIIKEIDEA Iivari Mononen -konserni valmistaa ja myy infrastruktuurin rakentamisessa tarvittavia korkean

Lisätiedot

2010 Marimekko Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2010

2010 Marimekko Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2010 2010 Marimekko Oyj CREATIVE DESIGN SINCE 1951 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2010 TAMMI-MAALISKUU 2010 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Ensimmäisen vuosineljänneksen kehitys oli rohkaisevaa. Liikevaihtomme hienoinen

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Lauritsalan uusi koulu Päivämäärä 15.7.2014 Kokonaissuunnittelutarjousvertailu

Lauritsalan uusi koulu Päivämäärä 15.7.2014 Kokonaissuunnittelutarjousvertailu Lauritsalan uusi koulu Päivämäärä 15.7.2014 Kokonaissuunnittelutarjousvertailu Arkkitehtuura Oy Pääsuunnittelija arkkiteht SAFA Jarmo Sulonen, pätevyys ja kokemus hankkeeseen riittäviä Arkkitehtisuunnittelu

Lisätiedot

KONEen tilinpäätös 2014

KONEen tilinpäätös 2014 Paikallinen huoltotiimi palveluksessasi. Huollon asiantuntijamme päivystävät ympäri vuorokauden ja huoltavat yli miljoonaa laitetta lähes 60 maassa. He pitävät hissit, liukuportaat ja automaattiovet toiminnassa

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Liite 4 Toimitusjohtajan katsaus Juha Varelius, toimitusjohtaja 12.3.2013 Lähes 1000 huippuosaajaa Kansainvälistyvä pörssiyhtiö 14 toimipistettä, seitsemässä eri maassa TUKHOLMA SUOMI (5) OSLO MOSKOVA

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries

Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries 1 Menestyvien yritysten Suomi 2 Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

LASKUTUSTILASTO 2011 SUUNNITTELU- JA KONSULTTITOIMISTOJEN LIITTO SKOL RY. Miljoonaa euroa. Ennuste. Indeksikorjattu. Kotimainen.

LASKUTUSTILASTO 2011 SUUNNITTELU- JA KONSULTTITOIMISTOJEN LIITTO SKOL RY. Miljoonaa euroa. Ennuste. Indeksikorjattu. Kotimainen. 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 04 06 08 10 12 LASKUTUSTILASTO 2011 Miljoonaa euroa 1 600 Ennuste 1 400 1 200 1 000 Indeksikorjattu 800 600 Kotimainen 400 200 Ulkomainen 0 SUUNNITTELU- JA KONSULTTITOIMISTOJEN

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS V U O D E L T A 2 0 11

TOIMINTAKERTOMUS V U O D E L T A 2 0 11 TOIMINTAKERTOMUS V U O D E L T A 2 0 11 1 SUOMEN HAUTAUSTOIMINNAN KESKUSLIITTO RY BEGRAVNINGSVERKSAMHETENS CENTRALFÖRBUND I FINLAND RF YLEISTÄ Liiton kotisivu: www.shk.fi Y-tunnus: 1480117-5 LIITTOKOKOUS

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 30.4.2009 (6 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 28.5.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 30.4.2009 (6 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 28.5.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 30.4.2009 (6 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 28.5.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 2. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008 30.4.2009

Lisätiedot

LASKUTUSTILASTO 2012. Miljoonaa euroa. Ennuste. Indeksikorjattu. Kotimainen. Ulkomainen

LASKUTUSTILASTO 2012. Miljoonaa euroa. Ennuste. Indeksikorjattu. Kotimainen. Ulkomainen LASKUTUSTILASTO 2012 Miljoonaa euroa 1 600 Ennuste 1 400 1 200 1 000 Indeksikorjattu 800 600 400 Kotimainen 200 Ulkomainen 0 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet. Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen

Jyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet. Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen Jyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen 7.3.2013 Jyväskylän kaupungin kansainvälisten yhteyksien linjaukset Jyväskylän kaupunkistrategia Jyväskylä kilpailukykyinen kaupunki,

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Suunnittelu- ja konsultointialan suhdannekatsaus Rakennustiedon suhdanneseminaari 6.5.2014 Matti Mannonen

Suunnittelu- ja konsultointialan suhdannekatsaus Rakennustiedon suhdanneseminaari 6.5.2014 Matti Mannonen Suunnittelu- ja konsultointialan suhdannekatsaus Rakennustiedon suhdanneseminaari 6.5.2014 Matti Mannonen Onnittelut Vuoden Nuorelle Konsultille Jussi Vaisteelle (kuvassa keskellä) ja muille finalisteille

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9. Julkaistu: 2003-11-12 08:00:20 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-9/2009 30.10.2009

Osavuosikatsaus 1-9/2009 30.10.2009 Digia Oyj Osavuosikatsaus 1-9/2009 30.10.2009 Juha Varelius Toimitusjohtaja Katsauskauden pääkohdat 1-9/2009 Katsauskauden pääkohdat 1-9/2009 Liikevaihto laski hieman Liikevaihto 87,1 miljoonaa euroa,

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous 2014. 24. helmikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous 2014. 24. helmikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2014 24. helmikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja 2013: Vahvaa kokonaiskehitystä 2013 2012 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset M 6 151,0 5 496,2 11,9

Lisätiedot

KONE Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2009. 21. heinäkuuta 2009 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONE Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2009. 21. heinäkuuta 2009 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONE Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2009 21. heinäkuuta 2009 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q2 2009: Hyvä kasvu liikevoitossa ja rahavirrassa Q2/2009 Q2/2008 Historiallinen muutos 1-12/2008 Saadut tilaukset

Lisätiedot

LASKUTUSTILASTO 2012. Miljoonaa euroa. Ennuste. Indeksikorjattu. Kotimainen. Ulkomainen

LASKUTUSTILASTO 2012. Miljoonaa euroa. Ennuste. Indeksikorjattu. Kotimainen. Ulkomainen LASKUTUSTILASTO 2012 Miljoonaa euroa 1 600 Ennuste 1 400 1 200 1 000 Indeksikorjattu 800 600 400 Kotimainen 200 Ulkomainen 0 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07

Lisätiedot

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY Hallituksen sääntömuutosehdotus kevätkokoukseen 2012 7 Jäsenmaksut Yhdistyksen syyskokous päättää jäsenmaksuista hallituksen esityksen perusteella. A-, B- ja C-jäsenillä sekä kannatusjäsenillä voi olla

Lisätiedot

Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön

Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön 1950 Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön kanssa. Suosituimmaksi puimurimalliksi Suomessa tuli

Lisätiedot

KONEen tilinpäätös 2010. 26. tammikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONEen tilinpäätös 2010. 26. tammikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONEen tilinpäätös 2010 26. tammikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q4 2010: Vahva tilausvirta ja ennätyksellinen liikevoitto Q4/2010 Q4/2009 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut

Lisätiedot

SKOL, strategia 2015-2018. Esitys syyskokoukselle 18.11.2014

SKOL, strategia 2015-2018. Esitys syyskokoukselle 18.11.2014 SKOL, strategia 2015-2018 Esitys syyskokoukselle 18.11.2014 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja

Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja EVENTES BUSINESS GARDEN Espoo 1 Liikeideamme Peab on rakennusalan yritys, jonka tärkein tavoite on ehdoton LAATU ja AMMATTITAITO rakennusprosessin kaikissa vaiheissa.

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja 18.5.2005 Ramirent - konserni lyhyesti Ramirent on johtava rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokraukseen keskittynyt yritys, joka toimii Suomen,

Lisätiedot

LASKUTUSTILASTO 2013. Miljoonaa euroa. Ennuste. Indeksikorjattu. Kotimainen. Vienti

LASKUTUSTILASTO 2013. Miljoonaa euroa. Ennuste. Indeksikorjattu. Kotimainen. Vienti LASKUTUSTILASTO 2013 Miljoonaa euroa 1 800 1 600 Ennuste 1 400 1 200 1 000 Indeksikorjattu 800 600 Kotimainen 400 200 Vienti 0 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Lemminkäinen Oyj. Osavuosikatsaus 1-3/2011 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki

Lemminkäinen Oyj. Osavuosikatsaus 1-3/2011 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki Lemminkäinen Oyj Osavuosikatsaus 1-3/211 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki Keskeistä tammi-maaliskuun osavuosikatsauksessa Alkuvuoden tappio johtuu infratoiminnan kausiluonteisuuudesta. Työkausi on jo osin

Lisätiedot

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kuopion steinerpedagogiikan kannatusyhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopion kaupunki.

Lisätiedot

Pontuksen päiväkoti ja koulu Päivämäärä 15.7.2014 Kokonaissuunnittelutarjousvertailu

Pontuksen päiväkoti ja koulu Päivämäärä 15.7.2014 Kokonaissuunnittelutarjousvertailu Pontuksen päiväkoti ja koulu Päivämäärä 15.7.2014 Kokonaissuunnittelutarjousvertailu Amhold As Pääsuunnittelija Ark Tarmo Kööp, pätevyys ja kokemus hankkeeseen riittäviä Arkkitehtisuunnittelijana Indrek

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Tervetuloa Partneripäiville!

Tervetuloa Partneripäiville! Tervetuloa Partneripäiville! Hallituspartnereiden Partneripäivät Oulussa 12.9.2014 Yhteistyössä: Partneripäivät 12.9.2014, ohjelma 10.30 Ilmoittautuminen alkaa Radisson Blu hotelli, Hallituskatu 1, Oulu

Lisätiedot

Lemminkäinen Oyj. Osavuosikatsaus 1-6 / 2011 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki

Lemminkäinen Oyj. Osavuosikatsaus 1-6 / 2011 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki Lemminkäinen Oyj Osavuosikatsaus 1-6 / 211 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki Keskeistä vuoden 211 toisella neljänneksellä Tilauskanta oli ennätyskorkea: 1,7 mrd euroa Infrarakentamisessa hyvä tuloskehitys,

Lisätiedot

Valmistavan teollisuuden pienten ja keskisuurten yritysten osuuskunta Venäjä* liiketoimintoja varten. Osaavat Metallikourat 15.5.

Valmistavan teollisuuden pienten ja keskisuurten yritysten osuuskunta Venäjä* liiketoimintoja varten. Osaavat Metallikourat 15.5. 1 Valmistavan teollisuuden pienten ja keskisuurten yritysten osuuskunta Venäjä* liiketoimintoja varten Osaavat Metallikourat 15.5.2014 Alusta pitäen www.alu.fi Mäkelä Alu Oy Alumiiniprofiilien valmistus

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2008

Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2008 Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2008 Toimintaympäristön epävarmuus kasvaa Kotimaa Asuntojen kysyntä laskenut voimakkaasti, liike- ja toimitilarakentamisen kasvu taittunut Infrarakentamisen ja Talotekniikan näkymät

Lisätiedot

Esitys: Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Esityksen mukaan.

Esitys: Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Esityksen mukaan. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry PÖYTÄKIRJA 1(5) SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS 2010 Paikka: Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki Aika: Tiistai 9.11.2010 kello 19.15. Läsnä: Luettelo liitteenä 1. KOKOUKSEN

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja

Tilinpäätös 2006. Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Tilinpäätös 26 Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Liikevaihto 1985-26 7 6 5 4 3 Infrastruktuuri & ympäristö Energia Metsäteollisuus 2 1 Metsäteollisuus, uusinvestoinnit 12 % vuotuinen kasvu 1985 1991

Lisätiedot

Lisäksi puheenjohtaja kutsuu tarpeelliset kokousavustajat. 3 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

Lisäksi puheenjohtaja kutsuu tarpeelliset kokousavustajat. 3 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen SUOMEN LÄHETYSSEURA RY:N VUOSIKOKOUS Aika lauantai 13.6.2015 klo 9.00 Paikka Rovaniemen kirkko, Yliopistonkatu 2, Rovaniemi ESITYSLISTA 1 Kokouksen avaus Kokouksen avaa hallituksen puheenjohtaja Matti

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

Suomen Metsäosaamisen Vientiseminaari: Kokemuksia ja ajatuksia metsäosaamisen viennin haasteista

Suomen Metsäosaamisen Vientiseminaari: Kokemuksia ja ajatuksia metsäosaamisen viennin haasteista Suomen Metsäosaamisen Vientiseminaari: Kokemuksia ja ajatuksia metsäosaamisen viennin haasteista 17.06 2010 Tapani Oksanen, Indufor Oy Muutama sana Induforista Riippumaton metsäalan neuvonantajaorganisaatio,

Lisätiedot

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva 1.1 Tämä on STT-Lehtikuva STT-Lehtikuva on Suomen johtava, kansallinen uutis- ja kuvatoimisto. Uutispalveluiden lisäksi STT tuottaa muita palveluita medialle ja viestintäpalveluita johtaville yrityksille,

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli tilinpäätöksen tarkastus ja alllekirjoitus), Roby oli sihteerinä

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Yhtiökokous 19.4.2011

Yhtiökokous 19.4.2011 Yhtiökokous 19.4.2011 Toimitusjohtajan katsaus Visio Marimekko on maailman arvostetuin kuviosuunnittelija ja yksi kiehtovimmista designbrändeistä. Strategian kulmakivet 1-12/2010 8.2.2011 Marimekon kangaspainon

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT HYY seniorit ry, HUS seniorer rf SÄÄNNÖT Yhdistysrekisteri vahvistanut 27.10.2005 HYY-seniorit, HUS-seniorer rf SÄÄNNÖT 2 (5) 1 Nimi, kotipaikka ja kielet Yhdistyksen nimi on HYY-seniorit ry, HUS-seniorer

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus vastaa kansainvälistymishaasteisiin

Pirkanmaan ELY-keskus vastaa kansainvälistymishaasteisiin Pirkanmaan ELY-keskus vastaa kansainvälistymishaasteisiin Tiina Ropo Kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus, Tiina Ropo, Innovaatiot ja Kansainvälistyvä liiketoiminta / Osaamisesta Kasvua

Lisätiedot

Määrätietoisesti eteenpäin. 5. maaliskuuta 2012 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

Määrätietoisesti eteenpäin. 5. maaliskuuta 2012 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Määrätietoisesti eteenpäin 5. maaliskuuta 2012 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Sisältö Liiketoiminnan kehitys vuonna 2011 Markkinoiden kehitys vuonna 2011 Vuoden 2011 kohokohdat Markkina- ja liiketoimintanäkymät

Lisätiedot

Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry

Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry Toimintakertomus vuodelta 2013 Nykytila: Yhdistyksemme jäsenmäärä kasvoi 14.11.1013 lähes kaksinkertaiseksi, kun Helsingin sosiaaliviraston henkilöstö

Lisätiedot

Johtaminen haastavassa ympäristössä Rahapäivä 16.09.2009. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj

Johtaminen haastavassa ympäristössä Rahapäivä 16.09.2009. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Johtaminen haastavassa ympäristössä Rahapäivä 16.09.2009 Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Sisältö Taloudellinen kehitys 1-6/2009 Markkinakehitys KONEen kehittämisohjelmat Johtaminen haastavassa

Lisätiedot

Liikevaihto ja liikevoitto selvässä kasvussa. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q2/2015 Juha Varelius 14.8.2015

Liikevaihto ja liikevoitto selvässä kasvussa. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q2/2015 Juha Varelius 14.8.2015 Liikevaihto ja liikevoitto selvässä kasvussa. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q2/2015 Juha Varelius 14.8.2015 Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Konsernin liikevaihto kasvoi tammi-kesäkuussa 8,9

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Itella Oyj Tulos 2008

Itella Oyj Tulos 2008 Itella Oyj Tulos 2008 13.2.2009 1 13.2.2009 Itella Oyj Itella lyhyesti Palveluita tieto ja tuotevirtojen hallintaan Päivittäiset postipalvelut kaikkialla Suomessa Itella Viestinvälitys kirje, lehti ja

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna i Norra Finland. 3 Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:

1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna i Norra Finland. 3 Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys: POHJOIS-SUOMEN TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIT r.y. FÖRETAGSLÄKARNA I NORRA FINLAND r.f. SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Tarkoitus 1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna

Lisätiedot

Tilanne ja näkymät 2/2015. Vientimarkkinat kehittyvät epäyhtenäisesti s. 3. Uudet tilaukset vähentyneet uudelleen s. 4

Tilanne ja näkymät 2/2015. Vientimarkkinat kehittyvät epäyhtenäisesti s. 3. Uudet tilaukset vähentyneet uudelleen s. 4 Tilanne ja näkymät 2/215 ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS METALLIEN JALOSTUS SUUNNITTELU JA KONSULTOINTI TIETOTEKNIIKKA-ALA Maailman ja Suomen talouden näkymät Vientimarkkinat

Lisätiedot

Yhtiökokous 28.2.2006. Toimitusjohtaja Carl-Gustaf Bergström

Yhtiökokous 28.2.2006. Toimitusjohtaja Carl-Gustaf Bergström Yhtiökokous Toimitusjohtaja Carl-Gustaf Bergström 1 Keskeiset asiat vuonna 2005 MacGREGORin osto ja integrointi Cargotec listautui 1.6.2005 Cargotecille valittiin uusi hallitus 12.7.2005 43,4 milj. osaketta

Lisätiedot

Finnish Linux User Group PÖYTÄKIRJA 1 (2) FLUG ry PL 117, FIN-00181 HELSINKI flug-hallitus@xunil.fi 30.04.2003

Finnish Linux User Group PÖYTÄKIRJA 1 (2) FLUG ry PL 117, FIN-00181 HELSINKI flug-hallitus@xunil.fi 30.04.2003 Finnish Linux User Group PÖYTÄKIRJA 1 (2) FLUG ry YHDISTYKSEN KOKOUS Aika 30.04.2003 kello 19:00 Paikka OlutHuone WilliamK, Annankatu 3, Helsinki Läsnä Esko Wessman puheenjohtaja Ilpo Nyyssönen sihteeri

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008-31.1.2009

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

MAOL ry / Rautatieläisenkatu 6 / 00520 Helsinki / puh. 09 150 2338 / www.maol.fi / maol-toimisto@maol.fi

MAOL ry / Rautatieläisenkatu 6 / 00520 Helsinki / puh. 09 150 2338 / www.maol.fi / maol-toimisto@maol.fi 75 vuotta 2010 MAOL ennen MAOL perustetaan Kerhotoiminnan alkuvaiheet Kerhojen perustamisvuodet Liiton toiminnan alkuvaiheita Liiton hallituksen puheenjohtajat Toimintaa 70- ja 80-luvulla MAOL-julkaisut

Lisätiedot

J Ä R J E S T Ö H A U T O M O

J Ä R J E S T Ö H A U T O M O Eettisyys järjestötoiminnassa Hanasaari 23.11.2012 Eettinen ja aatteellinen yhdistys Miten määrittelet aatteellisen yhdistyksen? Mitä sen pitää tehdä? Mitä se ei saa tehdä? Mitä tarkoittaa yleishyödyllinen

Lisätiedot

SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTIALAN SUHDANNEKATSAUS 1/2015. Tilauskanta

SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTIALAN SUHDANNEKATSAUS 1/2015. Tilauskanta SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTIALAN SUHDANNEKATSAUS 1/2015 Tilauskanta Kokonaiskasvu suunnittelu- ja konsultointiyritysten tilauskannassa oli seitsemän prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä, ja 18 %

Lisätiedot

MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY

MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY Toimintakertomus 2010 Sisältö 1. Toiminnan ydinalueet 1 2. Toiminta 1 2.1 Säännöllinen toiminta 1 2.2 Tapahtumat 1 2.3 Tapahtumia, joihin osallistuimme

Lisätiedot

Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010

Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010 Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010 15.2.2011 Tapani Kiiski, toimitusjohtaja Markkinoiden toipuminen alkoi Liiketoimintaympäristö: Maailmantalous toipui selvästi edellisestä vuodesta. Viilun, vanerin ja LVL:n

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 Julkaistu: 2003-02-13 08:06:55 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA

Lisätiedot

LÄÄKÄRISEURA COCCYX ry Sihteeri. Martti Hyvönen 6.11.2006 1 (3)

LÄÄKÄRISEURA COCCYX ry Sihteeri. Martti Hyvönen 6.11.2006 1 (3) Martti Hyvönen 6.11.2006 1 (3) Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Hallitus, c/o Riitta Soinola PL 713, 00101 Helsinki YHDISTYSJÄSENYYS Lääkäriseura Coccyx ry (Association médicale Coccyx) on Ranskassa opiskelleiden

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi.

Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. IMATRAN KETTERÄ JUNIORIT RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen

Lisätiedot

Vuoden 2014 tilinpäätöstiedote 10.2.2015. Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja. Eeva Sipilä, talous- ja rahoitusjohtaja

Vuoden 2014 tilinpäätöstiedote 10.2.2015. Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja. Eeva Sipilä, talous- ja rahoitusjohtaja Vuoden 214 tilinpäätöstiedote 1.2.215 Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Eeva Sipilä, talous- ja rahoitusjohtaja Keskeistä neljännellä vuosineljänneksellä Saadut tilaukset alenivat 5 % y-o-y 914 (958) milj.

Lisätiedot

Tammi maaliskuu 2007. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj

Tammi maaliskuu 2007. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj Tammi maaliskuu 2007 Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj 2 Uusi nimi sama osaaminen Uusi nimi Outotec otettiin käyttöön 24.4.2007 Hyvä maine ja imago asiakkaiden

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta 2011. 19. heinäkuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta 2011. 19. heinäkuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta 2011 19. heinäkuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q2 2011: Ennätyksellisen korkea tilausvirta ja vakaa liikevoiton kasvu Q2/2011 Q2/2010 Historiallinen muutos

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. I. Yhdistyksen nimi, kotipaikka, tarkoitus ja toiminnallinen laatu

SÄÄNNÖT. I. Yhdistyksen nimi, kotipaikka, tarkoitus ja toiminnallinen laatu Maatutkarengas ry Rek.nro 162.070 Ensirek.pvm 24.11.1994 SÄÄNNÖT I. Yhdistyksen nimi, kotipaikka, tarkoitus ja toiminnallinen laatu Yhdistyksen nimi on Maatutkarengas ry ja sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

Sovitut toimintatavat

Sovitut toimintatavat Green Building Council Finland Sovitut toimintatavat 4.4.2013 Toimielimet Vuosikokous Valitsee hallituksen ja sen puheenjohtajan sekä vaalitoimikunnan, sääntömuutokset Hyväksyy vuosittain toimintasuunnitelman

Lisätiedot

UUDISTUVA. teknologia-suomi. Teknologiateollisuus lyhyesti

UUDISTUVA. teknologia-suomi. Teknologiateollisuus lyhyesti UUDISTUVA teknologia-suomi Teknologiateollisuus lyhyesti TEKNOLOGIATEOLLISUUS KOOSTUU VIIDESTÄ PÄÄTOIMIALASTA: Elektroniikka- ja sähköteollisuus MERKITTÄVIN ELINKEINO SUOMESSA Teknologiayritykset työllistävät

Lisätiedot

INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V. Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi

INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V. Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi INSINÖÖRIKOULUTUKSEN HISTORIAA SUOMESSA Insinöörikoulutusta 100 v Suomessa 41 vuotta Raahessa, kampuksen historiaa INSINÖÖRI

Lisätiedot

PARTIOLIPPUKUNTA KULMAN KIERTÄJÄT RY NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

PARTIOLIPPUKUNTA KULMAN KIERTÄJÄT RY NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Partiolippukunta Kulman Kiertäjät ry PARTIOLIPPUKUNTA KULMAN KIERTÄJÄT RY NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Hyväksytty perustavassa kokouksessa 13.12.1982 Muutokset hyväksytty lpk:n kokouksessa 22.10.1985, 28.2.1986

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan noin 290 000 ihmistä, välillinen

Lisätiedot

LEMMINKÄINEN-KONSERNI. Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006

LEMMINKÄINEN-KONSERNI. Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006 LEMMINKÄINEN-KONSERNI Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006 Osavuosikatsaus 1-6 / 2006: Tulos parani selvästi Liikevaihto oli 731,2 milj. euroa (655,5) - josta kansainvälisen liiketoiminnan osuus oli 29,8 %

Lisätiedot