Kesätyö opiskelijoille tärkeää koulutusta. Lehtori Pirjo Oksanen, Turun AMK: DESTIAN SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kesätyö opiskelijoille tärkeää koulutusta. Lehtori Pirjo Oksanen, Turun AMK: DESTIAN SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2008"

Transkriptio

1 via DESTIAN SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2008 Lehtori Pirjo Oksanen, Turun AMK: Kesätyö opiskelijoille tärkeää koulutusta HKL panostaa uuteen teknologiaan Opiskelijat Tosi Toimiin! Lusin Hartolan tie levenee Saaristo tarvitsee uusia lautta-aluksia

2 pääkirjoitus Tosi toimiin Rakennetaan 2,5 kilometrin mittainen kevyen liikenteen väylä. Toteutetaan se Destian toimintajärjestelmän mukaisesti ja varmistetaan siten lopputuloksen laatu. Toteutuksessa noudatetaan tilaajan eli Tiehallinnon tienrakentamisen ohjeita ja määräyksiä. Projekti vaikuttaa tavalliselta Destian rakennuskohteelta. Ainutlaatuisen Rovaniemen Vanttauskosken projektista tekee se, että suuren osan siitä toteuttavat lappilaiset infra-alan opiskelijat. Projektista hyötyvät kaikki: opiskelijat pääsevät tosi toimiin, oppilaitokset saavat käytännönläheisen opetusympäristön ja Destia saa tuoretta näkemystä ja hyvät kontaktit tuleviin ammattilaisiin. Kiitokset Lapin tiepiirille ennakkoluulottomasta asenteesta lisää voit lukea Vian sivuilta Rovaniemen yhteistyöprojekti on yksi esimerkki Destian tarjoamista mahdollisuuksista opiskelijoille. Muista yhteistyön muodoista, kuten Destudia-ohjelmasta, kesäharjoittelupaikoista, opiskelijatapahtumista, opinnäytetöiden järjestämisestä ja tieturvakoulutuksen tarjoamisesta alan opiskelijoille kerromme lisää tässä numerossa. Destia lanseerasi vuoden alussa Tervetuloa Tositoimiin -kampanjan, jonka tavoitteena on antaa tietoa Destiasta tunnettuna, vetovoimaisena ja monipuolisena työnantajana niin infra-alan opiskelijoille kuin laajemmallekin yleisölle. Klikkaa ja tutustu tarjontaamme! Miia Apukka VIA 1/2008 DESTIAN SIDOSRYHMÄLEHTI. Julkaisija Destia, Kumpulantie 11, PL 73, Helsinki. Vaihde PÄÄTOIMITTAJA Miia Apukka, , TOIMITUSKUNTA Kalevi Katko, Hannu Kulju, Pirjo Lappalainen, Jukka Muhonen, Johanna Otranen, Sakari Suominen, Ilpo Virtanen ja Jukka Yliherva. TOIMITUS Sanoma Magazines Finland, Yritysjulkaisut: toimituspäällikkö Kimmo Holappa, ulkoasu Laura Laamanen,Hanna-Maija Matikainen toimitusrepro Tuukka Palmio ja Raimo Tommila. Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetettyjen artikkeleiden tai kuvien palauttamisesta eikä säilytyksestä. KUSTANTAJA Sanoma Magazines Finland, Yritysjulkaisut (09) OSOITTEENMUUTOKSET Uusimaa Oy, Porvoo ISSN Lehti on painettu ympäristöystävälliselle paperille. KANSI Turun ammattikorkeakoulun lehtori Pirjo Oksanen, kuva Juha Salminen.

3 via1/ Yhteistyöllä laatua koulutukseen Infra-ala tarvitsee yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä. Hyvän esimerkin antaa Destia. 8 Hyödyllinen rekrypäivä Espoon Otaniemen rekrypäivässä opiskelijat saivat tietää, millaisia työtilaisuuksia Destia tarjoaa. 10 Destudia avaa ovet työelämään Destian käynnistämä Destudia-ohjelma antaa opiskelijoille kesätöiden avulla valmiuksia työelämään. 12 Opiskelijat rakentavat väylän Rovaniemen Vanttauskoskelle syntyy ensi kesänä pätkä opis kelijoiden rakentamaa kevyen liikenteen väylää Tieturva 1 -koulutusta nuorille Destia tarjoaa Tieturva 1 -koulutuksen ammattikorkeakouluissa opiskeleville osana infra-alan opintoja. 16 Opiskelijat Tosi Toimiin! Tosi Toimet -kampanja kertoo opiskelijoille Destiasta monipuolisena ja kehittävänä työpaikkana. 17 Liikennetietoa navigaattoriin Destian palvelu välittää autoilijoille tietoja liikenneoloista. TMC-navigaattorit tulevat markkinoille pian. 18 Lusin Hartolan suururakka Lusin Hartolan tieosuus paranee merkittävästi ensi syksynä siltojen, lisäleveyden ja ohituskaistojen ansiosta. 22 Saaristo tarvitsee uusia lautta-aluksia Saariston kasvavat liikennemäärät edellyttävät Destialta investointia uuden sukupolven vähäpäästöisiin lautta-aluksiin. 26 Ratarakentajat kovan haasteen edessä Jatkuvasti kasvava rautatieliikenne vaatii lisäväyliä ja enem män nopeutta. Tämä on kova haaste ratarakentajille. 28 HKL panostaa uuteen teknologiaan HKL:n tulevaan teknologiaan kuuluvat mm. hybridibussit, turvakamerat, pysäkkinäytöt ja mobiililaajakaista uutiset 32 in brief 34 VIA 1/2008

4 4 VIA 1/2008

5 Teksti Olli Manninen Kuvat Juha Salminen Yhteistyöllä laatua koulutukseen Infra-alan osaajista tulee lähivuosina huutava pula, ellei jotakin tehdä: nykyinen sadan valmistuvan infraosaajan vuosivauhti kattaa vain viidesosan tulevaisuuden kysynnästä. Yksi ratkaisu ongelmaan on yritysten ja oppilaitosten välinen yhteistyö. Sen avulla opiskelijoille voidaan taata laadukkaita koulutussisältöjä, jotka vastaavat entistä monipuolisemmin alan tulevaisuuden haasteisiin. Turun ammattikorkeakoulun rakennustekniikan koulutusohjelman lehtori Pirjo Oksanen sanoo, että yritysten ja oppilaitosten yhteistyö on kehittynyt suotuisasti viime vuosina. Oppilasyhteistyö ei ole enää vain pelkästään työharjoittelua, vaan yhteistyöllä on monipuolisempi ote. Harjoittelupaikat, opinnäytteet, pienimuotoisemmat projektit tai tutustumiskäynnit työmaille antavat opiskelijoille käytännönlähei- semmän kuvan siitä, mitä kaikkea infraala voi tarjota heille tulevaisuuden työpaikkoina, Oksanen sanoo. Oksasen mukaan myös koulutukseen osallistuvat yritysten vierailevat luennoitsijat tuovat paljon arvokasta työelämän tietoa koulutukseen. Alan viimeisin tieto tulee usein juuri yritysten asiantuntijoilta, Oksanen sanoo. Oppilasyhteistyössä kaikki voittavat: rakennusinsinööreiksi valmistuvat opiskelijat saavat teoreettiset ja käytännönläheiset tiedot tuleviin töihinsä, oppilaitos tuoreinta tietoa työelämästä ja myös taloudellista tukea yrityksiltä. Yritykset puolestaan saavat hyviä uusia kesätyöntekijöitä, harjoittelijoita tai vakituisia työntekijöitä 44 VIA 1/2008 5

