Voiko valitusoikeutta rajoittaa? Onko Suomessa turhia kiusantekovalituksia?

Transkriptio

1 Voiko valitusoikeutta rajoittaa? Onko Suomessa turhia kiusantekovalituksia? Julkisoikeuden professori Eija Mäkinen Minä ja tiede luento Seinäjoki ja Vaasa

2 Pidetään huolta hyvästä hallinnosta! Kansainvälisissä vertailuissa suomalainen hallinto on pärjännyt hyvin. Kaikki pohjoismaat yleensä kärkijoukossa kun mitataan Korruptiovapautta Hallinnon avoimuutta Lainsäädännön noudattamista ja tehokasta toimeenpanoa Perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittamista ( 2015_0.pdf). Mutta rakenteiden ja toimintatapojen muuttuessa on myös uhkia

3 Tarvitaanko laajoja valitusoikeuksia? Poliittinen keskustelu Huoli hallinnon tehokkuudesta: Valitukset viivästyttävät tärkeitä hankkeita. Valitusoikeus kuntien päätöksistä on laaja kunnallisvalitus ongelma (?) Valitukset ovat kiusantekoa! Valituksilla jatketaan politikointia oikeuden keinoin! Viranomaiset eivät saisi valittaa toistensa päätöksistä! Hallitusohjelma: selvitetään siirtyminen kunnallisvalituksesta hallintovalitukseen kaavoituksessa. Taustalla ajatus hankkeiden ja asuntotuotannon vauhdittamisesta. Tavoitteena siirtyminen asianosaisvalitukseen: vain se, jota asia koskee saisi valittaa.

4 Perustuslailliset/oikeusvaltiolliset reunaehdot? Kansanvaltaisuus ja oikeusvaltioperiaate: Hallinnon lainalaisuus (PeL 2.3 ) Oikeusturva (PeL 21 ) Osallistumis- ja vaikuttamisoikeudet (PeL 2.2,14,20 :t) Vastuu ympäristöstä (PeL 20 ) Perusoikeuksien turvaamisvelvoite (Pel 22 ) Kunnallinen itsehallinto (PeL 121 )

5 Miten laajat valitusoikeudet meillä on? Kaksi valituslajia: kunnallisvalitus ja hallintovalitus Kunnallisvalitus: valitusoikeus kunnan jäsenellä ja asianosaisella (se, johon päätös on kohdistettu tai jonka edusta, oikeudesta tai velvollisuudesta päätetään) Kunnan jäsen on: 1) henkilö, jonka kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettu kotikunta kyseinen kunta on (kunnan asukas); 2) yhteisö ja säätiö, jonka kotipaikka on kunnassa; 3) se, joka omistaa tai hallitsee kiinteää omaisuutta kunnassa. Hallintovalituksessa valitusoikeus lähtökohtaisesti vain asianosaisella. Viranomaisilla valitusoikeus yleisen edun valvomiseksi ja/tai erityislainsäädäntöön perustuen. Kansalaisjärjestöillä kansainvälisten sopimusten ja perustuslain edellyttämällä tavalla

6 Miksi kunnallisvalituksessa kunnan jäsenellä on valitusoikeus? Kunnallinen itsehallinto on perustuslain mukaan kunnan asukkaiden itsehallintoa Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon (perustuslaki 121 ) Kunnan jäsenillä on katsottu perinteisesti olevan valvontaintressi kunnan hallinnon laillisuuden osalta. Vastapainona on tuomioistuimen rajoitettu tutkimisvalta (kielto esittää uusia perusteita valitusajan jälkeen, päätöksen muuttamisen kielto, rajaus laillisuuteen) Harjula-Prättälä: Kuntalaki-tausta ja tulkinta 2015: Itsehallinto edellyttää monia suhteellisen muuttumattomina pysyviä instituutioita. Kuntalaisen on voitava valvoa kunnan toiminnan laillisuutta

7 Kunnan jäsenen valitusoikeus Teoreettiset perustelut Kunnallinen itsehallinto asukkaan itsehallintona (PL 121 ) Vähentää tarvetta valtionvalvontaan erityisaloilla (PL 121 ) Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet (PL 2, 20 ) Turvaa perusoikeuksia ja erityisesti hyvää hallintoa (PL 22 ja 21 :t) Kysymys oikeusvaltiosta ja itsehallinnosta. Käytännön perustelut Turvataan päätösten tasoa ja laillisuutta Kunnilla merkittäviä tehtäviä: yhteiskuntarauhan ylläpitäminen Turvaa politiikan pelisääntöjä esimerkiksi ammattivalittajista tuomarihaastattelussa todettua: Tuomiopiirissä aina joku, niitä syttyy ja sammuu, paikallisia oikeuskanslereita

8 Valitusoikeudet kaavoituksessa Kunnan jäsenellä ja asianosaisella elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella muulla viranomaisella on toimialaansa kuuluvissa asioissa maakunnan liitolla kunnalla, joiden alueella kaavassa osoitetulla maankäytöllä tai rakennusjärjestyksellä on vaikutuksia. rekisteröidyllä paikallisella tai alueellisella yhteisöllä toimialaansa kuuluvissa asioissa toimialueellaan oikeus valittaa kaavan ja rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevasta päätöksestä. Maakuntakaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä on valitusoikeus myös valtakunnallisella yhteisöllä, kun kysymys on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastaisuudesta. Miksi näin laaja valitusoikeus?

9 Perustuslaki edellyttää asianosaisen valitusoikeutta Perustuslain 21. Oikeusturva. Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.

10 Mutta kuka on asianosainen? Yleensä Lähtökohtaisesti se, johon päätös on kohdistettu tai jonka edusta, oikeudesta tai velvollisuudesta päätetään. Laajavaikutteisissa ympäristöasioissa asianosaiskäsitettä on tulkittu vaikutusten kautta. Esimerkiksi maankäyttö- ja rakennuslaissa eri tavoin Rakennuslupa (MRL (192 ) Suunnittelutarvealue (MRL 193 ) Asian laatu ja vaikutukset otetaan huomioon tulkinnassa. Perustuslain lähtökohdista asianosaisuutta ei ympäristöasioissa voi tulkita suppeasti

11 Onko meillä turhia valituksia? Kaava-asiat ja muut kunnallisvalitukset - Valitetaanko meillä paljon? - Kuka valittaa? - Millä perusteella? - Kuinka valitukset menestyvät? - Lopuksi: turhia kiusantekovalituksia?

12 Kuka kaavoista valittaa, miten valitukset menestyvät? Kuntien asemakaavapäätöksistä noin 10%:sta valitetaan. Vuosittain tehdyistä noin asemakaavapäätöksestä 90 % tulee lainvoimaiseksi ilman muutoksenhakua Yksityiset valittavat eniten (75%, YM 19/2013), mutta menestyvät huonoiten (18% vrt. yhdistykset 29 %) ELY-keskukset valittavat 4,1 %:ssa, menestyvät 80% (yleis- ja rantayleiskaavavalituksissa jopa 95%), muut viranomaiset 1,2 %:ssa ja menestyvät 63 %. Selvitysten ja tehtyjen haastattelujen mukaan valittajat näyttävät olevan henkilöitä, joilla on konkreettinen oma intressi asiassa. Kunnan asukkaat ja muut jäsenet valittavat kaavapäätöksistä harvoin pelkästään valvontaintressissä

13 Ekskursio alueille: Näin kaavavalitukset menestyivät Vaasan ja Hämeenlinnan hallinto-oikeuksien alueella Vaasan hallinto-oikeuden alueella Vaasa 2006: kaikki kaavat 35, 7% Vaasa 2008: kaikki kaavat 46,9% Hämeenlinnan hallinto-oikeuden alueella HML 2006: kaikki kaavat 22,9% HML 2008: kaikki kaavat 31,5%

14 Millä perusteilla kaava-asioissa valitetaan? Riittämättömät selvitykset luonto- ja kulttuuriarvoista, melusta ja ympäristöhäiriöistä, hypermarketin vaikutuksista ympäristöön Vuorovaikutusprosessit eivät olleet lain mukaisia Kaavan sisältö lainvastainen, kun ei huomioitu Luontoarvoja, kulttuuriarvoja, rakennushistoriallisia arvoja ym. maanomistajia ei ole kohdeltu yhdenvertaisesti, ei riittävästi yhtenäistä vapaata aluetta rannalla Uusi tie vaarantaa liikenneturvallisuuden, erityisesti lasten liikkumisen Aiheuttaa pohjaveden pilaantumisvaaran Kauppakeskushankkeessa ei selvitetty liittymämahdollisuuksia. Kaava ei yleiskaavan tai maakuntakaavan mukainen Esteellisiä valmistelussa ja päätöksenteossa

15 Muiden (kuin kaava-asioiden) kunnallisvalitusten menestyminen Menestyminen vähäisempää kuin kaava-asioissa valtakunnallisesti ja alueellisesti Vaasan tuomiopiiri 2006 (10,1%) ja 2008 (25,6%) Hämeenlinnan tuomiopiiri 2006 (16,7%) ja 2008 (21,3) Näillä perusteilla menestyttiin Maa-ainesasioissa, esim. pohjavesi vaarassa Luottamustoimiin valinnoissa lainvastaisuuksia Kokousmenettelyn virheellisyydet Yhdenvertaisuusperiaatetta loukattu avustuksissa Lain edellyttämää korkeampia taksoja Kuntien yhdistymissopimuksia ei noudatettu Tilintarkastajien valinnassa riippumattomuus Henkilöstö esteellisenä päätöksenteossa Kunnanjohtajan lainvastaisesti myönnetty eroraha perimättä takaisin Lainvastainen salassapitopäätös

16 Viivästyttävät, turhat valitukset Mikä on turha valitus? Mikä on kiusantekovalitus? Onko hävitty valitus turha valitus? Erilaiset näkökulmat Maanomistaja, rakennuttaja, rakentaja Kunta Naapurimaanomistaja tai muu intressitaho Ympäristöhäiriöt: melu, tärinä jne. - haitankärsijä Yhdyskuntarakenne, liikenteen ja virkistyksen tarpeet, kaupan rakenne jne. - asianosainen? Kulttuuri- ja ympäristöarvot asianosainen?

17 Hyvä hallinto edellyttää valvontaa ja valitusoikeuksia Lainalaisuuden ja demokratian välillä lähtökohtainen jännite: itsehallinnolliset kunnat toimivat lain alla. Kuinka tärkeänä arvona pidetään sitä, että kunnissa noudatetaan lakia ja että lain noudattamista valvotaan? Suomessa vain vähän kuntien toiminnan hallinnollista valvontaa kansainvälisestikin vertaillen. Kunnallisvalitusta, kunnan asukkaan valitusoikeutta ja itsehallintoa suojaavia piirteitä on Euroopan neuvoston Suomen maaraportissa pidetty myös muulle Euroopalle hyvänä mallina. Eri intressitahojen näkökulmista valitukset harmittavat ja ne voidaan kokea jopa kiusanteoksi, mutta kysymys on toisten oikeuksista Ja demokraattisella oikeusvaltiolla on hintansa!

18 Mitä sitten voidaan tehdä? Meillä ei ole runsasta kiusantekovalitusten ongelmaa! Silti menettelyjä voidaan parantaa Tuomioistuinten resurssit Tuomioistuinten prosessin kehittäminen Paljon jo tehtykin Valituslupamenettelyjä osittain kaavoituksessa Valituslupamenettelyt voitaisiin ottaa laajasti käyttöön Oikeudenkäyntimaksuja on korotettu huomattavasti Pallo kunnille Huomio maankäytössä maapolitiikkaan, vuorovaikutusmenettelyihin ja muissakin asioissa hyvän hallinnon periaatteeseen, hyvään valmisteluun ja avoimuuteen.

19 Kiitos! Vaasan yliopisto Yksikkö Kalvosarjan nimi 19