nro Verkosto 2015 luonnehtii työntekijä uusia monitoimitiloja Tampereella Verkosto

Transkriptio

1 nro Verkosto 2015 luonnehtii työntekijä uusia monitoimitiloja Tampereella Verkosto

2 Pääkirjoitus Verkosto Sisällys Päätoimittaja: Meri Hannikainen Lehden tekijät: Maria Kauppinen, Emma Arppe, Topias Orvasto, Timo Granström, Kati Pitkälä, Petri Patronen, Riikka Ruokonen, Mika Vesala, Sakari Heikkilä, Lisa Katajavuori Taitto: Tarja Palm, Ebenezer Design Kannen kuvat: Timo Granström ja Petri Patronen Verkoston työntekijät: Petri Patronen toiminnanjohtaja Riikka Ruokonen jumalanpalvelukset ja hallinto Mika Vesala koulutussuunnittelija Meri Hannikainen tiedotus ja solut Sakari Heikkilä musiikki Lisa Katajavuori lapsityö Sähköpostiosoitteet muodossa Verkosto Style s Pääkirjoitus Mitä messussa tapahtuu Verkostossa vapaaehtoisena Mistä miehet puhuvat Viikko toiminnanjohtajan elämästä Kolme vinkkiä, joilla tukea lapsesi jumalasuhdetta s.14 Viikko toiminnanjohtajan elämästä s Kolme vinkkiä, joilla tukea lapsesi jumalasuhdetta Verkoston kulttuuri: Rennosti syvällisiä Verkosto Style Lasten oma sivu t ek s t i: mik a v esal a Millainen on sinun Jumalasi? Se, miten näemme Jumalan, määrittää miten suhtaudumme itseemme, toisiin ihmisiin ja elämään yleensä. Jeesus tiesi tämän, ja siksi yksi Jeesuksen tärkeimmistä tehtävistä oli paljastaa ihmiskunnalle millainen Isä Jumala on. Tämä oli niin radikaalisti erilaista kuin Vanhan testamentin kuva Jumalasta, että vain harva lainoppineista ja fariseuksista pystyi ottamaan vastaan sen, mitä Jeesus tuli elämällään ja opetuksillaan meille näyttämään. Jeesus sanoi useaan otteeseen, ettei kukaan aiemmin ole nähnyt Isää - että vain hän ja kenelle hän ilmoittaa Isän voivat tietää millainen Jumala on. Se tarkoittaa sitä, että jos me haluamme tietää millainen luonne Jumalalla on ja mikä on Jumalan tahto, voimme saada sen selville tarkastelemalla Jeesusta. Mainettaan parempi Jumala Jeesus on täydellinen kuva Jumalasta, koska Jeesus itse on Jumala. Jeesuksen näyttämä Jumala on vain radikaalin erilainen siihen verrattuna, millaiseksi Jumalan olemme kuvitelleet. Jeesus oli ihmisille läheinen, hän nautti ihmisten seurasta, leikki lasten kanssa ja koki syvästi ihmisten kärsimykset. Jeesus oli aivan liian armollinen antaessaan syntejä anteeksi ennen kuin ihmiset edes osasivat pyytää niitä anteeksi. Jeesus osoitti, ettei Jumalalla ollut ongelmaa syntisten ihmisten kanssa, vaan päinvastoin - Jeesus tunsi vetoa sinne, missä syntiset ihmiset viettivät aikaa. Jeesuksen tahto ihmisiä kohtaan oli aina hyvä. Jeesus halusi aina olla avuksi ja tuoda ihmisten elämään arvoa, ei varastaa sitä. Minä itse haluan tehdä parannusta eli muuttaa sitä, miten näen Jumalan. Mitä selkeämmin minä näen Jeesuksen, sitä selkeämmin voin toimia Jumalan lähettiläänä tässä maailmassa. Ja usein olen törmännyt siihen, että Jumala onkin paljon rakastavampi, ystävällisempi ja armollisempi kuin mitä minä itse olen valmis olemaan. Kaiken on saanut aikaan Jumala, joka Kristuksen välityksellä on tehnyt meidän kanssamme sovinnon ja uskonut meille tämän sovituksen viran. Jumala itse teki Kristuksessa sovinnon maailman kanssa eikä lukenut ihmisille viaksi heidän rikkomuksiaan; meille hän uskoi sovituksen sanan. Me olemme siis Kristuksen lähettiläitä, ja Jumala puhuu teille meidän kauttamme. Pyydämme Kristuksen puolesta: suostukaa sovintoon Jumalan kanssa. (2. Kor. 5:18-20 KR92) 2 Verkosto Kotiryhmäverkosto ry on luterilainen jumalanpalvelusyhteisö, joka toimii täysin lahjoitusvaroin. Emme siis saa taloudellista tukea evankelis-luterilaiselta kirkolta. Jos haluat tukea toimintaamme, voit lahjoittaa kertalahjoituksella tai säännöllisesti tilille IBAN: FI , BIC: NDEAFIHH, Viite: Valtakunnallinen rahankeräyslupa nro 2020/2013/3217 ajalle , koko Suomi, ei Ahvenanmaa. kuva verkoston arvoista : topias orvasto Verkosto

3 Tervetuloa messuun! Mistä messussa on kyse? Verkoston työntekijät kertovat. KUVAT: TIMO GRANSTRÖM JA PIETARI HANNIKAINEN TEKSTI: SAKARI HEIKKILÄ, RIIKKA RUOKONEN, MIKA VESALA, LISA KATAJAVUORI JA MERI HANNIKAINEN Ylistys Sakari: Kaikki ymmärtävät jollain tasolla rukouksen käsitteen. Rukouksessa olemme yhteydessä Jumalan kanssa ja näin ollen myös vietämme aikaa tietoisesti Hänen läsnäolossaan. Rukouksessa etsimme Jumalan kasvoja ja valtakuntaa, Hänen tahtoaan elämäämme ja olosuhteisiin ympärillämme. Ylistys onkin mielestäni rukousta yhdistettynä musiikkiin ja lauluihin. Verkoston ylistyshetket ovat olemassa sitä varten, että voimme yhdessä kääntää katseemme Jeesukseen, julistaa totuuksia Jumalasta, rukoilla ja etsiä Hänen läsnäoloaan. Verkoston ylistyshetkissä toivon, että vapaus, ilo ja rauha kohtaisivat. Ilo juhlia Herraamme taputtaen tai tanssien, mutta ilman väkinäisyyttä, vapaassa ilmapiiris- 4 Verkosto sä, ketään pakottamatta. Uskon että ylistyksen aikana Pyhä Henki varustaa seurakuntaa virvoittamalla, innostamalla, vapauttamalla ja monella muulla tavalla. Ehtoollinen Riikka: Verkoston jumalanpalvelukset ovat luonteeltaan messuja eli ehtoollisjumalanpalveluksia. Ehtoollinen on kuulunut kiinteästi jumalanpalveluksen peruselementteihin aivan alkumetreiltä saakka. Itse asiassa se oli olemassa jo ennen alkuseurakuntaa: Jeesus asetti ehtoollisen ristiinnaulitsemistaan edeltävänä iltana. Siksi kyse on paljon enemmästä kuin vain historian patinoimasta rituaalista. Se, että tulet messussa ehtoollispöytään, juontaa juurensa siihen, että Jeesus itse kehotti meitä siihen. Kristus on konkreettisella tavalla läsnä ehtoollisessa, viinissä ja leivässä. Ehtoollisessa korostuu Jumalan itsensä antavan rakkauden todeksi tuleminen: Tämä on minun ruumiini, joka annetaan teidän puolestanne Tämä malja on uusi liitto minun veressäni, joka vuodatetaan teidän puolestanne. (Luuk. 22:19). Viini ja leipä muistuttaa meitä siitä, että Jumalan rakkaus, anteeksiantamus ja armo, jonka hän ilmaisi Pojassaan Jeesuksessa Kristuksessa, on todellista ja totta tänäänkin. Ehtoollinen on yhteyden ateria: se on paitsi yhteyttä Jumalaan, se on yhteyttä myös Kristuksen ruumiiseen, seurakuntaan. Sinun kanssasi samaa Jeesuksen asettamaa ehtoollista nauttii paitsi samalle alttarikaiteelle polvistunut naapu- Rukouspalvelu Mika: Jos et ole ennen käynyt rukouspalvelussa, ei ole syytä huoleen. Tässä muutamia vinkkejä rukouspalveluun menijälle. Aluksi on hyvä muistaa, ettei mikään asia ole niin pieni, etteikö Jumala olisi kiinnostunut siitä. Raamatussa kerrotaan, että hän tietää jopa sellaiset asiat kuin sinun hiustesi lukumäärän! Sinun ei tarvitse valmistautua rukouspalveluun mitenkään, valmistautumiseksi riittää päätös asettua rukousjonoon. Rukouksen voima kun ei perustu siihen, miri, myös tuhannet ja taas tuhannet kristityt ympäri Suomea ja maailmaa. Et ole irrallinen, yksinäinen palanen ihmismassan keskellä, vaan olet osa suurempaa kokonaisuutta. ten sinä tai rukouspalvelija toimitte. Rukous ei ole meistä ihmisistä riippuvainen asia, vaan se toimii siksi, että meillä on ihmeellinen Jumala jolla on voima muuttaa asioita. Mikään, ei mikään, elämäntilanne ole Jumalalle liian hankala. Verkoston kaikki rukouspalvelijat ovat käyneet rukouspalvelijakoulutuksen. Ennen kuin he rukoilevat puolestasi, he yleensä kyselevät minkä puolesta haluat rukousta. Sinun kannattaa kertoa asiasi avoimesti, mutta lyhyesti. Asioitasi ei kerrota eteenpäin muille kuin Jumalalle. Jos sattuu niin, että kaipaat vain rukousta muttet itsekään ole ihan varma miksi, sekään ei haittaa. Rukouspalvelijat kuuntelevat mielellään, mitä Jumala haluaisi sanoa sinulle. Lopuksi on hyvä muistaa, että rukous toimii aina. Yksikään rukous sinun puolestasi ei ole turha, vaikka rukousaiheesi ei olisi vielä ratkennutkaan. Sinulla on lupa hakea rukousta niin usein kuin sinun asiasi sitä vaatii. Lasten solut Lisa: Lasten soluissa sydämellämme on, että lapset saavat omassa tahdíssaan kohdata Jumalaa ja kehittää omakohtaista suhdettaan Häneen tuntea Hänen rakkautensa ja opetella kuulemaan Hänen ääntään. Haluamme omalta osaltamme olla tukemassa lasten vahvaa suhdetta Jeesukseen ja olla kastelemassa ja ravitsemassa sitä kaunista, mitä Taivaan Isä on jokaiseen lapseen luonut. Todella tärkeää on myös, että lasten soluissa olisi mukavaa ja hauskaa, naurua ja ystäviä. Lähtökohtana meillä on Jumalan hyvyys kaik- kia luotujaan kohtaan, että Jumalan kanssa kaikki on mahdollista ja että jokainen meistä on tärkeä! Haluamme toisella korvalla kuunnella Jumalaa ja toisella lapsia, sekä kutsua Pyhän Hengen toimimaan kanssamme. Lasten soluihin ovat tervetulleita kaikki lapset vanhempineen tai hoitajineen. Tällä hetkellä meillä on ohjattua toimintaa 3-vuotiaista ylöspäin. Vetäjät ovat kokeneita ja motivoituneita, jokaisella on lämmin sydän lapsia kohtaan ja ihania lahjoja jaettavanaan. Verkostossa toimii myös viikolla kokoontuvia perhesoluja, joissa koko perhe tai äidit lapsineen voivat tavata toisiaan. Lasten solujen ja perhesolujen tarkemmat kuvaukset löydät Verkoston nettisivuilta. Messun jälkeen Meri: Verkosto ei ole vain sitä, mikä tapahtuu kirkossa jumalanpalveluksen ai kana, vaan myös kaikkea sitä mikä tapahtuu niiden välillä. Meille tärkeimpiä asioita ovat jokaisen oma suhde Jumalaan sekä suhteet toisiin ihmisiin. Verkosto voisi tarkoittaakin ihmissuhteiden verkkoa, joka on muodostunut yhteisen Jumalan ympärille. Minuun on tehnyt vaikutuksen se, miten helppoa messun jälkeen iltapalalla on tutustua uusiin ihmisiin. Voin istua mihin vain pöytään tai aloittaa keskustelun iltapalajonossa, ja joka kerta tutustua johonkin uuteen mielenkiintoiseen ihmiseen. Niille, jotka ovat ensimmäistä ker- taa käymässä, on myös oma uusien pöytä, jossa voi tutustua johonkin pitkän linjan verkostolaiseen ja halutessaan ilmoittautua sähköpostilistalle tai mukaan kotisoluun. Kohtaamispaikka-pöydässä voi taas erityisesti käydä tutustumassa uusiin ihmisiin. Verkoston messut eli ehtoollisjumalanpalvelukset pidetään joka kuukauden 1. ja 3. sunnuntai klo 17 Munkkivuoren kirkossa (Raumantie 3, Helsinki). Messut ovat avoimia kaikille, ja mukaan voit tulla juuri sellaisena kuin olet. Messut alkavat ylistyksellä, jossa mukana on bändin säestämänä perinteisiä virsiä ja uudempia ylistyslauluja. Ylistystä seuraa noin puolen tunnin opetus, jonka aikana 3-12-vuotiaille lapsille on omaa opetusta oman ikätason mukaisissa ryhmissä. Opetuksen jälkeen kerätään vapaaehtoinen kolehti Verkoston toiminnan kulujen kattamiseksi. Messun päättää ehtoollinen, ja ilta jatkuu seurakuntasalin puolella yhteisen iltapalan merkeissä. Messut keväällä & & & MA 6.4. & & Verkosto

4 Osana perhettä vapaaehtoisena Verkostossa Kaarina Kajakoski Raikka Haapakorpi Topi Jaakkola teksti: emma arppe kuvat: maria kauppinen ja emma arppe Kaarina Kajakoski Alfa-solu On olemassa monia tapoja kertoa Jumalasta ja Alfa-kurssi on niistä yksi ja vieläpä poikkeuksellisen hyvä, kertoo Kaarina, joka on alfakoulutuksen konkari. Hän luotsaa Verkostossa alkanutta uutta toimintamuotoa Alfa-solua, eli Alfa-kurssin ja solun yhdistelmää. Alfa on Kaarinan mukaan matalan kynnyksen toimintaa, jossa huumori on korkeassa kurssissa ja jokaisella tilaa pohtia kristinuskon keskeisiä kysymyksiä. Hän kuvaa Alfaa luovasti sanoen Alfa ei ole yhden kerran pikaruoka, vaan 10 kerran juhlaillallinen. Tällä hän viittaa sii- kutsuisivat ystäviään, etsiviä tai vasta uskoon tulleita perustamaan heidän kanssaan Alfa-solua. Hän itse pitää tavasta, jolla Alfaa toteutetaan. Ruoka, musiikki ja nauru ovat hänestä tärkeitä elementtejä kokoontumisissa. Lisäksi Alfan maailmanlaajuisuus on Kaarinasta hienoa. Alfa on kristillisiä kirkkoja yhdistävä työmuoto ja se mahdollistaa myös koulutusmatkat, missä viimeksi olimme tammikuun alussa, Kaarina kertoo. Erityisesti opettaminen on Kaarinalle rakasta puuhaa. Puhuessani Jumala koskettaa ja tunnen kuinka ääneni vahvistuu. Opettaessani olen yhtälailla saamassa kuin antamassa, Kaarina kertoo. Ju- Raikka Haapakorpi Helmenkalastus (tunnetaan myös aarteenetsintänä) Raikka on mukana Verkostossa kesä-elokuussa startanneessa Helmenkalastusprojektissa. Helmenkalastuksen idea on käytännössä yksinkertainen. Kalastajat kokoontuvat pienissä ryhmissä ja pyytävät Jumalalta vinkkejä sellaisista ihmisistä, joita Jumala haluaa helmenkalastajien välityksellä tänään kohdata. Sen jälkeen he lähtevät kaduille mukanaan tuntomerkit kohdattavista ihmistä. Helmenkalastus on sitä samaa työtä, jota Jeesuksen opetuslapsetkin tekivät, Raikka vertaa. taamaan ihmisiä rakkaudessa, Raikka selventää. Kun Jumalan äänen kuulemisessa harjaantuu, helmenkalastuksen voi viedä osaksi omaa arkea olemalla valmis kuuntelemaan, mitä Jumala sanoo. Häntä itseään puhuttelee erityisesti lähimmäisenrakkauden toteuttaminen: Rakastetaan ihmisiä, ei tuomita tai edes varsinaisesti evankelioida. Helmenkalastuksessa luotetaan siihen, että Jumalan hyvyys kyllä vetää ihmisiä lähelle. Sama ajatus näkyy myös Love People -toiminnassa, jossa Raikka on myös aktiivisesti mukana. Raikka tietää, että toiminta vaatii kalastajalta riskin ottamista ja oman muka- Topi Jaakkola Musiikkitiimi Topi kuuluu Verkoston musiikkitiimiin, jonka päätehtävänä on vastata niistä rytmeistä ja melodioista, joilla kuulijat johdetaan ylistykseen. Musiikkitiimiläiset esiintyvät säännöllisesti Verkoston sunnuntaimessuissa, mutta heidän soittoaan voi kuulla myös muualla kuten erilaisissa hengellisissä tapahtumissa. Topille musiikki on aina ollut tärkeä osa elämää, joka on kulkenut uskollisesti rinnalla. Hän kokee, että musiikki on väline sellaisten asioiden sanomiseen, joille ei löydy sanoja. Rakkaus musiikkiin on tarjonnut myös luonnollisen tavan osallistua den kanssa, mutta samaan aikaan saa olla myös johtamassa seurakuntaa rukoukseen, kokea musiikin hoitavaa voimaa ja olla syvässä rukousyhteydessä Jumalaan. Topi kokee ylistäjänä saavansa rukouksella hoitaa muita ja tulla itse hoidetuksi. Musiikin palvelutyöhön kuuluu musisoinnin lisäksi myös muuta. Ennen esiintymistä laitetaan äänentoisto kuntoon, harjoitellaan biisejä ja tavataan porukalla. Mukaan musiikkitiimiin saavat tulla kaikki. Mestari ei tarvitse olla, To- hen, että Alfassa ei tyydytä tarjoilemaan mala on antanut Alfa-kurssin sydämelle- Jumala haluaa kohdata ihmisiä myös vuusalueen ylittämistä. Sanotaankin, et- Verkoston toimintaan pi kannustaa. Tiimi on jäsenilleen ver- nopeaa kristinuskon opetusta vaan aikaa ni vahvasti ja ei vielä ole ottanut kutsu- toisten ihmisten kautta. Helmenkalastus tä riski on synonyymi uskolle. Kun me Topista ylistämisessä on parasta se, kuin- taisryhmä ja perhe, joka juhlii jäsentensä pohdiskella, kysyä ja haastaa. aan pois, hän vielä lisää lämpimästi hy- on siis täydellinen sekoitus Jumalan ja lä- otamme riskin, Jumala saa mahdollisuu- ka siinä yhdistyy monta hienoa asiaa. edistymistä. Alkavassa toiminnassa Kaarinan aja- myillen. himmäisen rakkautta. den toimia. Tietysti musiikki jo yksinään on mahta- Musiikkityön tiimiin saa yhteyden osoit- tuksena on, että nykyiset verkostolaiset Alfa-kurssien infoja voit seurata Ver- Helmenkalastuksessa kalastaja saa Helmenkalastuksen tapahtumat löy- vaa, ja se että pääsee tekemään sitä mui- teesta koston nettisivuilta. opetella kuulemaan Jumalan ääntä ja koh- dät Verkoston nettisivuilta. 6 Verkosto Verkosto

5 Tanja ja Olli Hirvilammi Tanja ja Olli Hirvilammi Rukouspalvelu Tanja ja Olli ovat tulleet Verkostoon vuonna 2010 ja ovat siitä asti olleet mukana myös rukouspalvelussa. Rukouspalvelu on heistä hyvin merkittävä palvelumuoto ja yksi Verkoston ydintehtävistä. Yleisemmin kyse on yhteistyöstä Jumalan kanssa. Verkoston rukouspalvelua kuvaa heidän mielestään hyvin sanonta: luonnollisesti yliluonnollista. Ihmiset ovat rukoustilanteessa luonnollisia, mutta apu, jonka rukouksesta saa, on yliluonnollinen, Olli selittää. Rukous vaikuttaa sekä rukoiltavaan että rukoilijoihin. On koskettavaa nähdä, miten Jumala meidän kautta haluaa hoitaa ihmistä. Se voimaannuttaa yhä uudestaan, Tanja kertoo. Ja vaikka muutosta ei heti havaitsisi, niin silti tietää, että hengellisessä todellisuudessa ne asiat vaikuttavat ja jäävät vaikuttamaan, Olli lisää. Rukouspalvelijana toimiminen ei tarkoita sitä, että olisi jotenkin pätevämpi rukoilija. Tanja ja Olli ovat nähneet, kuinka ihmisiä parantuu yhtä lailla messun aikana, kun vieressäolija siunaa toista. Rukous ei itsessään ole lahja. Siihen voi jollain toki olla kutsu, mutta kaikki kasvavat rukoilijoina, Olli ja Tanja rohkaisevat. Rukouspalvelu toteutetaan parityönä. Sen lisäksi, että Olli ja Tanja ovat työpari, he 8 Verkosto Sauli Kelho ovat myös aviopari. Se on heistä huikeata, mutta ei aina ongelmatonta. Etenkin alussa itseään saattaa esimerkiksi verrata toiseen. Toisaalta toisen läheinen tunteminen helpottaa rukoustilannetta. Tosiasia kuitenkin on, että rukoustilanteessa olemme kuin kuka tahansa pari, he alleviivaavat. Tanja ja Olli kannustavat myös muita tulemaan mukaan rukouspalveluun. Sitä varten käydään Verkostossa koulutus. Kyse ei ole mistään sertifikaatista tai pätevöitymisestä, vaan siitä, että suojataan sekä rukoilija että rukousta pyytävä. Samalla sisäistetään myös Verkoston arvot, he kertovat. Rukouspalvelua on tarjolla jokaisen Verkoston messun jälkeen. Sauli Kelho Poikien solu Sauli on mukana Verkoston lapsityössä ja ohjaamassa poikien solua. Verkoston lasten solut kokoontuvat messujen yhteydessä. Toisin sanoen, kun kirkkosalissa alkaa saarna, jakautuvat lapset eri soluihin vetäjien ohjaamina. Messu voi olla pitkä aika lapsille istua paikallaan, Sauli kertoo. Poikien solu tarjoaa pojille opetusta toiminnan ohessa. Poikien solussa on poikia seitsemästä ikävuodesta ylöspäin. Heille on koottu oma solumateriaali, joka vetoaa nimen- Jonna Westerholm- Tuppurainen Topias Orvasto omaan poikiin. Viime syksynä kristillisiä aiheita lähestyttiin ritariteemasta. Kerrat on rakennettu toimintapainotteisiksi: Olemme esimerkiksi tehneet miekkoja. Siinä samassa sitten annetaan Raamatun opetusta. Tätä kautta yritetään luoda pojille hyviä kokemuksia kirkkoon tulemisesta. Meteli on usein kovaa, mutta niin saa ollakin, Sauli naurahtaa. Tarkoituksena on, että pojilla on mukavaa ja he tutustuisivat toisiinsa ja loisivat ystävyyssuhteita, mikä samalla sitouttaisi heitä paremmin seurakuntaan, Sauli selittää. Sauli tykkää työskennellä lasten parissa. Hän on lasten kanssa tekemisissä jo työnsä puolesta ja kokee tekemänsä palvelutyön tärkeäksi: Lasten kanssa tehtävässä työssä luodaan perusta aikuisuudelle. Hänestä on tärkeää, että lapset näkevät, että miehetkin osallistuvat mielellään seurakuntatoimintaan. Se toimii kuitenkin tietynlaisena mallina kasvuun ja kehitykseen, hän perustelee. Työ on Saulin mielestä myös vetäjälle antoisaa. Joka kerran jälkeen jää hyvä mieli ja kokemus siitä, että on tehnyt jotain merkityksellistä. Sauli suosittelee poikien solussa toimimista kaikille ja kaiken ikäisille, varsinkin jos tykkää lapsista. Tällä hetkellä avulle olisi tarvetta. Kukin voi osallistua omien mahdollisuuksien mukaan. Työstä kiinnostuneet saavat lisätietoa Lisa Katajavuorelta: lisa@verkosto.net. Jonna Westerholm-Tuppurainen Perheapu Jonna on Perheaputiimin vetäjä. Perheapu on Verkoston sisällä toimiva hyväntekeväisyysyhteisö ja sen tavoitteena on saada verkostolaisten lahjat ja tarpeet kohtaamaan toisensa. Vaikka vastaavanlaisia toimintamuotoja on myös maallisella puolella, Jonna ja muut perheapulaiset ovat halunneet ryhtyä toteuttamaan palvelutyötä omalla tavallaan. Me olemme halunneet lähteä tekemään tämän lahjojen ja puutteiden kohtaamisen Verkoston arvojen mukaisesti ja yhteisöllisyyden kautta. Kyse on tavallaan paluusta alkuseurakunnan aikaiseen tilaan, jossa kaikki laitettiin samalle pöydälle. Meistä jokaisella on lahjoja ja puutteita. Se, että uskaltaa tulla sellaisena kuin on kaikkine lahjoineen ja puutteineen on jo itsessään eheyttävää. Yleinen käsitys auttamistyöstä on, että työ on uuvuttavaa eikä sille meinaa löytyä aikaa. Jonna haluaa omalla työllään olla murtamassa näitä stereotypioita. Perheavussa kyse ei ole siitä, että toiset auttavat ja toiset ovat autettavia. Meistä jokaisella on lahjoja ja puutteita. Se, että uskaltaa tulla sellaisena, kuin on kaikkine lahjoineen ja puutteineen on jo itsessään eheyttävää, Jonna kertoo. Jonna itse elää ruuhkavuosia äitinä ja koulutusalan yrittäjänä. Hän on kuitenkin omassa elämässään kääntänyt koko tilanteen päälaelleen ja oppinut luottamaan siihen, että Jumala hallitsee ajankin. Aloitan maanantaina kiireisen työviikon auttamalla omaishoitajaa. Onhan se maailman silmissä ihan kreisiä, mutta Jumalan silmissä juuri oikea tapa toimia. Yhtäkkiä huomaan, että aikaa järjestyy ihan itsestään, Jonna naurahtaa. Parasta Jonnasta Perheavussa ovat ihmiset ja se ihmeellisyys, jolla apu järjestyy, kun työtä tehdään Pyhän Hengen avulla. On liikuttavaa saada olla näkemässä avuntarvitsijan hämmennystä: Järjestyikö tämä todella? Toimintaan voi osallistua tulemalla mukaan Perheavun tiistaitapaamisiin. Kehitteillä on myös Facebook-ryhmä, jossa on mahdollista napata tarjolla olevia avunpyyntöjä. Perheavun tiimin saa kiinni osoitteesta perheapu@verkosto.net. Topias Orvasto Miksaus Topias toimii miksaajana Verkoston messuissa. Hän tai joku muu miksaustiimiläinen istuu keskellä salia pöydän ääressä huolehtimassa siitä, että äänentoisto on balanssissa. Tällainen bändi akustisesti tai edes vahvistettuna, mutta ilman miksaajaa, olisi melko mahdotonta saada toimimaan, Topias kertoo. Kaiken tulee kuulua musiikin aikana kunnolla, mutta kuitenkin niin, ettei mikään tule liian lujaa, Topias selittää. Topias on tullut Verkostoon noin puolitoista vuotta sitten. He ilmoittautuivat vaimonsa Viivin kanssa musiikkitiimiin heti ensimmäisen messun jälkeen. Sitä kautta hän ohjautui myös miksaamisen pariin. Tulimme toimintaan vauhdil la sisään. Meidät otettiin kuitenkin hyvin vastaan ja oli mahtavaa päästä heti mukaan. Topias on musiikin ammattilainen ja valmistunut pop-jazz-rummuista Kokkolan konservatoriosta. Olen aina opiskellut musiikkia ja ollut sen kanssa tekemisissä. Jossain vaiheessa aloin myös kiinnostua äänitekniikasta: äänityshommista ja studiojutuista. Opiskelin alaa Suomen Raamattuopistolla ja innostuin vain vielä lisää. Sen jälkeen olenkin innokkaasti hakeutunut miksauspuuhiin. Joka kerran jälkeen jää hyvä mieli ja kokemus siitä, että on tehnyt jotain merkityksellistä. Hienointa miksaamisessa on kuulla työnsä tulosta: Bändi soittaa ja hyvältä kuulostaa. Hyvä mieli tulee myös siitä, jos joku joskus messun jälkeen tulee kehumaan. Tällä hetkellä miksaustiimissä on mukana Topiaksen lisäksi kolme muuta, mutta lisäjoukkoja kaivataan. Riittää, että on yhtään kiinnostusta tekniikkaan ja halua oppia. Me voimme ihan kädestä pitäen neuvoa. Ei tämä kuitenkaan niin monimutkaista ole, Topias rohkaisee. Hänestä miksauksen palvelutyö kannattaa myös siksi, että siinä pääsee paremmin tutustumaan porukkaan ja sisälle Verkoston meininkiin. Miksaustiimin sähköpostiosoite on miksaus@ verkosto.net. Näille kahdelle aukeamalle mahtui vain pieni kattaus kaikesta, mitä Verkostossa on mahdollista päästä tekemään. Mitä lahjoja ja taitoja sinulla on, joita haluaisit päästä käyttämään toisten avuksi ja iloksi? tule juttelemaan eri tiimien jäsenille tai Verkoston työntekijöille ja mietitään yhdessä missä voisi olla sinun paikkasi vaikuttaa.

6 MISTÄ MIEHET PUHUVAT keskenään? Yhteinen rukous kantaa arjenkin keskellä. Juha on johtanut solua koko sen 15-vuotisen historian ajan Avointa keskustelua käydään aroista ja vaikeistakin asioista. Soluilta vain ja ainoastaan miehille. Ville, Tommi, Juha, Antti, Sakari, Petri ja Anssi ovat vuotiaita miehiä, jotka kokoontuvat joka keskiviikko Juhan työpaikan kokoushuoneeseen eivätkä ihan kaikki tällä kertaa edes päässeet tulemaan. Solu on kokoontunut jo 15 vuotta ja osa solulaisista ehtinyt vaihtua, mutta on paikalla muutama alkuperäinenkin. Ryhmähenki on tiivis ja lämmin, vaikka miehet ovatkin eri-ikäisiä, erilaisissa elämäntilanteissa ja laajasti työelämän eri sektoreilta. Tuttuja miehiä toisilleen selvästi. Solun johtaja Juha Karjalainen on kattanut tarjolle teetä ja leipää. Leipää kehutaan oitis ja Juha kertoo sen olevan kauraista, ilman lisäaineita. Tuskin ovat miehet ehtineet istahtaa pöydän ääreen, kun alkaa juttu jo lentää. Tuleeks tää Iltalehteen, ehtii joku kysyä. Levottomia juttujahan meillä, jatkaa toinen. Keskustelu yltyy varsin innokkaaksi, vaihdetaan kuulumisia, puhutaan politiikasta, lätkästä ja maailman menosta. Niin miesten juttuja kuin vain voi olla. Juha hiljentää porukan ja johdattaa rukoukseen. On turha lähteä Keni- aan, jos ei pysty hoitamaan kotikulmia. Kiitos Herra, että saadaan kokoon- tua, siunaa tämä ilta, hän rukoilee. Sitten alkaa keskustelu solumateriaalin pohjalta. Juha pyytää miehiä ottamaan Raamatut esille. Raamattujaan selatessa miehet pohtivat, miten vaikeaa on kantaa Raamattua kädessä ihmisten ilmoilla, kodin ja seurakunnan ulkopuolella. Mitä tapahtuu, jos kaupan myyjä tai naapuri näkee? Yhdessä miehet pohtivat, onko nolompaa kuitenkin hävetä Raamattua, Jumalan sanaa, ja piilotella sitä tältä tarvitsevalta maailmalta. Vaikka on uskon palo ja lujia miehiä, silti pelätään. Näinkö luusereita ja nörttejä uskovaisia me ollaan? Mutta ei tartte olla, he tuumaavat viisaasti. Petri aloittaa Raamatun lukemisen Ensimmäisestä Mooseksen kirjasta. Keskustelu jatkuu solumateriaalin kysymysten mukaan. Mielipiteet kerrotaan selkeästi ja asioihin otetaan kantaa, mutta aina toisen mielipidettä kunnioittaen. Veteraaneja kohtaamassa Kaunialassa Oma erikoisuutensa tässä solussa on joka kuukausi tapahtuva vierailu Kaunialan sotavammasairaalaan - tai pikemminkin kyse on kyläilystä, niin toivottuja vieraita miehistä on tullut veteraanien keskuudessa. Juha kertoo solulaisten rukoilleen paikkaa, jonne mennä auttamaan ja kohtaamaan toisia ihmisiä. Alun perin ajatus oli toimia nuorten keskuudessa. Yllättäen ovet avautuivat lopulta Kaunialaan ja siitä alkoi tutustuminen asukkaisiin. Ensin kuuntelimme veteraaneja, kuljimme vierellä. Sitten jää alkoi murtua ja meitä pyydettiin myös rukoilemaan. Nykyään veteraanien kanssa keskustellaan avoimesti uskon asioista, miehet jatkavat. Erityisen koskettavana miehet kokevat hetken ikäihmisen kuolinvuoteella, kun kädestä pitäen rukoillaan yhdessä. Adventtina järjestetään aina isompi tilaisuus, johon osallistuu jopa 40 veteraania. Mukana on myös muusikoita ja lopuksi soi Finlandia. Nyt on tullut jo kutsu pääsiäisjuhlan pitoon. Miehet ovat saaneet hyvin vapaat kädet toimintaansa ja ovat työstään silminnähden kiitollisia ja vilpittömän innostuneita. Tämä on sitä Jumalan valtakunnan viemistä maailmaan, toteavat solun miehet. Vierellä kulkemista Solulaiset ovat yhtä mieltä siitä, että pelkkä kirkossa käyminen ei riitä uskonelämän sisällöksi. Jokainen uskova on kutsuttu viemään eteenpäin Jumalan suunnitelmaa tätä maailmaa kohtaan. Maailmassa monet asiat ovat menossa huonoon suuntaan ja ihmisten elämissä on valtavasti kärsimystä. Myös arvot tuntuvat kovenevan kaiken aikaa ja erilaiset ennustajat ja muut huuhaat ovat tulleet arkipäiväiseksi osaksi mediaa ja elämää. On helppoa vain päivitellä sitä, miten huonosti kaikki on, miehet tuumivat yhdessä. Asiat eivät kuitenkaan muutu valittamalla, eikä Jumalan kanssa tarvitse murehtia koko maailman vyörymistä päälle, vaan riittää että tekee oman osansa. Keskustelun aikana miehet tsemppaavat ja kehuvat toisiaan. Ylävitoset heitetään pöydän yli. On turha lähteä Keniaan, jos ei pysty hoitamaan kotikulmia. Tärkeintä on pitää huolta omasta lähipiiristä, kaikki lähtee siitä. Vaikuttaa siltä, että näillä miehillä ainakin arvot ovat kohdillaan. Miehet kokevat ystävän vierellä olemisen tärkeäksi sen että on ihminen ihmiselle, ystävä ystävälle ja naapuri naapurille. Se ei yleensä kenenkään elämää auta, että mennään Raamattu edellä joka paikkaan vouhottamaan. Tarvitaan pitkäjänteisyyttä, vuosien työtä ja rinnalla kulkemista rukoillen. Ei treffeilläkään saa hyvää aikaiseksi, jos etenee heti liian nopeasti, miehet vertaavat. Naapuriin voi tutustua ja auttaa arjessa. Jeesuskin kohtasi ihmisiä arjessa. Ja kun naapuri vaikka tilittää murheitaan, voi sanoa hänelle, että tämä uskon homma on jeesannu itseä, toteaa yksi miehistä. Kaikki tapahtuu Jumalan aikataulun mukaan. Pysytään lähellä Ju- Mitkä ihmeen solut? Solutoiminta on Verkoston kulmakiviä. Kotona kokoontuvissa pienissä ryhmissä on aikaa tutustua toisiin paremmin, jakaa uskonasioita syvemmin ja rukoilla yhdessä. Yli puolet verkostolaisista on mukana malaa, ja siitä käsin kohdataan toisiamme rakkaudella. Keidas arjen keskellä Solun miehet kertovat jokaviikkoisen kokoontumisen olevan kuin hoitava keidas. Soluun tullaan pidemmänkin ajomatkan päästä pääkaupunkiseudun eri kunnista. Yhteistä tapaamista odotetaan. Vaikka olisi kuinka väsynyt töiden jälkeen, lähtee solusta aina rikkaampana, toteaa Petri. Miehet kokevat saavansa vertaistukea toisistaan. Toisten puolesta rukoillaan, ja vastauksia rukouksiin on myös saatu. Miesten ja naisten yhteiset solut ovat toisten juttu, sillä nämä miehet haluavat olla miesten kesken. Solussa voi kertoa omista asioistaan luottamuksella. Usein miehet kamppailevat yksikseen ongelmien kanssa. Soluyhteisöön tullessaan sitten huomaa, että toisetkin kamppailevat samojen asioiden kanssa. Yhdessä voidaan jakaa ja viedä kamppailuja rukouksessa Jumalan eteen. Avointa keskustelua käydään aroista ja vaikeistakin asioista. Keskustelun aikana miehet tsemppaavat ja kehuvat toisiaan. Keskustelun pysäyttää Anssin lausahdus: - Kyllä mä ihailen sua Nironen ja sun aitoutta, miten toimit arjessa Jumalan valtakunnan eteenpäin viemiseksi. Ja ylävitoset heitetään pöydän yli. Miessolun miehet elävät yhdessä todeksi elämää Jeesuksen seuraajina. Poikamiesaikana miehet olivat enemmän yhteydessä myös solun ulkopuolella. Nyt elämäntilanteet ovat muuttuneet ja sen myötä tapaamiset vähentyneet. Onhan se silti paljon, että varaa joka viikko illan yhteiselle kokoontumiselle. Kuten Kaunialan vierailuissa, niin myös solussa kokoonnutaan illan päätteeksi yhteiseen veljespiiriin ja rukoillaan Herran siunaus. teksti ja kuvat: maria kauppinen??? 10 Verkosto jossakin solussa, ja soluja toimiikin useita sakin työikäisiä, joissakin vanhempaa väveistasi osoitteeseen Verkosto solut@verkosto.net keä, joissakin ikähaitari saattaa olla kahdestakymmenestä kahdeksaankymmeneen. Solut ovat myös jäsentensä näköisiä, joten kahta samanlaista solua Verkostosta ei löydy. Avointen solujen tiedot löydät Verkoston nettisivuilta tai voit kirjoittaa solutoi- kymmeniä. Solujohtajat ovat saaneet tehtäväänsä koulutuksen, ja he saavat myös viikoittaisen materiaalipaketin solukerran rakentamisen tueksi. Soluja on monenlaisia osa on tarkoitettu vain miehille tai naisille, osa taas molemmille sukupuolille. Joissakin soluissa on nuoria, jois-

7 Petrin poika Luukas messussa mukana täysin sydämin. Tiistain aamurukouksen iloiset naamat. aika meneekin lukemiseen ja Raamatun tutkimiseen. Se on toisaalta myös minun Perjantaina skypettelyä. Viikko Petrin teksti: petri patronen Kuvat: Timo Granström ja petri patronen Parasta työssäni on se, että saan olla ihmisten kanssa tekemisissä, ja kohtaan jatkuvasti elämän koko kirjoa. Saan kulkea ihmisten rinnalla heidän iloissaan ja suruissaan. Toisinaan tämä on myös työn raastavin puoli. Töitä on vaikea jättää `työpaikalle tai eristää ajatuksista. Työ Verkostossa on kutsumus ja elämäntapa. Siksi työviikkonikin vaihtelevat melkoisesti sen mukaan, millaisia tapahtumia ja toimintaa Verkostolla on, sekä millaisia haasteita ja tarpeita ihmisillä ja eri työmuodoilla on. Eri vuodenaikoina työn painopisteet elävät, ja samoin tekee myös työviikkoni. Kuuden vuoden aikana Verkoston työntekijänä olen huomannut, että tekemistä riittää aina enemmän Sunnuntaina Petri ja Luukas, 3, ennen messua. elämästä! kuin olisi aikaa. Siksi työtehtävien rajaaminen ja kalenterisuunnittelu on vuosi vuodelta muuttunut tärkeämmäksi. Kun perheeseemme syntyi Luukaspoika, se käynnisti myös työskentelyyni liittyvän hyvän prosessin. Minun on paremmin varmistettava, että ehdin olla kotona perheeni parissa ja läsnä ilman paineita ja stressiä. Maanantai Vapaapäivä Maanantain olisi tarkoitus olla vapaapäivä. Koska olen viime vuosina opiskellut töiden ohella, käytin tänäänkin maanantain opiskeluun. Yritän lukea ja tehdä kaikki opiskeluihin tarvittavat luentojen ulkopuoliset työt. Tiistai Keskiviikkona työntekijät koolla Riikan luona. Aamurukous ja suunnittelua Tiistaina heräsin varhain, ja suuntasin seitsemäksi aamurukoukseen Perkkaalle, Espooseen. Aamurukoukset ovat usein viikon tähtihetkiä, joita ei mielellään jätä väliin. Niin antoisia ne ovat, ja niin rakkaita ovat uskolliset aamurukoilijamme, joita kuitenkin sängyistään kömpii paikalle ihan kunnioitettava määrä. Aamurukouksen jälkeen suuntamme usein aamukahville Selloon. Nämäkin ovat usein hyvää kohtaamisen aikaa, ja keskustelut eksyvät usein syvällisiinkin teologisiin tai yhteiskunnallisiin teemoihin. Kello yhdeksän jälkeen suuntaan kotiin tekemään hallinnollisia töitä. Meillä ei ole omia toimistotiloja, joten tapaamiset järjestetään yleensä jonkun kotona tai kahviloissa. Puoleenpäivään mennessä olen yleensä tehnyt soluaineiston. Loppupäivän käytän viikon suunnitteluun, järjestelyyn, puhelinpalavereihin ja työntekijäpalaverin suunnitteluun. Keskiviikko Palaveripäivä Keskiviikko on yleensä varsinainen palaveripäivä, jossa istumista kestää usein iltaan saakka. Puoli yhdeksältä aloitamme jonkun työntekijän kotona palaverin, jossa keskustelun, rukouksen ja kahvin ohessa suunnittelemme ja sovimme kaiken Verkostoon liittyvän työn koordinoimisesta. Noin puoleen päivään kestävä palaveri on ainoa kerta viikossa, kun työntekijät ovat kaikki samaan aikaan yhdessä. Siksi se onkin hyvin merkittävä. Meillä on työntekijöitä yhteensä kuusi, joista puolet ovat täysiaikaisia ja puolet osa-aikaisia. Onneksi palaverit ovat usein myös todella antoisia ja jopa innostavia. Käytännön asioiden hoitamisen ohessa keskitymme myös jumalasuhteemme hoitamiseen. Tähtäämme siihen, että palaveri on kaikille hengellisesti rakentava. Iltapäivään on sovittuna usein tapaamisia joko joidenkin työntekijöiden tai vastuunkantajien kanssa. Illalla on usein joku kokous (opetusilta, hallitustapaaminen, soluvierailu tms.) tai tapaaminen jonkun vapaaehtoisjoukon kanssa. Kotona olen lähempänä iltakymmentä. Moni muukin ilta saattaa venyä myöhään, sillä vapaaehtoisorganisaatiossa ihmisiä tavataan iltaisin ja viikonloppuisin, silloin kun he ovat työstään vapaalla. Torstai Yhteistä rukousta ja hallintoa Torstai käynnistyy jälleen aamurukouksella, mutta nyt Kaisaniemessä. Sen perään rukoilijat suuntaavat perinteisesti Cafe Picniciin yhteiseen kahvihetkeen. Torstaiaamupäivään järjestän tapaamisia tai palavereita tarpeen mukaan. Iltapäivällä teen hallinnollisia töitä, vastaan sähköposteihin, soitan puheluita ja joskus kirjoitan tai valmistelen opetuksia. Perjantai Opetusten valmistelua ja skype-puhelu Englantiin Viikonloppuna on yleensä monenlaista opetusvastuuta: Verkoston johtajuuskoulu, koulutusviikonloppuja, Glow-iltaa ja messuja. Valmistelen siis perjantaina opetuksia. Tänä perjantaina käyn myös 1,5 tunnin skype-puhelun Englantiin. Olen mukana kahdeksan ulkomaalaisen pastorin yhteydessä, jossa valmennamme ja tuemme toisiamme työssämme kahden viikon välein. Tätä luotsaa pastori Rich Robinson Englannin Sheffieldistä. Tämän lisäksi minua mentoroi kanadalainen Tim Schultz, joka kävikin vastikään Verkostossa. Nämä yhteydet ovat tärkeitä, koska Suomesta on vaikea löytää ihmisiä, joilla olisi viisautta ja taitoa auttaa tai haastaa minua työssäni. Yritän lukea aina kun mahdollista, ja lähes kaikki työltä ja perheeltä säästyvä intohimoni. Joka toinen perjantai-ilta on Verkoston nuorten aikuisten yhteisön Glown tapaaminen, jossa yleensä olen mukana. Lisäksi joka toinen perjantai järjestetään myös Love People -ilta, jonne yritän mahdollisuuksien mukaan päästä, vaihtelevalla menestyksellä. Lauantai Kokouspäivä tai vapaapäivä Kerran tai kaksi kuussa lauantaisin on joku Verkoston koulutustilanne tai tapahtuma, jossa olen mukana. Olen siis töissä tarpeen mukaan, mutta muuten lauantai on vapaapäiväni. Vapaa-aika on pyhitetty perheelleni. Sunnuntaina messu! Kaksi kertaa kuussa järjestämme messun. Vapaina sunnuntaina järjestämme tapahtumia tai koulutuksia, joissa olen mukana. Messusunnuntait ovat yleensä täysiä päiviä. Jo herätessäni mieleni täyttää illan opetussaarna ja koko jumalanpalveluksen kulku. Monesti minun onkin vaikea keskittyä sunnuntaisin mihinkään muuhun. Saavumme perheeni kanssa messusta kotiin usein illalla puoli yhdeksän aikoihin. Sitten onkin messun jälkipelien aika. Keskustelemme vaimoni kanssa siitä, miten messun koimme; mikä oli innostavaa, mitä Jumala teki ja missä me ihmiset voisimme parantaa. Petri patronen on verkoston toiminnanjohtaja. 12 Verkosto Verkosto

8 Kolme vinkkiä, joilla voit auttaa lastasi kasvamaan uskossa. Rachel Turner on äiti ja lapsityöntekijä, joka on muun muassa johtanut Englannissa New Wine liikkeen lapsityötä ja julkaissut kirjat Parenting Children for a Life of Faith (2010) sekä Parenting Children for a Life of Purpose (2014). Rachel on Verkostossa opettamassa vanhempia ja lapsityöntekijöitä, kuinka auttaa lasta löytämään elävä ja henkilökohtainen suhde Jumalaan. Voit ilmoittautua seminaariin Verkoston nettisivuilla osoitteessa Jumala kaipaa päästä elämänmittaiseen yhteyteen jokaisen lapsensa kanssa. Meidän tehtävämme vanhempina ja isovanhempina on rohkaista, kasvattaa ja tukea lapsiamme suhteessaan Jumalaan. Tätä työtä ei onneksi ole koskaan liian myöhäistä aloittaa! Tässä muutamia vinkkejä, jotka voivat auttaa sinua auttamaan lapsiasi ja lastenlapsiasi, riippumatta siitä kuinka vanhoja he ovat. 1. Luo ikkunoita omaan päivittäiseen elämääsi Jumalan kanssa. Lasten on vaikea kuvitella, millaista on kun Jumala on mukana päivittäisessä elämässä, jos he eivät ole koskaan kokeneet sitä aiemmin. Lapsille paras tapa nähdä, miltä elämä Jumalan kanssa näyttää, on päästä kurkistamaan sinun Jumalasuhteeseesi. Kerro ajan kanssa lapsillesi ja murkuillesi, mitä teet silloin, kun olet yksin Jumalan kanssa. Kerro tarinoita siitä, miten hän on lohduttanut tai auttanut sinua, ja mistä tiedät, että hän rakastaa sinua. Vanhemmille lapsille ja teini-ikäisille voit kertoa joistakin kamppailuista, joita sinulla on ollut elämässäsi, ja kuinka Jumalasuhteesi on auttanut sinua niiden voittamisessa. Käsityksemme maailmasta rakentuu sen kautta, mitä näemme ja koemme. Siksi meidän on annettava lastemme nähdä, mikä kaikki on mahdollista Jumalan kanssa. 2. Kysy lapsiltasi ja lapsenlapsiltasi kysymyksiä, joihin ei ole olemassa oikeaa vastausta. Jos haluamme auttaa lastamme henkilökohtaiseen Jumalasuhteeseen, meidän on oltava valmiita ja avoimia keskustelemaan kaikesta siihen liittyvästä ilman painetta osata oikeita vastauksia. Jos esimerkiksi luet raamatunkertomuksia pienempien lasten kanssa, sen sijaan että kysyisit Miksi Daavid voitti Goljatin?, kokeilekin kysyä Mitä luulet että Jumala olisi tehnyt, jos Daavid ei olisi halunnut lähteä taisteluun? Vanhempien lasten ja teinien kanssa voit keksiä hullujakin kysymyksiä, jotta pääset kuulemaan heidän omia ajatuksiaan Jumalasta. Voit vaikka kysyä, millainen teini-ikäinen Jeesus mahtoi olla. Olisikohan hän pitänyt enemmän urheilusta vai tekniikasta? Voit myös kysyä, mikä elokuvan roolihenkilö Jumala olisi, tai jopa näin: Haluaisitko mieluummin kyvyn kuulla Jumalaa selvästi kun hän puhuu sinulle, vai kyvyn lentää? Jumalan tunteminen on seikkailu, jossa tarvitaan uteliaisuutta, ihmettelyä ja tahtoa etsiä häntä ja oppia tuntemaan hänet paremmin. Kysymykset ovat hyvä keino rohkaista siihen! 3. Kerro lapsillesi erilaisista tavoista, joilla puhut Jumalalle, ja siitä, miten Jumala puhuu sinulle. Kun Jeesus oli maan päällä, opetuslapset saattoivat keskustella hänen kanssaan joka päi- vä. Kun Jeesus kuoli ja heräsi kuolleista, sama suhde tuli avoimeksi kaikille kaikkina aikoina! Raamatussa kerrotaan, että Jumala puhuu kaiken aikaa ja voimme oppia tunnistamaan hänen äänensä. Lapsille ja teini-ikäisille on tärkeää kuulla, että Jumala rakastaa jutella heidän kanssaan, että hänellä on monia asioita kerrottavana heille, ja että sinä ja jumala itse voitte auttaa heitä löytämään ja tunnistamaan hänen äänensä. Lasten täytyy saada tietää, että Jumalasta on ihanaa kuulla heidän ajatuksiaan elämän pienistä ja suurista asioista, ja hän haluaa keskustella niistä jokaisesta. Kerro lapsillesi ja teineillesi, mistä sinä tykkäät jutella Jumalan kanssa. Kerro siitä miten olet oppinut kuulemaan ja tunnistamaan hänen äänensä, ja kerro kuinka hän puhuu sinulle ja muille. Voitte yhdessä harjoitella tätä valitsemalla joka päivälle tai viikolle kysymyksen, johon voitte koko perhe pyytää yhdessä vastausta Jumalalta! Kysymys voi olla vaikkapa, että mikä on suosikkiasiasi minussa, mitä asioita rakastat meidän perheessä tai jopa, että mitä sinä olet puuhaillut tänään. Jakakaa toisillenne, mitä koitte Jumalan sanovan. Vanhemmuuden matka lapsen hengellisessä kasvatuksessa on hauska ja mielenkiintoinen. Olipa sitten kyse ikkunoiden avaamisesta omaan uskonelämääsi tai erilaisten kysymysten kysymisestä, tämä matka koostuu pienistä arjen hetkistä, jotka yhdessä saavat aikaan suuren vaikutuksen lastesi ja lastenlastesi elämässä. teksti: rachel turner käännös: meri hannikainen 14 Verkosto Verkosto

9 Iloisesti aitoja yliluonnollisia Ei vain sanoja, vaan uusi tapa elää sanoma Evankeliumi on pohjimmiltaan vallankumouksesta. syvällisiä radikaaleja vapaita Vuoden 2014 aikana otimme aikaa pohtiaksemme Verkoston identiteettiä ja arvoja, sitä millaista kulttuuria haluamme Verkostossa rakentaa. Tästä prosessista syntyi viisi keskenään jännitteistäkin sanaparia. Juuri tuosta jännitteestä syntyi yhdistelmä, joka osuvasti tavoittaa sen mistä Verkostossa on kyse. Pyrkimyksemme on, että nämä sanaparit heijastuisivat kaikessa mitä yhteisönä olemme ja teemme. Iloisesti aitoja Jos sinun pitäisi kuvata Jumalan valtakuntaa kolmella sanalla, mitä vastaisit? Paavalin mukaan Jumalan valtakunta on vanhurskautta, rauhaa ja iloa Pyhässä Hengessä (Room. 14:17). Jumalan valtakunnan ytimessä on Pyhän Hengen aikaansaama aito ja kestävä ilo. Myös Jeesus kertoo opetuksensa päämääräksi tartuttaa meihin oma ilonsa ja näin tehdä meidän ilomme täydelliseksi (Joh. 15:11). Kun Jumalan tahto toteutuu, se saa aikaan vanhurskautta, rauhaa ja iloa. Tahdomme suhtautua elämään myönteisesti, kiitollisena kaikesta siitä, mitä olemme häneltä lahjana saaneet ja etsiä Jumalan näkökulmaa niihin joskus vaikeisiinkin olosuhteisiin, joihin joudumme. Myönteisyys ei tarkoita teennäisyyttä eikä elämän tragedioiden väheksymistä. Tahdomme olla aitoja, avoimia ja rehellisiä peittelemättä niitä suruja ja vastoinkäymisiä, joita elämässä kohtaamme. Tahdomme iloita iloitsevien kanssa ja itkeä itkevien kanssa, kuten Paavali sanoi (Room. 12:15). Jumala ei aina sormia napsauttamalla poista sitä kaaosta, joka maailmassa rikkinäisyyden ja pahuuden tähden vallitsee. Sen sijaan hän luo vaikeuksien keskelle jatkuvasti uusia mahdollisuuksia nauraa, elää ja rakastaa. Hän tuo mukanaan uuden tulevaisuuden ja toivon. Vastuullisesti vapaita Teidät on kutsuttu vapauteen, veljet. Mutta älkää tämän vapauden varjolla päästäkö itsekkyyttänne valloilleen, vaan rakastakaa ja palvelkaa toisianne. Gal. 5:13. Evankeliumi Kristuksessa vapauttaa ihmiset olemaan niitä, joita he todella ovat. Kun opimme tuntemaan Jumalan, joka esittelee itsensä nimellä Minä olen se joka olen, saamme mekin oppia, mitä on olla sitä mitä todellisesti olemme. Kun kohtaamme Luojan, joka meidät rakkaudella suunnitteli ja joka tuntee meidät itseämme paremmin, kadotamme valheellisen minämme ja löydämme todellisen elämämme. Samalla tämä evankeliumin tarjoama ihmeellinen vapaus kutsuu meitä vastuuseen. Se on vapautta vastata kutsuun oppia rakastamaan Jumalaa ja toisia kaikella mitä minussa on. En oman vapauteni varjolla laiminlyö toisia, vaan juuri koska olen vapaa, kykenen siunaamaan ja palvelemaan muita. Jumalassa ei ole mitään kontrolloivaa tai manipulatiivista. Siksi meidänkään tehtävämme ei ole pakottaa ihmisiä muotteihin, vaan kutsua heitä ottamaan vastuuta paitsi omasta elämästään myös toisista ihmisistä ympärillä. Luonnollisesti yliluonnollisia Jokainen kristitty on karismaatikko. Karisma tarkoittaa yksinkertaisesti armolahjaa. Kristus itse on Jumalan suurin armolahja, jonka hän on meille hyvyydessään lahjoittanut. Haluamme pitää Kristuksen kaiken keskipisteenä. Jos olemme Kristus-keskeisiä, olemme vääjäämättä myös Pyhä Henki -keskeisiä, koska juuri Pyhä Henki avaa meidän sydämemme ja ymmärryksemme käsittämään Kristuksen. Esimerkkinämme on Jeesus, joka itse toimi Pyhän Hengen voimasta ja avusta riippuvaisena. Jeesuksessa kohtaamme tavalliseksi ja rajalliseksi ihmiseksi suostuneen Jumalan. Jumala suostui samanlaiseksi kuin sinä ja minä. Siksi mekin haluamme karistaa karismaattisuudesta kaiken turhan outoilun ja show-meiningin ja olla tavallisia ihmisiä. Jumala luopui kirkkaudestaan pukeutuakseen ihmiseksi, voidakseen rakastaa ja tavoittaa jokaisen ihmisen. Meidän tehtävämme on Jeesuksen tavoin olla täynnä Pyhää Henkeä ja Jeesuksen tavoin olla tavallisia. Jopa sellaisia, että yhteiskunnan laitamillekin syrjäytyneet ihmiset voisivat kohdata meissä toisen ihmisen ja samalla jotain enemmän, nimittäin Jumalan Hengen elämän ja voiman. Yliluonnollisuus on kristitylle luonnollista. Rennosti syvällisiä Lepäämme Kristuksen täytetyn työn varassa, mikä vapauttaa meidät olemaan omia itsejämme ja suhtautumaan asioihin luottavaisesti, jopa rennosti. Kaikki uskonnollinen pönötys joutaa pois. Suhtautumisemme ihmisiin voi olla välitöntä ja luontevaa. Rentous ei kuitenkaan tarkoita pinnallisuutta. Haluamme elää syvällistä kristityn elämää, tuntea Jumalan syvällisesti ja ajatella Jumalasta syvällisesti, ilman että säikymme isojakaan teemoja tai vaikeita kysymyksiä. Tiedostamme, että syvyyttä ei mitata vain sillä, että tietää kaiken teologiasta. Kun puhumme Jumalasta, todistamme maailmankaikkeuden kiehtovinta ja mykistävintä mysteeriä. Samalla voimme oppia tuntemaan hänet, kun pyrimme kulkemaan hänen poikansa Jeesuksen jalanjäljissä. Siltä reitiltä ei oppimattominkaan eksy. Lempeästi radikaaleja Tulkoon lempeytenne kaikkien ihmisten tietoon. (Fil. 4:5.) Nykyään sanaan radikaali saatetaan liittää kielteisiä mielikuvia, mutta alun perin sana radikaali on tarkoittanut vain juurille palaamista. Kirkon ensimmäinen uskontunnustus oli hyvin lyhyt ja yksinkertainen, mutta vaikuttava: Jeesus on Herra. Tunnustamalla nämä kolme sanaa ihminen totesi, ettei ollut vastuussa elämästään Rooman keisarille tai jollekin toiselle valtiaalle, imperiumille tai hallitukselle, vaan puusepälle nimeltä Jeesus. Evankeliumi on siis pohjimmiltaan sanoma vallankumouksesta. Maailmankaikkeudella on uusi hallitsija, jonka seuraajia kristityt ovat. Millaisesta vallankumouksesta on sitten kysymys? Jeesus kiteytti muutosohjelmansa kahteen asiaan: rakastaa Jumalaa ja rakastaa toisia ihmisiä niin kuin itseään, elämänkatsomukseen, ihonväriin tai uskontoon katsomatta. Siinä riittää jokaiselle vallankumoukselliselle tekemistä loppuiäkseen. Muuten, ainoat sanat, joilla evankeliumi kuvaa johtajamme luonnetta, ovat lempeä ja nöyrä. Haluamme radikaalisti edistää tätä lempeän ja nöyrän rakkauden vallankumousta. Rohkaisevaa on tietää, että olemme voittajan puolella. Lopulta Jumalan hyvyys tulee valloittamaan koko maailman. teksti: petri patronen 16 Verkosto Verkosto

10 Verkosto Style teksti: meri hannikainen kuvat: maria kauppinen Emma Arppe, 22, suomen kielen opiskelija Tämän päivän asu lähti hameesta. Ostin sen kirpputorilta vuosia sitten. Tykkään pukeutua naisellisen tyttömäisesti ja käyttää murrettuja värejä. Pukeudun messuihin jokseenkin tavallista paremmin siksi, että haluan erottaa kirkossa käynnin esimerkiksi koulunkäynnistä. Arkena pukeutuminen on kiireisempää ja vähemmän tiedostettua. Vaatteiden valitseminen on mielestäni hauskaa, ja yritän tosinaan harjoittaa luovuutta keksimällä vanhoista vaatteista uusia yhdistelmiä. On paljon kivempi olla sellaisissa vaatteissa, joista pitää ja joilla on jokin merkitys, kuin sellaisissa jotka on valittu päälle vain sen takia, että sattuivat ensimmäisenä käteen. Kyllähän vaatteet kuvaavat kuitenkin omaa identiteettiä. Maija Sarvela, 24, kirkon nuorisotyönohjaaja Halusin tänään päälle jotain värikästä! Värit on mun juttu. Valitsin ensin kukan ja siitä lähdin luomaan tyyliä. Kun menen kirkkoon, haluan pukeutua vähän siistimmin. Sillä osoitan kunnioitusta Jumalalle vaikka nämä samat vaatteet minulla toisaalta oli viime torstainakin. Markus Lehto, 24, matematiikan opiskelija Laitoin tänään päälle juhlavammat vaatteet, koska tulin tänne juhliin! Tyylini on suhe swag. Suhe on oma seurakuntani, mutta tänään tulin jatkamaan juhlia Verkostoon. Tommi Nirkkonen, 37, lentokonemekaanikko Heti, kun laittaa oranssit housut päälle, joutuu näköjään kuvattavaksi. Ajattelin vain, että olisi kiva saada lisää väriä syksyyn. Nämä housut ostin Yhdysvalloista, kun halusin vaihtelua tummiin farkkuihin. Kyllä ihmisten ilmoille tulee pukeuduttua paremmin. Jumala tosin kohtaa ihmiset ihan vaatteista riippumatta. Lasten oma sivu HYVÄ PAIMEN - ristikko. Etsi ristikosta, mitä Hyvä Paimen tekee sinulle, kun olet hänen laumassaan. Sanat voivat olla pysty-, vaaka- tai vinosuunnassa, etu- tai takaperin. Viivaa yli löytämäsi. Sanat: armahtaa, auttaa, etsii, hoitaa, johdattaa, kasvattaa, lohduttaa, neuvoo, opastaa, paimentaa, parantaa, pelastaa, puhdistaa, puolustaa, rakastaa, ruokkii, suojelee, tuntee, tutkii, vahvistaa, valmistaa, valvoo, vapahtaa, varjelee, virvoittaa. P A I M E N A A A T T U D H O L R A I E I K A A A T T A V S A K O U A H H O I T A A T N A R A P Y H Ä T K S A A T R T T N U A A M U D A H E A A E A O A S S E R T O Y U A A E E S K E T S I I A M T T K T T M M L T O S L S S M R P I A U T I R A U L N P A E I N O A O A S A O A I U D E U A R J V H V V A P A H T A A R A H T U A O H A R M A S I K A S P I D N O K U U A I R A K A S T A A I I E K U J H S V A R J E L E E L I S M K E L L O I E T E D E I T E I T I I L L U A T N D T I N A L A M A A I S U A P A T N E U V O O T E A P O O V L A V J A E T A A T S A L E P U O L U S T A A Leevi, Matteus, Johannes ja Markus ovat menossa salaisen R-kerhon kohtauspaikalle, auta heidät perille ruudukon keskelle. Mikä tämä salainen R-kerho voisi olla? PAIMEN RAAMATUSSA Etsi ja lue! Merkitse rasti, kun olet lukenut Raamatun paikan. Psalmi 23:1-4 Psalmi 79:13 Psalmi 95:7 Psalmi 119:176 Jesaja 40:10-11 Miika 7:14 Hesekiel 34:11-12 Hesekiel 34:15-16 Hesekiel 34:31 Matteus 9:36 Matteus 12:11 Matteus 18:12-13 Matteus 25:32-34 Luukas 15:4-6 Johannes 10:1-9 Johannes 10: Pietari 2:25 18 Verkosto Verkosto Tehtävät julkaistu tekijän luvalla. Kuva karitsasta:

11 2 0 Verkosto