SISÄLLYS JOHDANTO. Johdanto 2

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SISÄLLYS JOHDANTO. Johdanto 2"

Transkriptio

1

2 SISÄLLYS Johdanto 2 Palvelusuunnitelmilla parempiin palveluihin 3 Sosiaali- ja terveyspalvelut ihmisten luo 4 Kunnan tulee vastata kuntoutuksesta ja hoitotarvikkeista 5 Esteettömiä asuntoja tarjolle 6 Kuntien on turvattava mahdollisuudet sosiaaliseen työllistymiseen 8 Kuntalaista on kuunneltava 9 Nuorten yhdenvertaisuutta on edistettävä kaikilla elämänalueilla 10 JOHDANTO Toimiminen kunnallisena luottamushenkilönä on arvokasta ja vastuullista työtä. Valtuutetut ja lautakuntien jäsenet tekevät haastavissa olosuhteissa tärkeätä työtä kuntansa kehittämiseksi ja kuntalaisten hyvän tulevaisuuden turvaamiseksi. Päätöksenteon tueksi valtuutetut tarvitsevat kuitenkin riittävästi tietoa arjen todellisuudesta. Tähän ohjelmaan on kerätty fyysisesti vammaisille ihmisille tärkeitä aiheita. Vuoden 2012 kuntavaaleissa valitaan tuhansia luottamushenkilöitä valtuustoihin, joita on vuonna 2012 vähemmän kuin koskaan aiemmin. Jäljelle jäävät kunnat ja valtuustot muodostetaan yhä suurempien maantieteellisten alueiden pohjalta. Taloudellinen niukkuus ja maailmantalouden melskeet leimaavat päätöksentekoa kunnissa ympäri Suomea. Valtuutetut joutuvat pohtimaan päätöstensä vaikutuksia entistä tarkemmin. Päätöksentekijöinä heidän arvonsa punnitaan siinä, miten he suhtautuvat vammaisiin ja muihin heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin. Invalidiliitto katsoo, että sosiaalinen työllistäminen, esteetön suunnittelu, oikea-aikainen kuntoutus ja apuvälineet sekä vammaisten kuntalaisten palvelusuunnitelmien huomioiminen kuntien hankinnoissa ovat asioita, joiden toteutuminen tulee varmistaa kaikissa olosuhteissa. 2

3 Palvelusuunnitelmilla parempiin palveluihin! Julkisista hankinnoista annetun lain voimaantulon jälkeen kunnat ovat kilpailuttaneet yhä enenevissä määrin vammaispalveluita. Esimerkiksi vammaispalvelulain nojalla järjestetty vaikeavammaisten palveluasuminen on joutunut vaakalaudalle kilpailutuksen myötä. Tämä on hälyttävää, sillä kilpailutetun palvelun sisältö vaikuttaa suoraan vaikeavammaisen ihmisen mahdollisuuksiin osallistua itse oman arkielämänsä päätöksiin. Yksilön arjen toiminnoista on syntynyt toistuvien kilpailutusten pelikenttä. Toimiakseen kilpailutus edellyttäisi oikeaa tietoa ostettavien palveluiden tarpeista ja sisällöistä. Lainsäädäntö on jo pitkään mahdollistanut ja suorastaan velvoittanut sosiaaliviranomaisia kartoittamaan palve- lusuunnitelmien avulla vammaisten asiakkaiden tarpeita. Palvelusuunnitelmia ei silti aina laadita niitä tarvitseville, tai niitä ei hyödynnetä kuntatasolla julkisissa hankinnoissa. Palvelusuunnitelmat tulisikin saattaa osaksi kuntien hankintastrategioita sekä niitä koskevia linjauksia, joiden pohjalta hankintoja suunnitellaan. Palvelusuunnitelmasta saatujen tietojen ja näkökulmien hyödyntäminen ei edellytä rakenteellisia muutoksia hankintayksiköiden organisaatioissa. Kyse on enemmän toimintatavoista ja asennoitumisesta. Palvelusuunnitelmien systemaattinen hyödyntäminen edellyttää etupäässä strategisia linjauksia ja poliittista tahtoa. VAATIMUS: Vammaisten kuntalaisten palvelusuunnitelmat tulee saattaa osaksi kuntien hankintastrategioita ja linjauksia. 3

4 Sosiaali- ja terveyspalvelut ihmisten luo! Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen on kuntien vastuulla, mutta lainsäädäntö tarjoaa varsin avoimet puitteet sen suhteen, miten palvelut käytännössä toteutetaan. Viimeaikaisilla kuntarakenteen muutoksilla ja kuntaliitoksilla on ollut vaikutusta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämiseen. Niiden myötä lähin sosiaalihuollosta päättävä viranomainen voi olla fyysisesti yhä kauempana asiakkaasta. Samanaikaisesti on herännyt huoli asiakkaiden sosiaalipalvelujen kokonaisuuksien pirstaloitumisesta pienempiin osiin. Toimintarajoitteisten henkilöiden kannalta on tärkeää, että he saavat tarvitsemansa sosiaali- ja terveyspalvelut läheltä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kunnan työntekijän on helpompi siirtyä asiakkaan luo kuin päinvastoin. Kotipalvelu on tärkeä sosiaalipalvelu vammaisen ja ikääntyneen henkilön kotona selviytymisen turvaamiseksi. Kotipalvelua ei voida tuottaa muualla kuin henkilön kotona. Kunnan velvollisuutena on järjestää tarvittaessa sosiaalihuoltolainsäädännön mukaista kotipalvelua ja siihen liittyviä erilaisia yksilöllisiä tukipalveluja. Kotipalvelua on tärkeää tuottaa nimenomaan lähipalveluna. Samalla on syytä korostaa, että vaikeavammaisella henkilöllä, joka tarvitsee välttämättä toisen henkilön apua, on subjektiivinen oikeus henkilökohtaiseen apuun kotona ja kodin ulkopuolella. Kunnan palvelustrategiassa tulee ottaa kantaa myös vammaispalveluiden järjestämis- ja hankintatapoihin. Jotta palveluiden käyttäjien ääni kuuluisi palvelustrategiassa, kunnan on tärkeä saada myös kunnan asukkaat, palvelujen käyttäjät ja yhdistykset mukaan työstämään palvelustrategiaa ja arvioimaan sen toteutusta. Asiakasosallisuutta tulee lisätä myös palvelusopimuskauden toteutumisen seurannassa eri keinoin. Kunta vastaa palveluiden valvonnasta ja asiakaspalautteen mukaisista toimenpiteistä. VAATIMUKSET: Kuntien keskittämisratkaisuista riippumatta on otettava huomioon eri tavoin toimintarajoitteisten ihmisten mahdollisuus saada sosiaali- ja terveyspalvelut lähipalveluina. Palveluiden käyttäjien tulee päästä mukaan kunnan palvelustrategian suunnitteluun. Kunta voi järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut keskitetysti, mutta tuottaa ne hajautetusti. Tämä tarkoittaa sitä, että kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden pitäisi olla valmiita siirtymään ihmisten luo ja tapaamaan toimintarajoitteisia henkilöitä henkilökohtaisesti. 4

5 Kunnan tulee vastata kuntoutuksesta ja hoitotarvikkeista! Erilaisissa kyselytutkimuksissa kansalaiset kokevat terveyspalvelut hyvin tärkeiksi kunnallisiksi palveluiksi. Fyysisesti vammaisille ihmisille terveyspalveluissa keskeisiä ovat lääkinnällinen kuntoutus, apuvälineet ja hoitotarvikkeet. Lääkinnällisen kuntoutuksen käynnistäminen on julkisen terveydenhuollon vastuulla riippumatta siitä, mikä taho loppujen lopuksi vastaa kustannuksista. Invalidiliittoon tulleista palautteista on nähtävissä, että kunnat eivät toteuta vastuutaan vammaisten ihmisten kuntoutuksesta, jos nämä putoavat pois Kelan kuntoutuksen piiristä. Kuntoutus on laaja kokonaisuus, jolla parannetaan ihmisten toimintakykyä ja sosiaalista selviytymistä, edistetään työkykyä ja turvataan työuran jatkuvuutta. Kuntien tulee huolehtia siitä, että kuntalaisten saatavilla on lääkinnällistä kuntoutusta. Apuvälinepalvelu on osa hoitoa ja kuntoutusta, jonka tulee olla osa saumatonta palveluketjua. Apuvälineiden tarve on aina arvioitava yksilöllisesti, ja apuvälineitä tulee olla kaikkien saatavilla. Fyysises- ti vammaisilla ihmisillä on ollut vaikeuksia saada tarvitsemiaan apuvälineitä sekä apuvälineiden ylläpitoon liittyvää huoltoa. Käytännöt vaihtelevat kunnittain ja vammaiset henkilöt ovat eriarvoisessa asemassa asuinkunnastaan riippuen. Kunnissa tulee huolehtia riittävässä määrin saatavilla olevista apuvälineistä, siten että apuvälineiden kilpailuttaminen ei kuitenkaan vaikeuta yksilöllisten apuvälineiden hankintaa. Vammaisten ihmisten tarvitsemat hoitotarvikkeet tulee jakaa tarpeen mukaan ja maksutta. Vammaisten henkilöiden kohdalla on ollut ongelmia yksilölliseen tarpeeseen perustuvien hoitotarvikkeiden saamisessa. Tämän hetkiset käytännöt ovat ajautuneet siihen, että kunnat jakavat vain määrättyjä tarvikkeita huolimatta siitä, mikä on oikea tarve. Yksilöllinen tarve tulee huomioida, vaikka tuotteet olisi kilpailutettu. Kunta ei saa rajoittaa henkilön yksilölliseen tarpeeseen perustuvien hoitotarvikkeiden saantia omilla ohjeistuksillaan. VAATIMUKSET: Perusterveydenhuollon on kannettava vastuunsa kuntoutuksesta. Tämä tarkoittaa resurssien lisäämistä ja kuntoutuksen käynnistämistä oikea-aikaisesti. Apuvälinehankinnat on aina toteutettava yksilöllisinä ratkaisuina. Hoitotarvikkeiden saannin pitää aina perustua henkilön yksilöllisiin tarpeisiin. Lisäksi hoitotarvikkeiden ja niiden kuljettamisen tulee olla aina asiakkaalle maksuttomia. 5

6 Esteettömiä asuntoja tarjolle! Asuminen on jokaisen ihmisen perusoikeus. Arvioiden mukaan ihmiset ovat elinajastaan keskimäärin 40 prosenttia eri tavoin liikkumisesteisiä. Kaavoituksessa on esteettömyys otettava keskeiseksi lähtökohdaksi, jolloin vältytään toimimattomilta ratkaisuilta. Esteettömät asunnot helpottavat kaikkien ihmisten elämää. Koska suurin osa asuntokannastamme on esteellistä, tulisi olemassa olevien rakennusten korjaamiseen esteettömäksi kiinnittää erityistä huomiota. Keskeisintä olisi soveltuvan hissin rakentaminen. Hissillä lisättäisiin rakennuksen toimivuutta ja säästettäisiin kustannuksissa pidemmällä tähtäimellä. Rakennuskannan esteettömyyttä tulee edistää elinkaariajattelun pohjalta, ja uudet asunnot pitää rakentaa suoraan esteettömiksi. Lisäksi kunnan vuokra-asuntoja, joihin on jo tehty vammaispalvelulain tai sosiaalihuoltolain mukaisia asunnonmuutostöitä, tulee edelleen vuokrata esteetöntä asuntoa tarvitseville. Mikali kunnassa on vapaana esteetön vuokra-asunto, se tulee vuokrata lyhytaikaisesti vaikeavammaiselle henkilölle tulotasosta riippumatta. Kyse voi olla esim. oman asunnon remontista tai tilanteesta jossa henkilö tarvitsee miettimisaikaa vammauduttuaan äkillisesti eikä oma asunto enää sovellu. Kunnassa tulee olla myös tarjolla kohtuuhintaisia esteettömiä vuokra-asuntoja. Kolmen lumisen talven jälkeen on helppo todeta, että katujen kunnossapitoon tulee panostaa. Aurauksesta on huolehdittava niin, että myös apuvälinein liikkuvat voivat kulkea ja ylittää kadut turvallisesti. Esteettömään asumiseen kuuluu myös esteetön ympäristö. VAATIMUKSET: Kaavoituksessa esteettömyyden on oltava keskeinen vaatimus. Korjausrakentamisessa esteettömyys on otettava huomioon mahdollisimman hyvin vastaamaan uudisrakentamisen tasoa. Kunnan vuokra-asuntoja, joihin on jo tehty vammaispalvelulain tai sosiaalihuoltolain mukaisia asunnonmuutostöitä, tulee edelleen vuokrata esteetöntä asuntoa tarvitseville. Kohtuuhintaisten, esteettömien vuokra-asuntojen saanti on turvattava. 6

7 Kaisa liikkuu rollaattorilla ja tarvitsee asunnon, jossa pystyy toimimaan. Hänen esteettömäksi muutetusta omitusasunnostaan löytyy hometta ja Kaisan pitää lähteä siitä pois saneerauksen ajaksi. Kaupungin omistamassa kevyen palvelun esteettömässä talossa on vapaita huoneistoja, mutta sieltä ei hänelle vuokrata määräaikaisasuntoa, koska tulorajat ylittyvät ja hän on vasta 45 v. eikä yli 50-vuotias, joille talo on tarkoitettu. Väliaikainen asunto löytyy lopulta sattuman kautta. Erään kaupungin omistamassa vuokratalossa asui kolmessa eri asunnossa liikkumisesteisiä ihmisiä. Yhden vammaisen henkilön nimiin asennettiin itsestään aukeava ulko-ovi sekä tehtiin taloyhtiön saunaan muutostöitä. Ulko-ovi ja sauna muutettiin takaisin alkuperäiseen kuntoon henkilön muutettua muualle. Tarvitsen ympärivuorokautisen avun, asun asumisyksikössä. Vuokra on 600 euroa kuukaudessa. Olen takuueläkeläinen. Sosiaalityöntekijä toimeentulotukiasiassa kehotti vaihtamaan niin kalliin asunnon halvempaan. Vastasin: Missä niitä olisi? 7

8 Kuntien on turvattava mahdollisuudet sosiaaliseen työllistymiseen! Asiakkaiden siirtyminen sosiaalihuollon palveluista työsuhteiseen työhön, koulutukseen tai työvoimapalveluiden piiriin on ollut heikkoa. Vammaisten henkilöiden työllistymistä tukevassa toiminnassa ei ole näkynyt lain edellyttämien kuntoutus- tai muiden tukitoimien järjestämistä siten, että suuntana olisivat avoimet työmarkkinat. Samoin työtoiminta on jäänyt monen kohdalla pysyväisluonteiseksi tai polkua eteenpäin ei ole löytynyt henkilön työkyvyn ja osaamisen karttumisesta huolimatta. Invalidiliiton mielestä työ- ja elinkeinohallinnon on aina ensisijaisesti selvitettävä vammaisten ihmisten mahdollisuudet avoimille työmarkkinoille. Ellei tähän ole mahdollisuutta, kuntien on selvitettävä mahdollisuudet työllistymistä tukevaan toimintaan ja lain edellyttämiin kuntoutustoimenpiteisiin. Vasta sen jälkeen tulee kysymykseen työ- tai päivätoiminta. Liikkuvuutta sosiaalisen työllistymisen eri keinovalikoimien ja avoimien työmarkkinoiden välillä on lisättävä työkyvyn karttuessa. Tämä edellyttää tiivistä hallinnonrajat ylittävää yhteistyötä ja toisaalta kunnilta riittävien resurssien varaamista sosiaalisen työllistymisen eri muotoihin. Niille henkilöille, joilla ei ole todellista mahdollisuutta työllistyä avoimille työmarkkinoille, pitää turvata mahdollisuus työ- tai päivätoimintaan. Avosuojatyö on korvattava määräaikaisella työharjoittelulla. Työhönvalmentajien käyttöä vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden työllistymisen tukena on lisättävä hallitusohjelman mukaisesti. VAATIMUKSET: Kunnan on otettava vastuuta työllistymisestä varaamalla resursseja sosiaalisen työllistymisen eri muotoihin Liikkuvuutta sosiaalisesta työllistymisestä avoimille työmarkkinoille on edistettävä Työhönvalmentajien käyttöä on lisättävä 8

9 Kuntalaista on kuunneltava! Enemmistö suomalaisista pitää tärkeänä sitä, että he voivat vaikuttaa omaa kuntaa koskeviin asioihin. Myös osallistumista kunnan palvelujen kehittämiseen pidetään suhteellisen tärkeänä. Todelliset vaikuttamismahdollisuudet eivät yllä arvostuksen kanssa samalle tasolle, toisin sanoen mahdollisuuksia vaikuttamiseen pidetään heikompana kuin niiden merkitystä. Heikoimmat vaikutusmahdollisuudet on henkilöillä, joilla on jonkinlaisia ongelmia hyvinvoinnissa, esimerkiksi fyysisessä terveydentilassa. Suuri osa suomalaisista on myös sitä mieltä, etteivät päättäjät tunne riittävästi kansalaisten arkea eikä kansalaisten ääni välity poliittiseen päätöksentekoon. (Kansalaisbarometri 2011) YK:n yleissopimus vammaisten ihmisten oikeuksista edellyttää, että julkinen valta edistää vammaisten ihmisten osallistumista julkisten asioiden hoitoon. Kunnanhallituksen asettama vammaisneuvosto toimii vammaisten ihmisten, järjestöjen ja kunnan välisenä yhteistoimintakanavana. Vammaisneuvostojen esitys- ja valvontamahdollisuus voi parhaimmillaan vaikuttaa päätöksentekoon vammaisia kuntalaisia koskevissa asioissa, kuten esteettömyysasioissa. Vain vammaisten ihmisten omat kokemukset voivat tarjota päätöksenteon tueksi riittävästi tietoa arjen todellisuudesta. Kansalaisjärjestöissä toimiminen ylläpitää sosiaalista pääomaa ja se voi parhaimmillaan voimaannuttaa ja lisätä koettua hyvinvointia. Sosiaali- ja terveysalalla toimivat paikallisyhdistykset tarjoavat jäsenilleen muun muassa mielekästä tekemistä, vertaistukea ja mahdollisuuden osallistua vaikuttamistoimintaan. Vaikuttamistoiminta puolestaan voi lisätä tunnetta oman elämän hallinnasta. Paikallisyhdistykset ovat asiantuntijoita jäsenistöään koskevissa asioissa ja edustavat asiakasnäkökulmaa esimerkiksi palveluja kehitettäessä. Asiantuntijaverkostoissa myös vammainen nuori jää usein sivustaseuraajan rooliin, eivätkä reitit nuorten kuntalaisten vaikuttajafoorumeihin ole aina vammaisten nuorten saavutettavissa. Kansalaisjärjestöjen merkitys ihmisten hyvinvoinnin lisääjänä ja asiakkaan äänen esiintuojana tulisi tunnistaa ja tunnustaa kunnissa. VAATIMUKSET: Kuntien ja paikallisyhdistysten välisessä yhteistyössä on hyödynnettävä vammaisneuvostoja. Kuntien tulee turvata niiden toiminnalliset ja taloudelliset resurssit. Kuntalaisia on kuunneltava jo asioiden valmisteluvaiheessa ja otettava heidät mukaan palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Paikallisyhdistykset toimivat jäsentensä edustajina ja asiakasnäkökulman esiin tuojina. Paikallisyhdistysten toimintaedellytyksiä on ylläpidettävä ja vahvistettava tarjoamalla niille toiminta-avustuksia ja esteettömiä toimitiloja. 9

10 Nuorten yhdenvertaisuutta on edistettävä kaikilla elämänalueilla! Vammaisten nuorten oikeuksien toteutumisen näkökulmasta on tärkeää, että nuorisotoimen palvelut ovat esteettömiä ja kaikkien nuorten saavutettavissa. Kuntarakenneuudistuksen yhteydessä tulee vammaisille nuorille turvata tarvittavat kuljetuspalvelut, jotta he voivat halutessaan osallistua kunnan ja muiden tahojen tarjoamaan nuoriso- ja vapaa-ajan toimintaan asuinpaikastaan riippumatta. Nuorisopalvelujen työntekijöillä tulee olla osaamista ja valmiuksia kohdata eri tavoin vammaisia nuoria. Riittävä resursointi nuorisopalveluihin parantaa nuorten yhdenvertaisuuden toteutumista. Vammaisella nuorella on oikeus itsenäistyä ja muuttaa pois lapsuuden kodista. Tähän oikeuteen tulee vastata yksilöllisillä ja tarpeenmukaisilla palveluilla niin, että nuori voi valita itselleen sopivan asumismuodon ja myös sen, asuuko yksin vai jonkun kanssa. Henkilökohtainen apu tukee nuoren itsenäistymistä ja omaehtoista elämää. Esi- ja perusopetus sekä jatko-opinnot on turvattava lähipalveluna myös vammaisten nuorten kohdalla. Toimintakyvystään riippumatta lapsella ja nuorella tulee olla oikeus käydä koulua ja opiskella muiden ikätovereiden joukossa, omassa lähikoulussaan. Vammaiset nuoret haluavat työtä! Vain kolmannes työikäisistä vammaisista ihmisistä on työelämässä. Ensimmäisillä työpaikoilla on kauaskantoinen merkitys tulevan työuran kannalta. Työnantajien asenteet vaativat muutosta, ja vammaisten ihmisten ammatillinen itsetunto tukea. Millaisia työpaikkoja kuntanne tarjoaa vammaisille nuorille? VAATIMUKSET: Kunnan nuorisotoimen palveluiden tulee olla esteettömiä ja myös vammaisilla nuorille sopivia Vammaisten nuorten itsenäistymistä, opiskelua ja työelämämahdollisuuksia on tuettava kuntatasolla 10

11 Meidän kunnassa toimii tosi aktiivinen nuorisovaltuusto. Meidän äiti aina sanoo, että voin asua kotona niin pitkään kun huvittaa. Et porukat kyllä jeesaa. Nykyään mua ei aina huvita Ois kiva löytää kämppäkaveri ja muuttaa pois kotoa, viimeistään luki- Viime syksynä mut valittiin sen varapuheenjohtajaksi. Ihan huippua on se, et kaikilla halukkailla on läsnäolo- ja puheoikeus eri lau- Varmaan kaikil- mut mihinkään vanhustentaloon on jälkeen. Tarvitsen melko paljon apua, takunnissa. Itse oon ollut jo monta kertaa la meidän ryhmässä on en ainakaan muuta! Mulla on sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Mun mielipiteillä on merkitystä, koska siellä ei oo misoikeus! jo kesätöitä! Yks menee hautausmaalle leikkaan ruohoo ja mun tyt- oma elämä ja itsemäärää- muita nuoria. Nyt me mietitään PARAShanketta. Vaikuttaminen on mun juttu! - Tessa 19v. töystäväkin jakaa posteja. Mitähän mä Oon jopa harkinnut asettuvani ehdolle seuraavissa kuntavaaleissa. Oma auto tekisin? Puhelinmyyjäks en päässy, kun sillä firmalla oli liian pieni kahvihuone, ja mä olisin - Daniela, 20v. on mun unelma. Enkä ollut niiden mielestä tulipaloriski. Oliskohan tässä kaupungissa voi käsittää, et kohta siitä Esteettömyydestä kyllä tulee totta! Kunta päätti kus- tarvetta esteettömyys-selvitykselle? puhutaan. Vielä kun joku joskus kysyis, että tantaa hallintalaitteet ja antaa tukee autonhankintaan, kun sanoin, Voisin vaikka ottaa selvää, mi- hin nuorisotiloihin pääsee pyörätuolilla ja mihin ei. mitä mulle kuuluu - henkisesti. Psyykkistä tukee on tosi ettei ne 18 taksimatkaa riitä mulle mitenkään. Senhän pitäis olla lakisääteinen - Juuso 16v. vaikee saada jo muutenkin, saati sitte, kun oot nuori ja istut pyörätuolissa. - Ninni 24v. minimi kuukaudessa... Mulla oli fiksu sosiaalityöntekijä. Se osas katsoo tulevaisuuteen! - Taneli 18v. 11

12 INVALIDILIITTO RY Mannerheimintie 107, Helsinki puhelin , faksi

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta Visiotyöryhmä Kehitysvammaisten ihmisten työ- ja päivätoiminnan kehittämisvisio (versio 20.11.2013) Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 1 Tuettu päätöksenteko

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Työ kuuluu kaikille!

Työ kuuluu kaikille! Esteetön ja yhdenvertainen työelämä Työ kuuluu kaikille! Uudenmaan TE-toimisto, Pasila 9.3.2016 Anne Mäki, ry 1 Esteettömyys Esteetön työympäristö on kaikkien etu Laaja kokonaisuus, joka mahdollistaa ihmisten

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄ, KARVIA VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN TOIMINTAOHJE Palvelun määritelmä Vaikeavammaisen määritelmä Palveluasumiseen liittyvät palvelut ja

Lisätiedot

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Työ kuuluu kaikille! 17.9.2015 Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto Sosiaalihuollon rooli vammaisten työllistymisen tukemisessa

Lisätiedot

Käyttäjäkokemus voimavaraksi

Käyttäjäkokemus voimavaraksi Käyttäjäkokemus voimavaraksi Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen Käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Invalidiliiton aluepäivät, 8 aluetta syksyllä 2013 Tiina Lappalainen,

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Kuljetuspalveluhakemus 1 (5) Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18 yhdensuuntaista matkaa/kk) Sipoon kunnan ja lähikuntien alueilla, ei

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve / dg Arjen ongelmien moninaistuminen

Lisätiedot

Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä. Petteri Kukkaniemi

Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä. Petteri Kukkaniemi Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä Petteri Kukkaniemi Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palveluiden kehittäjä ja tuottaja. Tavoitteemme on löytää yksilöllisiä ratkaisuja ja

Lisätiedot

Ensisijainen. Ensisijainen. Ensisijainen

Ensisijainen. Ensisijainen. Ensisijainen Ensisijainen Sosiaalihuoltolaki esim. sosiaalityö kotipalvelut asumispalvelut laitoshuolto vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta ja vammaisten henkilöiden työtoiminta Ensisijainen Vammaispalvelulaki

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Kuinka lakia luetaan, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, 6.10.2015 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto. 1 Vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA Hakemus saapui: Viranomainen /toimintayksikkö Vaasan kaupunki Vammaispalvelu PL 241, Vöyrinkatu 46 65100 VAASA P. 06 325 1111/ vaihde Henkilötiedot Sukunimi

Lisätiedot

Arjen Keskiössä

Arjen Keskiössä Arjen Keskiössä 6.3.2014 Yksilöllisen asumisen malli Kotkassa Arjen Keskiössä hankkeen myötä Kotkassa käytetään sanaa kortteliasuminen, siinä asiakas asuu itsenäisesti ja tarvittava tuki hänelle järjestetään

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUHAKEMUS

VAMMAISPALVELUHAKEMUS VAMMAISPALVELUHAKEMUS Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Haettavat palvelut (täytetään vain niiden palvelujen osalta, joita haetaan) 1. Asuminen Asunnon muutostyöt, mitä

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja Esteettömyys on asumisen kehittämistä Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus -seminaari, 4.11.2014, Lahti, Sibeliustalo Sari Hosionaho,FT,

Lisätiedot

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

SUJUVAA ARKEA MYÖS HUOMENNA

SUJUVAA ARKEA MYÖS HUOMENNA SUJUVAA ARKEA MYÖS HUOMENNA Toimivuutta ja turvallisuutta asumiseen helposti poistettavat esteet seminaari Hyvä Ikä messut, Tampere 25.9.2014, ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho, FT IKÄÄNTYNYT HALUAA ASUA:

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Sosiaalipalvelut -tulosalue 1 Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Päivi Nurmi-Koikkalainen 21.10.2008 Rovaniemi Oikeudenmukaisuus = normit + käytäntö H.T. Klami 1990

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013)

Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013) Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013) ry toteuttaa, RAY rahoittaa Projektitiimi: Tiina Lappalainen projektipäällikkö,

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 SOSIAALITYÖ neuvonta ;lanteen arvioin; palvelutarpeen kartoitus palvelusuunnitelman tekeminen sopivien

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen selvitys Alustavia tuloksia Sari Valjakka 2 Selvityksen kysymykset 1. Missä ja miten neurologisesti

Lisätiedot

Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa?

Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa? Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa? Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park 29.1.2015 Jaana Huhta, neuvotteleva virkamies STM Tavoitteita

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN Vaasan sosiaali- ja terveystoimi/sosiaalityö ja perhepalvelut/vammaispalvelut HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN YLEISTÄ HENKILÖKOHTAISESTA AVUSTA Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Vammaispalvelulaista. Vammaispalveluraadille Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Vammaispalvelulaista. Vammaispalveluraadille Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Vammaispalvelulaista Vammaispalveluraadille 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Vammaispalvelulaki Ketä laki koskee? Vammaisuus (VpL 2 ) vamma tai sairaus pitkäaikaisuus eli

Lisätiedot

Tuet muutostöihin ja esteettömyyteen. Asuntoasiantuntija Eija Kuokkanen kevät 2015

Tuet muutostöihin ja esteettömyyteen. Asuntoasiantuntija Eija Kuokkanen kevät 2015 Tuet muutostöihin ja esteettömyyteen Asuntoasiantuntija Eija Kuokkanen kevät 2015 Taustaa ja tavoitteita Suomessa halutaan asua omassa kodissa mahdollisimman pitkään Vuoteen 2030 mennessä tarvitaan miljoona

Lisätiedot

VALAS2015 2104Luonnos

VALAS2015 2104Luonnos KYSELY VAMMAISIA HENKILÖITÄ KOSKEVAN SOSIAALIHUOLLON ERITYISLAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMISTA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN MUISTIOSTA (http://stm.fi/lausuntopyynnot) VALAS2015 2104Luonnos 1. Taustatiedot 1. Vastaajatahon

Lisätiedot

Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävien apuvälineiden saatavuusperusteet

Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävien apuvälineiden saatavuusperusteet Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävien apuvälineiden saatavuusperusteet 21.5.2014 Johtava toimintaterapeutti Irmeli Wasén, TURKU/Hyto/Lääkinnällinen kuntoutus 1 Alueellinen apuvälinetoiminta Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Perusturvalautakunnan tehtäviin liittyvän toimivallan siirrosta tehtyä perusturvalautakunnan tekemää päätökseen 14.2.2013

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelut Helsingissä Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain mukaan vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on vamman tai

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Lainsäädännössä tapahtuu 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla mm. Ajattelutavan muutokset dg tarve Arjen moninaistuminen Toimintaympäristön

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan

Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Henkilökohtaisen avun päivät 26.9.2012, Helsinki Tiina Lappalainen projektipäällikkö ry /Rotia-projekti

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 9.5.2014, Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 9.5.2014, Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 9.5.2014, Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve

Lisätiedot

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Asuntojen hankinta Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Asuntojen hankinnasta Näkökulmia: Kunnat asumisen järjestäjinä: asumisyksiköt,

Lisätiedot

Käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan

Käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Vammaispalvelut 2013 13.-14.2.2013 Messukeskus, Helsinki Tiina Lappalainen, projektipäällikkö, YTM, ry Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille ...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja

Lisätiedot

RAKENNETUN YMPÄRISTÖN ESTEETTÖMYYS Yhteenveto kansalaistutkimuksen tuloksista

RAKENNETUN YMPÄRISTÖN ESTEETTÖMYYS Yhteenveto kansalaistutkimuksen tuloksista RAKENNETUN YMPÄRISTÖN ESTEETTÖMYYS Yhteenveto kansalaistutkimuksen tuloksista Selvityksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Invalidiliitto teetti alkuvuonna 2016 tutkimuksen kansalaisten asenteista rakennetun

Lisätiedot

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sosiaali- ja terveysvirasto Vammaispalvelu Metsolantie 2, 04200 Kerava KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (8) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero:

Lisätiedot

Selvitys vammaispalveluiden (palveluasumisen ja henkilökohtaisen avun) hankinnoista kunnissa.

Selvitys vammaispalveluiden (palveluasumisen ja henkilökohtaisen avun) hankinnoista kunnissa. Selvitys vammaispalveluiden (palveluasumisen ja henkilökohtaisen avun) hankinnoista kunnissa. Kenelle: Kysely kunnan vammaispalveluista vastaavalle viranhaltijalle. Kyselyn tarkoitus: Kyselyn avulla selvitetään

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Vammaiset ja pitkäaikaissairaat ihmiset kuntien työllistämispalveluissa

Vammaiset ja pitkäaikaissairaat ihmiset kuntien työllistämispalveluissa Vammaiset ja pitkäaikaissairaat ihmiset kuntien työllistämispalveluissa Vaikeasti työllistyvät kunnissa -seminaari VATES-säätiö Simo Klem 18.1.2011 Vates-säätiön selvitys Askel-hankkeessa Arvioitiin vammaisten

Lisätiedot

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

Erilainen tapa järjestää sijaishuoltoa - fyysisesti vammaiset lapset sijaishuollossa

Erilainen tapa järjestää sijaishuoltoa - fyysisesti vammaiset lapset sijaishuollossa Erilainen tapa järjestää sijaishuoltoa - fyysisesti vammaiset lapset sijaishuollossa Validia-palvelut 5.10.2011 LSKL:n valtakunnalliset sijaishuollon päivät, Vaasa Eija Kosunen palvelujohtaja Toiminta-ajatus:

Lisätiedot

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Viranomaisesite

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Viranomaisesite Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto: Aikuissosiaalityön päällikkö Puh. 044 577 2746, ma-ti, to-pe klo 9.00 10.00 Työnjohto ja hallinto Vakituiset ja tilapäiset asumispalvelusijoitukset (sis. myös Vpl:n

Lisätiedot

Ohjelmassa ei pyritä määrittelemään vammaisuutta kattavasti. Vammaisuus vaikuttaa ihmisen arkitoimintoihin ja sosiaalisiin suhteisiin.

Ohjelmassa ei pyritä määrittelemään vammaisuutta kattavasti. Vammaisuus vaikuttaa ihmisen arkitoimintoihin ja sosiaalisiin suhteisiin. VAMMAISOHJELMA 2009 2011 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.... 2 1. LÄHTÖKOHDAT... 3 2. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA... 4 3. ESTEETTÖMYYS... 5 4. VIESTINTÄ... 6 5. SIELUNHOITO JA VERTAISTUKI... 7 6. KOULUTUS... 8 7.

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6.

Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6. Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6.2016 Esteettömyystutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Invalidiliiton

Lisätiedot

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Tetola 20.01.2009 Terveyden ja

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

PIENI KUNNALLISVAALIOPAS

PIENI KUNNALLISVAALIOPAS PIENI KUNNALLISVAALIOPAS 2012 Vaikuttaminen Vuosi 2012 on Suomen CP-liiton vaikuttamisen teemavuosi. Vuonna 2012 pidetään myös Kunnallisvaalit joten meillä kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa! Tästä pienestä

Lisätiedot

Liune. Door ESTEETÖNTÄ TILAA

Liune. Door ESTEETÖNTÄ TILAA Liune Door ESTEETÖNTÄ TILAA Liune Door on väliseinään integroitu tehdasvalmis liukuovikokonaisuus, jossa ovilevy liukuu runkoelementin sisään. Liunella huomioit tilan kaikki tarpeet yhdellä aukolla, sillä

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen SAS-toiminnat aikuisten vastuualueen sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Kyky-2 pilotti Eksote:ssa. Anneli Beilmann LT lastenneurologian ylilääkäri

Kyky-2 pilotti Eksote:ssa. Anneli Beilmann LT lastenneurologian ylilääkäri Kyky-2 pilotti Eksote:ssa Anneli Beilmann LT lastenneurologian ylilääkäri Kyky-2 pilotti - Visio Tukea asiakkaan arjen sujumista aktiivisesti ja kokonaisvaltaisesti yhteistyössä paikallisen Kelan ja yhteistyökumppanin

Lisätiedot

VAMMAISTEN HENKILÖIDEN MÄÄRÄ- RAHASIDONNAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN TOIMINTAOHJE ESPOOSSA Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.8.

VAMMAISTEN HENKILÖIDEN MÄÄRÄ- RAHASIDONNAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN TOIMINTAOHJE ESPOOSSA Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.8. VAMMAISTEN HENKILÖIDEN MÄÄRÄ- RAHASIDONNAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN TOIMINTAOHJE ESPOOSSA Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.8.2009 Kumoaa Vammaisten henkilöiden määrärahasidonnaisten palveluiden ja

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELU Kuljetuspalvelun tarve Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18/ yhdensuuntaista

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot