Olen työskennellyt toiminnanjohtajana

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Olen työskennellyt toiminnanjohtajana"

Transkriptio

1 Toimintaryhmätyön menestystarinastako mahalasku? Heikki Konsala Toimintaryhmä Pirkan Helmi ry Olen työskennellyt toiminnanjohtajana kolmessa toimintaryhmässä yhteensä runsaat yhdeksän vuotta. Kokemukseni ovat kertyneet Pirkanmaalta Pomo- ja Leader -toiminnasta. Liki kymmenen vuoden kuluessa toimintaryhmätyö ja sen toimintaympäristö ovat muuttuneet erittäin paljon. Yksi suuresti muuttunut asia on toiminnan ammatillistuminen. Tämä muutos myös jatkuu ja jättää yhä kauemmaksi taakseen alkuaikoina toimintaa siivittäneen vahvan hengen palon. Askel Pomo-ohjelmasta Leader + -yhteisöaloitteen pariin oli sekin varmasti suurempi muutos kuin nyt siirtyminen toteuttamaan juuri käynnistyneen ohjelmakauden Leadertoimintatapaa. Kuitenkin tässä jälkimmäisessä taitekohdassa toimintaryhmätyön perusajatusta ja sen työn tekijöitä koetellaan ehkä jopa aiempaa voimakkaammin. Edelliselle ohjelmakaudelle siirryttäessä oli itsestään selvää, että toimintatapojen tuli muuttua huomattavasti säännellymmiksi kuin ne olivat Pomo-toiminnan parissa. Muutoksen suuruus toki yllätti ja harmitti. Olin tällä jälkimmäisellä kerralla idealistina toivonut, että raskaasta ja kankeasta sääntelystä voitaisiin palata muutama askel takaisin päin pelisääntöihin, jotka tukisivat paremmin innovatiivista ja paikallislähtöistä kehittämistyötä. Näin ei tapahtunut, joten alkanut ohjelmakausi lyhentää liekanarua entisestään. Realistina olisi toki pitänyt tajuta, ettei Leader-toimintatapakaan voi olla erillinen saareke EU-osarahoitetun kehittämistoiminnan parissa. Edellä kertomastani harmista johtuen minua kiinnostaa se, millainen tulevaisuus odottaa toimintaryhmätyötä vuonna 2013 päättyvän EU:n ohjelmakauden jälkeen. Pitääkseni tarkastelun hallinnassa nimeän muutamia asioita, jotka otan ikään kuin annettuina, niitä kyseenalaistamatta. Lukitsen siksi seuraavat asiat: EU on yhä olemassa, Suomi on sen jäsen, EU:n eräs tavoite on maaseudun kehittäminen ja tämän kehittämistoiminnan puitteissa merkittävimmät linjamääritykset, kuten esimerkiksi Leader-toimintatavan jatkuminen jäsenvaltioissa, tehdään EU:n tasolla. Pelkistän myös toimintaryhmien tulevaisuuden arvioinnin vain Leader-toimintatavan pariin, joten jätän tarkastelusta pois toimintaryhmien muut toiminnot, joiden rooli on vielä pieni, mutta kasvanee tulevaisuudessa. Menestystarinan syitä Kiistatta suomalainen toimintaryhmätyö on menestystarina. Monet arvioinnit, tutkimukset ja muut raportit kertovat hyvistä saavutuksista niin itse toimintatavan toteutuksessa kuin myös tuloksissa. Yksinomaan kehittämislähtöisestä näkökulmasta ajatellen tulokselliseen toimintatapaan olisi järkevää panostaa aiempaa enemmän ja myös pyrkiä valtavirtaistamaan sitä osaksi muita toimintoja. Eräänä syynä siihen, Maaseudun uusi aika 1/

2 että näin ei tehdä, on ehkä se, että onnistumisia ei osata tunnistaa siitä isosta hahmottomasta möykystä, joksi maaseudun kehittämistoiminta on osin jäänyt. Ja kaiken lisäksi tämä niin kutsuttu muu maaseudun kehittämistoiminta on jäänyt aika selvästi maatalouden ongelmien varjoon. Euroopan tilintarkastustuomioistuin toteaa, että kansallisista maaseudun kehittämiseen suunnatuista ohjelmista puuttuu selkeä strategia, eikä niissä myöskään ole huomioitu alueiden erilaisia kehittämistarpeita. Kehittämistoiminnan voimakas keskittyminen maatalouden tukemiseen ei edistä alueiden epätasapainon tasaamista, vaikka myös tämä on yksi EU:n maaseudun kehittämisasetuksen yleistavoitteista (Euroopan tilintarkastustuomioistuin 2006: 19 20, 37 38). Tilintarkastustuomioistuimen esiin nostama paikallisten kehittämistarpeiden huomioiminen onkin nimenomaan toimintaryhmätyön vahvuuksia. Leader ja muut EU:n yhteisöaloitteet lähtivät liikkeelle 1980-luvun lopulla komission tekemästä havainnosta, että rakennerahasto-ohjelmat tukevat hyvin laajempia alueellisia kehittämistoimenpiteitä, mutta alueiden omiin erityisiin kehittämistarpeisiin ne eivät vastaa kovin hyvin (Jauhiainen Niemenmaa 2006: 134). Tällaisessa paikallislähtöisemmässä kehittämistoiminnassa myös toiminnan tavoitteiden määrittely tehdään kohdealueella sen tarpeista lähtien ja kehittämistyö tehdään huomattavalta osin myös sen omia voimavaroja hyödyntäen (Rantama 2002: 17 20). Suomen toimintaryhmätyössä juuri tämä paikallisten tarpeiden ja painotusten huomioiminen korostuu moneen muuhun EU-maahan nähden. Toiminta on meillä aidosti paikallislähtöistä (Niemi Visti 2004: 9, Rantama 2002: 92). Leader-toimintatavan toteutuminen Suomessa kertoo mielenkiintoisella tavalla siitä, että meillä sekä julkishallinto että kolmas sektori ovat hyvin vahvoja, kuten myös niiden välissä oleva berliinin muuri. Uusi toimintatapa, jonka eräs merkittävä piirre on ollut siirtää päätösvaltaa muurin toiselle puolelle, ei ole aina ollut helppo asia hyväksyä, sillä juuri tässä kohdassa on tapahtunut varsin merkittävä poikkeama vakiintuneista reviireistä. Eräs esimerkki tästä muutosvastarinnasta on Aamulehden artikkeli, jossa kaksi merkittävässä asemassa olevaa valtion virkamiestä arvioi toimintaryhmien työn tuloksia kapeasta, yksinomaan hallintolähtöisestä näkökulmasta. Toimintaryhmien osaamisen puute nousee tässä jutussa näkyvimpään asemaan, eikä esimerkiksi toiminnan tuloksia edes sivuta (Aamulehti ). Toimintatavan nopea ja menestyksellinen omaksuminen perustuu huomattavalta osin siihen, että yhteiskuntamme on ollut erittäin valmis tällaiseen työtapaan. Kylätoiminta ja kansalaistoiminta laajemminkin ovat tämän asian taustalla (Rantama 2002: 92, Suomen Leader+ -ohjelman väliarvioinnin 2005 tiivistelmä: 6). Suomalaiset ovat tottuneet toimimaan omaehtoisesti monilla elämän alueilla. Toisaalta julkishallinnolla on ollut aina vahva rooli myös aluekehittämisessä. Siksi niissä asioissa vallan ja vastuun siirtäminen alueille ei ole ollut helppoa. Eeva Rantama arvioi, että vaikka Leadertoimintatapa ehkä olisi voinut syntyä Suomessa ilman EU: n esimerkkiäkin, niin ilman sen luomaa mallia ja painetta sitä ei todennäköisesti olisi otettu käyttöön (2002: 92). Tämä arvio on mielenkiintoinen, ja se vastaa omaa käsitystäni asiasta. Toimintatavan muutostarpeita Toimintaryhmä on eräänlainen kehittämistyön laboratorio. Tähän toimintaryhmän rooliin viittaa innovatiivisyyden vahva korostaminen. Toinen merkittävä toimintatapaan liittyvä erityispiirre on se, että toimintaryhmätyö täydentää muilla EU:n rakennerahasto-ohjelmilla tehtävää kehittämistyötä (Suomen Leader+ -ohjelman väliarvioinnin 2005 tiivistelmä: 2). Innovatiivisuuteen liittyy myös se, että toiminnassa saaduista uusista kokemuksista opitaan sekä itse että niitä myös siirretään muille alueille. Tämä seikka ei kuitenkaan ole ongelmaton, kuten vuonna 2003 tehty Leader-väliarviointi osoittaa. Kokemusten siirrolle ei ole luotu toimivia kanavia, sillä esimerkiksi hankkeisiin liittyvä raportointi palvelee lähes yksinomaan valvontaa ja muita hallinnollisia tarpeita. Myöskään kokemusten siirtoa edistävää julkista hankerekisteriä ei ole toistaiseksi ollut käytettävissä (Suomen Leader+ -ohjelman väliarviointi 2003: 218). Niin sanottu virallinen raportointi ei pureudu myöskään riittävän syvälle hankkeiden tu- 62 Maaseudun uusi aika 1/ 2008

3 loksiin ja kokemuksiin. Onnistumisten ja epäonnistumisen syitä tuskin havaitaan vain mittaamalla muutamia asioita ja kertomalla mitkä asiat onnistuivat ja mitkä eivät. Hyvin monet toimintaryhmät ovat toki itse toteuttaneet oman toimintansa ja rahoittamiensa hankkeiden arviointia. Tällöin kuitenkin saadut hyödyt toimintojen kehittämiseen jäävät yleensä pelkästään kyseisen toimintaryhmän toiminnan piiriin. Edellä kerrotun perusteella toiminnassa on huolestuttava heikko kohta. Toiminnan tulos jää vajaaksi, jos kehittämistoiminnan osaaminen jalostuu entistä paremmaksi ja yhteisemmäksi osaamiseksi vain sattumanvaraisesti. Laboratorio ei tällöin lunasta niitä odotuksia, joita sille on asetettu. Suomen Leader+ -ohjelman väliarvioinnin 2005 tiivistelmässä tuodaan esille Leadertoimintatavan kehittämiskohteina asioita, jotka olisivat tärkeitä, mikäli toimintatavan vahvuuksia ja erityispiirteitä haluttaisiin vahvistaa. Tällaisia asioita olisivat esimerkiksi hallintomallin keventäminen, kokemusten ja osaamisen parempi levittäminen sekä tulosten ja vaikutusten syvällisempi analysointi (7 8). Väliarvioinnissa esitettyjä kehittämiskohteita ei erityisemmin ole huomioitu alkaneen ohjelmakauden pelisääntöjä muokattaessa. Eräs EU-osarahoitettujen hankkeiden ongelmista on se, että maataloustukiin ja vastaaviin toimintoihin luodut pelisäännöt eivät taivu kovin hyvin toisenlaisiin käyttötarkoituksiin. Kehittämistyössä on aina kyse osin myös uuden luomisesta ja kokeilusta. Käytössä oleva hankkeiden hallinnointitapa edellyttää kuitenkin, että hankkeen toteutustapa tiedetään melko tarkkaan jo etukäteen, ja sen olennaisista muutoksista tulee aina hakea hankkeelle muutos. Näin hankkeen innovatiivisin osa ehkä tehdäänkin jo ennen kuin sille haetaan rahoitusta hanketta ideoitaessa. Tällöin hanke itsessään onkin ikään kuin aineettoman investoinnin teko tarkkojen piirustusten mukaan, eikä kehittämis- ja kehittymisprosessi. Muuttuva toimintaympäristö Kehittämistyössä toimintaympäristön muuttuminen on merkittävä huomioon otettava tekijä. Maatalouden tulevaisuudennäkymiä koskevassa raportissa todetaan tarkastelujakson pituudella olevan suuri merkitys sille, mitkä asiat ovat merkittävimmässä roolissa tulevaisuutta mietittäessä. Seuraavien 5 10 vuoden jaksolla EU:n maatalouspolitiikka ja WTO-neuvottelut ovat merkittävimmässä roolissa ja toisaalta globaalit muutokset, kuten väestönkasvu, ilmastonmuutos ja fossiilisten polttoaineiden hinta ovat pidemmän ajan tarkastelussa suuremmassa roolissa (Maatalouspolitiikan vaihtoehdot -työryhmä 2007: 19). Asioiden ennakoinnin vaikeudesta kertoo se, että heti kyseisen raportin julkaisemisen jälkeen ilmastonmuutos on saanut erittäin suuren roolin julkisuudessa, joten sen vaikutus toimintaympäristöön jo aivan lähivuosinakin on paljon suurempi kuin tässä raportissa arvioidaan. Globaalit muutokset ja niiden vaikeasti ennakoitavat kehityskulut ovat myös paikallisessa kehittämistoiminnassa yhä merkittävämmässä asemassa. Globaalissa toimintaympäristössä myös kilpailu on globaalia. Luovaa luokkaa tutkiva Richard Florida on todennut, että kilpailu osaajista kiristyy. Tässä kilpailussa pärjäävät maa ja alueet, jotka pystyvät taloudellisten mahdollisuuksien ohella tarjoamaan osaajille myös hyvät palvelut sekä hyvän sosiaalisen ja kulttuurisen asuinympäristön (2006: 157). Nämä ovat asioita, joissa toimintaryhmien tapaisella paikallisella kehittämistyöllä saadaan usein aikaan hyviä tuloksia. Myllylän ja Linturin tutkimuksen mukaan tärkeimmät maaseudun muutostrendit ovat: toimintojen verkottuminen, tietoteknologinen kehitys, verkkopalvelujen kasvu sekä väestön ja työvoiman ikääntyminen (2005: 39). Eräänä merkittävänä muutostrendinä voi pitää myös maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen kasvua (Heinonen 2003: ). Olemme kaikki hyvin selkeästi samassa veneessä. Suomessa alueiden kehitys on eriytynyt yhä enemmän. Maaseudun kehittämistyössä paljon käytetty maaseutualueiden jako kolmeen erilaiseen alueeseen, kaupunkien läheiseen-, ydin- ja syrjäiseen maaseutuun, on osoittautunut hyväksi tavaksi hahmottaa ja eriyttää kehittämistarpeita ja -työtä. Näyttäisi siltä, että tällainen työtapa on entistä tärkeämpi jatkossa. Alueen sijainti voimakkaimpiin keskuksiin nähden määrittelee entistä enemmän sen kehittämistyön tarpeita ja lähtökohtia. Eräänä tähän liittyvänä suurena lin- Maaseudun uusi aika 1/

4 jana on nähtävissä, että keskukset ja niiden läheinen maaseutu sekä toisaalta ydin- ja syrjäinen maaseutu muodostavat kaksi paria, joiden sisällä kehitys muistuttaa toisiaan. Eräänä tähän päätelmään oikeuttavana seikkana ovat Yrjö Myllylän esittämät tutkimushavainnot kunkin aluetyypin tulevaisuudessa työllistävistä klustereista; ne nimittäin ovat hyvin identtiset näiden aluetyyppien parien sisällä (Myllylä 2005). Edellä esitetty ajatus on siinä mielessä looginen, että kaupunki ja sitä ympäröivä maaseutualue muodostavat yhä vahvemmassa vuorovaikutuksessa olevan kokonaisuuden muun muassa työssä käynnin vuoksi. Ydin- ja syrjäinen maaseutu puolestaan ovat alueidemme eriytyneen kehityksen myötä joutuneet hieman samantapaiseen tilanteeseen, kun ajatellaan kehittämistyön lähtökohtia. Paikallisen kehittämistyön kannalta eräs merkittävimmistä lähiaikojen muutostekijöistä tapahtuu Paras-hankkeen myötä kunta- ja palvelurakenteessa. Syrjäisimmillä alueilla senkään avulla ei kuitenkaan kyetä ratkaisemaan kuntien perusongelmia, kuten väestön väheneminen ja ikääntyminen sekä infrastruktuurin rapistuminen (Jauhiainen Niemenmaa 2006: ). Kuntien kehitys on Leader-toimintatavan kannalta keskeinen asia myös siksi, että kunnat ovat toimintaryhmille erittäin tärkeä kumppani. Toimintaryhmän kehittämisohjelman on loogista olla linjassa oman alueen kuntien kehittämistavoitteiden kanssa. Kunnilta tulee merkittävä osuus toimintaryhmän rahoitusraamista, joten toimintaryhmille kuntien talouskehitys on tärkeä asia. Kunnat ovat myös tärkeässä roolissa hankkeiden synnyssä, sillä kehittämistyössä aktiivisessa kunnassa syntyy paljon myös toimintaryhmien rahoittamia hankkeita. Roolin muutos ohjelmakaudelle Eräs tapa ajatella toimintaryhmää on nähdä se organisaationa, jossa yhdistyy kaksi keskenään hyvin erilaista roolia: kehittäjän ja toisaalta hankehallinnoijan ja -rahoittajan. Kehittäjän roolikin pitää oikeastaan vielä jakaa kahteen osaan, sillä toimintaryhmä on toisaalta foorumi alueensa erilaisille toimijoille kohdata ja toimia oman alueen kehittämisen merkeissä, kumppanuus (Leader+ Magazine 5/2006: 56) ja toisaalta se on itse myös aktiivinen toimija kehittämistyössä. Näiden roolien tulee olla tasapainossa, sillä voi ajatella, että toimintaryhmä saa oikeutuksen olemassa ololleen, kun se hoitaa kummatkin leiviskät hyvin. Uuden ohjelmakauden myötä toimintaryhmän rooli on muuttunut aiempaa enemmän viranomaisen kaltaiseksi. Tätä muutosta osoittaa se, että nyt lainsäädännössä todetaan toimintaryhmiä koskevan useiden sellaisten säädösten, jotka ovat selkeästi viranomaisiin ja virkamiehiin kohdistuvia, kuten kielilaki ja rikoslain 40. luku. Huomattava askel viranomaisen kaltaista roolia kohti on myös se, että toimintaryhmille tulee hanke- ja maksatushakemusten diaarisointitehtävä sekä siihen liittyen velvoite olla asiakkaiden saavutettavissa virka-aikana. Tämä on huomattavan suuri haaste toimintaryhmille, joiden pitää pystyä yhdistämään kehittämistyöhön aktivointi ja siihen liittyvä neuvonta ja toisaalta nämä uudet hankehallinnoinnin tehtävät pienissä organisaatioissaan. Tämä on ongelmallista sekä kahden hyvin erilaisen roolin yhteen sovittamisen että konkreettisten henkilöresurssien kannalta. Kahden näinkin erilaisen roolin yhteensovittaminen samassa pienessä organisaatiossa ja jopa samojen ihmisten toteuttamana on hyvin haastava tehtävä. Haastetta ei ainakaan pienennä se asia, että ohjelmakauden pituus huomioiden toimintaryhmien rahoitusraamit pienenevät aiempaan ohjelmakauteen nähden, mikä näkyy myös toimintaryhmän omassa toiminnassa käytettävissä olevan rahan, niin sanotun toimintarahan määrässä. Toimintaryhmätyön rooli muuttuu myös sillä tavoin, että päättymässä olevalla ohjelmakaudella hieman yli puolet toimintaryhmistä (Leader+ ja Pomo+) toimi ikään kuin oman tehtävän määrityksensä puitteissa ja vain vajaa puolet ryhmistä osana alueensa maaseudun kehittämisen ohjelmaa. Uudella ohjelmakaudella Leadertoimintatapa on osa kunkin alueen maaseutuohjelman kokonaisuutta. Toimintaryhmätyö on näin ikään kuin korotettu tasa-arvoiseksi osaksi kunkin alueen maaseudun kehittämistyötä. Toisaalta tällainen tasa-arvoisuus ei ole käytännössä toteutumassa, kun ajatellaan sitä, miten Suomessa maaseutuohjelman rahoitusosuudet jaettiin eri toimintalohkojen kesken tai Manner- Suomen maaseutuohjelman ennakkoarvioinnis- 64 Maaseudun uusi aika 1/ 2008

5 sa todettua asiaa, että toimintaryhmätyö on käsitelty ohjelmassa esimerkiksi lähtökohta-analyysien osalta suppeasti, ilman analyyttistä otetta (2006: 93 94). Voisi sanoa, että toimintaryhmätyö on jäänyt ikään kuin välttämättömän pahan asemaan. Miten seuraavalle ohjelmakaudelle? Komission selkeä linja on ollut koota kehittämistyön välineitä määrältään pienemmäksi joukoksi, kuten osoittaa esimerkiksi yhteisöaloitteiden määrän huomattava karsiminen ohjelmakaudelta toiselle siirryttäessä. Tämä varmasti tuo tehoa kehittämistyöhön, koska pirstaleisuuden sijaan saadaan toimintaan entistä strategisempi ote. Toisaalta tällöin harvempilukuisten ohjelmien sisältö voi olla niin laaja ja monenkirjava, ettei kokonaisuus toimi tästä syystä. Esimerkiksi maatalouden ympäristötukien ja vastaavien tukimuotojen sekä toisaalta Leaderin tapaisten muiden maaseudun kehittämisvälineiden sijoittaminen saman ohjelmaan ja myös samojen rahojen jakajiksi ei ole helppo tilanne. Edellä todetusta komission suuntauksesta johtuen Leadertoimintatapa on myös jatkossa todennäköisesti osa laajempaa maaseudun kehittämisohjelmaa. Leader-toimintatavan voisi ajatella jatkuvan seuraavalla ohjelmakaudella, sillä EU kaipaa konkreetteja toimintamuotoja, joiden kautta se tulee lähelle alueensa ihmisiä ja näin sen uskottavuuskin lisääntyisi. Erkki Toivanen arvioi, että jo 1980-luvulta lähtien EU on vähitellen kadottanut yhteytensä kansalaismielipiteeseen ja vuosituhannen vaihteessa unionin kannatus kansalaisten keskuudessa alitti ensi kerran 50 prosentin tason (2005: ). Leader-toimintatavan tulevaisuutta vuodesta 2014 eteenpäin voisikin aiemmin esitettyjen näkökulmien ja lähtöoletusten perusteella tarkastella kolmen tulevaisuudenkuvan avulla. Ei haittaa, vaikka tekis kipeää Toimintaryhmätyö jatkuu suunnilleen samalla tavoin kuin vuosina Toimintaryhmät ovat oppineet tehtävänsä hyvin ja yhteistyö oman alueen TE-keskuksen kanssa on saumatonta. Lainsäädäntöä ja toimintatapoja ei ole ollut tarpeen muuttaa, vain hienosäätää. Toimintaryhmien työntekijät ja luottamushenkilöt ovat vaihtuneet lähes täysin edellisen ohjelmakauden alkuun nähden. Vaihdoksiin on ollut syynä normaalin vaihtuvuuden ohella se, että toimintaryhmätyön painottuessa yhä enemmän kehittämisen sijasta hallintoon, huomattava osa toimijoista on katsonut, ettei tämä ole enää heidän juttunsa. Toisaalta toiminnassa mukana olevat kokevat, että toiminnan byrokraattisuus on hyväksyttävä hinta siitä, että tällainen kehittämisväline on käytössä. I have a Dream Leader-toimintatavan ja laajemminkin kehittämistyön erityispiirteet on huomioitu noudatettavissa pelisäännöissä. Hankkeiden tavoitteiden määrittely ja niiden toteutumisen seuranta ovat saaneet toiminnassa aiempaa vahvemman roolin ja toisaalta kehittämisprosessin toteutustapa on jäänyt pienemmälle sääntelylle. Myös hankebyrokratia on karsittu vain välttämättömimpään. Edellisestä ohjelmakaudesta poiketen myös hyvin pieniä hankkeita on jälleen mahdollista toteuttaa. Toimintaryhmänkin työ on painottunut aiempaa enemmän kehittämiseen. Kehittämistyön painotukset vaihtelevat eri toimintaryhmien välillä paljon aiempaa enemmän. Osin tämä johtuu alueiden erilaisista kehityskuluista ja osin toimintaryhmien kehittämisohjelmissa selkeämmästä kehittämistarpeiden priorisoinnista kuin ennen. Luvannut en sulle ruusutarhaa Toimintaryhmätyö on edelleen osa maaseudun kehittämisen välineistöä. Toimintatavat ovat suunnilleen samat kuin edellisellä ohjelmakaudella. Maaseudun kehittämiseen saatu EU: n ja valtion rahoitus on vähentynyt edelliseen kauteen nähden. Kaiken lisäksi myös Leadertoimintatavan saama osuus tästä vähenevästä potista on pienentynyt. Huomattavasti vähentyneestä EU: n ja valtion rahoituksesta on ollut kilpailemassa aiempaa vähemmän toimintaryhmiä, joten rahoitus on riittänyt kaikille halukkaille. Näin on käynyt siksi, että suuri osa Suomen kunnista ei voi enää osallistua Leader-toimintatavan rahoittamiseen. Kunnilla on muun muassa väes- Maaseudun uusi aika 1/

6 tön ikääntymisen ja muuttoliikkeen vuoksi täysi työ pystyä rahoittamaan edes kaikki lakimääräiset tehtävät. Toimintatavan jatkuminen seuraavalla EU: n ohjelmakaudella on epätodennäköistä. Johtopäätökset Suomessa toimintaryhmien työssä on paljon vahvuuksia. Osin nämä vahvuudet ovat seurausta siitä, että tämä työtapa sopii suomalaiseen yhteiskuntaa ja osin kyse on myös kymmenen vuoden oppimisprosessin sadosta. Viisas valmentaja ei yleensä vaihda voittavaa kokoonpanoa. Näin ajatellen toimintatavan vahvuuksien hyödyntäminen kehittämistyössä sekä niiden vahvistaminen entisestään olisi viisasta. Ohjelmakaudella toimintatavan kehittämistarpeet näyttäisivät olevan pääosin toiminnan sisäiseen kehittämiseen liittyviä, kuten hallintotavan keventäminen tai osaamisen siirtymistä ja oppimista edistävät parannukset. Seuraavalla ohjelmakaudella toimintaympäristön muutoksilla tulee todennäköisesti olemaan paljon suurempi vaikutus Leadertoimintatapaan kuin nyt alkaneella kaudella. Kuten ilmastonmuutoksen nopeasti saama rooli suomalaisessa yhteiskunnassa osoittaa, kehitys ei kuitenkaan ehkä etene niin selkeästi kuin edellä ajattelen tapahtuvan. Euroopan tilintarkastustuomioistuin: Vaikuttavatko maaseudun kehittämisinvestoinnit tehokkaasti maaseutualueiden ongelmiin? Erityiskertomus nro 7/2006. Luxemburg. Florida, Richard 2006: Luovan luokan pako. Uusi globaali kilpailu kyvyistä. Talentum. Helsinki. Heinonen, Sirkka; Maaseudun tulevaisuus. Teoksessa: Matti Kemppainen, Osmo Kuusi & Sari Söderöund (toim.): Tulevaisuudentutkimus. SKS toimituksia 896. Helsinki Jauhiainen, Jussi S. Niemenmaa, Viivi 2006: Alueellinen suunnittelu. Vastapaino. Tampere. Leader+ Magazine 5/2006. Leader+ Contact Point. Bryssel. Maatalouspolitiikan vaihtoehdot -työryhmän loppuraportti. Työryhmämuistio MMM 2007: 1. Helsinki. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman ennakkoarviointi. Toteuttajat: Helsingin yliopisto / Ruralia-instituutti, Helsingin yliopisto / soveltavan biologian laitos, Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos & MTT-taloustutkimus Myllylä, Yrjö: alustus Pirkanmaan maaseutustrategian valmisteluseminaarissa Tampereella. Myllylä, Yrjö Linturi, Hannu 2005: Maaseudun tulevaisuuden kasvuklusterit. Oy Aluekehitys RD. Espoo. Niemi, Risto Matti Visti, Markku 2004: Suomen maaseutupolitiikan arviointia ja vertailua. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisu n:o 8/2004. Helsinki. Rantama, Eeva 2002: Uudet instituutiot omaehtoisen kehittämisen tukena. Acta Universitatis Tamperensis 879. Tampere Suomen LEADER+ -ohjelman väliarviointi MMM: n julkaisuja 2/2004. Helsinki. Suomen LEADER+ -ohjelman väliarvioinnin 2005 tiivistelmä. TE-keskukset tuntevat olonsa kumileimasimeksi 2006: Aamulehti Toivanen, Erkki 2005: Eurooppalaisuuden rajoilla. Otava. Helsinki. Lähteet 66 Maaseudun uusi aika 1/ 2008

Leader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina. Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö

Leader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina. Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Leader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 24.4.2017 Kyse on paikallisesta kehittämisestä erilaisilla alueilla Kansalaisista ja yhteisöistä

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman ennakkoarviointi

Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman ennakkoarviointi Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman 2014-2020 ennakkoarviointi Arvioinnin tausta ja tehtävä Arvioinnin tavoitteena oli selvittää kehittämissuunnitelman vastaavuus alueen maaseutustrategiaan kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Lapin maaseutufoorumi 20.-21.2.2012 MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri 20.2.2012 Maaseutu on oma politiikanalansa ja nivoutuu monin

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke

Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke 1.1.2012-31.12.2014 Rahoittajina Keski-Suomen ja Pirkanmaan ELY -keskukset Hankkeen taustaa: Toimintarahan riittävyyteen piti reagoida ajoissa, ennen kuin rahat

Lisätiedot

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään

Lisätiedot

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Ely:n kokemuksia käynnissä olevista hankkeista Uusien hankkeiden suunnitteluun näkemyksiä Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Ypäjä 24.5.2011 Hevosalan

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

Opetushallituksen rahoittamien ESR -hankkeiden käynnistysseminaari

Opetushallituksen rahoittamien ESR -hankkeiden käynnistysseminaari Opetushallituksen rahoittamien ESR -hankkeiden käynnistysseminaari Avauspuheenvuoro 26.10.2009 ESR yksikön päällikkö Heli Kuusi Osaamisen ja sivistyksen asialla Tilaisuuden tavoite Perehdyttää hankkeen

Lisätiedot

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 MAASEUTURAKENTAMISEN SUUNNITTELUN AJANKOHTAISPÄIVÄ 3.2.2009 EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 C-G Mikander, Maaseutuvirasto Sivu 1 4.2.2009 EU:n maaseutupolitiikka

Lisätiedot

Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen (YPK) mahdollisuudet maakuntaliittojen näkökulmasta

Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen (YPK) mahdollisuudet maakuntaliittojen näkökulmasta Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen (YPK) mahdollisuudet maakuntaliittojen näkökulmasta Kimmo Riusala www.obotnia.fi facebook.com/obotnia Esityksen rakenne 1. Monirahastoisenyhteisölähtöisen paikallisen

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Uusi ohjelmakausi

Uusi ohjelmakausi Uusi ohjelmakausi 2014-2020 Maaseutufoorumi 21.2.2012 Rovaniemi Sivu 1 22.2.2012 Eurooppa 2020-strategia = talous- ja työllisyysstrategia, joka perustuu kolmeen toisiaan täydentävään prioriteettiin 1.

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

SYITÄ LEADER IN VOIMISTAMISEEN

SYITÄ LEADER IN VOIMISTAMISEEN Leader-tapaaminen 29.- 30.11.2010 Technopolis, Helsinki SYITÄ LEADER IN VOIMISTAMISEEN Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos YTR:n pääsihteeri SYTY ry:n puheenjohtaja Leaderin vähättelyn keinot 1/2

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4 Miniseminaari 14.1.2010 Lauri, Mikonkatu 4 Heikki Aurasmaa Alivaltiosihteeri Suomen EAKR- ja ESR-rahoitus kolmena ohjelmakautena (ei sisällä Interreg- eikä alueellisen yhteistyön ohjelmia; 1995-99 ja 2000-2006

Lisätiedot

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? Näkökulmia muutoksen hallitsemiseen Sysmässä, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Rahoitusyksikkö Ohjelmakauden muutos on tuonut

Lisätiedot

ELY-keskusten puheenvuoro

ELY-keskusten puheenvuoro ELY-keskusten puheenvuoro Ylijohtaja Marja Karvonen Mikä on tärkeää rakennerahastokauden 2014-2020 valmistelussa Tampere 25.9.2012 28.9.2012 Ohjelman toteutuksen aito aluelähtöisyys (1) Hankkeiden hakujen,

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...

Lisätiedot

Nostoja selvitystyöstä kansainvälisyys ja paikalliskehittäminen

Nostoja selvitystyöstä kansainvälisyys ja paikalliskehittäminen Nostoja selvitystyöstä kansainvälisyys ja paikalliskehittäminen Kansainvälisten hankkeiden kavalkadiin..0 Päivi Pylkkänen..0 Tausta MMM:n kilpailuttama tehtävänanto Selvitystyö kansainvälisistä Leader

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Etelä-Suomen kv-hankepäivä Helsinki 23.5.2017 Sivu 1 19.5.2017 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Yläkemijoki 26.3.2013 Sivu 1 28.3.2013 Mihin voi saada julkista tukea? Koulutukseen; maaseutuyrittäjien koulutus ja maaseudun asukkaiden koulutus Tiedottamiseen

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen toimintamalli ja paikallinen kehittämispolku Helsingissä ehdotus

Paikallisen kehittämisen toimintamalli ja paikallinen kehittämispolku Helsingissä ehdotus Paikallisen kehittämisen toimintamalli ja paikallinen kehittämispolku Helsingissä ehdotus Eeva Kuuluvainen, Pirjo Tulikukka Helsingin kaupunginosayhdistykset ry Helka eeva@kuuluvainen.fi pirjo.tulikukka@helka.net

Lisätiedot

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2. L-metodi (suomalainen) versio 2.0 Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.2008 Kemiön Kasnäs Torsti Hyyryläinen HY-Ruralia, Rural Studies -verkosto Esityksen

Lisätiedot

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria 9.4.2008 Vesa Niskanen Yksikönpäällikkö Uudenmaan TE-keskus/maaseutuosasto Sivu 1 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 (MAKE) Unohtakaa kaikki se mitä

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen presidentin Vítor Caldeiran puhe

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen presidentin Vítor Caldeiran puhe EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN PUHE Luxemburg, 10. joulukuuta 2013 ECA/13/45 Euroopan tilintarkastustuomioistuimen presidentin Vítor Caldeiran puhe Varainhoitovuotta 2012 koskevan vuosikertomuksen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali-

Lisätiedot

MAASEUDUN TULEVAISUUS

MAASEUDUN TULEVAISUUS Alue- ja kaupunkipolitiikan keskustelutilaisuus 21.4. 2017 MAASEUDUN TULEVAISUUS Christell Åström, pääsihteeri Maaseutupolitiikan neuvosto MANE TAUSTA 1995-2015 Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä 1995-2015

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 valtakunnallisten hankkeiden tilaisuus Sivu 1 Valtakunnalliset hankkeet

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo Urheiluseurat 2020 @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Menestyvä? Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito Yleinen

Lisätiedot

Kolmas sektori. Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011. Ritva Pihlaja. tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Kolmas sektori. Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011. Ritva Pihlaja. tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Kolmas sektori tuottajana Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisen kehittämisrakenteen seminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä Webropol kysely

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Pienten keskusten tulevaisuus aluekehittämisen näkökulmasta Ylijohtaja Marja-Riitta Pihlman, yritys- ja alueosasto

Pienten keskusten tulevaisuus aluekehittämisen näkökulmasta Ylijohtaja Marja-Riitta Pihlman, yritys- ja alueosasto Pienten keskusten tulevaisuus aluekehittämisen näkökulmasta Ylijohtaja Marja-Riitta Pihlman, yritys- ja alueosasto 100 suomalaista kirkonkylää kuntien keskukset muutoksessa -seminaari 16.5.2017 Maakuntauudistus,

Lisätiedot

Leader-ryhmien hallitusten puheenjohtajien tapaaminen ja Leader-ryhmien hallituskoulutus, Tuusula

Leader-ryhmien hallitusten puheenjohtajien tapaaminen ja Leader-ryhmien hallituskoulutus, Tuusula 21. 22.4.2017 Leader-ryhmien hallitusten puheenjohtajien tapaaminen ja Leader-ryhmien hallituskoulutus, Tuusula Tiina Rinta-Rahko, ylitarkastaja ESITYKSEN SISÄLTÖ Maaseutuverkoston toimijat Leader-työssä

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Tuleva rakennerahastokausi. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Tuleva rakennerahastokausi. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Tuleva rakennerahastokausi Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Taustaa Alue- ja rakennepolitiikan uudistamista koskeva keskustelu on kiinteästi sidoksissa rahoituskehyksistä

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki 2,9

Lisätiedot

TULEVAISUUSFOORUMI

TULEVAISUUSFOORUMI TULEVAISUUSFOORUMI 12.11. Pihapaviljonki, Snellmaninkatu 5, Helsinki 10.00 Avaus Pasi Rikkonen, yksikön johtaja, MTT 10.15 Elintarviketuotannon alueellinen sijoittuminen ja politiikat Tapani Yrjölä, maatalousekonomisti,

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus. Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Vastuu alueiden kehittämisestä on ALKE-lain perusteella

Lisätiedot

ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN

ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN Business Arena 10 ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN Opas hankkeiden tuloskortin hyödyntämiseen versio 6/2014 Business Arena Hankkeiden tuloskortti on rakennerahastohankkeiden parissa toimivien

Lisätiedot

Maatalouden lähivuosien haasteet

Maatalouden lähivuosien haasteet Maatalouden lähivuosien haasteet Peruna 2020 -seminaari 9.2.2010 Esa Hiiva Pellolta pöytään perunan siemenhuolto muut tuotantopanokset viljelytekniikka varastointi kasvinterveys Perunantuotannon toimintaympäristö

Lisätiedot

Tulevaisuuden uimaseura.

Tulevaisuuden uimaseura. Tulevaisuuden uimaseura #urheiluseura @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä 1 Strateginen tutkimus Tässä yhteydessä tarkoitetaan tarvelähtöistä tutkimusta tarpeen määrittelee valtioneuvosto tutkimuksessa haetaan

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

SOVELLUSALUEEN KUVAUS

SOVELLUSALUEEN KUVAUS Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu SOVELLUSALUEEN KUVAUS LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 2.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 12.12.2000

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihti lyhyesti 27 628 asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Katsaus maailman tulevaisuuteen

Katsaus maailman tulevaisuuteen Katsaus maailman tulevaisuuteen Katsaus tulevaisuuteen Tulevaisuudentutkimus tiedonalana Miltä tulevaisuus näyttää Silmäys nykyisyyteen Ikuisuuden perspektiivi Tulevaisuudentutkimus tiedonalana Tulevaisuudentutkimus

Lisätiedot

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti 1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Pirkanmaan leader-ryhmien toiminta-alueet 2014-20 2 Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun

Lisätiedot

Global Grant Mitä se on ja mitä ei?

Global Grant Mitä se on ja mitä ei? Global Grant Mitä se on ja mitä ei? Leader-tapaaminen Helsinki 29.11.2010 Ruralia-instituutti / tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläinen www.helsinki.fi/ruralia 29.11.2010 1 Global Grant ei ole vastaus, mutta

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot

Kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kv-hankkeiden koulutuspäivä Ikaalinen 22.9.2016 Sivu 1 5.10.2016 Mitä on opittu edellisiltä ohjelmakausilta?

Lisätiedot

Tarja Meristö & Jukka Laitinen Kestävä kehitys ja Triple Helix - yhteistyö alueellisen menestyksen avain?

Tarja Meristö & Jukka Laitinen Kestävä kehitys ja Triple Helix - yhteistyö alueellisen menestyksen avain? www.laurea.fi Tarja Meristö & Jukka Laitinen Kestävä kehitys ja Triple Helix - yhteistyö alueellisen menestyksen avain? Jukka Laitinen Laurea-ammattikorkeakoulu/FuturesLab CoFi Lahden tiedepäivä 10.11.2015

Lisätiedot

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Pellolta haarukkaan Keskisuomalaisen ruokaketjun kehittäminen 2014-2020 Käynnistysseminaari ja tulevaisuustyöpaja 21.5.2012 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

9645/17 team/tih/km 1 DG E 1A

9645/17 team/tih/km 1 DG E 1A Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. toukokuuta 2017 (OR. en) 9645/17 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 23. toukokuuta 2017 Vastaanottaja: Valtuuskunnat ENV

Lisätiedot

Mistä yhteisölähtöisessä. paikallisessa. kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö

Mistä yhteisölähtöisessä. paikallisessa. kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö Mistä yhteisölähtöisessä paikallisessa kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö Esityksen sisältö Tervetuloa! Periaatteet Yhteinen työväline kaikille alueille 2 Kyse on

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

Rakennetukien kesäpäivät 2017 MMM:n ajankohtaiset. Mika Saari, Sanna Koivumäki

Rakennetukien kesäpäivät 2017 MMM:n ajankohtaiset. Mika Saari, Sanna Koivumäki Rakennetukien kesäpäivät 2017 MMM:n ajankohtaiset Mika Saari, Sanna Koivumäki Nykylainsäädäntö Rakennetukilaki (1476/2007) Rakennetukiasetukset, perusasetus (240/2015) kohdentamisasetus (241/2015) Ministeriön

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Haikon Kartano, Porvoo 15.-16.1.2013 Päivi Kujala, maaseutuverkostoyksikön johtaja Toimintasuunnitelma 2013 Maaseutuverkostotoiminnan tavoitteet

Lisätiedot

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset EU-koheesiopolitiikan 2020+ valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset Maakunnan yhteistyöryhmä 20.2.2017 Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja EU:n budjetin rakenne tehtäväalueittain 2014-2020

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

- metodin synty ja kehitys

- metodin synty ja kehitys Toimintaryhmätyö sosiaalisena innovaationa ja pääomana - metodin synty ja kehitys Toimintaryhmätyötä kymmenen vuotta juhlaseminaari 16.10.2006, Ylivieska Torsti Hyyryläinen Esityksen sisältö: Mitä ovat

Lisätiedot

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Kasvua ja Innovaatioita seminaari

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY nuorten maakunnassa; miten maakuntaohjelma näkyy ELY-keskuksen toiminnassa Ylijohtaja Matti Räinä 26.2.2013 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-,

Lisätiedot

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Innovaatiot ja kilpailukyky Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Suomen menestyksen edellytyksenä on: Kokonaistuottavuuden nostaminen Osaaminen ja sen hyödyntäminen on sen keskeisin keino

Lisätiedot

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Suomen CB kontaktipisteen avajaiset Uudenmaan liitto, 15.10.2014 harry.ekestam@tem.fi Rakennerahastojen Euroopan

Lisätiedot

KMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto 12.3.2013

KMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto 12.3.2013 KMO 2015 Väliarviointi Metsäneuvosto 12.3.2013 Väliarvioinnin tavoitteet Tavoitteet: Tarkastella tarvetta muuttaa KMO 2015:n painotuksia toimintaympäristön muutosten vuoksi, ohjelman toimenpiteiden vaikuttavuutta

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Ohjelman hallinto, verkostoituminen ja viestintä Reijo Keränen 22.1.2013 Aluksi Esitys keskittyy ohjelman hallintoon ml. verkostot ja viestintä Taustalla

Lisätiedot

Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö

Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö 1 Loppukauden 2007-2013 kuulumisia POPELYn maaseuturahaston rahoituskiintiöstä ei ole jäämässä

Lisätiedot