1 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 2 VERKSTÄLLANDE DIREKTÖRENS ÖVERSIKT 4 MANAGING DIRECTOR S REVIEW 6 2 TUKKUTORI PÄHKINÄNKUORESSA 8

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 2 VERKSTÄLLANDE DIREKTÖRENS ÖVERSIKT 4 MANAGING DIRECTOR S REVIEW 6 2 TUKKUTORI PÄHKINÄNKUORESSA 8"

Transkriptio

1 SISÄLLYS Sivu 1 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 2 VERKSTÄLLANDE DIREKTÖRENS ÖVERSIKT 4 MANAGING DIRECTOR S REVIEW 6 2 TUKKUTORI PÄHKINÄNKUORESSA 8 3 TUKKUTORIN TOIMINTA-AJATUS JA PÄÄTOIMET 8 4 HALLINTO JA TILINTARKASTUS 9 5 ORGANISAATIO 10 6 LIHATUKKUTOIMINTA 12 7 KYLMÄTUOTANTO JA -VARASTOINTI 12 8 VIHANNES-, HEDELMÄ- JA KUKKATUKKUTOIMINTA 13 9 KALATUKKUTOIMINTA MUUT PALVELUT JA TUKKUKAUPPA YMPÄRISTÖ- JA ENERGIANKÄYTTÖKATSAUS TILINPÄÄTÖS JA INVESTOINNIT 18 Talousarvion toteuma

2 2 1. TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS HELSINGIN KAUPUNGIN TUKKUTORIN 76. TOIMINTAVUOSI Vuoden 2009 tärkein tapahtuma Tukkutorin näkökulmasta oli lihatukkuhallin remontin valmistuminen ja tämän tilan uudelleen hyväksyminen elintarvikelaitokseksi. Myös Tukkutorin pakastamoa kunnostettiin ja se muutettiin vastaamaan uusia elintarvikehygieniavaatimuksia. Myös se sai uudelleenhyväksynnän elintarvikevalvontaviranomaisilta. Näin toiminta molemmissa laitoksissa jatkui keskeytyksettä. Vuosi oli myös vilkas Tukkutorin vuokrausten osalta. Tilojen kysyntä säilyi hyvänä talouden taantumasta huolimatta ja liikevaihto nousi 3,8 miljoonaan euroon. Ongelmia oli ainoastaan Kalasataman alueen huonokuntoisessa kiinteistössä, jonka vuokra-aika päättyy vuoden 2010 lopussa. Kyselytutkimuksen mukaan talouden ongelmat tuntuivat yli puolessa Tukkutorin yrityksistä. Tämä heijastui lähinnä vuokramaksujen viivästymisinä. Tehokkaan perinnän ansiosta luottotappiot jäivät kuitenkin vähäisiksi ja vuokralaiset suoriutuivat lopulta hyvin vuokristaan. Vaihtuvuus alueen vuokralaisten osalta oli tavanomaista. Energian hinnan voimakkaan nousun johdosta yksi vuoden teemoista oli energiansäästö. Tiloja uudelleen järjestelemällä ja asentamalla taajuusmuuntimet lihatukkuhalliin saavutettiin merkittävää säästöä sähkön käytössä. Vuoden teemana oli myös työturvallisuuden parantaminen. Koulutuksiin osallistuminen ja työsuojeluasioiden esilläpito tuottivat tulosta, sillä vuoden aikana ei sattunut yhtään työtapaturmaa. Tätä aikaisemmin lieviä työtapaturmia oli ollut useita vuosittain, ja Tukkutori oli ollut Helsingin kaupungin työtapaturmalistan kärkisijoilla henkilömäärään suhteutettuna. Investoinnit Vanha, pääosin myös suojeltu, rakennuskanta on haasteellinen toimintaympäristö ja vaatii jatkuvaa ylläpitokunnostusta ja investointeja. Vuonna 2009 investoitiin yhteensä euroa. Suurimmat kohteet olivat lihatukkuhalli ja vanha hallintorakennus. Lihatukkuhalli uusittiin vastaamaan elintarvikevalvonnan ja yritysten vaatimuksia asentamalla sinne mm. kulunvalvontajärjestelmä. Myös energiankäytön vähentäminen oli yksi lihatukkuhallin saneerauksen tavoitteista. Kylmätilojen käyttöä tehostettiin tiloja uudelleen järjestämällä. Lisäksi jäähdytyspuhaltimien toimintaa säätelemään asennettiin taajuusmuuntimet. Urakka valmistui kesäkuussa ja laitos sai uudelleen hyväksynnän elintarvikevalvontaviranomaisilta. Vanhan hallintorakennuksen peruskorjaus aloitettiin kellarikerroksen LVISKA-korjauksella. Muilta osin investoinnit olivat tavanomaisia ja niillä edistettiin tilojen vuokrauksia. Ympäristö ja elintarviketurvallisuus Tukkutorin tavoitteena on tukea alueen yrityksiä niin, että niiden toimintaympäristö ja osaaminen täyttävät ympäristö- ja elintarviketurvallisuuden vaatimukset. Elintarvikehygienian noudattaminen edellyttää valvontaviranomaisten hyväksymien omavalvontasuunnitelmien noudattamista, jotka Tukkutorilla on laadittu erikseen pakastamolle ja lihatukkuhallille.

3 3 Tukkutorin logistiikkahanke sai nimekseen TukkutoriOnline. Vuoden aikana valmistui yhteistilausjärjestelmä, jota päästiin myös pilotoimaan. Tavoitteena on vähentää selvästi Tukkutorilta lähtevistä jakelukuljetuksista johtuvia ympäristöhaittoja ja kuljetusten aiheuttamaa hiilijalanjälkeä. Samanaikaisesti Tukkutorin yritykset pystyvät lisäämään kilpailukykyään ja vähentämään jakelukustannuksiaan. Tukkutori oli aktiivisesti mukana Ekokompassi hankkeessa, jonka puitteissa annettiin yrityksille jäteneuvontaa ja suunniteltiin Tukkutorille uutta jäteasemajärjestelmää. Talous ja tuottavuus Tukkutorin tulot kehittyivät hyvin edellisiin vuosiin verrattuna ja ne ylittivät hiukan budjetoidun. Myös menot ylittivät alkuperäisen talousarvion, mikä vaikutti siihen, että toimintakate ( euroa) jäi alkuperäisestä tavoitteestaan. Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti toimintakatetta alennettiin ja tämä uusi tavoite saavutettiin hyvin. Syynä katteen alenemiseen oli ostopalveluista johtuvien kulujen kasvu. Budjetointivaiheessa ei tiedetty pakastamon uudelleenhyväksymisestä aiheutuvista toimenpiteistä ja niiden kuluista. Toimitilojen käyttöaste jäi 86 prosenttiin, kun tavoite oli 88 %. Kalasataman alueelta tyhjentynyttä teollisuuskiinteistöä ei saatu monista yrityksistä huolimatta vuokrattua kokonaan, koska tilojen kunto ja käytettävyys olivat arvioitua heikommat. Tulevaisuuden näkymiä Uusi kehittämissuunnitelma antaa hyvän pohjan Tukkutorin tulevaisuuden kehitystyölle. Toimitilojen hyvä kysyntä ja meneillään olevat uudistustyöt antavat poikkeuksellisen hyvän pohjan vuotta 2010 ajatellen, jolloin talouden taantuma vaikuttaa todennäköisesti myös Tukkutorin yritysten toimintaan. Tavoitteena on, että Tukkutori kehittyy osana kaupungin elinkeinoelämää monipuolisesti palvelevana osaamiskeskuksena. Tukkutori valmistautuu pitkällä tähtäimellä muutoksiin, jotka seuraavat uuden asuin- ja yritysalueen rakentamisesta Kalasataman alueelle. Helsingin Tukkutori samanaikaisesti avautuu tuleville naapureille hyvän ruoan keskuksena ja sulkeutuu tukkupuolen osalta, jotta alue palvelisi ennen kaikkea alkuperäistä tarkoitustaan, tukkukaupan keskuksena. Timo Taulavuori toimitusjohtaja

4 1. VERKSTÄLLANDE DIREKTÖRENS ÖVERSIKT 4 HELSINGFORS PARTITORGS 76:e VERKSAMHETSÅR Den viktigaste händelsen 2009 ur Partitorgets synvinkel var att renoveringen av köttpartihallen blev klar och lokalerna åter godkändes som livsmedelsanläggning. Också Partitorgets fryseri renoverades och byggdes om så att det uppfyller de nya kraven på livsmedelshygien. Även det godkändes åter av myndigheterna för livsmedelstillsyn. På så sätt kunde verksamheten i bägge anläggningarna fortgå utan avbrott. Året var livligt för Partitorget också i fråga om uthyrningen. Trots den ekonomiska nedgången fanns det en oförändrat god efterfrågan på lokaler och omsättningen steg till 3,8 miljoner euro. Problem förekom bara i fastigheten på området vid Fiskhamnen. Fastigheten är i dåligt skick och hyrestiden går ut i slutet av Enligt en enkätundersökning är problemen märkbara i mer än hälften av Partitorgets företag. Det yttrade sig närmast i försenade hyresbetalningar. Tack vare en effektiv inkassoverksamhet blev kreditförlusterna små och hyresgästerna klarade sist och slutligen bra av sina hyror. Omsättningen av hyresgäster i området var normal. Till följd av den kraftiga höjningen av energipriset var energibesparing ett av årets teman. Genom att omdisponera lokalerna och installera frekvensomriktare i köttpartihallen nådde man märkbara besparingar i elförbrukningen. Till årets teman hörde också att förbättra säkerheten i arbetet. Genom utbildning och fokus på arbetarskyddsfrågor uppnåddes resultat, eftersom det under året inte skedde ett enda arbetsolycksfall. Tidigare hade det skett flera lindriga arbetsolycksfall varje år, och Partitorget hade legat överst på listan över olycksfall i Helsingfors stad i relation till antalet personer. Investeringar Det gamla, till största delen även skyddade byggnadsbeståndet är en utmanande arbetsmiljö och kräver ständigt underhåll och investeringar. År 2009 uppgick investeringarna till sammanlagt euro. De största objekten var köttpartihallen och den gamla förvaltningsbyggnaden. Köttpartihallen förnyades så att den uppfyllde livsmedelstillsynens och företagens krav genom att man installerade bl.a. ett passagekontrollsystem. Ett av målen för renoveringen av köttpartihallen var också att minska energiförbrukningen. Användningen av kylrummen blev effektivare genom en omdisponering av lokalerna. Dessutom installerades frekvensomriktare som reglerar styrningen av kylfläktarna. Entreprenaden blev klar i juni och anläggningen godkändes åter av myndigheterna för livsmedelstillsyn. Den grundläggande renoveringen av den gamla förvaltningsbyggnaden inleddes med reparation av VVS-, el-, kyl- och automationssystemen i källarvåningen. I övrigt var det fråga om normala investeringar som bidrog till att främja uthyrningen av lokalerna. Miljö och livsmedelssäkerhet Syftet med Partitorget är att stödja företagen i området så att deras verksamhetsförutsättningar och kompetens uppfyller kraven på miljö- och

5 5 livsmedelssäkerhet. Kraven på livsmedelshygien förutsätter att man följer egenkontrollplaner som har godkänts av tillsynsmyndigheterna. På Partitorget finns separata planer för fryseriet och för köttpartihallen. Partitorgets logistikprojekt fick namnet TukkutoriOnline. Under året blev man klar med ett gemensamt ordersystem, som man också fick möjlighet att provtesta. Målet är att i betydande grad minska de miljöolägenheter som distributionstransporterna från Partitorget medför och reducera det koldioxidavtryck som orsakas av transporterna. Samtidigt får företagen på Partitorget möjlighet att stärka sin konkurrenskraft och sänka sina distributionskostnader. Partitorget deltog aktivt i projektet Ekokompassen, som bland annat innebar att företagen fick avfallsrådgivning och ett nytt system för sopstationer planerades för Partitorget. Ekonomi och produktivitet Partitorgets inkomster utvecklades positivt jämfört med tidigare år och översteg i någon mån budgeten. Också utgifterna översteg den ursprungliga budgeten, vilket ledde till att verksamhetsbidraget ( euro) inte nådde upp till det ursprungliga målet. Genom beslut av stadsfullmäktige sänktes verksamhetsbidraget och det nya målet kunde uppnås. Orsaken till det lägre bidraget var en kostnadsökning på grund av köp av tjänster. I samband med budgeteringen kände man inte till de åtgärder och kostnader som återgodkännandet av fryseriet skulle komma att leda till. Nyttjandegraden för lokalerna stannade på 86 procent, medan målet var 88 procent. Den tomma industrifastigheten på Fiskhamnsområdet kunde trots upprepade försök inte hyras ut i sin helhet, eftersom lokalerna var i sämre skick och användbarheten sämre än vad man hade trott. Framtidsutsikter Den nya utvecklingsplanen utgör en bra grund för det framtida utvecklingsarbetet på Partitorget. Den höga efterfrågan på lokaler och de pågående renoveringsarbetena ger utomordentligt goda förutsättningar för 2010, då effekterna av den ekonomiska nedgången sannolikt kommer att synas också i verksamheten på Partitorget. Målet är att Partitorget ska utvecklas som en del av ett kompetenscentrum som mångsidigt betjänar stadens näringsliv. Partitorget förbereder sig långsiktigt på de förändringar som byggandet av det nya bostadsoch företagsområdet vid Fiskhamnen kommer att leda till. Helsingfors Partitorg öppnar sig samtidigt för sina blivande grannar som ett centrum för god mat och stänger till om partihandelssidan, så att området framför allt ska tjäna sitt ursprungliga syfte, som centrum för partihandeln. Timo Taulavuori verkställande direktör

6 1. MANAGING DIRECTOR S REVIEW 6 CITY OF HELSINKI WHOLESALE FOOD MARKET 76TH YEAR OF OPERATIONS The main event in 2009 in terms of the Wholesale Food Market was the completion of the refurbishment work on the meat wholesale hall and the successful reapplication for food safety approval of the refurbished hall. The Wholesale Food Market s refrigerated warehouse was also refurbished and transformed to comply with the new food hygiene standards. The refrigerated warehouse was also reapproved by the food safety authorities. Consequently, activities in both facilities were able to continue without disruption. The year was also busy in terms of our letting activities. Demand for our premises remained high despite the economic recession, and our turnover reached EUR 3.8 million. Problems were experienced only at our Kalasatama premises, which are in poor condition. The lease term on these premises expires at the end of According to our annual customer satisfaction survey, over half of our tenants felt the effects of the economic problems. This was reflected primarily in delayed payments of rents. Efficient debt collection minimised our credit losses, however, and ultimately our tenants managed well with their rents. Turnover among tenants was unremarkable. Due to the sharp increase in energy prices, one of the main themes in 2009 was energy conservation. By reorganising our facilities and installing frequency inverters in the meat wholesale hall, we were able to achieve considerable savings in electricity consumption. Another theme in 2009 was improving occupational safety. Participating in training events and focusing on occupational safety issues paid off, as not a single work-related accident occurred all year. Previously, several minor accidents had occurred each year, and the Wholesale Food Market ranked high on the City of Helsinki s list of occupational accidents in terms of the number of staff. Investments The old and mostly listed building stock is a challenging working environment requiring constant maintenance and investment. In 2009 a total of EUR 542,607 was invested in its upkeep. The most extensive renovation work was carried out in the meat wholesale hall and the administration building. The meat wholesale hall was upgraded to meet food safety requirements and the needs of our tenants, in part by installing an access control system. Another aim for the renovation project was to reduce the building s energy consumption. The efficiency of refrigerated areas was improved by reorganising the facilities. In addition, frequency inverters were installed to adjust the refrigeration fans. This project was completed in June, and the facilities were reapproved by the food safety authorities. Renovation work on the old administrative building began by repairing the HVACR system in the basement. Other investments were routine and were made to promote letting activities.

7 7 Environmental and food safety The Wholesale Food Market seeks to foster companies in the area so that their business environment and competences meet environmental and food safety criteria. Compliance with food hygiene calls for compliance with own-check plans approved by the supervisory authorities. The Wholesale Food Market has drawn up separate plans for the refrigerated warehouse and meat wholesale hall. The Wholesale Food Market s logistics project was given the name TukkutoriOnline. During the year under review a joint order system was completed and pilot tested. The aim is to reduce significantly the environmental impacts of distribution traffic leaving the Wholesale Food Market and the carbon footprints caused by deliveries. At the same time, companies at the Wholesale Food Market are able to enhance their competitiveness while reducing their distribution costs. The Wholesale Food Market is an active participant in the EcoCompass project, within the scope of which companies received advice on waste management and a new waste station system was planned for the Wholesale Food Market. Finances and productivity The Wholesale Food Market s income development was positive compared to previous years and just exceeded the budget. Expenditure also exceeded the original budget, as a result of which the operating margin (EUR 668,000) fell short of the original target. In accordance with the decision taken by the City Council, the target for the operating margin was reduced, and the new target was achieved without problem. The reason for the reduction in the operating margin was the increase in expenditure due to outsourced services. During the budgeting round it was not yet clear what actions would have to be taken to have the refrigerated warehouse reapproved and what the expenses would be. The occupancy rate remained at 86 percent, whereas the target was 88%. Some of the vacant industrial premises at Kalasatama remained empty despite repeated efforts, as the condition and functionality of the facilities were worse than expected. Future prospects The Wholesale Food Market s new Development Plan provides an excellent basis for future initiatives. Due to the strong demand for our premises and ongoing refurbishment work, the outlook for 2010 is excellent. However, the impact of the economic recession will most likely still be felt among companies at the Wholesale Food Market. Our intention is to continue to develop the Wholesale Market as a centre of excellence serving the city s industry and commerce in diverse ways. In the long term, the Wholesale Food Market is gearing up for the changes brought about by the development of the new residential and business district at Kalasatama. The City of Helsinki Wholesale Food Market s local food hub will welcome the area s new residents whilst access to other areas will be restricted to allow the market to focus on its original role as a wholesale trading centre. Timo Taulavuori Managing Director

8 2. TUKKUTORI PÄHKINÄNKUORESSA 8 Helsingin kaupungin tukkutori on toiminut vuodesta 1933 lähtien pääkaupungin elintarviketukkukaupan keskuksena Helsingin Hermannin kaupunginosassa ja Kalasataman alueella. Reilun 17 hehtaarin alueella toimii yritystä, joista elintarvikealan toimijoita on noin puolet. Elintarviketukkukaupan lisäksi alueella on Suomen merkittävin kukka- ja kukkatarviketukkukaupan keskus. Kukka-alan yrityksiä alueella on 12. Tukkutori valmistautuu luopumaan Kalasataman alueestaan vuoden 2010 aikana, mikä vaikutti toimintaan jo toimintakertomusvuonna. Yritysten toimitilojen ja maa-alueiden lisäksi Helsingin Tukkutori vuokraa varastoja ja kylmätilaa pakastushotellistaan noin 200 yritykselle ja yhteisölle. Työpaikkoja alueella on arviolta 1 000, minkä lisäksi välillinen työllistävä vaikutus on arviolta henkeä. Muut kuin kukka- ja elintarvikealan yritykset tarjoavat monipuolisia palvelujaan alueen yrittäjien lisäksi ulkopuolisille toimijoille. Tukkutorialueen yrittäjien asiakkaita ovat vähittäiskaupat ja HoReCatoimialan ruokapalveluyritykset. Vähittäin myyviä yrityksiä alueella on alle kymmenen. Helsingin Tukkutorin päätehtävänä on vuokrata yrityksille toimivia ja elintarvikehygieeniset vaatimukset täyttäviä tuotanto-, toimisto- ja varastotiloja. 3. TUKKUTORIN TOIMINTA-AJATUS JA PÄÄTOIMET Helsingin Tukkutorin tehtävänä on ylläpitää ja kehittää alueensa yritysten toimintaedellytyksiä ja uusien yritysten aloittamismahdollisuuksia näiden erilaiset tarpeet huomioiden. Tukkutori toteuttaa toiminnallisia tavoitteitaan Helsingin kaupungin yhteisstrategioiden pohjalta. Tavoitteena on, että Tukkutori toimii taloudellisesti kannattavana ja on elintarvike- ja kukka-alan pk-yrityksille palveluiltaan ja sijainniltaan pääkaupunkiseudun houkuttelevin toimintaympäristö. Edellytyksiä ja mahdollisuuksia yritystoiminnalle luodaan parantamalla toimitilojen käyttökelpoisuutta ylläpitämällä henkilöstön ammattitaitoa ja osaamista ottamalla huomioon toimitilojen ylläpito- ja korjaustoiminnassa elintarvikehygieeniset EU-määräykset myös tilojen muunneltavuuden kannalta edistämällä Tukkutorin markkinointia yhteistyössä yritysten kanssa avustamalla yrityksiä toimitilojen ja -lupien viranomaiskäsittelyssä tarjoamalla tiloja uusille yrityksille ja mm. maahanmuuttajataustaisille yrityksille. Tukkutorin päätoimet: 1) Lihatukkuhalli, jossa toimii tuoreen lihan käsittelyyn erikoistuneita yrityksiä Tukkutorin hallinnoimissa tiloissa. Tukkutori vastaa rakennuksen toiminnasta, omavalvonnasta ja mahdollistaa yritysten toiminnan näissä tiloissa mm. vastaamalla kylmäntuotannosta, yleissiivouksesta ja elintarvikehygienian vaatimuksista. Lihayrittäjien lisäksi hallista on vuokrattu varasto- ja toimistotilaa myös muille yrittäjille. Vuoden lopussa liha-alan yrittäjiä oli neljä. 2) Pakastushotelli, jossa on vuokrattavissa pienvarastoista isompiin tiloihin pakastus- ja viileäsäilytystilaa elintarvikealan yrityksille. Tukkutori vastaa

9 9 pakastamon kylmäntuotannosta, kunnossapidosta ja asiakaspalvelusta. Samassa rakennuksessa on vuokrattavana myös lämmintä kuivavarasto- ja kellaritilaa. Säilyttämiseen tarkoitettujen tilojen lisäksi rakennuksessa ovat pakastustunnelit, joissa tuotteiden lämpötila lasketaan -30 asteen tuulitunnelissa -20 asteen säilytyslämpötilaan. Pakastamon vuokrasopimuksia oli vuoden lopussa runsaat ) Vihertukkuhalli, josta Tukkutori vuokraa myyntipisteitä yrittäjille eripituisiksi ajoiksi. Huhti- ja lokakuun välisenä aikana myös ulkotorialueelta vuokrataan myyntitilaa vihannes- ja kukkayrittäjille. Tukkutori vastaa tilojen vuokrauksesta, siisteydestä ja valvonnasta. Hallissa toimii noin kymmenen kukka-alan yrittäjää. Ulkotorialueella vuokrattuja paikkoja on 84, joista koko myyntikaudeksi vuokrattuja on 19. 4) Toimitilojen ja maa-alueiden vuokraus (17,5). Alueella on kaupungin omistamaa kiinteistökantaa noin kerrosneliötä. Tukkutori vuokraa näitä toimisto-, varasto- ja tuotantotiloja yrityksille ja toimii alueen kehittäjänä yhteistyössä yrittäjien kanssa. Tukkutorin vuokraamilla maa-alueilla on neliötä muiden yritysten ja yhteisöjen omistamia toimitiloja. 4. HALLINTO JA TILINTARKASTUS Helsingin kaupungin tukkutorin johto raportoi toiminnastaan teknisen palvelun lautakunnalle, taloussuunnitteluosaston seurantaryhmälle ja rakennus- ja ympäristötoimen apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurille. Teknisen palvelun lautakunta kehittää ja valvoo Helsingin kaupungin tukkutorin toimintaa. TEKNISEN PALVELUN LAUTAKUNTA JÄSENET Puheenjohtaja Sirkka-Liisa Vehviläinen (sijainen 1.12 alkaen) SDP Mirka Vainikka ( asti) SDP Varapuheenjohtaja Pörrö Sahlberg Vihr Jäsenet Kasper Stenbäck alkaen Kok Esko Niemi saakka Kok Arto Lahti Kok Jaana Lamminperä Kok Jani Moliis Vihr Antti Hytti SDP Tea Vikstedt Vas Seppo Kanerva PS HENKILÖKOHTAISET VARAJÄSENET Maija Utriainen (Vainikka/Vehviläinen) SDP Sanna Tiihonen (Sahlberg) Vihr Leena Vuorivirta (Stenbäck) Kok. Juha Levo (Lahti) Kok Anneli Raittinen (Lamminperä) Kok Hannu-Matias Nurmi (Moliis) Vihr Pekka Paunio (Hytti) SDP Juho Lindman (Vikstedt) Vas Tuula Miettinen (Kanerva) PS

10 KAUPUNGINHALLITUKSEN EDUSTAJAT Kauko Koskinen (Kok.) Ulla-Marja Urho, varalla (Kok.) ORGANISAATIO Helsingin Tukkutorin johtosäännön mukainen organisaatio on seuraava: Helsingin Tukkutori (Heltu) Timo Taulavuori Toimitusjohtaja Toimistoyksikkö sisäiset palvelut Tekninen palveluyksikkö Tommi Tapana. Teknisen palvelun päällikkö Peruskorjaukset ja rakennuttaminen Yrityspalveluyksikkö Tiina Suvanen Yrityspalvelupäällikkö Vuokraustoiminta Energian- ja vesihuollon toimivuus Yrityssuhteet Kylmätuotanto Markkinointi ja viestintä Alueen kunnossapito ja vartiointi Muut yrityspalvelut Muut tekniset yrityspalvelut Teknisen palveluyksikön perustehtävänä on varmistaa alueen yritysten toimintaja kehittymismahdollisuudet ylläpitämällä Tukkutorin piha-alueen ja rakennuksien kuntoa. Lisäksi tekninen yksikkö vastaa alueen rakennusprojekteista, sähkönjakelusta, kylmäntuotannosta ja jätehuollosta. Yksikön palveluksessa on 11 henkilöä. Yrityspalveluyksikkö huolehtii alueen asiakaspalvelutehtävistä ja vuokrauksiin liittyvistä markkinointi-, tiedotus- ja sopimusasioista. Lisäksi yksikkö tekee yhteistyötä alueen yrittäjäyhdistyksen kanssa kehittääkseen alueen palveluja. Yksikön palveluksessa on kuusi henkilöä. Toimistoyksikön tehtäviin kuuluvat talouteen, laskutukseen ja vuokravalvontaan liittyvät tehtävät. Lisäksi yksikössä hoidetaan henkilöstöhallinnon tehtävät. Yksikön palveluksessa on kolme henkeä.

11 11 HENKILÖSTÖ Tukkutorin palveluksessa oli toimintavuoden lopussa 20 henkilöä. Täyttämättä oli kaksi tointa. Vakituisen henkilökunnan lisäksi vuoden aikana oli kaksi työllistettyjä työntekijää. Helsingin Tukkutorin teknisen palveluyksikön päällikkönä aloitti toukokuussa Tommi Tapana. Viran vakituinen haltija Eero Koskinen oli jäänyt eläkkeelle vuoden 2008 lopussa. Yrityspalveluyksikön toiminnasta vastasi yksikön päällikkö Tiina Suvanen ja Tukkutorin toimitusjohtajana toimi Timo Taulavuori. Henkilöstö vuosina lkm lkm lkm lkm lkm lkm Kuukausipalkkaiset virkasuhteiset * 3 -työsopimussuhteiset Tuntipalkkaiset Määräaikaiset 2 Työllistetyt Yhteensä Paikkoja täyttämättä 2 * Kolmas virka avoinna Henkilökunnan keski-ikä oli toimintavuoden lopussa 52,1 vuotta, mikä on selvästi korkeampi kuin Helsingin kaupungin henkilöstön keskiarvo 44,7 vuonna Syksyllä 2009 tehdyn henkilöstön työhyvinvointikyselyn mukaan työhyvinvoinnin mittarit säilyivät edelliseen vuoteen verrattuna samalla tasolla. Aikaisempiin vuosiin verrattuna työhyvinvointi on jonkin verran heikentynyt. Syynä tähän on ollut osin se, että pitkäaikaisen yksikön päällikön sairauslomasijaistuksia on hoidettu väliaikaisjärjestelyin. Työhyvinvoinnin edistäminen on otettu vuoden 2010 teemaksi. Henkilökunnan poissaolot vuonna 2009 olivat 2,8 % työpäivistä. Sairauspäiviä oli selvästi vähemmän kuin Helsingin kaupungilla keskimäärin (4,3 % v. 2009). Henkilökunta osallistui yhteensä 74 päivänä erilaisiin koulutustilaisuuksiin, mikä on hiukan enemmän kuin edellisenä vuonna. Koulutuksia toteutettiin henkilökohtaisten kehityssuunnitelmien mukaisesti ja koulutusten pääpaino oli työturvallisuuden edistämisessä. Aiempina vuosina Tukkutorin työtapaturmat olivat lisääntyneet, mutta teemavuoden aikana työtapaturmia ei sattunut lainkaan. Esimiehet osallistuivat työsuojelun peruskurssille ja työntekijät suorittivat työsuojelu- ja trukinajokursseja. Vuonna 2008 käyttöön otettua perehdyttämisohjelmaa jatkettiin edelleen ja se otettiin käyttöön kaikille uusille työntekijöille. Ohjelmasta tuli hyvää palautetta. Vuoden palkitsemisen teemoina olivat työturvallisuus ja energiansäästö.

12 12 Tukkutorin toiminnassa huomioitiin tasa-arvon toteutuminen osana yhteistä henkilöstöohjelmaa, joka valmistui marraskuussa Työnjako Tukkutorilla on hyvin perinteinen, koska teknisen yksikön palveluksessa ei ole naisia. Tasa-arvon toteutumisessa kiinnitettiin erityistä huomiota siihen, että maahanmuuttajataustaiset työntekijät saisivat yhdenvertaisen kohtelun työyhteisössä. Koko henkilöstö oli tulospalkkion piirissä, mutta vuoden 2009 tulospalkkiota ei pystytty maksamaan, koska alkuperäistä toimintakatetta ei ylitetty. Tulospalkkiojärjestelmän tavoitteet saavutettiin yli 50 prosenttisesti. 6. LIHATUKKUTOIMINTA Lihatukkukauppaa harjoittavia yrityksiä alueella on yhdeksän. Näistä neljä toimii Tukkutorin lihatukkuhallissa ja muut alueen muissa kiinteistöissä. Yritysten määrä on vähentynyt, mutta niiden koko on puolestaan kasvanut. Vuosina 2008 ja 2009 alueen yrityksissä ja erityisesti lihatukkuhallissa tehtiin mittavia muutostöitä, jotka johtuivat pääasiallisesti vuonna 2009 voimaan tulleista uusista elintarvikehygienisistä vaatimuksista. Ns. pienimuotoisten lihalaitosten erikoislupa poistui ja kaikki pienet lihalaitokset joutuivat hyväksyttämään toimintansa samoin vaatimuksin kuin isot laitokset. Lihatukkuhallissa lihaa käsiteltiin tai pakattiin vajaat seitsemän miljoonaa kiloa. Tämän lisäksi lihaa ja lihatuotteita varastoitiin vähintään viisi miljoonaa kiloa pakastamossa. Tukkutorin yritykset myyvät yhä enemmän valmiiksi käsiteltyjä ja kypsennettyjä lihatuotteita. Tämä johtuu siitä, että alueen yritykset ovat erikoistuneet palvelemaan vaativia ravintola- ja kauppahalliasiakkaita. Monien erikoislihatuotteiden tarjonta on lisääntynyt. Alueella toimivien tukkureiden vahvuus on palvelussa ja toimitusten nopeudessa pääkaupunkiseudun ravintoloille ja kaupoille. Monella alueen tukkurilla on myös omaa vähittäismyyntiä. Kotimaisen lihan lisäksi alueen yritykset tuovat lihaa mm. Brasiliasta, Tanskasta ja Uudesta Seelannista. Kilpailu liha-alalla on viime vuosina kiristynyt erityisesti perustuotteiden osalta. Myös Tukkutorilla toimivilla liha-alan yrityksillä on ollut vaikeuksia löytää oma markkina-alue kilpailun puristuksessa. Alueen liha-alan yrittäjien määrä on vähentynyt selvästi viimeisen viiden vuoden aikana. Samalla jäljelle jäävien yritysten koko on kasvanut. Tukkutorin palveluina lihatukkuhallin yrittäjät ovat saaneet: toimitilojen kunnossapidon ja perussiivouksen tilojen kylmäntuotannon lämpötilan seurannan huonekohtaisesti päivittäin sähkön ja veden jätehuollon. 7. KYLMÄTUOTANTO JA -VARASTOINTI Pakastamon tilojen vuokrausaste oli koko vuoden erittäin hyvä. Osa ns. lavavarastosaleista muutettiin neliöiden mukaan vuokrattaviksi pakastussaleiksi. Pakastustilasta oli puutetta koko vuoden ajan. Tukkutorin toimesta elintarvikkeita

13 13 pakastettiin ja siirrettiin 11,4 miljoonaa kiloa. Tämä luku ei kuitenkaan sisällä yritysten itse käsittelemiä ja varastoimia tuotteita, joiden määrä on lisääntynyt sen jälkeen kun siirtomaksuja korotettiin vastaamaan siirroista aiheutuneita kustannuksia. Väheneminen johtui myös yhteiskäytössä olleiden lavavarastosalien vähentymisestä. Niitä muutettiin yrityskohtaisiksi varastotiloiksi. Tukkutorin kylmätuotantoyksikkö huolehti m 3 käsittävien tilojen oikeasta lämpötilasta 24 tuntia vuorokaudessa. EU-määräysten mukainen lämpötilan seurantajärjestelmä on Tukkutorin omavalvontaohjelman yksi vaativimmista osista. Asiakasyrityksille tuotettiin tarvittavat tiedot lämpötiloista siten, että yrityksen omavalvonnassa on hygienian valvontaa varten mahdollista nähdä huonekohtainen lämpötilahistoria. TUKKUTORIN TOIMESTA KÄSITELTYJEN TUOTTEIDEN MÄÄRÄT VUOSINA (ei sisällä asiakkaiden itse siirtämiä eriä) Vuosi Määrä milj. kg Muutos- % , , , , , ,4-14 KÄSITELLYT TUOTTEET TUOTERYHMITTÄIN VUONNA 2009 Tuote Määrä milj. kg %-osuus Liha 3,8 33 Kala 0,7 6 Vihannekset, juurekset ja marjat 6,5 57 Maito- ja leipomotuotteet 0,4 4 Yhteensä 11, VIHANNES-, HEDELMÄ- JA KUKKATUKKUTOIMINTA Tukkutorin alueilla toimi ympärivuotisesti 14 vihanneksia, hedelmiä, marjoja ja kukkia välittävää yritystä. Vihanneksia ja hedelmiä välitettiin vuoden aikana vähintään vajaa sata miljoonaa kiloa. Ulkotorialueella myyntipaikkoja oli vuokrattuina 84. Vuokrattavina oli 28:n, 45:n ja 52 neliömetrin kokoisia myyntipaikkoja eripituisiksi ajanjaksoiksi. Ulkotorialueella vuokrauskausi alkoi huhtikuussa ja jatkui lokakuuhun asti. Lähes kaikki toripaikat olivat vuokrattuina vähintään kuukauden ajan. Myynnissä torialueella oli vihanneksia, omenoita, marjoja, perunoita, sieniä, taimia ja kesäkukkia. Myyjinä toimivat tuotteiden viljelijät ja välittäjät.

14 14 Kukkien myyntikeskuksena Tukkutori on Suomen merkittävin. Tukkuhinnoin myytäessä kukkatukkukaupan arvo alueella ylitti sata miljoonaa euroa ympärivuotisesti toimivien yritysten osalta. Kukkatarvikkeiden myynnin arvo oli samaa suurusluokkaa. Ympärivuotisesti toimivia kukkien isoja tukkumyyntiyrityksiä oli neljä. Lisäksi viljelijöille ja pienemmille välittäjille oli vuokrattuna myyntipaikkoja ympärivuotisesti vihertukkuhallista. Näiden lisäksi alueella toimi kukkasidontakoulu, kukkatarvikkeita välittäviä yrityksiä ja kukkakauppojen tukivarastoja. Vuoden 2009 alkuvuosi oli taloudellisesti hyvä, mutta taantuman vaikutukset näkyivät loppuvuodesta kukkakaupan alalla. 9. KALATUKKUTOIMINTA Kalatukkukauppaa ja jalostusta harjoittaa tukkutorialueella yhdeksän yritystä. Kalanvälitys oli vajaa 14 milj. kg. Kalan tuonti on jatkuvasti lisääntynyt, mikä osoittaa tuontikalan, lähinnä Norjan lohen ylivoimaista osuutta markkinoilla. Myös virolaisen kalan välitys on ollut kasvussa. Äyriäisten myynti on puolestaan lisääntynyt ruokailutapojen muuttuessa kansainvälisemmiksi. Yleinen suuntaus on myös se, että kalakauppaa käydään yhä valmiimmilla ja esikäsitellyimmillä tuotteilla. Lähes koko välitysvolyymi myytiin kotimaahan. Vienti oli varsin vähäistä. Lohen ja kirjolohen osuus kaupasta oli 80 %. 10. MUUT PALVELUT JA TUKKUKAUPPA Tukkutorialueella toimii Suomen suurin pikatukkuyksikkö, Heinon Tukku. Lisäksi alueella toimii catering-, leipomo-, konditoria- ja maitovalmisteyritykset sekä puutarha-alan nouto- ja tukkuyrityksiä. Viime vuosina elintarvikekauppa on kansainvälistynyt ja alueen kautta välitetään paljon etnisiä raaka-aineita kansainvälisten keittiöiden tarpeisiin. Alueella toimii mm. kiinalaiseen, ranskalaiseen, Välimeren alueen ja japanilaiseen ruokaan erikoistuneita tukkuliikkeitä. Alueen yritykset elävöittävät pääkaupungin kulttuuri- ja tapahtumatarjontaa. Noin kymmenkunta yritystä hoitaa juhlapalveluja tai toimii tapahtumajärjestäjinä. Agroksenmäen juhlakellareissa järjestettiin kuluneen vuoden aikana kymmeniä yritys- ja yksityistilaisuuksia. Alueella on lisäksi Sörnäisten viinikellari, joka toimii viiniklubina ja -varastona vanhan panimon kellarissa. Muiden kuin elintarvikkeita välittävien yritysten liikevaihto ylittää 100 miljoonaa euroa vuodessa. Peruskorjatut EU-kelpoiset tilat ja niiden hyvä sijainti ovat olleet kilpailukykyisiä yritysten hakeutuessa Suur-Helsingin markkinoille. Tukkutorin alueella ei ollut juurikaan vuokrauskelpoisia, vapaita toimitiloja. Tukkutorin toimitilojen käyttöaste oli 86 %. Vuokrausastetta laski edelliseen vuoteen verrattuna se, että Kalasataman alueen suurin vuokrauskohde tyhjeni alueen vuokrasopimuksen

15 15 lyhytaikaisuuden vuoksi. Vapaana olevasta tilasta suurin osa oli vaikeasti uudelleen vuokrattavissa. Sitä ei enää hyväksytty elintarviketuotannon käyttöön. Vanha tuotantotila oli lisäksi vaikeasti vuokrattavissa muuhun toimintaan. Verkkosaaren jatkovuokrauksia vaikeutti erityisesti alueen väliaikaisuus, mikä estää taloudellisesti kannattavan korjausinvestoinnin. Yrittäjille tehdyn Innolink Researchin asiakaskyselyn perusteella yli puoleen asiakasyrityksistä on vaikuttanut taloudellinen taantuma, mutta usko tulevaisuuteen tuntui säilyneen. Pääosa (88 %) vastanneista pitää Tukkutoria maineeltaan joko erittäin hyvänä tai melko hyvänä paikkana toimia. Tukkutorin henkilökuntaa arvostettiin kyselyn mukaan ystävällisenä ja ammattitaitoisena. Eniten parannettavaa koettiin olevan jätehuollon toimivuudessa ja erilaisten ongelmatilanteiden ratkaisussa. Tutkimuksen perusteella alueen tunnettavuutta ja sijaintia arvostettiin eniten. Alueella julkaistiin omaa Tukkutori-lehteä, joka ilmestyi seitsemän kertaa vuodessa. Lehdessä kirjoitettiin alueen toimijoista ja tuotteista. Lisäksi lehdessä julkaistiin Tukkutorin ja kaupungin muiden virastojen ajankohtaisia asioita, jotka koskivat alueen toimintoja. Tukkutorin toimitusjohtajalla oli lehdissä kolumni. Alueen pysäköinnin järjestelyjä uusittiin niin, että pysäköinti muuttui osin maksulliseksi. Yhteistyö aloitettiin kaupungin pysäköinninvalvonnan ja Autoparkki Oy:n kanssa. Tavoite, että asiakkaille löytyisi aina vapaita ja ilmaisia tunnin pysäköintipaikkoja, saavutettiin hyvin. 11. YMPÄRISTÖ- JA ENERGIANKÄYTTÖKATSAUS Tukkutorin ympäristötoimintaan ja energian käyttöön liittyvät tavoitteet: A) Omaan toimialaan liittyvät tavoitteet Alueen ympäristöturvallisuuden ylläpitämiseksi ja turvallisuuden parantamiseksi toiminnassa pyritään huomioimaan kaikki oman kaupunkiorganisaation sekä muun lainsäädännön edellyttämät menettelyt ja toimintatavat. Näiden tavoitteiden edistämiseksi Tukkutori oli mukana kaupungin ympäristökeskuksen Ekokompassi-hankkeessa. B) Energiankulutukseen ja energiansäästösuunnitelmiin liittyvät tavoitteet Energian kiinteistökohtaisen kulutusseurannan avulla on onnistuttu vähentämään energian käyttöä Tukkutorin omassa toiminnassa. Peruskorjaushankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa eräs pääkriteeri on valittujen ratkaisujen elinkaarikustannukset sekä paras mahdollinen energiatalous. Erityisesti tavoiteltiin sähköenergian käytön vähentämistä. C) Jätteiden käsittely ja tiedotustoiminta Tukkutori on järjestänyt kiinteistöjensä vuokralaisten jätehuollon ja tavoitteena on ollut jätteiden lajittelun lisääminen ja jätemäärän vähentäminen. Alueen yrityksiä on tiedottein kannustettu pitämään tukkutorialuetta siistinä ja lajittelemaan jätteet oikein.

16 16 Hyötykäyttöön kerättävät jätteet ovat energiajäte, biojäte, keräyspahvi, paperi, puu ja metallijätteet, joille on omat keräilypisteet. Vuoden 2009 aikana suunniteltiin uusi jätehuoltojärjestelmä, jonka tavoitteena on parantaa jätteiden lajittelua ja vähentää jätteiden käsittelystä aiheutuvia kustannuksia. D) Hankinnat ja kuljetukset Hankinnoissa Tukkutori toimii kaupungin hankintaohjeiden ja oman hankintastrategiansa mukaisesti. Tukkutorilla ei ole omassa toiminnassaan suuria kuljetustarpeita. Suurin kuljetusta vaativa toiminta on jätehuolto. Keskitetyllä jätehuollolla, missä eri jätelajeille on järjestetty omat keräysastiat ja puristimet, on pystytty vähentämään tuntuvasti kuljetuksia. Tukkutorin logistiikkahankkeen avulla suunniteltiin ja pilotoitiin yhteiskuljetusjärjestelmä alueen yrittäjien käyttöön. Tavoitteena on vähentää jakeluliikenteestä aiheutuvia ympäristöhaittoja: melua, hiukkaspäästöjä, teiden kulumisia, ruuhkia ja erityisesti hiilijalanjälkeä. E) Ympäristöriskien hallinta ja ympäristöturvallisuus 1. Pakastamon NH 3 -laitoksen ympäristöturvallisuuden kehittäminen ja ylläpito. 2. Pakastamon ammoniakkilaitoksen paineastioiden ja putkiston kunnonvalvonnan seuranta. 3. Tukkutorin sähköturvallisuuden varmistaminen. TOIMITILOJEN ENERGIAN- JA VEDENKULUTUS Lämpö kok.kul. GWh Lämpö sääkorjattu kul. GWh Sähkö Kok.kul. GWh Vesi kok.kul. m ,1 4,48 10, ,0 4,40 10, ,1 4,54 10, ,0 4,69 9, ,3 4,38 9, SÄHKÖ MWh Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Kuukaudet

17 17 Vuonna 2009 Tukkutorin sähkönkulutus oli n. 9,12 GWh. Vähennystä vuoteen 2008 oli n. 9 %, eli 860 MWh. Kulutuksen pienenemisestä 75 % johtui suurehkon yrityksen poistumisesta Kalasataman alueen kiinteistöstä huhtikuussa. Lihatukkuhallin yli 200 MWh:n kulutuksen supistuminen johtui suurelta osin Tukkutorilla kesällä tehdystä muutostyöstä, jossa kylmäpuhallinmoottoreiden suorakäynti muutettiin taajuusmuuttajakäyttöiseksi. Samanaikaisesti lihatukkuhallin kylmävarastotilojen käyttöä tehostettiin niin, että kylmänä pidettävien tilojen kuutiomäärä supistui selvästi. Verrattuna ns. normaalikulutukseen Tukkutorilla sähköä kuluu kesän lämpimien kuukausien aikana huomattavasti enemmän, mikä johtuu pakastamon ja lihatukkuhallin vaatimasta kylmän tuottamisesta ja jakelusta. Kylmätuotannon osuus sähkön vuosikulutuksesta on noin 50 %. Jäljelle jäävästä sähköstä kulutetaan valtaosa alueen yrityksissä, joille Tukkutori välittää sähköä. KAUKOLÄMPÖ Kaukolämmön kokonaiskulutus vuonna 2009 oli 4,3 GWh, missä on hienoista lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna. Lämpötilaan perustuva sääkorjattu luku on kuitenkin pienin neljään edelliseen vertailuvuoteen suhteutettuna. Lämpimän käyttöveden esilämmityksessä hyödynnetään kylmälaitoksen lauhduttimilta saatavaa LTO-energiaa, mikä vähentää merkittävästi ostettavan energian tarvetta. VESI Kokonaisvedenkulutus oli m 3, mikä oli 15 % pienempi kuin edellisenä vuonna. Tukkutorin omassa toiminnassa suurin kulutus on kesäaikana, jolloin vettä tarvitaan kylmätuotannon haihdutuslauhduttimissa. Tukkutorin asiakasyritysten tuotantoasteen muutokset näkyvät Tukkutorin veden kokonaiskulutuksessa. Vuonna 2009 vedenkulutus pieneni yhden suurkuluttajayrityksen muuttaessa pois Kalasataman alueelta. JÄTEHUOLTO Kokonaisjätemäärä pieneni edellisestä vuodesta 6 % eli 52,3 tonnia. Jätteistä hyötykäyttöön meni 72 % ja sekajätteeseen 28 %. Kokonaisjätemäärän vähenemisen syynä on todennäköisesti talouden taantuman vaikutus. Jätteiden lajittelu parantui selvästi verrattuna aikaisempiin vuosiin. Syinä tähän voidaan pitää mm. tehostettua tiedottamista ja jäteneuvontaa. Jätemäärä tonnia ,19 772,58 840,46 892,88 840, v v v v v.2009 Jätemäärä tonnia

18 % 18 Lajittelun kehitys v v v.2007 v.2008 v.2009 Kaatopaikka % Hyötykäyttö % 12. TILINPÄÄTÖS JA INVESTOINNIT Helsingin Tukkutori on kaupungin nettobudjetoitu yksikkö. Tukkutorin toimintakate on sitova tavoite ja se kertoo menojen vähennyksen jälkeen jäävän tulokertymän ilman poistoja. Vuoden 2009 toimintakate oli euroa, mikä jäi alkuperäisestä tavoitteesta. Toimintakatetavoitetta alennettiin kaupunginvaltuuston päätöksellä johtuen elintarvikelain mukaisista hygieniamuutostöistä Tukkutorin pakastamolla. Tämä alennettu tavoite ylitettiin eurolla. Vuokratulojen osalta Tukkutori ylitti talousarvion. Menojen osalta alkuperäinen talousarvio ei riittänyt johtuen pakastamon uudelleenhyväksymisestä johtuvista muutostöistä, joita ei ollut tiedossa budjetointivaiheessa. Myös vuokravastikkeiden osalta tuli korotuksia, joita ei pystytty huomioimaan talousarviota tehdessä. Kaikista menoista 49 % oli Helsingin kaupungin sisäisiä. Näistä energia ja maanvuokra olivat merkittävimmät menoerät. Tuloista vain kolme prosenttia oli sisäisiä, lähinnä vuokratuloja kaupungin toisille virastoille vuokratuista tiloista. Tukkutorin tuottavuusluku oli 94, mikä kertoo sen, että tuottavuus heikkeni vertailuvuoteen 2006 nähden. Indeksi kuvaa tulojen kehittymistä suhteessa tuotantopanoksiin kustannustasoindekseillä korjattuina. Pääsyynä tähän oli aiemmin mainittujen kustannustekijöiden voimakas kasvu. Erityisesti sähköenergian yksikköhinta on noussut yli 60 % kolmen viimeisen vuoden aikana. Kustannusvaikutusta on pystytty osittain pienentämään energian kulutusta vähentämällä, mutta sitä ei pystytty kokonaisuudessaan kattamaan vuokratulojen kasvulla. Tukkutorin vuokrattujen neliöiden määrä oli m 2, millä ylitettiin asetettu tavoite. Vuokrausaste (86 %) jäi kuitenkin kaksi prosenttia tavoitteestaan, mikä johtuu Kalasataman alueella sijaitsevan kiinteistön jäämisestä osittain tyhjäksi. Vuokrausvaikeuksia aiheutti tilan huono kunto ja tilan epäkäytännöllisyys. Rakennus puretaan lähivuosien aikana, joten sen kunnostaminen vuokrauskelpoiseksi ei ole enää taloudellisesti järkevää. Tämän tilan lisäksi vuokraamatta on mm. kellaritiloja, joissa on ajoittain kosteusongelmia. Lisäksi vuokraamatta on ollut tiloja, joiden käyttöä elintarvikelaki rajoittaa ja tiloja, joissa oli meneillään muutostöitä.

19 19 INVESTOINNIT Teknisen palveluyksikön korjausinvestoinnit ja päivittäiset kunnossapito- ja huoltopalvelut kohdistuvat kaupungin omistamien kiinteistöjen ja LVISKAjärjestelmien ylläpitoon ja alueen yleiseen kunnossapitoon. Näillä toimenpiteillä varmistetaan yritysten toiminta- ja kehittymisedellytykset. Lihatukkuhalli Lihatukkuhallin elintarvikelainsäädännön mukaiset korjaustoimenpiteet jatkuivat edelleen, ja laitos hyväksyttiin korjausten jälkeen uudelleen lihalaitokseksi vuonna Silloin toteutettiin vaadittu kulunvalvonta. Lisäksi ruhovarastojen ja käytävien seinät pinnoitettiin helposti puhtaana pidettäviksi hygieniapinnoiksi. Toteutuksen vaativuutta lisäsi se, että yritysten toimintaedellytykset elintarvikevalvonnan ja muiden toimintojen osalta haluttiin turvata koko saneerausprojektin ajan. Tässä onnistuttiin hyvin ja yritysten toimintaan ei aiheutunut katkoksia. Kokonaisuudessaan tähän korjaustyöhön käytettiin kahtena vuonna euroa. Muut investoinnit Vanha suojeltu rakennuskanta on haasteellinen toimintaympäristö ja vaatii jatkuvaa ylläpitokunnostusta ja investointeja. Vuonna 2009 investoitiin yhteensä euroa. Vanhan toimistorakennuksen kellarikerroksen LVISKA -remontti oli suurin yksittäinen urakka. Merkittävä uudistus oli myös pakastamon ja lihatukkuhallin freezium-kylmänsiirtojärjestelmän peruskorjausinvestointi ja käyttökieltoon asetetun vihannesvaraston muuttaminen ns. moniasiakasvarastoksi ja sen uudelleenhyväksyttäminen. Freezium aiheuttaa putkistoon korroosiota, jonka vuoksi järjestelmään jouduttaneen tekemään muutoksia myös lähivuosien aikana. Alueen kulkureiteille maalattiin kaistamerkinnät ja nopeusrajoitukset. Näiden avulla haluttiin parantaa liikenteen toimivuutta. Investointikustannukset 2009 Hallintorakennuksen lviska -saneeraus Lihatukkuhallin muutostyöt Muiden tilojen muutostyöt Pakastamon freezium -pumppujärjestelmä Pakastamon korjaus- ja muutostyöt Lihatukkuhallin vesikaton korjaus Kulunvalvontajärjestelmä Suojellun savupiipun kunnostus Yhteensä

20 20 Tukkutorin tilinpäätöksen tiivistelmä e Talousarvio Toteutuma Muutos euroa Käyttötulot Käyttömenot Toimintakate Poistot Ylijäämä Investoinnit Toimitilojen käyttöaste 88 % 86 % Käyttötalouden ja investointien kehitys vuosina e Tulot Menot Toimintakate Poistot Ylijäämä/alijäämä Investoinnit

21 21 Talousarvion toteuma KÄYTTÖTALOUSOSA TP e TA TP e Ta:n tot.prosentti TP 2008:n ja TP 2009:n %- muutos Myyntitulot Vuokratulot Muut tulot Tulot yhteensä Palkat Muut henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut menot Menot yhteensä Toimintakate Poistot Tilikauden tulos Tuottotavoite Tilikauden ylijäämä TUNNUSLUVUT Sitovat toiminnalliset tavoitteet: Asiakastyytyväisyys 4,0 3,3 3,

22 22 Toimitilojen käyttöaste vähintään, % Vuokratut tilat, m Henkilöstön määrä, kpl Tuottavuus (2006 = 100) INVESTOINTIOSA Totetuma TA Totetuma Ta:n tot.prosentti TP 2008:n ja TP 2009:n %- muutos , Peruskorjaukset ja suunnittelu Ylitysoikeus, kvsto kj Ylitysoikeus, kvsto kj , Tietotekniikkahankinnat , Kalustohankinnat Investoinnit yhteensä

HELSINGIN KAUPUNKI HELSINGIN TUKKUTORIN

HELSINGIN KAUPUNKI HELSINGIN TUKKUTORIN HELSINGIN KAUPUNKI HELSINGIN TUKKUTORIN TOIMINTAKERTOMUS 2010 2 SISÄLLYS Sivu 1 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 3 VERKSTÄLLANDE DIREKTÖRENS ÖVERSIKT 4 MANAGING DIRECTOR S REVIEW 5 2 TUKKUTORI PÄHKINÄNKUORESSA

Lisätiedot

FIGBC, VIHREÄ FOORUMI, KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN SERTIFIOINTIEN PARHAAT KÄYTÄNNÖT, BREEAM IN-USE

FIGBC, VIHREÄ FOORUMI, KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN SERTIFIOINTIEN PARHAAT KÄYTÄNNÖT, BREEAM IN-USE FIGBC, VIHREÄ FOORUMI, 10.6.2019 KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN SERTIFIOINTIEN PARHAAT KÄYTÄNNÖT, BREEAM IN-USE Pirkko Airaksinen, Vastuullisuuspäällikkö, Sponda Oyj 10.6.2019 1 Kannattavuus, läpinäkyvyys

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI HELSINGIN TUKKUTORIN TOIMINTAKERTOMUS

HELSINGIN KAUPUNKI HELSINGIN TUKKUTORIN TOIMINTAKERTOMUS HELSINGIN KAUPUNKI HELSINGIN TUKKUTORIN TOIMINTAKERTOMUS 2014 2 SISÄLLYS Sivu 1 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS VUOTEEN 2014 3 2 TUKKUTORI PÄHKINÄNKUORESSA 4 3 TUKKUTORIN TOIMINTA-AJATUS JA PÄÄTOIMET 5 4 HELSINGIN

Lisätiedot

[Kirjoita teksti] 2 08 Hankintakeskus Anskaffningscentralen

[Kirjoita teksti] 2 08 Hankintakeskus Anskaffningscentralen 2 08 Hankintakeskus Anskaffningscentralen Toiminta-ajatus Verksamhetsidé Hankintakeskuksen tehtävänä on johtosäännön mukaan huolehtia osaltaan kaupungin hankintapalveluista ja keskitetyistä tukipalveluista

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI HELSINGIN TUKKUTORIN TOIMINTAKERTOMUS

HELSINGIN KAUPUNKI HELSINGIN TUKKUTORIN TOIMINTAKERTOMUS HELSINGIN KAUPUNKI HELSINGIN TUKKUTORIN TOIMINTAKERTOMUS 2011 2 SISÄLLYS Sivu 1 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 3 VERKSTÄLLANDE DIREKTÖRENS ÖVERSIKT 4 MANAGING DIRECTOR S REVIEW 5 2 TUKKUTORI PÄHKINÄNKUORESSA

Lisätiedot

TOT. % TOT M TOIMINTATUOTOT 68,4 16,7 24,5 % 18,6 TOIMINTAKULUT 64,7 16,4 25,3 % 17,4 - SIITÄ:

TOT. % TOT M TOIMINTATUOTOT 68,4 16,7 24,5 % 18,6 TOIMINTAKULUT 64,7 16,4 25,3 % 17,4 - SIITÄ: Yhtymähallitus 28.4.217 LIITE 2 Kuntayhtymän taloudellinen välikatsaus 31.3.217 Savon koulutuskuntayhtymän kirjanpidon 31.3.217 tilanteen mukaisen tuloslaskelman tiivistelmä sekä nettoinvestoinnit ovat

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2015 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen TILINPÄÄTÖS 2015 Koko kaupunki TP 2014 TP 2015 Muutos % Toimintatuotot 68 664 727 62 560 049-6 104 678-8,9 Toimintakulut -399 456 971-406 350 041-6 893 069

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/2011 Teknisen palvelun lautakunta

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/2011 Teknisen palvelun lautakunta Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/2011 Kokousaika 12:08-16:20, keskeytetty ja jatkui 01.11.2011 8:33-12:56 Kokouspaikka Kulttuurikeskus Sofia, Kallvikintie 28, Helsinki Läsnä Jäsenet Vainikka, Mirka Sahlberg,

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS Toiminta Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää kustannustehokkaasti

Lisätiedot

LUONNOS RT 80260 EN AGREEMENT ON BUILDING WORKS 1 THE PARTIES. May 1998 1 (10)

LUONNOS RT 80260 EN AGREEMENT ON BUILDING WORKS 1 THE PARTIES. May 1998 1 (10) RT 80260 EN May 1998 1 (10) AGREEMENT ON BUILDING WORKS This agreement template is based on the General Terms and Conditions of Building Contracts YSE 1998 RT 16-10660, LVI 03-10277, Ratu 417-7, KH X4-00241.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby Sosiaali- ja terveyslautakunta 149 03.09.2014 Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby 537/02/02/00/2014

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 171. Rakennuslautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 171. Rakennuslautakunta Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 17.11.2015 Sivu 1 / 1 171 Rakennuslautakunnan vuoden 2015 lokakuun kuukausiraportti (Kh) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI

HELSINGIN KAUPUNKI HELSINGIN KAUPUNKI 31.1.2013 2 08 Hankintakeskus Käyttötalousosan toteutumatekstit Myyntitulot ja vastaavasti osto- ja toimituskulut toteutuivat noin 5,8 % talousarviota suurempina. Kasvu johtui mm. virastojen

Lisätiedot

ROVANIEMEN KAUPUNKI RUOKA- JA PUHTAUSPALVELUT

ROVANIEMEN KAUPUNKI RUOKA- JA PUHTAUSPALVELUT 2016 ROVANIEMEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 1.1. 31.12.2016 1 ROVANIEMEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2016 SISÄLLYS 1. KÄYTTÖTALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1.-31.12.2016... 3 2. RUOKA- JA PUHTAUSPALVELUJEN TULOSKORTTI/TILINPÄÄTÖS

Lisätiedot

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille.

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille. Kaupunginhallitus 71 06.02.2017 Kaupunginvaltuusto 10 06.03.2017 Kaupungin talouden toteutuminen 2016, kaupunki ja liikelaitokset 2072/02.02.02/2016 KHALL 06.02.2017 71 Talous vuonna 2016 Uudenkaupungin

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 Teknisen tuotannon liikelaitos. Olennaiset tapahtumat toiminnassa

Tilinpäätös 2014 Teknisen tuotannon liikelaitos. Olennaiset tapahtumat toiminnassa Tilinpäätös 2014 Teknisen tuotannon liikelaitos 1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa Suunniteltu liikevaihto jäi 4,3 milj. euroa talousarviotavoitteesta. Henkilöstön määrä henkilötyövuosina oli 697,96 eli

Lisätiedot

VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN 2020-2021 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 1. Yleiset laadintaperusteet SAVUKOSKEN KUNTA Kunnan talousarvio ja taloussuunnitelma laaditaan suunnittelukaudelle 2019-2021.

Lisätiedot

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges Lappeenranta, 5th September 2014 Contents of the presentation 1. SEPRA what is it and why does it exist? 2. Experiences

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI 10.12.2014 Taloushallintopalvelu Kaupunki- ja konsernilaskenta

HELSINGIN KAUPUNKI 10.12.2014 Taloushallintopalvelu Kaupunki- ja konsernilaskenta HELSINGIN KAUPUNKI 10.12.2014 Taloushallintopalvelu Kaupunki- ja konsernilaskenta 2 08 Hankintakeskus (Keskuskirjanpidontaulukot, ei tarvitse täyttää) (1 000 euroa) Talousarvio TA-muutokset Yhteensä Toteutunut

Lisätiedot

TARKASTUSVIRASTO. Johtoryhmä TARKASTUSLAUTAKUNNAN JA -VIRASTON TULOSBUDJETTI Tarkastuslautakunnan ja -viraston tavoitteet

TARKASTUSVIRASTO. Johtoryhmä TARKASTUSLAUTAKUNNAN JA -VIRASTON TULOSBUDJETTI Tarkastuslautakunnan ja -viraston tavoitteet TULOSBUDJETTI 217 1(5) Johtoryhmä.1.217 TARKASTUSLAUTAKUNNAN JA -VIRASTON TULOSBUDJETTI 217 Tarkastuslautakunnan ja -viraston tavoitteet Valtuusto on asettanut tarkastuslautakunnan hallinnon ja talouden

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 8/ TEKNISEN PALVELUN LAUTAKUNTA

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 8/ TEKNISEN PALVELUN LAUTAKUNTA HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 8/2011 1 Kokousaika kello 16.00 16.24 Kokouspaikka Stara, Ilmalankuja 2 Läsnä Jäsenet Vainikka, Mirka puheenjohtaja Sahlberg, Pörrö varapuheenjohtaja Hack, Vesa Hytti, Antti

Lisätiedot

Viraston toimintaympäristön muutokset

Viraston toimintaympäristön muutokset 1 HANKINTAKESKUS Viraston toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutosten vaikutukset 2017 talousarvioon Johtamisjärjestelmän uudistus tulee vaikuttamaan hankintakeskuksen ydintoimintoihin. Arvio

Lisätiedot

TARKASTUSVIRASTO Johtoryhmä TARKASTUSLAUTAKUNNAN JA -VIRASTON TULOSBUDJETTI Tarkastuslautakunnan ja -viraston tavoitteet

TARKASTUSVIRASTO Johtoryhmä TARKASTUSLAUTAKUNNAN JA -VIRASTON TULOSBUDJETTI Tarkastuslautakunnan ja -viraston tavoitteet 1(5) TARKASTUSLAUTAKUNNAN JA -VIRASTON Tarkastuslautakunnan ja -viraston tavoitteet Tarkastuslautakunta palvelee kaupunginvaltuuston strategisia ohjaustarpeita tuottamalla valtuustolle kuntalaissa tarkoitettua

Lisätiedot

Kaukolämmön tuotanto Suomessa ja Saarijärvellä

Kaukolämmön tuotanto Suomessa ja Saarijärvellä Kaukolämmön tuotanto Suomessa ja Saarijärvellä 1 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja

Lisätiedot

Tilaliikelaitoksen kehittämistoimenpiteet

Tilaliikelaitoksen kehittämistoimenpiteet Tilaliikelaitoksen kehittämistoimenpiteet 2015-2017 Tilaliikelaitos on kuntalain 9. luvun mukainen kunnallinen liikelaitos tehtävänä on tarjota toimivat, terveelliset ja turvalliset tilat kaupungin omia

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015 Taloussuunnitelma vuosille 2016-2017 Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän hallitus 20.11.2014 95 Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän

Lisätiedot

107 17.12.2012. 4200 Ympäristönsuojelu Ympäristönsuojelupääll. Ympäristönsuojelutark.

107 17.12.2012. 4200 Ympäristönsuojelu Ympäristönsuojelupääll. Ympäristönsuojelutark. Tekniikka- ja ympäristövlk/ Utsk. f tekn. och miljö 107 17.12.2012 Laskujen hyväksyminen 2013 / Godkännande av räkningar 2013 44/02.02.02/2012 TEYMPVLK 107 Tekniikka- ja ympäristövaliokunta/utskottet för

Lisätiedot

8 23.01.2012. Kustannuspaikka, tulosalue Hyväksyjä Varahenkilö. 4000-4020 Talous ja hallinto Hallintosihteeri Tekninen johtaja

8 23.01.2012. Kustannuspaikka, tulosalue Hyväksyjä Varahenkilö. 4000-4020 Talous ja hallinto Hallintosihteeri Tekninen johtaja Tekniikka- ja ympäristövlk/ Utsk. f tekn. och miljö 8 23.01.2012 Laskujen hyväksyminen 2012 / Godkännande av räkningar 2012 44/02.02.02/2012 TEYMPVLK 8 Tekniikka- ja ympäristövaliokunta / Utskottet för

Lisätiedot

Ympäristötunnusluvut yrityksen ympäristöasioiden hallinnassa

Ympäristötunnusluvut yrityksen ympäristöasioiden hallinnassa Ympäristötunnusluvut yrityksen ympäristöasioiden hallinnassa Esityksen sisältö Syitä ympäristöasioiden hallinnalle Ympäristöjohtaminen Ympäristötunnusluvut Kevyen teollisuuden erityispiirteitä Tunnuslukujen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 26.02.2015 Sivu 1 / 1 1577/02.02.02/ 12 Ympäristölautakunnan vuoden ennakkotilinpäätös Valmistelijat / lisätiedot: Tarja Söderman, puh. 050 330 9767 Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063

Lisätiedot

ProAgria. Opportunities For Success

ProAgria. Opportunities For Success ProAgria Opportunities For Success Association of ProAgria Centres and ProAgria Centres 11 regional Finnish ProAgria Centres offer their members Leadership-, planning-, monitoring-, development- and consulting

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2016 Kunnanhallitus 15.2.2016 ( 20): Tammikuun verotulotilitys oli kaikkiaan 4,9 % parempi kuin vuonna 2015. Kunnallisveron osalta tilitys oli 3,7 % ja yhteisöverotulon osalta 24,0

Lisätiedot

IMATRAN VUOKRA-ASUNNOT OY

IMATRAN VUOKRA-ASUNNOT OY IMATRAN VUOKRA-ASUNNOT OY 1. Toimiala Imatran Vuokra-asunnot Oy omistaa n. 1600 vuokra-, opiskelija- ja ryhmäkotiasuntoa. Yhtiö huolehtii asuntojen ylläpidosta, peruskorjauksesta ja tarvittaessa myös uudisrakentamisesta.

Lisätiedot

12 25.01.2010. Tulosalue, kustannuspaikka Hyväksyjä Varahenkilö. 4000 Rakennusvalvonta Rakennusvalvontapääll. Rakennusvalvontasiht.

12 25.01.2010. Tulosalue, kustannuspaikka Hyväksyjä Varahenkilö. 4000 Rakennusvalvonta Rakennusvalvontapääll. Rakennusvalvontasiht. Tekniikka- ja ympäristövlk/utsk. f tekn. och miljö 12 25.01.2010 Laskujen hyväksyminen 2010 / Godkännande av räkningar 2010 840/V1.14.141/2005 TEYMPVLK 12 Tekniikka- ja ympäristövaliokunta / Utskottet

Lisätiedot

Selostus tekijöistä, jotka olennaisesti vaikuttavat toimialan valtuustokauden kehyksen toteutumiseen Tasapainotussuunnitelmien onnistuminen tähän asti

Selostus tekijöistä, jotka olennaisesti vaikuttavat toimialan valtuustokauden kehyksen toteutumiseen Tasapainotussuunnitelmien onnistuminen tähän asti TALOUDEN TOTEUTUMISEN RAPORTOINTI TEKNINEN TOIMI Selostus tekijöistä, jotka olennaisesti vaikuttavat toimialan valtuustokauden kehyksen toteutumiseen Tasapainotussuunnitelmien onnistuminen tähän asti Eurotavoitteen

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

Luomu Invest Oy LUOMUELINTARVIKEPÄIVÄ Yhteistyöllä Aasiaan

Luomu Invest Oy LUOMUELINTARVIKEPÄIVÄ Yhteistyöllä Aasiaan Luomu Invest Oy LUOMUELINTARVIKEPÄIVÄ 2018 Yhteistyöllä Aasiaan Luomu on osa uutta maailmaa, jossa vastuullisuudella on aitoa merkitystä. Kuluttajat, kaupan toimijat sekä maailmanlaajuiset ruokatrendit

Lisätiedot

Ympäristöohjelma kaudelle:

Ympäristöohjelma kaudelle: Yritys Ympäristövastaava tai -tiimi Ympäristöohjelman tekijä(t) Kiinteistö-KYS Oy Päivämäärä (päivitetty viimeksi) 18.1.2018 Ympäristöpolitiikka Ympäristöohjelma kaudelle: 2018-2019,, Kati Lundgren Kiinteistö-KYS

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Kaupunkiympäristölautakunta Asia/ kaupunkiympäristön toimialajohtaja Mikko Aho

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Kaupunkiympäristölautakunta Asia/ kaupunkiympäristön toimialajohtaja Mikko Aho Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2018 1 (5) 111 Kaupunkiympäristön toimialan toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2017 HEL 2018-001748 T 02 06 01 00 Päätös Käsittely päätti hyväksyä kaupunkiympäristön

Lisätiedot

Teknisen lautakunnan tilinpäätös 2015

Teknisen lautakunnan tilinpäätös 2015 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 30 Teknisen lautakunnan tilinpäätös 2015 Asianro 248/02.06.01/2016 Hallintopäällikkö Anne Rantala 2.3.2016: Teknisen lautakunnan vuoden 2015 tilinpäätös on valmisteltu

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Rakennuslautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Rakennuslautakunta Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 21.08.2014 Sivu 1 / 1 102 Rakennuslautakunnan seurantaraportti I/2014 (kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600 Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Hankkeiden vaikuttavuus: Työkaluja hankesuunnittelun tueksi

Hankkeiden vaikuttavuus: Työkaluja hankesuunnittelun tueksi Ideasta projektiksi - kumppanuushankkeen suunnittelun lähtökohdat Hankkeiden vaikuttavuus: Työkaluja hankesuunnittelun tueksi Erasmus+ -ohjelman hakuneuvonta ammatillisen koulutuksen kumppanuushanketta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 103 Rakennuslautakunnan vuoden 2015 seurantaraportti I (Kh) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

Efficiency change over time

Efficiency change over time Efficiency change over time Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 14.11.2007 Contents Introduction (11.1) Window analysis (11.2) Example, application, analysis Malmquist index (11.3) Dealing with panel

Lisätiedot

Capacity Utilization

Capacity Utilization Capacity Utilization Tim Schöneberg 28th November Agenda Introduction Fixed and variable input ressources Technical capacity utilization Price based capacity utilization measure Long run and short run

Lisätiedot

Ympäristö ja turvallisuus: päämäärät ja tavoitteet 2006-2008; toteumat 2006, 2007

Ympäristö ja turvallisuus: päämäärät ja tavoitteet 2006-2008; toteumat 2006, 2007 Ympäristö ja turvallisuus: päämäärät ja tavoitteet 2006-2008; toteumat 2006, 2007 TUOTTEET JA PAKKAUKSET : - liuottimien käyttö liima-, lakka- ja pesuainevalmistuksessa pienemmäksi - M1-luokiteltujen tuotteiden

Lisätiedot

Case : EBRD - Baku LIP Konsultit Ky Lauri Palojärvi TkT, DI

Case : EBRD - Baku LIP Konsultit Ky Lauri Palojärvi TkT, DI Case : EBRD - Baku 2012-2014 LIP Konsultit Ky Lauri Palojärvi TkT, DI 9.3.2015 2 Casen tausta Azerbaijanin johtava...teollisuusyhtiö ( 2012 n. 28 M josta vientiä naapurimaihin n. 2..3 M ) ; 600 tp., kannattavuus

Lisätiedot

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2018-2020 tpjk 28.9.2017 Joensuun Vesi -liikelaitoksen toiminnan kuvaus Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia vesihuoltolain

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.7.211 Maakunnan talousarvio 211 ja toimintasuunnitelma 211 214 hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 29.11.21 74. Käyttösuunnitelma

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA - BYGGNADSTILLSYN

RAKENNUSVALVONTA - BYGGNADSTILLSYN RAKENNUSVALVONTA - BYGGNADSTILLSYN Rakennusvalvonta valvoo Maankäyttö- ja rakennuslain ja asetuksen sekä rakennusjär jestyksen ja kaa vamääräys ten noudattamista rakentamises sa. Toiminnan tavoitteena

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2014 Kunnanhallitus 24.2.2014 ( 23): Verontilityslakiin viime vuonna tehdystä muutoksesta johtuva tilitysrytmin nopeutuminen vaikuttaa alkuvuoden verotilityksiin. Tammikuun verotilityksen

Lisätiedot

Tiedon ja ideoiden hakumatka Pariisin SIAL-messuille Vierailu maailman suurimmalla tuoretukkutorilla Rungismarketissa.

Tiedon ja ideoiden hakumatka Pariisin SIAL-messuille Vierailu maailman suurimmalla tuoretukkutorilla Rungismarketissa. Tiedon ja ideoiden hakumatka Pariisin SIAL-messuille 16.-20.10.2016 Vierailu maailman suurimmalla tuoretukkutorilla Rungismarketissa. osallistujat: Timo Väänänen, Porokylän Leipomo Oy Ari Kukkonen, Porokylän

Lisätiedot

Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Ekopassin kriteerit Anne Korhonen, TTS tutkimus

Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Ekopassin kriteerit Anne Korhonen, TTS tutkimus Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Ekopassin kriteerit Anne Korhonen, TTS tutkimus TTS:N ORGANISAATIO TIIMIT KOULUTUSPÄÄLLIKÖT ESKO NOUSIAINEN rehtori/koulutusjohtaja TUKIPALVELUT HALLINTOPALVELUT (Talous

Lisätiedot

Talous Tulosbudjetti 1. ennuste 2. ennuste 3. ennuste 4. ennuste Ero TB/2. ENN

Talous Tulosbudjetti 1. ennuste 2. ennuste 3. ennuste 4. ennuste Ero TB/2. ENN Kaupunginkirjasto TALOUSARVION TOTEUTUMISENNUSTE 2014 Kklk 28.8.2014 Laatija: AT tilivuosi 2014/2. ennuste KAUPUNGINKIRJASTO Talous Tulosbudjetti 1. ennuste 2. ennuste 3. ennuste 4. ennuste Ero TB/2. ENN

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

Joensuun Vesi -liikelaitoksen toiminnan kuvaus

Joensuun Vesi -liikelaitoksen toiminnan kuvaus JOENSUUN VESI -LIIKELAITOS Joensuun Vesi -liikelaitoksen toiminnan kuvaus Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia vesihuoltolain mukaisesti kaupungin vesihuollosta, joka sisältää vedentuotannon

Lisätiedot

Taloudelliset ja toiminnalliset tulokset

Taloudelliset ja toiminnalliset tulokset Taloudelliset ja toiminnalliset tulokset Heinäkuu 2019 Yhtymähallitus 29.8.2019 RIVERIA YHTEENSÄ/ULKOISET Budjetti 2019 ulkoiset Budjetti 1 7/2019 Toteutunut 1 7/2019 Ero toteumabudjetti Toteuma % 31.7.2019

Lisätiedot

ETELÄESPLANADI 2 00130 HELSINKI

ETELÄESPLANADI 2 00130 HELSINKI 00130 HELSINKI MODERNIA TOIMISTOTILAA Noin VUOKRATAAN Ainutlaatuinen tilaisuus vuokrata huipputason Helsingin näköalapaikalta Toimi pian! Lisätietoja KALLE JASKARA Myyntijohtaja +358 50 324 0404 kalle.jaskara@tkoy.fi

Lisätiedot

LOIMAAN VESI OSAVUOSIKATSAUS I / 2017

LOIMAAN VESI OSAVUOSIKATSAUS I / 2017 LOIMAAN VESI OSAVUOSIKATSAUS I / 2017 LOIMAAN VESI LOIMAAN VEDEN OSAVUOSIKATSAUS 1 YLEISTÄ Loimaan veden johtosäännössä mainitaan kaupunginvaltuuston ja kuntalain liikelaitokselle määrittämät oikeudet

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Anslutningsskyldighet och befrielse från anslutningsskyldigheten. Liittämisvelvollisuus ja siitä vapauttaminen

Anslutningsskyldighet och befrielse från anslutningsskyldigheten. Liittämisvelvollisuus ja siitä vapauttaminen Anslutningsskyldighet och befrielse från anslutningsskyldigheten Liittämisvelvollisuus ja siitä vapauttaminen 10 Lag om vattentjänster 119/2001 Vesihuoltolaki 119/2001 Anslutning av fastigheter till vattentjänstverkets

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008 Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 176 Rakennuslautakunnan seurantaraportti 10/2013 (kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. (09) 816 24811 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2015 Kunnanhallitus 23.2.2015 ( 45): Tammikuun verotulotilitys oli kaikkiaan 0,8 % parempi kuin vuonna 2014. Kunnallisveron osalta kasvua oli 2,2 %, koko maassa 2,5 %. Helmikuun verotilitys

Lisätiedot

Taloudelliset ja toiminnalliset tulokset

Taloudelliset ja toiminnalliset tulokset Taloudelliset ja toiminnalliset tulokset Toukokuu 2019 Yhtymähallitus 19.6.2019 Vuosikate 05/2019 10.6.2019 RIVERIA YHTEENSÄ/ULKOISET Budjetti 2019 ulkoiset Budjetti 1 5/2019 Toteutunut 1 5/2019 Ero toteumabudjetti

Lisätiedot

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4) Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013 28.5.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000

Lisätiedot

Talousarvion toteutuminen kesäkuu 2018

Talousarvion toteutuminen kesäkuu 2018 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 290 27.8.2018 111 Talousarvion toteutuminen kesäkuu 2018 Päätöshistoria Kaupunginhallitus 27.8.2018 290 Asianro 55/02.02.02/2018 Talousjohtaja Anna-Kristiina

Lisätiedot

Kuntatekniikka Tulosalue huolehtii kunnallistekniikan, liikuntapaikkojen ja ulkoilureittien sekä taajaman liikenneja viheralueiden ja kunnosta.

Kuntatekniikka Tulosalue huolehtii kunnallistekniikan, liikuntapaikkojen ja ulkoilureittien sekä taajaman liikenneja viheralueiden ja kunnosta. Toiminta-ajatus Ilomantsin rakennettu ympäristö on hyvin hoidettu ja viihtyisä. Sisäisille asiakkaille annettavilla palveluilla tuetaan kunnan peruspalveluiden tuottamista. Toiminta-ajatus tulosalueittain

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille joudutaan maksamaan palautuksia viime vuodelta arviolta euroa.

Perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille joudutaan maksamaan palautuksia viime vuodelta arviolta euroa. Kaupunginhallitus 53 12.02.2018 Tarkastuslautakunta 11 09.03.2018 Kaupungin talouden toteutuminen 2017, kaupunki ja liikelaitokset 122/02.02.02/2018 KHALL 12.02.2018 53 Talous vuonna 2017 Uudenkaupungin

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON KAMPUSKIINTEISTÖT Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015, taloussuunnitelma vuosille 2016-2017 KUNTAYHTYMÄ

ETELÄ-SAVON KAMPUSKIINTEISTÖT Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015, taloussuunnitelma vuosille 2016-2017 KUNTAYHTYMÄ Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015, taloussuunnitelma vuosille 2016-2017 ETELÄ-SAVON KAMPUSKIINTEISTÖT KUNTAYHTYMÄ (aik. Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymä) Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015

Lisätiedot

Exercise 1. (session: )

Exercise 1. (session: ) EEN-E3001, FUNDAMENTALS IN INDUSTRIAL ENERGY ENGINEERING Exercise 1 (session: 24.1.2017) Problem 3 will be graded. The deadline for the return is on 31.1. at 12:00 am (before the exercise session). You

Lisätiedot

TEKNINEN LAUTAKUNTA. Toiminta-ajatus. Päämäärä. Toiminnan painopistealueet Toimintaympäristön muutos

TEKNINEN LAUTAKUNTA. Toiminta-ajatus. Päämäärä. Toiminnan painopistealueet Toimintaympäristön muutos TEKNINEN LAUTAKUNTA Toiminta-ajatus Teknisen toimen tarkoituksena on tuottaa ja ylläpitää teknisiä palveluja kestävän kehityksen periaatteita noudattaen yhteistyössä naapurikuntien ja ulkopuolisten palvelun

Lisätiedot

Kestävä ja älykäs energiajärjestelmä

Kestävä ja älykäs energiajärjestelmä Ilmansuojeluyhdistys syyskokous 23.11.2017 Kestävä ja älykäs energiajärjestelmä Espoon kaukolämpö hiilineutraaliksi 2030 Ilkka Toijala / Head of Heating and Cooling, Finland / 23.11.2017 Kattava kaukolämpöverkko,

Lisätiedot

Gasumin lannoitetuotanto, laatujärjestelmä

Gasumin lannoitetuotanto, laatujärjestelmä Gasumin lannoitetuotanto, laatujärjestelmä Kick-off seminaari Laatujärjestelmä kierrätysmateriaaleista prosessoiduille lannoitevalmisteille 12.9.2017 Eeli Mykkänen GASUM KEHITTÄÄ POHJOISMAISTA KAASUEKOSYSTEEMIÄ

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

HUS:N TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA. Tammi- maaliskuu 2015 Valtuuston kokous 29.4.2015, toimitusjohtaja Aki Lindén

HUS:N TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA. Tammi- maaliskuu 2015 Valtuuston kokous 29.4.2015, toimitusjohtaja Aki Lindén HUS:N TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA Tammi- maaliskuu 2015 Valtuuston kokous 29.4.2015, toimitusjohtaja Aki Lindén 23.4.2015 maaliskuu 2015 1 28.4.2015 HYKS aloitti sairaanhoitoalueena vuonna 2006. Deflatoitu

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

VUOSIKATE III TILIKAUDEN TULOS

VUOSIKATE III TILIKAUDEN TULOS 613TA Yksityistiet 40 Toimintakulut -339 270-349 939-347 000-347 000 500 Palvelujen ostot -67 792-73 000-70 000-70 000 600 Avustukset -271 478-276 939-277 000-277 000 I TOIMINTAKATE -339 270-349 939-347

Lisätiedot

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2019-2021 tpjk 20.9.2018 Joensuun Vesi -liikelaitoksen toiminnan kuvaus Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia vesihuoltolain

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Väestön muutos oli 228 henkeä (ennakkotieto)

Väestön muutos oli 228 henkeä (ennakkotieto) YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2016 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen mukaani 17 294. Asukasmäärä kasvoi edellisvuodesta 228 henkilöä eli 1,3 %. Muuttoliike

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

Suomen johtava asuntovuokrausyritys. VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan.

Suomen johtava asuntovuokrausyritys. VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan. TILINPÄÄTÖS 2013 Suomen johtava asuntovuokrausyritys VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan. Tilinpäätös 27.2.2014 Meitä on VVO:laista (keskimäärin v. 2013) Toimintaympäristö

Lisätiedot

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja Teknisen keskuksen tavoitteena on tuottaa kaupungin sisäiset tuki- ja muut palvelut laadukkaasti, tehokkaasti ja kilpailukykyisesti.

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset

Väkiluku ja sen muutokset KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset Väkiluvun kehitys - Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain v. - 54800 54750 54700 54650 54600 54586 54646 54627 54627 54635 54664 54652 54633 54572

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/ (7) Ympäristölautakunta Ytp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/ (7) Ympäristölautakunta Ytp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2012 1 (7) 309 Lagerblad Foods Oy, elintarvikelain mukainen hakemus, Lagerblad Foods Oy liha- ja kala-alan laitoksen olennaisesta muutoksesta HEL 2012-013788 T 11 02 00

Lisätiedot

Kaupunginkirjasto TALOUSARVION TOTEUTUMISENNUSTE 2015 Kklk Talous Tulosbudjetti 1. ennuste 2. ennuste 3. ennuste 4. ennuste Ero TB/1.

Kaupunginkirjasto TALOUSARVION TOTEUTUMISENNUSTE 2015 Kklk Talous Tulosbudjetti 1. ennuste 2. ennuste 3. ennuste 4. ennuste Ero TB/1. Kaupunginkirjasto TALOUSARVION TOTEUTUMISENNUSTE 2015 Kklk 21.4.2015 Laatija: AT tilivuosi 2015/1. ennuste KAUPUNGINKIRJASTO Talous Tulosbudjetti 1. ennuste 2. ennuste 3. ennuste 4. ennuste Ero TB/1. ENN

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Tavoitteet ja toimenpiteet

Tavoitteet ja toimenpiteet Tavoitteet ja toimenpiteet Tavoitteet vuodelle 2013 Spondan kiinteistöjen ympäristökuormitus Suomessa: Sähkön, lämmön, jäähdytyksen ja veden vertailukelpoinen laskee Suomen kiinteistöissä Mittarointistrategian

Lisätiedot

FOKUS. grammatik. Konjunktiot ja sanajärjestys

FOKUS. grammatik. Konjunktiot ja sanajärjestys FOKUS grammatik Konjunktiot yhdistävät sanoja, lauseenosia ja lauseita. Konjunktiot jaetaan rinnastus- ja alistuskonjunktioihin. Jag och min kompis ska resa till Köpenhamn. Minä ja kaverini matkustamme

Lisätiedot