KANSALAINEN JA DEMOKRATIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KANSALAINEN JA DEMOKRATIA"

Transkriptio

1 Heikki Blom (toim.) KANSALAINEN JA DEMOKRATIA kohden aktiivista ja osallistuvaa yhteiskuntaopin opiskelua OPETUSHALLITUS 2000

2 KANSALAINEN JA DEMOKRATIA Tekijät ja Opetushallitus Taitto Pirjo Nylund ISBN Hakapaino Oy Helsinki

3 JOHDANTO NUORTEN mielenkiinto yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja osallistumiseen on vähentynyt 1990-luvulla: ainakin äänestysaktiivisuudella tarkasteltuna. Voidaan tietysti sanoa, että yhteiskunnallinen aktiivisuus on kanavoitunut eri tavoin kuin aikaisemmin. Kuitenkin yhteiskunnallinen osallistuminen on kansalaisyhteiskunnan peruspilareita. Jos vain alle puolet kansalaisista ilmaisee mielipiteensä päätöksentekijöitä valittaessa, se ennen pitkää, jos ei suorastaan murenna, niin ainakin heikentää päättäjien toimintaa ja heidän päätösten oikeutusta. Samalla se heikentää kansalaisyhteiskunnan toimivuutta. Kannustaakseen demokraattista ajattelua ja kansalaiseksi kasvamista Opetushallitus järjesti syksyllä 1999 Kansalainen ja demokratia -kilpailun. Kilpailussa oli kaksi sarjaa 1. peruskoulut ja 2. lukiot ja ammatilliset oppilaitokset. Kilpailuun lähetettiin niukahkosti töitä, mutta tuomaristo totesi kuitenkin tason riittäväksi palkintojen jakamiseen. Kaikkia töitä yhdisti se, että niissä korostettiin oppilaiden ja opiskelijoiden aktiivisuutta oppimisessa. Opettajan rooli oli keskeinen töiden alkuun opastamisessa ja niiden ohjaamisessa. Kilpailutyöt on koottu tähän julkaisuun. Julkaisussa on lisäksi kaksi muuta artikkelia, joista eräs artikkeli nostaa esille aktiivisen kansalaisuuden tarpeellisuuden ja toinen artikkeli tuo esille hyvänä esimerkkinä kilpailun ulkopuolelta Nuorten parlamenttikerhojen synnyn ja toiminnan. Tällä julkaisulla Opetushallitus tahtoo tuoda kilpailutyöt kaikkien nähtäväksi ja samalla kiinnittää edelleen huomiota oppilaiden ja opiskelijoiden kasvattamiseen demokratian toimintatavat hallitseviksi ja osallistuviksi, aktiivisiksi kansalaisiksi. Aslak Lindström ylijohtaja

4 KANSALAINEN JA DEMOKRATIA

5 SISÄLTÖ 1 Pentti Takala Demokratian opiskelusta 7 2 Najat Quakrim-Soivio Mikä on Nuorten parlamentti? 10 3 Juhani Kurronen Koolmaania yhteiskuntaroolipeli vuosiluokkalaisille 15 4 Liisa Hämäläinen Kansalaisten vaikutusmahdollisuuksista demokratiassa havaintoja erään oppilastyön synnystä 22 5 Jussi Tervonen Kansalainen ja demokratia -projekti vuosiluokkien yhteiskuntaopin opetuksessa 25 6 Arto Ernvall ja Sylvi Saila-Kuusman Ihmisen näköinen lähiö: yhteiskunnallisen linjan erikoistumisopinnot 28 7 Kirsti Kahanpää Poliittisten päättäjien suhtautuminen eri energiamuotoihin 34 8 Kimmo Päivärinta Fiktiosta faktaan 37 9 Pekka Luoma Media vallan välineenä -kurssi Marja Tarvainen Yhteiskuntaan oppiminen toiminnan kautta Yhteiskuntaopin opetus Ilomantsin oppimiskeskuksessa 46

6 KANSALAINEN JA DEMOKRATIA

7 1 DEMOKRATIAN OPISKELUSTA Pentti Takala SYKSYN 2000 kunnallisvaaleissa tehtiin sotien jälkeisen Suomen ennätys: äänestysprosentti jäi alle 56 prosenttia. Joillakin paikkakunnilla, kuten esimerkiksi Vantaan kaupungissa jäätiin alle 50 prosenttia. Tämä tulos merkitsee sitä, että vaaleja seuraavat neljä vuotta päätösvaltaa käytetään joko niukan enemmistön tai peräti vähemmistön tahdon mukaan. Kuitenkin kyseessä olivat vaalit, joissa ratkaistiin päättäjät juuri ihmistä lähinnä oleville asioille: terveystoimelle, koulutoimelle, kaavoitukselle, sosiaalitoimelle. Alle 59 prosentin äänestysaktiivisuus merkitsee demokratian olennaisimman piirteen hukkaamista. Demokratiaan kuuluu, että päätökset tehdään enemmistön mielipiteen mukaan. Vaalien jälkeen on käyty aiheellisesti vilkasta ja huolestunutta keskustelua siitä, missä on vika. Ovatko puolueet vieraantuneet kansasta vai kansa puolueista? Millaisen kuvan vaalien merkityksestä ja politiikasta antoi media? Leimattiinko poliitikot etukäteen ja samalla henkilöitiin koko yhteiskunnallinen päätöksenteko? Oliko vilkas muuttoliike omiaan vieraannuttamaan? Löytyikö syy säästä tai F1-kisoista? Onko puoluetoiminta tullut tiensä päähän? Millaisia osallistumisjärjestelmiä tulisi synnyttää, jotta kuntalaisten mielipide tulisi huomioon otetuksi? Kysymyksiä oli enemmän kuin vastauksia. Silti en juurikaan huomannut, että nyt olisi suunnattu mielenkiintoa koululaitokseen. Kuitenkin jo perusopetuksen tehtävänä on tutustuttaa kansalaiset, tulevat äänestäjät ja päättäjät yhteiskunnan kehittämiin osallistumisjärjestelmiin ja osallistumismahdollisuuksiin. Voisiko olla niin, että nykyinen tapamme käsitellä yhteiskuntaopin olennaisia asioita ei olekaan enää riittävä? Yhteiskuntaopin opettajia ei paljon lohduta se, että osallistumattomuuden ongelma on laajalti tuttu ja huolestuneisuutta herättävä koko läntisessä Euroopassa. Tästä syystä Euroopan Neuvosto on toteuttanut vuosina laajan projektin Kasvatus demokraattiseen kansalaisuuteen (Education for Demokratic Citizenship). Toinen syy projektille oli itäisen Euroopan tilanne, jossa totuttautuminen kansalaisille vapaisiin vaaleihin oli uusi asia. Vuoden 2001 aikana valmistuvassa loppuraportissa kiinnitetään jäsenmaiden huomio demokratian olennaiseen merkitykseen yhteiskunnan tasapainoisessa kehityksessä. Projektin aikana on valmistunut useita julkaisuja, joissa pohditaan demokratian oppimista eri näkökulmilta ja esitellään hyviä käytänteitä. Niihin kannattaa tutustua, mutta niistä voi suomalaiseen koulutukseen saada vain virikkeitä. Jokaisen yhteiskunnan ominaispiirteet aiheuttavat sen, että vain omasta kulttuurista kasvavat toteutusmallit voivat olla todella tehokkaita. Euroopan Neuvoston projektin aikana on kuitenkin päädytty eräisiin yleispäteviin lähtökohtiin. Ensimmäinen niistä on tietynlainen itsestäänselvyys siitä, että demokratia on puolustamisen arvoinen päätöksentekojärjestelmä. Siksi sitä tulee edistää ja sen uhkat torjua. Toinen tulos on se, että demokratia ei kuitenkaan koskaan ole valmis. Se on jatkuvassa muutoksessa, joten 7

8 KANSALAINEN JA DEMOKRATIA sitä pitää ja voidaan aina kehittää. Nyt nähtävissä olevista muutoksista ehkä merkittävin on, että kansalaisen käsite on laajentunut. Mukaan on tullut yksilön identiteetti, mikä on enemmän kuin kuuluminen jäsenenä johonkin alueeseen. Identiteettiin kuuluvat muun muassa kieli ja uskonto. Ajatuksena on silloin, että kaikki voivat olla erilaisia, mutta samalla samanarvoisia (all different, all equal). Se tuo uutta painoa sekä yksilön oikeuksiin että velvollisuuksiin. Näiden kahden tasapainoisuutta korostettiin voimakkaasti. Projekti on päätymässä seuraaviin tuloksiin: Demokraattiseksi kansalaiseksi kasvattaminen on opetuksen asia ja kohde, mutta vain osa kansalaiskasvatusta (civic education). Kyseessä on elinikäinen oppiminen. Oppimista, opiskelua ja informaatiota tulee nykyisestä tehostaa. Virallisen opetussuunnitelman ohella tulee olla sitä tukevaa muuta toimintaa. Sosiaalinen koheesio sisältää demokratian vahvistamisen, vastuun jakamisen ja osallistumisen. Kaiken kaikkiaan projektissa korostuu ajatus siitä, että nuoria on kuunneltava ja totutettava osallistumiseen, muuten he kääntävät selkänsä. Toimintamalliksi katsottiin hyvin sopivan muun muassa nuorten lähialueen edustuselinten. Mitä tästä yleiseurooppalaisesta yhteisestä huolen aiheesta sitten olisi opittavissa meillä, suomalaisessa yhteiskuntaopin opetuksessa? Olemmeko edelleen opetuksessa suhteellisen staattisen yhteiskunnan aikaisessa opetusmallissa, jossa oppikirjoissa kuvattujen organisaatiolaatikoiden huolellinen läpikäyminen katsottiin riittäväksi opiksi kansalaisvalmiuksiin? Tietysti oppijoiden tulee tietää, missä laissa päätösvalta on säädetty. Siihen tarvitaan edelleen organisaation tuntemusta. Kunnallisessa päätöksenteossa on kuitenkin suuriakin eroja. Paikallista päätösvaltaa on delegoitu eri tavoin eri kunnissa. Oikeiden keskustelukumppaneiden löytäminen on demokraattisen vaikuttamisen ensimmäinen askel. Siksi on tarpeen hakeutua organisaatiolaatikoiden taakse. Toinen tärkeä muuttuvan yhteiskunnan kansalaisen taito on aktiivinen halu seurata niitä asioita, joihin haluaa vaikuttaa. Useimmiten kyse on varsin arkisista, pienistä mutta samalla omaan elämään vaikuttavista asioista, jotka löytyvät lähiympäristöstä. Tällaisten asioiden havaitsemiseen voidaan totuttaa jo koulussa siirtymällä koulun ulkopuolelle havaintojen tekoon ja raportointiin. Seuraavana vaiheena on johtopäätösten tekeminen havainnoista: miksi on niin kuin on ja onko nyt hyvin vai tulisiko jotain muuttaa. Se on keskustelun paikka. Keskustelussa voidaan oppia erilaisia näkökulmia, mielipiteitä ja vastakannanottoja. Silloin opitaan demokraattisen päätöksenteon ydin, se, että päätöksen tulee syntyä harkitun mielipiteen muodostuksen pohjalta. Sillä tavoin on mahdollista oppia myös vastuuseen, jota on syytä korostaa siinä, missä oikeuksiakin. 8

9 1 Pentti Takala Demokratian opiskelusta Neljäs vaihe on saattaa muutosta vaativat asiat niiden tietoon, joilla on mahdollisuus muuttaa tilanne. Tällöin tarvitaan tietoa siitä, missä organisaatiolaatikoiden lokerossa asiaan tulee puuttua, eli kierros umpeutuu ja alun tarpeellinen, mutta kuiva teoria toivottavasti alkaa elää. Uusi julkisuuslainsäädäntö helpottaa asioiden selvittämistä. Jos edellä kuvattu yhteiskunnallisen osallistumisen malli on otettu opiskelun metodiksi, tulisi aikaa ja energiaa suunnata myös esille otetun asian jälkiseurantaan: mitä sille kuuluu, missä se etenee ja mikä on lopullinen ratkaisu ja miksi. Kyseessä on siis demokraattisen päätöksenteon opiskelu aktiivisesti toimimalla, keskustelemalla ja vaikuttamista harjoittelemalla. Tällöin opitaan sekin, että aina ei hyväkään aloite menesty. Syyt voivat olla monet, ja jos esitettyjä syitä ei hyväksytä, voidaan puuttua siihen, miten päätöksiä tehdään. Siis ollaan viimeistään seuraavissa vaaleissa aktiivisia. 9

10 KANSALAINEN JA DEMOKRATIA 2 MIKÄ ON NUORTEN PARLAMENTTI? Najat Quakrim-Soivio KESÄKUUSSA 1997 Ranskan kansalliskokouksen puhemies Laurent Fabius teki aloitteen kaikille Euroopan unionin maiden parlamenttien puhemiehille samana päivänä EU-maissa järjestettävästä nuorten parlamenttipäivästä Lasten parlamentista. Eduskunnan puhemies Riitta Uosukainen vastasi elokuussa 1997 ehdotukseen myöntävästi. Nuorten parlamentti järjestettiin Suomessa ensimmäisen kerran suullisena kyselytuntina eduskunnan täysistuntosalissa perjantaina 15. toukokuuta Kohderyhmäksi haluttiin erityisesti peruskoulun yläasteen oppilaat, sillä ala-asteen oppilaille oli järjestetty Suomen 75-juhlavuoteen liittyen Lasten parlamentti Toukokuussa 1998 järjestetty Nuorten parlamentti toteutettiin kaksivaiheisesti: kouluihin perustettiin parlamenttikerhoja, jotka toimivat tammikuusta huhtikuuhun Kerhoissa käsiteltiin edustuksellista demokratiaa, tutustuttiin eduskuntalaitoksen historiaan, rakenteeseen ja nykyiseen toimintatapaan. Kerhokeskus koulutyön tuki ry tuotti parlamenttikerhoille kerhokansion, joka sisälsi näihin aiheisiin liittyviä tehtäviä. Toukokuun 15. päivänä 1998 järjestettiin ensimmäisen kerran Nuorten parlamentin istunto suullisena kyselytuntina eduskunnassa. Edustajat oli valittu eri vaalipiirien parlamenttikerholaisista suhteellisuusperiaatetta noudattaen. Vuonna 1998 Nuorten parlamentin toimintaan osallistui kaikkiaan 68 yläasteen koulua, joista kustakin saapui kahdesta kolmeen oppilasta eduskuntaan. Tiedotusvälineissä tapahtuma sai runsaasti myönteistä julkisuutta ja projektin päätteeksi sovittiin, että se toteutettaisiin uudelleen kahden vuoden välein. Kerhotyöskentelyn pedagogiset tavoitteet Nuorten parlamentti -hankkeessa noudatetaan muun muassa seuraavia pedagogisia periaatteita: yksi keskeisimmistä projektin tavoitteista on lisätä oppilaiden elämyksellisiä oppimiskokemuksia. Yhteiskunnallisten asioiden opettamisen kannalta on tärkeää, että oppilaille muodostuu konkreettinen käsitys siitä, miten edustuksellinen demokratia käytännössä toimii. Projektilla halutaan motivoida oppilaita ja innostaa heitä tutustumaan yhteiskunnan pelisääntöihin. Kerhotyöskentelyjakson aikana oppilaita ohjataan tiedottamaan toiminnastaan myös muulle kouluyhteisölle ja pyritään aktivoimaan koko kouluyhteisöä parlamentarismin edistämiseksi. Oppilaat ovat kirjoittaneet artikkeleita Nuorten parlamenttipäivästä paikallislehtiin, mikä on omalta osaltaan lisännyt kiinnostusta kerhojen toiminnasta muiden nuorten keskuudessa. Nuorten parlamenttikerhojen työskentelyssä pyritään käyttämään eri tietolähteitä työskentelyn tukena. Kerhomateriaalia laadittaessa pyrittiin siihen, että oppilailla on mahdollisuus käyttää tiedonhaussa mahdollisuuksien mukaan myös Internetiä. Kerhokansion alussa olevan linkkilistan tarkoituksena on johdatella oppilaita sellaisille www-sivuille, joista he pääsevät 10

11 2 Najat Quakrim-Soivio Mikä on Nuorten parlamentti? eteenpäin itsenäisessä tiedonhaussa. Kerhokansiotehtävistä haluttiin tehdä sellaisia, että niitä on helppo päivittää ja vanhentuva materiaali voidaan uudistaa seuraavaa vuotta varten. Oppilaita innostetaan tutkimaan eduskunnan toimintaa median kautta, ja oman vaalipiirin kansanedustajat toimivat parlamenttikerhojen eräänlaisina kummeina. Monet kerhot ovat olleet säännöllisessä sähköpostiyhteydessä oman vaalipiirinsä kansanedustajiin. Muutamat kerhot ovat pyytäneet kansanedustajia vierailulle kerhoonsa ja monet kerhot ovat saaneet kutsun eduskuntaan tapaamaan oman alueensa kansanedustajaa/kansanedustajia. Lisäksi Nuorten parlamenttitoiminnassa pyritään luomaan oppilaille mielikuva positiivisen ja rakentavan vaikuttamisen mahdollisuuksista sekä pyritään hyödyntämään nuorten omia kokemuksia projektin suunnittelu-, toteutus- ja arviointivaiheessa. Nuorten parlamentin toiminta Nuorten parlamentin varsinainen toiminta keväällä 2000 jakautui kahteen osaan. Tammikuusta huhtikuuhun oppilaat työskentelivät ennen kaikkea parlamenttikerhoissa ohjaajiensa johdolla. He tutustuivat muun muassa kansalaisyhteiskunnassa toimimiseen, edustukselliseen demokratiaan ja yhteisiin pelisääntöihin. Nuorten parlamentti projektin erityisenä tavoitteena oli lisätä nuorten tietoisuutta voimaantulleesta perustuslakiuudistuksesta. Kerhotyön tukemiseksi Kerhokeskus koulutyön tuki ry kokosi materiaalin, joka koostui eduskunnan tuottamista, koulutoimintaan soveltuvista julkaisuista sekä erillisestä kerhokansiosta. Materiaalin tarkoituksena on antaa oppilaille kattava kuva eduskunnan toiminnasta sekä kehittää heissä poliittiseen toimintaan liittyviä viestintävalmiuksia ja muita valmiuksia. Kerhomateriaalia päivitetään vuosittain. Syksyllä 2000 valmistuvan lisämateriaalin teemana on kunnallinen vaikuttaminen. Samanaikaisesti kerhotyöskentelyn kanssa kerhojen ohjaajille ja kerholaisille järjestettiin kuusi aluetilaisuutta: Oulussa, Kuopiossa, Vaasassa, Lahdessa, Raumalla ja Helsingissä. Näissä tilaisuuksissa käsiteltiin muun muassa perustuslakiuudistuksen mukanaan tuomia muutoksia, esiteltiin kerhomateriaalia sekä keskusteltiin suulliseen kyselytuntiin liittyvistä yksityiskohdista. Työskentelyn toinen vaihe sijoittui huhtikuusta toukokuuhun, jolloin kerhot valmistelivat jäsenneltyjä kysymyksiä ministereille. Varsinainen nuorten parlamentin istunto pidettiin eduskuntatalossa. Siihen ilmoittauduttiin vaalipiireittäin ja tavoitteena oli saada jokaisesta vaalipiiristä kansanedustajia vastaava määrä oppilaita eduskunnan kyselytunnille. Jokaisesta rekisteröityneestä kerhosta kutsuttiin ohjaaja seuraamaan istuntoa. Lisäksi kerhonohjaajille järjestettiin tutustumiskäynti eduskunnan suureen valiokuntaan. Myös parlamenttiedustajille järjestettiin kiertokäynti eduskunnassa. Päivä huipentui eduskunnan valtiosalissa pidettyyn puhemiehen vastaanottoon, jossa varsinaisten parlamenttiedustajien ja kerhonohjaajien lisäksi oli läsnä ministereitä, kansanedustajia, toimittajia sekä eri viiteryhmien kutsuvieraita. Vastaanoton jälkeen monet kerhot tapasivat vaalipiiriensä kansanedustajia. 11

12 KANSALAINEN JA DEMOKRATIA Koulujen osallistuminen parlamenttikerhotoimintaan Marraskuun 1999 alussa kaikille Suomen peruskouluille lähetettiin eduskunnan puhemiehen kirje, Opetushallituksen, Opettajien ammattijärjestö OAJ:n, ja Suomen kuntaliiton yhteinen vetoomus sekä ilmoittautumislomake. Kirjeessä tiedotettiin Nuorten parlamentista ja vuoden 2000 toukokuun 19. päivänä järjestettävästä täysistunnosta. Lisäksi painotettiin nuorten mahdollisuutta perehtyä uuteen Suomen perustuslakiin sekä mahdollisuuksiin toimia aktiivisina ja vastuuntuntoisina kansalaisyhteiskunnan jäseninä. Toimintaan ilmoittautumisen takarajaksi asetettiin Ilmoittautumisia tuli yhteensä 87 kerholta, joista 86 ilmoitti sitoutuvansa lähettämään edustajia ja kerhonohjaajia toukokuun täysistuntoon. Ilmoittautuneista kerhoista ruotsinkielisten koulujen osuus oli 10 prosenttia. Nuorten parlamentti projektiin osallistui arviolta noin perusopetuksen 7 9 luokkaikäistä oppilasta. Alueellisesti Nuorten parlamenttikerhot olivat sijoittuneet rannikon ja suurten kasvukeskusten lähelle. Uudenmaan, Satakunnan ja Helsingin vaalipiireistä kouluja ilmoittautui eniten projektiin. Pohjois-Karjalan, Pirkanmaan ja Etelä-Savon vaalipiirit olivat heikoimmin edustettuina. Kerhojen jäsenmäärä vaihteli paljon. Joissakin kerhoissa työskenneltiin kahden, toisessa jopa 88 oppilaan voimin. Keskimäärin kerhoissa oli noin oppilasta. Myös työskentelymetodit olivat hyvin erilaiset. Jotkut ryhmistä toimivat yhteiskuntaopin tunneilla siten, että kerhomateriaalia ja yhteiskunnallisia aiheita käsiteltiin yhdessä. Toiset ryhmät kokoontuivat säännöllisesti kouluajan ulkopuolella tehden haastatteluja, vierailukäyntejä ja keskustelemalla yhteiskunnallisista aiheista. Yleensä kerhot työskentelivät tammi toukokuun välisenä aikana kuitenkin niin, että painopiste työskentelyssä oli loppukeväässä. Kerhoille jaetun kyselyn mukaan suurimmat ongelmat Nuorten parlamenttitoiminnassa olivat seuraavat: ajan löytäminen kerhotoiminnalle, yhteiskuljetukset, jotka rajoittivat mahdollisuuksia järjestää kerhotoimintaa kouluajan jälkeen, koulujen niukat resurssit esimerkiksi ohjaajien kerhokorvausten maksamisessa ja/tai koulujen olemassa olleet muut projektit, jotka työllistivät opettajia jo ennestään. Näiden lisäksi monet kyselyyn vastanneet opettajat ilmoittivat olevansa kyseisen aineen (usein historia ja yhteiskuntaoppi) ainoita edustajia koulussa ja heillä oli tämän vuoksi myös paljon muita tehtäviä ja velvoitteita. Päivä eduskunnassa Toukokuun 19. päivänä 2000 pidettyyn nuorten parlamentin istuntoon osallistui 198 edustajaa, joista tyttöjä oli 121 ja poikia 77. Edustajapaikat jaettiin sen mukaan, kuinka paljon kyseisistä vaalipiireistä on kansanedustajia eduskunnassa. Näin varatut ylimääräiset paikat arvottiin, ja viime hetken peruutuspaikat pyrittiin antamaan saman vaalipiirin oppilasedustajille. Jo huhtikuun alussa 2000 kerhoille lähetettiin Kerhokeskus koulutyön tuki ry:stä kirje, jossa pyydettiin ohjaajia lähettämään huhtikuun puoliväliin 12

13 2 Najat Quakrim-Soivio Mikä on Nuorten parlamentti? mennessä sekä edustajien nimet että kerholaisten valmistellut kysymykset. Toukokuun alkuun mennessä oli tullut yli kolmesataa hyvin valmisteltua kysymystä esitettäväksi valtioneuvoston jäsenille. Kysymysten aihealueet olivat hyvin erilaisia, joskin nuorten koulutusta, työpaikkoja, terveyttä ja tulevaisuutta käsitteleviä kysymyksiä oli paljon. Epävirallinen asiantuntijaraati, johon kuuluivat projektissa kiinteimmin työskennelleet eduskunnan kanslian ja Kerhokeskus koulutyön tuki ry:n edustajat, valitsi 53 kysymystä. Niiden pohjalta työryhmän puheenjohtaja ja sihteeri laativat täysistunnon päiväjärjestysluonnoksen, jonka puhemies hyväksyi. Varsinainen istuntopäivä alkoi aamiaisella, joka tarjottiin eduskunnan kahvilassa. Aamupäivän kuluessa eduskuntatalossa järjestettiin opastettuja kierroksia kerholaisille ja heidän ohjaajilleen. Moni kerho oli lähettänyt varsinaisten edustajien lisäksi lehdistön edustajia seuraamaan istuntoa. Nuoria lehdistöedustajia saapui eduskuntaan noin 50. Moni kerho toivoi kommenteissaan, että vastaisuudessa sekä edustajille että lehdistölle järjestettäisiin aamupäivän aikana noin tunnin kestävä lisäohjelmanumero. Lehdistölle ehdotettiin omaa "pressituntia", jossa voitaisiin esitellä nuorille esimerkiksi eduskuntatoimittajan työtehtäviä. Nuorten parlamenttiedustajille voitaisiin puolestaan lähettää vastaavanlainen suuren valiokunnan tai muun yksikön esittely kuin kerhonohjaajille. Varsinainen täysistunto alkoi klo Paikalla oli 198 Nuorten parlamenttiedustajan lisäksi ministereitä, kansanedustajia, kerhonohjaajia, 140 kutsuvierasta, lehdistöä ja eduskunnan virkamiehiä. Nimenhuudon ja puhemiehen pitämän lyhyen puheen jälkeen alkoi minuutin pituisten kysymysten esittäminen laaditun päiväjärjestyksen mukaan. Kysymysten aihesisältö oli varsin laaja. Edustajat kysyivät päihteiden käytöstä asepalveluksen tasa-arvosta oppikirjojen tietosisällöstä vähemmistöistä Suomen pakolaispolitiikasta taloustiedon opettamisesta ja monista muista aiheista. Paljon huomiota sai osakseen kysymys nuorten vaikutusmahdollisuuksista. Esitettyyn kysymykseen liittyi ehdotus äänestysikärajan alentamisesta 18 vuodesta 16 vuoteen. Nuorten parlamentti äänesti asiasta ja äänestystulos puolsi äänestysikärajan säilyttämisestä ennallaan eli 18 vuodessa. Kyselytunnilla ennätettiin käsitellä yhteensä 27 kysymystä. Suullisesta kyselytunnista laadittiin pöytäkirja, joka lähetettiin eduskunnan kirjelmällä myös valtioneuvostolle tiedoksi. Yleisradion TV1-kanava lähetti Nuorten parlamentti-istunnon suorana lähetyksenä. Tapahtuma uutisoitiin lisäksi tv-kanavien pääuutislähetyksissä. Niin ikään seuraavan päivän lehdissäkerrottiin näyttävästi Nuorten parlamentin kokoontumisesta. 13

14 KANSALAINEN JA DEMOKRATIA Nuorten parlamentin tulevaisuus Eduskunnan puhemiesneuvosto merkitsi 19. päivänä toukokuuta 2000 järjestetyn Nuorten parlamentin pöytäkirjan tiedoksi ja katsoi, että eduskunta on omalta osaltaan valmis osallistumaan perusopetuksessa toimivaan parlamenttikerhotoimintaan yhteistyössä Nuorten parlamentti työryhmässä edustettujen tahojen kanssa. Toiminnan tavoitteena on ylläpitää ja kehittää jo olemassa olevien Nuorten parlamenttikerhojen toimintaa myös vastaisuudessa. Tähän on hyvät mahdollisuudet jo senkin takia, että projektin yhteistyötahojen opetusministeriö Opetushallitus Suomen Kuntaliitto eduskunnan kanslia ja Kerhokeskus koulutyön tuki ry näkemykset ovat hyvin samansuuntaisia ja yhteistyökin on saanut vakiintuneet muodot. Nuorten parlamenttikerhojen toiminta voisi vastaisuudessa olla joko kerhotoimintaa tai toimintaa, jota voitaisiin kehittää koulukohtaisesti perusopetuksen yhteiskuntaopin syventäväksi kurssiksi. Tällöin ohjaajien kommenteissakin esille tulleet ongelmat, yhteisen ajan löytäminen sekä opettajille maksettava korvaus tehdystä työstä tulisivat otettua huomioon. Kerhokeskus koulutyön tuki ry tulee tuottamaan uutta kerhomateriaalia, jonka pääpaino on kunnallisessa vaikuttamisessa valtion ja kuntien yhteistyössä sekä aluepolitiikassa. Kerhojen ohjaajille pyritään järjestämään koulutusiltapäivä eduskunnassa. Koulutuksen sisältö perustuu siihen, että opettajat saavat täydennyskoulutusta ja tietoa ajankohtaisiksi katsotuista aiheista. Lisäksi lukuvuonna toimiville Nuorten parlamenttikerhoille suunnitellaan järjestettäväksi omia, seikkaperäisemmin toteutettavia tutustumiskäyntejä eduskuntaan. Tärkeintä Nuorten parlamenttitoiminnassa on kuitenkin perehdyttää 7 9 vuosiluokkaikäisiä oppilaita käytännön kokemuksen avulla yhteiskunnan pelisääntöihin sekä rohkaista heitä osallistumaan yhteiskunnan tulevina täysipainoisina jäseninä. 14

15 3 KOLMAANIA YHTEISKUNTAROOLIPELI VUOSILUOKKALAISILLE Juhani Kurronen Taustaa Olen koulutukseltani sekä luokanopettaja, että historian ja yhteiskuntaopin aineenopettaja, mutta olen toiminut lähes koko työaikani luokanopettajana. Aloitin nykyisen luokkani opettamisen kolmannelta luokalta vuonna Käsittelimme ympäristö- ja luonnontietotunnilla aihetta valtio. Olin juuri saapunut Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön vaalitarkkailumissiolta Serbiasta ja matkani innoittamana järjestimme vaalit. Vähitellen olemme rakentaneet koko valtion infrastruktuurin luokkaamme. Luokallani on 21 oppilasta. Kokemuksia roolipelistä Silloisesta luokka-asteestamme johtuen valtion nimeksi tuli Kolmaania. Vähitellen näiden kahden ja puolen vuoden aikana peli on saanut uusia muotoja ja valtion byrokratiakin on lisääntynyt melko lailla. Pankkiirin ja verokarhun lisäksi rekisterivirasto työllistää muun muassa tonttiosaston päällikön julkisen kaupanvahvistajan ja rakennustarkastajan. Pelin avulla olemme opiskelleet oikeaa elämää ja oppilaiden innostuneisuus on saanut minut uskomaan, että tämä on, mitä parhain tapa opettaa sitä, miten yhteiskunta ja talouselämä toimivat. Niin monta kertaa olen voinut sanoa eri tilanteissa, että juuri näin se tapahtuu oikeassakin elämässä. Yhden kerran oppilas tuli valittamaan, että häntä juoksutetaan virastosta toiseen, luukulta luukulle. Opimme käsitteen byrokratia. Inflaatio-käsitekin on jo ehtinyt tulla tutuksi. Peli sopii erinomaisesti myös yrittäjäkasvatukseen. Mikä parasta, suuri osa uusista toimintaideoista on tullut oppilailta itseltään. Peli kehittyy koko ajan ja muuttaa muotoaan samalla tavalla kuin yhteiskuntakin. Itse prosessi on ollut tärkeää. Parasta tässä opetusmuodossa on ollut ehkä sen toiminnallisuus. Eri vuosiluokilla toteutettuina peli muotoutuisi varmastikin erilaiseksi. Toiminta perustuu oppilaiden aktiivisuuteen, mutta opettajan ohjaileva rooli on myös tärkeä. Pelin avulla voidaan lisätä myös oppilaiden itseluottamusta antamalla heille sopivia rooleja. Pelin aiheita voidaan käsitellä luontevasti eri oppituntien aikana. Peliä voidaan käyttää myös ikään kuin kattavana ylärakenteena kaikille toiminnoille, joita normaaliluokassa tehdään muutenkin koulupäivien aikana. Samoin kuin yhteiskunnassa yleensä, rahankäyttö vaihdon välineenä on keskeinen pyöriä liikuttava tekijä. Kolmaaniassa rahayksikkönä on ollut Kolmaanian marrkka (äännetään tamperelaisittain r:ää korostaen). Kolmaaniassa on myös toimiva pankkilaitos, jonne voidaan tehdä talletuksia ja 15

16 KANSALAINEN JA DEMOKRATIA josta saa lainaa. Maksuja voi maksaa myös sekillä tai pankkisiirrolla. Pelin myötä oppilaat ovat oppineet muun muassa sen, mitä merkitsevät lainan takaus velkakirja lainan korko. Oppilaat voivat perustaa yhtiöpohjalta toimivia yrityksiä palkata työntekijöitä patentoida ideoitaan ja tuotteistaa niitä sekä myydä eteenpäin. Pelin aikana luokassamme on toiminut tai toimii edelleen kaksi pankkia vakuutusyhtiö golfkenttä sairaala eläintensuojeluyhdistys kampaamo hieroja ennustaja casino kauppa useita lehtikustantamoja teatteriseurueita, muun muassa nukketeatteri mehukioski radio atk-konsultit taksi ja kuljetusfirma. Kolmaanialla on myös oma lippunsa ja kansallispelinsä. Pelin kuluessa pelaajat ovat joutuneet maksamaan elinkustannuksia ja veroja. Erilaisia lisämenoja tai tuloja on saattanut tulla sattumakorteista. Vuosien myötä useita yrityksiä on perustettu ja jotkut niistä ovat menneet myös konkurssiin maksamattomien verojen takia. Onpa kerran käynyt niinkin, että sekä yhtiön kassa että kirjanpito olivat molemmat kateissa ja miehet kuulemma Bahamalla. Muiltakaan rikoksilta ei ole vältytty. Rahanväärennös oli aluksi riesana, mutta määräaikainen peliin osallistumiskielto oli sen verran suuri rangaistus, että sittemmin on kaidalla tiellä pysytty. Peli sopii erinomaisesti perusopetuksen luokille, jolloin opetus tapahtuu vielä pääosin omassa luokassa. Kolmannella ja neljännellä vuosiluokalla käytimme peliin vain 1 2 tuntia kerrallaan aina silloin, kun aikaa tuntui olevan. Viidennellä vuosiluokalla pelin monimutkaistuttua olemme pitäneet muutamaan otteeseen kokonaisia Kolmaania-päiviä. Oppilaiden innostuneisuus, oma-aloitteisuus ja kekseliäisyys on ollut innostavaa. Ja mielestäni tähän projektiin käytetty aika on ollut erittäin hyödyllistä. Toiminta on vaikuttanut positiivisesti koko luokan yhteishenkeen. Luokalla on ollut ihan "oma juttu". Myös oppilaiden vanhemmat ovat viestittäneet, että pelin myötä kotona on syntynyt keskustelunavauksia, joita ei välttämättä odottaisi ihan vielä tämänikäisiltä. 16

17 3 Juhani Kurronen Kolmaania yhteiskuntaroolipeli vuosiluokkalaisille Kaikki pelin materiaalit on mahdollista tehdä itse, mutta toki alkuun pääsemistä helpottaisi, jos peliä olisi tuotteistettu vähän pidemmälle. Paketissa pitäisi olla muun muassa seuraavia tarvikkeita: monistettavaa leikkirahaa mallit eri lomakkeista ja asiapapereista malleja tuotteista, (pankkikirjat, shekkivihkot, lompakot ) leimasimia ja leimasintyynyjä. Kolmaania-yhteiskuntapeli Hahmotelma ohjeiksi opettajille Kolmaanian-yhteiskunta on roolipeli, jonka avulla oppilaat oppivat, miten yhteiskunta toimii. Toiminnan avulla opitaan muun muassa yritysmaailman talouden ja politiikan pelisääntöjä ja käytänteitä. Oppilaat voivat harjoittaa eri ammatteja ja perustaa yrityksiä. Pelissä käytetään leikkirahoja, joilla ostetaan hyödykkeitä tonttimaata tai rakennetaan taloja ja maksetaan veroja. Yrityksillä on kirjanpito, joihin tulot menot ja maksetut verot merkitään. Oppilaat maksavat palkoistaan veroa (30 %). Osinkoja osakkaat voivat nostaa vain puolivuosittain (vero 10 %). Virkamiehet huolehtivat keskuspankista verovirastosta ja rekisterivirastosta. Rahaa voidaan käyttää myös kulutukseen. Pelaaja voi käydä kampaamossa niskahieronnassa juomassa mehua tai ajella vaikka taksilla. Saattaapa uhkapeliäkin muistuttavaa toimintaa ilmaantua. Tällaista luvanvaraista toimintaa kohdellaan kuitenkin verotuksellisesti erittäin ankarasti. Valtion toiminnoista pitävät huolen keskuspankki ja valtion virastot. Poliittisesta järjestelmästä opitaan demokratian perusasiat. Koko luokan käsittävä kansankokous valitsee ministerit, jotka johtavat virkakuntaa. Kaikkea toimintaa ohjaa Kolmaanian perustuslaki, joka toimii pelin sääntöinä. Jos laista ei löydy sopivaa ohjetta, noudatetaan Suomen lakia. Seuraavassa on ehdotus pelin rungoksi. Todennäköisesti oppilaat ideoivat koko ajan uusia toimintamuotoja, joista osaa pitää ohjata oikeaan suuntaan, jotta ne palvelisivat samalla oppimista. Toiminnan tulee lähteä oppilaista, mutta käytännöllisistä syistä aika ajoin opettajan on syytä pitää lyhyitä opetustuokioita, jolloin selvitellään esiin tulleita asioita yhteisesti. 17

18 KANSALAINEN JA DEMOKRATIA Opettajan rooliin kuuluu toiminnan aktivointi ja suuntaaminen. Opettaja edustaa markkinavoimia, valtion etua tai lakia pelin ulkopuolisena (näkymättömänä) tekijänä. Ainakin alemmilla luokilla opettaja voisi toimia myös pääministerinä. Pelin ohjaaminen vaatii opettajalta perehtyneisyyttä talouden, politiikan ja yhteiskunnan toimintaperiaatteisiin ja käytänteisiin. Pelin aloittaminen Oppilaille kerrotaan lyhyesti tulevasta pelistä ja mainitaan, että pelin sääntöihin voi tutustua seinälehdestä, joka kertoo pelin säännöistä tarkemmin (Kolmaanian laki). Osa oppilaista tutustuu sääntöihin, osa ei. Myöhemmin ilmenee, että lukemisesta eli opiskelusta on hyötyä. Ennen ensimmäistä pelikertaa tehdään valtion pankki toimintavalmiiksi. (Painetaan rahaa, tehdään "pankkirakennus" valmistetaan pankkikirjat, velkakirjat ja sekkivihkot. Lisäksi pitää kouluttaa kasööri opettajan avuksi). Ensimmäisellä pelikerralla kerrotaan pelin idea ja säännöt. Valtiolle keksitään oma nimi ja päätetään sen valtiomuoto: tasavalta vai kuningaskunta? Lisäksi voidaan suunnitella valtiolle oma lippu tai vaakuna. Myös kuninkaasta tai presidentistä voidaan äänestää. Toisella pelikerralla kerrataan pelin säännöt ja annetaan oppilaille alkupääomaa ja kerrotaan tulossa olevasta huutokaupasta, jossa voidaan ostaa ammatinharjoittamis- ja liiketoimintaoikeuksia. Esimerkiksi tällaisia oikeuksia voisi olla kauppiaan kampaajan hierojan lehtitoimituksen radion näyttämöteatterin rakentajan ja maalarin ammatti- tai yritysoikeudet. Lista mahdollisista vaihtoehdoista on syytä julkaista etukäteen. Oppilaat saavat tietysti keksiä ja ehdottaa myös muita pelin kulkuun sopivia ammatteja. Oppilaita kehotetaan yhdistymään ja muodostamaan yhtiöitä, jotta rahat riittävät huutokaupassa. Hankkiakseen liiketoimintaoikeuksia huutokaupassa oppilaat voivat joko yksittäin tai ryhminä (yhtiöinä) nostaa lainaa. Selvitetään lainaehdot ja käytänteet: velkakirja takaajakäytäntö ja takaisinmaksukäytäntö. Kolmannella pelikerralla pidetään huutokauppa. Oikeudet menevät eniten tarjoavalle käteisostajalle. Maksun yhteydessä yritykset rekisteröidään ja maksetaan leimavero. Opetetaan kirjanpitomenettely. Kaikki yritykset ovat kirjanpitovelvollisia. Vihkoon merkitään kunkin pelikerran tulot ja menot (maksetut verot) ja kulloinenkin saldo. 18

19 3 Juhani Kurronen Kolmaania yhteiskuntaroolipeli vuosiluokkalaisille Neljännellä pelikerralla peli voi jo alkaa. Valitaan virkamiehet työhaastattelun perusteella. Heidän kanssaan tehdään työsopimukset, joissa on valmiina työnkuvaukset. Tarve: kaksi verotoimistoon kaksi valtionpankkiin ja kolme rekisterivirastoon. Tämän jälkeen peli voi edetä omalla vauhdillaan. Oppilaat voivat keksiä myös omia ammattejaan tai tehdä tuoteideoita (keksintöjä, kuten esimerkiksi paperista taitettava lompakko) ja hakea niille patentteja rekisterivirastosta. Patentilla saa yksinoikeuden kyseiseen tuotteeseen tai toimintaan. Opettaja voi työllistää antamalla muun muassa pätkätöitä, esimerkiksi setelien leikkaamista leimaveromerkkien tekemistä lipun suunnittelemista kirjekuorien tekemistä esitysten tekemistä. Myös kauppa pitää perustaa viimeistään pelin tässä vaiheessa. Kaikki pelissä sallittu ja käytettävä materiaali tulee kaupan kautta, joten hintasäännöstelyä tarvitaan. Opettaja toimii tukkukauppiaana ja antaa tarvittavan materiaalin sekä laskuttaa kauppiasta. Tonttihuutokauppa pidetään myöhemmin, kun talouselämä on jo ollut toiminnassa jonkin aikaa ja varallisuutta on kertynyt sekä lainansaantikuviot on opittu kunnolla. Oppilaiden pulpettien pöytäpinnat ovat tontteja, joihin saa rakentaa toimitiloja tai asuntoja. Sopivasti pulpetit sijoittamalla voidaan muodostaa katuja ja opettaa vaikka katujen numerointisysteemi. Tontteja voivat omistaa yksittäiset kansalaiset tai yhtiöt. Kerrotaan, että myöhemmin jokaisen tulee asua jossakin nimetyssä osoitteessa (rakennuksessa), jonka hän joko omistaa tai josta hän maksaa vuokraa. Valtio voi säädellä vuokria. Rekisteriviraston tonttiosasto tekee virallisen kartan, johon kaikki ostot ja myynnit merkitään. Rakennuslupamenettely Rakentaminen edellyttää rakennuslupaa, jonka saa anomuksesta rekisterivirastosta kun maksaa asiaan kuuluvat leimaverot. Rakennusten teko Rakennukset tehdään pahvista ja ne maalataan esimerkiksi sormiväreillä. Rakentaminen voi olla myös vain muutaman yrityksen oikeus. Tällöin voidaan opettaa käsite tarjouskilpailu. Myöhemmin jokaisen on myös asuttava jossakin joko omistusasunnossa tai vuokralla. Opetetaan erilaisten sopimusten kuten kauppasopimuksen ja työsopimuksen, sisällöt ja merkitykset. Demokraattisen järjestelmän luominen Lait laatii ja hyväksyy kansankokous, johon kuuluvat kaikki oppilaat ja opettaja. Toimeenpanijoina toimivat ministerit, jotka valitaan salaisilla ja vapailla vaaleilla lukukaudeksi kerrallaan. Tarvitaan ainakin valtiovarainministeri ja sisäministeri. Ulkoministerille voisi olla käyttöä, jos samaa peliä pelataan muissa luokissa. Peliä voidaan laajentaa rajattomasti. Mukaan voi- 19

20 KANSALAINEN JA DEMOKRATIA daan ottaa puolueet ajamaan eri eturyhmien etuja. Valtiolle voidaan laatia oma budjetti jne. Liite Kolmaanian laki 1 Valtiosääntö 1.1. Kolmaania on demokraattinen yhteiskunta, jonka tarkoituksena on opettaa kansalaisilleen, miten aikuisten maailma toimii. Kolmaanialaisten oikeudet ja velvollisuudet on kuvattu tässä laissa. Kolmaanian ei saa tuoda mitään ylimääräistä ulkopuolelta, ellei toisin ole sovittu Kansalaiset ovat tasa-arvoisia ja vapaita tekemään työtä oman onnensa hyväksi Valtion ylintä päätösvaltaa käyttää kansankokous, johon kuuluvat kaikki kansalaiset. Kansankokous toimii korkeimpana lakia säätävänä elimenä. Opettaja toimii kansankokouksen puheenjohtajana ja hänellä on oikeus tulkita lakia ja ohjata peliä haluamaansa suuntaan Valtion toiminnasta ja taloudesta vastaavat ministerit, joita valitaan tarpeellinen määrä vapailla ja salaisilla vaaleilla puolivuosittain. Ministerit (=hallitus) vastaavat toiminnastaan kansankokoukselle, joka kokoontuu opettajan kutsusta tarpeen mukaan. Ministerien tehtävänä on hoitaa virkaansa parhaan kykynsä ja ymmärryksensä mukaan niin, että valtion ja kansalaisten asiat tulevat hoidetuksi parhaalla mahdollisella tavalla. Jos kansankokous ei anna luottamuslausettaan ministerien toiminnalle, heidät erotetaan ja tilalle valitaan uudet ministerit. 2 Liiketoimintalaki 2.1. Kaikki yritykset on ilmoitettava rekisterivirastossa pidettävään rekisteriin ja asiaan kuuluvat maksut on maksettava ennen elinkeinotoiminnan aloittamista Yritykset ovat kirjanpitovelvollisia. Kirjanpitovihkon ensimmäiselle sivulle on merkittävä osakkaat ja näiden yhtiöön sijoittamat varat. Erillisen ohjeen mukaisesti on merkittävä tulot, menot ja maksetut verot. Yrityksen kassan saldon pitää täsmätä kirjanpidon kanssa. Asiaankuuluvat merkinnät tehdään aina kunkin pelikerran lopussa Valtion edustajat tekevät tilinpitotarkastuksia tarpeen mukaan. Laiminlyönneistä seuraa sakkoa ja/tai toiminnan lopettaminen. Epäselvissä tapauksissa yhtiön omaisuus voidaan asettaa hukkaamiskieltoon tutkimusten ajaksi Yhtiö voi maksaa osinkoa osakkailleen kerran puolessa vuodessa. Osinkovero on 10 prosenttia Jos yritys ei kykene maksamaan velvoitteitaan, niin se asetetaan konkurssiin ja sen toiminta loppuu. Konkurssista päättää rekisterivirasto yhdessä opettajan kanssa Kolmaaniassa vallitsee sopimusvapaus. Suulliset sopimukset ovat sitovia, mutta vain kirjalliset sopimukset ovat kiistatta oikeudellisesti päteviä. Sopimuksia tehdään aina kaksi kappaletta, yksi kopio kummallekin osapuolelle. 20

21 3 Juhani Kurronen Kolmaania yhteiskuntaroolipeli vuosiluokkalaisille 2.7. Yli markan kaupoista pitää tehdä kauppakirja, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja se on toimitettava julkisen kaupanvahvistajan vahvistettavaksi rekisterivirastoon. 3 Verolaki 3.1. Ministerineuvosto (=hallitus) voi esittää uusia veroja kansankokoukselle valtion kulujen peittämiseksi. Ruokaveroa kerätään jokaiselta kunkin pelikerran yhteydessä hallituksen esittämä määrä Kansalaiset maksavat veroa saamastaan tulosta. Maksetuista palkoista pitää maksaa tuloveroa 30 prosenttia Osinkovero on 10 prosenttia. Osinkoa saa maksaa vain kerran lukukaudessa (=puolessa vuodessa) Rahapelejä harrastavat yritykset joutuvat maksamaan 60 prosenttia veroa tuotostaan. 4 Pankkilaki 4.1. Rahanpaino-oikeus on Kolmaanian keskuspankilla. Kaikki valtion ra haliikenne kulkee keskuspankin kautta. Lisäksi se harjoittaa muuta normaalia pankkitoimintaa Valtio voi antaa myös muille rehellisiksi tunnetuille tahoille oikeuden harjoittaa pankkitoimintaa tietyin ehdoin Kolmaanian virallinen rahayksikkö on Kolmaanian markka. 5 Rakennus-tontti- ja asuntolaki 5.1. Rakennuksia saa tehdä vain pahvista ja vain virallisille tonteille (=pulpetin pinta). Virallista tonttikarttaa ja maakirjaluetteloa pidetään yllä rekisterivirastossa Rakentaminen ja muutostöiden tekeminen edellyttää aina rakennuslupaa, jonka myöntää rekisterivirasto anomuksesta. Lisäksi on maksettavaa leimavero Jokaisen kansalaisen on asuttava jossakin osoitteessa. Rekisterivirasto huolehtii katujen nimien ja talojen numeroiden merkitsemisestä. 6 Rangaistukset 6.1. Lakia rikkoneet voidaan tuomita sakkorangaistukseen tai määräaikaiseen pelikieltoon. Kolmaaniassa

22 KANSALAINEN JA DEMOKRATIA 4 KANSALAISTEN VAIKUTUSMAHDOLLISUUKSISTA DEMOKRATIASSA havaintoja erään oppilastyön synnystä Liisa Hämäläinen Lähtökohtia Yhdeksännen vuosiluokan yhteiskuntaoppi on monella tavalla ongelmallinen oppiaineena: tiedetaustaltaan se on kirjava, aihepiireiltään mosaiikkimainen, didaktiikka ei ole yhtä vankalla pohjalla kuin historiassa ja sisältö muuttuu koko ajan. Opetuksessa tämä merkitsee jatkuvaa uuden otteen etsimistä ja arviointia siitä, mikä olisi järkevää esimerkiksi oppilaiden elämänhallinnan näkökulmasta. Toisaalta on paljon virikkeitä hyödynnettäväksi usein jopa runsaudenpulaa. Tämäntyyppisessä tilanteessa opettajana ei välttämättä innostu uusista haasteista, mutta toisaalta nehän ovat aina uusi mahdollisuus. Luin Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liiton jäsenkirjeestä Opetushallituksen järjestämästä kilpailusta Kansalainen ja demokratia. Olen aina pitänyt yhteiskunnallisten vaikutusmahdollisuuksien esittelyä erittäin tärkeänä opetuksen aiheena. Kilpailu saattaisi tuoda sitoutumista ja lisämotivaatiota opiskeluun ja toisaalta sovelluksen tekemällä oppimisesta. Käytännön reunaehdot olivat melko tiukat, koska työjärjestyksen mukaan yhteiskuntaopin opettaminen käynnistyi tuolloin vasta toisessa jaksossa ja opetusharjoittelu painoi jo päälle. Aikaa oli hyvin niukasti. Luokka suhtautui suopeasti esittelemääni projektimahdollisuuteen, ja päätimme tässä tilanteessa tyytyä johonkin verraten pienimuotoiseen tuotokseen. Kyseinen vuosiluokka oli jo 7. ja 8. luokalla tehnyt pari pientä dramatisointityyppistä videota, joten videon tekeminen nousi nytkin melko pian esille. Luokka mietti näkökulmavalintaa ja päätyi ajatukseen, että työ voisi olla esittelyä kansalaisen erilaisista vaikutusmahdollisuuksista, mutta johonkin konkreettiseen esimerkkiin pohjautuva. Itse asetin tavoitteeksi muun muassa seuraavia asioita: 1. Oppilaat saavat työn myötä tietoa erilaisista vaikuttamisen kentistä: yhdistys- ja järjestötoiminnasta sekä poliittisten puolueiden roolista demokratiassa. 2. Oppilaissa vahvistuisi myönteinen asenne yhteiskunnalliseen toimintaan tärkeäksi koettujen asioiden puolesta. 3. Oppilaat saavat henkilökohtaisen kosketuksen aktiivisiin vaikuttajapersooniin. 4. Oppilaat pystyvät yhdessä suunnittelemaan ja yhdessä toimien mahdollisimman itsenäisesti toteuttamaan ilmaisullisen hankkeen, jossa kui- 22

23 4 Liisa Hämäläinen Kansalaisten vaikutusmahdollisuuksista demokratiassa tenkin sivutaan tärkeitä asioita, eli he saisivat tarttumapintaa asioihin, jotka joskus jäävät vain ulkokohtaisesti opiskelluksi kirjatiedoksi. 5. Oppilaat saavat yhteiskuntaopin opiskeluunsa kannustavan aloituksen. Hankkeessa saatoin myös kokeilla ja havainnoida itseohjautuvuuden rajoja. Kuinka itsenäisesti oppilaat lopulta pystyvät toimimaan keskenään pysyen kuitenkin asiallisuuden rajoissa? Mikä olisi se tyylilaji, jonka oppilaat valitsevat? Oli mahdollista, että autonomia söisi tuotoksen laatua ja toisi rosoisuutta, mutta haittaisiko se mitään? Toteutus Yhteiskuntaopin hyviin puoliin kuuluu se, että opetussuunnitelman kirjavasta sisällöstä voi aihepiirit poimia haluamassaan järjestyksessä vapaammin kuin historian kronologiakehikossa. Perhelainsäädäntö saisi nyt odottaa. Aloituksena oli opettajakohtainen osuus, jossa käytiin läpi puolueja järjestötoiminnan pääpiirteet ja niiden erot sekä kunnallinen ja valtiollinen vaikuttaminen. Tavoitteena oli tietopohjan rakentaminen. Joukkoviestimistä hankittu sirpaletieto kaipasi jäsentämistä ja tiettyjen avainkäsitteiden hallitsemista. Johdannon jälkeen luokka lähti keskenään ideoimaan tämän "ison asian" muuntamista ilmaisulliseen ja havainnollistavaan muotoon. Mikä olisi videon käsikirjoitusrunko? Oppilaiden mielestä käsikirjoitus olisi vain väljä runko, johon voisi työn edetessä improvisoimalla lisätä sisältöä. Aikaa ei yksinkertaisesti ollut huolelliseen ennakkosuunnitteluun tai suurisuuntaisiin kuvausjärjestelyihin. Toimivaksi työyhteisöksi muokkautunut ryhmä sopi keskinäisestä työnjaosta hämmästyttävän sujuvasti. Aina ei ollut edes ohjaajaa, vaan oppilaat aidosti ideoivat yhdessä ennen kuvausta, joka toteutettiin saman tien. Ryhmä ehdotti, että aiheeksi valittaisiin joku konkreettinen, heitä sivuava epäkohta. Sen he löysivät aivan lähipiiristään: kouluruoan taso. Hyväksyin idean, koska ryhmä oli sen itse valinnut ja oli siitä innostunut. Haastateltiin emäntää ja rehtoria, jotka heittivät palloa eteenpäin. Tekijät viehättyivät aiheestaan niin paljon, että he ehdottivat vierailupyyntöä vastuullisen ministerin luokse valtion koulussa kun ollaan. Vierailu ei sentään toteutunut. Vaikuttamisteema laajeni aktiivivaikuttajien haastattelujen myötä. Haastateltaviksi löytyi entisten oppilaiden verkoston avulla pari henkilöä, joista toinen toimii poliittisen nuorisojärjestön puheenjohtajana ja toinen useissa kansalaisjärjestöissä, muun muassa Maan ystävissä. Valitettavasti jälkimmäinen haastattelu jäi editointivaiheessa pois, koska kuvausjälki oli liian tummaa. Tärkeintä tässä oli kuitenkin se, että oppilaat saivat oman kokemuksensa tästä tapaamisesta. Valitettavasti luokan editointiekspertti sairastui juuri silloin, kun työtä piti aktiivisimmin tehdä. Siitäkin selvittiin. 23

24 KANSALAINEN JA DEMOKRATIA Tätäkin hanketta vaivasi kaikkien projektien vitsaus: vuosiluokkien 7 9 sirpalemainen työjärjestys, jossa kaksoistuntikin on erittäin lyhyt aika keskellä päivän muuta ohjelmaa, puhumattakaan yksittäisistä tunneista. Muiden aineiden tunneilta ei mielellään luovuteta edes muutamaa oppilasta kerrallaan, mikä on toisaalta opetusharjoittelun takia ymmärrettävää. Työn valmistuttua itsekriittiset oppilaat estelivät sen lähettämistä yhtään mihinkään. Minullekin työn valmistuminen oli riittävä saavutus. Olin jo alussa ollut tyytyväinen, että videohanke oli lisännyt selvästi oppilaiden motivaatiota ja tarkkaavaisuutta alun opettajajohtoisessa orientaatiovaiheessa. Ideointi- ja suunnitteluvaiheessa jokseenkin kaikki luokan oppilaat osallistuivat siihen. Siitä eteenpäin he sopivat työnjaosta itse. Oli ilo seurata työskentelyä, joka sujui niin itsenäisesti ja vastuullisesti, että opettajan osuus rajoittui teknisen avustajan ja koordinoijan rooliin. Estelyistä välittämättä lähetin videon Opetushallituksen kilpailuun. Se sai kunniamaininnan. Kun kerroin tästä huomionosoituksesta tekijöille, he olivat yllättyneitä, iloisia ja vähän ylpeitäkin. He tekivät sen. 24

25 5 KANSALAINEN JA DEMORATIA -PROJEKTI VUOSILUOKKIEN YHTEISKUNTAOPIN OPETUKSESSA Jussi Tervonen Tavoitteet Tavoitteemme on 1. tuoda esiin ja selventää vaikeita ja abstraktisia käsitteitä konkreettisella tavalla. 2. saada luokan jokaiselle oppilaalle omakohtaisia elämyksiä. 3. luoda kokonaisuus, jota jokainen luokan oppilas on ollut tekemässä. 4. lisätä oppilaiden itsenäistä tiedonhankintaa ja esiintymistaitoja sekä luovuutta. 5. parantaa yhteishenkeä, lisätä osallistumista. Työtavat Käytämme työtapoja, joissa korostuu toiminnallisuus. Pääpaino yhteistoiminnallisuudessa ja erilaisissa toiminnallisissa draamamenetelmissä. Oppilaiden rooli on koko ajan keskeinen. Aloitus Koko projekti sopii mainiosti vaikka yhteiskuntaopin opiskelun aloitukseen 9. vuosiluokan alussa. Lyhyenä johdatuksena projektiin opettaja kertoo, että seuraavilla tunneilla tutkitaan yhteiskuntaoppiin keskeisesti liittyviä käsitteitä demokratia ja kansalainen. Käsitteet selvennetään taululle. Jokainen oppilas tekee miellekartan tai vastaavan vihkoon eli kirjoittaa vihkoonsa kaiken, mitä käsitteet tuovat mieleen. Aikaa on muutama minuutti. Tässä vaiheessa on mahdollista tehdä myös toiminnallinen työskentely, vapaa orja, Jimin ongelma tai suhtautuminen valtaan, katso liite. Suunnittelu Mikäli oppilaat eivät jo ole ryhmissä, muodostetaan sellaiset. Ryhmän koko on kolmesta neljään oppilasta. Ryhmät on paras arpoa jollakin tavalla; mitä heterogeenisempi ryhmä sen parempi. Mikäli oppilaat eivät ole tottuneet työskentelemään ryhmissä, ryhmätyön periaatteet on kerrattava ensin. Ryhmien tehtävät Jokainen ryhmä saa kolme tehtävää, jotka liittyvät kaikilla samaan yhteisesti sovittuun aihepiiriin. Tehtäviä voi olla enemmänkin. 25

26 KANSALAINEN JA DEMOKRATIA A. Jokainen ryhmä tuottaa lyhyen, muutaman minuutin mittaisen tietoiskun yhteiskuntaopin oppikirjan aiheeseen liittyvistä kappaleista. Kaikki yhteiskuntaopin kappaleet käsittelevät tavalla tai toisella demokratiaa ja kansalaista, joten on todellakin makuasia, mitkä kappaleet valitaan. Me valitsimme muun muassa seuraavat, ja osittain valinnan saneli käyttämämme oppikirja: Presidentti Eduskunta Vaalit Kunnan hallinto Valtion hallinto. Oppilaiden tehtävä on etsiä kirjan tiedoista keskeiset ydinkohdat, ja ne esitetään niin, että ryhmässä jokainen jäsen pääsee esiintymään. Ryhmät saavat valita esitystavan, mahdollista on käyttää myös esimerkiksi taulua, kalvoja. Faktojen lisäksi on pohdittava, miten demokratia ja kansalaisuus liittyvät ryhmän aiheeseen. B. Sovitaan yhdessä pedagogisten draamojen/sketsien aiheet. Aiheet ovat sellaisia, joissa ilmenevät jollain tavalla demokratia ja kansalainen. Ne voivat olla melkein, mitä tahansa, esimerkiksi seuraavat: Perhe Urheilu Armeija Koulu Kaverit. Ryhmän tehtävä on tuottaa sovitusta aiheesta lyhyehkö, yhdestä kahteen minuutin mittainen draama/sketsi. On hyvä korostaa sitä, että kaikki ryhmän jäsenet ovat mukana sekä suunnittelussa että toteutuksessa, ei siis ole päätähtiä ja sivuosien esittäjiä, vaan demokraattisia kansalaisia. Kaikissa esityksissä keskipisteenä on demokratian ja kansalaisuuden toteutuminen. C. Haastattelut Sovitaan yhdessä haastattelukohteet, joita ryhmät käyvät haastattelemassa, esimerkiksi seuraavia: Poliitikko Opettaja/rehtori Lapsi Vanhempi Vanhus Virkamies. Valmistellaan yhdessä kysymykset, jotka selventäisivät mahdollisimman paljon käsitteitä ja antaisivat informaatiota ja joita voitaisiin verrata keskenään. Meidän haastattelussa käyttämämme oheiset kysymykset eivät ole välttämättä parhaat mahdolliset. Mitä tarkoittaa mielestäsi sana kansalainen? Entä demokratia? Miten mielestäsi demokratia toteutuu Suomessa ja jos huonosti niin, miten muuttaisit? Toteutuuko demokratia miesten ja naisten välillä? Miten edistät demokratiaa omassa elämässäsi? 26

27 5 Jussi Tervonen Kansalainen ja demokratia -projekti luokkien yhteiskuntaopin opetuksessa Jokainen ryhmä käy haastattelemassa sovittua henkilöä. On hyvä kerrata haastattelun yleiset periaatteet, aikataulujen sopimiset, haastateltavien kohtaaminen, hyvät käytöstavat. Haastattelun voi tehdä mainiosti kynällä ja paperilla, lisää mielenkiintoa tuo ehkä videokameran tai nauhurin käyttö. Optio. Mikäli työskentely tapahtuu pidemmän ajanjakson aikana, ryhmille voidaan antaa lisää tehtäviä. Esimerkiksi ryhmän on seurattava viikon ajan tiedotusvälineitä ja etsittävä lehdistä uutiset tai radio tai televisio-ohjelmat, joissa on käsitelty ryhmän aihetta. Suunnitteluvaiheessa oppilaita on ehdottomasti kuunneltava ja heidän ideansa otettava huomioon. Suunnitelmamme on niin joustava, että siitä voidaan helposti poiketa ja oppilaiden hyville ideoille on mahdollista antaa tilaa. Suunnitteluvaihe vie aikaa yhdestä kahteen oppituntia. Työskentelyvaihe Työskentelyvaiheessa opettajan rooli on seurata sivusta. On nimeenomaan varottava, ettei opettaja ryntää liian helposti hätiin, jos ryhmällä työskentely ei etene. Kaikkiin tällaisiin töihin liittyy luomisen tuskaa, opettajan on annettava ryhmien kokea sitä. Opettajan rooli on kenties motivoija ja neuvonantaja. Tärkeää on myös se, että opettaja muistuttaa silloin tällöin aikatauluista. Aikaa työskentelyvaiheeseen on käytetty kolmesta neljään tuntia. Toteutus Luokasta tehdään kaksoistunniksi tv-studio. Uutisankkuri/juontaja juontaa ja ryhmät esiintyvät ennalta sovitussa järjestyksessä, esimerkiksi siinä järjestyksessä, jossa kappaleet ovat kirjassa. Esitykset voivat olla "livenä", tai sitten osa tulee nauhalta tai videolta. Lopetus Opettaja pyytää kaikkia ottamaan esiin alussa laaditun miellekartan. Oppilaat lisäävät nyt kaiken, minkä ovat oppineet, mahdollisesti eri värillä niin, että opittu uusi asia tulee selvemmin näkymään. Jokainen ryhmä käy keskustelun siitä, miten demokratia näkyi ryhmän työssä projektin aikana. Mitä tästä opittiin? Mikä esti demokratian toteutumista, mikä auttoi? Lopuksi koko luokka suunnittelee yhdessä patsaan, jolle mietitään nimi ja patsas valmistetaan. Patsas voi olla myös puhuva. Aikaa tähän on käytettävissä kaksi tuntia. 27

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS 1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.

Lisätiedot

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus JOUSTAVA KOULUPÄIVÄ SEMINAARI 23.1.2013

Lisätiedot

OPS 2016. historia ja yhteiskuntaoppi. Riia Palmqvist, Marko van den Berg, Jukka Rantala Pekka Rahkonen (kuvitus)

OPS 2016. historia ja yhteiskuntaoppi. Riia Palmqvist, Marko van den Berg, Jukka Rantala Pekka Rahkonen (kuvitus) OPS 2016 historia ja yhteiskuntaoppi Riia Palmqvist, Marko van den Berg, Jukka Rantala Pekka Rahkonen (kuvitus) Uusi opetussuunnitelma tuo alakouluun uuden oppiaineen, yhteiskuntaopin. Me nyt -sarja rakentuu

Lisätiedot

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi OPPILASKUNTAKANSIO www.sastamalannuoret.fi 2015-2016 SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi Sisällys OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN... 2 Yhteisökasvatuksen ja osallisuuden periaatteet... 2 Oppilaskuntaosallisuus...

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen (PK, LU, AM) tavoitteet saada konkreettista tietoa koulujen ja oppilaitosten osallistumista

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä Kodin ja Koulun Päivä 2 Kodin ja Koulun Päivä Kutsuimme isovanhemmat kouluun klo 8-11 väliseksi ajaksi tutustumaan lastenlastensa koulunkäyntiin. Tarjosimme heille myös kahvit ja rehtori kertoili nykypäivän

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen Lasten- ja nuorten lautakunnalle Uuden koulu nimi Mansikka-ahon ja Tornionmäen koulut yhdistyvät ja koulutyö jatkuu uudessa koulurakennuksessa syksyllä 2014. Kouluun tulee

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Mauno Rahikainen 2009-09-29

Mauno Rahikainen 2009-09-29 SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön

Lisätiedot

LIITE 2: Kyselylomake

LIITE 2: Kyselylomake LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun erityistä tukea tarvitsevien nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk)

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI. Mervi Kemppainen Oulun normaalikoulu Linnanmaa 0-6

YHTEISKUNTAOPPI. Mervi Kemppainen Oulun normaalikoulu Linnanmaa 0-6 YHTEISKUNTAOPPI Mervi Kemppainen Oulun normaalikoulu Linnanmaa 0-6 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ on tukea oppilaan kasvua aktiiviseksi, vastuuntuntoiseksi ja yritteliääksi toimijaksi ohjata oppilasta toimimaan erilaisuutta

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU Perusopetuslaki 628/1998 Perusopetusasetus 852/1998 Valtioneuvoston asetus perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

sukupuoli a) poika b) tyttö c) muu d) en halua vastata luokka a) 7 b) 8 c) 9 B Viihtyvyys, turvallisuus ja koulun toimintakulttuuri

sukupuoli a) poika b) tyttö c) muu d) en halua vastata luokka a) 7 b) 8 c) 9 B Viihtyvyys, turvallisuus ja koulun toimintakulttuuri Tasa-arvokysely Tasa-arvotyö on taitolaji - Opas sukupuolen tasa-arvon edistämiseen perusopetuksessa. Opetushallitus. Oppaat ja käsikirjat 2015:5. www.oph.fi/julkaisut/2015/tasa_arvotyo_on_taitolaji Kyselyn

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa 2009 2010 Loppuraportti Kerhokeskus Erityissuunnittelija Merike Kesler Sisällys: * Hankkeen tausta ja tavoitteet * Tuotettu materiaali * Muu toiminta

Lisätiedot

Forssan Rotaryklubi & Sepänhaan Rotaryklubi, Forssa KENIA HANKE

Forssan Rotaryklubi & Sepänhaan Rotaryklubi, Forssa KENIA HANKE Forssan Rotaryklubi & Sepänhaan Rotaryklubi, Forssa KENIA HANKE Hankeidea Onko kaikilla maailman lapsilla samat mahdollisuudet oppimiseen? oli kysymys, joka nousi esille, kun Forssan rotaryklubin tuleva

Lisätiedot

Yhteiskuntaoppi OPPIAINEEN KUVAUS

Yhteiskuntaoppi OPPIAINEEN KUVAUS Yhteiskuntaoppi OPPIAINEEN KUVAUS Yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan yhteiskunnan aktiiviseksi ja vastuulliseksi toimijaksi. Yhteiskuntaopin opetus antaa perustiedot yhteiskunnan

Lisätiedot

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Kuntamarkkinat 10.9.2009 Teija Toppila Rehtori / aluerehtori Esiintyjä 1 Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä

Lisätiedot

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Esimerkkejä Vaasa: Nivelluokat Jyväskylä: JOPO mmt oppilaille Kontiolahti: Jatkoluokat MOKU 18.9.2009 Vaasan nivelluokat 1 Nivelluokat

Lisätiedot

Kaupunki osallistaa. 10.09.13 p

Kaupunki osallistaa. 10.09.13 p Kaupunki osallistaa 10.09.13 p Osallistumisen tavat murroksessa 10.09.13 Entä ne nuoret? Samaan aikaan kun nuorten luottamus auktoriteetteihin kasvaa, luottamus muihin ihmisiin vähenee. Käsitys siitä,

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.) VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun kehitysvammaisten nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk) nuoren ja

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

YSILUOKKA. Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä

YSILUOKKA. Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä YSILUOKKA Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Sisältö ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat ymmärtävät mitä sukupuolten välinen tasaarvo tarkoittaa Suomessa, mitä tasa-arvoon liittyviä haasteita

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus Asiakas ja tavoite Heikieli on vuonna 2015 perustettu yhden hengen asiantuntijayritys, joka tarjoaa käännös- ja oikolukupalveluita englannista ja saksasta suomeksi. Freelance-kääntäjiä on Suomessa paljon,

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Askola + TRENDI N=218, vastausprosentti keskimäärin 72, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Askola + TRENDI N=218, vastausprosentti keskimäärin 72, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Askola + TRENDI N=218, vastausprosentti keskimäärin 72, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:39:29 2014 Kaikki koulutusalat, N=40, vastausprosentti keskimäärin

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion

Lisätiedot

1) Vaalien henkilöityminen ja millaisia vaikutuksia sillä on ollut ehdokkaaksi asettumiseen ja kampanjointiin?

1) Vaalien henkilöityminen ja millaisia vaikutuksia sillä on ollut ehdokkaaksi asettumiseen ja kampanjointiin? A3.2.2. Parlamentti, presidentti, hallitus 12.2.2015 (VARES) Diamond 1) Demokratian toteutumisen vaikeus Latinalaisessa Amerikassa 2) Suhteellisen vaalitavan vaikeus Etelä-Afrikassa ja Namibiassa Jyränki

Lisätiedot

Ilmiökeskeinen pedagogiikka. Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto

Ilmiökeskeinen pedagogiikka. Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Ilmiökeskeinen pedagogiikka Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Ilmiöperustaisuus oppiaineperustaisuus, esimerkkinä globalisaatio Oppiaineittainen oppiminen

Lisätiedot

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 TAUSTAA 2 3 VALTAKUNNALLINEN VALMISTELU Juhlavuoden valtakunnallinen valmistelutyö käynnistyi syksyllä 2014. Keväällä 2015 alueinfot maakuntien liittojen

Lisätiedot

Kenen oppimateriaalit? Educa 25.1.2014. Olavi Arra & Sanna Haanpää erityisasiantuntija työmarkkinalakimies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

Kenen oppimateriaalit? Educa 25.1.2014. Olavi Arra & Sanna Haanpää erityisasiantuntija työmarkkinalakimies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Kenen oppimateriaalit? Educa 25.1.2014 Olavi Arra & Sanna Haanpää erityisasiantuntija työmarkkinalakimies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Oppimateriaalit muutoksessa Lainsäädäntö ja opetussuunnitelman perusteet

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI Hankkeen nimi: Liikkuva 2012-2013 Hankkeen lyhyt yleiskuvaus ja tavoitteet Hankkeen päämääränä oli kannustaa 13-19-vuotiaita nuoria tekemään viisaita liikkumisvalintoja koulu- ja vapaa-ajanmatkoillaan.

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa 1 Tutkimuksen tavoite Tämän kyselytutkimusprojektin tavoitteena oli selvittää suomalaisten peruskoulujen

Lisätiedot

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten? TULOHAASTATTELULOMAKE Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Luokanvalvojasi keskustelee kanssasi lomakkeen kysymyksistä ja perehdyttää Sinut ammatillisiin opintoihin.

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE 2015 Vastausprosentti: 80,1 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA Suomen Lasten Parlamentti Me olemme Suomen Lasten Parlamentin hallituksesta. 9-13 -vuotiaat lapset ympäri Suomea vaikuttavat joka viikko sellaisissa asioissa, jotka itse kokevat

Lisätiedot

Kokoukselle valitaan kolme (3) puheenjohtajaa, kolme (3) sihteeriä sekä kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa.

Kokoukselle valitaan kolme (3) puheenjohtajaa, kolme (3) sihteeriä sekä kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa. Kokouksen järjestyssääntö Edustajakokouksen esityslistan 4. kohdassa tehdyn päätöksen mukaisesti kokouksessa noudatetaan järjestäytymismuotojen ja menettelytapojen osalta seuraavaa järjestyssääntöä: 1

Lisätiedot

ASKOLAN KUVATAIDEKOULU

ASKOLAN KUVATAIDEKOULU Vanhemmille ASKOLAN KUVATAIDEKOULU Askolan kuvataidekoulu on perustettu vuonna 1992. Koulun ylläpitäjänä toimii Askolan kuvataidekoulun kannatusyhdistys ry. Koulu on antanut taiteen perusopetusta syksystä

Lisätiedot

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Child in the City konferenssi Firenzessä 27.-29. lokakuuta, 2010 Saija Turunen ja Kirsi Nousiainen Taustaa Child in the City 2010 konferenssin tavoitteena oli rohkaista

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, koulu työyhteisönä Koulu työyhteisönä 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten yhteistyö koulussanne toimii opetushenkilöstön

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.

Lisätiedot

Biologia. Maantieto Maantiede

Biologia. Maantieto Maantiede Ympäristö- ja luonnontieto Biologia Maantieto Maantiede Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmän kokous 29.10.2009 Lea Houtsonen Opetushallitus lea.houtsonen@oph.fi Ympäristö-

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E Draamatyöpajassa ryhmä ideoi ja tuottaa synopsiksen pohjalta musiikkiteatteriesityksen käsikirjoituksen. Käsikirjoitus

Lisätiedot

Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014. etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin

Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014. etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014 etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin Paula Mattila, OPS-osuus! Opetushallitus Perusopetuksen ops-perusteiden

Lisätiedot

Heinäveden Moottorikelkkailijat ry. - yhdistyksen säännöt -

Heinäveden Moottorikelkkailijat ry. - yhdistyksen säännöt - Heinäveden Moottorikelkkailijat ry - yhdistyksen säännöt - 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Heinäveden Moottorikelkkailijat ry ja sen kotipaikka on Heinävesi. Yhdistyksen virallinen

Lisätiedot

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut.

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. Kurssipalaute HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. OPPILAS 1 Vastaa seuraaviin kysymyksiin asteikolla 1 5.

Lisätiedot

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Hyvinkään varhaiskasvatus ja perusopetus Lapsi Kasvun ja oppimisen asiantuntijat Luokanopettaja Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Esiopetuksesta perusopetukseen lastentarhanopettajan,

Lisätiedot

KULKURI. Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu. Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti EKO 19.1.2012

KULKURI. Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu. Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti EKO 19.1.2012 KULKURI Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu EKO 19.1.2012 Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti Etäkoulu Kulkuri Perustettu 1975 (2011 toukokuuhun asti Ulkosuomalaisten lasten kotiperuskoulu) Ylläpitäjä

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

suunnittelu 2.1 Hallitus valitaan yhtiökokouksessa

suunnittelu 2.1 Hallitus valitaan yhtiökokouksessa 2 toiminta ja sen suunnittelu 2.1 Hallitus valitaan yhtiökokouksessa Yhtiökokous valitsee hallituksen. Vaaleissa valituksi tulevat eniten ääniä saaneet ehdokkaat, ellei yhtiöjärjestys määrää toisin. Yhtiöjärjestyksessä

Lisätiedot

YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA

YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA HANKEIDEA Hyväntekeväisyysilta, joka järjestetään jonkin paikallisen järjestön (esim. Lions clubin) kanssa Illan tuotto lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen Illan aikana

Lisätiedot

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry ERASMUS KOULUISSA Eurooppalainen Vapaaehtoispalvelu - EVS volunteers 18-30 v. nuori tulee Suomeen vapaaehtoispalveluun suomalaiselle yleishyödyllisille organisaatioille (esim. järjestöjä, kunnallisia toimijoita,

Lisätiedot

PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU

PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU KILPAILUOHJE 10.1.2006 PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU Koko kansan tietoyhteiskunta ja pääministerin parhaat käytännöt - palkinto Hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman tavoitteena on koko kansan

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015. Lukuvuosi _2015-2016 R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015. Lukuvuosi _2015-2016 R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7 1/7 UTAJÄRVEN KUNTA Liite UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015 Lukuvuosi _2015-2016 OPETUSSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN opetustunnit yleisopetus vkt sltk myöntänyt 136 käytössä 136 opiskelijamäärä vuosiluokittain

Lisätiedot

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Lusto 20.5.2013 Opetusneuvos Lea Houtsonen OPETUSHALLITUS lea.houtsonen@oph.fi Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011:

Lisätiedot

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYY tekee Turun yliopistosta parhaan mahdollisen paikan opiskella, opiskelijoista hyvinvoivia ja opiskeluajasta ikimuistoisen. VISIO Ihanteiden TYY on opiskelijoiden avoin ja

Lisätiedot

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn PÄÄTTÖTYÖOPAS SISÄLLYSLUETTELO Mikä on päättötyö... 1 Päättötyö ja päättötodistus... 2 Milloin päättötyön voi suorittaa... 3 Miten päättötyö suoritetaan... 4 Portfolio... 5 Näitä asioita voisit portfoliossasi

Lisätiedot

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design.

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design. Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry Hallituksen työjärjestys I luku Yleisiä säännöksiä 1 Soveltamisala. Sen lisäksi, mitä Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry (TOKYO ry) säännöissä

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA

INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA Tammikuun alussa Lappeenrannan Insinöörien puheenjohtaja Reijo Mustonen havahtui käydessään Ympäristöministeriön www-sivuilla, jossa ilmoitettiin

Lisätiedot

VESON TYÖPAJA 10.1.15 Puusepän sali: 14. OSALLISTUMINEN, VAIKUTTAMINEN JA KESTÄVÄN TULEVAISUUDEN RAKENTAMINEN (L7)

VESON TYÖPAJA 10.1.15 Puusepän sali: 14. OSALLISTUMINEN, VAIKUTTAMINEN JA KESTÄVÄN TULEVAISUUDEN RAKENTAMINEN (L7) VESON TYÖPAJA 10.1.15 Puusepän sali: 14. OSALLISTUMINEN, VAIKUTTAMINEN JA KESTÄVÄN TULEVAISUUDEN RAKENTAMINEN (L7) Työpajan tuomia ajatuksia: OSALLISUUS - oppilaiden päätöksenteon oheneminen marginaaliasioihin

Lisätiedot

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 LASTEN JA NUORTEN KUULEMISJÄRJESTELMÄ Syyslukukausi Arviointi ja kehittäminen Teemojen valinta Kuntayhteistyö Etenemissuunnitelma

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Suosituin ja kattavin koulutuksen itsearviointiratkaisu

Suosituin ja kattavin koulutuksen itsearviointiratkaisu Suosituin ja kattavin koulutuksen itsearviointiratkaisu Valmis paketti Perusopetusta säätelevän lain 21 :n mukaan koulutuksen järjestäjän on arvioitava järjestämäänsä koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on kuudesluokkalaisille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden oppimisympäristö. Yrityskylä on pienoiskaupunki, jossa on vähintään 15 eri yrityksen ja

Lisätiedot

Opettajan tilastotietolähteet. Reija Helenius

Opettajan tilastotietolähteet. Reija Helenius Opettajan tilastotietolähteet Tilastojen luku- ja käyttötaito: mitä ja miksi? 2 Statistical literacy is the ability to read and interpret summary statistics in the everyday media: in graphs, tables, statements,

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot