OAS 1 (7) Liperin kunta Vaivion osayleiskaavan täydennys ja muutos

Transkriptio

1 OAS 1 (7) LIPERIN KUNTA VAIVION OSAYLEISKAAVAN TÄYDENNYS JA MUUTOS OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää kaavan laajuuteen ja sisältöön nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Osallisilla on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää alueelliselle ELY-keskukselle neuvottelun käynnistämistä OAS:n riittävyydestä (MRL 64 ). MISSÄ JA MITÄ ON SUUNNITTEILLA? Yleiskaavan muutos on tarkoitus laatia samanaikaisesti useammalle alueelle. Suunnittelualueiden likimääräinen sijoittuminen ilmenee oheisesta kuvasta , Kuva 1: Suunnittelualueen likimääräinen sijainti esitetty punaisella ympyrällä.

2 OAS 2 (8) Suunnittelualueet sijoittuvat Viinijärven Keretinlahteen ja Vaivionlahteen, Iso-Polvijärvelle (2 kpl), Harijärvelle, Kuismanjärvelle ja Salmilammelle. Muutos koskee myös Vaivion vanhan koulun aluetta ja Jyrinjärven luoteispuolella Pärnavaarantien vieressä olevaa aluetta, jotka eivät ole ranta-alueella. Muutokset koskevat seuraavia tiloja: ( ) MIHIN SUUNNITTELULLA PYRITÄÄN? Osayleiskaavan muutoksen tavoitteena on laatia Vaivion osayleiskaavan muuttaminen tiloittain siten, että 1: Alueelle on tavoitteena osoittaa haja-asutusluontoisia asuinrakennuspaikkoja 2: Tilan talouskeskuksen alue muutetaan teollisuus- ja varastoalueeksi nykyisen käytön mukaisesti. 3: Vaivion koulun PY- aluevaraus muutetaan asumisella ja liiketoiminnalle. 4: Merkitään saunan rakennuspaikka olevan tilanteen mukaisesti. 5: Muutetaan lomarakennuspaikka asuinrakennuspaikaksi. 6: Muutetaan lomarakennuspaikka asuinrakennuspaikaksi. 7: Täydennetään kaavaan silta osin kuin kaava ei ole voimassa. Tavoitteena osoittaa lomarakennuspaikka alueelle. 8: Tutkitaan asuinrakennuspaikan osoittamista. 9: Osoittaa Kuisman järven rannalle oleva asuinrakennuspaikka. MITÄ SUUNNITELMIA TAUSTALLA? Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden tarkoituksena on edistää hyvän elinympäristön ja kestävän kehityksen toteutumista alueiden käyttöä koskevassa päätöksenteossa. MRL:n 24 velvoittaa: Maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueiden-käyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Tavoitteet ovat luonteeltaan yleisiä ja ne on ryhmitelty kuuteen asiakokonaisuuteen (Valtioneuvosto , päivitetty ), joista viisi koskee tätä yleiskaava-aluetta: - Toimiva aluerakenne - Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu - Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat - Toimivat yhteysverkot ja energiahuolto - Vuoksen vesistö erityisenä aluekokonaisuutena Maakuntakaava Pohjois-Karjalan maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan 1. vaiheen Valtioneuvosto vahvisti kaavan Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan täydennyksen eli 2. vaihekaavan ja ympäristöministeriö vahvisti sen Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan 3. vaiheen kokouksessaan ja sen vahvisti Ympäristöministeriö

3 OAS 2 (8) Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan 4. vaiheen, jonka ympäristöministeriö vahvisti Maakuntakaavan 4. vaiheessa käsitellään: vähittäiskaupan suuryksiköt, keskusverkko, taajamatoimintojen alueet, joitakin teollisuus- ja työpaikkatoimintojen alueita sekä Ylämyllyn taajaman radan pohjoispuolen maankäyttö. Kuva 3. Ote Pohjois-Karjalan maakuntakaavayhdistelmästä 1-4 n 1. vaiheesta. Suunnittelualueeseen kohdistuu mm. seuraavat aluevaraukset: Joensuun kaupunkiseutu (kk-2): 1.vaihe Merkinnällä osoitetaan Joensuun kaupunkiseudulla yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta tärkeää ylikunnallisesti suunniteltavaa aluetta. Alueelle sijoittuu sekä valtakunnan että maakunnan kehittämisen kannalta tärkeitä toimintoja ja siinä on tarvetta kuntien yhteistoimintaan alueidenkäytön suunnittelussa ja toimintojen yhteensovittamisessa. Suunnittelumääräys: Uudisrakentaminen tulee ensisijaisesti ohjata nykyisen taajama- ja kylärakenteen yhteyteen yheyttämään yhdyskuntarakennetta ja tukemaan palvelujen ja joukkoliikenteen säilymistä ja kehittämistä. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee luoda edellytykset lentokentäntien alueen kehittämiselle korkeatasoisena työpaikka-alueena sekä seudullisten viher- ja virkistysalueiden sekä ulkoilureittien toteuttamiselle. Pyhäselän järven ranta-alueella tulee turvata virkistysreittiyhteyden säilyminen. Kyläalue (at, at-1): 1.vaihe Kohdemerkinnällä osoitetaan maaseutuasutuksen kannalta tärkeitä kyläkeskuksia, jotka palvelujen, asutuksen, kulttuuriympäristön tai elinkeinotoimintojen kannalta ovat tärkeitä kehittämisen kohteita. Lisämerkinnällä -1 osoitetaan rantakyliä, joita pidetään suositeltavina pysyvän ja lomaasutuksen alueina. Suunnittelumääräys Suunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää huomiota rakentamisen sopeuttamiseen olevaan kylärakenteeseen ja -ympäristöön sekä vesi- ja jätevesihuollon järjestämiseen. Uudisrakentaminen tulee ensisijaisesti ohjata tukemaan nykyistä kylärakennetta ja palvelujen hyvää saatavuutta. Rantakyliin liittyviä ranta-alueita suositellaan pysyvän asutuksen ja tavanomaista haja-asutusta tiiviimmän loma-asutuksen alueina. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ranta-alueille tulee varata riittävästi kylää palvelevia virkistysalueita. Arvokas harju- tai moreenialue (ge-1): 2.vaihe Merkinnällä osoitetaan maiseman ja luonnonarvojen kannalta vähintään maakunnallisesti arvokkaita harjualueita tai valtakunnallisesti arvokkaita moreenimuodostumia, joilla saattaa olla maaaineslain 3 :n tarkoittamia ominaisuuksia ja niistä maa-ainesten otolle aiheutuvia rajoituksia. Aluevarauksesta ei aiheudu metsänhoidollisia rajoituksia. Merkintä mahdollistaa myös tavanomaisen kotitarvekäytön.

