Prosum. Kuntauudistuksen kuntotesti Joukko viisautta tarjolla Suomessa arktista meriteknologiaosaamista. Konfliktien ja aktivistien Berliini

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Prosum. Kuntauudistuksen kuntotesti Joukko viisautta tarjolla Suomessa arktista meriteknologiaosaamista. Konfliktien ja aktivistien Berliini"

Transkriptio

1 w w w. s u m. f i Prosum Kuntauudistuksen kuntotesti Joukko viisautta tarjolla Suomessa arktista meriteknologiaosaamista Työkaluja ekotehokkuuteen Konfliktien ja aktivistien Berliini 1

2 Summarum Sisällysluettelo 3 Prosumio Janne Antikainen 4 Summeri Ilkka Oikarinen 5 Kuntauudistus kestääkö kunto? haastattelussa Arto Koski Janne Antikainen 9 Joukko viisautta tarjolla Maija Toukola 13 Suomessa on maailmanluokan arktista meriteknologiaosaamista Yrjö Myllylä 16 Osuma Sopimuksilla sitovuutta: Kimmo Kurunmäki ja Kaupunkiseutujen MAL-suunnittelu vuonna Kati-Jasmin Kosonen 18 Ekotehokkuustyökalut maankäytön suunnittelussa Ilkka Oikarinen ja Alpo Tani 22 Palopuhe Hilkka Lehtonen 25 Konfliktien ja aktivistien Berliini Suunnittelun osapuolet kovien realiteettien keskellä Kaisa Schmidt-Thomé 30 Mikä sai Patsy Healeyn kyyneliin? Vivi Niemenmaa 31 Sarjakuva Sami Tantarimäki Tuula Palaste 12. vuosikerta on Suomen Suunnittelumaantieteilijöiden Liitto (SUM) ry:n julkaisema lehti. Lehden tarkoitus on tukea suunnittelumaantie teilijöiden ja muiden suunnittelevien maantieteilijöiden sekä aluesuunnittelijoiden työtä, tiedottaa alan asioista ja yhdistyksen toiminnasta. Päätoimittaja Janne Antikainen p Toimittaja Jenni Väliniemi-Laurson 2 alanimiöntekstitxxxxxxxxxxxxxxxxx Etu- ja takakannen kuvat Jenni Väliniemi-Laurson Taitto Pentti Nuortimo Paino Kirjapaino Uusimaa Oy, Porvoo Painos 500 kpl ISSN X SUM:n yhteystiedot Puheenjohtaja Ilkka Oikarinen Tilaukset ja osoitteenmuutokset Sihteeri Eija Laitinen, Tilaushinnat v. (1 nro): henkilötilaus 10 EUR yhteisötilaus 30 EUR

3 Prosumio Suuri suunnitteluvuosi 2013 Janne Antikainen päätoimittaja Suomessa vietetään tänä vuonna Suurta Suunnitteluvuotta. Tosin sitä vietetään hiljaisesti. Ilotulitukset ja fanfaarit on jätetty väliin ja sitä pakerretaan arkisesti sadoissa seminaarisaleissa ja virkamieskoneistoissa. Kunnissa uudet valtuustot ovat käynnistäneet työnsä. Niiden suurin päätös omalla valtakaudellaan on päättää kuntarakenteesta. Lyöttäydytäänkö naapureiden kanssa yhteen vain jatketaanko itsenäisellä linjalla? Nämä päätökset heijastuvat vuosikymmenten päähän. Päätökset heijastuvat myös aluetasolle: montako aluetta Suomessa on tulevina vuosikymmeninä? Maakuntien liitot kuntien yhteenliittyminä ja ELYt valtion alueorganisaationa tiivistävät keskinäistä yhteistyötään. Horisontissa siintää yhdeksän alueen Suomi. Suunnittelujärjestelmää ravistelee myös suurten kaupunkien ja valtion pyrky suoriin neuvottelumenettelyihin suurissa infra-asioissa. Alueellisella ja kansallisella tasolla valmistaudutaan uuteen EU ja kansallisten ohjelmien kauteen joka alkaa Kansainvälisellä tasolla Suomi katselee uusvanhasti lähialueille. Kiinnostus arktisille alueille ja Itämeren piiriin kasvaa. Samalla muuttuu maantiede. Nyt meneillään oleva 2010-luku on alueallianssien välisen kilpailun aika, eli alueet tulevat laajenemaan yhä suuremmiksi käytäväksi tai verkostoiksi, ja kilpailu käydään niiden välillä. Toisaalta verkostoitumisessa ei maantieteellä ole mitään väliä, eli osaavia kumppaneita voi löytyä mistä päin Suomea tai maailmaa hyvänsä. Paradoksaalisesti paikattomuus korostaakin paikallisuutta. Kun ihmisillä ja yrityksillä on vapaus valita paikkansa, on elinympäristön laadulla ja viihtyvyydellä korostettu merkitys. Ihmiset menevät sinne missä on hyvä olla. Ennen ihmiset menivät sinne minne suunniteltiin, nyt suunnitellaan siellä missä ja miten ihmiset ovat ja minne ne haluavat mennä. Vaikka vuotta vietetään hiljaisesti, ei sitä saa valmistella salaa tai virkamiestyönä. Tulevaisuus on meidän kaikkien yhteinen, joukkoistaminen ei ole vain tiedon keräämistä suurelta yleisöltä vaan tulevaisuuden tekemistä yhdessä. Samalla on nähtävä suuret kokonaisuudet. Noin kolmasosa budjetistamme vaikuttaa alueiden kehitykseen. Näiden varojen koordinaatio ja kohdistaminen tulee olla tehokkaampaa. Aluesuunnittelijoiden Anssi Kumpula ja -kehittäjien suurin tehtävä onkin houkutella eri sektoreita yhteistyöhön ja tarkastelemaan eri toimien yhteisvaikutusta kokonaisvaltaisesti. Suunnitelma- ja strategiaähky on korvattava yhdensuuntaisella tekemisellä. Tätä lehteä on työstetty yli vuosi, pahoitteluni lehden viivästymisestä. Suuri suunnitteluvuosi imaisee myös minut mukaansa, joten joudun kaihoisasti ja suuresti kiittämään Prosumin tekijöitä erityisesti Jenniä, jota ilman yksikään lehti ei olisi ilmestynyt sekä lukijoita yhteisistä vuosista. Voin siis päättää viimeisen prosumioni klassikkoon: kiitos ja anteeksi. prosumio 3

4 Summeri Uudistumisesta Ilkka Oikarinen Suomen Suunnittelumaantietelijöiden Liitto SUM ry:n puheenjohtaja Uusiutuminen, regeneraatio, renessanssi, elpyminen Uudistumisella on monta synonyymiä. Järjestötoiminnan näkökulmasta regeneraatio tuntuu niistä osuvimmalta. Biologiassa regeneraatiolla tarkoitetaan kudosten tai elinten uudelleen muodostumista. Oiva esimerkki siitä on sisiliskon häntä, joka kasvaa poikki mentyään uudelleen. Järjestötoiminnassa uudistuminen on organisaation elinehto. Järjestön täytyy elinvoimansa säilyttämiseksi aika ajoin kasvattaa itselleen uusia raajoja irronneiden tilalle. Keväällä Sum ry kasvatti itselleen raajan jos toisenkin. Hallitus sai huhtikuussa vuosikokouksen Jenni Väliniemi-Laurson myötä joukon uusia ja innokkaita jäseniä, jotka toivat mukanaan virkistäviä ajatuksia ja uusia toimintamal leja urautuneisiin käytäntöihin. Järjestön puheenjohtaja vaihtui jo vuoden 2011 joulukuussa Eeva Terävän siirryttyä muihin tehtäviin. Uusi puheenjohtaja, eli allekirjoittanut siirtyi Sumin uudeksi luotsaajaksi. Uudistuksia on tapahtunut myös muussa toiminnassa. Pitkään kestänyt nettisivujen uudistustyö saatiin viimein päätökseen. Drupal- pohjaisen verkkopalvelualustan myötä sivujen päivittäminen on aiempaa helpompaa ja joustavampaa. Järjestömme tiedotus hoidetaan jatkossa pää asiassa nettisivujen ja sähköposti listan kautta. Syksyllä Sum ry järjesti myös ensimmäistä kertaa syysseminaarin suunnittelumaantieteilijän työelämän ajankohtaisista haasteista. Palautteen perusteella seminaari koettiin mai nioksi tavaksi verkostoitua ja jakaa kuulumisia järjestön vanhojen ja uusien jäsenten kesken. Syysseminaarista ollaan tekemässä traditiota, joten ensi syksyksi järjestetään uusi seminaari. Kaikista SUM:in toiminnan tärkeistä päivämääristä tiedotetaan tarkemmin Sum ry:n nettisivuilla (http://sum.tek.fi/). Uudistumisen tuulet puhaltavat myös suunnittelumaantieteilijöiden työkentällä. Käynnissä oleva kunta uudistus sekä muutokset YTK:n (yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus) toiminnassa tulevat ravistelemaan monen suunnittelumaantieteilijän työelämä stabiliteettia. Työelämään liittyvien epävarmuuk sien myötä ammatti järjestöjen merkitys kasvaa. Sumin jäsenet kuuluvat TEKiin ja IAET-kassaan, jotka turvaavat jäseniemme selustaa taloudellisesti. Ammatillisella järjestäytymisellä takaamme suunnittelumaantieteilijöiden regeneraatio valmiuden myös jatkossa. Sum ry:n hallituksen ensisijaisena tarkoituksena on palvella Suomen suunnittelumaantietelijöitä. Kehitysideat, -ehdotukset ja kritiikki onkin meille ensiarvoisen tärkeää. Ainoastaan jäsenistöä kuuntelemalla voimme kehittää järjestömme toimintaa, ja vastata paremmin suunnittelumaantieteilijöiden tarpeisiin. Älä siis epäröi ottaa yhteyttä osoitteeseen Sum ry:n uusi puheenjohtaja toivottaa Prosumin lukijoille ensiluokkaista ja elinvoimaista vuotta! 4 Summeri

5 Kuntauudistus kestääkö kunto? haastattelussa Arto Koski Nuorella Arto Koskella oli 1974 ajatus lähteä lukemaan biologiaa Turun yliopistoon, mutta lumoutuikin luennoilla yhteiskuntamaantieteestä. Hän teki harjoitustyöt kunnista, innostuen yhä syvemmin kuntien kehittämisestä. Vuonna 1988 hän väitteli kuntien teollisuuspolitiikasta. Väitöksen jälkeen hän sai soiton Rauman ja Rauman maalaiskunnan kuntaliitoksen selvittelystä luvun lopulla Arto keskittyi enemmän kuntonyrkkeilyn levittämiseen kuin varjonyrkkeilyyn kuntapiireissä. Kuntakipinä roihahti uudestaan 2000-luvun taitteessa, kun Loimaalta kyseltiin selvittäjän perään. Tämän jälkeen Arto teki kuusi kuntaliitosselvitystä, jotka kaikki johtivat liitoksiin. Vuoden 2011 kesällä kuntaliiton kehittämisyksikössä puhelin pirisi jälleen. Tällä kertaa toisessa päässä oli kuntaministeri: kansakunta tarvitsi nyt Suomen parasta kunta liitososaamista. Kysymys oli valtakunnallisen kuntauudistuksen projektipäällikön tehtävästä. Arto otti haasteen vastaan, ja hyppäsi kuntauudistuksen ytimeen. Prosum pyysi kesän korvilla Artoa maalailemaan sekä akuutteja että laajoja kaaria uudistuksesta. Vaikka Artolla on vankka liikuntatausta, huomaa huokausten syvyydestä, että tämä kamppailu on ottanut koville. Sama maali, eri reitti Kuntauudistus sai vahvan selkänojan kesällä 2011 kootusta hallitusohjelmasta. Hallituspuolueiden yksimielisyys kuntauudistuksen tarpeesta oli jakamaton. Syksyllä 2011 kuntarakennetta valmisteltiin virkamiesvoimin. Alkuvuodesta työryhmä julkaisi 66 kunnan kuntakartan, joka ei jättänyt ketään kylmäksi. Virkamiehet ja poliitikot kiersivät kevään maakuntia kuuntelemassa ripitystä. Nyt kunnat Janne Antikainen ovat kertoneet mielipiteensä myös kirjallisesti ja valtiovarainministeriö vetänyt niistä johtopäätökset. Hallitus ja 85 % kunnista on edelleen yksimielisiä kunta- ja palvelurakenteen uudistuksen tarpeellisuudesta. Perustelut muutokselle on ymmärretty, ja tukea muutokselle tuntuvat kaikki arvostavan. Siihen yhtenäisyys sitten loppuukin. Uudistuksen sisältö ja toteuttamiskeinot ovat kuntien lausunnoissa ristivetoisia. Kuntarakenteen ympärillä käytävässä keskustelussa kaikki kyllä näkevät ja ymmärtävät haasteet, mutta lääkkeistä ollaan eri mieltä, Arto ku- Jenni Väliniemi-Laurson Kuntauudistus kestääkö kunto? 5

6 tosuhde heikkenee ja sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeet kasvavat entisestään? Tämä kysymys tulee vastaan täydellä paineella vasta ensi vuosikymmenellä, kun suuret ikäluokat siirtyvät sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttämisessä kustannusintensiivisimpään vaiheeseen. Silloin mitataan, miten kestävällä pohjalla talous on. Julkisen talouden kestävyysvaje uhkaa vain pahentua, kun talouden kasvu hidastuu. Kansantaloustieteen professori Matti Pohjola on laskenut, että 1950-luvulla kasvu oli vuosittain keskimäärin 5 %, viime vuosikymmenellä enää noin 2 % vuodessa, ja kasvu hiipuu siitä noin 1%:n tasolle. Talouden kasvu ei näyttäisi riittävän nykyisen rakenteen ylläpitämiseen, Arto toteaa surullisena. Jenni Väliniemi-Laurson Miten kuntaperusteinen järjestelmä kykenee vastaamaan näihin haasteisiin seuraavan sukupolven, eli vuoden aikana? Urheilumie- vaa asetelmaa. Puolella kunnista on set. Sumuisinta näyttäisi olevan suu- henä Arto pitää vedenjakajavuotena valmiutta selvittää kuntajaon muu- rimmilla kaupunkiseuduilla, joka ei Tokion olympiavuotta, eli 1964 syn- toksia. Näissä kunnissa asuu 70 % tiedä hyvää maankäytön, asumisen tyneitä. Miten sitä nuoremmat saa- suomalaisista. Vajaa kolmannes kan- ja liikenteen yhteiselle suunnittelul- vat sitä aiemmin syntyneet hoivattua? nattaa pohjaesitystä tai niitä hieman le. Taloudeltaan heikoilla kunnilla on 1970-luvun taitteen alhainen synty- laajempia alueita. Monilla lähikunnil- surkein kohtalo, sillä ne uhkaavat jää- vyys kostautuu nyt, työperäinen maa- la menevät sanomiset ristiin. Keskus- dä yksin. Pakottamista kuntaliitoksiin hanmuutto voi tätä hieman paikata, kaupungit haluavat liitoksia, kermaa ei kaipaa keskuskaupunkeja lukuun mutta vaje on suuri. Myös ihmisten lii- kuorivat kehyskunnat ei. Kauempana ottamatta kukaan muu, ei edes hal- kunnallisuus vaikuttaa, vain 1/3 kan- keskuksista reunamailla on tullut rea- lituspuolueet. Liitosten sijaan kunnat sasta liikkuu hyvin. Polarisoituminen liteetit vastaan: yksin ei enää pärjätä, kaipaavat yhteistoimintaa. on vahvaa, viimeinen kolmannes liik- mutta turvaa haetaan pienemmistä kuu hyvinvointinsa kannalta täysin riit- kunnista suurten matkassa pelätään totaalista syrjään jäämistä. Suurempi kuva on kateissa: toiminnallisia työssäkäynti- tai talousalueita ei kyetä tai haluta nähdä. Suurin huoli on erityi- Isot haasteet Isot haasteet vaativat kunnille isoa silmä-kokoa tämättömästi miten se saataisiin liikkeelle ja sitä kautta parempaan kuntoon? Haasteet polarisoituvat myös kunnissa: Hyvä puoli on ollut, että mitään hiipuvaa kuntaa ei ole jätetty sesti sosiaali- ja terveyden sekä koulu- Arto intoutuu pohtimaan laajempia yksin jakojäännökseksi, mutta huolto- tuksen lähipalveluista ja lähidemokra- yhteiskuntapoliittisia kysymyksiä: suhteen heikkenemisen haasteet tule- tiasta, mausteena mukana ovat harva Miten suomalainen hyvinvointiyh- vat olemaan yllättävän suuret muutto- asutus, saaristoisuus ja kielikysymyk- teiskunta pysyy tolpillaan, kun huol- voittoalueilla, jossa absoluuttiset ikä- 6 Kuntauudistus kestääkö kunto?

7 Jenni Väliniemi-Laurson väestön kasvuluvut ovat suurimmat. teelliseen ja perusteltuun tietoon sessi, jossa erilaisia näkökulmia on Keskiössä uudistuksessa on sosiaali- ja faktat on selvitettävä. Vasta faktojen avattava ja pohdittava, etsittävä yh- terveyspalvelut, kun perusterveyden- selvittämisen jälkeen voidaan sanoa, teistä tahtoa ja pohjaa. Kuntaliitosten huolto uhkaa rapautua, ja on poh- onko yksittäinen kuntaliitos perustel- pohdinnassa tulisi olla takana kakun dittava sen suhdetta erikoissairaan- tua. Faktojen selvittämättä jättämi- kasvattamisen ajatus, miten paljon oli- hoitoon. Tämä edellyttää suurempaa nen olisi melkeinpä pelkuruutta, Ar- simme yhdessä enemmän kuin yksin, silmäkokoa, ja se oli yksi syy miksi kun- to kehätuomaroi. Hallinnon- ja alue- Arto pohjustaa. Kuntaliitoksissa on tien silmäkoko kasvoi niin suureksi kuin kehityksen ministeriryhmä päätti ke- paikallisuus aina vahvasti mukana. mitä se virkamiestyöryhmän pohjaesi- säkuussa kuntaliitosselvitystarvetta Alueelliset erityispiirteet vaikuttavat tyksessä oli. Sosiaali- ja terveyspuoli ohjaavat kriteerit koskien väestö- aina, yhtäällä toiminutta mallia ei voi tarvitsee huomattavasti lisää työvoi- pohjaa, työpaikkaomavaraisuutta, kopioida muualle. Tämä ei ole leik- maa. Suoraviivaisesti Arto toteaa, työssäkäynti- ja yhdyskuntaraken- kaa-liimaa -juttua, Arto tietää seitse- että hallintoa on kevennettävä ja siir- netta sekä kuntataloutta. Yhdenkin män tapauksen kokemuksesta. Kun- rettävä painopistettä sosiaali- ja ter- kriteerin täyttyminen indikoi liitos- taliitokset eivät myöskään ole auto- veyspuolelle. tarvetta. Yleisenä edellytyksenä on, maatteja, joka tuottaa jotkut tietyt tietopohja edellytys onnistumiselle että selvitysalueiden tulee muodostaa alueellisesti eheä tai muuten toiminnallinen kokonaisuus. Miten onnistunut kuntaliitos sit- hyödyt tai haitat, vaan jokainen tapaus on erilainen. Kuntaliitos ei ole laskennallista maantiedettä, ihmisten yhteisö tulee huomioida. Prosessin Arto arvostaa vankkaa tietopohjaa. ten tehdään? Selvitys ja uuden kun- juoksutuksen ja kuuntelun taito rat- Uudistuksen tulee pohjautua perus- nan piirustusten rakentaminen on pro- kaisee paljon. Kuntauudistus kestääkö kunto? 7

8 tökset asiasta. Varsinainen valmistelu kuntaliitoksiin vie noin kaksi vuotta ja isommissa kunnissa vielä siitäkin pitempään. Tämän perusteella voisi odottaa suurempaa aaltoa vasta vuodelle Jenni Väliniemi-Laurson Maantieteilijän laaja-alaisuus valttia, tiedon tarve on suuri Arton mukaan hyvä puoli tässä uudis- Kuntauudistuksen puheet eivät juurikaan ole vuosien saatossa muuttuneet. Huolet ja vastaperus- Askelmerkkien asettelua tuksessa on ollut, että on uskallettu rohkeasti katsoa helikopterinäkökulmasta suurempia alueellisia kokonai- telut ovat pysyneet entisellään, ana- Kesän korvilla nähdään, miten hal- suuksia. Se on sopinut aluemaantie- lysoi Arto, joka seurasi kaikki alue- litus etenee kuntauudistuksen kans- teilijälle. Maantieteilijän koulutus an- kierroksen lähetykset netin kautta. sa. Vauhti on kova, ja askelmerkkejä taa erinomaiset edellytykset selvitte- Argumentointi on silti kuunneltava, ei ole ihan helppo asetella. Tähtäin lytyölle: koulutus antaa monialaisen keskustelun tulee olla vuorovaikutteis- oli aluksi vuodessa 2015, ja siitä on pohjan ja maantieteilijöillä on sisään- ta. Kuuleminen on tärkeää, mutta var- todennäköisesti tulossa piikkivuo- rakennettuna alueiden erilaisuuden sinainen selvitys on vielä tärkeämpää, si. Julkisuudessa on yleistyneet pu- ymmärtäminen. Lopullisista kuntalii- Arto muistuttaa. Monet kunnat pe- heenvuorot aikataulun väljentämi- tosten vaikutuksista on häkellyttävän räänkuuluttivat vielä toista lausun- sestä. Vuoteen 2017 ajoittuvalla uu- vähän tutkittua tietoa. Nyt pitäisi ol- tokierrosta, erityisesti kun sosiaali- ja distuksella on perustelunsa. Vuonna la tietoa miten 1990-luvun isoilla kun- terveyspalveluista saadaan linjauksia alkaa jälleen uusi valtuustokausi taliitoksilla esim. Raumalla, Porvoossa Sen kunnat myös saavat syksyllä. Ar- ja kuntaliitoksista 70 % on tapahtunut ja Lohjalla on ollut merkitystä näiden to toivoisi selvityksiä: kun selvitykset valtuustokauden vaihteessa. Tämän alueiden kehitykseen. Tutkimuksen olisi saadaan käyntiin, tulee silloin yleensä jälkeen ei juurikaan kannata kuntalii- pitänyt kulkea siinä rinnalla, siihen on tarkempaa ja uutta tietoa hyödyistä toksia enää miettiä, Arto puntaroi. vaikea tarttua kiinni jälkikäteen. Ver- ja haitoista. Silloin punnitaan edelly- Pohdinta hakee tiuhempaa tempoa: tailukohtaa ei ole, ei tiedetä mitä olisi tyksiä ja paikallista tahtotilaa liitty- Selvitykset lähtevät liikkeelle todennä- tapahtunut, jos liitosta ei olisi tapah- miselle. köisesti syksyllä, ennen koulujen alka- tunut. Tutkimuskysymysten rajaa- Kuntaliitosten alkuvaiheessa on mista niitä ei käytännössä voi aloittaa. minen ja aineiston hankinta tulee si- kriittisyys usein vahvaa, mutta pro- Selvittäjien tulee kerätä tiedot johtavil- tä haastavammaksi mitä pidemmälle sessin myötä se yleensä tasaantuu. ta virkamiehiltä, poliittiselta johdolta aika kuluu. Arto harmittelee heikkoa Arto näkee kuntaliitosten toteutuk- ja kansalaisilta. Vaikeimmissa tapauk- tiedon jamaa, ja kannustaa nuoria sessa ja tuloksissa viisi aikajännet- sissa edessä voi olla vuoden prosessi, tämän haastavan aiheen kimppuun: tä: ensimmäiset kolme päivää, kolme kuukautta, kolme vuotta, kolme mutta sen voinee jouduttaa noin yhdeksään kuukauteen. Alle neljän kuu- Tämä pitäisi mieltää niin päin, että nuorien tutkijoiden tulisi suunnata tä- valtuustokautta ja kolme vuosikym- kauden niitä ei voida viedä läpi uskot- hän traditioon. Kaikki tieto on hyödyl- mentäkin. Vasta tämän jälkeen voi- tavasti. Tällä vauhdilla vuoden 2013 listä ja käyttökelpoista. Tiedon tarve daan nähdä kaikki vaikutukset koko- syksyllä selvitykset olisivat valmiita, ja on suuri. naisuudessaan. kunnat olisivat valmiita tekemään pää- 8 Kuntauudistus kestääkö kunto?

9 Joukko viisautta tarjolla Maija Toukola Joukkoistamisessa jokin aihe tai tehtävä annetaan laajan yleisön käsiteltäväksi ja työstettäväksi. Tehtävän suorittajia ei ole tarkasti määritelty, mutta itse tehtävästä, tavoitteista ja aikataulusta on sovittu. Julkisia suunnitelmia tehdessämme, menetelmäs- Internet ja verkkosovellukset ovat lisänneet meidän jokaisen mahdollisuuksia jakaa tietoja, taitoja ja aikaa pro bono. Asukkaiden paikallistuntemusta ja kokemuksia kerätään yleisesti paikkatietoaineistoksi kaavoituksen käyttöön. Viimeisintä uutta on julkisten suunnitelmien yhteinen jalostaminen. Esimerkiksi Islannissa perustuslain valmisteluversioihin haettiin ideoita siten, että tekstejä sai kuka tahansa muokata verkossa. Puhutaan joukkoälystä tai crowdsoursingista. Tuula Palaste-Eerola Joukko viisautta tarjolla 9

10 Tuula Palaste-Eerola tä on apua uusien näkemysten koko- uksen tilanteesta. Joukkoistamalla desta ajasta olemme saaneet mm. amiseen. Samalla osallisuus rikastuu kehitetään kaupallisia tuotteita, esi- Barack Obaman avoimen hallin- lausuntokierroksista ja yleisötilaisuuk- merkiksi erilaisten kilpailujen muo- non aloitteesta (Open Covermential sista syvempään yhdessä tekemiseen. dossa, usein puhtaasti markkinointi- Initiative), jonka puitteissa toteute- Uusien menetelmien käyttöönottoa tarkoituksessa. Viime kesänä esitetty taan julkisen datan sivustoa, kansal- pilotoimme Uudenmaan liitossa niin Savonlinnan Free Will -ooppera oli lista joukkoistamissivustoa ja We the kaavoitus- kuin strategiatöissäkin. onnistunutta joukkoistamista taiteen People -kansalaisaloitesivustoa. saralla. Maankäytön suunnittelussa Aiheesta väitöskirjaa valmistele- Joukoista apua rutiinitöihin PehmoGIS eli sijaintiin sidotun kokemustiedon kerääminen netissä on jo monien kaavoittajien arkinen vä- va Tanja Aitamurto uumoilee joukkoistamisen paisuvan trendiksi mm. kaupunkien budjettikeskusteluissa. Yleisöjoukon älyä ja apua käytettiin line asukaskokemusten keräämiseen. Intoa uusien toimintatapojen kehit- miljonääreiksi haluavien oljenkorte- Unelmien Yle oli puolestaan kol- tämiseen riittää: Pidimme aiheesta na. Internetin ja teknisten sovellusten meviikkoinen etukäteen suunniteltu paneelin eduskunnan tulevaisuusva- aikakaudella joukkoistamisen käyttö- ja ohjattu kansalaiskeskustelu, joka liokunnan kanssa, jossa kansanedus- kohteiden kirjo on rajaton. Kansallis- palkitsi aktiiviset studiokierroksilla ja tajat kertoivat joukkoistamisen tule- kirjaston juuri päättyneen myyräpe- muilla arpavoitoilla. van kokeiluun ainakin yhdessä val- lin kautta yli vapaaehtoista misteluun tulevista lakialoitteista, teki yli 8 miljoonaa mikrotehtävää tunnistaen vanhojen lehtikirjoitusten tekstejä. Myyräpeli on esimerkki joukko- Kohti avoimempaa hallintoa ja suunnittelua Helsingin kirjasto tulee käyttämään sitä budjettinsa valmistelussa ja me Uudenmaan tulevissa suunnitelmissa. avusta suuriin rutiinitöihin, mutta yhtälailla joukkoja on kutsuttu ajan- Joukkoistaminen on ilmestynyt sanana myös keskusteluun tiedon avoi- Ideat siiville kohtaisen tiedon reporttereiksi, ku- muudesta ja demokratiasta. Kan- Teimme Uudenmaan liitossa viime ten välittämään tietoa lumen aura- sainvälistä mallia avoimuuden uu- syksynä Hämeen ja Päijät-Hämeen 10 Joukko viisautta tarjolla

11 Verkkokeskusteluiden päätyttyä olemme saaneet arvokasta kokemustietoa suunnittelun tueksi ja sitäkin enemmän oppia kansalaisten verkkokuulemisesta. Senioreilta saimme lennokkaimmat pitkän elämänkokemuksen ideat mutta heillä verkkoosallistumisen kynnys oli edelleen varsin korkea; useammat tapaamiset ja lähituki olisivat varmasti lisän- Mille Aalto neet osallistujien määrää. Nuorilla tekniikka ja kirjoittamisen taito olivat hallussa. He puolestaan kokivat tulevaisuuden ennakoinnin vaikeaksi ja yllätykseksemme olettivat maailmanmenon pysyvän melko ennallaan. Pilotissa ideatulvan ja keskustelun hallinta onnistui vielä perinteisin välinein, mutta jatkossa kokeiluun tulevat lisäksi osallistumista sekä saatavan palautteen jalostamista helpottavat sovellukset. Verkkosivustoista tullee myös entistä arkisempi asiantuntijaryhmien kohtaamisen paikka ja työskentelyn alusta. Joukkoistamispiloitti sijaitsi salasanan suojissa tulevaisuustarkastelumme verkkosivustolla. Sivuilla kerroimme työn vaiheista, työpajoista ja työssä käsiteltävistä aiheista sekä äänestytimme yleisön mielipiteitä valittavista visioista. Sivustolla oli neljän kuukauden aikana yli vierailua. Ajatuksemme mahdollisimman avoimesta valmistelusta ja eri- Tuula Palaste-Eerola laisista kuulemisen tavoista sai vahvistusta sekä laajasti kannustavaa palautetta. liittojen kanssa Siivet ja juuret -tulevaisuustarkastelua, jota työstimme päättäjien ja asiantuntijoiden kanssa Kutsuimme verkkokeskusteluihin ja valintatehtäviin niin nuoria, eläkeläisiä, päättäjiä kuin liikenteen asian- Kommunikatiivinen käänne on täällä niin verkossa kuin työpajojen kaut- tuntijoita omina ryhminään. Kunkin Eikö me muka enää itse osata tai ta. Työn erääseen osaan kaipasim- ryhmän perehdytyksessä osallistujat viitsitä? kuulin kysyttävän omilla me kansalaisnäkökulmaa erityistesti. ottivat tehtävän omakseen. käytävillämme. Miten ne kansalai- Joukko viisautta tarjolla 11

12 Mille Aalto set muka osaisivat paremmin suunni- Menetelmä sopii tehtäviin, joi- Vuorovaikutteisuudelle on tilauk- tella? jatkoi asiantuntija. Yhtälail- hin laajemmalla yleisöllä tai yhteis- sensa erityisesti sellaisissa suunnitte- la soraääniä kuului myös muutaman työkumppaneiden verkostolla on ai- luprosesseissa, joissa toteutus edel- päättäjän taholta, kun välillisen de- dosti annettavaa. Joukkoistaminen ei lyttää toimijoiden myöhempää sitou- mokratian sijaan asioista kysyttiinkin ole valloittamista tai monen korvaan tumista suunnitelmassa kirjattaviin suoraan kansalaisilta. kalskahtavasta nimestään huolimatta tavoitteisiin. Koska yksikään menetel- Mikä sitten olikaan vastaukseni? sen kummempaa kuin yhteisen teke- mä ei ole valmis syntyessään, on aika Kyse on siitä, kuinka aniharva ih- misen menetelmä muiden joukossa. jakaa ajatuksia siitä, milloin osallista- minen, yritys, kunta tai mikä tahan- Tärkeämpää on yleisen avoimuuden minen on oikeasti paikallaan ja mil- sa toimija ostaa valmiiksi pureksittua vahvistaminen, verkkovuorovaiku- laisiksi sen parhaat käytännöt muo- tavoitteistoa, johon ei ole ollut mah- tuksen kehittäminen kokonaisuute- toutuvatkaan Joukko viisautta se dollisuutta vaikuttaa tai jos luottoa na sekä yhdessä tekemisen kulttuu- on meissä. sen suunnittelijaan ei ole. Yhtäkään strategiaa ei ole tarpeen tehdä sen itsensä vuoksi vaan töiden parasta antia ovat ne polut ja käyntiin lähtevät toimet, jotka rakentuvat jo prosessin aikana ja yhteisen tekemisen kautta. Tiedottamisen, neuvottelui- rin vahvistaminen asennemuutoksesta alkaen. Suunnitteluteorioissa jo pitkään esiintynyt kommunikatiivinen käänne näkyy suunnitteluarjessa yhä vahvemmin; ymmärretään, että sitoutuminen syntyy vain avoimuudesta ja Lähteitä: Tanja Aitamurto: Joukkoistaminen demokratiassa: Poliittisen päätöksenteon uusi aika: Selvitys eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle: fi/dman/document. phx?documentid=jv den, lausuntokierrosten ja seminaarisarjojen ohella joukkoistaminen tarjo- yhdessä tekemisestä. Toki vallalla on muitakin paradigmoja, kuten tuotta- Digitalkoot: splash aakin lisämahdollisuuksia suunnitelmien työstämiseen yhdessä. Kyse on uusista näkökulmista, sitoutumises- vuus tornitalotrendeineen, ilmastotavoitteet eheyttämispyrkimyksineen sekä design-vuoden vahvistama kun- Laajan metropolialueen tulevaisuustarkastelu 2040: ta ja rakentuvista kumppanuuksista. nioitus visionäärejä kohtaan. 12 Joukko viisautta tarjolla

13 Suomessa on maailmanluokan arktista meri teknologiaosaamista Yrjö Myllylä Alkuvuodesta 2013 on keskusteltu paljon suomalaisesta telakkateollisuudesta ja laivanrakennusosaamisesta. Suomalaista alan osaamista kannattaisi siirtää lämpimien vesien jättiristeilijöistä kylmiin vesiin. Globaalisti arktisen alueen merkittävimpiä maita ovat Jäämeren viisi rantavaltiota. Näistä Suomelle erityisen tärkeitä meriteollisuuden näkökulmasta ovat etenkin pinta-alaltaan maailman suurin valtio Venäjä sekä Norja ja Kanada. Lisäksi Tanska, USA ja Aasian maista Kiina, Japani ja Intia nähdään Arktisten alueiden nykyisiä ja kaavailtuja öljy-, kaasu- ja kaivoshankkeita. Myllylä, Yrjö (). Arktisen meriteknologian ennakointihankkeen loppuraporttiluonnos. selvimmin tutkimus- ja poraustoiminta, merenalainen rakentaminen sekä turvallisuus- ja pelastustoiminta. Perinteisenä vahvuusalana, eli käytännössä lähiajan varmimpana kassavirran lähteenä meriklusterissa nähdään laivanrakentaminen, jota tukee kuljetus- ja logistiikkajärjestelmäosaaminen. Meriteknologian alojen kehittyminen on varmistettava satsaamalla nyt niiden edellytyksiin, kuten kehitystä tukeviin pitkäjänteisiin tutkimus- ja kehittämisohjelmiin sekä melko tärkeinä suomalaisten alan toi- tutkimusympäristöjen luomiseen. mijoiden verkottumisen kohteina. Esimerkiksi öljyntorjuntateknolo- Kansainvälistymisessä haasteena on reiteistä. Luonnonvarat kuuluvat val- gian kehittäminen edellyttäisi öljyn- strategisten pelureiden tunnistami- tioiden intressipiirien ytimeen. Suo- torjuntalaboratorion ja koeolosuh- nen ja pk-yritysten rajalliset resurssit men onkin mietittävä tästä näkö- teiden luomista. Nyt alan johtavim- verkostoitumiseen. kulmasta omien strategioidensa päi- mat yritykset vuokraavat laboratorio- vitystä. aikaa täyteen buukatusta yhdysval- Arktista meriteknologiaa luonnonvarojen hyödyntämiseen Suomalaisen arktisen meriteknologian vahvimpia tuotteita tai -klustereita ovat ympäristönsuojeluteknologia ja ilmatiede, sää-, mittaus- ja tojen New Jerseyn laboratoriosta. Myös muu materiaalin kylmätestaus vaatisi omat tilansa. Suomessa ja erityisesti pääkau- seurantajärjestelmät. Näiden volyymi punkiseudulla tulisi keskittyä erityi- Arktisessa meriteknologiassa on ennen muuta kysymys luonnonvarojen, työpaikoilla tai liikevaihdolla mitattuna on suurta ja kasvu lähivuosikym- sesti työllisyysnäkökulmaa painottaen tutkimusaluksiin, jäänmurtajiin, kuten kaasun, mineraalien, öljyn ja meninä nopeaa. huoltoaluksiin, jäänhallinta-aluksiin, ravinnoksi kelpaavien luonnon- Potentiaalisia aloja nopeasti öljyntorjunta-aluksiin, pelastusaluk- varojen hyödyntämisestä ja vähem- kasvavia, mutta edellisiin verrattuna siin sekä hybridi- ja monitoimialuk- män uusista kansainvälisistä kauppa- volyymiltaan vielä pienempiä ovat siin. Suomessa on maailmanluokan arktista meriteknologiaosaamista 13

14 Arktisessa meriteknologiassa on huomioitu arktisen ympäristön ominaisuuksista muiden muassa kylmä, lumi, jää, lämpötilanvaihtelut, nopeasti vaihtuvat sääolosuhteet, pimeys, valo, pitkät etäisyydet, herkkä luonto sekä ilmastonmuutos. Tärkeimmiksi klustereiksi ennakoiduissa ympäristönsuojeluteknologiassa, sääosaamisessa, ilmatieteessä, mittaus- ja seurantekniikassa ja palveluissa on huomioitava myös ilmastonmuutoksen vaikutukset, mutta tärkeydestään huolimatta niiden realisoiminen yritystoiminnaksi on koettu pk- yrityksissä vaikeaksi. Venäjän intressien siirtyminen pohjoiseen lisää Koillisväylän käyttöä Vahvat ennakoivat trendit lisäävät arktisen meriteknologian kysyntää. Tärkeimmät Uudenmaan ja muun Suomen arktisen meriteknolo gian kehittämiseen vaikuttavat ulkoiset muutostrendit ovat haastatellun asiantuntijapaneelin mukaan pohjoisuuden merkityksen kasvu ja teknologinen kehitys. Pohjoisuuden merkitys kasvaa muun muassa pohjoisten luonnonvarojen, etenkin arktisten mineraalien kasvavana kysyntänä ja öljyn ja kaasun etsinnän lisääntymisenä sekä poliittisen tahtotilan kasvuna Koillisväylän hyväksi. Keskeisenä tekijänä pohjoisen kysynnän kasvun taustalla on myös Venäjän taloudellisten intressien siirtyminen pohjoiseen Neuvostoliiton hajoamisprosessin ja kylmän sodan päättymisen seurauksena. Teknologisessa kehityksessä puolestaan on kyse esimerkiksi kustannuksia ja luontoa säästävistä kuljetus-, energia- ja ympäristöteknologian sekä tietoteknologian kehittymisestä. Itämeren alueen yhteistyön vahvistuminen on myös tärkeä trendi. Jos Suomi haluaa hyötyä arktisista mahdollisuuksista, Suomen teknologiateollisuuden on tiivistettävä yhteyksiä Venäjään. Jamalin ja Stokma- Yrjö Myllylä nin kaasukentät tarvitsevat nesteytysasemia, merellä siirrettäviä laitoksia, varastoja ja kuljetusaluksia, huoltoaluksia ja arktisia ydinvoimalla toimivia jäänmurtajia. Öljyntorjunnassa on vahvaa suomalaista osaamista ja mahdollisuus klusteroitua muiden Itämeren alueen toimijoiden kanssa. Lisäksi Venäjän laivaston modernisointi, noin 2000 laivan osalta, avaa lähivuosina mahdollisuuksia. Toisaalta, jos Suomi haluaa hyötyä arktisista mahdollisuuksista, Suomen teknologiateollisuuden on tiivistettävä yhteyksiä myös monilla teknologian alueilla johtavaan Saksaan. Heikkoihin signaaleihin ajoissa tarttuminen tuo kilpailuetua. Suomalaisille satamille haasteena on, että liikennöintiä voidaan siirtää kulkemaan Norjan ja Venäjän kautta. Arktisella alueella on meneillään poliittinen uusjako ja suuret öljy-yhtiöt ovat kiinnostuneet uusista ja erilaisista ratkaisuista arktisessa ympäristössä. Jäiden hallinta on myös tärkeää, sillä esimerkiksi Sahalinissa ja Grönlannissa supply-alukset estävät suurten jäälauttojen ajelehtimisen öljynporauslauttoja vastaan. Öljyntorjunnassa arktisella alueella pyritään ennalta ehkäisyyn. Laivat käyttävät kaasua moottoreissaan. Venäjän WTO-jäsenyys ja palvelusektorin vapautuminen avaavat arktista aluetta kilpailulle. Villit kortit ovat epätodennäköisiä, mutta vaikuttavat toteutuessaan huomattavan laajasti. On mahdollista, että Kiinan talouskasvu pysähtyy tai arktisella alueella tapahtuu mer- 14 Suomessa on maailmanluokan arktista meriteknologiaosaamista

15 kittävä öljy- tai muu katastrofi. Molemmat pysähdyttäisivät ja jäädyttäisivät pohjoisen hankkeita pitkäksi aikaa. Positiivisia villejä kortteja voivat olla suomalaisten yritysten liittoutuminen isojen kansainvälisten toimijoiden kanssa sekä erikoistalousalueiden luomishankkeet norjalaisten kanssa Kirkkoniemelle tai venäläisten kanssa Murmanskiin, Viipuriin tai Pietariin. Parhaimmillaan alueella voisi olla teknologiakeskuksia, jotka kehittävät tarvittavia teknologioita. Meriteknologian lisäksi keskusten vahvoja potentiaalisia aloja ovat energia- ja kaivosalat. Risteilyalusosaamisenkin juuret ovat arktisessa toimintaympäristössä Venäjän liikenneministeriö tilasi uuden jäänmurtajan Arctech Helsinki Shipyardin telakalta joulukuussa. Risteilyalusosaamista voidaan tarkastella myös arktisten silmälasien läpi. Viime vuosikymmeninä telakkaosaamista edistettiin vahvasti tuoden Suomea esille risteilyalusten rakentamisen osaajana. Risteilyalus- ja autolauttaosaamisen juuret ovat arktisen ympäristön yhdessä ominaisuudessa eli pitkissä etäisyyksissä ja Suomessa etenkin Silja Linen ja Boren tilauksissa Suomen telakoilta. Erityisesti Suomen ja Ruotsin laivaliikenteen tarve on luonut osaamista 1960-luvulta alkaen. Osaaminen on voitu skaalata niin, että Suomi hallitsee 20 prosenttia risteilyalusmarkkinoista ja on tehnyt maailman suurimmat risteilyalukset. Autolauttamarkkinoista Suomi hallitsee 40 prosenttia. Ala ja tekeminen ovat kilpailukykyisiä itsessään, mitä periaatteessa tukee kotimainen lähellä oleva toimittajaverkosto. Lisäksi kilpailukykyä tukee suomalaisten toimijoiden vahva projektiosaaminen, jonka myötä työt tehdään luotettavasti ja aikataulussa. Tilausten hiipuminen finanssikriisin jälkeen, valtion tukien merkittävä rooli ja Suomen valitsema linja ovat heikentäneet Suomen asemia etenkin risteilyalusmarkkinoilla. Arktisen alueen ja jäänmurto-osaamisen kysyntä on kuitenkin kasvussa. Osaaminen on kriittistä suurvalloille ja ne ovat valmiita tekemään suomalaisten kanssa yhteistyötä. Onhan Suomi tehnyt maailman jäänmurtajista 60 prosenttia. Yhteistyöhalukkuudesta kertoo esimerkiksi Helsingin vuonna 2010 perustettu uusi Artech Helsinki Shipyard -telakka, jossa on valmisteilla jo kolmas jäänmurtoalus ja neljäs joulun alla tullut tilaus Venäjän liikenneministeriöltä. Nyt olisikin aika tuoda esille suomalaisten vahvaa jäänmurto- osaamista kansainvälisessä viestinnässä samaan tapaan kuin risteilyalusosaamista esiteltiin 1990-luvun alussa. Myös offshore-puolen tuotantolauttojen ja muiden näihin liittyvien kohteiden rakentaminen muodostavat merkittävän mahdollisuuden suomalaiselle projektiosaamiselle öljyn- ja kaasuntuotannon painopisteen siirtyessä yhä kylmempiin olosuhteisiin. Öljyn- ja kaasuntuotannon hankkeissa tärkeintä ovat laatu ja aikataulut. Hintakilpailu on toisarvoista rakennettaessa pääomia sitovia miljardiluokan tuotantolaitoksia. Myös offshore-puolen koulutusta ja projektiosaamisen vahvistamista on edelleen jatkettava. Kirjoittaja on erikoistutkija, YTT, Yrjö Myllylä, RD Aluekehitys Oy:stä. Tämän artikkelin tiedot perustustuvat Uudenmaan ELY-keskuksen meri teollisuuden ennakointihankkeeseen, jossa ennakoidaan arktisen meriteknologian mahdollisuuksia Uudenmaan pk-yrityksille vuoteen Lisätietoja hankkeesta osoitteessa Arctech Helsinki Shipyard Suomessa on maailmanluokan arktista meriteknologiaosaamista 15

16 Osuma Sopimuksilla sitovuutta: Kaupunkiseutujen MAL-suunnittelu vuonna Kimmo Kurunmäki ja Kati-Jasmin Kosonen Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) kokonaisvaltainen ja strateginen suunnittelu kaupunkiseudullisesti on Suomessa nuorta. Suunnittelua ja suunnitelmien toteuttamista on tehty kuntakohtaisesti kuntien kaavoitusmonopoliin turvautuen. Maankäyttö, asuminen ja liikenne sekä näiden kytkeytyminen palveluverkkokysymyksiin on kuitenkin mitä suurimmassa määrin seudullinen kokonaisuus. Seudullisen suunnittelun tarve on alan asiantuntijoiden piirissä nähty jo pidemmän aikaa, mutta kun tien johto ja luottamushenkilöt on saatu asian taakse vasta palve lujen järjestämisvaikeuksien ja valtion suunnasta tulevien paineiden myötä. Sykäyksen yhteisten seudullisten suunnitelmien laadintaan antoi PARAS-puitelain velvoite 17 suurimmalle kaupunkiseudulle laatia suunnitelma maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisesta ja palvelujen kehittämisestä yli kuntarajojen. Yhteistyön suunnitelmat valmistuivat, ja keskeiseksi suunnitelmien toteuttamisen välineeksi otettiin seudullinen rakennemalli. Nyt rakennemallit on tehty tai parhaillaan valmisteilla lähes kaikilla puitelain velvoittamilla kaupunkiseuduilla sekä muutamilla pienemmilläkin seuduilla. Monet kaupunkiseudut ovat rakennemallien toteutuksessa jo siinä vaiheessa, että uutta kierrosta tunnustellaan: päivitetäänkö entisiä malleja vai kehitetäänkö jotain uutta työvälinettä? Avainkysymyksenä on, miten saada lisää sitovuutta yhteisten MAL-tavoitteiden toteuttamiseen niin kuntien kuin hallintokuntien välille? Yhtenä ajankohtaisena keskusteluaiheena on seudullisen oikeusvaikutteisen yleiskaavan nykyistä laajempi ja monipuolisempi käyttö ei-sitovien rakennemallien jatkeeksi. Uutena tukena isompien kaupunkiseutujen MAL-tavoitteiden toteuttamiseen ja sitovuuden lisäämiseen ovat aiesopimukset valtion kanssa. Kasvun hallinnan tarve ja voimavarojen tehokkaampi hyödyntäminen saavat eri osapuolia sopimusneuvotteluihin. Sekä valtio että kaupunkiseudut hyötyvät sitä kautta toivon mukaan myös kansalaiset. Sopimuksellisuus lähti alun perin käyntiin kapea-alaisemmilla aiesopimuksilla muun muassa pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmästä, Helsingin seudun asuntotuotannosta ja tonttitarjonnasta, Oulun seudun maankäytöstä ja liikenteestä ja kevyemmällä valtion roolilla Joensuun seudun liikennejärjestelmästä. Nyt on menossa MAL-kokonaisuuksiin kohdistuvat sopimukset, ja laajennusta palvelujen ja elinkeinojen näkökulmiin (MALPE) pohditaan. Tampereen kaupunkiseudun kunnat ja valtio solmivat MAL-pilottiaiesopimuksen vuosille 2011 ja tänä vuonna on saatu seuraa Helsingin ja Turun seutujen MAL-sopimuksista vuosille Oulun seutu tavoittelee MAL-sopimusta kaudelle 2013 Jenni Väliniemi-Laurson 16 Osuma

17 2015, samoin Tampereen seudulla kulmia hallituskausittain. Poliitti- dään tarpeelliseksi kaikissa kuntara- valmistellaan pilottikaudelle jatkoa. suutta kasvattaa se, että seutujen kenteen olosuhteissa myös silloin Pyrkimyksenä onkin saada aiesopi- maankäytön, asumisen ja liiken- kun toimijana on yksi suurkunta. musmenettely hallituskausien ryt- teen isot ratkaisut kytketään val- Kokonaisuuden hallinnan haasteet miin. Pienemmät kaupunkiseudut tion poliittisiin ohjelmiin, kuten siirtyvät silloin kunnan sisälle hal- tavoittelevat kasvu- tai kaupunki- kaupunkipolitiikan toimenpide- lintokuntien keskuuteen. sopimuksia valtion kanssa. Näiden ohjelmaan, asuntopoliittiseen toi- Kuntarakenneuudistuksen ym- sopimusten kytkeytyminen MAL- menpideohjelmaan ja liikennepo- pärillä seudullinen MAL-työ voi jää- kysymyksiin on vielä hieman avoin, liittiseen selontekoon. dä paitsioon. Kokemukset tehdyis- ja tullee vaihtelemaan merkittävästi Jos PARAS peräänkuulutti kun- tä kuntaliitoksista osoittavat (Airak- seutujen välillä. tien yhteistyön tehostamista, niin sinen ym. ), että vaikka MAL- Yleisesti ottaen, aiesopimuksil- nykyinen kuntauudistuspolitiik- kysymykset ovat liitosten siemene- la haetaan MAL-asioiden hallintaan ka hakee toiminnallisesti parasta nä, häipyvät ne liitosprosessin ede- seudun yhteisiä pelisääntöjä tavoit- kuntarakennetta. Usein rakenteen tessä keskiöstä, kun palveluverk- teena parhaimman kokonaisedun uudistamisen lähtökohdaksi ote- ko- ja kuntaorganisaatiomuutok- saavuttaminen ja kermankuorin- taan juuri maankäytön, asumisen set saavat päähuomion. Kun liitos nan välttäminen. Yhdyskuntara- ja liikenteen kokonaisvaltainen ke- on saatu aikaiseksi, palaako MAL kenteen hajautumisen ehkäisyyn hittäminen ja palvelujen saavutet- takaisin keskiöön? Onko tarvetta haetaan olemassa olevien kei nojen tavuus. Kuntakentällä, etenkin kas- palata? tehokkaampaa käyttöä ja yhtenäis- vavien kaupunkiseutujen kehyskun- Kuntaliitoksen tehneillä alueil- tä politiikkaa seudun kuntien kes- nissa, rakenneuudistus on saanut la on sikäli hyvä tilanne, että MAL- ken. Kasvua pyritään kohdistamaan kitkerän vastaanoton. Vastavoima- asioihin voidaan tarttua uudella ja kaupunkirakenteen sisään ja jouk- na uudistuspolitiikalle kehyskun- ripeällä asenteella. Tilanne on huo- koliikennevyöhykkeille. Kunnat var- nat ovat hakemassa tiiviimpää so- mattavasti haastavampi seuduilla, mistavat, että kasvulle on tarjolla pimusmenettelyä ja kaavoituksen joissa koko kuntarakennekysymys riittävästi kaavoitettua maata ja yhteistyötä kuntaliitoksia korvaa- on auki. Jos pattitilanteet pitkitty- että kaavat sijaitsevat seudullises- vina toimenpiteinä. vät, vauhtiin saadut seudulliset toi- ti järkevissä paikoissa rakennemal- Valtion puolelta korostetaan, menpiteet seisahtuvat ja motivaa- lien mukaisesti. Kohtuuhintaisia etteivät kaupunkiseutujen kuntien tio lopahtaa. Tällöin tulee entistä vuokra-asuntoja pyritään tuotta- kanssa solmitut aiesopimukset kor- tärkeämmäksi tilanteisiin parhaiten maan monipuolisesti eri kunnissa vaa kuntaliitoksia. Tämän voi tul- soveltuvien yhteistyövälineiden va- niin, että asumisen kulujen yleinen kita kahdelta kantilta. Ensinnäkin linta. nousu saataisiin aisoihin. Liikennejärjestelmien kehittämisessä halutaan niukat resurssit ohjata joukkoliikenteen olosuhteiden parantamiseen. Etenkin raideliikenteen, mutta myös pienten ja kustannustehokkaiden hankkeiden (liityntäliikenne, kävely ja pyöräily) panoksia halutaan nostaa. Sopimuksissa on sekä teknishallinnollisia että poliittisia näkö- rakenne edellä : valtion politiikan päätähtäin on kuntarakenteen uudistaminen niin, että tulevaisuudessa kunnat olisivat valmiimpia hoitamaan laajoja vastuutehtäviään. Toiseksi sisältö edellä : aiesopimuksilla tuettava MAL-työ (yhdyskuntarakenteen kehittäminen, vuokra-asuntotuotannon turvaaminen, liikkumisen tavat, sujuvan arjen mahdollistaminen) näh- Airaksinen, Jenni, Toni K. Laine, Anni Kyösti, Antti Markkola, Helena Härkönen, Antti Afflekt, Jenni Lehtola ja Henna Paananen (). Kuntauudistus prosessina. Institutionaalinen johtajuus kuntamuutoksessa. Valtiovarainministeriön julkaisuja 23/. Valtiovarainministeriö, Helsinki. Lisätietoa maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämistyöstä, ks. Osuma 17

18 Ekotehokkuustyökalut maankäytön suunnittelussa Ilkka Oikarinen ja Alpo Tani Kaupunkirakenteen tiivistäminen, rakentamisen ohjaaminen kestävien liikennemuotojen yhteyteen ja kaavoitusratkaisujen ekotehokkuuden arviointi ovat keskeisimpiä nykypäivän kaupunkisuunnittelua ohjaavia teemoja. Niiden kautta kaupunkisuunnittelu pyrkii vastaamaan kansallisiin ja kaupunkikohtaisiin ilmastotavoitteisiin. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa yhtenä merkittävimpänä ilmastotoimena on viime vuosina kehitetty maankäytön suunnittelun kestävyyttä arvioivia menetelmiä. Olennaista on, että suunnittelutyökaluja tarvitaan kaikille kaavatasoille. Yleiskaavatason suunnittelussa määritellään suurelta osin tulevan yhdyskuntarakenteen ekotehokkuus, mutta etenkin Helsingin kaltaisessa, jo valmiiksi varsin tiiviissä kaupunkiympäristössä myös asemakaavatason suunnitteluratkaisuilla on suuri merkitys alueelliseen ekotehokkuuteen. Suunnittelijoiden avuksi ja päätöksenteon tueksi kehitetyt työkalut kertovat osaltaan niin asemakaava- kuin yleiskaavatasollakin tehtävästä maankäytön suunnittelun kestävyydestä. Kaavoituksen arviointi (KARVI) Helsingin strategiaohjelman 2009 mukaan maankäytön suunnittelun keskeiset periaatteet ovat kaupunki- ja seuturakenteen tiivistäminen ja eheyttäminen sekä liikenne- ja liikkumisjärjestelmien kehittäminen sujuvaksi ja joustavaksi. Tavoitteena on, että päivittäin kuljetut kilometrit asukasta kohti kääntyisivät laskuun. Strategiaohjelman seurantaa ja yleiskaavatasoista suunnittelua varten on kehitetty paikkatietopohjainen kaavoituksen arviointi- ja seurantajärjestelmä (ns. KARVI-järjestelmä). Järjestelmän avulla seurataan, kuinka Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto toteuttaa kaupunkirakennetta eheyttävää ja raideliikenteeseen tukeutuvaa asemakaavoitusta. Eheyttävän suunnittelun käyttöohjeet KARVI-järjestelmä painottaa kaupungin strategisten tavoitteiden mukaisesti kaupunkirakenteen eheyttämistä tukevaa asemakaavoitusta. Toteutuksessa on muodostettu vyöhykkeitä kaupungin keskuksiin ja raideliikenteeseen tukeutuen seuraavasti: A: kantakaupunki, aluekeskukset ja raideliikenteen suunnitellut solmukohdat (kerroin 1,3) B: nykyinen tai rakenteilla oleva raideliikennevyöhyke (kerroin 1,2) C: suunnitteilla oleva raideliikennevyöhyke (kerroin 1,1) D: ideatasolla oleva raideliikennevyöhyke, nykyisen raideliikennevyöhykkeen reuna ja Esikaupunkien renessanssi -hankkeen alue ( luvun kerrostalovaltaiset lähiöt) (kerroin 1,05) E: muu Helsinki (ei painoteta eli kerroin 1) Kaupunkisuunnittelulautakunnan puoltamissa asemakaavoissa kullekin vyöhykkeelle sijoittunut asuin- ja työpaikkakerrosala lasketaan yhteen vuosittain. Luvut jyvitetään edellä mainituilla vyöhykekertoimilla, jolloin kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista voidaan vuositasolla arvioida ja vertailla. Kaavat ajetaan järjestelmän läpi kahdesti vuodessa. Vuoden alussa suoritetaan vuosittaisarviointi ja kolmannella vuosineljänneksellä väliarviointi. 18 Ekotehokkuustyökalut maankäytön suunnittelussa

19 Helsingin kaupunkimittausosasto, alueen kunnat ja HSY, Suunnittelutyökalun jatkokehittäminen seudulliseksi? tymistä voidaan arvioida ja tarkastella pitkällä aikavälillä. Kaupunkirakenteelliset vyöhykkeet muuttuvat suun- seurannassa tutkitaan. KARVI:sta on mahdollista kehittää seudullinen työkalu pääkaupunkiseudun maankäy- nitelmien kehittyessä ja strategioiden tön yhteistyön tarpeisiin. Järjestelmän KARVI mahdollistaa aikasarjojen laskemisen ja laajempien kaupunkira- muuttuessa, joten järjestelmän vyöhykkeitä ja kertoimia tullaan jatkossa vyöhykkeet voidaan laajentaa seudullisiksi, jolloin kaupunkitason strategis- kenteellisten trendien tunnistamisen. säännöllisesti päivittämään. ta suunnittelua on mahdollista teh- Kertoimien pitäminen vakiona mah- Kaavoituksen arviointi- ja seu- dä koko pääkaupunkiseudun tasolla. dollistaa aikasarjatarkastelun, jonka rantajärjestelmän hyödyntämistä Järjestelmän vyöhykkeet integroi- perusteella kaupunkirakenteen kehit- pääkaupunkiseudun kaavoituksen daan osaksi kaupunkisuunnitteluvi- Ekotehokkuustyökalut maankäytön suunnittelussa 19

20 raston projektinhallintajärjestelmän karttakäyttöliittymää. Karttakäyttöliittymää käytetään jatkossa automatisoitujen analyysien tekemiseen ja kalun määrittämien indikaattoreiden kautta. Valitut indikaattorit on otettu mukaan keskustelujen pohjalta, joita työkalun toteuttajan ja sen tilanneen arviointityökaluilla arvosuunnittelua kohti? automatisoituun kaupunkirakenteen ohjausryhmän välillä käytiin. Näissä seurantaan. keskusteluissa yhdeksi keskeiseksi läh- Euroopan vihreimmäksi kaupungik- tökohdaksi valikoitui ajatus siitä, ettei si valitun Etelä-Ruotsissa sijaitsevan Helsingin kaavoituksen ekotehokkuuden arviointityökalu (HEKO) HEKO:ssa ole mukana sosiaalisia tai taloudellisia indikaattoreita. Näiden ulottuvuuksien myötäindikaattoreiden määrä haittaisi jo järjestelmän Växjön kaupunkikehityksestä vastaavat tahot ovat todenneet, ettei kvantitatiivilla mittauksilla Växjön kehityksessä ekotehokkuuden mallikaupun- käytettävyyttä. Keskeisinä tekijöinä giksi ole ollut kovinkaan suurta mer- KARVI painottuu lähinnä kaupunki- pidetyt talousasiat ja sosiaaliset reu- kitystä. Riittää kun eri kaupungin toi- ja seututason kaupunkirakenteeseen. naehdot tulevat suunnitteluun muuta mijat ja sidosryhmät ovat toimineet Helsingin kaupunkisuunnittelussa on kautta mukaan. hyvässä yhteistyössä samaan suun- kuitenkin huomioitu myös tarve ar- Arviointimenetelmästä työkalu- taan. Myös toisen Lounais- Saksassa vioida osayleiskaava- ja asemakaava- maisen tekee se, että indikaattorei- sijaitsevan mallikaupungin Freiburgin tason suunnittelun ekotehokkuutta. ta on painotettu toisiinsa nähden. toimet liittyvät samantyyppiseen yh- Voidaankin sanoa, että KARVI vastaa Arvottaminen on tehty ajatellen eri- tenäiseen toimintakulttuuriin, jossa kysymykseen mihin ja HEKO enem- tyisesti sitä, mikä Helsingin konteks- ekotehokkuus ja ympäristöasiat ovat män kysymykseen miten. tissa on ekotehokkuuden määräyty- keskeisimpiä kaupungin toimintaa HEKO:n kehitystyötä on tehty misen kannalta olennaisinta. Arvot- ohjaava tekijä. tiiviissä yhteistyössä VTT:n kanssa, tamisessa on hyödynnetty paitsi te- Voidaan siis kysyä mikä sitten on jossa on pitkä kokemusekotehok- kijäosapuolen ja ohjausryhmän yh- ekotehokkuuden alueellisen mitta- kuuden tutkimuksen ja arvioinnin teistyöstä syntynyttä asiantuntijuutta uksen ja arvioinnin todellinen mer- aloilta. Järjestelmän esikuvana on ja yleistä tutkimustietoamutta myös kitys, jos niitä ilmankin saadaan hy- käytetty kansainvälisiä indikaattori- kaupungin yleisiä strategialinjauksia. viä tai jopa esimerkillisiä saavutuksia pohjaisia rakennetun ympäristön Mainituista syistä indikaattoreiden aikaan? ekotehokkuuden arviointimenetel- painoarvot on määrätty siten, että Edellä mainituista esimerkeis- miä kuten LEED ja BREAM. Järjestel- erityisen paljon painoa on annet- tä huolimatta alueellisen ekotehok- mät eivät kuitenkaan Helsingin kon- tu indikaattoreille, jotka vaikuttavat kuuden arvioinnilla voidaan nähdä tekstissa anna relevanttia kuvaa eko- alueellisten kasvihuonekaasupääs- olevan merkittävä rooli maankäytön tehokkuudesta, mikä on osaltaan ol- töjen syntymiseen ja määrään. Tä- suunnittelussa. Erityisesti sellaisessa lut merkittävä kannustin kaupungin oman ekotehokkuuden arviointityö- mä on nähty perustelluksi ratkaisuksi nimenomaan Helsingin kohdalla, tilanteessa, jossa hallinnollisen yksikön sisällä ei ole täyttä selvyyttä ja kalun kehittämiselle. jossa lähitulevaisuuden suurimmat yksimielisyyttä siitä, miten paljon HEKO:n indikaattoripohjaisuus ympäristöhaasteet tulevat liittymään ekotehokkuutta halutaan painot- tarkoittaa sitä, että käytettäessä työ- kaupungin muuttamiseen ilmastoys- taa suhteessa muihin suunnittelua kalua, arvioidaan suunnitelmaa työ- tävällisemmäksi. ohjaaviin reunaehtoihin (esim. so- 20 Ekotehokkuustyökalut maankäytön suunnittelussa

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus Kunnanhallitus 305 27.11.2014 Kunnanhallitus 151 10.06.2015 Kunnanhallitus 19 28.01.2016 Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus 143/00.04.01/2014 KH 27.11.2014 305 Työ-

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

MAL verkostotapaaminen Uuden kauden käynnistys 14.3.2012. Kimmo Kurunmäki

MAL verkostotapaaminen Uuden kauden käynnistys 14.3.2012. Kimmo Kurunmäki MAL verkostotapaaminen Uuden kauden käynnistys 14.3.2012 Kimmo Kurunmäki Pilottikausi 2010 2011 paketissa Koordinointi www.mal verkosto.fi Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, kimmo.kurunmaki@tampereenseutu.fi,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa. Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO

Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa. Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO Greater Helsinki Vision 2050 - seutuvisioprosessi Kilpailun tavoitteena

Lisätiedot

Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto. www.mal-verkosto.fi

Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto. www.mal-verkosto.fi Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto www.mal-verkosto.fi Vaasan kaupunkiseudun rakennemalli 2040 -seminaari 16.10.2012 Menossa rakennemallien aktiiviset vuodet

Lisätiedot

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun

Lisätiedot

KaKe-pohdintaa 6.3.2013

KaKe-pohdintaa 6.3.2013 KaKe-pohdintaa 6.3.2013 Helsingin yleiskaavan lukemista: - Kasvu (-> 2050) - Maahanmuutto, vieraskielisten määrä, ennuste 2030 - Kaavoitettu maa loppuu n. 2020 - Mistä maata? -> luonto, moottoritiet, ylöspäin,

Lisätiedot

Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT)

Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan alue ja yhdyskuntarakenteet ja infrastruktuurit (AYI) jaoston tutkimuskokonaisuus "Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Monikeskuksisuuden monet Raine Mäntysalo

Lisätiedot

MAL-VERKOSTOPAJA Jyväskylä, Laukaa ja Muurame 30.9.2015

MAL-VERKOSTOPAJA Jyväskylä, Laukaa ja Muurame 30.9.2015 MAL-VERKOSTOPAJA Jyväskylä, Laukaa ja Muurame 30.9.2015 projektipäällikkö Tero Piippo www.mal-verkosto.fi MAL-VERKOSTON RAHOITTAJAT JA JÄSENSEUDUT Kansallinen kaupunkipolitiikka YM, LVM, VM, TEM ARA, Liikennevirasto

Lisätiedot

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa Jäsentelyä MAL osana kaupunkipolitiikkaa Sopimusperusteinen kaupunkipolitiikka

Lisätiedot

Pyöräilyn kehittämisiä. Ylöjärven ja Kangasalan pilotit vertailtavina

Pyöräilyn kehittämisiä. Ylöjärven ja Kangasalan pilotit vertailtavina Pyöräilyn kehittämisiä Ylöjärven ja Kangasalan pilotit vertailtavina Tampereen seudun kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman eräs kärkihanke oli kuntakohtaisten kehittämisohjelmien laatiminen Piloteiksi

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Kysely MAL-verkoston jäsenseuduille v. 2014 toiminnan sisällöiksi. (22.11.2013 ja uusinta 5.12.2013)

Kysely MAL-verkoston jäsenseuduille v. 2014 toiminnan sisällöiksi. (22.11.2013 ja uusinta 5.12.2013) Kysely MAL-verkoston jäsenseuduille v. 2014 toiminnan sisällöiksi (22.11.2013 ja uusinta 5.12.2013) MAL-VERKOSTON KYSELY JÄSENSEUDUILLE VUODEN 2014 PAINOPISTEISTÄ MAL-verkoston v. 2014 toiminnan ja talouden

Lisätiedot

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa:

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa: Kunnanhallitus 18 11.01.2016 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän ikäsuunnitelma vuosille 2016-2025 Khall 11.01.2016 18 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa: "Yhall 28.08.2013 88 "Vanhuspalvelulaki"

Lisätiedot

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA 13.01.2016 VALTIOTIETEEN TOHTORI TIMO ARO @timoaro Sisältö 1.Tilannekuva kaupunkien ja kaupunkiseutujen kansallisesta merkityksestä

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki

Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki Kunnanjohtaja Kimmo Behm Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki Metropolialue Metropoli tai suurkaupunki on yleensä suuri miljoonien asukkaiden

Lisätiedot

Liitteenä on Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän pe rus ta mis suun ni tel ma liitteineen.

Liitteenä on Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän pe rus ta mis suun ni tel ma liitteineen. Kunnanhallitus 146 21.09.2015 Kunnanvaltuusto 47 28.09.2015 Kunnanhallitus 7 22.01.2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän perustaminen 108/010/013/2015 KHALL 146 Selostus: Etelä-Savossa

Lisätiedot

haasteet ja ratkaisut

haasteet ja ratkaisut Täydennysrakentamisen haasteet ja ratkaisut pääkaupunkiseudulla MAL-verkoston seminaari Mari Siivola yleiskaavapäällikkö Strateginen valinta kehittää nykyistä kaupunkia Olemassa oleva kehittyy uudisrakentamisen

Lisätiedot

Maankäyttö haltuun kaupunkiseuduilla missä mennään?

Maankäyttö haltuun kaupunkiseuduilla missä mennään? Maankäyttö haltuun kaupunkiseuduilla missä mennään? Ilmastonmuutos, hyvinvointi ja kuntatalous Kuntaliitto 7.12.2011 Matti Vatilo, YM PARAS kaupunkiseuduilla mitä opittiin? Ydinkysymys on, onko seudun

Lisätiedot

Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä

Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Hallitusohjelma asettaa vahvoille

Lisätiedot

Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa

Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa Kataisen hallituksen ohjelma Työssäkäyntialueiden perusteella suurkunnat, jotka kykenevät

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille. Vaasa 22.5.2014

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille. Vaasa 22.5.2014 Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Vaasa 22.5.2014 Miksi vahvempia kaupunkiseutuja? Kauniisti muotoillut kaupungit: toiminnallisilla kaupunkiseuduilla toimiva ja sujuva arki asukkaille

Lisätiedot

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014 Matti Vatilo Selvityksen tarkoitus Tehtävänä arvioida edellytyksiä yhdistää kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi. Myös

Lisätiedot

MAL-aiesopimustyöpaja 11.9.2012 klo 8.45 (aamukahvit) 15.30 Sokos Hotel Vantaa, Tikkurila. www.mal-verkosto.fi

MAL-aiesopimustyöpaja 11.9.2012 klo 8.45 (aamukahvit) 15.30 Sokos Hotel Vantaa, Tikkurila. www.mal-verkosto.fi MAL-aiesopimustyöpaja 11.9.2012 klo 8.45 (aamukahvit) 15.30 Sokos Hotel Vantaa, Tikkurila www.mal-verkosto.fi Tavoite: Keskeiset tahot saman pöydän ääreen Kokemusten kartoittaminen ja levittäminen Aiesopimusmenettelyn

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Valtakunnallisen alueluokittelun (VALHEA-malli) 2 tarkentaminen raideliikenteen osalta menetelmän

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden

Lisätiedot

SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus

SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen Sitra 23.11.2009 Aluerakentamispäällikkö Kyösti Oasmaa 1 Aluerakentamisen näkökulma

Lisätiedot

YRITYSVUOROVAIKUTUKSEN KONSEPTIT JA TOTEUTUS MAL-SUUNNITTELUSSA

YRITYSVUOROVAIKUTUKSEN KONSEPTIT JA TOTEUTUS MAL-SUUNNITTELUSSA Liite 1 YRITYSVUOROVAIKUTUKSEN KONSEPTIT JA TOTEUTUS MAL-SUUNNITTELUSSA Tehtävän määrittelyä ja sparrauskohteiden kuvausta Kati-Jasmin Kosonen, Kimmo Kurunmäki www.mal-verkosto.fi Hankkeen taustaa Selvitys:

Lisätiedot

kysely ja haastattelut, kevät 2014

kysely ja haastattelut, kevät 2014 kysely ja haastattelut, kevät 2014 Päätöksen äärellä - Avaimet käteen -seminaari, Kaupunkiverstas 25.3.2014 Minna Tarkka, Saija Salonen, Emmi Vainio, Stadi.TV / m-cult Päätöksen äärellä -kehityshanke Päätöksen

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252 Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 Päätös / ympäristölupahakemus / Syväsatama, jätteiden loppusijoittaminen ja hyödyntäminen satamakentän rakenteissa, Kokkolan Satama / Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Kokemuksia SJK-selvitystyöstä. Pori 29.11.2013

Kokemuksia SJK-selvitystyöstä. Pori 29.11.2013 Kokemuksia SJK-selvitystyöstä Pori 29.11.2013 Yleistä luonnehdintaa prosessista Pääsääntöisesti ysäri -mallilla toteutettu -> nojattu vahvasti asiantuntijuuteen Vaikutteita 00 mallista -> vahva projektihallinta

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo Urheiluseurat 2020 @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Menestyvä? Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito Yleinen

Lisätiedot

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162 Kunnanhallitus 368 10.11.2015 Kunnanhallitus 404 08.12.2015 Kunnanhallitus 414 22.12.2015 Kunnanhallitus 43 09.02.2016 Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

Sopimukset tukemaan uudistuvia kaupunkiseutuja. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 7.5.2012

Sopimukset tukemaan uudistuvia kaupunkiseutuja. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 7.5.2012 Sopimukset tukemaan uudistuvia kaupunkiseutuja Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 7.5.2012 Kaupunkien merkitys kansantalouden kannalta Kaupunkien merkitys kansantalouden

Lisätiedot

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund 1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,

Lisätiedot

ML 25 Valmistelija ja esittelijä: Marina Bergheim-Ahlqvist, 040 521 8128. Lähi- ja virkistysmetsät 1 496 ha

ML 25 Valmistelija ja esittelijä: Marina Bergheim-Ahlqvist, 040 521 8128. Lähi- ja virkistysmetsät 1 496 ha Maaseutulautakunta 25 08.04.2010 Elinkeino- ja kehittämisjaosto 36 27.04.2010 Tekninen lautakunta 76 25.05.2010 Kaupunginhallitus 313 30.08.2010 Strategiaehdotus kaupungin metsille ja maa-alueille 506/14.03.02/2010

Lisätiedot

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ J o e n s u u Kyläyhdistysten pitäjäjulistus ja yhteiskunnallinen yrittäminen MATTI VÄISTÖ Osuuskunta Viesimon puheenjohtaja KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ entinen kunta Kunta perustettu

Lisätiedot

Asuntotoimen järjestäminen Lohjan kaupungissa vuonna 2016

Asuntotoimen järjestäminen Lohjan kaupungissa vuonna 2016 Kaupunginhallitus 327 07.09.2015 Kaupunginvaltuusto 100 16.09.2015 Asuntotoimen järjestäminen Lohjan kaupungissa vuonna 2016 297/00.01.02/2015 PERLJ 16.06.2015 59 Lohjan kaupunginvaltuusto hyväksyi marraskuussa

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän pohdintoja ja linjauksia 13.8.2014 9.10.2014 Page 1 Uudistuksen tavoitteita Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen Poliittisen johtamisen

Lisätiedot

Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja. Suunnittelutasojen suhteet

Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja. Suunnittelutasojen suhteet Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja Suunnittelutasojen suhteet Suunnittelutasojen suhteet Pääpointit jatkokehittelystä A. Mitä ennakkotehtävässä oli saatu aikaan? Hyvä ja konkreettinen esitys, jonka pohjalta

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

SEUDULLINEN ASUNTOPOLITIIKKA LAHDEN SEUDULLA

SEUDULLINEN ASUNTOPOLITIIKKA LAHDEN SEUDULLA SEUDULLINEN ASUNTOPOLITIIKKA LAHDEN SEUDULLA ASUNTOPOLIITTINEN SEMINAARI 21.10.2015 Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö Lahden kaupunki Lahden seudun MAL-asuntotyöryhmän kuntien seudullinen asuntostrategia

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS ENERGIASTA KESTÄVYYTEEN 07.06.2012 Kimmo Lylykangas Aalto-yliopisto Arkkitehtuurin laitos ENERGIAKAAVOITUKSEN MALLIT Skaftkärr-hankkeen [2009-12] osana toteutettava

Lisätiedot

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä Jyrki Myllyvirta kaupunginjohtaja Lahti 2011 Yksi nopeasti kasvavista kaupunkiseuduista, erityisesti korkeakoulutetun väestön osalta Suomen merkittävin

Lisätiedot

Asuntotoimen järjestäminen Lohjan kaupungissa vuonna 2016

Asuntotoimen järjestäminen Lohjan kaupungissa vuonna 2016 Kaupunginhallitus 327 07.09.2015 Asuntotoimen järjestäminen Lohjan kaupungissa vuonna 2016 297/00.01.02/2015 PERLJ 16.06.2015 59 Lohjan kaupunginvaltuusto hyväksyi marraskuussa 2014 vuoden 2015 talousarvion.

Lisätiedot

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson:

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson: Kaupunginhallitus 251 05.10.2015 Kaupunginhallitus 291 09.11.2015 Kaupunginhallitus 305 23.11.2015 Kaupunginhallitus 325 18.12.2015 Kaupunginhallitus 35 01.02.2016 SOSIAALITYÖN JOHTAJAN VIRAN TÄYTTÄMINEN

Lisätiedot

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi.

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. 1 Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. OECD on tehnyt Suomen maaseutupolitiikasta kaksi ns, maatutkintaa. Viimeisin on vuodelta 2006-2008. Sen johtopäätöksenä

Lisätiedot

tilaa, valoa ja pohjoista voimaa H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I - II

tilaa, valoa ja pohjoista voimaa H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I - II tilaa, valoa ja pohjoista voimaa H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I - II Pohjois- Pohjanmaan maakuntakaava - tarkistaminen aloitettu 2011 Uuden Oulun yleiskaava - laatiminen

Lisätiedot

14.9.2011. Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat 14.9.2011

14.9.2011. Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat 14.9.2011 Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen Kuntamarkkinat Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA Marianne Matinlassi historiaa

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN

Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN Sibelius talo, Lahti Maakuntajohtaja Juho Savo 19.4.2012 Johdantona aiheeseen: Kadonnutta kansanvaltaa etsimässä Maakunta 2020 Sitran ja maakuntajohtajien

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella -verkosto 1.10.2014-31.10.2014

KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella -verkosto 1.10.2014-31.10.2014 KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella -verkosto 1.10.2014-31.10.2014 Perustiedot ja kohderyhmä KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

KaKe-tapaaminen 4.10.2012 Malmitalossa. Kehkeytyvä suunnittelu Yrjö Laasanen Vantaan kaupunki

KaKe-tapaaminen 4.10.2012 Malmitalossa. Kehkeytyvä suunnittelu Yrjö Laasanen Vantaan kaupunki KaKe-tapaaminen 4.10.2012 Malmitalossa Kehkeytyvä suunnittelu Yrjö Laasanen Vantaan kaupunki A) Perinteinen suunnittelu: Tavoite/Keino -hierarkia B) Oppimissyklit C) Bifurkaatio eli ajallinen haaraumakohta,

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson:

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson: Kaupunginhallitus 251 05.10.2015 Kaupunginhallitus 291 09.11.2015 Kaupunginhallitus 305 23.11.2015 Kaupunginhallitus 325 18.12.2015 Kaupunginhallitus 35 01.02.2016 Kaupunginhallitus 53 22.02.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Olli T. Alho Alueosasto 16.4.2013 Tausta ja tavoitteet Suurten kaupunkiseutujen kansainvälisen kilpailukyvyn ja veturiroolin vahvistaminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi päijäthämäläisten tulee olla innostuneita Uudesta Kunnasta? 1. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yleiset perusteet 2. Lisäperusteita kuntarajojen purkuun

Lisätiedot

Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 4/2015 41. Vammaisneuvosto 20.10.2015. Aika 20.10.2015 klo 16:00-17:12

Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 4/2015 41. Vammaisneuvosto 20.10.2015. Aika 20.10.2015 klo 16:00-17:12 Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 4/2015 41 Vammaisneuvosto 20.10.2015 Aika 20.10.2015 klo 16:00-17:12 Paikka Läsnä Toimitila Veturi, Kauppamiehenkatu 4 (Pohjola-talo) 2. krs Luettelon mukaan Pykälät 26-31

Lisätiedot

(Liikunta- ja nuorisopäällikkö) Esitän, että uimahalli pidetään yleisölle auki 35 h viikossa. Ma-ke 13.00-20.00, to 06.00-14.00 ja su 12.00-18.00.

(Liikunta- ja nuorisopäällikkö) Esitän, että uimahalli pidetään yleisölle auki 35 h viikossa. Ma-ke 13.00-20.00, to 06.00-14.00 ja su 12.00-18.00. Sivistyslautakunta 85 21.10.2014 Sivistyslautakunta 90 12.11.2014 Sivistyslautakunta 103 10.12.2014 Kunnanhallitus 41 16.03.2015 Valtuusto 12 30.03.2015 Uimahallin aukioloajat Sivistyslautakunta 21.10.2014

Lisätiedot

Lisätietoja tästä asiasta antaa hallituksen puheenjohtaja Elisa

Lisätietoja tästä asiasta antaa hallituksen puheenjohtaja Elisa Hallitus 24 25.02.2016 Hallitus 63 30.03.2016 Hallitus 72 26.04.2016 Valtuusto 19 12.05.2016 Kuntayhtymän johtajan virka 60/31.312/2016 Hallitus 25.02.2016 24 Hallituksen puheenjohtaja: Etelä-Savon sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN JATKUVA LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ

TURUN KAUPUNKISEUDUN JATKUVA LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ TURUN KAUPUNKISEUDUN JATKUVA LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ työryhmä 14.10.2015 1. Kokouksen avaus, läsnäolijat ja järjestäytyminen 2. Edellisen kokouksen muistio 31.8.2015 ja ajankohtaiset asiat 3. MAL (aie)sopimusvalmistelu

Lisätiedot

Utta r. asiaan 2. Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta tulee kymmenestä suurimmasta kaupungista. Metropolialue joutuu entistä ankarampaan kilpailuun.

Utta r. asiaan 2. Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta tulee kymmenestä suurimmasta kaupungista. Metropolialue joutuu entistä ankarampaan kilpailuun. Utta r asiaan 2, 1 / 6 5.6.2013 HE INOL AN E L INKE I NOT OIM IKUNN AN NÄ KE MYS HEINOLAN ELINKE INOSTRATE GIAN PERUSTE ET Heinolan elinkeinopolitiikka muutosten keskellä Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta

Lisätiedot

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamustoimien ei-houkuttelevuus Vallankäytön korostuminen

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Kunnanhallitus 88 02.03.2015 Valtuusto 18 26.03.2015. Vuonna 2014 jätetyt aloitteet 63/00.01.02/2015

Kunnanhallitus 88 02.03.2015 Valtuusto 18 26.03.2015. Vuonna 2014 jätetyt aloitteet 63/00.01.02/2015 Kunnanhallitus 88 02.03.2015 Valtuusto 18 26.03.2015 Vuonna 2014 jätetyt aloitteet 63/00.01.02/2015 KHALL 88 Hallintojohtaja Kuntalain 28 :n mukaan kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki

STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki KAUPUNKIA RAKENNETAAN STRATEGIOIDEN JA UNELMIEN AVULLA Kaupunkia ei rakenneta vain materian, vaan myös strategioiden ja unelmien

Lisätiedot

Kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MAL3) Lähetekeskustelu Sh ja Kjk 27.5.2015, työpajan yhteenveto

Kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MAL3) Lähetekeskustelu Sh ja Kjk 27.5.2015, työpajan yhteenveto Kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MAL3) Lähetekeskustelu Sh ja Kjk 27.5.2015, työpajan yhteenveto Työpajan 27.5 teemat 1. Sopimusmenettelyn tavoitteet 2. Sopimuksen teemat ja

Lisätiedot

Asemakaavojen ajanmukaisuuden arviointi

Asemakaavojen ajanmukaisuuden arviointi Kaupunginhallitus 133 03.03.2014 Kaupunginvaltuusto 19 17.03.2014 Asemakaavojen ajanmukaisuuden arviointi 732/10/02/03/2011 KH 133 Valmistelijat: kaa voi tus pääl lik kö Veli Pekka Koivu, p. 0447809360,

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava Liikenne ja logistiikka Kaavaehdotus Julkisesti nähtävillä 21.11.-30.12.2011 Asukastilaisuudet: ti 22.11.11 Ylöjärvi,

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

VALITUSOSOITUS (maa-ainesluvat) 59

VALITUSOSOITUS (maa-ainesluvat) 59 VALITUSOSOITUS (maa-ainesluvat) 59 Valitusaika Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaoston päätökseen saa hakea muu tos ta va littamalla Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen kirjallisella va li tuk sel la.

Lisätiedot

LHJ Oy osakaskuntien seminaari Loimaalla 21.11.2014

LHJ Oy osakaskuntien seminaari Loimaalla 21.11.2014 Jari Rantala Ajankohtaista marraskuussa 2014 LHJ Oy osakaskuntien seminaari Loimaalla VISIO 2020 +++ Loimaa on sujuvan elämän kotikaupunki ja yrityksille kasvun paikan tarjoava asiointi-ja palvelukeskus

Lisätiedot