Toimiala- ja klusteriperustainen ennakointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimiala- ja klusteriperustainen ennakointi"

Transkriptio

1 Pirkanmaan TE-keskus Ennakointipalvelut -hanke Viestinhallinta Oy Keijo Mäkelä KÄYNNISTYSSELVITYS Pirkanmaan ennakointipalvelut -hanke TE-keskusennakoinnin kehittäminen Pirkanmaalla Toimiala- ja klusteriperustainen ennakointi Maakunnan ja seutujen visiot Vaikutukset - hyvinvointi, kestävä kehitys - uudet työpaikat - kilpailukyky - uudet yritykset - kansainvälisyys - osaava työvoima Hyödyntäminen: Tiedotus ja koulutus: - strategiat - toimialapäivät - tulosohjaus - seutupäivät - kehittämis- ja rahoitusohjelmat - ennakointiportaali - osaamisen kehittäminen - julkaisut Tavoite: Toimialojen Dokumentit: kehittämis- ja innovaatiostrategiat - talouskatsaukset - innovaatiot - toimialaraportit - liiketoimintapotentiaalit - rekrytointi ja koulutus Tausta-analyysit: Tausta-aineistot: - klusterianalyysit - KTM On Line - teknologianalyysit - ikäkortit - ammattirakenneanalyysit - TKTT-kartoitukset - työvoiman tarjonta-analyysit - valmiit muut selvitykset - yritysanalyysit - innovaatioanalyysit

2 1 Saatteeksi Viestinhallinta Oy on määritelty Pirkanmaan ennakointipalvelut -hankkeessa yhteistyökumppaniksi, jonka rooli on ennen muuta ennakoinnin sisällöllisessä asiantuntemuksessa. Viestinhallinta Oy:lle osoitettu toimeksianto oli ( ): Toteutetaan Pirkanmaan ennakointipalvelut hankkeen tuottamien palvelujen potentiaalisten/todennäköisten käyttäjäryhmien/asiakkaiden ennakointitietotarpeet/ennakointiongelmat, mikä muodostaa keskeisen perustan ennakointikonseptin määrittelylle. Ennakointikonseptissa esitetään ennakointimenttely/käytäntö, joilla tuotetaan vastaus tunnistettuihin sekä pysyviin/toistuvíin ennakointiongelmiin että kertaluontoisemmin ilmeneviin ongelmiin. Konsultoinnin sisällöksi kuvattiin sopimuksen liitteessä: Ennakointikonseptin suunnittelu, sen edellyttämien haastattelujen tekeminen virta ja rakenneanalyysejä koskevan suunnittelualustan toteuttaminen, TKTT:n toteutussuunnitelman laatiminen sekä ennakoinnin koulutussuunnitelman laatiminen. Eri sopimuksella voidaan tarvittaessa toteuttaa myös kohdassa B) mainittuja tehtäviä kuten ennakointiportaalin toteutus. Toteutetaan Pirkanmaan ennakointipalvelut hankkeen tuottamien palvelujen potentiaalisten/todennäköisten käyttäjäryhmien/asiakkaiden ennakointitietotarpeet/ennakointiongelmat, mikä muodostaa keskeisen perustan ennakointikonseptin määrittelylle. Ennakointikonseptissa esitetään ennakointimenettely/käytäntö, joilla tuotetaan vastaus tunnistettuihin sekä pysyviin/toistuvíin ennakointiongelmiin että kertaluontoisemmin ilmeneviin ongelmiin. Ennakoinnin tietotarvekartoituksessa selvitetään ne ennakointiongelmat, joihin ennakointijärjestelmällä haetaan vastaukset. Kysymys on tietotarpeiden konkreettisesta määrittelystä ja rajauksesta siten, että ennakointitiedon käytön hyödyntäminen on varmistettu. Ennakointikonseptissa määritellään ne keinot, joilla haetaan vastaus ennakointiongelmiin. Rakenne- ja virta-analyyseissä laaditaan internettiin suunnittelualusta, jonka avulla voidaan toteutettavien kehittämistoimenpiteiden vaikutukset arvioida ja mitoittaa myös pidemmällä aikavälillä. Käytännön haasteena on esimerkiksi suurten ikäluokkien eläköitymisen seuraamusten kuten työvoimatarpeiden

3 2 ammattikohtainen tunnistaminen ja mitoittaminen. Ennakoivaan TKTT:hen laaditaan suunnitelma kyselymenettelyn toteuttamiseksi ja ennakointiosion (perustuen rakenne- ja virta-analyyseihin, klusterianalyyseihin sekä yritysanalyyseihin) toteuttamiseksi. Ennakoinnin koulutus perustuu pieneltä osin yleiseen ennakointikoulutukseen ja pääsosin ennakointikonseptiin. Konsultoinnin aikataulu oli seuraava: 1. Ennakointitarveanalyysin toteutus (haastattelut, sähköpostikysely ja analysointi), sekä ennakointikonseptin suunnittelu mennessä 2. Rakenne- ja virta-analyysien suunnittelualustan toteutus, mennessä. 3. Ennakoivan TKTT konseptin suunnittelu mennessä 4. Ennakoinnin koulutuksen suunnittelu mennessä. Käsillä olevan raportissa esitetään keskeiset johtopäätökset perusteluineen. Liitteissä on kuvattu täydentäviä aineistoja. Excel-muodossa olevat toimialastrategiamallit on toimitettu sekä sähköpostin liitetiedostoina että cd-levyllä. Osa konsultoinnista on tehty suullisesti kuten hankkeen vuoden 2003 toimintasuunnitelman kommentointi ja kansainvälisen seminaarin suunnittelu. Lisäksi hankkeessa on tuotettu case-internet-sivusto (www.viestinhallinta.fi/pep/pirkanmaa), joka sisältää myös edellä mainitut excel-aineistot. Keskeisimmät käynnistyshankkeen tulokset ovat: - ennakointikonseptin kuvaaminen - tietotarvemäärittelyn käynnistäminen ja samalla ennakointiverkoston kartoittaminen - toimialojen klusteristrategiamallin kehittäminen - ikäkorttien kehittäminen - TKTT:n kehittämisehdotukset - ennakoinnin koulutussuunnitelma - muut ehdotukset kuten ennakointiportaalin ja julkaisutoiminnan kehittäminen Merkittävimmät kehittämiskohteita ennakointitiedon tuotannon näkökulmasta ovat: - työvoiman tarjontamallin kehittäminen - klusterianalyysimallin kehittäminen - työvoima- ja koulutustarvekartoitusmenettelyn (TKTT:n) kehittäminen 30. joulukuuta 2002 Keijo Mäkelä

4 3 Sisällys 1 Ennakointikonsepti 2 Ennakoinnin tarve 3 Ennakointikäytännöt 3.1 Ennakoinnin käytäntöjen kokonaisuus 3.2 Toimialastrategiat 3.3 Klusterianalyysit 3.3 Ikäkortit 3.4 Työvoima- ja koulutustarvetutkimukset (TKTT) 4 Ennakoinnin koulutus 5 Toimenpiteet 2003 LIITTEET Liite 1 Ennakointikonsepti ja ennakoinnin menetelmät Liite 2 Ennakointitarpeiden kartoittaminen Liite 3 Toimialojen klusteristrategiat Liite 4 Ikäkortit

5 4 1 Ennakointikonsepti 1.1 Ennakoinnin kokonaisuus ja osat Ennakoinnilla tarkoitetaan tässä tulevaisuuden luotausta ja siihen perustuvasta tulevaisuuden tekemisestä. Kysymys on ennen muuta pirkanmaalaisen työelämän ja sen elinkeinojen innovatiivisesta kehittämisestä. Ennakointikonseptilla tarkoitetaan suunnitelmaa, jonka mukaan ennakointi käytännössä toteutetaan. Ennakointikonsepti sisältää yhdeksän osaa, ulottuvuutta tai vaihetta: 1 Ennakoinnin hyödyntäminen eli ennakointi päätöksenteossa, toiminnassa ja kehittämisessä (ennakoinnin käyttötarkoitus) 2 Ennakoitavat ilmiöt ja ennakointiongelma (ennakoinnin täsmällinen tarve) 3 Ennakoinnin menetelmät ja menettelyt (ennakointiongelmien ratkaiseminen) 4 Ennakoinnin käytännöt ja prosessit (ennakointitiedon tuottaminen) 5 Ennakointitieto ja näkemykset (ennakoinnin tulokset, arvottaminen, hiljainen tieto) 6 Ennakoinnin tietojärjestelmät (ennakoinnin tietoperusta ja tulosten hallinta) 7 Ennakointiverkosto ja muut ennakoinnin kansalliset ja kansainväliset toimijat 8 Ennakoinnin koulutus/oppiminen 9 Ennakoinnin arviointi Kyseiset vaiheet voidaan ymmärtää myös kehäksi siinä mielessä, että ennakoinnin kehittäminen voidaan aloittaa mistä vaiheesta tahansa ja edetä valitusta vaiheesta muihin osiin. Ennakointi päätöksenteossa, toiminnassa ja kehittämisessä (1) TE-keskuksessa ennakoinnin tarve perustuu: 1 Strategioihin (kehittämisohjelmiin) 2 Tulosohjaukseen 3 Taloussuunnitteluun 4 Projektiohjelmiin ja yksittäisiin projekteihin (mm. EU:n tukemat rahastot, Tekesin ohjelmat) 5 Laatutyöhön

6 5 6 Arviointiin (evaluointiin) 7 Neuvontatoimintaan (mm. yritysneuvonta, ammatinvalinnanohjaus) Pirkanmaan ennakointiverkoston muilta toimijoilta on tunnistettavissa vastaavia periaatteessa ennakointiin tukeutuvia prosesseja. Toistaiseksi ennakoinnin liittymät toimintaprosesseihin ovat pääsääntöisesti löyhät ja kehittymättömät. Päätöksenteon, toiminnan ja kehittämisen aikajänteestä riippuu ratkaisevasti ennakoinnin tarve. Huomattava osa toiminnasta elää kulloisessakin hetkessä ja päätöksenteossa on usein kysymys vastaamisessa ulkoisiin impulsseihin tai sisäisiin ongelmiin, ilman että ennakoinnille olisi erityistä sijaa tai tarvetta. Toisin sanottuna ennakointia ei ole syytäkään kytkeä kaikkeen mahdolliseen päätöksentekoon. Selkeimmin ennakointi liittyy strategioihin, etenkin tulevaisuutta rakentaviin strategioihin ja näitä tukeviin projektiohjelmiin. Mikäli strategia luodaan EU:ssa ja kansallisessa keskushalinnossa, alueellisen ennakoinnin tarve on vähäinen kuten perinteisesti on ollut. Alueiden rooli itsenäisinä toimijoina näyttäisi kuitenkin lisääntyvän. Itsenäisyydessä kysymys ei ole niinkään hallinnollista päätöksistä vallan ja vastuun jaosta, vaan osaamisesta ja ennen muuta ennakointiosaamisesta. Päätöksenteon ja toiminnan kehittämistä tulee arvioida ennakoinnin näkökulmasta. Hyväkin ennakointi voi jäädä hyödyntämättä, mikäli päätöksenteosta puuttuvat hyödyntämismekanismit. Kunkin päätöksenteko- tai toimintaprosessin kohdalla voidaan helposti arvioida, miten pitkä aikajänne on tarkoituksenmukainen. Esimerkiksi tulostavoitteet asetetaan tyypillisesti lyhyen aikajänteen tavoitteina. Pidemmän aikajänteen tavoitteet voitaisiin asettaa esimerkiksi vaikuttavuustavoitteina ja strategioina, joihin sitoudutaan. Tässä yhteydessä ei esitetä yksityiskohtaisia ehdotuksia päätöksenteon kehittämiseksi, mutta korostetaan näkökulman merkitystä. Mikäli päätöksenteko ja toiminta perustuu lyhyeen aikajänteeseen ja akuutteihin tarpeisiin, ennakoinnille ei ole tarvetta. Toimenpiteenä ehdotetaan TE-keskuksen päätöksenteko-, valmistelu-, ohjaus- ja muut prosessit arvioidaan ennakoinnin näkökulmasta joko laatutyön tai erillisen evaluoinnin yhteydessä. Vastaavaa arviointia ehdotetaan toteutettavaksi myös muiden Pirkanmaan ennakointiverkoston toimijoiden osalta. Kysymys arvioinnissa on ennen muuta siitä, missä kohden keskipitkä ja pitkä aikajänne tulee ja on mahdollista ottaa huomioon. Eräs

7 6 mahdollisuus on, että Ennakointipalvelut rahoittaa riippumattoman evaluoinnin sitä haluaville ennakointiverkoston toimijoille. Ennakoitavat ilmiöt ja ennakointiongelmat (2) Ennakoinnin kohteet perustuvat käytännön päätöksentekoon ja toimintaan. Yhtäältä ennakoinnin tehtävänä on tuoda virikkeitä, heikkoja signaaleja tai muita enteitä, jotka tulisi ottaa huomioon. Ennakointi itsessään elää ajan mukana. Kun 1990-luvulla skenaariot ja Delfi-analyysit olivat suosittuja, nyt muotiasioita ovat innovaatiota ja teknologiaennakointi. Ennakoinnin kohde on eräänlainen ikuisuuskysymys eli jatkuvan tai toistuvan pohdinnan alainen. Ennakoinnin kohteet voidaan jäsentää 1) systeemisesti ilmiöistä kuten väestömuutokset, toimialakehitys tai teknologian kehitys. tai 2) ongelmakeskeisesti kuten rakennetyöttömyys, suurten ikäluokkien ikääntyminen tai innovaatiot. Ilmiöiden luonne vaikuttaa merkittävästi ennakoinnin aikajänteeseen. Ääripäinä voidaan pitää toisaalta kuukausiin tai korkeintaan vuosien elinkaariin yltäviä matkapuhelinmallien elinkaaria ja toisaalla tuhansiin vuosiin yltävää ydinjätteen loppusijoitusta. Ilmiön kehitysvaihe vaikuttaa ennakoinnin tarpeeseen. Kehittyvään ja kasvavaan ilmiöön kuten tietotekniikkaan liittyy tulevaisuuden tekeminen. Suhteellisen tasaisen kehityksen ilmiöissä kuten maataloudessa ennakoinnissa painottuu tulevaisuuden tarkkailu. Nopeasti supistuvissa toiminnoissa kuten aiemmin tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa kysymys on sopeutumisesta ja puolustautumisesta. Periaatteessa kaikilta toimialoilta on tunnistettavissa kasvavia, tasaisen kehityksen ja supistuvia toimintoja. Tunnistamalla ilmiöiden elinkaaret ja mahdolliset tulevaisuustilat saadaan käsitys muutoksesta, missä on ennakoinnin ydin. Systemaattisesti, järjestelmällisesti ja kattavasti ennakoitavia ilmiöalueita ovat: 1 Toimialakehitys (24 toimialaa) 2 Klusterikehitys (kansainväliset, alueelliset ja paikalliset klusterit)

8 7 3. Teknologiaennakointi (teknologian kehitys ja vaikutusten arviointi) 4 Väestökehitys (ikääntyminen, muuttoliike) 5 Työvoiman tarjonnan kehitys (työlliset, työttömät, nuoret, muuttaneet) 6 Osaamis- ja koulutustarpeet Kertaluonteisia tai aikaansa eli tähän hetkeen sidottuja merkittäviä ennakointiongelmia ovat: 1 Uusien liiketoimintojen, yritysten ja työpaikkojen luominen, noin korkean teknologian työpaikkaa ja noin matalan koulutusasteen työpaikkaa 2 Suurten ikäluokkien eläköityminen vuoden paikkeilla 3 Kolmannen sukupolven tietoteknologian soveltaminen 4 Euroopan unionin laajeneminen 5 Maatalouden sukupolvenvaihdokset 6 Kaupan rakennemuutos ja sähköien kaupankäynti 7 Julkista palvelutuotantoa korvataan yksityisellä 8 Julkisen talouden ja etenkin kuntien vaikeudet 9 Rahoitusohjelmien kuten EU:n rahastojen hankkeiden suuntaaminen Ennakoinnin painopisteiksi ja luotavan ennakointijärjestelmän ja -palvelujen ytimeksi ehdotetaan Pirkanmaan elinkeinostrategioita tukevaa ennakointia seuraavasti: - toimialakehitys ja niihin liittyen muutosten ja kehittämistoimenpiteiden vaikutusten mitoitus - klusterikehitys ja niihin liittyvien innovaatioiden ja teknologioitten ennakointi - työvoiman tarjonnan kehitys ja siihen liittyen työllisyyden, työttömyyden ja uuden työvoiman tarjonnan ennakointi Ennakoinnin hyödyntämisen painopisteisiksi ehdotetaan: 1. Kehittämisstrategia (elinkeinot, teknologia ja osaaminen) 2. Kehittämis- ja rahoitusohjelmien suuntaaminen 3. Työvoima- ja koulutustarpeet 4. Ohjaus- ja neuvontatoiminnan tarpeet 5. Ennakointipalvelut ennakointiverkostolle

9 8 Ennakoinnin menetelmät ja menettelyt (3) Ennakointimenetelmällä tarkoitetaan menettelyä tai mallia, jonka avulla ennakointiongelma ratkaistaan tai ainakin luodaan edellytykset sen ratkaisemiselle. Yksittäisiä ennakointimenetelmiä on lukuisia: Yhdistelemällä eri menetelmiä kuten skenaariot ja delfianalyysi, saadaan lisää variaatioita. Ennakointimenetelmien soveltaminen on sidoksissa sovelluksen viitekehykseen (kontekstiin) ja riippuu menetelmän kulloisistakin soveltajista. Kukin ennakointiprosessi on ainutkertainen. Näistä syistä johtuen vakiintuneita ennakointikäytäntöjä on suhteellisen vähän ja ennakointi avautuu pirstaleisena. Eräissä tapauksissa jatkuvuutta on saatu aikaan tuotteistamalla menetelmiä kuten PT-malli (pitkän aikavälin työvoiman kysyntä- ja tarjontaennuste), TUBARO (tulevaisuusbarometri), MITENNA (koulutuksen määrällinen suunnittelu), MARE (maakuntien ammattirakenne-ennusteet) ja Osaamistarvebarometri (toimialoittaisiin yrityshaastatteluihin perustuva kvalifikaatiotietokanta). Ennakointikonseptin rungoksi esitetään toimialoittaista lähestymistapaa, jota tuetaan muilla ennakointimenettelyillä ja jota muut menettelyt tukevat. Toimialoja on jäsennystavasta (yksityiskohtaisuuden tasosta) riippuen kappaletta. Lähestymistavassa on yhdistetty usein erillisinä ja vaihtoehtoisina nähdyt neljä lähestymistpaaa: 1) toimialaanalyysit, 2) klusteri- eli verkostoanalyysit, 3) teknologia-analyysit eli teknologiaennakointi ja -arviointi sekä 4) innovaatioanalyysit. Toimialaperustainen ennakointimenettely sisältää seuraavat kehittämisen kohteet: a)toimialoittaiset asiantuntiryhmät, joihin kuuluu noin viisi pirkanmaalaista elinkeino elämän visionääristä asiantuntijaa ja Ennakointipalvelut -hankkeen tuki. Ryhmien tehtävänä on valmistella sisällöllisesti toimialastrategiat (b), toimialaseminaarit (c) ja erikseen tilattavat tai muutoin organisoitavat syvemmät analyysit (e ja f). Asiantuntijaryhmät kokoontuvat keskimäärin kaksi kertaa vuodessa. Asiantuntijaryhmät kootaan yhteistyössä Tampereen kauppakamarin kanssa. b) Toimialastrategiat. Kullekin toimialalle laaditaan toimialastrategia, jonka ydin on toimialan kehittämisinnovaatioiden tunnistamisessa ja konkretisoinnissa. Toimialastrategiat

10 9 perustuvat sekä toimialastrategiamalliin (ks. tämän raportin luku x) ja erillisanalyyseihin (ks. kohdat f ja e). Toimialastrategiat kiteytetään Pirkanmaan talouskatsauksiin. c) Toimialaseminaarit ennakointiverkostolle ja ao. toimialojen yrityksille. Kunkin toimialan kehitysarviot julkistetaan toimialaseminaareissa, mistä muodostetaan pysyvä tai toistuva käytäntö. Saman toimialan tulevaisuutta arvioidaan keskimäärin kerran vuodessa. Toimialojen järjestykseen vaikuttaa niiden ajankohtaisuus (ongelmat, haasteet, tehdyt selvitykset). Kullekin kohderyhmän potentiaaliselle osallistujalle tarjotaan mahdollisuus osallistua 1-2 seminaariin, joskin laajempikin osallistuminen on mahdollista mutta ei välttämättä ajankäytöllisesti tarkoituksenmukaista. Esimerkiksi yrityskäyntejä tekevät ovat toimialaseminaarien keskeinen kohderyhmä, minkä tavoitteena on vahvistaa yrityskäyntejä tekevien toimialaosaamista ja vahvistaa tätä kautta konsultatiivista roolia. d) Toimiala-aineistot. Asiantuntijaryhmien ja toimialaseminaarien käyttöön kootaan soveltuvin osin vakiomuotoiset aineistot, joita ovat KTM:n toimialaraportit, KTM On Linesta poimitut toimialaa koskevat tiedot, toimialan ikäkortti sekä TKTT-analyysien raportit. Muita satunnaisemmin saatavia aineistoja ovat kansainväliset teknologiaennakoinnit (esimerkiksi internetistä), pirkanmaalaiset klusteri-, teknologia- ja yritysanalyysit (em. kohdat 4. ja 5.) sekä muut mahdolliset selvitykset kuten kansalliset teknologiaennakoinnit ja muiden TEkeskusten tekemät analyysit ja mahdolliset osaamistarvebarometrin (Baronetti) sovellukset. e) Klusterianalyysit, joiden tärkein rooli on toimialojen uusiin ja kasvaviin liiketoimintoihin tähtäävien innovaatioiden tunnistamisessa. Kysymys laajasti myös sosiaalisista toimintatapoihin ja asiakaskäyttäytymiseen vaikuttavista innovaatioista. Klusteri tarkoitetta liiketoimintaverkostoa, johon myös useat julkiset tahot kuten TE-keskukset ja oppilaitokset kuuluvat. Klusterianalyysit ylittävät tyypillisesti perinteiset toimialat. Esimerkiksi rakennusklusteri sisältää varsinaisen rakentamisen lisäksi (rakentamisen toimiala), rakennustarvikkeet ja valmistalot (teollisuus) sekä rakennusten suunnittelu ja kiinteistöjen myynti ja hallinta (liike-elämän palvelujen toimiala). Yhtäältä kysymys voi olla täsmäennakoinnista, jossa voidaan pureutua sisällöllisesti kapeaan mutta laajavaikutuksiseen ilmiöön kuten langattoman tiedonsiirron soveltamiseen. Toimialoittaiset asiantuntijaryhmät toimivat näiden hankkeiden ohjausryhminä. f) Teknologiaennakointi voidaan lukea niin haluttaessa erityiseksi klusterianalyysityypiksi. Teknologia on niin merkittävä toimialojen kehitykseen vaikuttava tekijä, että sen ennakointi on perusteltua. Toimialoittaiset asiantuntijaryhmät toimivat myös näiden hankkeiden ohjausryhminä. Toisin sanottuna asiantuntijaryhmän tehtävänä

11 10 on perustella, on tarvetta tehdä laajempi klusterianalyysi vai teknologia-analyysi. Teknologiaennakoinnin toteutukseen vaikuttaa keskeisesti PITENNA-konseptin toteuttaminen ja siinä erityisesti TTKK:n rooli. g) Toimialaennakointiin varataan Ennakointipalvelut -hankkeessa päätoiminen tai sitä vastaava henkilöresurssi (tiedonkeruu, toimialaseminaarien käytännön järjestäminen, asinatuntijaryhmien sihteerityö). Toimialaennakointia täydentävät ennakointimenettelyt ovat seuraavat: 1) Toimialastrategioiden mitoitukseen on kehitetty toimiala- ja ammattirakenteen ennakointiin perustuva klusteristrategiamalli. Mallin avulla mitoitetaan kunkin päätoimialan klusterien ja niiden taustalla olevien innovaatioiden vaikutus työllisyyteen. Klusterit on ryhmitelty kansainvälisiin makroklustereihin, toimialatyyppisiin alueklustereihin sekä paikallisiin mikroklustereihin. Klusterikehityksen taustalla ovat ennakoidut innovaatiot ja teknologinen kehitys, mikä ennakoidaan klusterianalyyseissä. Mallia voidaan tarkentaa ja syventää käyttämällä yksityiskohtaisempaa toimialaluokitusta, KTM:n toimialaraporttien, KTM On-linen aineistojen avulla ja toimialojen ikäkorttien avulla. Vuoden 2000 väestölaskennan mukaiset ikäkortit voidaan tehdä yksityiskohtaisella toimialajaolla. Tarkastelut tehdään jatkossa myös seutukunnittain. 2) Ikäkortit. Ikäkortilla tarkoitetaan työvoiman ammattikohtaisen ikärakenteen kuvaamista ja analysointia. Työvoima on jaettu kymmenvuotisikäryhmiin. Ammattiluokitus on hierarkialtaan kolmiportainen, jolloin yksityiskohtaisin taso käyttää Tilastokeskuksen 3- numerotason ammattiluokitusta. Ikäkorteilla on kuvattu sekä koko Pirkanmaan, sen kuuden seutukunnan ja näiden sisältämien kuntien työvoima. Ikäkorteissa on vuoden 1995 tilannetta kuvaava tieto. Vuoden 2000 ikäkortit on luotavissa väestölaskennan valmistuessa lähikuukausina. Ikäkortista voidaan päätellä 1) ammattien ikärakenteen tasapainoisuus; 2) eläköitymisen volyymi ja 3) uuden työvoiman sijoittuminen ammatteihin. Myös 4) parhaassa työiässä olevien määrätietoa voidaan hyödyntää arvioitaessa kuhunkin ammattiin liittyviä määrällisiä koulutustarpeita. Ikäkortin avulla voidaan arvioida myös valitun alueen kehittämisen realistisuutta so. ammattirakenteesta voidaan päätellä seutukunnan ja sen yksittäisten kuntien työvoiman osaamispotentiaali. Nyt ikäkortit on laadittu koskien työllistä työvoimaa. Työttömyyden ja erikseen rakennetyöttömyyden kuvaaminen ikäkorteilla on tarpeen, jotta työvoiman tarjonnasta saadaan kokonaiskuva.

12 11 Työttömyys voidaan kohdentaa ammatteihin vain tietyissä tapauksissa kuten työttömiksi jääneiden kohdalla. Muiden osalta ammattiluokituksen sijaan voidaan käyttää työttömyystyyppejä. Uuden työvoiman (nuoret) potentiaali voidaan ryhmitellä pääasiallisen toiminnan mukaan. Ulkomaisen työvoiman luokittelussa luokittelu voi perustua lähtömaahan. 3) Työvoima- ja koulutustarvetutkimuksella kootaan yrityksistä yrityskäynneillä erityisesti välitöntä työvoima- ja koulutustarvetietoa rekrytointi- ja koulutuspalvelujen tueksi. TKTT menettelyn kehittämiskohteita ovat yhteenvetoraporttien kehittäminen, tiedonkeruun automatisointi ja reaaliaikaistaminen sekä haastattelujen tukeutuminen toimiala- ja klusteriennakointiin. TKTT:ssä on kerätty data syytä ryhmitellä ja analysoida toimialoittain, millä varmistetaan yhteensopivuus muun ennakointijärjestelmän kanssa. 4) Yritysanalyyseillä selvitetään TKTT:tä syvällisemmin ja analyyttisemmin yritysten ja muiden organisaatioiden kehittämis- ja osaamistarpeet. Yritysanalyysimenettelyksi on kehitetty muun muassa Monitaitoanalyysi. Myös klusterianalyysit edellyttävät tuekseen muutaman kärkiyrityksen analyysiä. Yritysanalyyseihin liittyy eräitä ongelmia: analyysit ovat suhteellisen raskaita ja resursseja vaativia, analyysien tekeminen edellyttää korkeaa osaamista ja analyyseissä paljastuvien liikesalaisuuksien julkinen raportointi ei ole mahdollista. Perinteisiin yritysanalyyseihin ei ole juurikaan sisältynyt ennakointia eikä osaamistarpeitten kartoitusta. Niitä on hyödynnetty lähes yksinomaan ao. kohdeyrityksissä pyrkimättä raportoimaan toimiala- ja klusteritason muutoksia, mitä olisi saatavissa melko helposti selville analysoimalla benchmarking-yrityksiä. 5) Erillisselvityksiä on tarpeen toteuttaa tapaus- ja ongelmakohtaisesti. Työelämässä on monia leikkaavia ilmiöitä kuten työkyky, tasa-arvo, logistiikka tai tietotekniikan soveltaminen, joita voidaan ennakoida omina kokonaisuuksinaan. Myös heikot signaalit saattavat antaa aihetta erillisselvityksiin. 6) Ammattien kvalifikaatioanalyysit. Ammattikohtaisten osaamisalueiden tai kvalifikaatioiden ennakointiin on kehitetty Osaamistarvebarometri (tuotemerkki Baronetti), joka systemaattinen useita tuhansia kvalifikaatiota sisältävä tietokanta. Painopiste on välittömissä kvalifikaatiotarpeissa. Tulevaisuutta luotaava kvalifikaatioiden analyysi edellyttää tuekseen klusterianalyysejä, mitä kautta osaamistarpeiden taustalla olevat

13 12 muutostekijät voidaan tunnistaa. Tähän on syytä palata sitten kun käytettävissä on toimiva klusterianalyysijärjestelmä. Nämä ennakointimenettelyt kattavat keskeisimmät ennakoitavat ilmiöalueet. Menettelyt tukevat toisiaan ja muodostavat loogisen kokonaisuuden. Menettelyissä on laadulliset (klusteri- ja innovaatioanalyysit) että määrälliset painotukset (toimialojen mitoitusmallit). Samoin osassa painottuu pidempi aikajänne (1-3) ja osassa lyhyempi (4-5). Osassa taas painottuu työelämän kehittämiseen, osa työvoimakysymyksiin ja osa osaamistarpeisiin. Eräät menetellyt on kehitetty selväpiirteisiksi (toimiala- ja ammattirakennemallit, ikäkortit), jotkut taas edellyttävät kehitystyötä (klusterianalyysit, yritysanalyysit, TKTT). Kaikkia menettelyjä koskee raportoinnin kehittäminen, missä tavoitteena on määrämuotoisten eli toistetavissa olevien yksinkertaisten ja johtopäätöspainotteisten raportointimallien kehittäminen. Välittömästi sovellettaviksi ennakointimenettelyiksi ehdotetaan seuraavia: 1. Toimialaennakointi, joka on kuvattu edellä kohdissa a-g 2. Klusteri-, teknologia- ja innovaatioanalyysit 3. Toimialastrategioitten mitoitus (toimialojen klusteristrategiamalli) 4. Työvoiman tarjonnan ja kysynnän ikäkortit (toimialoittaiset, seutukunnittaiset, kunnittaiset) 5. Työvoima- ja koulutustarvekyselyt (TKTT) 6. Yritysanalyysit (esimerkiksi Monitaitoanalyysit) 7. Erillisselvitykset ongelma- ja tapauskohtaisesti Seurattavia asiakokonaisuuksia ovat valtakunnalliset ja pirkanmaalaiset kehittämisstrategiat ja ohjelmat: 1. Maakuntastrategia 2. Osaamiskeskusohjelma 3. Aluekeskusohjelma 4. Suomi 2020-ennakointi 5. Pirkanmaan teknologiaennakointi (PITENNA) 6. Teknologiaennakointi (KTM, Tekes, VTT) 7. Muiden TE-keskusten ennakointi (etenkin Uusimaa, Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa ja Varsinais-Suomi)

14 13 8. Seutuohjelmat ja hankkeet 9. Kuntien/kaupunkien elinkeinostrategiat Seurattavia asioita/kohteita ovat: 1. Kansainvälinen ja kansallinen talouskehitys (tutkimuslaitosten ennusteet ja barometrit) 2. EU:n kehitys, strategiat ja päätökset 3. Kansallinen kehitys ja eri hallinnonalojen kehittämisstrategiat 4. Väestökehitys, etenkin kansainvälinen ja alueellinen muuttoliike 5. Kaavoitus (seutukaavat, asemakaavat) 6. Suuret kehittämishankkeet (esimerkiksi etampere) 7. Ennakointia tukevat barometrit 8. Tulevaisuuden tutkimus ja muu ennakointi Ennakoinnin käytännöt ja prosessit (4) Ennakointitietoa tuottavat ennakointikäytännöt ja -prosessit ovat seuraavat: - toimialojen klusteri- ja innovaatiostrategiat - seutujen elinkeinostrategiat - klusterianalyysit - yritysanalyysit - työvoima- ja koulutustarvekyselyt - ennakointiverkoston kehittäminen - ennakoinnin koulutus - ennakoinnin raportointi ja tiedottaminen Ennakointitieto ja näkemykset (5) Ennakointiin liittyvää tietoa on useaa eri tyyppiä: - tulevaisuutta koskeva suhteellisen varma tieto kuten ennusteet ja megatrendit - asiantuntijoiden näkemykset ja valistuneet arvaukset tulevasta kehityksestä - tulevaisuutta koskevat päätökset ja ratkaisut kuten EU:n laajeneminen

15 14 - tulevaisuutta koskevat omat ratkaisut ja valinnat kuten voimakkaimmin kehitettävien klusterien valinta - ennakoinnin menetelmät, mallit ja ennakointiosaaminen - ennakoinnin tietolähteet, tietokannat ja ennakointiraportit - ennakointia tukeva historiatieto kuten tilastot Toteutettava ennakointikonsepti sisältää kaikki nämä tasot. Perimmältää kysymys tulevaisuutta koskevasta tiedosta on filosofisesti vaikea (filosofit puhuvat epistemologiasta). Kun lähtökohtana on hankkia suhteellisen varmaa tietoa tai ylipäätään jotain tietoa nyt tehtävien päätösten perustaksi, tulevaisuustieto on luonteeltaan samanlaista kuin emnnyttä aika ja nykyhetkeä koskeva tieto. Ennakoinnin tietojärjestelmät (6) Ennakoinnin tietojärjestelmä sisältää sähköisessä muodossa: 1: Ennakointitietoa, ennakointilinkkejä ja ennakointimenetelmiä välittävän sekä ennakointiverkostoa tukevan ennakointiportaalin (internet) 2. Ennakointiraportit, painetut ja sähköiset raportit sisältävät tiiviitä katsauksia ja yhteenvetoja etenkin ennakoinnin tuloksista 3. Ennakointikoulutuksen tuen sisältäen koulutustapahtumat ja ilmoittautumismenettelyn 4. Tapahtuma- ja koulutuskalenterin sekä muun vastaavan informaation, mahdollisen kysymys- ja keskustelufoorumin Ennakointiportaalista löytyvät keskeisimmät tarkkailtavat raportoinnit, barometrit ja muut aineistot. Painettuna, monistettuina tai atk-tulosteina tuotetaan: 1. Yhteenvetoraportteja 2. Analyysiraportteja Ennakoinnin julkaisusarjan perustaminen on syytä harkita erikseen.

16 15 Eräs ennakoinnin koulukunta painottaa nimenomaan tietojärjestelmien merkitystä ennakoinnissa (mm. KTM On Line, Etelä-Suomen läänihallituksen AKE-projekti, Opetushallituksen ENSTI-hanke). Puhtaasti tietojärjestelmäperustainen lähestymistapa johtaa tietokantoihin, jotka sisältävät saatavilla olevaa tietoa pelkästään menneestä kehityksestä. Näitä järjestelmiä ei ole muodostettu ennakointitiedon kysynnästä käsin vaan lähtien saatavilla olevan tiedon tarjonnasta. Sinällään tällaiset tietokannat ovat ennakoinnissa hyödyllisiä. Ennakointiverkosto ja muut ennakoinnin toimijat (7) Ennakointiverkoston ydin koostuu pirkanmaalaisista toimijoista. Lisäksi on tarpeen ottaa huomioon muuta kansalliset ja kansainväliset ennakoijat. Pirkanmaan ennakointiverkostoon kuuluvat: - TE-keskuksen rooli ennakointitiedon hyödyntäjänä ja tuottajan liittyy ennen muuta elinkeino-, teknologia ja työvoimastrategioihin sekä koulutustarpeisiin - Pirkanmaan liitto, jonka rooli ennakointitiedon hyödyntäjänä liittyy ennen muuta maakuntastrategiaan mutta myös alueelliseen innovaatiojärjestelmään ja teknologiaennakointiin. Tiedon tuottajana maakuntastrategia on keskeisin tuote - Länsi-Suomen lääninhallituksen ennakointitiedon tarve liittyy koulutustarpeiden ennakointiin ja tiedon tuottaminen painottuu koulutustarpeeseen, koulutuksen kysyntään ja koulutustarjontaan - Tampereen teknillisen korkeakoulun rooliennakointitiedon hyödyntäjänä ja tuottajan liittyy teknologia- ja innovaatioennakointiin; näkökulma on Pirkanmaata laajempi - Tampereen yliopiston rooli ennakointitiedon tuottajana liittyy tietoyhteiskuntakehityksen, työelämän kehityksen ja aluekehityksen ennakointiin - Ammattikorkeakoulujen ja toisen asteen koulutuksen ennakointitarpeet liittyvät koulutuksen laadulliseen ja määrälliseen ennakointiin. Ennakointitiedon tuottajina nämä toimivat lähinnä erillisprojektien kuten yrityskyselyjen toteuttajina. - Seudullisten kehitysyhteisöjen rooli ennakointitiedon hyödyntäjinä liittyy seutustrategioihin ja seutujen elinkeinojen ja koulutuksen kehittämiseen

17 16 - Kaupunkien ja kuntien ennakointitiedon hyödyntäminen ja tuotanto liittyy ennen muuta elinkeinojen ennakointiin, julkisten palvelujen tuotannon ennakointiin ja kaavoitukseen. - Yrittäjäjärjestöjen ennakointitiedon hyödyntäminen liittyy jäsenyritysten tulevaisuuden ja kehittämistarpeiden ennakointiin ja ennakointitiedon tuotanto barometrityyppiseen kehitysnäkymä-, työvoima- ja koulutustarvetiedon tuottamiseen - Yritykset hyödyntävät ennen muuta klusterianalyysejä ja niiden kohdennettuja ennakoivia yritysanalyysejä. Ennakointitiedon tuotanto liittyy TKTT-kartoituksiin, yritysanalyyseihin ja toimintaan ennakoinnin asiantuntijaryhmissä. Suuret yritykset voivat välittää ja tuottaa analysoitua ennakoivaa tietoa esimerkiksi kansainvälisten markkinoiden kehityksestä. Muita huomioon suomalaisia otettavia toimijoita ovat: - Eduskunta (selonteot ja mietinnöt), KTM (teknologiaennakointi), Opetusministeriö (Koulutustarjonta 2008), Työministeriö (Työvoima 2020), VNK (tulevaisuusfoorumit ja - selonteot), Suomen Kuntaliitto (Suomi 2020) - Muut TE-keskukset, etenkin Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen - Tutkimuslaitokset kuten Tulevaisuuden tutkimuskeskus, ETLA, PT, PTT, VATT, VTT yliopistot - Tilastokeskus - Ennakoinnin konsulttiyritykset Kansainvälisistä tahoista mielenkiintoisimmat ovat: - European Commission FORE:n verkosto (mm. alue-ennakoinnin opas) - IPTS (Institute for Perspective Technological Studies, European Commission) - useiden maiden teknologiaennakointi (Englanti, Saksa, Japani, USA)

18 17 Ennakoinnin koulutus (8) Ennakointikoulutuksen päätyypit ovat: - oppiminen ennakointihankkeissa - toimiala- ja klusteriseminaarit - ennakoinnin menetelmäkoulutus - ennakoinnin pätevöitymiskoulutus Ennakoinnin arviointi (9) Ennakointitoiminnan arviointikriteereinä voidaan käyttää seuraavia: 1) Hyödynnettävyys ja ennakoinnin osuus, mihin liittyy aitojen ja täsmällisten ennakointiongelmien tunnistaminen ja määrittely. Ennakoinnin tulisi vastata ennen muuta merkittäviin kysymyksiin. Ennakoinnilla tulee olla yhteys päätöksentekoon. 2) Innovatiivisuus, mikä tarkoittaa ennakoinnin luovaa varautumiskykyä ja kykyä tuottaa konkreettisia ja merkittäviä innovaatioita. 3) Aikajänne, millä arvioidaan tulevaisuuden luotauksen aikaulottuvuutta. 4) Läpinäkyvyys, mikä tarkoittaa ennakointiin sisältyvien päättelyketjujen ja perusteiden avaamista ja julkistamista 5) Asiantuntijuus, millä arvioidaan ennakoinnin laatua ja sitä, että onko käytettävissä paras mahdollinen saatavilla oleva ennakointitieto ja -näkemys 6) Hallittavuus, mikä tarkoittaa usein ennakointimenettelyn riittävää yksinkertaisuutta 7) Sitoutuminen, mikä tarkoittaa etenkin eri osapuolten kuten rahoittajien, yritysten, viranomaisten ja kouluttajien sitoutumista ennakoitujen innovaatioiden toteuttamiseen. 8) Toistettavuus, mihin liittyy myös ennakoinnin jatkuvuuteen ja eri yhteyksissä tehtyjen samantapaisten ennakointien vertailtavuuteen kuten alueelliseen vertailtavuuteen 9) Eettisyys, mikä tarkoittaa ennakoinnin taustalla olevien arvojen tunnistamista ja ilmaisemista. Esimerkisi sosiaalisesti kestävä kehitys voi olla perusarvo. 10) Kustannustehokkuus, ennakoinnin tuotokset tulee suhteuttaa paitsi suoriin taloudellisiin panoksiin ja käytettyyn työaikaan. Arviointi voidaan toteuttaa itsearviointina johto- ja ohjausryhmätyöskentelyssä tai ulkoisen arviointina. Kriteeristöä voidaan käyttää myös etsittäessä ennakoinnin parhaita käytäntöjä.

19 18 2 Ennakoinnin tarve Ennakoinnin tarvetta selvitettiin sähköpostikyselyin ja haastatteluin. Kartoituksissa kysyttiin: - ennakoitavia ilmiöalueita - konkreettisia ennakointiongelmia - toimijoiden ennakointitarpeita - toimijoiden ennakointitiedon tuotantoa. Syvempi analyysi olisi edellyttänyt eri tahojen päätöksentekoprosessien analyysiä. Ennakoinnin rooli on vähäinen. Selkeimmin ennakointi ilmenee strategioissa kuten maakuntastrategiassa. Useimmat organisaatiot ovat orientoituneet konkreettiseen kehittämiseen. Kyselyjen ja haastattelujen kohteena olivat: - Pirkanmaan TE-keskuksen osastot - Pirkanmaan liitto - Länsi-Suomen lääninhallitus, Tampere - Tampereen kauppakamari - Pirkanmaan yrittäjät - Tampereen seudun osaamiskeskus - Hermia - Tampereen teknillinen korkeakoulu - Tampereen yliopisto - Tampereen kaupunki, elinkeinotoimi - Ammatillisen koulutuksen ennakointihanke - Osaa- ja ennakoi -hanke - Valkeakosken seudun kehittämisyhtiö - Virtain elinkeinokeskus - Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys - YRKE Oy - etampere Muita ennakointiverkostoon kuuluvia tahoja ovat potentiaalisesti ammattikorkeakoulut, yritykset ja työmarkkinajärjestöt.

20 19 Ennakointiverkoston toimijat voidaan jakaa karkeasti strategiaperustaisiin kehittäjiin kuten TE-keskus ja Pirkanmaan liitto, hankekohtaisiin kehittäjiin kuten seutujen kehittämisyhtiöt ja etampere sekä ennakointietidon tuottajiin kuten yliopistot. Keskeisimmät varsinaiset ennakointihankkeet ovat olleet TE-keskuksen TTKT-kartoitukset ja kaupan alan ennakointi, maakuntaliiton ja Tampereen yliopiston PITENNA-konsepti, Ammatillisen koulutuksen ennakointi- ja yhteistyömalli-hanke sekä Ylä-Pirkanmaan Osaa ja ennakoi hanke. Selvästi operatiivisempia hankkeita ovat Osaamiskeskuksen ja etampereen hankkeet. Lääninhallituksen vastauksessa painotettiin innovaatioita (2), työvoimapotentiaaleja (3), koulutuksen suuntaamista (7) ja teknologioita (8). Tampereen elinkeinokeskuksen asiantuntijakommentissa todettiin patsi kysymysten satunnainen järjestys ja tarve yhdistää esimerkisi innovaatiot (2) ja teknologia (8) tai työvoimapotentiiaalit, väestörakenne, ulkomaalaiset ja koulutuksen suuntaaminen. Samoin ehdotettiin kilpailukyvyn (6) taustatekijöiden selvittämistä eli kysymyksen pilkkomista pienempiin osiin. Muiksi ennakoitinongelmiksi mainittiin turvallisuus, matkailu ja kauppa sekä mahdolliseksi megainnovaatioksi halpa HIV-rokote. Pirkanmaan toisen asteen ammatilllisen koulutuksen yhteistyöhankkeessa on kehitetty jatkuvaa määrällisen ja laadullisen koulutuksen ennakointitapaa. Ennakointia lähestytään hankkeessa prosessien ja yhteistyömallien kautta (osaamisperustainen, investointiperustainen, elinikäiseen oppimiseen perustuva ja aloituspaikkaperustainen malli). Hankkeen ennakointiongelmat kiteytyvät koulutuksen määrälliseen ja ladulliseen tarpeeseen. Myös Ylä-Pirkanmaan Osaa ja ennakoihankkeessa painottuvat kyselyihin ja haastatteluihin tukeutuvat koulutustarvekartoitukset. Pirkanmaan Taitokeskuksen kommentissa todettiin automaatio erityiseksi ennakointinongelmaksi. Lisäksi koulutuksen märällisen ja laadullisen suuntaamisen ohella nähtiin ennakointiongelmiksi opetushenkilöstön amattitaidon ylläpito, opetuksessa käytettävän teknologian so. koneiden ja laitteiden pitäminen ajantasalla sekä työssäoppimispaikkojen hankinta. Seuravassa esitetään Pirkanmaan liiton arviot esitettyjen ennakointiongelmien painoarvoista.

21 20 Mitkä ovat Pirkanmaan työ- ja elinkeinoelämän Painokerroin asteikolla Pirkanmaan liitto merkittävimmät ennakointiongelmat? Pirkanmaan Vastaajaorgani- - aikajänne n kannalta saation kannalta (Kysymysten järjestys satunnainen) 1. Miten luoda uutta työpaikkaa 5 5 = ydinongelman vuoteen 2010 mennessä? 2. Mitkä ovat merkittävimmät alueen 5 5 kehitykseen vaikuttavat innovaatiot? 3. Mitkä ovat toimialojen/klusterien 4 4 työvoimapotentiaalit (uudet/kasvavat yritykset?) 4. Mitkä ovat yritysten strategiset/ 3 - kriittiset osaamistarpeet? 5. Mitkä ovat uudet/katoavat ammatit ja 5 4 tehtävät? 6. Miten Pirkanmaan kilpailukyky kehittyy? Miten koulutus tulee suunnata 5 5 määrällisesti ja laadullisesti? 8. Mitkä ovat nopeimmin kehittyvät ja 5 5 hyödynnettävät teknologiat alueella? 9. Mitkä ovat EU:n laajenemisen vaikutukset? Mitkä ovat väestön ikääntymisen vaikutukset? Miten ratkaista rakenteellinen työttömyys? Mikä on maahanmuuttajien rooli 3 4 työvoiman rekrytoinnissa? 13. Mitkä ovat muut merkittävät ennakointiongelmat? - Kyky tuottaa yrityksiä uudet liiketoimintaideat - tietoyhteiskunnan teknologioiden 4 4 yleiset vaikutukset Tampereen yliopiston työelämän tutkimuskeskuksen vastauksessa suurimmat painoarvot annettiin kilpailukyvylle (6) ja koulutuksen suuntaamiselle (7). Muiksi ennakointiongelmiksi manittiin "Nokia-riippuvuudesta" johtuvien muutosten ennakointi, yrittäjyyden ja yritysperustannan kehitys ja yksityisen yrityspalvelusektorin kehitys.

22 21 Liitteeseen 2 on koottu keskeisten ennakointitahojen rooli alueellisessa ennakoinnissa. Myös tämä hahmotelma on alustava. Tarveanalyysi on sinällään myös pysyvä ennakointiongelma. Perusidea on asettaa ennakoinnille kulloinkin myös konkreettiset haasteet, jopa seurattavissa olevat tavoitteet.kaikkiaan tehty ennakointitarpeen analyysi on tulkittava tarvekeskustelun avaukseksi. Kattavia vastauksia kyselyt ja haastattelut eivät tuoneet. Ennakoinnin tarve ja rooli muotoutuu sen mukaan, miten pitkän aikajänteen strategioita laaditaan ja miten ylipäätään ennakointiajattelu lyö itsensä läpi samaan tapaan kuin kehittämisajattelu on jo lyönyt. 3 Ennakointikäytännöt 3.1 Ennakoinnin käytäntöjen kokonaisuus Ennakointikäytäntöjen kokonaisuus sisältää elinkeinojen, työvoiman ja osaamisen sekä laadullisen että määrällisen ennakoinnin koskien lyhyttä, keskipitkää ja pitkää aikajännettä. Ennakointimenettelyjen rungon muodostavat toimiala-analyysit, joita tuetaan klusterianalyyseillä, yritysanalyyseillä sekä työvoima- ja koulutustarvekartoituksilla (TKTT). Toimialojen kuvauksissa keskeisinä työkaluina ovat KTM:n toimialaraportit, KTM On Line sekä ikäkortit. Toimiala-analyysien keskeinen tavoite on innovaatioiden tunnistaminen Toimialoittaisen näkökulman lisäksi ennakointia tehdään seutukunnittain, jossa hyödynnetään ikäkortteja. Toimialamaliin on integroitu vaihtoehtosinakin nähdyt klusteri-, teknologia- ja innovaatioanalyysit. Kysymys on sekä työelämän muutosten haltuunoton lähestymistavasta että käsitteistön jäsentymättömyydestä. Esimerkiksi teknologiaennakoinnilla (technology foresight) tarkoitetaan usein samaa kuin mitä tässä on tarkoitettu klsuteriennakoinnilla. Tässä näkökulmat on yhdistetty seuraavasti: Toimialat edustavat kattavaa, systemaattista ja painotetusti määrällistä tuotanto- ja

23 22 tuotetyyppipainotteista näkökulmaa. Kultakin toimialata tunnistetaan kehittyvät klusterirakenteet, jotka on jaettu kolmeen tyyppiin so. 1) kansainvälisiin makroklustreihin, 2) toimialatyyppiisiin alueklustereihin sekä 3) paikallisiin innovaatioklustreihin. Klusterit ovat toimialarajat ylittäviä, todellisia toimijoista koostuvia verkostorakenteita. Klusterien muutoksen taustalla ovat usein sekä teknologiset että sosiaaliset innovaatiot. Näiden taustalla taas kriittinen tekijä on osaaminen. Seuraavassa kuviossa on esitetty toimialaperustaisen ennakoinnin kokonaisuus. Kuvio Toimiala- ja klusteriperustainen ennakointi Maakunnan ja seutujen visiot Vaikutukset - hyvinvointi, kestävä kehitys - uudet työpaikat - kilpailukyky - uudet yritykset - kansainvälisyys - osaava työvoima Hyödyntäminen: Tiedotus ja koulutus: - strategiat - toimialapäivät - tulosohjaus - seutupäivät - kehittämis- ja rahoitusohjelmat - ennakointiportaali - osaamisen kehittäminen - julkaisut Tavoite: Toimialojen Dokumentit: kehittämis- ja innovaatiostrategiat - talouskatsaukset - innovaatiot - toimialaraportit - liiketoimintapotentiaalit - rekrytointi ja koulutus Tausta-analyysit: Tausta-aineistot: - klusterianalyysit - KTM On Line - teknologianalyysit - ikäkortit - ammattirakenneanalyysit - TKTT-kartoitukset - työvoiman tarjonta-analyysit - valmiit muut selvitykset - yritysanalyysit - innovaatioanalyysit

24 23 Toimialaennakoinnin kokonaisuuden hallintaan ja vaikutusten arviointiin on kehitetty exceltyökalu (ks. Liite 3) "Toimialojen klusteristrategiat". Kullekin toimialalle laaditaan ammattirakenne-ennuste, jonka taustalla ovat klusterikohtaiset kehitystavoitteet kuvattuna työllisten määrien muutoksella. Ammattirakenne-ennuste on tarkoituksenmukaista laatia karkealla seitsemän päätoimialan tasolla. Yksityiskohtaisemmalla toimialaluokituksella määrällinen kuvaus voidaan tehdä helposti ikäkorteilla. Toimialojen ja klusterien ennakointi perustuu suurten muutostekijöiden eli megatrendien ja heikkojen signaalien analyysiin. Innovaatioita voidaan luonnollisesti tuottaa myös paikallisista lähtökohdista ja tarpeista ilman, että innovaatioilla on selkeää yhteyttä megatrendeihin. 3.2 Klusterianalyysit Klusterilla tarkoitetaan liiketoimintaverkostoa, johon kuuluvat ydintuotannon ohella asiakkaat, lukuisat liitännäis- ja tukitoiminnot sekä myös julkiset tahot ja työmarkkinajärjestöt. Klusterianalyysien tarkoituksen on tuottaa konkreettista ennakointitieto: - kehittämisstrategioiden ja toimenpiteiden valintaan - kehittämis- ja rahoitusohjelmien suuntaamiseen - neuvontaan ja ohjaukseen. Klusteri- ja innovaatioanalyysien tavoitteena on 1) tunnistaa uudet ja kasvavat liiketoimintapotentiaalit; 2) tuotannon sijoittuminen kansainvälisessä ja alueellisessa kilpailussa; 3) uudet toimintamallit ja organisoitumistavat; 4) klusterin kehittämisen taustalla olevat innovaatiot ja teknologiat, 5) klusterin osaamisstrategia rekrytointi- ja osaamisstrategioineen.

25 24 Klusterianalyysissä tunnistetaan liiketoimintaverkoston keskeiset osat, arvioidaan näiden elinkaaret ja tulevaisuustilat. Tarkastelussa on tunnistettava myös klusterin vasta muotoumassa olevat ja kokonaan uudet osat. Tehtyjen lukuisten klusterianalyysien ongelma on siinä, että pääsääntöisesti on tyydytty klusterin nykytilan kuvaamiseen eli varsinaista ennakointia ei ole tehty (ks. esim. ESR-ennakointihankkeet, Monet analyysit on toteutettu ilman ilmiöalueen selkeää mallintamista, jolloin raportointi on suorastaan sekavaa. Analyyseistä on muotoutunut myös raskaita ja kalliita. Haasteena onkin kevyen klusterianalyysimallin kehittäminen (analyysi noin euroa, päivitys noin euroa). Klusterien ennakointiin on kehitetty topten-menettely (Viestinhallinta Oy, Keijo Mäkelä), jolla on pyritty ennakoinnin kohdentamiseen oleellisimpaa, tulevaisuustilojen sisälyttämiseen ennakointiin ja innovaatioiden tunnistamiseen. Myös TUBARO-sovellus (TT Mannermaa Oy:n tulevaisuusbarometriin perustuva analyysi, Mika Mannermaa) ja teknologia-analyysin perustuva PK-OKA -malli (Nelikon Oy, Seppo Tuominen) ovat mielenkiintoisia. Samoin VTT:llä kehitetyt ostoskori-menestystuotemalli (rakennusala, Timo Sneck) ja innovaatioiden tuottojen mitoitukseen kehitetty MoneyProp-työkalu vaikuttavat lupaavilta. Sen sijaan delfiperustaiset analyysit ovat usein raskaita ja niiden kyky tunnistaa innovaatioita on heikko. Edellä mainittu TUBARO on delfisovelluksista näyttäisi lupaavimmalta. Nopeimmin kehittyvät klusterit ovat tietoteknologia-, koneenrakennus-, terveysteknologia-, liike-elämän palvelut ja mediaklusterit. Biotekniikkaklusteri on pidemmän aikajänteen kehittämiskohde. Metsä-, elintarvike- ja matkailuklusterit ovat erityisen merkityksellisiä maaseudun kehittämisessä. Kattavassa tarkastelussa otetaan huomioon myös hyvinvointiklusteri kokonaisuudessaan, ympäristö- ja energiaklusteri, vaatetusklusteri, rakennusklusteri, logistiikkaklusteri sekä koulutusklusteri. Klusterianalyysien raportointiin on tarpeen luoda yksinkertainen eri alojen analyysejä yhdistävä ja analyysien jatkuvuuden varmistava raportointimalli samaan tapaan kuin on KTM:n toimialaraporteissa on toteutettu.

26 25 Kaikkien klusterin raportointiin on tarpeen luoda yhtenäinen kehys. Jäsennys toimii myös klusteriseminaarien sisältörunkona. Raporttien taustalla olevissa perusteellisemmissa analyyseissä voidaan soveltaa skenaario, delfi, arvoketjuanalyysi ja muista vastaavia asiantuntijamenettelyjä. Menettelystä riippumatta raporttien tulisi olla muodoltaan ja logiikaltaan pitkälle yhteneväisiä. Seuraavassa asetelmassa kuvataan perusehdotus, joka täsmentyy ensimmäistä case-analyysiä toteutettaessa. Asetelma Klusterianalyysin loppuraportin sisältö (luonnos) 1 Klusterin määrittely ja rajaus perusteineen - klusterin merkitys alueella ja kehityspotentiaalit, määrälliset tavoitteet, toimijat 2 Klusteriin vaikuttavat megatrendit ja heikot signaali - toimintaympäristön muutokset 3 Klusterin kehityksen perustana olevat innovaatiot ja teknologiat - sisäiset muutokset, teknologiaennakointi 4 Klusterin kilpailukykytekijät ja muutokset niissä - kriittiset menestystekijät, mahdolliset bechmarking-yritysten kuvaukset 5 Klusterin liiketoimintapotentiaalit ja hiipuvat alat - liiketoimintojen realisoituminen, uudelleenmuotoutuminen ja häviäminen, strategiset muutokset 6 Klusterin ja sen osien elinkaaret, kehitysvaiheet ja tulevaisuuskuvat - kasvavat, stabiilit, taantuvat osat, uudet osat, kattava kuvaus 7 Innovaatiot ja menestystuotteet - brandi- ja kärkituotteet/palvelut 8 Klusterin kehittämisohjelma ja -toimenpiteet - liikkeenjohto, markkinointi, teknologia, logistiikka, liiketoiminnan realisointimekanismit 9 Klusterin työvoima- ja osaamisstrategia - henkilöstön kehittäminen, rekrytointi, teknologian siirto 10 Asiantuntijat, analyysimenetelmät ja tietolähteet - analyysin menetelmä-, tieto- ja asiantuntijaperusta 11 Ehdotukset jatkoanalyyseiksi ja tarkkailtaviksi kohteiksi - klusterin kriittiset kohdat, avoimeksi jääneet kysymykset 12 Analyysin arviointi, muut näkökohdat, liitteet

27 26 Klusterianalyysejä on tehtävä sekä kevyillä asiantuntiojamenettelyillä että tutkimukseen tuketuvilla menettelyillä. Analyysit hankitaan ostopalveluina. Toimialoittaiset asiantuntijaryhmät muotoilevat analyysien tavoitteet ja suuntaviivat sekä toimivat ohjausryhminä. Osaamiskeskus voinee toteuttaa omiin klustereihinsa liittyvät ennakoinnit, joskin saattaa tarvita siihen rahoitusta. Asia on sikäli avoin, että Osaamiskeskus odottaa klustereittensa ennakoinnin osalta TTKK:n olevan aktiivinen (PITENNA:n toteutus). 3.3 Ikäkortit Ikäkortti tarjoaa yksinkertaisen työkalun työvoiman kokonaisuuden ja sen osien systemaattiseen haltuunottoon ammattien ja niiden ikärakenteen näkökulmasta. Ikäkortilla tarkoitetaan ennakoinnin työkalua, jossa kunnan, seutukunnan, maakunnan tai minkä tahansa kunnista koostuvan alueen työllinen työvoima kuvata ammatin ja iän mukaan tiettynä hetkenä. Merkittävin ikäkortista saatava tieto on eläköitymisen ennakointi ja nyt erityisesti suurten ikäluokkien poistuminen työvoimasta. Ikäkorttia voidaan käyttää ennen muuta suunniteltaessa pidemmän aikajänteen työvoimastrategioita. Ammattien ikärakenne voidaan ymmärtää varannoiksi, josta voidaan päätellä sekä nuoren työvoiman sijoittuminen ammatteihin että ikääntyneimpien eläköityminen. Parhaassa työiässä olevien määrätietoja voidaan käyttää aikuiskoulutustarpeiden arviointiin. Ikäkortti antaa myös viitteitä siitä, minkä tyyppisten innovaatioiden realisoiminen uudeksi yritystoiminnaksi on alueella realistista. Yritykset voivat käyttää ikäkorttia tehdessään tuotantoyksiköittensä sijoittumispäätöksiä, koska ammatti-ikä-tilasto kuvaa alueella jo olevan potentiaalisen työvoiman osaamisen. Ikäkortti on Viestinhallinta Oy:n kehittämä ennakoinnin työkalu. Sen keskeinen idea on, että (työvoima)varannot voidaan muuttaa virroiksi. Esimerkiksi suurten ikäluokkien varanto voidaan helposti muuntaa vuosittaiseksi eläköitymisvirraksi. Jokainen työmarkkinoilla oleva poistuu joka tapauksessa jossain vaiheessa työelämästä, mikä ikäkortilla on ennakoitavissa kohtuullisella tarkkuudella. Vastaavasti virrat voidaan muuttaa varannoiksi kuten koulutettujen (tutkinnon suoittaneet) tai ulkomaalaisten

28 27 vuosittainen virta työmarkkinoille. ( Itse asiassa periaate on sama kuin fysiikasta tutussa liike-energian ja potentiaalienergian suhteessa, jossa liike-energia ei häviä vaan muuttuu potentiaalienergiaksi tai päinvastoin.). Varantojen muutokset työelämässä ovat hitaita ja niiden muutossuunta on melko hyvin megatredeihin perustuen ennakoitavissa. Toisin sanottuna ikäkortin tulkinta edellyttää näkemykstä tuotannon ja työelämän tulevista muutoksista, koska näitä staattinen ikäkortti ei kerro muutoin kuin pieneltä osin. Toistaiseksi ikäkortti on laadittu kuvaamaan työllistä työvoimaa, eli ikäkortissa painottuu työvoiman kysynnän näkökulma. Ikäkortti tulee laatia myös työvoiman tarjonalle. Tämä on erityisen merkityksellistä analysoitaessa rakennetyöttömyyden eli pitkäaikaistyöttömien varannon purkamista. Kysymys on laajemmin ottaen työvoiman tarjontamallista, jonka rungon ikäkortti muodostaa kuvaten muun muassa erityyppisen työttömyyden ikäryhmittäin. Lisäksi tarjontamaliin tulee liittää nuorten tarjonta työmarkkinoille eli tutkintoennusteet sekä nuoria kouluttamattomia ja syrjäytyneitä kuvaavat ennusteet. Samoin alueellisen ja kansainvälisen muuttoliikkeen suhteen voidaan tehdä ennusteet. Työvoiman tarjonnan kohdentaminen suoraan ammatteihin on pulmallista. Uusien tutkinnon suorittaneiden kohdalla saadaan viitteellinen tieto koulutettujen sijoittumisesta ammatteihin, missä käytännöt ovat suhteellisen vakaita lukuunottamatta Väestöä ja koko työvoimaa kuvaava ikäkortti on todennäköisesti tarkoituksenmukaisinta laatia koulutusikäkorttina. Alueluokitus on hierarkkinen. Ikäkortit on laadittu koko Pirkanmaasta, kuudesta seutukunnasta ja näiden sisältämistä kunnista. Seutukunta- ja kuntakohtaiset ikäkortit on laadittavissa myös toimialoittain, joskin etenkin pienten kuntien kohdalla lukujen kertaluokka supistuu ennakoinnin kannalta kohtuuttoman pieneksi. Tässä ehdotetaankin, että seuraavassa vaiheessa vuoden 2000 väestölaskentatietoihin perustuen työvoiman ikäkortit ja niitä tukevat analyysit laaditaan seutukunnittain. Ikäkortin analyysi on liitettävä stratgiatyöhön, jotta ikäkortin antama informaatio voidaan hyödyntää. Ammattiluokituksena käytetään hierarkkista kolmiportaista luokitusta. Tihein ammattiluokitus sisältää yli 300 ammattia (Tilastokeskuksen 3-numerotaso). Hierarkkisuus tarjoaa mahdollisuuden purkaa työelämän makrotason muutokset riittävän pieniin osiin, jotta muutosten konkretia voidaan tunnistaa ja jäljittää. Tämä tosin edellyttää ikäkortin

Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008

Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Työvoima- ja elinkeinokeskus Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008 Ene Härkönen, 25.10.2007 Ennakointitiedon lisääminen ja jäsentäminen Pirkanmaan ennakointijärjestelmä, joka

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Klusterianalyysi-työkirja

Klusterianalyysi-työkirja Analyysin laatijat (yhteystietoineen): Version päiväys: 2000 KLATYÖKIRJA.RTF Klusterianalyysi-työkirja Saatesanat Käsillä on työkirja klusterianalyysin laatimiseksi pitäen silmällä erityisesti osaamistarpeiden

Lisätiedot

ELYt ja alueellinen ennakointi

ELYt ja alueellinen ennakointi ELYt ja alueellinen ennakointi Naantali 7.6.2010 Jukka Peltokoski 7.6.2010 1 Ylijohtaja ELY- keskusten ennakointityön organisointi Huhtikuu 2010 Johtoryhmä Ennakoinnin organisointi ELYissä huhtikuu 2010

Lisätiedot

hyödyntämismahdollisuuksia

hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialaseminaari Helsinki 8.12.2011 Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia tietoa tulevaisuusorientoituneesti

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

Eduskunta. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys. Valtioneuvosto. Tulevaisuusvaliokunta. Tutkimuslaitokset Tekes.

Eduskunta. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys. Valtioneuvosto. Tulevaisuusvaliokunta. Tutkimuslaitokset Tekes. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys Ministeriöt, keskusvirastot ja laitokset Eduskunta Valtioneuvosto Tulevaisuusvaliokunta TEM (Tekes), OKM, SM, MMM (Evira ja Mavi), YM, LVM Valtioneuvoston ennakointiverkosto

Lisätiedot

E-verkostomallialoitteen työseminaari / korkeakoulut

E-verkostomallialoitteen työseminaari / korkeakoulut E-verkostomallialoitteen työseminaari / korkeakoulut Koneteknologiakeskus 17.2.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.2.2012 1 Koulutustarpeiden ennakointi - Case Mitä puuttuu? Oppilasmäärät

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Työnvälityspalveluiden toimialaraportin julkistaminen Turku 16.10.2012 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen Ulkomaisen työvoiman käytöstä, syksy 2012,

Lisätiedot

Itämeri- foorumi 19.5.2011

Itämeri- foorumi 19.5.2011 Ammattibarometri- työmarkkinoiden muutoksen ennakoinnin väline Itämeri- foorumi 19.5.2011 Erikoissuunnittelija Jouni Marttinen AGENDA: 1. Ammattibarometrin taustahistoriaa 2. Ammattibarometrin laatiminen

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Mitä, miksi, milloin ennakoidaan? Alueellinen palvelutarve muuttuu ja palvelutuotannon vaatimukset kasvavat.

Lisätiedot

Ennakointi hajautetun verkostoyhteistyön malli

Ennakointi hajautetun verkostoyhteistyön malli Ennakointi hajautetun verkostoyhteistyön malli V-S liitto, Tammi 17.8.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 21.8.2012 1 Ennakoinnin toimijakartta Toimijakartoitus, J. Nieminen / ELY-keskus

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Yhteistietohankintojen tarve- ja käyttöarvio vuodelle 2015

Yhteistietohankintojen tarve- ja käyttöarvio vuodelle 2015 Yhteistietohankintojen tarve- ja käyttöarvio vuodelle 2015 Tavoite: kartoittaa laajasti mm. TEM hallinnon alan, ministeriöiden, seutukuntien ja kuntien arviot ja tarpeet taustana julkisen hallinnon vaikeutuva

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Ennakoima yhessä! - Lapin ennakoinnin toimintamalli Pohjalla tiivis yhteistyö alueviranomaisten,

Lisätiedot

ENNAKOINTI KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN TOIMINTANA OSUVA

ENNAKOINTI KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN TOIMINTANA OSUVA ENNAKOINTI KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN TOIMINTANA OSUVA Veli-Pekka Laukkanen Kehitysjohtaja 12.2.2013 Tavoitteena OSUVA ennakointi: Työelämään osuva, alueellisesti verkostoitunut koulutuksen sekä kehittämis-

Lisätiedot

TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online

TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online TOIMIALA ONLINE Tietohuolto ja ennakointi - ESR TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online Elintarvikealan toimialaseminaari 15.11.2011 Kouvolan upseerikerho, KOUVOLA 15.11.2011 Jukka Vepsäläinen, Toimiala

Lisätiedot

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet Ammatillisen lisäkoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan laadun kehittäminen tiedotus- ja keskustelutilaisuus 4.12.2013 Olli Pekka Hatanpää

Lisätiedot

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunnallinen henkilöstö 434 000 Järjestystoimi 1,9 % Sosiaalitoimi

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

PS Aikoo. Toimialafoorumien tulevaisuuden toimintamalli

PS Aikoo. Toimialafoorumien tulevaisuuden toimintamalli PS Aikoo Toimialafoorumien tulevaisuuden toimintamalli Tuomas Kylänpää Eurooppalaisen työvoimapolitiikan asiantuntija PS Aikoo -loppuseminaari 17.3.2015 Kuopio Oppilaitosten johtajat tukevat jo perustettuja

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET. Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi

ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET. Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi ALUSTUKSEN SISÄLTÖ - Yleistä koulutustarpeiden ennakoinnista - Ennakointiyhteistyö

Lisätiedot

ESR-FUTUREX Osaamisen arviointi yritysten näkökulmasta 6.6.2012 koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

ESR-FUTUREX Osaamisen arviointi yritysten näkökulmasta 6.6.2012 koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu ESR-FUTUREX Osaamisen arviointi yritysten näkökulmasta 6.6.2012 koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu 14.6.2012 1 Yrittäjät ja työvoima Suomessa Työlliset 2 474 000 Työttömät 209 000 Työvoima 2

Lisätiedot

Yrityskartoituksen kooste (syksy 2014 ja 03.2015) n = 1096

Yrityskartoituksen kooste (syksy 2014 ja 03.2015) n = 1096 Yrityskartoituksen kooste (syksy 2014 ja 03.2015) n = 1096 Miksi ennakoida? Tietoista ja tavoitteellista tulevaisuuden ennakointia Ilmiön esiintyminen ja ilmiöstä tietämisen määrä Pari paikallista tapausta

Lisätiedot

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot

Loppuraportti OPE-OKA

Loppuraportti OPE-OKA Projektin nimi: Pohjalaisten kouluttaminen hyödyntämään osaamisen arvointimenetelmää (OPE-OK) Yhteystiedot: Seppo Tuominen, Nelikon Oy, Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa email:stuomine@walli.uwasa.fi

Lisätiedot

Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi 18.8.2010: Koulutustarjonta 2016-prosessin käynnistyminen alueilla ja alueellinen ennakointiyhteistyö

Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi 18.8.2010: Koulutustarjonta 2016-prosessin käynnistyminen alueilla ja alueellinen ennakointiyhteistyö Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi 18.8.2010: Koulutustarjonta 2016-prosessin käynnistyminen alueilla ja alueellinen ennakointiyhteistyö Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto Esityksen sisältö lyhyesti: -

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Logomo 12.3.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.3.2012 1 http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1473/alueelliset_talousnakymat_1_2012_web.pdf

Lisätiedot

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa Maakuntajohtaja Juhani Honka Jäsentely A. Joitakin ajatuksia Tilastokeskuksesta

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET JA KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN TUTKINTOJEN SISÄLLÖT TIIVISTELMÄ SELVITYKSEN SISÄLLÖSTÄ

TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET JA KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN TUTKINTOJEN SISÄLLÖT TIIVISTELMÄ SELVITYKSEN SISÄLLÖSTÄ TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET JA KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN TUTKINTOJEN SISÄLLÖT TIIVISTELMÄ SELVITYKSEN SISÄLLÖSTÄ Talonrakentajan tutkinto * Kiinteistönhoitajan tutkinto * Rakennusalan työnjohdon koulutusohjelma/rakennusmestari

Lisätiedot

AMMATTIBAROMETRI ELY-keskusten lyhyen aikajänteen ennakointikäytäntö

AMMATTIBAROMETRI ELY-keskusten lyhyen aikajänteen ennakointikäytäntö AMMATTIBAROMETRI ELY-keskusten lyhyen aikajänteen ennakointikäytäntö Alueiden ennakointiseminaari Pori 29.-30.3.2012 Ennakointiasiantuntija Jouni Marttinen Esityksen sisältö: 1. Alueellisesta ennakoinnista

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 29.01.2014 Diaarinumero POPELY/164/2014 Käsittelijä Verna Mustonen Puhelinnumero 0295 023 573 Projektikoodi S12432

Lisätiedot

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa Toimiala Onlinen syysseminaari... Jussi Ahokas VATT:n ennakointityö ja Toimiala Online VATT:n ennakointityön taustaa Ennakoinnin tulokset laadulliset skenaariot

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

Kilpailutoiminta ammatillisen koulutuksen kehittäjänä. Mika Tammilehto 12.5.2011

Kilpailutoiminta ammatillisen koulutuksen kehittäjänä. Mika Tammilehto 12.5.2011 Kilpailutoiminta ammatillisen koulutuksen kehittäjänä Mika Tammilehto 12.5.2011 Ammattikoulutus myrskyn silmässä? Osaamistarpeet muuttuvat mikä muuttuu, miten ja millä aikajänteellä? uusien teknologioiden

Lisätiedot

PALMA ennakoiva asiakaspalvelumalli -hanke Ennakointifoorum 7.11.2013

PALMA ennakoiva asiakaspalvelumalli -hanke Ennakointifoorum 7.11.2013 PALMA ennakoiva asiakaspalvelumalli -hanke Ennakointifoorum 7.11.2013 Ilkka Eerola tuotemyyntipäällikkö Ami-säätiö, Amiedu Amiedu - ammatillinen aikuiskouluttaja Yli 35 vuoden kokemus aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Työvoima- ja koulutustarve 2025 maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Maakunnan suunnittelun kokonaisuus UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAKAAVA Budj. rahoitus EU-ohj.rahoitus

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Vaikuttava alueellinen ennakointi Ammatillisen koulutuksen seminaari 14.11.2012 Porissa

Vaikuttava alueellinen ennakointi Ammatillisen koulutuksen seminaari 14.11.2012 Porissa Vielä Satakunnan mailla miehet vakaiset tuntee esi-isäin lailla luonnon tuottehet Vaikuttava alueellinen ennakointi Ammatillisen koulutuksen seminaari 14.11.2012 Porissa Yksikön päällikkö Juhani Sundell

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Toimiala Online -tietopalvelu asiakkuuden apuvälineenä

Toimiala Online -tietopalvelu asiakkuuden apuvälineenä Toimiala Online -tietopalvelu asiakkuuden apuvälineenä Jyväskylä 14.12. 2012 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia

Lisätiedot

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa:

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa: Lausunto 1 (5) Edunvalvonta/TK 20.9.2012 SAK 10670 / 2012 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry PL 157 00531 Helsinki Tunnistenumero: 73707199645-17 Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNO-osaprojekti Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNOssa on kaksi erillistä osiota Etelä-Suomen matkailun tulevaisuus : Häme, Päijät-Häme, Uusimaa Toteuttaja

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa Kuntamarkkinat 11.9.2013 Sirpa projektipäällikkö TÄSTÄ ON KYSYMYS - Kompetenssit tänään: A B C... kunta- ja palvelurakenne Y ja Z ja? sukupolvi työurien jatkaminen

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

tukipalvelujen laadunvarmistusta

tukipalvelujen laadunvarmistusta Verkko-opetuksenopetuksen tukipalvelujen laadunvarmistusta Taina Rytkönen-Suontausta Bit 06, Oulu 2.11.2006 Agenda Vopla-hanke pähkinänkuoressa Mitä laatu ja laadunvarmistus ovat? Miksi tukipalveluja kannattaa

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

TYÖVÄLINEITÄ OSAAMISEN KARTOITTAMISEEN. Osaamisen tunnistaminen on yrityksille elinehto. koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

TYÖVÄLINEITÄ OSAAMISEN KARTOITTAMISEEN. Osaamisen tunnistaminen on yrityksille elinehto. koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu TYÖVÄLINEITÄ OSAAMISEN KARTOITTAMISEEN Osaamisen tunnistaminen on yrityksille elinehto koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu 28.11.2012 1 Yrittäjät ja työvoima Suomessa Työlliset 2 474 000 Työttömät

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Liite 1.1 Autoalan laadullisen ennakoinnin aineistomatriisi

Liite 1.1 Autoalan laadullisen ennakoinnin aineistomatriisi Liite 1.1 Autoalan laadullisen ennakoinnin aineistomatriisi Autoalan koulutuksen kehittämistarpeiden selvittäminen vuosi 2011 Ennakointitiedon tuottaja OPH 2011:24 Koulutusaste (ammatillinen 2. aste, Ammatillinen

Lisätiedot

Big datan hyödyntäminen

Big datan hyödyntäminen Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin

Lisätiedot

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, tässä ydinosaamis- ja erityiskompetensseja voidaan tarkastella

Lisätiedot

KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI

KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI Ilpo Hanhijoki KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI Tulevaisuuden osaamisperustan rakentaminen 11.6.2014 Opetushallituksen tehtävät ennakoinnissa työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi (määrällinen

Lisätiedot

Haasteita ja kokemuksia

Haasteita ja kokemuksia Haasteita ja kokemuksia alueellisesta ennakoinnista Ennakointiseminaari 2011 Luova tulevaisuus 30. - 31.8.2011 Tulosaluejohtaja Seija Mattila Turun ammatti-instituutti Åbo yrkesinstitut 1 TAIn ennakointihanke

Lisätiedot

ToimialaOnlinen hyödyntäminen ELYkeskuksessa. Tilastotiedot yhteiskunnan muutosten ja kriisien kuvaajana Kuopio. Strategiapäällikkö Juha Kaipiainen

ToimialaOnlinen hyödyntäminen ELYkeskuksessa. Tilastotiedot yhteiskunnan muutosten ja kriisien kuvaajana Kuopio. Strategiapäällikkö Juha Kaipiainen ToimialaOnlinen hyödyntäminen ELYkeskuksessa Tilastotiedot yhteiskunnan muutosten ja kriisien kuvaajana Kuopio Strategiapäällikkö Juha Kaipiainen 28.11.2013 Muutosten seuranta osa arkipäivän työtä Tulossuunnitelmat

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Liite 1: Team Finland Markkinoiden mahdollisuudet

Liite 1: Team Finland Markkinoiden mahdollisuudet Asiakirjatyyppi 1 (7) Liite 1: Team Finland Markkinoiden mahdollisuudet Sisällysluettelo 1 Dokumentin tarkoitus... 2 2 Markkinoiden mahdollisuudet -palvelu osana Team Finlandin palvelusalkkua... 2 Asiakirjatyyppi

Lisätiedot

EAKR VALINTAESITYS. Hankkeen perustiedot Kysymys. Vastaus Hankkeen diaarinumero 3532/31/14 Hakemuksen saapumispvm 30.10.2014

EAKR VALINTAESITYS. Hankkeen perustiedot Kysymys. Vastaus Hankkeen diaarinumero 3532/31/14 Hakemuksen saapumispvm 30.10.2014 EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 3532/31/14 Hakemuksen saapumispvm 30.10.2014 Hakijan virallinen nimi Lapin ammattikorkeakoulu oy Hankkeen julkinen nimi 3D

Lisätiedot

Ennakointi on yhdessä tekemistä

Ennakointi on yhdessä tekemistä Ennakointi on yhdessä tekemistä Studia Generalia - luentotilaisuus 17.10.2007 Tampere Peer Haataja EK/aluetoiminta käsiteltäviä aiheita Mitä ennakointi on? Ennakointitieto Joitain menetelmiä Klusteriennakointi

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot

Alueellista ennakointia ja yhteistyötä

Alueellista ennakointia ja yhteistyötä Alueellista ennakointia ja yhteistyötä Ennakointifoorum 7.11.2013 Mari Korpiola/PKS Ennakointi Yhteistyössä Koulutus ja osaaminen pääkaupunkiseudulla Taustaa PKS Ennakoinnille Valmistelu alkoi pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Utta r. asiaan 2. Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta tulee kymmenestä suurimmasta kaupungista. Metropolialue joutuu entistä ankarampaan kilpailuun.

Utta r. asiaan 2. Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta tulee kymmenestä suurimmasta kaupungista. Metropolialue joutuu entistä ankarampaan kilpailuun. Utta r asiaan 2, 1 / 6 5.6.2013 HE INOL AN E L INKE I NOT OIM IKUNN AN NÄ KE MYS HEINOLAN ELINKE INOSTRATE GIAN PERUSTE ET Heinolan elinkeinopolitiikka muutosten keskellä Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma

OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma TEM:n seminaari 19.8.2009 Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

Työvoima- ja koulutustarvetutkimus (TKTT) - Alueiden ennakointiseminaari Pori 29.-30.3.2012

Työvoima- ja koulutustarvetutkimus (TKTT) - Alueiden ennakointiseminaari Pori 29.-30.3.2012 Työvoima- ja koulutustarvetutkimus (TKTT) - keskeinen alueellinen ennakointikäytäntö EU-komission evaluoinnissa Alueiden ennakointiseminaari Pori 29.-30.3.2012 Ennakointiasiantuntija Jouni Marttinen EU-komission

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO Ammattikorkeakoulut perustivat konsortion 14.11.2007. Konsortio

Lisätiedot

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen Varsinais-Suomen alueen painotukset 2 ESR-haussa etusijalla ovat hankkeet, jotka perustuvat todelliseen tarpeeseen ja joissa jo hakuvaiheessa

Lisätiedot

Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta. Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla

Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta. Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla Esityksen sisältö Metla ennakoi Metsäsektorin ennakointi Venäjällä Tutkimuksen

Lisätiedot