4 OAS 3 (8) Suunnittelumääräys Alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen geologiset ominaispiirteet, sekä biologiset ja maisemalliset arvot. Rantojenkäytön kehittämisen kohdealue (rk, rk-1): 1.vaihe Kehittämisperiaatemerkinnällä osoitetaan Pohjois-Karjalan tärkeimmät suurvesistöt sekä erämainen Koillisen luontovyöhykkeen alue Suunnittelumääräys Yksityiskohtaisemmassa suurvesistöjen suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota luonnonympäristön kestävään käyttöön, vesihuollon järjestämiseen ja rakentamisen soveltumiseen maisemaan. Rantarakentamista mitoitettaessa on jätettävä riittävän suuret yhtenäiset rantaalueet vapaaksi jokamiehenoikeudella tapahtuvaan rantojen käyttöön. Suurvesistöjen muunnetusta rantaviivasta tulee olla vapaata rantaviivaa noin 60 % ja rakennettua rantaviivaa noin 40 %. rk-1 suunnittelumääräys Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee rantarakentaminen ohjata keskitetysti ympäristöarvot huomioon ottaen siten, että Koillisen luontovyöhykkeen erämainen luonne säilyy. Viheryhteystarve: 4.vaihe Merkinnällä osoitetaan Joensuun kaupunkiseutuun liittyviä olemassa olevia tai tavoitteellisia viheryhteyksiä, joilla on merkitystä erityisesti seudullisen virkistysalueverkoston, mutta myös ekologisten yhteyksien kannalta. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee määrittää viheryhteyden tarkempi sijainti sekä varmistaa maastokäytävän riittävä leveys, jotta alueellinen viheralueiden muodostama verkosto voidaan toteuttaa riittävän yhtenäisenä kokonaisuutena. Joensuun seudun yleiskaava Joensuun seudun yleiskaava 2020 on hyväksytty Joensuun seudun seutuvaltuustossa. Ympäristöministeriö on päätöksellään (N:o YM2/5231/2008) vahvistanut yleiskaavan lukuun ottamatta muutamaa aluetta, jotka eivät koske tätä kaavaa. Suunnittelualueelle on osoitettu tehokkaan mitoituksen rantarakentamisen vyöhyke (ra-1) ja normaalin mitoituksen rabntavyöhykettä (ra-2). Neljä kohdetta sijoituu kyläalueelle (AT) ja neljä suunnitteluatrvealueelle (suunn). Kohde 1 sijoittuu MU-aluelle. Suunnittelualueeseen kohdistuu mm. seuraavia aluevarauksia: Suunnitelutarvealue (suunn) Merkinnällä on osoitettu alue, jonka käyttöön liittyvien tarpeiden tyydyttämiseksi on syytä ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin kuten teiden, vesijohdon tai viemärin rakentamiseen taikka vapaa-alueiden järjestämiseen. Alueet ovat joko - jo taajaan rakennettuja kaavoittamattomia alueita (MRL 16.1 ) tai - alueita, joilla on odotettavissa suunnittelua edellyttävää yhdyskuntakehitystä (MRL 16.3 ). - alueita, joilla erityisten ympäristöhaittojen vuoksi on tarpeen suunnitella maankäyttöä (alueen haitalliset ominaisuudet, MRL 16.3 ) tai - alueita, joilla erityisten ympäristöarvojen vuoksi on tarpeen suunnitella maankäyttöä (alueen ympäristöarvot, MRL 16.3 ). Suunnittelumääräys: Alue määrätään MRL 16.3 :n perusteella suunnittelutarvealueeksi 10 vuodeksi laskettuna siitä ajankohdasta, kun tämä yleiskaava tulee voimaan. Rakennuspaikan vähimmäiskoko on m2. Kyläalue (AT) Merkinnällä osoitetaan kyläalueet, jonne voi sijoittua asutusta, maatalouden tilakeskuksia, palveluja ja työtiloja. Merkinnällä on osoitettu sellaiset tiheästi rakennetut tai vetovoimaisiksi rakentamisalueiksi arvioidut maaseutumaiset vyöhykkeet, jotka on tarkoitettu liitettäviksi vesi- ja jätevesiviemäriverkostoon ja joiden muuta haja-asutusaluetta tiiviimpi uudis- tai täydennysrakentaminen on mahdollista keskitetyn vesi- ja jätevesihuollon toteuttamisen jälkeen. Alueen rakentamisen ohjaamiseksi olisi syytä laatia osayleiskaava tai tarpeen vaatiessa asemakaava. Alueelle voi sijoittaa myös muita toimintoja, jotka mittakaavansa ja ympäristövaikutustensa suhteen sopivat asumisen lomaan.

5 OAS 4 (8) Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on ulkoilun ohjaustarvetta (MU) Alueen pääkäyttötarkoitus on maa- ja metsätalous. Alueelle kohdistuu yleisen virkistyskäytön kysyntää ja siten tarpeita järjestää ulkoilureittejä. Pohjavesialue Vedenhankinnan kannalta tärkeä (1.lk) tai muu tärkeä (2.lk) pohjavesialue Suunnittelumääräys: Pohjavesien muodostumisalueille ei saa sijoittaa sellaisia toimintoja, jotka aiheuttavat pohjavesien pilaantumisriskin. Kuva 4. Ote Joensuun seudun yleiskaavasta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on esitetty punaisella ympyrällä. Yleiskaava Alueella on voimassa Vaivion osayleiskaava, joka on hyväksytty Liperin kunnanvaltuustossa Alla on otteet yleiskaavan muutosalueista (Vasemmassa yläkulmassa osa-alue 1 ja oikeassa alakulmassa osa-alue 8.

6 OAS 5 (8) Kuvat 5 12: Otteet Vaivion voimassa olevasta yleiskaavasta (kohde 1 vasen yläkulma ja kohde 8 oikea alakulma).

7 OAS 6 (8) Kuva 13: Kuisman rannalla oleva alue on osoitettu ranta-asemakaava-alueeksi. Asemakaavat Kuisman pohjoisrannalla on Vaivionsalon ranta-asemakaava II, jonka Pohjois-Karjalan lääninhallitus on vahvistanut Ranta-asemakaava ei kohdistu suunnittelualueelle. MITÄ ja MITEN VAIKUTUKSIA ARVIOIDAAN? Odotettavissa olevien vaikutusten esiintyminen ja arviointi tapahtuu asiantuntijoiden, viranomaisten, maanomistajien, asukkaiden ja suunnittelijoiden kanssa yhteystyössä ja vuorovaikutuksessa. Lähtökohtana ovat aiemmat suunnitelmat ja selvitykset, kartat, ilmakuvat sekä tehtävät selvitykset ja inventoinnit. Vaikutusten arvioinnissa verrataan kaavan mukaista tilannetta nykytilanteeseen ja asetettuihin tavoitteisiin. Arviointikohde Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Yhdyskuntarakenne Ympäristö Liikenne Ihmiset Näkökohta - miten kaava toteuttaa tavoitteita - alueen asema ja liittyminen kuntarakenteeseen - olevien rakenteiden hyödyntäminen - tekninen huolto - palvelut ja asuminen - virkistys - kasvillisuus ja eläimistö - maisemakuva - vesistö - rakennettu ympäristö - melu ja päästöt - erityispiirteet ja kohteet - liikenneverkko - liikenneturvallisuus - elinolot ja viihtyisyys KETKÄ OVAT OSALLISET JA SIDOSRYHMÄT? Osallisia ovat alueen maanomistajat ja asukkaat sekä muut, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa kaavoitus käsittelee. Maanomistajat, asukkaat - asukkaat - yritykset

8 OAS 7 (8) - maanomistajat Viranomaiset - Pohjois-Karjalan ELY-keskus - - Ympäristö ja luonnonvarat - Pohjois-Savon ELY-keskus - - Liikenne ja infrastruktuuri - Museovirasto - Tekninen lautakunta Muut yhteisöt ja järjestöt - Kyläyhdistykset ja toimikunnat - Pohjois-Karjalan sähkö Oyj MITEN JA MILLOIN VOI OSALLISTUA? MITEN SUUNNITTELUSTA TIEDOTETAAN? SUUNNITTELU- VAIHEET Loppuvuosi 2016 Laatimisprosessin käynnistäminen Alkuvuosi 2017 Luonnosvaihe Kevät 2017 Ehdotusvaihe Syksy 2017 Hyväksymisvaihe TYÖSTÄMINEN KÄSITTELY OSALLISTUMI- NEN Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Luonnoksen laadinta ja vaikutusten arviointi Valmisteluaineisto nähtäville Nähtäville asettamisesta ilmoitetaan kunnallisten ilmoitusten tapaan. Kunnan kotisivut Ilmoitetaan samoin kuin luonnosvaiheessa Kunnan kotisivut Kaavaluonnoksesta saatujen mielipiteiden ja lausuntojen jälkeen työstetään kaavaehdotus Muistutukset ja lausunnot tutkitaan. Kaavaehdotusta korjataan tarvittaessa Aloitus- ja viranomaisneuvottelu Kaavoituksen aloittamisesta tiedottaminen Tekninen lautakunta asettaa nähtäville Tekninen lautakunta asettaa nähtäville Viranomaisneuvottelu tarvittaessa Kaavan hyväksyminen kunnanhallitus > kunnanvaltuusto Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) riittävyyden arviointi. OAS ja kaavaluonnos nähtäville Lausunnot Mahdollisuus muutosesitysten jättämiseen Ehdotus nähtäville Lausunnot Mahdollisuus muistutusten jättämiseen TIEDOTTAMI- NEN Kaavan hyväksymis-päätöksen laillisuudesta voi valittaa Itä- Suomen hallintooikeuteen Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan virallisesti. KUKA VALMISTELEE? Kaavoitustyötä kunnassa ohjaa ja seuraa yhdyskuntasuunnittelija Reino Kuivalainen. Käytännön suunnittelutyöstä vastaa FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kuopion toimistossa pääsuunnittelijana DI Timo Leskinen.

9 OAS 8 (8) MISTÄ SAA TIETOA? Maankäyttötoimisto PL 20 Ylämyllyntie 94 L-rakennus Liperi FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kuopion aluetoimisto PL 1199 (Microkatu 1) KUOPIO Yhdyskuntasuunnittelija Reino Kuivalainen p sähköposti: reino.kuivalainen@liperi.fi Timo Leskinen DI, puh sähköposti: timo.leskinen@fcg.fi Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa päivitetään ja täydennetään tarvittaessa prosessin aikana.