Olen työskennellyt toiminnanjohtajana

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Olen työskennellyt toiminnanjohtajana"

Transkriptio

1 Toimintaryhmätyön menestystarinastako mahalasku? Heikki Konsala Toimintaryhmä Pirkan Helmi ry Olen työskennellyt toiminnanjohtajana kolmessa toimintaryhmässä yhteensä runsaat yhdeksän vuotta. Kokemukseni ovat kertyneet Pirkanmaalta Pomo- ja Leader -toiminnasta. Liki kymmenen vuoden kuluessa toimintaryhmätyö ja sen toimintaympäristö ovat muuttuneet erittäin paljon. Yksi suuresti muuttunut asia on toiminnan ammatillistuminen. Tämä muutos myös jatkuu ja jättää yhä kauemmaksi taakseen alkuaikoina toimintaa siivittäneen vahvan hengen palon. Askel Pomo-ohjelmasta Leader + -yhteisöaloitteen pariin oli sekin varmasti suurempi muutos kuin nyt siirtyminen toteuttamaan juuri käynnistyneen ohjelmakauden Leadertoimintatapaa. Kuitenkin tässä jälkimmäisessä taitekohdassa toimintaryhmätyön perusajatusta ja sen työn tekijöitä koetellaan ehkä jopa aiempaa voimakkaammin. Edelliselle ohjelmakaudelle siirryttäessä oli itsestään selvää, että toimintatapojen tuli muuttua huomattavasti säännellymmiksi kuin ne olivat Pomo-toiminnan parissa. Muutoksen suuruus toki yllätti ja harmitti. Olin tällä jälkimmäisellä kerralla idealistina toivonut, että raskaasta ja kankeasta sääntelystä voitaisiin palata muutama askel takaisin päin pelisääntöihin, jotka tukisivat paremmin innovatiivista ja paikallislähtöistä kehittämistyötä. Näin ei tapahtunut, joten alkanut ohjelmakausi lyhentää liekanarua entisestään. Realistina olisi toki pitänyt tajuta, ettei Leader-toimintatapakaan voi olla erillinen saareke EU-osarahoitetun kehittämistoiminnan parissa. Edellä kertomastani harmista johtuen minua kiinnostaa se, millainen tulevaisuus odottaa toimintaryhmätyötä vuonna 2013 päättyvän EU:n ohjelmakauden jälkeen. Pitääkseni tarkastelun hallinnassa nimeän muutamia asioita, jotka otan ikään kuin annettuina, niitä kyseenalaistamatta. Lukitsen siksi seuraavat asiat: EU on yhä olemassa, Suomi on sen jäsen, EU:n eräs tavoite on maaseudun kehittäminen ja tämän kehittämistoiminnan puitteissa merkittävimmät linjamääritykset, kuten esimerkiksi Leader-toimintatavan jatkuminen jäsenvaltioissa, tehdään EU:n tasolla. Pelkistän myös toimintaryhmien tulevaisuuden arvioinnin vain Leader-toimintatavan pariin, joten jätän tarkastelusta pois toimintaryhmien muut toiminnot, joiden rooli on vielä pieni, mutta kasvanee tulevaisuudessa. Menestystarinan syitä Kiistatta suomalainen toimintaryhmätyö on menestystarina. Monet arvioinnit, tutkimukset ja muut raportit kertovat hyvistä saavutuksista niin itse toimintatavan toteutuksessa kuin myös tuloksissa. Yksinomaan kehittämislähtöisestä näkökulmasta ajatellen tulokselliseen toimintatapaan olisi järkevää panostaa aiempaa enemmän ja myös pyrkiä valtavirtaistamaan sitä osaksi muita toimintoja. Eräänä syynä siihen, Maaseudun uusi aika 1/

