Osapäiväkuntoutuksesta tuloksia sivu 6

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Osapäiväkuntoutuksesta tuloksia sivu 6"

Transkriptio

1 N U R M I J Ä R V E N K U N T A T I E D O T T A A Kivenkyyti kuljettaa myös kutsusta sivu 4 Osapäiväkuntoutuksesta tuloksia sivu 6 Kaavoituskatsaus sivu 9-16

2 kunta tiedottaa Pääkirjoitus Laajeneva kuntayhteistyö Atuo uusia haasteita Alkuvuosi on tuonut monta uutta asiaa mukanaan. Yksi keskeisistä kunnan toiminnan ohjaamisen kannalta on ollut kuntastrategian uudistaminen. Viime marraskuussa hyväksytty Nurmijärven kuntastrategia on asiakirja, joka luo perustan kuntamme luottamushenkilöiden, viranhaltioiden ja työntekijöiden päätöksenteolle tulevina vuosina. Merkittävimmät uudet linjaukset käsittelevät ympäristöön liittyviä asioita, yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja tiivistämistä, asumisen suuntaamista sekä joukkoliikenteen kehittämistä. Uudistettu strategia perustuu kuntavisioon Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa Helsingin seudulla. Jo tässä ilmaisussa tulee hyvin esille se, että tulevaisuudessa kuntien yhteistyö tiivistyy ja tulee saamaan uusia muotoja. Vision ja strategian laadintavaiheessa tuskin kellään oli mielikuvaa siitä, miten paljon ja nopeasti uusia ehdotuksia voi tulla pohdittavaksi seutuyhteistyöstä. Vantaan kaupungin aloitteesta on juuri alkanut monipuolinen seutuyhteistyöselvitys ja siinä ovat mukana kaikki 14 Helsingin seudun kuntaa Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Hyvinkää, Kirkkonummi, Sipoo, Vihti, Järvenpää, Tuusula, Kerava, Mäntsälä, Pornainen ja Nurmijärvi. Ajankohtaisten asioiden listalla on liikenteen, asumisen ja maankäytön suunnittelu sekä mahdollisesti terveydenhuoltolain uudistamiseen liittyvä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon sekä sosiaalitoimen tehtävien organisointi koko Helsingin seudun sairaanhoitopiirin alueella. Nurmijärvi on lähes seitsemän vuotta tehnyt yhteistyötä Keski-Uudenmaan Kuuma-kuntien kanssa. Nyt olemme jo toista kertaa puheenjohtajana. Yhteistyö on laajenemassa, kun tänä vuonna Nurmijärven aloitteesta mukaan tulivat kuntaryhmä neloset eli Hyvinkää, Kirkkonummi, Sipoo ja Vihti. Nämä hyvin samantyyppiset kunnat muodostavat edunvalvonta- ja yhteistyöfoorumin, jolla on entistä suurempi painoarvo, kun suunnitellaan koko seudun tulevia hallintomalleja ja päätetään mahdollisista yhteisistä seudullisten palvelujen tuotantotavoista. Kuntalaisille uudet hallintomallit ja seudullisten palvelujen yhteinen järjestäminen voivat tuntua varsin kaukaisilta asioilta. Tulevilla selvityksillä ja niiden perusteella tehtävillä ratkaisuilla on kuitenkin nurmijärveläisille hyvin suuri merkitys. Miten kotikuntamme voi säilyttää kilpailukykynsä ja houkuttelevuutensa hyvien palvelujen ja viihtyisän ja turvallisen ympäristön kuntana? Mitä palveluja voimme tuottaa ja tarjota seudullisesti? Voimmeko parantaa sitä kautta palvelujen laatua ja tuottaa niitä aiempaa kustannustehokkaammin? Miten kuntien välisiä raja-aitoja palvelutuotannossa voidaan tulevaisuudessa madaltaa? Tässä joukko kysymyksiä joihin toivottavasti saamme rakentavia ratkaisuehdotuksia. Kuitenkin niin, että kunnallisen itsehallinnon peruspilari, demokraattinen päätöksenteko, sekä kuntalaisten osallistumismahdollisuus turvataan riittävän hyvin. Ja että nurmijärveläiset saavat ne tärkeät jokapäiväiset peruspalvelut mahdollisimman läheltä omaa asuinpaikkaansa. Kunnan lainataakka kasvoi Kunnan ensimmäinen arvio viime vuoden taloudellisesta tilanteesta kertoo, että velkataakka kasvoi, mutta verotuloja kertyi ennakkoarvioita enemmän. Uhkana oli, että tulovaje verrattuna kuluihin olisi ollut taantuman seurauksena jopa 6,5 miljoonaa euroa. Muutetun talousarvion määrärahat kuitenkin riittivät eikä uhka toteutunut sellaisenaan. Tilikauden 2009 tulos jää alustavan arvion mukaan lähelle nollaa. Joulukuussa oikaistiin verotuottoja kuntien hyväksi. Nurmijärvelläkin oikaisuerällä voitiin korvata lainaottoa. Kunta velkaantui kuitenkin lisää lähes kahdeksalla miljoonalla eurolla. Jokaista Kunnan palveluihin on tullut muutoksia. Joukkoliikenne on ollut julkisuudessa vilkkaan keskustelun kohteena ja palvelujen kehittämistä selvitetään Helsingin seudun yhteistyönä. Selvitystyön on määrä valmistua syksyyn mennessä. Kunnan sisäinen joukkoliikenne uudistui jo joulukuussa, kun Kivenkyyti eli reittiperusteinen kutsuohjattu joukkoliikenne aloitettiin. Kuntalaiset eivät vielä ole kovin hyvin löytäneet tätä kokeiluasteella olevaa liikennöintimuotoa. Se tarjoaa useissa tapauksissa mm. helpon liittymän vuorobussiliikenteeseen. Tutustukaamme ja käyttäkäämme uutta, edullista joukkoliikennepalvelua! Siitä lisää tässä lehdessä ja kunnan kotisivuilla. Lumi sulaa ja hiihtokausi loppuu pian. Uudet harrastukset kotona pihalla, puutarhassa ja luonnossa kutsuvat! Tässä keväällä Teatteri Kino Juha tarjoaa elokuvien rinnalla muutamia tanssin ja estraditaiteen helmiä ja uimahalli Rajamäellä odottaa uusia uinnin harrastajia ja uimakoululaisia harjoittelemaan ja kunnon kohentamiseen. Pitäkäämme kehomme ja mielemme vireinä kesää odotellessa! Aurinkoista ja lempeää kevättä kaikille lukijoillemme! kuntalaista kohti velkamäärä on kasvanut 170 eurolla ja vuoden 2009 lopussa lainaa on noin 2000 euroa/asukas. Lopullinen tilinpäätös tulee kunnanhallituksen käsittelyyn maaliskuun lopussa ja valtuusto vahvistaa sen toukokuun kokouksessaan. Nurmijärvi lukuina Asukasluku ( ennakkotieto) Pinta-ala 367,3 km 2, josta maapinta-alaa 362,5 km 2 ja vesipinta-alaa 4,83 km 2 Tuloveroprosentti 18,75 % Kiinteistöveroprosentit: yleinen 0,75 vakinainen asuinrakennus 0,35 muut asuinrakennukset 0,85 rakentamattoman rakennustontin veroprosentti 2,60 Väestö ikäryhmittäin, osuus väestöstä ( %) 0 6 -vuotiaat 10,7 % vuotiaat 14,7 % vuotiaat 9,1 % vuotiaat 54,7 % Yli 65 -vuotiaat 10,8 % Yhteensä 100 % Työpaikkojen määrä (1/2008) Työllinen työvoima (1/2008) Päätaajamat/asukasluvut: ( ) Nurmijärven kirkonkylä Klaukkala Rajamäki Muut Sisältö Kivenkyyti kuljettaa myös kutsusta 4 Nurmijärvi Kuuma-puheenjohtajana, yhteistyö laajenee 5 Nurmijärvellä tuetaan pystyssä pysymistä 6 Koulukahvila on nuorten oma paikka 7 Nurmijärvellä rokotettiin sikainfluenssaa vastaan 8 Nurmijärvi vuonna 2040? 8 Kaavoituskatsaus 9-16 Lempeä aloitus päivähoidossa 17 Karhunkorvessa on hyvä yrittää 18 Nurmijärven tiedotuslehti jaetaan kunnan alueella jokaiseen talouteen, jossa ei ole mainosten jakamista estävää kieltoa. Lehteä saa myös kunnan toimipisteistä ja kirjastoista. Vastaava päätoimittaja: KIMMO BEHM PL 37, Nurmijärvi 2 Päätoimittaja: HILKKA GEHÖR Puh PL 37, Nurmijärvi Artikkelit: LEENA VALKONEN JL Media Kannen kuva: Leena Valkonen kts. sivu 6 Painos: kpl Paino: Keski-Uusimaa Oy Jakelu: Jakelujuniorit Oy ISSN: Taitto: Tabanas Oy Millaista on Nurmijärven rakennettu ympäristö? 19 Haja-asutusalueen vesihuolto uhka vai mahdollisuus 20 Kino Juhassa tapahtuu 23 Tapahtumakalenteri 24

3 kunta tiedottaa Nurmijärvi sopeuttaa talouttaan Säästöjä henkilöstön palkattomilla vapailla ja lomautuksilla Kunnanhallitus päätti aloittaa YTneuvottelut kunnan henkilöstön lomautuksesta. Tähän päädyttiin, koska valtuuston edellyttämiä yhden miljoonan euron henkilöstösäästöjä ei saada toteutettua vapaaehtoisilla palkattomilla vapailla tai muilla suunnitelmilla. Tavoite vastaa koko henkilökunnan viiden päivän palkkaa. Vapaisiin sitoutui 60 prosenttia henkilöstöstä. Kunnan henkilöstöstä runsaat 1400 henkilöä, eli noin 60 prosenttia, on ilmoittanut ottavansa palkatonta vapaata. Ne henkilöt, jotka sitoutuivat ottamaan viisi päivää palkatonta vapaata tämän vuoden aikana, välttyvät lomautuksilta. Henkilöstökulujen säästöjä tästä kertyy noin euroa ja vajausta jää euroa. Kunnan tämän vuoden talousarvio on kokonaisuudessaan noin neljä miljoonaa euroa alijäämäinen. Suurin vaje säästöissä on koulutuspalveluissa, joka jäi säästötavoitteesta eurolla. Sosiaali- ja terveyspalveluissa säästövajetta jäi noin euroa. Vaikutukset palveluihin mahdollisimman pieniksi. Palkattomat vapaat ja henkilöstön lomautukset pyritään järjestämään siten, että vaikutukset palvelutuotantoon olisivat mahdollisimman pienet. Palkattomilla kerätyn 7000 työpäivän tekemättä jättäminen ja muun henkilöstön viiden päivän lomautus näkyvät kuitenkin kunnan palvelutuotannossa. Vuosilomat, palkattomat vapaat ja lomautukset keskitetään sulku- ja keskittämisajoille tai toteutetaan työjärjestelyin. Työjärjestelyistä vastaa kukin toimiala. Klaukkalan ja Rajamäen terveysasemat, Rajamäen hammashoitola, kunnanvirasto ja sosiaalitoimisto ovat kesällä kiinni neljä viikkoa. Sulkuja toteutetaan myös joulun ja uudenvuoden välipäivinä ja muina erikseen ilmoitettavina ajankohtina. Terveyskeskuksen osastojen osalta hoidon toteutuksesta suunnitelmia tehdään paraikaa. Päivähoidon keskitykset ja sulut kohdistuvat heinäkuulle, joulun välipäiville ja koulujen muille loma-ajoille. Opettajien osalta palkkasäästöä haetaan virkaehtosopimukseen sisältyvistä koulutuspäivistä ja lukukausien päättymispäivistä. Kuntastrategia uudistettiin Nurmijärvi nähdään tiiviinä osana Helsingin seutua Nurmijärven kunnan uudistetun kuntastrategian painopisteitä ovat toimivat palvelut, kestävä yhdyskuntarakenne, tasapainoinen talous ja osaavaa henkilöstö. Vuodet kattava kuntastrategia vahvistettiin valtuustossa loppuvuodesta. Kunnanjohtaja Kimmo Behm luonnehtii kuntastrategiaa runsaaksi. Uusia painotuksia on tullut mukaan, muun muassa ilmastonmuutoskysymykseen liittyvä yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja huomion kiinnittäminen energian käyttöön ja liikenteeseen. Nurmijärvellä painopiste merkitsee sitä, että rakentamista ohjataan entistä ponnekkaammin olemassa oleviin kyläkeskuksiin ja väestönkasvua hallitaan esimerkiksi kaavoituksen keinoin. Tavoitteena on enintään kahden prosentin vuosittainen väestönkasvu. Joukkoliikenteen käyttöä edistetään. Pitkän tähtäimen suunnitelmissa on esimerkiksi raideyhteyden saaminen Klaukkalaan, sieltä kirkonkylään ja edelleen aina Hyvinkäälle saakka. Linja-autoliikennettä kehitetään osana koko Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa. Kunnanjohtajan mielestä on tärkeää, että seudulliset kysymykset ratkaistaan yhdessä. Meidän tulee miettiä, haluammeko olla oma Asterix-kylä vai ei. Strategiassa Nurmijärvi nähdään tiiviinä osana Helsingin metropolialuetta. Kokonaisuuden hahmottaminen on tärkeää. Nurmijärvi onkin mukana tiiviisti Helsingin seudun yhteistyössä, jossa pääpaino on maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisessä seudullisina vetovoimatekijöinä. Asumisen kehittäminen. Yksi strategian tavoitteita on, että kunnassa on tarjolla vaihtoehtoisia asumismuotoja ja vetovoimaisia yritysalueita. Behm toteaa, että viime vuosina kaavoituksessa ei ole edetty siten, kuin on toivottu. Osittain tämäkin vuoksi valtion ja kuntien välinen aiesopimus asuntotuotannosta ei ole toteutunut odotetulla tavalla. Aiesopimuksen mukaisesti Nurmijärven osalta oli tavoitteena 400 uuden Säästötavoitteiden vuoksi kunnan toiminnoissa on supistuksia kuluvan vuoden aikana. Kunnanvirasto on kiinni seuraavasti: - pe (helatorstain jälkeinen päivä) (kesälomakausi) (vuodenvaihde) Terveyspalvelujen sulut - Klaukkalan ja Rajamäen terveysasemat sekä Rajamäen hammashoitola ovat asunnon valmistuminen vuodessa. Tästä vuokra-asuntoja tuli olla 20 %. Nurmijärvellä uusia asuntoja valmistui viime vuonna 116, joista kaikki olivat pientaloissa. Vuonna 2008 asuntoja valmistui 220, joista 24 oli kerrostaloissa. Uusia vuokraasuntoja ei ole valmistunut lainkaan vuosien aikana. Kunnassa on ollut haasteena, että merkittävä osuus asemaakaavoituksen kohteena olevista alueista on yksityisessä omistuksessa ja maankäyttösopimuksiin perustuvia. Kaavat ovat olleet pitkään vireillä ja sopimusneuvotteluja on useimmissa tapauksissa käyty vuosia. Kunta on pyrkinyt lisäämään suoraa raakamaan hankintaa, mutta suunnan muuttaminen on ollut hidasta. Toimivat palvelut. Strategian mukaan Nurmijärvi tarjoaa asukkailleen kustannustehokkaat ja tarkoituksenmukaiset peruspalvelut. Palvelut tuotetaan paitsi omana tuotantona myös kuntayhteistyöllä sekä hyödyntämällä yksityisiä palveluntuottajia että järjestöjä ja yhteisöjä. Lisäksi painotetaan yksilön omaa vastuuta ja yhteisöllisyyttä. Peruspalvelujen saatavuus turvataan palveluja keskittämällä sekä hyödyntämällä sähköisiä palveluja ja uutta teknologiaa. Palveluja kehitetään erillisten ohjelmien avulla. Ikäihmisten hyvinvointiohjelma Aukiolomuutokset kunnan palveluissa kiinni Sosiaalitoimisto on kiinni Lisäksi palveluja on keskitetty tai supistettu pääsiäis- ja syyslomaviikoilla. Varhaiskavatuksen sulut - Päiväkodit ja avoimet päiväkodit ovat kiinni (vain päivystävät yksiköt auki). - Päiväkodit, ryhmäperhepäiväkodit ja avoimet päiväkodit ovat kiinni koulujen talvi- ja pääsiäislomien aikana. Päivystävät yksiköt ovat auki. 3-ryhmäisissä ja suuremmissa päiväkodeissa pyritään on valmistunut 2008 ja lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Asunto- ja maapoliittinen ohjelma on valmisteilla ja se laaditaan tämän vuoden aikana. Kunnan elinkeinopoliittisen ohjelman laatiminen on ajoitettu vuodelle 2011, samoin henkilöstöohjelman laatiminen. Ensi vuonna laaditaan myös kunnan palveluohjelma ja palveluverkkosuunnitelma. Strategia on työkalu vuosittain kunnan talousarvion laadinnassa, missä suunnitelmat muuttuvat toimenpiteiksi. Edellisen kerran kuntastrategia tarkistettiin kokonaan vuonna Kunnan visio : Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa Helsingin seudulla. Strategian kärjet: 1. Toimivat palvelut, 2. Tasapainoinen talous ja osaava henkilöstö ja 3. Kestävä yhdyskuntarakenne Kunnan arvot: vastuullisuus, avoimuus, uudistumiskyky sekä yhteistyö ja palveluhenkisyys. järjestämään toimintaa. Maaniitun leikkipuisto päivystää avoimessa päivähoidossa. Kerhot noudattavat koulujen toiminta-aikoja. ******* Koulujen lomat Pääsiäisloma Kevätlukukausi päättyy lauantaina 5.6. Syyslukukausi alkaa keskiviikkona Syysloma

4 kunta tiedottaa Kivenkyyti kuljettaa myös kutsusta Nurmijärven uusi palveluliikenne, Kivenkyyti, kulkee sekä aikataulun mukaisesti että kutsusta. Viime vuoden joulukuun alussa voimaan tullut uusi järjestelmä sisältää 19 palveluliikenteen reittiä sekä kahdeksan liityntäliikenteen linjaa. Palveluliikenteen reittejä ajetaan aikataulun mukaisesti arkipäivisin kello 9 ja 15 välillä. Suunnitellulta reitiltä voidaan myös poiketa kivenheiton verran eli noin 1,5 kilometriä, mikäli linjan aikataulu sen sallii. Palveluliikenteen käyttäjän tulee soittaa kutsu matkanvälityskeskukseen vähintään tuntia ennen aiottua lähtöä, jos on tarvetta poiketa aikataulun mukaiselta reitiltä. Liityntäliikenne on aikataulun mukaista, eikä matkaa voi tilata etukäteen. Liityntäliikenne eri taajamista on suunniteltu siten, että vaihdot esimerkiksi Helsinkiin suuntautuvaan bussiliikenteeseen onnistuu vaihtoasemilla sujuvasti. Sekä palveluliikenteeseen, että liityntäliikenteeseenkin toivotaan noustavan vanhoilta Sampo-pysäkeiltä. Tarvittaessa on mahdollista nousta myös liikenneturvallisista paikoista reitin varrelta joustavasti peukalokyydillä bussiin. Kaikkia palveluliikenteen reittejä ei ajeta joka päivä. Reititys perustuu mm. aiemman Sampo-liikenteen (Sampo-liikenne loppunut ) käyttäjätilastoihin ja joukkoliikennereittien sekä aikataulujen huomioon ottamiseen. Joitain reittejä ajetaan vain esimerkiksi parina arkipäivänä viikossa, suunnitteluinsinööri Juha Oksanen kertoo. Kivenkyyti on tässä vaiheessa käytössä ainoastaan arkipäivisin. Mikäli käyttäjämäärät nousevat ja tarvetta on viikonlopuiksi, kunta tulee harkitsemaan liikennöinnin laajentamista myös viikonloppuihin, Oksanen lisää. Yksi suosituimmista palveluliikennereiteistä on kotikauppakyyti Lepsämästä Klaukkalaan. Se kulkee kerran viikossa torstaisin. Asiakkaat haetaan kotiosoitteista ja kuljetetaan Klaukkalaan kauppoihin. Takaisinpäin asiakkaat noudetaan sovituista paikoista Klaukkalasta ja kuljetetaan kotiin. Kuljettajat auttavat asiakkaita ostosten kantamisessa. Kotikauppakyytiä varten matka varataan matkanvälityskeskuksesta, mikäli on tarvetta poiketa aikataulun mukaiselta reitiltä. Palveluliikenteen bussit ovat matalalattia-autoja, joten kyyti sopii hyvin myös vanhuksille, liikuntaesteisille sekä lastenvaunujen kanssa kulkeville. Reittien matkustajamääriä seurataan ja palautetta kerätään. Palautteen perusteella palveluliikennettä kehitetään kuntalaisten toiveita vastaavaksi, Juha Oksanen sanoo ja kehottaa samalla kuntalaisia antamaan palautetta. Kivenkyydin bussimaksut ovat normaalin linja-autotaksan mukaisia. Maksuvälineinä käyvät rahan ja pankkikortin ohella normaalit matkahuollon liput, koululaisliput sekä Keski-Uudenmaan seutulippu. Lisätietoa: Suunnitteluinsinööri Juha Oksanen puh Palautetta palveluliikenteestä voi lähettää osoitteeseen Tiedot reiteistä ja aikatauluista löytyvät joka kotiin jaetusta aikataulukirjasta. Tiedot löytyvät myös kunnan internetsivuilta > palvelut > liikenne > joukkoliikenne > Kivenkyyti. Lisäksi Kivenkyydin reittejä, pysäkkejä ja aikatauluja voi tarkastella internetsivujen karttapalvelusta, johon pääsee suoraan etusivun linkistä tai klikkaamalla tietoa kunnasta > karttapalvelu. Palveluliikennereitin (linjat 2 26) matkat tilataan tarvittaessa puhelinnumerosta (09) Puhelun hinta on operaattorikohtainen pvm/mpm. Mahdollisista aikataulumuutoksista tiedotetaan kunnan internetsivuilla ja lehdissä. Kesän aikana kotitalouksiin tullaan jakamaan uusi aikataulujulkaisu, joka on voimassa vuoden 2010 syksystä alkaen. Palveluliikenteen reitit (linjat 2-26) ja ajopäivät 2. Kirkonkylä (keskustan alue) ti ja to 3. Järvikierros ( Kirkonkylä-Hongisoja-Taipaleentie-Suontaantie-Kirkkotie-Kirkonkylä) ti ja to 4. Kirkonkylä-Nummenpää ti ja to 5. Nukari-Uusikylä ma, ke ja pe 6. Palojoki-Raala ma ja pe 7. Siippoo-Palojoki ke 10. Klaukkala (keskustan alue) ti 11. Simola-Syrjälä_ma, ke ja pe 12. Lepsämän kotikauppakyyti to 13. Klaukkala-Nummenpää ti 14. Klaukkala-Kirkkotie ti 15. Klaukkala-Metsäkylä ma, ke ja pe 20. Rajamäki (keskustan alue) ma, ke ja pe 21. Rajamäki-Uotila-Kirkonkylä ti ja to 22. Koivumäentie-Kiljava ma, ke ja pe 23. Rajamäki-Korpi ti ja to 24. Rajamäki-Herunen ma ke ja pe 25. Rajamäki-Uusikylä ma, ke ja pe 26. Rajamäki-Uusikylä-Kirkonkylä ti ja to Liityntäliikenteen reitit (linjat ), ajetaan arkipäivisin ma-pe 35. Kirkonkylä-Hongisoja-Valkjärvi- Järvihaka-Klaukkala 36. Ilvesvuori-Karhukorpi-Kirkonkylä 37. Klaukkala-Valkjärvi-Röykkä-Kyläjoentie-Kirkonkylä 38. Klaukkala-Rinnekoti-Klaukkala, kesäajan liikenne Perämatku-Kylänpäänkaari-Rajamäki 47. Isokallion liityntä (Rajamäki) 339. Mäntysalo-Klaukkala 492. Klaukkala-Perttula-Nurmijärvi Liikenneturvallisuuskyselyyn vastanneet palkittiin Kolme asukaskyselyyn vastannutta kuntalaista palkittiin yli 1000 vastaajan joukosta kirjapalkinnoilla. Aleksis Kiven kuvitetun teoksen Seitsemän veljestä saivat Matti Autti, Oskari Mäkinen ja Kari Tornack, kaikki Klaukkalasta. Kysely järjestettiin viime marraskuussa ja sen toteuttaminen liittyi kunnan liikenneturvallisuussuunnitelman laatimiseen. 4 Kyselyyn vastasi kaikkiaan 1091 henkilöä. Kysymykset koskivat mm. liikkumista ja liikennekäyttäytymistä, koettua liikenneturvallisuutta ja liikennejärjestelmän kehittämistarpeita. Tulokset julkaistaan keväämmällä ja varsinaisen kunnan liikenneturvallisuussuunnitelman on tarkoitus valmistua ensi syksynä. Palkituista olivat kunnanjohtajan aamukahvilla mukana Oskari Mäkinen (toinen vas.) ja Matti Autti (toinen oik.). Palkinnot jakoivat kunnanjohtaja Kimmo Behm (vas.) ja kunnan liikenneturvallisuusryhmää vetävä suunnitteluinsinööri Juha Oksanen (oik.).

5 kunta tiedottaa Kunta myy tontteja Nurmijärven kunta luovuttaa omakotitontteja Kirkonkylästä, Klaukkalasta ja Rajamäeltä. Klaukkalasta luovutetaan 9 tonttia Ropakon alueella, Kirkonkylästä 10 tonttia Laidunalueelta ja Rajamäeltä 8 tonttia Vaaratien alueelta ja 1 tontti Villentien varrelta. Lisäksi kunta luovuttaa pientalotontteja Kirkonkylästä, Rajamäeltä ja Klaukkalasta. Tontit tulevat haettavaksi keväällä ja tarkemmat tiedot tonteista julkaistaan kunnan kotisivuilla (www. nurmijarvi.fi) sen jälkeen kun kunnanhallitus on tehnyt päätöksen tonttien hinnoista. Osalla tonteista asemakaava ei ole vielä vahvistunut ja tontit tulevat myyntiin kaavan vahvistuttua. Tontit myydään tai vuokrataan. Tontit ovat pääosin kiinteähintaisia lukuun ottamatta pientalotontteja, jotka myydään tarjousten perusteella. Kiinteähintaisten tonttien saajat valitaan hakuaikana hakemuksensa jättäneistä arpomalla. Hakijat ilmoittavat hakemuksessa haluavatko he ostaa vai vuokrata tontin. Hakijat valitsevat itselleen tontin arvonnan mukaisessa järjestyksessä. Tarjousten perusteella myytävät tontit myydään parhaan tarjouksen tehneelle. Kunnalla on kuitenkin oikeus hylätä tehdyt tarjoukset. Asuntotonttien lisäksi kunta myy Rajamäeltä tehdasyhdyskunnan entisen saunarakennuksen sekä Uotilan kylässä sijaitsevan kiinteistön. Mikäli kaikki tontit eivät tule varatuiksi kevään hakuaikana, tontteja voidaan luovuttaa sen jälkeen jatkuvalla hakumenettelyllä. Syksyllä voidaan luovuttaa omakotitontteja Klaukkalan Pikimetsän alueelta edellyttäen, että alueen asemakaava tulee voimaan. Lisätietoja tonteista saa maankäyttöasiantuntija Soile Kurviselta, puh , tai maankäyttöinsinööri Hannu Kujalalta, puh , Nurmijärvi puheenjohtajana Kuuma-yhteistyö laajenee Nurmijärven kunta on tänä vuonna Kuuma-yhteistyön puheenjohtaja. Vuonna 2003 aloitettua vapaaehtoista yhteistyötä on tähän mennessä harjoitettu kuuden kumppanuuskunnan välillä. Nyt yhteistyö on laajenemassa ja mukaan ovat tulossa Hyvinkää Kirkkonummi, Sipoo ja Vihti. Uudet kumppanit tunnetaan kuntaryhmä Nelosina. Kunnanjohtaja Kimmo Behm toimii tämän vuoden Kuuma-komission eli kunnanjohtajista koostuvan yhteistyöelimen puheenjohtajana. Hän toivottaa uudet kumppanit tervetulleiksi ja on hyvillään alueellisen yhteistyön laajenemisesta. Nyt voimme ryhtyä puhumaan Kymppikunnista. Se lisää alueen vaikuttavuutta ja tuo painoarvoa, kun puhutaan koko Helsingin metropolialueen kehittämisestä. Yhteistyö keskittyy ensi vaiheessa seudulliseen edunvalvontaan. Tämän vuoden aikana selvitetään myös, miten kuntaryhmä Neloset osallistuu muuhun toimintaan. Haemme työlle kaikille yhteistä ydintä. Pyrkimyksenä seudun vetovoiman vahvistaminen. Kuuman keskeisiä tavoitteita on edelleen seudun kilpailukyvyn ja vetovoiman vahvistaminen sekä kustannustehokkaiden palvelujen tuottaminen. Seudun vetovoimaisuuteen liittyy muun muassa se, miten tontteja ja tilaa on tarjolla, miten liikenne sujuu, onko laadukasta ja kohtuuhintaista asumista ja sopivan vetovoimaiset keskustat sekä kaupalliset palvelut. Näihin pyritään vaikuttamaan kehittämällä yhteisesti liikenneyhteyksiä, tarkastelemalla yhdyskuntarakennetta ja ohjaamalla rakentamista sekä harjoittamalla elinkeino- ja markkinointiyhteistyötä. Myös yhteisen palvelutuotannon mahdollisuuksia selvitetään. Behmin mielestä Kuuman parhaat aikaansaannokset tähän mennessä ovat edunvalvonnassa ja omistajapolitiikan yhtenäistämisessä. Palvelutuotannossa ei ole syntynyt toivottuja tuloksia. Peruspalvelujen osalta kuntien väliset etäisyydet ovat jo selkeä este. Monia selvityksiä on tehty, mutta kunnissa ei osata sitoutua asioihin. Tästä on konkreettisena esimerkkinä mm. Kiljavan sairaalahanke, jossa kunnat eivät ole pitäneet sitoutumisistaan kiinni. Päättäjät tekevät päätöksiä edelleen itsekkäistä näkökulmista. Siksi saavutukset ovat pieniä kaloja verrattuna siihen, mitä todellisella yhteistyöhalulla voitaisiin saada aikaiseksi, kunnanjohtaja pohtii. Muutamia seudullisia palveluita on perustettu, kuten hankintapalvelukeskus, talouspalvelukeskus, tietotekniikan palvelukeskus, Resina-henkilöstöpalvelut sekä ympäristökeskus. Hankintapalvelukeskus sijaitsee Nurmijärvellä ja sitä vetää hankintajohtaja Kari Ylitie. Omistajapolitiikan osalta Nurmijärven kunnanjohtaja vastaa Keuda- ja Kiljava-ryhmistä. Ilmasto-asioissa yhteistyö on tiivistynyt ja kunnilla on hyväksymisvaiheessa yhteinen ilmastostrategia. Strategia painottaa muun muassa energiatehokkuutta rakentamisessa ja huomion kiinnittämistä liikenteeseen ja maankäyttöön. Rakentaminen tulisi strategian mukaan ohjata olemassa oleviin taajamiin. Liikenteen osalta Kuuma on mukana laatimassa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa. Tavoitteena on, että Kuuma-alueen tarpeet ja tavoitteet näkyvät seudullisissa suunnitelmissa. Lisäksi Kuuma-alueella toteutetaan oma liikenneyhteistyöhanke vuosina Sairaanhoitopiirien tulevaisuus puntarissa. Edunvalvontaan liittyvänä FAKTA merkittävänä asiana Kimmo Behm nostaa esiin sairaanhoitoalueiden tulevaisuuden. Sosiaali- ja terveysministeriö kokoaa kannanottoja, miten kunnat näkevät Helsingin- ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toiminnan sekä HUSkuntayhtymän roolin. Terveydenhuoltolain uudistus on myös meneillään ja se on tulossa eduskunnan käsittelyyn keväällä. Keskustelua käydään muun muassa siitä voitaisiinko erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon raja-aitoja madaltaa ja kuntien päätösvaltaa sairaanhoitoalueen sisällä vahvistaa. Samoin, miten järjestetään vaativa erikoissairaanhoito ja opetus. Sairaanhoidon järjestämistä koskevilla päätöksillä on iso vaikutus Kuumaalueella niin potilaiden hoidon saannin kannalta sekä toisaalta kuluina kuntien kukkaroissa. Kuuma-kuntiin kuuluvat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula. Kuntaryhmä Nelosiin kuuluvat Hyvinkää, Kirkkonummi, Sipoo ja Vihti. Kunnissa on yhteensä lähes asukasta. Kuuma-yhteistyötä rahoittavat kunnat sekä Uudenmaan liitto. Lisätietoja 5

6 kunta tiedottaa Nurmijärvellä tuetaan pystyssä pysymistä Fysioterapia ja liikuntatoimi kuntouttavat yhdessä Nurmijärveläisille ikäihmisille suunnattu osapäiväkuntoutus on tuottanut myönteisiä tuloksia. Viime vuonna Kiljavan sairaalan tiloissa aloitettiin ryhmätoiminta, johon ovat päässeet osallisiksi kotona asuvat toimintakyvyltään heikentyneet iäkkäät ihmiset. Osapäiväkuntoutus on uusi tukimuoto iäkkäille. Toimintaa toteutetaan kunnan liikuntapalvelujen ja terveyskeskuksen fysioterapian yhteistyönä. Ryhmiin otetaan 10 henkilöä kerrallaan ja ryhmä kokoontuu kymmenen viikon ajan kaksi kertaa viikossa Kiljavan sairaalan tiloissa. Vuoden aikana palveluun pääsee 40 ikäihmistä. Osapäiväkuntoutuksen pääpaino on toimintakyvyn parantamisessa. Ryhmiä vetävät liikunnanohjaaja Katja Ahonen sekä vanhustyön fysioterapeutti Päivi Kettunen. Apunaan heillä on kaksi vertaisveturia, jotka tekevät vapaaehtoistyötä ryhmässä. Vertaisveturit ovat henkilöitä, jotka ovat kouluttautuneet auttamaan ja ohjaamaan liikunnallista toimintaa iäkkäiden ryhmissä. Aloitteen osapäiväkuntoutukseen voi tehdä iäkäs itse, omainen tai kuka muu tahansa, kunhan iäkäs itse on itse tietoinen ja motivoitunut aloittamaan kuntoutuksen. Uusi ryhmä aloittaa maaliskuussa ja valinnat ryhmään on tehty. Hakijoita oli merkittävästi enemmän, kuin ryhmään voitiin ottaa, kertoo liikunnanohjaaja Katja Ahonen. Kropassa tekee kipeää, mutta muuten tuntuu hyvältä, Mirja Jokinen nauraa. Kuntoutus alkaa toimintakykytestillä. Ennen kuntoutuksen aloittamista ryhmäläisen kanssa keskustellaan ja täytetään ns. kuntoutusresepti. Lomakkeen avulla kootaan tietoa asiakkaan toimintakyvystä ja toiveista. Kaikille tehdään myös toimintakykytestit, joissa mitataan muun muassa käsien puristusvoimaa, alaraajojen lihasvoimia, tasapainoa ja kävelynopeutta 10 metrin matkalla. Lisäksi kysytään kiputuntemuksista, kaatumisen pelosta ja omaa arviota terveydentilasta sekä liikkumiskyvystä. Testit suoritetaan alussa ja lopussa. Osapäiväkuntoutukseen kuuluu taksikuljetus Kiljavalle ja takaisin kotiin, liikuntaa ryhmässä ja yksilöllisesti ohjattuna sekä lounas. Kuljetus ja liikunnanohjaus on toistaiseksi maksutonta, osallistuja maksaa itse ruokailustaan. Toiminnan vetäjät kertovat, että sosiaalisuus on fyysisen kunnon kohottamisen kannalta merkittävä tekijä kuntoutumisessa. Ryhmissä on ollut onnekkaita sattumuksia, jotkut ovat tavanneet aiempia lapsuuden- ja nuoruuden tovereitaan. Monet ovat löytäneet myös uusia ystäviä. 6 Päivi Kettunen ohjaa Kerttu Rantasta liikuntaradalla. Ryhmässä tekeminen innostaa. passa harjoitetaan sellaisia lihaksia, joista on hyötyä kotona selviytymisen kannalta. Jalkaliikkeillä saattaa olla nimenä esimerkiksi sukan pukeminen. Olkanivelen liikkeillä parannetaan käsien liikkuvuutta, jotta pukeutuminen ja vaikkapa hiusten kampaaminen onnistuisi omatoimisesti. Tuolilta nousemisella lisätään voimaa alaraajoihin. Jumpan apuna käytetään kuminauhaa. Nauha ja siihen liittyvät harjoitukset annetaan viimeisellä kokoontumiskerralla mukaan kotiin viemisiksi, kertoo fysioterapeutti Päivi Kettunen. Alkuverryttelyn jälkeen kuntoutujat tekevät voima- ja tasapainoharjoituksia ja lopuksi rentoudutaan yhdessä. Kunkin henkilökohtainen kunto huomioidaan harjoituksissa. Päivä päättyy lounashetkeen ja Heikki Helin kokee ryhmän antavan lisämotivaatiota kuntoiluun. Jumpalla tuetaan omatoimisuutta. Kiljavalla ryhmä kokoontuu fysioterapian tiloissa. Päälle vaihdetaan liikuntaan sopivia varusteita ja päivä alkaa yhteisellä alkuverryttelyllä. Aluksi vaihdetaan tärkeimmät kuulumiset ja sitten aloitetaan lämmittely. Jumkotiinkuljetukseen. Ruokapöytäkeskustelut ovat usein niin vilkkaita, että kotiinlähtökin tahtoo unohtua. Ryhmähenki on tarttuvaa, Päivi Kettunen naurahtaa. Ohjelmaan liittyy yksi vierailupäivä omaisille tai ystäville. Vieraiden kanssa käydään läpi liikunnan merkitystä toimintakykyyn ja kannustetaan tekemään harjoitteita yhdessä myös kotona. Osapäiväryhmälle on suunnitteilla myös jatkokuntoutusta. Tärkeää olisi, että hyvän alun jälkeen liikunnan kipinä säilyisi, Kettunen muistuttaa. Yhdessä tekeminen kannustaa. Kerttu Taipale, Heikki Helin ja Mirja Jokinen ovat viihtyneet hyvin osapäiväkuntoutusryhmässä. Heille kaikille kokemus ryhmästä ja kuntosalilaitteista on täysin uutta. En olisi millään ensi tullut, mutta soittivat niin monta kertaa, että tulin lähteneeksi. Ajattelin, ettei minusta ole voimistelijaksi. Tämä on hyvä paikka ja mielikin virkistyy. Ei näitä laitteita tarvitse pelätä, kun neuvotaan, mitä tehdään. Kuljetus on ollut tärkeä, muuten en olisi päässyt tulemaan, kertoo 85-vuotias Kerttu Taipale.

7 kunta tiedottaa Koulukahvila on nuorten oma paikka Koulukahvilassa nuori kohtaa ohjaajan opettajavapaassa tilassa. Päivi Kettunen (vas.) ja Katja Ahonen kannustavat ikäihmisiä lähtemään liikkeelle ja tulemaan ryhmiin. Heikki Helin, 77, kehuu hyvää ryhmähenkeä. Tämä on ollut mielenkiintoista ja mukavaa, kotihoito suositteli. Omaa vauhtia voi tehdä kunnon mukaan. Ei minulla mitään ennakkoluuloja ollut. Täytyy katsoa, onko jotain ryhmää, jossa voisi jatkaa kuntoilua. Mirja Jokinen, 76, venyttää jalkaa kuntosalilaitteessa ja toteaa, että tämä on aivan ihana juttu. Hoitava lääkäri suositteli ryhmää. Eihän kotona ole tällaisia laitteita ja siellä tulee laiskaksi. Ryhmän kanssa mukava olla ja tehdä yhdessä asioita. Kiljava on ihanteellinen paikka. Osapäiväkuntoutus on suunnitelmallista Osapäiväkuntoutus on tavoitteellista ja sitä seurataan muun muassa toimintakykytestien ja asiakaspalautekyselyjen perusteella. Osapäiväkuntoutuksen vastuuhenkilönä toimii vanhustyön fysioterapeutti. Vuonna 2009 kuntoutukseen osallistui 40 henkilöä ja heidän keskiikänsä oli 79,3 vuotta. Kuntoutettavat asuivat pääsääntöisesti omissa kodeissaan, vanhustentaloissa tai palveluasumisessa oli vajaat 5 % ryhmäläisistä. Noin 80 % ryhmäläisistä käytti jotain apuvälinettä, kuten rollaattoria tai keppiä, liikkuessaan. Tulokset kertovat muun muassa tasapainon parantumisesta yli puolella kuntoutettavista ja jalkojen lihasvoimien vahvistumisesta runsaalla 62 %:lla alkumittauksesta. Liikunnanohjaaja Katja Ahonen ja fysioterapeutti Päivi Kettunen painottavat, että toimintakyvyn ylläpitoon satsaamalla on mahdollista ehkäistä kaatumisia ja niistä seuraavia lonkkamurtumia. Yhden lonkkamurtuman hoitokustannukset ovat noin euroa vuodessa. Jos murtuma johtaa pysyvään laitoshoitoon, nousevat kulut moninkertaiseksi. Tavallinen päivä koulukahvilassa näyttää tältä. Ensin on täysin hiljaista, ohjaajat selailevat päivän lehtiä ja juttelevat tet-harjoittelijan kanssa. Yhtäkkiä tila pelmahtaa täyteen välituntiaan viettäviä yläasteen oppilaita. He kirjoittavat johdonmukaisesti nimensä vihkoon, juovat kahvia, heittävät huulta keskenään ja ohjaajien kanssa. Välitunnin lopussa katoavat yhtä nopeasti takaisin tunneille. - Oppilaat tietävät, että toiminnan jatkuvuus on heidän käytöksestään kiinni, kertoo nuorisotyönohjaaja Marjut Timonen Nurmijärven seurakunnaasta. Koulukahvila kuuluu varhaiseen avoimeen yhteistoimintaan. Käytännössä kyse on vapaamuotoisesta koulupäivystyksestä, jonne oppilas voi tulla, juoda kahvia, jutella ohjaajien kanssa aiheesta kuin aiheesta sekä nähdä kavereitaan koulupäivän keskellä. Koulukahvila toimii koulun omissa tiloissa koulupäivän aikana. Oppilaat voivat tulla kahvilaan välitunneilla tai hyppytunneilla. - Koulun toiveena oli, että kahvila toimisi koulukyytien vuoksi aikaisin aamulla. Itse tulen tänne seitsemän aikoihin, kertoo erityisnuorisotyöntekijä Sari Rauta. Klaukkalan koululla toimintaa on ollut tiistai-aamupäivisin syyskuusta saakka. Kirkonkylän ja Rajamäen kahvilat aloittivat helmikuussa. Ei opettajia tänne. Koulukahvilassa ohjaajat tavoittavat myös niitä nuoria, jotka eivät käy nuorisotiloilla. Välimatkat voivat olla Nurmijärvellä pitkiä. Ohjaajien mielestä on hyvä, että nuorisotyöntekijöitä pääsee tapaamaan myös koululla. Koulukahvilassa käy piipahtamassa myös muita alueen nuorisotyöntekijöitä. - Nuorille ei ole paljon toimintaa päiväsaikaan. Iltaisin nuorisotilat ovat auki, mutta päivisin nuoret ovat usein jonkun kotona tai jossain muualla, Rauta kertoo. Koulukahvilassa on yksi porkkana, jota ei muussa koulutoiminnassa ole. Tila on opettajavapaa, ja se linja aiotaan pitää. - Joskus oppilaat kysyvät, että miksemme voi opettaa, kun olemme niin kivoja. Meillä on täällä kuitenkin eri tehtävä. Valtiokonttori on myöntänyt Kiljavan Sairaala Oy:lle luvan veteraanikuntoutukseen. Ensimmäiset veteraanikuntoutujat on mahdollista ottaa sisään huhtikuun aikana. Kiljavalla toteutettava veteraanikuntoutus on alueen kunnille uusi mahdollisuus palvella veteraaniväestöä. Veteraanikuntoutus on lain määrittelemää ja sitä myönnetään tiettyjen ehtojen mukaises- Klaukkalan koulukahvilassa voit nähdä Marianne Summasen, Saara Parkon, Marjut Timosen ja Sari Raudan. Koulukahvilasta ei saa numeroa, Timonen kertoo. Oppilaiden toive: Tätä lisää. Nojatuolin ääressä väännetään kättä siitä, kenen vuoro on tiskata. Pienen väännön jälkeen tetharjoittelija siirtyy keittiöön kahvikuppien ääreen. Pieni, hyvähenkinen huutelu jatkuu hetken aikaa, kunnes luokkakavereita tulee paikalle. Oppilaat ovat ottaneet koulukahvilan omakseen. Koulukuraattori Marianne Summasen mukaan tukioppilaat ovat olleet aktiivisesti mukana toiminnan markkinoimisessa. - He etsivät koulun oppilaista julisteen tekijää ja ovat kertoneen kahvilasta muillekin. Koulukahvilasta kerättiin palautetta nuorilta ennen joulua. Positiivisen palautteen lisäksi nuorten viesti oli selkeä: Olisi kivaa, jos koulukahvila olisi useammin auki. Kiljavalla aloitetaan veteraanikuntoutus ti sodissa olleille veteraaneille ja heidän puolisoilleen. Kiljavalla kuntoutusta tarjotaan sopimuksen mukaisissa jaksoissa sairaalan jäsenkunnissa asuville veteraaneille. Myös muualta on mahdollista ottaa veteraaneja vastaan, mutta heidän määränsä on rajoitettu. Kiljava saneerattiin vastikään kuntoutuksen tarpeisiin, joten puitteet ovat hyvät korkeatasoisine allasosastoineen ja hyvin varusteltuine terapiatiloineen. Majoitusta varten on tilavat kahden ja erityistarpeeseen yhden hengen huoneet saniteettitiloineen. Huoneissa mahtuu hyvin liikkumaan myös apuvälineillä, kertoo Kiljavan sairaalan johtava lääkäri Kari Hurskainen. Pätevä henkilökunta on valmiudessa hoitamaan ja kuntouttamaan veteraaneja kuntoutujien yksilölliset tarpeet huomioiden, toteaa johtava hoitaja Sirpa Mononen. Veteraanit hakeutuvat kuntoutukseen kotikuntansa kautta. Kuntoutusta tarjotaan kaikissa toimintakykyluokissa sekä paljon tukea tarvitseville että omatoimisesti selviytyville. Kuntoutuksen tavoitteena on ylläpitää ja kohentaa veteraanien toimintakykyä ja hyvinvointia. 7

8 kunta tiedottaa Satu Tuominen ja Carita Leino kotihoidosta avustivat kirjauksissa. Nurmijärvellä rokotettiin sikainfluenssaa vastaan Kunnan henkilökuntaa talkoovoimin mukana joukkorokotusten järjestelyissä Koko Nurmijärven rokottaminen sikainfluenssaa vastaan oli parinsadan kuntatoimijan ja vapaaehtoisen voimanponnistus. Samalla kunta sai arvokasta kokemusta suurtapahtuman organisoinnista. Täällä on ylilääkärikin rokottamassa, toteaa terveysneuvonnan johtaja Anna Tynell. Hän on helmikuisena rokotuspäivänä Maaniitun koululla vastaamassa kokonaisuuden sujumisesta. Työ sikainfluenssarokotteen antamiseksi kuntalaisille alkoi jo joulukuussa, kun Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos THL antoi tiedon, että kaikki suomalaiset rokotetaan. Työ alkoi riskiryhmäläisistä ja nuorista eli 6-24-vuotiaista. Silloin terveydenhoitajat kiersivät kouluilla rokottamassa isoja ryhmiä kerrallaan, Tynell jatkaa. Ihmisiä pitää rokottaa sikainfluenssaa vastaan useampia kerrallaan jo käytännön syistä. Yhdestä rokoteampullista tulee kymmenen annosta, eikä ampulli säily pitkään avattuna. Siksi ei voida toimia niin, että kuntalaiset tulisivat yksi kerrallaan hakemaan rokotetta terveysasemilta, Tynell selventää. Eroa arkityöhön. Maaniitun koululla rokotetila on jaettu kahtia naisille ja miehille erikseen intimiteettisyistä. Koska rokote annetaan käsivarteen, on mahdollista, että paita pitää ottaa pois päältä. Jaottelu sukupuolen mukaan helpottaa myös rokotettavien sisäänottoa. Sen sijaan, että kaikki menisivät samalle tiskille, jakautuu työ automaattisesti kahtia. Joukkorokotuksiin liittyvät vastaanottoja paperityöt hoidettiin kunnan henkilös- Ylilääkäri Paula Kantola rokottaa Matti Hellgrénin. töstä kootuin talkoovoimin. Naisten puolen sisäänotossa istuvat Carita Leino ja Satu Tuominen kotihoidosta, Sirkku Petäjä kirjastosta sekä toimistosihteeri Kirsi Matikainen elinkeino- ja kuntakehityskeskuksesta. Heidän tehtävinään on tarkistaa rokotettavien henkilöllisyys sekä antaa mukaan A4-paperi rokotettavan henkilöllisyystodistuksella varmennettuna. Leino ja Tuominen tulivat mukaan, kun olivat nähneet kunnan intranetissä ilmoituksen aiheesta. He varmistivat esimieheltään, että voisivat osallistua ja tulivat mielellään mukaan. Tämä eroaa arkityöstämme asiakkaiden hoidon parissa täysin. On ollut todella mukavaa, naiset kiittelevät. Arvokasta työtä ja kokemusta. Nurmijärveläisiä rokottivat oman terveydenhoitohenkilökunnan lisäksi koulujen terveydenhoitajat sekä lääkärit. Ylilääkäri Paula Kantola oli rokottamassa päivän alusta saakka. Iltapäivän kello kolmeen mennessä pelkästään ylilääkärin pöydässä oli käynyt viitisenkymmentä rokotettavaa. Jonne Stenvall istahti Merja Lounelan rokotettavaksi. Avasimme ovet jo ennen kahta, kun olimme valmiita ja tulijoita oli jo silloin. Kulissien takana tehtiin paljon työtä, joka ei näy suoraan kuntalaisille. Vapaaehtoisia työskenteli mm. pysäköinnissä, kuntalaisten ohjauksessa oikeaan tilaan sekä vapaaehtoisten muonituksen parissa. Mukana olivat muun muassa Martat, VaPePa, reserviläiset sekä kunnan monet työntekijät terveydenhoidon ulkopuolelta. On ollut hienoa nähdä, miten tapahtuman järjestämiseen on lähdetty kunnassa mukaan, terveysneuvonnan johtaja Anna Tynell kiittää. Rokottamalla sikainfluenssaa vastaan ehkäistään tehokkaasti taudin leviämistä. Tynellin mukaan rokotustapahtuman järjestämisestä on hyötyä myös jatkossa. Hän arvioi, että rokotus jää tuskin ainoaksi laatuaan. Tulevaisuudessa tulee uusia viruksia, joita vastaan pitää rokottaa. Nyt olemme kokeneet, mitä joukkorokotusten järjestäminen on. Osaamme sen ja pystymme siihen myös jatkossa, Tynell summaa. Teksti ja kuvat: Jenni Jusslin Nurmijärvi vuonna 2040 miten asutaan ja liikutaan? Nurmijärven kunnan maankäytön kehityskuvan 2040 laatiminen on aloitettu elinkeino- ja kuntakehityskeskuksessa. Työn taustaksi on avattu nettikysely, jossa kysytään, miten asuminen, työnteko, vapaa-aika ja kulkeminen muuttuvat Nurmijärvellä vuoteen 2040 mennessä. Lisäksi kysytään Nurmijärven mahdollisuuksista ja uhkakuvista. Kysely on avoin kaikille. Vastausaika päättyy sunnuntaina Myös yläasteiden ja lukioiden rehtoreille on esitetty, että mahdollisuuksien mukaan teemaa työstettäisiin 9-luokkalaisten ja lukion oppilaiden kanssa vaikkapa äidinkielen, maantiedon tai yhteiskuntaopin tunnilla (tai minkä tahansa aineen, jonka opetukseen aihe sopisi). Työstämistapa voisi olla esimerkiksi ainekirjoitus tai ryhmätyö. Maankäytön kehityskuvaa laaditaan tämän vuoden aikana. Kehityskuvassa tullaan esittämään yhdyskuntarakenne, eri taajamien kasvu ja koko kuntaa koskevat maankäytön linjaukset ohjaamaan eri alueiden osayleiskaavojen laatimista ohjaamaan. Tule kevään kuntalaisiltoihin Kirkonkylään ja Klaukkalaan! Nurmijärven kirkonkylä ma Nurmijärven kunta järjestää kyläillan Kirkonkylässä maanantaina klo Nurmijärven Yhteiskoululla, Pratikankuja 6. Ohjelmassa: sosiaali- ja terveystoimen sekä ympäristötoimialan ajankohtaiset asiat. Paikalla kunnanhallituksen edustajien lisäksi kunnan viranhaltijoita keskustelemassa ja vastaamassa kuntalaisten kysymyksiin. Tilaisuus on avoin kuntalaisille. Kahvitarjoilu. Tervetuloa keskustelemaan yhteisistä ajankohtaisista asioista. Klaukkala ma Toinen kevään kuntalaisilta pidetään klo Klaukkalan yläasteella, Kisatie 2. 8

9 kaavoituskatsaus 2010 OTA TALTEEN 9

10 kaavoituskatsaus 2010 Vuonna 2010 vireillä olevat ja lähiaikoina vireille tulevat kaavat KAAVOJEN LAATIMINEN ON KUNNAN TEHTÄVÄ Kaavoitus perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaan kunnanvaltuusto hyväksyy sekä yleiskaavat että asemakaavat. Asemakaavat valmistellaan asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnalle ja yleiskaavat kuntakehitystoimikunnalle. Asemakaavoitusja rakennuslautakunta voi myös hyväksyä vaikutuksiltaan vähäiset asemakaavat. Alueellinen elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) seuraa kunnan kaavoitusta ja sillä on mahdollisuus puuttua oikaisukehotuksella tai valituksella kunnan päätöksiin, jos ne eivät ole MRL:n mukaisia. Kaavoituskatsaus Kaavoituskatsaus perustuu vuosittain talousarvion laadinnan yhteydessä tehtävään kaavoitusohjelmaan ja siinä esitetään tilanne- ja kokonaiskuva Nurmijärven yleis- ja asemakaavasuunnittelusta. Kaavoituskatsauksessa esitetään vireillä olevat ja lähiaikoina vireille tulevat kaavat. Esitettyjen kohteiden lisäksi voi käynnistyä myös muita kaavoitushankkeita. Kaavojen vireilletulosta tiedotetaan kaavakohtaisesti erikseen. Lisäksi kaavoituskatsauksessa esitetään arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä. Arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä Nurmijärven asemakaava-alueiden tonttivarannon toteutumista seurataan tarkemmin maapoliittisissa tilannekatsauksissa. Asuntotonttivaranto on Klaukkalan, Lepsämän, Kirkonkylän ja Röykän asemakaava-alueilta merkittävissä määrin rakentunut viime vuosina. Näillä alueilla tonttivaranto ei riittävästi vastaa kysyntää. Rajamäen ja Herusten alueella tonttivarantoa on vielä kohtalaisesti jäljellä. Kunnan omistamaa tonttivarantoa ei ole voimassa olevissa asemakaavoissa asunto-ohjelman mukaisen kolmen vuoden tontinluovutusohjelman tarpeisiin riittävästi. Tontinluovutusohjelma sisältää kohteita, joiden kaavoitus ja maankäyttösopimukset ovat vielä valmisteilla. Puutetta on erityisesti kerros- ja rivitalotonteista. Kunta pyrkii luomaan edellytykset valtion ja Helsingin seudun kuntien maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevan aiesopimuksen mukaiselle vuokra-asuntotuotannolle. Valmisteilla on lukuisia yleisja asema-kaavahankkeita sekä maanhankintatoimenpiteitä, joilla tonttivarantoa pyritään lisäämään paremmin kysyntää vastaavaksi erityisesti Klaukkalan ja Kirkonkylän alueilla. Nämä lähiajan kaavahankkeet on esitetty tässä kaavoituskatsauksessa jäljempänä. KAAVAN LAATIMISESTA PERITTÄVÄT KUSTANNUKSET JA MAANKÄYTTÖSOPIMUKSET Maankäyttö ja rakennuslain 59 :n mukaan kunnalla on oikeus periä kaavan laatimisesta ja käsittelystä aiheutuneet kustannukset, jos asemakaava tai kaavan muutos on pääasiassa yksityisen edun vaatima ja laadittu maanomistajan tai haltijan aloitteesta. Asemakaavan laatimisen tai muuttamisen yhteydessä tehdään sopimus maanomistajan kanssa kaavoituksen käynnistämisestä silloin, kun kaava tai kaavan muutos näyttää vaativan kunnan resursseja tavallista enemmän. Sopimuksella sovitaan kaavan laatimisesta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta. Mikäli asemakaavalla tai asemakaavan muutoksella maa-alueen tai tontin rakennusoikeus nousee, laaditaan kaavan laatimisen yhteydessä maankäyttösopimus valtuuston hyväksymän maapoliittisen ohjelman periaatteiden mukaisesti. Kunnan ja maanomistajan kesken tehtävällä maankäyttösopimuksella sovitaan kaavan toteuttamisen kustannuksiin osallistumisesta. Yksityisoikeudellinen maankäyttösopimus suhteutetaan kaavan toteuttamisesta aiheutuviin yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin ja maanomistajan kaavoituksesta saamaan hyötyyn. Maankäyttösopimusneuvottelut aloitetaan viimeistään silloin, kun alueen kaavoituksen pääperiaatteet on ratkaistu. Asemakaavaa tai kaavan muutosehdotusta ei aseteta julkisesti nähtäville ennen kuin on saatu aikaiseksi molempia osapuolia tyydyttävä sopimus. TIEDOTUS JA OSALLISTUMINEN Kuntalaisten osallistumismahdollisuudet maankäytön suunnitteluun Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavan vireilletulosta ilmoitetaan kuulutuksella ainakin yhdessä paikkakunnalla yleisesti leviävässä ilmoituslehdessä. MRL:n mukaan aina kaavoitukseen ryhdyttäessä laaditaan erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), jossa kerrotaan, miten osalliset saavat tietoa kaavoituksen lähtökohdista, miten he voivat osallistua kaavoituksen valmisteluun sekä kertoa mielipiteensä asiasta. Osallisilla tarkoitetaan maanomistajia ja kaikkia niitä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä niitä viranomaisia ja yhteisöjä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmat ovat nähtävillä Nurmijärven kunnanvirastossa sekä yleensä myös joko Nurmijärven tai Rajamäen kirjastossa tai Klaukkalan yhteispalvelupisteessä sen mukaan, mitä taajamaa kaavan laatiminen koskee. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmat ovat nähtävillä myös kunnan kotisivuilla. Kuntalaiset ja muut osalliset voivat osallistua ja vaikuttaa ympäristönsä suunnitteluun ja kaavoitukseen kaavan vireilletulosta lähtien. Osallistumis- ja vuorovaikutusmahdollisuudet järjestetään kunkin kaavoitushankkeen merkittävyyden kannalta sopivalla tavalla. Kaavasta tiedotetaan kuuluttamalla lehdessä ja ilmoittamalla maanomistajille kirjeitse sekä tarvittaessa järjestämällä erilaisia tiedotus- ym. tilaisuuksia. Kaavat ovat nähtävillä myös kunnan kotisivuilla. Opastusta kaavoitusasioissa voi kysyä kunnanviraston kaavoituksen asiakaspalvelusta. KAAVAJÄRJESTELMÄ Valtalkunnalliset alueiden kayttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet varmistavat valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottamisen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Ne käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: 1. toimiva aluerakenne; 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu; 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat; 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto; 5. Helsingin seudun erityiskysymykset; 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan tarkistuksen pääteemana on ollut ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Lisäksi tavoitteiden vaikuttavuutta on lisätty. Helsingin seudun erityiskysymyksissä on korostettu joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvaa ja eheytyvää yhdyskuntarakennetta. Seudun keskuksia vahvistetaan asunto työpaikka- ja palvelukeskuksina. Riittävän asuntotuotannon varmistamiseksi on alueidenkäytössä varmistettava tonttimaan riittävyys. Alueidenkäytössä tulee mm. ehkäistä olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta irrallista hajarakentamista. Maakuntakaava Maakuntakaava on tärkein seudullinen maankäytön suunnitelma ja sillä on myös oikeusvaikutuksia. Yleispiirteisenä ja laaja-alaisena maankäytön suunnitelmana se välittää valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kuntakaavoitukseen sekä sovittaa yhteen kuntien maankäyttötarpeet ja valtakunnalliset intressit. Nurmijärven kunnan alueella maakuntakaavan laatimisesta vastaa Uudenmaan liitto. Ympäristöministeriö on vahvistanut Uudenmaan maakuntakaavan marraskuussa 2006 ja kaava on lainvoimainen. 1. Vaihemaakuntakaava Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavaa täydentävän 1. vaihemaakuntakaavan ja kaava on ympäristöministeriön vahvistettavana. Kaavasta on tehty useita valituksia, jotka ratkaistaan vahvistuskäsittelyssä. 1. vaihemaakuntakaavassa tarkastellaan toimintoja, joilla on merkittäviä ympäristövaikutuksia ja jotka edellyttävät kekinäistä yhteensovittamista, kuten jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuolto, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet, liikenteen varikot ja terminaalit sekä laajat yhtenäiset metsätalousalueet. Myös hiljaisia alueita on tarkasteltu. Maakuntakaavan uudistamistyö Uudenmaan liitto on käynnistänyt maakuntakaavan uudistamisen 10

11 kaavoituskatsaus 2010 (2.vaihemaakuntakaavan). Siinä on kyse sekä vahvistetun maakuntakaavan että 1. vaihemaakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Tavoitteena on myös lisätä kaavan ohjaavuutta ja vaikuttavuutta. Maakuntakaavan uudistamistyön pohjaksi on tehty kolme rakennemallia, joilla hahmotetaan erilaisia maankäytön, liikenteen ja mitoituksen pitkän aikavälin vaihtoehtoja Uudellamaalla. Mallien työnimet ovat monikeskus-, sormi- ja silmukkamalli. Rakennemalleissa otetaan huomioon myös Uudenmaan maakunnan ja naapurimaakuntien aluerakenteiden yhteensovittaminen. Väestö- ja työpaikkatavoitteet perustuvat Uudenmaan maakuntasuunnitelmaan Ajoitus huomioidaan tarkastelemalla uusien alueiden ja rakenteen toteuttamista vaiheittain. Varsinaisen kaavatyön pohjaksi valitaan vaikutusten arvioinnin ja saadun palautteen perusteella yksi malleista tai useamman rakennemallin yhdistelmä. Maakuntakaavan uudistamistyötä ja rakennemalleja tehdään vuorovaikutuksessa Helsingin seudun 14 kunnan alueelle samanaikaisesti tehtävän Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2011) kanssa. Lisätietoja maakuntakaavoituksesta löytyy Uudenmaan liiton kotisivuilta (www.uudenmaanliitto.fi). Yleiskaava Yleiskaava on kunnan laatima maankäytön suunnitelma, joka esittää periaatteet alueiden käyttämisestä eri tarkoituksiin kuten asumiseen, työpaikkatoimintoihin tai virkistykseen sekä liikenneverkon kehittämisen tarpeisiin. Yleiskaava voidaan laatia koko kunnan alueelle tai osalle kunnan aluetta (osayleiskaava) esim. taajamittain tai kylittäin. Yleiskaava voidaan laatia strategisena maankäytön suunnitelmana, rakentamista ja muuta maankäyttöä ohjaavana aluevarauskaavana maaseutu- ja kyläalueilla tai asemakaavoituksen perustaksi taajamissa. Asemakaava Asemakaava laaditaan alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten. Asemakaavan tarkoituksen on osoittaa tarpeelliset alueet eri käyttötarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla. Asemakaavan laatii kunta. Rakennusjärjestys Rakennsujärjestys ohjaa rakentamista koko kunnan alueella. Se sisältää määräyksiä lupamenettelystä ja ohjaa rakentamistapaa hyvän asuinja elinympäristön turvaamiseksi. Rakennusjärjestys on keskeisin rakennuslupaharkinnan perusta alueilla, joissa ei ole oikeusvaikutteista yleis- tai asemakaavaa. Nurmijärven rakennusjärjestys on tullut voimaan Rakentamistapaohjeet Rakennustapaohjeita voidaan laatia silloin, kun halutaan täydentää asemakaavoissa esitettyjä rakentamistapaa koskevia kaavamääräyksiä. MUUT SUUNNITELMAT Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelun MAL- yhteistyö Helsingin seudun visio 2050 Helsingin seudun 14 kuntaa (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti,) ovat osana kaupunkiseutusuunnitelmaa päättäneet laatia yhteisen seutuvision Työ on jatkoa kansainväliselle ideakilpailulle, joka pidettiin v Helsingin seudun valtuustojen yhteistyökokous hyväksyi Helsingin seudun vision 2050: Helsingin seutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu asukkaiden hyvinvoinnin ja koko Suomen hyväksi. Metropolialuetta kehitetään yhtenäisesti toimivana alueena, jossa on luonnonläheinen ympäristö ja hyvä asua, oppia, työskennellä sekä yrittää. Seudun eheä yhdyskuntarakenne on hyviin joukkoliikenneyhteyksiin perustuva, toiminnoiltaan monipuolinen, ekotehokas ja vähähiilinen. Tiiviin ydinalueen ympärillä on omailmeisten keskusten verkosto. Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen strategia 2050 Vuoden 2010 aikana MAL-neuvottelukunta laatii yhteisen esityksen Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen strategisiksi linjauksiksi vuodelle Sen jälkeen seudun yhteinen tahto tulevaisuudesta kirjataan maankäytön suunnitelmiin, liikennejärjestelmäsuunnitelmiin ja asumisen pitkän aikavälin tavoitteisiin. Se muodostaa myös neuvottelupohjan valtion kanssa laadittaville aiesopimuksille ja välittää seudun tulevaisuuden tavoitteita myös kansainvälisille toimijoille. Seutustrategian hyväksyy Helsingin seudun yhteistyökokou Lisätietoja kohdasta yhteistyöelimet, Helsingin seudun yhteistyökokous. Aiesopimus Helsingin seudun asunto- ja tonttitarjonnan lisäämiseksi Helsingin seudun kunnat ja valtio ovat sopineet aiesopimuksen seudun asunto- ja tonttitarjonnan lisäämiseksi. Sopimus tuli voimaan ja on voimassa v loppuun saakka. Kunnat ovat sitoutuneet luomaan edellytykset vuosittaiselle asunnon rakentamiselle seudulle. Lisäksi tavoitteena on, että uustuotannosta on valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa 20 %. Nurmijärven osalle on tavoitteena 400 asuntoa, josta 80 vuokra-asuntoja. Asuntotuotantoa varten tarvittava uudiskaavoitustavoite on ympäristöministeriön seurannassa, Nurmijärven osalta kerrosm2 vuodessa. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ) Helsingin seudun 14 kuntaa ovat päättäneet laatia yhdessä valtion viranomaisten (liikenne- ja viestintäministeriö, ratahallintokeskus ja tiehallinto) kanssa seudulle yhteisen liikennejärjestelmäsuunnitelman, joka korvaa seudulle aikaisemmin laaditut useat erilliset liikennejärjestelmäsuunnitelmat. Työn puiteohjelma on hyväksytty kesäkuussa 2008 ja suunnitelmaa laaditaan Helsingin seudun liikennekuntayhtymän (HSL) johdolla. Liikennejärjestelmäsuunnitelma perustuu useisiin tutkimuksiin ja osaselvityksiin. Siitä tehdään myös laaja vaikutusten arviointi. Suunnitelman on määrä valmistua v. 2011, minkä jälkeen eri osapuolten kesken tehdään aiesopimus sen toteuttamisesta. Klaukkalan ohikulkutie Klaukkalan ohikulkutien yleissuunnittelu on käynnistetty uudelleen, koska aikaisemman yleissuunnitelman mukainen linjaus osoittautui tiesuunnitelmaa laadittaessa rakentamiskustannuksiltaan olennaisesti aikaisemmin arvioitua kalliimmaksi. Ohikulkutien uuden linjauksen suunnittelua tehtiin v ja uusi yleissuunnitelma on tarkoitus laatia v aikana. Klaukkalan ohikulkutie sisältyy Uudenmaan tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelmassa kehittämishankkeisiin, joiden rahoituksesta eduskunta päättää hankekohtaisesti. Kuntastrategia Valtuusto hyväksyi Nurmijärven uuden kuntastrategian joulukuussa Strategia laaditaan valtuustokausittain kymmeneksi vuodeksi eteenpäin ja se ohjaa kuntakokonaisuuden toimintaa. Kuntastrategiaa toteutetaan vuosittain talousarvion yhteydessä päätettävillä toimiala- ja yksikkökohtaisilla tavoitteilla. Strategia on kunnan kotisivuilla osoitteessa: uutiset/fi_fi/kunta-strategia/. KAAVOITUSTA PALVELEVAT SELVITYKSET Nurmijärven rakennusperintöselvityksessä kartoitetaan kunnan alueella olevat kulttuurihistoriallisesti ja rakennusperinnön kannalta arvokkaat rakennukset. Inventoinnissa ovat mukana ennen vuotta 1970 valmistuneet rakennukset. Selvityksen tietoja ja suosituksia käytetään hyväksi yleiskaavoja ja asemakaavoja laadittaessa sekä rakennus- ja toimenpidelupia käsiteltäessä. Inventoinnin alustavia tuloksia pidettiin näytteillä syksyllä Työ valmistuu alkuvuodesta

KAAVOITUSKATSAUS 2016 (Yleinen osa ja yleiskaavoitus) Vuonna 2016 vireillä olevat ja lähiaikoina vireille tulevat kaavat

KAAVOITUSKATSAUS 2016 (Yleinen osa ja yleiskaavoitus) Vuonna 2016 vireillä olevat ja lähiaikoina vireille tulevat kaavat KAAVOITUSKATSAUS 2016 (Yleinen osa ja yleiskaavoitus) Vuonna 2016 vireillä olevat ja lähiaikoina vireille tulevat kaavat KAAVOJEN LAATIMINEN ON KUNNAN TEHTÄVÄ Kaavoitus perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin

Lisätiedot

MIKSI TÄMÄ TILAISUUS ON JÄRJESTETTY?

MIKSI TÄMÄ TILAISUUS ON JÄRJESTETTY? MIKSI TÄMÄ TILAISUUS ON JÄRJESTETTY? Haluamme - kertoa kaavatyön aloittamisesta - esitellä ympäristöä koskevan selvityksen - esitellä emätilaselvityksen ja sen merkityksen kaavan laatimisen ja alueelle

Lisätiedot

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö 15.4.2015 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET VNp 30.11.2000, tarkistetut tavoitteet voimaan 1.3.2009 Osa maankäyttö-

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 Hyväksytty: Valtuusto 29.11.2016 97 2 1. Yleistä kaavoituskatsauksesta Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA) säätelevät kaavoitusta

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 30.6.2016 YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2016 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan Laajennus. Alkkulan teollisuusalue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan Laajennus. Alkkulan teollisuusalue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan Laajennus. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.3.2015 YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2015 Seitap Oy Osallistumis-

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2

Lisätiedot

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten KAAVOITUSKATSAUS

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten KAAVOITUSKATSAUS Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 20.10.2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 2015 KAAVOITUSKATSAUS 2014 2015 Kaavoituskatsaus laaditaan kerran vuodessa ja se sisältää selostuksen Kauniaisten kaupungissa sekä

Lisätiedot

tarkistettu

tarkistettu Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 11.4.2012 tarkistettu 26.11.2014 ARKKITEHTIOTOIMISTO IIRO TOIVONEN OY LEINIKKITIE 20B 01350 VANTAA PUH 09-8237919 0400-717

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 Sisällysluettelo 1. Yleistä 2. Maakuntakaava 3. Yleiskaava 4. Asemakaava 5. Rakennusjärjestys 6. Ohjelmoimattomat kaavoitustyöt 7. Kaavoitusohjelma 8. Liitekartat

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) 1 MITEN VOIN VAIKUTTAA RAKENNUSJÄRJESTYKSEEN? 1 Mikä on rakennusjärjestys Jokaisessa kunnassa tulee olla rakennusjärjestys, mutta sen määräykset voivat olla erilaisia kunnan eri alueilla (MRL 14.1 ). Rakennusjärjestyksen

Lisätiedot

KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012

KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012 KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 23.11.2016 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 63 ) mukainen asiakirja, jossa kuvataan

Lisätiedot

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus 17.5.2016 kaavajärjestelmä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri-

Lisätiedot

Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(7) KITTILÄN KUNTA, 2. KUNNANOSA, LEVI Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2(7) 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS HUHTALANTIE VÄLI KOULUKATU-TILHENTIE OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.10.2015 5.10.2015 Lapuan kaupunki Maankäyttö-

Lisätiedot

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 9.3.2016 päivitetty: 13.4.2016 on lakisääteinen (MRL

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 07.10.2015 Seitap Oy 2015 Seitap

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 12.8.2014 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 15.8.2016 KUNTA Euran kunta 050 KYLÄ Kauttua 406 KORTTELI 658 TONTTI 3 KIINTEISTÖT 2:574 (osa) 2:261 Kaavan laatija

Lisätiedot

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS Ote rantayleiskaavakartasta SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2 Alueen yleiskuvaus 1.3 Luonnonympäristö 1.4

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KÄRKÖLÄ JÄRVELÄ JAAKONSAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS Päiväys 31.10.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen

Lisätiedot

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 LIPERIN KUNTA KÄSÄMÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

tark Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

tark Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8.8.2007 tark. 11.1.2010 Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.1.2010 1 TEHTÄVÄN KUVAUS ESIPUHE Niinniemen alueen asemakaavoitus käynnistyi virallisesti

Lisätiedot

Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos

Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos 1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.4.2016 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2014 2 1. Osallistumis-

Lisätiedot

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 6 ) TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA (844-411-7-1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaava koskee Tervon

Lisätiedot

POSION KUNTA Toimintaympäristölautakunta KAAVOITUSKATSAUS VUODELTA 2015

POSION KUNTA Toimintaympäristölautakunta KAAVOITUSKATSAUS VUODELTA 2015 POSION KUNTA Toimintaympäristölautakunta KAAVOITUSKATSAUS VUODELTA 2015 YLEISTÄ KAAVAJÄRJESTELMÄSTÄ Kaavat jaetaan yleispiirteisiin ja yksityiskohtaisiin kaavoihin. Yleispiirteisiä kaavoja ovat maakunta-

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

1(7) Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut ISONNIITYNTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OAS

1(7) Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut ISONNIITYNTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OAS 1(7) Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut ISONNIITYNTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OAS PROJ.NRO 174 Asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Kaavamuutosalueen rajaus on merkitty oheiseen karttaan ALOITE TAI

Lisätiedot

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASIKKALAN kunta Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos 12.11.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Lauttaniemi 12112015.doc Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

KOLARI, 2. KUNNANOSA KOLARIN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS YLLÄSJOKISUUN ALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) (10.12.

KOLARI, 2. KUNNANOSA KOLARIN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS YLLÄSJOKISUUN ALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) (10.12. 0 KOLARI, 2. KUNNANOSA KOLARIN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS YLLÄSJOKISUUN ALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) (10.12.2011) KOLARIN KUNTA SEITAPA OY 2011-2012 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

Asemakaavan muutos, Klaukkalan Järvimaan alue

Asemakaavan muutos, Klaukkalan Järvimaan alue Asemakaavan muutos, Klaukkalan Järvimaan alue Aluerajauksen korjaus tehty teknisenä korjauksena saadun palautteen pohjalta 10.1.2013. SUUNNITTELUALUEEN SIJAINTI JA NYKYTILANNE Suunnittelualue sijaitsee

Lisätiedot

RAUTALAMPI HÄNNILÄN RANTA-ASEMAKAAVA. Ranta-asemakaava koskee Myhinjärven länsirannalla sijaitsevaa Hännilän tilaa 1:65 (686:404:1:65)

RAUTALAMPI HÄNNILÄN RANTA-ASEMAKAAVA. Ranta-asemakaava koskee Myhinjärven länsirannalla sijaitsevaa Hännilän tilaa 1:65 (686:404:1:65) RAUTALAMPI HÄNNILÄN RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Myhinjärven länsirannalla sijaitsevaa Hännilän tilaa 1:65 (686:404:1:65) 23.1.2015 Maanmittauslaitos Ortokuva 2013 Leväsentie 23 H 142 70780

Lisätiedot

Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva

Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva 26.4.2016 Maakuntakaavan toimintaympäristö muutoksessa Kaavoituksen tulee vastata aluehallintouudistuksen tarpeisiin Kaavaprosessia

Lisätiedot

Kunnan tavoitteet maankäytössä ja yhteensovittamisessa

Kunnan tavoitteet maankäytössä ja yhteensovittamisessa Kunnan tavoitteet maankäytössä ja yhteensovittamisessa 15.2.2017 Kuntastrategian linjaukset Maankäyttöstrategia KL 27.1.2017 - poimintoja - Yhteiskunnan edun mukaista olisi, että kaikki elinkeinot voisivat

Lisätiedot

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.07.2010 Seitap Oy 2010 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87)

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) Liite 5 / Ymp.ltk 21.1.2014 / 8 ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.1.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RUOKOLAHDEN KUNTA KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20848 1 (8) P20848 Sisällysluettelo 1 SUUNNITTELUN KOHDE...

Lisätiedot

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista.

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Lisätietoja kaava-asioista saa maankäyttöinsinööri Päivi Valkamalta puh. 050-32 95 303 tai maankäyttöteknikko

Lisätiedot

HIRVENSALMI. Länsiosan rantaosayleiskaavan muuttaminen tilan Kouranta OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

HIRVENSALMI. Länsiosan rantaosayleiskaavan muuttaminen tilan Kouranta OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HIRVENSALMI Länsiosan rantaosayleiskaavan muuttaminen tilan 407-3-30 Kouranta osalta 11.11.2016 Maanmittauslaitos 2016 HIRVENSALMI Länsiosan rantaosayleiskaavamuutos (OAS) Maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupunki / Ympäristöpalvelut

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupunki / Ympäristöpalvelut 1 / 8 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Röyskö 12. kortteli 12008 (osa) Asemakaavan muutos / 15.11.2016 2 / 8 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisältö ja tarkoitus Maankäyttö- ja

Lisätiedot

Sahantien asemakaavan muutos

Sahantien asemakaavan muutos JUUPAJOEN KUNTA Sahantien asemakaavan muutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 9.12.2016 P26375P001 1 (5) 9.12.2016 Liite 2 Sisällysluettelo 1 n tarkoitus... 2 2 Suunnittelualue... 2 3 Suunnittelun tavoitteet...

Lisätiedot

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 11.5.2015 päivitetty: 4.2.2016 on lakisääteinen

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) 1 MITEN VOIN VAIKUTTAA RAKENNUSJÄRJESTYKSEEN? 1 Mikä on rakennusjärjestys Jokaisessa kunnassa tulee olla rakennusjärjestys, mutta sen määräykset voivat olla erilaisia kunnan eri alueilla (MRL 14.1 ). Rakennusjärjestyksen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto 4.9.2014 VIKBY, ASEMAKAAVAN MUUTOS VIKBYN YRITYSALUEEN KORTTELISSA 7 OAS, asemakaavan muutos Vikbyn yritysalueen korttelissa 7 ~ 2 ~ OAS,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, Kuusikallio

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, Kuusikallio OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, 10-405-23-89 Kuusikallio Maankäyttö- ja rakennuslain 63 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue / Ympäristöpalvelut 27.01.2015 2 1 n sisältö ja tarkoitus Maankäyttö-

Lisätiedot

Sivu 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto TUOVILA Asemakaavan muutos Tuovilan koulu

Sivu 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto TUOVILA Asemakaavan muutos Tuovilan koulu Sivu 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto 12.9.2016 TUOVILA Asemakaavan muutos Tuovilan koulu Sivu 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus Kaavaa laadittaessa tulee

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VANHA VEISTÄMÖNTIE 37, HALKOKARI

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VANHA VEISTÄMÖNTIE 37, HALKOKARI KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VANHA VEISTÄMÖNTIE 37, HALKOKARI ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Markku Mattila ja Johanna Salminen ovat

Lisätiedot

Alueidenkäyttö ja maakuntauudistus

Alueidenkäyttö ja maakuntauudistus Alueidenkäyttö ja maakuntauudistus ELY-keskusten roolista uusien maakuntien rooliin Jyrki Palomäki, yksikönpäällikkö 1.12.2016 Maakuntauudistus (sekä maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) muutokset) Alueidenkäytön

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nurmeksen kaupungin Pielisen - Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Vihtorila ja Koivula) Kuva 1: Sijainti Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nurmeksen kaupunki Lieksan ja Nurmeksen

Lisätiedot

Storklubbin asemakaavan muutos kortteleissa , Ala-Ähtävä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi:

Storklubbin asemakaavan muutos kortteleissa , Ala-Ähtävä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: Storklubbin asemakaavan muutos kortteleissa 111-115, Ala-Ähtävä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599417201404 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KAAVIN KUNTA Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23617 Kaavaselostus 1 (2) Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä...

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 162-AK1603 MYNÄMÄEN KUNTA RAIMELAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 20.6.2016 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (8) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa asemakaavan

Lisätiedot

KORTTELIT 304 JA 306 / LINJA-AUTOASEMA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KORTTELIT 304 JA 306 / LINJA-AUTOASEMA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1(5) KORTTELIT 304 JA 306 / LINJA-AUTOASEMA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2.11.2011 PROJ.NRO 211 Asemakaavan muutos korttelit 304 ja 306, sekä niihin liittyvät puistoliikenne-,

Lisätiedot

Luoman osayleiskaavan laadinta mitä on tapahtunut?

Luoman osayleiskaavan laadinta mitä on tapahtunut? Luoman osayleiskaavan laadinta mitä on tapahtunut? Luoman Kyläyhdistyksen vuosikokous 16.3.2016 Hannu Valtanen 16.3.2016 H.Valtanen 1 Kunnanvaltuusto 31.8.2015 Hyväksyi kunnan kaavoitusohjelman vuosiksi

Lisätiedot

Janakkalan kunta Tervakoski

Janakkalan kunta Tervakoski Janakkalan kunta Tervakoski 25.4.2014 1 Lepola Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä Tervakosken liikekeskustasta, Vanhan kylän

Lisätiedot

KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, MUSEOTIE

KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, MUSEOTIE KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, MUSEOTIE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 2.1.2017 KUNTA Konnevesi 275 KYLÄ Kärkkäiskylä 404 KORTTELI Kortteli 33 tontti 4 KIINTEISTÖ 275-404-23-217

Lisätiedot

Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru

Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru KESKUSTELUTILAISUUS METROPOLIALUEEN KUNTA- JA PALVELURAKENNERATKAISUISTA 17.4.2013 Helsingin seudun väestö- ja työpaikkakehitys Helsingin seudun 14

Lisätiedot

KUUMA-HALLITUS Esityslista 2/2007

KUUMA-HALLITUS Esityslista 2/2007 Esityslista 2/2007 Aika Tiistai 3.4.2007 klo 18.00 Paikka Heikkilänmäen kalliosali Tapulikatu 15, Kerava 2 SISÄLLYSLUETTELO ASIAT SIVU 10 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 11 Toimintakertomus

Lisätiedot

KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA

KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA KEURUUN KAUPUNKI KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma koskee Keuruun keskustaajaman oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laatimistyötä.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PORNAINEN Päiväys 24.11.2016 Asemakaavan muutos KOTOJÄRVENRANTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OAS 1 (6) TURUNKANKAAN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 7.2.2014 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut 1(5) LUKIONTIE ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 249 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNTA, RAUTAJÄRVEN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

PÄLKÄNEEN KUNTA, RAUTAJÄRVEN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PÄLKÄNEEN KUNTA, RAUTAJÄRVEN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.11.2011 C Maanmittauslaitos SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 1 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

POSION KUNTA Toimintaympäristölautakunta KAAVOITUSKATSAUS VUODELTA 2016

POSION KUNTA Toimintaympäristölautakunta KAAVOITUSKATSAUS VUODELTA 2016 POSION KUNTA Toimintaympäristölautakunta KAAVOITUSKATSAUS VUODELTA 2016 YLEISTÄ KAAVAJÄRJESTELMÄSTÄ Kaavat jaetaan yleispiirteisiin ja yksityiskohtaisiin kaavoihin. Yleispiirteisiä kaavoja ovat maakunta-

Lisätiedot

Salla Sallatunturin asemakaava Pan Parks Poropuisto alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Salla Sallatunturin asemakaava Pan Parks Poropuisto alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Salla Sallatunturin asemakaava Pan Parks Poropuisto alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 09.07.2009 Sallan kunta Seitap Oy 2009 Seitap Oy Osallistumis-

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Luonnos 24.2.2017 Valtioneuvoston asetus maankäyttö- ja rakennusasetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan maankäyttö- ja rakennusasetuksen 31 ja 34 :n 2 momentti, sellaisena

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Onnelan alueen asemakaavan laajennus (Tuuri) Alavuden kaupunki / Ympäristöpalvelut

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Onnelan alueen asemakaavan laajennus (Tuuri) Alavuden kaupunki / Ympäristöpalvelut 1 / 8 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Onnelan alueen asemakaavan laajennus (Tuuri) / 16.11.2016 2 / 8 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisältö ja tarkoitus Maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Heinäveden kunnan kaavoituskatsaus

Heinäveden kunnan kaavoituskatsaus 1 Heinäveden kunnan kaavoituskatsaus 2013 2 HEINÄVEDEN KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2013 Kaavoituskatsauksen tavoite ja sisältö Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa

Lisätiedot

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TONTTI 120-61-3, RYTIRINNE 1

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TONTTI 120-61-3, RYTIRINNE 1 KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TONTTI 120-61-3, RYTIRINNE 1 ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE KOKKOLAN KAUPUNKI KAAVOITUSPALVELUT

Lisätiedot

Juvan kunta Rautjärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Juvan kunta Rautjärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUVAN KUNTA RAUTJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä

Lisätiedot

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA ASIANTUNTIJATYÖPAJA ARKTINEN KESKUS 18.3.2011 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Maakuntakaavan tehtävät MRL 25 Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön

Lisätiedot

Lintulan päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Lintulan päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Lintulan päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tässä asiakirjassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtötiedot ja tavoitteet yleispiirteisesti.

Lisätiedot

ASEMAKAAVOITUSOHJELMA

ASEMAKAAVOITUSOHJELMA Asra 6.9.2016 64 ASEMAKAAVOITUSOHJELMA vuosille 2017-2021 Asemakaavoitus ja tekninen suunnittelu 1 ASEMAKAAVOITUS Asemakaava laaditaan alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä

Lisätiedot

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 16.12.2016 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JÄMSÄN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA Länkipohjan teollisuusalueen asemakaava (55. kaupunginosa) Tampereentie Tampere 65 km Jämsä 27 km Hirsikankaantie Suunnittelualue

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2010 Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka

Lisätiedot

Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Ala-Ähtävän asemakaavan muutos, Langkulla (Malue muutetaan AO-alueeksi) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi:

Ala-Ähtävän asemakaavan muutos, Langkulla (Malue muutetaan AO-alueeksi) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: Ala-Ähtävän asemakaavan muutos, Langkulla (Malue muutetaan AO-alueeksi) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599414201601 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA

Lisätiedot

URPOLANKATU 22 - SELÄNNEKATU 31 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

URPOLANKATU 22 - SELÄNNEKATU 31 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli Tuija Mustonen puh. 040 129 4114, fax. (015) 194 2613, e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 954 URPOLANKATU 22 - SELÄNNEKATU

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4.3.2013 KOKEMÄEN KAUPUNKI RISTEN VANHAN KOULUN ASEMAKAAVA RISTEN (201) KAUPUNGINOSAN OSAKORTTELI 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa (OAS) täydennetään

Lisätiedot

S i v u 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto SINGSBY Trollkunibackin asemakaava

S i v u 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto SINGSBY Trollkunibackin asemakaava S i v u 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto 20.5.2015 SINGSBY Trollkunibackin asemakaava S i v u 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus Kaavaa laadittaessa tulee

Lisätiedot

Juvan kunta Jukajärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Juvan kunta Jukajärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUVAN KUNTA JUKAJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LUONNOS KORTTELI 58, LIMINKA ASEMAKAAVAN MUUTOS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LUONNOS KORTTELI 58, LIMINKA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.09.2013 LUONNOS KORTTELI 58, LIMINKA ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 63 ) mukainen asiakirja, jossa

Lisätiedot

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta Asemakaava 506 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma PORVOON KAUPUNKISUUNNITTELU Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus 1 Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ritoniemen 124 kaupunginosan matkailu- sekä katualueita että korttelia 14 koskeva asemakaavan muutos (Bomba - Sotkan ympäristö

Lisätiedot

SEPÄNKYLÄ, Gäddan alue Asemakaavan laajennus, korttelit

SEPÄNKYLÄ, Gäddan alue Asemakaavan laajennus, korttelit O s a l l i s t u m i s - j a a r v i o i n t i s u u n n i t e l m a, k o r t t e l i t 6 6 1-665 S i v u 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto 11.12.2015 Täydennetty 3.5.2016

Lisätiedot

KUUMA-HALLITUS. Pöytäkirja 1/2010. Aika Torstai , klo

KUUMA-HALLITUS. Pöytäkirja 1/2010. Aika Torstai , klo KUUMA-HALLITUS Pöytäkirja 1/2010 Aika Torstai 14.1.2010, klo 18.00-19.15 Paikka Nurmijärven kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone, Keskustie 2 b, Nurmijärvi 2 SISÄLLYSLUETTELO ASIAT SIVU 1 Kokouksen

Lisätiedot