6 Vuoteen 2011 mennessä uusia tekijöitä tarvitaan vuosittain jopa sekä mahdollisuuden olla mukana kehittämässä koulutussisältöjä työelämän tulevaisuuden haasteita vastaaviksi. Infratekniikassa enemmän valinnanvaraa Turun ammattikorkeakoulussa infra-alaa voi opiskella infratekniikan linjalla, joka on yksi rakennustekniikan koulutusohjelman neljästä suuntautumisvaihtoehdosta talonrakennustekniikan, tuotantojohtamisen sekä kiinteistönhoidon, korjauksen ja restauroinnin rinnalla. Oksasen mukaan uusilla opiskelijoilla on usein aika kapea käsitys siitä, mitä kaikkea infra-ala pitää sisällään. Monet rakennustekniikan opiskelijat luulevat opiskelevansa vain talonrakentamista mutta talotkin kaipaavat vesihuoltojärjestelmiä tai talojen väliset kadut ja väylät hoitoa. Ensimmäisen vuoden opiskelijoiden silmät avautuvat, kun he tutustuvat infraalan erilaisiin mahdollisuuksiin. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että opiskelijat valitsevat usein edelleen automaattisemmin talopuolen tuotantoon suuntautuvan koulutuslinjan, jonka hyviä työllistymisnäkymiä on rummutettu viime vuosina voimakkaasti, Oksanen sanoo. Oksanen puhuu infratekniikan koulutusohjelman puolesta, sillä toisin kuin muissa suuntautumisvaihtoehdoissa infratekniikassa saa laajemman ja monipuolisemman lähtökohdan koko sektorille. Erikoistumisalueen voi valita vielä opintojen loppuvaiheessa, hän sanoo. Lisää koulutuspaikkoja Oksasen mukaan infra-alan pitäisi nyt yhtenä rintamana markkinoida yhtä voi- Opiskelijoiden oma kevyen liikenteen väylä Yhteistyötä Destian kanssa hän kuvailee innostavaksi. Suurella yhteistyökumppanilla on luonnollisesti enemmän resursseja ja mahdollisuuksia rakentaa kiinteämpää yhteistyötä oppilaitoksen kanssa. Varsinkin opinnäytteiden ohjaamisessa luottamusta vahvistaa yritysten asiantuntijoiden halu olla mukana auttamassa sekä opiskelijaa että opettajaa töiden työstämisvaiheessa, Oksanen sanoo. Oksasen mielestä infra-alan koulutuspaikkojen lisäämisen rinnalla toinen keskeinen tulevaisuuden haaste on luoda oppilasyhteistyöstä monipuolisempi kokonaisuus. Tällä hetkellä koulutussisältöjä tukeva oppilasyhteistyö saattaa jäädä sirpaleiseksi, kun yritysten kanssa suunnitellut projektit, työharjoittelut tai opinnäytteet eivät aina sisällöllisesti kohtaa. Ennakkosuunnitteluun olisi kiinnitettävä enemmän huomiota. Esimerkki voisi olla laaja urakkahanke, jota yritys on osaltaan rahoittamassa. Sisällöllisesti se tarjoaisi usealle opiskelijalmakkaasti infra-alaa tulevaisuuden työpaikkana kuin esimerkiksi talonrakennustekniikkaa on hehkutettu viime vuosina, sillä infra-alan tekijöistä tulee huutava pula lähivuosina. Alan koulutustarpeista pitäisi saada aikaan enemmän julkista keskustelua. Opiskelijoille tulisi jakaa jo peruskoulusta alkaen nykyistä enemmän tietoa koulutuksen monista mahdollisuuksista, sillä nuoret eivät välttämättä hahmota toimialan monipuolisuutta. Monet infra-alan työpaikat ovat kuitenkin tulevaisuudessakin sellaisia, joita ei voida viedä Kiinaan, vaan työllisyys on turvattu kotimarkkinoilla. Kunnallistekniikan rakentaminen jatkuu, sillä jossakin mitassa täytyy aina rakentaa jotain. Lamakaan ei rokota infraalaa niin syvästi kuin muita toimialoja, Oksanen sanoo. Koulutuksen sisältöön on tullut myös uusia haasteita. Kielitaito, vuorovaikutustaidot ja projektienhallinta korostuvat kansainvälistyvällä infra-alalla. Näitä sisältöjä ei nykyisessä alan koulutuksessa ole riittävästi painotettu, Oksanen sanoo. Panosta jo ensi vuoden opiskelijoihin Infra-alan opetus on ammattikorkeakouluissa nelivuotinen. Tämän lisäksi rakennusinsinööriksi voi opiskella myös tiedekorkeakouluissa. Opiskelijoita valmistuu ammattikorkeakouluista noin sata vuodessa eli kysyntään verrattuna vähän. Mikä tahansa yritys voisi rekrytoida kaikki valmistuneet samantien. Arvioiden mukaan vuoteen 2011 mennessä uusia tekijöitä tarvitaan vuosittain jopa Nyt kilpailussa uusista tekijöistä selviävät parhaiten yritykset, jotka ovat pitkäjänteisimmin panostaneet oppilasyhteistyöhön. Tämän vuoksi opiskelijoille suunnatut rekrytilaisuudet ovat erittäin tärkeitä. Rekrytilaisuudet kannattaa aloittaa heti ensi vuoden opiskelijoista. Työharjoittelupaikkoja kannattaisi jopa tarjota enemmänkin, jotta valmistuvien opiskelijoihin valintaan olisi enemmän vaihtoehtoja, Oksanen sanoo. Oksasen mukaan kolmannen ja neljännen vuosikurssin opiskelijoita rekrytoivat yritykset ovat jo myöhässä. Siinä vaiheessa kaikki opiskelijat ovat jo sitoutuneet valitsemiinsa yrityksiin, Oksanen sanoo. Oppilaitosten ja yritysten väliseen yhteistyöhön liittyy tietysti myös omat riskinsä. Kun imu työelämään on vahva, opiskelijoiden opinnot saattavat viivästyä tai pahimmassa tapauksessa keskeytyä. Peräänkuuluttaisin yrityksiltä yhteistyön vastapainoksi myös vastuuta. Opiskelijoille pitäisi tehdä riittävän hyvin selväksi, että ilman loppututkintoa ei vakituista työsuhdetta saa. Liian moni opiskelija katoaa työelämään kesken opintojen, minkä jälkeen opintojen loppuun vieminen onkin usein haasteellisempaa, Oksanen sanoo. Turun ammattikorkeakoulussa rakennustekniikan koulutusohjelman valinneista opiskelijoista normaalin opiskeluajan puitteissa loppututkinnon suorittaa vain 55 prosenttia. 6 VIA 1/2008

7 le mahdollisuuden tehdä kurssiin vaadittavia projekteja tai opinnäytteitä. Tällainen on vaikkapa Rovaniemellä käynnistyvä kevyen liikenteen väylähanke; siinä oppilaitokset suunnittelevat ja toteuttavat tiehallinnon tilaaman urakan, jossa Destia toimii vastuullisena urakoitsijana. Kun korkeakoulujen budjetit ovat tiukoilla, on yhtenä vaihtoehtona resurssipulaan esitetty yritysten kautta tulevaa rahoitusta. Pidän sitä aivan luontevana kehityspolkuna. Vastaavaahan on tehty ylemmissä korkeakouluissakin. Luontevaa voisi olla esimerkiksi tutkimus- ja kehitystyön vahvistaminen yritysten rahoituksen avulla, Oksanen sanoo. Hyviä osaajia alalle Destian osaamisen kehittämispäällikkö Suvi-Maarit Kario sanoo, että Destia pyrkii tekemään monipuolista oppilasyhteistyötä siten, että se hyödyttää opiskelijoita, oppilaitoksia ja Destiaa. Tavoitteenamme on saada maanlaajuisesti infra-alalle hyviä osaajia ja olla mukana vaikuttamassa siihen, että koulussa hyvin menestyvät oppilaat innostuisivat myös infra-alasta, Kario sanoo. Karion mukaan Destian käynnistämistä kolmesta opiskelijoiden harjoitteluohjelmasta on tähän mennessä saatu myönteisiä kokemuksia. Harjoitteluohjelmaan osallistuneet opiskelijat ovat olleet innostuneita työskentelystä Destiassa ja halunneet mukaan myös tulevien ohjelmian kummeiksi, Kario sanoo. He ovat osallistuneet myös Destian järjestämiin opiskelijatapahtumiin ja toimineet messuilla alan ja Destian puolestapuhujina. Liian moni opiskelija katoaa työelämään kesken opintojen, minkä jälkeen opintojen loppuun vieminen onkin usein haasteellisempaa, Pirjo Oksanen sanoo. Viesti menee parhaiten perille, kun samanikäiset kertovat toisilleen omien kokemusten kautta, mitä työskentely infra-alalla on, Kario sanoo. Työharjoittelun, projektien tai opinnäytteiden kautta syntyy myös monipuolinen kuva osaajasta. Opinnäyte on hyvä tapa yrityksille arvioida opiskelijan motivoitumista työhönsä. Opinnäytteen avulla voi seurata, kuinka itsenäiseen työhön opiskelija pystyy, miten hän pysyy sovituissa aikatauluissa ja kuinka kunnianhimoiseen tai kehityshakuiseen työskentelyyn opiskelija on valmis, Kario sanoo. < VIA 1/2008 7

8 Teksti Tapio Kalliomäki Kuvat Tapio Kalliomäki ja Juha Salminen Otaniemessä hyödyllinen rekrypäivä Tekniikan alan työnantajat ovat jo useana vuotena järjestäneet oppilaitoksissa niin kutsutun rekrypäivän, jossa opintojaan päättävät tai vaikka vasta ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat saavat tietoa heille suunnatusta tarjonnasta. Destia oli esillä Espoon Otaniemen tapahtumapäivässä. 8 VIA 1/2008

9 Via-lehti teki pikaisen gallupin opiskelijoiden tavoitteista. Yksi haki kesätöitä, toinen oli vailla diplomityön aihetta ja kolmas jo mahdollista valmistumisen jälkeistä työnantajaa. Helsinkiläinen konetekniikan ensimmäisen vuosikurssin opiskelija Juhani Hämäläinen (vas.) kertoo, että yleensä yritysten osastoilla ei itse yrityksestä paljoakaan irti saa, mutta työnhakuprosessista kyllä saa hyviä käytännön vinkkejä. Destiasta Juhani tiesi, että se on entinen Tieliikelaitos ja mitä se tässä yhteiskunnassa tekee. Sähköinsinööriksi valmistuva helsinkiläinen Olli Santala oli vailla diplomityön aihetta.toiveena on valmistua vielä tämän vuoden aikana. Itse rekrytapahtumasta teekkari muistelee useamman vuoden kokemuksella tarkkailleensa niitä yrityksiä, jotka näkivät tärkeäksi olla tapahtumapäivässä esillä. Otaniemessä Olli oli jo tosissaan etsimässä opinnäytetyön aiheen lisäksi myös tulevaa työnantajaa. Erityisesti meluasiat ja akustiikka ovat tällä hetkellä Ollin mielessä kiinnostavimpia aiheita, kun hän on jo ehtinyt jonkin verran meluselvityksiin osallistua. Ympäristötekniikan ammattikorkeakoulututkinnon jo suorittanut Tuomas Jokela sanoo, että rekrytapahtuma ei ole hänelle varsinaisesti ollut mitenkään tärkeä tapahtuma, koska hän on aina ollut itse sen verran aktiivinen, että on ottanut henkilökohtaisesti suoraan yhteyttä työnantajiin. Nyt konetekniikan tutkintoa edellisen lisäksi suorittavaa Tuomasta kiinnostaa erityisesti lujuusoppi ja cad-suunnittelu. Konepuolen kavereilla ei juurikaan ole ympäristöasioiden osaamista, nyt minä yritänkin jo saada jalkaa mahdollisten työnantajien oven väliin. On hyvä olla ajoissa liikkeellä, tuumaa Tuomas. Elintarvikeinsinööriksi jo valmistunut turkulainen Anna Lamminen arvelee valmistuvansa Turun ammattikorkeakoulusta rakennustekniikan insinööriksi vuonna Kesätöiden toimenkuvaa ei ole vielä lyöty lukkoon, mutta toukokuussa alkavan 7 viikon harjoittelujakson jälkeen varsinaiset työt jatkuvat syyskuun alkuun. Infra-ala on erittäin mielenkiintoinen, monipuolinen ja tarjoaa paljon vaihtoehtoja, se on paljon muutakin kuin talonrakentamista, Anna Lamminen sanoo. Olen ollut kahdessa Destian rekrytointitilaisuudessa kertomassa omista kokemuksistani. Info on vastannut hyvin omia kokemuksiani. Hyödyllisin ja arvokkain asia, jonka viime kesänä opin, oli alan työkulttuuri. Ymmärsin paljon asioita, jotka olin koulussa oppinut, mutta käytännön tasolla nähtyäni vasta sisäistänyt. Teoriaa on paljon helpompi sisäistää kun on käytännön kokemusta. Ehdottomasti suosittelen kesätöitä muillekin opiskelijoille. Destia toimii niin laajalla sektorilla, että jokaiselle löytyy varmasti jotain kiinnostavaa. Verkostoituminen ja kontaktien luonti tapahtuu kuin itsestään, ja itse olen kokenut saavani oppia hyvässä ja tukevassa yhteisössä, Anna kertoo. < VIA 1/2008 9

10 Teksti: Johanna Paasikangas-Tella Kuvat: Harri Nurminen Opiskelu ja käsi Paperit käteen ja sopivan työkokemuksen kyydittämänä suoraan töihin. Kenelle se on mahdollista? Ainakin niille, jotka osallistuvat Destudia-ohjelmaan. Pitäisi löytää koulutusta vastaava työpaikka. Tai, kuten asia nykyisin jo kääntyy, pitäisi löytyä työtä vastaava koulutus. Tuttu virsi. Suomessa monet ovat huolissaan, että ammattitaitoisista työntekijöistä on kohta huutava pula. Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja ollaankin lisäämässä, mutta sen lisäksi olisi tärkeää varmistaa valmistuvien todellinen ammattitaito. Destia on tarttunut ongelmaan käynnistämällä Destudia-ohjelman. Siihen kannustetaan Destiaan kesätöihin tulevia nuoria, jotka esimiehen suosituksesta hakevat ohjelmaan. Kolmen kesän työskentelyn lisäksi ohjelman opiskelijat tapaavat pari kertaa vuodessa lähipäiväkoulutuksessa. Yhdyskuntatekniikka vei hoitajan Pari vuotta sitten pudasjärveläinen Sanna Stenius alkoi kaivata alan vaihdosta. Peruskoulun jälkeen piti saada jokin ammatti, ja hoitoala kiinnosti minua siinä vaiheessa. Tein lähihoitajana sijaisuuksia reilun kolmen vuoden ajan, Stenius kertoo. Äitiyslomalla hänestä alkoi tuntua, ettei halua enää tehdä kolmivuorotyötä. Vapaapäiviä oli viikol- la yleensä yksi kerrallaan. Avopuolisollani on vapaat viikonloput, joten perheelle ei olisi jäänyt yhteistä vapaa-aikaa juuri lainkaan. Rakennusala oli itse asiassa kiinnostanut minua jo vuosia ennen kouluun hakeutumista. Stenius opiskelee nyt Oulun ammattikorkeakoulussa toista vuotta rakennustekniikan koulutusohjelmassa, suuntautuneena ympäristö- ja yhdyskuntatekniikkaan. Viime kesänä hän oli harjoittelijana Destian Pohjois-Suomen palveluyksikössä Oulussa. Siellä hänen tehtäviinsä kuului pääasiassa liikenneympäristön hoitoon liittyviä töitä, kuten ruohonleikkuuta. Sain lähiesimieheltä lapun, jossa kerrottiin harjoitteluohjelmasta ja siihen hakeutumisesta. Päätin hakea Destudiaan, koska sen avulla pääsee näkemään infraalaa laajasti ja on mahdollista kokeilla millaiset työtehtävät voisivat kiinnostaa valmistumisen jälkeen. Kakku jatkuu Stenius pääsi mukaan ohjelmaan, ja sen seurauksena hän on myös ensi kesänä Destian leivissä, jälleen Oulussa. Tällä kertaa harjoittelukohteeksi valikoitui tienrakennustyömaa. Odotan pääseväni tutustumaan tienrakentamisen työvaiheisiin mahdollisimman laajasti. Stenius kertoo saaneensa syksyn lähipäivätapaamisessa tietoa Destiasta työnantajana sekä Destian kansainvälisestä toiminnasta. Oli myös mukava tutustua ja kuulla muiden opiskelijoiden kokemuksia kesätöistä. VIA 1/2008

11 työelämä kädessä Tulevalta kesältä Stenius odottaa monipuolisia infra-alan työtehtäviä. Ja valmistumisen jälkeen toivomuslistalla on työpaikka Destiassa. Toistaiseksi ohjelma on täyttänyt hänen odotuksensa. Pioneerien joukossa Ville Mäki-Lohiluoma on Destudiaohjelman konkari. Hän tuli mukaan kesällä 2006, jolloin ohjelmaan valittiin ensimmäiset kahdeksan nuorta. 23-vuotias Mäki-Lohiluoma opiskelee ympäristö- ja yhdyskuntatekniikkaa samassa paikassa kuin Stenius. Valmistuminen on Mäki-Lohiluomalla edessä keväällä Perusopinnot ovat takana ja jäljellä ammattiaineita. Fysiikat ja matikat on siis käyty ja jäljellä on muun muassa geotekniikkaa sekä väylä- ja vesienkäyttösuunnittelua. Koulusta saa hyvän teoriapohjan, mutta oppiminen alkaa vasta työelämässä. Kesätöissä huomasin, miten koulussa kaukaiselta tuntunut teoria tulikin yllättäen jo vastaan, Mäki-Lohiluoma sanoo. Viime kesänä Mäki-Lohiluoma oli Oulussa hankkeessa, jossa rakennettiin kolme alikulkukäytävää, kiertoliittymä ja muutama liikenneturvallisuuskohde. Haastava ja monipuolinen työ yhdistettynä mukavaan työporukkaan, niin mikäs siellä oli ollessa. Ensi kesänä odottaa todennäköisesti jatko samassa projektissa. Mäki-Lohiluomalle se sopii mainiosti, koska silloin hän näkee hankkeen vaiheet alusta loppuun ja saa hyvän kokonaiskäsityksen asioista, jotka tulee ottaa huomioon projektia läpivietäessä. Kesätöiden lisäksi Mäki-Lohiluomalla on edessä insinöörityön teko. Tulevaisuudelta hän odottaa töitä, joiden kautta on mahdollisuus kehittyä ja viedä omaa osaamista eteenpäin. Hän kokee koulutusvalintansa osuneen kohdalleen. Kun aloitin Destudian, pilottiohjelma haki muotoaan. Ohjelman sisältö on mennyt eteenpäin ja tukee varsin hyvin opintoja. Olen ollut alan kesätöissä jo monena vuonna, mutta vasta ohjelman kautta ymmärsin miten paljon erilaisia tehtäviä ja toimenkuvia alamme tarjoaa. Tutustumiset esimerkiksi konsultointiin, rakentamiseen ja kansainväliseen toimintaan ovat avanneet silmäni siihen, miten paljon erilaisia mahdollisuuksia on valmistumisen jälkeen, Mäki-Lohiluoma kiittelee. Mäki-Lohiluoma näkee harjoitusohjelman myös hyvänä mahdollisuutena verkostoitua. Ei sitä tiedä, jos sitten työelämässä istutaan ohjelmaan osallistuneiden kanssa palavereissa ja muistellaan menneitä. Isona talona Destia pystyy tarjoamaan infra-alan töitä laidasta laitaan, joten ohjelma sopii kaikille alasta kiinnostuneille. < Pari vuotta sitten pudasjärveläinen Sanna Stenius alkoi kaivata alan vaihdosta. VIA 1/2008

12 Teksti Olli Manninen Kuvat Juha Salminen Väylä avautuu yhdessä rakentaen Rovaniemen Vanttauskoskelle syntyy ensi kesänä pätkä kevyen liikenteen väylää. Poikkeuksellista urakassa on se, että suuren osan siitä toteuttavat opiskelijat. Projektin vetäjä Ilkka Soukka myhäilee tyytyväisenä. Viime keväänä syntyi parannusehdotusjärjestelmän kautta idea yhteistyöprojektista oppilaitosten, tiehallinnon ja Destian välillä. Esimies suhtautui heti positiivisesti: Homma pystyyn vain! Ja niinpä nyt alkuvuodesta projekti onkin jo hyvässä vauhdissa. Mukaan hankkeeseen kosittiin Rovaniemen ammattikorkeakoulua, Lapin ammattiopiston tekniikan alaa ja aikuiskoulutuskeskusta. Soukka tiesi millaista osaamista ne tarjoavat, koska on itse opiskellut niissä. Kaikki pyydetyt lähtivät mukaan. Myös Tiehallinnon Lapin-tiepiiri näytti heti vihreää valoa. On meidänkin intresseissä, että täällä Lapissa on osaavia urakoitsijoita ja tekijöitä. Nuorissahan meidän tulevaisuutemme on. Niinpä katsoimme piirissä projektille sopivan kohteen. Aluksi piti tietysti myös selvittää, ettei tällainen toteutus ole hankintalain vastainen. Koska ongelmia ei ilmennyt, annan mielelläni tukeni hyvälle idealle, kertoo tiejohtaja Tapani Pöyry. Pöyry toteaa, että väylähanke on tavallaan tiepiirin kannalta kuin mikä tahansa projekti. Destialla on koordinoijan ja urakoitsijan rooli tiepiiriin näh- Pänttäämisestä hihojen käärimiseen Infra-alalla on jo pitkään ollut nähtävissä tuleva työvoimapula niin teknisen henkilöstön kuin työntekijöidenkin osalta. Poistuma ylitti työelämään tulevien määrän jo vuosituhannen vaihteessa, ja varsinkin eteläiseen Suomeen on ollut vaikea saada ammattitaitoista työvoimaa. Vanttauskosken projektissa on tarkoituksena luoda infra-alalle uudenlaista yhteistyötä, jonka avulla opiskelijoiden oppimistasoa voidaan parantaa ja siten taata alalle ammattitaitoisia osaajia. Samalla pyritään lisäämään infraalan kiinnostavuutta. Soukan kokemusten mukaan opetus kouluissa on usein liian teoreettista. Samaa mieltä on Rovaniemen ammattikorkeakoulun yhdyskuntatekniikan lehtori Pekka Kämäräinen. Oppilaitokden. Destia ottaa vastuun ja on tiepiirin ainoa neuvottelukumppani. Väylä rakennetaan käyttökuntoon Tavoite on hyvin konkreettinen: rakennetaan 2,5 kilometrin mittainen kevyen liikenteen väylä Vanttauskoskelle. Se toteutetaan Destian toimintajärjestelmän mukaisesti ja siten varmistetaan lopputuloksen laatu. Toteutuksessa noudatetaan Tiehallinnon tienrakentamisen ohjeita ja määräyksiä. Opiskelijat pääsevät käytännön toimiin ja Destia saa tuoretta näkemystä ja hyvät kontaktit tuleviin ammattilaisiin. Tiehallinto puolestaan saa hyvän pätkän ammattitaidolla tehtyä väylää omakustannushintaan. Tästä hyötyvät kaikki: oppilaat, tilaajat ja urakoitsijat. Valmiiksi asti emme ehkä pääse tietä rakentamaan, Soukka pahoittelee. Mutta kesän aikana saamme tehdyksi alusrakenteen, rumputyöt sekä mahdollisuuksien mukaan sitomattoman kerroksen osalta pengerrykset ja osittain suodatinkerroksen. Rohkeasti ja avoimin mielin edetään, tavoitteena on saada pilottihankkeesta opetusmielessä irti kaikki mahdollinen ja toteuttaa työ oppilaiden ehdoilla. 12 VIA 1/2008

13 sella tapahtuvassa opiskelussa ei ole riittävästi käytännön esimerkkejä. Onneksi infra-alan työharjoittelutilanne on tällä hetkellä hyvä. Kämäräinen kertoo, että on ollut vaikeaa löytää työkohteita tuotantoon ja työnjohtoon liittyvien kurssien opiskelussa. Projekti vastaa tähän tarpeeseen, ja sen aikana on tarkoitus kehittää tällaisesta opiskelumuodosta pysyvä toimintamalli, jossa toteutetaan eri rakennuttajien ja urakoitsijoiden kanssa todellisia työkohteita. Käytännön osaamisessa suuria eroja Kämäräisen havaintojen perusteella nuorten työelämäkokemus vaihtelee paljon. Osalla saattaa opintojen alkuvaiheessa olla taustalla vankka työkokemus, kun taas joillakin ei ole alan kokemusta lainkaan. Suurimmalla osalla valmistuvista on Kämäräisen mielestä kuitenkin hyvät valmiudet toimia koulutustaan vastaavissa tehtävissä. Vanttauskosken toteuttamiseen pääsee osallistumaan yhteensä noin 15 opiskelijaa: kartoittajia, maanrakennuskoneen kuljettajia ja työnjohtoharjoittelijoita. Kaikki ovat lähteneet innolla mukaan. Hedelmiä kerätään jatkossa Vanttauskosken projekti tukee Kämäräisen mukaan hyvin RAMK:n tavoitteita tiiviimmästä yhteistyöstä yrityselämän kanssa. Samalla opetushenkilöstö saa ajanmukaista tietoa työelämän käytänteistä. Projekti myös edistää yrityselämän ja infra-alan eri koulutusasteiden verkottumista ja tuo jatkossa varmasti uusia, erilaisia yhteistyömuotoja, Kämäräinen uskoo. Opiskelijat pääsevät käytännön toimiin ja Destia saa tuoretta näkemystä ja hyvät kontaktit tuleviin ammattilaisiin. Kämäräisen mielestä RAMK voisi osallistua vastaaviin projekteihin jatkossakin, mikäli sopivia työkohteita vain löytyy riittävän läheltä opiskelupaikkakuntaa. Kohteen toteutusaikataulun on myös oltava riittävän väljä, jotta se limittyy hyvin muun opetuksen kanssa. Ja mikäli toteutettava kohde selviää riittävän ajoissa, voisi myös suunnittelu tapahtua opiskelijatyönä. Tiehallinto suhtautuu tulevaisuuteen avoimin kortein. Kun saamme kokemuksia tästä, niin analysoimme ne ja teemme sitten johtopäätökset. Sen jälkeen voimme pohtia seuraavia askeleita, Pöyry sanoo. < VIA 1/

14 Teksti Maarit Seeling Kuvitus Merja Nieminen Apua nuorten työllistymiseen Tieturva osaksi amk-opetusta Destia on poistanut nuorten yhden työelämään sijoittumisen esteen tarjoamalla tietyömailla vaadittavan Tieturva 1 -koulutuksen ammattikorkeakouluopiskelijoille osana infra-alan opintoja. Tieturva on koulutusohjelma, jolla Tiehallinto yleisten teiden pitäjänä varmistaa tiellä työskentelevien perehdytyksen liikenteen aiheuttamiin vaaroihin. Tavoitteena on lisätä sekä työnjohdon että erityisesti työntekijöiden tietämystä turvallisista työtavoista tiellä työskenneltäessä. Tavoitteena on myös yhdenmukaistaa liikenteenohjausta ja käyttäytymistä. Koulutuksesta annetaan todistus. Kirjallisen kokeen hyväksytysti läpäisseet saavat erityisen Tieturvakortin, joka on voimassa viisi vuotta. Tieturvakortin suorittaminen maksaa rekisteröinnin ja korttimaksun osalta parisenkymmentä euroa. Destia tarjosi viime vuona ensimmäistä kertaa Tieturva 1- tason kortin suorittamiseen tarvittavan koulutuksen alan ammattikorkeakouluopiskelijoille Etelä-Suomessa ja järjesti oppilaitoksiin aiheeseen liittyvän tehoiskun. Saman se tekee tänä vuonna. Myöhemmin mahdollisesti laajennetaan myös muihin korkeakouluihin. Destian kaikilla harjoittelijoilla pi- tää olla vähintään Tieturva 1 -koulutus ennen kuin he voivat työskennellä yleisten teiden työmailla tai muissa tehtävissä. Parikymmentä euroa voi kuulostaa pikkusummalta. Opiskelijabudjettiin se voi kuitenkin tehdä melkoisen loven, toteaa Destian asiakkuuspäällikkö Pertti Niemi, jonka vastuualueeseen kuuluu osaamisen kehittäminen. Harjoittelupaikat tärkeitä nuorille Moni nuori on tarttunut tarjottuun tilaisuuteen. Viime vuonna Tieturva 1 -koulutukseen osallistui noin 300 ammattikorkeakouluissa opiskelevaa nuorta. Niemi arvioi määrän olevan tänä vuonna hiukan alhaisempi, noin Määrän vähenemistä selittää tarpeen pieneneminen. Viime vuonna suoritettu kortti on edelleen voimassa, eikä kaikkien tänä vuonna tiehallinnon alaisiin tehtäviin esimerkiksi kesätöihin tulevien tarvitse sitä enää suorittaa. Osalle opiskelijoista kortin suorittaminen on joka tapauksessa edellytys töihin pääsemiselle. Niemi kertoo, että osallistuneiden joukkoon on mahtunut tosin myös niitä, jotka ovat käyneet koulutuksen varmuuden vuoksi ja vastaisen varalle. Lupa on todennäköisesti voimassa jopa koko ammattikorkeakouluopintojen ajan. Alle 18-vuotiaille ei ole tietyömaille vielä asiaa, mutta silti moni nuoremmistakin opiskelijoista on suorittanut kortin ennakkoon. Tieturva 1 -koulutus järjestetään kouluilla niiden opetussuunnitelmien mukaisesti. Koulut valitsevat ajan ja paikan, 14 VIA 1/2008

15 Destia tarjoaa kahdeksan tuntia kestävän opetuksen ja kortit kurssin hyväksytysti suorittaneille. Päivän aikana käydään läpi muun muassa työmaaja liikennesääntöjä, työturvallisuutta, liikenteen ohjaukseen liittyviä asioita, pimeässä toimimista sekä kaikkea muuta, mitä yleisen liikenteen keskellä toimiessa pitää ottaa huomioon. Destia pitää kesäharjoittelupaikkojen tarjoamista opiskelijoille erittäin tärkeänä. Lisäksi meillä on harjoittelupaikkoja tarjolla muinakin vuodenaikoina. Tieturva 1 -koulutuksen järjestäminen on yksi tapa kertoa Destiasta työnantajana. Osaajista on jo nyt pulaa infra-alalla. Toivomme, että jalkautuminen ammattikorkeakouluihin lisää kiinnostavuuttamme. Näin nuoret saavat tietää Destiasta yhtenä vaihtoehtona. Monelle heistä tämä voi olla tulevaisuuden työpaikka, Niemi toteaa. Omat kokemukset tukevat opetusta Destian Erikoisrakentamisen työsuojelupäällikkö Teuvo Salolammi on osallistunut oppilaitoksissa järjestettävän Tieturva 1 -koulutuksen käytännön toteutukseen. Hän kiittelee Destian viime vuonna ammattikorkeakouluissa järjestämään koulutukseen osallistuneiden nuorten korkeaa oppimismotivaatiota. Salolammi kertoo, että opiskelijat kuuntelivat hyvinkin tarkkaan, mitä eri aihealueista heille kerrottiin. Monet olivat selvästi mieltäneet, että takataskussa valmiina oleva kortti on hyväksi ennen lopullista siirtymistä työelämään. Toisaalta, käymällä ennakkoon läpi kortin suorittamiseen liittyviä asioita nuoret saavat hieman esimakua siitä, mitä on odotettavissa. Samalla yksi kesätyön saamisen este on poissa. Meille tämä tarjosi samalla tilaisuuden kertoa, että Destia on varteenotettava vaihtoehto työpaikkana. Täältä voi saada jopa vakituisen työpaikan! Salolammi arvioi, että omasta työhistoriasta erilaisissa työmaa- ja projektipäällikkötehtävissä on ollut hänelle suurta apua sanoman perille saattamisessa. Tietysti on hyötyä, kun on omakohtaisia kokemuksia asioista, joista kertoo. Se auttaa samaistumaan tilanteeseen. Tiedän, mitä kaikkea voi tulla vastaan ja mitä työmaatyöskentelyssä pitää ottaa huomioon, Salolammi summaa. < VIA 1/

16 Opiskelijat Tosi Toimiin! Opiskelijat ovat Destialle Tammikuussa käynnistetyn Tosi päri Suomen. Kahdesta filmistä tehtiin Toimet -kampanjan tavoitteena on minuutin pituiset elokuvaversiot. Markku tärkeä ryhmä he ovat jakaa tietoa Destiasta tunnettuna, ja Ari kutsuivat elokuvissa kävijöitä infra-alan tulevaisuuden vetovoimaisena ja monipuolisena työn- Tosi Toimet -sivustolle viiden viikon ajan. tekijät. Siksi Destia antajana. Destia tarjoaa monipuoliset Ulkomainonnassa Markun ja Arin saattoi nähdä Espoon Otaniemessä helmi- etenemismahdollisuudet, kilpailukykyiset edut, ammattitaitoiset työtoverit kuun vaihteessa. panostaakin nyt vahvasti uusien ammattilaisten sekä työn, joka haastaa kehittymään ja Tosi Toimet näkyy ja kuuluu kevään oppimaan uutta. Tämä tuodaan nyt myös aikana ulko-, printti- ja rekrytointimainontana sekä tietysti messuilla ja rekrytoimiseksi opiskelijoiden tietoon. palvelukseensa. Tosi Toimissa nähdään Markku ja Ari, tapahtumissa, joihin Destia osallistuu. < jotka kertovat Destian tarjoamista haasteista netissä. Tosi Toimet -sivuja mainostettiin talven aikana myös bannereilla on auki. Käy katsomassa filmejä, lähetä videopostikort- lukuisissa sähköisissä medioissa. teja ja osallistu kilpailuun ja tarkista Markku ja Ari go movies samalla avoimet työpaikkamme. Destian Tosi Toimet -kaverit olet voinut nähdä myös elokuvateattereissa Tervetuloa Tosi Toimiin! ym- 16 VIA 1/2008

17 Teksti: Ari Rytsy Kuva: Juha Salminen Destian palvelu tuo liikennetietoa navigaattoriin Navigaattori on monelle autoilijalle tuttu laite, joka helpottaa perille löytämistä. TMC-ominaisuudella varustettu navigaatiolaite vastaanottaa Destia tuottamaa reaaliaikaista liikennetietoa. TMC on lyhennys englanninkielisistä sanoista Traffic Message Channel, mikä tarkoittaa vapaasti suomennettuna liikenteen tietopalvelua. Radioverkossa toimiva Destian TMCpalvelu välittää informaatiota liikenteeseen olennaisesti vaikuttavista tilanteista ja olosuhteista koko Suomen alueella. Tällaisia ovat esimerkiksi onnettomuudet, isot tietyöt sekä sään yllättävät muutokset. Destia on myös aloittamassa ruuhkatietojen välittämisen pääkaupunkiseudulla ja Oulussa tämän kevään aikana. Välitettävä tieto hankitaan useasta lähteestä. Saamme sitä suoraan Tiehallinnon automaattisista mittauspisteistä sekä esimerkiksi radioyhteistyön kautta. Tienkäyttäjien radioon soittamat liikennetiedot siirtyvät erityisen karttatyökalun avulla meidän päivystyskeskukseemme. Siellä informaatio vahvistetaan ja lähetetään palveluamme hyödyntäviin navigaattoreihin. Ensimmäiset Destian TMCpalvelua tukevat navigaatiolaitteet ovat tulossa markkinoille lähiaikoina, kertoo Destian Liikenteen tietopalvelut -yksikön tuotepäällikkö Jarkko Jaakkola. Hänen mukaansa onnettomuustiedot kantautuvat päivystyskeskukseen myös viranomaisten kautta. Yleensä saamme kuulla niistä ensiksi radioasemilta. Kuulijoiden niille ilmoittamat liikennetiedot ovat osoittautuneet varsin hyvin paikkaansa pitäviksi, kiittelee Jaakkola suomalaisten autoilijoiden aktiivisuutta. Kattava tietoverkko Tiehallinnon toimintakentän ulkopuolelle jäävien teiden poikkeustilanteista päivystyskeskusta informoivat kunnat ja kaupungit. Ilmatieteen laitoksen ja Kelikeskuksen avulla TMC-palvelu pysyy ajan tasalla äkillisistä ajokelien muutoksista. Yksi hankeen yhteistyökumppaneista on myös Autoalan keskusliitto, joka tiedottaa Destialle moottoriurheilutapahtumien aiheuttamista tiekatkoksista ja erityisjärjestelyistä. Liikenteen reaaliaikaisten ruuhkatietojen saamiseksi olemme hyödyntäneet Oulussa käytössä olevaa Floating Car Data -seurantaa sekä pääkaupunkiseudun kehäteiden ja sisääntuloväylien automaat- tista rekisterikilven tunnistusjärjestelmää, Jaakkola täydentää. Kasvava kiinnostus liikennetietoon ja siihen liittyviin palveluihin on saanut Destian jatkamaan TMC-palvelun jalostamista. Tulevaisuudessa siihen on tarkoitus lisätä luotettava Varopalvelu, joka varoittaa huonosta ajokelistä etukäteen. Vaaralliset ajo-olosuhteet ovat tunnistettavissa jopa kuusi tuntia etukäteen. Näin pitkälle tulevaisuuteen toimiva ajokelin mallinnuspalvelu on ainutlaatuinen koko maailmassa. Se on saanut runsaasti huomiota Keski-Euroopassa ja Pohjoismaissa, sanoo Jaakkola. Toinen mahdollisesti jo ensi vuonna toteutuva ominaisuus liittyy kaupunkien pysäköintiongelmiin. Jatkossa navigaattori saattaa neuvoa autoilijan lähimpään parkkihalliin, jossa on paikkoja vapaana. Mukavuusnäkökulman ohella tämäntyyppiset ratkaisut vähentävät liikenteen ympäristövaikutuksia. European Road Federationin tutkimusten mukaan palvelu voi vähentää kaupunkien keskustaliikennettä jopa 30 prosenttia, Jaakkola korostaa. < VIA 1/

18 18 VIA 1/2008

19 Teksti: Pirjo Vuorenpää Kuvat: Pekka Rötkönen Lusin Hartolan tie saa lisäleveyttä ja 12 siltaa Lusin Hartolan kiemurainen ja ruuhkainen tieosuus paranee merkittävästi ensi syksyyn mennessä. Destian Hämeen-palveluyksikkö voitti toukokuussa 2007 valtatie 4:n Lusi Hartola-osuuden parantamista koskevan kilpailun 24,5 miljoonan euron tarjouksellaan. Urakka sisältää muun muassa neljä ohituskaistaparia, 12 siltaa sekä koko yhteysvälin parantamisen 10,5 metriä leveäksi tieksi 32 kilometrin matkalla. Työt alkoivat elokuussa ja valmista pitäisi olla lokakuussa Lusi Hartola-tiehankkeen projektipäällikkö Ari Mäkelä Keski-Suomen tiepiiristä pitää työtään ja erityisesti hankkeiden kilpailutusta haastavana. Tämän työn suurin haaste on siinä, että tekee hankkeesta halutun tarjouskohteen. Jännittävä vaihe on se, kun urakoitsijat ilmoittautuvat mukaan tarjouskilpailuun. Toimiva kilpailu ja siinä onnistuminen on kaiken a ja o. Varsinainen tienrakentaminen on rutiinia, mutta mielenkiintoista kaikkine vaiheineen, Mäkelä sanoo ja lupautuu oppaaksi Lusi Hartola-tien maanrakennustyömaalle. Pääsinniemen risteyksen kohdalla räjäytetään mäennyppylää tasaisemmaksi näkyvyyden parantamiseksi ja tien oikaisemiseksi. Räjäytystyön ajaksi liikenne pysäytetään turvallisen välimatkan päähän enintään 12 minuutiksi. Pysäytysaika on laskettu optimiksi autoilijoita ajatellen, joten työt on tehtävä sutjakkaasti määräajan puitteissa. Panostaja Heikki Maijala ja hänen apurinsa Jussi Kulmala odottavat, että edellisen räjäytystyön kiviaines saadaan kuljetetuksi pois uuden tien pohjaksi. Hartolassa asuva Kulmala on juuri valmistunut ammattiinsa ja iloitsee, että työmaa on kotia lähellä. Nuori mies on hyvässä opissa Maijalalla, jolla on vuosikymmenten kokemus maanrakentamisesta. Koska lähellä on asutusta, joudumme tekemään useita pieniä räjäytyksiä. Käytämme nyt yhteen räjäytykseen noin 200 kiloa dynamiittia ja 500 kiloa aniittia. Syrjäisemmillä osuuksilla räjähdysainetta voidaan käyttää kiloa kerralla, Maijala kertoo. Haaviston tienristeyksen siltatyömaalla antura ja pilarit ovat valmiina. Tekeillä on sillan kansi. Muotti- ja raudoitustyöt alkavat olla valmiina keväämmällä tehtävää betonin valua varten. Kauko Tiiro Rakennus Tiiro Oy:stä kertoo, että Haaviston tien sillan muotin tekemiseen menee rekkakuormallinen puutavaraa ja noin kiloa rautaa. Hän arvelee, että jos ilmat jatkuvat lämpiminä, betonin valuun päästään aikaisemmin. Väliaikainen tie uuden tien viereen Janatinmäen oikaisu Sysmän ja Hartolan rajalla on hyvä esimerkki liikenneturvallisuuden parantamisesta ja liikenteen 44 Sillan muotin tekemiseen menee rekkakuormallinen puutavaraa ja noin kiloa rautaa, kertoo Kauko Tiiro. VIA 1/

20 Panostajan apulainen on Jussi Kulmala. Yhteen räjäytykseen menee noin 200 kiloa dynamiittia ja 500 kiloa aniittia. Projektivastaava Pekka Lindqvist (oik.) tutkii projektipäällikkö Ari Mäkelän kanssa työmaan töiden aikataulutusta. sujuvuuden lisäämisestä. Maaston korkeuseroja joudutaan jälleen tasoittamaan ja työmaalla tarvitaan useita järeitä koneita tien päällysrakentamiseen. Kaivuukone kauhoo dumpperin lavalle louhosta, jonka kuljettaja vie puskukoneen tasoitettavaksi tien pohja-aineeksi. Välimatkan on oltava sopiva ja kuljetusautoja riittävästi, jotta työ sujuu tauoitta. Tien pohjakerros tehdään kahden ja puolen metrin syvyydeltä louheesta, jonka tulee olla routimatonta ainesta. Jos kivilouhosta ei ole lähellä, käytetään soraa. Seuraava kerros on 20 cm kantavaa mursketta. Tien päällimmäisessä kerroksessa on 14 cm asvalttia, mutta 9 20 VIA 1/2008

21 Kauko Tiiro (vas.) kertoo Ari Mäkelälle, että sillan valuun päästään aiottua aikaisemmin, jos ilmat pysyvät lämpiminä. cm sellaisissa levityskohdissa, joissa vanha tie on vieressä. Kun tietä rakennetaan vanhan päälle, vanhan tien viereen joudutaan rakentamaan väliaikainen tie. Uuden tien valmistuttua väliaikainen tie puretaan, mikä saattaa tuntua hullulta työltä. Tiehankkeiden suunnittelussa turvallisiin liikennejärjestelyihin on kuitenkin kiinnitettävä suurta huomiota, Ari Mäkelä kertoo. Tiellä liikkuvien ja tietöissä olevien turvallisuuteen panostetaan erityisesti. Kaikilta tietyömailla liikkuvilla tulee olla turvaliivit ja kypärät. Työmiehiltä vaaditaan myös tiehallinnon edellyttämä Tieturva 1 -tutkinto. Pelastautumisharjoitus on järjestettävä yli vuoden kestävissä projekteissa. Turvallisuutta lisäävät myös erilaiset opasteet sekä varoitusja kieltotaulut. Lusi Hartola-tieprojektin toimisto on Hartolassa, entisen Pohjolan ala-asteen Sillan muotti- ja raudoitustyöt alkavat olla valmiina betonin valua varten. koulukiinteistössä. Toimistossa työskentelee urakoitsijan edustajina yhdeksän projektin avainhenkilöä. Projektipäällikkö Arto Silvo on lomalla, mutta projektivastaava Pekka Lindqvist on täydessä työn touhussa. Hänen vastuullaan ovat tuotannon ja hankintojen suunnittelutyöt sekä töiden aikataulutus. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että olemme kohtuullisesti aikataulussa ja saavutamme asettamamme välitavoitteet. Toisaalta kahden vuoden työstä on tehty vasta viisi kuukautta, Pekka Lindqvist kertoo. Yksi Lindqvistin huolista tällä hetkellä on sopivan kiviaineksen löytäminen päällysrakentamiseen. Ei ole aina itsestään selvää, että lujaa ja kulutusta kestävää kiviainesta löytyy läheltä, hän sanoo. Laatupäällikkö Anne Kasari onkin juuri lähtenyt Mikkeliin selvittämään, löytyykö sieltä laadukasta kiveä. Pekka Lindqvist on tyytyväinen yhteistyöhön tilaajan kanssa. Ari Mäkelän kanssa on mukava työskennellä. Kun hän käy työmaakokouksessamme, hänen asenteensa on aina, että me teemme tätä yhdessä. Ja niinhän se on, että mitään ei synny yksinään. Näin ison tiehankkeen läpivieminen vaatii hyvää yhteistyökykyä kaikilta osapuolilta. < VIA 1/

22 Erkki Walleniuksen arvion mukaan kiristyneet turvamääräykset vähentävät lauttojen kuljetuskapasiteettia noin 25 prosentilla. 22 VIA 1/2008

23 Tekstit: Matti Remes Kuvat: Vesa-Matti Väärä Saaristo tarvitsee uusia lautta-aluksia Saariston kasvavat liikennemäärät edellyttävät Destialta investointia uuden sukupolven lautta-aluksiin. Siitä hyötyisi myös Saaristomeren herkkä ympäristö, sillä uudet alukset kulkevat vähäpäästöisellä LNG-kaasulla. Destian lauttavarustamon johtaja Erkki Wallenius seisoo lautta-alus Sternan kannella ja katsoo Paraisen ja Nauvon erottavaa jäätöntä salmea. Näin leuto helmikuu on Turun saaristossa harvinainen. Talvella lautalla on hieman hiljaisempaa, mutta jo muutaman viikon kuluttua liikenne Saaristotiellä alkaa jälleen vilkastua. Liikenne on viime vuosina kasvanut huomattavasti. Autojen määrän ja saariston suosion kasvu näkyy erityisesti Paraisen ja Nauvon välillä. Maantielautat kuljettavat salmen yli puoli miljoonaa ajoneuvoa vuodessa. Sterna on palvellut uskollisesti matkustajia 1990-luvun alusta lähtien. Aika on ajanut ohi nykyisistä lautoista. Uusimmatkin niistä suunniteltiin luvun vaihteessa eli ne eivät enää vastaa nykyajan vaatimuksia. Selkeä suunnitelma investoinnista Walleniuksella on selkeä suunnitelma saariston lauttaliikenteen kehittämisestä. Lähivuosina Destia tarvitsee kaksi uutta lautta-alusta, jotka helpottaisivat kasvavan liikenteen paineita erityisesti Saaristotien reiteillä. Nämä ovat niin sanottuja uuden sukupolven aluksista, joiden kapasiteetti, nopeus ja jäissäkulku vastaavat nykyajan tarpeita. Alukset täyttävät myös nykyiset ja uudet määräykset. Destia on pyrkinyt parantamaan palvelua kesän ruuhkahuippuina liikennöivien lisälauttojen avulla. Liikenteen kasvun lisäksi jonoja pidentää se, että Destiasta riippumattomista syistä kaluston kuljetuskapasiteettia on jouduttu viime vuosina pudottamaan. Nykyiset turvallisuusmääräykset edellyttävät, että autot on sijoitettava lautoille niin, että autorivien väliin jää riittävä pakotie. Aiemmin autot voitiin pakata niin tiukkaan kuin se käytännössä oli mahdollista. Pakoteiden lisäksi pelastautumisasemat vaativat enemmän tilaa. Tämän takia joudumme pitämään vanhassa kalustossa yhden kaistan kokonaan tyhjänä. Myös joidenkin alusten yläramppien käyttö ei ole enää mahdollista. Walleniuksen arvion mukaan kiristyneet turvamääräykset vähentävät lauttojen kuljetuskapasiteettia noin 25 prosentilla. Ahtautta lisää se, että suomalaiset ajavat aiempaa suuremmilla kulkupeleillä. Selvää säästöä Nykyisten ja uuden sukupolven alusten käyttökustannusten vertailu, esimerkkinä Parainen Nauvo-reitin liikenne ja kustannustaso vuonna Miljoonaa euroa/vuosi LNG-alus Nykyinen kalusto polttoaine 0,68 1,20 huolto 0,62 0,62 Lautoilla kulkee entistä enemmän matkailuautoja ja citymaastureita, jotka henkilöautoihin verrattuna tarvitsevat enemmän tilaa. Myös tavallisten autojen ulkomitat ovat kasvaneet. Volkswagen Golf on leventynyt parissa vuosikymmenessä kymmenen prosenttia, Wallenius vertailee. Vanhat alukset ovat jääneet palvelutasoltaan jälkeen monessa muussakin suhteessa. Nykymääräykset edellyttävät liikuntarajoitteisten matkustajien huomioonottamista. Vanhoista aluksista 44 VIA 1/

24 puuttuvat hissit, rampit ja inva-wc:t pyörätuolia käyttäville. Päästöt vähenisivät selvästi Lauttainvestointi olisi Walleniuksen mielestä myös ympäristöteko. Uuden sukupolven aluksissa käytetään polttoaineena nesteytettyä maakaasua, joka vanhojen alusten käyttämään kevyeen polttoöljyyn verrattuna on huomattavasti vähemmän saastuttavampi vaihtoehto. Nesteytetty maakaasu eli LNG on käytännössä saasteeton polttoaine. Se on hajutonta, mautonta ja myrkytöntä. Normaalissa ilmanpaineessa LNG on -162-asteista nestettä. Se on lähes puhdasta metaania, jonka tiheys on puolet ilmasta. Mahdolliset vuodot haihtuvat ilmakehään nopeasti. Mereen joutuessaan nesteytetty maakaasu alkaa kiehua ja haihtuu ilmaan. Jos sitä vuotaa maahan, ympäristövahingot rajoittuvat vuotokohdassa pakastuneisiin kasveihin. Vähäpäästöisen polttoaineen ohella päästöjä vähentää uusi tekniikka. Nykyisiin Sterna- ja Falco-aluksiin verrattuna hiilidioksidipäästöt putoaisivat tonnista 2900 tonniin. Rikkipäästöt loppuisivat kokonaan, typpioksidipäästöt vähenisivät kuudesosaan ja hiukkaspäästötkin 20:een osaan nykyisestä. Vanhojen alusten aiheuttamat paikalliset päästöt ovat merkittävät. Uudet alukset vähentäisivät myös meluhaittoja, sillä uusien moottorin käyntiääni on hiljaisempi. Se on saariston ahtailla väylillä tärkeä asia. Nesteytetyllä maakaasulla kulkevista lautta-aluksista on Walleniuksen mukaan myönteisiä kokemuksia. Niitä on liikenteessä noin 150 kappaletta eri puolilla maailmaa. Polttoaineesta on hyviä kokemuksia. Esimerkiksi Norjassa on käytössä kuusi lautta-alusta ja tulossa on kolme lisää. Aluksia tekeviä telakoita löytyy muun muassa Suomesta ja lähialueilta. Ympäristöasioiden lisäksi LNG-alusten suosiota lisäävät vanhaa kalustoa edullisemmat kunnossapitokustannukset. Esimerkiksi moottorin kulumista vähentää se, että nesteytetty maakaasu ei aiheuta korroosiota. Kesällä jonot lautoille ovat pitkät etenkin viikonloppuisin. Walleniuksen mukaan liikenne on kasvussa muinakin vuodenaikoina. 24 VIA 1/2008

25 Kymmenen miljoonaa matkustajaa Destian lauttavarustamo hoitaa liikennettä 40:llä yleisen tieverkon lauttareitillä lauttoja on talvella 41 ja kesällä 45 lautat kuljettivat viime vuonna 5 miljoonaa ajoneuvoa ja 10 miljoonaa matkustajaa suurimman lautan kapasiteetti on 66 henkilöautoa, pienimmän 8 lauttaliikenteen kokonaismarkkina Suomessa on noin 50 miljoonaa euroa. Destian markkinaosuus on yli puolet. Enää päätös puuttuu Hankesuunnitelma on valmis. Enää puuttuu päätös investoinnin tekemisestä. Wallenius myöntää, että miljoonaa euroa kappaleelta maksavien alusten hankkiminen on iso investointi. Hän muistuttaa kuitenkin, että palvelutason paranemisen ohella LNG-alukset alentaisivat lauttaliikenteen käyttökustannuksia. Viime vuoden kus- tannustasolla laskettuna uudet lautat alentaisivat lauttojen käyttökustannuksia runsaalla puolella miljoonalla eurolla ensimmäisenä käyttöönottovuotena. Nykyisellä hintakehityksellä kahden uuden sukupolven aluksen investointi olisi maksettu kokonaan vuoteen 2024 mennessä edellyttäen, että alukset otetaan käyttöön vuonna Hankesuunnitelma on hyvä ja perusteltu. Nyt tarvittaisiin pikaisia investointipäätöksiä. Lisää ruuhkia odotettavissa Kiirettä Wallenius perustelee sillä, että lähivuosina Saaristotiellä ja muilla reiteillä on odotettavissa entistä suurempia ruuhkia. Alueen kuntien asukasmäärät ovat kasvussa. Samoin kesäasutus lisääntyy jatkuvasti. Kesällä jonot lautoille ovat pitkät etenkin viikonloppuisin. Walleniuksen Hankesuunnitelma perusteltu. Nyt tarvittaisiin pikaisia investointipäätöksiä, Erkki Wallenius sanoo. mukaan liikenne on kasvussa muinakin vuodenaikoina. Kesämökkien ympärivuotinen käyttö lisääntyy. Yhä useammat haluavat tehdä etätyötä saaristossa. Sen suosio kasvaa Saaristomeren langattoman laajakaistaverkon ansiosta. Autojen määrää lisää todennäköisesti myös saaristokuntien yhdistyminen. Parainen, Nauvo, Korppoo, Houtskar ja Iniö yhdistyvät vuoden 2009 uudeksi Länsi-Turunmaan kaupungiksi, mikä kasvattaa muun muassa palveluliikennettä uuden kunnan eri osien välillä. Lauttaliikenteen kokonaismarkkina Suomessa on noin 50 miljoonaa euroa, josta Destian markkinaosuus on runsas puolet. Tiehallinnon 33 miljoonan euron lauttaliikenteen Destia on hoitanut kahta reittiä lukuun ottamatta toistaiseksi kokonaan. Tiehallinto on avaamassa lauttaliikennettä vapaaseen kilpailuun, mutta suurten alkuinvestointien vuoksi uusia toimijoita markkinoille ei ole tullut ja kilpailu ei ole lähtenyt toistaiseksi kunnolla liikkeelle. < VIA 1/

26 Teksti ja kuvat: Tapio Kalliomäki Ratarakentajat kovan urakan edessä Jos ilmastonmuutoksen torjunta otetaan tosissaan, se saattaa lisätä raideliikennettä merkittävästi, siihen tulemme satsaamaan. Kari Ruohonen, RHK Ratahallintokeskuksen investointijohtaja Kari Ruohonen heittää keskusteluun ennustuksen, joka toteutuessaan tietää maa- ja ratarakentajille melkoista työmaata tulevien vuosikymmenien aikana. Suomen rataverkon liikenteenvälityskyky pääradoilla alkaa olla äärirajoillaan. Jos ilmastonmuutoksen torjumiseksi tehdään tosissaan kaikki suunniteltu, se merkitsee investointijohtajan mukaan rautatieliikenteen voimakasta kasvua joukkoliikennemuotona. Tämä puolestaan edellyttää isoja radanrakennustöitä liikenteen välityskyvyn parantamiseksi. Ihmisten ja tavaroiden pitää liikkua, joten lisäväylille tulee tarve ja jo olemassa olevia rataosuuksia pitää junien kulkunopeuk-sien nostamisek- suuden hallinta on erittäin hyvin hoidossa. Esimerkkinä voin käyttää Helsinki Lahti-oikoradan maastomallin ylläpitoa. Destialla on oikea konsepti ja hanke kokonaispalveluna hallinnassa, jolloin se myös toimii tilaajan haluamalla tavalla, toteaa Kari Ruohonen. Investointijohtajan mukaan ratahallintokeskuksella on hallussaan paljon mittaustietoa rataverkolta, ja sitä täydennetään jatkuvasti. Raiteen geometriaa noin 120 kilometrin tuntivauhdilla mittaavan Emma-vaunun keräämillä tiedoilla uusitaan vanhoja ohjeistoja. Uusi Elli-vaunu mittaa jopa 200 kilometrin tuntinopeudesta ajojohtimia ja kiskojen kuluneisuutta. Emma antaa mittaustietoa myös pohjamaan kestävyydestä. RHK on uusimassa myös ratateknisiä ohjeitaan, jotka siis ohjeissi ja kantavuuden parantamiseksi jatkuvasti kunnostaa. Pelkästään Kolarin-rata välittää malmia kaivoksesta etelään 13 miljoonaa tonnia vuodessa. Destia mittaa ja suunnittelee Destia ja RHK allekirjoittivat tammikuussa lähes 1, 3 miljoonan euron suuruisen konsulttisopimuksen, jonka mukaan Destian infrasuunnittelu laatii rakentamissuunnitelman 38 kilometrin matkalle Seinäjoki Oulu-rataosalle Voltista Pännäisiin. Kun rataverkko on täynnä liikennettä ja uusista rakentamissuunnitelmista on puutetta, RHK:n on lisättävä suunnitteluhankkeita niitä vaativat jo pohjoisen Suomen kaivoshankkeetkin. Destialla on ollut merkittävä vahvuus mittauspalveluissa, joissa kokonai- 26 VIA 1/2008

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Mistä uudet osaajat infra-alalle. alalle?

Mistä uudet osaajat infra-alalle. alalle? Mistä uudet osaajat infra-alalle alalle? Panu Tuominen projektipäällikkö MANK ry Tausta MANK:n pitkäaikainen huoli Ala ikääntyy Heikko vetovoima Mistä uudet osaajat? Projektin kesto 2014 2015 1 Ongelma

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE 2015 Vastausprosentti: 80,1 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Kummiyritystoiminta on konseptoitu ja pilotoitu Tulevaisuuden ammattiosaajat pk-yrityksissä Etelä-Pohjanmaalla -hankkeessa vuosina 2012-2014 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 1 Sisältö Valmistu töihin! valtakunnallisen kyselyn päätulokset Lukiolaiset ja työelämä koottuja tuloksia lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmista Kyselyn toteutus: Valmistu

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2012

RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2012 1 RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2012 24 kysymystä sisältänyt kysely toteutettiin sähköisesti 11.1.2012 20.1.2012 Tieto kyselystä lähetettiin sähköpostitse TARAKI:n jäsenille ja sitä mainostettiin koko TTY:n sähköisessä

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Askola + TRENDI N=218, vastausprosentti keskimäärin 72, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Askola + TRENDI N=218, vastausprosentti keskimäärin 72, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Askola + TRENDI N=218, vastausprosentti keskimäärin 72, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:39:29 2014 Kaikki koulutusalat, N=40, vastausprosentti keskimäärin

Lisätiedot

Vetovoimaa rakennusalalle

Vetovoimaa rakennusalalle Vetovoimaa rakennusalalle Rakennusalan valtteja Koulutus Tulevaisuuden keskeisiä osaamistarpeita Satu Elho Asiamies Rakennus- ja kiinteistöpalvelualan vetovoima ry www.themesta.net Mitä ammattilaiset itse

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA. Mattilankatu

TURVALLISUUSASIAKIRJA. Mattilankatu 1 TURVALLISUUSASIAKIRJA Mattilankatu JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkirakennepalvelut Yhdyskuntatekniikka 16.4.2010 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 1.1 1.2 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus... 3 Rakennuttaja

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

INFRA13 5.3.2013 Työelämän tarpeet ja tulevaisuuden taidot Reijo Riekkola. Laulukuja 4, 00420 Helsinki, Finland Tel. +358 9530 6540 www.sroy.

INFRA13 5.3.2013 Työelämän tarpeet ja tulevaisuuden taidot Reijo Riekkola. Laulukuja 4, 00420 Helsinki, Finland Tel. +358 9530 6540 www.sroy. INFRA13 5.3.2013 Työelämän tarpeet ja tulevaisuuden taidot Reijo Riekkola Laulukuja 4, 00420 Helsinki, Finland Tel. +358 9530 6540 www.sroy.fi OSATA? TEEMU VEHMASKOSKI RIL Vapaasti kopioitu muutamalta

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2010

RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2010 1 RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2010 20 kysymystä sisältänyt kysely toteutettiin sähköisesti 2.12.2009 12.1.2010 Tieto kyselystä lähetettiin sähköpostitse TARAKI:n jäsenille ja sitä mainostettiin koko TTY:n sähköisessä

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Terveydenhoitajaopiskelijat Juhan Gummerus ja Sanna Leskinen tekevät opinnäytetyötään ROKOKOhankkeeseen.

Terveydenhoitajaopiskelijat Juhan Gummerus ja Sanna Leskinen tekevät opinnäytetyötään ROKOKOhankkeeseen. Opinnäytetyön tekeminen hankkeessa on paras osa opintoja! Terveydenhoitajaopiskelijat Juhan Gummerus ja Sanna Leskinen tekevät opinnäytetyötään ROKOKOhankkeeseen. Metropolian ROKOKO-hankkeen tarkoituksena

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2012 Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelma, (Etelä-Savon Ely-keskus) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Ulkomaalaiset

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN KESÄTYÖKYSELY 2009

OPISKELIJOIDEN KESÄTYÖKYSELY 2009 OPISKELIJOIDEN KESÄTYÖKYSELY 2009, n = 315 1 Tiivistettynä 2 Keskeiset tulokset 3 Kuvat 1 TIIVISTETTYNÄ Rakennusalaa opiskelee yliopistotasolla enemmän ja lahjakkaampaa ainesta kuin aikoihin. Työnteko

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulututkinnon

Lisätiedot

Uuden sukupolven rekrytointiportaali nuorille, koulutetuille ammattilaisille

Uuden sukupolven rekrytointiportaali nuorille, koulutetuille ammattilaisille Uuden sukupolven rekrytointiportaali nuorille, koulutetuille ammattilaisille Anna työnantajille mahdollisuus löytää juuri sinut! www.heebo.fi Mikä ihmeen Heebo? Nuorten, koulutettujen ammattilaisten rekrytointiportaali

Lisätiedot

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Yhteystiedot Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Nuorten oppisopimuskoulutus Tarja Orellana, koulutustarkastaja p. 040 341 5189 tarja.orellana@jao.fi

Lisätiedot

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008)

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) Kustannustarkastelua Ramboll Finland Oy on arvioinut eri vaihtoehdoissa ne investoinnit, jotka tiehallinto joutuu tekemään uuden jätteenkäsittelykeskuksen

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Palkkaa yliopisto-opiskelija! Harjoitteluopas työnantajalle. Lampila Satu, Jurvakainen Anne, Pesonen Johanna ja Liimatainen Jaana O.

Palkkaa yliopisto-opiskelija! Harjoitteluopas työnantajalle. Lampila Satu, Jurvakainen Anne, Pesonen Johanna ja Liimatainen Jaana O. Palkkaayliopisto-opiskelija! Harjoitteluopastyönantajalle LampilaSatu,JurvakainenAnne,PesonenJohannajaLiimatainenJaanaO. Oulunyliopisto Yliopisto-opintojentyöelämäintegraatio-hanke 2012 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle? Opiskelijoiden liikkuvuus Pohjoismaissa seminaari 3.12.2009 Kuopio Merja Kuokkanen/Kansainväliset opiskelijapalvelut, Itä Suomen yliopisto, Joensuun kampus Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Nuoria infratöihin. uutiskirje 2 / 2014

Nuoria infratöihin. uutiskirje 2 / 2014 Nuoria infratöihin uutiskirje 2 / 2014 1 Tiivistelmä Mitä tehty - ESR-rahoitushakemus (Euroopan sosiaalirahasto) - Kesätyöntekijöiden tapaaminen - FinnMETKO Jämsä Suunnitelmat loppuvuodeksi 2014 - Työtehoseuran

Lisätiedot

Työelämäpainotteisella opintojen ohjauksella tutkintojen keskeyttämiset vähentyisivät. Henkilökohtaista neuvontaa tulisi lisätä oppilaitoksissa

Työelämäpainotteisella opintojen ohjauksella tutkintojen keskeyttämiset vähentyisivät. Henkilökohtaista neuvontaa tulisi lisätä oppilaitoksissa Työelämäpainotteisella opintojen ohjauksella tutkintojen keskeyttämiset vähentyisivät Henkilökohtaista neuvontaa tulisi lisätä oppilaitoksissa Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy Oppimalla ammattiin Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy 1 Kyselyn toteuttaminen Oppimalla ammattiin kyselyn kohderyhmänä olivat 16-29 - vuotiaat nuoret. Vastaajia

Lisätiedot

KMO: Yritysten ja oppilaitosten välinen. Koulutuksen ja työelämän yhteistyö tapahtuma 21.3.2013 Aalto Design Factory

KMO: Yritysten ja oppilaitosten välinen. Koulutuksen ja työelämän yhteistyö tapahtuma 21.3.2013 Aalto Design Factory KMO: Yritysten ja oppilaitosten välinen yhteistyökysely t Kysely toteutettu helmikuussa 2013, koonti Anne Bondaréw/Tapio Koulutuksen ja työelämän yhteistyö tapahtuma 21.3.2013 Aalto Design Factory yli

Lisätiedot

ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014

ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014 KUNNON TYÖMIEHIÄ» WWW.BRIKO.FI 1 ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014 ASIAKKAAT ARVIOIVAT BRIKON PARHAAKSI RAKENNUSALAN HENKILÖSTÖVUOKRAAJAKSI JO TOISENA VUONNA PERÄKKÄIN Lue, mitä mieltä asiakkaat olivat

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille

Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille Johanna Ollila ja Mikko Vähätalo Pedamessut 22.5.2012 Turun yliopisto & Åbo Akademi Get a Life -hanke Tuottaa korkeakouluopiskelijoille

Lisätiedot

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat Mikko Belov, Projekti-insinööri Sisältö Kuntien kadunpidon

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA -

Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA - Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA - Pirjo Kejonen 17.8.2012 Havaintoja/ amk- aloituspaikat Bioanalyytikkojen (ka 33 aloituspaikkaa/ v), ensihoitajien (ka 25-30 aloituspaikkaa/

Lisätiedot

Työpaikkaopinnot katsastuskoulutuksen tukena

Työpaikkaopinnot katsastuskoulutuksen tukena Työpaikkaopinnot katsastuskoulutuksen tukena Rami Wahlsten Päätoiminen tuntiopettaja auto- ja kuljetustekniikka rami.wahlsten@turkuamk.fi 1 Katsastajan koulutus ennen 2 Perusvaatimukset katsastajaksi vähintään

Lisätiedot

Tulevaisuuden tuotteet ja tuotanto

Tulevaisuuden tuotteet ja tuotanto Ohjelmassa toteutetaan uusi kehitys- ja koulutuskonsepti, jossa kehitetään sekä yritysten liiketoimintaa että henkilöstön osaamista ja tutkintotasolta toiselle opiskelua. Ohjelman ytimen muodostaa pitkä

Lisätiedot

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE LEVÓN-INSTITUUTTI INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE Miia Mäntylä 22.5.2012 Selvityksen taustaa ja menetelmiä CIMOn tilauksesta Toteutettiin 11/2011 3/2012 Toteuttajana Vaasan yliopisto, Levón-instituutti

Lisätiedot

Kuopion Saaristokatu onnistunut kokonaisuus

Kuopion Saaristokatu onnistunut kokonaisuus Kuopion Saaristokatu onnistunut kokonaisuus Katupäällikkö, DI, Ismo Heikkinen, Kuopion kaupunki Projektipäällikkö, DI, Ari Kalliokoski, Destia Oy Kuntatekniikan päivät 2009 Destia Oy on suomalainen infra-

Lisätiedot

Metsätalouden koulutuksen muutostarpeet

Metsätalouden koulutuksen muutostarpeet Metsätalouden koulutuksen muutostarpeet Ihminen ja metsä seminaari Säätytalo 1.10.2012 Osaaminen Laaja-alainen osaaminen Monialainen osaaminen Huippuosaaminen Erikoisosaaminen Onko realistista saavuttaa

Lisätiedot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Alueellinen vesihuoltopäivä, Kouvola, 19.3.2015 Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit Koulutuspäällikkö Anna-Maija Hallikas 18.3.2015 1 Esiintyjän nimi Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21 SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Taloudellinen tiedotustoimisto TAT ry Nuorelle tietoa ja positiivisia kokemuksia työelämästä Nuorille työelämä-, yrittäjyys- ja talousvalmiuksia Työelämäyhteistyö osaksi suomalaista

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Koulutus.fi:n palvelut sivuston käyttäjille

Koulutus.fi:n palvelut sivuston käyttäjille Koulutus.fi:n palvelut sivuston käyttäjille Koulutus.fi mahdollistaa sopivan työelämän koulutuksen löytämisen. Se ylläpitää Suomen kattavinta ja täysin maksutonta hakupalvelua työelämän täydennyskoulutuksia

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska Kyselyyn vastasi sähköisesti 120 kunnan asukasta. Lisäksi saatiin 3 vastausta paperilla, joita ei ole huomioitu esitetyissä kuvaajissa. Saadut

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Suuntautuminen ja työharjoitteluseminaari

Suuntautuminen ja työharjoitteluseminaari Suuntautuminen ja työharjoitteluseminaari Stadia 11.10.2007 Ilkka Leskelä Sisältö 11.10.2007 1. Koulutustausta ja nykyiset työtehtävät 3. Opiskelijasta ammattilainen rakennusliikkeessä ja työtehtävät 1

Lisätiedot

Kandipalaute - Kandidatrespons - Finnish Bachelor's Graduate Survey. Suomi Svenska English

Kandipalaute - Kandidatrespons - Finnish Bachelor's Graduate Survey. Suomi Svenska English Kandipalaute - Kandidatrespons - Finnish Bachelor's Graduate Survey Suomi Svenska English Hyvä opiskelija, Suomalaissa yliopistoissa toteutetaan valtakunnallinen opiskelijapalautekysely Kandipalaute. Kysely

Lisätiedot

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Tuettu Oppisopimus Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN VERKOSTON KEHITTÄMISEN PROSESSI 1 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2 2.1 Yritysten kanssa

Lisätiedot

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu:

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: AMK-yhteistyö; rakennusmestarikoulutus; miten tästä eteenpäin Johtaja Mervi Karikorpi, 18.2.2011 Tarve Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat työnjohdon

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen V-S:n koulutusstrategia/ Maahanmuuttajakoulutuksen teemaryhmä 8.6.2012 Sanna Halttunen-Välimaa EK Turku Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti

Lisätiedot

Valmentaudu tuleviin opintoihin!

Valmentaudu tuleviin opintoihin! Valmentaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2015 2016 Koe tekemisen, osaamisen ja onnistumisen iloa! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) Valmentavassa

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN OPISKELIJAELÄMÄÄ UUDENMAAN INSINÖÖRIOPISKELIJAT UIO RY Onnittelut opiskelupaikasta! Aloittavien opiskelijoiden infossa kannattaa käväistä Opiskelun ei

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

Sivustolta löydät yleistietoa energiasta, energia-alan ammateista, työpaikoista ja eri koulutusvaihtoehdoista sekä opetusmateriaalia oppitunteja

Sivustolta löydät yleistietoa energiasta, energia-alan ammateista, työpaikoista ja eri koulutusvaihtoehdoista sekä opetusmateriaalia oppitunteja Sivustolta löydät yleistietoa energiasta, energia-alan ammateista, työpaikoista ja eri koulutusvaihtoehdoista sekä opetusmateriaalia oppitunteja varten. Kaaviot ja tietoja energiasta opetuskäyttöä varten

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja

Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja EVENTES BUSINESS GARDEN Espoo 1 Liikeideamme Peab on rakennusalan yritys, jonka tärkein tavoite on ehdoton LAATU ja AMMATTITAITO rakennusprosessin kaikissa vaiheissa.

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Tarjouspyyntö TARJOUSPYYNTÖ KATUJEN JA KEVYENLIIKENTEEN VÄYLIEN TALVIHOIDOSTA SILKKIPERÄNTIEN, KESKUSTIEN JA JÄÄJOENTIEN OSALTA

Tarjouspyyntö TARJOUSPYYNTÖ KATUJEN JA KEVYENLIIKENTEEN VÄYLIEN TALVIHOIDOSTA SILKKIPERÄNTIEN, KESKUSTIEN JA JÄÄJOENTIEN OSALTA Tarjouspyyntö KINNULAN KUNTA 07.08.2015 Tekninen toimi TARJOUSPYYNTÖ KATUJEN JA KEVYENLIIKENTEEN VÄYLIEN TALVIHOIDOSTA SILKKIPERÄNTIEN, KESKUSTIEN JA JÄÄJOENTIEN OSALTA 1 Yleistä Kinnulan kunta pyytää

Lisätiedot

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

VALITSE LUKIO-OPINNOT

VALITSE LUKIO-OPINNOT VALITSE LUKIO-OPINNOT OVI MAHDOLLISUUKSIEN MAAILMAAN. Lukio on tärkeä ponnahduslauta tulevaisuuteesi. Se tarjoaa Sinulle hyvät valmiudet ja suoran väylän eri alojen jatko-opintoihin sekä lisäaikaa tulevaisuutesi

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

YHTEISHANKINTAKOULUTUS

YHTEISHANKINTAKOULUTUS Yhteishankintakoulutus on yritykselle sen eri muutostilanteisiin räätälöityä aikuiskoulutusta, joka suunnitellaan yhdessä Ely-keskuksen, yrityksen ja kouluttajan kesken. Koulutuksen toteuttaa aikuiskoulutukseen

Lisätiedot