2 että näin ei tehdä, on ehkä se, että onnistumisia ei osata tunnistaa siitä isosta hahmottomasta möykystä, joksi maaseudun kehittämistoiminta on osin jäänyt. Ja kaiken lisäksi tämä niin kutsuttu muu maaseudun kehittämistoiminta on jäänyt aika selvästi maatalouden ongelmien varjoon. Euroopan tilintarkastustuomioistuin toteaa, että kansallisista maaseudun kehittämiseen suunnatuista ohjelmista puuttuu selkeä strategia, eikä niissä myöskään ole huomioitu alueiden erilaisia kehittämistarpeita. Kehittämistoiminnan voimakas keskittyminen maatalouden tukemiseen ei edistä alueiden epätasapainon tasaamista, vaikka myös tämä on yksi EU:n maaseudun kehittämisasetuksen yleistavoitteista (Euroopan tilintarkastustuomioistuin 2006: 19 20, 37 38). Tilintarkastustuomioistuimen esiin nostama paikallisten kehittämistarpeiden huomioiminen onkin nimenomaan toimintaryhmätyön vahvuuksia. Leader ja muut EU:n yhteisöaloitteet lähtivät liikkeelle 1980-luvun lopulla komission tekemästä havainnosta, että rakennerahasto-ohjelmat tukevat hyvin laajempia alueellisia kehittämistoimenpiteitä, mutta alueiden omiin erityisiin kehittämistarpeisiin ne eivät vastaa kovin hyvin (Jauhiainen Niemenmaa 2006: 134). Tällaisessa paikallislähtöisemmässä kehittämistoiminnassa myös toiminnan tavoitteiden määrittely tehdään kohdealueella sen tarpeista lähtien ja kehittämistyö tehdään huomattavalta osin myös sen omia voimavaroja hyödyntäen (Rantama 2002: 17 20). Suomen toimintaryhmätyössä juuri tämä paikallisten tarpeiden ja painotusten huomioiminen korostuu moneen muuhun EU-maahan nähden. Toiminta on meillä aidosti paikallislähtöistä (Niemi Visti 2004: 9, Rantama 2002: 92). Leader-toimintatavan toteutuminen Suomessa kertoo mielenkiintoisella tavalla siitä, että meillä sekä julkishallinto että kolmas sektori ovat hyvin vahvoja, kuten myös niiden välissä oleva berliinin muuri. Uusi toimintatapa, jonka eräs merkittävä piirre on ollut siirtää päätösvaltaa muurin toiselle puolelle, ei ole aina ollut helppo asia hyväksyä, sillä juuri tässä kohdassa on tapahtunut varsin merkittävä poikkeama vakiintuneista reviireistä. Eräs esimerkki tästä muutosvastarinnasta on Aamulehden artikkeli, jossa kaksi merkittävässä asemassa olevaa valtion virkamiestä arvioi toimintaryhmien työn tuloksia kapeasta, yksinomaan hallintolähtöisestä näkökulmasta. Toimintaryhmien osaamisen puute nousee tässä jutussa näkyvimpään asemaan, eikä esimerkiksi toiminnan tuloksia edes sivuta (Aamulehti ). Toimintatavan nopea ja menestyksellinen omaksuminen perustuu huomattavalta osin siihen, että yhteiskuntamme on ollut erittäin valmis tällaiseen työtapaan. Kylätoiminta ja kansalaistoiminta laajemminkin ovat tämän asian taustalla (Rantama 2002: 92, Suomen Leader+ -ohjelman väliarvioinnin 2005 tiivistelmä: 6). Suomalaiset ovat tottuneet toimimaan omaehtoisesti monilla elämän alueilla. Toisaalta julkishallinnolla on ollut aina vahva rooli myös aluekehittämisessä. Siksi niissä asioissa vallan ja vastuun siirtäminen alueille ei ole ollut helppoa. Eeva Rantama arvioi, että vaikka Leadertoimintatapa ehkä olisi voinut syntyä Suomessa ilman EU: n esimerkkiäkin, niin ilman sen luomaa mallia ja painetta sitä ei todennäköisesti olisi otettu käyttöön (2002: 92). Tämä arvio on mielenkiintoinen, ja se vastaa omaa käsitystäni asiasta. Toimintatavan muutostarpeita Toimintaryhmä on eräänlainen kehittämistyön laboratorio. Tähän toimintaryhmän rooliin viittaa innovatiivisyyden vahva korostaminen. Toinen merkittävä toimintatapaan liittyvä erityispiirre on se, että toimintaryhmätyö täydentää muilla EU:n rakennerahasto-ohjelmilla tehtävää kehittämistyötä (Suomen Leader+ -ohjelman väliarvioinnin 2005 tiivistelmä: 2). Innovatiivisuuteen liittyy myös se, että toiminnassa saaduista uusista kokemuksista opitaan sekä itse että niitä myös siirretään muille alueille. Tämä seikka ei kuitenkaan ole ongelmaton, kuten vuonna 2003 tehty Leader-väliarviointi osoittaa. Kokemusten siirrolle ei ole luotu toimivia kanavia, sillä esimerkiksi hankkeisiin liittyvä raportointi palvelee lähes yksinomaan valvontaa ja muita hallinnollisia tarpeita. Myöskään kokemusten siirtoa edistävää julkista hankerekisteriä ei ole toistaiseksi ollut käytettävissä (Suomen Leader+ -ohjelman väliarviointi 2003: 218). Niin sanottu virallinen raportointi ei pureudu myöskään riittävän syvälle hankkeiden tu- 62 Maaseudun uusi aika 1/ 2008

3 loksiin ja kokemuksiin. Onnistumisten ja epäonnistumisen syitä tuskin havaitaan vain mittaamalla muutamia asioita ja kertomalla mitkä asiat onnistuivat ja mitkä eivät. Hyvin monet toimintaryhmät ovat toki itse toteuttaneet oman toimintansa ja rahoittamiensa hankkeiden arviointia. Tällöin kuitenkin saadut hyödyt toimintojen kehittämiseen jäävät yleensä pelkästään kyseisen toimintaryhmän toiminnan piiriin. Edellä kerrotun perusteella toiminnassa on huolestuttava heikko kohta. Toiminnan tulos jää vajaaksi, jos kehittämistoiminnan osaaminen jalostuu entistä paremmaksi ja yhteisemmäksi osaamiseksi vain sattumanvaraisesti. Laboratorio ei tällöin lunasta niitä odotuksia, joita sille on asetettu. Suomen Leader+ -ohjelman väliarvioinnin 2005 tiivistelmässä tuodaan esille Leadertoimintatavan kehittämiskohteina asioita, jotka olisivat tärkeitä, mikäli toimintatavan vahvuuksia ja erityispiirteitä haluttaisiin vahvistaa. Tällaisia asioita olisivat esimerkiksi hallintomallin keventäminen, kokemusten ja osaamisen parempi levittäminen sekä tulosten ja vaikutusten syvällisempi analysointi (7 8). Väliarvioinnissa esitettyjä kehittämiskohteita ei erityisemmin ole huomioitu alkaneen ohjelmakauden pelisääntöjä muokattaessa. Eräs EU-osarahoitettujen hankkeiden ongelmista on se, että maataloustukiin ja vastaaviin toimintoihin luodut pelisäännöt eivät taivu kovin hyvin toisenlaisiin käyttötarkoituksiin. Kehittämistyössä on aina kyse osin myös uuden luomisesta ja kokeilusta. Käytössä oleva hankkeiden hallinnointitapa edellyttää kuitenkin, että hankkeen toteutustapa tiedetään melko tarkkaan jo etukäteen, ja sen olennaisista muutoksista tulee aina hakea hankkeelle muutos. Näin hankkeen innovatiivisin osa ehkä tehdäänkin jo ennen kuin sille haetaan rahoitusta hanketta ideoitaessa. Tällöin hanke itsessään onkin ikään kuin aineettoman investoinnin teko tarkkojen piirustusten mukaan, eikä kehittämis- ja kehittymisprosessi. Muuttuva toimintaympäristö Kehittämistyössä toimintaympäristön muuttuminen on merkittävä huomioon otettava tekijä. Maatalouden tulevaisuudennäkymiä koskevassa raportissa todetaan tarkastelujakson pituudella olevan suuri merkitys sille, mitkä asiat ovat merkittävimmässä roolissa tulevaisuutta mietittäessä. Seuraavien 5 10 vuoden jaksolla EU:n maatalouspolitiikka ja WTO-neuvottelut ovat merkittävimmässä roolissa ja toisaalta globaalit muutokset, kuten väestönkasvu, ilmastonmuutos ja fossiilisten polttoaineiden hinta ovat pidemmän ajan tarkastelussa suuremmassa roolissa (Maatalouspolitiikan vaihtoehdot -työryhmä 2007: 19). Asioiden ennakoinnin vaikeudesta kertoo se, että heti kyseisen raportin julkaisemisen jälkeen ilmastonmuutos on saanut erittäin suuren roolin julkisuudessa, joten sen vaikutus toimintaympäristöön jo aivan lähivuosinakin on paljon suurempi kuin tässä raportissa arvioidaan. Globaalit muutokset ja niiden vaikeasti ennakoitavat kehityskulut ovat myös paikallisessa kehittämistoiminnassa yhä merkittävämmässä asemassa. Globaalissa toimintaympäristössä myös kilpailu on globaalia. Luovaa luokkaa tutkiva Richard Florida on todennut, että kilpailu osaajista kiristyy. Tässä kilpailussa pärjäävät maa ja alueet, jotka pystyvät taloudellisten mahdollisuuksien ohella tarjoamaan osaajille myös hyvät palvelut sekä hyvän sosiaalisen ja kulttuurisen asuinympäristön (2006: 157). Nämä ovat asioita, joissa toimintaryhmien tapaisella paikallisella kehittämistyöllä saadaan usein aikaan hyviä tuloksia. Myllylän ja Linturin tutkimuksen mukaan tärkeimmät maaseudun muutostrendit ovat: toimintojen verkottuminen, tietoteknologinen kehitys, verkkopalvelujen kasvu sekä väestön ja työvoiman ikääntyminen (2005: 39). Eräänä merkittävänä muutostrendinä voi pitää myös maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen kasvua (Heinonen 2003: ). Olemme kaikki hyvin selkeästi samassa veneessä. Suomessa alueiden kehitys on eriytynyt yhä enemmän. Maaseudun kehittämistyössä paljon käytetty maaseutualueiden jako kolmeen erilaiseen alueeseen, kaupunkien läheiseen-, ydin- ja syrjäiseen maaseutuun, on osoittautunut hyväksi tavaksi hahmottaa ja eriyttää kehittämistarpeita ja -työtä. Näyttäisi siltä, että tällainen työtapa on entistä tärkeämpi jatkossa. Alueen sijainti voimakkaimpiin keskuksiin nähden määrittelee entistä enemmän sen kehittämistyön tarpeita ja lähtökohtia. Eräänä tähän liittyvänä suurena lin- Maaseudun uusi aika 1/

4 jana on nähtävissä, että keskukset ja niiden läheinen maaseutu sekä toisaalta ydin- ja syrjäinen maaseutu muodostavat kaksi paria, joiden sisällä kehitys muistuttaa toisiaan. Eräänä tähän päätelmään oikeuttavana seikkana ovat Yrjö Myllylän esittämät tutkimushavainnot kunkin aluetyypin tulevaisuudessa työllistävistä klustereista; ne nimittäin ovat hyvin identtiset näiden aluetyyppien parien sisällä (Myllylä 2005). Edellä esitetty ajatus on siinä mielessä looginen, että kaupunki ja sitä ympäröivä maaseutualue muodostavat yhä vahvemmassa vuorovaikutuksessa olevan kokonaisuuden muun muassa työssä käynnin vuoksi. Ydin- ja syrjäinen maaseutu puolestaan ovat alueidemme eriytyneen kehityksen myötä joutuneet hieman samantapaiseen tilanteeseen, kun ajatellaan kehittämistyön lähtökohtia. Paikallisen kehittämistyön kannalta eräs merkittävimmistä lähiaikojen muutostekijöistä tapahtuu Paras-hankkeen myötä kunta- ja palvelurakenteessa. Syrjäisimmillä alueilla senkään avulla ei kuitenkaan kyetä ratkaisemaan kuntien perusongelmia, kuten väestön väheneminen ja ikääntyminen sekä infrastruktuurin rapistuminen (Jauhiainen Niemenmaa 2006: ). Kuntien kehitys on Leader-toimintatavan kannalta keskeinen asia myös siksi, että kunnat ovat toimintaryhmille erittäin tärkeä kumppani. Toimintaryhmän kehittämisohjelman on loogista olla linjassa oman alueen kuntien kehittämistavoitteiden kanssa. Kunnilta tulee merkittävä osuus toimintaryhmän rahoitusraamista, joten toimintaryhmille kuntien talouskehitys on tärkeä asia. Kunnat ovat myös tärkeässä roolissa hankkeiden synnyssä, sillä kehittämistyössä aktiivisessa kunnassa syntyy paljon myös toimintaryhmien rahoittamia hankkeita. Roolin muutos ohjelmakaudelle Eräs tapa ajatella toimintaryhmää on nähdä se organisaationa, jossa yhdistyy kaksi keskenään hyvin erilaista roolia: kehittäjän ja toisaalta hankehallinnoijan ja -rahoittajan. Kehittäjän roolikin pitää oikeastaan vielä jakaa kahteen osaan, sillä toimintaryhmä on toisaalta foorumi alueensa erilaisille toimijoille kohdata ja toimia oman alueen kehittämisen merkeissä, kumppanuus (Leader+ Magazine 5/2006: 56) ja toisaalta se on itse myös aktiivinen toimija kehittämistyössä. Näiden roolien tulee olla tasapainossa, sillä voi ajatella, että toimintaryhmä saa oikeutuksen olemassa ololleen, kun se hoitaa kummatkin leiviskät hyvin. Uuden ohjelmakauden myötä toimintaryhmän rooli on muuttunut aiempaa enemmän viranomaisen kaltaiseksi. Tätä muutosta osoittaa se, että nyt lainsäädännössä todetaan toimintaryhmiä koskevan useiden sellaisten säädösten, jotka ovat selkeästi viranomaisiin ja virkamiehiin kohdistuvia, kuten kielilaki ja rikoslain 40. luku. Huomattava askel viranomaisen kaltaista roolia kohti on myös se, että toimintaryhmille tulee hanke- ja maksatushakemusten diaarisointitehtävä sekä siihen liittyen velvoite olla asiakkaiden saavutettavissa virka-aikana. Tämä on huomattavan suuri haaste toimintaryhmille, joiden pitää pystyä yhdistämään kehittämistyöhön aktivointi ja siihen liittyvä neuvonta ja toisaalta nämä uudet hankehallinnoinnin tehtävät pienissä organisaatioissaan. Tämä on ongelmallista sekä kahden hyvin erilaisen roolin yhteen sovittamisen että konkreettisten henkilöresurssien kannalta. Kahden näinkin erilaisen roolin yhteensovittaminen samassa pienessä organisaatiossa ja jopa samojen ihmisten toteuttamana on hyvin haastava tehtävä. Haastetta ei ainakaan pienennä se asia, että ohjelmakauden pituus huomioiden toimintaryhmien rahoitusraamit pienenevät aiempaan ohjelmakauteen nähden, mikä näkyy myös toimintaryhmän omassa toiminnassa käytettävissä olevan rahan, niin sanotun toimintarahan määrässä. Toimintaryhmätyön rooli muuttuu myös sillä tavoin, että päättymässä olevalla ohjelmakaudella hieman yli puolet toimintaryhmistä (Leader+ ja Pomo+) toimi ikään kuin oman tehtävän määrityksensä puitteissa ja vain vajaa puolet ryhmistä osana alueensa maaseudun kehittämisen ohjelmaa. Uudella ohjelmakaudella Leadertoimintatapa on osa kunkin alueen maaseutuohjelman kokonaisuutta. Toimintaryhmätyö on näin ikään kuin korotettu tasa-arvoiseksi osaksi kunkin alueen maaseudun kehittämistyötä. Toisaalta tällainen tasa-arvoisuus ei ole käytännössä toteutumassa, kun ajatellaan sitä, miten Suomessa maaseutuohjelman rahoitusosuudet jaettiin eri toimintalohkojen kesken tai Manner- Suomen maaseutuohjelman ennakkoarvioinnis- 64 Maaseudun uusi aika 1/ 2008

5 sa todettua asiaa, että toimintaryhmätyö on käsitelty ohjelmassa esimerkiksi lähtökohta-analyysien osalta suppeasti, ilman analyyttistä otetta (2006: 93 94). Voisi sanoa, että toimintaryhmätyö on jäänyt ikään kuin välttämättömän pahan asemaan. Miten seuraavalle ohjelmakaudelle? Komission selkeä linja on ollut koota kehittämistyön välineitä määrältään pienemmäksi joukoksi, kuten osoittaa esimerkiksi yhteisöaloitteiden määrän huomattava karsiminen ohjelmakaudelta toiselle siirryttäessä. Tämä varmasti tuo tehoa kehittämistyöhön, koska pirstaleisuuden sijaan saadaan toimintaan entistä strategisempi ote. Toisaalta tällöin harvempilukuisten ohjelmien sisältö voi olla niin laaja ja monenkirjava, ettei kokonaisuus toimi tästä syystä. Esimerkiksi maatalouden ympäristötukien ja vastaavien tukimuotojen sekä toisaalta Leaderin tapaisten muiden maaseudun kehittämisvälineiden sijoittaminen saman ohjelmaan ja myös samojen rahojen jakajiksi ei ole helppo tilanne. Edellä todetusta komission suuntauksesta johtuen Leadertoimintatapa on myös jatkossa todennäköisesti osa laajempaa maaseudun kehittämisohjelmaa. Leader-toimintatavan voisi ajatella jatkuvan seuraavalla ohjelmakaudella, sillä EU kaipaa konkreetteja toimintamuotoja, joiden kautta se tulee lähelle alueensa ihmisiä ja näin sen uskottavuuskin lisääntyisi. Erkki Toivanen arvioi, että jo 1980-luvulta lähtien EU on vähitellen kadottanut yhteytensä kansalaismielipiteeseen ja vuosituhannen vaihteessa unionin kannatus kansalaisten keskuudessa alitti ensi kerran 50 prosentin tason (2005: ). Leader-toimintatavan tulevaisuutta vuodesta 2014 eteenpäin voisikin aiemmin esitettyjen näkökulmien ja lähtöoletusten perusteella tarkastella kolmen tulevaisuudenkuvan avulla. Ei haittaa, vaikka tekis kipeää Toimintaryhmätyö jatkuu suunnilleen samalla tavoin kuin vuosina Toimintaryhmät ovat oppineet tehtävänsä hyvin ja yhteistyö oman alueen TE-keskuksen kanssa on saumatonta. Lainsäädäntöä ja toimintatapoja ei ole ollut tarpeen muuttaa, vain hienosäätää. Toimintaryhmien työntekijät ja luottamushenkilöt ovat vaihtuneet lähes täysin edellisen ohjelmakauden alkuun nähden. Vaihdoksiin on ollut syynä normaalin vaihtuvuuden ohella se, että toimintaryhmätyön painottuessa yhä enemmän kehittämisen sijasta hallintoon, huomattava osa toimijoista on katsonut, ettei tämä ole enää heidän juttunsa. Toisaalta toiminnassa mukana olevat kokevat, että toiminnan byrokraattisuus on hyväksyttävä hinta siitä, että tällainen kehittämisväline on käytössä. I have a Dream Leader-toimintatavan ja laajemminkin kehittämistyön erityispiirteet on huomioitu noudatettavissa pelisäännöissä. Hankkeiden tavoitteiden määrittely ja niiden toteutumisen seuranta ovat saaneet toiminnassa aiempaa vahvemman roolin ja toisaalta kehittämisprosessin toteutustapa on jäänyt pienemmälle sääntelylle. Myös hankebyrokratia on karsittu vain välttämättömimpään. Edellisestä ohjelmakaudesta poiketen myös hyvin pieniä hankkeita on jälleen mahdollista toteuttaa. Toimintaryhmänkin työ on painottunut aiempaa enemmän kehittämiseen. Kehittämistyön painotukset vaihtelevat eri toimintaryhmien välillä paljon aiempaa enemmän. Osin tämä johtuu alueiden erilaisista kehityskuluista ja osin toimintaryhmien kehittämisohjelmissa selkeämmästä kehittämistarpeiden priorisoinnista kuin ennen. Luvannut en sulle ruusutarhaa Toimintaryhmätyö on edelleen osa maaseudun kehittämisen välineistöä. Toimintatavat ovat suunnilleen samat kuin edellisellä ohjelmakaudella. Maaseudun kehittämiseen saatu EU: n ja valtion rahoitus on vähentynyt edelliseen kauteen nähden. Kaiken lisäksi myös Leadertoimintatavan saama osuus tästä vähenevästä potista on pienentynyt. Huomattavasti vähentyneestä EU: n ja valtion rahoituksesta on ollut kilpailemassa aiempaa vähemmän toimintaryhmiä, joten rahoitus on riittänyt kaikille halukkaille. Näin on käynyt siksi, että suuri osa Suomen kunnista ei voi enää osallistua Leader-toimintatavan rahoittamiseen. Kunnilla on muun muassa väes- Maaseudun uusi aika 1/

6 tön ikääntymisen ja muuttoliikkeen vuoksi täysi työ pystyä rahoittamaan edes kaikki lakimääräiset tehtävät. Toimintatavan jatkuminen seuraavalla EU: n ohjelmakaudella on epätodennäköistä. Johtopäätökset Suomessa toimintaryhmien työssä on paljon vahvuuksia. Osin nämä vahvuudet ovat seurausta siitä, että tämä työtapa sopii suomalaiseen yhteiskuntaa ja osin kyse on myös kymmenen vuoden oppimisprosessin sadosta. Viisas valmentaja ei yleensä vaihda voittavaa kokoonpanoa. Näin ajatellen toimintatavan vahvuuksien hyödyntäminen kehittämistyössä sekä niiden vahvistaminen entisestään olisi viisasta. Ohjelmakaudella toimintatavan kehittämistarpeet näyttäisivät olevan pääosin toiminnan sisäiseen kehittämiseen liittyviä, kuten hallintotavan keventäminen tai osaamisen siirtymistä ja oppimista edistävät parannukset. Seuraavalla ohjelmakaudella toimintaympäristön muutoksilla tulee todennäköisesti olemaan paljon suurempi vaikutus Leadertoimintatapaan kuin nyt alkaneella kaudella. Kuten ilmastonmuutoksen nopeasti saama rooli suomalaisessa yhteiskunnassa osoittaa, kehitys ei kuitenkaan ehkä etene niin selkeästi kuin edellä ajattelen tapahtuvan. Euroopan tilintarkastustuomioistuin: Vaikuttavatko maaseudun kehittämisinvestoinnit tehokkaasti maaseutualueiden ongelmiin? Erityiskertomus nro 7/2006. Luxemburg. Florida, Richard 2006: Luovan luokan pako. Uusi globaali kilpailu kyvyistä. Talentum. Helsinki. Heinonen, Sirkka; Maaseudun tulevaisuus. Teoksessa: Matti Kemppainen, Osmo Kuusi & Sari Söderöund (toim.): Tulevaisuudentutkimus. SKS toimituksia 896. Helsinki Jauhiainen, Jussi S. Niemenmaa, Viivi 2006: Alueellinen suunnittelu. Vastapaino. Tampere. Leader+ Magazine 5/2006. Leader+ Contact Point. Bryssel. Maatalouspolitiikan vaihtoehdot -työryhmän loppuraportti. Työryhmämuistio MMM 2007: 1. Helsinki. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman ennakkoarviointi. Toteuttajat: Helsingin yliopisto / Ruralia-instituutti, Helsingin yliopisto / soveltavan biologian laitos, Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos & MTT-taloustutkimus Myllylä, Yrjö: alustus Pirkanmaan maaseutustrategian valmisteluseminaarissa Tampereella. Myllylä, Yrjö Linturi, Hannu 2005: Maaseudun tulevaisuuden kasvuklusterit. Oy Aluekehitys RD. Espoo. Niemi, Risto Matti Visti, Markku 2004: Suomen maaseutupolitiikan arviointia ja vertailua. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisu n:o 8/2004. Helsinki. Rantama, Eeva 2002: Uudet instituutiot omaehtoisen kehittämisen tukena. Acta Universitatis Tamperensis 879. Tampere Suomen LEADER+ -ohjelman väliarviointi MMM: n julkaisuja 2/2004. Helsinki. Suomen LEADER+ -ohjelman väliarvioinnin 2005 tiivistelmä. TE-keskukset tuntevat olonsa kumileimasimeksi 2006: Aamulehti Toivanen, Erkki 2005: Eurooppalaisuuden rajoilla. Otava. Helsinki. Lähteet 66 Maaseudun uusi aika 1/ 2008

Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman ennakkoarviointi

Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman ennakkoarviointi Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman 2014-2020 ennakkoarviointi Arvioinnin tausta ja tehtävä Arvioinnin tavoitteena oli selvittää kehittämissuunnitelman vastaavuus alueen maaseutustrategiaan kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke

Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke 1.1.2012-31.12.2014 Rahoittajina Keski-Suomen ja Pirkanmaan ELY -keskukset Hankkeen taustaa: Toimintarahan riittävyyteen piti reagoida ajoissa, ennen kuin rahat

Lisätiedot

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Lapin maaseutufoorumi 20.-21.2.2012 MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri 20.2.2012 Maaseutu on oma politiikanalansa ja nivoutuu monin

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? Näkökulmia muutoksen hallitsemiseen Sysmässä, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Rahoitusyksikkö Ohjelmakauden muutos on tuonut

Lisätiedot

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki 2,9

Lisätiedot

Uusi ohjelmakausi

Uusi ohjelmakausi Uusi ohjelmakausi 2014-2020 Maaseutufoorumi 21.2.2012 Rovaniemi Sivu 1 22.2.2012 Eurooppa 2020-strategia = talous- ja työllisyysstrategia, joka perustuu kolmeen toisiaan täydentävään prioriteettiin 1.

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Tulevaisuuden uimaseura.

Tulevaisuuden uimaseura. Tulevaisuuden uimaseura #urheiluseura @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito

Lisätiedot

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4 Miniseminaari 14.1.2010 Lauri, Mikonkatu 4 Heikki Aurasmaa Alivaltiosihteeri Suomen EAKR- ja ESR-rahoitus kolmena ohjelmakautena (ei sisällä Interreg- eikä alueellisen yhteistyön ohjelmia; 1995-99 ja 2000-2006

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria 9.4.2008 Vesa Niskanen Yksikönpäällikkö Uudenmaan TE-keskus/maaseutuosasto Sivu 1 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 (MAKE) Unohtakaa kaikki se mitä

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2. L-metodi (suomalainen) versio 2.0 Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.2008 Kemiön Kasnäs Torsti Hyyryläinen HY-Ruralia, Rural Studies -verkosto Esityksen

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Yläkemijoki 26.3.2013 Sivu 1 28.3.2013 Mihin voi saada julkista tukea? Koulutukseen; maaseutuyrittäjien koulutus ja maaseudun asukkaiden koulutus Tiedottamiseen

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Tuleva rakennerahastokausi. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Tuleva rakennerahastokausi. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Tuleva rakennerahastokausi Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Taustaa Alue- ja rakennepolitiikan uudistamista koskeva keskustelu on kiinteästi sidoksissa rahoituskehyksistä

Lisätiedot

MAASEUDUN TULEVAISUUS

MAASEUDUN TULEVAISUUS Alue- ja kaupunkipolitiikan keskustelutilaisuus 21.4. 2017 MAASEUDUN TULEVAISUUS Christell Åström, pääsihteeri Maaseutupolitiikan neuvosto MANE TAUSTA 1995-2015 Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä 1995-2015

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

SYITÄ LEADER IN VOIMISTAMISEEN

SYITÄ LEADER IN VOIMISTAMISEEN Leader-tapaaminen 29.- 30.11.2010 Technopolis, Helsinki SYITÄ LEADER IN VOIMISTAMISEEN Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos YTR:n pääsihteeri SYTY ry:n puheenjohtaja Leaderin vähättelyn keinot 1/2

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

TULEVAISUUSFOORUMI

TULEVAISUUSFOORUMI TULEVAISUUSFOORUMI 12.11. Pihapaviljonki, Snellmaninkatu 5, Helsinki 10.00 Avaus Pasi Rikkonen, yksikön johtaja, MTT 10.15 Elintarviketuotannon alueellinen sijoittuminen ja politiikat Tapani Yrjölä, maatalousekonomisti,

Lisätiedot

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset EU-koheesiopolitiikan 2020+ valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset Maakunnan yhteistyöryhmä 20.2.2017 Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja EU:n budjetin rakenne tehtäväalueittain 2014-2020

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

TYÖPAJATYÖSKENTELY. Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki

TYÖPAJATYÖSKENTELY. Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki TYÖPAJATYÖSKENTELY Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki 4.10.2016 Sini Männistö ja Juha Mieskolainen 1 TYÖPAJATYÖSKENTELY: TEEMA Palautetaan mieleen

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Saimaan ammattikorkeakoulu Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen

Saimaan ammattikorkeakoulu Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen Saimaan ammattikorkeakoulu 10.5.2016 Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta - Julkisen tutkimuksen Tekes-hankkeet - Tutkimuksesta uutta tietoa ja liiketoimintaa (Tekes)

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet. 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet. 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö Mitä on maatalouden ympäristötuki? Maatalouden ympäristötuki ohjelmakaudella 2007-2013 Maatalouden ympäristötuki

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko

Lisätiedot

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti 1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Pirkanmaan leader-ryhmien toiminta-alueet 2014-20 2 Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

Maaseutuvirasto pyytää tarvittaessa hakijaa täydentämään hakemustaan, ja tekee maksuhakemusta käsiteltyään päätöksen tuen maksamisesta.

Maaseutuvirasto pyytää tarvittaessa hakijaa täydentämään hakemustaan, ja tekee maksuhakemusta käsiteltyään päätöksen tuen maksamisesta. 1(5) LOMAKKEEN 3317 TOIMINTARYHMÄN TOIMINTARAHAN MAKSUHAKEMUKSEN TÄYTTÖOHJE Lnro 3316A EUROOPAN UNIONI Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Manner-Suomen

Lisätiedot

Kommentteja FinELibin strategiaan

Kommentteja FinELibin strategiaan 24.11.2011 Kommentteja FinELibin strategiaan 2012 2015 http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5l4xoyz0b/62qj3tbul/files/currentfile/finelib_strategia_2012 2015.pdf Yleistä strategiasta Tiivis esitysmuoto

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Maaseudun alueelliset kehittämistoimet , valmistelun tilanne

Maaseudun alueelliset kehittämistoimet , valmistelun tilanne Maaseudun alueelliset kehittämistoimet 2014-2020, valmistelun tilanne 22.8.2013 Itä-Suomen maaseudun kehittäjät Valamossa Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Alueellinen maaseudun kehittämisen

Lisätiedot

Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa. Tervetuloa! Minna Arve kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Turku. Turku 1.12.

Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa. Tervetuloa! Minna Arve kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Turku. Turku 1.12. Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa Tervetuloa! Minna Arve kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Turku Turku 1.12.2011 Miksi tänään Turussa Kuntaliiton suositus ja opas ennakkoarvioinnista

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Stenvall Jari Professori Lapin yliopisto

Stenvall Jari Professori Lapin yliopisto Stenvall Jari Professori Lapin yliopisto Teemat Esitys perustuu Rovaniemen kaupungin yhdistymisen arviointiin Stenvall, Tyvitalo, Syväjärvi, Suikkanen Kaupungin strateginen kehittäminen Rovaniemeläisten

Lisätiedot

Maakuntauudistus maaseutuhallinnon tehtävien näkökulmasta

Maakuntauudistus maaseutuhallinnon tehtävien näkökulmasta Maakuntauudistus maaseutuhallinnon tehtävien näkökulmasta Jaakko Rinne ylitarkastaja Mavi/Maatalousosasto MMM:n toimiala Hallituksen linjauksen mukaisesti MMM:n toimialan tehtävistä pääosa siirretään maakunnille

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden

Lisätiedot

Auditointiryhmän asettaminen

Auditointiryhmän asettaminen Auditointiryhmän asettaminen Metsäneuvoston kokouksessa 22.8.2006 päätettiin perustaa metsäohjelman seurantaan auditointiryhmä. Auditointiryhmään kutsuttiin seuraavat henkilöt Kaupunginjohtaja Timo Louna,

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

- metodin synty ja kehitys

- metodin synty ja kehitys Toimintaryhmätyö sosiaalisena innovaationa ja pääomana - metodin synty ja kehitys Toimintaryhmätyötä kymmenen vuotta juhlaseminaari 16.10.2006, Ylivieska Torsti Hyyryläinen Esityksen sisältö: Mitä ovat

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Suomen MTK yhdistysten luottamushenkilöneuvoston koulutus- ja neuvottelupäivät Kylpylähotelli Peurunka

Keski- ja Itä-Suomen MTK yhdistysten luottamushenkilöneuvoston koulutus- ja neuvottelupäivät Kylpylähotelli Peurunka Katsaus maan ja maaseudun tilanteeseen ja tulevaisuuteen Keski- ja Itä-Suomen MTK yhdistysten luottamushenkilöneuvoston koulutus- ja neuvottelupäivät Kylpylähotelli Peurunka 31.1.2014 Lähtökohdat vuodelle

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hakulanseeraustilaisuus 24.4.2015 Helsinki Sisältö Koordinaatiohankkeiden hakuprosessin

Lisätiedot

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA PROJEKTITOIMINNAN ONGELMIA Kaikkea mahdollista nimitetään projekteiksi Projekti annetaan henkilöille muiden töiden ohella Ei osata käyttää

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Maaseudun kehittäminen Mieslahti 10.02.2015 Sisältö Alueellinen ja paikallinen kehittäminen Uudistuksia Koulutus ja tiedonvälitys Palvelut ja kylien

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

Maaseutuohjelma. vesistökunnostusten rahoituslähteenä. Vesistökunnostusverkoston seminaari Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Maaseutuohjelma. vesistökunnostusten rahoituslähteenä. Vesistökunnostusverkoston seminaari Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Maaseutuohjelma vesistökunnostusten rahoituslähteenä Vesistökunnostusverkoston seminaari 7.6.2016 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Pisara, Retkisatamat Geopark kuntoon, Kivijärven venereitti, Rauhan

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Miten suomalainen luomu vastaa tulevaisuuteen? Jaakko Nuutila

Miten suomalainen luomu vastaa tulevaisuuteen? Jaakko Nuutila Miten suomalainen luomu vastaa tulevaisuuteen? Jaakko Nuutila 01.0.201 Esityksen sisältö Tulevaisuus Tavoitteet Nykytilanne Muutostarpeet Uusi toiminnan malli Haasteisiin vastaaminen Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku 8.-9.12.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Evolution of the earth s economic center of gravity 2 Lähde: OECD,

Lisätiedot

Mitä tulokset tarkoittavat?

Mitä tulokset tarkoittavat? Mitä tulokset tarkoittavat? Tiedotustilaisuus Helsinki 18.2.2010 Hilkka Vihinen MTT Taloustutkimus Maatalouden kannalta Maaseudun kannalta Maatalouden ja maaseudun suhteen kannalta Politiikan muotoilun

Lisätiedot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sari Löytökorpi, pääsihteeri Sektoritutkimus yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnallisia palveluja tukevaa tutkimustoimintaa palvelee poliittisessa päätöksenteossa

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin 12.6.2015 Sivu 1 18.6.2015 Ajankohtaista Vuonna 2015 ei erityisiä painopisteitä, vaan ohjelma otetaan käyttöön koko laajuudessaan

Lisätiedot

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Päivi Mäntymäki Aamupäivän ohjelmasta Klo 9.00 Klo 10.00 Klo 10.30 Klo 12.00 EAKR Kahvitauko ESR Tilaisuus päättyy 2 EAKR-haku Hakemuksia vain toimintalinjaan 2 Uuden tiedon

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela

Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela 30.9.2005 1 Saimaa 30.9.2005 2 Pohjoinen ulottuvuus 30.9.2005 3 Pohjoisen ulottuvuuden politiikka toinen ohjelmakausi päättyy vuonna 2006 Seuraava jakso

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma- Mikä kehittyy ja kuka kehittää? Eero Pehkonen

Maaseudun kehittämisohjelma- Mikä kehittyy ja kuka kehittää? Eero Pehkonen Maaseudun kehittämisohjelma- Mikä kehittyy ja kuka kehittää? Eero Pehkonen 12.2.2016 Arviointi tukee toiminnan kehittämistä Arviointi on väline toiminnan kehittämiseen ei tarkastus tai arvostelu. Ohjelman

Lisätiedot

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma 20.8.2013 Johtaja Pasi Kankare Valmistelu Lähtökohtana yleissivistävälle koulutukselle kehitetty malli. AMKE ry / Johan Hahkala

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee?

pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee? Juha Kettunen Minne menet korkeakoulutus III 6.10.2010 Mission (im)possible sisäänotot pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee? Toteutuiko ammattikorkeakoulujen visio 2010? Vahvaa osaamista työelämän

Lisätiedot

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti Leaderistä rahoitusta Karkkila Lohja Salo Vihti Rahoituskausi 2014-2020 Leader-toiminta Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Oma Häme -hankkeen väliraportti

Oma Häme -hankkeen väliraportti Oma Häme -hankkeen väliraportti Tiedotustilaisuus 24.5.2016 Jukka Lindberg, projektipäällikkö Hämeen liitto www.omahäme.fi Missä menee Oma Häme hanke? Tiivistelmä: Sote III.sta Oma Häme hankkeeksi kevään

Lisätiedot

Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys

Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys Pääjohtaja, dosentti OTT Tuomas Pöysti 27.5.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Uuden vaalikauden suurimpia haasteita on talouskasvun ja kokonaistuottavuuden

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Hyvää huomenta ja tervetuloa

Hyvää huomenta ja tervetuloa Hyvää huomenta ja tervetuloa POP Oppilashuollon laadun ja palvelurakenteen kehittämisohjelma 20.5.2009 Ritva Järvinen Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen yksikön päällikkö Terveisiä Opetushallituksesta

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot