Lautakuntien kokoushuone, os. Kamreerintie 3 B, 12. krs, Espoo

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 1 / 33 Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 18:05-21:35 Tauko Paikka Lautakuntien kokoushuone, os. Kamreerintie 3 B, 12. krs, Espoo Saapuvilla olleet jäsenet Inka Hopsu, puheenjohtaja Sanna Lauslahti, puheenjohtaja Simon Elo Nina From Antti Kainulainen Kaija Kalliola Kaarina Järvenpää Jarmo Nieminen Tiina Kujala Merja Vuori Henrik Vuornos Jukka Niemelä, poistui klo :n 4 käsittelyn jälkeen Tiina Thure-Toivanen Harri Waltari Muut saapuvilla olleet Jukka Vilske kaupunginhallituksen edustaja Sampo Suihko sivistystoimen johtaja, poistui klo :n 8 käsittelyn jälkeen Timo Ketonen talous- ja hallintojohtaja, poistui klo :n 4 käsittelyn aikana Kaisu Toivonen suomenkielisen opetustoimen johtaja, poistui klo :n 8 käsittelyn jälkeen Titta Tossavainen suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja Virpi Mattila kehittämispäällikkö, poistui klo :n 4 käsittelyn aikana Juha Nurmi kehittämispäällikkö, poistui klo :n 8 käsittelyn jälkeen Markku Kälviä henkilöstön edustaja, poistui klo :n 8 käsittelyn jälkeen Henri Ojalehto nuorisovaltuuston edustaja, poistui klo :n 3 käsittelyn aikana Kaisa Pitkänen tiedottaja, poistui klo :n 8 käsittelyn jälkeen Tony Hagerlund varhaiskasvatusjaoston jäsen, poistui klo :n 3 käsittelyn jälkeen Tapani Harinen varhaiskasvatusjaoston jäsen, poistui klo :n 3 käsittelyn

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 2 / 33 Janna Koivisto Peter Ragnvaldsson Tuija Seppänen jälkeen varhaiskasvatusjaoston jäsen, poistui klo :n 3 käsittelyn jälkeen varhaiskasvatusjaoston jäsen, poistui klo :n 3 käsittelyn jälkeen sihteeri

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 3 / 33 Allekirjoitukset Inka Hopsu puheenjohtaja Tuija Seppänen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Merja Vuori Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Kamreerintie 3 B, 8. krs, Espoon keskus.

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 4 / 33 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 5 2 Pöytäkirjan tarkastajan valinta Muutokset varhaiskasvatusoikeuteen (Kv-asia) 7 4 Kokouksessa kuultavat selostukset Esitys kaupunginhallitukselle iltapäivätoiminnan 18 asiakasmaksujen tarkistamisesta alkaen 6 Tapiolan koulun kuntouttavien pienluokkien siirtäminen 23 hallinnollisesti Keinumäen koulun alaisuuteen 7 Suomenkielisen opetustoimen viranhaltijoiden sekä 26 peruskoulujen ja lukioiden johtokuntien päätökset 8 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen viranhaltijoiden sekä varhaiskasvatusjaoston päätökset 27

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 5 / 33 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätösehdotus Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. antaa :n 3 ajaksi puhe- ja läsnäolooikeuden seuraaville varhaiskasvatusjaoston jäsenille:. Päätös Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. antoi :n 3 ajaksi puhe- ja läsnäolooikeuden seuraaville varhaiskasvatusjaoston jäsenille: Tony Hagerlund, Tapani Harinen, Janna Koivisto ja Peter Ragnvaldsson. Selostus on kutsuttu koolle lautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kokouskutsulla jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus. Esityslista on toimitettu myös varajäsenille tiedoksi. (Espoon kaupungin hallintosääntö 4, Espoon kaupungin sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntö 3 ). varhaiskasvatusjaoston jäsenille on lähetetty kutsukirje mahdollisuudesta olla läsnä opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan kokouksen :n 3 aikana.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 6 / 33 2 Pöytäkirjan tarkastajan valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Merja Vuori.

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 7 / / Muutokset varhaiskasvatusoikeuteen (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Titta Tossavainen, puh Barbro Högström, puh Tiina Pesonen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että valtuusto hyväksyy varhaiskasvatusoikeuden muutokset siten kuin laissa varhaiskasvatuslain muuttamisesta säädetään. Perusteet muutoksille sekä muut varhaiskasvatuksen järjestämiseen liittyvät toimenpiteet viedään ao. toimielinten päätettäväksi viimeistään maaliskuun aikana. Käsittely Puheenjohtaja Waltarin, Kainulaisen, Kujalan ja Fromin kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Espoo ei ota käyttöön uuden varhaiskasvatuslain mahdollistamia rajoituksia lasten subjektiiviseen varhaiskasvatus- ja päivähoito-oikeuteen. Lasten yhdenvertainen oikeus varhaiskasvatukseen turvataan riippumatta vanhempien työmarkkina-asemasta. Päätöksen aiheuttamat vaikutukset talousarvioon valmistellaan päätettäväksi seurantaraportin yhteydessä. Lakimuutoksen edellyttämät muut toimenpiteet viedään ao. toimielinten päätettäväksi maaliskuun aikana. Nieminen Thure-Toivasen ja Järvenpään kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että valtuusto hyväksyy varhaiskasvatusoikeuden muutokset siten kuin laissa varhaiskasvatuslain muuttamisesta säädetään. Lautakunta esittää, että Espoossa poiketaan muutetun varhaiskasvatuslaista siten, että esiopetukseen osallistuvat lapset voivat olla esiopetuksen lisäksi osa-aikaisessa varhaiskasvatuksessa yli 20 tuntia viikossa, mikäli lapsella on oikeus 20 tunnin varhaiskasvatusta laajempaan varhaiskasvatukseen. Perusteet muutoksille sekä muut varhaiskasvatuksen järjestämiseen liittyvät toimenpiteet viedään ao. toimielinten päätettäväksi viimeistään maaliskuun aikana.

