SISÄLLYS JOHDANTO. Johdanto 2

Transkriptio

1

2 SISÄLLYS Johdanto 2 Palvelusuunnitelmilla parempiin palveluihin 3 Sosiaali- ja terveyspalvelut ihmisten luo 4 Kunnan tulee vastata kuntoutuksesta ja hoitotarvikkeista 5 Esteettömiä asuntoja tarjolle 6 Kuntien on turvattava mahdollisuudet sosiaaliseen työllistymiseen 8 Kuntalaista on kuunneltava 9 Nuorten yhdenvertaisuutta on edistettävä kaikilla elämänalueilla 10 JOHDANTO Toimiminen kunnallisena luottamushenkilönä on arvokasta ja vastuullista työtä. Valtuutetut ja lautakuntien jäsenet tekevät haastavissa olosuhteissa tärkeätä työtä kuntansa kehittämiseksi ja kuntalaisten hyvän tulevaisuuden turvaamiseksi. Päätöksenteon tueksi valtuutetut tarvitsevat kuitenkin riittävästi tietoa arjen todellisuudesta. Tähän ohjelmaan on kerätty fyysisesti vammaisille ihmisille tärkeitä aiheita. Vuoden 2012 kuntavaaleissa valitaan tuhansia luottamushenkilöitä valtuustoihin, joita on vuonna 2012 vähemmän kuin koskaan aiemmin. Jäljelle jäävät kunnat ja valtuustot muodostetaan yhä suurempien maantieteellisten alueiden pohjalta. Taloudellinen niukkuus ja maailmantalouden melskeet leimaavat päätöksentekoa kunnissa ympäri Suomea. Valtuutetut joutuvat pohtimaan päätöstensä vaikutuksia entistä tarkemmin. Päätöksentekijöinä heidän arvonsa punnitaan siinä, miten he suhtautuvat vammaisiin ja muihin heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin. Invalidiliitto katsoo, että sosiaalinen työllistäminen, esteetön suunnittelu, oikea-aikainen kuntoutus ja apuvälineet sekä vammaisten kuntalaisten palvelusuunnitelmien huomioiminen kuntien hankinnoissa ovat asioita, joiden toteutuminen tulee varmistaa kaikissa olosuhteissa. 2

3 Palvelusuunnitelmilla parempiin palveluihin! Julkisista hankinnoista annetun lain voimaantulon jälkeen kunnat ovat kilpailuttaneet yhä enenevissä määrin vammaispalveluita. Esimerkiksi vammaispalvelulain nojalla järjestetty vaikeavammaisten palveluasuminen on joutunut vaakalaudalle kilpailutuksen myötä. Tämä on hälyttävää, sillä kilpailutetun palvelun sisältö vaikuttaa suoraan vaikeavammaisen ihmisen mahdollisuuksiin osallistua itse oman arkielämänsä päätöksiin. Yksilön arjen toiminnoista on syntynyt toistuvien kilpailutusten pelikenttä. Toimiakseen kilpailutus edellyttäisi oikeaa tietoa ostettavien palveluiden tarpeista ja sisällöistä. Lainsäädäntö on jo pitkään mahdollistanut ja suorastaan velvoittanut sosiaaliviranomaisia kartoittamaan palve- lusuunnitelmien avulla vammaisten asiakkaiden tarpeita. Palvelusuunnitelmia ei silti aina laadita niitä tarvitseville, tai niitä ei hyödynnetä kuntatasolla julkisissa hankinnoissa. Palvelusuunnitelmat tulisikin saattaa osaksi kuntien hankintastrategioita sekä niitä koskevia linjauksia, joiden pohjalta hankintoja suunnitellaan. Palvelusuunnitelmasta saatujen tietojen ja näkökulmien hyödyntäminen ei edellytä rakenteellisia muutoksia hankintayksiköiden organisaatioissa. Kyse on enemmän toimintatavoista ja asennoitumisesta. Palvelusuunnitelmien systemaattinen hyödyntäminen edellyttää etupäässä strategisia linjauksia ja poliittista tahtoa. VAATIMUS: Vammaisten kuntalaisten palvelusuunnitelmat tulee saattaa osaksi kuntien hankintastrategioita ja linjauksia. 3

4 Sosiaali- ja terveyspalvelut ihmisten luo! Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen on kuntien vastuulla, mutta lainsäädäntö tarjoaa varsin avoimet puitteet sen suhteen, miten palvelut käytännössä toteutetaan. Viimeaikaisilla kuntarakenteen muutoksilla ja kuntaliitoksilla on ollut vaikutusta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämiseen. Niiden myötä lähin sosiaalihuollosta päättävä viranomainen voi olla fyysisesti yhä kauempana asiakkaasta. Samanaikaisesti on herännyt huoli asiakkaiden sosiaalipalvelujen kokonaisuuksien pirstaloitumisesta pienempiin osiin. Toimintarajoitteisten henkilöiden kannalta on tärkeää, että he saavat tarvitsemansa sosiaali- ja terveyspalvelut läheltä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kunnan työntekijän on helpompi siirtyä asiakkaan luo kuin päinvastoin. Kotipalvelu on tärkeä sosiaalipalvelu vammaisen ja ikääntyneen henkilön kotona selviytymisen turvaamiseksi. Kotipalvelua ei voida tuottaa muualla kuin henkilön kotona. Kunnan velvollisuutena on järjestää tarvittaessa sosiaalihuoltolainsäädännön mukaista kotipalvelua ja siihen liittyviä erilaisia yksilöllisiä tukipalveluja. Kotipalvelua on tärkeää tuottaa nimenomaan lähipalveluna. Samalla on syytä korostaa, että vaikeavammaisella henkilöllä, joka tarvitsee välttämättä toisen henkilön apua, on subjektiivinen oikeus henkilökohtaiseen apuun kotona ja kodin ulkopuolella. Kunnan palvelustrategiassa tulee ottaa kantaa myös vammaispalveluiden järjestämis- ja hankintatapoihin. Jotta palveluiden käyttäjien ääni kuuluisi palvelustrategiassa, kunnan on tärkeä saada myös kunnan asukkaat, palvelujen käyttäjät ja yhdistykset mukaan työstämään palvelustrategiaa ja arvioimaan sen toteutusta. Asiakasosallisuutta tulee lisätä myös palvelusopimuskauden toteutumisen seurannassa eri keinoin. Kunta vastaa palveluiden valvonnasta ja asiakaspalautteen mukaisista toimenpiteistä. VAATIMUKSET: Kuntien keskittämisratkaisuista riippumatta on otettava huomioon eri tavoin toimintarajoitteisten ihmisten mahdollisuus saada sosiaali- ja terveyspalvelut lähipalveluina. Palveluiden käyttäjien tulee päästä mukaan kunnan palvelustrategian suunnitteluun. Kunta voi järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut keskitetysti, mutta tuottaa ne hajautetusti. Tämä tarkoittaa sitä, että kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden pitäisi olla valmiita siirtymään ihmisten luo ja tapaamaan toimintarajoitteisia henkilöitä henkilökohtaisesti. 4

5 Kunnan tulee vastata kuntoutuksesta ja hoitotarvikkeista! Erilaisissa kyselytutkimuksissa kansalaiset kokevat terveyspalvelut hyvin tärkeiksi kunnallisiksi palveluiksi. Fyysisesti vammaisille ihmisille terveyspalveluissa keskeisiä ovat lääkinnällinen kuntoutus, apuvälineet ja hoitotarvikkeet. Lääkinnällisen kuntoutuksen käynnistäminen on julkisen terveydenhuollon vastuulla riippumatta siitä, mikä taho loppujen lopuksi vastaa kustannuksista. Invalidiliittoon tulleista palautteista on nähtävissä, että kunnat eivät toteuta vastuutaan vammaisten ihmisten kuntoutuksesta, jos nämä putoavat pois Kelan kuntoutuksen piiristä. Kuntoutus on laaja kokonaisuus, jolla parannetaan ihmisten toimintakykyä ja sosiaalista selviytymistä, edistetään työkykyä ja turvataan työuran jatkuvuutta. Kuntien tulee huolehtia siitä, että kuntalaisten saatavilla on lääkinnällistä kuntoutusta. Apuvälinepalvelu on osa hoitoa ja kuntoutusta, jonka tulee olla osa saumatonta palveluketjua. Apuvälineiden tarve on aina arvioitava yksilöllisesti, ja apuvälineitä tulee olla kaikkien saatavilla. Fyysises- ti vammaisilla ihmisillä on ollut vaikeuksia saada tarvitsemiaan apuvälineitä sekä apuvälineiden ylläpitoon liittyvää huoltoa. Käytännöt vaihtelevat kunnittain ja vammaiset henkilöt ovat eriarvoisessa asemassa asuinkunnastaan riippuen. Kunnissa tulee huolehtia riittävässä määrin saatavilla olevista apuvälineistä, siten että apuvälineiden kilpailuttaminen ei kuitenkaan vaikeuta yksilöllisten apuvälineiden hankintaa. Vammaisten ihmisten tarvitsemat hoitotarvikkeet tulee jakaa tarpeen mukaan ja maksutta. Vammaisten henkilöiden kohdalla on ollut ongelmia yksilölliseen tarpeeseen perustuvien hoitotarvikkeiden saamisessa. Tämän hetkiset käytännöt ovat ajautuneet siihen, että kunnat jakavat vain määrättyjä tarvikkeita huolimatta siitä, mikä on oikea tarve. Yksilöllinen tarve tulee huomioida, vaikka tuotteet olisi kilpailutettu. Kunta ei saa rajoittaa henkilön yksilölliseen tarpeeseen perustuvien hoitotarvikkeiden saantia omilla ohjeistuksillaan. VAATIMUKSET: Perusterveydenhuollon on kannettava vastuunsa kuntoutuksesta. Tämä tarkoittaa resurssien lisäämistä ja kuntoutuksen käynnistämistä oikea-aikaisesti. Apuvälinehankinnat on aina toteutettava yksilöllisinä ratkaisuina. Hoitotarvikkeiden saannin pitää aina perustua henkilön yksilöllisiin tarpeisiin. Lisäksi hoitotarvikkeiden ja niiden kuljettamisen tulee olla aina asiakkaalle maksuttomia. 5

6 Esteettömiä asuntoja tarjolle! Asuminen on jokaisen ihmisen perusoikeus. Arvioiden mukaan ihmiset ovat elinajastaan keskimäärin 40 prosenttia eri tavoin liikkumisesteisiä. Kaavoituksessa on esteettömyys otettava keskeiseksi lähtökohdaksi, jolloin vältytään toimimattomilta ratkaisuilta. Esteettömät asunnot helpottavat kaikkien ihmisten elämää. Koska suurin osa asuntokannastamme on esteellistä, tulisi olemassa olevien rakennusten korjaamiseen esteettömäksi kiinnittää erityistä huomiota. Keskeisintä olisi soveltuvan hissin rakentaminen. Hissillä lisättäisiin rakennuksen toimivuutta ja säästettäisiin kustannuksissa pidemmällä tähtäimellä. Rakennuskannan esteettömyyttä tulee edistää elinkaariajattelun pohjalta, ja uudet asunnot pitää rakentaa suoraan esteettömiksi. Lisäksi kunnan vuokra-asuntoja, joihin on jo tehty vammaispalvelulain tai sosiaalihuoltolain mukaisia asunnonmuutostöitä, tulee edelleen vuokrata esteetöntä asuntoa tarvitseville. Mikali kunnassa on vapaana esteetön vuokra-asunto, se tulee vuokrata lyhytaikaisesti vaikeavammaiselle henkilölle tulotasosta riippumatta. Kyse voi olla esim. oman asunnon remontista tai tilanteesta jossa henkilö tarvitsee miettimisaikaa vammauduttuaan äkillisesti eikä oma asunto enää sovellu. Kunnassa tulee olla myös tarjolla kohtuuhintaisia esteettömiä vuokra-asuntoja. Kolmen lumisen talven jälkeen on helppo todeta, että katujen kunnossapitoon tulee panostaa. Aurauksesta on huolehdittava niin, että myös apuvälinein liikkuvat voivat kulkea ja ylittää kadut turvallisesti. Esteettömään asumiseen kuuluu myös esteetön ympäristö. VAATIMUKSET: Kaavoituksessa esteettömyyden on oltava keskeinen vaatimus. Korjausrakentamisessa esteettömyys on otettava huomioon mahdollisimman hyvin vastaamaan uudisrakentamisen tasoa. Kunnan vuokra-asuntoja, joihin on jo tehty vammaispalvelulain tai sosiaalihuoltolain mukaisia asunnonmuutostöitä, tulee edelleen vuokrata esteetöntä asuntoa tarvitseville. Kohtuuhintaisten, esteettömien vuokra-asuntojen saanti on turvattava. 6

7 Kaisa liikkuu rollaattorilla ja tarvitsee asunnon, jossa pystyy toimimaan. Hänen esteettömäksi muutetusta omitusasunnostaan löytyy hometta ja Kaisan pitää lähteä siitä pois saneerauksen ajaksi. Kaupungin omistamassa kevyen palvelun esteettömässä talossa on vapaita huoneistoja, mutta sieltä ei hänelle vuokrata määräaikaisasuntoa, koska tulorajat ylittyvät ja hän on vasta 45 v. eikä yli 50-vuotias, joille talo on tarkoitettu. Väliaikainen asunto löytyy lopulta sattuman kautta. Erään kaupungin omistamassa vuokratalossa asui kolmessa eri asunnossa liikkumisesteisiä ihmisiä. Yhden vammaisen henkilön nimiin asennettiin itsestään aukeava ulko-ovi sekä tehtiin taloyhtiön saunaan muutostöitä. Ulko-ovi ja sauna muutettiin takaisin alkuperäiseen kuntoon henkilön muutettua muualle. Tarvitsen ympärivuorokautisen avun, asun asumisyksikössä. Vuokra on 600 euroa kuukaudessa. Olen takuueläkeläinen. Sosiaalityöntekijä toimeentulotukiasiassa kehotti vaihtamaan niin kalliin asunnon halvempaan. Vastasin: Missä niitä olisi? 7

8 Kuntien on turvattava mahdollisuudet sosiaaliseen työllistymiseen! Asiakkaiden siirtyminen sosiaalihuollon palveluista työsuhteiseen työhön, koulutukseen tai työvoimapalveluiden piiriin on ollut heikkoa. Vammaisten henkilöiden työllistymistä tukevassa toiminnassa ei ole näkynyt lain edellyttämien kuntoutus- tai muiden tukitoimien järjestämistä siten, että suuntana olisivat avoimet työmarkkinat. Samoin työtoiminta on jäänyt monen kohdalla pysyväisluonteiseksi tai polkua eteenpäin ei ole löytynyt henkilön työkyvyn ja osaamisen karttumisesta huolimatta. Invalidiliiton mielestä työ- ja elinkeinohallinnon on aina ensisijaisesti selvitettävä vammaisten ihmisten mahdollisuudet avoimille työmarkkinoille. Ellei tähän ole mahdollisuutta, kuntien on selvitettävä mahdollisuudet työllistymistä tukevaan toimintaan ja lain edellyttämiin kuntoutustoimenpiteisiin. Vasta sen jälkeen tulee kysymykseen työ- tai päivätoiminta. Liikkuvuutta sosiaalisen työllistymisen eri keinovalikoimien ja avoimien työmarkkinoiden välillä on lisättävä työkyvyn karttuessa. Tämä edellyttää tiivistä hallinnonrajat ylittävää yhteistyötä ja toisaalta kunnilta riittävien resurssien varaamista sosiaalisen työllistymisen eri muotoihin. Niille henkilöille, joilla ei ole todellista mahdollisuutta työllistyä avoimille työmarkkinoille, pitää turvata mahdollisuus työ- tai päivätoimintaan. Avosuojatyö on korvattava määräaikaisella työharjoittelulla. Työhönvalmentajien käyttöä vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden työllistymisen tukena on lisättävä hallitusohjelman mukaisesti. VAATIMUKSET: Kunnan on otettava vastuuta työllistymisestä varaamalla resursseja sosiaalisen työllistymisen eri muotoihin Liikkuvuutta sosiaalisesta työllistymisestä avoimille työmarkkinoille on edistettävä Työhönvalmentajien käyttöä on lisättävä 8

9 Kuntalaista on kuunneltava! Enemmistö suomalaisista pitää tärkeänä sitä, että he voivat vaikuttaa omaa kuntaa koskeviin asioihin. Myös osallistumista kunnan palvelujen kehittämiseen pidetään suhteellisen tärkeänä. Todelliset vaikuttamismahdollisuudet eivät yllä arvostuksen kanssa samalle tasolle, toisin sanoen mahdollisuuksia vaikuttamiseen pidetään heikompana kuin niiden merkitystä. Heikoimmat vaikutusmahdollisuudet on henkilöillä, joilla on jonkinlaisia ongelmia hyvinvoinnissa, esimerkiksi fyysisessä terveydentilassa. Suuri osa suomalaisista on myös sitä mieltä, etteivät päättäjät tunne riittävästi kansalaisten arkea eikä kansalaisten ääni välity poliittiseen päätöksentekoon. (Kansalaisbarometri 2011) YK:n yleissopimus vammaisten ihmisten oikeuksista edellyttää, että julkinen valta edistää vammaisten ihmisten osallistumista julkisten asioiden hoitoon. Kunnanhallituksen asettama vammaisneuvosto toimii vammaisten ihmisten, järjestöjen ja kunnan välisenä yhteistoimintakanavana. Vammaisneuvostojen esitys- ja valvontamahdollisuus voi parhaimmillaan vaikuttaa päätöksentekoon vammaisia kuntalaisia koskevissa asioissa, kuten esteettömyysasioissa. Vain vammaisten ihmisten omat kokemukset voivat tarjota päätöksenteon tueksi riittävästi tietoa arjen todellisuudesta. Kansalaisjärjestöissä toimiminen ylläpitää sosiaalista pääomaa ja se voi parhaimmillaan voimaannuttaa ja lisätä koettua hyvinvointia. Sosiaali- ja terveysalalla toimivat paikallisyhdistykset tarjoavat jäsenilleen muun muassa mielekästä tekemistä, vertaistukea ja mahdollisuuden osallistua vaikuttamistoimintaan. Vaikuttamistoiminta puolestaan voi lisätä tunnetta oman elämän hallinnasta. Paikallisyhdistykset ovat asiantuntijoita jäsenistöään koskevissa asioissa ja edustavat asiakasnäkökulmaa esimerkiksi palveluja kehitettäessä. Asiantuntijaverkostoissa myös vammainen nuori jää usein sivustaseuraajan rooliin, eivätkä reitit nuorten kuntalaisten vaikuttajafoorumeihin ole aina vammaisten nuorten saavutettavissa. Kansalaisjärjestöjen merkitys ihmisten hyvinvoinnin lisääjänä ja asiakkaan äänen esiintuojana tulisi tunnistaa ja tunnustaa kunnissa. VAATIMUKSET: Kuntien ja paikallisyhdistysten välisessä yhteistyössä on hyödynnettävä vammaisneuvostoja. Kuntien tulee turvata niiden toiminnalliset ja taloudelliset resurssit. Kuntalaisia on kuunneltava jo asioiden valmisteluvaiheessa ja otettava heidät mukaan palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Paikallisyhdistykset toimivat jäsentensä edustajina ja asiakasnäkökulman esiin tuojina. Paikallisyhdistysten toimintaedellytyksiä on ylläpidettävä ja vahvistettava tarjoamalla niille toiminta-avustuksia ja esteettömiä toimitiloja. 9

10 Nuorten yhdenvertaisuutta on edistettävä kaikilla elämänalueilla! Vammaisten nuorten oikeuksien toteutumisen näkökulmasta on tärkeää, että nuorisotoimen palvelut ovat esteettömiä ja kaikkien nuorten saavutettavissa. Kuntarakenneuudistuksen yhteydessä tulee vammaisille nuorille turvata tarvittavat kuljetuspalvelut, jotta he voivat halutessaan osallistua kunnan ja muiden tahojen tarjoamaan nuoriso- ja vapaa-ajan toimintaan asuinpaikastaan riippumatta. Nuorisopalvelujen työntekijöillä tulee olla osaamista ja valmiuksia kohdata eri tavoin vammaisia nuoria. Riittävä resursointi nuorisopalveluihin parantaa nuorten yhdenvertaisuuden toteutumista. Vammaisella nuorella on oikeus itsenäistyä ja muuttaa pois lapsuuden kodista. Tähän oikeuteen tulee vastata yksilöllisillä ja tarpeenmukaisilla palveluilla niin, että nuori voi valita itselleen sopivan asumismuodon ja myös sen, asuuko yksin vai jonkun kanssa. Henkilökohtainen apu tukee nuoren itsenäistymistä ja omaehtoista elämää. Esi- ja perusopetus sekä jatko-opinnot on turvattava lähipalveluna myös vammaisten nuorten kohdalla. Toimintakyvystään riippumatta lapsella ja nuorella tulee olla oikeus käydä koulua ja opiskella muiden ikätovereiden joukossa, omassa lähikoulussaan. Vammaiset nuoret haluavat työtä! Vain kolmannes työikäisistä vammaisista ihmisistä on työelämässä. Ensimmäisillä työpaikoilla on kauaskantoinen merkitys tulevan työuran kannalta. Työnantajien asenteet vaativat muutosta, ja vammaisten ihmisten ammatillinen itsetunto tukea. Millaisia työpaikkoja kuntanne tarjoaa vammaisille nuorille? VAATIMUKSET: Kunnan nuorisotoimen palveluiden tulee olla esteettömiä ja myös vammaisilla nuorille sopivia Vammaisten nuorten itsenäistymistä, opiskelua ja työelämämahdollisuuksia on tuettava kuntatasolla 10

11 Meidän kunnassa toimii tosi aktiivinen nuorisovaltuusto. Meidän äiti aina sanoo, että voin asua kotona niin pitkään kun huvittaa. Et porukat kyllä jeesaa. Nykyään mua ei aina huvita Ois kiva löytää kämppäkaveri ja muuttaa pois kotoa, viimeistään luki- Viime syksynä mut valittiin sen varapuheenjohtajaksi. Ihan huippua on se, et kaikilla halukkailla on läsnäolo- ja puheoikeus eri lau- Varmaan kaikil- mut mihinkään vanhustentaloon on jälkeen. Tarvitsen melko paljon apua, takunnissa. Itse oon ollut jo monta kertaa la meidän ryhmässä on en ainakaan muuta! Mulla on sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Mun mielipiteillä on merkitystä, koska siellä ei oo misoikeus! jo kesätöitä! Yks menee hautausmaalle leikkaan ruohoo ja mun tyt- oma elämä ja itsemäärää- muita nuoria. Nyt me mietitään PARAShanketta. Vaikuttaminen on mun juttu! - Tessa 19v. töystäväkin jakaa posteja. Mitähän mä Oon jopa harkinnut asettuvani ehdolle seuraavissa kuntavaaleissa. Oma auto tekisin? Puhelinmyyjäks en päässy, kun sillä firmalla oli liian pieni kahvihuone, ja mä olisin - Daniela, 20v. on mun unelma. Enkä ollut niiden mielestä tulipaloriski. Oliskohan tässä kaupungissa voi käsittää, et kohta siitä Esteettömyydestä kyllä tulee totta! Kunta päätti kus- tarvetta esteettömyys-selvitykselle? puhutaan. Vielä kun joku joskus kysyis, että tantaa hallintalaitteet ja antaa tukee autonhankintaan, kun sanoin, Voisin vaikka ottaa selvää, mi- hin nuorisotiloihin pääsee pyörätuolilla ja mihin ei. mitä mulle kuuluu - henkisesti. Psyykkistä tukee on tosi ettei ne 18 taksimatkaa riitä mulle mitenkään. Senhän pitäis olla lakisääteinen - Juuso 16v. vaikee saada jo muutenkin, saati sitte, kun oot nuori ja istut pyörätuolissa. - Ninni 24v. minimi kuukaudessa... Mulla oli fiksu sosiaalityöntekijä. Se osas katsoo tulevaisuuteen! - Taneli 18v. 11

12 INVALIDILIITTO RY Mannerheimintie 107, Helsinki puhelin , faksi