VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI 2/2005 VASA STADS INFORMATIONSTIDNING

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI 2/2005 VASA STADS INFORMATIONSTIDNING"

Transkriptio

1 YKKÖSOSOITTEETON OADRESSERADE ETTAN Julkinen tiedote, jaetaan kaikkiin talouksiin Offentligt meddelande, delas ut till alla hushåll VAASAN VESI 90 V VASA VATTEN 90 ÅR VAASAN KAUPUNKI VIDEOLLA VASA STAD PÅ FILM ALUETOIMIKUNNAT: SUNDOM OMRÅDESKOMMITTÉER: SUNDOM KAAVOITUSKATSAUS PLANLÄGGNINGSÖVERSIKTEN TERVEYDENHUOLLON UUDET TUULET NYA VINDAR INOM HÄLSO- OCH SJUKVÅRDEN PYSÄKÖINNINVALVONTA 30 V PARKERINGSÖVERVAKNINGEN 30 ÅR VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI 2/2005 VASA STADS INFORMATIONSTIDNING

2 Vaasan kaupungin tiedotuslehti 2/2005 Vasa stads informationstidning Sisällysluettelo Innehållsförteckning Yhteistyöllä kohti uudistuksia 2 Reformer genom samarbete 2 Vaasan valtuustokauden uudenlainen aloitus 3 Fullmäktigeperioden 3 i Vasa inleddes på ett nytt sätt Vaasan Vesi täyttää 90 vuotta 4 5 Vasa Vatten fyller 90 år 4 5 Vaasan Marssi 6 Tuliko kirjastosta tekstiviesti? 7 Fick du ett textmeddelande 7 från biblioteket? Kaavoituskatsaus Planläggningsöversikten Terveydenhuollon uudet tuulet Pohjalaiset Masennustalkoot Nya vindar inom hälso- och sjukvården Österbottniska Depressionstalkot Svenska Yrkesinstitutet 18 Pysäköinninvalvonta toiminut jo 30 vuotta 19 Parkeringsövervakningen fyller 30 år 19 Pohjanmaan museon kesä 20 Österbottens museums sommar 20 Suun terveydenhuolto Vaasassa palvelee 21 Munhälsovården i Vasa mångsidigare 21 Ajankohtaista kaupungilta 23 Aktuellt från staden 23 Lukijakysely 23 Läsarenkät 23 Vaasan kaupunki esittäytyy videolla 25 Vasa stad presenterar sig på film 25 Juttusarja: Vaasan aluetoimikunnat osa 1. Sundom 26 Artikelserie: Vasa stads 26 områdeskommittéer, del 1. Sundom Vaasan kaupungin karttasivut uudistuivat 27 Vasa stads kartsidor förnyas 27 Jatkotutkinto vastaa haasteisiin 29 Tapahtumakalenteri 31 Evenemangskalender 31 Toimitus, Redaktion Päätoimittaja, Huvudredaktör: Veli-Matti Laitinen Toimittajat, Redaktörer: Anni Johde ja/och Hannele Saloranta Kielenkäännökset, Översättningar: Vaasan kaupungin kielenkääntämö, Vasa stads översättningsbyrå Julkaisija ja kustantaja Utgivare och förläggare Vaasan kaupunki, Vasa stad PB 3, Vaasa, Vasa Puh./Tfn (06) ISSN (Painettu, Tryckt) ISSN (Verkkolehti, Nättidningen) Taitto, Ombrytning: Mainostoimisto Bonnie&Clyde Oy, Vaasa Paino, Tryck: UPC-Print Vaasa Painos, Upplaga: kpl/st Seuraava tiedotuslehti ilmestyy syyskuussa Följande nummer av informationstidningen ges ut i september Pääkirjoitus Ledare Yhteistyöllä kohti uudistuksia Valtiosihteeri Raimo Sailas on sanonut, että kuntien hyvinvointi on valtuutettujen käsissä. Haluaisin lisätä, että kyllä valtion tulee vastata kuntia enemmän hyvinvoinnin perusedellytyksistä. Tulos on suuresti riippuvainen myös kuntalaisten panostuksista. Vaasan kaupungin valtuutettuina kannamme suurta vastuuta hyvästä elämästä Vaasassa. Olemme vastuussa kaikille äänestäjille ja kuntalaisille. Meidän poliitikkojen ja viranhaltijoiden on kunnioitettava toisiamme ja osoitettava, että meillä on tahtoa ja taitoa yhteistyöhön kaupungin parhaaksi. Valtuuston keskeinen tehtävä on kaupungin kehityksen poliittinen linjaaminen, mikä vaatii meiltä valtuutetuilta paljon. Seminaarit ja iltakoulut ovatkin erityisen tärkeitä ideoiden ja yhteistyön syntymiseksi, sillä edessämme on tärkeä tehtävä: on luotava kestävä perusta kaupungin taloudelle. Asukkaille tärkeitä asioita on puolustettava ja ne on säilytettävä, mutta on myös oltava valmiutta muutoksiin. Suuret uudistukset eivät kuitenkaan tapahdu nopeasti. Vaasanseudun yhteistyötä on joka tapauksessa kehitettävä tällä valtuustokaudella, jotta uudistukset ovat mahdollisia. Voittajia ovat ne, jotka ovat valmiita tekemään muutoksia ennen kuin on myöhäistä. Vaasassa on hyvä palvelutaso, elinkeinoelämä, koulutustarjonta ja kulttuurielämä. Meidän valtuutettujen sekä kaikkien kuntalaisten on syytä olla ylpeitä kaupungistamme ja puolustaa sitä. En tarkoita, että meidän tulisi olla ylimielisiä, mutta meidän ei myöskään pidä hyväksyä muiden tai omasta piiristä tulevia virheellisiä ja vähätteleviä lausuntoja. Lyhennelmä kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Håkan Nordmanin avajaispuheesta valtuuston seminaarissa Härmässä Reformer genom samarbete Statssekreterare Raimo Sailas har sagt att välfärden i kommunerna ligger i fullmäktiges händer. Jag vill tillägga att det nog är staten som i högre grad än kommunerna skall stå för grundförutsättningarna för välfärden. Resultatet är i hög grad också beroende av kommuninvånarnas insatser. Som fullmäktige i Vasa bär vi ett stort ansvar för ett bra liv i Vasa. Vi är ansvariga inför väljarna och kommuninvånarna. Vi politiker och tjänsteinnehavare skall respektera varandra och visa att vi har vilja och förmåga att samarbeta för stadens bästa. En central uppgift för fullmäktige är att kunna ange de politiska riktlinjerna för stadens utveckling, vilket kräver mycket av oss ledamöter. Seminarier och aftonskolor är speciellt viktiga fora för tillkomsten av idéer och samarbete, eftersom vi har en viktig uppgift framför oss: att skapa en hållbar grund för stadens ekonomi. Det gäller att försvara och bevara det som är viktigt för invånarna, men också att vara beredd på förändringar. Stora förändringar sker likväl inte snabbt. Samarbetet i Vasaregionen måste hur som helst utvecklas under denna fullmäktigeperiod för att reformer skall vara möjliga. Vinnare blir de som är beredda att göra ändringar innan det är för sent. Vasa har en god servicenivå, ett bra näringsliv, ett stort utbildningsutbud och ett rikt kulturliv. Vi fullmäktigeledamöter och alla kommuninvånare har anledning att vara stolta över vår stad och försvara den. Jag menar inte att vi skall vara övermodiga, men vi skall inte heller godkänna oriktiga och nedvärderande omdömen, varken andras eller ur egen krets. Resumé av stadsfullmäktigeordförande Håkan Nordmans öppningstal vid fullmäktiges seminarium i Härmä

3 Asenne yhteistyöhön ratkaisee kuntien tulevaisuuden oli Vaasan kaupunginvaltuuston kaksipäiväisen seminaarin keskeisin aihe. Uudet ja jatkavat valtuutetut saivat Vaasan tilasta, taloudesta ja suunnitelmista tiiviin tietopaketin. Yhteishenkeä ja suhteita luotiin tutustumalla toisiin päättäjiin. Vaasan valtuustokausi aloitettiin ensimmäistä kertaa kaksipäiväisellä kehitysseminaarilla, jossa samaan aikaan olivat mukana sekä uudet että jatkavat valtuutetut. Paikan piti olla sopiva, noin tunnin matkan päässä Vaasasta. Pois tavallisista ympyröistä, se antaa vaihtelua kokoustyöskentelyyn, kertoi kaupunginjohtaja Markku Lumio järjestelyistä. Tämän valtuustoseminaarin tavoitteena on perehdyttää kaikki, sekä luoda käsityksille yhteistä pohjaa jonka perustalta on helpompi jatkaa yhdessä toimintaa tulevat neljä vuotta, kuvasi Lumio tilaisuuden tarkoitusta. Suurin osa valtuutetuista oli paikalla Härmän kuntokeskuksessa helmikuun puolessa välissä pidetyn seminaarin molempina päivinä. Ensimmäinen seminaaripäivä oli tiivis. Rahoitusjohtaja Raili Tiitolan kaupungin talouden esittely, Vaasassa hyvä elämä strategia ja muut esitykset antoivat kattavan kuvan Vaasan tilanteesta. Perehdytyspaketissa on valtuutetuille paljon pureskeltavaa. Valtuustokonkari Wahlström Valtuustossa ensimmäisellä varasijalla oleva Jarmo Wahlström, entinen kansanedustaja ja liikenneministeri, toi esille käyttäytymisen merkityksen. Kun poliittisen yhteistyön tavoitteena on kaupungin kehittäminen, on toimittava yhteisymmärryksen hengessä. Sehän on selvää, että valtuusto viimekädessä päättää isoista asioista, mutta valtuustoryhmien omista, epävirallisista keskusteluista alkaa tahtojen muodostaminen. Neuvottelemalla pitäisi päästä kompromisseihin, kuvaili Wahlström rakentavaa linjaansa. Lauantaina seminaarin loppukeskustelussa suunniteltiin jatkoakin valtuustoyhteistyölle. Yhteinen valtuutettujen mielipide oli, että tämä tilaisuus oli erinomainen niin tutustumisen kuin tulevan yhteistyönkin kannalta. Kun tuntee toisensa, vaikka toisesta puolueesta onkin, voi yhteyden ottaminen ja keskustelu olla helpompaa, kuvasi varavaltuutettu Arja Haapaoja tilaisuuden tuomia mielialoja. Vaasan valtuustokauden uudenlainen aloitus Fullmäktigeperioden i Vasa inleddes på ett nytt sätt Vaasan valtuutettuja oli kiitettävästi paikalla ja joitakin johtavia viranhaltijoita asioita esittelemässä. Eturivissä vasemmalta apulaiskaupunginjohtaja Bengt Strandin ja valtuutetut Thor Österholm, Anna-Lena Ahlnäs ja Sara Eklund, toisessa rivissä Kari Kujanpää ja Heikki Kouhi, kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Fullmäktigeledamöterna i Vasa var väl representerade och ett antal ledande tjänsteinnehavare som presenterade olika frågor. I första raden från vänster biträdande stadsdirektör Bengt Strandin och fullmäktigeledamöterna Thor Österholm, Anna-Lena Ahlnäs och Sara Eklund, i andra raden Kari Kujanpää och Heikki Kouhi, stadsstyrelsens ordförande. Attityden till samarbete är avgörande för kommunernas framtid var det viktigaste temat för Vasa stadsfullmäktiges tvådagarsseminarium. De nya och de omvalda fullmäktigeledamöterna fick ett komprimerat infopaket om Vasa stads situation, ekonomi och planer. Vi-anda och kontakter skapades i och med att beslutsfattarna bekantade sig med varandra. Fullmäktigeperioden i Vasa inleddes för första gången med ett tvådagars utvecklingsseminarium, som både de nya och de omvalda ledamöterna deltog i. Stället skulle vara på ett lämpligt, ungefär en timmes avstånd från Vasa. Att komma bort från de vanliga cirklarna ger variation i sammanträdesarbetet, berättar stadsdirektör Markku Lumio om arrangemangen. Målet med fullmäktigeseminariet är att introducera alla, skapa en gemensam grund för åsikter utgående från vilka det är lättare att fortsätta med den gemensamma verksamheten under de kommande fyra åren, beskrev Lumio syftet med seminariet. Största delen av fullmäktigeledamöterna deltog under båda dagarna i seminariet som ordnades i Badhotellet Härmä i februari. Den första seminariedagens program var späckat. Finansdirektör Raili Tiitolas presentation av stadens ekonomi, strategin Ett bra liv i Vasa 2015 och andra framställningar gav en heltäckande bild av Vasas situation. Introduktionspaketet gav ledamöterna mycket att bita i. Fullmäktigeveteranen Wahlström Jarmo Wahlström som är första ersättare i fullmäktige och före detta riksdagsman och trafikminister tog upp frågan om uppförandets betydelse. Då målet med det politiska samarbetet är att utveckla staden, skall arbetet ske i samförstånd. Det är ju klart att fullmäktige i sista hand beslutar om stora saker, men utgående från fullmäktigegruppernas egna inofficiella diskussioner börjar olika viljor att ta form. Genom att förhandla borde man åstadkomma kompromisser, beskrev Wahlström sin konstruktiva linje. Vid seminariets slutdiskussion på lördagen planerades också en fortsättning på fullmäktigesamarbetet. Fullmäktigeledamöternas gemensamma åsikt var att det här seminariet var mycket lyckat både med tanke på att lära känna varandra och samarbetet. Då man känner varandra kan det vara lättare att ta kontakt och diskutera fastän den andra är från ett annat parti, beskrev ersättare Arja Haapaoja stämningen vid seminariet. Teksti ja kuvat / Text och bilder: Hannele Saloranta 3 Samaa tunnelmaa on kehitysseminaarissa ja siinä, että katsoo kaupunkiaan uudesta näkökulmasta Vaasassa on paljon metsää! Ett utvecklingsseminarium ger samma stämning som att se på sin stad ur en ny synvinkel Vasa har mycket skog! Vaasan kaupungin tiedotuslehti 2/2005

4 Vaasan Vesi täyttää 90 vuotta 4 Aprillipäivänä 1915 vietettiin Vaasan vesilaitoksen avajaisia ottamalla kauppatorin vesiposti käyttöön. Päivä oli merkittävä, sillä sitä oli edeltänyt vuosia kestänyt suunnittelu ja kiistely oikeasta ratkaisusta. Vaasasta tuli 14. kaupunki Suomessa, joka sai oman vesilaitoksen. Helsingissä, Viipurissa ja Tampereella laitokset oli otettu käyttöön jo luvun lopulla. Seuraavina valmistuivat Oulun ja Turun laitokset 1902 ja Selvitykset Vaasan vesilaitoksen toteuttamiseksi aloitettiin jo Laitos toteutettiin berliiniläisen insinöörin Prinzin laatimien suunnitelmien pohjalta vuosina Suunnitelmat perustuivat Ampiaislaakson ja Grundfjärdenin pohjavesien hyödyntämiseen. Vesilaitosrakenteisiin kuului 7 pohjavesikaivoa, konehuone, asuinrakennus ja varsinainen vedenpuhdistuslaitos sekä vesitorni. Vesilaitokselta vesitornille rakennettiin 7,2 km:n päävesijohto ja sen lisäksi vesijohtoverkostoa 14,5 km. Samalla uusittiin kolmasosa vanhasta viemäriverkostosta, noin 8,4 km. Kaikki rakenteet valmistuivat käyttökuntoon keväällä Kertainvestointi oli nykyrahassa arvioituna milj. euron luokkaa ja merkitsi kaupungin sen aikaisiin voimavaroihin suhteutettuna valtavaa voimainponnistusta. Vertailun vuoksi mainittakoon, että vuonna 2004 Vaasan Veden kokonaisinvestoinnit olivat noin 3 milj. euroa. Viemäriasiat ja jätevesien puhdistus Jätevesien puhdistus Vaasassa alkoi vuonna 1953 Hietalahden puhdistamon valmistuttua. Eri puolille kaupunkia rakennettiin sen jälkeen useita pieniä puhdistamoja. Påttin puhdistamon valmistuttua vuonna 1971 jätevesiä alettiin keskittää sinne puhdistettaviksi. Kesti kuitenkin 10 vuotta ennen kuin kaikki Vaasan kaupungin ja osa Mustasaaren kunnan jätevesistä saatiin johdettua Påttille ja muut puhdistamot poistettua käytöstä. Organisaation kehitys Vesilaitos toimi liikelaitoksena alusta alkaen, mutta viemäriasiat ja myöhemmin jätevedenpuhdistamot olivat siitä täysin erillään osana kaupungin rakennusviraston laajaa tehtäväkenttää. Vuonna 1975 kaupungin vesi- ja viemärilaitostoiminnot koottiin yhteen perustamalla niitä varten tekniseen virastoon vesihuolto-osasto. Vuonna 1992 vesihuolto-osastosta muodostettiin teknisen lautakunnan alainen kunnallinen liikelaitos, Vaasan kaupungin vesilaitos. Seuraava kehityksen vaihe oli Vaasan Veden perustaminen Siitä tuli oman johtokuntansa alainen liikelaitos. Tätä vaihetta kesti vain kaksi vuotta, sillä Vaasan Veden johtokunta lakkautettiin vuoden 2004 lopussa ja Vaasan Vesi yhdessä Vaasan Sataman ja Talotoimen kanssa siirtyi perustetun liikelaitosten lautakunnan alaisuuteen. Vaasan Vesi vuonna 2005 Tänä keväänä 90 vuotta täyttävän Vaasan Veden palveluksessa on 65 henkilöä. Laitos toimittaa hyvälaatuista talousvettä vaasalaisen lisäksi koko Vähänkyrön kunnalle. Vesijohtoverkkoa on 360 km ja viemäriverkkoa 460 km. Laitos puhdistaa kaikki Vaasan ja suurimman osan Mustasaaren jätevesistä. Puhdistuslaitokset ja verkostot ovat hyvässä kunnossa, ja niiden toiminta-arvot ja toimintavarmuus ovat hyvät. Veden laatu kestää vertailun minkä Suomen kaupungin kanssa tahansa, ja katkokset vedenjakelussa ovat harvinaisia. Vaasan Vesi toimii nuorekkaana liikelaitoksena ja kehittää jatkuvasti palveluitaan. Vaasan Veden strategia ja liiketaloussuunnitelma valmistuivat keväällä Strategiansa mukaisesta Vaasan Vesi kehittää palveluitaan tasapainoitetun mittariston hengessä siten, että niin asiakkaan, henkilöstön, prosessien kuin taloudenkin näkökulmille annetaan yhtä suuret painot. Tästä on hyvä jatkaa kohti vuoden 2015 visiotamme Vaasan Vesi on asiakkaidensa ylpeydenaihe. Vaasan vesi- ja viemärilaitoksen historiakirja on tekeillä. Sen tekemisestä vastaavat tekniikan tohtori Tapio Katko Tampereen Teknillisestä Yliopistosta ja filosofian tohtori Petri Juuti Tampereen Yliopistosta. Mielenkiintoinen teos pyritään saamaan valmiiksi Vaasan kaupungin 400-vuotispäiville ensi vuonna Ilkka Mikkola Vaasan Veden toimitusjohtaja Vesitorni rakenteilla Kirkkopuistikon pää olisi ollut korkeammalla, mutta asemakaavan muutosanomus hylättiin. Vattentornet byggs Slutet av Kyrkoesplanaden ligger högre, men ansökan om stadsplaneändring förkastades. Vasa stads informationstidning 2/2005 Palosaarelle johtavan vesijohdon asentaminen. Vattenledningen till Brändö installeras.

5 Vasa Vatten fyller 90 år Pilvilammen laitos. Edessä yksi hidasssuodatusaltaista. Molnträskets vattenverk. I förgrunden finns en av långsamfiltreringsbassängerna. Painehuuhteluauto. Tryckspolningsbil. Den första april 1915 firades invigningen av Vasa vattenverk genom att vattenposten vid salutorget togs i bruk. Det var en viktig dag, för den hade föregåtts av flera års planering och oenighet om vilken vattenförsörjningslösning som är den rätta. Vasa blev Finlands 14 stad som fick ett eget vattenverk. I Helsingfors, Viborg och Tammerfors hade vattenverk tagits i bruk redan i slutet av 1800-talet. Därefter byggdes vattenverk i Uleåborg 1902 och Åbo Utredningar om att bygga ett vattenverk i Vasa hade inletts redan Verket byggdes under åren enligt ritningar av ingenjör Prinz från Berlin. Planerna utgick från att grundvattnet i Getingflyet och Grundfjärden utnyttjas. Vasa Vatten, som denna vår fyller 90 år, har en personal på 65 personer. Vattenverket producerar hushållsvatten av god kvalitet till vasabor och dessutom till hela Lillkyro kommun. Längden på vattenledningsnätet är 360 km och på avloppsledningsnätet 460 km. Verket renar allt avloppsvatten från Vasa och största delen av Korsholms avloppsvatten. Reningsverken och näten är i gott skick, har bra driftsvärden och hög driftsäkerhet. Vattenkvaliteten tål en jämförelse med vilken stad som helst i landet, och avbrott i vattendistributionen är sällsynta. Vasa Vatten är ett vitalt affärsverk som hela tiden utvecklar sina tjänster. Vasa Vattens strategi och affärsverksamhetsplan blev färdig våren I överensstämmelse med strategin utvecklar Vasa Vatten sina tjänster enligt en balanserad mätaruppsättning så att såväl kund-, personal- och processaspekten som den ekonomiska aspekten ges lika stor vikt. Härifrån är det bra att fortsätta mot vår vision 2015 Vasa Vatten är en källa till stolthet för sina kunder. Vasa vatten- och avloppsverks historia håller på att skrivas. Teknologie doktor Tapio Katko från Tammerfors tekniska universitet och filosofie doktor Petri Juuti från Tammerfors universitet har ansvaret för skrivandet. Avsikten är att verket blir färdigt till Vasa stads 400-årsjubileum år Ilkka Mikkola Vasa Vattens verkställande direktör 5 Vesijohtokaivantoa välillä vesilaitos-kaupunki. Vattenledningskanal mellan vattenverket-staden. Kauppatorin vesipostin avaamispäivänä Vattenposten vid Salutorget öppnas Vaasan kaupungin tiedotuslehti 2/2005

6 6 Kuluvan vuoden Vaasan Marssi järjestetään Ilmoittautumiset ovat parhaillaan menossa ja erityisesti paikkakuntalaisten osallistumista toivotaan. Kolmen päivän tapahtumassa työporukat voivat lähteä keräämään porukkaa ja osallistua esimerkiksi palkintojen arvontaan. Palkintona on 100 ilmaista osallistumiskorttia vuoden 2006 juhlavuosikävelyyn. Kaikki 2005 leimatut/ arvontaan jätetyt osallistumiskortit osallistuvat arvontaan. Jos arvonnassa samasta porukasta vähintään 5 voittaa arvonnassa, voi koko joukkue (vuonna 2005 osallistuneet kävelijät) osallistua maksutta vuonna 2006 valitsemilleen matkoille (poislukien saaristoretki). Mitä suurempi porukka, tietenkin sen suurempi todennäköisyys voittaa ilmainen osallistuminen kaikille. Vaasan Marssi ordnas i år Anmälningstiden pågår som bäst och vi hoppas på stort lokalt deltagande. Kom med i tredagarsevenemanget med ett lag från arbetsplatsen och delta i utlottningen av priser: 100 gratis deltagarkort i jubileumsårets vandring år Alla stämplade/till utlottningen inlämnade deltagarkort år 2005 är med i utlottningen. Om minst 5 personer från samma lag vinner vid utlottningen, kan hela laget (de som deltagit i vandringen år 2005) avgiftsfritt delta i de sträckor som de väljer år 2006 (förutom skärgårdsutflykten). Ju större laget är desto större är naturligtvis sannolikheten att vinna ett avgiftsfritt deltagande för alla. Vasa stads informationstidning 2/2005

7 Tuliko kirjastosta tekstiviesti? Fick du ett textmeddelande från biblioteket? Vaasan kaupunginkirjasto-maakuntakirjastossa otettiin maaliskuun lopulla käyttöön uusi ATK-järjestelmä. Sen ansiosta kirjasto tarjoaa verkossa uusia palveluja, jotka helpottavat esimerkiksi palautuspäivän muistamista ja aineiston varaamista. Kirjaston uusi verkkopalvelu on nimeltään Pallas Pro Intro, jossa voi asioida omalla kotikoneellaan tai kirjaston asiakaspäätteillä. Vaasan pääkirjaston Maat ja kulttuurit -osaston erikoiskirjastonhoitaja Ulrika Nykvist luettelee uuden verkkopalvelun etuja: Verkossa voi etsiä, varata ja uusia lainoja. Uutuutena varauksen voi tehdä nyt myös paikalla oleviin kirjoihin. Varatun aineiston saapumisesta ilmoitetaan asiakkaan valitsemalla tavalla tekstiviestillä, sähköpostilla tai perinteisellä kirjeellä. Verkosta näkee myös omat tietonsa, joita voi tarvittaessa itse muuttaa kirjautumalla kirjastokortin numerolla ja pin-koodilla. Samaa pin-koodiahan käytetään myös lainausautomaateissa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että kirjastoasioita voi edelleen hoitaa henkilökunnan kanssa. Uusi atk-järjestelmä antaa henkilökunnallekin entistä paremmat mahdollisuudet ja valmiudet palvella asiakkaita, sanoo Nykvist. Uutuusvahti pitää ajan tasalla Vaasan pääkirjaston tietotekniikkavirkailija Antti Vänniä kertoo, että IntroActiven uutuusvahti-palvelu ilmoittaa, koska esimerkiksi odotettu kirja on tilattu kirjastoon. IntroActiveen voi syöttää hakuehdot, vaikkapa lempikirjailijansa nimen. Ohjelma ilmoittaa valitun kirjailijan uutuuskirjasta heti, kun se on tilattu tai saapunut kirjastoon. Ei tarvitse itse päivystää, kun tietokone tekee sen asiakkaan puolesta, Vänniä toteaa tyytyväisenä. Hän kertoo myös, että IntroActiveen voi luoda sähköisiä kirjahyllyjä, joihin voi tallentaa listoja vaikkapa cd-levyistä myöhempää käyttöä varten. Palvelun suosio kasvussa IntroActiven aktivointeja on Nykvistin ja Vänniän mukaan tehty jo mukava määrä. He uskovat, että suosio vielä kasvaa, mitä tutummaksi uutuus käy ja mitä useampi sen eduista kuulee. Usein luullaan, että ainoastaan opiskelijat käyttävät internetiä; totuus kuitenkin on, että yllättävän moni opettelee verkon käytön siirtyessään eläkkeelle, lisää Vänniä. Hanki nelinumeroinen pin-koodi ja aktivoi IntroActive-verkkokirjasto käymällä kirjastossa. Klikkaa sivulta vasemmasta valikosta Kirjastopalvelut, avautuvalta sivulta Intro-verkkokirjasto ja sieltä Intro-Active-linkkiä. Omiin tietoihin ja IntroActiveen pääset kirjautumaan kirjastokorttisi numerolla ja pin-koodillasi. Kom till biblioteket och skaffa dig en fyrsiffrig PIN-kod och aktivera IntroActive-nätbiblioteket. Klicka på sidan i menyn till vänster på Biblioteksservice på följande sida Intro-nätbiblioteket och där på länken IntroActive. Till dina egna uppgifter och IntroActive kommer du in genom att logga in dig med ditt bibliotekskorts nummer och din PIN-kod. Pääkirjaston Antti Vänniä ja Ulrika Nyqvist toivottavat asiakkaat tervetulleeksi kirjastoon asioimaan sekä rekisteröimään itselleen uudet pin-koodit. Antti Vänniä och Ulrika Nyqvist på huvudbiblioteket önskar kunderna välkomna till biblioteket för att uträtta ärenden och registrera nya PIN-koder. Vid Vasa stadsbibliotek-landskapsbibliotek togs i slutet av mars i bruk ett nytt ADB-system. Tack vare det erbjuder biblioteket i nätet nya serviceformer, som t.ex. gör det lättare att komma ihåg återlämningsdagen och att reservera material. I bibliotekets nya nätservice Pallas Pro Intro kan man sköta sina biblioteksärenden på sin hemdator eller på bibliotekets kundterminal. Specialbibliotekarie Ulrika Nykvist på Vasa huvudbiblioteks avdelning Länder och kulturer räknar upp fördelarna med den nya nätservicen: I nätet kan du söka, reservera och förnya lån. En nyhet är att man också kan reservera böcker som finns inne. Om reserverat material som anlänt meddelas kunderna på det sätt som de önskar via textmeddelande, e-post eller ett vanligt brev. I nätet ser du också dina egna uppgifter, som du vid behov själv kan ändra genom att logga in dig med bibliotekskortets nummer och PIN-koden. Samma PINkod används ju också vid låneautomaterna. Det lönar sig dock att komma ihåg att biblioteksärendena fortfarande också kan skötas med personalen. Det nya ADBsystemet ger personalen allt bättre möjlig- heter och beredskap att betjäna kunderna, säger Nykvist. Nyhetsvakten håller á jour Vasa huvudbiblioteks datateknikfunktionär Antti Vänniä berättar att IntroActive nyhetsvakten meddelar när t.ex. en väntad bok har beställts till biblioteket. I IntroActive kan du mata in sökkriterierna, t.ex. din favoritförfattares namn. Programmet meddelar den valda författarens nyutkomna bok genast då den har beställts eller anlänt till biblioteket. Man behöver inte själv vakta, då datorn gör detta för kundens räkning, konstaterar Vänniä belåtet. Han berättar också att i IntroActive kan man skapa elektroniska bokhyllor, där man kan lagra listor t.ex. över cdskivor för senare användning. Servicens popularitet ökar I IntroActive har enligt Nykvist och Vänniä redan gjorts en hel del aktiveringar. De tror att populariteten ökar, ju mer bekant nyheten blir och ju fler hör om dess fördelar. Ofta tror man att endast studerandena använder Internet: sanningen är dock att överraskande många lär sig att använda nätet då de blir pensionerade, säger Vänniä. Anni Johde Vaasan kaupungin tiedotuslehti 2/ Kuva / Bild: Anni Johde

8 VAASAN KAUPUNGINTEATTERIS 8 TUKKIJOELLA TUKKIJOELLA-MUSIKAALIN Syyskuussa valmistuu Vaasan kaupunginteatteriin hauska ja romanttinen musikaali KATRI JA TURKKA TUKKIJOELLA. Näyttämölle nousevat VALMISTAUTUVAT SYKSYN humisevat hongat ja kohiseva joenuoma, ENSI-ILTAAN kylänraitti ja Pietolan pihapiiri. Markus Packalén ja Martti Tiainen ovat sovittaneet Teuvo Pakkalan ikivihreän näytelmän vereväksi tukkilaismusikaaliksi. Näytelmän alkuperäisen musiikin on säveltänyt Oskar Merikanto. Musikaaliversiossa Merikannon musiikin osuutta on lisätty säveltäjän yksinlaulutuotannosta ja orkesterisävellyksistä. Riikka Siren, Tukkijoella-musikaalin ohjaa Sören Lillkung. Markus Packalén. Kuva Jyrki Tervo Musiikin sovittaa ja johtaa Martti Tiainen. Lavastajana ja pukusuunnittelijana vierailee Katariina Kirjavainen Helsingin kaupunginteatterista. Valot suunnittelee vierailijana Maaret Salminen. Koreografina vierailee Mia Malviniemi. Läpi teoksen soivat Oskar Merikannon unohtumattomat sävelmät 10-miehisen orkesterin voimin yli kolmessakymmenessä laulu-, tanssi- ja musiikkinumerossa. Tuotannossa ovat mukana tanssiryhmä ja Vaasan Oopperan kuoro 12-henkisenä kokoonpanona. Tukkijoella saa ensi-iltansa Vaasan kaupunginteatterin suurella näyttämöllä 17. syyskuuta. Vielä niitä honkia humisee Pieni kylä elää talviuntaan jossain Suomen latvajokien takamailla. Pietolan talon ikkunat ovat vielä talvisessa huurussa, kun joessa jäiden alta alkaa kuulua lupaavaa solinaa. Samassa etäältä maantieltä alkaa raikua lähestyvien tukkilaisten voimallinen laulu: Vielä niitä honkia humisee Suomen sydänmailla Kylä herää kevääseen ja kesään. Tukkilaisten mukana tulee rannalle ja kylänraitille vilskettä. Rakkaus leiskuu kesäyössä, ja osansa siitä saavat Pietolan isännän kaunis tytär Katri ja miehekäs ja salaperäinen tukkilainen Turkka. Yhteistä säveltä etsivät myös säkenöivä mökintyttö Anni ja nuori tukkilainen Huotari. Ja kytee se lemmenkipinä pitempäänkin sykkineissä sydämissä, sen tietävät kaupustelija Maija ja monet uitot kokenut Tolari. Jännitystä tarinaan tuo ovela Rättäri, joka punoo juoniaan nuorten rakastavaisten onnen esteeksi Riikka Sirén ja Sören Lillkung musikaalin pääpari Tukkilaismusikaalin päärooleissa nuorina rakastavaisina nähdään kaksi vierailijaa. Riikka Sirén on ison talon tytär Katri ja Sören Lillkung komea tukkilainen Turkka. Muissa keskeisissä rooleissa esiintyvät Vaasan kaupunginteatterin näyttelijät, mm. Karoliina Kudjoi (Anni), Juha Lagström (Huotari), Ilkka Aro (Pietola), Allu Tuppurainen (Rättäri), Kirsi Asikainen ( Maija Rivakka) sekä Hannes Lukinmaa (Tolari). Laulajatar Riikka Sirén on syntyisin Turusta, mutta opinnot Sibelius-Akatemiassa veivät pääkaupunkiseudulle. Musiikin maisterin tutkinto valmistuu tänä keväänä. Riikka Sirén on sijoittunut kärkeen Lappeenrannan laulukilpailuissa ja on laulanut oopperarooleja mm. Jyväskylässä (Figaron häi- Tukkilaismusikaalissa on lempeä ja koskien kuo Vasa stads informationstidning 2/2005 VAASAN KAUPUNGINTEATTERI Pitkäkatu VAASA vaasa.fi Lippumyymälä (06) Markkinointi (06) Studio Ticket Ylätori, VAASA (1 /min + pvm) HUOM! Kesä-heinäkuussa lippuvaraukset Studio Ticketistä. Teatterin lippumyymälä avoinna jälleen elokuussa.

9 SA SYKSYLLÄ 2005 den Susanna) ja Porissa (Taikahuilun Papagena) sekä esiintynyt konserttien solistina. Tänä kesänä hänet nähdään Liisan roolissa Madetojan Pohjalaisissa Ilmajoen musiikkijuhlilla. Sören Lillkung toimii taiteellisena johtajana Pietarsaaren Musiikkitalossa. Hän suoritti alun perin valtiotieteiden maisterin tutkinnon, ennen kuin ryhtyi opiskelemaan musiikkia ja valmistui Sibelius- Akatemiasta musiikin maisteriksi. Sören Lillkung on menestynyt Helsingin kaupunginteatterin suurissa musikaalituotannoissa, kuten vaativassa Javertin roolissa Les Miserables musikaalissa sekä mainion sutenöörin koomisessa roolissa Miss Saigon musikaalissa. Sören on nähty taannoin myös Wasa Teaterin Sugarissa ja Mahagonnyssä. Molemmat ovat innostuneita uudesta tehtävästä. Minusta on ihana päästä teatterin lavalle laulamaan musikaalia. Vierailu on aina virkistävää, kun tulee uuteen taloon ja tutustuu uusiin kollegoihin, sanoo Riikka Sirén. Siinä on itselläkin mahdollisuus uudistua ja päästä irti totutuista työtavoista. Suomenruotsalaisesta kulttuuriympäristöstä tulleena Sören Lillkung pitää Tukkijoellaaihetta todella mielenkiintoisena. Tukkijoella on niin supisuomalainen aihe, se kertoo paljon suomalaisesta perinteestä, joka eroaa suomenruotsalaisesta, sanoo Sören. Siihen perinteeseen on hienoa tutustua syvemmin. Isoisäni äiti, jonka vielä muistan, oli kotoisin Keuruulta ja täysin suomenkielinen. Toki suomen kielen puhuminen näyttämöllä on haastavaa. Kun luin tekstiä, pähkäilin kauan, mitä Tolarin usein toistama Ottiatuota oikein tarkoittaa Mutta aion todella panostaa kieleen ja ottaa asian laulua, huja vakavasti. Uskon kyllä pystyväni siihen. Sainhan siihen jo Helsingin produktioissa hyvää harjoitusta! Roolin rakentaminen on vasta alkuvaiheessa keväällä oli jonkin verran harjoituksia ja tiiviimpi harjoitusjakso on vasta elokuussa. Katri on ylpeä suuren talon tytär, aluksi hän vaikuttaa hallitulta ja pidättyväiseltä. Mutta kun hän kohtaa Turkan, tunteet saavat vallan. Se on rakkautta ensi silmäyksellä, Riikka kuvailee. Vaikka toisaalta hän vahvana luonteena haluaa miehestä vähän vastustakin itselleen. Ja Turkassa sitä on, hän on miesten mies, myhäilee Sören. Johtajatyyppiä, iloinen ja temperamenttinen, häneen on helppo samastua. Mutta hänen henkilöllisyyteensä liittyy salaperäisyyttä, ikään kuin hän leikittelisi maailman ja kohtalon kanssa. Merikannon tuotanto on molemmille laulajille tuttua. Musikaaliin sisältyy kummallekin sekä soololauluja että duettoja. Mielikappaleeni? Kyllä se on Omenankukat. Ja Itkevä huilu, sanoo Riikka epäröimättä. Minun suosikkini on Muistellessa, tuumii Sören. Sinua muistellessa katselen taivaaseen. Tarkastan kotijärven tyynehen syvyyteen Lippuja Tukkijoella-esityksiin voi kesäheinäkuussa varata ja lunastaa Studio Ticketistä, os. Rewell Center, Ylätori, Vaasa, puh (1 /min+pvm). Elokuussa palvelee jälleen myös teatterin lippumyymälä, puh. (06) Teksti Kirsi Sand SYKSYN MUITA UUTUUKSIA: Stephen King: PIINA Ensi-ilta Pieni näyttämö Julia Dramatisointi Simon Moore Ohjaus ja visualisointi Antti Mikkola Trillerien kuninkaan kihelmöivä jännitystarina näyttämöllä. Tarina kuuluisasta kirjailijasta ja hänen psykoottisesta ihailijastaan. Georges Feydeau: KORVIA KUUMOTTAA Ensi-ilta Suuri näyttämö Romeo Ohjaus Markus Packalén Lavastus ja puvut Liisa Ikonen Hillittömän hauska farssi rakkaudesta, mustasukkaisuudesta ja väärinkäsityksistä. Mitä kaikkea tapahtuu, kun kunniallista elämää viettävä vakuutusyhtiön johtaja herra Chandebise törmää kaksoisolentoonsa? Kuva Heidi Vähäjärvi-Parkkamäki William Shakespeare: RIKHARD III Ensi-ilta Pieni näyttämö Julia Ohjaus Juha Luukkonen Yhteistyössä: Vaasan kaupunginteatteri Ylioppilasteatteri Ramppi Vielä ehdit nähdä myös nämä! Reko Lundán: AINA JOKU EKSYY Syksyn ensiesitys Suuri näyttämö Romeo Ohjaus Saana Lavaste Kuva Jyrki Tervo Kuva Timo Teräväinen 9 Karoliina Kudjoi (ed.), Juha Lagström, Riikka Siren, Sören Lillkung. Kuva Jyrki Tervo Rinteen perheen tarina, koskettava ja huumorin sävyttämä kuvaus meistä nykypäivän suomalaisista ja meidän juuristamme. Axel Hellstenius: ELLING yksyn ensiesitys Pieni näyttämö Julia Ohjaus Taava Hakala Komedia kahdesta aikamiehestä, ystävyydestä, kasvukivuista ja elämän pienistä ihmeistä. Kuva Jyrki Tervo Vaasan kaupungin tiedotuslehti 2/2005

10 KAUPUNKI MUUTOKSEN TILASSA KAAVOITUSKATSAUS Kaupunki on rakenne ja mielentila, se on koti ja kohtauspaikka. Kaupunki on samanaikaisesti aina valmis ja jatkuvassa muutoksen tilassa. Se, mitä ja miten kaupungissa rakennetaan, määräytyy monien prosessien tuloksena. Vaasan kaupunginvaltuuston vuonna 2003 hyväksymän vision mukaan tavoitteena on Hyvä elämä Vaasassa 2015 eli merellinen kaupunki, jossa ihmisillä on turvallinen elämä puhtaassa ja virikkeisessä ympäristössä. Visio on perustana, kun määrittelemme kaupunkisuunnittelun ja kaavoituksen tavoitteita. Kaavoitukselle luo perustan vuoden 2000 alussa voimaan tullut maankäyttö- ja rakennuslaki. Suomessa on kuntatasolla kaksi kaavamuotoa: yleiskaavoitus ja asemakaavoitus. Näistä edellinen antaa perustan kaupunkirakenteelle ja jälkimmäinen kaupunkikuvalle. Kaavoituksen tehtävä on edistää toimivaa, turvallista ja viihtyisää lähiympäristöä: ihmisillä on oltava riittävästi monipuolisia asunto- ja virkistysalueita, toimivia elinkeino- ja työpaikka-alueita, elävä ja viihtyisä kaupunkikeskusta sekä turvallinen liikenne verkko. Kaavoituksessa vertailemme eri maankäyttövaihtoehtoja, vaikutamme kaupungin laajenemissuuntiin, tiivistämme ja kehitämme kaupunkirakennetta sekä parannamme kaupunkiympäristöä eri suunnitelmin. Seuraavilla aukeamilla on esitetty Vaasan kaavoituksen tärkeimmät kohteet vuonna Painopiste on kokonaisyleiskaavan laadinnassa sekä siihen liittyvässä viheraluesuunnittelussa. Lisäksi valmistellaan Sundomin osayleiskaavaa ja aloitetaan Höstveden osayleiskaavatyö. Vuoden 2005 asemakaavoituskohteet jakautuvat kolmeen toiminnalliseen alueeseen: asumiseen, liikeja yritysalueisiin sekä keskustaan. Erityisinä teemoina painottuu rannan kehittäminen (Suvilahden asuntomessualue ja kaupunginranta) sekä kulttuuriympäristön vaaliminen (mm. kasarmi ja Palosaaren salmenranta). Ympäristön laadun varmistamiseksi tavoitteena on järjestää tärkeimmistä kohteista suunnittelukilpailut. Keskustassa on vireillä useita korttelikohtaisia hankekaavoja liittyen pysäköintitalotonttien kaavatarkistuksiin. Liike- ja yritysaluekaavoista ajankohtaisia ovat Rantamaantien ja Meijerikadun alueet. Uutta pientalorakentamista suunnitellaan Purolassa sekä täydennysrakentamiskohteita asumiselle eri puolilla kaupunkia. Liikennekaavoista merkittävin on Pohjolankadun jatkeen kaavahanke Vetokannaksella. Tärkeä osa maankäyttö- ja rakennuslakia on vuorovaikutteisuus; yksi tapa lisätä tietoa ja osallistumismahdollisuuksia on vuosittainen kaavoituskatsaus, joka nyt kolmannen kerran julkaistaan kaupungin tiedotuslehdessä. Toivomme, että kaavoituskatsaus auttaa näkemään kaupungin muutosta kohti tulevaisuutta ja houkuttelee aktiiviseen osallisuuteen yhteisen ympäristön kehittämisessä. Kaavoituspäällikkö Tapio Ivakko EN STAD I FÖRÄNDRING PLANLÄGGNINGSÖVERSIKT 2005 Staden skapar strukturer och stämningar, staden är ett hem och en samlingsplats. Staden är på samma gång alltid både färdig och i ett fortgående förändringstillstånd. Var och hur byggandet i staden sker är resultat av många olika processer. Enligt Vasa stads vision, som stadsfullmäktige godkände år 2003, är målet Ett bra liv i Vasa 2015, närmare bestämt en havsnära stad där människorna lever ett tryggt liv i en ren och stimulerande miljö. Visionen utgör grunden när stadsplanerings- och planläggningsmål skall fastställas. Grunden för planläggningen ges av markanvändnings- och bygglagen, som trädde i kraft i början av år På kommunal nivå har vi två typer av planering: generalplanläggning och detaljplanläggning. Den förstnämnda skapar utgångspunkter för stadsstrukturen och den senare för stadsbilden. Planläggningens uppgift är att främja en fungerande, trygg och trivsam närmiljö: det skall finnas tillräckligt med mångsidiga bostads- och rekreationsområden, lämpliga områden för näringsverksamhet och arbetsplatser, ett levande och trivsamt centrum samt ett fungerande och säkert trafiknät. I planläggningsprocessen jämför vi olika markanvändningsalternativ, påverkar stadens utvidgningsriktningar, förtätar och utvecklar stadsstrukturen samt förbättrar kvaliteten i stadsmiljön med planer av olika slag. På följande uppslag presenteras planläggningens viktigaste objekt år Tyngdpunkten ligger på utarbetandet av en totalgeneralplan samt på grönområdesplanering i anslutning till den. Vidare är delgeneralplanen för Sundom under beredning och arbetet med delgeneralplanen för Höstves skall starta. Detaljplanläggningsobjekten år 2005 uppdelas i tre funktionellt olika områden: boende, affärs- och företagsområden samt centrum. Speciella teman som framhålls är utvecklandet av stränderna (Sunnanviks bostadsmässområde och stadsstränderna) och värnandet om kulturmiljöer (bl.a områdena vid kasernen och Rahkola). För att säkerställa miljöns kvalitet avser man utlysa planeringstävlingar för de viktigaste objekten. Flera projektplaner för kvarter i centrum som rör justeringar av planer för parkeringshustomter är aktuella. Bland aktuella planer för affärs- och företagsområden kan nämnas områdena vid Strandvägen och Mejerigatan. Nytt småhusbyggande planeras i Bobäck samt kompletteringsbyggnadsobjekt för bostadsändamål runt om i staden. Den viktigaste trafikplanen är planprojektet för Pohjolagatans förlängning i Dragnäsbäck. En viktig del i markanvändnings- och bygglagen är växelverkan; ett sätt att öka informationen och möjligheterna till deltagande är den årliga planläggningsöversikten, som nu för tredje gången publiceras i stadens informationstidning. Vi hoppas att planläggningsöversikten är till hjälp för att skapa en bild av stadsförändringen inför framtiden och uppmuntrar till aktivt deltagande i utvecklandet av en gemensam miljö. Planläggningschef Tapio Ivakko Vasa stads informationstidning 2/2005

11 Kuva/Bild: R.Kujala Kuva/Bild: T.Sjöberg Kaavoituksen kulku Valmisteluaineisto on esillä kaupunkisuunnittelussa osoitteessa Kirkkopuistikko 22 B III krs ja Internetissä > Julkiset palvelut > Kaupunkisuunnittelu > Kaavoitus. Tästä tiedotetaan osallisille kirjeitse ja lehtikuulutuksella*. Kaavan valmistelijaan voi ottaa yhteyttä valmistelun aikana. Tarpeen mukaan kaavahankkeista järjestetään vuorovaikutustilaisuuksia ja kaavoituskokouksia. Mielipiteet kaavaluonnoksesta jätetään kirjallisesti osoitteeseen Kaupunkisuunnittelu, PL 3, Kirkkopuistikko 22 B, Vaasa tai sähköpostitse ao. valmistelijalle faksilla tai suullisesti kaavan valmistelijalle. Suunnittelujaoston puoltama ehdotus on nähtävillä kaupunkisuunnittelussa. Tästä kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä* ja Internetissä > Julkiset palvelut > Kaupunkisuunnittelu > Kaavoitus. Esityslistat, pöytäkirjat ja päätökset ovat liitteineen luettavissa Internetistä > Esityslistat ja pöytäkirjat. Mahdolliset muistutukset toimitetaan kirjallisesti kaupunginhallitukselle osoitteeseen Kaupunginkanslia/kirjaamo, PL 3, Vaasa tai käyntiosoitteeseen Vaasanpuistikko 10. *) Lehti-ilmoitukset sanomalehti Pohjalaisessa ja Vasabladetissa. Yhteystiedot: Kaupunkisuunnittelu, Kirkkopuistikko 22 B III krs, p , fax Sähköpostitse yhteydet 11 Planläggningsprocessen Beredningsmaterialet finns till påseende på stadsplaneringen, Kyrkoesplanaden 22 B, III vån. samt på internet > Offentliga tjänster > Stadsplanering > Planläggning. Intressenterna meddelas per brev och genom tidningskungörelse*. Planberedaren kan kontaktas medan arbetet med planen pågår. Planeringsmöten och möten för växelverkan ordnas alltefter behov. Åsikter om planutkastet kan framföras skriftligt till adressen Stadsplaneringen, PB 3, Kyrkoesplanaden 22 B, Vasa eller per e-post per fax eller muntligt till planberedaren. Förslaget som planeringssektionen förordar finns framlagt till påseende på stadsplaneringen. Detta kungörs i stadens kungörelsetidningar* och på internet Offentliga tjänster > Stadsplanering > Planläggning. Föredragningslistor, protokoll och beslut inklusive bilagor kan läsas på internet > Föredragningslistor, Protokoll. Eventuella anmärkningar inlämnas skriftligt till stadsstyrelsen, adress Stadskansliet/registraturen, PB 3, Vasa eller besöksadressen Vasaesplanaden 10. *) Pohjalainen och Vasabladet. Kontaktuppgifter. Stadsplaneringen, Kyrkoesplanaden 22 B, III vån. tfn , fax eller e-post: Vaasan kaupungin tiedotuslehti 2/2005

12 KAAVOITUSKATSAUS 2005 MAAKUNTAKAAVA Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä 18 kunnan alueella. Siinä esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet sekä osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Maakuntakaavan tehtävänä on ratkaista valtakunnalliset, maakunnalliset ja seudulliset alueiden käytön kysymykset. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä ja lausunnoilla vuoden 2004 aikana. Pohjanmaan maakuntaliitto /Saini Heikkuri-Alborzi, p YLEISKAAVOITUS Kokonaisyleiskaava Kokonaisyleiskaavaa on laadittu vaiheittain vuodesta 1976 lähtien. Vuonna 1978 valmistui lähtötieto- ja tavoiteraportti, vuonna 1980 kaupunkirakenne ja maankäytön suositusmalli. Sen pohjalta on laadittu 19 osayleiskaavaa, joista neljä on vahvistettu ympäristöministeriössä. Osayleiskaavojen ja erillissuunnitelmien pohjalta kootaan parhaillaan tarkennettu ehdotus Vaasan yleiskaavaksi. Ilmoitus yleiskaavan vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä vuonna Vuoden 2005 aikana järjestetään alueittain yleisötilaisuuksia, joissa osallisilla on mahdollisuus vaikuttaa kaavan sisältöön. Kevääksi 2006 laaditaan yleiskaavan luonnos, josta lausuntojen, mielipiteiden ja neuvottelujen kautta laaditaan yleiskaavan ehdotus syksyllä Tavoitteena on lainvoimainen yleiskaava vuonna Harri Nieminen p Sundom Kaupunginvaltuusto hyväksyi Sundomin osayleiskaavan vuonna Sen jälkeen on vahvistettu Sundomin uusjako ja alueelle on myönnetty noin 200 poikkeuslupaa omakotitalojen rakentamiseksi. Uusjaossa ja poikkeusluparakentamisessa tapahtuneet kiinteistömuutokset edellyttävät osayleiskaavan tarkistamista. Sundomin osayleiskaava on tarkoitus laatia oikeusvaikutteisena niin, että se voi olla suoraan rakennuslupien myöntämisen perustana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä keväällä Vuosina 2004 ja 2005 on järjestetty alueittain yleisötilaisuuksia, joissa Sundomin asukkaiden kanssa on käyty läpi kaavan tavoitteita ja tulevaa sisältöä. Syksyksi 2005 laaditaan osayleiskaavan luonnos, josta osallisten mielipiteiden pohjalta laaditaan osayleiskaavan ehdotus siten, että se tulee käsittelyyn vuoden 2006 aikana. Ann Holm p Höstves Höstves on Sundomin ohella asuinalue, jota ei ole tarkoitus asemakaavoittaa. Tämän vuoksi on tarkoituksenmukaista laatia yleiskaavaa tarkempi osayleiskaava alueen rakentamisen ohjaamiseksi. Osa Höstveden kylää on osoitettu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistoriallisek- Vasa stads informationstidning 2/2005

13 si ympäristöksi, mikä tulee olemaan yksi suunnittelun lähtökohdista. Syksyllä 2005 laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja keväällä 2006 järjestään yleisötilaisuus, jossa asukkaiden kanssa käydään läpi kaavan tavoitteita ja sisältöä. Vuoden 2006 aikana laaditaan luonnos osayleiskaavaksi ja siitä edelleen osayleiskaavan ehdotus, joka tulee käsittelyyn vuoden 2007 aikana. Reino Vuoto p Viheraluejärjestelmä Kokonaisyleiskaavan rinnalla on laadittu teemaosiona suunnitelma Vaasan kaupungin viheraluejärjestelmäksi. Viheraluejärjestelmässä viheralueet on luokiteltu maisemarakenteen, ekologisen tuottavuuden, hoidon, toiminnallisuuden ja virkistyskäytön pohjalta tarkempiin luokkiin. Teemaosio teksteineen on laadittu vuosina Maisemarakenteeseen pohjautuva viheraluejärjestelmä toisaalta jäsentää kaupunkikuvaa, osoittaa rakentamiseen sopivat alueet sekä viheralueina kehitettävien alueiden luonteen. Osallisten on mahdollista vaikuttaa suunnitelmaan yleiskaavan käsittelyn yhteydessä vuoden 2005 aikana järjestettävissä yleisötilaisuuksissa. Lopullinen suunnitelma laaditaan palautteen pohjalta vuoden 2006 aikana. Jorma Panu p Ulkoilualuesuunnitelmat Viheraluejärjestelmään sisältyy seitsemän erilaista ulkoilualuekokonaisuutta. Ulkoilualueet sijoittuvat pääosin kaupunkia jäsentäviin laaksopainanteisiin ja rantavyöhykkeille. Ulkoilualueiden yleispiirteisen maisema-, käyttö- ja hoitosuunnitelman laatiminen aloitetaan vuoden 2005 kesällä. Christine Bonn p ASEMAKAAVOITUS 1. Matkakeskus Matkakeskuksen osalta tutkitaan uusia ratkaisumahdollisuuksia. Aiemmin esillä on ollut vuonna 2001 pidetyn arkkitehtikilpailun tulos, jossa nykyisen rautatieaseman yhteyteen suunniteltiin eritasoratkaisua sekä uudisrakentamista. Kilpailuehdotuksen mukaista toteutusta on jatkosuunnittelun yhteydessä kevennetty ja tarkastelualueeseen on liitetty Postitalo, jonka pysäköinti on tarkoitus toteuttaa matkakeskushankkeeseen liittyen. Tapio Ivakko p , Juhani Hallasmaa p Villatavaratehtaan kortteli Kaavamuutokseen sisältyy yleisen pysäköintilaitostontin mahdollinen muuttaminen asuinkäyttöön. Ratkaistavana on kysymys yleisten pysäköintipaikkojen riittävyydestä sekä kustannukset. Hankkeeseen sisältyy rakennusliike Skanskan kanssa tehty esisopimus alueen käytöstä asuinkäyttöön. Asemakaavan muuttaminen edellyttää kaavoitussopimusta. Tavoitteena on lainvoimainen asemakaava keväällä Juhani Hallasmaa p Raastuvankatu 1 5 sekä Raastuvankadun jatke Kysymys on yleisen pysäköintilaitostontin muuttamisesta asuinkäyttöön, yleisten au- topaikkojen riittävyydestä sekä kustannuksista. Kaavahankkeeseen sisältyy Raastuvankadun jatkaminen. Kaupunginhallitus on alustavasti varannut kohteen rakennusliike Konte Oy:lle. Hankkeessa on tehty suunnitelmia konsultin toimesta. Tavoitteena on lainvoimainen asemakaava keväällä Juhani Hallasmaa p Wasaborg/Aktian kortteli Kortteleiden vuosina 1967 ja 1970 vahvistetut asemakaavat ovat vanhentuneet. Useat korttelin kiinteistöt ovat hakeneet aluetta koskevaa asemakaavan muutosta. Pysäköintilaitostontin uudistaminen Raastuvankatu edellyttää mm. rakennussuojeluasioiden selvittämistä sekä mahdollisen uudisrakentamisen määrittelyä. Kaavatyö käynnistetään vuoden 2005 aikana ja tavoitteena on lainavoimainen asemakaava vuonna Tapio Ivakko p Nuorisotalon kortteli ja Koulukatu 64 Asemakaavan muutokset ovat osa keskustan rakennussuojelukohteiden tehtäväkokonaisuutta, jossa pyritään saattamaan vanhentuneet asemakaavat ajantasalle huomioon ottaen keskustan osayleiskaavan ja rakennusperinneinventointi II:n esittämät tavoitteet. Koulukatu 47 on rakennuskiellossa asemakaavan muuttamista varten saakka. Marketta Kujala p Minimani Teollisuuskorttelin muutos uuteen käyttötarkoitukseen liiketoimintaan ja asumiseen. Alueelle mahdollistetaan markettyyppinen kaupallinen toiminta. Lisäksi kortteliin sijoitetaan asumista noin 8400 m 2. Asemakaavan muutosehdotus on ollut julkisesti nähtävillä marras-/joulukuussa 2004 ja tavoitteena on lainvoimainen asemakaava keväällä Asemakaavan muuttaminen edellyttää kaavoitussopimusta maanomistajan kanssa. Aila Virtanen p Kivihaan Y-tontti Kaavahankkeeseen sisältyy yleisten rakennusten tontti sekä sitä ympäröivät puistoalueet. Korttelin käyttötarkoitus muutetaan liiketoiminnaksi. Asemakaavan ehdotus on ollut julkisesti nähtävillä lokakuussa Tavoitteena on lainvoimainen asemakaava kevään 2005 aikana. Tapio Ivakko p Rantamaantie Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tavoitteena on määritellä Rantamaantiehen tukeutuvien liike- ja yritysalueiden toimintaedellytykset sekä alueen suojaviheralueet. Alueen pinta-ala on noin 21 ha. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä huhtikuussa 2005 ja tavoitteena on lainvoimainen asemakaava vuoden 2006 alussa. Juha-Matti Linna p Klemettilä pohjoinen/meijerikatu Alue on liike- ja yritystoiminnan kannalta keskeistä laajentumisaluetta. Teollisuusja varastorakennusten korttelialueiden vuonna 1975 vahvistettu asemakaava on vanhentunut erityisesti käyttötarkoitusten osalta. Kaavatyöhön liittyy liikennejärjestelmän kannalta tärkeän Myllykadun katualueen leventäminen. Työ on tarkoitus aloittaa syksyllä Juha-Matti Linna p Purola Tavoitteena on täydentää ja laajentaa Purolan pientaloaluetta sekä kehittää Asevelikylän ja Purolan välistä vihervyöhykettä. Uudisaluetta suunnitellaan omakotitalovaltaisena pientaloalueena. Rakentaminen sijoittuu nykyisen asutuksen pohjoispuolisille metsäalueille. Rakentamisaluetta laajennetaan myös Teeriniemen suuntaan ja Asevelikylän itäpuolisten alueiden rakentamismahdollisuuksia tutkitaan. Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä huhtikuussa 2005 ja lainvoimainen asemakaava on tavoitteena keväällä Alueen rakentamiseen on tarkoitus ryhtyä vuoden 2007 aikana. Aila Virtanen p Suvilahdenranta Alue on vuoden 2008 asuntomessukohde. Alueelle suunnitellaan sekä asuinpientaloja että pienkerrostaloja yhteensä noin m 2 Kohteen asemakaavoitus käynnistetään keväällä 2005 ja se on osa Vaasan rantaprojektia. Suvilahteen suunnatut maankäyttöhankkeet tukevat lähipalvelurakenteen säilymistä ja kehittämistä. Juhani Hallasmaa p Palosaaren Salmen ranta Rahkolan kiinteistö on valtakunnallisesti merkittävä funktionalismia edustava teollisuuskiinteistö. Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on tutkia Ympäristöministeriön vuonna 2002 tekemän suojelupäätöksen mukaisesti alueen uudiskäyttöä, rakennussuojelua, ja lisärakentamista. Asemakaavoitus on teetättänyt VTT:llä Påttin jätevedenpuhdistamon hajuhaittojen kartoituksen vuonna Hanke on osa Vaasan rantaprojektia. Asemakaavan muuttaminen edellyttää maanomistajien kanssa tehtäviä maankäyttösopimuksia. Juhani Hallasmaa p Levoninkatu Yleisten pysäköintilaitosten korttelialue, jolla rakennusperinneinventoinnissa arvokkaiksi luokiteltuja asuinrakennuksia. Rakennusten kunto vaatii kaavallisen tilanteen tarkistamista. Kiinteistöt ovat kaupungin omistuksessa. Juhani Hallasmaa p Palosaarentie Käynnistettävän kaavaprosessin kautta tutkitaan mahdollisuuksia täydennysrakentaa Palosaaren urheilukentän reuna-aluetta. Marja-Liisa Hämynen p Malmöntalo ympäristöineen Asemakaavan muutokseen sisältyy rakennetun ympäristön kehittämistä ja täydennysrakentamista. Tavoitteena on muodostaa tontti Vöyrinkatu 1-3:n kiinteistöille sekä ratkaista niiden rakennussuojelustatus. Malmöntalon tontilla tavoitteena on mahdollinen täydennysrakentaminen kerrostaloin. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ollut nähtävillä maaliskuussa Marja-Liisa Hämynen p Vaasan Vasa stads kaupungin informationstidning tiedotuslehti 2/2005

14 Kuningattarenkatu/Alkula Ristinummella on viime vuosina tarkistettu asemakaavoja tavoitteena alueen täydennysrakentaminen ja olevan palvelurakenteen hyödyntäminen. Kuningattarenkadun kaavahankkeessa tutkitaan uusia pientaloasumistapoja. Anne Majaneva-Virkola p Pukinkulma, Pohjolankatu Teollisuusalueen saneerauskaavoitus. Asemakaavaan sisältyy Pohjolankadun jatkeen liikennejärjestelyjen selvitys Yhdystielle, alueen käyttötarkoitusten tarkistus sekä mahdollisesti rakennussuojelukysymyksiä. Tavoitteena on lainvoimainen asemakaava keväällä Aila Virtanen p Kustaalan keskus Korttelissa asemakaavan muutostarvetta rakennussuojelukysymysten takia. Kaavaprosessissa tutkitaan mahdollisuuksia korttelialueiden käyttötarkoitusten muuttamiseksi yleisestä rakentamisesta mahdollisesti asumiskäyttöön. Marja-Liisa Hämynen p PROJEKTIT, SELVITYKSET JA MUUT SUUNNITELMAT 19. Kasarmi Kasarmialue on vapautunut puolustusvoimien käytöstä vuoden 1998 lopussa ja tullut pääosin kaupungin omistukseen. Rakennus-, kulttuuri- ja miljööhistoriallisesti arvokkaalla alueella on erilaisia tilapäiskäyttöjä. Alueella on käynnistetty kehittämisprojekti, jonka yhtenä osana on asemakaava, siihen liittyvät käyttötarkoituksen muutokset, mahdollinen lisärakentaminen, liikenteelliset tarkistukset sekä lähiympäristön laatutason varmistaminen. Alue on rakennuskiellossa saakka. Marketta Kujala p Keskustauudistus Keskustauudistusta jatketaan yleissuunnittelutasolla ja korttelikohtaisina kehittämissuunnitelmina. Hovioikeudenpuistikon kävelykadun toteutussuunnittelu jatkuu yhdessä kunnallisteknisen toimialan kanssa. Sen on tarkoitus valmistua vuoden 2006 aikana. Tapio Ivakko p , Marketta Kujala p Sisäsatama Tullipakkahuoneen käyttötarkoituksen muutos nykytaiteen museon tiloiksi valmistuu vuoden 2005 aikana. Hankkeeseen sisältyy ranta-alueen lähiympäristösuunnittelu yhdessä kunnallisteknisen toimialan ja talotoimen kanssa. Tavoitteena on järjestää arkkitehti-ideakilpailu alueen suunnittelusta kesällä Mahdolliset asemakaavan tarkistukset tapahtuvat sen jälkeen. Juhani Hallasmaa p , Christine Bonn p Pysäköintiselvitys Työn tavoitteena on määritellä keskustaalueen autopaikkatarve, jonka perusteella tarkistetaan autopaikkanormi kaavoitusta varten ja selvitetään yleisten pysäköintilaitosten sijainti ja mitoitustarve. Selvitys toimii ohjeena ja lähtökohta-aineistona kaavamuutoshankkeissa. Harri Nieminen p , Veli-Pekka Saresma p PLANLÄGGNINGSÖVERSIKT 2005 LANDSKAPSPLAN Landskapsplanen är en översiktlig plan över områdesanvändningen som omfattar 18 kommuner. I planen fastställs principerna för områdesanvändningen och samhällsstrukturen och anges områden som är nödvändiga med tanke på landskapets utveckling. I landskapsplanen avgörs frågor gällande områdesanvändningen av intresse för hela landet, landskapet och enskilda regioner. Planutkastet har varit offentligt framlagt och sänts för utlåtanden år Österbottens landskapsförbund/saini Heikkuri-Alborzi t , GENERALPLANERING Totalgeneralplan Totalgeneralplanen har utarbetats i etapper alltsedan år År 1978 färdigställdes en utgångsuppgifts- och målrapport samt år 1980 en rekommenderad stadsstrukturoch markanvändningsmodell. Utgående från den har 16 delgeneralplaner utarbetats, varav fyra har fastställts av miljöministeriet. Utifrån delgeneralplanerna och separata planer håller man som bäst på att sammanställa ett preciserat förslag till generalplan för Vasa. Meddelande om att generalplanen är anhängig samt att programmet för deltagande och bedömning är till påseende har skett år År 2005 ordnas områdesvis möten för allmänheten där intressenterna har möjlighet att påverka innehållet i planen. Till våren 2006 utarbetas ett utkast till generalplan, som utifrån inlämnade utlåtanden och åsikter samt förhandlingar bearbetas till ett förslag till generalplan under hösten Målet är en lagakraftvunnen generalplan år Harri Nieminen t Sundom Sundom delgeneralplan godkändes av stadsfullmäktige Efter det har nyskiftet i Sundom fastställts och ca 200 undantagslov för byggande av egnahemshus har beviljats. De fastighetsbildningar som har skett inom nyskiftet och vid byggande enligt undantagslov förutsätter en justering av delgeneralplanen. Avsikten är att för Sundom utarbeta en delgeneralplan med rättsverkan som direkt kan utgöra grund för beviljandet av bygglov. Programmet för deltagande och bedömning var framlagt till påseende våren På områdesvisa möten som under åren 2004 och 2005 har ordnats för allmänheten har man tillsammans med invånarna i Sundom gått igenom planens mål och kommande innehåll. Till hösten 2005 utarbetas ett utkast till delgeneralplan, och utifrån det utarbetas med beaktande av intressenternas åsikter ett förslag till delgeneralplan, som tas upp till behandling år Ann Holm t Höstves Höstves är vid sidan av Sundom ett bostadsområde som man inte avser planlägga. Avdenna anledning är det ändamålsenligt att utarbeta en delgeneralplan, som är mera detaljerad än en generalplan, för att styra byggandet på området. En del av Höstves by som har anvisats som kulturhistorisk miljö av betydelse på riksnivå kommer att vara en av planeringens utgångspunkter. Hösten 2005 uppgörs ett program för deltagande och bedömning och våren 2006 ordnas ett möte för allmänheten där man tillsammans med invånarna går igenom planens mål och innehåll. Under år 2006 uppgörs ett utkast till delgeneralplan, och utifrån det utarbetas ett förslag till delgeneralplan, som tas upp till behandling år Reino Vuoto t Grönområdessystemet Parallellt med totalgeneralplanen har man som en temadel utarbetat en plan för grönområdessystemet i Vasa stad. I grönområdessystemet indelas grönområdena i noggrannare klasser utifrån aspekter som landskapsstruktur, ekologisk produktivitet, skötsel, funktion och rekreationsanvändning. Temadelen inklusive texten har gjorts under å- ren Grönområdessystemet som baserar sig på landskapsstrukturen strukturerar stadsbilden, anvisar lämpliga områden för byggande samt anger karaktären för de områden som skall utvecklas som grönområden. Intressenterna har möjlighet att påverka planen på möten för allmänheten som ordnas i samband med behandlingen av generalplanen under år Den slutliga planen uppgörs utifrån erhållen respons år Jorma Panu t Friluftsområdesplaner I grönområdessystemet ingår sju olika friluftområdeshelheter. Friluftsområden finns i huvudsak i stadsstrukturerande dalsänkor och i strandzoner. Utarbetandet av en översiktlig landskaps-, användningsoch skötselplan för friluftsområden inleds sommaren Christine Bonn t DETALJPLANERING 1. Resecentrum I fråga om själva resecentret undersöks nya lösningsmodeller. Tidigare har resultatet av en arkitekttävling år 2001 varit aktuell. Enligt tävlingsresultatet planeras en planskild lösning samt nybyggande i anslutning till den nuvarande järnvägsstationen. Tävlingsförslaget har i den fortsatta planeringen lättats upp och till målområdet har fogats postens fastighet, vars parkering anläggas i anslutning till resecentrumprojektet. Tapio Ivakko t , Juhani Hallasmaa t Yllevarufabrikens kvarter I planändringen ingår en eventuell ändring av den allmänna parkeringsanläggningstomten för bostadsbruk. Tillräckligheten av och kostnaderna för allmänna parkeringsplatser är en fråga som måste lösas. I projektet ingår ett föravtal om användning av området för boendeändamål som ingåtts med byggnadsfirma Skanska. En ändring avdetaljplanen förutsätter planläggningsavtal. Målet är en lagakraftvunnen detaljplan våren Juhani Hallasmaa t Vasa stads informationstidning 2/2005

15 3. Rådhusgatan 1 5 samt Rådhusgatans förlängning Ändring av en tomt för allmän parkeringsanläggning till bostadsbruk samt utredning över de allmänna parkeringsplatsernas tillräcklighet och kostnader. I planprojektet ingår en förlängning av Rådhusgatan. Stadsstyrelsen har preliminärt reserverat objektet åt byggnadsfirma Konte Ab. För projektet har preliminära planer gjorts av en konsult. Målet är en lagakraftvunnen detaljplan våren Juhani Hallasmaa t Wasaborg/Aktias kvarter Kvarterens detaljplaner, som har fastställts 1967 och 1970, är föråldrade. Flera fastigheter i kvarteret har ansökt om ändring av områdets detaljplan. En omplanering av parkeringsanläggningstomten Rådhusgatan förutsätter bl.a. att byggnadsskyddsfrågorna utreds samt att eventuellt nybyggande anges. Arbetet med planen startar år 2005 och målet är en lagakraftvunnen detaljplan år Tapio Ivakko t Ungdomsgårdskvarteret och Skolhusgatan 64 Detaljplaneändringarna ingår i uppgiftshelheten gällande byggnadsskyddsobjekt i centrum, i vilken avsikten är att ersätta de föråldrade detaljplanerna med tidsenliga beaktande målen som anges i delgeneralplanen för centrum samt i byggnadstraditionsinventeringen II. För Skolhusgatan 47 har byggförbud utfärdats för ändring av detaljplanen till Marketta Kujala t Minimani Ändring av användningsändamålet för industrikvarteret till kvarter för affärsverksamhet och boende. I området möjliggörs kommersiella funktioner av markettyp. Därtill placeras 8400 m 2 vy boende i kvarteret. Förslaget till detaljplaneändring har varit offentligt framlagt i november/december 2004, och avsikten är att få en lagakraftvunnen detaljplan våren Detaljplaneändringen förutsätter ett planläggningsavtal med markägaren. Aila Virtanen t Y-tomten i Stenhaga Planprojektet omfattar en tomt för allmänna byggnader samt omgivande parkområden. Användningsändamålet för kvarteret ändras till affärsverksamhet. Förslaget till detaljplan har varit offentligt framlagt i oktober Målet är en lagakraftvunnen detaljplan våren Tapio Ivakko t Strandvägen Målet med detaljplanen och detaljplaneändringen är att fastställa verksamhetsförutsättningarna för de affärs- och företagsområden som stöder sig på Strandvägen samt områdets skyddsgrönområden. Områdets areal är cirka 21 ha. Programmet för deltagande och bedömning har varit till påseende i april 2005 och målet är en lagakraftvunnen detaljplan i början av år 2006 Juha-Matti Linna t Norra Klemetsö/Mejerigatan Området är ett centralt utvidgningsområde för affärs- och företagsverksamhet. Den år 1975 fastställda detaljplanen för kvartersområdena för industri- och lagerbyggnader är föråldrad, i synnerhet vad gäller användningsändamålen. I planarbetet ingår breddning av den för trafiksystemet viktiga Kvarngatans gatuområde. Avsikten är att arbetet inleds hösten Juha-Matti Linna t Bobäck Målet är att komplettera och utvidga småhusområdet i Bobäck samt utveckla grönzonen mellan Vapenbrödrabyn och Bobäck. Nybyggnadsområdet planeras som ett egnahemsdominerat småhusområde. Byggandet placeras i skogsområdena norr om den befintliga bebyggelsen. Byggområdet utvidgas även mot Orrnäs och möjligheterna till byggande på områdena öster om Vapenbrödrabyn undersöks. Detaljplanens program för deltagande och bedömning finns till påseende i april 2005 och målet är en lagakraftvunnen detaljplan våren Avsikten är att byggandet på området kan börja under år Aila Virtanen t Sunnanvikstranden Området är 2008 års bostadsmässobjekt. Till området planeras både småhus och småvåningshus sammanlagt cirka m 2 vy. Planläggningen av objektet startar våren 2005 och ingår i Vasas strandprojekt. Markanvändningsprojekten i Sunnanvik stöder bevarandet och utvecklandet av den befintliga närservicestrukturen. Juhani Hallasmaa t Stranden vid Brändö sund Rahkolafastigheten är en på riksnivå betydelsefull industrifastighet som representerar funktionalismen. Avsikten med detaljplaneändringen är att undersöka områdets nyanvändning, byggnadsskydd och tilläggsbyggande enligt miljöministeriets skyddsbeslut från år År 2003 har VTT, på uppdrag av detaljplaneringen, kartlagt luktolägenheter kring Påttska reningsverket. Projektet är en del av Vasas strandprojekt. En ändring av detaljplanen förutsätter markanvändningsavtal med markägarna. Juhani Hallasmaa t Levonsgatan Kvartersområde för allmänna parkeringsanläggningar, på vilket det enligt byggnadstraditionsinventeringen finns bostadsbyggnader som klassificeras som värdefulla. Byggnadernas skick kräver en justering av plansituationen. Fastigheterna är i stadens ägo. Juhani Hallasmaa t Brändövägen I planprocessen, som skall inledas, undersöks möjligheterna till kompletteringsbyggande i områden i närheten av Brändö idrottsplan. Marja-Liisa Hämynen t Malmögården med omgivning I detaljplaneändringen ingår utvecklande och kompletteringsbyggande av den byggda miljön. Målet är att bilda en tomt för fastigheterna Vörågatan 1-3 samt fastslå deras byggnadsskyddsstatus. På Malmögårdens tomt är målet ett eventuellt kompletteringsbyggande med flervåningshus. Programmet för deltagande och bedömning har varit till påseende i mars Marja-Liisa Hämynen t Drottningsgatan/Alkula I Korsnäståget har under de senaste åren justeringar av detaljplaner gjorts med målet att kompletteringsbygga i området och utnyttja den befintliga servicestrukturen. I Drottningsgatans planprojekt undersöks nya sätt för småhusboende. Anne Majaneva-Virkola t Bockska hörnet, Pohjolagatan Saneringsplanläggning av industriområde. Detaljplanen omfattar en utredning om trafikregleringarna för Pohjolagatans förlängning till Förbindelsevägen, en justering av användningsändamålen för området samt eventuella byggnadsskyddsfrågor. Målet är en lagakraftvunnen detaljplan våren Aila Virtanen t Gustavsro center I kvarteret finns behov av en ändring av detaljplanen på grund byggnadsskyddsfrågor. I planprocessen undersöks möjligheterna att ändra kvartersområdenas användningsändamål från allmänt byggande till boendeändamål. Marja-Liisa Hämynen t PROJEKT, UTREDNINGAR OCH ÖVRIGA PLANER 19. Kasernen Kasernområdet blev ledigt i slutet av år 1998 efter försvarsmaktens verksamhet och är i dag nästan helt i stadens ägo. Det byggnads-, kultur- och miljöhistoriskt värdefulla området används i dag huvudsakligen för olika tillfälliga ändamål. Ett utvecklingsprojekt för området har startat, och en del av detta projekt utgörs av en detaljplan med ändringar i användningsändamålet, eventuellt tilläggsbyggnade, trafikrelaterade justeringar samt säkerställande av kvalitetsnivån i närmiljön. Området är belagt med byggförbud till Marketta Kujala t Förnyande av centrum Förnyandet av centrum fortsätter som översiktsplanering och som kvartersvisa utvecklingsplaner. Planeringen och byggandet av Hovrättsesplanadens gågata fortsätter tillsammans med kommunaltekniska sektorn. Avsikten är att den blir klar år Tapio Ivakko t , Marketta Kujala Inre hamnen Ändring av användningsändamålet för tullpackhuset till ett museum för modern konst under år Projektet omfattar närmiljöplanering av strandområdet i samarbete med kommunaltekniska sektorn och hussektorn. Avsikten är att sommaren 2005 utlysa en arkitekttävling om planeringen av området. Eventuella justeringar av detaljplanen sker efter det. Juhani Hallasmaa t , Christine Bonn t Parkeringsutredning Målet är att fastslå behovet av bilplatser i centrumområdet och utifrån behovet justera bilplatsnormen för planläggningen och utreda placeringen och dimensioneringsbehovet av allmänna parkeringsanläggningar. Utredningen skall vara riktgivande och utgöra utgångsuppgiftsmaterial i planändringsprojekt. Harri Nieminen t , Veli-Pekka Saresma t Vaasan kaupungin tiedotuslehti 2/2005

16 Terveydenhuollon uudet tuulet 16 Kiireettömän hoidon määräajat tulivat voimaan maaliskuun alussa. Lakiuudistuksen myötä Vaasan keskussairaala tutkii ja hoitaa potilaansa määräajoissa uusia hoitosuosituksia noudattaen. Vakavasti loukkaantunut ja sydäninfarktin saanut voidaan hoitaa Suomessa heti. Myös vakavasti sairastunut kuten syöpäpotilas pääsee hoitoon nopeasti. Terveyspalveluiden kysyntä on jatkuvasti kasvanut, mikä johtuu väestön ikääntymisestä ja lääketieteen kehittymisestä. Seurauksena on ennen ollut pitkät odotusajat kiireettömään hoitoon. Pitkiin kiireettömän hoidon odotusaikoihin on lailla pyritty puuttumaan. Maaliskuun 2005 alusta lähtien tutkimukset ja hoidot on pitänyt saada määräajassa sekä terveyskeskuksessa että sairaalassa. Hoidon arvio sairaalassa on tehtävä kolmen viikon kuluessa terveyskeskuslähetteen saapumisesta. Arvio tehdään joko lähetteen perusteella tai potilas kutsutaan poliklinikalle. Jos lääkäri toteaa tutkimusten perusteella, että potilas tarvitsee hoitoa sairaalassa, se on aloitettava viimeistään kuuden kuukauden kuluessa. Masennus on kansanterveydellinen haaste. Vaasan ja Seinäjoen alueella käynnistynyt Pohjalaiset Masennustalkoot -hanke pyrkii vastaamaan siihen väestökampanjan ja laajennetun terveyskeskusyhteistyön avulla. Vaasan sairaanhoitopiiri on yhdessä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa kehittämässä toimintamalleja masennuksen ehkäisyyn, varhaiseen toteamiseen, hoitoon ja kuntoutukseen. Masennus on neljän merkittävimmän kansanterveysuhkan joukossa, ja sen merkityksellisyys elämänilon kuihduttajana sekä kärsimyksen ja toimintakyvyttömyyden aiheuttajana on voimakkaassa kasvussa. On syytä erottaa masennus ohimenevänä luonnollisena tunnetilana tai pitempään jatkuvana alavireisyytenä varsinaisesta masennussairaudesta, johon on reagoitava mahdollisimman varhain. Näin vältytään kroonistumiselta ja työkyvyn menetykseltä pahimmassa tapauksessa itsetuhoiselta käyttäytymiseltä. Tehokkaimmaksi osoittautunut hoito, psykoterapian ja lääkehoidon yhdistelmä, tulee saada ihmisten ulottuville jo terveyskeskuksissa ja työterveysasemilla eikä vasta erikoissairaanhoidossa. Samalla on kehitettävä diagnostista herkkyyttä erottaa usein niin helposti epämääräisiin ruumiillisiin oireisiin piiloutu- Yhteisymmärryksellä ja yhteistyöllä hyviin tuloksiin Sosiaali- ja terveysministeriö on koonnut asiantuntijoiden esitysten pohjalta valtakunnalliset suositukset kiireettömään hoitoon pääsystä. Lääkärit käyttävät näitä suosituksia apunaan päättäessään potilaan hoidosta. Suositusten ohella lääkäri huomioi hoitopäätöstä tehdessään myös potilaan yksilöllisen elämäntilanteen ja hoidon tarpeen. Lääkäri päättää potilaan hoidosta yhteisymmärryksessä tämän kanssa. Potilaalla ei ole oikeutta saada jotain tiettyä hoitoa, ellei lääkäri katso sitä tarpeelliseksi. Potilaalla on aina myös oikeus kieltäytyä hoidosta. Vaasa keskussairaala tarjoaa väestön määrään suhteutettuna monia hoitoja enemmän kuin muu Suomi. Odotusajat erityisesti luukirurgisiin leikkauksiin ovat kuitenkin olleet liian pitkät. Yhteistyöllä Etelä- ja Keski-Pohjanmaan sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiirien kanssa on palveluiden saatavuutta pyritty parantamaan. Tärkein tavoite on lisätä Vaasan keskussairaalan omaa tuotantoa muun muassa palkkaamalla lisää henkilökuntaa. Pohjalaiset Masennustalkoot vat masennuksen merkit ja auttaa ihmisiä kiinnostumaan henkisestä jaksamisestaan. Tarvitaan mielenterveyden lukutaitoa niin väestölle kuin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisillekin. Paljon on tehtävissä henkisen hyvinvoinnin eteen jo ennen vakavampien oireiden ilmaantumista. Omilla toimilla ja suhtautumisella on suuri merkitys. Säätelemällä elämänkuormaansa sekä levon ja rasituksen suhdetta moni on saanut stressiään hallintaan. Myös liikunta- ja ravintotottumuksia kannattaa korjata. Kannattelevat, vastavuoroiset ihmissuhteet ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus ovat välittömässä yhteydessä onnellisuuteemme ja suojaavat tutkitusti meitä fyysiseltä, henkiseltä ja sosiaaliselta pahoinvoinnilta. Masennustalkoot ovat käynnistyneet alkuvuodesta terveyskeskusyhteistyöllä ja väestökampanjalla. Tavoitteena on monipuolistaa masennustietoutta, tarkistaa asenteita sekä virittää keskustelua. Jatkossa kehitetään talkoohengessä julkisen sektorin sekä kaikkien asiasta välittävien tahojen kanssa käytännöllisiä toimintamalleja, joissa tiettyjen riskiryhmien ennaltaehkäisevät ja hoidolliset tarpeet tulisivat paremmin huomioiduiksi. Tärkeitä kohderyhmiä voisivat olla oireilevat lapset ja nuoret, työssään uupuneet, itsetuhoiset henkilöt sekä yksinäiset vanhukset. Esa Aromaa, psykologi Kiireettömän hoidon uudet järjestelyt ovat merkittävin terveydenhuollon uudistus pitkään aikaan. Perusteet, joilla hoitoon pääsee, yhdenmukaistuvat koko maassa. Niiden avulla voidaan valita kaikille potilaille mahdollisimman hyvä ja toivottuja tuloksia tuottava hoito. Timo Keistinen, johtajaylilääkäri Lisätietoja kampanjasta löytyy internetosoitteesta: Tilläggsinformation om kampanjen finns på internetadressen: Vasa stads informationstidning 2/2005

17 Nya vindar inom hälso- och sjukvården Tidsgränserna för tillgång till ickebrådskande vård trädde i kraft i början av mars. I och med lagändringen undersöker och vårdar Vasa centralsjukhus sina patienter inom den utsatta tiden och i enlighet med de nya vårdrekommendationerna. I Finland får en person som fått allvarliga skador eller en hjärtinfarkt vård omedelbart. Också allvarligt sjuka personer, såsom cancerpatienter, erhåller snabbt vård. Efterfrågan på hälso- och sjukvårdstjänster har kontinuerligt tilltagit på grund av den åldrande befolkningen och den allt längre utvecklade läkarvetenskapen. På grund av det här har väntetiderna till ickebrådskande vård blivit långa. Därför har man nu på lagstiftningsväg strävat efter att råda bot på de långa väntetiderna till icke-brådskande vård. Från och med början av mars 2005 skall var och en bli undersökt och behandlad inom en utsatt tid. Det här gäller såväl vård på hälsovårdscentral som på sjukhus. På sjukhus skall behovet av vård bedömas inom tre veckor från det att remissen från hälsovårdscentralen har kommit. Bedömningen görs antingen utgående från remissen eller genom att kalla patienten till sjukhusets poliklinik. Om en läkare efter en undersökning av en patient konstaterar att patienten behöver sjukhusvård, skall vården inledas senast inom sex månader. Samförstånd och samarbete ger bra resultat Därför har social- och hälsovårdsministeriet, utgående från förslag utarbetade av sakkunniga, skapat nationella rekommendationer för tillgången på icke-brådskande vård. Dessa rekommendationer ligger till grund när läkarna fattar beslut om vården av patienten. Utöver rekommendationerna tar läkaren även hänsyn till patientens individuella levnadsförhållanden och vårdbehov. Först därefter fattar läkaren, i samförstånd med patienten, ett beslut om vilken vård som lämpar sig för patienten. Patienten har inte rätt till någon viss vård om läkaren inte anser den nödvändig. Patienten har alltid rätt att vägra ta emot vård. Relaterat till befolkningsunderlaget erbjuder Vasa centralsjukhus fler behandlingar än övriga sjukhus i Finland. Väntetiderna till framförallt benkirurgiska operationer har dock varit för långa. Genom att samarbeta med Södra Österbottens, Mellersta Österbottens och Birkalands sjukvårdsdistrikt har sjukhuset strävat efter att förbättra tillgången på tjänster. Den viktigaste målsättningen är att kunna öka serviceproduktionen vid Vasa centralsjukhus bland annat genom att anställa mera personal. De nya föreskrifterna om den icke-brådskande vården utgör den viktigaste reformen inom hälso- och sjukvården på länge. I och med den här reformen blir grunderna för att få vård enhetliga i hela landet. Med hjälp av dessa kriterier kan vi erbjuda alla patienter bra vård som ger önskade resultat. Timo Keistinen, chefsöverläkare Österbottniska Depressionstalkot Depression utgör en utmaning för folkhälsan. Det depressionsprojekt som inleddes i området kring Vasa och Seinäjoki antar utmaningen med hjälp av en medborgarkampanj och ett utvidgat samarbete med hälsovårdscentralerna. Vasa sjukvårdsdistrikt har tillsammans med Södra Österbottens sjukvårdsdistrikt inlett ett projekt med målsättningen att utveckla handlingsmodeller för förebyggande, tidig identifiering, vård och rehabilitering vid depression. Depression hör till de fyra största hoten mot folkhälsan och depressionens betydelse som dämpare av livsglädje, orsak till lidande och nedsatt funktionsförmåga är i kraftig tillväxt. Det är skäl att skilja depression som ett övergående normalt känslotillstånd eller nedstämdhet som pågår en längre tid från egentlig depressionssjukdom som kräver vårdinsatser i så tidigt skede som möjligt. Genom ett tidigt ingripande förhindrar man att sjukdomen blir kronisk och individen förlorar arbetsförmågan eller att sjukdomen i värsta fall leder till självdestruktivt beteende. Den vård som visat sig vara effektivast, en kombination av psykoterapi och läkemedelsbehandling, borde medborgarna få tillgång till redan vid hälsocentraler och arbetshälsovårdsstationer, i stället för först inom specialsjukvården. Samtidigt bör en diagnostisk känslighet utvecklas för att sålla fram depression som lätt kan gömma sig bakom diffusa kroppsliga besvär. Dessutom borde medborgarna uppmuntras att intressera sig för sitt psykiska välbefinnande. Det krävs kunnighet i att avläsa mental hälsa både bland befolkningen och personalen inom social- och hälsovård. Det finns många sätt att påverka det psykiska välbefinnandet redan innan allvarliga symptom uppstår. Av stor betydelse är egen aktivitet och attityd. Många har fått kontroll över sin stress genom en minimering av belastande faktorer i livet samt genom att justera förhållandet mellan ansträngning och vila. Även motions- och matvanor kan kräva en granskning. Stödjande, ömsesidiga människorelationer och en social samhörighetskänsla är i direkt anknytning till vår lycka, och det är dokumenterat att dessa skyddar oss från fysiskt, mentalt och socialt illabefinnande. Depressionstalkot startades upp i början av året genom samarbete med hälsocentralerna och en medborgarkampanj. Målsättningen är att sprida mångsidig kunskap om depression, granska attityderna och väcka diskussion. I fortsättningen kommer vi i god talkoanda att tillsammans med offentliga sektorn och andra intressenter utveckla verksamhetsmodeller där vissa riskgruppers behov av vård och rehabilitering bättre uppmärksammas. Viktiga målgrupper kunde vara t.ex. barn och ungdomar som har symptom, personer med arbetsutmattning, självdestruktiva personer samt ensamma åldringar. Esa Aromaa, psykolog 17 Vaasan kaupungin tiedotuslehti 2/2005

18 18 Vasa stads informationstidning 2/2005

19 Pysäköinnin valvonta toiminut jo 30 vuotta Parkeringsövervakningen fyller 30 år Vaasan kaupunki siirtyi lääninhallituksen määräyksellä kunnallisen pysäköinninvalvonnan piiriin Liikennetiheys ja liikekeskuksen sijoittuminen melko suppealle alalle vaativat tuolloin tehostettua pysäköinninvalvontaa. Määräyksessä mainitaan myös että kaupungin on palkattava säädetyt kelpoisuusehdot täyttävä kunnallinen pysäköinninvalvoja ja hänelle vähintään kaksi valvonta-apulaista. Ensimmäisenä pysäköinninvalvojana aloitti lakimies Matti O. Vironmäki ja valvonta-apulaisina Ann-Mari Dikert. ja Riitta Finne. Asessori Matti O. Vironmäki naureskelee mieleen tulvahtaneille muistoille toiminnan käynnistämisestä. Aluksi hän hankki kaksi kenkälaatikkoa kortiston hoitoa varten. Toiseen laatikkoon laitettiin maksamattomat laput ja toiseen maksetut. Tämä ei taitaisi onnistua enää nykyään, koska pysäköintivirhemaksuja kirjoitetaan yli kpl vuodessa. Alusta asti tehokasta toimintaa Ensimmäinen 20 mk:n suuruinen pysäköintivirhe maksu kirjoitettiin ylätorilla Pysäköinnin valvonta toimi heti alusta asti kiitettävän tehokkaasti.toiminnan alkaessa maaliskuun 6. päivänä tehtiin siitä lehtiartikkeli Vasabladettiin. Valvontaapulaisia, Ann-Mari Dikertiä ja Riitta Finneä kuvaamassa ollut lehtikuvaaja meni kuvaustyöhönsä tyytyväisenä lounaalle ravintola Fondikseen. Ulos tultuaan hän sai tuntua valvonnan nopeudesta, hänellä oli nimittäin 20 mk:n pikavoitto autonsa tuulilasissa Matti O. Vironmäki Valvonta-apulaisesta pysäköinnintarkastajaksi Kaksikosta Ann-Mari Dikert on jäänyt jo eläkkeelle, mutta Riitta Finne on edelleen tuttu näky Vaasan katukuvassa. Finne on yksi neljästä pysäköinnintarkastajistamme, jotka pitävät tehokkaasti huolen, että pysäköintiaikoja noudatetaan. Hän viihtyy hyvin työssään; kahta samanlaista päivää tai ihmistä hän ei ole kohdannut koko työuransa aikana. Valvottava alue on laaja Pysäköinnintarkastajien lisäksi myös poliisi valvoo pysäköintiä ja tehtävää riittää. Pelkästään kaupungin omia pysäköintipaikkoja on 1083 kpl ja lisäksi lukuisia yksityisten omistamia pysäköintipaikkoja eri puolilla kaupunkia. Nykyisin kunnallisen pysäköinninvalvojan tehtäviä hoitaa Teknisen toimen lakimies Marja Ylisalmi. Tarkastustehtävissä liikkuu päivittäin neljä pysäköinnintarkastajaa. Pysäköintivirhemaksun suuruus on 30. Myöhästynyt maksu peritään puolitoistakertaisena. Pysäköintivirhemaksun voi maksaa myös kaupungin käteiskassaan kansalaisinfoon, joka sijaitsee pääkirjastossa. Vasa stad anslöt sig genom länsstyrelsens förordnande till den kommunala parkeringsövervakningen Tät trafik och affärscentrum inom ett relativt begränsat område ledde till att parkeringsövervakningen behövde effektiveras. I förordnandet nämns också att staden måste anställa en kommunal parkeringsövervakare som uppfyller de angivna behörighetskraven och dessutom minst två övervakningsbiträden. Vasas första kommunala parkeringsövervakare var jurist Matti O. Vironmäki, och de första parkeringsbiträdena var Riitta Finne och Ann-Mari Dikert. Assessor Matti O. Vironmäki småskrattar när han tänker på hur det var när verksamheten startade. Allra först skaffade han två skolådor för ett kartotek. I den ena lådan lades de lappar som var obetalda och i den andra de som var betalda. Det här skulle inte vara möjligt i dag eftersom det skrivs ut över st. parkeringsböter varje år. Verksamheten effektiv från första början Den första parkeringsboten, som var 20 mk, skrevs ut på övre torget Parkeringsövervakningen fungerade redan för första början utomordentligt effektivt. När verksamheten startade den 6 mars skrev Vasabladet en artikel om saken. Tidningsfotografen, som hade tagit bilder av övervakningsbiträdena Ann- Mari Dikert och Riitta Finne, gick efter fotograferingen till Fondis för att äta lunch. När han kom ut fick han erfara med vilken snabbhet övervakningen fungerar, han hade nämligen en snabbvinst på 20 mk på vindrutan. Från övervakningsbiträde till parkeringskontrollör Av de två första övervakningsbiträdena har Ann-Mari Dikert gått i pension, men Riitta Finne är fortfarande en bekant syn i gatubilden. Riitta är en av fyra parkeringskontrollörer som ser till att parkeringstiderna följs. Riitta trivs bra med sitt arbete; hon har aldrig upplevt två likadana dagar eller mött två likadana människor under sin tid som parkeringskontrollör. Stort område som skall övervakas Förutom parkeringskontrollörerna deltar också polisen i parkeringsövervakningen, och arbete finns det gott om. Enbart stadens egna parkeringsplatser uppgår till 1083 st., och dessutom finns ett stort antal privatägda parkeringsplatser runt om i staden. Numera sköter tekniska sektorns jurist Marja Ylisalmi uppgiften som kommunal parkeringsövervakare. Fyra parkeringskontrollörer arbetar dagligen med övervakningsuppgifterna. Parkeringsboten är i dag 30. En avgift som inte betalats i tid uppbärs förhöjd med 50 procent. Parkeringsboten kan också betalas till stadens kontantkassa i Medborgarinfon, som finns i huvudbiblioteket. 19 Ann-Mari Dikert ja Riitta Finne uudessa tehtävässään Ann-Mari Dikert och Riitta Finne i arbete Vaasan kaupungin tiedotuslehti 2/2005

20 20 Pohjanmaan museon kesä Österbottens museums sommar Kesää vietetään Pohjanmaan museossa pohjalaisen nykytaiteen ja venepiirustusten merkeissä. Pysyvistä näyttelyistä ovat tietenkin auki Hedmanin kokoelmat ja siellä muun muassa uusi posliinihuone. Museon upeat raha- ja hopeakokoelmat omissa huoneissaan ovat jo yhden käynnin arvoisia. Museon pohjakerroksessa toimii luontokeskus Terranova, joka kertoo Merenkurkun luonnosta ja maankohoamisesta. Pohjanmaan historiasta kertova näyttely on purettu, ja tilat odottavat vuonna 2006 avautuvaa Vaasa 400 vuotta -näyttelyä. Museon uusi kahvila ja info valmistuvat kesään mennessä, sinne sijoittuu myös Metsähallituksen infopiste. Elokuun puoliväliin asti Pohjanmaan museossa on esillä vaasalaisen veneensuunnittelijan Eskil Haldinin venepiirustuksia esittelevä näyttely. Eskil Haldin kuului keskeisiin suomalaisiin veneensuunnittelijoihin. Hänen suunnittelemistaan puuveneistä tunnetuin on Marina 75, jota on valmistettu reilusti yli 200 kappaletta, mikä on Suomen oloissa suuri määrä. Vaasalaiset muistavat hyvin myös Vaasan Metsäveikkojen Pohjantyttö-aluksen. Haldinin kauniita ja sopusuhtaisia veneitä on pidetty vankkoina, merikelpoisina ja hyvinä purjehtia. Vaasan Strömbergillä elämäntyönsä tehnyt Haldin suunnitteli Vaasaan myös useita tehdasrakennuksia, omakotitaloja ja muita rakennuksia. Kesäkuun 1. päivänä aukeaa Pohjanmaan taidetoimikunnan ja Pohjanmaan museon järjestämä näyttely häikäistyä bländas, joka pyrkii tuomaan esiin tuoreita ideoita ja kannustamaan visuaalisten alojen taiteilijoita tarjoamaan teoksia ja suunnitelmia, jotka ovat toteutukseltaan ja sisällöltään ennakkoluulottomia ja vapaita. Kolmeen eri paikkaan sijoittuva näyttely on esillä Pohjanmaan museossa saakka, taidehallissa saakka sekä kaupunginkirjaston taidekäytävässä saakka. Vanhan Vaasan museo avaa jälleen kesäksi ovensa. Museo on avoinna saakka torstaista sunnuntaihin klo Vanhan Vaasan historiasta kertovassa kauppiaantalossa on kesällä myös Pirkko Jauhiaisen kartanoaiheisia akvarelleja. Näyttely Kartanomatka siveltimellä on esillä Vaasassakin vaikuttaneen Jauhiaisen nelisenkymmentä työtä esittelevät kartanoita eri puolilta Suomea. Sommaren tillbringas vid Österbottens museum i den österbottniska nutidskonstens och båtritningens tecken. Av de permanenta utställningarna är naturligtvis Hedmans samlingar och i dess anslutning det nya porslinshuset öppna. Museets imponerande penning- och silversamlingar i egna rum, är redan i sig värda ett besök. I museets bottenvåning fungerar naturcentret Terranova, som beskriver naturen och landhöjningen i Kvarken. Utställningen om Österbottens historia har plockats bort och utrymmena väntar på utställningen Vasa 400 år som öppnas år Museets nya café och info blir färdiga till sommaren och dit kommer också Forststyrelsens infoställe. Fram till mitten av augusti presenterar Österbottens museum en utställning med båtritningar av båtritaren Eskil Haldin från Vasa. Eskil Haldin hörde till Finlands främsta båtritare. Av de träbåtar som han ritade är den mest kända Marina 75, som tillverkades i mer än 200 exemplar, vilket är ett stort antal i Finlands förhållanden. Vasaborna kommer bra ihåg också Vaasan Metsäveikots båt Pohjantyttö. Haldins vackra och proportionerliga båtar har ansetts vara stabila, sjödugliga och ha goda seglingsegenskaper. Haldin som gjorde sitt livsarbete vid Strömberg ritade också flera fabriksbyggnader, egnahemshus och andra byggnader i Vasa. Den första juni öppnas utställningen häikäistyä bländas som ordnas av Österbottens konstkommission och Österbottens museum. Utställningen strävar efter att presentera fräscha idéer och uppmuntra konstnärer inom visuella områden att erbjuda verk och planer, som till förverkligandet och innehållet är fördomsfria och obundna. Utställningen som kommer att förläggas till tre ställen finns vid Österbottens museum fram till 18.9, i konsthallen till 14.8 och i stadsbibliotekets konstgalleri till Gamla Vasa museum öppnar igen sina dörrar till sommaren. Museet är öppet till 14.8, från torsdag till söndag kl I köpmanshuset, som beskriver det gamla Vasas historia, finns på sommaren också Pirkko Jauhiainens akvareller med herrgårdsmotiv utställda. Utställningen pågår Jauhiainen som också har varit verksam i Vasa, ställer ut ett fyrtiotal arbeten som visar herrgårdar från olika håll i Finland. Erkki Salminen Vasa stads informationstidning 2/2005

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS HUHTALANTIE VÄLI KOULUKATU-TILHENTIE OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.10.2015 5.10.2015 Lapuan kaupunki Maankäyttö-

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kemijärven kaupunki 1 (7) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaava Pyhätunturin matkailukeskuksessa Suopursunmutkan varrella. Suunnittelualue ja kaavan tavoite Suunnittelualue sijaitsee Pyhätunturin

Lisätiedot

MIKSI TÄMÄ TILAISUUS ON JÄRJESTETTY?

MIKSI TÄMÄ TILAISUUS ON JÄRJESTETTY? MIKSI TÄMÄ TILAISUUS ON JÄRJESTETTY? Haluamme - kertoa kaavatyön aloittamisesta - esitellä ympäristöä koskevan selvityksen - esitellä emätilaselvityksen ja sen merkityksen kaavan laatimisen ja alueelle

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Dnro KAUS/911/10.02.03/2014 VP 18 /13.5.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VIIKINÄINEN (69.) KAUPUNGINOSA, KORTTELIN 12 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1646 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Ak 5186 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI 16.8.2016 ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kankaanpään kaupungin 1. kaupunginosan (Keskus) korttelin 26 osaa koskeva asemakaavan

Lisätiedot

KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA / GENERALPLAN FÖR STAMSTADEN

KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA / GENERALPLAN FÖR STAMSTADEN FCG Planeko Oy Hangon kaupunki / Hangö stad KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA / GENERALPLAN FÖR STAMSTADEN 0104-C9376 22.9.2009 LUONNOS / UTKAST FCG Planeko Oy Kantakaupungin yleiskaava I SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleiskaava-alue/

Lisätiedot

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun

Lisätiedot

VAMMAISNEUVOSTO HANDIKAPPRÅD. Kauniainen - Grankulla

VAMMAISNEUVOSTO HANDIKAPPRÅD. Kauniainen - Grankulla VAMMAISNEUVOSTO HANDIKAPPRÅD Kauniainen - Grankulla Kauniaisissa on toiminut vuodesta 1989 lähtien vammaisneuvosto, joka edistää ja seuraa kunnallishallinnon eri aloilla tapahtuvaa toimintaa vammaisten

Lisätiedot

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta Asemakaava 506 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma PORVOON KAUPUNKISUUNNITTELU Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VANHA VEISTÄMÖNTIE 37, HALKOKARI

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VANHA VEISTÄMÖNTIE 37, HALKOKARI KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VANHA VEISTÄMÖNTIE 37, HALKOKARI ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Markku Mattila ja Johanna Salminen ovat

Lisätiedot

Tietola, kaava nro 460 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Tietola, kaava nro 460 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tietola, kaava nro 460 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tässä asiakirjassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtötiedot ja tavoitteet yleispiirteisesti. Lisäksi kerrotaan,

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Mähkön (6.) kaupunginosan korttelia nro 58 koskeva asemakaavamuutos ja sitova tonttijako (osakortteli 58)

Mähkön (6.) kaupunginosan korttelia nro 58 koskeva asemakaavamuutos ja sitova tonttijako (osakortteli 58) LIEKSAN KAUPUNKI Mähkön (6.) kaupunginosan korttelia nro 58 koskeva asemakaavamuutos ja sitova tonttijako (osakortteli 58) Kuva 1. Kaavamuutoksen tarkastelualue Maankäyttö- ja rakennuslain 63 ja asetuksen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue / Ympäristöpalvelut 27.01.2015 2 1 n sisältö ja tarkoitus Maankäyttö-

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 9. kaupunginosa, Kortteli 9025 tontti 18

Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 9. kaupunginosa, Kortteli 9025 tontti 18 Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 9. kaupunginosa, Kortteli 9025 tontti 18 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITTELUPALVELUT/KAAVOITUS 2008 SUUNNITTELUALUE: SIJAINTIKARTTA Rovaniemen kaupungin

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 11.5.2015 päivitetty: 4.2.2016 on lakisääteinen

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2010 Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA 272-430- 15-47 Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola

Lisätiedot

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten KAAVOITUSKATSAUS

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten KAAVOITUSKATSAUS Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 20.10.2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 2015 KAAVOITUSKATSAUS 2014 2015 Kaavoituskatsaus laaditaan kerran vuodessa ja se sisältää selostuksen Kauniaisten kaupungissa sekä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SOMERON KAUPUNKI VALIMOTIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: 20600874 PÄIVÄYS: 10.8. 2016, TARK. 10.10. 2016 Sweco Ympäristö Oy SOMERON KAUPUNKI Valimotien

Lisätiedot

tark Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

tark Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8.8.2007 tark. 11.1.2010 Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.1.2010 1 TEHTÄVÄN KUVAUS ESIPUHE Niinniemen alueen asemakaavoitus käynnistyi virallisesti

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

SUOLAHDEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELEISSA 9, 14 JA KUKKULANPUISTOSSA

SUOLAHDEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELEISSA 9, 14 JA KUKKULANPUISTOSSA SUOLAHDEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELEISSA 9, 14 JA KUKKULANPUISTOSSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 28.7.2006 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Voimassa olevan kaavan

Lisätiedot

URPOLANKATU 22 - SELÄNNEKATU 31 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

URPOLANKATU 22 - SELÄNNEKATU 31 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli Tuija Mustonen puh. 040 129 4114, fax. (015) 194 2613, e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 954 URPOLANKATU 22 - SELÄNNEKATU

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU KAAVOITUSYKSIKKÖ. ASEMAKAAVAMUUTOS Kirstinpuisto OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.5.

YMPÄRISTÖTOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU KAAVOITUSYKSIKKÖ. ASEMAKAAVAMUUTOS Kirstinpuisto OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.5. YMPÄRISTÖTOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU KAAVOITUSYKSIKKÖ Diaarionumero 1285-2013 Asemakaavatunnus 2/2013 ASEMAKAAVAMUUTOS Kirstinpuisto OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.5.2013 Asemakaavamuutos laaditaan

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078. Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10. Kaavan päiväys:

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078. Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10. Kaavan päiväys: ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078 Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10 Kaavan päiväys: 12.11.2009 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT / KAAVOITUS 1 PERUS- JA

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4.3.2013 KOKEMÄEN KAUPUNKI RISTEN VANHAN KOULUN ASEMAKAAVA RISTEN (201) KAUPUNGINOSAN OSAKORTTELI 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa (OAS) täydennetään

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Asemakaavan muutos, Santtio 11, kortteli 32 sekä puisto- ja lähivirkistysalue Liite 1 1 Sijainti opaskartalla Aluerajaus Suunnittelualueen sijainti ja nykytilanne

Lisätiedot

MUIKKUTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

MUIKKUTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄLKÄNEEN KUNTA MUIKKUTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 06.10.2016 Näkymä kiinteistön Hiukanmäki peltoalueelle. OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTISUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI TALLILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) 1.

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI TALLILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 27.2.2014 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI TALLILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee noin 1 km päässä

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNKI, ASEMAKAAVAMUUTOS KAUPUNGINOSISSA 4-5. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Laadittu (6)

KRISTIINANKAUPUNKI, ASEMAKAAVAMUUTOS KAUPUNGINOSISSA 4-5. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Laadittu (6) 1(6) KRISTIINANKAUPUNKI, ASEMAKAAVAMUUTOS KAUPUNGINOSISSA 4-5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Laadittu 30.1.2007 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) tarkoitus on määritelty Maankäyttö-

Lisätiedot

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 16.12.2016 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ... 2 1 SUUNNITTELUALUE... 2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 2 3 KAAVATILANNE... 2 4 MAANOMISTUS... 2 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...

Lisätiedot

VANHANKYLÄN LIIKEALUEEN MUUTOS Asemakaavan muutos. kaava nro 485 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA

VANHANKYLÄN LIIKEALUEEN MUUTOS Asemakaavan muutos. kaava nro 485 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 12.10.2015 VANHANKYLÄN LIIKEALUEEN MUUTOS Asemakaavan muutos kaava nro 485 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22. kaupunginosa Etukylä, korttelin 1 tontit 2 6 ja 9

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22. kaupunginosa Etukylä, korttelin 1 tontit 2 6 ja 9 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22. kaupunginosa Etukylä, korttelin 1 tontit 2 6 ja 9 Valmistelija Elina Masalin, kaavasuunnittelija, p. 040 773 7752 KAAVA NRO 0316 Kaupunkisuunnittelu OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kemiönsaaren kunnan Ekniemen alueelle laaditaan asemakaava ja asemakaavan muutos. Tämä osallistumis-

Lisätiedot

1(7) Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut ISONNIITYNTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OAS

1(7) Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut ISONNIITYNTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OAS 1(7) Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut ISONNIITYNTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OAS PROJ.NRO 174 Asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Kaavamuutosalueen rajaus on merkitty oheiseen karttaan ALOITE TAI

Lisätiedot

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut 1 (8) Tekniset palvelut asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Paltamon kirkonkylän asemakaava-alueen korttelit 22, 23 ja 27 sekä niihin liittyvät vesi-, liikenne- ja viheralueet. Suunnittelualue

Lisätiedot

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 9.3.2016 päivitetty: 13.4.2016 on lakisääteinen (MRL

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 10.1.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee Äänekosken kaupungin 7. kaupunginosan korttelia 788 (osa)

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) LIPERIN KUNTA PYHÄSELÄN TELMONSELÄN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN

Lisätiedot

Tehtävä 1 / Uppgift 1

Tehtävä 1 / Uppgift 1 Tehtävä 1 / Uppgift 1 /5 p Arvioi alla esitettyjen väittämien oikeellisuus valintakoetta varten lukemiesi artikkelien perusteella. Merkitse taulukkoon, onko väittämä mielestäsi oikein vai väärin. Bedöm

Lisätiedot

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus 1 Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ritoniemen 124 kaupunginosan matkailu- sekä katualueita että korttelia 14 koskeva asemakaavan muutos (Bomba - Sotkan ympäristö

Lisätiedot

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ORIMATTILAN KAUPUNKI LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.9.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee kortteleita

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 63 ) mukainen asiakirja, jossa kuvataan

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016

HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016 HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016 LINNANMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Lintulan päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Lintulan päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Lintulan päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tässä asiakirjassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtötiedot ja tavoitteet yleispiirteisesti.

Lisätiedot

KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 16.5.2012. Tark. 30.11.2012

KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 16.5.2012. Tark. 30.11.2012 V I R R A T KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.5.2012. Tark. 30.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY.

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RUOKOLAHDEN KUNTA KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20848 1 (8) P20848 Sisällysluettelo 1 SUUNNITTELUN KOHDE...

Lisätiedot

Kuva 1:Alueen sijainti. ( Nilsiän kaupunki)

Kuva 1:Alueen sijainti. ( Nilsiän kaupunki) Nilsiän kaupunki 1/5 NILSIÄN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 615 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Nilsiän Mäntyrinteen kaupunginosassa. Asemakaavan muutos

Lisätiedot

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 634/2013 9:15 Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 9.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2. SUUNNITTELUALUE... 1 3. ALOITE...

Lisätiedot

Maankäyttöjaosto/ Markanvändningssektionen Maankäyttöjaosto/ Markanvändningssektionen

Maankäyttöjaosto/ Markanvändningssektionen Maankäyttöjaosto/ Markanvändningssektionen Söderkullan osayleiskaavan 2015 kumoaminen, ehdotus / Planeförslag för upphävande av Söderkulla delgeneralplan 2015 310/10.02.02/2013 MAAJAOS 70 Maankäyttöjaosto / Markanvändningssektionen 28.8.2013 Valmistelija/Beredare:

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Ak 5188 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI 25.10.2016 ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kankaanpään kaupungin 1. kaupunginosan (Keskus) korttelia 40 koskeva asemakaavan

Lisätiedot

Stormhälla Stora ja Lilla Tallholmen saarten ja ranta- alueen asemakaava ja asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Stormhälla Stora ja Lilla Tallholmen saarten ja ranta- alueen asemakaava ja asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma H A N G O N K A U P U N K I Stormhälla Stora ja Lilla Tallholmen saarten ja ranta- alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.1.2013 / 6.3.2013 / 27.3.2013/ 31.1.2014/

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki

Janakkalan kunta Turenki Janakkalan kunta Turenki 17.8.2015 1 Kauriinmaa etelä D:no 267/2015 Asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustan pohjoispuolella,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 Kaavoituspalvelut 05.10.2011 ¹) Täydennetty 29.9.2015 PERUSTIEDOT ALOITE TAI ASEMAKAAVATYÖN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, Kuusikallio

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, Kuusikallio OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, 10-405-23-89 Kuusikallio Maankäyttö- ja rakennuslain 63 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa

Lisätiedot

3.11.2015. Maankäyttöpalvelut

3.11.2015. Maankäyttöpalvelut 1(5) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) (MRL 63 ) Maankäyttöpalvelut Asemakaavan muutos (2314) Asemantie 1-3 Asemakaavan muutos koskee 4. keskustan kaupunginosan rautatiealuetta. 3.11.2015 Osallistumis-

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 12.9.2014

Janakkalan kunta Turenki 12.9.2014 Janakkalan kunta Turenki 12.9.2014 1 Moisio 1 D:no 287/2014 Asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustan itäpuolella ja se rajoittuu

Lisätiedot

KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, MUSEOTIE

KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, MUSEOTIE KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, MUSEOTIE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 2.1.2017 KUNTA Konnevesi 275 KYLÄ Kärkkäiskylä 404 KORTTELI Kortteli 33 tontti 4 KIINTEISTÖ 275-404-23-217

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS; VALTATIE 4:N LÄNSIPUOLEN TEOLLISUUS- JA VARASTOALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA (OAS)

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS; VALTATIE 4:N LÄNSIPUOLEN TEOLLISUUS- JA VARASTOALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA (OAS) KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS; VALTATIE 4:N LÄNSIPUOLEN TEOLLISUUS- JA VARASTOALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto 13.7.2016 2 (6) Yleistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS. AsOy Snellmanin kartano

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS. AsOy Snellmanin kartano ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS AsOy Snellmanin kartano 2 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS / ASUNTO OY SNELLMANINKARTANO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee 9. kaupunginosan

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN 1. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELISSA 136, MATKAKESKUSHANKE

LAPUAN KAUPUNGIN 1. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELISSA 136, MATKAKESKUSHANKE 1. kaupunginosan asemakaavan muutos 1 LAPUAN KAUPUNKI LAPUAN KAUPUNGIN 1. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELISSA 136, MATKAKESKUSHANKE Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

ROVANIEMEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 11. KAUPUNGINOSA KATU JA VIRKISTYSALUE Savottaranta, Venemiehentie

ROVANIEMEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 11. KAUPUNGINOSA KATU JA VIRKISTYSALUE Savottaranta, Venemiehentie ROVANIEMEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 11. KAUPUNGINOSA KATU JA VIRKISTYSALUE Savottaranta, Venemiehentie OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA MAANMITTAUS JA SUUNNITTELUPALVELUKESKUS SUUNNITTELUPALVELUT

Lisätiedot

Inari. Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos Korttelit 79 ja 80 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 25.01.2016

Inari. Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos Korttelit 79 ja 80 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 25.01.2016 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos Korttelit 79 ja 80 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 25.01.2016 Inarin kunta Seitap Oy 2016 Seitap

Lisätiedot

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Raksilan kaupunginosan korttelia 2 tonttia nro 2 koskeva asemakaavan muutos (Teuvo Pakkalan katu) AM2025 asemakaavan muutosalue alue, jolle kaavahankkeella

Lisätiedot

Kerhomajankadun. kaavamuutos kaava nro 487 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA. 16.11.2015, tark 25.1.2016

Kerhomajankadun. kaavamuutos kaava nro 487 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA. 16.11.2015, tark 25.1.2016 16.11.2015, tark 25.1.2016 Kerhomajankadun kaavamuutos kaava nro 487 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä

Lisätiedot

RUSKON KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA sivu 1 (6) RUSKO, HIIDENVAINION ASEMAKAAVAN MUUTOS.

RUSKON KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA sivu 1 (6) RUSKO, HIIDENVAINION ASEMAKAAVAN MUUTOS. sivu 1 (6) RUSKON KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 27.09.2013 RUSKO, HIIDENVAINION ASEMAKAAVAN MUUTOS Aloite Aloitteen asemakaavan muuttamisesta on tehnyt Ruskon kunta. Suunnittelualue

Lisätiedot

LAVIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LAVIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LAVIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS 29.10.2012 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 2 3. LAADITUT SELVITYKSET JA AIEMMAT SUUNNITELMAT... 2 3.1. VALTAKUNNALLISET

Lisätiedot

Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAUS/97/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KARTANO (41.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 17 TONTTI 10 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1657 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi puh. 02 621 1600

Lisätiedot

Osallistumis ja arviointisuunnitelma

Osallistumis ja arviointisuunnitelma ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 139 TONTIT 13 JA 14, KAIRATIE 20 JA 24 1 Osallistumis ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Rovaniemen kaupungin 3. kaupunginosan korttelin 139 tontit

Lisätiedot

Storklubbin asemakaavan muutos kortteleissa , Ala-Ähtävä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi:

Storklubbin asemakaavan muutos kortteleissa , Ala-Ähtävä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: Storklubbin asemakaavan muutos kortteleissa 111-115, Ala-Ähtävä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599417201404 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

LIITE 10 Naantalin kaupunki LUOLALAN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 157-C5667 25.4.2005 SUUNNITTELUKESKUS OY OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Naantalin

Lisätiedot

Liite 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto , tarkistettu BÖLE, KOTIMETSÄ 1

Liite 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto , tarkistettu BÖLE, KOTIMETSÄ 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto 8.8.2013, tarkistettu 28.2.2014 BÖLE, KOTIMETSÄ 1 Sivu 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus Kaavaa laadittaessa tulee riittävän

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Rengaskatu 59 33:008

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Rengaskatu 59 33:008 ASEMAKAAVAN SELOSTUS Rengaskatu 59 33:008 Asemakaavan muutos koskee 33. kaupunginosan korttelin 305 osaa sekä puistoaluetta Asemakaavan muutoksella muodostuu 33. kaupunginosan korttelin 305 tontti 1 Kaavan

Lisätiedot

KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KUHMONTIE

KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KUHMONTIE KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KUHMONTIE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 2.1.2017 KUNTA Konnevesi (275) KYLÄ Kirkonkylä ALUE Kuhmontien katualue ja siihen liittyvät virkistysalueet

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila Kaavoitusinsinööri 7.3.2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 (5) MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA Kaavan nimi: ARVENMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaavan muutos koskee 201 kaupunginosan kortteleita

Lisätiedot

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa

Lisätiedot

Planläggning och landskapsreformen Kaavoitus ja maakuntauudistus

Planläggning och landskapsreformen Kaavoitus ja maakuntauudistus www.obotnia.fi/landskapsplanen Planläggning och landskapsreformen Kaavoitus ja maakuntauudistus Landskapsreformens grundstenar Maakuntauudistuksen peruspalikat Landskapsförbunden, NTM-centralerna och regionförvaltningsverken

Lisätiedot

Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(7) KITTILÄN KUNTA, 2. KUNNANOSA, LEVI Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2(7) 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan

Lisätiedot

KIPPAVUOREN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIPPAVUOREN ASEMAKAAVAN MUUTOS KEURUUN KAUPUNKI KIPPAVUOREN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.10.2015 Kaava-alueen ohjeellinen sijainti, kaava-alue rajattu punaisella. Sisältö 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PORI/2409/2015 VP 16/12.5.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HYVELÄNVIIKIN 54. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 54 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1676 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma,

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI KESKUSTA, KÄRRYTIEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2012

ORIMATTILAN KAUPUNKI KESKUSTA, KÄRRYTIEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2012 11.4.2012 ORIMATTILAN KAUPUNKI KESKUSTA, KÄRRYTIEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2012 Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Kaupungintalo, Erkontie 9. Puhelin (03)888

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAUS/1610/2015 VP 44/3.9.2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TOEJOKI 52. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 16 TONTTI 1001 (KESKIKATU 26) JA PUISTON RIITAVIIKIN AUKION (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1668 Maankäyttö-

Lisätiedot