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 8 / 33 Vuornos Elon ja Järvenpään kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: kehottaa esittelijää valmistelemaan kaupunginhallitukselle esityksen, jossa aikarajaa varhaiskasvatuksen menettämisestä työttömyyden alkaessa löyhennetään, rajattua varhaiskasvatusoikeutta nostetaan korkeammalle kuin 20h/vko, esiopetuksen ongelmakohdat ratkaistaan sekä selvitetään mahdollisuus muihin varhaiskasvatusoikeuden rajaamista lieventäviin keinoihin. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty kaksi muutosehdotusta ja yksi lisäysehdotus, joiden takia on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi, että ensimmäisessä äänestyksessä vastakkain ovat puheenjohtajan muutosehdotus ja Niemisen muutosehdotus. Äänestyksessä puheenjohtajan muutosehdotus sai 6 ääntä ja Niemisen muutosehdotus 5 ääntä, yksi jäsen äänesti tyhjää. Toisessa äänestyksessä vastakkain ovat esittelijän ehdotus ja puheenjohtajan muutosehdotus. Äänestyksessä esittelijän ehdotuksen puolesta äänesti neljä jäsentä ja puheenjohtajan muutosehdotuksen puolesta äänesti 6 jäsentä, tyhjää äänesti 2 jäsentä. Puheenjohtaja totesi opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan hyväksyneen puheenjohtajan muutosehdotuksen. Puheenjohtaja totesi, että koska lisäysehdotusta oli vastustettu, tulee siitä äänestää. Äänestyksessä lisäysehdotusta vastaan äänesti 6 jäsentä ja lisäysehdotuksen puolesta äänesti 6 jäsentä. Äänten mennessä tasan, puheenjohtajan ääni ratkaisee, puheenjohtaja äänesti lisäysehdotusta vastaan. Puheenjohtaja totesi opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan hylänneen lisäysehdotuksen. Äänestyslista on liitteenä. Päätös esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että Espoo ei ota käyttöön uuden varhaiskasvatuslain mahdollistamia rajoituksia lasten subjektiiviseen varhaiskasvatus- ja päivähoito-oikeuteen. Lasten yhdenvertainen oikeus varhaiskasvatukseen turvataan riippumatta vanhempien työmarkkinaasemasta. Päätöksen aiheuttamat vaikutukset talousarvioon valmistellaan päätettäväksi seurantaraportin yhteydessä. Lakimuutoksen edellyttämät muut toimenpiteet viedään ao. toimielinten päätettäväksi maaliskuun aikana.

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 9 / 33 Liite Oheismateriaali Selostus 1 Äänestyslista - Vaikutusten arviointi/laaja-alainen työryhmä - Tiivistelmä asiantuntijoiden varhaiskasvatuslakilausunnoista Valtuusto päätti vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä, että subjektiivinen päivähoito-oikeus päätetään valtuustossa tammi-helmikuussa ihmis- ja lapsivaikutusten arvioiden valmistuttua. Lainsäädäntö Eduskunta hyväksyi lain, jolla varhaiskasvatuslakia muutetaan siten, että subjektiivista oikeutta varhaiskasvatukseen rajoitetaan osaaikaiseksi. Laki tulee voimaan Lain muutoksen myötä jokaisella lapsella on oikeus saada 20 tunnin laajuinen viikoittainen varhaiskasvatus. Lapsella ei ole oikeutta esiopetuksen ja perusopetuksen lisäksi järjestettävään osa-aikaiseen varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatusta on lain mukaan järjestettävä kokopäiväisesti, jos lapsen vanhemmat tai muut huoltajat työskentelevät kokoaikaisesti tai opiskelevat, toimivat yrittäjänä tai ovat muussa työssä päätoimisesti. Lain mukaan lapsella on lisäksi oikeus 20 tuntia laajempaan varhaiskasvatukseen vanhemman osa-aikaisen tai väliaikaisen työssäkäynnin, työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen, kuntoutuksen tai muun vastaavan syyn vuoksi. Lisäksi varhaiskasvatusta on järjestettävä nykyisen laajuisena, jos se on tarpeen lapsen kehityksen, tuen tarpeen tai perheen olosuhteiden takia tai se on muutoin lapsen edun mukaista. Esiopetukseen osallistuville lapsille varhaiskasvatusta on järjestettävä osaaikaisesti, mikäli lapsella on oikeus 20 tunnin varhaiskasvatusta laajempaan varhaiskasvatukseen. Kunnallista varhaiskasvatuspaikkaa tulee hakea viimeistään neljä kuukautta ennen tarpeen alkamista. Jos varhaiskasvatuksen tarpeen alkamisajankohta ei ole ennakoitavissa ja paikan tarve johtuu työllistymisestä, opiskelusta tai koulutuksesta, tulee paikkaa hakea niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään kaksi viikkoa ennen kuin varhaiskasvatuksen tarve alkaa varhaiskasvatuspaikkaa tarvitsevien tulee hakea sitä maaliskuun loppuun mennessä. Tämän vuoksi perusteet varhaiskasvatusoikeuden rajoittamiselle osa-aikaiseksi sekä kaikki sen järjestämiseen liittyvät toimenpiteet tulisi olla päätettynä kunnassa mahdollisuuksien mukaan jo alkuvuodesta. Lisäksi muutettu varhaiskasvatuslaki mahdollistaa ennen voimassa olleiden säännösten nojalla tehtyjen paikkapäätösten kumoamisen ja uudelleen

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 10 / 33 päättämisen. Oikeus samaan varhaiskasvatuspaikkaan kuitenkin säilyy päiväkodissa ja mahdollisuuksien mukaan perhepäivähoidossa, jos lapsen varhaiskasvatusaika muutetun lain voimaan tullessa muuttuu. (Hallituksen esitys varhaiskasvatuslain muuttamisesta HE 80/2015 vp/ linkki: ka&search%5bpika%5d=he%2080%2f2015%20vp ) Varhaiskasvatusoikeuden muutosten vaikutukset Espoossa Espoossa on noin kokopäiväisessä kunnan järjestämässä suomenja ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa olevaa lasta, joiden toinen tai molemmat vanhemmat ovat kotona. Heistä noin 400 on alle kolmevuotiaita. Lukuihin ei sisälly yksityisen hoidon tuella järjestetyssä varhaiskasvatuksessa olevat lapset. Yleisimmin kotona olevat vanhemmat ovat vanhempain- tai hoitovapaalla tai kotona muusta syystä, esimerkiksi eivät ole aktiivisia työnhakijoita. Työttömien vanhempien lapsia kokopäiväisessä varhaiskasvatuksessa on noin 250. Lisäksi Espoossa on osapäiväisessä varhaiskasvatuksessa noin vuotiasta lasta, joiden varhaiskasvatusaika on tällä hetkellä voimassa olevan lain mukaisesti viisi tuntia päivässä ja enintään 25 tuntia viikossa. Esiopetukseen Espoossa osallistuu noin lasta. Heistä 90 % (2 900 lasta) on esiopetuksen lisäksi varhaiskasvatuksessa. Lapsista noin 300 on varhaiskasvatuksessa alle 5 tuntia päivässä ja noin vähintään viisi tuntia päivässä. kokopäiväinen varhaiskasvatus, vanhempi kotona (ei sisällä esiopetusikäisiä N=250) osapäiväinen varhaiskasvatus 5 t/päivä 25 t/viikko Alle 3-vuotiaat esiopetuksen lisäksi osa- tai kokoaikainen varhaiskasvatus 3-5-vuotiaat Esiopetusikäiset *) Yhteensä *) lukuun sisältyy lapset, joiden toinen tai molemmat vanhemmat ovat kotona (N=250) Varhaiskasvatuslain voimaan tulevan 11 a :n mukaan lapsella on lisäksi oikeus 20 tuntia laajempaan varhaiskasvatukseen vanhemman osa-aikaisen tai väliaikaisen työssäkäynnin, työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen, kuntoutuksen tai muun vastaavan syyn vuoksi.

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 11 / 33 Lisäksi varhaiskasvatusta on järjestettävä kokopäiväisenä, jos se on tarpeen lapsen kehityksen, tuen tarpeen tai perheen olosuhteiden takia tai se on muutoin lapsen edun mukaista. Espoossa ei ole saatavissa tietoa siitä, miten suurta määrää varhaiskasvatuksessa olevista lapsista nämä oikeudet koskisivat. Tällä hetkellä nämä lapset ovat pääosin kokopäiväisessä varhaiskasvatuksessa. Myös lain muutoksen jälkeen he olisivat kokoaikaisessa varhaiskasvatuksessa, mutta lasten päivittäinen tai viikoittainen varhaiskasvatusaika voisi olla nykyistä (enintään 10 tuntia päivässä ja 50 tuntia viikossa) lyhyempi. Varhaiskasvatuslain 11 a ja 11 b :ien muutokset koskevat noin varhaiskasvatuksessa olevaa lasta, mikä on 40 % kaikista kunnan järjestämässä varhaiskasvatuksessa olevista lapsista. Näistä lapsista lapsen kokoaikainen varhaiskasvatus muuttuu 20 tuntia viikossa järjestettäväksi varhaiskasvatukseksi. Osapäiväisessä varhaiskasvatuksessa olevien 160 lapsen varhaiskasvatusaika lyhenee viidellä tunnilla viikossa ja esiopetukseen liittyvän varhaiskasvatuksen rajaus osa-aikaiseksi koskee noin lasta. 250 esiopetukseen liittyvässä varhaiskasvatuksessa olevan lapsen oikeus varhaiskasvatukseen päättyy vanhempien kotona olon vuoksi. Merkittävin vaikutus lain muutoksella on esiopetukseen osallistuvien lasten varhaiskasvatusoikeuteen, joka täysin lain mukaan toteutettuna lyhentää esiopetukseen liittyvän varhaiskasvatuksen enintään 20 tuntiin viikossa. Nykyisen lain mukaan oikeus on 25 tuntia viikossa. Espoossa poiketaan tästä oikeudesta siten, että esiopetukseen osallistuvat lapset voivat olla esiopetuksen lisäksi kokopäiväisessä varhaiskasvatuksessa yli 25 tuntia viikossa. Varhaiskasvatuslain muutokset kohdistuvat myös yksityiseen varhaiskasvatukseen siten, että lapsista, joilla on oikeus vain 20 tunnin varhaiskasvatukseen, maksetaan elokuusta lukien pienempää 63,93 euron suuruista lakisääteistä hoitorahaa kuukaudessa. Näitä lapsia arvioidaan olevan noin 200, eli 10 % yksityisessä varhaiskasvatuksessa olevista lapsista. Varhaiskasvatusoikeuden toteuttaminen Kunnan on tarjottava 20 tunnin varhaiskasvatusoikeuden piirissä oleville lapsille mahdollisuus osallistua vanhempien päätöksen mukaisesti joko osapäiväiseen tai osaviikkoiseen varhaiskasvatukseen. Kunta päättää lapsikohtaisesti määräaikaisesti tarkemmat säännölliset varhaiskasvatuksen toiminta-ajat. Osapäiväistä varhaiskasvatusta voidaan järjestää esimerkiksi neljä tuntia päivässä joka arkipäivä aamupäivällä ja iltapäivällä ja osaviikkoista varhaiskasvatusta esimerkiksi 4-8 tuntia päivässä klo välisenä aikana sovittuina kolmena päivänä viikossa siten, että kokonaistuntimäärä on enintään 20 tuntia viikossa. Esiopetukseen osallistuvan lapsen varhaiskasvatus voi olla esimerkiksi neljä tuntia päivässä joka arkipäivä tai 2-6 tuntia päivässä neljänä päivänä viikossa

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 12 / 33 siten, että kokonaistuntimäärä on enintään 20 tuntia viikossa. Varhaiskasvatuksen tavoitteiden toteuttaminen osaviikkoisessa varhaiskasvatuksessa on haasteellista. 20 tuntia laajemman, mutta ei kokopäiväisen varhaiskasvatuksen laajuus, voi olla esimerkiksi vanhemman osa-aikatyön kesto päivässä sekä matkaajat varhaiskasvatuspaikasta työhön ja takaisin. Varhaiskasvatusoikeuden muuttuessa pienemmäksi tai suuremmaksi esimerkiksi vanhempainvapaan alkaessa tai päättyessä, muutos toteutetaan välittömästi. Työsuhteen päättyessä oikeus laajempaan varhaiskasvatukseen kuitenkin jatkuu kahden kuukauden ajan. Tarkemmat lapsikohtaiset varhaiskasvatuksen toiminta-ajat päätetään määräaikaisesti esimerkiksi toimintavuodeksi kerrallaan sekä välittömästi varhaiskasvatusoikeuden muuttuessa. Jo nykyisin kaikille varhaiskasvatuksessa oleville lapsille tehdään kirjallinen sopimus, jossa vanhemmat ilmoittavat lapsen päivittäisen enimmäishoitoajan sekä mahdollisten vapaapäivien määrän kuukaudessa. Päiväkoti ei saa vaihtua muuttuneissa tilanteissa ilman vanhemman suostumusta, perhepäivähoidossa varhaiskasvatuspaikka säilyy samana mahdollisuuksien mukaan. Espoon sivistystoimessa valmistellaan parhaillaan, millaisia vaihtoehtoja perheille tarjotaan kokopäiväistä lyhyempään varhaiskasvatukseen. Ne tuodaan opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan sekä svenska rum - lautakunnan päätettäväksi kevään aikana. Kustannusvaikutukset Varhaiskasvatusoikeuden muuttamisen arvioidaan vähentävän varhaiskasvatuksen järjestämiskustannuksia noin 4-5 miljoonaa euroa vuodessa sen jälkeen, kun varhaiskasvatuspalvelujen järjestäminen on saatu organisoitua lakimuutosten mukaiseksi. Alkuvaiheessa säästöä syntyy vähemmän muun muassa sen vuoksi, että niiden lasten, joiden varhaiskasvatusoikeus muuttuu lyhytaikaisemmaksi, päiväkoti ei saa muuttua ilman vanhempien suostumusta. Kustannuksiin vaikuttaa myös se, miten osapäiväinen ja osaviikkoinen varhaiskasvatus saadaan organisoitua Espoossa. Järjestämiskustannuksissa ei ole otettu huomioon yksityisen hoidon tuella olevia lapsia, koska heidän osaltaan ei ole tiedossa, miten monen lapsen varhaiskasvatusoikeus muuttuu. Espoon kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2016 talousarvion hyväksymisen yhteydessä, että Espoo ei kasvata varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja. Kasvatushenkilöstön ja lasten välinen suhdeluku säilytetään ennallaan eli 1:7:nä. Ryhmien, joissa on osapäiväisiä lapsia, ryhmäkoko rajataan 24 lapseen. Espoon kaupunginvaltuusto myönsi varhaiskasvatukselle lisämäärärahaa tähän muutokseen vuodelle 2016.

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 13 / 33 Ryhmäkokosäädös liittyy varhaiskasvatusoikeuden muutokseen siten, että mikäli varhaiskasvatuslakia noudatetaan elokuusta 2016 alkaen, varhaiskasvatuksessa on noin osa-aikaisessa tai osapäiväisessä varhaiskasvatuksessa olevaa 3-5-vuotiasta lasta. Jos varhaiskasvatuslain muutosta ei oteta käyttöön, osa-aikaisia 3-5-vuotiaita lapsia on vain 100. Osa-aikaisten ja osapäiväisten lasten määrän kasvu mahdollistaa heidän keskittämisensä samaan osapäiväiseen ryhmään niissä toimipaikoissa, jossa tällaisia lapsia on paljon. Yksittäisiä osapäiväisiä lapsia voidaan valtuuston päätöksen mukaisesti sijoittaa kokopäiväisten lasten kanssa samaan ryhmään samalla henkilöstömitoituksella. Vuonna 2016 varhaiskasvatusoikeuden muuttamisen arvioidaan vähentävän varhaiskasvatuksen kustannuksia noin 1,5-1,8 miljoonaa euroa. Jos varhaiskasvatuslain muutosta ei oteta käyttöön, riskinä on, että lapsiryhmiä ei saada muodostettua tehokkaasti valtuuston päättämän suhdeluvun ja ryhmäkoon mukaisesti. Päätösehdotus mahdollistaa vuoden 2016 talousarvion toteutumisen myönnetyn määrärahan puitteissa. Yksityisen varhaiskasvatuksen kuntalisiä on muutettava riippumatta siitä, mitä valtuusto päättää varhaiskasvatusoikeudesta. Lakisääteinen yksityisen hoidon tuki alenee joka tapauksessa lapsilla, joilla lain mukaan ei ole oikeutta 20 tuntia laajempaan varhaiskasvatukseen. Kuntalisien muutoksella estetään lasten siirtyminen yksityisestä kunnan järjestämään varhaiskasvatukseen ja varmistetaan yksityisten palveluntuottajien toimintaedellytykset jatkossakin. Muiden pääkaupunkiseudun kuntien päätöksiä Helsingin kaupunki päätti talousarvion käsittelyn yhteydessä, että subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaamisesta päätetään keväällä Helsinki on päättänyt, että kasvatushenkilöstön ja lasten välinen suhdeluku säilytetään ennallaan eli 1:7. Vantaan valtuusto päätti talousarvion käsittelyn yhteydessä rajata subjektiivisen päivähoito-oikeuden sen mukaisesti, mitä varhaiskasvatuslain muutoksista päätetään eduskunnassa. Vantaalla valmistellaan parhaillaan, millaisia vaihtoehtoja tarjotaan 20 tunnin varhaiskasvatukselle. Vantaa on päättänyt, että kasvatushenkilöstön ja lasten välinen suhdeluku säilytetään ennallaan eli 1:7. Varhaiskasvatuslain muutosten vaikutusten arviointi Varhaiskasvatuslain muutosten vaikutusten arviointi tehtiin kahdella menettelyllä: kuntalaiskyselyllä joulu-tammikuussa sekä vaikutusten arviointimenettelyllä laaja-alaisessa työryhmässä. Kuntalaiskyselyn tuloksista on tiivistelmä seuraavassa. Laaja-alaisessa työryhmässä tehty vaikutusten arviointi on oheismateriaalina. Kuntalaisille osoitetun kyselyn tulokset

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 14 / 33 Kuntalaisilla oli mahdollisuus vastata Espoon kaupungin nettisivujen kautta kyselyyn, jonka avulla kerättiin vanhempien mielipiteitä mahdollisesta muutoksesta, jolla lasten subjektiivista oikeutta päivähoitoon ja varhaiskasvatukseen rajataan. Kyselyssä pyydettiin vanhempia arvioimaan sekä lasten että vanhempien näkökulmasta, miten varhaiskasvatusoikeuden rajaus heidän mielestään tulisi toteuttaa. Kyselyyn saatiin yhteensä vastausta. Vastauksia saatiin tasaisesti kaikilta palvelualueilta, eniten Leppävaarasta. Noin 70 %:ssa vastauksista kerrotaan perheen käyttävän suomenkielisiä palveluja, 27 %:ssa ruotsinkielisiä ja 3 %:ssa muunkielisiä palveluja. Tulos osoittaa ruotsinkielisten perheiden vastanneen kyselyyn aktiivisemmin kuin suomenkielisten. Suurin osa vastaajista on perheitä, joiden lapset ovat 2-5-vuotiaita. Noin 66 % perheistä ilmoitti vanhempien olevan työssä tai opiskelevan kokopäiväisesti. Perheistä noin 23 % ilmoitti vanhemman olevan äitiys- tai vanhempainvapaalla tai muutoin kotona. Työttömyyttä ilmoitettiin perheessä olevan noin 7 %:ssa vastauksista. Valtaosa vastaajaperheistä käyttää varhaiskasvatuspalveluja kokopäiväisesti, näin ilmoitettiin 65 %:ssa vastauksista. Osapäiväisesti varhaiskasvatus- ja esiopetuspalveluja ilmoitettiin käytettävän 13 %:ssa vastauksista. Vajaassa 20 %:ssa vastauksista perheet kertoivat käyttävänsä avoimia varhaiskasvatuspalveluja (asukaspuistot, avoimet päiväkodit ja kerhot). Vanhemmilta tiedusteltiin, mikä olisi lapsen näkökulmasta paras tapa järjestää 20 tuntia viikossa tarjottava varhaiskasvatus. Osa vanhemmista kertoi tiedustelleensa asiaa lapselta. Vastauksissa korostetaan varhaiskasvatuksen säännöllisyyttä, järjestelyjen pysyvyyttä, saman päiväkodin, tuttujen kavereiden ja kasvattajien säilymistä hoitoaikojen muutoksista huolimatta. Korostettiin myös perheiden vaikutusmahdollisuuksia ja lasten erilaisia tarpeita. Tärkeäksi nähtiin lasten tasavertainen osallisuus päiväkodin kaikkeen toimintaan ja kaveripiiriin sekä henkilökunnan hyvä koulutus ja ammattitaito. Noin 57 %:ssa vastauksista kannatetaan varhaiskasvatusta tiettyinä viikonpäivinä, esimerkiksi 3-4 päivänä viikossa. 20 tunnin jakaminen kaikille viikon päiville nähdään tuottavan lapselle liian lyhyitä päiviä varhaiskasvatuksessa, jolloin yhteinen toiminta muiden lasten kanssa keskeytyy liian varhain eikä lapsi pääse mukaan kaikkiin päiväkodin aktiviteetteihin. Paljon kannatusta saa varhaiskasvatus neljänä päivänä viikossa, jolloin lapselle jää pidempi viikonloppu. Vastaajista noin 43 % kannattaa neljän tunnin päivittäistä varhaiskasvatusta, jolloin lapsi on paikalla kaikkina arkipäivinä ja päivittäinen rutiini toistuu samanlaisena. 20 tunnin viikoittainen varhaiskasvatusaika nähdään lapselle liian vähäisenä. Joillekin taas riittäisi lyhyempi aika. Useissa vastauksissa kaivataan lisää kerhotoimintaa ja kerhoihin pidempää toiminta-aikaa.

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 15 / 33 Vanhemmilta tiedusteltiin myös, mikä olisi vanhempien näkökulmasta paras tapa järjestää 20 tuntia viikossa tarjottava varhaiskasvatus. Vanhempien näkökulmat noudattelivat pitkälle lasten näkökulmaa. Monet vastasivatkin, että järjestelyissä tulee korostua lapsen etu. Kuitenkin pidempi päivä varhaiskasvatuksessa muutamana päivänä viikossa näyttää palvelevan paremmin vanhempien näkökulmaa kuin lasten kohdalla. Vastauksissa vanhemmat korostavat joustavuutta hoitoajoissa, perheen valinnanvapautta, matkojen sujuvuutta ja lähellä kotia olevia palveluja. Monet vanhemmat ilmoittivat pelkäävänsä ryhmäkokojen suurenemista, kun ryhmissä on osapäiväisiä lapsia. Osa toivoikin erillisiä osapäiväryhmiä, mutta samaan aikaan korostettiin kaveripiirin ja kasvattajien pysyvyyttä yli muutostilanteiden. Vanhemmat saivat ottaa kantaa myös siihen, millaista toimintaa 20 tuntia viikossa tarjottavan varhaiskasvatuksen tulisi sisältää. Vanhemmat näkevät, että osa-aikaisen varhaiskasvatuksen tulisi olla sisällöltään mahdollisimman pitkälle samanlaista kuin kokopäiväisen: monipuolista laadukasta varhaiskasvatussuunnitelman mukaista varhaiskasvatusta ammattilaisten ohjaamana sisältäen myös ruokailun. Tässä yhteydessä monet vanhemmat toivat esiin tyytyväisyytensä lapsensa nykyään saamaan varhaiskasvatukseen ja toivoivat sen jatkuvan yhtä hyvänä. Vanhemmilta ei tiedusteltu, tulisiko oikeutta varhaiskasvatukseen heidän mielestään rajata vai ei. Noin 670 vastauksessa asiaan otettiin kuitenkin kantaa. Kantaa ottaneista noin 35 % kannattaa varhaiskasvatusoikeuden rajaamista ja on sitä mieltä, että jommankumman vanhemman ollessa kotona myös lasten tulisi olla enemmän kotona. Kantaa ottaneista noin 65 % vastustaa oikeuden rajaamista ja pitää sitä lapsia ja perheitä eriarvoistavana. He antaisivat jatkossakin vanhemmille päätösvallan sen suhteen, miten he käyttävät varhaiskasvatuspalveluja. Vanhemmilla on siis vahvasti toisistaan poikkeavia näkemyksiä asiasta. Monet kertoivat myös olevansa huolestuneita rajaamiseen liittyvien järjestelyjen onnistumisesta, tuen tarpeessa olevista perheistä, byrokratian lisääntymisestä sekä yksittäisten lasten varhaiskasvatusoikeuteen liittyvien päätösten tekemisestä. Erityisen huolestuneita ovat yksityisissä kielikylpypäiväkodeissa olevien lasten vanhemmat. He kertoivat, että 20 tuntia viikossa ei riitä kielen oppimiseen eikä yksityisillä päiväkodeilla ole mahdollisuuksia hoitaa osapäiväisiä lapsia. Asiantuntijoiden kuuleminen Vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä valtuusto esitti toivomuksen, että opetus- ja kuulee valmistelun yhteydessä asiantuntijoita, esimerkiksi lapsiasiainvaltuutettua, lastensuojelujärjestöjä sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijoita. Oheismateriaaliin on koottu tiivistelmä eri viranomaisten lausunnoista hallituksen esitykseen varhaiskasvatuslain muutoksista sekä kuulemistilaisuuteen jätetyistä kirjallisista kannanotoista.

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 16 / 33 Varhaiskasvatuksen järjestämiseen liittyvä päätöksenteko Valtuuston hyväksyessä muutokset varhaiskasvatusoikeuteen tulee varhaiskasvatuksen järjestämiseen liittyvät toimenpiteet päättää opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa, Svenska rum- lautakunnassa sekä kaupunginhallituksessa. sekä Svenska rum-lautakunta päättävät varhaiskasvatuksen järjestämisvaihtoehdoista ja muista järjestämiseen liittyvistä päätettävistä asioista. Kaupunginhallitus päättää varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista.

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 17 / / Kokouksessa kuultavat selostukset Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko merkitsee tiedoksi kokouksessa kuullun selvityksen kaupungin sisäisten erien seurannasta. Käsittely Kokouksessa kuultiin seuraavat selvitykset: Talous- ja hallintojohtaja Timo Ketonen: Kaupungin sisäisten erien seuranta Suomenkielisen opetustoimen johtaja Kaisu Toivonen: Perusopetuksen vaikuttavuustutkimuksen tulosten esittely Suomenkielisen opetustoimen johtaja Kaisu Toivonen ja kehittämispäällikkö Juha Nurmi: Niipperin koulun väistötilanne. Waltari puheenjohtajan kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: Lautakunta toivoo, että Tilakeskus vertailee, onko Niipperin koulun korvaavan uudisrakennuksen tekeminen, riskit huomioiden, kokonaistaloudellisesti järkevämpää kuin koulun korjaaminen. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Waltarin lisäysehdotus hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös merkitsee tiedoksi kokouksessa kuullut selvitykset. Lisäksi opetus- ja toivoo, että Tilakeskus vertailee, onko Niipperin koulun korvaavan uudisrakennuksen tekeminen, riskit huomioiden, kokonaistaloudellisesti järkevämpää kuin koulun korjaaminen. Oheismateriaali Selostus - Sisäisten erien seuranta edellytti kokouksessaan selvitystä kaupungin sisäisten veloitusten seurannasta. Talous- ja hallintojohtaja Timo Ketonen antaa selvityksen asiassa.

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 18 / / Esitys kaupunginhallitukselle iltapäivätoiminnan asiakasmaksujen tarkistamisesta alkaen Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh Anna Krokfors, puh Elina Grönroos, puh Jaana Suihkonen, puh Miia Loisa-Turunen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko esittää kaupunginhallitukselle, että iltapäivätoiminnan asiakasmaksuja korotetaan niin, että alkaen asiakasmaksu kokoaikaisesta iltapäivätoiminnasta on 140 euroa kuukaudessa ja osa-aikaisesta 80 euroa kuukaudessa. edellyttää, että kaupunginhallituksen päätettyä asiakasmaksut tuodaan lautakunnalle päätettäväksi iltapäivätoiminnan palveluntuottajille maksettavien avustusten määrät alkaen. Käsittely Vuornos Niemisen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: esittää kaupunginhallitukselle, että iltapäivätoiminnan asiakasmaksuja korotetaan niin, että alkaen asiakasmaksu kokoaikaisesta iltapäivätoiminnasta on 130 euroa kuukaudessa ja osa-aikaisesta 90 euroa kuukaudessa. Waltari Vuoren kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Muuten esityksen mukaan, mutta kokoaikaisen iltapäivätoiminnan asiakasmaksuksi 130 euroa ja osa-aikaisen iltapäivätoiminnan asiakasmaksuksi 70 euroa. Puheenjohtaja Fromin kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Kokoaikaisen iltapäivätoiminnan asiakasmaksuksi 130 euroa ja osaaikaisen iltapäivätoiminnan asiakasmaksuksi 80 euroa. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty kolme muutosehdotusta, joiden johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi, että ensimmäisessä äänestyksessä ovat vastakkain Waltarin muutosehdotus ja Vuornoksen muutosehdotus.

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 19 / 33 Äänestyksessä Waltarin muutosehdotuksen puolesta äänesti 6 jäsentä ja Vuornoksen muutosehdotuksen puolesta 5 jäsentä. Toisessa äänestyksessä vastakkain ovat Waltarin muutosehdotus ja puheenjohtajan muutosehdotus. Äänestyksessä Waltarin muutosehdotuksen puolesta äänesti 3 jäsentä ja puheenjohtajan muutosehdotuksen puolesta 8 jäsentä. Kolmannessa äänestyksessä vastakkain ovat esittelijän ehdotus ja puheenjohtajan muutosehdotus. Äänestyksessä esittelijän esityksen puolesta äänesti 5 jäsentä ja puheenjohtajan muutosehdotuksen puolesta äänesti 6 jäsentä. Puheenjohtaja totesi opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan hyväksyneen puheenjohtajan muutosehdotuksen. Äänestyslista on liitteenä. Päätös esittää kaupunginhallitukselle, että iltapäivätoiminnan asiakasmaksuja korotetaan niin, että alkaen asiakasmaksu kokoaikaisesta iltapäivätoiminnasta on 130 euroa kuukaudessa ja osa-aikaisesta 80 euroa kuukaudessa. edellyttää, että kaupunginhallituksen päätettyä asiakasmaksut tuodaan lautakunnalle päätettäväksi iltapäivätoiminnan palveluntuottajille maksettavien avustusten määrät alkaen. Liite Oheismateriaali Selostus 2 Äänestyslista - Laki perusopetuslain 48f :n muuttamisesta - IVA-selvitys - Kysely asiakasmaksuista - Muistio keskustelutilaisuudesta perusopetuksen iltapäivätoiminnan palveluntuottajien kanssa koskien asiakasmaksujen korotusta Taustaa Eduskunta hyväksyi lain perusopetuslain 48 f :n muuttamisesta (HE 78/2015). Laki mahdollistaa perusopetuksen iltapäivätoiminnan asiakasmaksujen korottamisen korkeintaan kaksinkertaiseksi nykytasoon verrattuna. Laki tulee voimaan niin, että se mahdollistaa asiakasmaksujen korottamisen alkaen. Hallituksen esityksen mukaan laki lisäisi kuntien maksukertymää noin 18 miljoonaa euroa vuodesta 2017 lukien. Vuonna 2016 vaikutus kuntien talouteen olisi noin 7 miljoonaa euroa. Maksukertymien lisäksi kunnille kertyisi säästöä avustettuna toimintana järjestettävän aamu- ja

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 20 / 33 iltapäivätoiminnan palveluntuottajille myönnettävien avustuksien alentamisesta. Esityksellä ei ole valtiontaloudellisia vaikutuksia. Tällä hetkellä perusopetuslain 48 f :n mukaan aamu- ja iltapäivätoiminnasta voidaan määrätä kuukausimaksu. Kunta päättää maksusta, jonka määrä saa olla 570 tunnin osalta enintään 60 euroa ja 760 tunnin osalta enintään 80 euroa. Mikäli lapsi osallistuu toimintaan enemmän kuin 760 tuntia koulun työvuoden aikana, voidaan ylimenevien tuntien osalta periä kunnan päättämä maksu. Espoossa osa-aikaista iltapäivätoimintaa järjestetään perusopetuslain mukaisesti 570 tuntia lukuvuodessa ja siitä peritään nyt voimassa olevan lain mukainen enimmäismaksu 60 euroa kuukaudessa. Espoossa osaaikainen iltapäivätoiminta on päivittäin klo Kokoaikaisessa iltapäivätoiminnassa Espoon toiminta-aika ylittää perusopetuslain mukaisen toiminta-ajan (760 tuntia lukuvuodessa) päivittäin yhdellä tunnilla. Kokoaikaista iltapäivätoimintaa on päivittäin klo Kokoaikaisesta iltapäivätoiminnasta peritään 120 euroa kuukaudessa asiakasmaksua. Kaupunginhallitus on päättänyt näistä maksuista Sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien 5 :n 10 kohdan mukaan lautakunnan tehtävänä on tehdä esitys kaupunginhallitukselle toimialansa osalta lakiin tai asetukseen perustuvien maksujen suuruudesta valtuuston antamien yleisten perusteiden ja lakien sallimissa rajoissa. Asiakasmaksujen tarkistaminen alkaen Espoon vuoden 2016 talousarvion yhteydessä hyväksyttiin pöytäkirjamerkintä, jonka mukaan Varhaiskasvatuksen ja koululaisten iltapäivätoiminnan asiakasmaksuihin ja niiden porrastukseen palataan kun hallituksen linjaukset ja sen vaikutukset ovat tiedossa. Asia valmistellaan sen jälkeen päätöksentekoon viivyttelemättä. Tehdään myös IVA-selvitys maksujen korottamisen vaikutuksista. Oheismateriaalina olevassa IVA-selvityksessä (Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi) on tutkittu kolmea eri vaihtoehtoa: 1) Asiakasmaksujen pitäminen ennallaan 2) Asiakasmaksujen korottaminen indeksin mukaisesti pyöristäen lähimpään 10 euroon. 3) Asiakasmaksujen kaksinkertaistaminen perusopetuslainmuutoksen mukaisesti. Vaihtoehdossa 2) indeksin laskennassa on käytetty julkisten menojen hintaindeksiä sosiaalitoimelle, jota käytetään myös päivähoidon asiakasmaksuissa. Kyseisen indeksin pisteluku vuoden 2005 I neljänneksellä oli 100 ja 2014 viimeisellä neljänneksellä 129,2, joten osaaikaisen iltapäivätoiminnan indeksikorotetuksi maksuksi saataisiin tällöin 129,2 / 100 x 60 = 77,52, eli pyöristettynä 80. Kokoaikaisen iltapäivätoiminnan asiakasmaksu on määritelty kaupunginhallituksessa v. 2009, jolloin indeksin pisteluku oli 113,4. Tällöin kokoaikaisen

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 21 / 33 iltapäivätoiminnan asiakasmaksuksi tulisi 129,2 / 113,4 x 120 = 136,72, eli pyöristettynä 140. IVA-selvityksessä on arvioitu edellä mainittujen vaihtoehtojen vaikutuksia asiakkaan ja kaupunkilaisen, palvelujen järjestämisen, henkilöstön, talouden ja ympäristön näkökulmista. Osana selvitystä on iltapäivätoiminnan piirissä olevien lasten huoltajille tehty asiakaskysely ajalla Yhteenveto kyselyn tuloksista on oheismateriaalina. Selvityksen mukaan maksujen korottaminen vähentää osallistumista iltapäivätoimintaan sitä enemmän mitä enemmän maksuja korotetaan siitäkin huolimatta, että asiakasmaksuista on mahdollisuus tietyin edellytyksin saada vapautus- tai huojennus. Palvelujen järjestämisen näkökulmasta maksujen korottaminen saattaa lisätä palveluntarvetta koulujen muussa kerhotoiminnassa, asukaspuistoissa, kirjastoissa ja nuorisotoimessa. Myös maksuvapautus- ja -huojennusanomusten määrä kasvaa sitä enemmän mitä enemmän maksuja korotetaan, mikä lisää hallinnollista työtä. Henkilöstön näkökulmasta asiakasmaksujen korottaminen vähentää iltapäivätoimintaan osallistuvien lasten osuutta ikäluokasta. Toisaalta ikäluokkien koko kasvaa, joten henkilöstömäärän eli iltapäivätoiminnan ohjaajien tarve pysynee melko stabiilina. Talouden näkökulmasta maksujen korottaminen indeksin mukaan säästää vuositasolla noin euroa ja korottaminen kaksinkertaiseksi noin 2,9 miljoonaa euroa edellyttäen, että palveluntuottajien avustuksia pienennetään korotuksia vastaavalla summalla. Merkittäviä ympäristövaikutuksia ei maksujen korottamisella arvioida olevan. Perusopetuksen iltapäivätoimintaa toteuttaville toimijoille järjestettiin keskustelutilaisuus asiakasmaksujen korottamiseen liittyen Keskustelutilaisuudessa palveluntuottajat toivat esille sen, että asiakasmaksuja tulisi korottaa maltillisesti ja suhteessa enemmän osaaikaisessa toiminnassa kuin kokoaikaisessa toiminnassa. Muistio keskustelutilaisuudesta on oheismateriaalina. Päätösehdotuksen perustelut Maksujen kaksinkertaistaminen olisi yksittäisenä muutoksena ja lisäkustannuksena perheelle merkittävä, etenkin kun otetaan huomioon myös muut perheen taloudellista tilannetta hankaloittavat maksujen korotukset ja kustannuslisät. Vaikutusten arvioinnin perusteella maksujen kaksinkertaistaminen jättäisi liian suuren osan lapsista iltapäivätoiminnan ulkopuolelle maksuvapautus- ja maksuhuojennusmahdollisuuksista huolimatta. Asiakasmaksua esitetään kuitenkin korotettavaksi indeksin mukaisesti, jolloin asiakasmaksun korottamisella mahdollistetaan iltapäivätoiminnan järjestäminen kasvavalle oppilasmäärälle ilman kaupungin lisäpanostusta. Asia viedään samansisältöisenä Svenska rum -lautakunnan käsiteltäväksi kokoukseen

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 22 / 33 Kun kaupunginhallitus on päättänyt iltapäivätoiminnan uusista asiakasmaksuista, tuodaan lautakunnille erikseen päätettäväksi iltapäivätoiminnan palveluntuottajille maksettavien avustusten tarkistaminen. - Palveluntuottajat

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 23 / / Tapiolan koulun kuntouttavien pienluokkien siirtäminen hallinnollisesti Keinumäen koulun alaisuuteen Valmistelijat / lisätiedot: Ilpo Salonen, puh Jemina Sirviö, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen opetustoimen johtaja Kaisu Toivonen 1. päättää, että Tapiolan koulun yläasteikäisille tarkoitetut kuntouttavat pienluokat siirretään hallinnollisesti ja toiminnallisesti Keinumäen kouluun 2. toteaa, että Tapiolan koulun kuntouttavien pienluokkien vakinaisen henkilökunnan sijoituskoulu muuttuu tämän päätöksen mukaisesti Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali - Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön lausuntopyyntö - Henkilöstön kuulemistilaisuudesta laadittu pöytäkirja - Keinumäen koulun johtokunnan lausunto - Tapiolan koulun johtokunnan lausunto Selostus Keinumäen sairaalakoulu vastaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin lasten- ja nuorten psykiatrian avohoitoyksiköiden, Espoon kaupungin lastenpsykiatrisen avohoitoyksikön sairaalakoulupaikkaa tarvitsevien oppivelvollisuusikäisten lasten ja nuorten opetuksesta. Sen lakisääteisenä (perusopetuslaki 4a ) tehtävänä on antaa opetusta, jolla on oppimista ja koulunkäyntiä ylläpitävä sekä oppilaan hoitotavoitteita tukeva kokonaiskuntoutuksellinen tavoite. Kuntouttavien pienluokkien toiminnan muuttuessa enenevässä määrin sairaalaopetukseksi, Keinumäen koulun roolia kuntouttaville pienluokilla opiskelevien oppilaiden opetuksen järjestämiseksi on tarkoituksenmukaista vahvistaa.

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 24 / 33 Ehdotettavalla muutoksella Keinumäen koululle annetaan paremmat mahdollisuudet kehittää kuntouttavien pienluokkien toimintaa osana kaupungin sairaalaopetusta ja vaativana erityisen tuen muotona, sille tarkoitetuin resurssein. Samalla toiminta on mahdollista kytkeä osaksi sairaalaopetuksen valtakunnallista kehittämistä sekä täydennyskoulutusverkostoa. Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön lausuntopyyntö sekä koulujen johtokuntien ja henkilöstön lausunnot ovat oheismateriaalina. Muutoksen vaikutuksia 1. Opetustuntiresurssi Muutos ei vaikuta opetustuntiresurssiin, koska resurssi määräytyy oppilasmäärän mukaan. Muutoksen seurauksena kuntouttavien pienluokkien opetustuntiresurssin laskenta muuttuu kuitenkin ns. perusopetusryhmäperustaiseksi, joka tarkoittaa opetustuntiresurssin vakioimista suurimman mahdollisen oppilasmäärän perusteella. 2. Koulun koulukohtaiset ja oppilaskohtaiset määrärahat Tapiolan koulun todellinen oppilasmäärä pienenee, jolloin koulun saama koulukohtainen määräraha vastaavasti pienenee. Keinumäen koulukohtainen resurssi koulun oppilaspaikkojen lukumäärään perustuen puolestaan kasvaa vastaavasti. Muutos ei vaikuta oppilaskohtaiseen resursointiin. 3. Avustajapalveluresurssi Muutos ei vaikuta Tapiolan koulun saamaan avustajapalveluresurssiin, koska resurssi on sidottu todelliseen oppilasmäärään. Keinumäen koulun osalta tilanne on sama, joten oppilaspaikkojen noustessa avustajaresurssi myös kasvaa vastaavasti. 4. Oppilaat Oppilaille osoitetaan alkaen kouluksi Keinumäen koulu. Muutos ei vaikuta oppilaiden koulunkäyntijärjestelyihin, koska oppilaat opiskelevat Keinumäen koulun oppilaina Tapiolan koulussa. Päätökset koulumatkaetuuden myöntämisistä tehdään samoin perustein kuin ennenkin. 5. Tilat Muutos ei vaikuta Tapiolan koulun yleisopetuksen käytössä oleviin tiloihin. Keinumäen koulun tilaresurssi kasvaa kuntouttaville luokille osoitetun tilan verran. 6. Henkilökunta

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 25 / 33 Vakinaisessa palvelussuhteessa olevien Tapiolan koulun kuntouttavien pienluokkien opettajien ja koulunkäyntiavustajien sijoituskoulu on muutoksen seurauksena alkaen Keinumäen koulu. Muutoksen seurauksena henkilökunnan hallinnollinen esimies on jatkossa Keinumäen koulun rehtori. Vakinaisessa palvelussuhteessa oleva henkilöstö on antanut suostumuksensa sijoituskoulun muuttamiseksi. 7. Rehtorin ja apulaisrehtorin palkkaus ja opetustuntimäärät/opetustuntihuojennukset Muutos ei vaikuta Tapiolan koulun rehtorin tai apulaisrehtorin palkkaukseen. Oppilasmäärän pysyessä oppilaassa, on työn vaativuuden arvioinnista maksettava summa sama. Johtokuntien ja henkilöstön lausunnot Saaduissa lausunnoissa muutokseen suhtaudutaan myönteisesti ja ehdotusta pidetään johdonmukaisena. Muutoksen katsotaan mahdollistavan oppilaan oikeuden parhaaseen mahdolliseen tukeen ja kuntouttavien pienluokkien toiminnan kehittämisen osana sairaalaopetusta. Epäjohdonmukaisena katsotaan, ettei Aarnivalkean koulun vuosiluokkien 1-6 kuntouttavia pienluokkia vastaavasti siirretä hallinnollisesti ja toiminnallisesti Keinumäen kouluun. Lausunnoissa korostetaan koulujen välisen yhteistyön tärkeyttä ja toteutettavan muutoksen hyvää suunnittelua, erityisesti arjen rakenteiden suunnitteluun ja koulujen resursointiin liittyvissä kysymyksissä sekä oppilaiden turvallisuuteen liittyvissä vastuukysymyksissä. Oppilaiden tulee kuulua Tapiolan kouluyhteisöön ja heillä tulee olla mahdollisuus osallistua koulun yhteisiin tilaisuuksiin. Lisäksi pidetään tärkeänä, että kuntouttavien pienluokkien ja Keinumäen koulun oppilaaksiotto on yhdenmukaista. Toimivalta Espoon kaupungin sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntö 6 Tiedoksi - Tapiolan koulu - Keinumäen koulu - Henkilöstöyksikkö - Talousyksikkö

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 26 / 33 7 Suomenkielisen opetustoimen viranhaltijoiden sekä peruskoulujen ja lukioiden johtokuntien päätökset Päätösehdotus ei kuntalain 51 :n perusteella ota käsiteltäväkseen seuraavia päätöksiä: Suomenkielisen opetustoimen johtaja Kaisu Toivonen: Kehittämispäällikön päätöspöytäkirjat Yleiset asiat 1 / Valmistavan opetuksen ryhmän perustaminen vuosiluokkien 7-9 oppilaille Lintumetsän kouluun lukuvuodeksi Tukipalvelujen vastuualuepäällikön päätöspöytäkirjat Yleiset asiat 1 / Perusopetuksen iltapäivätoiminnan avustus tammikuu Yleiset asiat 2 / Valtion erityisavustus koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen; perusopetuksen iltapäivätoiminta, kevätlukukausi 2016 Perusopetuslinjan päällikön päätöspöytäkirjat Henkilöstöasiat 1 / Erityisluokanopettajan viran (vakanssinumero , sijoituskoulu Merisaappaan koulu) vakinainen täyttäminen suomenkielisen opetuksen tulosyksikössä, työavain Peruskoulujen ja lukioiden johtokunnat Jupperin koulun johtokunta Mankkaan koulun johtokunta Postipuun koulun johtokunta 4/2015, Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 27 / 33 8 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen viranhaltijoiden sekä varhaiskasvatusjaoston päätökset Päätösehdotus ei kuntalain 51 :n perusteella ota käsiteltäväkseen seuraavia päätöksiä: Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtajan päätöspöytäkirjat Talousasiat 1 / Lisämäärärahan myöntäminen Päiväkoti Humisevan kannatusyhdistys ry:n Päiväkoti Humisevalle Talousasiat 2 / Lisämäärärahan myöntäminen poikkeusjärjestelynä järjestettävien hoitopaikkojen kustannuksiin Suomen Tenava päiväkodit Oy:n ylläpitämässä Kurkihirren päiväkodissa Talousasiat 3 / Lisämäärärahan myöntäminen Kuitinmäen päiväkodin kannatusyhdistys ry:lle ryhmäavustajan palkkauskustannuksia varten vuodelle 2016 Talousasiat 4 / Lisämäärärahan myöntäminen Mannerheimin Lastensuojeluliiton Suvelan yhdistys ry:n ylläpitämälle Villivarsan päiväkodille vuodelle 2016 Talousasiat 5 / Lisämäärärahan myöntäminen Nummenharjun päiväkoti Oy:lle vuodelle 2016 Talousasiat 6 / Lisämäärärahan myöntäminen Tarjalaxin päiväkodin kannatusyhdistys ry:lle vuodelle 2015 Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja Muutoksenhakuohje Sivu 28 / 33 Muutoksenhakukielto ( 1-5, 7-8) Muutoksenhakukielto Edellä mainituista päätöksistä, jotka koskevat vain asian valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa kuntalain 91 :n mukaan hakea muutosta.

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja Muutoksenhakuohje Sivu 29 / 33 Oikaisuvaatimusohje ( 6) OIKAISUVAATIMUSOHJE Edellä mainittuihin opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Oikaisuvaatimusviranomainen Oikaisuvaatimus tehdään Espoon opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnalle. Oikaisuvaatimusaika Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tiedoksisaanti Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua päätöksen lähettämisestä tai saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei oteta lukuun oikaisuvaatimusaikaa laskettaessa. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnalle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - muutoksenhakijan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset muutoksenhakijalle voidaan toimittaa. Oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on joku muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Oikaisuvaatimuksen toimittaminen Oikaisuvaatimus on toimitettava jäljempänä olevaan osoitteeseen virka-aikana ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä.

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja Muutoksenhakuohje Sivu 30 / 33 Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille Espoon kaupungin kirjaamoon oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon virka-ajan päättymistä. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä myös telekopiona tai sähköpostilla lähettäjän omalla vastuulla. Kirjaamon osoite on: Käyntiosoite: Siltakatu 11 Virka-aika: ma-pe Postiosoite: PL ESPOON KAUPUNKI Sähköposti: kirjaamo@espoo.fi Telekopio: +358-(0) Vaihde: +358-(0)

31 Espoon kaupunki Pöytäkirja Muutoksenhakuohje Sivu 31 / 33 Kunnallisvalitus ( 9) Kunnallisvalitusohje Edellä mainittuihin päätöksiin haetaan muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta myös se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen. Valitusviranomainen Muutosta päätöksiin haetaan Helsingin hallinto-oikeudelta. Valitusaika Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tiedoksisaanti Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua päätöksen lähettämisestä tai saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei oteta lukuun valitusaikaa laskettaessa. Valituskirjelmän sisältö Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä - päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä