Kesätyö opiskelijoille tärkeää koulutusta. Lehtori Pirjo Oksanen, Turun AMK: DESTIAN SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kesätyö opiskelijoille tärkeää koulutusta. Lehtori Pirjo Oksanen, Turun AMK: DESTIAN SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2008"

Transkriptio

1 via DESTIAN SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2008 Lehtori Pirjo Oksanen, Turun AMK: Kesätyö opiskelijoille tärkeää koulutusta HKL panostaa uuteen teknologiaan Opiskelijat Tosi Toimiin! Lusin Hartolan tie levenee Saaristo tarvitsee uusia lautta-aluksia

2 pääkirjoitus Tosi toimiin Rakennetaan 2,5 kilometrin mittainen kevyen liikenteen väylä. Toteutetaan se Destian toimintajärjestelmän mukaisesti ja varmistetaan siten lopputuloksen laatu. Toteutuksessa noudatetaan tilaajan eli Tiehallinnon tienrakentamisen ohjeita ja määräyksiä. Projekti vaikuttaa tavalliselta Destian rakennuskohteelta. Ainutlaatuisen Rovaniemen Vanttauskosken projektista tekee se, että suuren osan siitä toteuttavat lappilaiset infra-alan opiskelijat. Projektista hyötyvät kaikki: opiskelijat pääsevät tosi toimiin, oppilaitokset saavat käytännönläheisen opetusympäristön ja Destia saa tuoretta näkemystä ja hyvät kontaktit tuleviin ammattilaisiin. Kiitokset Lapin tiepiirille ennakkoluulottomasta asenteesta lisää voit lukea Vian sivuilta Rovaniemen yhteistyöprojekti on yksi esimerkki Destian tarjoamista mahdollisuuksista opiskelijoille. Muista yhteistyön muodoista, kuten Destudia-ohjelmasta, kesäharjoittelupaikoista, opiskelijatapahtumista, opinnäytetöiden järjestämisestä ja tieturvakoulutuksen tarjoamisesta alan opiskelijoille kerromme lisää tässä numerossa. Destia lanseerasi vuoden alussa Tervetuloa Tositoimiin -kampanjan, jonka tavoitteena on antaa tietoa Destiasta tunnettuna, vetovoimaisena ja monipuolisena työnantajana niin infra-alan opiskelijoille kuin laajemmallekin yleisölle. Klikkaa ja tutustu tarjontaamme! Miia Apukka VIA 1/2008 DESTIAN SIDOSRYHMÄLEHTI. Julkaisija Destia, Kumpulantie 11, PL 73, Helsinki. Vaihde PÄÄTOIMITTAJA Miia Apukka, , TOIMITUSKUNTA Kalevi Katko, Hannu Kulju, Pirjo Lappalainen, Jukka Muhonen, Johanna Otranen, Sakari Suominen, Ilpo Virtanen ja Jukka Yliherva. TOIMITUS Sanoma Magazines Finland, Yritysjulkaisut: toimituspäällikkö Kimmo Holappa, ulkoasu Laura Laamanen,Hanna-Maija Matikainen toimitusrepro Tuukka Palmio ja Raimo Tommila. Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetettyjen artikkeleiden tai kuvien palauttamisesta eikä säilytyksestä. KUSTANTAJA Sanoma Magazines Finland, Yritysjulkaisut (09) OSOITTEENMUUTOKSET Uusimaa Oy, Porvoo ISSN Lehti on painettu ympäristöystävälliselle paperille. KANSI Turun ammattikorkeakoulun lehtori Pirjo Oksanen, kuva Juha Salminen.

3 via1/ Yhteistyöllä laatua koulutukseen Infra-ala tarvitsee yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä. Hyvän esimerkin antaa Destia. 8 Hyödyllinen rekrypäivä Espoon Otaniemen rekrypäivässä opiskelijat saivat tietää, millaisia työtilaisuuksia Destia tarjoaa. 10 Destudia avaa ovet työelämään Destian käynnistämä Destudia-ohjelma antaa opiskelijoille kesätöiden avulla valmiuksia työelämään. 12 Opiskelijat rakentavat väylän Rovaniemen Vanttauskoskelle syntyy ensi kesänä pätkä opis kelijoiden rakentamaa kevyen liikenteen väylää Tieturva 1 -koulutusta nuorille Destia tarjoaa Tieturva 1 -koulutuksen ammattikorkeakouluissa opiskeleville osana infra-alan opintoja. 16 Opiskelijat Tosi Toimiin! Tosi Toimet -kampanja kertoo opiskelijoille Destiasta monipuolisena ja kehittävänä työpaikkana. 17 Liikennetietoa navigaattoriin Destian palvelu välittää autoilijoille tietoja liikenneoloista. TMC-navigaattorit tulevat markkinoille pian. 18 Lusin Hartolan suururakka Lusin Hartolan tieosuus paranee merkittävästi ensi syksynä siltojen, lisäleveyden ja ohituskaistojen ansiosta. 22 Saaristo tarvitsee uusia lautta-aluksia Saariston kasvavat liikennemäärät edellyttävät Destialta investointia uuden sukupolven vähäpäästöisiin lautta-aluksiin. 26 Ratarakentajat kovan haasteen edessä Jatkuvasti kasvava rautatieliikenne vaatii lisäväyliä ja enem män nopeutta. Tämä on kova haaste ratarakentajille. 28 HKL panostaa uuteen teknologiaan HKL:n tulevaan teknologiaan kuuluvat mm. hybridibussit, turvakamerat, pysäkkinäytöt ja mobiililaajakaista uutiset 32 in brief 34 VIA 1/2008

4 4 VIA 1/2008

5 Teksti Olli Manninen Kuvat Juha Salminen Yhteistyöllä laatua koulutukseen Infra-alan osaajista tulee lähivuosina huutava pula, ellei jotakin tehdä: nykyinen sadan valmistuvan infraosaajan vuosivauhti kattaa vain viidesosan tulevaisuuden kysynnästä. Yksi ratkaisu ongelmaan on yritysten ja oppilaitosten välinen yhteistyö. Sen avulla opiskelijoille voidaan taata laadukkaita koulutussisältöjä, jotka vastaavat entistä monipuolisemmin alan tulevaisuuden haasteisiin. Turun ammattikorkeakoulun rakennustekniikan koulutusohjelman lehtori Pirjo Oksanen sanoo, että yritysten ja oppilaitosten yhteistyö on kehittynyt suotuisasti viime vuosina. Oppilasyhteistyö ei ole enää vain pelkästään työharjoittelua, vaan yhteistyöllä on monipuolisempi ote. Harjoittelupaikat, opinnäytteet, pienimuotoisemmat projektit tai tutustumiskäynnit työmaille antavat opiskelijoille käytännönlähei- semmän kuvan siitä, mitä kaikkea infraala voi tarjota heille tulevaisuuden työpaikkoina, Oksanen sanoo. Oksasen mukaan myös koulutukseen osallistuvat yritysten vierailevat luennoitsijat tuovat paljon arvokasta työelämän tietoa koulutukseen. Alan viimeisin tieto tulee usein juuri yritysten asiantuntijoilta, Oksanen sanoo. Oppilasyhteistyössä kaikki voittavat: rakennusinsinööreiksi valmistuvat opiskelijat saavat teoreettiset ja käytännönläheiset tiedot tuleviin töihinsä, oppilaitos tuoreinta tietoa työelämästä ja myös taloudellista tukea yrityksiltä. Yritykset puolestaan saavat hyviä uusia kesätyöntekijöitä, harjoittelijoita tai vakituisia työntekijöitä 44 VIA 1/2008 5

6 Vuoteen 2011 mennessä uusia tekijöitä tarvitaan vuosittain jopa sekä mahdollisuuden olla mukana kehittämässä koulutussisältöjä työelämän tulevaisuuden haasteita vastaaviksi. Infratekniikassa enemmän valinnanvaraa Turun ammattikorkeakoulussa infra-alaa voi opiskella infratekniikan linjalla, joka on yksi rakennustekniikan koulutusohjelman neljästä suuntautumisvaihtoehdosta talonrakennustekniikan, tuotantojohtamisen sekä kiinteistönhoidon, korjauksen ja restauroinnin rinnalla. Oksasen mukaan uusilla opiskelijoilla on usein aika kapea käsitys siitä, mitä kaikkea infra-ala pitää sisällään. Monet rakennustekniikan opiskelijat luulevat opiskelevansa vain talonrakentamista mutta talotkin kaipaavat vesihuoltojärjestelmiä tai talojen väliset kadut ja väylät hoitoa. Ensimmäisen vuoden opiskelijoiden silmät avautuvat, kun he tutustuvat infraalan erilaisiin mahdollisuuksiin. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että opiskelijat valitsevat usein edelleen automaattisemmin talopuolen tuotantoon suuntautuvan koulutuslinjan, jonka hyviä työllistymisnäkymiä on rummutettu viime vuosina voimakkaasti, Oksanen sanoo. Oksanen puhuu infratekniikan koulutusohjelman puolesta, sillä toisin kuin muissa suuntautumisvaihtoehdoissa infratekniikassa saa laajemman ja monipuolisemman lähtökohdan koko sektorille. Erikoistumisalueen voi valita vielä opintojen loppuvaiheessa, hän sanoo. Lisää koulutuspaikkoja Oksasen mukaan infra-alan pitäisi nyt yhtenä rintamana markkinoida yhtä voi- Opiskelijoiden oma kevyen liikenteen väylä Yhteistyötä Destian kanssa hän kuvailee innostavaksi. Suurella yhteistyökumppanilla on luonnollisesti enemmän resursseja ja mahdollisuuksia rakentaa kiinteämpää yhteistyötä oppilaitoksen kanssa. Varsinkin opinnäytteiden ohjaamisessa luottamusta vahvistaa yritysten asiantuntijoiden halu olla mukana auttamassa sekä opiskelijaa että opettajaa töiden työstämisvaiheessa, Oksanen sanoo. Oksasen mielestä infra-alan koulutuspaikkojen lisäämisen rinnalla toinen keskeinen tulevaisuuden haaste on luoda oppilasyhteistyöstä monipuolisempi kokonaisuus. Tällä hetkellä koulutussisältöjä tukeva oppilasyhteistyö saattaa jäädä sirpaleiseksi, kun yritysten kanssa suunnitellut projektit, työharjoittelut tai opinnäytteet eivät aina sisällöllisesti kohtaa. Ennakkosuunnitteluun olisi kiinnitettävä enemmän huomiota. Esimerkki voisi olla laaja urakkahanke, jota yritys on osaltaan rahoittamassa. Sisällöllisesti se tarjoaisi usealle opiskelijalmakkaasti infra-alaa tulevaisuuden työpaikkana kuin esimerkiksi talonrakennustekniikkaa on hehkutettu viime vuosina, sillä infra-alan tekijöistä tulee huutava pula lähivuosina. Alan koulutustarpeista pitäisi saada aikaan enemmän julkista keskustelua. Opiskelijoille tulisi jakaa jo peruskoulusta alkaen nykyistä enemmän tietoa koulutuksen monista mahdollisuuksista, sillä nuoret eivät välttämättä hahmota toimialan monipuolisuutta. Monet infra-alan työpaikat ovat kuitenkin tulevaisuudessakin sellaisia, joita ei voida viedä Kiinaan, vaan työllisyys on turvattu kotimarkkinoilla. Kunnallistekniikan rakentaminen jatkuu, sillä jossakin mitassa täytyy aina rakentaa jotain. Lamakaan ei rokota infraalaa niin syvästi kuin muita toimialoja, Oksanen sanoo. Koulutuksen sisältöön on tullut myös uusia haasteita. Kielitaito, vuorovaikutustaidot ja projektienhallinta korostuvat kansainvälistyvällä infra-alalla. Näitä sisältöjä ei nykyisessä alan koulutuksessa ole riittävästi painotettu, Oksanen sanoo. Panosta jo ensi vuoden opiskelijoihin Infra-alan opetus on ammattikorkeakouluissa nelivuotinen. Tämän lisäksi rakennusinsinööriksi voi opiskella myös tiedekorkeakouluissa. Opiskelijoita valmistuu ammattikorkeakouluista noin sata vuodessa eli kysyntään verrattuna vähän. Mikä tahansa yritys voisi rekrytoida kaikki valmistuneet samantien. Arvioiden mukaan vuoteen 2011 mennessä uusia tekijöitä tarvitaan vuosittain jopa Nyt kilpailussa uusista tekijöistä selviävät parhaiten yritykset, jotka ovat pitkäjänteisimmin panostaneet oppilasyhteistyöhön. Tämän vuoksi opiskelijoille suunnatut rekrytilaisuudet ovat erittäin tärkeitä. Rekrytilaisuudet kannattaa aloittaa heti ensi vuoden opiskelijoista. Työharjoittelupaikkoja kannattaisi jopa tarjota enemmänkin, jotta valmistuvien opiskelijoihin valintaan olisi enemmän vaihtoehtoja, Oksanen sanoo. Oksasen mukaan kolmannen ja neljännen vuosikurssin opiskelijoita rekrytoivat yritykset ovat jo myöhässä. Siinä vaiheessa kaikki opiskelijat ovat jo sitoutuneet valitsemiinsa yrityksiin, Oksanen sanoo. Oppilaitosten ja yritysten väliseen yhteistyöhön liittyy tietysti myös omat riskinsä. Kun imu työelämään on vahva, opiskelijoiden opinnot saattavat viivästyä tai pahimmassa tapauksessa keskeytyä. Peräänkuuluttaisin yrityksiltä yhteistyön vastapainoksi myös vastuuta. Opiskelijoille pitäisi tehdä riittävän hyvin selväksi, että ilman loppututkintoa ei vakituista työsuhdetta saa. Liian moni opiskelija katoaa työelämään kesken opintojen, minkä jälkeen opintojen loppuun vieminen onkin usein haasteellisempaa, Oksanen sanoo. Turun ammattikorkeakoulussa rakennustekniikan koulutusohjelman valinneista opiskelijoista normaalin opiskeluajan puitteissa loppututkinnon suorittaa vain 55 prosenttia. 6 VIA 1/2008

7 le mahdollisuuden tehdä kurssiin vaadittavia projekteja tai opinnäytteitä. Tällainen on vaikkapa Rovaniemellä käynnistyvä kevyen liikenteen väylähanke; siinä oppilaitokset suunnittelevat ja toteuttavat tiehallinnon tilaaman urakan, jossa Destia toimii vastuullisena urakoitsijana. Kun korkeakoulujen budjetit ovat tiukoilla, on yhtenä vaihtoehtona resurssipulaan esitetty yritysten kautta tulevaa rahoitusta. Pidän sitä aivan luontevana kehityspolkuna. Vastaavaahan on tehty ylemmissä korkeakouluissakin. Luontevaa voisi olla esimerkiksi tutkimus- ja kehitystyön vahvistaminen yritysten rahoituksen avulla, Oksanen sanoo. Hyviä osaajia alalle Destian osaamisen kehittämispäällikkö Suvi-Maarit Kario sanoo, että Destia pyrkii tekemään monipuolista oppilasyhteistyötä siten, että se hyödyttää opiskelijoita, oppilaitoksia ja Destiaa. Tavoitteenamme on saada maanlaajuisesti infra-alalle hyviä osaajia ja olla mukana vaikuttamassa siihen, että koulussa hyvin menestyvät oppilaat innostuisivat myös infra-alasta, Kario sanoo. Karion mukaan Destian käynnistämistä kolmesta opiskelijoiden harjoitteluohjelmasta on tähän mennessä saatu myönteisiä kokemuksia. Harjoitteluohjelmaan osallistuneet opiskelijat ovat olleet innostuneita työskentelystä Destiassa ja halunneet mukaan myös tulevien ohjelmian kummeiksi, Kario sanoo. He ovat osallistuneet myös Destian järjestämiin opiskelijatapahtumiin ja toimineet messuilla alan ja Destian puolestapuhujina. Liian moni opiskelija katoaa työelämään kesken opintojen, minkä jälkeen opintojen loppuun vieminen onkin usein haasteellisempaa, Pirjo Oksanen sanoo. Viesti menee parhaiten perille, kun samanikäiset kertovat toisilleen omien kokemusten kautta, mitä työskentely infra-alalla on, Kario sanoo. Työharjoittelun, projektien tai opinnäytteiden kautta syntyy myös monipuolinen kuva osaajasta. Opinnäyte on hyvä tapa yrityksille arvioida opiskelijan motivoitumista työhönsä. Opinnäytteen avulla voi seurata, kuinka itsenäiseen työhön opiskelija pystyy, miten hän pysyy sovituissa aikatauluissa ja kuinka kunnianhimoiseen tai kehityshakuiseen työskentelyyn opiskelija on valmis, Kario sanoo. < VIA 1/2008 7

8 Teksti Tapio Kalliomäki Kuvat Tapio Kalliomäki ja Juha Salminen Otaniemessä hyödyllinen rekrypäivä Tekniikan alan työnantajat ovat jo useana vuotena järjestäneet oppilaitoksissa niin kutsutun rekrypäivän, jossa opintojaan päättävät tai vaikka vasta ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat saavat tietoa heille suunnatusta tarjonnasta. Destia oli esillä Espoon Otaniemen tapahtumapäivässä. 8 VIA 1/2008

9 Via-lehti teki pikaisen gallupin opiskelijoiden tavoitteista. Yksi haki kesätöitä, toinen oli vailla diplomityön aihetta ja kolmas jo mahdollista valmistumisen jälkeistä työnantajaa. Helsinkiläinen konetekniikan ensimmäisen vuosikurssin opiskelija Juhani Hämäläinen (vas.) kertoo, että yleensä yritysten osastoilla ei itse yrityksestä paljoakaan irti saa, mutta työnhakuprosessista kyllä saa hyviä käytännön vinkkejä. Destiasta Juhani tiesi, että se on entinen Tieliikelaitos ja mitä se tässä yhteiskunnassa tekee. Sähköinsinööriksi valmistuva helsinkiläinen Olli Santala oli vailla diplomityön aihetta.toiveena on valmistua vielä tämän vuoden aikana. Itse rekrytapahtumasta teekkari muistelee useamman vuoden kokemuksella tarkkailleensa niitä yrityksiä, jotka näkivät tärkeäksi olla tapahtumapäivässä esillä. Otaniemessä Olli oli jo tosissaan etsimässä opinnäytetyön aiheen lisäksi myös tulevaa työnantajaa. Erityisesti meluasiat ja akustiikka ovat tällä hetkellä Ollin mielessä kiinnostavimpia aiheita, kun hän on jo ehtinyt jonkin verran meluselvityksiin osallistua. Ympäristötekniikan ammattikorkeakoulututkinnon jo suorittanut Tuomas Jokela sanoo, että rekrytapahtuma ei ole hänelle varsinaisesti ollut mitenkään tärkeä tapahtuma, koska hän on aina ollut itse sen verran aktiivinen, että on ottanut henkilökohtaisesti suoraan yhteyttä työnantajiin. Nyt konetekniikan tutkintoa edellisen lisäksi suorittavaa Tuomasta kiinnostaa erityisesti lujuusoppi ja cad-suunnittelu. Konepuolen kavereilla ei juurikaan ole ympäristöasioiden osaamista, nyt minä yritänkin jo saada jalkaa mahdollisten työnantajien oven väliin. On hyvä olla ajoissa liikkeellä, tuumaa Tuomas. Elintarvikeinsinööriksi jo valmistunut turkulainen Anna Lamminen arvelee valmistuvansa Turun ammattikorkeakoulusta rakennustekniikan insinööriksi vuonna Kesätöiden toimenkuvaa ei ole vielä lyöty lukkoon, mutta toukokuussa alkavan 7 viikon harjoittelujakson jälkeen varsinaiset työt jatkuvat syyskuun alkuun. Infra-ala on erittäin mielenkiintoinen, monipuolinen ja tarjoaa paljon vaihtoehtoja, se on paljon muutakin kuin talonrakentamista, Anna Lamminen sanoo. Olen ollut kahdessa Destian rekrytointitilaisuudessa kertomassa omista kokemuksistani. Info on vastannut hyvin omia kokemuksiani. Hyödyllisin ja arvokkain asia, jonka viime kesänä opin, oli alan työkulttuuri. Ymmärsin paljon asioita, jotka olin koulussa oppinut, mutta käytännön tasolla nähtyäni vasta sisäistänyt. Teoriaa on paljon helpompi sisäistää kun on käytännön kokemusta. Ehdottomasti suosittelen kesätöitä muillekin opiskelijoille. Destia toimii niin laajalla sektorilla, että jokaiselle löytyy varmasti jotain kiinnostavaa. Verkostoituminen ja kontaktien luonti tapahtuu kuin itsestään, ja itse olen kokenut saavani oppia hyvässä ja tukevassa yhteisössä, Anna kertoo. < VIA 1/2008 9

10 Teksti: Johanna Paasikangas-Tella Kuvat: Harri Nurminen Opiskelu ja käsi Paperit käteen ja sopivan työkokemuksen kyydittämänä suoraan töihin. Kenelle se on mahdollista? Ainakin niille, jotka osallistuvat Destudia-ohjelmaan. Pitäisi löytää koulutusta vastaava työpaikka. Tai, kuten asia nykyisin jo kääntyy, pitäisi löytyä työtä vastaava koulutus. Tuttu virsi. Suomessa monet ovat huolissaan, että ammattitaitoisista työntekijöistä on kohta huutava pula. Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja ollaankin lisäämässä, mutta sen lisäksi olisi tärkeää varmistaa valmistuvien todellinen ammattitaito. Destia on tarttunut ongelmaan käynnistämällä Destudia-ohjelman. Siihen kannustetaan Destiaan kesätöihin tulevia nuoria, jotka esimiehen suosituksesta hakevat ohjelmaan. Kolmen kesän työskentelyn lisäksi ohjelman opiskelijat tapaavat pari kertaa vuodessa lähipäiväkoulutuksessa. Yhdyskuntatekniikka vei hoitajan Pari vuotta sitten pudasjärveläinen Sanna Stenius alkoi kaivata alan vaihdosta. Peruskoulun jälkeen piti saada jokin ammatti, ja hoitoala kiinnosti minua siinä vaiheessa. Tein lähihoitajana sijaisuuksia reilun kolmen vuoden ajan, Stenius kertoo. Äitiyslomalla hänestä alkoi tuntua, ettei halua enää tehdä kolmivuorotyötä. Vapaapäiviä oli viikol- la yleensä yksi kerrallaan. Avopuolisollani on vapaat viikonloput, joten perheelle ei olisi jäänyt yhteistä vapaa-aikaa juuri lainkaan. Rakennusala oli itse asiassa kiinnostanut minua jo vuosia ennen kouluun hakeutumista. Stenius opiskelee nyt Oulun ammattikorkeakoulussa toista vuotta rakennustekniikan koulutusohjelmassa, suuntautuneena ympäristö- ja yhdyskuntatekniikkaan. Viime kesänä hän oli harjoittelijana Destian Pohjois-Suomen palveluyksikössä Oulussa. Siellä hänen tehtäviinsä kuului pääasiassa liikenneympäristön hoitoon liittyviä töitä, kuten ruohonleikkuuta. Sain lähiesimieheltä lapun, jossa kerrottiin harjoitteluohjelmasta ja siihen hakeutumisesta. Päätin hakea Destudiaan, koska sen avulla pääsee näkemään infraalaa laajasti ja on mahdollista kokeilla millaiset työtehtävät voisivat kiinnostaa valmistumisen jälkeen. Kakku jatkuu Stenius pääsi mukaan ohjelmaan, ja sen seurauksena hän on myös ensi kesänä Destian leivissä, jälleen Oulussa. Tällä kertaa harjoittelukohteeksi valikoitui tienrakennustyömaa. Odotan pääseväni tutustumaan tienrakentamisen työvaiheisiin mahdollisimman laajasti. Stenius kertoo saaneensa syksyn lähipäivätapaamisessa tietoa Destiasta työnantajana sekä Destian kansainvälisestä toiminnasta. Oli myös mukava tutustua ja kuulla muiden opiskelijoiden kokemuksia kesätöistä. VIA 1/2008

11 työelämä kädessä Tulevalta kesältä Stenius odottaa monipuolisia infra-alan työtehtäviä. Ja valmistumisen jälkeen toivomuslistalla on työpaikka Destiassa. Toistaiseksi ohjelma on täyttänyt hänen odotuksensa. Pioneerien joukossa Ville Mäki-Lohiluoma on Destudiaohjelman konkari. Hän tuli mukaan kesällä 2006, jolloin ohjelmaan valittiin ensimmäiset kahdeksan nuorta. 23-vuotias Mäki-Lohiluoma opiskelee ympäristö- ja yhdyskuntatekniikkaa samassa paikassa kuin Stenius. Valmistuminen on Mäki-Lohiluomalla edessä keväällä Perusopinnot ovat takana ja jäljellä ammattiaineita. Fysiikat ja matikat on siis käyty ja jäljellä on muun muassa geotekniikkaa sekä väylä- ja vesienkäyttösuunnittelua. Koulusta saa hyvän teoriapohjan, mutta oppiminen alkaa vasta työelämässä. Kesätöissä huomasin, miten koulussa kaukaiselta tuntunut teoria tulikin yllättäen jo vastaan, Mäki-Lohiluoma sanoo. Viime kesänä Mäki-Lohiluoma oli Oulussa hankkeessa, jossa rakennettiin kolme alikulkukäytävää, kiertoliittymä ja muutama liikenneturvallisuuskohde. Haastava ja monipuolinen työ yhdistettynä mukavaan työporukkaan, niin mikäs siellä oli ollessa. Ensi kesänä odottaa todennäköisesti jatko samassa projektissa. Mäki-Lohiluomalle se sopii mainiosti, koska silloin hän näkee hankkeen vaiheet alusta loppuun ja saa hyvän kokonaiskäsityksen asioista, jotka tulee ottaa huomioon projektia läpivietäessä. Kesätöiden lisäksi Mäki-Lohiluomalla on edessä insinöörityön teko. Tulevaisuudelta hän odottaa töitä, joiden kautta on mahdollisuus kehittyä ja viedä omaa osaamista eteenpäin. Hän kokee koulutusvalintansa osuneen kohdalleen. Kun aloitin Destudian, pilottiohjelma haki muotoaan. Ohjelman sisältö on mennyt eteenpäin ja tukee varsin hyvin opintoja. Olen ollut alan kesätöissä jo monena vuonna, mutta vasta ohjelman kautta ymmärsin miten paljon erilaisia tehtäviä ja toimenkuvia alamme tarjoaa. Tutustumiset esimerkiksi konsultointiin, rakentamiseen ja kansainväliseen toimintaan ovat avanneet silmäni siihen, miten paljon erilaisia mahdollisuuksia on valmistumisen jälkeen, Mäki-Lohiluoma kiittelee. Mäki-Lohiluoma näkee harjoitusohjelman myös hyvänä mahdollisuutena verkostoitua. Ei sitä tiedä, jos sitten työelämässä istutaan ohjelmaan osallistuneiden kanssa palavereissa ja muistellaan menneitä. Isona talona Destia pystyy tarjoamaan infra-alan töitä laidasta laitaan, joten ohjelma sopii kaikille alasta kiinnostuneille. < Pari vuotta sitten pudasjärveläinen Sanna Stenius alkoi kaivata alan vaihdosta. VIA 1/2008

12 Teksti Olli Manninen Kuvat Juha Salminen Väylä avautuu yhdessä rakentaen Rovaniemen Vanttauskoskelle syntyy ensi kesänä pätkä kevyen liikenteen väylää. Poikkeuksellista urakassa on se, että suuren osan siitä toteuttavat opiskelijat. Projektin vetäjä Ilkka Soukka myhäilee tyytyväisenä. Viime keväänä syntyi parannusehdotusjärjestelmän kautta idea yhteistyöprojektista oppilaitosten, tiehallinnon ja Destian välillä. Esimies suhtautui heti positiivisesti: Homma pystyyn vain! Ja niinpä nyt alkuvuodesta projekti onkin jo hyvässä vauhdissa. Mukaan hankkeeseen kosittiin Rovaniemen ammattikorkeakoulua, Lapin ammattiopiston tekniikan alaa ja aikuiskoulutuskeskusta. Soukka tiesi millaista osaamista ne tarjoavat, koska on itse opiskellut niissä. Kaikki pyydetyt lähtivät mukaan. Myös Tiehallinnon Lapin-tiepiiri näytti heti vihreää valoa. On meidänkin intresseissä, että täällä Lapissa on osaavia urakoitsijoita ja tekijöitä. Nuorissahan meidän tulevaisuutemme on. Niinpä katsoimme piirissä projektille sopivan kohteen. Aluksi piti tietysti myös selvittää, ettei tällainen toteutus ole hankintalain vastainen. Koska ongelmia ei ilmennyt, annan mielelläni tukeni hyvälle idealle, kertoo tiejohtaja Tapani Pöyry. Pöyry toteaa, että väylähanke on tavallaan tiepiirin kannalta kuin mikä tahansa projekti. Destialla on koordinoijan ja urakoitsijan rooli tiepiiriin näh- Pänttäämisestä hihojen käärimiseen Infra-alalla on jo pitkään ollut nähtävissä tuleva työvoimapula niin teknisen henkilöstön kuin työntekijöidenkin osalta. Poistuma ylitti työelämään tulevien määrän jo vuosituhannen vaihteessa, ja varsinkin eteläiseen Suomeen on ollut vaikea saada ammattitaitoista työvoimaa. Vanttauskosken projektissa on tarkoituksena luoda infra-alalle uudenlaista yhteistyötä, jonka avulla opiskelijoiden oppimistasoa voidaan parantaa ja siten taata alalle ammattitaitoisia osaajia. Samalla pyritään lisäämään infraalan kiinnostavuutta. Soukan kokemusten mukaan opetus kouluissa on usein liian teoreettista. Samaa mieltä on Rovaniemen ammattikorkeakoulun yhdyskuntatekniikan lehtori Pekka Kämäräinen. Oppilaitokden. Destia ottaa vastuun ja on tiepiirin ainoa neuvottelukumppani. Väylä rakennetaan käyttökuntoon Tavoite on hyvin konkreettinen: rakennetaan 2,5 kilometrin mittainen kevyen liikenteen väylä Vanttauskoskelle. Se toteutetaan Destian toimintajärjestelmän mukaisesti ja siten varmistetaan lopputuloksen laatu. Toteutuksessa noudatetaan Tiehallinnon tienrakentamisen ohjeita ja määräyksiä. Opiskelijat pääsevät käytännön toimiin ja Destia saa tuoretta näkemystä ja hyvät kontaktit tuleviin ammattilaisiin. Tiehallinto puolestaan saa hyvän pätkän ammattitaidolla tehtyä väylää omakustannushintaan. Tästä hyötyvät kaikki: oppilaat, tilaajat ja urakoitsijat. Valmiiksi asti emme ehkä pääse tietä rakentamaan, Soukka pahoittelee. Mutta kesän aikana saamme tehdyksi alusrakenteen, rumputyöt sekä mahdollisuuksien mukaan sitomattoman kerroksen osalta pengerrykset ja osittain suodatinkerroksen. Rohkeasti ja avoimin mielin edetään, tavoitteena on saada pilottihankkeesta opetusmielessä irti kaikki mahdollinen ja toteuttaa työ oppilaiden ehdoilla. 12 VIA 1/2008

13 sella tapahtuvassa opiskelussa ei ole riittävästi käytännön esimerkkejä. Onneksi infra-alan työharjoittelutilanne on tällä hetkellä hyvä. Kämäräinen kertoo, että on ollut vaikeaa löytää työkohteita tuotantoon ja työnjohtoon liittyvien kurssien opiskelussa. Projekti vastaa tähän tarpeeseen, ja sen aikana on tarkoitus kehittää tällaisesta opiskelumuodosta pysyvä toimintamalli, jossa toteutetaan eri rakennuttajien ja urakoitsijoiden kanssa todellisia työkohteita. Käytännön osaamisessa suuria eroja Kämäräisen havaintojen perusteella nuorten työelämäkokemus vaihtelee paljon. Osalla saattaa opintojen alkuvaiheessa olla taustalla vankka työkokemus, kun taas joillakin ei ole alan kokemusta lainkaan. Suurimmalla osalla valmistuvista on Kämäräisen mielestä kuitenkin hyvät valmiudet toimia koulutustaan vastaavissa tehtävissä. Vanttauskosken toteuttamiseen pääsee osallistumaan yhteensä noin 15 opiskelijaa: kartoittajia, maanrakennuskoneen kuljettajia ja työnjohtoharjoittelijoita. Kaikki ovat lähteneet innolla mukaan. Hedelmiä kerätään jatkossa Vanttauskosken projekti tukee Kämäräisen mukaan hyvin RAMK:n tavoitteita tiiviimmästä yhteistyöstä yrityselämän kanssa. Samalla opetushenkilöstö saa ajanmukaista tietoa työelämän käytänteistä. Projekti myös edistää yrityselämän ja infra-alan eri koulutusasteiden verkottumista ja tuo jatkossa varmasti uusia, erilaisia yhteistyömuotoja, Kämäräinen uskoo. Opiskelijat pääsevät käytännön toimiin ja Destia saa tuoretta näkemystä ja hyvät kontaktit tuleviin ammattilaisiin. Kämäräisen mielestä RAMK voisi osallistua vastaaviin projekteihin jatkossakin, mikäli sopivia työkohteita vain löytyy riittävän läheltä opiskelupaikkakuntaa. Kohteen toteutusaikataulun on myös oltava riittävän väljä, jotta se limittyy hyvin muun opetuksen kanssa. Ja mikäli toteutettava kohde selviää riittävän ajoissa, voisi myös suunnittelu tapahtua opiskelijatyönä. Tiehallinto suhtautuu tulevaisuuteen avoimin kortein. Kun saamme kokemuksia tästä, niin analysoimme ne ja teemme sitten johtopäätökset. Sen jälkeen voimme pohtia seuraavia askeleita, Pöyry sanoo. < VIA 1/

14 Teksti Maarit Seeling Kuvitus Merja Nieminen Apua nuorten työllistymiseen Tieturva osaksi amk-opetusta Destia on poistanut nuorten yhden työelämään sijoittumisen esteen tarjoamalla tietyömailla vaadittavan Tieturva 1 -koulutuksen ammattikorkeakouluopiskelijoille osana infra-alan opintoja. Tieturva on koulutusohjelma, jolla Tiehallinto yleisten teiden pitäjänä varmistaa tiellä työskentelevien perehdytyksen liikenteen aiheuttamiin vaaroihin. Tavoitteena on lisätä sekä työnjohdon että erityisesti työntekijöiden tietämystä turvallisista työtavoista tiellä työskenneltäessä. Tavoitteena on myös yhdenmukaistaa liikenteenohjausta ja käyttäytymistä. Koulutuksesta annetaan todistus. Kirjallisen kokeen hyväksytysti läpäisseet saavat erityisen Tieturvakortin, joka on voimassa viisi vuotta. Tieturvakortin suorittaminen maksaa rekisteröinnin ja korttimaksun osalta parisenkymmentä euroa. Destia tarjosi viime vuona ensimmäistä kertaa Tieturva 1- tason kortin suorittamiseen tarvittavan koulutuksen alan ammattikorkeakouluopiskelijoille Etelä-Suomessa ja järjesti oppilaitoksiin aiheeseen liittyvän tehoiskun. Saman se tekee tänä vuonna. Myöhemmin mahdollisesti laajennetaan myös muihin korkeakouluihin. Destian kaikilla harjoittelijoilla pi- tää olla vähintään Tieturva 1 -koulutus ennen kuin he voivat työskennellä yleisten teiden työmailla tai muissa tehtävissä. Parikymmentä euroa voi kuulostaa pikkusummalta. Opiskelijabudjettiin se voi kuitenkin tehdä melkoisen loven, toteaa Destian asiakkuuspäällikkö Pertti Niemi, jonka vastuualueeseen kuuluu osaamisen kehittäminen. Harjoittelupaikat tärkeitä nuorille Moni nuori on tarttunut tarjottuun tilaisuuteen. Viime vuonna Tieturva 1 -koulutukseen osallistui noin 300 ammattikorkeakouluissa opiskelevaa nuorta. Niemi arvioi määrän olevan tänä vuonna hiukan alhaisempi, noin Määrän vähenemistä selittää tarpeen pieneneminen. Viime vuonna suoritettu kortti on edelleen voimassa, eikä kaikkien tänä vuonna tiehallinnon alaisiin tehtäviin esimerkiksi kesätöihin tulevien tarvitse sitä enää suorittaa. Osalle opiskelijoista kortin suorittaminen on joka tapauksessa edellytys töihin pääsemiselle. Niemi kertoo, että osallistuneiden joukkoon on mahtunut tosin myös niitä, jotka ovat käyneet koulutuksen varmuuden vuoksi ja vastaisen varalle. Lupa on todennäköisesti voimassa jopa koko ammattikorkeakouluopintojen ajan. Alle 18-vuotiaille ei ole tietyömaille vielä asiaa, mutta silti moni nuoremmistakin opiskelijoista on suorittanut kortin ennakkoon. Tieturva 1 -koulutus järjestetään kouluilla niiden opetussuunnitelmien mukaisesti. Koulut valitsevat ajan ja paikan, 14 VIA 1/2008

15 Destia tarjoaa kahdeksan tuntia kestävän opetuksen ja kortit kurssin hyväksytysti suorittaneille. Päivän aikana käydään läpi muun muassa työmaaja liikennesääntöjä, työturvallisuutta, liikenteen ohjaukseen liittyviä asioita, pimeässä toimimista sekä kaikkea muuta, mitä yleisen liikenteen keskellä toimiessa pitää ottaa huomioon. Destia pitää kesäharjoittelupaikkojen tarjoamista opiskelijoille erittäin tärkeänä. Lisäksi meillä on harjoittelupaikkoja tarjolla muinakin vuodenaikoina. Tieturva 1 -koulutuksen järjestäminen on yksi tapa kertoa Destiasta työnantajana. Osaajista on jo nyt pulaa infra-alalla. Toivomme, että jalkautuminen ammattikorkeakouluihin lisää kiinnostavuuttamme. Näin nuoret saavat tietää Destiasta yhtenä vaihtoehtona. Monelle heistä tämä voi olla tulevaisuuden työpaikka, Niemi toteaa. Omat kokemukset tukevat opetusta Destian Erikoisrakentamisen työsuojelupäällikkö Teuvo Salolammi on osallistunut oppilaitoksissa järjestettävän Tieturva 1 -koulutuksen käytännön toteutukseen. Hän kiittelee Destian viime vuonna ammattikorkeakouluissa järjestämään koulutukseen osallistuneiden nuorten korkeaa oppimismotivaatiota. Salolammi kertoo, että opiskelijat kuuntelivat hyvinkin tarkkaan, mitä eri aihealueista heille kerrottiin. Monet olivat selvästi mieltäneet, että takataskussa valmiina oleva kortti on hyväksi ennen lopullista siirtymistä työelämään. Toisaalta, käymällä ennakkoon läpi kortin suorittamiseen liittyviä asioita nuoret saavat hieman esimakua siitä, mitä on odotettavissa. Samalla yksi kesätyön saamisen este on poissa. Meille tämä tarjosi samalla tilaisuuden kertoa, että Destia on varteenotettava vaihtoehto työpaikkana. Täältä voi saada jopa vakituisen työpaikan! Salolammi arvioi, että omasta työhistoriasta erilaisissa työmaa- ja projektipäällikkötehtävissä on ollut hänelle suurta apua sanoman perille saattamisessa. Tietysti on hyötyä, kun on omakohtaisia kokemuksia asioista, joista kertoo. Se auttaa samaistumaan tilanteeseen. Tiedän, mitä kaikkea voi tulla vastaan ja mitä työmaatyöskentelyssä pitää ottaa huomioon, Salolammi summaa. < VIA 1/

16 Opiskelijat Tosi Toimiin! Opiskelijat ovat Destialle Tammikuussa käynnistetyn Tosi päri Suomen. Kahdesta filmistä tehtiin Toimet -kampanjan tavoitteena on minuutin pituiset elokuvaversiot. Markku tärkeä ryhmä he ovat jakaa tietoa Destiasta tunnettuna, ja Ari kutsuivat elokuvissa kävijöitä infra-alan tulevaisuuden vetovoimaisena ja monipuolisena työn- Tosi Toimet -sivustolle viiden viikon ajan. tekijät. Siksi Destia antajana. Destia tarjoaa monipuoliset Ulkomainonnassa Markun ja Arin saattoi nähdä Espoon Otaniemessä helmi- etenemismahdollisuudet, kilpailukykyiset edut, ammattitaitoiset työtoverit kuun vaihteessa. panostaakin nyt vahvasti uusien ammattilaisten sekä työn, joka haastaa kehittymään ja Tosi Toimet näkyy ja kuuluu kevään oppimaan uutta. Tämä tuodaan nyt myös aikana ulko-, printti- ja rekrytointimainontana sekä tietysti messuilla ja rekrytoimiseksi opiskelijoiden tietoon. palvelukseensa. Tosi Toimissa nähdään Markku ja Ari, tapahtumissa, joihin Destia osallistuu. < jotka kertovat Destian tarjoamista haasteista netissä. Tosi Toimet -sivuja mainostettiin talven aikana myös bannereilla on auki. Käy katsomassa filmejä, lähetä videopostikort- lukuisissa sähköisissä medioissa. teja ja osallistu kilpailuun ja tarkista Markku ja Ari go movies samalla avoimet työpaikkamme. Destian Tosi Toimet -kaverit olet voinut nähdä myös elokuvateattereissa Tervetuloa Tosi Toimiin! ym- 16 VIA 1/2008

17 Teksti: Ari Rytsy Kuva: Juha Salminen Destian palvelu tuo liikennetietoa navigaattoriin Navigaattori on monelle autoilijalle tuttu laite, joka helpottaa perille löytämistä. TMC-ominaisuudella varustettu navigaatiolaite vastaanottaa Destia tuottamaa reaaliaikaista liikennetietoa. TMC on lyhennys englanninkielisistä sanoista Traffic Message Channel, mikä tarkoittaa vapaasti suomennettuna liikenteen tietopalvelua. Radioverkossa toimiva Destian TMCpalvelu välittää informaatiota liikenteeseen olennaisesti vaikuttavista tilanteista ja olosuhteista koko Suomen alueella. Tällaisia ovat esimerkiksi onnettomuudet, isot tietyöt sekä sään yllättävät muutokset. Destia on myös aloittamassa ruuhkatietojen välittämisen pääkaupunkiseudulla ja Oulussa tämän kevään aikana. Välitettävä tieto hankitaan useasta lähteestä. Saamme sitä suoraan Tiehallinnon automaattisista mittauspisteistä sekä esimerkiksi radioyhteistyön kautta. Tienkäyttäjien radioon soittamat liikennetiedot siirtyvät erityisen karttatyökalun avulla meidän päivystyskeskukseemme. Siellä informaatio vahvistetaan ja lähetetään palveluamme hyödyntäviin navigaattoreihin. Ensimmäiset Destian TMCpalvelua tukevat navigaatiolaitteet ovat tulossa markkinoille lähiaikoina, kertoo Destian Liikenteen tietopalvelut -yksikön tuotepäällikkö Jarkko Jaakkola. Hänen mukaansa onnettomuustiedot kantautuvat päivystyskeskukseen myös viranomaisten kautta. Yleensä saamme kuulla niistä ensiksi radioasemilta. Kuulijoiden niille ilmoittamat liikennetiedot ovat osoittautuneet varsin hyvin paikkaansa pitäviksi, kiittelee Jaakkola suomalaisten autoilijoiden aktiivisuutta. Kattava tietoverkko Tiehallinnon toimintakentän ulkopuolelle jäävien teiden poikkeustilanteista päivystyskeskusta informoivat kunnat ja kaupungit. Ilmatieteen laitoksen ja Kelikeskuksen avulla TMC-palvelu pysyy ajan tasalla äkillisistä ajokelien muutoksista. Yksi hankeen yhteistyökumppaneista on myös Autoalan keskusliitto, joka tiedottaa Destialle moottoriurheilutapahtumien aiheuttamista tiekatkoksista ja erityisjärjestelyistä. Liikenteen reaaliaikaisten ruuhkatietojen saamiseksi olemme hyödyntäneet Oulussa käytössä olevaa Floating Car Data -seurantaa sekä pääkaupunkiseudun kehäteiden ja sisääntuloväylien automaat- tista rekisterikilven tunnistusjärjestelmää, Jaakkola täydentää. Kasvava kiinnostus liikennetietoon ja siihen liittyviin palveluihin on saanut Destian jatkamaan TMC-palvelun jalostamista. Tulevaisuudessa siihen on tarkoitus lisätä luotettava Varopalvelu, joka varoittaa huonosta ajokelistä etukäteen. Vaaralliset ajo-olosuhteet ovat tunnistettavissa jopa kuusi tuntia etukäteen. Näin pitkälle tulevaisuuteen toimiva ajokelin mallinnuspalvelu on ainutlaatuinen koko maailmassa. Se on saanut runsaasti huomiota Keski-Euroopassa ja Pohjoismaissa, sanoo Jaakkola. Toinen mahdollisesti jo ensi vuonna toteutuva ominaisuus liittyy kaupunkien pysäköintiongelmiin. Jatkossa navigaattori saattaa neuvoa autoilijan lähimpään parkkihalliin, jossa on paikkoja vapaana. Mukavuusnäkökulman ohella tämäntyyppiset ratkaisut vähentävät liikenteen ympäristövaikutuksia. European Road Federationin tutkimusten mukaan palvelu voi vähentää kaupunkien keskustaliikennettä jopa 30 prosenttia, Jaakkola korostaa. < VIA 1/

18 18 VIA 1/2008

19 Teksti: Pirjo Vuorenpää Kuvat: Pekka Rötkönen Lusin Hartolan tie saa lisäleveyttä ja 12 siltaa Lusin Hartolan kiemurainen ja ruuhkainen tieosuus paranee merkittävästi ensi syksyyn mennessä. Destian Hämeen-palveluyksikkö voitti toukokuussa 2007 valtatie 4:n Lusi Hartola-osuuden parantamista koskevan kilpailun 24,5 miljoonan euron tarjouksellaan. Urakka sisältää muun muassa neljä ohituskaistaparia, 12 siltaa sekä koko yhteysvälin parantamisen 10,5 metriä leveäksi tieksi 32 kilometrin matkalla. Työt alkoivat elokuussa ja valmista pitäisi olla lokakuussa Lusi Hartola-tiehankkeen projektipäällikkö Ari Mäkelä Keski-Suomen tiepiiristä pitää työtään ja erityisesti hankkeiden kilpailutusta haastavana. Tämän työn suurin haaste on siinä, että tekee hankkeesta halutun tarjouskohteen. Jännittävä vaihe on se, kun urakoitsijat ilmoittautuvat mukaan tarjouskilpailuun. Toimiva kilpailu ja siinä onnistuminen on kaiken a ja o. Varsinainen tienrakentaminen on rutiinia, mutta mielenkiintoista kaikkine vaiheineen, Mäkelä sanoo ja lupautuu oppaaksi Lusi Hartola-tien maanrakennustyömaalle. Pääsinniemen risteyksen kohdalla räjäytetään mäennyppylää tasaisemmaksi näkyvyyden parantamiseksi ja tien oikaisemiseksi. Räjäytystyön ajaksi liikenne pysäytetään turvallisen välimatkan päähän enintään 12 minuutiksi. Pysäytysaika on laskettu optimiksi autoilijoita ajatellen, joten työt on tehtävä sutjakkaasti määräajan puitteissa. Panostaja Heikki Maijala ja hänen apurinsa Jussi Kulmala odottavat, että edellisen räjäytystyön kiviaines saadaan kuljetetuksi pois uuden tien pohjaksi. Hartolassa asuva Kulmala on juuri valmistunut ammattiinsa ja iloitsee, että työmaa on kotia lähellä. Nuori mies on hyvässä opissa Maijalalla, jolla on vuosikymmenten kokemus maanrakentamisesta. Koska lähellä on asutusta, joudumme tekemään useita pieniä räjäytyksiä. Käytämme nyt yhteen räjäytykseen noin 200 kiloa dynamiittia ja 500 kiloa aniittia. Syrjäisemmillä osuuksilla räjähdysainetta voidaan käyttää kiloa kerralla, Maijala kertoo. Haaviston tienristeyksen siltatyömaalla antura ja pilarit ovat valmiina. Tekeillä on sillan kansi. Muotti- ja raudoitustyöt alkavat olla valmiina keväämmällä tehtävää betonin valua varten. Kauko Tiiro Rakennus Tiiro Oy:stä kertoo, että Haaviston tien sillan muotin tekemiseen menee rekkakuormallinen puutavaraa ja noin kiloa rautaa. Hän arvelee, että jos ilmat jatkuvat lämpiminä, betonin valuun päästään aikaisemmin. Väliaikainen tie uuden tien viereen Janatinmäen oikaisu Sysmän ja Hartolan rajalla on hyvä esimerkki liikenneturvallisuuden parantamisesta ja liikenteen 44 Sillan muotin tekemiseen menee rekkakuormallinen puutavaraa ja noin kiloa rautaa, kertoo Kauko Tiiro. VIA 1/

20 Panostajan apulainen on Jussi Kulmala. Yhteen räjäytykseen menee noin 200 kiloa dynamiittia ja 500 kiloa aniittia. Projektivastaava Pekka Lindqvist (oik.) tutkii projektipäällikkö Ari Mäkelän kanssa työmaan töiden aikataulutusta. sujuvuuden lisäämisestä. Maaston korkeuseroja joudutaan jälleen tasoittamaan ja työmaalla tarvitaan useita järeitä koneita tien päällysrakentamiseen. Kaivuukone kauhoo dumpperin lavalle louhosta, jonka kuljettaja vie puskukoneen tasoitettavaksi tien pohja-aineeksi. Välimatkan on oltava sopiva ja kuljetusautoja riittävästi, jotta työ sujuu tauoitta. Tien pohjakerros tehdään kahden ja puolen metrin syvyydeltä louheesta, jonka tulee olla routimatonta ainesta. Jos kivilouhosta ei ole lähellä, käytetään soraa. Seuraava kerros on 20 cm kantavaa mursketta. Tien päällimmäisessä kerroksessa on 14 cm asvalttia, mutta 9 20 VIA 1/2008

21 Kauko Tiiro (vas.) kertoo Ari Mäkelälle, että sillan valuun päästään aiottua aikaisemmin, jos ilmat pysyvät lämpiminä. cm sellaisissa levityskohdissa, joissa vanha tie on vieressä. Kun tietä rakennetaan vanhan päälle, vanhan tien viereen joudutaan rakentamaan väliaikainen tie. Uuden tien valmistuttua väliaikainen tie puretaan, mikä saattaa tuntua hullulta työltä. Tiehankkeiden suunnittelussa turvallisiin liikennejärjestelyihin on kuitenkin kiinnitettävä suurta huomiota, Ari Mäkelä kertoo. Tiellä liikkuvien ja tietöissä olevien turvallisuuteen panostetaan erityisesti. Kaikilta tietyömailla liikkuvilla tulee olla turvaliivit ja kypärät. Työmiehiltä vaaditaan myös tiehallinnon edellyttämä Tieturva 1 -tutkinto. Pelastautumisharjoitus on järjestettävä yli vuoden kestävissä projekteissa. Turvallisuutta lisäävät myös erilaiset opasteet sekä varoitusja kieltotaulut. Lusi Hartola-tieprojektin toimisto on Hartolassa, entisen Pohjolan ala-asteen Sillan muotti- ja raudoitustyöt alkavat olla valmiina betonin valua varten. koulukiinteistössä. Toimistossa työskentelee urakoitsijan edustajina yhdeksän projektin avainhenkilöä. Projektipäällikkö Arto Silvo on lomalla, mutta projektivastaava Pekka Lindqvist on täydessä työn touhussa. Hänen vastuullaan ovat tuotannon ja hankintojen suunnittelutyöt sekä töiden aikataulutus. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että olemme kohtuullisesti aikataulussa ja saavutamme asettamamme välitavoitteet. Toisaalta kahden vuoden työstä on tehty vasta viisi kuukautta, Pekka Lindqvist kertoo. Yksi Lindqvistin huolista tällä hetkellä on sopivan kiviaineksen löytäminen päällysrakentamiseen. Ei ole aina itsestään selvää, että lujaa ja kulutusta kestävää kiviainesta löytyy läheltä, hän sanoo. Laatupäällikkö Anne Kasari onkin juuri lähtenyt Mikkeliin selvittämään, löytyykö sieltä laadukasta kiveä. Pekka Lindqvist on tyytyväinen yhteistyöhön tilaajan kanssa. Ari Mäkelän kanssa on mukava työskennellä. Kun hän käy työmaakokouksessamme, hänen asenteensa on aina, että me teemme tätä yhdessä. Ja niinhän se on, että mitään ei synny yksinään. Näin ison tiehankkeen läpivieminen vaatii hyvää yhteistyökykyä kaikilta osapuolilta. < VIA 1/

22 Erkki Walleniuksen arvion mukaan kiristyneet turvamääräykset vähentävät lauttojen kuljetuskapasiteettia noin 25 prosentilla. 22 VIA 1/2008

23 Tekstit: Matti Remes Kuvat: Vesa-Matti Väärä Saaristo tarvitsee uusia lautta-aluksia Saariston kasvavat liikennemäärät edellyttävät Destialta investointia uuden sukupolven lautta-aluksiin. Siitä hyötyisi myös Saaristomeren herkkä ympäristö, sillä uudet alukset kulkevat vähäpäästöisellä LNG-kaasulla. Destian lauttavarustamon johtaja Erkki Wallenius seisoo lautta-alus Sternan kannella ja katsoo Paraisen ja Nauvon erottavaa jäätöntä salmea. Näin leuto helmikuu on Turun saaristossa harvinainen. Talvella lautalla on hieman hiljaisempaa, mutta jo muutaman viikon kuluttua liikenne Saaristotiellä alkaa jälleen vilkastua. Liikenne on viime vuosina kasvanut huomattavasti. Autojen määrän ja saariston suosion kasvu näkyy erityisesti Paraisen ja Nauvon välillä. Maantielautat kuljettavat salmen yli puoli miljoonaa ajoneuvoa vuodessa. Sterna on palvellut uskollisesti matkustajia 1990-luvun alusta lähtien. Aika on ajanut ohi nykyisistä lautoista. Uusimmatkin niistä suunniteltiin luvun vaihteessa eli ne eivät enää vastaa nykyajan vaatimuksia. Selkeä suunnitelma investoinnista Walleniuksella on selkeä suunnitelma saariston lauttaliikenteen kehittämisestä. Lähivuosina Destia tarvitsee kaksi uutta lautta-alusta, jotka helpottaisivat kasvavan liikenteen paineita erityisesti Saaristotien reiteillä. Nämä ovat niin sanottuja uuden sukupolven aluksista, joiden kapasiteetti, nopeus ja jäissäkulku vastaavat nykyajan tarpeita. Alukset täyttävät myös nykyiset ja uudet määräykset. Destia on pyrkinyt parantamaan palvelua kesän ruuhkahuippuina liikennöivien lisälauttojen avulla. Liikenteen kasvun lisäksi jonoja pidentää se, että Destiasta riippumattomista syistä kaluston kuljetuskapasiteettia on jouduttu viime vuosina pudottamaan. Nykyiset turvallisuusmääräykset edellyttävät, että autot on sijoitettava lautoille niin, että autorivien väliin jää riittävä pakotie. Aiemmin autot voitiin pakata niin tiukkaan kuin se käytännössä oli mahdollista. Pakoteiden lisäksi pelastautumisasemat vaativat enemmän tilaa. Tämän takia joudumme pitämään vanhassa kalustossa yhden kaistan kokonaan tyhjänä. Myös joidenkin alusten yläramppien käyttö ei ole enää mahdollista. Walleniuksen arvion mukaan kiristyneet turvamääräykset vähentävät lauttojen kuljetuskapasiteettia noin 25 prosentilla. Ahtautta lisää se, että suomalaiset ajavat aiempaa suuremmilla kulkupeleillä. Selvää säästöä Nykyisten ja uuden sukupolven alusten käyttökustannusten vertailu, esimerkkinä Parainen Nauvo-reitin liikenne ja kustannustaso vuonna Miljoonaa euroa/vuosi LNG-alus Nykyinen kalusto polttoaine 0,68 1,20 huolto 0,62 0,62 Lautoilla kulkee entistä enemmän matkailuautoja ja citymaastureita, jotka henkilöautoihin verrattuna tarvitsevat enemmän tilaa. Myös tavallisten autojen ulkomitat ovat kasvaneet. Volkswagen Golf on leventynyt parissa vuosikymmenessä kymmenen prosenttia, Wallenius vertailee. Vanhat alukset ovat jääneet palvelutasoltaan jälkeen monessa muussakin suhteessa. Nykymääräykset edellyttävät liikuntarajoitteisten matkustajien huomioonottamista. Vanhoista aluksista 44 VIA 1/

24 puuttuvat hissit, rampit ja inva-wc:t pyörätuolia käyttäville. Päästöt vähenisivät selvästi Lauttainvestointi olisi Walleniuksen mielestä myös ympäristöteko. Uuden sukupolven aluksissa käytetään polttoaineena nesteytettyä maakaasua, joka vanhojen alusten käyttämään kevyeen polttoöljyyn verrattuna on huomattavasti vähemmän saastuttavampi vaihtoehto. Nesteytetty maakaasu eli LNG on käytännössä saasteeton polttoaine. Se on hajutonta, mautonta ja myrkytöntä. Normaalissa ilmanpaineessa LNG on -162-asteista nestettä. Se on lähes puhdasta metaania, jonka tiheys on puolet ilmasta. Mahdolliset vuodot haihtuvat ilmakehään nopeasti. Mereen joutuessaan nesteytetty maakaasu alkaa kiehua ja haihtuu ilmaan. Jos sitä vuotaa maahan, ympäristövahingot rajoittuvat vuotokohdassa pakastuneisiin kasveihin. Vähäpäästöisen polttoaineen ohella päästöjä vähentää uusi tekniikka. Nykyisiin Sterna- ja Falco-aluksiin verrattuna hiilidioksidipäästöt putoaisivat tonnista 2900 tonniin. Rikkipäästöt loppuisivat kokonaan, typpioksidipäästöt vähenisivät kuudesosaan ja hiukkaspäästötkin 20:een osaan nykyisestä. Vanhojen alusten aiheuttamat paikalliset päästöt ovat merkittävät. Uudet alukset vähentäisivät myös meluhaittoja, sillä uusien moottorin käyntiääni on hiljaisempi. Se on saariston ahtailla väylillä tärkeä asia. Nesteytetyllä maakaasulla kulkevista lautta-aluksista on Walleniuksen mukaan myönteisiä kokemuksia. Niitä on liikenteessä noin 150 kappaletta eri puolilla maailmaa. Polttoaineesta on hyviä kokemuksia. Esimerkiksi Norjassa on käytössä kuusi lautta-alusta ja tulossa on kolme lisää. Aluksia tekeviä telakoita löytyy muun muassa Suomesta ja lähialueilta. Ympäristöasioiden lisäksi LNG-alusten suosiota lisäävät vanhaa kalustoa edullisemmat kunnossapitokustannukset. Esimerkiksi moottorin kulumista vähentää se, että nesteytetty maakaasu ei aiheuta korroosiota. Kesällä jonot lautoille ovat pitkät etenkin viikonloppuisin. Walleniuksen mukaan liikenne on kasvussa muinakin vuodenaikoina. 24 VIA 1/2008

25 Kymmenen miljoonaa matkustajaa Destian lauttavarustamo hoitaa liikennettä 40:llä yleisen tieverkon lauttareitillä lauttoja on talvella 41 ja kesällä 45 lautat kuljettivat viime vuonna 5 miljoonaa ajoneuvoa ja 10 miljoonaa matkustajaa suurimman lautan kapasiteetti on 66 henkilöautoa, pienimmän 8 lauttaliikenteen kokonaismarkkina Suomessa on noin 50 miljoonaa euroa. Destian markkinaosuus on yli puolet. Enää päätös puuttuu Hankesuunnitelma on valmis. Enää puuttuu päätös investoinnin tekemisestä. Wallenius myöntää, että miljoonaa euroa kappaleelta maksavien alusten hankkiminen on iso investointi. Hän muistuttaa kuitenkin, että palvelutason paranemisen ohella LNG-alukset alentaisivat lauttaliikenteen käyttökustannuksia. Viime vuoden kus- tannustasolla laskettuna uudet lautat alentaisivat lauttojen käyttökustannuksia runsaalla puolella miljoonalla eurolla ensimmäisenä käyttöönottovuotena. Nykyisellä hintakehityksellä kahden uuden sukupolven aluksen investointi olisi maksettu kokonaan vuoteen 2024 mennessä edellyttäen, että alukset otetaan käyttöön vuonna Hankesuunnitelma on hyvä ja perusteltu. Nyt tarvittaisiin pikaisia investointipäätöksiä. Lisää ruuhkia odotettavissa Kiirettä Wallenius perustelee sillä, että lähivuosina Saaristotiellä ja muilla reiteillä on odotettavissa entistä suurempia ruuhkia. Alueen kuntien asukasmäärät ovat kasvussa. Samoin kesäasutus lisääntyy jatkuvasti. Kesällä jonot lautoille ovat pitkät etenkin viikonloppuisin. Walleniuksen Hankesuunnitelma perusteltu. Nyt tarvittaisiin pikaisia investointipäätöksiä, Erkki Wallenius sanoo. mukaan liikenne on kasvussa muinakin vuodenaikoina. Kesämökkien ympärivuotinen käyttö lisääntyy. Yhä useammat haluavat tehdä etätyötä saaristossa. Sen suosio kasvaa Saaristomeren langattoman laajakaistaverkon ansiosta. Autojen määrää lisää todennäköisesti myös saaristokuntien yhdistyminen. Parainen, Nauvo, Korppoo, Houtskar ja Iniö yhdistyvät vuoden 2009 uudeksi Länsi-Turunmaan kaupungiksi, mikä kasvattaa muun muassa palveluliikennettä uuden kunnan eri osien välillä. Lauttaliikenteen kokonaismarkkina Suomessa on noin 50 miljoonaa euroa, josta Destian markkinaosuus on runsas puolet. Tiehallinnon 33 miljoonan euron lauttaliikenteen Destia on hoitanut kahta reittiä lukuun ottamatta toistaiseksi kokonaan. Tiehallinto on avaamassa lauttaliikennettä vapaaseen kilpailuun, mutta suurten alkuinvestointien vuoksi uusia toimijoita markkinoille ei ole tullut ja kilpailu ei ole lähtenyt toistaiseksi kunnolla liikkeelle. < VIA 1/

26 Teksti ja kuvat: Tapio Kalliomäki Ratarakentajat kovan urakan edessä Jos ilmastonmuutoksen torjunta otetaan tosissaan, se saattaa lisätä raideliikennettä merkittävästi, siihen tulemme satsaamaan. Kari Ruohonen, RHK Ratahallintokeskuksen investointijohtaja Kari Ruohonen heittää keskusteluun ennustuksen, joka toteutuessaan tietää maa- ja ratarakentajille melkoista työmaata tulevien vuosikymmenien aikana. Suomen rataverkon liikenteenvälityskyky pääradoilla alkaa olla äärirajoillaan. Jos ilmastonmuutoksen torjumiseksi tehdään tosissaan kaikki suunniteltu, se merkitsee investointijohtajan mukaan rautatieliikenteen voimakasta kasvua joukkoliikennemuotona. Tämä puolestaan edellyttää isoja radanrakennustöitä liikenteen välityskyvyn parantamiseksi. Ihmisten ja tavaroiden pitää liikkua, joten lisäväylille tulee tarve ja jo olemassa olevia rataosuuksia pitää junien kulkunopeuk-sien nostamisek- suuden hallinta on erittäin hyvin hoidossa. Esimerkkinä voin käyttää Helsinki Lahti-oikoradan maastomallin ylläpitoa. Destialla on oikea konsepti ja hanke kokonaispalveluna hallinnassa, jolloin se myös toimii tilaajan haluamalla tavalla, toteaa Kari Ruohonen. Investointijohtajan mukaan ratahallintokeskuksella on hallussaan paljon mittaustietoa rataverkolta, ja sitä täydennetään jatkuvasti. Raiteen geometriaa noin 120 kilometrin tuntivauhdilla mittaavan Emma-vaunun keräämillä tiedoilla uusitaan vanhoja ohjeistoja. Uusi Elli-vaunu mittaa jopa 200 kilometrin tuntinopeudesta ajojohtimia ja kiskojen kuluneisuutta. Emma antaa mittaustietoa myös pohjamaan kestävyydestä. RHK on uusimassa myös ratateknisiä ohjeitaan, jotka siis ohjeissi ja kantavuuden parantamiseksi jatkuvasti kunnostaa. Pelkästään Kolarin-rata välittää malmia kaivoksesta etelään 13 miljoonaa tonnia vuodessa. Destia mittaa ja suunnittelee Destia ja RHK allekirjoittivat tammikuussa lähes 1, 3 miljoonan euron suuruisen konsulttisopimuksen, jonka mukaan Destian infrasuunnittelu laatii rakentamissuunnitelman 38 kilometrin matkalle Seinäjoki Oulu-rataosalle Voltista Pännäisiin. Kun rataverkko on täynnä liikennettä ja uusista rakentamissuunnitelmista on puutetta, RHK:n on lisättävä suunnitteluhankkeita niitä vaativat jo pohjoisen Suomen kaivoshankkeetkin. Destialla on ollut merkittävä vahvuus mittauspalveluissa, joissa kokonai- 26 VIA 1/2008

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE 2015 Vastausprosentti: 80,1 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

KESÄTYÖ. Avoimet kesätyöpaikat

KESÄTYÖ. Avoimet kesätyöpaikat KESÄTYÖ 22.02.2016 Kesko on todettu kansainvälisessä Global 100 -listauksessa maailman vastuullisimmaksi kaupan alan yritykseksi. Pistä hakemus vetämään niin käsissäsi voi olla kesätyöpaikka, josta jää

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Kokemuksia 2+1 mallista yritysnäkökulmasta Kirsi Mettälä, Skanska

Kokemuksia 2+1 mallista yritysnäkökulmasta Kirsi Mettälä, Skanska Kokemuksia 2+1 mallista yritysnäkökulmasta Kirsi Mettälä, Skanska 2 2016 Me olemme Skanska Skanska maailmalla Yhdysvallat Norja Ruotsi Suomi Iso- Britannia Tanska Puola Tsekin tasavalta Slovakia Unkari

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Nuoria infratöihin. uutiskirje 2 / 2014

Nuoria infratöihin. uutiskirje 2 / 2014 Nuoria infratöihin uutiskirje 2 / 2014 1 Tiivistelmä Mitä tehty - ESR-rahoitushakemus (Euroopan sosiaalirahasto) - Kesätyöntekijöiden tapaaminen - FinnMETKO Jämsä Suunnitelmat loppuvuodeksi 2014 - Työtehoseuran

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamisen kautta nopeasti työelämään

Osaamisen tunnistamisen kautta nopeasti työelämään Osaamisen tunnistamisen kautta nopeasti työelämään Osama testin hyödyntäminen ammatillisen osaamisen tunnistamisessa Hiljaisen tiedon tunnistaminen ohjaustyössä Ammattilainen arvioi ammattitaidon Osaamistodistus

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli. Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO 2 Miksi teknologia! Miksi kone- ja tuotantotekniikka! 3 Teknologiateollisuus mahdollisuuksien maailma Teknologia työllistää

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA 14.02.2017 TAAVETIN JA LAPPEENRANNAN VÄLI ON VILKKAASTI LIIKENNÖITY JA RUUHKAINEN Valtatie 6:n osuudella Taavetti Lappeenranta liikennöi päivittäin noin 9 000 autoa Tästä poikkeuksellisen

Lisätiedot

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999 Työskentelin syventäviin tai ammattiaineisiin liittyvässä kesätyössä Olin opintoja sivuavassa kesätyössä / ns. "haalariharjoittelussa" 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1., n=350 2. n=485 3., n=497 4.,

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 87,6 % Työ, työnhaku ja työllistyminen Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

Suomen kielen itseopiskelumateriaali

Suomen kielen itseopiskelumateriaali Selma Selkokielisyyttä maahanmuuttajille (OPH) Suomen kielen itseopiskelumateriaali Nimi: Ryhmätunnus: Tutkinto: Tämä opiskelumateriaali liittyy alakohtaiseen lähiopetuspäivään. Kun olet osallistunut lähiopetukseen

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS. Vihreä teksti on oikea vastaus.

LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS. Vihreä teksti on oikea vastaus. 220103769 LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS Vihreä teksti on oikea vastaus. 1. Määrääkö/sisältääkö yllä oleva liikennemerkki seuraavia asioita? (kyllä- ei -en tiedä) U-käännös on kielletty Edessä on satama-alue

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen keskeyttäminen Sari Mettiäinen 6.5.009 Miksi tällainen kysely? Arviolta noin 9 % VirtuaaliAMK:n opintojaksoille vuonna 008 hyväksytyistä opiskelijoista jäi ilman opintosuoritusta

Lisätiedot

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa ver Ohjelma kuntavaaleihin Pidetään kaikki mukana Jokaista ihmistä pitää arvostaa SDP:n tavoite on inhimillinen Suomi. SDP haluaa, että Suomessa kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia. Jokaista ihmistä pitää

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Jarmo Saarti Kirjastopäivät, OKM Kirjastoalan koulutuksen haasteet työnantajan näkökulma

Jarmo Saarti Kirjastopäivät, OKM Kirjastoalan koulutuksen haasteet työnantajan näkökulma Jarmo Saarti Kirjastopäivät, OKM 28.11.2013 Kirjastoalan koulutuksen haasteet työnantajan näkökulma Koulutuksen kehittämistarpeet Miten opiskelija ja työnantaja tietävät mitä saavat kirjastoalan koulutuksesta

Lisätiedot

KE TU 2011 Keskeytynyt opiskelu tutkinnoksi. Sini Sarvilahti

KE TU 2011 Keskeytynyt opiskelu tutkinnoksi. Sini Sarvilahti KE TU 2011 Keskeytynyt opiskelu tutkinnoksi Sini Sarvilahti 11.3.2013 Projektin taustaa Opiskelijoiden kyselyt mahdollisuudesta saattaa opinnot loppuun ja valmistua Työelämän imu vie mennessään Oma opiskeluporukka

Lisätiedot

Soidinpuiston ykk, U-6553 Turvallisuusasiakirja

Soidinpuiston ykk, U-6553 Turvallisuusasiakirja Turvallisuusasiakirja Pornaisissa 28.12.2014 Suunnitellut: Ins. (amk) Heikki Väisänen A-lk:n betonisiltojen korjaussuunnittelija Tarkastanut: Ins. Jyrki Hämäläinen A-lk:n betonisiltojen korjaussuunnittelija

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Kesätyökysely työnantajille 2012 Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Tutkimuksen toteutus Mitä tutkittiin? Tavoitteena selvittää työnantajien käytäntöjä kesätyöntekijöiden

Lisätiedot

Kohti duunia: työnhaun opas nuorille

Kohti duunia: työnhaun opas nuorille Kohti duunia: työnhaun opas nuorille Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto 1 2013 Uudenmaan TE-toimisto/ Marina Misukka Perusohjeita työnhakuun - Kaiken perusta on oma aktiivisuutesi. Kyse on Sinun työnhaustasi,

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Osaaminen arvioidaan työn tekemisestä pientalo - oppimisympäristössä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Työelämäjakson raportti

Työelämäjakson raportti Työelämäjakson raportti Tapio Leskelä 24.8.2011 1 Yhteenveto... 3 2 Työelämäjakson tavoitteet... 3 3 Tehtäväkuvaus ja tulokset... 4 3.1 Tehtäväkuvaus... 4 3.2 Tulokset... 4 4 Taustatiedot StoraEnsosta...

Lisätiedot

Uusia tuulia uraohjauksessa. Yhdessä koulutustakuuseen

Uusia tuulia uraohjauksessa. Yhdessä koulutustakuuseen Uusia tuulia uraohjauksessa Ohjauksen käsikirja osana hanketta Anu Heinonen 6.10.2016 Uudellamaalla joka viides (22 %) 20-24-vuotias oli ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa vuonna 2014. Yhteensä tällaisia

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

PÄÄSET PERILLE NOPEAMMIN

PÄÄSET PERILLE NOPEAMMIN TOMTOM TRAFFICIN AVULLA PÄÄSET PERILLE NOPEAMMIN TomTom on johtava liikennepalvelujen tarjoaja. TomTom valvoo, käsittelee ja toimittaa liikennetietoa itse kehittämällään teknologialla. TomTom uskoo, että

Lisätiedot

INSSI-seminaari VOV! Risto Salminen

INSSI-seminaari VOV! Risto Salminen INSSI-seminaari VOV! Valmistuminen opiskelijasta välittämällä Risto Salminen Välittämisen trendi? Viimeisten järkyttävien tapahtumien lisäksi aiempia trendejä johtamisessa suunta yksilöjohtamiseen vanhemmuus

Lisätiedot

Avoimien yliopistoopintojen

Avoimien yliopistoopintojen Avoimien yliopistoopintojen kysyntä Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla 2011 www.helsinki.fi/avoin Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla hankkeen lähtökohta ja tausta avointen yliopisto-opintojen

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Päättötyö. PÄÄTTÖTYÖ sisältää teoksen tai teossarjan, sekä portfolion, joka kuvaa työskentelyä ja sen eri vaiheita.

Päättötyö. PÄÄTTÖTYÖ sisältää teoksen tai teossarjan, sekä portfolion, joka kuvaa työskentelyä ja sen eri vaiheita. Päättötyö PÄÄTTÖTYÖ sisältää teoksen tai teossarjan, sekä portfolion, joka kuvaa työskentelyä ja sen eri vaiheita. Päättötyö tehdään itsenäisesti oman idean pohjalta. Työtä tehdään sekä työpajassa että

Lisätiedot

Harjoittelukurssi lukuvuonna Leena Mattila

Harjoittelukurssi lukuvuonna Leena Mattila Harjoittelukurssi lukuvuonna 2013-2014 Leena Mattila Harjoittelu ennen Opiskelija hankki harjoittelupaikan itsekseen Työn jälkeen kirjoitti raportin ja liitti siihen työtodistuksen Raportti luettiin laitoksella

Lisätiedot

Kuljetus TOT 17/00. Kuorma-auton kääntyväkattoinen kapelli osui 20 kv:n sähkölinjaan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Kuorma-autonkuljettaja

Kuljetus TOT 17/00. Kuorma-auton kääntyväkattoinen kapelli osui 20 kv:n sähkölinjaan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Kuorma-autonkuljettaja TOT-RAPORTTI 17/00 Kuorma-auton kääntyväkattoinen kapelli osui 20 kv:n sähkölinjaan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Kuorma-autonkuljettaja oli ajanut kuorma-autonsa väärään purkupaikkaan. Tällä

Lisätiedot

Puutarhakoulutuksen markkinointi ja vetovoimaaisuus

Puutarhakoulutuksen markkinointi ja vetovoimaaisuus Puutarhakoulutuksen markkinointi ja vetovoimaaisuus Jyrki Jalkanen PUUTARHA&Kauppa Millaisena meidät ehkä nähdään? Vihreän ympäristön tekijöitä Terveellisen ruoan tuottajina Kaupunkien inhimillistäjinä&puhdistajana

Lisätiedot

Henkilökuntavaihto ammatillisen kehittymisen välineenä. Esimerkkejä elävästä elämästä Oulun yliopisto Sanna Heikkinen

Henkilökuntavaihto ammatillisen kehittymisen välineenä. Esimerkkejä elävästä elämästä Oulun yliopisto Sanna Heikkinen Henkilökuntavaihto ammatillisen kehittymisen välineenä Esimerkkejä elävästä elämästä Oulun yliopisto Sanna Heikkinen Oulun yliopisto Vaihdossa käyneiden määrä vuodesta 2007-08 Millaisissa vaihdoissa? Kokemuksia,

Lisätiedot

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu Elina Lappalainen & Pia Perälä Suunnittelemamme käsityön kokonaisuuden teemana on joulu. Projekti on suunniteltu kuudesluokkalaisille. Projektin esittelyvaiheessa

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Raportti 30.6.2016 Janne Jauhiainen ja Anu Valtari / Fountain

Lisätiedot

Ennen kaikki oli paremmin?

Ennen kaikki oli paremmin? Ennen kaikki oli paremmin? tekniikan koulutus opiskelijanäkökulmasta ja TUPA-opiskelijakyselyn tulokset 2007 Ennen kaikki oli paremmin - miehet olivat rautaa - laivat puuta - presidentit olivat Kekkosia

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Liisi Mattila ja Anu Parantainen 3.5.2016 M.O.T. monenlaisia oppijoita työpaikalla Mukana menossa: Turun kaupungin sivistystoimiala, ammatillinen

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia.

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Mitä voin yrittäjänä hyötyä? Turvallisuus ei ole stabiili asia, joka voidaan käyttöönottaa tai saavuttaa. Se on luotava ja ansaittava

Lisätiedot

Tule mukaan kumppaniksi Bioaikaan!

Tule mukaan kumppaniksi Bioaikaan! Tule mukaan kumppaniksi Bioaikaan! Bioaika-tapahtumakiertue on koko metsäsektorin yhteinen lahja 100-vuotiaalle Suomelle ja Suomen nuorille. Kiertueen ytimen muodostaa pyörillä - ja biopolttoaineella -

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

Pilviratkaisut ovat entistä suositumpia. Mutta mikä on oikea ratkaisu sinun maailmassasi? Lähde matkalle läpi avaruuden, ajaan ja maalaisjärjen

Pilviratkaisut ovat entistä suositumpia. Mutta mikä on oikea ratkaisu sinun maailmassasi? Lähde matkalle läpi avaruuden, ajaan ja maalaisjärjen Pilviratkaisut ovat entistä suositumpia. Mutta mikä on oikea ratkaisu sinun maailmassasi? Lähde matkalle läpi avaruuden, ajaan ja maalaisjärjen Verkkoratkaisujen tarjoaminen pk-yrityksille muistuttaa hieman

Lisätiedot

Nuorten Oppisopimuskoulutus

Nuorten Oppisopimuskoulutus Nuorten Oppisopimuskoulutus Oppisopimuksella tarkoitetaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä harjoitettavia ammatillisia opintoja, joita täydennetään tietopuolisilla opinnoilla. Työ + koulu

Lisätiedot

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA Jorma Tukeva 17.1.2012 KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA 1. TAUSTATIETOJA Sijoittumiskyselyn kohderyhmänä olivat nuorisoasteen opiskelijat, jotka ovat suorittaneet metsäalan perustutkinnon

Lisätiedot

Harjoittelusta sanottua

Harjoittelusta sanottua Harjoittelun tavoite Turun yliopiston opiskelijoiden opintoihin liittyy pakollinen tai vapaavalintainen harjoittelu, jolla on merkittävä positiivinen vaikutus opiskelijan urasuunnitelmiin ja opiskelumotivaatioon.

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

HÄTÄTILANTEET. Vastaa kysymyksiin. Katso kuvaa 1. Mitkä hätätilanteet ovat kuvissa?

HÄTÄTILANTEET. Vastaa kysymyksiin. Katso kuvaa 1. Mitkä hätätilanteet ovat kuvissa? HÄTÄTILANTEET Vastaa kysymyksiin Katso kuvaa 1. Mitkä hätätilanteet ovat kuvissa? 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. HÄTÄNUMERO A. Mihin numeroon soitat, kun tarvitset nopeasti apua? HÄTÄNUMERO ON. B. Kuka auttaa

Lisätiedot

Rakennusala työllistää RT:n katsaus Tapio Kari

Rakennusala työllistää RT:n katsaus Tapio Kari Rakennusala työllistää RT:n katsaus Tapio Kari Rakennusteollisuus RT Tapio Kari Rakennusteollisuus RT Tapio Kari Rakennusteollisuus RT Tapio Kari Rakennusteollisuus RT Tapio Kari Työkokeilu Kuuden euron

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016 DIAARINUMERO CIMO/1/03.30.10/2016 Helsinki, 17.2.2016 TARJOUSPYYNTÖ Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO pyytää tarjoustanne tämän tarjouspyynnön mukaisesti. Hankintamenettely on avoin.

Lisätiedot

Seloste 1 (9) Versio Näyttötutkinnot 30.12.2013 5. opiskelijapalautekyselyä.

Seloste 1 (9) Versio Näyttötutkinnot 30.12.2013 5. opiskelijapalautekyselyä. Seloste 1 (9) AIPAL näyttötutkintojen opiskelijapalaute 1.1.2014 alkaen Yleistä Rovaniemen koulutuskuntayhtymän (REDU) Lapin ammattiopistossa, Lapin matkailuopistossa ja Lapin urheiluopistossa käytetään

Lisätiedot

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä 6.10. 14.11.2014 Sisustusrakennusalan opiskelijat Anne Kinnunen ja Johanna Laukkanen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ajatuksena oli lähteä työharjoittelujakson

Lisätiedot

Kilpailu on valtakunnallinen ja kattaa seuraavat viisi maantieteellistä aluetta: (Etelä Suomi, Länsi Suomi, Keski Suomi, Itä Suomi, Pohjois Suomi).

Kilpailu on valtakunnallinen ja kattaa seuraavat viisi maantieteellistä aluetta: (Etelä Suomi, Länsi Suomi, Keski Suomi, Itä Suomi, Pohjois Suomi). 1 OLOSUHDETALKOOT 2011 SUUNNITTELUKILPAILU KILPAILUN SÄÄNNÖT 1. Kilpailun järjestäjä Schneider Electric Buildings Finland Oy Kellokukantie 2 PL 250 01300 Vantaa 2. Kilpailu ja sen tausta Schneider Electric

Lisätiedot

Opiskelijatiedote - Studerande info 5.

Opiskelijatiedote - Studerande info 5. Metsäalan Asiantuntijat Skogsbranschens Experter 23. helmikuuta / 23. februari 2016 Opiskelijatiedote - Studerande info 5. HAAPA 2015 HAAPA eli metsäalan opiskelijoiden harjoittelupalkkauskysely tehtiin

Lisätiedot

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista)

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista) OPETUSHALLITUS Tieto ja rahoitus -yksikkö PERUSTIEDOT/Lukiokoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Tilanne 20.1.2013 1. Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %.

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %. Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen Päättökysely Kysely toteutetaan opintojen loppuvaiheessa ja se kuvaa opiskelijoiden käsityksiä koulutuksesta sekä heidän työtilanteestaan valmistumisvaiheessa. Kysely

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN

LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN KONFERENSSI 8.5.2015 TAUSTAA: Työn rahoittajat: Kangasalan

Lisätiedot

Skenaario 1: Paavo kokouksessa

Skenaario 1: Paavo kokouksessa Vaatimusmäärittely liite A: Skenaariot 1-6 Skenaario 1: kokouksessa Osapuolet Tero Eeva Siirrettävä data Paikkatieto Kalenterimerkinnät Käyttäjän tunnistus Oikeuksien luovutus Käyttäjäprofiilit Tilanne

Lisätiedot

Tutkintojen suorittamiseen ja suunnitteluun, osaamisen arviointiin ja tutkintotodistusten antamiseen liittyvä laadunvarmistus

Tutkintojen suorittamiseen ja suunnitteluun, osaamisen arviointiin ja tutkintotodistusten antamiseen liittyvä laadunvarmistus Tutkintojen suorittamiseen ja suunnitteluun, osaamisen arviointiin ja tutkintotodistusten antamiseen liittyvä laadunvarmistus PROJECT NUMBER 574310-EPP-1-2016-1-FI-EPPKA3-EQAVET NRP Henkilö- kohtaista-

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 3.8.2011 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot