Olen työskennellyt toiminnanjohtajana

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Olen työskennellyt toiminnanjohtajana"

Transkriptio

1 Toimintaryhmätyön menestystarinastako mahalasku? Heikki Konsala Toimintaryhmä Pirkan Helmi ry Olen työskennellyt toiminnanjohtajana kolmessa toimintaryhmässä yhteensä runsaat yhdeksän vuotta. Kokemukseni ovat kertyneet Pirkanmaalta Pomo- ja Leader -toiminnasta. Liki kymmenen vuoden kuluessa toimintaryhmätyö ja sen toimintaympäristö ovat muuttuneet erittäin paljon. Yksi suuresti muuttunut asia on toiminnan ammatillistuminen. Tämä muutos myös jatkuu ja jättää yhä kauemmaksi taakseen alkuaikoina toimintaa siivittäneen vahvan hengen palon. Askel Pomo-ohjelmasta Leader + -yhteisöaloitteen pariin oli sekin varmasti suurempi muutos kuin nyt siirtyminen toteuttamaan juuri käynnistyneen ohjelmakauden Leadertoimintatapaa. Kuitenkin tässä jälkimmäisessä taitekohdassa toimintaryhmätyön perusajatusta ja sen työn tekijöitä koetellaan ehkä jopa aiempaa voimakkaammin. Edelliselle ohjelmakaudelle siirryttäessä oli itsestään selvää, että toimintatapojen tuli muuttua huomattavasti säännellymmiksi kuin ne olivat Pomo-toiminnan parissa. Muutoksen suuruus toki yllätti ja harmitti. Olin tällä jälkimmäisellä kerralla idealistina toivonut, että raskaasta ja kankeasta sääntelystä voitaisiin palata muutama askel takaisin päin pelisääntöihin, jotka tukisivat paremmin innovatiivista ja paikallislähtöistä kehittämistyötä. Näin ei tapahtunut, joten alkanut ohjelmakausi lyhentää liekanarua entisestään. Realistina olisi toki pitänyt tajuta, ettei Leader-toimintatapakaan voi olla erillinen saareke EU-osarahoitetun kehittämistoiminnan parissa. Edellä kertomastani harmista johtuen minua kiinnostaa se, millainen tulevaisuus odottaa toimintaryhmätyötä vuonna 2013 päättyvän EU:n ohjelmakauden jälkeen. Pitääkseni tarkastelun hallinnassa nimeän muutamia asioita, jotka otan ikään kuin annettuina, niitä kyseenalaistamatta. Lukitsen siksi seuraavat asiat: EU on yhä olemassa, Suomi on sen jäsen, EU:n eräs tavoite on maaseudun kehittäminen ja tämän kehittämistoiminnan puitteissa merkittävimmät linjamääritykset, kuten esimerkiksi Leader-toimintatavan jatkuminen jäsenvaltioissa, tehdään EU:n tasolla. Pelkistän myös toimintaryhmien tulevaisuuden arvioinnin vain Leader-toimintatavan pariin, joten jätän tarkastelusta pois toimintaryhmien muut toiminnot, joiden rooli on vielä pieni, mutta kasvanee tulevaisuudessa. Menestystarinan syitä Kiistatta suomalainen toimintaryhmätyö on menestystarina. Monet arvioinnit, tutkimukset ja muut raportit kertovat hyvistä saavutuksista niin itse toimintatavan toteutuksessa kuin myös tuloksissa. Yksinomaan kehittämislähtöisestä näkökulmasta ajatellen tulokselliseen toimintatapaan olisi järkevää panostaa aiempaa enemmän ja myös pyrkiä valtavirtaistamaan sitä osaksi muita toimintoja. Eräänä syynä siihen, Maaseudun uusi aika 1/

2 että näin ei tehdä, on ehkä se, että onnistumisia ei osata tunnistaa siitä isosta hahmottomasta möykystä, joksi maaseudun kehittämistoiminta on osin jäänyt. Ja kaiken lisäksi tämä niin kutsuttu muu maaseudun kehittämistoiminta on jäänyt aika selvästi maatalouden ongelmien varjoon. Euroopan tilintarkastustuomioistuin toteaa, että kansallisista maaseudun kehittämiseen suunnatuista ohjelmista puuttuu selkeä strategia, eikä niissä myöskään ole huomioitu alueiden erilaisia kehittämistarpeita. Kehittämistoiminnan voimakas keskittyminen maatalouden tukemiseen ei edistä alueiden epätasapainon tasaamista, vaikka myös tämä on yksi EU:n maaseudun kehittämisasetuksen yleistavoitteista (Euroopan tilintarkastustuomioistuin 2006: 19 20, 37 38). Tilintarkastustuomioistuimen esiin nostama paikallisten kehittämistarpeiden huomioiminen onkin nimenomaan toimintaryhmätyön vahvuuksia. Leader ja muut EU:n yhteisöaloitteet lähtivät liikkeelle 1980-luvun lopulla komission tekemästä havainnosta, että rakennerahasto-ohjelmat tukevat hyvin laajempia alueellisia kehittämistoimenpiteitä, mutta alueiden omiin erityisiin kehittämistarpeisiin ne eivät vastaa kovin hyvin (Jauhiainen Niemenmaa 2006: 134). Tällaisessa paikallislähtöisemmässä kehittämistoiminnassa myös toiminnan tavoitteiden määrittely tehdään kohdealueella sen tarpeista lähtien ja kehittämistyö tehdään huomattavalta osin myös sen omia voimavaroja hyödyntäen (Rantama 2002: 17 20). Suomen toimintaryhmätyössä juuri tämä paikallisten tarpeiden ja painotusten huomioiminen korostuu moneen muuhun EU-maahan nähden. Toiminta on meillä aidosti paikallislähtöistä (Niemi Visti 2004: 9, Rantama 2002: 92). Leader-toimintatavan toteutuminen Suomessa kertoo mielenkiintoisella tavalla siitä, että meillä sekä julkishallinto että kolmas sektori ovat hyvin vahvoja, kuten myös niiden välissä oleva berliinin muuri. Uusi toimintatapa, jonka eräs merkittävä piirre on ollut siirtää päätösvaltaa muurin toiselle puolelle, ei ole aina ollut helppo asia hyväksyä, sillä juuri tässä kohdassa on tapahtunut varsin merkittävä poikkeama vakiintuneista reviireistä. Eräs esimerkki tästä muutosvastarinnasta on Aamulehden artikkeli, jossa kaksi merkittävässä asemassa olevaa valtion virkamiestä arvioi toimintaryhmien työn tuloksia kapeasta, yksinomaan hallintolähtöisestä näkökulmasta. Toimintaryhmien osaamisen puute nousee tässä jutussa näkyvimpään asemaan, eikä esimerkiksi toiminnan tuloksia edes sivuta (Aamulehti ). Toimintatavan nopea ja menestyksellinen omaksuminen perustuu huomattavalta osin siihen, että yhteiskuntamme on ollut erittäin valmis tällaiseen työtapaan. Kylätoiminta ja kansalaistoiminta laajemminkin ovat tämän asian taustalla (Rantama 2002: 92, Suomen Leader+ -ohjelman väliarvioinnin 2005 tiivistelmä: 6). Suomalaiset ovat tottuneet toimimaan omaehtoisesti monilla elämän alueilla. Toisaalta julkishallinnolla on ollut aina vahva rooli myös aluekehittämisessä. Siksi niissä asioissa vallan ja vastuun siirtäminen alueille ei ole ollut helppoa. Eeva Rantama arvioi, että vaikka Leadertoimintatapa ehkä olisi voinut syntyä Suomessa ilman EU: n esimerkkiäkin, niin ilman sen luomaa mallia ja painetta sitä ei todennäköisesti olisi otettu käyttöön (2002: 92). Tämä arvio on mielenkiintoinen, ja se vastaa omaa käsitystäni asiasta. Toimintatavan muutostarpeita Toimintaryhmä on eräänlainen kehittämistyön laboratorio. Tähän toimintaryhmän rooliin viittaa innovatiivisyyden vahva korostaminen. Toinen merkittävä toimintatapaan liittyvä erityispiirre on se, että toimintaryhmätyö täydentää muilla EU:n rakennerahasto-ohjelmilla tehtävää kehittämistyötä (Suomen Leader+ -ohjelman väliarvioinnin 2005 tiivistelmä: 2). Innovatiivisuuteen liittyy myös se, että toiminnassa saaduista uusista kokemuksista opitaan sekä itse että niitä myös siirretään muille alueille. Tämä seikka ei kuitenkaan ole ongelmaton, kuten vuonna 2003 tehty Leader-väliarviointi osoittaa. Kokemusten siirrolle ei ole luotu toimivia kanavia, sillä esimerkiksi hankkeisiin liittyvä raportointi palvelee lähes yksinomaan valvontaa ja muita hallinnollisia tarpeita. Myöskään kokemusten siirtoa edistävää julkista hankerekisteriä ei ole toistaiseksi ollut käytettävissä (Suomen Leader+ -ohjelman väliarviointi 2003: 218). Niin sanottu virallinen raportointi ei pureudu myöskään riittävän syvälle hankkeiden tu- 62 Maaseudun uusi aika 1/ 2008

3 loksiin ja kokemuksiin. Onnistumisten ja epäonnistumisen syitä tuskin havaitaan vain mittaamalla muutamia asioita ja kertomalla mitkä asiat onnistuivat ja mitkä eivät. Hyvin monet toimintaryhmät ovat toki itse toteuttaneet oman toimintansa ja rahoittamiensa hankkeiden arviointia. Tällöin kuitenkin saadut hyödyt toimintojen kehittämiseen jäävät yleensä pelkästään kyseisen toimintaryhmän toiminnan piiriin. Edellä kerrotun perusteella toiminnassa on huolestuttava heikko kohta. Toiminnan tulos jää vajaaksi, jos kehittämistoiminnan osaaminen jalostuu entistä paremmaksi ja yhteisemmäksi osaamiseksi vain sattumanvaraisesti. Laboratorio ei tällöin lunasta niitä odotuksia, joita sille on asetettu. Suomen Leader+ -ohjelman väliarvioinnin 2005 tiivistelmässä tuodaan esille Leadertoimintatavan kehittämiskohteina asioita, jotka olisivat tärkeitä, mikäli toimintatavan vahvuuksia ja erityispiirteitä haluttaisiin vahvistaa. Tällaisia asioita olisivat esimerkiksi hallintomallin keventäminen, kokemusten ja osaamisen parempi levittäminen sekä tulosten ja vaikutusten syvällisempi analysointi (7 8). Väliarvioinnissa esitettyjä kehittämiskohteita ei erityisemmin ole huomioitu alkaneen ohjelmakauden pelisääntöjä muokattaessa. Eräs EU-osarahoitettujen hankkeiden ongelmista on se, että maataloustukiin ja vastaaviin toimintoihin luodut pelisäännöt eivät taivu kovin hyvin toisenlaisiin käyttötarkoituksiin. Kehittämistyössä on aina kyse osin myös uuden luomisesta ja kokeilusta. Käytössä oleva hankkeiden hallinnointitapa edellyttää kuitenkin, että hankkeen toteutustapa tiedetään melko tarkkaan jo etukäteen, ja sen olennaisista muutoksista tulee aina hakea hankkeelle muutos. Näin hankkeen innovatiivisin osa ehkä tehdäänkin jo ennen kuin sille haetaan rahoitusta hanketta ideoitaessa. Tällöin hanke itsessään onkin ikään kuin aineettoman investoinnin teko tarkkojen piirustusten mukaan, eikä kehittämis- ja kehittymisprosessi. Muuttuva toimintaympäristö Kehittämistyössä toimintaympäristön muuttuminen on merkittävä huomioon otettava tekijä. Maatalouden tulevaisuudennäkymiä koskevassa raportissa todetaan tarkastelujakson pituudella olevan suuri merkitys sille, mitkä asiat ovat merkittävimmässä roolissa tulevaisuutta mietittäessä. Seuraavien 5 10 vuoden jaksolla EU:n maatalouspolitiikka ja WTO-neuvottelut ovat merkittävimmässä roolissa ja toisaalta globaalit muutokset, kuten väestönkasvu, ilmastonmuutos ja fossiilisten polttoaineiden hinta ovat pidemmän ajan tarkastelussa suuremmassa roolissa (Maatalouspolitiikan vaihtoehdot -työryhmä 2007: 19). Asioiden ennakoinnin vaikeudesta kertoo se, että heti kyseisen raportin julkaisemisen jälkeen ilmastonmuutos on saanut erittäin suuren roolin julkisuudessa, joten sen vaikutus toimintaympäristöön jo aivan lähivuosinakin on paljon suurempi kuin tässä raportissa arvioidaan. Globaalit muutokset ja niiden vaikeasti ennakoitavat kehityskulut ovat myös paikallisessa kehittämistoiminnassa yhä merkittävämmässä asemassa. Globaalissa toimintaympäristössä myös kilpailu on globaalia. Luovaa luokkaa tutkiva Richard Florida on todennut, että kilpailu osaajista kiristyy. Tässä kilpailussa pärjäävät maa ja alueet, jotka pystyvät taloudellisten mahdollisuuksien ohella tarjoamaan osaajille myös hyvät palvelut sekä hyvän sosiaalisen ja kulttuurisen asuinympäristön (2006: 157). Nämä ovat asioita, joissa toimintaryhmien tapaisella paikallisella kehittämistyöllä saadaan usein aikaan hyviä tuloksia. Myllylän ja Linturin tutkimuksen mukaan tärkeimmät maaseudun muutostrendit ovat: toimintojen verkottuminen, tietoteknologinen kehitys, verkkopalvelujen kasvu sekä väestön ja työvoiman ikääntyminen (2005: 39). Eräänä merkittävänä muutostrendinä voi pitää myös maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen kasvua (Heinonen 2003: ). Olemme kaikki hyvin selkeästi samassa veneessä. Suomessa alueiden kehitys on eriytynyt yhä enemmän. Maaseudun kehittämistyössä paljon käytetty maaseutualueiden jako kolmeen erilaiseen alueeseen, kaupunkien läheiseen-, ydin- ja syrjäiseen maaseutuun, on osoittautunut hyväksi tavaksi hahmottaa ja eriyttää kehittämistarpeita ja -työtä. Näyttäisi siltä, että tällainen työtapa on entistä tärkeämpi jatkossa. Alueen sijainti voimakkaimpiin keskuksiin nähden määrittelee entistä enemmän sen kehittämistyön tarpeita ja lähtökohtia. Eräänä tähän liittyvänä suurena lin- Maaseudun uusi aika 1/

4 jana on nähtävissä, että keskukset ja niiden läheinen maaseutu sekä toisaalta ydin- ja syrjäinen maaseutu muodostavat kaksi paria, joiden sisällä kehitys muistuttaa toisiaan. Eräänä tähän päätelmään oikeuttavana seikkana ovat Yrjö Myllylän esittämät tutkimushavainnot kunkin aluetyypin tulevaisuudessa työllistävistä klustereista; ne nimittäin ovat hyvin identtiset näiden aluetyyppien parien sisällä (Myllylä 2005). Edellä esitetty ajatus on siinä mielessä looginen, että kaupunki ja sitä ympäröivä maaseutualue muodostavat yhä vahvemmassa vuorovaikutuksessa olevan kokonaisuuden muun muassa työssä käynnin vuoksi. Ydin- ja syrjäinen maaseutu puolestaan ovat alueidemme eriytyneen kehityksen myötä joutuneet hieman samantapaiseen tilanteeseen, kun ajatellaan kehittämistyön lähtökohtia. Paikallisen kehittämistyön kannalta eräs merkittävimmistä lähiaikojen muutostekijöistä tapahtuu Paras-hankkeen myötä kunta- ja palvelurakenteessa. Syrjäisimmillä alueilla senkään avulla ei kuitenkaan kyetä ratkaisemaan kuntien perusongelmia, kuten väestön väheneminen ja ikääntyminen sekä infrastruktuurin rapistuminen (Jauhiainen Niemenmaa 2006: ). Kuntien kehitys on Leader-toimintatavan kannalta keskeinen asia myös siksi, että kunnat ovat toimintaryhmille erittäin tärkeä kumppani. Toimintaryhmän kehittämisohjelman on loogista olla linjassa oman alueen kuntien kehittämistavoitteiden kanssa. Kunnilta tulee merkittävä osuus toimintaryhmän rahoitusraamista, joten toimintaryhmille kuntien talouskehitys on tärkeä asia. Kunnat ovat myös tärkeässä roolissa hankkeiden synnyssä, sillä kehittämistyössä aktiivisessa kunnassa syntyy paljon myös toimintaryhmien rahoittamia hankkeita. Roolin muutos ohjelmakaudelle Eräs tapa ajatella toimintaryhmää on nähdä se organisaationa, jossa yhdistyy kaksi keskenään hyvin erilaista roolia: kehittäjän ja toisaalta hankehallinnoijan ja -rahoittajan. Kehittäjän roolikin pitää oikeastaan vielä jakaa kahteen osaan, sillä toimintaryhmä on toisaalta foorumi alueensa erilaisille toimijoille kohdata ja toimia oman alueen kehittämisen merkeissä, kumppanuus (Leader+ Magazine 5/2006: 56) ja toisaalta se on itse myös aktiivinen toimija kehittämistyössä. Näiden roolien tulee olla tasapainossa, sillä voi ajatella, että toimintaryhmä saa oikeutuksen olemassa ololleen, kun se hoitaa kummatkin leiviskät hyvin. Uuden ohjelmakauden myötä toimintaryhmän rooli on muuttunut aiempaa enemmän viranomaisen kaltaiseksi. Tätä muutosta osoittaa se, että nyt lainsäädännössä todetaan toimintaryhmiä koskevan useiden sellaisten säädösten, jotka ovat selkeästi viranomaisiin ja virkamiehiin kohdistuvia, kuten kielilaki ja rikoslain 40. luku. Huomattava askel viranomaisen kaltaista roolia kohti on myös se, että toimintaryhmille tulee hanke- ja maksatushakemusten diaarisointitehtävä sekä siihen liittyen velvoite olla asiakkaiden saavutettavissa virka-aikana. Tämä on huomattavan suuri haaste toimintaryhmille, joiden pitää pystyä yhdistämään kehittämistyöhön aktivointi ja siihen liittyvä neuvonta ja toisaalta nämä uudet hankehallinnoinnin tehtävät pienissä organisaatioissaan. Tämä on ongelmallista sekä kahden hyvin erilaisen roolin yhteen sovittamisen että konkreettisten henkilöresurssien kannalta. Kahden näinkin erilaisen roolin yhteensovittaminen samassa pienessä organisaatiossa ja jopa samojen ihmisten toteuttamana on hyvin haastava tehtävä. Haastetta ei ainakaan pienennä se asia, että ohjelmakauden pituus huomioiden toimintaryhmien rahoitusraamit pienenevät aiempaan ohjelmakauteen nähden, mikä näkyy myös toimintaryhmän omassa toiminnassa käytettävissä olevan rahan, niin sanotun toimintarahan määrässä. Toimintaryhmätyön rooli muuttuu myös sillä tavoin, että päättymässä olevalla ohjelmakaudella hieman yli puolet toimintaryhmistä (Leader+ ja Pomo+) toimi ikään kuin oman tehtävän määrityksensä puitteissa ja vain vajaa puolet ryhmistä osana alueensa maaseudun kehittämisen ohjelmaa. Uudella ohjelmakaudella Leadertoimintatapa on osa kunkin alueen maaseutuohjelman kokonaisuutta. Toimintaryhmätyö on näin ikään kuin korotettu tasa-arvoiseksi osaksi kunkin alueen maaseudun kehittämistyötä. Toisaalta tällainen tasa-arvoisuus ei ole käytännössä toteutumassa, kun ajatellaan sitä, miten Suomessa maaseutuohjelman rahoitusosuudet jaettiin eri toimintalohkojen kesken tai Manner- Suomen maaseutuohjelman ennakkoarvioinnis- 64 Maaseudun uusi aika 1/ 2008

5 sa todettua asiaa, että toimintaryhmätyö on käsitelty ohjelmassa esimerkiksi lähtökohta-analyysien osalta suppeasti, ilman analyyttistä otetta (2006: 93 94). Voisi sanoa, että toimintaryhmätyö on jäänyt ikään kuin välttämättömän pahan asemaan. Miten seuraavalle ohjelmakaudelle? Komission selkeä linja on ollut koota kehittämistyön välineitä määrältään pienemmäksi joukoksi, kuten osoittaa esimerkiksi yhteisöaloitteiden määrän huomattava karsiminen ohjelmakaudelta toiselle siirryttäessä. Tämä varmasti tuo tehoa kehittämistyöhön, koska pirstaleisuuden sijaan saadaan toimintaan entistä strategisempi ote. Toisaalta tällöin harvempilukuisten ohjelmien sisältö voi olla niin laaja ja monenkirjava, ettei kokonaisuus toimi tästä syystä. Esimerkiksi maatalouden ympäristötukien ja vastaavien tukimuotojen sekä toisaalta Leaderin tapaisten muiden maaseudun kehittämisvälineiden sijoittaminen saman ohjelmaan ja myös samojen rahojen jakajiksi ei ole helppo tilanne. Edellä todetusta komission suuntauksesta johtuen Leadertoimintatapa on myös jatkossa todennäköisesti osa laajempaa maaseudun kehittämisohjelmaa. Leader-toimintatavan voisi ajatella jatkuvan seuraavalla ohjelmakaudella, sillä EU kaipaa konkreetteja toimintamuotoja, joiden kautta se tulee lähelle alueensa ihmisiä ja näin sen uskottavuuskin lisääntyisi. Erkki Toivanen arvioi, että jo 1980-luvulta lähtien EU on vähitellen kadottanut yhteytensä kansalaismielipiteeseen ja vuosituhannen vaihteessa unionin kannatus kansalaisten keskuudessa alitti ensi kerran 50 prosentin tason (2005: ). Leader-toimintatavan tulevaisuutta vuodesta 2014 eteenpäin voisikin aiemmin esitettyjen näkökulmien ja lähtöoletusten perusteella tarkastella kolmen tulevaisuudenkuvan avulla. Ei haittaa, vaikka tekis kipeää Toimintaryhmätyö jatkuu suunnilleen samalla tavoin kuin vuosina Toimintaryhmät ovat oppineet tehtävänsä hyvin ja yhteistyö oman alueen TE-keskuksen kanssa on saumatonta. Lainsäädäntöä ja toimintatapoja ei ole ollut tarpeen muuttaa, vain hienosäätää. Toimintaryhmien työntekijät ja luottamushenkilöt ovat vaihtuneet lähes täysin edellisen ohjelmakauden alkuun nähden. Vaihdoksiin on ollut syynä normaalin vaihtuvuuden ohella se, että toimintaryhmätyön painottuessa yhä enemmän kehittämisen sijasta hallintoon, huomattava osa toimijoista on katsonut, ettei tämä ole enää heidän juttunsa. Toisaalta toiminnassa mukana olevat kokevat, että toiminnan byrokraattisuus on hyväksyttävä hinta siitä, että tällainen kehittämisväline on käytössä. I have a Dream Leader-toimintatavan ja laajemminkin kehittämistyön erityispiirteet on huomioitu noudatettavissa pelisäännöissä. Hankkeiden tavoitteiden määrittely ja niiden toteutumisen seuranta ovat saaneet toiminnassa aiempaa vahvemman roolin ja toisaalta kehittämisprosessin toteutustapa on jäänyt pienemmälle sääntelylle. Myös hankebyrokratia on karsittu vain välttämättömimpään. Edellisestä ohjelmakaudesta poiketen myös hyvin pieniä hankkeita on jälleen mahdollista toteuttaa. Toimintaryhmänkin työ on painottunut aiempaa enemmän kehittämiseen. Kehittämistyön painotukset vaihtelevat eri toimintaryhmien välillä paljon aiempaa enemmän. Osin tämä johtuu alueiden erilaisista kehityskuluista ja osin toimintaryhmien kehittämisohjelmissa selkeämmästä kehittämistarpeiden priorisoinnista kuin ennen. Luvannut en sulle ruusutarhaa Toimintaryhmätyö on edelleen osa maaseudun kehittämisen välineistöä. Toimintatavat ovat suunnilleen samat kuin edellisellä ohjelmakaudella. Maaseudun kehittämiseen saatu EU: n ja valtion rahoitus on vähentynyt edelliseen kauteen nähden. Kaiken lisäksi myös Leadertoimintatavan saama osuus tästä vähenevästä potista on pienentynyt. Huomattavasti vähentyneestä EU: n ja valtion rahoituksesta on ollut kilpailemassa aiempaa vähemmän toimintaryhmiä, joten rahoitus on riittänyt kaikille halukkaille. Näin on käynyt siksi, että suuri osa Suomen kunnista ei voi enää osallistua Leader-toimintatavan rahoittamiseen. Kunnilla on muun muassa väes- Maaseudun uusi aika 1/

6 tön ikääntymisen ja muuttoliikkeen vuoksi täysi työ pystyä rahoittamaan edes kaikki lakimääräiset tehtävät. Toimintatavan jatkuminen seuraavalla EU: n ohjelmakaudella on epätodennäköistä. Johtopäätökset Suomessa toimintaryhmien työssä on paljon vahvuuksia. Osin nämä vahvuudet ovat seurausta siitä, että tämä työtapa sopii suomalaiseen yhteiskuntaa ja osin kyse on myös kymmenen vuoden oppimisprosessin sadosta. Viisas valmentaja ei yleensä vaihda voittavaa kokoonpanoa. Näin ajatellen toimintatavan vahvuuksien hyödyntäminen kehittämistyössä sekä niiden vahvistaminen entisestään olisi viisasta. Ohjelmakaudella toimintatavan kehittämistarpeet näyttäisivät olevan pääosin toiminnan sisäiseen kehittämiseen liittyviä, kuten hallintotavan keventäminen tai osaamisen siirtymistä ja oppimista edistävät parannukset. Seuraavalla ohjelmakaudella toimintaympäristön muutoksilla tulee todennäköisesti olemaan paljon suurempi vaikutus Leadertoimintatapaan kuin nyt alkaneella kaudella. Kuten ilmastonmuutoksen nopeasti saama rooli suomalaisessa yhteiskunnassa osoittaa, kehitys ei kuitenkaan ehkä etene niin selkeästi kuin edellä ajattelen tapahtuvan. Euroopan tilintarkastustuomioistuin: Vaikuttavatko maaseudun kehittämisinvestoinnit tehokkaasti maaseutualueiden ongelmiin? Erityiskertomus nro 7/2006. Luxemburg. Florida, Richard 2006: Luovan luokan pako. Uusi globaali kilpailu kyvyistä. Talentum. Helsinki. Heinonen, Sirkka; Maaseudun tulevaisuus. Teoksessa: Matti Kemppainen, Osmo Kuusi & Sari Söderöund (toim.): Tulevaisuudentutkimus. SKS toimituksia 896. Helsinki Jauhiainen, Jussi S. Niemenmaa, Viivi 2006: Alueellinen suunnittelu. Vastapaino. Tampere. Leader+ Magazine 5/2006. Leader+ Contact Point. Bryssel. Maatalouspolitiikan vaihtoehdot -työryhmän loppuraportti. Työryhmämuistio MMM 2007: 1. Helsinki. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman ennakkoarviointi. Toteuttajat: Helsingin yliopisto / Ruralia-instituutti, Helsingin yliopisto / soveltavan biologian laitos, Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos & MTT-taloustutkimus Myllylä, Yrjö: alustus Pirkanmaan maaseutustrategian valmisteluseminaarissa Tampereella. Myllylä, Yrjö Linturi, Hannu 2005: Maaseudun tulevaisuuden kasvuklusterit. Oy Aluekehitys RD. Espoo. Niemi, Risto Matti Visti, Markku 2004: Suomen maaseutupolitiikan arviointia ja vertailua. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisu n:o 8/2004. Helsinki. Rantama, Eeva 2002: Uudet instituutiot omaehtoisen kehittämisen tukena. Acta Universitatis Tamperensis 879. Tampere Suomen LEADER+ -ohjelman väliarviointi MMM: n julkaisuja 2/2004. Helsinki. Suomen LEADER+ -ohjelman väliarvioinnin 2005 tiivistelmä. TE-keskukset tuntevat olonsa kumileimasimeksi 2006: Aamulehti Toivanen, Erkki 2005: Eurooppalaisuuden rajoilla. Otava. Helsinki. Lähteet 66 Maaseudun uusi aika 1/ 2008

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Ely:n kokemuksia käynnissä olevista hankkeista Uusien hankkeiden suunnitteluun näkemyksiä Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Ypäjä 24.5.2011 Hevosalan

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään

Lisätiedot

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 MAASEUTURAKENTAMISEN SUUNNITTELUN AJANKOHTAISPÄIVÄ 3.2.2009 EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 C-G Mikander, Maaseutuvirasto Sivu 1 4.2.2009 EU:n maaseutupolitiikka

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen (YPK) mahdollisuudet maakuntaliittojen näkökulmasta

Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen (YPK) mahdollisuudet maakuntaliittojen näkökulmasta Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen (YPK) mahdollisuudet maakuntaliittojen näkökulmasta Kimmo Riusala www.obotnia.fi facebook.com/obotnia Esityksen rakenne 1. Monirahastoisenyhteisölähtöisen paikallisen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

ELY-keskusten puheenvuoro

ELY-keskusten puheenvuoro ELY-keskusten puheenvuoro Ylijohtaja Marja Karvonen Mikä on tärkeää rakennerahastokauden 2014-2020 valmistelussa Tampere 25.9.2012 28.9.2012 Ohjelman toteutuksen aito aluelähtöisyys (1) Hankkeiden hakujen,

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki 2,9

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Nostoja selvitystyöstä kansainvälisyys ja paikalliskehittäminen

Nostoja selvitystyöstä kansainvälisyys ja paikalliskehittäminen Nostoja selvitystyöstä kansainvälisyys ja paikalliskehittäminen Kansainvälisten hankkeiden kavalkadiin..0 Päivi Pylkkänen..0 Tausta MMM:n kilpailuttama tehtävänanto Selvitystyö kansainvälisistä Leader

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 valtakunnallisten hankkeiden tilaisuus Sivu 1 Valtakunnalliset hankkeet

Lisätiedot

ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN

ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN Business Arena 10 ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN Opas hankkeiden tuloskortin hyödyntämiseen versio 6/2014 Business Arena Hankkeiden tuloskortti on rakennerahastohankkeiden parissa toimivien

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen toimintamalli ja paikallinen kehittämispolku Helsingissä ehdotus

Paikallisen kehittämisen toimintamalli ja paikallinen kehittämispolku Helsingissä ehdotus Paikallisen kehittämisen toimintamalli ja paikallinen kehittämispolku Helsingissä ehdotus Eeva Kuuluvainen, Pirjo Tulikukka Helsingin kaupunginosayhdistykset ry Helka eeva@kuuluvainen.fi pirjo.tulikukka@helka.net

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali-

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kolmas sektori. Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011. Ritva Pihlaja. tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Kolmas sektori. Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011. Ritva Pihlaja. tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Kolmas sektori tuottajana Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

SOVELLUSALUEEN KUVAUS

SOVELLUSALUEEN KUVAUS Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu SOVELLUSALUEEN KUVAUS LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 2.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 12.12.2000

Lisätiedot

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisen kehittämisrakenteen seminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä Webropol kysely

Lisätiedot

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

Maatalouden lähivuosien haasteet

Maatalouden lähivuosien haasteet Maatalouden lähivuosien haasteet Peruna 2020 -seminaari 9.2.2010 Esa Hiiva Pellolta pöytään perunan siemenhuolto muut tuotantopanokset viljelytekniikka varastointi kasvinterveys Perunantuotannon toimintaympäristö

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihti lyhyesti 27 628 asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista

Lisätiedot

Mistä yhteisölähtöisessä. paikallisessa. kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö

Mistä yhteisölähtöisessä. paikallisessa. kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö Mistä yhteisölähtöisessä paikallisessa kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö Esityksen sisältö Tervetuloa! Periaatteet Yhteinen työväline kaikille alueille 2 Kyse on

Lisätiedot

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Pellolta haarukkaan Keskisuomalaisen ruokaketjun kehittäminen 2014-2020 Käynnistysseminaari ja tulevaisuustyöpaja 21.5.2012 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo Urheiluseurat 2020 @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Menestyvä? Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito Yleinen

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Ohjelman hallinto, verkostoituminen ja viestintä Reijo Keränen 22.1.2013 Aluksi Esitys keskittyy ohjelman hallintoon ml. verkostot ja viestintä Taustalla

Lisätiedot

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Kasvua ja Innovaatioita seminaari

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Global Grant Mitä se on ja mitä ei?

Global Grant Mitä se on ja mitä ei? Global Grant Mitä se on ja mitä ei? Leader-tapaaminen Helsinki 29.11.2010 Ruralia-instituutti / tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläinen www.helsinki.fi/ruralia 29.11.2010 1 Global Grant ei ole vastaus, mutta

Lisätiedot

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri

Lisätiedot

KMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto 12.3.2013

KMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto 12.3.2013 KMO 2015 Väliarviointi Metsäneuvosto 12.3.2013 Väliarvioinnin tavoitteet Tavoitteet: Tarkastella tarvetta muuttaa KMO 2015:n painotuksia toimintaympäristön muutosten vuoksi, ohjelman toimenpiteiden vaikuttavuutta

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa: Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen lainsäädännöllisen kehityksen ennustettavuudesta ja poliittisesta

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä 1 Strateginen tutkimus Tässä yhteydessä tarkoitetaan tarvelähtöistä tutkimusta tarpeen määrittelee valtioneuvosto tutkimuksessa haetaan

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Vaikea yhtälö. Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen. Näkökulmana kolmas sektori. Mitä tälle tehdään? 31.1.

Vaikea yhtälö. Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen. Näkökulmana kolmas sektori. Mitä tälle tehdään? 31.1. Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen Näkökulmana kolmas sektori Kuntajohtajapäivät 2011 Seinäjoki 11.8.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet. 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet. 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö Mitä on maatalouden ympäristötuki? Maatalouden ympäristötuki ohjelmakaudella 2007-2013 Maatalouden ympäristötuki

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

Pilkepäivä Airport Hotel 10.12.2014. Maaseutuohjelman Yritystuet uudelle ohjelmakaudelle v. 2014-2020. Asiantuntija Kalevi Hiivala POP ELY.

Pilkepäivä Airport Hotel 10.12.2014. Maaseutuohjelman Yritystuet uudelle ohjelmakaudelle v. 2014-2020. Asiantuntija Kalevi Hiivala POP ELY. Pilkepäivä Airport Hotel 10.12.2014 Maaseutuohjelman Yritystuet uudelle ohjelmakaudelle v. 2014-2020 Asiantuntija Kalevi Hiivala POP ELY Sivu 1 Yritystukitoimenpiteiden valmistelun tilanne ohjelma-asiakirjaa

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Haikon Kartano, Porvoo 15.-16.1.2013 Päivi Kujala, maaseutuverkostoyksikön johtaja Toimintasuunnitelma 2013 Maaseutuverkostotoiminnan tavoitteet

Lisätiedot

Maaseutuvirasto pyytää tarvittaessa hakijaa täydentämään hakemustaan, ja tekee maksuhakemusta käsiteltyään päätöksen tuen maksamisesta.

Maaseutuvirasto pyytää tarvittaessa hakijaa täydentämään hakemustaan, ja tekee maksuhakemusta käsiteltyään päätöksen tuen maksamisesta. 1(5) LOMAKKEEN 3317 TOIMINTARYHMÄN TOIMINTARAHAN MAKSUHAKEMUKSEN TÄYTTÖOHJE Lnro 3316A EUROOPAN UNIONI Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Manner-Suomen

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi.

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. 1 Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. OECD on tehnyt Suomen maaseutupolitiikasta kaksi ns, maatutkintaa. Viimeisin on vuodelta 2006-2008. Sen johtopäätöksenä

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan nvm Sirpa Karjalainen Monenlaiset mikroyritykset Maatilakytkentäisille mikroyrityksille on myönnetty tukea mm. matkailualan investointeihin

Lisätiedot

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Innovaatiot ja kilpailukyky Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Suomen menestyksen edellytyksenä on: Kokonaistuottavuuden nostaminen Osaaminen ja sen hyödyntäminen on sen keskeisin keino

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasutuotannon tuet Maa- ja metsätalousministeriö MMM Biokaasutuotannon tuet Maatilainvestoinnit Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Bioenergiatuotannon avustus TEM Syöttötariffi Energiatuki

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Tarja Meristö & Jukka Laitinen Kestävä kehitys ja Triple Helix - yhteistyö alueellisen menestyksen avain?

Tarja Meristö & Jukka Laitinen Kestävä kehitys ja Triple Helix - yhteistyö alueellisen menestyksen avain? www.laurea.fi Tarja Meristö & Jukka Laitinen Kestävä kehitys ja Triple Helix - yhteistyö alueellisen menestyksen avain? Jukka Laitinen Laurea-ammattikorkeakoulu/FuturesLab CoFi Lahden tiedepäivä 10.11.2015

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Toimintasuunnitelma 2013 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä 1 Sisällys 1. Yleistä... 2 2. Tehtävät ja painopistealueet... 3. Hanketoiminta... 3 4. Hallinto... 5. Henkilökunta ja toimisto...

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Organisaation

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Suomen CB kontaktipisteen avajaiset Uudenmaan liitto, 15.10.2014 harry.ekestam@tem.fi Rakennerahastojen Euroopan

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Harvaan asutun maaseudun

Harvaan asutun maaseudun Harvaan asutun maaseudun verkosto Lapin HAMA Rauno Kuha 3.10.2015 Lapin kylätoimintapäivät Maaseudun yhteistyöryhmä Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR on valtioneuvoston asettama yhteistyöelin Yhteistyöryhmässä

Lisätiedot

EU:n rakennerahastot ja ohjelmat ohjelmakaudella 2007 2013

EU:n rakennerahastot ja ohjelmat ohjelmakaudella 2007 2013 EU:n rakennerahastot ja ohjelmat ohjelmakaudella 2007 2013 ylitarkastaja Kirsi Viljanen maa- ja metsätalousministeriö Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari 24.11.2005 Hki, Messukeskus EU

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos 1/3 Kuntatalouden paineet

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Nvm Sirpa Karjalainen Maa- ja metsätalousministeriö CAP valmistelut vuonna 2013 Irlannin puheenjohtajuuskauden tavoiteaikataulu 24. 25.6. Maatalouden ministerineuvosto,

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 valmistelun tilannekatsaus. maatalousneuvos Taina Vesanto 6.5.2013

Maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 valmistelun tilannekatsaus. maatalousneuvos Taina Vesanto 6.5.2013 Maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 valmistelun tilannekatsaus maatalousneuvos Taina Vesanto 6.5.2013 CAP-uudistuksen aikataulu Yhteispäätösmenettely Euroopan parlamentin (EP) kanssa Toimeenpano pääosin

Lisätiedot

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi päijäthämäläisten tulee olla innostuneita Uudesta Kunnasta? 1. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yleiset perusteet 2. Lisäperusteita kuntarajojen purkuun

Lisätiedot

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Toiminnan kehittämisen kehä Kehittämistyö ei tapahdu tyhjiössä toimintaympäristön ja asiakkaiden,

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen

Lisätiedot

tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo

tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo Kuntien teknisen sektorin tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo Kuntien tekninen sektori - osana suurta muutosta Miten Suomi pärjää? -ikääntyvä väestö Globaali kehitys

Lisätiedot

Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö

Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö 1 Loppukauden 2007-2013 kuulumisia POPELYn maaseuturahaston rahoituskiintiöstä ei ole jäämässä

Lisätiedot

Vanhan kauden kokemuksia hyödyntäen uudelle kaudelle. Vierumäki 3.3.2014

Vanhan kauden kokemuksia hyödyntäen uudelle kaudelle. Vierumäki 3.3.2014 Vanhan kauden kokemuksia hyödyntäen uudelle kaudelle Vierumäki 3.3.2014 Elinvoiman ydin TAHTO YHTEISESTI RESURSSIT YHTEEN TEKEMINEN YHDESSÄ Aluekehittämisen historialliset kaaret - rakennemuutoksen 3-kierre

Lisätiedot

Joutsenten reitti ry. Sastamalan, Huittisten, Hämeenkyrön ja Punkalaitumen kuntien alueella toimiva Leader-toimintaryhmä (LAG = Local Action Group)

Joutsenten reitti ry. Sastamalan, Huittisten, Hämeenkyrön ja Punkalaitumen kuntien alueella toimiva Leader-toimintaryhmä (LAG = Local Action Group) Joutsenten reitti ry Sastamalan, Huittisten, Hämeenkyrön ja Punkalaitumen kuntien alueella toimiva Leader-toimintaryhmä (LAG = Local Action Group) Yksi Suomen 55 Leader-ryhmästä, joka toteuttaa maa- ja

Lisätiedot

Katsaus maailman tulevaisuuteen

Katsaus maailman tulevaisuuteen Katsaus maailman tulevaisuuteen Katsaus tulevaisuuteen Tulevaisuudentutkimus tiedonalana Miltä tulevaisuus näyttää Silmäys nykyisyyteen Ikuisuuden perspektiivi Tulevaisuudentutkimus tiedonalana Tulevaisuudentutkimus

Lisätiedot

13.1.2015. Järjestöt rakenteiden murroksessa. Esitykseni rakenne. Mikä muuttuu? Yhden päivän uutiset

13.1.2015. Järjestöt rakenteiden murroksessa. Esitykseni rakenne. Mikä muuttuu? Yhden päivän uutiset Järjestöt rakenteiden murroksessa Rehtori, dos. Jorma Niemelä KYT-juhla, Jyväskylä Esitykseni rakenne 1. Maailman muutos: Muutoksen ennakointia terveydenhuollossa, sosiaalipalveluissa ja koulutuksessa

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Hanketoiminta Keski-Suomen maatalouden kehittämisen apuna

Hanketoiminta Keski-Suomen maatalouden kehittämisen apuna Hanketoiminta Suomen talouden kehittämisen apuna Saarijärvi 10.4.2013 Juha Lappalainen MTK 1 Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen EU-politiikka

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot