1 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 2 VERKSTÄLLANDE DIREKTÖRENS ÖVERSIKT 4 MANAGING DIRECTOR S REVIEW 6 2 TUKKUTORI PÄHKINÄNKUORESSA 8

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 2 VERKSTÄLLANDE DIREKTÖRENS ÖVERSIKT 4 MANAGING DIRECTOR S REVIEW 6 2 TUKKUTORI PÄHKINÄNKUORESSA 8"

Transkriptio

1 SISÄLLYS Sivu 1 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 2 VERKSTÄLLANDE DIREKTÖRENS ÖVERSIKT 4 MANAGING DIRECTOR S REVIEW 6 2 TUKKUTORI PÄHKINÄNKUORESSA 8 3 TUKKUTORIN TOIMINTA-AJATUS JA PÄÄTOIMET 8 4 HALLINTO JA TILINTARKASTUS 9 5 ORGANISAATIO 10 6 LIHATUKKUTOIMINTA 12 7 KYLMÄTUOTANTO JA -VARASTOINTI 12 8 VIHANNES-, HEDELMÄ- JA KUKKATUKKUTOIMINTA 13 9 KALATUKKUTOIMINTA MUUT PALVELUT JA TUKKUKAUPPA YMPÄRISTÖ- JA ENERGIANKÄYTTÖKATSAUS TILINPÄÄTÖS JA INVESTOINNIT 18 Talousarvion toteuma

2 2 1. TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS HELSINGIN KAUPUNGIN TUKKUTORIN 76. TOIMINTAVUOSI Vuoden 2009 tärkein tapahtuma Tukkutorin näkökulmasta oli lihatukkuhallin remontin valmistuminen ja tämän tilan uudelleen hyväksyminen elintarvikelaitokseksi. Myös Tukkutorin pakastamoa kunnostettiin ja se muutettiin vastaamaan uusia elintarvikehygieniavaatimuksia. Myös se sai uudelleenhyväksynnän elintarvikevalvontaviranomaisilta. Näin toiminta molemmissa laitoksissa jatkui keskeytyksettä. Vuosi oli myös vilkas Tukkutorin vuokrausten osalta. Tilojen kysyntä säilyi hyvänä talouden taantumasta huolimatta ja liikevaihto nousi 3,8 miljoonaan euroon. Ongelmia oli ainoastaan Kalasataman alueen huonokuntoisessa kiinteistössä, jonka vuokra-aika päättyy vuoden 2010 lopussa. Kyselytutkimuksen mukaan talouden ongelmat tuntuivat yli puolessa Tukkutorin yrityksistä. Tämä heijastui lähinnä vuokramaksujen viivästymisinä. Tehokkaan perinnän ansiosta luottotappiot jäivät kuitenkin vähäisiksi ja vuokralaiset suoriutuivat lopulta hyvin vuokristaan. Vaihtuvuus alueen vuokralaisten osalta oli tavanomaista. Energian hinnan voimakkaan nousun johdosta yksi vuoden teemoista oli energiansäästö. Tiloja uudelleen järjestelemällä ja asentamalla taajuusmuuntimet lihatukkuhalliin saavutettiin merkittävää säästöä sähkön käytössä. Vuoden teemana oli myös työturvallisuuden parantaminen. Koulutuksiin osallistuminen ja työsuojeluasioiden esilläpito tuottivat tulosta, sillä vuoden aikana ei sattunut yhtään työtapaturmaa. Tätä aikaisemmin lieviä työtapaturmia oli ollut useita vuosittain, ja Tukkutori oli ollut Helsingin kaupungin työtapaturmalistan kärkisijoilla henkilömäärään suhteutettuna. Investoinnit Vanha, pääosin myös suojeltu, rakennuskanta on haasteellinen toimintaympäristö ja vaatii jatkuvaa ylläpitokunnostusta ja investointeja. Vuonna 2009 investoitiin yhteensä euroa. Suurimmat kohteet olivat lihatukkuhalli ja vanha hallintorakennus. Lihatukkuhalli uusittiin vastaamaan elintarvikevalvonnan ja yritysten vaatimuksia asentamalla sinne mm. kulunvalvontajärjestelmä. Myös energiankäytön vähentäminen oli yksi lihatukkuhallin saneerauksen tavoitteista. Kylmätilojen käyttöä tehostettiin tiloja uudelleen järjestämällä. Lisäksi jäähdytyspuhaltimien toimintaa säätelemään asennettiin taajuusmuuntimet. Urakka valmistui kesäkuussa ja laitos sai uudelleen hyväksynnän elintarvikevalvontaviranomaisilta. Vanhan hallintorakennuksen peruskorjaus aloitettiin kellarikerroksen LVISKA-korjauksella. Muilta osin investoinnit olivat tavanomaisia ja niillä edistettiin tilojen vuokrauksia. Ympäristö ja elintarviketurvallisuus Tukkutorin tavoitteena on tukea alueen yrityksiä niin, että niiden toimintaympäristö ja osaaminen täyttävät ympäristö- ja elintarviketurvallisuuden vaatimukset. Elintarvikehygienian noudattaminen edellyttää valvontaviranomaisten hyväksymien omavalvontasuunnitelmien noudattamista, jotka Tukkutorilla on laadittu erikseen pakastamolle ja lihatukkuhallille.

3 3 Tukkutorin logistiikkahanke sai nimekseen TukkutoriOnline. Vuoden aikana valmistui yhteistilausjärjestelmä, jota päästiin myös pilotoimaan. Tavoitteena on vähentää selvästi Tukkutorilta lähtevistä jakelukuljetuksista johtuvia ympäristöhaittoja ja kuljetusten aiheuttamaa hiilijalanjälkeä. Samanaikaisesti Tukkutorin yritykset pystyvät lisäämään kilpailukykyään ja vähentämään jakelukustannuksiaan. Tukkutori oli aktiivisesti mukana Ekokompassi hankkeessa, jonka puitteissa annettiin yrityksille jäteneuvontaa ja suunniteltiin Tukkutorille uutta jäteasemajärjestelmää. Talous ja tuottavuus Tukkutorin tulot kehittyivät hyvin edellisiin vuosiin verrattuna ja ne ylittivät hiukan budjetoidun. Myös menot ylittivät alkuperäisen talousarvion, mikä vaikutti siihen, että toimintakate ( euroa) jäi alkuperäisestä tavoitteestaan. Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti toimintakatetta alennettiin ja tämä uusi tavoite saavutettiin hyvin. Syynä katteen alenemiseen oli ostopalveluista johtuvien kulujen kasvu. Budjetointivaiheessa ei tiedetty pakastamon uudelleenhyväksymisestä aiheutuvista toimenpiteistä ja niiden kuluista. Toimitilojen käyttöaste jäi 86 prosenttiin, kun tavoite oli 88 %. Kalasataman alueelta tyhjentynyttä teollisuuskiinteistöä ei saatu monista yrityksistä huolimatta vuokrattua kokonaan, koska tilojen kunto ja käytettävyys olivat arvioitua heikommat. Tulevaisuuden näkymiä Uusi kehittämissuunnitelma antaa hyvän pohjan Tukkutorin tulevaisuuden kehitystyölle. Toimitilojen hyvä kysyntä ja meneillään olevat uudistustyöt antavat poikkeuksellisen hyvän pohjan vuotta 2010 ajatellen, jolloin talouden taantuma vaikuttaa todennäköisesti myös Tukkutorin yritysten toimintaan. Tavoitteena on, että Tukkutori kehittyy osana kaupungin elinkeinoelämää monipuolisesti palvelevana osaamiskeskuksena. Tukkutori valmistautuu pitkällä tähtäimellä muutoksiin, jotka seuraavat uuden asuin- ja yritysalueen rakentamisesta Kalasataman alueelle. Helsingin Tukkutori samanaikaisesti avautuu tuleville naapureille hyvän ruoan keskuksena ja sulkeutuu tukkupuolen osalta, jotta alue palvelisi ennen kaikkea alkuperäistä tarkoitustaan, tukkukaupan keskuksena. Timo Taulavuori toimitusjohtaja

4 1. VERKSTÄLLANDE DIREKTÖRENS ÖVERSIKT 4 HELSINGFORS PARTITORGS 76:e VERKSAMHETSÅR Den viktigaste händelsen 2009 ur Partitorgets synvinkel var att renoveringen av köttpartihallen blev klar och lokalerna åter godkändes som livsmedelsanläggning. Också Partitorgets fryseri renoverades och byggdes om så att det uppfyller de nya kraven på livsmedelshygien. Även det godkändes åter av myndigheterna för livsmedelstillsyn. På så sätt kunde verksamheten i bägge anläggningarna fortgå utan avbrott. Året var livligt för Partitorget också i fråga om uthyrningen. Trots den ekonomiska nedgången fanns det en oförändrat god efterfrågan på lokaler och omsättningen steg till 3,8 miljoner euro. Problem förekom bara i fastigheten på området vid Fiskhamnen. Fastigheten är i dåligt skick och hyrestiden går ut i slutet av Enligt en enkätundersökning är problemen märkbara i mer än hälften av Partitorgets företag. Det yttrade sig närmast i försenade hyresbetalningar. Tack vare en effektiv inkassoverksamhet blev kreditförlusterna små och hyresgästerna klarade sist och slutligen bra av sina hyror. Omsättningen av hyresgäster i området var normal. Till följd av den kraftiga höjningen av energipriset var energibesparing ett av årets teman. Genom att omdisponera lokalerna och installera frekvensomriktare i köttpartihallen nådde man märkbara besparingar i elförbrukningen. Till årets teman hörde också att förbättra säkerheten i arbetet. Genom utbildning och fokus på arbetarskyddsfrågor uppnåddes resultat, eftersom det under året inte skedde ett enda arbetsolycksfall. Tidigare hade det skett flera lindriga arbetsolycksfall varje år, och Partitorget hade legat överst på listan över olycksfall i Helsingfors stad i relation till antalet personer. Investeringar Det gamla, till största delen även skyddade byggnadsbeståndet är en utmanande arbetsmiljö och kräver ständigt underhåll och investeringar. År 2009 uppgick investeringarna till sammanlagt euro. De största objekten var köttpartihallen och den gamla förvaltningsbyggnaden. Köttpartihallen förnyades så att den uppfyllde livsmedelstillsynens och företagens krav genom att man installerade bl.a. ett passagekontrollsystem. Ett av målen för renoveringen av köttpartihallen var också att minska energiförbrukningen. Användningen av kylrummen blev effektivare genom en omdisponering av lokalerna. Dessutom installerades frekvensomriktare som reglerar styrningen av kylfläktarna. Entreprenaden blev klar i juni och anläggningen godkändes åter av myndigheterna för livsmedelstillsyn. Den grundläggande renoveringen av den gamla förvaltningsbyggnaden inleddes med reparation av VVS-, el-, kyl- och automationssystemen i källarvåningen. I övrigt var det fråga om normala investeringar som bidrog till att främja uthyrningen av lokalerna. Miljö och livsmedelssäkerhet Syftet med Partitorget är att stödja företagen i området så att deras verksamhetsförutsättningar och kompetens uppfyller kraven på miljö- och

5 5 livsmedelssäkerhet. Kraven på livsmedelshygien förutsätter att man följer egenkontrollplaner som har godkänts av tillsynsmyndigheterna. På Partitorget finns separata planer för fryseriet och för köttpartihallen. Partitorgets logistikprojekt fick namnet TukkutoriOnline. Under året blev man klar med ett gemensamt ordersystem, som man också fick möjlighet att provtesta. Målet är att i betydande grad minska de miljöolägenheter som distributionstransporterna från Partitorget medför och reducera det koldioxidavtryck som orsakas av transporterna. Samtidigt får företagen på Partitorget möjlighet att stärka sin konkurrenskraft och sänka sina distributionskostnader. Partitorget deltog aktivt i projektet Ekokompassen, som bland annat innebar att företagen fick avfallsrådgivning och ett nytt system för sopstationer planerades för Partitorget. Ekonomi och produktivitet Partitorgets inkomster utvecklades positivt jämfört med tidigare år och översteg i någon mån budgeten. Också utgifterna översteg den ursprungliga budgeten, vilket ledde till att verksamhetsbidraget ( euro) inte nådde upp till det ursprungliga målet. Genom beslut av stadsfullmäktige sänktes verksamhetsbidraget och det nya målet kunde uppnås. Orsaken till det lägre bidraget var en kostnadsökning på grund av köp av tjänster. I samband med budgeteringen kände man inte till de åtgärder och kostnader som återgodkännandet av fryseriet skulle komma att leda till. Nyttjandegraden för lokalerna stannade på 86 procent, medan målet var 88 procent. Den tomma industrifastigheten på Fiskhamnsområdet kunde trots upprepade försök inte hyras ut i sin helhet, eftersom lokalerna var i sämre skick och användbarheten sämre än vad man hade trott. Framtidsutsikter Den nya utvecklingsplanen utgör en bra grund för det framtida utvecklingsarbetet på Partitorget. Den höga efterfrågan på lokaler och de pågående renoveringsarbetena ger utomordentligt goda förutsättningar för 2010, då effekterna av den ekonomiska nedgången sannolikt kommer att synas också i verksamheten på Partitorget. Målet är att Partitorget ska utvecklas som en del av ett kompetenscentrum som mångsidigt betjänar stadens näringsliv. Partitorget förbereder sig långsiktigt på de förändringar som byggandet av det nya bostadsoch företagsområdet vid Fiskhamnen kommer att leda till. Helsingfors Partitorg öppnar sig samtidigt för sina blivande grannar som ett centrum för god mat och stänger till om partihandelssidan, så att området framför allt ska tjäna sitt ursprungliga syfte, som centrum för partihandeln. Timo Taulavuori verkställande direktör

6 1. MANAGING DIRECTOR S REVIEW 6 CITY OF HELSINKI WHOLESALE FOOD MARKET 76TH YEAR OF OPERATIONS The main event in 2009 in terms of the Wholesale Food Market was the completion of the refurbishment work on the meat wholesale hall and the successful reapplication for food safety approval of the refurbished hall. The Wholesale Food Market s refrigerated warehouse was also refurbished and transformed to comply with the new food hygiene standards. The refrigerated warehouse was also reapproved by the food safety authorities. Consequently, activities in both facilities were able to continue without disruption. The year was also busy in terms of our letting activities. Demand for our premises remained high despite the economic recession, and our turnover reached EUR 3.8 million. Problems were experienced only at our Kalasatama premises, which are in poor condition. The lease term on these premises expires at the end of According to our annual customer satisfaction survey, over half of our tenants felt the effects of the economic problems. This was reflected primarily in delayed payments of rents. Efficient debt collection minimised our credit losses, however, and ultimately our tenants managed well with their rents. Turnover among tenants was unremarkable. Due to the sharp increase in energy prices, one of the main themes in 2009 was energy conservation. By reorganising our facilities and installing frequency inverters in the meat wholesale hall, we were able to achieve considerable savings in electricity consumption. Another theme in 2009 was improving occupational safety. Participating in training events and focusing on occupational safety issues paid off, as not a single work-related accident occurred all year. Previously, several minor accidents had occurred each year, and the Wholesale Food Market ranked high on the City of Helsinki s list of occupational accidents in terms of the number of staff. Investments The old and mostly listed building stock is a challenging working environment requiring constant maintenance and investment. In 2009 a total of EUR 542,607 was invested in its upkeep. The most extensive renovation work was carried out in the meat wholesale hall and the administration building. The meat wholesale hall was upgraded to meet food safety requirements and the needs of our tenants, in part by installing an access control system. Another aim for the renovation project was to reduce the building s energy consumption. The efficiency of refrigerated areas was improved by reorganising the facilities. In addition, frequency inverters were installed to adjust the refrigeration fans. This project was completed in June, and the facilities were reapproved by the food safety authorities. Renovation work on the old administrative building began by repairing the HVACR system in the basement. Other investments were routine and were made to promote letting activities.

7 7 Environmental and food safety The Wholesale Food Market seeks to foster companies in the area so that their business environment and competences meet environmental and food safety criteria. Compliance with food hygiene calls for compliance with own-check plans approved by the supervisory authorities. The Wholesale Food Market has drawn up separate plans for the refrigerated warehouse and meat wholesale hall. The Wholesale Food Market s logistics project was given the name TukkutoriOnline. During the year under review a joint order system was completed and pilot tested. The aim is to reduce significantly the environmental impacts of distribution traffic leaving the Wholesale Food Market and the carbon footprints caused by deliveries. At the same time, companies at the Wholesale Food Market are able to enhance their competitiveness while reducing their distribution costs. The Wholesale Food Market is an active participant in the EcoCompass project, within the scope of which companies received advice on waste management and a new waste station system was planned for the Wholesale Food Market. Finances and productivity The Wholesale Food Market s income development was positive compared to previous years and just exceeded the budget. Expenditure also exceeded the original budget, as a result of which the operating margin (EUR 668,000) fell short of the original target. In accordance with the decision taken by the City Council, the target for the operating margin was reduced, and the new target was achieved without problem. The reason for the reduction in the operating margin was the increase in expenditure due to outsourced services. During the budgeting round it was not yet clear what actions would have to be taken to have the refrigerated warehouse reapproved and what the expenses would be. The occupancy rate remained at 86 percent, whereas the target was 88%. Some of the vacant industrial premises at Kalasatama remained empty despite repeated efforts, as the condition and functionality of the facilities were worse than expected. Future prospects The Wholesale Food Market s new Development Plan provides an excellent basis for future initiatives. Due to the strong demand for our premises and ongoing refurbishment work, the outlook for 2010 is excellent. However, the impact of the economic recession will most likely still be felt among companies at the Wholesale Food Market. Our intention is to continue to develop the Wholesale Market as a centre of excellence serving the city s industry and commerce in diverse ways. In the long term, the Wholesale Food Market is gearing up for the changes brought about by the development of the new residential and business district at Kalasatama. The City of Helsinki Wholesale Food Market s local food hub will welcome the area s new residents whilst access to other areas will be restricted to allow the market to focus on its original role as a wholesale trading centre. Timo Taulavuori Managing Director

8 2. TUKKUTORI PÄHKINÄNKUORESSA 8 Helsingin kaupungin tukkutori on toiminut vuodesta 1933 lähtien pääkaupungin elintarviketukkukaupan keskuksena Helsingin Hermannin kaupunginosassa ja Kalasataman alueella. Reilun 17 hehtaarin alueella toimii yritystä, joista elintarvikealan toimijoita on noin puolet. Elintarviketukkukaupan lisäksi alueella on Suomen merkittävin kukka- ja kukkatarviketukkukaupan keskus. Kukka-alan yrityksiä alueella on 12. Tukkutori valmistautuu luopumaan Kalasataman alueestaan vuoden 2010 aikana, mikä vaikutti toimintaan jo toimintakertomusvuonna. Yritysten toimitilojen ja maa-alueiden lisäksi Helsingin Tukkutori vuokraa varastoja ja kylmätilaa pakastushotellistaan noin 200 yritykselle ja yhteisölle. Työpaikkoja alueella on arviolta 1 000, minkä lisäksi välillinen työllistävä vaikutus on arviolta henkeä. Muut kuin kukka- ja elintarvikealan yritykset tarjoavat monipuolisia palvelujaan alueen yrittäjien lisäksi ulkopuolisille toimijoille. Tukkutorialueen yrittäjien asiakkaita ovat vähittäiskaupat ja HoReCatoimialan ruokapalveluyritykset. Vähittäin myyviä yrityksiä alueella on alle kymmenen. Helsingin Tukkutorin päätehtävänä on vuokrata yrityksille toimivia ja elintarvikehygieeniset vaatimukset täyttäviä tuotanto-, toimisto- ja varastotiloja. 3. TUKKUTORIN TOIMINTA-AJATUS JA PÄÄTOIMET Helsingin Tukkutorin tehtävänä on ylläpitää ja kehittää alueensa yritysten toimintaedellytyksiä ja uusien yritysten aloittamismahdollisuuksia näiden erilaiset tarpeet huomioiden. Tukkutori toteuttaa toiminnallisia tavoitteitaan Helsingin kaupungin yhteisstrategioiden pohjalta. Tavoitteena on, että Tukkutori toimii taloudellisesti kannattavana ja on elintarvike- ja kukka-alan pk-yrityksille palveluiltaan ja sijainniltaan pääkaupunkiseudun houkuttelevin toimintaympäristö. Edellytyksiä ja mahdollisuuksia yritystoiminnalle luodaan parantamalla toimitilojen käyttökelpoisuutta ylläpitämällä henkilöstön ammattitaitoa ja osaamista ottamalla huomioon toimitilojen ylläpito- ja korjaustoiminnassa elintarvikehygieeniset EU-määräykset myös tilojen muunneltavuuden kannalta edistämällä Tukkutorin markkinointia yhteistyössä yritysten kanssa avustamalla yrityksiä toimitilojen ja -lupien viranomaiskäsittelyssä tarjoamalla tiloja uusille yrityksille ja mm. maahanmuuttajataustaisille yrityksille. Tukkutorin päätoimet: 1) Lihatukkuhalli, jossa toimii tuoreen lihan käsittelyyn erikoistuneita yrityksiä Tukkutorin hallinnoimissa tiloissa. Tukkutori vastaa rakennuksen toiminnasta, omavalvonnasta ja mahdollistaa yritysten toiminnan näissä tiloissa mm. vastaamalla kylmäntuotannosta, yleissiivouksesta ja elintarvikehygienian vaatimuksista. Lihayrittäjien lisäksi hallista on vuokrattu varasto- ja toimistotilaa myös muille yrittäjille. Vuoden lopussa liha-alan yrittäjiä oli neljä. 2) Pakastushotelli, jossa on vuokrattavissa pienvarastoista isompiin tiloihin pakastus- ja viileäsäilytystilaa elintarvikealan yrityksille. Tukkutori vastaa

9 9 pakastamon kylmäntuotannosta, kunnossapidosta ja asiakaspalvelusta. Samassa rakennuksessa on vuokrattavana myös lämmintä kuivavarasto- ja kellaritilaa. Säilyttämiseen tarkoitettujen tilojen lisäksi rakennuksessa ovat pakastustunnelit, joissa tuotteiden lämpötila lasketaan -30 asteen tuulitunnelissa -20 asteen säilytyslämpötilaan. Pakastamon vuokrasopimuksia oli vuoden lopussa runsaat ) Vihertukkuhalli, josta Tukkutori vuokraa myyntipisteitä yrittäjille eripituisiksi ajoiksi. Huhti- ja lokakuun välisenä aikana myös ulkotorialueelta vuokrataan myyntitilaa vihannes- ja kukkayrittäjille. Tukkutori vastaa tilojen vuokrauksesta, siisteydestä ja valvonnasta. Hallissa toimii noin kymmenen kukka-alan yrittäjää. Ulkotorialueella vuokrattuja paikkoja on 84, joista koko myyntikaudeksi vuokrattuja on 19. 4) Toimitilojen ja maa-alueiden vuokraus (17,5). Alueella on kaupungin omistamaa kiinteistökantaa noin kerrosneliötä. Tukkutori vuokraa näitä toimisto-, varasto- ja tuotantotiloja yrityksille ja toimii alueen kehittäjänä yhteistyössä yrittäjien kanssa. Tukkutorin vuokraamilla maa-alueilla on neliötä muiden yritysten ja yhteisöjen omistamia toimitiloja. 4. HALLINTO JA TILINTARKASTUS Helsingin kaupungin tukkutorin johto raportoi toiminnastaan teknisen palvelun lautakunnalle, taloussuunnitteluosaston seurantaryhmälle ja rakennus- ja ympäristötoimen apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurille. Teknisen palvelun lautakunta kehittää ja valvoo Helsingin kaupungin tukkutorin toimintaa. TEKNISEN PALVELUN LAUTAKUNTA JÄSENET Puheenjohtaja Sirkka-Liisa Vehviläinen (sijainen 1.12 alkaen) SDP Mirka Vainikka ( asti) SDP Varapuheenjohtaja Pörrö Sahlberg Vihr Jäsenet Kasper Stenbäck alkaen Kok Esko Niemi saakka Kok Arto Lahti Kok Jaana Lamminperä Kok Jani Moliis Vihr Antti Hytti SDP Tea Vikstedt Vas Seppo Kanerva PS HENKILÖKOHTAISET VARAJÄSENET Maija Utriainen (Vainikka/Vehviläinen) SDP Sanna Tiihonen (Sahlberg) Vihr Leena Vuorivirta (Stenbäck) Kok. Juha Levo (Lahti) Kok Anneli Raittinen (Lamminperä) Kok Hannu-Matias Nurmi (Moliis) Vihr Pekka Paunio (Hytti) SDP Juho Lindman (Vikstedt) Vas Tuula Miettinen (Kanerva) PS

10 KAUPUNGINHALLITUKSEN EDUSTAJAT Kauko Koskinen (Kok.) Ulla-Marja Urho, varalla (Kok.) ORGANISAATIO Helsingin Tukkutorin johtosäännön mukainen organisaatio on seuraava: Helsingin Tukkutori (Heltu) Timo Taulavuori Toimitusjohtaja Toimistoyksikkö sisäiset palvelut Tekninen palveluyksikkö Tommi Tapana. Teknisen palvelun päällikkö Peruskorjaukset ja rakennuttaminen Yrityspalveluyksikkö Tiina Suvanen Yrityspalvelupäällikkö Vuokraustoiminta Energian- ja vesihuollon toimivuus Yrityssuhteet Kylmätuotanto Markkinointi ja viestintä Alueen kunnossapito ja vartiointi Muut yrityspalvelut Muut tekniset yrityspalvelut Teknisen palveluyksikön perustehtävänä on varmistaa alueen yritysten toimintaja kehittymismahdollisuudet ylläpitämällä Tukkutorin piha-alueen ja rakennuksien kuntoa. Lisäksi tekninen yksikkö vastaa alueen rakennusprojekteista, sähkönjakelusta, kylmäntuotannosta ja jätehuollosta. Yksikön palveluksessa on 11 henkilöä. Yrityspalveluyksikkö huolehtii alueen asiakaspalvelutehtävistä ja vuokrauksiin liittyvistä markkinointi-, tiedotus- ja sopimusasioista. Lisäksi yksikkö tekee yhteistyötä alueen yrittäjäyhdistyksen kanssa kehittääkseen alueen palveluja. Yksikön palveluksessa on kuusi henkilöä. Toimistoyksikön tehtäviin kuuluvat talouteen, laskutukseen ja vuokravalvontaan liittyvät tehtävät. Lisäksi yksikössä hoidetaan henkilöstöhallinnon tehtävät. Yksikön palveluksessa on kolme henkeä.

11 11 HENKILÖSTÖ Tukkutorin palveluksessa oli toimintavuoden lopussa 20 henkilöä. Täyttämättä oli kaksi tointa. Vakituisen henkilökunnan lisäksi vuoden aikana oli kaksi työllistettyjä työntekijää. Helsingin Tukkutorin teknisen palveluyksikön päällikkönä aloitti toukokuussa Tommi Tapana. Viran vakituinen haltija Eero Koskinen oli jäänyt eläkkeelle vuoden 2008 lopussa. Yrityspalveluyksikön toiminnasta vastasi yksikön päällikkö Tiina Suvanen ja Tukkutorin toimitusjohtajana toimi Timo Taulavuori. Henkilöstö vuosina lkm lkm lkm lkm lkm lkm Kuukausipalkkaiset virkasuhteiset * 3 -työsopimussuhteiset Tuntipalkkaiset Määräaikaiset 2 Työllistetyt Yhteensä Paikkoja täyttämättä 2 * Kolmas virka avoinna Henkilökunnan keski-ikä oli toimintavuoden lopussa 52,1 vuotta, mikä on selvästi korkeampi kuin Helsingin kaupungin henkilöstön keskiarvo 44,7 vuonna Syksyllä 2009 tehdyn henkilöstön työhyvinvointikyselyn mukaan työhyvinvoinnin mittarit säilyivät edelliseen vuoteen verrattuna samalla tasolla. Aikaisempiin vuosiin verrattuna työhyvinvointi on jonkin verran heikentynyt. Syynä tähän on ollut osin se, että pitkäaikaisen yksikön päällikön sairauslomasijaistuksia on hoidettu väliaikaisjärjestelyin. Työhyvinvoinnin edistäminen on otettu vuoden 2010 teemaksi. Henkilökunnan poissaolot vuonna 2009 olivat 2,8 % työpäivistä. Sairauspäiviä oli selvästi vähemmän kuin Helsingin kaupungilla keskimäärin (4,3 % v. 2009). Henkilökunta osallistui yhteensä 74 päivänä erilaisiin koulutustilaisuuksiin, mikä on hiukan enemmän kuin edellisenä vuonna. Koulutuksia toteutettiin henkilökohtaisten kehityssuunnitelmien mukaisesti ja koulutusten pääpaino oli työturvallisuuden edistämisessä. Aiempina vuosina Tukkutorin työtapaturmat olivat lisääntyneet, mutta teemavuoden aikana työtapaturmia ei sattunut lainkaan. Esimiehet osallistuivat työsuojelun peruskurssille ja työntekijät suorittivat työsuojelu- ja trukinajokursseja. Vuonna 2008 käyttöön otettua perehdyttämisohjelmaa jatkettiin edelleen ja se otettiin käyttöön kaikille uusille työntekijöille. Ohjelmasta tuli hyvää palautetta. Vuoden palkitsemisen teemoina olivat työturvallisuus ja energiansäästö.

12 12 Tukkutorin toiminnassa huomioitiin tasa-arvon toteutuminen osana yhteistä henkilöstöohjelmaa, joka valmistui marraskuussa Työnjako Tukkutorilla on hyvin perinteinen, koska teknisen yksikön palveluksessa ei ole naisia. Tasa-arvon toteutumisessa kiinnitettiin erityistä huomiota siihen, että maahanmuuttajataustaiset työntekijät saisivat yhdenvertaisen kohtelun työyhteisössä. Koko henkilöstö oli tulospalkkion piirissä, mutta vuoden 2009 tulospalkkiota ei pystytty maksamaan, koska alkuperäistä toimintakatetta ei ylitetty. Tulospalkkiojärjestelmän tavoitteet saavutettiin yli 50 prosenttisesti. 6. LIHATUKKUTOIMINTA Lihatukkukauppaa harjoittavia yrityksiä alueella on yhdeksän. Näistä neljä toimii Tukkutorin lihatukkuhallissa ja muut alueen muissa kiinteistöissä. Yritysten määrä on vähentynyt, mutta niiden koko on puolestaan kasvanut. Vuosina 2008 ja 2009 alueen yrityksissä ja erityisesti lihatukkuhallissa tehtiin mittavia muutostöitä, jotka johtuivat pääasiallisesti vuonna 2009 voimaan tulleista uusista elintarvikehygienisistä vaatimuksista. Ns. pienimuotoisten lihalaitosten erikoislupa poistui ja kaikki pienet lihalaitokset joutuivat hyväksyttämään toimintansa samoin vaatimuksin kuin isot laitokset. Lihatukkuhallissa lihaa käsiteltiin tai pakattiin vajaat seitsemän miljoonaa kiloa. Tämän lisäksi lihaa ja lihatuotteita varastoitiin vähintään viisi miljoonaa kiloa pakastamossa. Tukkutorin yritykset myyvät yhä enemmän valmiiksi käsiteltyjä ja kypsennettyjä lihatuotteita. Tämä johtuu siitä, että alueen yritykset ovat erikoistuneet palvelemaan vaativia ravintola- ja kauppahalliasiakkaita. Monien erikoislihatuotteiden tarjonta on lisääntynyt. Alueella toimivien tukkureiden vahvuus on palvelussa ja toimitusten nopeudessa pääkaupunkiseudun ravintoloille ja kaupoille. Monella alueen tukkurilla on myös omaa vähittäismyyntiä. Kotimaisen lihan lisäksi alueen yritykset tuovat lihaa mm. Brasiliasta, Tanskasta ja Uudesta Seelannista. Kilpailu liha-alalla on viime vuosina kiristynyt erityisesti perustuotteiden osalta. Myös Tukkutorilla toimivilla liha-alan yrityksillä on ollut vaikeuksia löytää oma markkina-alue kilpailun puristuksessa. Alueen liha-alan yrittäjien määrä on vähentynyt selvästi viimeisen viiden vuoden aikana. Samalla jäljelle jäävien yritysten koko on kasvanut. Tukkutorin palveluina lihatukkuhallin yrittäjät ovat saaneet: toimitilojen kunnossapidon ja perussiivouksen tilojen kylmäntuotannon lämpötilan seurannan huonekohtaisesti päivittäin sähkön ja veden jätehuollon. 7. KYLMÄTUOTANTO JA -VARASTOINTI Pakastamon tilojen vuokrausaste oli koko vuoden erittäin hyvä. Osa ns. lavavarastosaleista muutettiin neliöiden mukaan vuokrattaviksi pakastussaleiksi. Pakastustilasta oli puutetta koko vuoden ajan. Tukkutorin toimesta elintarvikkeita

13 13 pakastettiin ja siirrettiin 11,4 miljoonaa kiloa. Tämä luku ei kuitenkaan sisällä yritysten itse käsittelemiä ja varastoimia tuotteita, joiden määrä on lisääntynyt sen jälkeen kun siirtomaksuja korotettiin vastaamaan siirroista aiheutuneita kustannuksia. Väheneminen johtui myös yhteiskäytössä olleiden lavavarastosalien vähentymisestä. Niitä muutettiin yrityskohtaisiksi varastotiloiksi. Tukkutorin kylmätuotantoyksikkö huolehti m 3 käsittävien tilojen oikeasta lämpötilasta 24 tuntia vuorokaudessa. EU-määräysten mukainen lämpötilan seurantajärjestelmä on Tukkutorin omavalvontaohjelman yksi vaativimmista osista. Asiakasyrityksille tuotettiin tarvittavat tiedot lämpötiloista siten, että yrityksen omavalvonnassa on hygienian valvontaa varten mahdollista nähdä huonekohtainen lämpötilahistoria. TUKKUTORIN TOIMESTA KÄSITELTYJEN TUOTTEIDEN MÄÄRÄT VUOSINA (ei sisällä asiakkaiden itse siirtämiä eriä) Vuosi Määrä milj. kg Muutos- % , , , , , ,4-14 KÄSITELLYT TUOTTEET TUOTERYHMITTÄIN VUONNA 2009 Tuote Määrä milj. kg %-osuus Liha 3,8 33 Kala 0,7 6 Vihannekset, juurekset ja marjat 6,5 57 Maito- ja leipomotuotteet 0,4 4 Yhteensä 11, VIHANNES-, HEDELMÄ- JA KUKKATUKKUTOIMINTA Tukkutorin alueilla toimi ympärivuotisesti 14 vihanneksia, hedelmiä, marjoja ja kukkia välittävää yritystä. Vihanneksia ja hedelmiä välitettiin vuoden aikana vähintään vajaa sata miljoonaa kiloa. Ulkotorialueella myyntipaikkoja oli vuokrattuina 84. Vuokrattavina oli 28:n, 45:n ja 52 neliömetrin kokoisia myyntipaikkoja eripituisiksi ajanjaksoiksi. Ulkotorialueella vuokrauskausi alkoi huhtikuussa ja jatkui lokakuuhun asti. Lähes kaikki toripaikat olivat vuokrattuina vähintään kuukauden ajan. Myynnissä torialueella oli vihanneksia, omenoita, marjoja, perunoita, sieniä, taimia ja kesäkukkia. Myyjinä toimivat tuotteiden viljelijät ja välittäjät.

14 14 Kukkien myyntikeskuksena Tukkutori on Suomen merkittävin. Tukkuhinnoin myytäessä kukkatukkukaupan arvo alueella ylitti sata miljoonaa euroa ympärivuotisesti toimivien yritysten osalta. Kukkatarvikkeiden myynnin arvo oli samaa suurusluokkaa. Ympärivuotisesti toimivia kukkien isoja tukkumyyntiyrityksiä oli neljä. Lisäksi viljelijöille ja pienemmille välittäjille oli vuokrattuna myyntipaikkoja ympärivuotisesti vihertukkuhallista. Näiden lisäksi alueella toimi kukkasidontakoulu, kukkatarvikkeita välittäviä yrityksiä ja kukkakauppojen tukivarastoja. Vuoden 2009 alkuvuosi oli taloudellisesti hyvä, mutta taantuman vaikutukset näkyivät loppuvuodesta kukkakaupan alalla. 9. KALATUKKUTOIMINTA Kalatukkukauppaa ja jalostusta harjoittaa tukkutorialueella yhdeksän yritystä. Kalanvälitys oli vajaa 14 milj. kg. Kalan tuonti on jatkuvasti lisääntynyt, mikä osoittaa tuontikalan, lähinnä Norjan lohen ylivoimaista osuutta markkinoilla. Myös virolaisen kalan välitys on ollut kasvussa. Äyriäisten myynti on puolestaan lisääntynyt ruokailutapojen muuttuessa kansainvälisemmiksi. Yleinen suuntaus on myös se, että kalakauppaa käydään yhä valmiimmilla ja esikäsitellyimmillä tuotteilla. Lähes koko välitysvolyymi myytiin kotimaahan. Vienti oli varsin vähäistä. Lohen ja kirjolohen osuus kaupasta oli 80 %. 10. MUUT PALVELUT JA TUKKUKAUPPA Tukkutorialueella toimii Suomen suurin pikatukkuyksikkö, Heinon Tukku. Lisäksi alueella toimii catering-, leipomo-, konditoria- ja maitovalmisteyritykset sekä puutarha-alan nouto- ja tukkuyrityksiä. Viime vuosina elintarvikekauppa on kansainvälistynyt ja alueen kautta välitetään paljon etnisiä raaka-aineita kansainvälisten keittiöiden tarpeisiin. Alueella toimii mm. kiinalaiseen, ranskalaiseen, Välimeren alueen ja japanilaiseen ruokaan erikoistuneita tukkuliikkeitä. Alueen yritykset elävöittävät pääkaupungin kulttuuri- ja tapahtumatarjontaa. Noin kymmenkunta yritystä hoitaa juhlapalveluja tai toimii tapahtumajärjestäjinä. Agroksenmäen juhlakellareissa järjestettiin kuluneen vuoden aikana kymmeniä yritys- ja yksityistilaisuuksia. Alueella on lisäksi Sörnäisten viinikellari, joka toimii viiniklubina ja -varastona vanhan panimon kellarissa. Muiden kuin elintarvikkeita välittävien yritysten liikevaihto ylittää 100 miljoonaa euroa vuodessa. Peruskorjatut EU-kelpoiset tilat ja niiden hyvä sijainti ovat olleet kilpailukykyisiä yritysten hakeutuessa Suur-Helsingin markkinoille. Tukkutorin alueella ei ollut juurikaan vuokrauskelpoisia, vapaita toimitiloja. Tukkutorin toimitilojen käyttöaste oli 86 %. Vuokrausastetta laski edelliseen vuoteen verrattuna se, että Kalasataman alueen suurin vuokrauskohde tyhjeni alueen vuokrasopimuksen

15 15 lyhytaikaisuuden vuoksi. Vapaana olevasta tilasta suurin osa oli vaikeasti uudelleen vuokrattavissa. Sitä ei enää hyväksytty elintarviketuotannon käyttöön. Vanha tuotantotila oli lisäksi vaikeasti vuokrattavissa muuhun toimintaan. Verkkosaaren jatkovuokrauksia vaikeutti erityisesti alueen väliaikaisuus, mikä estää taloudellisesti kannattavan korjausinvestoinnin. Yrittäjille tehdyn Innolink Researchin asiakaskyselyn perusteella yli puoleen asiakasyrityksistä on vaikuttanut taloudellinen taantuma, mutta usko tulevaisuuteen tuntui säilyneen. Pääosa (88 %) vastanneista pitää Tukkutoria maineeltaan joko erittäin hyvänä tai melko hyvänä paikkana toimia. Tukkutorin henkilökuntaa arvostettiin kyselyn mukaan ystävällisenä ja ammattitaitoisena. Eniten parannettavaa koettiin olevan jätehuollon toimivuudessa ja erilaisten ongelmatilanteiden ratkaisussa. Tutkimuksen perusteella alueen tunnettavuutta ja sijaintia arvostettiin eniten. Alueella julkaistiin omaa Tukkutori-lehteä, joka ilmestyi seitsemän kertaa vuodessa. Lehdessä kirjoitettiin alueen toimijoista ja tuotteista. Lisäksi lehdessä julkaistiin Tukkutorin ja kaupungin muiden virastojen ajankohtaisia asioita, jotka koskivat alueen toimintoja. Tukkutorin toimitusjohtajalla oli lehdissä kolumni. Alueen pysäköinnin järjestelyjä uusittiin niin, että pysäköinti muuttui osin maksulliseksi. Yhteistyö aloitettiin kaupungin pysäköinninvalvonnan ja Autoparkki Oy:n kanssa. Tavoite, että asiakkaille löytyisi aina vapaita ja ilmaisia tunnin pysäköintipaikkoja, saavutettiin hyvin. 11. YMPÄRISTÖ- JA ENERGIANKÄYTTÖKATSAUS Tukkutorin ympäristötoimintaan ja energian käyttöön liittyvät tavoitteet: A) Omaan toimialaan liittyvät tavoitteet Alueen ympäristöturvallisuuden ylläpitämiseksi ja turvallisuuden parantamiseksi toiminnassa pyritään huomioimaan kaikki oman kaupunkiorganisaation sekä muun lainsäädännön edellyttämät menettelyt ja toimintatavat. Näiden tavoitteiden edistämiseksi Tukkutori oli mukana kaupungin ympäristökeskuksen Ekokompassi-hankkeessa. B) Energiankulutukseen ja energiansäästösuunnitelmiin liittyvät tavoitteet Energian kiinteistökohtaisen kulutusseurannan avulla on onnistuttu vähentämään energian käyttöä Tukkutorin omassa toiminnassa. Peruskorjaushankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa eräs pääkriteeri on valittujen ratkaisujen elinkaarikustannukset sekä paras mahdollinen energiatalous. Erityisesti tavoiteltiin sähköenergian käytön vähentämistä. C) Jätteiden käsittely ja tiedotustoiminta Tukkutori on järjestänyt kiinteistöjensä vuokralaisten jätehuollon ja tavoitteena on ollut jätteiden lajittelun lisääminen ja jätemäärän vähentäminen. Alueen yrityksiä on tiedottein kannustettu pitämään tukkutorialuetta siistinä ja lajittelemaan jätteet oikein.

16 16 Hyötykäyttöön kerättävät jätteet ovat energiajäte, biojäte, keräyspahvi, paperi, puu ja metallijätteet, joille on omat keräilypisteet. Vuoden 2009 aikana suunniteltiin uusi jätehuoltojärjestelmä, jonka tavoitteena on parantaa jätteiden lajittelua ja vähentää jätteiden käsittelystä aiheutuvia kustannuksia. D) Hankinnat ja kuljetukset Hankinnoissa Tukkutori toimii kaupungin hankintaohjeiden ja oman hankintastrategiansa mukaisesti. Tukkutorilla ei ole omassa toiminnassaan suuria kuljetustarpeita. Suurin kuljetusta vaativa toiminta on jätehuolto. Keskitetyllä jätehuollolla, missä eri jätelajeille on järjestetty omat keräysastiat ja puristimet, on pystytty vähentämään tuntuvasti kuljetuksia. Tukkutorin logistiikkahankkeen avulla suunniteltiin ja pilotoitiin yhteiskuljetusjärjestelmä alueen yrittäjien käyttöön. Tavoitteena on vähentää jakeluliikenteestä aiheutuvia ympäristöhaittoja: melua, hiukkaspäästöjä, teiden kulumisia, ruuhkia ja erityisesti hiilijalanjälkeä. E) Ympäristöriskien hallinta ja ympäristöturvallisuus 1. Pakastamon NH 3 -laitoksen ympäristöturvallisuuden kehittäminen ja ylläpito. 2. Pakastamon ammoniakkilaitoksen paineastioiden ja putkiston kunnonvalvonnan seuranta. 3. Tukkutorin sähköturvallisuuden varmistaminen. TOIMITILOJEN ENERGIAN- JA VEDENKULUTUS Lämpö kok.kul. GWh Lämpö sääkorjattu kul. GWh Sähkö Kok.kul. GWh Vesi kok.kul. m ,1 4,48 10, ,0 4,40 10, ,1 4,54 10, ,0 4,69 9, ,3 4,38 9, SÄHKÖ MWh Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Kuukaudet

17 17 Vuonna 2009 Tukkutorin sähkönkulutus oli n. 9,12 GWh. Vähennystä vuoteen 2008 oli n. 9 %, eli 860 MWh. Kulutuksen pienenemisestä 75 % johtui suurehkon yrityksen poistumisesta Kalasataman alueen kiinteistöstä huhtikuussa. Lihatukkuhallin yli 200 MWh:n kulutuksen supistuminen johtui suurelta osin Tukkutorilla kesällä tehdystä muutostyöstä, jossa kylmäpuhallinmoottoreiden suorakäynti muutettiin taajuusmuuttajakäyttöiseksi. Samanaikaisesti lihatukkuhallin kylmävarastotilojen käyttöä tehostettiin niin, että kylmänä pidettävien tilojen kuutiomäärä supistui selvästi. Verrattuna ns. normaalikulutukseen Tukkutorilla sähköä kuluu kesän lämpimien kuukausien aikana huomattavasti enemmän, mikä johtuu pakastamon ja lihatukkuhallin vaatimasta kylmän tuottamisesta ja jakelusta. Kylmätuotannon osuus sähkön vuosikulutuksesta on noin 50 %. Jäljelle jäävästä sähköstä kulutetaan valtaosa alueen yrityksissä, joille Tukkutori välittää sähköä. KAUKOLÄMPÖ Kaukolämmön kokonaiskulutus vuonna 2009 oli 4,3 GWh, missä on hienoista lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna. Lämpötilaan perustuva sääkorjattu luku on kuitenkin pienin neljään edelliseen vertailuvuoteen suhteutettuna. Lämpimän käyttöveden esilämmityksessä hyödynnetään kylmälaitoksen lauhduttimilta saatavaa LTO-energiaa, mikä vähentää merkittävästi ostettavan energian tarvetta. VESI Kokonaisvedenkulutus oli m 3, mikä oli 15 % pienempi kuin edellisenä vuonna. Tukkutorin omassa toiminnassa suurin kulutus on kesäaikana, jolloin vettä tarvitaan kylmätuotannon haihdutuslauhduttimissa. Tukkutorin asiakasyritysten tuotantoasteen muutokset näkyvät Tukkutorin veden kokonaiskulutuksessa. Vuonna 2009 vedenkulutus pieneni yhden suurkuluttajayrityksen muuttaessa pois Kalasataman alueelta. JÄTEHUOLTO Kokonaisjätemäärä pieneni edellisestä vuodesta 6 % eli 52,3 tonnia. Jätteistä hyötykäyttöön meni 72 % ja sekajätteeseen 28 %. Kokonaisjätemäärän vähenemisen syynä on todennäköisesti talouden taantuman vaikutus. Jätteiden lajittelu parantui selvästi verrattuna aikaisempiin vuosiin. Syinä tähän voidaan pitää mm. tehostettua tiedottamista ja jäteneuvontaa. Jätemäärä tonnia ,19 772,58 840,46 892,88 840, v v v v v.2009 Jätemäärä tonnia

18 % 18 Lajittelun kehitys v v v.2007 v.2008 v.2009 Kaatopaikka % Hyötykäyttö % 12. TILINPÄÄTÖS JA INVESTOINNIT Helsingin Tukkutori on kaupungin nettobudjetoitu yksikkö. Tukkutorin toimintakate on sitova tavoite ja se kertoo menojen vähennyksen jälkeen jäävän tulokertymän ilman poistoja. Vuoden 2009 toimintakate oli euroa, mikä jäi alkuperäisestä tavoitteesta. Toimintakatetavoitetta alennettiin kaupunginvaltuuston päätöksellä johtuen elintarvikelain mukaisista hygieniamuutostöistä Tukkutorin pakastamolla. Tämä alennettu tavoite ylitettiin eurolla. Vuokratulojen osalta Tukkutori ylitti talousarvion. Menojen osalta alkuperäinen talousarvio ei riittänyt johtuen pakastamon uudelleenhyväksymisestä johtuvista muutostöistä, joita ei ollut tiedossa budjetointivaiheessa. Myös vuokravastikkeiden osalta tuli korotuksia, joita ei pystytty huomioimaan talousarviota tehdessä. Kaikista menoista 49 % oli Helsingin kaupungin sisäisiä. Näistä energia ja maanvuokra olivat merkittävimmät menoerät. Tuloista vain kolme prosenttia oli sisäisiä, lähinnä vuokratuloja kaupungin toisille virastoille vuokratuista tiloista. Tukkutorin tuottavuusluku oli 94, mikä kertoo sen, että tuottavuus heikkeni vertailuvuoteen 2006 nähden. Indeksi kuvaa tulojen kehittymistä suhteessa tuotantopanoksiin kustannustasoindekseillä korjattuina. Pääsyynä tähän oli aiemmin mainittujen kustannustekijöiden voimakas kasvu. Erityisesti sähköenergian yksikköhinta on noussut yli 60 % kolmen viimeisen vuoden aikana. Kustannusvaikutusta on pystytty osittain pienentämään energian kulutusta vähentämällä, mutta sitä ei pystytty kokonaisuudessaan kattamaan vuokratulojen kasvulla. Tukkutorin vuokrattujen neliöiden määrä oli m 2, millä ylitettiin asetettu tavoite. Vuokrausaste (86 %) jäi kuitenkin kaksi prosenttia tavoitteestaan, mikä johtuu Kalasataman alueella sijaitsevan kiinteistön jäämisestä osittain tyhjäksi. Vuokrausvaikeuksia aiheutti tilan huono kunto ja tilan epäkäytännöllisyys. Rakennus puretaan lähivuosien aikana, joten sen kunnostaminen vuokrauskelpoiseksi ei ole enää taloudellisesti järkevää. Tämän tilan lisäksi vuokraamatta on mm. kellaritiloja, joissa on ajoittain kosteusongelmia. Lisäksi vuokraamatta on ollut tiloja, joiden käyttöä elintarvikelaki rajoittaa ja tiloja, joissa oli meneillään muutostöitä.

19 19 INVESTOINNIT Teknisen palveluyksikön korjausinvestoinnit ja päivittäiset kunnossapito- ja huoltopalvelut kohdistuvat kaupungin omistamien kiinteistöjen ja LVISKAjärjestelmien ylläpitoon ja alueen yleiseen kunnossapitoon. Näillä toimenpiteillä varmistetaan yritysten toiminta- ja kehittymisedellytykset. Lihatukkuhalli Lihatukkuhallin elintarvikelainsäädännön mukaiset korjaustoimenpiteet jatkuivat edelleen, ja laitos hyväksyttiin korjausten jälkeen uudelleen lihalaitokseksi vuonna Silloin toteutettiin vaadittu kulunvalvonta. Lisäksi ruhovarastojen ja käytävien seinät pinnoitettiin helposti puhtaana pidettäviksi hygieniapinnoiksi. Toteutuksen vaativuutta lisäsi se, että yritysten toimintaedellytykset elintarvikevalvonnan ja muiden toimintojen osalta haluttiin turvata koko saneerausprojektin ajan. Tässä onnistuttiin hyvin ja yritysten toimintaan ei aiheutunut katkoksia. Kokonaisuudessaan tähän korjaustyöhön käytettiin kahtena vuonna euroa. Muut investoinnit Vanha suojeltu rakennuskanta on haasteellinen toimintaympäristö ja vaatii jatkuvaa ylläpitokunnostusta ja investointeja. Vuonna 2009 investoitiin yhteensä euroa. Vanhan toimistorakennuksen kellarikerroksen LVISKA -remontti oli suurin yksittäinen urakka. Merkittävä uudistus oli myös pakastamon ja lihatukkuhallin freezium-kylmänsiirtojärjestelmän peruskorjausinvestointi ja käyttökieltoon asetetun vihannesvaraston muuttaminen ns. moniasiakasvarastoksi ja sen uudelleenhyväksyttäminen. Freezium aiheuttaa putkistoon korroosiota, jonka vuoksi järjestelmään jouduttaneen tekemään muutoksia myös lähivuosien aikana. Alueen kulkureiteille maalattiin kaistamerkinnät ja nopeusrajoitukset. Näiden avulla haluttiin parantaa liikenteen toimivuutta. Investointikustannukset 2009 Hallintorakennuksen lviska -saneeraus Lihatukkuhallin muutostyöt Muiden tilojen muutostyöt Pakastamon freezium -pumppujärjestelmä Pakastamon korjaus- ja muutostyöt Lihatukkuhallin vesikaton korjaus Kulunvalvontajärjestelmä Suojellun savupiipun kunnostus Yhteensä

20 20 Tukkutorin tilinpäätöksen tiivistelmä e Talousarvio Toteutuma Muutos euroa Käyttötulot Käyttömenot Toimintakate Poistot Ylijäämä Investoinnit Toimitilojen käyttöaste 88 % 86 % Käyttötalouden ja investointien kehitys vuosina e Tulot Menot Toimintakate Poistot Ylijäämä/alijäämä Investoinnit

21 21 Talousarvion toteuma KÄYTTÖTALOUSOSA TP e TA TP e Ta:n tot.prosentti TP 2008:n ja TP 2009:n %- muutos Myyntitulot Vuokratulot Muut tulot Tulot yhteensä Palkat Muut henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut menot Menot yhteensä Toimintakate Poistot Tilikauden tulos Tuottotavoite Tilikauden ylijäämä TUNNUSLUVUT Sitovat toiminnalliset tavoitteet: Asiakastyytyväisyys 4,0 3,3 3,

22 22 Toimitilojen käyttöaste vähintään, % Vuokratut tilat, m Henkilöstön määrä, kpl Tuottavuus (2006 = 100) INVESTOINTIOSA Totetuma TA Totetuma Ta:n tot.prosentti TP 2008:n ja TP 2009:n %- muutos , Peruskorjaukset ja suunnittelu Ylitysoikeus, kvsto kj Ylitysoikeus, kvsto kj , Tietotekniikkahankinnat , Kalustohankinnat Investoinnit yhteensä

[Kirjoita teksti] 2 08 Hankintakeskus Anskaffningscentralen

[Kirjoita teksti] 2 08 Hankintakeskus Anskaffningscentralen 2 08 Hankintakeskus Anskaffningscentralen Toiminta-ajatus Verksamhetsidé Hankintakeskuksen tehtävänä on johtosäännön mukaan huolehtia osaltaan kaupungin hankintapalveluista ja keskitetyistä tukipalveluista

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 Teknisen tuotannon liikelaitos. Olennaiset tapahtumat toiminnassa

Tilinpäätös 2014 Teknisen tuotannon liikelaitos. Olennaiset tapahtumat toiminnassa Tilinpäätös 2014 Teknisen tuotannon liikelaitos 1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa Suunniteltu liikevaihto jäi 4,3 milj. euroa talousarviotavoitteesta. Henkilöstön määrä henkilötyövuosina oli 697,96 eli

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2014 Kunnanhallitus 24.2.2014 ( 23): Verontilityslakiin viime vuonna tehdystä muutoksesta johtuva tilitysrytmin nopeutuminen vaikuttaa alkuvuoden verotilityksiin. Tammikuun verotilityksen

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

Kuntatekniikka Tulosalue huolehtii kunnallistekniikan, liikuntapaikkojen ja ulkoilureittien sekä taajaman liikenneja viheralueiden ja kunnosta.

Kuntatekniikka Tulosalue huolehtii kunnallistekniikan, liikuntapaikkojen ja ulkoilureittien sekä taajaman liikenneja viheralueiden ja kunnosta. Toiminta-ajatus Ilomantsin rakennettu ympäristö on hyvin hoidettu ja viihtyisä. Sisäisille asiakkaille annettavilla palveluilla tuetaan kunnan peruspalveluiden tuottamista. Toiminta-ajatus tulosalueittain

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Rakennuslautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Rakennuslautakunta Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 21.08.2014 Sivu 1 / 1 102 Rakennuslautakunnan seurantaraportti I/2014 (kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600 Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4) Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Exercise 1. (session: )

Exercise 1. (session: ) EEN-E3001, FUNDAMENTALS IN INDUSTRIAL ENERGY ENGINEERING Exercise 1 (session: 24.1.2017) Problem 3 will be graded. The deadline for the return is on 31.1. at 12:00 am (before the exercise session). You

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 23.10.2013 Sivu 1 / 1 1031/02.02.02/2013 116 Teknisen lautakunnan vuoden 2013 syyskuun seurantaraportti ja käyttösuunnitelman tarkistaminen kiinteiden rakenteiden ja laitteiden (94)

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Asiakaspalvelu ja -palautteet vuonna 2011

Asiakaspalvelu ja -palautteet vuonna 2011 Asiakaspalvelu ja -palautteet vuonna 2011 Katu- ja puisto-osasto Palvelutoimisto Tarja Posti Taustaa Rakennusviraston asiakaspalvelussa työskentelee asiakaspalvelupäällikön lisäksi 12 asiakaspalvelusihteeriä

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2009 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus 2009, ensimmäinen neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kivihiiltä käytettiin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2016 Kyselytutkimuksen tulokset 27 kunnassa Kouvola Heikki Miettinen

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2016 Kyselytutkimuksen tulokset 27 kunnassa Kouvola Heikki Miettinen YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 1 Kyselytutkimuksen tulokset 2 kunnassa Kouvola 1..1 Heikki Miettinen YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 1 Jätehuolto Mittarin tulosten mukaan jätehuoltoon kokonaisuutena ollaan tyytyväisimpiä

Lisätiedot

BOARD PROGRAM Hallitusohjelma

BOARD PROGRAM Hallitusohjelma BOARD PROGRAM Hallitusohjelma Henrikki Soininen AYYH VPJ PROJEKTIT PROJECTS 1.2 Tilaohjelma opiskelijakeskukselle/student center 3.3 Tutoroinnin arvostus/valuation of tutoring 5.1 Kuntavaalitavoitteet/Municipal

Lisätiedot

Toteuma

Toteuma 1 Kymenlaakson Liitto OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2013 Osavuosikatsauksessa arvioidaan talouden toteutumista suhteessa valtuuston hyväksymään vuoden 2013 talousarvioon. Arvio tehdään kirjanpidon toteuman

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus 31.03.2015 Kunnanhallitus 11.05.2015 ALAVIESKAN KUNNAN TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN TAMMI-MAALISKUU 2015 (sisäiset ja ulkoiset erät mukana) Tammi-maaliskuu 2014 TA 2015

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Muutostalousarvio 2015

Siilinjärven kunta. Muutostalousarvio 2015 Siilinjärven kunta Muutostalousarvio 2015 Tuloslaskelma (ulkoinen, 1000 euroa) Muuto Muuto Muutos s s Muutos % TP 2013 TA 2014 TA 2015 TA 2015 euroa % MB-15/Ta-14 TOIMINTATULOT 19 489 18 856 18 920 18

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2000 Julkaistu Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 2000 N:o 55 SISÄLLYS N:o Sivu 55 Tasavallan presidentin asetus otsonikerrosta heikentäviä

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta Kaupungin tiedotustilaisuus 23.2.2017 Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Seija Kuikka Kaupunginjohtaja Timo Halonen Talousjohtaja Heikki Siira

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus tammi - lokakuu

ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus tammi - lokakuu Osavuosikatsaus tammi - lokakuu 31.10.2013 Kunnanhallitus 26.11.2013 170 Tuloslaskelma, kumulatiivinen Lokakuu 2013 Alavieskan kunta Kirjanpidon tilanne 19.11.2013 1 000 TP 2012 TA 2013 10/2012 TP:n tot-%

Lisätiedot

*** TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 0, ,92 70 PERUSTERVEYDENHUOLTO

*** TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 0, ,92 70 PERUSTERVEYDENHUOLTO Itä-Savon shp/11.11.2016 Talousarvio Vuoden alusta Toteutuma-arvio YLI / ALI muutettu 2016 tammi-syyskuu syyskuun mukaan 2016 60 ERIKOISSAIRAANHOITO Talousarvion ylityksessä/alituksessa huomioidaan vain

Lisätiedot

Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja

Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja 24.5.2016 Sisällysluettelo Johdanto 1. Vuokran määräytyminen valtion vuokrajärjestelmässä... 4 2. Kokonaisvuokran pääomaosuuden ja pääomavuokran määräytyminen...

Lisätiedot

Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 1.7.2013 Tammi-toukokuu. Väkiluku maahan- Syntyn eet. muutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 1.7.2013 Tammi-toukokuu. Väkiluku maahan- Syntyn eet. muutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 1.7.2013 Tammi-toukokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen Kuntien välinen Netto- Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys muuttoliike maahan-

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOS

SIILINJÄRVEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOS SIILINJÄRVEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOS TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 Sisältö 1 HALLINTO... 1 2 VESIHUOLTOLAITOKSEN TUOTTAMAT PALVELUT... 1 2.1 Talousvesi... 1 2.2 Jätevesi... 1 3 VEDEN KULUTUS JA MYYNTI...

Lisätiedot

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2016 Kunnanhallitus 15.2.2016 ( 20): Tammikuun verotulotilitys oli kaikkiaan 4,9 % parempi kuin vuonna 2015. Kunnallisveron osalta tilitys oli 3,7 % ja yhteisöverotulon osalta 24,0

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote 7.11.2002 klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2002 - Elektroniikka-alan taantuma jatkunut Suomessa - Liikevaihto 17,7 milj. euroa 1-9/02

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 38 yritystä, jotka

Lisätiedot

AYYE 9/ HOUSING POLICY

AYYE 9/ HOUSING POLICY AYYE 9/12 2.10.2012 HOUSING POLICY Mission for AYY Housing? What do we want to achieve by renting apartments? 1) How many apartments do we need? 2) What kind of apartments do we need? 3) To whom do we

Lisätiedot

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Tilinpäätös 2013 Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen Tilikauden tulos 2013 Tilinpäätös on 3,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen sen jälkeen, kun on huomioitu kunnille palautettava maksuosuus 3,4 miljoonaa euroa

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko

Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko 2015 Talousjohtaja Anne Arvola 23.11.2015 Koko kunta - Toteumavertailu - Tulosennuste Lautakunnat - Kuukausiseuranta - perinteinen kumulatiivinen

Lisätiedot

TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012

TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012 TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012 Rahatoimisto 21.12.2012 Katsaus on laadittu 30.11.2012 tilanteesta. Katsaukseen sisältyvä ennuste poikkeaa elokuun osavuosikatsauksessa esitetystä ennusteesta toimintatulojen

Lisätiedot

CASE POSTI: KEHITYKSEN KÄRJESSÄ TALOUDEN SUUNNITTELUSSA KETTERÄSTI PALA KERRALLAAN

CASE POSTI: KEHITYKSEN KÄRJESSÄ TALOUDEN SUUNNITTELUSSA KETTERÄSTI PALA KERRALLAAN POSTI GROUP CASE POSTI: KEHITYKSEN KÄRJESSÄ TALOUDEN SUUNNITTELUSSA KETTERÄSTI PALA KERRALLAAN TIINA KATTILAKOSKI POSTIN TALOUDEN SUUNNITTELU Mistä lähdettiin liikkeelle? Ennustaminen painottui vuosisuunnitteluun

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus

LAPIN LIITTO Hallitus LAPIN LIITTO Hallitus 29.8.2016 Liite Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2018-2019 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2009, neljäs neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna 2009 Kivihiiltä käytettiin vuonna 2009 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 4,7 miljoonaa tonnia

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Valtuustoseminaari 16.5.2016 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Toimintaympäristön muutoksia edessä Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän globaalit kilpailutekijät Arktisuuden mahdollisuudet Hallinnon uudistaminen

Lisätiedot

Malli:KATSELMOINTIDOKUMENTTI_haapop_laadukas-hankkeen tulokset - Vuosikello Syyslukukausi

Malli:KATSELMOINTIDOKUMENTTI_haapop_laadukas-hankkeen tulokset - Vuosikello Syyslukukausi Malli:KATSELMOINTIDOKUMENTTI_haapop_laadukas-hankkeen tulokset - Vuosikello 16-17 Syyslukukausi Elokuu Johtaminen Ammattitutkinto tiimi Tutkintotiimi VS-tiimi Yhteiset palvelut -tiimi Hankkeet Laadunhallinta

Lisätiedot

SOPIMUSOHJAUS: PALVELUSOPIMUS 2008 VÄLIRAPORTTI TALOUDEN JA TOIMINNAN SEURANTA - ARVIOINTI - RAPORTOINTI

SOPIMUSOHJAUS: PALVELUSOPIMUS 2008 VÄLIRAPORTTI TALOUDEN JA TOIMINNAN SEURANTA - ARVIOINTI - RAPORTOINTI 1 SOPIMUSOHJAUS: PALVELUSOPIMUS 2008 VÄLIRAPORTTI 30.4.2008 TALOUDEN JA TOIMINNAN SEURANTA - ARVIOINTI - RAPORTOINTI PALVELUALUE/TULOSALUE: TEKNISET PALVELUT PALAUTEINFORMAATIOJÄRJESTELMÄ: väliraportoinnit

Lisätiedot

Teknisen lautakunnan tilinpäätös 2014

Teknisen lautakunnan tilinpäätös 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 25 Teknisen lautakunnan tilinpäätös 2014 Asianro 279/02.06.01/2015 Vs. hallintopäällikkö Sami Koskikallio 25.2.2015: Teknisen lautakunnan vuoden 2014 tilinpäätös on valmisteltu

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 133/2009 vp Valtion eläkevastuut Eduskunnan puhemiehelle Edellisen hallituksen aikana arvioitiin, että valtionhallinnosta voitaisiin vähentää vuoteen 2011 mennessä 9 650 työpaikkaa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 680/2009 vp Nuorten akateemisten työttömyyden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on kasvanut keväällä 2009 erityisesti 25 30-vuotiaiden

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ki/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ki/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) 227 Rakennusviraston seurantaraportit ja talousarvion toteutumisennusteet vuodelta 2012 HEL 2012-006514 T 02 02 01 Päätös päätti merkitä seurantaraportin ja

Lisätiedot

Uusi jätelaki kuntayhtiön kannalta

Uusi jätelaki kuntayhtiön kannalta Uusi jätelaki kuntayhtiön kannalta Jätehuoltopäivät 5.10.2011, Tampere Pentti Rantala Pirkanmaan Jätehuolto Kunnat omistavat 100 %, Tampere suurin Hoidetaan kuntien lakisääteinen tehtävä, ei viranomainen

Lisätiedot

VARAINHOITOASETUKSEN 179 ARTIKLAN 3 KOHDAN MUKAISESTI LAADITTU LAUSUNTO (KIINTEISTÖPOLITIIKKA)

VARAINHOITOASETUKSEN 179 ARTIKLAN 3 KOHDAN MUKAISESTI LAADITTU LAUSUNTO (KIINTEISTÖPOLITIIKKA) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Budjettivaliokunta 14.12.2011 VARAINHOITOASETUKSEN 179 ARTIKLAN 3 KOHDAN MUKAISESTI LAADITTU LAUSUNTO (KIINTEISTÖPOLITIIKKA) Brysselissä sijaitsevaa MONTOYER 70 -rakennusta

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/2006

Osavuosikatsaus II/2006 Osavuosikatsaus II/2006 25.7.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Toisen neljänneksen

Lisätiedot

Tietoa Joensuun Eliittikisoista

Tietoa Joensuun Eliittikisoista Tietoa Joensuun Eliittikisoista Harjoittelu ja verryttely Yleisurheilukenttä (Keskuskenttä) Kisan aikana Joensuu Areena + kuntosali Pesäpallokenttä ja Louhelan kenttä heitoille Uimahalli Vesikko + kuntosali

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007

TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007 Kaupunginhallitus 87 08.04.2008 Kaupunginhallitus 123 06.05.2008 Kaupunginvaltuusto 43 04.06.2008 TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007 918/02/021/2008 KHALL 87 Liite

Lisätiedot

PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE

PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE Tarjoamme asiakkaillemme talotekniikan palvelut uudiskohteiden urakoinnista kiinteistön ylläpitoon ja huoltoon sekä korjausrakentamiseen. Yhteistyössä asiakkaan

Lisätiedot

122 Toiminnan ja talouden seuranta 2015, tekninen lautakunta

122 Toiminnan ja talouden seuranta 2015, tekninen lautakunta Mikkeli Kokouskutsu 1 (8) Aika 01.09.2015, klo 16:30 Paikka Kaupungintalo 2 krs., lautakuntien kokoushuone Käsiteltävät asiat 118 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 119 Pöytäkirjan tarkastus 120

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011 UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / Uudenkaupungin Jätehuollon johtokunta 24.5. Tuloslaskelma 1-4/ 1-4/2010 Arvio 1-4/ Poikkeama Käytön % Toteutuma arvio Liikevaihto

Lisätiedot

TOTEUTUMA /2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015

TOTEUTUMA /2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 TA 2015 POIKKEAMA TA 1-8/2015 - POIKKEAMA TA 1-9/2015 - POIKKEAMA TA 1-10/2015 - VASTUURYHMÄT / HALLINTOKUNNAT (2. muutos) TOTEUTUMA TOTEUTUMA TOTEUTUMA TOTEUTUMA T0T 1-8/2015 TOTEUTUMA T0T 1-9/2015 TOTEUTUMA

Lisätiedot

Toimintakate

Toimintakate TOIMIALA YHTEENSÄ TP 2015 TA 2016 *) Kj TAe2017 TS 2018 TS 2019 KONSERNIHALLINTO Toimintatuotot 49 044 356 50 548 400 54 268 400 54 418 400 54 418 400 Myyntituotot 5 896 589 7 881 200 7 858 800 7 858 800

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖ- JA TERVEYSVALVONTAPALVELUJEN VASTUUALUEEN TAVOITTEET JA MITTARIT 2016

YMPÄRISTÖ- JA TERVEYSVALVONTAPALVELUJEN VASTUUALUEEN TAVOITTEET JA MITTARIT 2016 YMPÄRISTÖ- JA TERVEYSVALVONTAPALVELUJEN VASTUUALUEEN TAVOITTEET JA MITTARIT 16 Ympäristö- ja terveysvalvontapalvelujen vastuualueen tavoitekategorioiden yhteenveto: 1. turvallisuus: hyvällä tasolla. henkilöstö:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1027/2010 vp Kehäradan Ruskeasannan aseman rakentaminen Eduskunnan puhemiehelle Kehärataa ollaan rakentamassa Vantaalle siten, että radan on tarkoitus valmistua vuonna 2014. Kehärata

Lisätiedot

Hämeenlinna

Hämeenlinna Hämeenlinna 24.5.2016 MIKÄ OIVA? Valtakunnallista uutta elintarvikevalvonnan tietojen julkistamisjärjestelmää kutsutaan Oivaksi. Valvontatietojen julkistaminen perustuu elintarvikelakiin (23/2006). MIKÄ

Lisätiedot

MARTELA OSAV OSA UOSIKA

MARTELA OSAV OSA UOSIKA OSAVUOSIKATSAUS 01-09 / 20.10. TAMMI SYYSKUU SYYSKUU Toimistokalustekysyntä nousi hieman viime vuoteen verrattuna. Konsernin tammi-syyskuun liikevaihto oli 74,4 milj. euroa (71,1), jossa oli kasvua edelliseen

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

5. Eriytetyt tilinpäätökset

5. Eriytetyt tilinpäätökset 5. Eriytetyt tilinpäätökset 5.1. Vesihuoltolaitos: kirjanpidollisesti eritytetty taseyksikkö Siilinjärven kunnan vesihuoltolaitos on laskennallisesti kunnan toiminnasta eriytetty taseyksikkö. Toiminnasta

Lisätiedot

RAAHEN SATAMA TOIMINTAKERTOMUS 2013 PORT OF RAAHE ANNUAL REPORT 2013

RAAHEN SATAMA TOIMINTAKERTOMUS 2013 PORT OF RAAHE ANNUAL REPORT 2013 RAAHEN SATAMA TOIMINTAKERTOMUS 2013 PORT OF RAAHE ANNUAL REPORT 2013 RAAHEN SATAMA 2 TOIMINTAKERTOMUS 2013 1. Yleistietoja Suomen satamista ja niiden liikenteestä Suomen satamien ulkomaanliikenne v. 2013

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Yhtymähallitus

Yhtymähallitus Yhtymähallitus 226 22.11.2012 Osavuosikatsaus 3/2012 542/02.02.00/2012 Yhtymähallitus 22.5.2012 113 Talous- ja hallintojohtaja Seija Kärkkäinen, seija.karkkainen(at) ylasavonsote.fi, puh. 040 747 0506.

Lisätiedot

Talouden seuranta 9/ 2016 ja hankintojen seuranta 9/ 2016

Talouden seuranta 9/ 2016 ja hankintojen seuranta 9/ 2016 Kaupunginhallitus 31.10.2016 Liite 1 388 Talouden seuranta 9/ 2016 ja hankintojen seuranta 9/ 2016 KH 31.10.2016 Tulosennuste 9/ 2016 MIKKELIN KAUPUNKI, Laskennallinen ennuste ja johdon ennuste 1-9/ 2016,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Tekninen lautakunta Toteutuminen

Tekninen lautakunta Toteutuminen Tekninen lautakunta Toteutuminen 31.4.2016 Teknisen lautakunnan päävastuualueet valtuuston sitovuustasolla on Tekninen lautakunta. Lautakunnan sitovuustalolla ovat: yhdyskuntatekniikka, kiinteistötoimi

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Energia 2012 Kivihiilen kulutus 2012, 3 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden

Lisätiedot

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Elina Väistö Sito Parhaan ympäristön tekijät Sitossa laadittu kuluneen vuoden aikana Utarbetad vid Sito under det gångna året Sähköautojen

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilinpäätös 2015 Soile Luukkainen 3.6.2016 1 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilikauden tuloksen muodostuminen 2015 3.6.2016 Soile Luukkainen 2 Tilinpäätös 2015 Toimintatuotot 201.160,30

Lisätiedot

Vesienhoito Tornionjoen vesienhoitoalueella. Vattenvård i Torne älvs vattendistrikt. Tornionjoen vesiparlamentti Kattilakoski Pekka Räinä

Vesienhoito Tornionjoen vesienhoitoalueella. Vattenvård i Torne älvs vattendistrikt. Tornionjoen vesiparlamentti Kattilakoski Pekka Räinä Vesienhoito Tornionjoen vesienhoitoalueella Vattenvård i Torne älvs vattendistrikt Tornionjoen vesiparlamentti 30.5.2007 - Kattilakoski Pekka Räinä Yhteistyö vesienhoidon suunnittelussa Samarbete i vattenvårdsplaneringen!

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag TALOUSARVIO 2017 JA TALOUSSUUNNITELMA BUDGET 2017 OCH EKONOMIPLAN

Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag TALOUSARVIO 2017 JA TALOUSSUUNNITELMA BUDGET 2017 OCH EKONOMIPLAN Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag 18.10.2016 TALOUSARVIO 2017 JA TALOUSSUUNNITELMA 2017-2019 BUDGET 2017 OCH EKONOMIPLAN 2017-2019 MUUTOKSIA VUODEN 2017 TALOUSARVIOON Sisäiset vuokratulot

Lisätiedot

LISÄTALOUSARVIO 2/2015

LISÄTALOUSARVIO 2/2015 Hallintoneuvosto LISÄTALOUSARVIO 2/2015 CT/CA-027/2015FI SISÄLLYS I. JOHDANTO A. YLEISTÄ B. TULOT C. MENOT II. TULO- JA MENOTAULUKKO YHTEENVETO III. TULO- JA MENOTAULUKKO 2015 - YHTEENVETO I. JOHDANTO

Lisätiedot

TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG

TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG Suomenkielinen opetustoimi SOV 29.8.2016 Finskspråkiga undervisningsförvaltningen TALOUSARVIO 2017 Myyntitulot - Försäljningsinkomster 2 199 312 2 005 119 2 245 265 2 245 265 2 245 265 Maksutulot - Avgiftsinkomster

Lisätiedot

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi / Manufacturing and Services Sector Purchasing Magers Index 5 = ei muutosta

Lisätiedot

YMPÄRISTÖKESKUS TALOUSARVIOESITYS 2017

YMPÄRISTÖKESKUS TALOUSARVIOESITYS 2017 YMPÄRISTÖKESKUS TALOUSARVIOESITYS 2017 TALOUSARVIOESITYKSEN KESKEISET PERUSTELUT Kaupunginhallituksen Ympäristökeskukselle antama raami on 516 000e. Ympäristökeskuksen talousarvioesitys vuodelle 2017 on

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

Internet of Things. Ideasta palveluksi IoT:n hyödyntäminen teollisuudessa. Palvelujen digitalisoinnista 4. teolliseen vallankumoukseen

Internet of Things. Ideasta palveluksi IoT:n hyödyntäminen teollisuudessa. Palvelujen digitalisoinnista 4. teolliseen vallankumoukseen Internet of Things Ideasta palveluksi 17.4.2015 IoT:n hyödyntäminen teollisuudessa Palvelujen digitalisoinnista 4. teolliseen vallankumoukseen We are where our clients are CGI in Finland and globally Close

Lisätiedot