Sosiaalisen kuntoutuksen teemanumero. Kuntoutuksen käytännöt Paltamon työllisyyskokeilussa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sosiaalisen kuntoutuksen teemanumero. Kuntoutuksen käytännöt Paltamon työllisyyskokeilussa"

Transkriptio

1 4 Sosiaalisen kuntoutuksen teemanumero Kuntoutuksen käytännöt Paltamon työllisyyskokeilussa Sosiaalinen kuntoutus ja sosiaalihuollon uudistuksen suunta Keitä ovat vaikeasti työllistyvät ja tarvitsevatko he sosiaalista kuntoutusta?

2 Kuntoutussäätiö Sisältö PÄÄKIRJOITUS Marketta Rajavaara ja Vappu Karjalainen Sosiaalinen kuntoutus lakisääteiseksi mikä muuttuu? 3 tieteellinen artikkeli Peppi Saikku ja Riitta-Liisa Kokko Kuntoutuksen käytännöt Paltamon työllisyyskokeilussa: Toimijuuden tukeminen ammatillisessa ja sosiaalisessa kuntoutuksessa 5 Anne Kuvaja Työnhakumotivaation dynamiikkaa: Näkökohtia motivaatiokysymysten käsittelystä sosiaalisessa kuntoutuksessa 17 KATSAUS Elina Palola Sosiaalinen kuntoutus uudessa sosiaalihuoltolaissa 30 puheenvuoro Aulikki Kananoja Sosiaalinen kuntoutus ja sosiaalihuollon uudistuksen suunta 35 KATSAUS Tea Haimi ja Jaana Kahilainen Sosiaalisen kuntoutuksen käsitteen historiaa Suomessa 41 Vappu Karjalainen ja Katri Hannikainen-Ingman Sosiaalityön nuoret toimeentulotuen asiakkaat kuntoutuksellisesti syrjässä? 47 Jaakko Harkko, Mika Ala-Kauhaluoma ja Tuula Lehikoinen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät ja tarvitsevatko he sosiaalista kuntoutusta? 54 Elsa Keskitalo Pitkäaikaistyöttömien työhön aktivointi ja kuntouttaminen kuntien tehtäväksi 61 Minna Mattila-Aalto Järjestöt ja sosiaalinen kuntoutus: Järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyö työikäisten kuntoutuksessa 71 Aikakauslehtien Liiton jäsen Kuntoutus on kuntoutusalan tieteellis-ammatillinen lehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lehti välittää ajankohtaista tietoa kuntoutuksen tutkimuksesta, menetelmistä ja innovaatioista sekä seuraa alan yhteis kunnallista keskustelua. Toimitusneuvosto Timo Pohjolainen, KuntoutusOrton, Raija Gould, Eläketurvakeskus, Patrik Kuusinen, työ- ja elinkeinoministeriö, Marketta Rajavaara, Kela, Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto, Eeva Leino, Tampereen yliopistollinen keskussairaala, Vappu Karjalainen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Toimitus Veijo Notkola, päätoimittaja, Timo Korpela, toimitussihteeri, Erja Poutiainen, Mika Ala-Kauhaluoma, Matti Tuusa Toimituksen yhteystiedot PL 39, Helsinki, puhelin , www-sivut Tilaushinnat Kestotilaus 49 euroa Vuosikerta 53 euroa Opiskelijat 22 euroa Irtonumero á 12 + postituskulut Julkaisija Kuntoutussäätiö 35. vuosikerta ISSN Kannen suunnittelu Päivi Talonpoika-Ukkonen Paino Forssa Print Kuntoutussäätiö on kuntoutuksen tutkija, kehittäjä, arvioija, kouluttaja ja tiedottaja. Erityisiä osaamisalueita ovat kuntoutusjärjestelmän toimivuuteen, kuntoutustarpeeseen, toimintakykyyn, työhyvinvointiin sekä osallisuuteen ja syrjäytymiseen liittyvät kysymykset. Työ rakentuu vahvoille kumppanuuksille alan toimijoiden kanssa.

3 Sosiaalinen kuntoutus lakisääteiseksi mikä muuttuu? Pääkirjoitus Vappu Karjalainen Marketta Rajavaara Sosiaalinen kuntoutus on käsitepari, johon sisältyvää kahta käsitettä on määritelty yhdessä ja erikseen lukuisissa yhteyksissä. Kuntoutuksen määrittely ei ole helppoa, ja siitä tulee entistä monimutkaisempaa, kun käsitteen eteen liitetään sana sosiaalinen. Ikuisesti kestävää, sosiaalisen kuntoutuksen peruspiirteet kiteyttävää reaalimääritelmää olisikin turhaa tavoitella. Kuntoutus on ajallisesti muuttuvaa, ja sen määrittely on sopimuksellista. Sosiaalisesta kuntoutuksesta on puhuttu Suomessa puoli vuosisataa. Tämä kuntoutuksen alue on tullut nyt uudella tavalla näkyväksi, kun uuteen sosiaalihuoltolakiin esitetään sosiaalista kuntoutusta koskevaa pykälää. Kuntoutusjärjestelmää tunteva voisi sanoa, että oli jo aikakin. Toinen ihmettelisi, että mitä tällä ratkaistaan, miksi juuri nyt ja millaisin perusteluin sosiaalista kuntoutusta määritellään. Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän loppuraportissa (2012) sosiaalisen kuntoutuksen tuomista sosiaalihuoltolakiin perustellaan järjestelmälähtöisesti. Siinä painotetaan kuntoutusjärjestelmän monitahoisuutta, ja sosiaalista kuntoutusta ehdotetaan lakiin sen aseman selkeyttämiseksi osana kuntoutuskokonaisuutta. Lain 31 :n mukaan sosiaalista kuntoutusta järjestettäisiin toimintakykyyn, syrjäytymisen torjumiseen, lähisuhde- ja perheväkivaltaan sekä äkillisiin kriisitilanteisiin liittyvissä tuen tarpeissa. Sen tavoitteeksi nähdään sosiaalisen toimintakyvyn, vuorovaikutuksen sekä yhteiskunnallisen osallisuuden vahvistaminen. Henkilön toimintamahdollisuuksien edistämisen keinoina mainitaan sosiaalityö, monialainen asiantuntija-apu sekä muut sosiaalihuollon ohjaus-, neuvonta- ja tukitoimet. Lisäksi tuodaan esille yhteisössä toimimisen ja sosiaalisten vuorovaikutussuhteiden tukeminen päivä-, ryhmä-, tukihenkilö- tai tukiperhetoiminnan tai muun toiminnan avulla. Sosiaalisen kuntoutuksen otaksutaan siten vastaavan monenlaisiin tilanteisiin, kriisiavusta pitkällisen tuen tarpeisiin. Sen tavoitteet voisivat laajuudessaan koskea muitakin sosiaalipalveluja. Teksti on laveaa tarvittavan asiantuntemuksen suhteen. Sosiaalisen kuntoutuksen ajatellaan kohdentuvan lähinnä työikäisille, mutta sen suhde työelämäosallisuutta tukeviin palveluihin (30 ) jää epäselväksi. Lakiesityksen mukaan kunnan sosiaalihuollon tulee huolehtia siitä, että asianomaiselle annetaan tarvittaessa tietoa muista kuntoutumismahdollisuuksista ja hänet ohjataan muiden kuntoutusta järjestävien tahojen piiriin. Sosiaalihuollon tehtäväksi määritellään sosiaalisen kuntoutuksen suunnittelu, ja sitä toteuttaessaan sen on toimittava yhteistyössä terveydenhuollon, työ- ja elinkeinohallinnon, opetustoimen, Kuntoutus

4 asuntoviranomaisten ja muiden tahojen kanssa. Pelisäännöt ovat tuttuja eivätkä ne tuo mitään ratkaisevan uutta kuntoutuksen yhteistyöhön. Tässä teemanumerossa paneudutaan sosiaalisen kuntoutuksen käsitteeseen ja käytäntöihin. Artikkelit, puheenvuorot ja katsaukset kuvaavat sitä, millaisissa kansalaisten ja asiakkaiden elämäntilanteissa sosiaalisen kuntoutuksen tuki voi ajankohtaistua ja millä tavalla. Niiden mukaan sosiaalisen kuntoutuksen kohde on usein työikäinen aikuinen, jolla on toiminta- ja työkykyyn sekä vaikeaan työttömyyteen ja syrjäytymiseen liittyviä pulmia. Artikkeleissa ei käsitellä sosiaalista kuntoutusta lasten tai vanhusten elämäntilanteissa. Rajaus ei tarkoita näiden kohderyhmien pitämistä vähemmän merkittävinä sosiaalista kuntoutusta kehitettäessä. Painotukset vain suosivat tänä päivänä työikäisiä. Sosiaalinen kuntoutus on ajankohtaista, sillä kansalaisten osallistumisen, selviytymisen sekä toiminta- ja työkyvyn kysymykset ovat entistä monisyisempiä. Yksilöllistyneessä, nopean muutoksen ja taloudellisen niukkuuden yhteiskunnassa ihmiset ovat alttiita koventuvan kilpailun tuomille pettymyksille ja vuorovaikutussuhteista putoamisille. Yhteiskunnan marginaaliin voi joutua niin lapsi, nuori kuin työikäinen ja ikääntynyt aikuinenkin. Lähiyhteisöjen murentuessa voi sosiaalisen kuntoutuksen tuki olla tarpeen. Sosiaalinen kuntoutuminen avaa mahdollisuuksia henkilön heikentyneen toiminta- ja työkyvyn, katkenneiden vuorovaikutussuhteiden ja vaikeiden tilanteiden uudelleen rakentamiseen. Sosiaalisen kuntoutuksen asiantuntijat asettuvat asiakkaittensa kanssa verkostosuhteisiin ja monien toimijoiden leikkauspisteisiin. Sosiaalinen kuntoutus edellyttää dialogisuutta, yhteyksien rakentamista ja useiden näkökulmien tilannekohtaista yhteensovittamista. Keskustelu sosiaalisesta kuntoutuksesta on ollut laimeaa sosiaalihuoltolain uudistamisprosessin aikana. Uudistus on jäänyt sekavana vellovan kuntauudistuksen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisproblematiikan varjoon. Nähtäväksi jää, muuttaako sosiaalisen kuntoutuksen lakisääteistäminen toimintakäytäntöjä. Kuntarakenteen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistusten edetessä avautuu sosiaalisen kuntoutuksen toimintamuotojen ja menetelmien kehittämiselle konkretisoinnin ja innovoinnin paikkoja. Toivomme tämän teemanumeron innostavan ja vauhdittavan tätä työtä. VTT Marketta Rajavaara, professori, Helsingin yliopisto johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto YTT, dosentti Vappu Karjalainen, erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 4 Kuntoutus

5 Tieteellinen artikkeli Peppi Saikku Riitta-Liisa KOKKO Kuntoutuksen käytännöt Paltamon työllisyyskokeilussa Toimijuuden tukeminen ammatillisessa ja sosiaalisessa kuntoutuksessa Johdanto Työikäisten kuntoutus määrittyy vahvasti suhteessa työelämään; työllistymiseen, työhön palaamiseen ja työssä pysymiseen. Kuntoutuksen yksilöllisenä tavoitteena on edistää työ- ja toimintakykyä ja työssä selviytymistä. Yhteiskunnalliset tavoitteet liittyvät muun muassa osaavan työvoiman turvaamiseen ja työurien pidentämiseen (Rajavaara 2009,11). Työttömien työikäisten suhde kuntoutukseen on monimutkaisempi. Erityisesti pitkäaikaistyöttömien kohdalla suhde työelämään on etäinen, mikä vaikeuttaa työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointia ja työllistymistavoitteen asettamista. Työttömien tilanteet ja palvelutarpeet eivät näytä asettuvan nykyiseen kuntoutusjärjestelmään, ja seurauksena on usein jääminen kuntoutuksen ulkopuolelle (Karjalainen 2011; Suikkanen ym. 2005; Kokko 2003). Nähtävissä on kuitenkin niin sanottujen non-institutionaalisten kuntoutusmuotojen kehittämistä tälle kohderyhmälle (Mäkitalo ym. 2008; Karjalainen mt.). Erilaisissa projekteissa ja hankkeissa on voitu ylittää perinteisiä raja-aitoja kuntoutustoimenpiteiden yksilöllisessä toteuttamisessa. Paltamon täystyöllisyyskokeilu on vuosina toteutuva hanke, jossa kaikki paikkakunnan työttömät työnhakijat pyritään työllistämään joko avoimille työmarkkinoille tai Paltamon työvoimayhdistykseen ja sen ylläpitämään Työvoimataloon. Hankkeen peruslähtökohtana on yhdistää eri sosiaaliturvaetuudet (työttömyyspäiväraha, työmarkkinatuki, toimeentulotuki, asumistuki) palkaksi sekä ylläpitää työttömien työ- ja toimintakykyä ja ehkäistä syrjäytymistä erilaisten työllistymistä tukevien toimintojen avulla (Laurikainen & Huotari 2010). Olennaista kokeilussa on, että vasta työttömäksi jääneet sekä pitkään työttömänä olleet kuuluvat kaikki toiminnan piiriin. Työllisyyskokeilun suunnittelussa on ollut selkeä kuntoutuksellinen lähtökohta (Huotari 2008; Ilvonen ym. 2008). Hankkeen tavoitteeksi on nähty yksilöllisten polkujen löytyminen avoimille työmarkkinoille koulutuksen ja kuntoutuksen kautta sekä syrjäytymisen ehkäiseminen riittävän pitkän työ- ja kuntoutussuhteen avulla. Tässä artikkelissa tarkastellaan kuntoutuksen käytäntöjä Paltamon työllisyyskokeilussa ammattilaisten näkökulmasta. Lähtökohtana on näkemys kuntoutuksen tehtävästä tukea yksilön toimijuutta, ja siten myös lisätä hänen todellisia toimintamahdollisuuksiaan (ks. Lindh & Suikkanen 2011; Björklund & Sarlio- Siintola 2010; Sen 1993). Työllisyyskokeilun Kuntoutus

6 kontekstissa kiinnostus kohdistuu etenkin siihen, miten ammatillinen ja sosiaalinen kuntoutus toteutuvat, ja miten niiden nähdään tukevan yksilöiden toimijuutta ja toimintamahdollisuuksia. Paltamon työllisyyskokeilun toteutus Paltamon työllisyyskokeilussa työtön työnhakija ohjataan ensin Työnhakuklubille, jossa hänelle tarjotaan työnhakuvalmennusta. Tämän jälkeen henkilölle tehdään työtarjous työvoimayhdistykseen, mikäli hän ei siirry suoraan avoimille työmarkkinoille tai koulutukseen. Työvoimayhdistykseen työllistetyt henkilöt voivat työskennellä yhdistyksen Työvoimatalolla erilaisissa tehtävissä, kuten työpajoilla, tuotteiden myyntipisteissä tai alihankintatöissä. Heidät voidaan myös edelleensijoittaa Työvoimatalon ulkopuolelle kunnan, yritysten ja yhdistysten työtehtäviin. Toukokuussa 2012 työvoimayhdistyksellä oli työsopimus 253 henkilön kanssa, joista 187 työskenteli Työvoimatalon tehtävissä ja 66 työskenteli edelleensijoitettuna talon ulkopuolella. Työvoimayhdistykseen työllistetyt henkilöt ovat palkkatyösuhteessa, joten heillä on oikeus lakisääteiseen työterveyshuoltoon. Työvoimatalossa työskentelee oma terveydenhoitaja, minkä lisäksi ostopalveluna hankitaan työterveyslääkäripalvelut. Perussairaudenhoidon osalta (esimerkiksi flunssat) asiakkaat ohjataan terveyskeskukseen. Periaatteena on, että kaikki taloon työllistetyt käyvät terveydenhoitajan työhöntulotarkastuksessa, jonka jälkeen heidät voidaan tarvittaessa ohjata työterveyslääkärille. Myöhemmin työterveyslääkärille voidaan ohjautua myös kuntoutusohjaajan, työhön valmentajan tai pajaohjaajan kautta. Kesäkuussa 2012 Työvoimatalossa työskenteli kokopäiväisesti terveydenhoitaja, kaksi kuntoutusohjaajaa, viisi pajaohjaajaa, työhön valmentaja ja työnetsijä sekä hallintoja toimistohenkilökuntaa. Kaksi työterveyslääkäriä piti vuorotellen vastaanottoa talolla yhdestä kahteen kertaa viikossa. Paltamon työllisyyskokeilun toteutumista arvioidaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoimassa laajassa tutkimusko- konaisuudessa vuosina (Kokko & Kotiranta 2010). Työllisyyskokeilun terveys- ja hyvinvointivaikutusten lähtötason tilannetta kuvaavassa raportissa on verrattu Paltamon työttömien, Sonkajärven työttömien ja Paltamon työllisten tilanteita (Nenonen ym. 2011). Paltamon työttömien keskuudessa oli vertailuryhmiä enemmän muun muassa koettua heikkoa terveyttä, psyykkistä kuormittuneisuutta, sosiaalisten tilanteiden pelkoa, kokemusta koulu- ja oppimisvaikeuksista, alkoholin liikakäyttöä ja itsensä yksinäiseksi tuntemista. Vastaavasti aktiivisesti osallistuvien ja elämänlaatunsa keskimääräistä paremmaksi kokevien osuudet olivat Paltamon työttömissä vertailuryhmiä pienemmät. Paltamon työttömistä yli 80 % oli tutkimusta edeltävänä viitenä vuotena ollut yhteensä yli vuoden työttömänä. (Mt.) Täystyöllisyyskokeilu on laaja-alainen aktivointihanke, johon osallistuu varsin heterogeeninen joukko ihmisiä. Kuntoutus koskettaa erityisesti henkilöitä, joilla on pitkäaikaistyöttömyyttä, vajaatyökykyisyyttä tai elämäntilanne on muutoin hankala. Heidät työllistetään Työvoimatalolle, jossa kuntoutumista ja avoimille työmarkkinoille työllistymistä pyritään tukemaan eri tavoin. Työvoimatalo muodostaa niin sanotut välityömarkkinat eli tuetut työmarkkinat työttömyyden ja avointen työmarkkinoiden väliin (ks. esim. Suikkanen 2008). Kuntoutuksen rajapinnat Työttömyys, ja etenkin pitkäaikaistyöttömyys, kytkeytyy kuntoutukseen monin tavoin. Työttömät voivat keskimäärin huonommin ja ovat sairaampia kuin työlliset, ja erityisesti päihdeja mielenterveysongelmat nousevat esiin pitkittyneen työttömyyden yhteydessä (ks. esim. Heponiemi ym. 2008). Myös ammatilliset valmiudet ja taidot tuodaan toistuvasti esille työllistymistä vaikeuttavana asiana (ks. esim. Aho & Mäkiaho 2012). Pitkäaikaistyöttömien tilanteissa ammatillisen osaamisen, arjessa selviytymisen ja terveydellisten rajoitteiden kysymykset kietoutuvat usein yhteen (ks. Rajavaara 2000; Suikkanen ym. 2005; Kortteinen 6 Kuntoutus

7 & Tuomikoski 1998). Kyse on siten monitahoisesta huono-osaisuuden ja syrjäytymisen problematiikasta. Vaikka kuntoutuksen yhtenä julkilausuttuna tavoitteena on torjua sosiaalista syrjäytymistä, kuntoutusjärjestelmä tunnistaa ja tunnustaa edelleen heikosti tällaisia monimutkaisia tilanteita. Sosiaalivakuutusjärjestelmässä kuntoutustoimenpiteisiin pääsy edellyttää lääketieteellistä arviota työkyvyn heikkenemisestä vian, vamman tai sairauden takia. Pitkäaikaistyöttömien kohdalla jo lääketieteelliseen arvioon pääsy asettaa yhden kynnyksen kuntoutuksen toteutumiselle (Saikku 2011). Syrjäytymisen ehkäisy ei konkretisoidu myöskään kuntoutuksen tavoitteissa; työllistymistavoitteen ensisijaisuus rajaa pitkäaikaistyöttömiä ja vaikeasti työllistyviä ulos ammatillisesta kuntoutuksesta. Työttömien sosiaalinen kuntoutus toteutuu paljolti virallisen kuntoutusjärjestelmän ulkopuolella, esimerkiksi osana aikuissosiaalityötä tai kuntouttavassa työtoiminnassa. (Karjalainen 2011.) Kuntoutusjärjestelmän näkökulmasta pitkittynyt työttömyys ja syrjäytymisen uhka asettavat haasteita etenkin ammatillisen ja sosiaalisen kuntoutuksen suuntaan. Paltamon työllisyyskokeilu näyttäytyy mielenkiintoisena mahdollisuutena ylittää ammatillisen ja sosiaalisen kuntoutuksen rajapintoja. Kokeilun saama valtionrahoitus sisältää työ- ja elinkeinohallinnon järjestämän ammatillisen kuntoutuksen. Näin ollen kokeilussa voidaan myös itse määritellä ja kehitellä ammatillisen kuntoutuksen toimintamuotoja. Yhtymäkohtia voidaan löytää esimerkiksi vajaakuntoisten tuetun työllistymisen ja työhönvalmennuksen toimintamalleista, joissa lähtökohtana on tuen tuominen työpaikalle ja työtehtäviin (ks. esim. Ala-Kauhaluoma & Kokko 2001). Muun kuntoutuksen osalta työllisyyskokeiluun työllistetyt ovat normaalin kuntoutusjärjestelmän piirissä. Heille voidaan hakea Kansaneläkelaitoksen, työeläkelaitosten tai kunnan järjestämiä kuntoutustoimenpiteitä. Työterveyshuollon palvelut voivat osaltaan edistää työllistettyjen kuntoutukseen ohjautumista. Työvoimatalo yhteisenä työ- ja toimintapaikkana tarjoaa ammattihenkilöstölle myös mahdollisuuksia kehittää sosiaalisen kuntoutuksen toimintamuotoja. Näkökulma toimijuuteen ja toiminnan mahdollisuuksiin Kuntoutuksessa on viime vuosikymmeninä siirrytty yksilön ja hänen vajaavuuksiensa tarkastelusta kohti voimavaroja ja yksilön ja ympäristön vuorovaikutussuhdetta korostavaa näkökulmaa (ks. esim. Järvikoski 1994; Karjalainen 2004). Keskeisenä näyttäytyvät kuntoutujan oma kokemus, vaikutusmahdollisuudet ja osallisuus niissä tilanteissa ja olosuhteissa, joissa hän elää. Kuntoutuminen rakentuu yksilön ja toimintaympäristön vuorovaikutuksessa. (Järvikoski & Härkäpää 2004, 53.) Samansuuntaista näkökulmaa voidaan nähdä ns. inhimillisten toimintavalmiuksien teoriassa (capability approach), jonka mukaan yksilöiden todelliset toimintamahdollisuudet muotoutuvat yksilöllisten ja yhteiskunnallisten tekijöiden vuorovaikutuksessa (Sen 1993; Robeyns 2005; Björklund & Sarlio-Siintola 2010). Hyvinvoinnin ja sen oikeudenmukaiseen jakautumiseen liittyvänä kehikkona toimintavalmiuksien teoria on kuntoutuksen viitekehystä laajempi. Kuntoutuksen näkökulmasta keskeisiä ovat teoriassa korostuvat toimijuuden, valinnanvapauden ja todellisten mahdollisuuksien periaatteet (ks. Lindh & Suikkanen 2011, 130). Toimintavalmiuksien teorian keskeisiä kysymyksiä on, miten institutionaaliset rakenteet tukevat yksilön todellisia mahdollisuuksia toimia itselleen merkityksellä tavalla (Björklund & Sarlio-Siintola 2010, 37). Tämä voidaan ymmärtää myös kuntoutukseen kohdistuvaksi odotukseksi; miten kuntoutus osaltaan tukee yksilön toimijuutta ja siten lisää hänen todellisia toimintamahdollisuuksiaan yhteiskunnassa. Tässä artikkelissa kiinnostus kohdistuu siihen, millaisin kuntoutuksen käytännöin Paltamon työllisyyskokeilussa pyritään ja pystytään tukemaan Työvoimatalolle työllistettyjen toimijuutta ja toimintamahdollisuuksia. Jyrki Jyrkämä (2004, ; 2008) on kehitellyt viitekehystä toimijuuden tarkasteluun. Toimi- 7 Kuntoutus Kuntoutus

8 juus nähdään suhteessa niihin tilanteisiin ja ympäristöihin, joissa yksilö toimii. Kehikossa toimijuus rakentuu sisältäpäin tarkasteltuna kuuden ulottuvuuden osata, kyetä, haluta, täytyä, voida ja tuntea keskinäisestä dynamiikasta. Osata -ulottuvuus tarkoittaa laajasti erilaisia tietoja ja taitoja. Kyetä -ulottuvuudessa on kyse ensisijaisesti psyykkisistä ja fyysisistä kyvyistä. Haluta liittyy motivaatioon ja motivoituneisuuteen ja täytyä fyysisiin ja sosiaalisiin esteisiin. Voida tarkoittaa tilanteen luomia mahdollisuuksia ja tuntea liittyy ihmisen perusominaisuuteen liittää kohtaamiinsa asioihin ja tilanteisiin tunteitaan. (Jyrkämä 2008, ) Artikkelissa sovelletaan Jyrkämän viitekehystä (kuva 1) kuvaamaan Työvoimataloon työllistettyjen toimijuuden ulottuvuuksia ja Työvoimatalon kuntoutuksen käytäntöjä. Viitekehystä voidaan käyttää niin yksilöiden toimijuuden kuin toimintakäytäntöjen tarkasteluun (Jyrkämä 2008, ). Kehikosta on jätetty pois tuntemisen ulottuvuus, koska näemme, ettei sitä voi avata ammattilaisten haastatteluista koostuvasta aineistosta. Artikkelissa tarkastellaan millaisia asioita osaamiseen, toimintakykyyn, motivaatioon, pakkoihin ja mahdollisuuksiin liittyy, ja miten niihin pyritään tai pystytään vaikuttamaan Työvoimatalon toiminnassa, kuntoutuksen keinoin ja suhteessa työmarkkinoihin. Erityisen kiinnostuksen kohteena on, miten ammatillinen ja sosiaalinen kuntoutus näyttäytyvät Työvoimatalon käytännöissä ja toimijuuden tukemisessa. Tutkimusaineisto ja analyysin eteneminen Osata Tiedot, taidot Kyetä Fyysinen, psyykkinen, Ruumiillinen toimintakyky Haluta Motivaatio, tavoitteellisuus Täytyä Pakot, rajoitteet Voida Mahdollisuudet, vaihtoehdot Kuva 1. Toimijuuden ulottuvuudet (mukailtu Jyrkämä 2004, 158; 2008, 195) Artikkeli on osa laajempaa Paltamon työllisyyskokeilun kuntoutusvaikutusten arviointitutkimusta (Kokko & Saikku 2010). Se on luonteeltaan tapaustutkimus, jossa tutkimuskohteena ovat työllisyyskokeilussa toteutuvat kuntoutuksen käytännöt (ks. Yin 1994, 13 15). Artikkelin tutkimusaineisto muodostuu Paltamon Työvoimatalon toimihenkilöiden teemahaastatteluista. Ammattihenkilöstöllä on merkittävä rooli kuntoutuksen portinvartijoina ja kuntoutuskäytäntöjen toteuttajina (Järvikoski & Härkäpää 2004, ). Työvoimatalolla kuntoutus liittyy työterveyslääkärien, terveydenhoitajan, kuntoutusohjaajien, työhön valmennuksen esimiehen, työnetsijän ja pajaohjaajien toimenkuviin. Teemahaastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina syksyllä 2011 ja ryhmähaastatteluina kesällä Yksilöhaastatteluissa haastateltiin kahta terveydenhoitajaa ja kuntoutusohjaajaa. Ryhmähaastatteluissa ryhmät muodostettiin ammatti-/toimenkuvaryhmittäin: 1) kaksi kuntoutusohjaajaa ja terveydenhoitaja, 2) esimiehet: neljä pajaohjaajaa, työhön valmennuksen esimies ja työnetsijä ja 3) kaksi työterveyslääkäriä. Haastatteluihin osallistui kaikkiaan 13 eri henkilöä. Terveydenhoitajat siirtyivät talolta muualle töihin, ja taloon palkattiin uusi terveydenhoitaja ja toinen kuntoutusohjaaja. Yksi pajaohjaajista ei päässyt osallistumaan ryhmähaastatteluun. Haastattelujen teemat rakentuivat kuntoutuksen ympärille: oma toimenkuva/ työtehtävä, kuntoutustarpeet, kuntoutukseen ohjaus, kuntoutusprosessit, yhteistyö ja kuntoutuskäytännöt. Yksilöhaastattelut toteutettiin puhelinhaastatteluina ja niistä kirjoitettiin muistiinpanot. Ryhmähaastattelut äänitettiin ja nauhoitteet litte- 8 Kuntoutus

9 roitiin. Tekstiä muodostui kaikkiaan 116 sivua. Haastatteluaineiston analyysin kehikkona on ollut osaamisen, kykenemisen, haluamisen, täytymisen ja voimisen ulottuvuudet Jyrkämän (2004; 2008) viitekehystä soveltaen (ks. kuva 1). Analyysissä on nostettu esiin näiden teemojen ilmentymistä asiantuntijoiden puheessa heidän puhuessaan malliin työllistettyjen toimintakyvystä, kuntoutustarpeista, kuntoutumisesta ja työllistymisestä sekä kuntoutuksen käytännöistä Työvoimatalolla. Analyysirunko muodostettiin toimijuuden ulottuvuuksista ja sisällönanalyysi on siten ollut teorialähtöistä (ks. Tuomi & Sarajärvi 2004, ). Molemmat tutkijat kävivät läpi kaikki haastattelut luokitellen sisältöä mainittujen viiden ulottuvuuden alle sekä nostaen esille niitä asioita, jotka eivät suoraan istuneet kehikkoon. Tämän jälkeen tutkijat kävivät yhdessä läpi tehdyt luokitukset, keskustelivat esiinnousseista teemoista ja niiden luokittelusta. Useamman tutkijan suorittama analyysi lisää tulosten luotettavuutta (Patton 1990, 468). Tulosten esittelyssä päätimme pitäytyä pidempien suorien puhe-/tekstinäytteiden esittämisestä, koska haastateltavat ovat tunnistettavissa. Pyrimme kuitenkin tuomaan esille haastateltujen omia ilmaisuja, jotka on erotettu lainausmerkein. Haastattelut tukivat toisiaan ja toivat esille samoja asioita. Työterveyslääkärit puhuivat eniten kyetä-teemasta, kuntoutusohjaajat, terveydenhoitajat ja esimiehet osata ja haluta -teemoista. Kaikki ulottuvuudet tulivat kuitenkin esille kaikissa ryhmähaastatteluissa. Osata Toimihenkilöiden haastatteluissa osata jäsentyi kolmeen alueeseen; ammatilliseen koulutukseen ja ammattitaitoon, työssä oppimiseen ja ammattitaidon ylläpitämiseen sekä elämänhallintaan. Monilla työllistetyillä nähtiin puutteita ammattitaidossa, osaaminen on vanhentunutta tai ammatillinen tutkinto puuttuu. Nuorilla saattaa olla ammatillinen koulutus, mutta ei vielä riittävää osaamista työkokemuksen kautta. Toisaalta erityisesti iäkkäämmistä monella koettiin olevan vankkaa kokemuksen tuomaa ammattitaitoa. Talolla on siten monenkirjavaa joukkoa, monen alan osaajia, ja sitten paljon niitä, joilla ei ole sitä osaamista. Ammattitaidon ja koulutuksen tärkeyden nähtiin korostuvan työmarkkinoiden vaatimuksissa; työntekijöiltä edellytetään alan koulutusta, vahvaa ammatillista osaamista ja tuoretta työkokemusta, koska yrityksissä haetaan sitä terävintä ja valmista, jota ei tarvitse kouluttaa. Vähäisempiä työtaitoja vaativia apumiesten töitä ei enää ole työmarkkinoilla tarjolla. Työssä oppimisen ja ammattitaidon ylläpitämisen teema liittyi Työvoimatalon käytäntöihin. Työvoimatalossa edistetään ihmisten ammatillista osaamista työssä oppimisen ja sitä kautta vähitellen selkiytyvien ammatillisten suunnitelmien kautta. Työpajoilla ja alihankintatöissä ihmisille pyritään löytämään sitä oman alan tekemistä, että ne pääsee tekemään ja ylläpitämään sitä taitoa. Toisaalta haastatteluissa nousi esille, ettei ammatillisen osaamisen kehittämisen näkökulmaa ole vielä riittävästi huomioitu työtehtävien suunnittelussa vaan työllistetyt voivat jumiutua samoihin tehtäviin tai toiminta on talolähtöistä eli heidän työtehtävänsä määräytyvät ulkopuolisten tilaustöiden kautta. Erityisesti nuorten kannalta esitettiin myös huolta siitä, millaista kuvaa työelämästä ja sen vaatimasta osaamisesta Työvoimatalolla saadaan, kun työtahti on leppoinen ja talolla työskentelee hyvin erilaisessa työkunnossa olevia ihmisiä. Ammatillinen kuntoutus näkyi haastateltavien puheessa monitahoisena; yhtäältä Työvoimatalo toteuttaa toiminnassaan ammatillista kehittymistä lisäävää kuntoutusta, toisaalta työterveyshuolto on ohjannut joitakin työllistettyjä Kelan ja työeläkelaitoksen ammatilliseen kuntoutukseen. Haastatteluissa nousi esille, että kaikki eivät ole vielä tarpeeksi hyviä Kelan kuntoutukseen, osan koettiin tarvitsevan tukea ja toimenpiteitä Työvoimatalolla ennen Kelan kuntoutukseen hakemista. Erityisesti nuorten kohdalla vaatimus vajaakuntoisuudesta - pitää olla diagnoosi - nähtiin ammatilliseen kuntoutukseen hakeutumisen esteenä. Kuntoutus

10 Elämänhallinnan puutteita nähtiin erityisesti nuorilla. Esille tuotiin arkielämän taitojen oppimista, kuten raha-asioista ja omasta kodista huolehtimista. Talolla on jonkin verran ihmisiä, joilla menee rahat ensin muuhun, laskuja ei aukaista, ja pinot vaan kertyy. Myös taitoa ajatella tulevaisuutta pidemmällä tähtäimellä kuvattiin oppimista vaativaksi asiaksi, joka tulee hoksata. Työvoimatalolla nuorten elämänhallinnan taitoja pyritään edistämään muun muassa kuntoutusohjaajan keskustelujen ja kurssitoiminnan, kuten itsenäisen asumisen valmennuksen, kautta. Kyetä Teema kyetä sisälsi lähtökohtaisesti fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä koskevia asioita. Ammattilaisten puheessa kykeneminen liittyi vahvasti myös sosiaaliseen toimintakykyyn, jonka nähtiin lomittuvan monella tavalla työllistettyjen fyysisiin ja psyykkisiin rajoitteisiin. Haastatteluissa kykeneminen tuli esiin puheena työkykyisyydestä tai vastaavasti työja toimintakyvyn rajoitteista. Suurella osalla työllistetyistä työkyky nähtiin jollakin tavoin alentuneeksi. Haastatellut kokivat, että työkyvyn fyysiset rajoitteet tulevat yleensä hyvin esille työtehtävien kautta, esimerkiksi rakennustöissä nähdään nopeasti onko sitä alenemaa vai ei, että mihin pystyy ja mihin ei. Sitä vastoin psyykkiset, sosiaaliset ja kognitiivisten taitojen ongelmat vaikuttavat taustalla ja rajoittavat yhtä lailla työ- ja toimintakykyä. Tällaisina rajoitteina mainittiin muun muassa oppimiskyky, sosiaalisten tilanteiden pelko, estyneisyys ja hankala perhetilanne. Erityisesti päihteiden ongelmakäyttö ja mielenterveysongelmat korostuvat työ- ja toimintakyvyn rajoitteina. Päihdeongelmaan vastaaminen koetaan vaikeaksi, koska täystyöllisyyskokeiluun voivat osallistua myös päihde- ja huumeriippuvaiset. Ammattilaisten mukaan Työvoimatalossa työkykyä joudutaan katsomaan monesti läpi sormien eikä käsitys työkyvystä siten vastaa normaalin työelämän vaatimuksia: Se käytännön työkykyisyys, meidän pitää astua askel sivuun, se ei toteudu tässä talossa. Osalla esiintyy toistuvasti rokulipäiviä, jolloin he eivät kykene tulemaan työpaikalle tai tultuaan paikalle eivät kykene työhön. Työkykyisyyden edellytyksenä nähtiin siten myös kyky säännölliseen päivärytmiin, työyhteisön sääntöjen noudattamiseen ja uusiin tehtäviin tarttumiseen. Tilanne herätti ristiriitaisia tuntemuksia ammattilaisissa; toisaalta nähtiin, että päihdeja mielenterveysongelmaisten mahdollisuus tulla työpaikalle ja olla kansalaisten kirjoilla on hyväksi heidän psyykkiselle ja sosiaaliselle toimintakyvylleen. Toisaalta koettiin, että selkeästi työ- ja toimintakyvyttömien läsnäolo työpaikalla aiheuttaa työturvallisuusriskin ja on epäoikeudenmukaista muita työllistettyjä kohtaan. Päihdetilanteisiin puututaan työpaikalta poistamisella ja palkan pidättämisellä. Haastateltujen mukaan tämä ei kuitenkaan ole ratkaisu ongelmaan vaan saattaa jopa edesauttaa ongelman syvenemistä. Tällä alueella nähtiinkin tarvetta uusille työkäytännöille. Työvoimatalon työterveyshuollossa työkyvyttömyys voidaan tarvittaessa todentaa, ja ohjata ihmisiä sairaus- tai työkyvyttömyysetuuksille. Vaikeat päihdeongelmat tuottavat tilanteita, joissa henkilö on käytännössä työkyvytön, mutta ei riippuvuusdiagnoosin perusteella ole oikeutettu sairauspäivärahaan tai kuntoutusetuuksiin. Haastateltujen mukaan läheskään kaikki työkyvyttömiksi todetut eivät kuitenkaan halua tai pysty siirtymään sairaus- tai eläke-etuuksille, koska heidän tulonsa laskisivat. Palkan lisäksi syynä nähtiin Työvoimatalon työkulttuuri; talolle voi tulla myös sairaana eikä työsuorituksia edellytetä. Odotuksena oli, että hankkeen lähestyessä loppuaan sairauspäivärahalle ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien osuus tulee kasvamaan, kun vaihtoehtona on työttömyys. Haluta Ammattilaisten puheessa haluta liittyi ensinnäkin työhaluun tai -haluttomuuteen. Työllistetyillä koettiin useimmiten olevan hyvä motivaatio työskennellä Työvoimatalolla. Työvoimatalon osa-aikatyö ja siihen suhteutettu palkka tarjoaa työttömyysaikaan nähden paremmat edut sekä yhteisöllisesti että ra- 10 Kuntoutus

11 hallisesti. Työpisteisiin muodostuu sosiaalisia yhteisöjä, joissa työllistetyt viihtyvät. Työvoimatalo koetaan hyväksi ja turvalliseksi olla, kun on tutut ihmiset. Työhaluttomuus liittyy haastateltujen mukaan toisaalta siihen, ettei talolla ole aina riittävästi tai riittävän mielekkäitä työtehtäviä tarjolla. Toisaalta työhaluttomuuden taustalla nähdään joidenkin vaikea kokonaiselämäntilanne, esimerkiksi päihdeja mielenterveysongelmat tai työn ja perheen yhteensovittamisen vaikeus. Talolla on reserviporukka, joka ei ole hirveän innokas minnekään päin lähtemään. Työhalua merkittävämpänä asiana haastatteluissa näyttäytyi työllistymishaluttomuus eli haluttomuus siirtyä talosta avointen työmarkkinoiden suuntaan. Monilla työllistetyillä ei koettu olevan halua hakeutua eteenpäin talon ulkopuolisiin töihin. Työllistymishaluja vähentävät ne asiat, jotka saavat heidät viihtymään Työvoimatalossa; palkkaus, hyvät työolosuhteet ja turvallinen työyhteisö. Siirtymistä kohti avoimia työmarkkinoita pyritään tukemaan esimerkiksi tarjoamalla niin sanottua työnantajapakettia, jossa työllistetylle tarjotaan kymmenen euron päivittäistä lisäpalkkaa hänen työskennellessään talon ulkopuolella. Kuitenkin vain harva on halunnut tarttua tilaisuuteen. Haluta liittyikin haastatteluissa työllistettyjen tavoitteellisuuteen, joka näkyy haluna tai haluttomuutena mennä elämässä eteenpäin. Osalla on rohkeutta ja halua hakeutua töihin tai koulutukseen Työvoimatalon ulkopuolelle, osa on pääosin tyytyväinen olotilaansa eikä halua muutosta tilanteeseensa. Työllistymishalua pyritään tukemaan lisäämällä tavoitteellisuutta: Ihmisen kanssa katsotaan, mitä ne työtehtävät on, ja sitten toisaalta arvioidaan myös sitä kuinka hän on onnistunut niissä tehtävissä, missä olisi kehittymistä. Talolla on otettu käyttöön esimies-alaiskeskustelut ja kuntoutussuunnitelmat, joiden avulla hahmotellaan yksilöllisiä polkuja kohti työelämää. Haastatteluissa tavoitteellisuuden puutteen nähtiin liittyvän työttömyyden ja huono-osaisuuden kokemukseen; ihmisillä puuttuu uskoa omiin kykyihinsä ja mahdollisuuksiinsa, kokemusta siitä, että he voisivat oikeasti vaikuttaa tulevaisuuteensa. Elämää eletään lyhyellä aikajänteellä, aatellaan vaan tätä päivää, eikä sitä jatkoa. Käytännössä tämä näyttäytyy esimerkiksi siten, että elämäntapa on sopeutettu pieniin tuloihin eikä elintason nostamista koeta tavoitteeksi. Haastatellut korostivat kannustamista ja tukemista keskeisenä osana työskentelyään, jotta työllistetyt näkisivät omat vahvuutensa, kokisivat onnistumisen kokemuksia ja rohkaistuisivat siten hakeutumaan eteenpäin elämässään, miettimään sitä, mitä minä haluaisin oikeasti elämältä. Täytyä Täytyä ei noussut ammattilaisten puheessa kovin voimakkaasti esille. Selkeimmin teema esiintyi kun puhuttiin avoimille työmarkkinoille työllistymisestä. Tähän nähtiin sisältyvän monenlaisia ehtoja ja pakkoja; henkilöllä täytyy olla ammattitaitoa, osaamista, kykyä ja halua tehdä töitä sekä valmiutta lähteä töihin omaa kotipaikkakuntaa kauemmas. Etenkin nuorille nähtiin tarpeelliseksi asettaa lisää velvoitteita Työvoimatalolla, jotta työ- ja työllistymishalu kasvaisivat. Tämä tarkoitti käytännössä esimerkiksi sitä, että työllistetyillä olisi velvoite toimia työyhteisön sääntöjen mukaisesti, ja velvoite tehdä myös ei-mieleisiä työtehtäviä: Pitäis olla sitä fyysistä työtä, varsinkin näillä junnuilla, että ne tajuais sen koulutuksen merkityksen. Velvoitteiden toivottiin edistävän halukkuutta siirtyä Työvoimatalosta eteenpäin avoimille työmarkkinoille tai ammatilliseen koulutukseen sekä antavan työllistetyille realistisempaa kuvaa työelämästä. Työvoimatalon ja normaalin työpaikan toimintakulttuurit ja säännöt koettiin toisistaan poikkeaviksi: normaalissa työpaikassa täytyy kyetä töihin, työstä kieltäytymisiä ei sallita ja sitä työtä täytyy tehdä mitä on. Haastatellut kokivat, että Paltamon työllisyyskokeiluun työllistettyjen velvoitteet ovat pääosin määrittelemättä. Täytyminen liittyi haastatteluissa myös työllistettyjen henkilökohtaiseen kasvuun ja oppimiseen. Heidän täytyy murtaa työttömän Kuntoutus

12 identiteettinsä niin omassa mielessään kuin suhteessa lähiympäristöön. Kokemus oli, että pienellä paikkakunnalla ihmiset helposti kategorisoidaan tietynlaisiksi, ihminen on määritelty jo jostakin käsin. Elämässä eteenpäin pääseminen edellyttää näiden mielikuvien hylkäämistä. Minäkuvan muutos nähtiin osana kasvun prosessia, jonka avulla työllistetyt voivat hahmottaa tulevaisuuden tavoitteitaan omista toiveistaan käsin. Voida Voida sekä mahdollisuudet ja vaihtoehdot esiintyivät ilmaisuina harvoin haastatteluissa. Ajatuksellisesti voida näyttäytyi kuitenkin kokoavana teemana, jossa yhdistyivät osaamisen, kykenemisen, haluamisen ja täytymisen ulottuvuudet. Tämä jäsentyi kahteen asiasisältöön: Työvoimatalon tuottamiin mahdollisuuksiin ja työllistymisen mahdollisuuksiin. Ammattilaisten näkökulmasta työllisyyskokeilu mahdollistaa muun muassa riittävän toimeentulon, sosiaalisen yhteisön ja osallistumisen areenoja, konkreettisia työtehtäviä sekä työterveyshuollon ja kuntoutusohjauksen yksilöllisiä palveluja. Näiden avulla työllistetyt voivat löytää suuntaa elämälleen, ylläpitää ja kehittää työ- ja toimintakykyään sekä ammattitaitoaan, saada tukea ja ohjautua eteenpäin tarvittaviin palveluihin ja kuntoutukseen, ja jopa työllistyä avoimille työmarkkinoille. Täystyöllisyyskokeilun luonne, palkkatyösuhde ja asetettujen velvoitteiden vähyys näyttävät myös antavan työllistetyille harkintavaltaa siihen, millaisiin työtehtäviin tai suunnitelmiin he sitoutuvat. Haastatteluissa painottui työllistettyjen sosiaalinen vahvistaminen Työvoimatalon käytännöissä. Sosiaalisen vahvistumisen myötä he voivat nähdä omat voimavaransa ja vaikutusmahdollisuutensa elämässään. Ihmiset saadaan huomaamaan, että heissä on paljon hyviä asioita ja heissä on paljon voimavaroja. Talolla pyritään kuntoutukseen, joka pureutuu osallisuuteen ja oman ittensä arvostamiseen, että minä oon ihan samanlainen yhteiskunnan jäsen kuin muutkin, ja mullakin saattais olla mahdollisuuksia vielä tehdä. Tämä on edellytys ammatilliselle vahvistumiselle ja avoimille työmarkkinoille suuntautumiselle. Työvoimatalo kokonaisvaltaisena työ- ja toimintapaikkana luo tällaiseen toimintaan hyvät edellytykset. Työllistymisen mahdollisuuksia tarkasteltaessa haastatteluissa nähtiin tarvetta kehittää Työvoimatalon käytäntöjä suunnitelmallisemmaksi ja velvoittavammaksi. Talolla on muun muassa lisätty kuntoutusohjauksen resurssia sekä kehitetty esimiestyöskentelyä. Täystyöllisyyskokeilun luonne näyttäytyy avoimille työmarkkinoille työllistymisen näkökulmasta ristiriitaisena, koska talolla työskentelee hyvin erikuntoisia ihmisiä yhteisissä tiloissa ja osittain myös samoissa työtehtävissä. Haastatteluissa pohdittiin millaista ammattitaitoa, työelämätaitoja ja motivaatiota talolla voidaan näissä olosuhteissa saavuttaa, jos työllistetyillä ei esimerkiksi ole sitä oman työn arvostusta ja siihen vaikuttaa isosti, jos omaa työtä ja työpaikkaa ei pidetä minään, se on isompi asia kuin äkkiä ajatteleekaan. Toisaalta haastatellut näkivät tilanteen antavan heikommassa työkunnossa oleville mahdollisuuksia etenkin sosiaaliseen, mutta myös ammatilliseen vahvistumiseen. Suurimpana työllistymisen esteenä näyttäytyivät työmarkkinoiden rakenteet ja käytännöt: Vaikka kaikki nämä työntekijät olisi pystyviä avoimille markkinoille, niin kaikille kun ei oo töitä avoimilla markkinoilla. Työpaikkojen keskittyminen kaupunkiseuduille, vähäistä ammattitaitoa vaativien töiden puuttuminen, työnantajien haluttomuus työllistää osatyökykyisiä ja täysitehoisen työn vaatimukset luovat esteitä avoimille työmarkkinoille työllistymiselle. Haastatteluissa toistui näkemys, että noin kolmannes Työvoimatalolle työllistetyistä voisi siirtyä avoimille työmarkkinoille miltei ilman tukea, noin kolmannes tarvitsee paljon tukea työmarkkinoille päästääkseen ja noin kolmannes ei tule työskentelemään avoimilla työmarkkinoilla. Työllistettyjen mahdollisuuksien kenttä näyttääkin rajoittuvan monien osalta välityömarkkinoilla, kuten Työvoimatalolla, työskentelyyn. 12 Kuntoutus

13 Toimijuuden näkökulma ammatilliseen ja sosiaaliseen kuntoutukseen Paltamon työllisyyskokeilun toimihenkilöiden haastattelut osoittavat, miten moninaisesta kokonaisuudesta vaikeasti työllistyvien ja pitkäaikaistyöttömien kuntoutuksessa on kyse. Kaikissa tarkasteluissa ulottuvuuksissa, osata, kyetä, haluta, täytyä ja voida, oli tunnistettavissa niin ammatilliseen kuin sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluvia asioita. Työvoimatalon käytännöissä kuntoutuksen elementit sekoittuvat monella tapaa, mutta niitä on myös mahdollista eritellä. Kuvaan 2 on jäsennetty sosiaalisen ja ammatillisen kuntoutuksen elementtejä vaikeasti työllistyvien kuntoutuksessa toimijuuden näkökulmasta. Osaamisen näkökulmasta keskeiseksi nousevat niin elämänhallinnan ja arkielämän taitojen kuin ammatillisen osaamisen ja työssä oppimisen tukeminen. Sosiaalisen ja ammatillisen kuntoutuksen välinen suhde näyttäytyy porrasteisena: henkilöllä tulee olla riittävää elämänhallintaa ja arkielämän taitoja, jotta ammatillinen koulutus ja työssä oppiminen olisi mahdollista. Kykenemisessä painottuvat psykososiaaliset ja kognitiiviset kyvyt; kyky toimia sosiaalisissa yhteisöissä ja oppia uutta. Ammatillisessa kuntoutuksessa painopiste on työkyvyn ja oppimisen tukemisessa. Tämä edellyttää henkilöltä riittävää fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä, kykyä säännölliseen päivärytmiin sekä työyhteisön sääntöjen noudattamiseen. Haluamisessa korostuu sosiaalisen kuntoutuksen osalta osallistumisen halun vahvistaminen. Ammatillisessa kuntoutuksessa tämä fokusoituu kohti työelämää: tuetaan halua tehdä töitä ja työskennellä työmarkkinoilla. Samansuuntaisesti halu mennä elämässä eteenpäin tarkentuu ammatillisiksi tavoitteiksi. Täytyminen näyttäytyy ensinnäkin työttömän roolista irrottautumisena, jota voidaan tukea sosiaalisen kuntoutuksen keinoin. Ammatillisessa kuntoutuksessa yksilön täytyy omaksua työelämän säännöt ja vaatimukset. Voimisen ja mahdollisuuksien näkökulmasta sosiaalisen kuntoutuksen voidaan nähdä tukevan ihmisten sosiaalista toimijuutta; mahdollisuutta toimia sosiaalisissa suhteissaan ja yhteisöissä. Ammatillinen kuntoutus luo taas mahdollisuuksia ammatilliseen vahvistumiseen; ammattitaidon ja työelämäosaamisen kehittymiseen. Johtopäätökset Paltamon täystyöllisyyskokeilu on aktivointihanke, jonka julkilausuttuna tavoitteena on Sosiaalinen kuntoutus Ammatillinen kuntoutus Osata Elämänhallinta Ammatillinen osaaminen ja koulutus Arkielämän taidot Työssä oppiminen Kyetä Toimintakyky Työkyky (Työ)yhteisöön sopeutuminen Kyky oppia uutta Haluta Osallistumishalu Työhalu, työllistymishalu Tulevaisuuteen suuntautuminen Tavoitteellisuus Täytyä Työttömän roolista irrottautuminen Työelämän säännöt ja vaatimukset Voida Sosiaalinen vahvistuminen Ammatillinen vahvistuminen Kuva 2. Sosiaalisen ja ammatillisen kuntoutuksen elementtejä vaikeasti työllistyvien kuntoutuksessa toimijuuden näkökulmasta Kuntoutus

14 sekä edesauttaa ihmisten työllistymistä avoimille työmarkkinoille että lisätä heidän hyvinvointiaan ja sosiaalista osallisuuttaan. Tämä on harvinaista, sillä aktivoinnissa tavoitteet ja tulokset määrittyvät usein pikemmin työllisyys- kuin sosiaalipoliittisista lähtökohdista käsin (ks. Dean 2003; Karjalainen ym. 2008). Kuntoutuksen näkökulmasta työllisyyskokeilu, kuten välityömarkkinat laajemminkin, asettuu ammatillisen ja sosiaalisen kuntoutuksen rajapinnoille. Ammatillinen ja sosiaalinen kuntoutus lomittuvat monella tapaa vaikeasti työllistyvien ja pitkäaikaistyöttömien kuntoutuksessa. Tietyt sosiaalisen kuntoutuksen elementit ovat edellytyksiä ammatillisen kuntoutuksen toteuttamiselle. Usein sosiaalinen ja ammatillinen kuntoutus näyttävät kuitenkin sekoittuvan ja toteutuvan rinnakkain, toisiaan tukien. Tämä asettaa haasteita kuntoutusjärjestelmää kohtaan, jossa sosiaalinen ja ammatillinen kuntoutus toteutuvat usein erillään ja eri tahojen toimesta. Esiin nousee myös sellaisia ammatillisen kuntoutuksen elementtejä, jotka toistaiseksi näkyvät heikosti etenkin pitkäaikaistyöttömien kuntoutuksessa. Tarvetta on vahvistaa muun muassa työssä oppimista, työtaitojen ylläpitoa ja työelämälähtöisyyttä. (Ks. myös Suikkanen & Lindh 2010; Karjalainen 2011.) Paltamon työllisyyskokeilussa on pystytty yhdistämään ammatillisen ja sosiaalisen kuntoutuksen elementtejä työllistettyjen toimijuuden tukemisessa. Työ itsessään ei kuntouta, ellei siihen tarvittaessa liitetä yksilöllisiä kuntouttavia elementtejä. Työvoimatalon kuntoutuksen käytännöt painottuvat sosiaaliseen vahvistamiseen sekä tukeen työympäristössä ja konkreettisissa työtehtävissä. Osittain tämä johtuu täystyöllisyyskokeilun luonteesta: mukana on myös niitä ihmisiä, joita ei normaalisti edes aktivoida. Osittain kyse on siitä, että ammatillisen vahvistamisen työmenetelmät ovat vasta muotoutumassa talon käytännöissä. Vaikeasti työllistyvien ja pitkäaikaistyöttömien todelliset toimintamahdollisuudet näyttäytyvät niin Paltamon työllisyyskokeilussa kuin koko yhteiskunnassa varsin rajallisina. Kuntoutuksella voidaan tukea työttömien toimijuutta (osata, kyetä, haluta, täytyä, voida), mutta todelliset mahdollisuudet, valinnanvapaudet ja työllistymisen ehdot muodostuvat suhteessa olemassa oleviin yhteiskunnallisiin rakenteisiin (ks. Sen 1993). Kyse on laajemmasta yhteiskuntapoliittisesta linjauksesta: haluammeko todella luoda kaikille yhtäläiset mahdollisuudet työllistymiseen ja työelämään? Työmarkkinoiden rakenteeseen ja kysynnän lisäämiseen voidaan kuntoutuksen keinoin vaikuttaa vain vähän. Tiiviimpi yhteistyö kuntoutuksen ja työelämän välillä myös työttömien tilanteissa olisi tärkeää. Kyse on lisäksi siitä, millaisia arvoja ja määreitä työntekoon liitämme (ks. Björklund 2008, 363; Dean ym. 2005). Onko palkkatyö ainoa tavoite vai voiko mahdollisuus omanlaiseensa hyvään elämään ja toimeliaisuuteen olla myös arvokasta ja tavoiteltavaa? Miten tällaista näkökulmaa voisi vahvistaa kuntoutuksessa esimerkiksi silloin, kun työllistymiseen ei ole realistisia mahdollisuuksia? Tiivistelmä Artikkelissa tarkastellaan ammatillisen ja sosiaalisen kuntoutuksen käytäntöjä Paltamon täystyöllisyyskokeilussa. Työllisyyskokeilussa paikkakunnan työttömät työnhakijat työllistetään Työvoimataloon, mikäli he eivät työllisty avoimille työmarkkinoille. Työvoimatalon tavoitteena on löytää yksilöllisiä polkuja avoimille työmarkkinoille sekä ehkäistä syrjäytymistä. Artikkelissa kuntoutuksen tehtäväksi nähdään ihmisen toimijuuden ja toimintamahdollisuuksien tukeminen toimintavalmiuksien teorian viitekehyksestä. Tutkimusaineiston muodostavat Työvoimatalon ammattilaisten teemahaastattelut. Tutkimusmetodina on teorialähtöinen sisällönanalyysi. Toimijuutta analysoidaan osata, kyetä, haluta, täytyä ja voida -ulottuvuuksien avulla. Tulosten mukaan Työvoimatalon käytännöissä on voitu yhdistää ammatillisen ja sosiaalisen kuntoutuksen elementtejä työllistet- 14 Kuntoutus

15 tyjen toimijuuden tukemisessa. Painopiste on ollut sosiaalisessa vahvistamisessa, joka samalla luo edellytyksiä ammatilliseen kuntoutukseen. Työllistymismahdollisuudet rajoittuvat usein välityömarkkinoille avointen työmarkkinoiden rakenteista johtuen. Abstract The article examines practices of vocational and social rehabilitation in the Paltamo Full-Employment Experiment. In the experiment all jobseekers at Paltamo are employed to the Labour House if they don t find employment from the open labour market. The goal is to find individual paths to the open labour market, as well as to prevent social exclusion. The article is based on the capability approach. Rehabilitation should support human agency and individual capabilities. The research material consists of professionals focusgroup interviews. The research method is theory-driven content analysis. The concept of agency is opened up with five dimensions. According to the results, elements of both vocational and social rehabilitation are used to support the agency of the people at the Labour House. The focus has been on the strengthening of social agency. This enables also vocational rehabilitation. The employment possibilities are often limited to the intermediate labour market due to the structures of the open labour market. VTM Peppi Saikku, tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos VTT Riitta-Liisa Kokko, erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lähteet Aho S, Mäkiaho A (2012) Pitkään työttömänä olleiden työnhakijoiden työllistymisen esteet ja julkisiin työvoimapalveluihin osallistuminen. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 15/2012. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Ala-Kauhaluoma M, Kokko RL (2001) Tuettu työllistyminen väylänä avoimille työmarkkinoille kokemuksia kehittämisprojekteista. Työpoliittinen Aikakauskirja, 44, 2, Björklund L (2008) Kannustaminen ja moraali. Kannustamisen idea suomalaisessa yhteiskuntapolitiikassa 1990-luvulta alkaen. Helsinki. Björklund L, Sarlio-Siintola S (2010) Inhimilliset toimintavalmiudet suomalaisessa hyvinvointipolitiikassa. Teoksessa Hiilamo H, Saari J (toim.) Hyvinvoinnin uusi politiikka johdatus sosiaalisiin mahdollisuuksiin. A tutkimuksia 27. Tampere: Diakonia ammattikorkeakoulu Dean H (2003) Re-conceptualising Welfare-to-Work for People with Multiple Problems and Needs. Journal of Social Policy, 32, 3, Dean H, Bonvin JM, Vielle P, Farvaque N (2005) Developing capabilities and rights in welfare-to-work policies. European Societies, 7, 1, Heponiemi T, Wahlström M, Elovainio M, Sinervo T, Aalto AM, Keskimäki I (2008) Katsaus työttömyyden ja terveyden välisiin yhteyksiin. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Työ ja yrittäjyys, 14/2008. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Huotari A (2008) Paltamon Työtä Kaikille -hanke Toiminimi Anne Huotarin selvitystyön loppuraportti. poimittu Ilvonen S, Matinmikko J, Palmu M, Romppainen R (2008) Paltamon Työtä Kaikille -jatkoselvitys. Raportti toiminnasta Jyrkämä J (2004) Ikääntyminen ja ikääntyvien kuntoutus. Teoksessa Karjalainen V, Vilkkumaa I (toim.) Kuntoutus kanssamme. Ihmisen toimijuuden tukeminen. Saarijärvi: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Jyrkämä J (2008) Toimijuus, ikääntyminen ja arkielämä- hahmottelua teoreettis- metodologiseksi viitekehykseksi. Gerontologia 22, 4, Järvikoski A (1994) Vajaakuntoisuudesta elämänhallintaan? Kuntoutuksen viitekehysten ja toimintamallien tarkastelu. Tutkimuksia 46/1994. Helsinki: Kuntoutussäätiö. Järvikoski A, Härkäpää K (2004) Kuntoutuksen perusteet. Helsinki: WSOY. Karjalainen V (2004) Yksilöllistymiskehitys muuttaa kuntoutusta mutta miten? Teoksessa Karjalainen V, Vilkkumaa I (toim.) Kuntoutus kanssamme. Ihmisen toimijuuden tukeminen. Saarijärvi: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Karjalainen V (2011)Työttömien ammatillisen kuntou- Kuntoutus

16 tuksen kysymys. Teoksessa Järvikoski A, Lindh J, Suikkanen A (toim.) Kuntoutus muutoksessa. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus Karjalainen V, Saikku P, Pasuri A, Seppälä A (2008) Mitä on aktiivinen sosiaalipolitiikka kunnassa? Näköalapaikkana työvoiman palvelukeskukset. Raportteja 20. Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Kokko RL (2003) Asiakas kuntoutuksen yhteistyöryhmässä. Institutionaalisen kohtaamisen jännitteitä. Tutkimuksia 72/2003. Helsinki: Kuntoutussäätiö. Kokko RL, Kotiranta PL (toim.) (2010) Työllisyys, terveys ja hyvinvointi. Paltamon työllistämismallin arviointitutkimus I osaraportti Avauksia 17/2010. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kokko RL, Saikku P (2010) Paltamon työllistämismallin kuntoutusvaikutusten arviointi. Teoksessa Kokko RL, Kotiranta PL (toim.) Työllisyys, terveys ja hyvinvointi. Paltamon työllistämismallin arviointitutkimus I osaraportti Avauksia 17/2010. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kortteinen M, Tuomikoski H (1998) Työtön. Tutkimus pitkäaikaistyöttömien selviytymisestä. Hämeenlinna: Hanki ja jää. Laurikainen A, Huotari A (2010) Työllistämismallin historia. Teoksessa Kokko RL, Kotiranta PL (toim.) Työllisyys, terveys ja hyvinvointi. Paltamon työllistämismallin arviointitutkimus I osaraportti Avauksia 17/2010. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lindh J, Suikkanen A (2011) Vammaisuuden teoriat ja kuntoutuksen problematiikka. Teoksessa Järvikoski A, Lindh J, Suikkanen A (toim.) Kuntoutus muutoksessa. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus Mäkitalo J, Suikkanen A, Ylisassi H, Linnankangas R (2008) Kuntoutus ja työelämä. Teoksessa: Rissanen P, Kallanranta T, Suikkanen A (toim.) Kuntoutus. 2.painos. Keuruu: Duodecim Nenonen T, Leeman L, Härkänen T, Tyyni U, Kaikkonen R, Koskinen S, Kokko RL, Kotiranta PL, Linnanmäki E (2011) Terveys- ja hyvinvointivaikutukset lähtötason tilanne Työllisyys, terveys ja hyvinvointi. Paltamon työllistämismallin arviointitutkimus Raportti 22/2011. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Patton MQ (1990) Qualitative Evaluation and Research Methods. Newbury Park: Sage. Rajavaara M (toim.) (2000) Yksilölliset palvelut ja ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömyys. Ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien palvelutarveselvityksen seurantatutkimuksen loppuraportti. Sosiaalija terveysturvan tutkimuksia 54. Helsinki: Kela. Rajavaara M (2009) Johdanto: Kuntoutuksen kehittäminen työelämän muutospaineissa. Teoksessa Rajavaara M, Aalto L, Hinkka K (toim.) Kehittämisideoista työikäisten kuntoutuksen käytännöiksi. Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen lähtökohdat. Kela, nettityöpapereita 7/ https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/14785/nettityopapereita7.pdf, poimittu Robeyns I (2005) The capability approach: a theoretical survey. Journal of Human Development, 6, 1, Saikku P (2011) Pitkäaikaistyöttömien terveyspalvelut ja kuntoutus tarkastelua siirtymätyömarkkinoiden kehikossa. Yhteiskuntapolitiikka, 76, 1, Sen A(1993) Capability and Well-being. Teoksessa Nussbaum M, Sen A (eds.) The Quality of Life. Oxford: Clarendon Press Suikkanen A (2008) Selvitystyö välityömarkkinoista Päivitetty olderid=41254&name=dlfe-4806.pdf, poimittu Suikkanen A, Lindh J (2010) Työmarkkinakansalaisuus ja ammatillisen kuntoutuksen luova tuho. Kuntoutus, 33, 2, Suikkanen A, Linnakangas R, Harjajärvi M, Martin M (2005) Kokeilusta KIPINÄÄ. Keski-ikäisten pitkäaikaistyöttömien kuntoutuskokeilun arviointi. Selvityksiä 2005:8. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Tuomi J, Sarajärvi A (2004) Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi painos. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi. Yin RK (1994) Case study research. Design and methods. 2 nd edition. Thousand Oaks: Sage Publications. 16 Kuntoutus

17 Tieteellinen artikkeli Anne Kuvaja Työnhakumotivaation dynamiikkaa Näkökohtia motivaatiokysymysten käsittelystä sosiaalisessa kuntoutuksessa Johdanto Työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2009 tekemässä selvityksessä pitkäaikaistyöttömien työllistymisen esteinä nousivat esille vajaakuntoisuus, päihde- ja mielenterveysongelmat ja motivaation puute (Pitkäaikaistyöttömien työllistyminen 2011, 53). Motivaation puutteen on katsottu usein kytkeytyvän muuhun elämänhallinnan problematiikkaan. Työvoiman palvelukeskusten internetsivuilla asiakkaan hyvä motivaatio mainitaan usein yhtenä asiakkuuteen pääsemisen kriteerinä. Työ- ja elinkeinotoimistojen vaikeasti työllistyvien asiakkaiden tilanteesta ja palveluista tehdyssä tutkimuksessa osa työttömistä katsoi oman motivaation puutteen ja työnhakukäyttäytymisen olevan suurin syy työttömyyden pitkittymiselle (Terävä, Virtanen, Uusikylä & Köppä 2011, 38). Sosiaalisen kuntoutuksen työmuodoissa osallistujien motivaation ja sitoutumisen puute näyttäytyy yhtenä interventioiden keskeyttämisten taustatekijänä (Hinkka, Koivisto & Haverinen 2006, 27 28). Motivaatio on vaikeasti haltuun otettava ilmiö sekä käsitteellisesti että käytännön työssä. Motivaatiota pidetään hypoteettisena ilmiönä, jota ei voida suoraan havaita eikä mitata (Peltonen & Ruohotie 1992, 18). Tekemässäni tutkimuksessa, jossa sosiaalitoimen työvalmentajilta kysyttiin käsityksiä motivaatiosta, ilmiötä luonnehdittiin attribuuteilla tyhjä, määrittelemätön ja kapea. Toi- saalta motivaatiolle annettiin ilmiön laajuutta ja kirjoa kuvaavat määreet motivaatioavaruus ja motivaatiospektri. Työvalmentajat eivät arkityössään käyttäneet termiä motivaatio. (Kuvaja 2011, 72.) Työvoimaviranomaisten mielestä vaikeasti työllistyvien henkilöiden motivaation selvittäminen on haasteellista (Terävä ym. 2011, 74). Sama haaste on havaittu työttömien aikuisten ja opiskelevien nuorten ennakoivissa ohjauspalveluissa eri puolilla Eurooppaa. Esimerkiksi koulutukseen hakijan soveltuvuus alalle on helpompaa selvittää kuin motivaatio. (Kuhmonen 2005, 8, ). Vajaakuntoisten työ- ja elinkeinotoimistojen asiakkaiden motivaation vaihtelevuus vaikeuttaa kuntoutussuunnitelmien laatimista (Vedenkannas, Koskela, Tuusa, Jalava, Harju, Särkelä & Notkola 2011, 34). TE-toimistoissa järjestetään motivoivan palvelun ja asiakasohjauksen koulutuksia työvoimavirkailijoille ja psykologeille, jotka työskentelevät vaikeasti työllistyvien tai oppimisvaikeuksista kärsivien asiakkaiden parissa (ks. Salmia koulutus- ja kehittämiskeskus). TE-toimistojen asiakkaille osoitetaan työvoimakoulutuksena työllistymisvalmiuksien ja -mahdollisuuksien kartoituksia, joissa yhtenä osa-alueena arvioidaan osallistujan motivaatiota (esimerkiksi Tampereen Aikuiskoulutuskeskus). Työttömien motivaation edistäminen on osa kunnissa tehtävää aikuissosiaalityötä ja Kuntoutus

18 Itsemääräämisteoria Itsemääräämisteorian (Deci & Ryan 1985, 2000) mukaan osaa ihmisistä motivoi sisäiset arvot, kuten henkilökohtainen kasvu, terveys ja yhteisöllisyys, kun taas toisten elämän päämääränä on saavuttaa ulkoisia arvoja kuvastavia tavoitteita: taloudellista menestystä, valtaa ja asemaa (Van den Broeck, Vansteenkiste, Lens & De Witte 2010, 297, 301). Motivaation voimakkuus tai intensiteetti vaihtelee sen mukaan, missä määrin jokin toiminta tai tavoite on henkilön arvojen mukainen ja sisäistämä ja missä määrin se on ulkoa päin ohjautuva. Teoriaan sisältyvät kolme orientaatiota ovat sisäinen motivaatio, ulkoinen motivaatio ja amotivaatio. (Ryan & Deci 2004, 16.) Sisäisesti motivoituneelle henkilölle toiminta on itsessään tyydyttävää, kun taas ulkoisen motivaation lähteenä on jonkinasteinen pakko tai palkkion toive. Amotivaation tilassa oleva ihminen ei toimi, koska hän ei usko toimintansa tuottavan tulosta tai ei näe toiminnalla olevan arvoa. (Emt., 15 18; (Vansteenkiste, Lens, S. De Witte, H. De Witte & Deci 2004, ) Itsemääräämisteorian pohjalta tehty tutkimus Belgian valtion hyvinvointiohjelmaan velvoitettujen työttömien työnhakumotivaatiosta (Vansteenkiste ym. 2004) osoitti työnhakumotivaation olevan yhteydessä työttösosiaalista kuntoutusta, jonka merkitys on kasvanut tuettaessa syrjäytymisvaarassa olevien tai syrjäytyneiden henkilöiden sosiaalista osallisuutta. Uuteen sosiaalihuoltolakiin ehdotetaan otettavaksi sosiaalista kuntoutusta koskeva pykälä sen aseman selkeyttämiseksi osana kuntoutuskokonaisuutta. Sosiaalisella kuntoutuksella tarkoitetaan yleensä sosiaalihuollon asiakkaiden työmarkkinavalmiuksien ja elämänhallinnan lisäämistä tai avoimien työmarkkinoiden ulkopuolella olevien henkilöiden toimintakyvyn ja elämänhallinnan ylläpitoa. Tuen tarpeessa olevia henkilöitä tulee tukea omien voimavarojen hyödyntämisessä ja itsenäisessä suoriutumisessa sosiaalityön, monialaisen asiantuntija-avun sekä muiden sosiaalihuollon tukitoimien avulla. Sosiaalitoimen tulee antaa tarvittaessa asiakkaalle tietoja kuntoutusmahdollisuuksista, ja hänet on ohjattava tarpeen mukaan muiden toimijoiden järjestämän kuntoutuksen piiriin. (Sosiaalihuoltolain uudistamistyöryhmän loppuraportti 2012, 38, ) Tarkastelen artikkelissa kolmen käyttäytymistieteellisen teorian sekä sosiaalitoimen työvalmennusyksikössä tekemäni tutkimuksen pohjalta työttömien työnhakumotivaatiota. Artikkelissa etsitään vastauksia seuraaviin kysymyksiin: 1) Millaisia psykososiaalisia ja muita yksilön taustatekijöitä liittyy työttömän työnhakumotivaatioon? 2) Miten työttömän työnhakumotivaatiota voidaan jäsentää? Työvalmennusyksiköstä saadut tulokset ovat osa Helsingin yliopistossa 2011 tarkastettua hyvinvointipalvelujen erikoisalan ammatillista lisensiaatintutkimusta Työttömien työnhakumotivaatio ja motivointi: sosiaalitoimen työvalmentajien näkökulmia. Esitän lopuksi käsitellyn aineiston pohjalta johtopäätöksiä työnhakumotivaatiota määrittelevistä tekijöistä sekä motivaatiokysymysten käsittelystä sosiaalisessa kuntoutuksessa. Kolme teoriaa työnhakumotivaatiosta Motivaation eli toiminnan käynnistävien ja toimintaa suuntaavien tekijöiden tarkasteluun on liitetty lukuisia käyttäytymistieteellisiä teorioita. Niitä on sovellettu työnhakukäyttäytymisen ja -motivaation tutkimuksessa, jolloin kysymys on lähinnä työttömyyden psykologisesta tutkimuksesta (ks. Vansteenkiste, Lens, De Witte & Feather 2005, 270). Työnhakukäyttäytymistä ja -motivaatiota on tarkasteltu muun muassa itsemääräämisteorian, opitun avuttomuuden teorian ja odotusarvoteorian valossa. Näiden teorioiden keskeisinä käsitteinä ja toimintamotivaatiota selittävinä tekijöinä ovat eri painotuksin yksilön toiminnan autonomisuus sekä toimintaa koskevat odotukset ja arvot. (Kuvio 1.) 18 Kuntoutus

19 Kuvio 1. Yksilön käyttäytymistä ja motivaatiota selittäviä tekijöitä itsemääräämisteorian, opitun avuttomuuden teorian ja odotusarvoteorian mukaan Autonomia Arvot Odotukset Itsemääräämisteoria Opitun avuttomuuden teoria Odotusarvoteoria Yksilö kokee toiminnan itsessään tyydyttäväksi ja arvokkaaksi Sisäinen motivaatio Yksilö kokee toiminnan ulkoa päin ohjautuvaksi Ulkoinen motivaatio Yksilö ei usko toiminnalla olevan arvoa tai merkitystä Amotivaatio Yksilö uskoo toiminnan seurausten olevan ennakoimattomia tai oman hallintansa ulkopuolella Kokemus avuttomuudesta Depressiivisyys Yksilö uskoo tai ei usko suoriutuvansa toiminnasta Pystyvyysodotus Yksilö uskoo tai ei usko toiminnan johtavan odotettuun tulokseen Tulosodotus Yksilö kohdistaa toimintaan myönteisiä tai kielteisiä arvoja Toiminta on houkuttelevaa tai vältettävää män itsemääräämisoikeuteen, hyvinvointiin ja työttömyystilanteen tulkintaan. Työnhakumotivaation ollessa itsenäinen (autonomous job-search motivation) työtön oli työsidonnainen, työnhaussaan aktiivinen ja optimistinen, kärsi jossain määrin työttömyydestään ja oli jonkin verran tyytymätön elämäntilanteeseensa. Kontrolloitu työnhakumotivaatio (controlled job-search motivation) ohjautui jostakin ulkoisesta pakosta ja työnhaku keskeytettiin helposti. Työtön oli kuitenkin työsidonnainen, koki työttömyytensä kielteisenä tilana sekä oli elämäänsä ja terveydentilaansa tyytymätön. Henkilö, jolla oli itsenäinen motivaatio olla hakematta työtä (autonomous motivation not-to-search), ei ollut työsidonnainen, oli elämäänsä tyytyväinen ja koki työttömyytensä myönteisenä tilanteena. Kontrolloitu motivaatio olla hakematta työtä (controlled motivation not-to-search) viittaa tilaan, jossa henkilö koki olevansa pakotettu pysymään työttömyydessä esimerkiksi omaisen hoitovastuun vuoksi. Henkilö piti työttömyyttään kielteisenä tilanteena ja hänellä oli kokemus arvottomuudesta ja tarkoituksettomuudesta. Amotivaation (amotivation) tilassa oleva henkilö ei hakenut työtä tai haki hyvin rajoitetulla tavalla. Amotivaatio liittyi työttömyyden kielteisten puolien kokemiseen, heikkoon arvioon omasta terveydentilasta ja elämään tyytymättömyyteen. Opitun avuttomuuden teoria Opitun avuttomuuden teorian (Seligman 1975, Abramson, Seligman & Teasdale 1978) luomisen yhtenä lähtökohtana oli mallintaa depressiota. Opitun avuttomuuden tila muistuttaakin masennusta. Opittu avuttomuus syntyy, kun henkilö kokee, että oman toiminnan tulokset ovat ennakoimattomia ja oman hallinnan ulkopuolella. Kohdatessaan mielestään vastaavanlaisen tilanteen henkilö edelleen ylläpitää opittua käsitystä avuttomuudestaan. Yk- Kuntoutus

20 silö selittää käyttäytymistään ja sen seurausten ennakoimattomuutta kolmen attribuutioprosessin kautta. Nämä kaksisuuntaiset tulkintaprosessit mahdollistavat koetun avuttomuuden syyn (external-internal), vakauden (stable-unstable) ja laajuuden (global-spesific) vaihtoehtoiset selitykset. Jos hallinnan puute tulkitaan ulkopuolisista tekijöistä aiheutuvaksi, henkilö kokee universaalia avuttomuutta, kun taas omiin ominaisuuksiin, kuten kyvyttömyyteen, sijoitettu avuttomuuden syy tuottaa kokemuksen henkilökohtaisesta avuttomuudesta. Jos käyttäytymisen seurausten ennakoimattomuuden syyt katsotaan johtuvan vakiintuneista tekijöistä, henkilö ei usko voivansa vaikuttaa toimintansa tuloksiin tulevaisuudessakaan. Henkilö määrittelee myös kontrollinsa menetyksen yleispätevyyttä vertailemalla alkuperäistä oman hallinnan ulkopuolella ollutta tilannetta uuteen tilanteeseen. Hän voi yleistää kokemansa epämiellyttävän tilanteen koskemaan kaikkia mielestään samanlaisia tilanteita, vaikka ne eivät tosiasiallisesti muistuttaisi toisiaan. (Rodriguez 1997, , 330.) Yolanda Rodriguez (1997, 322, ) kutsuu opitun avuttomuuden teorian pohjalta häviäjiksi työttömiä, jotka ovat menettäneet työpaikkansa eivätkä ole löytäneet uutta. Opitun avuttomuuden tila saattaa syntyä työttömälle silloin, kun hän kokee, että toimenpiteet tilanteen ratkaisemiseksi eivät johda tuloksiin. Kun henkilö on oman hallintansa ulottumattomissa olevassa tilanteessa, hänellä on motivationaalisia, kognitiivisia ja emotionaalisia vajeita. Motivaation puute merkitsee tilanteen ratkaisemista mahdollisesti auttavien toimintojen vähenemistä. Kognitiivinen vaje estää uusien vaihtoehtojen oppimista ja emotionaalinen vaje aiheuttaa depressiivisiä tunteita. Rodriguezin mielestä nuoret työttömät pitävät avuttomuutensa syynä yhteiskuntaa, kun taas aikuiset työttömät syyttävät tilanteesta itseään. Odotusarvoteoria Odotusarvoteorian (Vruum 1964, mm. Feather 1982, 1990) mukaan henkilön arvot jotakin toimintaa kohtaan sekä käsitykset ja odotukset toiminnasta suoriutumisesta, lopputuloksesta ja seurauksista selittävät yksilön käyttäytymistä ja suorituskykyä. Henkilön arvomaailmassa toiminnan kohde, tulos ja seuraukset voivat näyttäytyä houkuttelevina tai vältettävinä. Samaan toimintakokonaisuuteen saattaa liittyä sekä myönteisiä että kielteisiä arvoja. Esimerkiksi tietty työpaikka voi tuntua hyvältä, mutta pitkä työmatka ei kiinnosta. Odotukset kohdistuvat omaan pystyvyyteen ja toiminnan tuloksiin. Odotus työhaastattelun sujumisesta ilmentää pystyvyysodotusta, kun taas odotus työnhakijan valinnasta kertoo tulosodotuksesta. (Feather 1992, ; Vansteenkiste ym. 2005, ). Arvot ja odotukset määrittelevät yhdessä henkilön motivaation suunnan, joka voi kilpailevien motiivien vaikutuksesta kohdentua myös vaihtoehtoisiin toimintoihin. Työnhakumotivaatioon vaikuttaa työn houkuttelevuus ja henkilön käsitys työn saamisen todennäköisyydestä. Nämä tekijät voivat selittää tilannetta, jossa työtön jää kotiinsa seuraamaan kiinnostavaa TVohjelmaa sen sijaan, että menisi sovittuun työhaastatteluun. (Feather 1992, 318.) Työttömien työarvot ja työhön sitoutuminen ovat saaneet ehkä eniten huomiota odotusarvoteorian viitekehyksessä tehdyissä työnhakukäyttäytymisen tutkimuksissa. Työsidonnaiset työttömät toteuttavat tarvittaessa useita erilaisia käyttäytymismalleja työllistyäkseen ja panostavat työnhakuunsa psyykkistä ja fyysistä energiaa. (Van den Broek ym. 2010, 300.) Featherin ja O Brienin (1987) tutkimus australialaisten nuorten työttömien työnhausta osoitti työnhaun liittyvän työllistymisen houkuttelevuuteen ja työarvoihin (Feather 1992, 323). Rodriguezin (1997) mukaan työnhakijat, jotka eivät ole aiemmin olleet työttömiä, ovat työsidonnaisia ja motivoituneita. Näiden työnetsijöiden itseluottamus on hyvä ja työllistymisodotukset korkeat. Kuitenkin, jos aktiivinen työnhaku osoittautuu tuloksettomaksi, työnhakijan psyykkinen hyvinvointi heikkenee. Mielialan lasku on sitä suurempi, mitä korkeammalla odotukset olivat. (Rodriguez 1997, , 20 Kuntoutus

KUNTOUTUKSEN KÄYTÄNNÖT PALTAMON TYÖLLISYYSKOKEILUSSA

KUNTOUTUKSEN KÄYTÄNNÖT PALTAMON TYÖLLISYYSKOKEILUSSA TIETEELLINEN ARTIKKELI PEPPI SAIKKU RIITTA-LIISA KOKKO KUNTOUTUKSEN KÄYTÄNNÖT PALTAMON TYÖLLISYYSKOKEILUSSA Toimijuuden tukeminen ammatillisessa ja sosiaalisessa kuntoutuksessa Johdanto Työikäisten kuntoutus

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Prosessiarviointia Paltamon työllistämismallista. 26.11.2013 Päätösseminaari Jouko Kajanoja ja Tellervo Nenonen

Prosessiarviointia Paltamon työllistämismallista. 26.11.2013 Päätösseminaari Jouko Kajanoja ja Tellervo Nenonen Prosessiarviointia Paltamon työllistämismallista 26.11.2013 Päätösseminaari Jouko Kajanoja ja Tellervo Nenonen Miksi prosessiarviointia ja ketkä arvioivat Arvioinnissa kysyttiin, mikä onnistui, mikä epäonnistui

Lisätiedot

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 11.2.2013

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 11.2.2013 Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 11.2.2013 Epilepsiaa sairastavien työllisyysongelmien tunnistaminen oikea työllistämisinterventio 1. Ei ongelmia: kohtaukset

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

SOSIAALINEN KUNTOUTUS. Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi POSKEn seminaari 3.2.2013

SOSIAALINEN KUNTOUTUS. Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi POSKEn seminaari 3.2.2013 SOSIAALINEN KUNTOUTUS Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi POSKEn seminaari 3.2.2013 Sosiaalinen kuntoutus Sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen

Lisätiedot

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 17.2.2014

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 17.2.2014 Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 7.2.204 Epilepsiaa sairastavien työllisyysongelmien tunnistaminen oikea työllistämisinterventio. Ei ongelmia: kohtaukset ovat

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Peppi Saikku Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.-13.4.2011/ Helsinki Mitä tiedetään pitkäaikaistyöttömien kuntoutuksesta? Mitkä asiat selittävät nykyistä tilannetta? Millaisia

Lisätiedot

PALTAMON TYÖLLISTÄMISMALLI

PALTAMON TYÖLLISTÄMISMALLI PALTAMON TYÖLLISTÄMISMALLI Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi 09.02.2009 Seppo Koskinen, Riitta-Liisa Kokko, Tuija Martelin ja projektiryhmä TAUSTA Pitkäaikaistyöttömyys, syrjäytyminen ja suuret

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Kristiina Leppänen 3.12.2014 Opinnäytetyö kevät 2014 Sosiaalialan

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Yli 50-vuotiaiden työllistyminen. 26.11.2013 Yli 50-vuotiaiden työllistyminen / Riitta-Liisa Kokko 1

Yli 50-vuotiaiden työllistyminen. 26.11.2013 Yli 50-vuotiaiden työllistyminen / Riitta-Liisa Kokko 1 Yli 50-vuotiaiden työllistyminen 26.11.2013 Yli 50-vuotiaiden työllistyminen / Riitta-Liisa Kokko 1 Tausta Julkisen talouden kestävyysvajeen vähentäminen edellyttää nuorten ja eläkeikää lähestyvien työikäisten

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179)

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAINUULAISET VÄLITÖMARKKINAT MURROKSESSA KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAIRA-HANKE Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela Kuntoutustarve TK2-kuntoutujien ja muun henkilöstön vertailu TK2 kuntoutujat

Lisätiedot

Kirjallisuusseminaari 1, Elämänvaiheiden murrokset ja sosiaaliset ongelmat sosiaalityön kohteena. Anu Karjalainen

Kirjallisuusseminaari 1, Elämänvaiheiden murrokset ja sosiaaliset ongelmat sosiaalityön kohteena. Anu Karjalainen Kuntoutuksen asiakasyhteistyö ryhmän haasteet paikallistasolla Kirjallisuusseminaari 1, Elämänvaiheiden murrokset ja sosiaaliset ongelmat sosiaalityön kohteena Lapin Yliopisto Anu Karjalainen Lakisääteinen

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta Visiotyöryhmä Kehitysvammaisten ihmisten työ- ja päivätoiminnan kehittämisvisio (versio 20.11.2013) Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 1 Tuettu päätöksenteko

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA 10.042015 Yhdistysten tulevaisuus työllisyystoimijoina - tilaisuus Tarja Husso Työllisyyspäällikkö TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT JOENSUUSSA 2009-2015 (suluissa

Lisätiedot

Päihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013

Päihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013 Päihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013 Tervetuloa www.a-klinikka.fi www.paihdelinkki.fi www.a-klinikka.fi/tietopuu/ika-paihteet-ja-mieli 1 Sisko Salo-Chydenius, TtM, kehittämiskoordinattori JOHDANTO

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Työ kuuluu kaikille! 17.9.2015 Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto Sosiaalihuollon rooli vammaisten työllistymisen tukemisessa

Lisätiedot

Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta?

Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta? Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta? Liisi Aalto, Katariina Hinkka, Rainer Grönlund, Marketta Rajavaara Kuntoutuspäivät 18.-19.3.2010 Innovaatio Uusien asioiden tekemistä

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinto kuntoutujan työllistymisen tukena

Työ- ja elinkeinohallinto kuntoutujan työllistymisen tukena Työ- ja elinkeinohallinto kuntoutujan työllistymisen tukena Pori 4.5.2010 Regina Salkovic Palveluverkoston päällikkö PIRELY TE - toimiston johtaja, Sastamalan TE - toimisto Pirkanmaan ELY-keskus, Regina

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Investointi sosiaaliseen työllistämiseen kannattaa - arviointia elinkaarilaskelmilla. Harri Hietala Konsultit 2HPO

Investointi sosiaaliseen työllistämiseen kannattaa - arviointia elinkaarilaskelmilla. Harri Hietala Konsultit 2HPO Investointi sosiaaliseen työllistämiseen kannattaa - arviointia elinkaarilaskelmilla Harri Hietala Konsultit 2HPO 5.5.2015 1 Tarve työhönosallistumisen nostamiseksi 2 1 Julkisen talouden rakenteellinen

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen Vaikeasti työllistyvien tukeminen Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä tai pitkäaikaissairaita

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä.

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve, Oulu 18.9. 2014 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työurien pidentäminen

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien

Lisätiedot

PALTAMON TYÖLLISYYSHANKKEEN ESITTELY. Arto Laurikainen

PALTAMON TYÖLLISYYSHANKKEEN ESITTELY. Arto Laurikainen PALTAMON TYÖLLISYYSHANKKEEN ESITTELY Arto Laurikainen ETENEMINEN Ajatus lähti liikkeelle hall.kok.valmistelusta 2004 Jäsentyneempi valmistelu alkoi 2006 alussa omana työnä Esitys TM:lle 28.6.2007; budjetti

Lisätiedot

KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen

KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen HANKKEEN TOTEUTUS Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen 2013 Budjetti 645 040 Rahoitus

Lisätiedot

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013 Aulikki Kananoja SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KÄSITTEESTÄ (1) Kaksi lähestymistapaa: Toiminnallinen: se osa

Lisätiedot

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Yleistä Kelan työikäisten kuntoutuksesta Kuntoutukseen hakeutuminen Hoitavan lääkärin laatima B-lausunto tai vastaava, jossa

Lisätiedot

VÄLITYÖMARKKINAT. Työtä ja sosiaalityötä

VÄLITYÖMARKKINAT. Työtä ja sosiaalityötä VÄLITYÖMARKKINAT Työtä ja sosiaalityötä Välityömarkkinoiden idea on tarjota työskentelymahdollisuuksia ihmisille, joiden on vaikea päästä avoimille työmarkkinoille. Rakennetyöttömyyden purku on pysyvää

Lisätiedot

Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista?

Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista? Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista? Kela, terveysosasto, kuntoutusryhmä Leena Penttinen, KM, TtM, suunnittelija Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Lisätiedot

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntoutuksen kokonaisuudistus Hallitusohjelman kirjaus ja tavoite Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta - toimeenpannaan kuntoutusjärjestelmän

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Edellisen hallituskauden satoa - mikä kaikki on muuttumassa? Keskeisimmät meneillään

Lisätiedot

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Palveluesimies Päivi Kuusela Osaamisen kehittämispalvelut, nuoret 1 5.11.2013 TE-palvelut Lappi Päivi Kuusela TEM:n linjaukset nuorisotakuun toteuttamisessa TE-hallinnossa

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN AMMATTITAITOVAATIMUS: Päivi Pesonen syksy 2010 SUUNNITELMALLINEN TYÖSKENTELY: - Toimintakyvyn vahvuuksien ja tuen tarpeen tunnistaminen ja erilaisten tiedonkeruumenetelmien käyttö - Kuntoutujalähtöisen

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Kiuruvesi 11.4.2013 Helena Määttälä 1 18.4.2013 Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimisto Otsikko TE-TOIMISTO UUDISTUS 2013 Palveluverkko Palvelumalli perustuu kolmeen palvelulinjaan

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten organisaatioissa tuettiin osatyökykyisten työllistymistä ja työssä jatkamista ja mitkä tekijät estivät tai edistivät sitä. Tutkimuskysymyksiä

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Sosiaali- ja terveysministeriö aktiivisena kumppanina kokeilussa Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Kokeilun lähtökohdat päävastuun

Lisätiedot

Työttömien ammatillisen kuntoutustarpeen tunnistaminen - kokemuksia Paltamon täystyöllisyyskokeilusta. Raija Kerätär 10.3.2015

Työttömien ammatillisen kuntoutustarpeen tunnistaminen - kokemuksia Paltamon täystyöllisyyskokeilusta. Raija Kerätär 10.3.2015 Työttömien ammatillisen kuntoutustarpeen tunnistaminen - kokemuksia Paltamon täystyöllisyyskokeilusta Raija Kerätär 10.3.2015 Esityksessäni tänään Esittelen lyhyesti, mistä Paltamon kokeilussa oli kyse

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Helena Määttälä 22.2.2011

Helena Määttälä 22.2.2011 Helena Määttälä 22.2.2011 Työmarkkinoille kuntoutuvat asiakkaat yhteisessä toimintaympäristössä Tavoite: Yhteinen toimintaympäristö, jossa mahdollistetaan yhteisille asiakkaille sellaiset palvelut ja palveluprosessit,

Lisätiedot

Vammaiset ja pitkäaikaissairaat ihmiset kuntien työllistämispalveluissa

Vammaiset ja pitkäaikaissairaat ihmiset kuntien työllistämispalveluissa Vammaiset ja pitkäaikaissairaat ihmiset kuntien työllistämispalveluissa Vaikeasti työllistyvät kunnissa -seminaari VATES-säätiö Simo Klem 18.1.2011 Vates-säätiön selvitys Askel-hankkeessa Arvioitiin vammaisten

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

Kohti kuntoutuskumppanuutta? Millaista uutta vuorovaikutusta on syntymässä?

Kohti kuntoutuskumppanuutta? Millaista uutta vuorovaikutusta on syntymässä? Kohti kuntoutuskumppanuutta? Millaista uutta vuorovaikutusta on syntymässä? Vappu Karjalainen 19.3.2010 22.4.2010 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kuntoutusjärjestelmä Asiakas: millaisin ehdoin edetään? Kuntoutusjärjestelmä:

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

Kuntoutussymposium Kuntoutuksen koordinaatio

Kuntoutussymposium Kuntoutuksen koordinaatio Kuntoutussymposium Kuntoutuksen koordinaatio Heikki Suoyrjö LT, toiminta-aluejohtaja SeKS Kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämisyhdistys Kutke ry 30.10.2013 1 Mitä on? Suunnitelmallista ja monialaista toimintaa,

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015 Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Kunta työttömien aktivoijana Esityksen sisältö Pitkään

Lisätiedot

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007 Näkökulmia kuntoutumiseen Jari Koskisuu 2007 Mielenterveyskuntoutuksen tehtävistä Kehittää kuntoutumisvalmiutta Tukea kuntoutumistavoitteiden saavuttamisessa Tukea yksilöllisen kuntoutumisen prosessin

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN ETELÄ-KYMENLAAKSON AMMATTIOPISTO Palvelualojen toimipiste Takojantie 1, 48220 KOTKA Puh. 010 395 9000 Fax. 010 395 9010 S-posti:etunimi.sukunimi@ekami.fi www.ekami.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO,

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Kelan rooli nuorisotakuun toimeenpanossa Sidosryhmien (ELY-keskukset, TE-toimistot, kunnat) ja Kelan vakuutuspiirien odotukset

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Toimijoiden yhteistyö työkykyongelmien hallinnassa

Toimijoiden yhteistyö työkykyongelmien hallinnassa Toimijoiden yhteistyö työkykyongelmien hallinnassa Ammattilaisten haastatteluihin perustuva tutkimus Jyri Liukko ja Niina Kuuva 27.5.2015 Neuroliiton seminaari, Scandic Park, Helsinki Tutkimusasetelma

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 19.9.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 19.9.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 19.9.2013 Pirjo Nevalainen Mitä Oulu Virta-hankkeessa tehtiin Hankkeen aikana kehitettiin moniportainen toimintamalli työttömien työ- ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Miten saada tieto ja kehittämistulokset kaikkien käyttöön?

Miten saada tieto ja kehittämistulokset kaikkien käyttöön? Miten saada tieto ja kehittämistulokset kaikkien käyttöön? Johanna Korkeamäki Tutkija-kehittäjä, VTM 15.6.2015 1 Esityksen sisältö Nuorisotakuun jatkosuositukset kuntoutuksen kannalta Matalan kynnyksen

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto

Suoritettava tutkinto OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, ikäosaaminen Suoritettava tutkinto Suomalaisen väestön ikääntyminen näkyy sekä eliniän pidentymisenä että ikääntyneiden väestöosuuden kasvuna. Ikääntyvä

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite

Lisätiedot

Kuntoutuspäivät 9.3.2015 Kirsi Vainiemi asiantuntijalääkäri Kela

Kuntoutuspäivät 9.3.2015 Kirsi Vainiemi asiantuntijalääkäri Kela 2016 Kuntoutuspäivät 9.3.2015 Kirsi Vainiemi asiantuntijalääkäri Kela 1 Kelan kuntoutus työssä oleville vuonna 2014 Kelan kuntoutujia kaiken kaikkiaan 107 100 (2013: 98 863; 2012: 91 150) Harkinnanvaraisia

Lisätiedot

Työhönvalmennus asiakkaiden ja palveluntuottajien näkökulmasta

Työhönvalmennus asiakkaiden ja palveluntuottajien näkökulmasta Työhönvalmennus asiakkaiden ja palveluntuottajien näkökulmasta Kristiina Härkäpää Lapin yliopisto Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto 2011 1 Työvalmennuksen nykytila ja kehittämistarpeet (2009-12) rahoittajina

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

Lisätiedot