Osapäiväkuntoutuksesta tuloksia sivu 6

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Osapäiväkuntoutuksesta tuloksia sivu 6"

Transkriptio

1 N U R M I J Ä R V E N K U N T A T I E D O T T A A Kivenkyyti kuljettaa myös kutsusta sivu 4 Osapäiväkuntoutuksesta tuloksia sivu 6 Kaavoituskatsaus sivu 9-16

2 kunta tiedottaa Pääkirjoitus Laajeneva kuntayhteistyö Atuo uusia haasteita Alkuvuosi on tuonut monta uutta asiaa mukanaan. Yksi keskeisistä kunnan toiminnan ohjaamisen kannalta on ollut kuntastrategian uudistaminen. Viime marraskuussa hyväksytty Nurmijärven kuntastrategia on asiakirja, joka luo perustan kuntamme luottamushenkilöiden, viranhaltioiden ja työntekijöiden päätöksenteolle tulevina vuosina. Merkittävimmät uudet linjaukset käsittelevät ympäristöön liittyviä asioita, yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja tiivistämistä, asumisen suuntaamista sekä joukkoliikenteen kehittämistä. Uudistettu strategia perustuu kuntavisioon Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa Helsingin seudulla. Jo tässä ilmaisussa tulee hyvin esille se, että tulevaisuudessa kuntien yhteistyö tiivistyy ja tulee saamaan uusia muotoja. Vision ja strategian laadintavaiheessa tuskin kellään oli mielikuvaa siitä, miten paljon ja nopeasti uusia ehdotuksia voi tulla pohdittavaksi seutuyhteistyöstä. Vantaan kaupungin aloitteesta on juuri alkanut monipuolinen seutuyhteistyöselvitys ja siinä ovat mukana kaikki 14 Helsingin seudun kuntaa Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Hyvinkää, Kirkkonummi, Sipoo, Vihti, Järvenpää, Tuusula, Kerava, Mäntsälä, Pornainen ja Nurmijärvi. Ajankohtaisten asioiden listalla on liikenteen, asumisen ja maankäytön suunnittelu sekä mahdollisesti terveydenhuoltolain uudistamiseen liittyvä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon sekä sosiaalitoimen tehtävien organisointi koko Helsingin seudun sairaanhoitopiirin alueella. Nurmijärvi on lähes seitsemän vuotta tehnyt yhteistyötä Keski-Uudenmaan Kuuma-kuntien kanssa. Nyt olemme jo toista kertaa puheenjohtajana. Yhteistyö on laajenemassa, kun tänä vuonna Nurmijärven aloitteesta mukaan tulivat kuntaryhmä neloset eli Hyvinkää, Kirkkonummi, Sipoo ja Vihti. Nämä hyvin samantyyppiset kunnat muodostavat edunvalvonta- ja yhteistyöfoorumin, jolla on entistä suurempi painoarvo, kun suunnitellaan koko seudun tulevia hallintomalleja ja päätetään mahdollisista yhteisistä seudullisten palvelujen tuotantotavoista. Kuntalaisille uudet hallintomallit ja seudullisten palvelujen yhteinen järjestäminen voivat tuntua varsin kaukaisilta asioilta. Tulevilla selvityksillä ja niiden perusteella tehtävillä ratkaisuilla on kuitenkin nurmijärveläisille hyvin suuri merkitys. Miten kotikuntamme voi säilyttää kilpailukykynsä ja houkuttelevuutensa hyvien palvelujen ja viihtyisän ja turvallisen ympäristön kuntana? Mitä palveluja voimme tuottaa ja tarjota seudullisesti? Voimmeko parantaa sitä kautta palvelujen laatua ja tuottaa niitä aiempaa kustannustehokkaammin? Miten kuntien välisiä raja-aitoja palvelutuotannossa voidaan tulevaisuudessa madaltaa? Tässä joukko kysymyksiä joihin toivottavasti saamme rakentavia ratkaisuehdotuksia. Kuitenkin niin, että kunnallisen itsehallinnon peruspilari, demokraattinen päätöksenteko, sekä kuntalaisten osallistumismahdollisuus turvataan riittävän hyvin. Ja että nurmijärveläiset saavat ne tärkeät jokapäiväiset peruspalvelut mahdollisimman läheltä omaa asuinpaikkaansa. Kunnan lainataakka kasvoi Kunnan ensimmäinen arvio viime vuoden taloudellisesta tilanteesta kertoo, että velkataakka kasvoi, mutta verotuloja kertyi ennakkoarvioita enemmän. Uhkana oli, että tulovaje verrattuna kuluihin olisi ollut taantuman seurauksena jopa 6,5 miljoonaa euroa. Muutetun talousarvion määrärahat kuitenkin riittivät eikä uhka toteutunut sellaisenaan. Tilikauden 2009 tulos jää alustavan arvion mukaan lähelle nollaa. Joulukuussa oikaistiin verotuottoja kuntien hyväksi. Nurmijärvelläkin oikaisuerällä voitiin korvata lainaottoa. Kunta velkaantui kuitenkin lisää lähes kahdeksalla miljoonalla eurolla. Jokaista Kunnan palveluihin on tullut muutoksia. Joukkoliikenne on ollut julkisuudessa vilkkaan keskustelun kohteena ja palvelujen kehittämistä selvitetään Helsingin seudun yhteistyönä. Selvitystyön on määrä valmistua syksyyn mennessä. Kunnan sisäinen joukkoliikenne uudistui jo joulukuussa, kun Kivenkyyti eli reittiperusteinen kutsuohjattu joukkoliikenne aloitettiin. Kuntalaiset eivät vielä ole kovin hyvin löytäneet tätä kokeiluasteella olevaa liikennöintimuotoa. Se tarjoaa useissa tapauksissa mm. helpon liittymän vuorobussiliikenteeseen. Tutustukaamme ja käyttäkäämme uutta, edullista joukkoliikennepalvelua! Siitä lisää tässä lehdessä ja kunnan kotisivuilla. Lumi sulaa ja hiihtokausi loppuu pian. Uudet harrastukset kotona pihalla, puutarhassa ja luonnossa kutsuvat! Tässä keväällä Teatteri Kino Juha tarjoaa elokuvien rinnalla muutamia tanssin ja estraditaiteen helmiä ja uimahalli Rajamäellä odottaa uusia uinnin harrastajia ja uimakoululaisia harjoittelemaan ja kunnon kohentamiseen. Pitäkäämme kehomme ja mielemme vireinä kesää odotellessa! Aurinkoista ja lempeää kevättä kaikille lukijoillemme! kuntalaista kohti velkamäärä on kasvanut 170 eurolla ja vuoden 2009 lopussa lainaa on noin 2000 euroa/asukas. Lopullinen tilinpäätös tulee kunnanhallituksen käsittelyyn maaliskuun lopussa ja valtuusto vahvistaa sen toukokuun kokouksessaan. Nurmijärvi lukuina Asukasluku ( ennakkotieto) Pinta-ala 367,3 km 2, josta maapinta-alaa 362,5 km 2 ja vesipinta-alaa 4,83 km 2 Tuloveroprosentti 18,75 % Kiinteistöveroprosentit: yleinen 0,75 vakinainen asuinrakennus 0,35 muut asuinrakennukset 0,85 rakentamattoman rakennustontin veroprosentti 2,60 Väestö ikäryhmittäin, osuus väestöstä ( %) 0 6 -vuotiaat 10,7 % vuotiaat 14,7 % vuotiaat 9,1 % vuotiaat 54,7 % Yli 65 -vuotiaat 10,8 % Yhteensä 100 % Työpaikkojen määrä (1/2008) Työllinen työvoima (1/2008) Päätaajamat/asukasluvut: ( ) Nurmijärven kirkonkylä Klaukkala Rajamäki Muut Sisältö Kivenkyyti kuljettaa myös kutsusta 4 Nurmijärvi Kuuma-puheenjohtajana, yhteistyö laajenee 5 Nurmijärvellä tuetaan pystyssä pysymistä 6 Koulukahvila on nuorten oma paikka 7 Nurmijärvellä rokotettiin sikainfluenssaa vastaan 8 Nurmijärvi vuonna 2040? 8 Kaavoituskatsaus 9-16 Lempeä aloitus päivähoidossa 17 Karhunkorvessa on hyvä yrittää 18 Nurmijärven tiedotuslehti jaetaan kunnan alueella jokaiseen talouteen, jossa ei ole mainosten jakamista estävää kieltoa. Lehteä saa myös kunnan toimipisteistä ja kirjastoista. Vastaava päätoimittaja: KIMMO BEHM PL 37, Nurmijärvi 2 Päätoimittaja: HILKKA GEHÖR Puh PL 37, Nurmijärvi Artikkelit: LEENA VALKONEN JL Media Kannen kuva: Leena Valkonen kts. sivu 6 Painos: kpl Paino: Keski-Uusimaa Oy Jakelu: Jakelujuniorit Oy ISSN: Taitto: Tabanas Oy Millaista on Nurmijärven rakennettu ympäristö? 19 Haja-asutusalueen vesihuolto uhka vai mahdollisuus 20 Kino Juhassa tapahtuu 23 Tapahtumakalenteri 24

3 kunta tiedottaa Nurmijärvi sopeuttaa talouttaan Säästöjä henkilöstön palkattomilla vapailla ja lomautuksilla Kunnanhallitus päätti aloittaa YTneuvottelut kunnan henkilöstön lomautuksesta. Tähän päädyttiin, koska valtuuston edellyttämiä yhden miljoonan euron henkilöstösäästöjä ei saada toteutettua vapaaehtoisilla palkattomilla vapailla tai muilla suunnitelmilla. Tavoite vastaa koko henkilökunnan viiden päivän palkkaa. Vapaisiin sitoutui 60 prosenttia henkilöstöstä. Kunnan henkilöstöstä runsaat 1400 henkilöä, eli noin 60 prosenttia, on ilmoittanut ottavansa palkatonta vapaata. Ne henkilöt, jotka sitoutuivat ottamaan viisi päivää palkatonta vapaata tämän vuoden aikana, välttyvät lomautuksilta. Henkilöstökulujen säästöjä tästä kertyy noin euroa ja vajausta jää euroa. Kunnan tämän vuoden talousarvio on kokonaisuudessaan noin neljä miljoonaa euroa alijäämäinen. Suurin vaje säästöissä on koulutuspalveluissa, joka jäi säästötavoitteesta eurolla. Sosiaali- ja terveyspalveluissa säästövajetta jäi noin euroa. Vaikutukset palveluihin mahdollisimman pieniksi. Palkattomat vapaat ja henkilöstön lomautukset pyritään järjestämään siten, että vaikutukset palvelutuotantoon olisivat mahdollisimman pienet. Palkattomilla kerätyn 7000 työpäivän tekemättä jättäminen ja muun henkilöstön viiden päivän lomautus näkyvät kuitenkin kunnan palvelutuotannossa. Vuosilomat, palkattomat vapaat ja lomautukset keskitetään sulku- ja keskittämisajoille tai toteutetaan työjärjestelyin. Työjärjestelyistä vastaa kukin toimiala. Klaukkalan ja Rajamäen terveysasemat, Rajamäen hammashoitola, kunnanvirasto ja sosiaalitoimisto ovat kesällä kiinni neljä viikkoa. Sulkuja toteutetaan myös joulun ja uudenvuoden välipäivinä ja muina erikseen ilmoitettavina ajankohtina. Terveyskeskuksen osastojen osalta hoidon toteutuksesta suunnitelmia tehdään paraikaa. Päivähoidon keskitykset ja sulut kohdistuvat heinäkuulle, joulun välipäiville ja koulujen muille loma-ajoille. Opettajien osalta palkkasäästöä haetaan virkaehtosopimukseen sisältyvistä koulutuspäivistä ja lukukausien päättymispäivistä. Kuntastrategia uudistettiin Nurmijärvi nähdään tiiviinä osana Helsingin seutua Nurmijärven kunnan uudistetun kuntastrategian painopisteitä ovat toimivat palvelut, kestävä yhdyskuntarakenne, tasapainoinen talous ja osaavaa henkilöstö. Vuodet kattava kuntastrategia vahvistettiin valtuustossa loppuvuodesta. Kunnanjohtaja Kimmo Behm luonnehtii kuntastrategiaa runsaaksi. Uusia painotuksia on tullut mukaan, muun muassa ilmastonmuutoskysymykseen liittyvä yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja huomion kiinnittäminen energian käyttöön ja liikenteeseen. Nurmijärvellä painopiste merkitsee sitä, että rakentamista ohjataan entistä ponnekkaammin olemassa oleviin kyläkeskuksiin ja väestönkasvua hallitaan esimerkiksi kaavoituksen keinoin. Tavoitteena on enintään kahden prosentin vuosittainen väestönkasvu. Joukkoliikenteen käyttöä edistetään. Pitkän tähtäimen suunnitelmissa on esimerkiksi raideyhteyden saaminen Klaukkalaan, sieltä kirkonkylään ja edelleen aina Hyvinkäälle saakka. Linja-autoliikennettä kehitetään osana koko Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa. Kunnanjohtajan mielestä on tärkeää, että seudulliset kysymykset ratkaistaan yhdessä. Meidän tulee miettiä, haluammeko olla oma Asterix-kylä vai ei. Strategiassa Nurmijärvi nähdään tiiviinä osana Helsingin metropolialuetta. Kokonaisuuden hahmottaminen on tärkeää. Nurmijärvi onkin mukana tiiviisti Helsingin seudun yhteistyössä, jossa pääpaino on maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisessä seudullisina vetovoimatekijöinä. Asumisen kehittäminen. Yksi strategian tavoitteita on, että kunnassa on tarjolla vaihtoehtoisia asumismuotoja ja vetovoimaisia yritysalueita. Behm toteaa, että viime vuosina kaavoituksessa ei ole edetty siten, kuin on toivottu. Osittain tämäkin vuoksi valtion ja kuntien välinen aiesopimus asuntotuotannosta ei ole toteutunut odotetulla tavalla. Aiesopimuksen mukaisesti Nurmijärven osalta oli tavoitteena 400 uuden Säästötavoitteiden vuoksi kunnan toiminnoissa on supistuksia kuluvan vuoden aikana. Kunnanvirasto on kiinni seuraavasti: - pe (helatorstain jälkeinen päivä) (kesälomakausi) (vuodenvaihde) Terveyspalvelujen sulut - Klaukkalan ja Rajamäen terveysasemat sekä Rajamäen hammashoitola ovat asunnon valmistuminen vuodessa. Tästä vuokra-asuntoja tuli olla 20 %. Nurmijärvellä uusia asuntoja valmistui viime vuonna 116, joista kaikki olivat pientaloissa. Vuonna 2008 asuntoja valmistui 220, joista 24 oli kerrostaloissa. Uusia vuokraasuntoja ei ole valmistunut lainkaan vuosien aikana. Kunnassa on ollut haasteena, että merkittävä osuus asemaakaavoituksen kohteena olevista alueista on yksityisessä omistuksessa ja maankäyttösopimuksiin perustuvia. Kaavat ovat olleet pitkään vireillä ja sopimusneuvotteluja on useimmissa tapauksissa käyty vuosia. Kunta on pyrkinyt lisäämään suoraa raakamaan hankintaa, mutta suunnan muuttaminen on ollut hidasta. Toimivat palvelut. Strategian mukaan Nurmijärvi tarjoaa asukkailleen kustannustehokkaat ja tarkoituksenmukaiset peruspalvelut. Palvelut tuotetaan paitsi omana tuotantona myös kuntayhteistyöllä sekä hyödyntämällä yksityisiä palveluntuottajia että järjestöjä ja yhteisöjä. Lisäksi painotetaan yksilön omaa vastuuta ja yhteisöllisyyttä. Peruspalvelujen saatavuus turvataan palveluja keskittämällä sekä hyödyntämällä sähköisiä palveluja ja uutta teknologiaa. Palveluja kehitetään erillisten ohjelmien avulla. Ikäihmisten hyvinvointiohjelma Aukiolomuutokset kunnan palveluissa kiinni Sosiaalitoimisto on kiinni Lisäksi palveluja on keskitetty tai supistettu pääsiäis- ja syyslomaviikoilla. Varhaiskavatuksen sulut - Päiväkodit ja avoimet päiväkodit ovat kiinni (vain päivystävät yksiköt auki). - Päiväkodit, ryhmäperhepäiväkodit ja avoimet päiväkodit ovat kiinni koulujen talvi- ja pääsiäislomien aikana. Päivystävät yksiköt ovat auki. 3-ryhmäisissä ja suuremmissa päiväkodeissa pyritään on valmistunut 2008 ja lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Asunto- ja maapoliittinen ohjelma on valmisteilla ja se laaditaan tämän vuoden aikana. Kunnan elinkeinopoliittisen ohjelman laatiminen on ajoitettu vuodelle 2011, samoin henkilöstöohjelman laatiminen. Ensi vuonna laaditaan myös kunnan palveluohjelma ja palveluverkkosuunnitelma. Strategia on työkalu vuosittain kunnan talousarvion laadinnassa, missä suunnitelmat muuttuvat toimenpiteiksi. Edellisen kerran kuntastrategia tarkistettiin kokonaan vuonna Kunnan visio : Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa Helsingin seudulla. Strategian kärjet: 1. Toimivat palvelut, 2. Tasapainoinen talous ja osaava henkilöstö ja 3. Kestävä yhdyskuntarakenne Kunnan arvot: vastuullisuus, avoimuus, uudistumiskyky sekä yhteistyö ja palveluhenkisyys. järjestämään toimintaa. Maaniitun leikkipuisto päivystää avoimessa päivähoidossa. Kerhot noudattavat koulujen toiminta-aikoja. ******* Koulujen lomat Pääsiäisloma Kevätlukukausi päättyy lauantaina 5.6. Syyslukukausi alkaa keskiviikkona Syysloma

4 kunta tiedottaa Kivenkyyti kuljettaa myös kutsusta Nurmijärven uusi palveluliikenne, Kivenkyyti, kulkee sekä aikataulun mukaisesti että kutsusta. Viime vuoden joulukuun alussa voimaan tullut uusi järjestelmä sisältää 19 palveluliikenteen reittiä sekä kahdeksan liityntäliikenteen linjaa. Palveluliikenteen reittejä ajetaan aikataulun mukaisesti arkipäivisin kello 9 ja 15 välillä. Suunnitellulta reitiltä voidaan myös poiketa kivenheiton verran eli noin 1,5 kilometriä, mikäli linjan aikataulu sen sallii. Palveluliikenteen käyttäjän tulee soittaa kutsu matkanvälityskeskukseen vähintään tuntia ennen aiottua lähtöä, jos on tarvetta poiketa aikataulun mukaiselta reitiltä. Liityntäliikenne on aikataulun mukaista, eikä matkaa voi tilata etukäteen. Liityntäliikenne eri taajamista on suunniteltu siten, että vaihdot esimerkiksi Helsinkiin suuntautuvaan bussiliikenteeseen onnistuu vaihtoasemilla sujuvasti. Sekä palveluliikenteeseen, että liityntäliikenteeseenkin toivotaan noustavan vanhoilta Sampo-pysäkeiltä. Tarvittaessa on mahdollista nousta myös liikenneturvallisista paikoista reitin varrelta joustavasti peukalokyydillä bussiin. Kaikkia palveluliikenteen reittejä ei ajeta joka päivä. Reititys perustuu mm. aiemman Sampo-liikenteen (Sampo-liikenne loppunut ) käyttäjätilastoihin ja joukkoliikennereittien sekä aikataulujen huomioon ottamiseen. Joitain reittejä ajetaan vain esimerkiksi parina arkipäivänä viikossa, suunnitteluinsinööri Juha Oksanen kertoo. Kivenkyyti on tässä vaiheessa käytössä ainoastaan arkipäivisin. Mikäli käyttäjämäärät nousevat ja tarvetta on viikonlopuiksi, kunta tulee harkitsemaan liikennöinnin laajentamista myös viikonloppuihin, Oksanen lisää. Yksi suosituimmista palveluliikennereiteistä on kotikauppakyyti Lepsämästä Klaukkalaan. Se kulkee kerran viikossa torstaisin. Asiakkaat haetaan kotiosoitteista ja kuljetetaan Klaukkalaan kauppoihin. Takaisinpäin asiakkaat noudetaan sovituista paikoista Klaukkalasta ja kuljetetaan kotiin. Kuljettajat auttavat asiakkaita ostosten kantamisessa. Kotikauppakyytiä varten matka varataan matkanvälityskeskuksesta, mikäli on tarvetta poiketa aikataulun mukaiselta reitiltä. Palveluliikenteen bussit ovat matalalattia-autoja, joten kyyti sopii hyvin myös vanhuksille, liikuntaesteisille sekä lastenvaunujen kanssa kulkeville. Reittien matkustajamääriä seurataan ja palautetta kerätään. Palautteen perusteella palveluliikennettä kehitetään kuntalaisten toiveita vastaavaksi, Juha Oksanen sanoo ja kehottaa samalla kuntalaisia antamaan palautetta. Kivenkyydin bussimaksut ovat normaalin linja-autotaksan mukaisia. Maksuvälineinä käyvät rahan ja pankkikortin ohella normaalit matkahuollon liput, koululaisliput sekä Keski-Uudenmaan seutulippu. Lisätietoa: Suunnitteluinsinööri Juha Oksanen puh Palautetta palveluliikenteestä voi lähettää osoitteeseen Tiedot reiteistä ja aikatauluista löytyvät joka kotiin jaetusta aikataulukirjasta. Tiedot löytyvät myös kunnan internetsivuilta > palvelut > liikenne > joukkoliikenne > Kivenkyyti. Lisäksi Kivenkyydin reittejä, pysäkkejä ja aikatauluja voi tarkastella internetsivujen karttapalvelusta, johon pääsee suoraan etusivun linkistä tai klikkaamalla tietoa kunnasta > karttapalvelu. Palveluliikennereitin (linjat 2 26) matkat tilataan tarvittaessa puhelinnumerosta (09) Puhelun hinta on operaattorikohtainen pvm/mpm. Mahdollisista aikataulumuutoksista tiedotetaan kunnan internetsivuilla ja lehdissä. Kesän aikana kotitalouksiin tullaan jakamaan uusi aikataulujulkaisu, joka on voimassa vuoden 2010 syksystä alkaen. Palveluliikenteen reitit (linjat 2-26) ja ajopäivät 2. Kirkonkylä (keskustan alue) ti ja to 3. Järvikierros ( Kirkonkylä-Hongisoja-Taipaleentie-Suontaantie-Kirkkotie-Kirkonkylä) ti ja to 4. Kirkonkylä-Nummenpää ti ja to 5. Nukari-Uusikylä ma, ke ja pe 6. Palojoki-Raala ma ja pe 7. Siippoo-Palojoki ke 10. Klaukkala (keskustan alue) ti 11. Simola-Syrjälä_ma, ke ja pe 12. Lepsämän kotikauppakyyti to 13. Klaukkala-Nummenpää ti 14. Klaukkala-Kirkkotie ti 15. Klaukkala-Metsäkylä ma, ke ja pe 20. Rajamäki (keskustan alue) ma, ke ja pe 21. Rajamäki-Uotila-Kirkonkylä ti ja to 22. Koivumäentie-Kiljava ma, ke ja pe 23. Rajamäki-Korpi ti ja to 24. Rajamäki-Herunen ma ke ja pe 25. Rajamäki-Uusikylä ma, ke ja pe 26. Rajamäki-Uusikylä-Kirkonkylä ti ja to Liityntäliikenteen reitit (linjat ), ajetaan arkipäivisin ma-pe 35. Kirkonkylä-Hongisoja-Valkjärvi- Järvihaka-Klaukkala 36. Ilvesvuori-Karhukorpi-Kirkonkylä 37. Klaukkala-Valkjärvi-Röykkä-Kyläjoentie-Kirkonkylä 38. Klaukkala-Rinnekoti-Klaukkala, kesäajan liikenne Perämatku-Kylänpäänkaari-Rajamäki 47. Isokallion liityntä (Rajamäki) 339. Mäntysalo-Klaukkala 492. Klaukkala-Perttula-Nurmijärvi Liikenneturvallisuuskyselyyn vastanneet palkittiin Kolme asukaskyselyyn vastannutta kuntalaista palkittiin yli 1000 vastaajan joukosta kirjapalkinnoilla. Aleksis Kiven kuvitetun teoksen Seitsemän veljestä saivat Matti Autti, Oskari Mäkinen ja Kari Tornack, kaikki Klaukkalasta. Kysely järjestettiin viime marraskuussa ja sen toteuttaminen liittyi kunnan liikenneturvallisuussuunnitelman laatimiseen. 4 Kyselyyn vastasi kaikkiaan 1091 henkilöä. Kysymykset koskivat mm. liikkumista ja liikennekäyttäytymistä, koettua liikenneturvallisuutta ja liikennejärjestelmän kehittämistarpeita. Tulokset julkaistaan keväämmällä ja varsinaisen kunnan liikenneturvallisuussuunnitelman on tarkoitus valmistua ensi syksynä. Palkituista olivat kunnanjohtajan aamukahvilla mukana Oskari Mäkinen (toinen vas.) ja Matti Autti (toinen oik.). Palkinnot jakoivat kunnanjohtaja Kimmo Behm (vas.) ja kunnan liikenneturvallisuusryhmää vetävä suunnitteluinsinööri Juha Oksanen (oik.).

5 kunta tiedottaa Kunta myy tontteja Nurmijärven kunta luovuttaa omakotitontteja Kirkonkylästä, Klaukkalasta ja Rajamäeltä. Klaukkalasta luovutetaan 9 tonttia Ropakon alueella, Kirkonkylästä 10 tonttia Laidunalueelta ja Rajamäeltä 8 tonttia Vaaratien alueelta ja 1 tontti Villentien varrelta. Lisäksi kunta luovuttaa pientalotontteja Kirkonkylästä, Rajamäeltä ja Klaukkalasta. Tontit tulevat haettavaksi keväällä ja tarkemmat tiedot tonteista julkaistaan kunnan kotisivuilla (www. nurmijarvi.fi) sen jälkeen kun kunnanhallitus on tehnyt päätöksen tonttien hinnoista. Osalla tonteista asemakaava ei ole vielä vahvistunut ja tontit tulevat myyntiin kaavan vahvistuttua. Tontit myydään tai vuokrataan. Tontit ovat pääosin kiinteähintaisia lukuun ottamatta pientalotontteja, jotka myydään tarjousten perusteella. Kiinteähintaisten tonttien saajat valitaan hakuaikana hakemuksensa jättäneistä arpomalla. Hakijat ilmoittavat hakemuksessa haluavatko he ostaa vai vuokrata tontin. Hakijat valitsevat itselleen tontin arvonnan mukaisessa järjestyksessä. Tarjousten perusteella myytävät tontit myydään parhaan tarjouksen tehneelle. Kunnalla on kuitenkin oikeus hylätä tehdyt tarjoukset. Asuntotonttien lisäksi kunta myy Rajamäeltä tehdasyhdyskunnan entisen saunarakennuksen sekä Uotilan kylässä sijaitsevan kiinteistön. Mikäli kaikki tontit eivät tule varatuiksi kevään hakuaikana, tontteja voidaan luovuttaa sen jälkeen jatkuvalla hakumenettelyllä. Syksyllä voidaan luovuttaa omakotitontteja Klaukkalan Pikimetsän alueelta edellyttäen, että alueen asemakaava tulee voimaan. Lisätietoja tonteista saa maankäyttöasiantuntija Soile Kurviselta, puh , tai maankäyttöinsinööri Hannu Kujalalta, puh , Nurmijärvi puheenjohtajana Kuuma-yhteistyö laajenee Nurmijärven kunta on tänä vuonna Kuuma-yhteistyön puheenjohtaja. Vuonna 2003 aloitettua vapaaehtoista yhteistyötä on tähän mennessä harjoitettu kuuden kumppanuuskunnan välillä. Nyt yhteistyö on laajenemassa ja mukaan ovat tulossa Hyvinkää Kirkkonummi, Sipoo ja Vihti. Uudet kumppanit tunnetaan kuntaryhmä Nelosina. Kunnanjohtaja Kimmo Behm toimii tämän vuoden Kuuma-komission eli kunnanjohtajista koostuvan yhteistyöelimen puheenjohtajana. Hän toivottaa uudet kumppanit tervetulleiksi ja on hyvillään alueellisen yhteistyön laajenemisesta. Nyt voimme ryhtyä puhumaan Kymppikunnista. Se lisää alueen vaikuttavuutta ja tuo painoarvoa, kun puhutaan koko Helsingin metropolialueen kehittämisestä. Yhteistyö keskittyy ensi vaiheessa seudulliseen edunvalvontaan. Tämän vuoden aikana selvitetään myös, miten kuntaryhmä Neloset osallistuu muuhun toimintaan. Haemme työlle kaikille yhteistä ydintä. Pyrkimyksenä seudun vetovoiman vahvistaminen. Kuuman keskeisiä tavoitteita on edelleen seudun kilpailukyvyn ja vetovoiman vahvistaminen sekä kustannustehokkaiden palvelujen tuottaminen. Seudun vetovoimaisuuteen liittyy muun muassa se, miten tontteja ja tilaa on tarjolla, miten liikenne sujuu, onko laadukasta ja kohtuuhintaista asumista ja sopivan vetovoimaiset keskustat sekä kaupalliset palvelut. Näihin pyritään vaikuttamaan kehittämällä yhteisesti liikenneyhteyksiä, tarkastelemalla yhdyskuntarakennetta ja ohjaamalla rakentamista sekä harjoittamalla elinkeino- ja markkinointiyhteistyötä. Myös yhteisen palvelutuotannon mahdollisuuksia selvitetään. Behmin mielestä Kuuman parhaat aikaansaannokset tähän mennessä ovat edunvalvonnassa ja omistajapolitiikan yhtenäistämisessä. Palvelutuotannossa ei ole syntynyt toivottuja tuloksia. Peruspalvelujen osalta kuntien väliset etäisyydet ovat jo selkeä este. Monia selvityksiä on tehty, mutta kunnissa ei osata sitoutua asioihin. Tästä on konkreettisena esimerkkinä mm. Kiljavan sairaalahanke, jossa kunnat eivät ole pitäneet sitoutumisistaan kiinni. Päättäjät tekevät päätöksiä edelleen itsekkäistä näkökulmista. Siksi saavutukset ovat pieniä kaloja verrattuna siihen, mitä todellisella yhteistyöhalulla voitaisiin saada aikaiseksi, kunnanjohtaja pohtii. Muutamia seudullisia palveluita on perustettu, kuten hankintapalvelukeskus, talouspalvelukeskus, tietotekniikan palvelukeskus, Resina-henkilöstöpalvelut sekä ympäristökeskus. Hankintapalvelukeskus sijaitsee Nurmijärvellä ja sitä vetää hankintajohtaja Kari Ylitie. Omistajapolitiikan osalta Nurmijärven kunnanjohtaja vastaa Keuda- ja Kiljava-ryhmistä. Ilmasto-asioissa yhteistyö on tiivistynyt ja kunnilla on hyväksymisvaiheessa yhteinen ilmastostrategia. Strategia painottaa muun muassa energiatehokkuutta rakentamisessa ja huomion kiinnittämistä liikenteeseen ja maankäyttöön. Rakentaminen tulisi strategian mukaan ohjata olemassa oleviin taajamiin. Liikenteen osalta Kuuma on mukana laatimassa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa. Tavoitteena on, että Kuuma-alueen tarpeet ja tavoitteet näkyvät seudullisissa suunnitelmissa. Lisäksi Kuuma-alueella toteutetaan oma liikenneyhteistyöhanke vuosina Sairaanhoitopiirien tulevaisuus puntarissa. Edunvalvontaan liittyvänä FAKTA merkittävänä asiana Kimmo Behm nostaa esiin sairaanhoitoalueiden tulevaisuuden. Sosiaali- ja terveysministeriö kokoaa kannanottoja, miten kunnat näkevät Helsingin- ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toiminnan sekä HUSkuntayhtymän roolin. Terveydenhuoltolain uudistus on myös meneillään ja se on tulossa eduskunnan käsittelyyn keväällä. Keskustelua käydään muun muassa siitä voitaisiinko erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon raja-aitoja madaltaa ja kuntien päätösvaltaa sairaanhoitoalueen sisällä vahvistaa. Samoin, miten järjestetään vaativa erikoissairaanhoito ja opetus. Sairaanhoidon järjestämistä koskevilla päätöksillä on iso vaikutus Kuumaalueella niin potilaiden hoidon saannin kannalta sekä toisaalta kuluina kuntien kukkaroissa. Kuuma-kuntiin kuuluvat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula. Kuntaryhmä Nelosiin kuuluvat Hyvinkää, Kirkkonummi, Sipoo ja Vihti. Kunnissa on yhteensä lähes asukasta. Kuuma-yhteistyötä rahoittavat kunnat sekä Uudenmaan liitto. Lisätietoja 5

6 kunta tiedottaa Nurmijärvellä tuetaan pystyssä pysymistä Fysioterapia ja liikuntatoimi kuntouttavat yhdessä Nurmijärveläisille ikäihmisille suunnattu osapäiväkuntoutus on tuottanut myönteisiä tuloksia. Viime vuonna Kiljavan sairaalan tiloissa aloitettiin ryhmätoiminta, johon ovat päässeet osallisiksi kotona asuvat toimintakyvyltään heikentyneet iäkkäät ihmiset. Osapäiväkuntoutus on uusi tukimuoto iäkkäille. Toimintaa toteutetaan kunnan liikuntapalvelujen ja terveyskeskuksen fysioterapian yhteistyönä. Ryhmiin otetaan 10 henkilöä kerrallaan ja ryhmä kokoontuu kymmenen viikon ajan kaksi kertaa viikossa Kiljavan sairaalan tiloissa. Vuoden aikana palveluun pääsee 40 ikäihmistä. Osapäiväkuntoutuksen pääpaino on toimintakyvyn parantamisessa. Ryhmiä vetävät liikunnanohjaaja Katja Ahonen sekä vanhustyön fysioterapeutti Päivi Kettunen. Apunaan heillä on kaksi vertaisveturia, jotka tekevät vapaaehtoistyötä ryhmässä. Vertaisveturit ovat henkilöitä, jotka ovat kouluttautuneet auttamaan ja ohjaamaan liikunnallista toimintaa iäkkäiden ryhmissä. Aloitteen osapäiväkuntoutukseen voi tehdä iäkäs itse, omainen tai kuka muu tahansa, kunhan iäkäs itse on itse tietoinen ja motivoitunut aloittamaan kuntoutuksen. Uusi ryhmä aloittaa maaliskuussa ja valinnat ryhmään on tehty. Hakijoita oli merkittävästi enemmän, kuin ryhmään voitiin ottaa, kertoo liikunnanohjaaja Katja Ahonen. Kropassa tekee kipeää, mutta muuten tuntuu hyvältä, Mirja Jokinen nauraa. Kuntoutus alkaa toimintakykytestillä. Ennen kuntoutuksen aloittamista ryhmäläisen kanssa keskustellaan ja täytetään ns. kuntoutusresepti. Lomakkeen avulla kootaan tietoa asiakkaan toimintakyvystä ja toiveista. Kaikille tehdään myös toimintakykytestit, joissa mitataan muun muassa käsien puristusvoimaa, alaraajojen lihasvoimia, tasapainoa ja kävelynopeutta 10 metrin matkalla. Lisäksi kysytään kiputuntemuksista, kaatumisen pelosta ja omaa arviota terveydentilasta sekä liikkumiskyvystä. Testit suoritetaan alussa ja lopussa. Osapäiväkuntoutukseen kuuluu taksikuljetus Kiljavalle ja takaisin kotiin, liikuntaa ryhmässä ja yksilöllisesti ohjattuna sekä lounas. Kuljetus ja liikunnanohjaus on toistaiseksi maksutonta, osallistuja maksaa itse ruokailustaan. Toiminnan vetäjät kertovat, että sosiaalisuus on fyysisen kunnon kohottamisen kannalta merkittävä tekijä kuntoutumisessa. Ryhmissä on ollut onnekkaita sattumuksia, jotkut ovat tavanneet aiempia lapsuuden- ja nuoruuden tovereitaan. Monet ovat löytäneet myös uusia ystäviä. 6 Päivi Kettunen ohjaa Kerttu Rantasta liikuntaradalla. Ryhmässä tekeminen innostaa. passa harjoitetaan sellaisia lihaksia, joista on hyötyä kotona selviytymisen kannalta. Jalkaliikkeillä saattaa olla nimenä esimerkiksi sukan pukeminen. Olkanivelen liikkeillä parannetaan käsien liikkuvuutta, jotta pukeutuminen ja vaikkapa hiusten kampaaminen onnistuisi omatoimisesti. Tuolilta nousemisella lisätään voimaa alaraajoihin. Jumpan apuna käytetään kuminauhaa. Nauha ja siihen liittyvät harjoitukset annetaan viimeisellä kokoontumiskerralla mukaan kotiin viemisiksi, kertoo fysioterapeutti Päivi Kettunen. Alkuverryttelyn jälkeen kuntoutujat tekevät voima- ja tasapainoharjoituksia ja lopuksi rentoudutaan yhdessä. Kunkin henkilökohtainen kunto huomioidaan harjoituksissa. Päivä päättyy lounashetkeen ja Heikki Helin kokee ryhmän antavan lisämotivaatiota kuntoiluun. Jumpalla tuetaan omatoimisuutta. Kiljavalla ryhmä kokoontuu fysioterapian tiloissa. Päälle vaihdetaan liikuntaan sopivia varusteita ja päivä alkaa yhteisellä alkuverryttelyllä. Aluksi vaihdetaan tärkeimmät kuulumiset ja sitten aloitetaan lämmittely. Jumkotiinkuljetukseen. Ruokapöytäkeskustelut ovat usein niin vilkkaita, että kotiinlähtökin tahtoo unohtua. Ryhmähenki on tarttuvaa, Päivi Kettunen naurahtaa. Ohjelmaan liittyy yksi vierailupäivä omaisille tai ystäville. Vieraiden kanssa käydään läpi liikunnan merkitystä toimintakykyyn ja kannustetaan tekemään harjoitteita yhdessä myös kotona. Osapäiväryhmälle on suunnitteilla myös jatkokuntoutusta. Tärkeää olisi, että hyvän alun jälkeen liikunnan kipinä säilyisi, Kettunen muistuttaa. Yhdessä tekeminen kannustaa. Kerttu Taipale, Heikki Helin ja Mirja Jokinen ovat viihtyneet hyvin osapäiväkuntoutusryhmässä. Heille kaikille kokemus ryhmästä ja kuntosalilaitteista on täysin uutta. En olisi millään ensi tullut, mutta soittivat niin monta kertaa, että tulin lähteneeksi. Ajattelin, ettei minusta ole voimistelijaksi. Tämä on hyvä paikka ja mielikin virkistyy. Ei näitä laitteita tarvitse pelätä, kun neuvotaan, mitä tehdään. Kuljetus on ollut tärkeä, muuten en olisi päässyt tulemaan, kertoo 85-vuotias Kerttu Taipale.

7 kunta tiedottaa Koulukahvila on nuorten oma paikka Koulukahvilassa nuori kohtaa ohjaajan opettajavapaassa tilassa. Päivi Kettunen (vas.) ja Katja Ahonen kannustavat ikäihmisiä lähtemään liikkeelle ja tulemaan ryhmiin. Heikki Helin, 77, kehuu hyvää ryhmähenkeä. Tämä on ollut mielenkiintoista ja mukavaa, kotihoito suositteli. Omaa vauhtia voi tehdä kunnon mukaan. Ei minulla mitään ennakkoluuloja ollut. Täytyy katsoa, onko jotain ryhmää, jossa voisi jatkaa kuntoilua. Mirja Jokinen, 76, venyttää jalkaa kuntosalilaitteessa ja toteaa, että tämä on aivan ihana juttu. Hoitava lääkäri suositteli ryhmää. Eihän kotona ole tällaisia laitteita ja siellä tulee laiskaksi. Ryhmän kanssa mukava olla ja tehdä yhdessä asioita. Kiljava on ihanteellinen paikka. Osapäiväkuntoutus on suunnitelmallista Osapäiväkuntoutus on tavoitteellista ja sitä seurataan muun muassa toimintakykytestien ja asiakaspalautekyselyjen perusteella. Osapäiväkuntoutuksen vastuuhenkilönä toimii vanhustyön fysioterapeutti. Vuonna 2009 kuntoutukseen osallistui 40 henkilöä ja heidän keskiikänsä oli 79,3 vuotta. Kuntoutettavat asuivat pääsääntöisesti omissa kodeissaan, vanhustentaloissa tai palveluasumisessa oli vajaat 5 % ryhmäläisistä. Noin 80 % ryhmäläisistä käytti jotain apuvälinettä, kuten rollaattoria tai keppiä, liikkuessaan. Tulokset kertovat muun muassa tasapainon parantumisesta yli puolella kuntoutettavista ja jalkojen lihasvoimien vahvistumisesta runsaalla 62 %:lla alkumittauksesta. Liikunnanohjaaja Katja Ahonen ja fysioterapeutti Päivi Kettunen painottavat, että toimintakyvyn ylläpitoon satsaamalla on mahdollista ehkäistä kaatumisia ja niistä seuraavia lonkkamurtumia. Yhden lonkkamurtuman hoitokustannukset ovat noin euroa vuodessa. Jos murtuma johtaa pysyvään laitoshoitoon, nousevat kulut moninkertaiseksi. Tavallinen päivä koulukahvilassa näyttää tältä. Ensin on täysin hiljaista, ohjaajat selailevat päivän lehtiä ja juttelevat tet-harjoittelijan kanssa. Yhtäkkiä tila pelmahtaa täyteen välituntiaan viettäviä yläasteen oppilaita. He kirjoittavat johdonmukaisesti nimensä vihkoon, juovat kahvia, heittävät huulta keskenään ja ohjaajien kanssa. Välitunnin lopussa katoavat yhtä nopeasti takaisin tunneille. - Oppilaat tietävät, että toiminnan jatkuvuus on heidän käytöksestään kiinni, kertoo nuorisotyönohjaaja Marjut Timonen Nurmijärven seurakunnaasta. Koulukahvila kuuluu varhaiseen avoimeen yhteistoimintaan. Käytännössä kyse on vapaamuotoisesta koulupäivystyksestä, jonne oppilas voi tulla, juoda kahvia, jutella ohjaajien kanssa aiheesta kuin aiheesta sekä nähdä kavereitaan koulupäivän keskellä. Koulukahvila toimii koulun omissa tiloissa koulupäivän aikana. Oppilaat voivat tulla kahvilaan välitunneilla tai hyppytunneilla. - Koulun toiveena oli, että kahvila toimisi koulukyytien vuoksi aikaisin aamulla. Itse tulen tänne seitsemän aikoihin, kertoo erityisnuorisotyöntekijä Sari Rauta. Klaukkalan koululla toimintaa on ollut tiistai-aamupäivisin syyskuusta saakka. Kirkonkylän ja Rajamäen kahvilat aloittivat helmikuussa. Ei opettajia tänne. Koulukahvilassa ohjaajat tavoittavat myös niitä nuoria, jotka eivät käy nuorisotiloilla. Välimatkat voivat olla Nurmijärvellä pitkiä. Ohjaajien mielestä on hyvä, että nuorisotyöntekijöitä pääsee tapaamaan myös koululla. Koulukahvilassa käy piipahtamassa myös muita alueen nuorisotyöntekijöitä. - Nuorille ei ole paljon toimintaa päiväsaikaan. Iltaisin nuorisotilat ovat auki, mutta päivisin nuoret ovat usein jonkun kotona tai jossain muualla, Rauta kertoo. Koulukahvilassa on yksi porkkana, jota ei muussa koulutoiminnassa ole. Tila on opettajavapaa, ja se linja aiotaan pitää. - Joskus oppilaat kysyvät, että miksemme voi opettaa, kun olemme niin kivoja. Meillä on täällä kuitenkin eri tehtävä. Valtiokonttori on myöntänyt Kiljavan Sairaala Oy:lle luvan veteraanikuntoutukseen. Ensimmäiset veteraanikuntoutujat on mahdollista ottaa sisään huhtikuun aikana. Kiljavalla toteutettava veteraanikuntoutus on alueen kunnille uusi mahdollisuus palvella veteraaniväestöä. Veteraanikuntoutus on lain määrittelemää ja sitä myönnetään tiettyjen ehtojen mukaises- Klaukkalan koulukahvilassa voit nähdä Marianne Summasen, Saara Parkon, Marjut Timosen ja Sari Raudan. Koulukahvilasta ei saa numeroa, Timonen kertoo. Oppilaiden toive: Tätä lisää. Nojatuolin ääressä väännetään kättä siitä, kenen vuoro on tiskata. Pienen väännön jälkeen tetharjoittelija siirtyy keittiöön kahvikuppien ääreen. Pieni, hyvähenkinen huutelu jatkuu hetken aikaa, kunnes luokkakavereita tulee paikalle. Oppilaat ovat ottaneet koulukahvilan omakseen. Koulukuraattori Marianne Summasen mukaan tukioppilaat ovat olleet aktiivisesti mukana toiminnan markkinoimisessa. - He etsivät koulun oppilaista julisteen tekijää ja ovat kertoneen kahvilasta muillekin. Koulukahvilasta kerättiin palautetta nuorilta ennen joulua. Positiivisen palautteen lisäksi nuorten viesti oli selkeä: Olisi kivaa, jos koulukahvila olisi useammin auki. Kiljavalla aloitetaan veteraanikuntoutus ti sodissa olleille veteraaneille ja heidän puolisoilleen. Kiljavalla kuntoutusta tarjotaan sopimuksen mukaisissa jaksoissa sairaalan jäsenkunnissa asuville veteraaneille. Myös muualta on mahdollista ottaa veteraaneja vastaan, mutta heidän määränsä on rajoitettu. Kiljava saneerattiin vastikään kuntoutuksen tarpeisiin, joten puitteet ovat hyvät korkeatasoisine allasosastoineen ja hyvin varusteltuine terapiatiloineen. Majoitusta varten on tilavat kahden ja erityistarpeeseen yhden hengen huoneet saniteettitiloineen. Huoneissa mahtuu hyvin liikkumaan myös apuvälineillä, kertoo Kiljavan sairaalan johtava lääkäri Kari Hurskainen. Pätevä henkilökunta on valmiudessa hoitamaan ja kuntouttamaan veteraaneja kuntoutujien yksilölliset tarpeet huomioiden, toteaa johtava hoitaja Sirpa Mononen. Veteraanit hakeutuvat kuntoutukseen kotikuntansa kautta. Kuntoutusta tarjotaan kaikissa toimintakykyluokissa sekä paljon tukea tarvitseville että omatoimisesti selviytyville. Kuntoutuksen tavoitteena on ylläpitää ja kohentaa veteraanien toimintakykyä ja hyvinvointia. 7

8 kunta tiedottaa Satu Tuominen ja Carita Leino kotihoidosta avustivat kirjauksissa. Nurmijärvellä rokotettiin sikainfluenssaa vastaan Kunnan henkilökuntaa talkoovoimin mukana joukkorokotusten järjestelyissä Koko Nurmijärven rokottaminen sikainfluenssaa vastaan oli parinsadan kuntatoimijan ja vapaaehtoisen voimanponnistus. Samalla kunta sai arvokasta kokemusta suurtapahtuman organisoinnista. Täällä on ylilääkärikin rokottamassa, toteaa terveysneuvonnan johtaja Anna Tynell. Hän on helmikuisena rokotuspäivänä Maaniitun koululla vastaamassa kokonaisuuden sujumisesta. Työ sikainfluenssarokotteen antamiseksi kuntalaisille alkoi jo joulukuussa, kun Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos THL antoi tiedon, että kaikki suomalaiset rokotetaan. Työ alkoi riskiryhmäläisistä ja nuorista eli 6-24-vuotiaista. Silloin terveydenhoitajat kiersivät kouluilla rokottamassa isoja ryhmiä kerrallaan, Tynell jatkaa. Ihmisiä pitää rokottaa sikainfluenssaa vastaan useampia kerrallaan jo käytännön syistä. Yhdestä rokoteampullista tulee kymmenen annosta, eikä ampulli säily pitkään avattuna. Siksi ei voida toimia niin, että kuntalaiset tulisivat yksi kerrallaan hakemaan rokotetta terveysasemilta, Tynell selventää. Eroa arkityöhön. Maaniitun koululla rokotetila on jaettu kahtia naisille ja miehille erikseen intimiteettisyistä. Koska rokote annetaan käsivarteen, on mahdollista, että paita pitää ottaa pois päältä. Jaottelu sukupuolen mukaan helpottaa myös rokotettavien sisäänottoa. Sen sijaan, että kaikki menisivät samalle tiskille, jakautuu työ automaattisesti kahtia. Joukkorokotuksiin liittyvät vastaanottoja paperityöt hoidettiin kunnan henkilös- Ylilääkäri Paula Kantola rokottaa Matti Hellgrénin. töstä kootuin talkoovoimin. Naisten puolen sisäänotossa istuvat Carita Leino ja Satu Tuominen kotihoidosta, Sirkku Petäjä kirjastosta sekä toimistosihteeri Kirsi Matikainen elinkeino- ja kuntakehityskeskuksesta. Heidän tehtävinään on tarkistaa rokotettavien henkilöllisyys sekä antaa mukaan A4-paperi rokotettavan henkilöllisyystodistuksella varmennettuna. Leino ja Tuominen tulivat mukaan, kun olivat nähneet kunnan intranetissä ilmoituksen aiheesta. He varmistivat esimieheltään, että voisivat osallistua ja tulivat mielellään mukaan. Tämä eroaa arkityöstämme asiakkaiden hoidon parissa täysin. On ollut todella mukavaa, naiset kiittelevät. Arvokasta työtä ja kokemusta. Nurmijärveläisiä rokottivat oman terveydenhoitohenkilökunnan lisäksi koulujen terveydenhoitajat sekä lääkärit. Ylilääkäri Paula Kantola oli rokottamassa päivän alusta saakka. Iltapäivän kello kolmeen mennessä pelkästään ylilääkärin pöydässä oli käynyt viitisenkymmentä rokotettavaa. Jonne Stenvall istahti Merja Lounelan rokotettavaksi. Avasimme ovet jo ennen kahta, kun olimme valmiita ja tulijoita oli jo silloin. Kulissien takana tehtiin paljon työtä, joka ei näy suoraan kuntalaisille. Vapaaehtoisia työskenteli mm. pysäköinnissä, kuntalaisten ohjauksessa oikeaan tilaan sekä vapaaehtoisten muonituksen parissa. Mukana olivat muun muassa Martat, VaPePa, reserviläiset sekä kunnan monet työntekijät terveydenhoidon ulkopuolelta. On ollut hienoa nähdä, miten tapahtuman järjestämiseen on lähdetty kunnassa mukaan, terveysneuvonnan johtaja Anna Tynell kiittää. Rokottamalla sikainfluenssaa vastaan ehkäistään tehokkaasti taudin leviämistä. Tynellin mukaan rokotustapahtuman järjestämisestä on hyötyä myös jatkossa. Hän arvioi, että rokotus jää tuskin ainoaksi laatuaan. Tulevaisuudessa tulee uusia viruksia, joita vastaan pitää rokottaa. Nyt olemme kokeneet, mitä joukkorokotusten järjestäminen on. Osaamme sen ja pystymme siihen myös jatkossa, Tynell summaa. Teksti ja kuvat: Jenni Jusslin Nurmijärvi vuonna 2040 miten asutaan ja liikutaan? Nurmijärven kunnan maankäytön kehityskuvan 2040 laatiminen on aloitettu elinkeino- ja kuntakehityskeskuksessa. Työn taustaksi on avattu nettikysely, jossa kysytään, miten asuminen, työnteko, vapaa-aika ja kulkeminen muuttuvat Nurmijärvellä vuoteen 2040 mennessä. Lisäksi kysytään Nurmijärven mahdollisuuksista ja uhkakuvista. Kysely on avoin kaikille. Vastausaika päättyy sunnuntaina Myös yläasteiden ja lukioiden rehtoreille on esitetty, että mahdollisuuksien mukaan teemaa työstettäisiin 9-luokkalaisten ja lukion oppilaiden kanssa vaikkapa äidinkielen, maantiedon tai yhteiskuntaopin tunnilla (tai minkä tahansa aineen, jonka opetukseen aihe sopisi). Työstämistapa voisi olla esimerkiksi ainekirjoitus tai ryhmätyö. Maankäytön kehityskuvaa laaditaan tämän vuoden aikana. Kehityskuvassa tullaan esittämään yhdyskuntarakenne, eri taajamien kasvu ja koko kuntaa koskevat maankäytön linjaukset ohjaamaan eri alueiden osayleiskaavojen laatimista ohjaamaan. Tule kevään kuntalaisiltoihin Kirkonkylään ja Klaukkalaan! Nurmijärven kirkonkylä ma Nurmijärven kunta järjestää kyläillan Kirkonkylässä maanantaina klo Nurmijärven Yhteiskoululla, Pratikankuja 6. Ohjelmassa: sosiaali- ja terveystoimen sekä ympäristötoimialan ajankohtaiset asiat. Paikalla kunnanhallituksen edustajien lisäksi kunnan viranhaltijoita keskustelemassa ja vastaamassa kuntalaisten kysymyksiin. Tilaisuus on avoin kuntalaisille. Kahvitarjoilu. Tervetuloa keskustelemaan yhteisistä ajankohtaisista asioista. Klaukkala ma Toinen kevään kuntalaisilta pidetään klo Klaukkalan yläasteella, Kisatie 2. 8

9 kaavoituskatsaus 2010 OTA TALTEEN 9

10 kaavoituskatsaus 2010 Vuonna 2010 vireillä olevat ja lähiaikoina vireille tulevat kaavat KAAVOJEN LAATIMINEN ON KUNNAN TEHTÄVÄ Kaavoitus perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaan kunnanvaltuusto hyväksyy sekä yleiskaavat että asemakaavat. Asemakaavat valmistellaan asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnalle ja yleiskaavat kuntakehitystoimikunnalle. Asemakaavoitusja rakennuslautakunta voi myös hyväksyä vaikutuksiltaan vähäiset asemakaavat. Alueellinen elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) seuraa kunnan kaavoitusta ja sillä on mahdollisuus puuttua oikaisukehotuksella tai valituksella kunnan päätöksiin, jos ne eivät ole MRL:n mukaisia. Kaavoituskatsaus Kaavoituskatsaus perustuu vuosittain talousarvion laadinnan yhteydessä tehtävään kaavoitusohjelmaan ja siinä esitetään tilanne- ja kokonaiskuva Nurmijärven yleis- ja asemakaavasuunnittelusta. Kaavoituskatsauksessa esitetään vireillä olevat ja lähiaikoina vireille tulevat kaavat. Esitettyjen kohteiden lisäksi voi käynnistyä myös muita kaavoitushankkeita. Kaavojen vireilletulosta tiedotetaan kaavakohtaisesti erikseen. Lisäksi kaavoituskatsauksessa esitetään arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä. Arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä Nurmijärven asemakaava-alueiden tonttivarannon toteutumista seurataan tarkemmin maapoliittisissa tilannekatsauksissa. Asuntotonttivaranto on Klaukkalan, Lepsämän, Kirkonkylän ja Röykän asemakaava-alueilta merkittävissä määrin rakentunut viime vuosina. Näillä alueilla tonttivaranto ei riittävästi vastaa kysyntää. Rajamäen ja Herusten alueella tonttivarantoa on vielä kohtalaisesti jäljellä. Kunnan omistamaa tonttivarantoa ei ole voimassa olevissa asemakaavoissa asunto-ohjelman mukaisen kolmen vuoden tontinluovutusohjelman tarpeisiin riittävästi. Tontinluovutusohjelma sisältää kohteita, joiden kaavoitus ja maankäyttösopimukset ovat vielä valmisteilla. Puutetta on erityisesti kerros- ja rivitalotonteista. Kunta pyrkii luomaan edellytykset valtion ja Helsingin seudun kuntien maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevan aiesopimuksen mukaiselle vuokra-asuntotuotannolle. Valmisteilla on lukuisia yleisja asema-kaavahankkeita sekä maanhankintatoimenpiteitä, joilla tonttivarantoa pyritään lisäämään paremmin kysyntää vastaavaksi erityisesti Klaukkalan ja Kirkonkylän alueilla. Nämä lähiajan kaavahankkeet on esitetty tässä kaavoituskatsauksessa jäljempänä. KAAVAN LAATIMISESTA PERITTÄVÄT KUSTANNUKSET JA MAANKÄYTTÖSOPIMUKSET Maankäyttö ja rakennuslain 59 :n mukaan kunnalla on oikeus periä kaavan laatimisesta ja käsittelystä aiheutuneet kustannukset, jos asemakaava tai kaavan muutos on pääasiassa yksityisen edun vaatima ja laadittu maanomistajan tai haltijan aloitteesta. Asemakaavan laatimisen tai muuttamisen yhteydessä tehdään sopimus maanomistajan kanssa kaavoituksen käynnistämisestä silloin, kun kaava tai kaavan muutos näyttää vaativan kunnan resursseja tavallista enemmän. Sopimuksella sovitaan kaavan laatimisesta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta. Mikäli asemakaavalla tai asemakaavan muutoksella maa-alueen tai tontin rakennusoikeus nousee, laaditaan kaavan laatimisen yhteydessä maankäyttösopimus valtuuston hyväksymän maapoliittisen ohjelman periaatteiden mukaisesti. Kunnan ja maanomistajan kesken tehtävällä maankäyttösopimuksella sovitaan kaavan toteuttamisen kustannuksiin osallistumisesta. Yksityisoikeudellinen maankäyttösopimus suhteutetaan kaavan toteuttamisesta aiheutuviin yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin ja maanomistajan kaavoituksesta saamaan hyötyyn. Maankäyttösopimusneuvottelut aloitetaan viimeistään silloin, kun alueen kaavoituksen pääperiaatteet on ratkaistu. Asemakaavaa tai kaavan muutosehdotusta ei aseteta julkisesti nähtäville ennen kuin on saatu aikaiseksi molempia osapuolia tyydyttävä sopimus. TIEDOTUS JA OSALLISTUMINEN Kuntalaisten osallistumismahdollisuudet maankäytön suunnitteluun Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavan vireilletulosta ilmoitetaan kuulutuksella ainakin yhdessä paikkakunnalla yleisesti leviävässä ilmoituslehdessä. MRL:n mukaan aina kaavoitukseen ryhdyttäessä laaditaan erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), jossa kerrotaan, miten osalliset saavat tietoa kaavoituksen lähtökohdista, miten he voivat osallistua kaavoituksen valmisteluun sekä kertoa mielipiteensä asiasta. Osallisilla tarkoitetaan maanomistajia ja kaikkia niitä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä niitä viranomaisia ja yhteisöjä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmat ovat nähtävillä Nurmijärven kunnanvirastossa sekä yleensä myös joko Nurmijärven tai Rajamäen kirjastossa tai Klaukkalan yhteispalvelupisteessä sen mukaan, mitä taajamaa kaavan laatiminen koskee. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmat ovat nähtävillä myös kunnan kotisivuilla. Kuntalaiset ja muut osalliset voivat osallistua ja vaikuttaa ympäristönsä suunnitteluun ja kaavoitukseen kaavan vireilletulosta lähtien. Osallistumis- ja vuorovaikutusmahdollisuudet järjestetään kunkin kaavoitushankkeen merkittävyyden kannalta sopivalla tavalla. Kaavasta tiedotetaan kuuluttamalla lehdessä ja ilmoittamalla maanomistajille kirjeitse sekä tarvittaessa järjestämällä erilaisia tiedotus- ym. tilaisuuksia. Kaavat ovat nähtävillä myös kunnan kotisivuilla. Opastusta kaavoitusasioissa voi kysyä kunnanviraston kaavoituksen asiakaspalvelusta. KAAVAJÄRJESTELMÄ Valtalkunnalliset alueiden kayttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet varmistavat valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottamisen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Ne käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: 1. toimiva aluerakenne; 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu; 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat; 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto; 5. Helsingin seudun erityiskysymykset; 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan tarkistuksen pääteemana on ollut ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Lisäksi tavoitteiden vaikuttavuutta on lisätty. Helsingin seudun erityiskysymyksissä on korostettu joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvaa ja eheytyvää yhdyskuntarakennetta. Seudun keskuksia vahvistetaan asunto työpaikka- ja palvelukeskuksina. Riittävän asuntotuotannon varmistamiseksi on alueidenkäytössä varmistettava tonttimaan riittävyys. Alueidenkäytössä tulee mm. ehkäistä olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta irrallista hajarakentamista. Maakuntakaava Maakuntakaava on tärkein seudullinen maankäytön suunnitelma ja sillä on myös oikeusvaikutuksia. Yleispiirteisenä ja laaja-alaisena maankäytön suunnitelmana se välittää valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kuntakaavoitukseen sekä sovittaa yhteen kuntien maankäyttötarpeet ja valtakunnalliset intressit. Nurmijärven kunnan alueella maakuntakaavan laatimisesta vastaa Uudenmaan liitto. Ympäristöministeriö on vahvistanut Uudenmaan maakuntakaavan marraskuussa 2006 ja kaava on lainvoimainen. 1. Vaihemaakuntakaava Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavaa täydentävän 1. vaihemaakuntakaavan ja kaava on ympäristöministeriön vahvistettavana. Kaavasta on tehty useita valituksia, jotka ratkaistaan vahvistuskäsittelyssä. 1. vaihemaakuntakaavassa tarkastellaan toimintoja, joilla on merkittäviä ympäristövaikutuksia ja jotka edellyttävät kekinäistä yhteensovittamista, kuten jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuolto, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet, liikenteen varikot ja terminaalit sekä laajat yhtenäiset metsätalousalueet. Myös hiljaisia alueita on tarkasteltu. Maakuntakaavan uudistamistyö Uudenmaan liitto on käynnistänyt maakuntakaavan uudistamisen 10

11 kaavoituskatsaus 2010 (2.vaihemaakuntakaavan). Siinä on kyse sekä vahvistetun maakuntakaavan että 1. vaihemaakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Tavoitteena on myös lisätä kaavan ohjaavuutta ja vaikuttavuutta. Maakuntakaavan uudistamistyön pohjaksi on tehty kolme rakennemallia, joilla hahmotetaan erilaisia maankäytön, liikenteen ja mitoituksen pitkän aikavälin vaihtoehtoja Uudellamaalla. Mallien työnimet ovat monikeskus-, sormi- ja silmukkamalli. Rakennemalleissa otetaan huomioon myös Uudenmaan maakunnan ja naapurimaakuntien aluerakenteiden yhteensovittaminen. Väestö- ja työpaikkatavoitteet perustuvat Uudenmaan maakuntasuunnitelmaan Ajoitus huomioidaan tarkastelemalla uusien alueiden ja rakenteen toteuttamista vaiheittain. Varsinaisen kaavatyön pohjaksi valitaan vaikutusten arvioinnin ja saadun palautteen perusteella yksi malleista tai useamman rakennemallin yhdistelmä. Maakuntakaavan uudistamistyötä ja rakennemalleja tehdään vuorovaikutuksessa Helsingin seudun 14 kunnan alueelle samanaikaisesti tehtävän Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2011) kanssa. Lisätietoja maakuntakaavoituksesta löytyy Uudenmaan liiton kotisivuilta (www.uudenmaanliitto.fi). Yleiskaava Yleiskaava on kunnan laatima maankäytön suunnitelma, joka esittää periaatteet alueiden käyttämisestä eri tarkoituksiin kuten asumiseen, työpaikkatoimintoihin tai virkistykseen sekä liikenneverkon kehittämisen tarpeisiin. Yleiskaava voidaan laatia koko kunnan alueelle tai osalle kunnan aluetta (osayleiskaava) esim. taajamittain tai kylittäin. Yleiskaava voidaan laatia strategisena maankäytön suunnitelmana, rakentamista ja muuta maankäyttöä ohjaavana aluevarauskaavana maaseutu- ja kyläalueilla tai asemakaavoituksen perustaksi taajamissa. Asemakaava Asemakaava laaditaan alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten. Asemakaavan tarkoituksen on osoittaa tarpeelliset alueet eri käyttötarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla. Asemakaavan laatii kunta. Rakennusjärjestys Rakennsujärjestys ohjaa rakentamista koko kunnan alueella. Se sisältää määräyksiä lupamenettelystä ja ohjaa rakentamistapaa hyvän asuinja elinympäristön turvaamiseksi. Rakennusjärjestys on keskeisin rakennuslupaharkinnan perusta alueilla, joissa ei ole oikeusvaikutteista yleis- tai asemakaavaa. Nurmijärven rakennusjärjestys on tullut voimaan Rakentamistapaohjeet Rakennustapaohjeita voidaan laatia silloin, kun halutaan täydentää asemakaavoissa esitettyjä rakentamistapaa koskevia kaavamääräyksiä. MUUT SUUNNITELMAT Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelun MAL- yhteistyö Helsingin seudun visio 2050 Helsingin seudun 14 kuntaa (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti,) ovat osana kaupunkiseutusuunnitelmaa päättäneet laatia yhteisen seutuvision Työ on jatkoa kansainväliselle ideakilpailulle, joka pidettiin v Helsingin seudun valtuustojen yhteistyökokous hyväksyi Helsingin seudun vision 2050: Helsingin seutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu asukkaiden hyvinvoinnin ja koko Suomen hyväksi. Metropolialuetta kehitetään yhtenäisesti toimivana alueena, jossa on luonnonläheinen ympäristö ja hyvä asua, oppia, työskennellä sekä yrittää. Seudun eheä yhdyskuntarakenne on hyviin joukkoliikenneyhteyksiin perustuva, toiminnoiltaan monipuolinen, ekotehokas ja vähähiilinen. Tiiviin ydinalueen ympärillä on omailmeisten keskusten verkosto. Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen strategia 2050 Vuoden 2010 aikana MAL-neuvottelukunta laatii yhteisen esityksen Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen strategisiksi linjauksiksi vuodelle Sen jälkeen seudun yhteinen tahto tulevaisuudesta kirjataan maankäytön suunnitelmiin, liikennejärjestelmäsuunnitelmiin ja asumisen pitkän aikavälin tavoitteisiin. Se muodostaa myös neuvottelupohjan valtion kanssa laadittaville aiesopimuksille ja välittää seudun tulevaisuuden tavoitteita myös kansainvälisille toimijoille. Seutustrategian hyväksyy Helsingin seudun yhteistyökokou Lisätietoja kohdasta yhteistyöelimet, Helsingin seudun yhteistyökokous. Aiesopimus Helsingin seudun asunto- ja tonttitarjonnan lisäämiseksi Helsingin seudun kunnat ja valtio ovat sopineet aiesopimuksen seudun asunto- ja tonttitarjonnan lisäämiseksi. Sopimus tuli voimaan ja on voimassa v loppuun saakka. Kunnat ovat sitoutuneet luomaan edellytykset vuosittaiselle asunnon rakentamiselle seudulle. Lisäksi tavoitteena on, että uustuotannosta on valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa 20 %. Nurmijärven osalle on tavoitteena 400 asuntoa, josta 80 vuokra-asuntoja. Asuntotuotantoa varten tarvittava uudiskaavoitustavoite on ympäristöministeriön seurannassa, Nurmijärven osalta kerrosm2 vuodessa. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ) Helsingin seudun 14 kuntaa ovat päättäneet laatia yhdessä valtion viranomaisten (liikenne- ja viestintäministeriö, ratahallintokeskus ja tiehallinto) kanssa seudulle yhteisen liikennejärjestelmäsuunnitelman, joka korvaa seudulle aikaisemmin laaditut useat erilliset liikennejärjestelmäsuunnitelmat. Työn puiteohjelma on hyväksytty kesäkuussa 2008 ja suunnitelmaa laaditaan Helsingin seudun liikennekuntayhtymän (HSL) johdolla. Liikennejärjestelmäsuunnitelma perustuu useisiin tutkimuksiin ja osaselvityksiin. Siitä tehdään myös laaja vaikutusten arviointi. Suunnitelman on määrä valmistua v. 2011, minkä jälkeen eri osapuolten kesken tehdään aiesopimus sen toteuttamisesta. Klaukkalan ohikulkutie Klaukkalan ohikulkutien yleissuunnittelu on käynnistetty uudelleen, koska aikaisemman yleissuunnitelman mukainen linjaus osoittautui tiesuunnitelmaa laadittaessa rakentamiskustannuksiltaan olennaisesti aikaisemmin arvioitua kalliimmaksi. Ohikulkutien uuden linjauksen suunnittelua tehtiin v ja uusi yleissuunnitelma on tarkoitus laatia v aikana. Klaukkalan ohikulkutie sisältyy Uudenmaan tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelmassa kehittämishankkeisiin, joiden rahoituksesta eduskunta päättää hankekohtaisesti. Kuntastrategia Valtuusto hyväksyi Nurmijärven uuden kuntastrategian joulukuussa Strategia laaditaan valtuustokausittain kymmeneksi vuodeksi eteenpäin ja se ohjaa kuntakokonaisuuden toimintaa. Kuntastrategiaa toteutetaan vuosittain talousarvion yhteydessä päätettävillä toimiala- ja yksikkökohtaisilla tavoitteilla. Strategia on kunnan kotisivuilla osoitteessa: uutiset/fi_fi/kunta-strategia/. KAAVOITUSTA PALVELEVAT SELVITYKSET Nurmijärven rakennusperintöselvityksessä kartoitetaan kunnan alueella olevat kulttuurihistoriallisesti ja rakennusperinnön kannalta arvokkaat rakennukset. Inventoinnissa ovat mukana ennen vuotta 1970 valmistuneet rakennukset. Selvityksen tietoja ja suosituksia käytetään hyväksi yleiskaavoja ja asemakaavoja laadittaessa sekä rakennus- ja toimenpidelupia käsiteltäessä. Inventoinnin alustavia tuloksia pidettiin näytteillä syksyllä Työ valmistuu alkuvuodesta

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

Nurmijärven palveluliikenteen aikataulut. Kivenkyyti. - ajaisihan sillä myös Aleksis. 3.6.2013 alkaen

Nurmijärven palveluliikenteen aikataulut. Kivenkyyti. - ajaisihan sillä myös Aleksis. 3.6.2013 alkaen Nurmijärven palveluliikenteen aikataulut Kivenkyyti ajaisihan sillä myös Aleksis. 3.6.2013 alkaen Sisällysluettelo Matkan hinta ja maksaminen...4 Lipputuotteet...5 Palveluliikennereitit 2... 6 3 Järvikierros...

Lisätiedot

Utsjoen kunta Tekninen toimi KAAVOITUSKATSAUS 2012

Utsjoen kunta Tekninen toimi KAAVOITUSKATSAUS 2012 Utsjoen kunta Tekninen toimi KAAVOITUSKATSAUS 2012 Kuva (Tuomas Vasama). 2 Sisällysluettelo 1 KAAVOITUSKATSAUS... 3 2 JOHDANTO... 3 2.1 Maankäytön suunnittelu... 3 2.2 Kaavahierarkia... 3 2.3 Kaavoituksen

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista.

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. ORIVEDEN KAUPUNGIN KAAVOITUSKATSAUS 2013 Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Lisätietoja kaava-asioista saa maankäyttöinsinööri Päivi

Lisätiedot

Mitä tapahtuu Haarajoen seudulla: Haarajoki Joenhaara?

Mitä tapahtuu Haarajoen seudulla: Haarajoki Joenhaara? Mitä tapahtuu Haarajoen seudulla: Haarajoki Joenhaara?, Järvenpään kaupunginarkkitehti Mäntsälän maankäytön visio 30.3.2010 1 VAT 2009 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistus Ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Asemakaavan muutos koskien Alavuden kaupungin Salmi 10. kaupunginosan korttelia 10046 ja siihen / Ympäristöpalvelut 20.10.2014 2 / 8 1 Osallistumis- ja

Lisätiedot

KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012

KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012 KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

KLAUKKALA ALI-TILKAN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.11.2011 / 11.2.2013 / 4.3.2014

KLAUKKALA ALI-TILKAN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.11.2011 / 11.2.2013 / 4.3.2014 KLAUKKALA ALI-TILKAN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.11.2011 / 11.2.2013 / 4.3.2014 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Klaukkalassa Ropakkotien eteläpuolella, rajoittuen

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi Valtuusto 9 07.04.2014 9 S 23 Söderkullan asemakaavan eteläosan kumoaminen, ehdotus 324/10.02.03/2013 KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli

Lisätiedot

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund 1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.11.2014

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.11.2014 Kirkonkylän asemakaavan muutos korttelissa 2061 Kaavatunnus: 2-237 Diaarinro: xx/10.02.03/2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.11.2014 Suunnittelualueen sijainti ja nykytilanne Suunnittelualue

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JOUTSAN KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 321 Kaavamuutos koskee osittain korttelin 321, tonttia nro 1 (AM). OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan, kaavaa

Lisätiedot

Kellon keskustan asemakaavan muutoksen ja asemakaavan laajennuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Kellon keskustan asemakaavan muutoksen ja asemakaavan laajennuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kellon keskustan asemakaavan muutoksen ja asemakaavan laajennuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavan laadinnan yhteydessä

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

Kaavoituskatsaus Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma Maakuntakaava

Kaavoituskatsaus Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma Maakuntakaava Kaavoituskatsaus 2015 Kaavoituskatsaus Kaavoituskatsauksessa esitellään vireillä olevat tai lähiaikoina käynnistyvät tärkeimmät kaava asiat. Esiteltyjen kaavatöiden lisäksi voi käynnistyä myös muita hankkeita,

Lisätiedot

KAAVOITUSKATSAUS 2015

KAAVOITUSKATSAUS 2015 Rautalammin kunta KAAVOITUSKATSAUS 2015 Kaavoitusjaosto 30.7.2015, 16 1 YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa

Lisätiedot

Lempäälän puoleisen Vuoreskeskuksen yleissuunnitelma

Lempäälän puoleisen Vuoreskeskuksen yleissuunnitelma LEMPÄÄLÄN KUNTA Lempäälän puoleisen Vuoreskeskuksen yleissuunnitelma Sisällysluettelo 1 Suunnittelualue ja -tehtävä... 1 2 Suunnittelutilanne... 1 3 Päävaiheet... 5 4 Osalliset ja vuorovaikutuksen järjestäminen...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 63 ) mukainen asiakirja, jossa kuvataan

Lisätiedot

Asikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2012

Asikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2012 Asikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2012 2 SISÄLLYS 1. Tehtävä...3 2. Aloite...3 3. Suunnittelualue...3 4. Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet...3

Lisätiedot

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Kaavoituskatsaus laaditaan kerran vuodessa ja se sisältää selostuksen Kauniaisten kaupungissa sekä

Lisätiedot

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Iin kunta PL 24 90 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Kaavoituskatsaus käsittää tarkastelun Iin kunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Iin

Lisätiedot

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 MUONIO Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.8.2014 Seitap Oy 2014 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta ja suunnittelualueen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava Leskinen Timo 15.10.2013 OAS 1 (5) Pahkasalon asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA 1. HANKEKUVAUS Asemakaava koskee tiloja 403-1-92 (Mutalahti), 403-1-93

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapolitiikan pääperiaatteet Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma on asiakirja, jossa valtuusto määrittelee maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Sipoon kunnan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.9.2014

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.9.2014 3547 PEURANTIE asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tämä asiakirja on osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), joka on kunnan esitys yhteistyöstä osallisille. Se määrittelee asemakaavan

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 2.6.2015 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS HUHTALANTIE VÄLI KOULUKATU-TILHENTIE OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.10.2015 5.10.2015 Lapuan kaupunki Maankäyttö-

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ KIVAPIHAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 476 OSA JA 478 OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MÄNTSÄLÄ KIVAPIHAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 476 OSA JA 478 OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1(7) MÄNTSÄLÄ KIVAPIHAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 476 OSA JA 478 OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOSALUE PROJ.NRO 221 Asemakaavan muutos Suunnittelualue käsittää Linnalan yritysalueen

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Aloite on Kokkolan kaupungin. Työn tavoitteena on

Lisätiedot

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASIKKALAN KUNTA Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos 21.03.2014 Päivitetty 14.02.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Lauttaniemi14022015.doc Osallistumis-

Lisätiedot

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ETELÄINEN RANTATIE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE

ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE PÄLKÄNE, KUNTAKESKUS ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 10.2.2011 YHTEYSTIEDOT Pälkäneen kunta Osoite: Keskustie 1, 36600 Pälkäne Puh: 03-57911, fax 03 536 1050

Lisätiedot

JUANKOSKI Pieksän järvien ja Muuruvesi - Karhonvesi roykmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JUANKOSKI Pieksän järvien ja Muuruvesi - Karhonvesi roykmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUANKOSKI Pieksän järvien rantaosayleiskaavan ja Muuruveden Karhonveden rantaosayleiskaavan muutos Rantaosayleiskaavamuutokset koskevat tiloja Haukiniemi 434-1- 129, Venhonranta 434-2-58, Pieksänranta

Lisätiedot

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 SODANKYLÄ KAKSLAUTTASEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS ASEMAKAAVAKSI JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN

Lisätiedot

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys. Maankäyttö, asuminen, liikenne, (ympäristö)

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys. Maankäyttö, asuminen, liikenne, (ympäristö) Työryhmä 5: Maankäyttö, asuminen, liikenne, (ympäristö) TYÖRYHMÄN KOKOONPANO pj: Kaupunginjohtaja Rolf Paqvalin (Kerava) vpj: Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä (Helsinki) muut jäsenet: Helsinki Espoo

Lisätiedot

KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Suunnittelualue ja kaavan tarkoitus Kemiönsaaren kunnan Kemiön taajaman keskustan alueelle laaditaan oikeusvaikutteinen

Lisätiedot

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan osana kaavatyön

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255 KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 18.2.2015 Yleistä osallistumis-

Lisätiedot

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 2.12.2014 päivitetty: 4.5.2015 on lakisääteinen

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KETTUFARMINTIEN ITÄPUOLINEN ALUE

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KETTUFARMINTIEN ITÄPUOLINEN ALUE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KETTUFARMINTIEN ITÄPUOLINEN ALUE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Aloite on Kokkolan kaupungin. Työ liittyy

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Työ: 26016. Turku, 4.1.2013

EURAJOEN KUNTA. Työ: 26016. Turku, 4.1.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos (Peräpellontien katualue) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26016 Turku, 4.1.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 18.5.2015 Liite 1. Sivu 1(6) Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma koskien rakennusjärjestyksen yhtenäistämistä. Sisällys:

Lisätiedot

Mikä asuntostrategia?

Mikä asuntostrategia? Asuntostrategialuonnos Mari Randell Mikä asuntostrategia? Seudun yhteinen maankäyttösuunnitelma, asuntostrategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelma on valmisteltu samaan aikaan ja tiiviissä yhteistyössä

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(6) ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee tilalla 3:14 E18 -tien Lelun eritasoliittymän

Lisätiedot

Janakkalan kunta Tervakoski

Janakkalan kunta Tervakoski Janakkalan kunta Tervakoski 25.4.2014 1 Lepola Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä Tervakosken liikekeskustasta, Vanhan kylän

Lisätiedot

Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos

Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos KITTILÄN KUNTA KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.10.2014 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2014 1 2 1. Osallistumis-

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 VETELIN KUNTA Harmaakiven asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYRSKYLÄ Päiväys 15.6.2015 SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan

Lisätiedot

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Mari Randell, Helsingin kaupunki, asunto-ohjelmapäällikkö 3.10.2014 1 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma, MASU 2050 Helsingin seudun asuntostrategia 2025 Helsingin

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RUOKOLAHDEN KUNTA KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20848 1 (8) P20848 Sisällysluettelo 1 SUUNNITTELUN KOHDE...

Lisätiedot

SAVUKOSKEN KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2011

SAVUKOSKEN KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2011 1 SAVUKOSKEN KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä on kaavoituskatsaus 2 2. Maankäytön suunnittelu ja kunnan tavoitteet 2 3. Maakuntakaava 3 4. Yleiskaavat 3 4.1 Soklin osayleiskaava 3

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

Heinäveden kunnan kaavoituskatsaus

Heinäveden kunnan kaavoituskatsaus 1 Heinäveden kunnan kaavoituskatsaus 2013 2 HEINÄVEDEN KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2013 Kaavoituskatsauksen tavoite ja sisältö Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kaavaselostus Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 1.1

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 MAAKUNTAKAAVOITUS on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. KAAVA ON KARTTA TULEVAISUUTEEN Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

GOLFKLUBIN asemakaavamuutos

GOLFKLUBIN asemakaavamuutos GOLFKLUBIN asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tämä asiakirja on osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), joka on kunnan esitys yhteistyöstä osallisille. Se määrittelee asemakaavan

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 4.10.2012

Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 4.10.2012 Sivu 1 Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 4.10.2012 SEPÄNKYLÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELISSA 45 JA SIIHEN LIITTYVILLÄ TIE- JA

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue / Ympäristöpalvelut 27.01.2015 2 1 n sisältö ja tarkoitus Maankäyttö-

Lisätiedot

Kaavoituskatsaus Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma Maakuntakaava

Kaavoituskatsaus Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma Maakuntakaava Kaavoituskatsaus 2014 Kaavoituskatsaus Kaavoituskatsauksessa esitellään vireillä olevat tai lähiaikoina käynnistyvät tärkeimmät kaava asiat. Esiteltyjen kaavatöiden lisäksi voi käynnistyä myös muita hankkeita,

Lisätiedot

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kaavaselostus koskee 4.11.2008 päivättyä kaavakarttaa. Ranta-asemakaavan

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Kunnanhallitus

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA KAAVOITUSKATSAUS

SIUNTION KUNTA KAAVOITUSKATSAUS KAAVOITUSKATSAUS 2014 KAAVOITUSKATSAUS Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

LINJA-AUTOASEMAN JA AMIZZAN KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2009

LINJA-AUTOASEMAN JA AMIZZAN KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2009 1(6) LINJA-AUTOASEMAN JA AMIZZAN KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2009 PROJ.NRO XXX Asemakaavan muutos Keskustie 1 ja-3, korttelit 304 ja 306, OSOITE TAI MUU PAIKANNUS

Lisätiedot

OPPIPOJANTIE II OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OPPIPOJANTIE II OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA OPPIPOJANTIE II OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on kunnan esitys yhteistyötavasta osallisille. Se määrittelee kaavan valmistelussa ja kaavan vaikutusten

Lisätiedot

Asemakaavan muutos (2310) Koivikontie 41

Asemakaavan muutos (2310) Koivikontie 41 (OAS) (MRL 63 ) 1(5) Maankäyttöpalvelut 24.2.2015, päivitetty 27.5.2015 Asemakaavan muutos (2310) Koivikontie 41 Aloite Asemakaavan muutoksen laadintaan on ryhdytty yksityisen maanomistajan aloitteesta.

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kemijärven kaupunki 1 (6) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaava Pyhätunturin matkailukeskuksessa Teuvontien varrella. Suunnittelualue ja kaavan tavoite Suunnittelualue sijaitsee Pyhätunturin

Lisätiedot

KOLARI 2. KUNNANOSA ÄKÄSLOMPOLON ASEMAKAAVAN MUUTOS Kortteli 5 rakennuspaikka 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KOLARI 2. KUNNANOSA ÄKÄSLOMPOLON ASEMAKAAVAN MUUTOS Kortteli 5 rakennuspaikka 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 KOLARI 2. KUNNANOSA ÄKÄSLOMPOLON ASEMAKAAVAN MUUTOS Kortteli 5 rakennuspaikka 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 23.06.2014 Kolarin kunta -

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Juankosken kaupunki 1/6 JUANKOSKEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS Tikanniemen ranta-alueet OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee Juankosken asemakaava-aluetta Tikanniemessä.

Lisätiedot

ASEMKAAVAAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 407 JA 408, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN SEKÄ KATUALUEITA.

ASEMKAAVAAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 407 JA 408, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN SEKÄ KATUALUEITA. Joroisten kunta 1(6) JOROISTEN KUNTA GOLF-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMKAAVAAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 407 JA 408, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN SEKÄ KATUALUEITA. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO 1 KITTILÄN KUNTA, 1. kunnanosa, Kittilä Kirkonkylän teollisuusalueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.4.2015 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2013 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.3.2015. Kirkonniemessä kiinteistöjen 6:129 ja 6:130 asemakaavan muutos ja laajennus

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.3.2015. Kirkonniemessä kiinteistöjen 6:129 ja 6:130 asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.3.2015 LAPPAJÄRVEN KUNTA Kirkonniemessä kiinteistöjen 6:129 ja 6:130 asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 24.9.2014 Yleistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Lisätiedot

18 Maankäyttölautakunta / Maankäyttötoimi

18 Maankäyttölautakunta / Maankäyttötoimi 18 Maankäyttölautakunta / Maankäyttötoimi Toimielin Tilivelvolliset Maankäyttölautakunta Maankäyttölautakunta ja kaavoitusjohtaja Toiminta-ajatus ja tehtävät Rakennustoiminnan ja rakennetun ympäristön

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

SALON KAUPUNKI RUUKINRINTEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SALON KAUPUNKI RUUKINRINTEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SALON KAUPUNKI RUUKINRINTEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Salon kaupungin Meri-Teijon alueelle laaditaan asemakaavan muutos. Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma esittelee

Lisätiedot

POLVIJÄRVI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

POLVIJÄRVI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 23.4.2012 POLVIJÄRVI Salolan tilan ranta-asemakaava Ranta-asemakaava koskee osia Polvijärven kunnan Saarivaaran kylän kiinteistöstä 607-413-21-7 Salola Ranta-asemakaavaan

Lisätiedot

SEPÄNKYLÄ, RÅSTIN ALUE Asemakaavan muutos korttelin 721 tontilla 3

SEPÄNKYLÄ, RÅSTIN ALUE Asemakaavan muutos korttelin 721 tontilla 3 O s a l l i s t u m i s - j a a r v i o i n t i s u u n n i t e l m a, k o r t t e l i 7 2 1 S e p ä n k y l ä s s ä Sivu 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto 7.4.2015 SEPÄNKYLÄ,

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2010 Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka

Lisätiedot

HÄMEENKYRÖN KUNTA 1 Kirkonseudun asemakaava-alue Korttelien 65, 66 ja 68 asemakaavoitus Osallistumis- ja arvioimissuunnitelma

HÄMEENKYRÖN KUNTA 1 Kirkonseudun asemakaava-alue Korttelien 65, 66 ja 68 asemakaavoitus Osallistumis- ja arvioimissuunnitelma HÄMEENKYRÖN KUNTA 1 HÄMEENKYRÖN KUNTA KORTTELIEN 65, 66 JA 68 ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireilletulo: 30.3.2009 versio: 15.8.2011 HÄMEENKYRÖN KUNTA 2 Suunnittelualueen

Lisätiedot

VAAJAKOSKI-JYSKÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS

VAAJAKOSKI-JYSKÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS 1 LIITE 1 JYVÄSKYLÄN MAALAISKUNTA 180-03-01-038 VAAJAKOSKI-JYSKÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA JA LAAJENNUKSELLA MUO- DOSTUU KORTTELIT 127 (OSA), 166-171 SEKÄ VIRKISTYS-, ERITYIS-

Lisätiedot

LEHMUSKYLÄN PIENET MUUTOKSET (OSAT KORTTELEITA 32 JA 51) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 28.8.2014

LEHMUSKYLÄN PIENET MUUTOKSET (OSAT KORTTELEITA 32 JA 51) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 28.8.2014 MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli Tuija Mustonen puh. 040 129 4114, fax. (015) 194 2613, e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0932 LEHMUSKYLÄN PIENET MUUTOKSET

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024 EURAJOEN KUNTA Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26024 Turku, 21.12.2012, tark. 28.3.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010

Lisätiedot

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI LUHANGAN KUNTA METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI KAAVAN MUUTOS KOSKEE METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAA VASTAAMAAN YKSITYISEN MAAN SUOJELUTAVOITTEITA.

Lisätiedot

Sodankylä. Korteojan ranta-asemakaavan osittainen muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.06.2012

Sodankylä. Korteojan ranta-asemakaavan osittainen muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.06.2012 Sodankylä Orajärvi, Papinranta Märsylä RN:o 9:34 (758-411-9-34) Korteojan ranta-asemakaavan osittainen muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.06.2012 Korteoja Papinranta Kaavamuutosalue käsittää

Lisätiedot

Båssastranden asemakaava

Båssastranden asemakaava Båssastranden asemakaava Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelualue osoitettu yhtenäisellä punaisella viivalla. Lähivaikutusalue osoitettu sinisellä katkoviivalla.

Lisätiedot