Toimiala- ja klusteriperustainen ennakointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimiala- ja klusteriperustainen ennakointi"

Transkriptio

1 Pirkanmaan TE-keskus Ennakointipalvelut -hanke Viestinhallinta Oy Keijo Mäkelä KÄYNNISTYSSELVITYS Pirkanmaan ennakointipalvelut -hanke TE-keskusennakoinnin kehittäminen Pirkanmaalla Toimiala- ja klusteriperustainen ennakointi Maakunnan ja seutujen visiot Vaikutukset - hyvinvointi, kestävä kehitys - uudet työpaikat - kilpailukyky - uudet yritykset - kansainvälisyys - osaava työvoima Hyödyntäminen: Tiedotus ja koulutus: - strategiat - toimialapäivät - tulosohjaus - seutupäivät - kehittämis- ja rahoitusohjelmat - ennakointiportaali - osaamisen kehittäminen - julkaisut Tavoite: Toimialojen Dokumentit: kehittämis- ja innovaatiostrategiat - talouskatsaukset - innovaatiot - toimialaraportit - liiketoimintapotentiaalit - rekrytointi ja koulutus Tausta-analyysit: Tausta-aineistot: - klusterianalyysit - KTM On Line - teknologianalyysit - ikäkortit - ammattirakenneanalyysit - TKTT-kartoitukset - työvoiman tarjonta-analyysit - valmiit muut selvitykset - yritysanalyysit - innovaatioanalyysit

2 1 Saatteeksi Viestinhallinta Oy on määritelty Pirkanmaan ennakointipalvelut -hankkeessa yhteistyökumppaniksi, jonka rooli on ennen muuta ennakoinnin sisällöllisessä asiantuntemuksessa. Viestinhallinta Oy:lle osoitettu toimeksianto oli ( ): Toteutetaan Pirkanmaan ennakointipalvelut hankkeen tuottamien palvelujen potentiaalisten/todennäköisten käyttäjäryhmien/asiakkaiden ennakointitietotarpeet/ennakointiongelmat, mikä muodostaa keskeisen perustan ennakointikonseptin määrittelylle. Ennakointikonseptissa esitetään ennakointimenttely/käytäntö, joilla tuotetaan vastaus tunnistettuihin sekä pysyviin/toistuvíin ennakointiongelmiin että kertaluontoisemmin ilmeneviin ongelmiin. Konsultoinnin sisällöksi kuvattiin sopimuksen liitteessä: Ennakointikonseptin suunnittelu, sen edellyttämien haastattelujen tekeminen virta ja rakenneanalyysejä koskevan suunnittelualustan toteuttaminen, TKTT:n toteutussuunnitelman laatiminen sekä ennakoinnin koulutussuunnitelman laatiminen. Eri sopimuksella voidaan tarvittaessa toteuttaa myös kohdassa B) mainittuja tehtäviä kuten ennakointiportaalin toteutus. Toteutetaan Pirkanmaan ennakointipalvelut hankkeen tuottamien palvelujen potentiaalisten/todennäköisten käyttäjäryhmien/asiakkaiden ennakointitietotarpeet/ennakointiongelmat, mikä muodostaa keskeisen perustan ennakointikonseptin määrittelylle. Ennakointikonseptissa esitetään ennakointimenettely/käytäntö, joilla tuotetaan vastaus tunnistettuihin sekä pysyviin/toistuvíin ennakointiongelmiin että kertaluontoisemmin ilmeneviin ongelmiin. Ennakoinnin tietotarvekartoituksessa selvitetään ne ennakointiongelmat, joihin ennakointijärjestelmällä haetaan vastaukset. Kysymys on tietotarpeiden konkreettisesta määrittelystä ja rajauksesta siten, että ennakointitiedon käytön hyödyntäminen on varmistettu. Ennakointikonseptissa määritellään ne keinot, joilla haetaan vastaus ennakointiongelmiin. Rakenne- ja virta-analyyseissä laaditaan internettiin suunnittelualusta, jonka avulla voidaan toteutettavien kehittämistoimenpiteiden vaikutukset arvioida ja mitoittaa myös pidemmällä aikavälillä. Käytännön haasteena on esimerkiksi suurten ikäluokkien eläköitymisen seuraamusten kuten työvoimatarpeiden

3 2 ammattikohtainen tunnistaminen ja mitoittaminen. Ennakoivaan TKTT:hen laaditaan suunnitelma kyselymenettelyn toteuttamiseksi ja ennakointiosion (perustuen rakenne- ja virta-analyyseihin, klusterianalyyseihin sekä yritysanalyyseihin) toteuttamiseksi. Ennakoinnin koulutus perustuu pieneltä osin yleiseen ennakointikoulutukseen ja pääsosin ennakointikonseptiin. Konsultoinnin aikataulu oli seuraava: 1. Ennakointitarveanalyysin toteutus (haastattelut, sähköpostikysely ja analysointi), sekä ennakointikonseptin suunnittelu mennessä 2. Rakenne- ja virta-analyysien suunnittelualustan toteutus, mennessä. 3. Ennakoivan TKTT konseptin suunnittelu mennessä 4. Ennakoinnin koulutuksen suunnittelu mennessä. Käsillä olevan raportissa esitetään keskeiset johtopäätökset perusteluineen. Liitteissä on kuvattu täydentäviä aineistoja. Excel-muodossa olevat toimialastrategiamallit on toimitettu sekä sähköpostin liitetiedostoina että cd-levyllä. Osa konsultoinnista on tehty suullisesti kuten hankkeen vuoden 2003 toimintasuunnitelman kommentointi ja kansainvälisen seminaarin suunnittelu. Lisäksi hankkeessa on tuotettu case-internet-sivusto (www.viestinhallinta.fi/pep/pirkanmaa), joka sisältää myös edellä mainitut excel-aineistot. Keskeisimmät käynnistyshankkeen tulokset ovat: - ennakointikonseptin kuvaaminen - tietotarvemäärittelyn käynnistäminen ja samalla ennakointiverkoston kartoittaminen - toimialojen klusteristrategiamallin kehittäminen - ikäkorttien kehittäminen - TKTT:n kehittämisehdotukset - ennakoinnin koulutussuunnitelma - muut ehdotukset kuten ennakointiportaalin ja julkaisutoiminnan kehittäminen Merkittävimmät kehittämiskohteita ennakointitiedon tuotannon näkökulmasta ovat: - työvoiman tarjontamallin kehittäminen - klusterianalyysimallin kehittäminen - työvoima- ja koulutustarvekartoitusmenettelyn (TKTT:n) kehittäminen 30. joulukuuta 2002 Keijo Mäkelä

4 3 Sisällys 1 Ennakointikonsepti 2 Ennakoinnin tarve 3 Ennakointikäytännöt 3.1 Ennakoinnin käytäntöjen kokonaisuus 3.2 Toimialastrategiat 3.3 Klusterianalyysit 3.3 Ikäkortit 3.4 Työvoima- ja koulutustarvetutkimukset (TKTT) 4 Ennakoinnin koulutus 5 Toimenpiteet 2003 LIITTEET Liite 1 Ennakointikonsepti ja ennakoinnin menetelmät Liite 2 Ennakointitarpeiden kartoittaminen Liite 3 Toimialojen klusteristrategiat Liite 4 Ikäkortit

5 4 1 Ennakointikonsepti 1.1 Ennakoinnin kokonaisuus ja osat Ennakoinnilla tarkoitetaan tässä tulevaisuuden luotausta ja siihen perustuvasta tulevaisuuden tekemisestä. Kysymys on ennen muuta pirkanmaalaisen työelämän ja sen elinkeinojen innovatiivisesta kehittämisestä. Ennakointikonseptilla tarkoitetaan suunnitelmaa, jonka mukaan ennakointi käytännössä toteutetaan. Ennakointikonsepti sisältää yhdeksän osaa, ulottuvuutta tai vaihetta: 1 Ennakoinnin hyödyntäminen eli ennakointi päätöksenteossa, toiminnassa ja kehittämisessä (ennakoinnin käyttötarkoitus) 2 Ennakoitavat ilmiöt ja ennakointiongelma (ennakoinnin täsmällinen tarve) 3 Ennakoinnin menetelmät ja menettelyt (ennakointiongelmien ratkaiseminen) 4 Ennakoinnin käytännöt ja prosessit (ennakointitiedon tuottaminen) 5 Ennakointitieto ja näkemykset (ennakoinnin tulokset, arvottaminen, hiljainen tieto) 6 Ennakoinnin tietojärjestelmät (ennakoinnin tietoperusta ja tulosten hallinta) 7 Ennakointiverkosto ja muut ennakoinnin kansalliset ja kansainväliset toimijat 8 Ennakoinnin koulutus/oppiminen 9 Ennakoinnin arviointi Kyseiset vaiheet voidaan ymmärtää myös kehäksi siinä mielessä, että ennakoinnin kehittäminen voidaan aloittaa mistä vaiheesta tahansa ja edetä valitusta vaiheesta muihin osiin. Ennakointi päätöksenteossa, toiminnassa ja kehittämisessä (1) TE-keskuksessa ennakoinnin tarve perustuu: 1 Strategioihin (kehittämisohjelmiin) 2 Tulosohjaukseen 3 Taloussuunnitteluun 4 Projektiohjelmiin ja yksittäisiin projekteihin (mm. EU:n tukemat rahastot, Tekesin ohjelmat) 5 Laatutyöhön

6 5 6 Arviointiin (evaluointiin) 7 Neuvontatoimintaan (mm. yritysneuvonta, ammatinvalinnanohjaus) Pirkanmaan ennakointiverkoston muilta toimijoilta on tunnistettavissa vastaavia periaatteessa ennakointiin tukeutuvia prosesseja. Toistaiseksi ennakoinnin liittymät toimintaprosesseihin ovat pääsääntöisesti löyhät ja kehittymättömät. Päätöksenteon, toiminnan ja kehittämisen aikajänteestä riippuu ratkaisevasti ennakoinnin tarve. Huomattava osa toiminnasta elää kulloisessakin hetkessä ja päätöksenteossa on usein kysymys vastaamisessa ulkoisiin impulsseihin tai sisäisiin ongelmiin, ilman että ennakoinnille olisi erityistä sijaa tai tarvetta. Toisin sanottuna ennakointia ei ole syytäkään kytkeä kaikkeen mahdolliseen päätöksentekoon. Selkeimmin ennakointi liittyy strategioihin, etenkin tulevaisuutta rakentaviin strategioihin ja näitä tukeviin projektiohjelmiin. Mikäli strategia luodaan EU:ssa ja kansallisessa keskushalinnossa, alueellisen ennakoinnin tarve on vähäinen kuten perinteisesti on ollut. Alueiden rooli itsenäisinä toimijoina näyttäisi kuitenkin lisääntyvän. Itsenäisyydessä kysymys ei ole niinkään hallinnollista päätöksistä vallan ja vastuun jaosta, vaan osaamisesta ja ennen muuta ennakointiosaamisesta. Päätöksenteon ja toiminnan kehittämistä tulee arvioida ennakoinnin näkökulmasta. Hyväkin ennakointi voi jäädä hyödyntämättä, mikäli päätöksenteosta puuttuvat hyödyntämismekanismit. Kunkin päätöksenteko- tai toimintaprosessin kohdalla voidaan helposti arvioida, miten pitkä aikajänne on tarkoituksenmukainen. Esimerkiksi tulostavoitteet asetetaan tyypillisesti lyhyen aikajänteen tavoitteina. Pidemmän aikajänteen tavoitteet voitaisiin asettaa esimerkiksi vaikuttavuustavoitteina ja strategioina, joihin sitoudutaan. Tässä yhteydessä ei esitetä yksityiskohtaisia ehdotuksia päätöksenteon kehittämiseksi, mutta korostetaan näkökulman merkitystä. Mikäli päätöksenteko ja toiminta perustuu lyhyeen aikajänteeseen ja akuutteihin tarpeisiin, ennakoinnille ei ole tarvetta. Toimenpiteenä ehdotetaan TE-keskuksen päätöksenteko-, valmistelu-, ohjaus- ja muut prosessit arvioidaan ennakoinnin näkökulmasta joko laatutyön tai erillisen evaluoinnin yhteydessä. Vastaavaa arviointia ehdotetaan toteutettavaksi myös muiden Pirkanmaan ennakointiverkoston toimijoiden osalta. Kysymys arvioinnissa on ennen muuta siitä, missä kohden keskipitkä ja pitkä aikajänne tulee ja on mahdollista ottaa huomioon. Eräs

7 6 mahdollisuus on, että Ennakointipalvelut rahoittaa riippumattoman evaluoinnin sitä haluaville ennakointiverkoston toimijoille. Ennakoitavat ilmiöt ja ennakointiongelmat (2) Ennakoinnin kohteet perustuvat käytännön päätöksentekoon ja toimintaan. Yhtäältä ennakoinnin tehtävänä on tuoda virikkeitä, heikkoja signaaleja tai muita enteitä, jotka tulisi ottaa huomioon. Ennakointi itsessään elää ajan mukana. Kun 1990-luvulla skenaariot ja Delfi-analyysit olivat suosittuja, nyt muotiasioita ovat innovaatiota ja teknologiaennakointi. Ennakoinnin kohde on eräänlainen ikuisuuskysymys eli jatkuvan tai toistuvan pohdinnan alainen. Ennakoinnin kohteet voidaan jäsentää 1) systeemisesti ilmiöistä kuten väestömuutokset, toimialakehitys tai teknologian kehitys. tai 2) ongelmakeskeisesti kuten rakennetyöttömyys, suurten ikäluokkien ikääntyminen tai innovaatiot. Ilmiöiden luonne vaikuttaa merkittävästi ennakoinnin aikajänteeseen. Ääripäinä voidaan pitää toisaalta kuukausiin tai korkeintaan vuosien elinkaariin yltäviä matkapuhelinmallien elinkaaria ja toisaalla tuhansiin vuosiin yltävää ydinjätteen loppusijoitusta. Ilmiön kehitysvaihe vaikuttaa ennakoinnin tarpeeseen. Kehittyvään ja kasvavaan ilmiöön kuten tietotekniikkaan liittyy tulevaisuuden tekeminen. Suhteellisen tasaisen kehityksen ilmiöissä kuten maataloudessa ennakoinnissa painottuu tulevaisuuden tarkkailu. Nopeasti supistuvissa toiminnoissa kuten aiemmin tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa kysymys on sopeutumisesta ja puolustautumisesta. Periaatteessa kaikilta toimialoilta on tunnistettavissa kasvavia, tasaisen kehityksen ja supistuvia toimintoja. Tunnistamalla ilmiöiden elinkaaret ja mahdolliset tulevaisuustilat saadaan käsitys muutoksesta, missä on ennakoinnin ydin. Systemaattisesti, järjestelmällisesti ja kattavasti ennakoitavia ilmiöalueita ovat: 1 Toimialakehitys (24 toimialaa) 2 Klusterikehitys (kansainväliset, alueelliset ja paikalliset klusterit)

8 7 3. Teknologiaennakointi (teknologian kehitys ja vaikutusten arviointi) 4 Väestökehitys (ikääntyminen, muuttoliike) 5 Työvoiman tarjonnan kehitys (työlliset, työttömät, nuoret, muuttaneet) 6 Osaamis- ja koulutustarpeet Kertaluonteisia tai aikaansa eli tähän hetkeen sidottuja merkittäviä ennakointiongelmia ovat: 1 Uusien liiketoimintojen, yritysten ja työpaikkojen luominen, noin korkean teknologian työpaikkaa ja noin matalan koulutusasteen työpaikkaa 2 Suurten ikäluokkien eläköityminen vuoden paikkeilla 3 Kolmannen sukupolven tietoteknologian soveltaminen 4 Euroopan unionin laajeneminen 5 Maatalouden sukupolvenvaihdokset 6 Kaupan rakennemuutos ja sähköien kaupankäynti 7 Julkista palvelutuotantoa korvataan yksityisellä 8 Julkisen talouden ja etenkin kuntien vaikeudet 9 Rahoitusohjelmien kuten EU:n rahastojen hankkeiden suuntaaminen Ennakoinnin painopisteiksi ja luotavan ennakointijärjestelmän ja -palvelujen ytimeksi ehdotetaan Pirkanmaan elinkeinostrategioita tukevaa ennakointia seuraavasti: - toimialakehitys ja niihin liittyen muutosten ja kehittämistoimenpiteiden vaikutusten mitoitus - klusterikehitys ja niihin liittyvien innovaatioiden ja teknologioitten ennakointi - työvoiman tarjonnan kehitys ja siihen liittyen työllisyyden, työttömyyden ja uuden työvoiman tarjonnan ennakointi Ennakoinnin hyödyntämisen painopisteisiksi ehdotetaan: 1. Kehittämisstrategia (elinkeinot, teknologia ja osaaminen) 2. Kehittämis- ja rahoitusohjelmien suuntaaminen 3. Työvoima- ja koulutustarpeet 4. Ohjaus- ja neuvontatoiminnan tarpeet 5. Ennakointipalvelut ennakointiverkostolle

9 8 Ennakoinnin menetelmät ja menettelyt (3) Ennakointimenetelmällä tarkoitetaan menettelyä tai mallia, jonka avulla ennakointiongelma ratkaistaan tai ainakin luodaan edellytykset sen ratkaisemiselle. Yksittäisiä ennakointimenetelmiä on lukuisia: Yhdistelemällä eri menetelmiä kuten skenaariot ja delfianalyysi, saadaan lisää variaatioita. Ennakointimenetelmien soveltaminen on sidoksissa sovelluksen viitekehykseen (kontekstiin) ja riippuu menetelmän kulloisistakin soveltajista. Kukin ennakointiprosessi on ainutkertainen. Näistä syistä johtuen vakiintuneita ennakointikäytäntöjä on suhteellisen vähän ja ennakointi avautuu pirstaleisena. Eräissä tapauksissa jatkuvuutta on saatu aikaan tuotteistamalla menetelmiä kuten PT-malli (pitkän aikavälin työvoiman kysyntä- ja tarjontaennuste), TUBARO (tulevaisuusbarometri), MITENNA (koulutuksen määrällinen suunnittelu), MARE (maakuntien ammattirakenne-ennusteet) ja Osaamistarvebarometri (toimialoittaisiin yrityshaastatteluihin perustuva kvalifikaatiotietokanta). Ennakointikonseptin rungoksi esitetään toimialoittaista lähestymistapaa, jota tuetaan muilla ennakointimenettelyillä ja jota muut menettelyt tukevat. Toimialoja on jäsennystavasta (yksityiskohtaisuuden tasosta) riippuen kappaletta. Lähestymistavassa on yhdistetty usein erillisinä ja vaihtoehtoisina nähdyt neljä lähestymistpaaa: 1) toimialaanalyysit, 2) klusteri- eli verkostoanalyysit, 3) teknologia-analyysit eli teknologiaennakointi ja -arviointi sekä 4) innovaatioanalyysit. Toimialaperustainen ennakointimenettely sisältää seuraavat kehittämisen kohteet: a)toimialoittaiset asiantuntiryhmät, joihin kuuluu noin viisi pirkanmaalaista elinkeino elämän visionääristä asiantuntijaa ja Ennakointipalvelut -hankkeen tuki. Ryhmien tehtävänä on valmistella sisällöllisesti toimialastrategiat (b), toimialaseminaarit (c) ja erikseen tilattavat tai muutoin organisoitavat syvemmät analyysit (e ja f). Asiantuntijaryhmät kokoontuvat keskimäärin kaksi kertaa vuodessa. Asiantuntijaryhmät kootaan yhteistyössä Tampereen kauppakamarin kanssa. b) Toimialastrategiat. Kullekin toimialalle laaditaan toimialastrategia, jonka ydin on toimialan kehittämisinnovaatioiden tunnistamisessa ja konkretisoinnissa. Toimialastrategiat

10 9 perustuvat sekä toimialastrategiamalliin (ks. tämän raportin luku x) ja erillisanalyyseihin (ks. kohdat f ja e). Toimialastrategiat kiteytetään Pirkanmaan talouskatsauksiin. c) Toimialaseminaarit ennakointiverkostolle ja ao. toimialojen yrityksille. Kunkin toimialan kehitysarviot julkistetaan toimialaseminaareissa, mistä muodostetaan pysyvä tai toistuva käytäntö. Saman toimialan tulevaisuutta arvioidaan keskimäärin kerran vuodessa. Toimialojen järjestykseen vaikuttaa niiden ajankohtaisuus (ongelmat, haasteet, tehdyt selvitykset). Kullekin kohderyhmän potentiaaliselle osallistujalle tarjotaan mahdollisuus osallistua 1-2 seminaariin, joskin laajempikin osallistuminen on mahdollista mutta ei välttämättä ajankäytöllisesti tarkoituksenmukaista. Esimerkiksi yrityskäyntejä tekevät ovat toimialaseminaarien keskeinen kohderyhmä, minkä tavoitteena on vahvistaa yrityskäyntejä tekevien toimialaosaamista ja vahvistaa tätä kautta konsultatiivista roolia. d) Toimiala-aineistot. Asiantuntijaryhmien ja toimialaseminaarien käyttöön kootaan soveltuvin osin vakiomuotoiset aineistot, joita ovat KTM:n toimialaraportit, KTM On Linesta poimitut toimialaa koskevat tiedot, toimialan ikäkortti sekä TKTT-analyysien raportit. Muita satunnaisemmin saatavia aineistoja ovat kansainväliset teknologiaennakoinnit (esimerkiksi internetistä), pirkanmaalaiset klusteri-, teknologia- ja yritysanalyysit (em. kohdat 4. ja 5.) sekä muut mahdolliset selvitykset kuten kansalliset teknologiaennakoinnit ja muiden TEkeskusten tekemät analyysit ja mahdolliset osaamistarvebarometrin (Baronetti) sovellukset. e) Klusterianalyysit, joiden tärkein rooli on toimialojen uusiin ja kasvaviin liiketoimintoihin tähtäävien innovaatioiden tunnistamisessa. Kysymys laajasti myös sosiaalisista toimintatapoihin ja asiakaskäyttäytymiseen vaikuttavista innovaatioista. Klusteri tarkoitetta liiketoimintaverkostoa, johon myös useat julkiset tahot kuten TE-keskukset ja oppilaitokset kuuluvat. Klusterianalyysit ylittävät tyypillisesti perinteiset toimialat. Esimerkiksi rakennusklusteri sisältää varsinaisen rakentamisen lisäksi (rakentamisen toimiala), rakennustarvikkeet ja valmistalot (teollisuus) sekä rakennusten suunnittelu ja kiinteistöjen myynti ja hallinta (liike-elämän palvelujen toimiala). Yhtäältä kysymys voi olla täsmäennakoinnista, jossa voidaan pureutua sisällöllisesti kapeaan mutta laajavaikutuksiseen ilmiöön kuten langattoman tiedonsiirron soveltamiseen. Toimialoittaiset asiantuntijaryhmät toimivat näiden hankkeiden ohjausryhminä. f) Teknologiaennakointi voidaan lukea niin haluttaessa erityiseksi klusterianalyysityypiksi. Teknologia on niin merkittävä toimialojen kehitykseen vaikuttava tekijä, että sen ennakointi on perusteltua. Toimialoittaiset asiantuntijaryhmät toimivat myös näiden hankkeiden ohjausryhminä. Toisin sanottuna asiantuntijaryhmän tehtävänä

11 10 on perustella, on tarvetta tehdä laajempi klusterianalyysi vai teknologia-analyysi. Teknologiaennakoinnin toteutukseen vaikuttaa keskeisesti PITENNA-konseptin toteuttaminen ja siinä erityisesti TTKK:n rooli. g) Toimialaennakointiin varataan Ennakointipalvelut -hankkeessa päätoiminen tai sitä vastaava henkilöresurssi (tiedonkeruu, toimialaseminaarien käytännön järjestäminen, asinatuntijaryhmien sihteerityö). Toimialaennakointia täydentävät ennakointimenettelyt ovat seuraavat: 1) Toimialastrategioiden mitoitukseen on kehitetty toimiala- ja ammattirakenteen ennakointiin perustuva klusteristrategiamalli. Mallin avulla mitoitetaan kunkin päätoimialan klusterien ja niiden taustalla olevien innovaatioiden vaikutus työllisyyteen. Klusterit on ryhmitelty kansainvälisiin makroklustereihin, toimialatyyppisiin alueklustereihin sekä paikallisiin mikroklustereihin. Klusterikehityksen taustalla ovat ennakoidut innovaatiot ja teknologinen kehitys, mikä ennakoidaan klusterianalyyseissä. Mallia voidaan tarkentaa ja syventää käyttämällä yksityiskohtaisempaa toimialaluokitusta, KTM:n toimialaraporttien, KTM On-linen aineistojen avulla ja toimialojen ikäkorttien avulla. Vuoden 2000 väestölaskennan mukaiset ikäkortit voidaan tehdä yksityiskohtaisella toimialajaolla. Tarkastelut tehdään jatkossa myös seutukunnittain. 2) Ikäkortit. Ikäkortilla tarkoitetaan työvoiman ammattikohtaisen ikärakenteen kuvaamista ja analysointia. Työvoima on jaettu kymmenvuotisikäryhmiin. Ammattiluokitus on hierarkialtaan kolmiportainen, jolloin yksityiskohtaisin taso käyttää Tilastokeskuksen 3- numerotason ammattiluokitusta. Ikäkorteilla on kuvattu sekä koko Pirkanmaan, sen kuuden seutukunnan ja näiden sisältämien kuntien työvoima. Ikäkorteissa on vuoden 1995 tilannetta kuvaava tieto. Vuoden 2000 ikäkortit on luotavissa väestölaskennan valmistuessa lähikuukausina. Ikäkortista voidaan päätellä 1) ammattien ikärakenteen tasapainoisuus; 2) eläköitymisen volyymi ja 3) uuden työvoiman sijoittuminen ammatteihin. Myös 4) parhaassa työiässä olevien määrätietoa voidaan hyödyntää arvioitaessa kuhunkin ammattiin liittyviä määrällisiä koulutustarpeita. Ikäkortin avulla voidaan arvioida myös valitun alueen kehittämisen realistisuutta so. ammattirakenteesta voidaan päätellä seutukunnan ja sen yksittäisten kuntien työvoiman osaamispotentiaali. Nyt ikäkortit on laadittu koskien työllistä työvoimaa. Työttömyyden ja erikseen rakennetyöttömyyden kuvaaminen ikäkorteilla on tarpeen, jotta työvoiman tarjonnasta saadaan kokonaiskuva.

12 11 Työttömyys voidaan kohdentaa ammatteihin vain tietyissä tapauksissa kuten työttömiksi jääneiden kohdalla. Muiden osalta ammattiluokituksen sijaan voidaan käyttää työttömyystyyppejä. Uuden työvoiman (nuoret) potentiaali voidaan ryhmitellä pääasiallisen toiminnan mukaan. Ulkomaisen työvoiman luokittelussa luokittelu voi perustua lähtömaahan. 3) Työvoima- ja koulutustarvetutkimuksella kootaan yrityksistä yrityskäynneillä erityisesti välitöntä työvoima- ja koulutustarvetietoa rekrytointi- ja koulutuspalvelujen tueksi. TKTT menettelyn kehittämiskohteita ovat yhteenvetoraporttien kehittäminen, tiedonkeruun automatisointi ja reaaliaikaistaminen sekä haastattelujen tukeutuminen toimiala- ja klusteriennakointiin. TKTT:ssä on kerätty data syytä ryhmitellä ja analysoida toimialoittain, millä varmistetaan yhteensopivuus muun ennakointijärjestelmän kanssa. 4) Yritysanalyyseillä selvitetään TKTT:tä syvällisemmin ja analyyttisemmin yritysten ja muiden organisaatioiden kehittämis- ja osaamistarpeet. Yritysanalyysimenettelyksi on kehitetty muun muassa Monitaitoanalyysi. Myös klusterianalyysit edellyttävät tuekseen muutaman kärkiyrityksen analyysiä. Yritysanalyyseihin liittyy eräitä ongelmia: analyysit ovat suhteellisen raskaita ja resursseja vaativia, analyysien tekeminen edellyttää korkeaa osaamista ja analyyseissä paljastuvien liikesalaisuuksien julkinen raportointi ei ole mahdollista. Perinteisiin yritysanalyyseihin ei ole juurikaan sisältynyt ennakointia eikä osaamistarpeitten kartoitusta. Niitä on hyödynnetty lähes yksinomaan ao. kohdeyrityksissä pyrkimättä raportoimaan toimiala- ja klusteritason muutoksia, mitä olisi saatavissa melko helposti selville analysoimalla benchmarking-yrityksiä. 5) Erillisselvityksiä on tarpeen toteuttaa tapaus- ja ongelmakohtaisesti. Työelämässä on monia leikkaavia ilmiöitä kuten työkyky, tasa-arvo, logistiikka tai tietotekniikan soveltaminen, joita voidaan ennakoida omina kokonaisuuksinaan. Myös heikot signaalit saattavat antaa aihetta erillisselvityksiin. 6) Ammattien kvalifikaatioanalyysit. Ammattikohtaisten osaamisalueiden tai kvalifikaatioiden ennakointiin on kehitetty Osaamistarvebarometri (tuotemerkki Baronetti), joka systemaattinen useita tuhansia kvalifikaatiota sisältävä tietokanta. Painopiste on välittömissä kvalifikaatiotarpeissa. Tulevaisuutta luotaava kvalifikaatioiden analyysi edellyttää tuekseen klusterianalyysejä, mitä kautta osaamistarpeiden taustalla olevat

13 12 muutostekijät voidaan tunnistaa. Tähän on syytä palata sitten kun käytettävissä on toimiva klusterianalyysijärjestelmä. Nämä ennakointimenettelyt kattavat keskeisimmät ennakoitavat ilmiöalueet. Menettelyt tukevat toisiaan ja muodostavat loogisen kokonaisuuden. Menettelyissä on laadulliset (klusteri- ja innovaatioanalyysit) että määrälliset painotukset (toimialojen mitoitusmallit). Samoin osassa painottuu pidempi aikajänne (1-3) ja osassa lyhyempi (4-5). Osassa taas painottuu työelämän kehittämiseen, osa työvoimakysymyksiin ja osa osaamistarpeisiin. Eräät menetellyt on kehitetty selväpiirteisiksi (toimiala- ja ammattirakennemallit, ikäkortit), jotkut taas edellyttävät kehitystyötä (klusterianalyysit, yritysanalyysit, TKTT). Kaikkia menettelyjä koskee raportoinnin kehittäminen, missä tavoitteena on määrämuotoisten eli toistetavissa olevien yksinkertaisten ja johtopäätöspainotteisten raportointimallien kehittäminen. Välittömästi sovellettaviksi ennakointimenettelyiksi ehdotetaan seuraavia: 1. Toimialaennakointi, joka on kuvattu edellä kohdissa a-g 2. Klusteri-, teknologia- ja innovaatioanalyysit 3. Toimialastrategioitten mitoitus (toimialojen klusteristrategiamalli) 4. Työvoiman tarjonnan ja kysynnän ikäkortit (toimialoittaiset, seutukunnittaiset, kunnittaiset) 5. Työvoima- ja koulutustarvekyselyt (TKTT) 6. Yritysanalyysit (esimerkiksi Monitaitoanalyysit) 7. Erillisselvitykset ongelma- ja tapauskohtaisesti Seurattavia asiakokonaisuuksia ovat valtakunnalliset ja pirkanmaalaiset kehittämisstrategiat ja ohjelmat: 1. Maakuntastrategia 2. Osaamiskeskusohjelma 3. Aluekeskusohjelma 4. Suomi 2020-ennakointi 5. Pirkanmaan teknologiaennakointi (PITENNA) 6. Teknologiaennakointi (KTM, Tekes, VTT) 7. Muiden TE-keskusten ennakointi (etenkin Uusimaa, Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa ja Varsinais-Suomi)

14 13 8. Seutuohjelmat ja hankkeet 9. Kuntien/kaupunkien elinkeinostrategiat Seurattavia asioita/kohteita ovat: 1. Kansainvälinen ja kansallinen talouskehitys (tutkimuslaitosten ennusteet ja barometrit) 2. EU:n kehitys, strategiat ja päätökset 3. Kansallinen kehitys ja eri hallinnonalojen kehittämisstrategiat 4. Väestökehitys, etenkin kansainvälinen ja alueellinen muuttoliike 5. Kaavoitus (seutukaavat, asemakaavat) 6. Suuret kehittämishankkeet (esimerkiksi etampere) 7. Ennakointia tukevat barometrit 8. Tulevaisuuden tutkimus ja muu ennakointi Ennakoinnin käytännöt ja prosessit (4) Ennakointitietoa tuottavat ennakointikäytännöt ja -prosessit ovat seuraavat: - toimialojen klusteri- ja innovaatiostrategiat - seutujen elinkeinostrategiat - klusterianalyysit - yritysanalyysit - työvoima- ja koulutustarvekyselyt - ennakointiverkoston kehittäminen - ennakoinnin koulutus - ennakoinnin raportointi ja tiedottaminen Ennakointitieto ja näkemykset (5) Ennakointiin liittyvää tietoa on useaa eri tyyppiä: - tulevaisuutta koskeva suhteellisen varma tieto kuten ennusteet ja megatrendit - asiantuntijoiden näkemykset ja valistuneet arvaukset tulevasta kehityksestä - tulevaisuutta koskevat päätökset ja ratkaisut kuten EU:n laajeneminen

15 14 - tulevaisuutta koskevat omat ratkaisut ja valinnat kuten voimakkaimmin kehitettävien klusterien valinta - ennakoinnin menetelmät, mallit ja ennakointiosaaminen - ennakoinnin tietolähteet, tietokannat ja ennakointiraportit - ennakointia tukeva historiatieto kuten tilastot Toteutettava ennakointikonsepti sisältää kaikki nämä tasot. Perimmältää kysymys tulevaisuutta koskevasta tiedosta on filosofisesti vaikea (filosofit puhuvat epistemologiasta). Kun lähtökohtana on hankkia suhteellisen varmaa tietoa tai ylipäätään jotain tietoa nyt tehtävien päätösten perustaksi, tulevaisuustieto on luonteeltaan samanlaista kuin emnnyttä aika ja nykyhetkeä koskeva tieto. Ennakoinnin tietojärjestelmät (6) Ennakoinnin tietojärjestelmä sisältää sähköisessä muodossa: 1: Ennakointitietoa, ennakointilinkkejä ja ennakointimenetelmiä välittävän sekä ennakointiverkostoa tukevan ennakointiportaalin (internet) 2. Ennakointiraportit, painetut ja sähköiset raportit sisältävät tiiviitä katsauksia ja yhteenvetoja etenkin ennakoinnin tuloksista 3. Ennakointikoulutuksen tuen sisältäen koulutustapahtumat ja ilmoittautumismenettelyn 4. Tapahtuma- ja koulutuskalenterin sekä muun vastaavan informaation, mahdollisen kysymys- ja keskustelufoorumin Ennakointiportaalista löytyvät keskeisimmät tarkkailtavat raportoinnit, barometrit ja muut aineistot. Painettuna, monistettuina tai atk-tulosteina tuotetaan: 1. Yhteenvetoraportteja 2. Analyysiraportteja Ennakoinnin julkaisusarjan perustaminen on syytä harkita erikseen.

16 15 Eräs ennakoinnin koulukunta painottaa nimenomaan tietojärjestelmien merkitystä ennakoinnissa (mm. KTM On Line, Etelä-Suomen läänihallituksen AKE-projekti, Opetushallituksen ENSTI-hanke). Puhtaasti tietojärjestelmäperustainen lähestymistapa johtaa tietokantoihin, jotka sisältävät saatavilla olevaa tietoa pelkästään menneestä kehityksestä. Näitä järjestelmiä ei ole muodostettu ennakointitiedon kysynnästä käsin vaan lähtien saatavilla olevan tiedon tarjonnasta. Sinällään tällaiset tietokannat ovat ennakoinnissa hyödyllisiä. Ennakointiverkosto ja muut ennakoinnin toimijat (7) Ennakointiverkoston ydin koostuu pirkanmaalaisista toimijoista. Lisäksi on tarpeen ottaa huomioon muuta kansalliset ja kansainväliset ennakoijat. Pirkanmaan ennakointiverkostoon kuuluvat: - TE-keskuksen rooli ennakointitiedon hyödyntäjänä ja tuottajan liittyy ennen muuta elinkeino-, teknologia ja työvoimastrategioihin sekä koulutustarpeisiin - Pirkanmaan liitto, jonka rooli ennakointitiedon hyödyntäjänä liittyy ennen muuta maakuntastrategiaan mutta myös alueelliseen innovaatiojärjestelmään ja teknologiaennakointiin. Tiedon tuottajana maakuntastrategia on keskeisin tuote - Länsi-Suomen lääninhallituksen ennakointitiedon tarve liittyy koulutustarpeiden ennakointiin ja tiedon tuottaminen painottuu koulutustarpeeseen, koulutuksen kysyntään ja koulutustarjontaan - Tampereen teknillisen korkeakoulun rooliennakointitiedon hyödyntäjänä ja tuottajan liittyy teknologia- ja innovaatioennakointiin; näkökulma on Pirkanmaata laajempi - Tampereen yliopiston rooli ennakointitiedon tuottajana liittyy tietoyhteiskuntakehityksen, työelämän kehityksen ja aluekehityksen ennakointiin - Ammattikorkeakoulujen ja toisen asteen koulutuksen ennakointitarpeet liittyvät koulutuksen laadulliseen ja määrälliseen ennakointiin. Ennakointitiedon tuottajina nämä toimivat lähinnä erillisprojektien kuten yrityskyselyjen toteuttajina. - Seudullisten kehitysyhteisöjen rooli ennakointitiedon hyödyntäjinä liittyy seutustrategioihin ja seutujen elinkeinojen ja koulutuksen kehittämiseen

17 16 - Kaupunkien ja kuntien ennakointitiedon hyödyntäminen ja tuotanto liittyy ennen muuta elinkeinojen ennakointiin, julkisten palvelujen tuotannon ennakointiin ja kaavoitukseen. - Yrittäjäjärjestöjen ennakointitiedon hyödyntäminen liittyy jäsenyritysten tulevaisuuden ja kehittämistarpeiden ennakointiin ja ennakointitiedon tuotanto barometrityyppiseen kehitysnäkymä-, työvoima- ja koulutustarvetiedon tuottamiseen - Yritykset hyödyntävät ennen muuta klusterianalyysejä ja niiden kohdennettuja ennakoivia yritysanalyysejä. Ennakointitiedon tuotanto liittyy TKTT-kartoituksiin, yritysanalyyseihin ja toimintaan ennakoinnin asiantuntijaryhmissä. Suuret yritykset voivat välittää ja tuottaa analysoitua ennakoivaa tietoa esimerkiksi kansainvälisten markkinoiden kehityksestä. Muita huomioon suomalaisia otettavia toimijoita ovat: - Eduskunta (selonteot ja mietinnöt), KTM (teknologiaennakointi), Opetusministeriö (Koulutustarjonta 2008), Työministeriö (Työvoima 2020), VNK (tulevaisuusfoorumit ja - selonteot), Suomen Kuntaliitto (Suomi 2020) - Muut TE-keskukset, etenkin Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen - Tutkimuslaitokset kuten Tulevaisuuden tutkimuskeskus, ETLA, PT, PTT, VATT, VTT yliopistot - Tilastokeskus - Ennakoinnin konsulttiyritykset Kansainvälisistä tahoista mielenkiintoisimmat ovat: - European Commission FORE:n verkosto (mm. alue-ennakoinnin opas) - IPTS (Institute for Perspective Technological Studies, European Commission) - useiden maiden teknologiaennakointi (Englanti, Saksa, Japani, USA)

18 17 Ennakoinnin koulutus (8) Ennakointikoulutuksen päätyypit ovat: - oppiminen ennakointihankkeissa - toimiala- ja klusteriseminaarit - ennakoinnin menetelmäkoulutus - ennakoinnin pätevöitymiskoulutus Ennakoinnin arviointi (9) Ennakointitoiminnan arviointikriteereinä voidaan käyttää seuraavia: 1) Hyödynnettävyys ja ennakoinnin osuus, mihin liittyy aitojen ja täsmällisten ennakointiongelmien tunnistaminen ja määrittely. Ennakoinnin tulisi vastata ennen muuta merkittäviin kysymyksiin. Ennakoinnilla tulee olla yhteys päätöksentekoon. 2) Innovatiivisuus, mikä tarkoittaa ennakoinnin luovaa varautumiskykyä ja kykyä tuottaa konkreettisia ja merkittäviä innovaatioita. 3) Aikajänne, millä arvioidaan tulevaisuuden luotauksen aikaulottuvuutta. 4) Läpinäkyvyys, mikä tarkoittaa ennakointiin sisältyvien päättelyketjujen ja perusteiden avaamista ja julkistamista 5) Asiantuntijuus, millä arvioidaan ennakoinnin laatua ja sitä, että onko käytettävissä paras mahdollinen saatavilla oleva ennakointitieto ja -näkemys 6) Hallittavuus, mikä tarkoittaa usein ennakointimenettelyn riittävää yksinkertaisuutta 7) Sitoutuminen, mikä tarkoittaa etenkin eri osapuolten kuten rahoittajien, yritysten, viranomaisten ja kouluttajien sitoutumista ennakoitujen innovaatioiden toteuttamiseen. 8) Toistettavuus, mihin liittyy myös ennakoinnin jatkuvuuteen ja eri yhteyksissä tehtyjen samantapaisten ennakointien vertailtavuuteen kuten alueelliseen vertailtavuuteen 9) Eettisyys, mikä tarkoittaa ennakoinnin taustalla olevien arvojen tunnistamista ja ilmaisemista. Esimerkisi sosiaalisesti kestävä kehitys voi olla perusarvo. 10) Kustannustehokkuus, ennakoinnin tuotokset tulee suhteuttaa paitsi suoriin taloudellisiin panoksiin ja käytettyyn työaikaan. Arviointi voidaan toteuttaa itsearviointina johto- ja ohjausryhmätyöskentelyssä tai ulkoisen arviointina. Kriteeristöä voidaan käyttää myös etsittäessä ennakoinnin parhaita käytäntöjä.

19 18 2 Ennakoinnin tarve Ennakoinnin tarvetta selvitettiin sähköpostikyselyin ja haastatteluin. Kartoituksissa kysyttiin: - ennakoitavia ilmiöalueita - konkreettisia ennakointiongelmia - toimijoiden ennakointitarpeita - toimijoiden ennakointitiedon tuotantoa. Syvempi analyysi olisi edellyttänyt eri tahojen päätöksentekoprosessien analyysiä. Ennakoinnin rooli on vähäinen. Selkeimmin ennakointi ilmenee strategioissa kuten maakuntastrategiassa. Useimmat organisaatiot ovat orientoituneet konkreettiseen kehittämiseen. Kyselyjen ja haastattelujen kohteena olivat: - Pirkanmaan TE-keskuksen osastot - Pirkanmaan liitto - Länsi-Suomen lääninhallitus, Tampere - Tampereen kauppakamari - Pirkanmaan yrittäjät - Tampereen seudun osaamiskeskus - Hermia - Tampereen teknillinen korkeakoulu - Tampereen yliopisto - Tampereen kaupunki, elinkeinotoimi - Ammatillisen koulutuksen ennakointihanke - Osaa- ja ennakoi -hanke - Valkeakosken seudun kehittämisyhtiö - Virtain elinkeinokeskus - Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys - YRKE Oy - etampere Muita ennakointiverkostoon kuuluvia tahoja ovat potentiaalisesti ammattikorkeakoulut, yritykset ja työmarkkinajärjestöt.

20 19 Ennakointiverkoston toimijat voidaan jakaa karkeasti strategiaperustaisiin kehittäjiin kuten TE-keskus ja Pirkanmaan liitto, hankekohtaisiin kehittäjiin kuten seutujen kehittämisyhtiöt ja etampere sekä ennakointietidon tuottajiin kuten yliopistot. Keskeisimmät varsinaiset ennakointihankkeet ovat olleet TE-keskuksen TTKT-kartoitukset ja kaupan alan ennakointi, maakuntaliiton ja Tampereen yliopiston PITENNA-konsepti, Ammatillisen koulutuksen ennakointi- ja yhteistyömalli-hanke sekä Ylä-Pirkanmaan Osaa ja ennakoi hanke. Selvästi operatiivisempia hankkeita ovat Osaamiskeskuksen ja etampereen hankkeet. Lääninhallituksen vastauksessa painotettiin innovaatioita (2), työvoimapotentiaaleja (3), koulutuksen suuntaamista (7) ja teknologioita (8). Tampereen elinkeinokeskuksen asiantuntijakommentissa todettiin patsi kysymysten satunnainen järjestys ja tarve yhdistää esimerkisi innovaatiot (2) ja teknologia (8) tai työvoimapotentiiaalit, väestörakenne, ulkomaalaiset ja koulutuksen suuntaaminen. Samoin ehdotettiin kilpailukyvyn (6) taustatekijöiden selvittämistä eli kysymyksen pilkkomista pienempiin osiin. Muiksi ennakoitinongelmiksi mainittiin turvallisuus, matkailu ja kauppa sekä mahdolliseksi megainnovaatioksi halpa HIV-rokote. Pirkanmaan toisen asteen ammatilllisen koulutuksen yhteistyöhankkeessa on kehitetty jatkuvaa määrällisen ja laadullisen koulutuksen ennakointitapaa. Ennakointia lähestytään hankkeessa prosessien ja yhteistyömallien kautta (osaamisperustainen, investointiperustainen, elinikäiseen oppimiseen perustuva ja aloituspaikkaperustainen malli). Hankkeen ennakointiongelmat kiteytyvät koulutuksen määrälliseen ja ladulliseen tarpeeseen. Myös Ylä-Pirkanmaan Osaa ja ennakoihankkeessa painottuvat kyselyihin ja haastatteluihin tukeutuvat koulutustarvekartoitukset. Pirkanmaan Taitokeskuksen kommentissa todettiin automaatio erityiseksi ennakointinongelmaksi. Lisäksi koulutuksen märällisen ja laadullisen suuntaamisen ohella nähtiin ennakointiongelmiksi opetushenkilöstön amattitaidon ylläpito, opetuksessa käytettävän teknologian so. koneiden ja laitteiden pitäminen ajantasalla sekä työssäoppimispaikkojen hankinta. Seuravassa esitetään Pirkanmaan liiton arviot esitettyjen ennakointiongelmien painoarvoista.

21 20 Mitkä ovat Pirkanmaan työ- ja elinkeinoelämän Painokerroin asteikolla Pirkanmaan liitto merkittävimmät ennakointiongelmat? Pirkanmaan Vastaajaorgani- - aikajänne n kannalta saation kannalta (Kysymysten järjestys satunnainen) 1. Miten luoda uutta työpaikkaa 5 5 = ydinongelman vuoteen 2010 mennessä? 2. Mitkä ovat merkittävimmät alueen 5 5 kehitykseen vaikuttavat innovaatiot? 3. Mitkä ovat toimialojen/klusterien 4 4 työvoimapotentiaalit (uudet/kasvavat yritykset?) 4. Mitkä ovat yritysten strategiset/ 3 - kriittiset osaamistarpeet? 5. Mitkä ovat uudet/katoavat ammatit ja 5 4 tehtävät? 6. Miten Pirkanmaan kilpailukyky kehittyy? Miten koulutus tulee suunnata 5 5 määrällisesti ja laadullisesti? 8. Mitkä ovat nopeimmin kehittyvät ja 5 5 hyödynnettävät teknologiat alueella? 9. Mitkä ovat EU:n laajenemisen vaikutukset? Mitkä ovat väestön ikääntymisen vaikutukset? Miten ratkaista rakenteellinen työttömyys? Mikä on maahanmuuttajien rooli 3 4 työvoiman rekrytoinnissa? 13. Mitkä ovat muut merkittävät ennakointiongelmat? - Kyky tuottaa yrityksiä uudet liiketoimintaideat - tietoyhteiskunnan teknologioiden 4 4 yleiset vaikutukset Tampereen yliopiston työelämän tutkimuskeskuksen vastauksessa suurimmat painoarvot annettiin kilpailukyvylle (6) ja koulutuksen suuntaamiselle (7). Muiksi ennakointiongelmiksi manittiin "Nokia-riippuvuudesta" johtuvien muutosten ennakointi, yrittäjyyden ja yritysperustannan kehitys ja yksityisen yrityspalvelusektorin kehitys.

22 21 Liitteeseen 2 on koottu keskeisten ennakointitahojen rooli alueellisessa ennakoinnissa. Myös tämä hahmotelma on alustava. Tarveanalyysi on sinällään myös pysyvä ennakointiongelma. Perusidea on asettaa ennakoinnille kulloinkin myös konkreettiset haasteet, jopa seurattavissa olevat tavoitteet.kaikkiaan tehty ennakointitarpeen analyysi on tulkittava tarvekeskustelun avaukseksi. Kattavia vastauksia kyselyt ja haastattelut eivät tuoneet. Ennakoinnin tarve ja rooli muotoutuu sen mukaan, miten pitkän aikajänteen strategioita laaditaan ja miten ylipäätään ennakointiajattelu lyö itsensä läpi samaan tapaan kuin kehittämisajattelu on jo lyönyt. 3 Ennakointikäytännöt 3.1 Ennakoinnin käytäntöjen kokonaisuus Ennakointikäytäntöjen kokonaisuus sisältää elinkeinojen, työvoiman ja osaamisen sekä laadullisen että määrällisen ennakoinnin koskien lyhyttä, keskipitkää ja pitkää aikajännettä. Ennakointimenettelyjen rungon muodostavat toimiala-analyysit, joita tuetaan klusterianalyyseillä, yritysanalyyseillä sekä työvoima- ja koulutustarvekartoituksilla (TKTT). Toimialojen kuvauksissa keskeisinä työkaluina ovat KTM:n toimialaraportit, KTM On Line sekä ikäkortit. Toimiala-analyysien keskeinen tavoite on innovaatioiden tunnistaminen Toimialoittaisen näkökulman lisäksi ennakointia tehdään seutukunnittain, jossa hyödynnetään ikäkortteja. Toimialamaliin on integroitu vaihtoehtosinakin nähdyt klusteri-, teknologia- ja innovaatioanalyysit. Kysymys on sekä työelämän muutosten haltuunoton lähestymistavasta että käsitteistön jäsentymättömyydestä. Esimerkiksi teknologiaennakoinnilla (technology foresight) tarkoitetaan usein samaa kuin mitä tässä on tarkoitettu klsuteriennakoinnilla. Tässä näkökulmat on yhdistetty seuraavasti: Toimialat edustavat kattavaa, systemaattista ja painotetusti määrällistä tuotanto- ja

23 22 tuotetyyppipainotteista näkökulmaa. Kultakin toimialata tunnistetaan kehittyvät klusterirakenteet, jotka on jaettu kolmeen tyyppiin so. 1) kansainvälisiin makroklustreihin, 2) toimialatyyppiisiin alueklustereihin sekä 3) paikallisiin innovaatioklustreihin. Klusterit ovat toimialarajat ylittäviä, todellisia toimijoista koostuvia verkostorakenteita. Klusterien muutoksen taustalla ovat usein sekä teknologiset että sosiaaliset innovaatiot. Näiden taustalla taas kriittinen tekijä on osaaminen. Seuraavassa kuviossa on esitetty toimialaperustaisen ennakoinnin kokonaisuus. Kuvio Toimiala- ja klusteriperustainen ennakointi Maakunnan ja seutujen visiot Vaikutukset - hyvinvointi, kestävä kehitys - uudet työpaikat - kilpailukyky - uudet yritykset - kansainvälisyys - osaava työvoima Hyödyntäminen: Tiedotus ja koulutus: - strategiat - toimialapäivät - tulosohjaus - seutupäivät - kehittämis- ja rahoitusohjelmat - ennakointiportaali - osaamisen kehittäminen - julkaisut Tavoite: Toimialojen Dokumentit: kehittämis- ja innovaatiostrategiat - talouskatsaukset - innovaatiot - toimialaraportit - liiketoimintapotentiaalit - rekrytointi ja koulutus Tausta-analyysit: Tausta-aineistot: - klusterianalyysit - KTM On Line - teknologianalyysit - ikäkortit - ammattirakenneanalyysit - TKTT-kartoitukset - työvoiman tarjonta-analyysit - valmiit muut selvitykset - yritysanalyysit - innovaatioanalyysit

24 23 Toimialaennakoinnin kokonaisuuden hallintaan ja vaikutusten arviointiin on kehitetty exceltyökalu (ks. Liite 3) "Toimialojen klusteristrategiat". Kullekin toimialalle laaditaan ammattirakenne-ennuste, jonka taustalla ovat klusterikohtaiset kehitystavoitteet kuvattuna työllisten määrien muutoksella. Ammattirakenne-ennuste on tarkoituksenmukaista laatia karkealla seitsemän päätoimialan tasolla. Yksityiskohtaisemmalla toimialaluokituksella määrällinen kuvaus voidaan tehdä helposti ikäkorteilla. Toimialojen ja klusterien ennakointi perustuu suurten muutostekijöiden eli megatrendien ja heikkojen signaalien analyysiin. Innovaatioita voidaan luonnollisesti tuottaa myös paikallisista lähtökohdista ja tarpeista ilman, että innovaatioilla on selkeää yhteyttä megatrendeihin. 3.2 Klusterianalyysit Klusterilla tarkoitetaan liiketoimintaverkostoa, johon kuuluvat ydintuotannon ohella asiakkaat, lukuisat liitännäis- ja tukitoiminnot sekä myös julkiset tahot ja työmarkkinajärjestöt. Klusterianalyysien tarkoituksen on tuottaa konkreettista ennakointitieto: - kehittämisstrategioiden ja toimenpiteiden valintaan - kehittämis- ja rahoitusohjelmien suuntaamiseen - neuvontaan ja ohjaukseen. Klusteri- ja innovaatioanalyysien tavoitteena on 1) tunnistaa uudet ja kasvavat liiketoimintapotentiaalit; 2) tuotannon sijoittuminen kansainvälisessä ja alueellisessa kilpailussa; 3) uudet toimintamallit ja organisoitumistavat; 4) klusterin kehittämisen taustalla olevat innovaatiot ja teknologiat, 5) klusterin osaamisstrategia rekrytointi- ja osaamisstrategioineen.

25 24 Klusterianalyysissä tunnistetaan liiketoimintaverkoston keskeiset osat, arvioidaan näiden elinkaaret ja tulevaisuustilat. Tarkastelussa on tunnistettava myös klusterin vasta muotoumassa olevat ja kokonaan uudet osat. Tehtyjen lukuisten klusterianalyysien ongelma on siinä, että pääsääntöisesti on tyydytty klusterin nykytilan kuvaamiseen eli varsinaista ennakointia ei ole tehty (ks. esim. ESR-ennakointihankkeet, Monet analyysit on toteutettu ilman ilmiöalueen selkeää mallintamista, jolloin raportointi on suorastaan sekavaa. Analyyseistä on muotoutunut myös raskaita ja kalliita. Haasteena onkin kevyen klusterianalyysimallin kehittäminen (analyysi noin euroa, päivitys noin euroa). Klusterien ennakointiin on kehitetty topten-menettely (Viestinhallinta Oy, Keijo Mäkelä), jolla on pyritty ennakoinnin kohdentamiseen oleellisimpaa, tulevaisuustilojen sisälyttämiseen ennakointiin ja innovaatioiden tunnistamiseen. Myös TUBARO-sovellus (TT Mannermaa Oy:n tulevaisuusbarometriin perustuva analyysi, Mika Mannermaa) ja teknologia-analyysin perustuva PK-OKA -malli (Nelikon Oy, Seppo Tuominen) ovat mielenkiintoisia. Samoin VTT:llä kehitetyt ostoskori-menestystuotemalli (rakennusala, Timo Sneck) ja innovaatioiden tuottojen mitoitukseen kehitetty MoneyProp-työkalu vaikuttavat lupaavilta. Sen sijaan delfiperustaiset analyysit ovat usein raskaita ja niiden kyky tunnistaa innovaatioita on heikko. Edellä mainittu TUBARO on delfisovelluksista näyttäisi lupaavimmalta. Nopeimmin kehittyvät klusterit ovat tietoteknologia-, koneenrakennus-, terveysteknologia-, liike-elämän palvelut ja mediaklusterit. Biotekniikkaklusteri on pidemmän aikajänteen kehittämiskohde. Metsä-, elintarvike- ja matkailuklusterit ovat erityisen merkityksellisiä maaseudun kehittämisessä. Kattavassa tarkastelussa otetaan huomioon myös hyvinvointiklusteri kokonaisuudessaan, ympäristö- ja energiaklusteri, vaatetusklusteri, rakennusklusteri, logistiikkaklusteri sekä koulutusklusteri. Klusterianalyysien raportointiin on tarpeen luoda yksinkertainen eri alojen analyysejä yhdistävä ja analyysien jatkuvuuden varmistava raportointimalli samaan tapaan kuin on KTM:n toimialaraporteissa on toteutettu.

26 25 Kaikkien klusterin raportointiin on tarpeen luoda yhtenäinen kehys. Jäsennys toimii myös klusteriseminaarien sisältörunkona. Raporttien taustalla olevissa perusteellisemmissa analyyseissä voidaan soveltaa skenaario, delfi, arvoketjuanalyysi ja muista vastaavia asiantuntijamenettelyjä. Menettelystä riippumatta raporttien tulisi olla muodoltaan ja logiikaltaan pitkälle yhteneväisiä. Seuraavassa asetelmassa kuvataan perusehdotus, joka täsmentyy ensimmäistä case-analyysiä toteutettaessa. Asetelma Klusterianalyysin loppuraportin sisältö (luonnos) 1 Klusterin määrittely ja rajaus perusteineen - klusterin merkitys alueella ja kehityspotentiaalit, määrälliset tavoitteet, toimijat 2 Klusteriin vaikuttavat megatrendit ja heikot signaali - toimintaympäristön muutokset 3 Klusterin kehityksen perustana olevat innovaatiot ja teknologiat - sisäiset muutokset, teknologiaennakointi 4 Klusterin kilpailukykytekijät ja muutokset niissä - kriittiset menestystekijät, mahdolliset bechmarking-yritysten kuvaukset 5 Klusterin liiketoimintapotentiaalit ja hiipuvat alat - liiketoimintojen realisoituminen, uudelleenmuotoutuminen ja häviäminen, strategiset muutokset 6 Klusterin ja sen osien elinkaaret, kehitysvaiheet ja tulevaisuuskuvat - kasvavat, stabiilit, taantuvat osat, uudet osat, kattava kuvaus 7 Innovaatiot ja menestystuotteet - brandi- ja kärkituotteet/palvelut 8 Klusterin kehittämisohjelma ja -toimenpiteet - liikkeenjohto, markkinointi, teknologia, logistiikka, liiketoiminnan realisointimekanismit 9 Klusterin työvoima- ja osaamisstrategia - henkilöstön kehittäminen, rekrytointi, teknologian siirto 10 Asiantuntijat, analyysimenetelmät ja tietolähteet - analyysin menetelmä-, tieto- ja asiantuntijaperusta 11 Ehdotukset jatkoanalyyseiksi ja tarkkailtaviksi kohteiksi - klusterin kriittiset kohdat, avoimeksi jääneet kysymykset 12 Analyysin arviointi, muut näkökohdat, liitteet

27 26 Klusterianalyysejä on tehtävä sekä kevyillä asiantuntiojamenettelyillä että tutkimukseen tuketuvilla menettelyillä. Analyysit hankitaan ostopalveluina. Toimialoittaiset asiantuntijaryhmät muotoilevat analyysien tavoitteet ja suuntaviivat sekä toimivat ohjausryhminä. Osaamiskeskus voinee toteuttaa omiin klustereihinsa liittyvät ennakoinnit, joskin saattaa tarvita siihen rahoitusta. Asia on sikäli avoin, että Osaamiskeskus odottaa klustereittensa ennakoinnin osalta TTKK:n olevan aktiivinen (PITENNA:n toteutus). 3.3 Ikäkortit Ikäkortti tarjoaa yksinkertaisen työkalun työvoiman kokonaisuuden ja sen osien systemaattiseen haltuunottoon ammattien ja niiden ikärakenteen näkökulmasta. Ikäkortilla tarkoitetaan ennakoinnin työkalua, jossa kunnan, seutukunnan, maakunnan tai minkä tahansa kunnista koostuvan alueen työllinen työvoima kuvata ammatin ja iän mukaan tiettynä hetkenä. Merkittävin ikäkortista saatava tieto on eläköitymisen ennakointi ja nyt erityisesti suurten ikäluokkien poistuminen työvoimasta. Ikäkorttia voidaan käyttää ennen muuta suunniteltaessa pidemmän aikajänteen työvoimastrategioita. Ammattien ikärakenne voidaan ymmärtää varannoiksi, josta voidaan päätellä sekä nuoren työvoiman sijoittuminen ammatteihin että ikääntyneimpien eläköityminen. Parhaassa työiässä olevien määrätietoja voidaan käyttää aikuiskoulutustarpeiden arviointiin. Ikäkortti antaa myös viitteitä siitä, minkä tyyppisten innovaatioiden realisoiminen uudeksi yritystoiminnaksi on alueella realistista. Yritykset voivat käyttää ikäkorttia tehdessään tuotantoyksiköittensä sijoittumispäätöksiä, koska ammatti-ikä-tilasto kuvaa alueella jo olevan potentiaalisen työvoiman osaamisen. Ikäkortti on Viestinhallinta Oy:n kehittämä ennakoinnin työkalu. Sen keskeinen idea on, että (työvoima)varannot voidaan muuttaa virroiksi. Esimerkiksi suurten ikäluokkien varanto voidaan helposti muuntaa vuosittaiseksi eläköitymisvirraksi. Jokainen työmarkkinoilla oleva poistuu joka tapauksessa jossain vaiheessa työelämästä, mikä ikäkortilla on ennakoitavissa kohtuullisella tarkkuudella. Vastaavasti virrat voidaan muuttaa varannoiksi kuten koulutettujen (tutkinnon suoittaneet) tai ulkomaalaisten

28 27 vuosittainen virta työmarkkinoille. ( Itse asiassa periaate on sama kuin fysiikasta tutussa liike-energian ja potentiaalienergian suhteessa, jossa liike-energia ei häviä vaan muuttuu potentiaalienergiaksi tai päinvastoin.). Varantojen muutokset työelämässä ovat hitaita ja niiden muutossuunta on melko hyvin megatredeihin perustuen ennakoitavissa. Toisin sanottuna ikäkortin tulkinta edellyttää näkemykstä tuotannon ja työelämän tulevista muutoksista, koska näitä staattinen ikäkortti ei kerro muutoin kuin pieneltä osin. Toistaiseksi ikäkortti on laadittu kuvaamaan työllistä työvoimaa, eli ikäkortissa painottuu työvoiman kysynnän näkökulma. Ikäkortti tulee laatia myös työvoiman tarjonalle. Tämä on erityisen merkityksellistä analysoitaessa rakennetyöttömyyden eli pitkäaikaistyöttömien varannon purkamista. Kysymys on laajemmin ottaen työvoiman tarjontamallista, jonka rungon ikäkortti muodostaa kuvaten muun muassa erityyppisen työttömyyden ikäryhmittäin. Lisäksi tarjontamaliin tulee liittää nuorten tarjonta työmarkkinoille eli tutkintoennusteet sekä nuoria kouluttamattomia ja syrjäytyneitä kuvaavat ennusteet. Samoin alueellisen ja kansainvälisen muuttoliikkeen suhteen voidaan tehdä ennusteet. Työvoiman tarjonnan kohdentaminen suoraan ammatteihin on pulmallista. Uusien tutkinnon suorittaneiden kohdalla saadaan viitteellinen tieto koulutettujen sijoittumisesta ammatteihin, missä käytännöt ovat suhteellisen vakaita lukuunottamatta Väestöä ja koko työvoimaa kuvaava ikäkortti on todennäköisesti tarkoituksenmukaisinta laatia koulutusikäkorttina. Alueluokitus on hierarkkinen. Ikäkortit on laadittu koko Pirkanmaasta, kuudesta seutukunnasta ja näiden sisältämistä kunnista. Seutukunta- ja kuntakohtaiset ikäkortit on laadittavissa myös toimialoittain, joskin etenkin pienten kuntien kohdalla lukujen kertaluokka supistuu ennakoinnin kannalta kohtuuttoman pieneksi. Tässä ehdotetaankin, että seuraavassa vaiheessa vuoden 2000 väestölaskentatietoihin perustuen työvoiman ikäkortit ja niitä tukevat analyysit laaditaan seutukunnittain. Ikäkortin analyysi on liitettävä stratgiatyöhön, jotta ikäkortin antama informaatio voidaan hyödyntää. Ammattiluokituksena käytetään hierarkkista kolmiportaista luokitusta. Tihein ammattiluokitus sisältää yli 300 ammattia (Tilastokeskuksen 3-numerotaso). Hierarkkisuus tarjoaa mahdollisuuden purkaa työelämän makrotason muutokset riittävän pieniin osiin, jotta muutosten konkretia voidaan tunnistaa ja jäljittää. Tämä tosin edellyttää ikäkortin

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke 18.6.2010 Hannu Simi, Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Valtakunnallinen Koulutuksen

Lisätiedot

UUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN

UUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN UUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN Työ-, koulutus- ja elinkeinoasiainneuvoston ennakointijaoston esitys työvoima- ja koulutustarpeen ennakoinnin kehittämiseksi Työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään)

Lisätiedot

Ennakointiyhteistyö Pirkanmaalla

Ennakointiyhteistyö Pirkanmaalla Ennakointiyhteistyö Pirkanmaalla Pirkanmaan Tulevaisuusfoorumi 2011 Marko Mäkinen Ennakoiva (proaktiivinen) työskentelyote Tulevaisuuden luonne Lähestymistapa SOPEUTTAVA ELI REAKTIIVINEN SUHTAUTUMINEN

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Mitä, miksi, milloin ennakoidaan? Alueellinen palvelutarve muuttuu ja palvelutuotannon vaatimukset kasvavat.

Lisätiedot

Ennakointi on yhteistyötä. Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä.

Ennakointi on yhteistyötä. Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä. Mitä ennakointi on ja miten siihen tulee suhtautua Seija Kiiskilä, Keski-Suomi ennakoi Mistä työvoima 2020 26.08.2011 Ennakointi on yhteistyötä Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä. 2 1 Tehdäänkö

Lisätiedot

E-verkostomallialoitteen esittely

E-verkostomallialoitteen esittely E-verkostomallialoitteen esittely ICT-talo 20.1.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.1.2012 1 Tässä ennakoinnilla tarkoitetaan Valituilta ilmiöalueilta: o Tulevaisuustiedon tuottamista

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla 1 Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla Markus Pöllänen Lehtori, Tampereen teknillinen yliopisto Pirkanmaan ennakointiammattilaisten kokoontumisajot 28.5.2012 Tulevaisuudentutkimuksen lähtökohtana historian

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Koulutusasiainneuvottelukunta Jouni Ponnikas Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi hanke, OPH

Koulutusasiainneuvottelukunta Jouni Ponnikas Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi hanke, OPH Koulutusasiainneuvottelukunta 5.10.2016 Jouni Ponnikas Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi hanke, OPH 11.4.2013 Kainuun liitto/nimi 1 Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi hanke, OPH

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

Näkemyksestä ja tiedosta menestystä

Näkemyksestä ja tiedosta menestystä Näkemyksestä ja tiedosta menestystä Alueiden ennakointiseminaari Rovaniemi 21.3.2014 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011. Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen

Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011. Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011 Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen 1 Työikäisen väestön määrän suhteellinen pieneneminen

Lisätiedot

Millaisella henkilöstön kehittämisellä edistetään ennakointiosaamista ja uudistumiskyvykkyyttä?

Millaisella henkilöstön kehittämisellä edistetään ennakointiosaamista ja uudistumiskyvykkyyttä? Millaisella henkilöstön kehittämisellä edistetään ennakointiosaamista ja uudistumiskyvykkyyttä? KJY:n henkilöstöjohtamisen kehittämispäivät 2010 Soili Saikkonen, kehittämispäällikkö, Päijät-Hämeen koulutuskonserni

Lisätiedot

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA (KESU) Alustavia näkökulmia; perusuran valinta

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA (KESU) Alustavia näkökulmia; perusuran valinta KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2016 2020 (KESU) Alustavia näkökulmia; perusuran valinta Tulevaisuuden tekijät korkeasti koulutettujen työmarkkinat -seminaari 11.3.2014 Koulutuksen ja

Lisätiedot

Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet

Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivät 29. - 30.1.2014 Samuli Leveälahti Opetusneuvos Opetushallitus samuli.levealahti@oph.fi

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet

KA2 Yhteistyöhankkeet KA2 Yhteistyöhankkeet Projekti-idean määrittely ja rajaus KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa I Ydinidean merkitys Hyvä ydinidea kiteyttää hankkeen tavoitteet, kohderyhmät, tulokset ja odotetut

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto Alue-ennakoinnin uudistaminen Satakuntaliitto 28.9.2016 Alue-ennakoinnin vuosikello 2016 Tulevaisuufoorumi (Satli) Maakunnallisen suunnittelujärjestelmän ajankohtaisten teemojen tarkastelu, osallistujina

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto Alue-ennakoinnin uudistaminen Satakuntaliitto 18.2.2016 Maakunnallinen alue-ennakointi Alueellista ennakointia hyödynnetään mm. : Maakuntasuunnitelman, maakuntaohjelman ja maakuntakaavan laadinta, toteutus

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin

Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin Joensuu 3.12.2014 Minna Bálint Alueelliset suunnitelmat Opetushallitukseen toimitettu 16 alueellista suunnitelmaa Suunnitelmat sisällöltään

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys

Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys 15.10.2010 Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys Toimintaympäristön muutoshaasteet Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien toimintaympäristön muutokseen vaikuttavat lukuisat tekijät. Kaupunkien

Lisätiedot

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 Johtaja Teppo Rantanen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset uudelle strategialle

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa matalaenergiarakentamisessa 26.3.2009 matalaenergiarakentamisessa 1 Kestävä Yhdyskunta 2007-2012ohjelma Lähtökohtia

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi 18.8.2010: Koulutustarjonta 2016-prosessin käynnistyminen alueilla ja alueellinen ennakointiyhteistyö

Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi 18.8.2010: Koulutustarjonta 2016-prosessin käynnistyminen alueilla ja alueellinen ennakointiyhteistyö Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi 18.8.2010: Koulutustarjonta 2016-prosessin käynnistyminen alueilla ja alueellinen ennakointiyhteistyö Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto Esityksen sisältö lyhyesti: -

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Sillanrakentaja-pilotti Yrityspalvelut -tilaisuus

Sillanrakentaja-pilotti Yrityspalvelut -tilaisuus Sillanrakentaja-pilotti Yrityspalvelut -tilaisuus EGR-rahoitus Sillanrakentaja -pilotissa Sillanrakentaja on Broadcom yhtiöstä irtisanottujen työllisyystilanteen parantamiseen perustuvan EGR-hankkeen toimenpide

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 3.11.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät

Lisätiedot

Osallistamalla osaamisen kehittämisen toimintamallia rakentamassa

Osallistamalla osaamisen kehittämisen toimintamallia rakentamassa Osallistamalla osaamisen kehittämisen toimintamallia rakentamassa Sote-tuotantoalueen osaamisen kehittämisen toimintamalli -hanke 1.1.2015-31.5.2016 Osaaminen muutoksen avain tulevassa Sotessa seminaari

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma

Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma Työohjelman esittely 3.8.2011 2 Suunnitelman tausta ja rooli Edellinen liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui vuonna 2004 Toimintaympäristön muutokset (mm.

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 4314/31/14 Hakemuksen saapumispvm 31.10.2014 Hakijan virallinen nimi Lapin ammattikorkeakoulu Oy Hankkeen julkinen nimi Alkamispäivämäärä

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen

Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen 19.5.2016 Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Osaamiskartan laatiminen aloitettiin osana laajempaa laadun arviointityökalujen kehittämisen

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma 2013-2020 Tiivistelmä JOHDANTO Tämä dokumentti on Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman tiivistelmä ja koskee kautta 2013-2020. Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen Varsinais-Suomen alueen painotukset 2 ESR-haussa etusijalla ovat hankkeet, jotka perustuvat todelliseen tarpeeseen ja joissa jo hakuvaiheessa

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Tulevaisuustyötä ja ennakointia valtioneuvostossa

Tulevaisuustyötä ja ennakointia valtioneuvostossa Tulevaisuustyötä ja ennakointia valtioneuvostossa Erityisasiantuntija Kaisa Oksanen Politiikka-analyysiyksikkö Valtioneuvoston kanslia kaisa.oksanen@vnk.fi Hallituksen tulevaisuustyö Vaikuttava kaksivaiheinen

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Utta r. asiaan 2. Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta tulee kymmenestä suurimmasta kaupungista. Metropolialue joutuu entistä ankarampaan kilpailuun.

Utta r. asiaan 2. Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta tulee kymmenestä suurimmasta kaupungista. Metropolialue joutuu entistä ankarampaan kilpailuun. Utta r asiaan 2, 1 / 6 5.6.2013 HE INOL AN E L INKE I NOT OIM IKUNN AN NÄ KE MYS HEINOLAN ELINKE INOSTRATE GIAN PERUSTE ET Heinolan elinkeinopolitiikka muutosten keskellä Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta

Lisätiedot

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen Puu-Hubi toimintamalli Ari Hynynen 09.06.2015 Puurakentamisen innovaatioympäristö puurakentamisen ekosysteemi kunnat SeAMK kaupungit metsäkeskus 2 1 yliopistot maakuntaliitto yksilöt ELY-keskus verkostoituminen

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Tradenomiharjoittelijan paikka keväälle 2017

Tradenomiharjoittelijan paikka keväälle 2017 Tradenomiharjoittelijan paikka keväälle 2017 Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TRADENOMIHARJOITTELUPAIKKA KEVÄÄLLE 2017 Työ- ja elinkeinoministeriön elinkeino- ja innovaatio-osasto tarjoaa harjoittelupaikkaa

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Maakunnallinen ennakointityö: case Pohjois Karjala

Maakunnallinen ennakointityö: case Pohjois Karjala Energiaa ennakointiin Alueiden ennakointiseminaari Lappeenranta Maakunnallinen ennakointityö: case Pohjois Karjala Kimmo Niiranen maakunta-asiamies 200315 Ennakointi on tulevaisuuden tekemistä ei pelkkää

Lisätiedot

JHS- seminaari Uudet suositukset ICT- palvelujen kehittämiseen

JHS- seminaari Uudet suositukset ICT- palvelujen kehittämiseen JHS- seminaari Uudet suositukset ICT- palvelujen kehittämiseen Miten toiminnan tehokkuutta/hankinnan hyötyjä voidaan mitata Oulun kaupunki/tietohallinto Kaisa Kekkonen 24.11.2009 Kustannus-hyötyanalyysi

Lisätiedot

WG1 DEC2011 DOC5a annexe A. Ohjeelliset kuvaimet koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen.

WG1 DEC2011 DOC5a annexe A. Ohjeelliset kuvaimet koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen. WG1 DEC2011 DOC5a annexe A koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen Toinen luonnos Laatuvaatimukset - suunnittelu järjestäjä kuvata Onko koulutuksen järjestäjällä näyttöä

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus Sanna Piiroinen 1.2.2012 Esityksen sisältö 1. Tekesin julkisen tutkimusrahoituksen uudistuksen suhde

Lisätiedot

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia Lite SVOL 1/2.3.2016, 3 Dno 22/07.00.00/2016 Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia 2016 2019 Johdanto Tieto- ja viestintätekniikalla (TVT / ICT) tarkoitetaan kaikkea teknologiaa,

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

Lappi kuvaan 2030 maakunnallisen ennakointihankkeen keskeiset tulokset. Päivi Holopainen, ennakointikoordinaattori Lapin liitto

Lappi kuvaan 2030 maakunnallisen ennakointihankkeen keskeiset tulokset. Päivi Holopainen, ennakointikoordinaattori Lapin liitto Lappi kuvaan 2030 maakunnallisen ennakointihankkeen keskeiset tulokset Päivi Holopainen, ennakointikoordinaattori Lapin liitto Maakunnallisen ennakoinnin toimintamalli ja ennakoinnin välineet: Ennakoinnin

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot