Laurea tutkii ja kehittää Laurea Research & Development 1/2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Laurea tutkii ja kehittää Laurea Research & Development 1/2012"

Transkriptio

1 Laurea tutkii ja kehittää Laurea Research & Development 1/2012 Service Design conference exceeded expectations SIVU 5 Jaakko Tarkkanen on Laureaammattikorkeakoulun uusi rehtori ja toimitusjohtaja SIVU 7 Laurea vahvasti mukana turvallisuustutkimuksen ja -koulutuksen kehittämisessä SIVU 24

2 Maarit Fränti Vastaava päätoimittaja, Vararehtori // Executive editor, Vice-president KUVA: Otso Nuotio Pääkirjoitus // Leader Ammattikorkeakoulu-uudistus painottaa työelämävastaavuutta ja reagointiherkkyyttä Keväällä 2011 hallitus ilmoitti pyrkivänsä vahvistamaan suomalaista osaamista kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Tämä hallitusohjelma käynnisti AMK-uudistus kehittämisprosessin, jonka tavoitteena on, että suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 nykyistä laadukkaampi, kansainvälisempi, vaikuttavampi ja tehokkaampi. Ammattikorkeakoulut ovat kansainvälisesti vetovoimaisista, omille vahvuusalueilleen profiloituneita kokonaisuuksia, jotka vastaavat monipuolisesti yhteiskunnan ja työelämän tarpeisiin. Julkisuudessa AMK-uudistuksen huomio on kiinnittynyt suunniteltuihin kustannusleikkauksiin. Vaikka leikkaukset vaikuttavat jokaisen meidän arkeemme, uudistuksen suurin viesti ammattikorkeakouluille on parantaa sekä koulutuksen että TKI-toiminnan työelämävastaavuutta ja reagointiherkkyyttä. Koulutusvastuu-uudistus tulee näkymään siten, että nykyisistä koulutusohjelmista luovutaan ja koulutus muodostuu laajoista, rakenteeltaan joustavista kokonaisuuksista. TKI-toiminnassa ammattikorkeakoulujen tehtävänä on innovaatiojärjestelmän osana vahvistaa alueiden elinvoimaisuutta kehittämällä erityisesti kysyntä- ja käyttäjälähtöistä innovaatiotoimintaa ja hyvinvointipalveluita. Kehittämistyön hyvänä pohjana Laureassa toimivat LbD-pohjainen oppiminen ja ajantasaiset osaamispohjaiset opetussuunnitelmamme. Laurean osaaminen TKI-alueella on myös tunnustettua, josta viimeisimpänä saavutuksena on vuoden 2010 TKI-toiminnan perusteella saatu OKM:n tuloksellisuusraha. Tästä on turvallista lähteä kohti AMK-uudistusta. The reform of universities of applied sciences focuses on workplace correspondence and reaction skills In spring 2011, the government announced its aim to strengthen Finnish competence in each sector in society. The government programme led to the development process of the reform of universities of applied sciences , which seeks to ensure that by 2020 Finnish higher education is of an increasingly high standard, international and effective. Universities of applied sciences are internationally attractive entities with unique profiles based on the individual strengths of the institutions, diversely addressing the needs of society and the labour sector. Media attention regarding the reform has mainly focused on planned cost cuts. Although the cuts have an impact on our daily lives, the main message of the reform for universities of applied sciences is to improve workplace correspondence and reaction skills of both education and RDI. The reform of educational responsibility will be evident in abandoning the current degree programmes in favour of large, structurally flexible entities. The RDI task of universities of applied sciences is to strengthen regional dynamics by being part of an innovation system, particularly through developing demand- and user-based innovation and welfare services. LbD-based learning and up-to-date, competence-based curricula serve as a solid foundation for Laurea s development efforts. Laurea s RDI competence has received recognition, a recent example including Ministry of Education and Culture performance-based funding for RDI activities in This provides a firm starting point for the reform. 2 Kehittäjä Prime Mover 1/2012

3 Sisällys // Contents Vastaava päätoimittaja / Executive editor Maarit Fränti Päätoimittaja / Editor-in-chief Anna Kojo Toimitussihteeri / Sub-editor Terhi Juvonen Taitto / Layout Saara Saarinen Reetta Huhta Heikki Kuula Toimitusneuvosto / Editorial Board Harri Haapaniemi Ritva Jäättelä Leena Nieminen Ari Poikola Maarit Fränti Suorapostituksen osoitteet / Posting addresses Laurea-ammattikorkeakoulun sidosryhmärekisteri Osoitteenmuutokset / Changes of address Julkaisija / Publisher Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea University of Applied Sciences Ratatie 22, FI Vantaa, Finland Painopaikka / Printed by Lönnberg Print & Promo ISNN Laurean opiskelijat mukana WDC-tapahtumissa...4 Service Design conference exceeded expectations...5 Laurean organisaatio uudistui Mistä siinä on kyse?...6 Jaakko Tarkkanen on Laurea-ammattikorkeakoulun uusi rehtori ja toimitusjohtaja...7 Miten uusi teknologia muuttaa opetusta ja opiskelua?...9 Miten kirjoitat?...11 Laurean kansainvälinen TKI-toiminta Laurea SHOWROOM Uudenlainen ote hakumarkkinointiin Co-designing a Design Agenda for Meri-Rastila Moniaistisen palvelukokemuksen kehittäminen Linnanmäen Valokarnevaalissa...18 How to make Hernesaari more visitor-friendly?...20 Millaisia ovat tulevaisuuden palvelumuodot?...22 Laurea vahvasti mukana turvallisuustutkimuksen ja -koulutuksen kehittämisessä...24 Lähiruoka Uudellamaalla viestintää, verkostoja ja liiketoimintaosaamista...26 International students help Finnish SMEs to increase use of renewable energy in Africa...28 Pilottiprojektissa koulutettiin menestyksekkäästi filippiiniläisiä sairaanhoitajia...30 CIDeCluster kokoaa yhteen terveys- ja hyvinvointisektorin yrityksiä ForeMassi2025 ennakoi hyvinvointi- ja turvallisuusalan osaamistarpeita User s Eyes in developing Library Services...36 Neuromarketing research reveals customer wishes and expectations...39 Yrittäjyys eri koulutusohjelmissa...40 Opiskelijayrittäjyys Laureassa...41 Monikielisyys -ja -kulttuurisuus on yrityksille etu, jota ei voi kopioida Alumnikolumni: Tee oma polkusi...44 Alumniverkosto TKI-toiminnan kehittäjänä...45 Lyhyesti // Briefly...46 Kehittäjä Prime Mover 1/2012 3

4 Laurean opiskelijat mukana WDC-tapahtumissa Laurea Otaniemi toimii Espoon kaupungin yhteistyökumppanina koko World Design Capital -vuoden ajan. Satoja Otaniemen opiskelijoita ja kymmeniä lehtoreita tulee suunnittelemaan ja työskentelemään Espoon eri hyvinvointirasteilla ja tapahtumissa. Teksti: Pia Kiviharju Active Life Village ympäristö toimii koko vuoden yhtenä hyvinvointirastina. Ympäristössä tullaan järjestämään lähes 30 Aktiivisuutta elämään -tapahtumaa erilaisille kohderyhmille monilla eri teemoilla.tapahtumien lisäksi Active Life Villagessa on ikääntyneille suunniteltu hyvinvointiteknologiaan perustuva älykäs kotiympäristö, joka mahdollistaa turvallisen kotona asumisen. Tätä ainutlaatuista kotiympäristöä esitellään hyvinvointialan asiantuntijoille ympäri maata kutsuen heitä vierailemaan demokotiin. Laurean kehittämän HyvinvointiTV :n opiskelijoiden tuottamia ohjelmia lähetetään WDC-vuonna Otaniemen studiosta Tapiolan terveysasemalle ja Tapiolan kirjastoon. Tapiolan terveysasema herää eloon design-vuotena. Sinne perustetaan Hyvinvointitori WDC Espoo, jossa Otaniemen sosiaali- ja terveysalan opiskelijat työskentelevät lähes päivittäin ohjaten ja neuvoen kaupunkilaisia hyvään ja terveellisempään elämään. Lisäksi opiskelijat ja lehtorit osallistuvat uudenlaisen sairaalahuoneen testaamiseen, Espoon Studia Generalia -seminaarien toteuttamiseen ja keräävät aineistoa WDC-vuoden tapahtumista, joita voi katsoa Stadi. TV:stä ja nettisivuilta. WDC-projekti on aitoa LbD:tä WDC-projekti on huikea mahdollisuus ja oppimisen tilaisuus kaikille osallistujille monessakin mielessä. Satojen opiskelijoiden muodostamat osaprojektitiimit ovat monialaisia: fysioterapian, terveyden- ja sairaanhoidon, sosiaalialan ja liiketalouden opiskelijat sekä lehtorit toimivat kymmenissa eri tiimeissä yhdessä. Koulutusalojen raja-aidat kaatuvat, sillä uutta osaamista on mahdollista saavuttaa yhteisen tekemisen ja kehittämisen kautta. WDC 2012 on ainutlaatuinen mahdollisuus sekä opiskelijoille että opettajille tehdä aitoa yhteistyötä Espoon kaupungin kanssa. Hankkeessa toteutuu parhaimmillaan LbD, ja teemme näkyväksi monialaista osaamistamme espoolaisille, muistuttaa Otaniemen yksikön johtaja Tuula Kilpinen. Projektipäällikkönä toimiminen antaa meille huiman mahdollisuuden kehittää laajasti osaamistamme antaen samalla tukevan pohjan projektien johtamiseen. Näin suuri ja monialainen projekti antaa laaja-alaisen kuvan ison organisaation toiminnasta ja valmentaa työelämän tuleviin haasteisiin, toteavat Laurea Business Venturesin opiskelijat Linda Aheristo ja Henna Hakala. Voi Hyvin Arjen hyvinvointia ja onnellisuutta kaikille Espoo on yhdessä Helsingin, Vantaan, Kauniaisen ja Lahden kanssa maailman design-pääkaupunki vuonna Espoon vastuulla on hyvinvointiin liittyvä design. Miten arkielämän ratkaisuja ja palveluja voidaan muotoilla sellaisiksi, että kaikilla olisi mahdollisuus hyvään elämään ja arkiympäristöön? Design-vuotena Espoo haluaa antaa kaupunkilaisilleen mahdollisuuden osallistua palveluiden kehittämiseen, tarjota uusia kehon ja mielen hyvinvointia edistäviä elämyksiä ja tilaisuuden kehittää yhteistä kaupunkikulttuuria entistä paremmaksi. Lisätietoja: 4 Kehittäjä Prime Mover 1/2012

5 in english Service Design conference exceeded expectations The 3rd Service Design and Service Innovation Conference was held 8th 10th of February 2012 at Laurea University of Applied Sciences Leppävaara unit. The conference exceeded all expectations on many levels. Text: Anna Kojo photos: Joni Nurmi The ServDes conference is a premier research conference within service design and service innovation. It is aiemed at people who are interested in customer centric development; researcgers, business professionals, designers and practioners. Many prestigious Service Design thinkers, such as Evert Gummesson and Anna Thygesen, took part in the conference and gave key note speeches during the three days. The conference gathered together over 260 registered academics, students, researchers and business professionals from more than 20 different nationalities. Almost 30 research papers were presented during the conference. The programme of the three-day conference was built in a different way than academic conferences usually are. The aim of the programme was to give the participants a chance to actually participate in service designing. The conference consisted of a pre-conference day, research day and business day. For example, during the pre-conference day the participants got to take part in to workshops that were held all over the metropoliatan area. Fun and conversational atmosphere The conference provided a great opportunity to take part in the discussions that are shaping the young discipline of Service Design. It also offered great ways to share both academic and practical insights. The conference provided an inspirational environment where the participants could discuss the latest topics of Service Design and also build networks. The participants listened to presentations e.g. on co-creation and codesigning, definitions for Service Design and the ethics of Service Design. They could discuss and ask questions with each other during the presentations with an interactive Presemo tool wich is a sort of an application for your phone, ipad or laptop. The open atmosphere inspired the participants even to have a snow fight in -20 degrees. The snow fight along with other interesting videos about the conference can be found on Youtube with the search term ServDes. Conference papers can be downloaded here: Kehittäjä Prime Mover 1/2012 5

6 Yhtiökokous AmmattikorkeakouluN hallitus osakeyhtiön hallitus Johtoryhmä Toimitusjohtaja, rehtori Vararehtori Vararehtori hallintojohtaja yksiköiden johtajat: hyvinkää, kerava, Leppävaara, Laurean organisaatio uudistui Mistä siinä on kyse? Teksti: Anna Kojo kuva: Heikki Kuula Laurea siirtyi syksyllä 2011 uuden rehtorin ja sisäisen organisaatiouudistuksen myötä uuteen toimintakauteen. Laurean sisäiset palvelut on muodostettu uusiksi palvelukokonaisuuksiksi palveluyksiköihin, joista vastaavat vararehtorit ja hallintojohtaja. Uuden toimintamuodon ja uuden johdon avulla Laurea vahvistaa asemaansa metropolialueen merkittävänä korkeakouluna. Avainasemassa uudistuksessa ovat yhteistyön parantaminen eri kampusten välillä sekä palvelurakenteen kehittäminen. Mistä uudistuksessa on kyse vararehtori Maarit Fränti? Ammattikorkeakoulujen asema korkeakoulukentässä on muuttumassa. Opetus- ja kulttuuriministeriö lanseerasi syksyllä 2011 ammattikorkeakouluja koskevan uudistuksen, jonka haasteisiin Laurea pystyy paremmin vastaamaan uudistetulla organisaatiollaan. Miten uudistus näkyy laurealaisten arjessa? Uudistus näkyy siten, että esimerkiksi kampusten itsenäisyys lisääntyy, ja niillä on enemmän vastuuta toiminnastaan ja tuloksellisuudestaan. Lisäksi Laureaan on luotu kolme uutta palveluyksikköä nostamaan sisäistä palvelukykyä. Nämä yksiköt ovat verkosto- ja kehittämispalvelut, jota johtaa vararehtori Jouni Koski; talous- ja tietohallintopalvelut, jota johtaa hallintojohtaja Kimmo Hannonen sekä oma yksikköni Lbd- ja osaamisenjohtamispalvelut. Opiskelijan arjessa uudistus ei näy suoraan, mutta pidemmällä tähtäimellä uudistus tulee parantamaan opiskelijan arkea sisäisten palvelujen kehittyessä laadukkaimmiksi. Kuinka sidosryhmän edustajat on huomioitu uudistuksessa? Sidosryhmien edustajien on uudistuksen myötä helpompi olla yhteydessä meihin. Jouni Kosken johtaman verkosto- ja kehittämispalvelut -yksikön yksi osa-alueista on juuri sidosryhmäsuhteiden hoito. Sidosryhmäyhteistyöstämme vastaa viestintäjohtaja Päivi Korhonen. Millä tavoin uudistus vaikuttaa Laurean TKI-työhön? Palveluyksiköiden avulla eri kampusten välille voidaan rakentaa tiiviimpiä verkostoja, minkä vuoksi TKI-työssä voidaan saavuttaa parempia tuloksia. Laurean neljä painoalaa palveluliiketoiminta, hoitotyön asiantuntijuus ja itsenäinen kotona selviytyminen, turvallisuus ja yhteiskuntavastuu, opiskelijayrittäjyys on huomioitu TKI-työssä siten, että jokaista varten on luotu oma avaintiiminsä, joka kehittää toimintaa eteenpäin. Tulevaisuudessa TKI-työn saralla pyritään pääsemään mukaan laajempiin hankkeisiin myös kansainvälisellä tasolla. 6 Kehittäjä Prime Mover 1/2012

7 Jaakko Tarkkanen on Laurea-ammattikorkeakoulun uusi rehtori ja toimitusjohtaja Laurea-ammattikorkeakoulun rehtoriksi ja Laurea-ammattikorkeakoulu Oy:n toimitusjohtajaksi on valittu vararehtori Jaakko Tarkkanen alkaen. TeKSTI: Anna Kojo Jaakko Tarkkanen on ollut 1990-luvun alkupuolelta saakka luomassa, kehittämässä ja johtamassa nykyistä Laureaa ja sen edeltäjää Evamkia. Hän aloitti koulutusalajohtajana ja siirtyi vuonna 1998 Espoon alueyksikön aluerehtoriksi. Vuodesta 2005 alkaen Tarkkanen työskenteli rehtorin sijaisena ja vararehtorina ennen rehtoriksi ja toimitusjohtajaksi siirtymistään. On hienoa, että olen saanut olla alusta asti mukana Laurean menestystarinassa, Tarkkanen kertoo. Tarkkasen mukaan Laurean menestys perustuu kunnianhimoisiin tavoitteisiin ja rohkeisiin strategisiin valintoihin, vahvoihin verkostoihin ja kovaan työhön. Laurea on Suomen palkituin ammattikorkeakoulu ja viisinkertaisesti palkittu laatuyksikkö. Laurean menestyksestä kertoo myös Laurean opiskelijoiden hyvä työllistyminen sekä opiskelijoiden menestymiset kansainvälisissä innovaatiokilpailuissa. Lisäksi Laurean opiskelijavetoinen tutkimus- ja kehittämistoiminta on volyymiltaan mitattuna huippuluokkaa. Opiskelijat suorittavat paljon opintopisteitä korkeatasoisissa TKI-projekteissa, jotka ovat vahvasti sidoksissa työelämään. Sen sijaan, että olisimme matkineet muita, olemme tehneet omanlaisiamme valintoja, Tarkkanen sanoo. Hän kutsuu tätä Sinatra-filosofiaksi siteeraten Frank Sinatraa: I did it my way. Ammattikorkeakoulut muutoksessa Suomen korkeakoulukenttää ravistelee suurin uudistusaalto sitten yliopistolaitoksen ja ammattikorkeakoulujen perustamisen. Uudistusaalto näkyy Tarkkasen mukaan lukuisina reformeina, joista yksi on jo toteutettu yliopistolain uudistaminen. Nyt on vuorossa ammattikorkeakoulujen kokonaisuudistus: ammattikorkeakoulujen asema korkeakoulukentässä on muuttumassa. Opetus- ja kulttuuriministeriö lanseerasi syksyllä 2011 ammattikorkeakouluja koskevan uudistuksen, ja vuonna 2014 on käytössä rakenteellisesti uudistunut ammattikorkeakoululaitos. Uudistus tarkoittaa sitä, että ammattikorkeakoulujen rahoitusta ja koulutuspaikkoja leikataan. Laurealla on tästä huolimatta lupaava tulevaisuus edessä. Koko Laurean tasolla aloituspaikkoja vähennetään ainoastaan 30, eli se tarkoittaa noin kahta prosenttia nykytasosta. Lisäksi Laurealla on hyvä taloudellinen tilanne ja Laurea on varautunut hyvin tulevaan, Tarkkanen täsmentää. Kehittäjä Prime Mover 1/2012 7

8 8 Kehittäjä Prime Mover 1/2012

9 Miten uusi teknologia muuttaa opetusta ja opiskelua? Opetusteknologia kehittyy kovaa vauhtia. Yritykset kehittävät tällä hetkellä erityisesti luokkahuoneisiin ja kampuksille sopivia välineitä. Kehitys näyttää kulkevan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kärki edellä. Korkeakoulujen opetus- ja opiskelutekniikassa sovelletaan liian usein perusopetuksen työvälineitä ja menetelmiä, vaikka oikeampi viiteryhmä olisi työelämä ja arkipäivän tilanteet. teksti: Kristina Henriksson ja Irma Mänty kuvitus: Heikki Kuula Mobiilia kampusta tarvitaan Fyysisiä opetus- ja opiskelutiloja kehitetään nykyään korkeakouluissa siihen suuntaan, että ne mahdollistaisivat ihmisten kohtaamisen, oppimisen ja viihtymisen. Yhä useammin tarvitaan myös sovelluksia, jotka mahdollistavat opiskelijoiden etäläsnäolon luennolla, kokouksessa tai tiimityössä. Yhä useammat opiskelijat tulevat käyttämään mobiililaitteitaan opiskelussa ja siksi opetuksen järjestelmien tulee tarjota myös sovelluksia, joiden avulla yhteys saadaan kännyköistä, tabletti-tietokoneista ja muista liikkuvan ihmisen välineistä. Kosketusnäytöllisillä mobiililaitteilla voidaan ohjata muiden laitteiden toimintaa opiskelutilassa tai antaa opiskelijoille joustavasti mahdollisuus esittää tuotoksiaan omalta laitteeltaan seinälle heijastettuna. Oppimateriaalien ja kirjaston tietoaineistojen tulee olla käytettävissä myös mobiililaitteilla. Opettajien tulee saada käyttöönsä mobiililaitteita, jotta uu det opiskeluvälineet tulevat heillekin tutuiksi ja syntyy uusia tapoja edistää oppimisprosessia. Oppimateriaalin kirjoittajaksi ja julkaisijaksi voi nykyään ryhtyä kuka tahansa ilman virallista julkaisutahoakin. Uusia julkaisutapoja ovat muun muassa vuorovaikutteisen oppikirjan tai koulutusmateriaalin tekeminen tablettilaitteella luettavaksi ja videoiden tai podcastien julkaiseminen organisaation omalla kanavalla itunes Universityssä. Kampuksilla voitaisiin ryhtyä käyttämään tiedottamisessa muiden menetelmien ohessa QR-koodeja (quick response), jolloin opiskelijat voivat halutessaan lukea informaation mobiililaitteella ja tallentaa sen itselleen. QR-koodeja voi soveltaa myös opetukseen. Tutut työvälineet uusiksi Älytaulut, projektorit ja työpöydät ovat kehittymässä liikuteltavampaan muotoon ja ne mahdollistavat myös 3D-kuvan esittämisen. 3D on tulossa hyvin vahvasti opetukseen tällä hetkellä. 3D-printterillä voidaan tulostaa suunniteltavasta esineestä kolmiulotteinen muovinen mallikappale. Esimerkiksi tuotesuunnittelu tai anatomian opiskelu tehostuvat aivan uudella tavalla näiden työvälineiden avulla. Kirjoittajat osallistuivat tammikuussa Lontoossa Bett-messuille, jossa oli mahdollisuus tutustua viimeisimpiin opetusteknologian laitteisiin ja sovelluksiin sekä vaihtaa kokemuksia ammattilaisten kanssa. Messuilla oli yli 650 näytteilleasettajaa ja kävijää. Kehittäjä Prime Mover 1/2012 9

10 Laureassa voitaisiin hankkia yksiköihin kuntopyörät, joissa voi opiskella esimerkiksi kieliä tai vastata monivalintatehtäviin. Digitaalisesta kynästä on jo olemassa erilaisia versioita. E-kynää käytetään normaaliin tapaan paperin kanssa, mutta jälki tallentuu myös digimuotoon ja on jatkokäsiteltävissä tietokoneella. Joissakin malleissa tallentuu myös ääni kynän käytön taustalta, kuten esimerkiksi opettajan luento. Kun käyttäjä myöhemmin lukee tekstiä tietokoneelta, hän pystyy kuuntelemaan äänen osoittamalla hiirellä tekstiä. Tekstintunnistus on kehittynyt viime vuosina merkittävästi. Kynän uusi tuleminen on tervetullutta, sillä kynällä kirjoittaminen aktivoi kognitiivisia prosesseja, vahvistaa muistin toimintaa, ja edistää oppimista. Nuorten löytäessä e-kynät voi oppimisprosesseissa mahdollisesti seurata kynällä kirjoittamisen uusi aalto. Biometriset tunnisteet ovat tulleet oppilaitoksiin kulunvalvontaan ja sähköiseen maksamiseen. Kasvojen tunnistus tai sormenjälki voivat avata oven tai niillä voi maksaa lounaan, kunhan tilille on etukäteen ladattu rahaa. Ehkä näitä tunnisteita nähdään tulevaisuudessa myös tentin valvonnassakin. Juoksumatolla opintopisteitä Käyttäjälähtöinen opetusteknologia on löytänyt opiskelutilanteet opiskelijoiden arjesta. Kuntosalilaitteiden, vaikkapa juoksumaton, näyttöruudulta voi nykyään opiskella eri asioita joko valmiiden ohjelmien tai laitteeseen liitetyn oman kännykän avulla. Laureassa voitaisiin suunnitella opiskelumateriaaleja kuntosalilaitteisiin ja hankkia yksiköihin kuntopyörät, joissa voi opiskella esimerkiksi kieliä, vastata monivalintatehtäviin tai osallistua tiimikokoukseen Skype-nettipuhelimen avulla. Kulutetut kalorit voisi liittää harjoittelupäiväkirjaan ja vaikka osaksi oppimistehtäviä. Mitä pienet edellä, sitä isot perässä Lapsille ja nuorille suunnattua opetusteknologiaa on runsaasti tarjolla. Lapset myös tunnetusti oppivat nopeasti uusien välineiden käytön. Käytännössä on kuitenkin havaittu, että nuoret osaavat hyödyntää tietotekniikkaa opiskelussa ja työssä melko yksipuolisesti. Nuorten tekstinkäsittelytaidot ovat usein puutteellisia, ja he ovat epävarmoja ollessaan vuorovaikutuksessa uusien ihmisten kanssa opiskelu- ja työympäristössä. Ainoat nuorten verkkoviestintäkokemukset ovat usein olleet kommunikointia kavereiden kanssa, eikä tiimityöskentelystä verkossa ole kokemuksia. Uuden sukupolven verkko-oppimisympäristöalustojen pitääkin tukea sekä yhdessä tekemistä että henkilökohtaista oppimista. Tärkeimmät foorumit löytyvät rajapinnasta työelämän kanssa. Sosiaalisen median kanavilla voidaan sitten ohessa täydentää viestintää ja vuorovaikutusta. Kaikissa isoissa konferensseissa ja tapahtumissa tulisikin järjestää osallistujille taustakanava verkkoon, esimerkiksi massidea.org, Facebook, Twitter tai vastaava, jolloin osallistujilla on mahdollisuus kommentoida ja antaa välitöntä palautetta. 10 Kehittäjä Prime Mover 1/2012

11 Miten kirjoitat? Teksti: Markku Löytönen kuvitus: Heikki Kuula Käytätkö jotain kirjoitustekniikkaa, kun kirjoitat? Jos vastauksesi on kyllä, voit saman tien luopua tämän kolumnin lukemisesta. Jos vastauksesi on ei, sinun on syytä huolella lukea tämä teksti. Aivan liian moni asiantuntijatyötä tekevä vastaa kysymykseen ei. Tekstiä kyllä syntyy, mutta yleensä tuskallisen hitaasti. Ja sotkuisasti. Korjauksia tekstiin tehdään kesken kirjoittamisen vailla selkeää näkemystä kokonaisuudesta. Korjataan korjausten päälle, ja palataan yhä uudelleen jo kertaalleen korjattuun. Kun opetan kirjoittamista, kutsun tätä syherötekniikaksi. Se on kohtelias tapa sanoa, että hommassa ei ole järjen häivääkään. Sitten pari faktaa ja opastus yhteen kirjoitustekniikkaan. Ensinnäkin kirjoittaminen ei ole yksilölaji, vaan joukkuelaji. Mitä useampi kollega ja toimittaja kommentoi ja ehdottaa muutoksia, sitä parempi tekstistä tulee. Ja toiseksi muista lepuuttaa tekstiäsi, kun työstät sitä. Lepuuttamatta omalle tekstilleen sokeutuu ja työ alkaa junnata näennäisten korjausten noidankehässä. Olen kehittänyt itselleni sopivan kirjoitustekniikan, jota myös opetan kursseillani. Sen nimi on vaiheistettu läpikirjoittaminen. Idea on yksinkertainen, mutta siihen liittyy tunnehaaste. Työ alkaa niin, että kirjoitetaan tekstin pääotsikot. Ja sitten se tunnehaaste; tämä tehdään alusta loppuun pysähtymättä välillä korjaamaan. Näin vaikka jossain puolivälissä aina huomaa, että tätä täytyy korjata. Korjata saa vasta, kun on ensimmäisen kerran kirjoittanut pääotsikot alusta loppuun. Seuraavaksi kirjoitetaan alaotsikot paikoilleen alusta loppuun. Sitten saa korjata. Ja seuraavaksi lisätään muutamalla avainsanalla kunkin otsikon alle siihen tulevat asiat. Ja taisit jo arvatakin pysähtymättä välillä korjaamaan. Sitten saa taas korjata. Seuraavaksi lisätään kuvat ja taulukot kuhunkin otsikkoon. Ja viimeiseksi kirjoitetaan teksti yllätys yllätys pysähtymättä korjaamaan kesken kirjoittamisen. Korjata saa vasta, kun teksti on kertaalleen kirjoitettu alusta loppuun. Mikä on tämän tekniikan vahvuus? Se, että jokaisella kierroksella syntyy kokonaisuus, joka on aina askeleen lähempänä käsikirjoituksen ensimmäistä versiota. Sujuuko kirjoittaminen näin paremmin ja joutuisammin? Kyllä. Olen kokeillut oppilaitteni kanssa ja tulos on aina sama. Onko muita kirjoitustekniikoita? Kyllä on. Ja ne kaikki toimivat kukin omalla tavallaan. Lopuksi siis tämän kolumnin tärkein viesti. Kun kirjoitat, käytä aina jotain tekniikka älä syherökirjoita! Kirjoittaminen on arkipäivää lähes kaik issa töissä. TKI-työssä kirjoittamisen merkitys korostuu esimerkiksi hankekuvausten, raporttien ja tuloksien esittämisessä. Tutkijat kommunikoivat toistensa kanssa muun muassa juuri tekstien kautta. Kirjoittaja Markku Löytönen, FT, on kulttuurimaantieteen professori Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen laitoksella. Hän on tunnettu tietokirjailija ja toimii Suomen tietokirjailijat ry:n puheenjohtajana. Löytönen on pitänyt Laurean henkilöstölle koulutuksen menetelmäkirjoittamisesta. Kehittäjä Prime Mover 1/

12 Smart Living Summer Schoolin osanottajat keräsivät käyttäjäkokemuksia matkailutuotteista. Laurean kansainvälinen TKI-toiminta Laurean kansainvälisellä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio (TKI) -toiminnalla ei tarkoiteta vain yksittäisiä hankkeita ja projekteja. Parhaimmillaan kansainväliset hankkeet, julkaisutoiminta ja konferenssit muodostavat opetuksen kanssa saumattoman osaamisjatkumon, jossa opetus, TKI ja yrittäjyys rikastavat toisiaan ja kehittävät Laurean osaamista. TeKSTI: Tuija Hirvikoski kuvat: Sami Mannerheimo Kansainvälisiä TKI-hankkeita voidaankin tarkastella oppimis- ja innovaatioympäristöinä, jotka voivat parhaimmillaan edesauttaa niin yksilöiden, organisaatioiden kuin Suomen menestymistä globaalissa kilpailussa. Globaalien, ns. sinnikkäiden ongelmien ratkaiseminen sekä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä toiminta perustuvat globaalien osaamisvarantojen hyödyntämiseen ja syvälliseen yhteistyöhön eri toimijoiden kesken. Muuttuvasta maailmasta nousee uusia TKI-tarpeita Kansainvälinen innovaatiotutkimus ja suomalainen innovaatiopolitiikkaa korostavat siirtymää yksittäisten tuotteiden ja palveluiden muotoilusta kohti systeemisiä ratkaisuja ja kansainvälistä kasvupotentiaalia. Kilpailukyky ja elämänlaatu paranevat sekä palvelutuotanto ja työelämä uudistuvat, kun samanaikaisesti kehitetään niin palveluita, tuotteita, menetelmiä, liiketoimintakonsepteja kuin työorganisaation toimintatapoja ja johtamista. Systeemisyys merkitsee myös sitä, että uusien innovatiivisten tuotteiden, palveluiden ja ratkaisujen seurauksena asiakkaan käyttäytyminen muuttuu ja syntyy uusia markkinoita. Suomalaisia yrityksiä kannustetaan kansainvälistymiseen ja kasvuun siinä missä korkeakoulujen odotetaan lunastavan 12 Kehittäjä Prime Mover 1/2012

13 Tutkimusryhmä haastatteli kansainvälisiä professoreita ja suuri kuvausryhmä taltio tapahtuman keskustelut. Liikuntarajoitteisten kuntoutukseen tarkoitettujen ja liikkumista helpottavien polkupyörien testaaminen synnytti Summer Schoolin osanottajille uusia tuote- ja palvelu-ideoita. Voittajat palkittiin kunniakirjoin. Lisätietoja Laurean Summer Schoolista: asemansa globaaleissa arvoverkostoissa. Korkeakoulut ovat aina edistäneet maamme avautumista, mutta globaalissa maailmassa myös korkeakoulujen kansainvälisyydeltä edellytetään uusia ratkaisuja ja avauksia. Laurean strategista kehittämistä on ohjannut erityisesti eurooppalainen ja kansallinen innovaatiopolitiikka. Vuonna 2015 Laurean tahtotilana on olla kansainvälisesti tunnustettu, tulevaisuuden osaamisen ja metropolikehityksen ammattikorkeakoulu. Kansainvälistyminen ja kansainvälisen huippuosaamisen kehittäminen valituilla painoaloilla korostuvat Laurean uudistuvassa strategiassa. Tavoitteena on, että Laurean valitut painoalat synnyttävät yhdessä sidosryhmien kanssa TKI-toiminnan kärkialueita. Kärkialueen kehittäminen kansainvälisessä vuorovaikutuksessa perustuu kykyymme nähdä oman osaamisen ja metropolialueen innovaatio- ja liiketoimintaekosysteemien merkitys globaalissa arvoverkostossa. Suomalainen yhteiskunta tarjoaa monella tavalla kiinnostavan LivingLabin TKIyhteistyölle yliopistojen, yritysten ja julkisten organisaatioiden kanssa. Samalla suomalaisen innovaatiojärjestelmän kansainvälisyysosaamisen puute muodostaa kiinnostavan markkinaraon painoalojen kansainväliselle TKI-toiminnalle. Esimerkiksi Laurean Hoitotyötyön ja itsenäisen kotona selviytymisen -painoalasta kehittyvä kärkialue hyödyntää Laurean innovaatiotaskuja. Laurean sisällöllisiä innovaatiotaskuja ovat esimerkiksi ehealth ja digitaaliset palvelut, tehohoitotyön taitava osaaminen ja kohtaamistaide hyvinvoinnin edistäjänä. Käytännössä Laurean painoalatiimien tehtävä on tunnistaa heikot signaalit ja TKI-toiminnan tulosten mahdolliset hyödyntäjät. Painoalan sisällä syntyvän hyvän idean ympärille kootaan nopeasti kiinnostuneiden asiantuntijoiden, yritysten ja julkisten organisaatioiden TKI -verkosto, joka etsii idealleen kansallisen tai kansainvälisen rahoituksen. Kansainväliset TKI -hankkeet oppimisympäristöinä Korkeakoulujen ja suomalaisen innovaatiojärjestelmän kansainvälistymisellä on yhteys kansantalouteen, sekä yritysten ja julkisten yhteisöjen menestymiseen. Lisäksi niiden kansainvälistyminen vaikuttaa myös yksilöiden henkilökohtaiseen talouteen ja elämän laatuun. Luovuus- ja innovaatiotutkimuksen mukaan erilaiset poikkeamat rutiineista ja toimintaympäristöjen vaihtelu synnyttävät virikkeitä, jotka edistävät yksilöiden luovuutta ja siihen liittyvää henkilökohtaista hyvinvointia. Kansainvälinen TKI -hanke, kv-vaihto tai kansainvälinen vuorovaikutus omassa koulussa voidaan nähdä tällaisena poikkeamana, jonka kautta syntyy sellaisia virikkeitä, kokemuksia ja ideoita, joilla on kapasiteettia määrittää ihmisen koko elämää ja työuraa. Jo perinteeks muodostuneilla yrittäjyysleireillä Cambridgen yliopiston yrittäjyyskeskuksessa (Centre for Entrepreneurial Learning) on edesautettu laurealaisten opiskelijoiden yrittäjyyttä. Määrätietoisen, yrittäjyyttä tukevan toiminnan tuloksena opiskelijayritysten määrä on kasvanut nopeasti ja on erittäin korkealla tasolla. Laurean Learning by Developing (LbD) -toimintamallin ja monipuolisten käytäntö- ja käyttäjälähtöiseen innovaatiotoimintaan (LivingLabs) liittyvien TKI-tulosten vuoksi European Networks of LivingLabs (ENoLL) on pyytänyt Laureaa organisoimaan kansainvälisen, ammattilaisten ja opiskelijoiden yhteisen avoimen innovaation Summer School tapahtuman Suomessa. Elokuussa 2012 järjestettävä Summer School on myös osa EU-rahoitteista innovaatiomenetelmäosaamista ja -työkaluja kehittävää TKI -hanketta (IDeALL). Summer School voi toimia korkeakoulujen omien opetustuotteiden ja -menetelmien kansainvälisenä tuotekehitys- ja testausympäristönä, kuten Taipeissa toteutettu Smart Living Summer School osoittaa. Kansainvälisten yliopistojen ja yritysten yhteistyöllä toteutetun Smart Living -tilaisuuden ja samannimisen TKI -hankkeen tavoitteena on synnyttää Aasian markkinoiden johtava kansainvälinen muotoilun koulutusohjelma. Vastaavan osaamisen kehittämiseksi ja kokemusten kartuttamiseksi pieni ryhmä Laurean perus- ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijoita ja henkilöstön edustaja osallistui yhdessä Aalto yliopiston tohtoriopiskelijan kanssa Smart Living Summer Schooliin syksyllä Tilaisuudessa kerättiin ensin ideoita havainnoimalla mm. vanhenevan väestön elämää ja testaamalla teknologiaan hyödyntäviä haja-asutusalueen matkailuun suunniteltuja tuotteita ja laitteita. Kehittäjä Prime Mover 1/

14 Laurea SHOWROOM Uudenlainen ote hakumarkkinointiin Helmikuussa 2012 Kampin kauppakeskuksessa liikkuneet saattoivat huomata värikkään tilan, jossa oli vauhti päällä aamusta iltaan. Kyse oli Laurean SHOWROOM tempauksesta, jonka ideana oli tuoda Suomen neljänneksi suurimman ammattikorkeakoulun tarjontaa esiin uuden konseptin kautta. Tämä konsepti esittelee Laurean yhteistyökumppanit ja opiskelumetodit suurelle yleisölle. Teksti: Sanni Peltonen ja Aino Maijala kuvat: Otso Nuotio ja Jussi Jääskeläinen Kenellä tahansa oli mahdollisuus tulla seuraamaan ja kuuntelemaan projektiryhmiä ja luentoja. Tavoitteena oli tuoda ammattikorkeakouluopiskelua tutuksi, ja mikä olisikaan parempi paikka siihen kuin vilkas kauppakeskus, toteaa Laurea SHOWROOMin projektipäällikkö Aino Maijala. Marraskuussa 2011 Laurean markkinointipalvelut ryhtyivät yhteistyössä kaikkien Laurean yksiköiden kanssa rakentamaan ideasta käytännön toteutusta. Uuden idean pohjalta syntyi Laurea SHOWROOM -markkinointitapahtuma, joka kesti Kampin kauppakeskuksessa koko helmikuun 2012 ajan. Tapahtuman teon aikataulu oli haastava, mutta kahdessa kuukaudessa saatiin aikaiseksi upea ja uudenlainen koulutuspalvelukonsepti, jollaista koulutusmarkkinoinnin kentässä ei ole samanlaisessa laajuudessa aiemmin Suomessa nähty, kertoo Laurean markkinointipäällikkö Sanni Peltonen. Idean taustalla oli hakukampanjoinnin teema vuodelle 2012: erilainen rekrytointitoimisto. Teeman taustalla on ajatus siitä, että Laureassa opiskelijat nähdään työntekijöinä, joiden tärkeimpänä työnä on itse opiskelu. SHOWROOMissa emme halunneet tuputtaa potentiaalisille hakijoille mitään koulutusohjelmaa vain siksi, että se on Laureassa tarjolla. Tavoitteena oli myös tarjota opiskeluneuvontaa ja uraohjausta ihmisille oman alan löytämiseksi. Jat- 14 Kehittäjä Prime Mover 1/2012

15 kossa tulemme tekemään enemmänkin kohdennettua ja osallistavaa hakukampanjointia, jossa pääosassa on itse hakija eikä niinkään Laurea, Peltonen kertoo. Esittelyssä koko opiskelupolku SHOWROOMin suunnitteluun ja toteutukseen osallistui erilaisten projektien, opinnäytetöiden ja harjoitteluiden myötä useampi sata opiskelijaa Laurean kaikista yksiköistä. Työskentely opiskelijoiden kanssa oli antoisaa ja olen varma, että tapahtuman järjestelyihin osallistuneet oppivat palvelu- ja tapahtumamarkkinoinnista paljon nimenomaan käytännön työn kautta, lisää Maijala. Laurea SHOWROOM toteutettiin yhteistyössä laajan kumppaniverkoston kanssa ja opintojaksoihin erilaisina projekteina upotettuna. Yhteistyökumppaneita tapahtumassa oli kaiken kaikkiaan huikeat 40. Yhteistyökumppanit osallistuivat myös ohjelman tekoon muun muassa erilaisten workshopien myötä. Pääyhteistyökumppanit saivat tapahtumasta näkyvyyttä myös oman esittelystandin muodossa. SHOWROOMissa esiteltiin helmikuun aikana kaikki Laurean yksiköt ja koulutusohjelmat. Tapahtumassa vietettiin myös kansainvälisyyspäivää sekä tutustuttiin Laurean hankkeisiin ja projekteihin TKI-päivässä. Koska opiskeluarki ei ole pelkkää puurtamista, tapahtumapäivistä osa varattiin opiskelijoiden hyvinvoinnille, hyväntekeväisyys- ja opiskelijakuntatoiminnalle. Opiskelupolun mukaisesti kuukausi huipentui ura- ja rekrytointiviikkoon, jolloin esiteltiin mahdollisuuksia edetä valmistumisen jälkeen työelämässä. Yhteistyökumppaneiden avustuksella annettiin ohjausta työnhakuprosessiin muun muassa CV-klinikan muodossa. Opiskelijayrittäjyys oli myös Laurean painoalojen mukaisesti yksi tärkeistä teemoista SHOWROOMissa. Paikan päällä kuultiin muun muassa monia Laureasta valmistuneita yrittäjiä, vietettiin Yrittäjyystiistaita sekä pidettiin muita Laurea Entrepreneurship Society ry:n järjestämiä tilaisuuksia. Laurea SHOWROOM -tapahtuma onnistui kokonaisuutena asetettuihin tavoitteisiin nähden erittäin hyvin. Niin ohikulkijat, yhteistyökumppanit kuin laurealaisetkin ovat olleet tapahtuman ilmeestä ja ohjelman annista iloisesti yllättyneitä. Positiivisten kokemusten pohjalta uutta, vastaavanlaista tapahtumaa on hyvä suunnitella toteutettavan myös tulevaisuudessa, tiivistää Peltonen. Kehittäjä Prime Mover 1/

16 Co-designing a Design Agenda for Meri-Rastila Text: Mariana Salgado and Michail Galanakis Photo: Heikki Kuula This brief account is about OURcity, an on-going participatory design project in Meri-Rastila, East Helsinki. OURcity is under the auspices of the World Design Capital Helsinki 2012, and focuses on the design of urban space and services in collaboration with various groups of residents in Meri-Rastila. Included are Finnish as well as residents with ethno-cultural backgrounds.»» For more information: Dr. Mariana Salgado Head of the MBA in User Centered Design Laurea University of Applied Sciences Kerava Unit Dr. Michail Galanakis Postdoctoral researcher Geography Department, University of Helsinki / Academy of Finland

17 in english Meri Rastila is a stigmatized suburb in East Helsinki mainly due to the concentration of certain immigrant groups (visible minorities), and social housing. The planning authorities are working on the redevelopment of parts of Meri- Rastila by, among others, housing more affluent residents as well as introducing more office space. A group of residents, the pro-meri-rastila people, claims that the authorities so far are reluctant to incorporate the needs and aspirations of local residents in all their heterogeneity. The aim of OURcity is to facilitate the voices of the different communities (autochthonous and immigrant) in order to be heard by the authorities and by the public at large. Our mandate is to empower Meri-Rastilians to articulate their own visions of their neighborhood, by co-organizing a series of seminars, workshops, excursions and exhibitions. Two university courses that took place in autumn 2011 are part of OURcity project. We have analyzed, and already presented in Meri-Rastila, the findings of the projects carried out by our master and bachelor students in the Business Department of Laurea University of Applied Sciences, and in the Geography Department of Helsinki University. The courses respectively were Design Thinking and OurCity a workshop on public space. The results of our students work on Meri-Rastila and its inhabitants provide valuable clues for the discussion on immigrant integration and on social inclusion in Meri-Rastila, Helsinki and Finland in general. For instance, our students acknowledged the existence of various associations and networks in Meri-Rastila that, however, don t interact. Therefore a certain lack of intercultural communication as well as places for such communication to unfold and flourish was identified. On the basis of these findings, master students of architecture in the course Glocal, in the Architecture Department of Aalto University will develop urban design alternatives for Meri-Rastila. This third course starts in the Spring Semester Teachers and researchers from the three universities are in constant collaboration to exchange experiences and results. Together the local stakeholders and OURcity group shape the agenda for the workshops and seminars that will occur during 2012 in Meri Rastila. Up to this moment we have organized one meeting, one open seminar, and one workshop in collaboration with residents of Meri-Rastila to discuss an alternative master plan. The members of pro-meri Rastila group (neighbors association) participated in all three events and suggested ideas for further development. Two other workshops will be held together with different communities in the area. The results of the discussions will be used by a group of independent architects heading a group of master students of architecture and of planning geography in a joint projectbased urban planning course for the design of an alternative master plan for Meri Rastila due to be presented to the authorities and the public by May Mariana Salgado works as the Head of the MBA in User Centered Design. She came to Laurea at the beginning of 2011 because she loves the idea of teaching adults in a master level program on a subject that she has been working with for long. For her the most exciting thing about her work are the discussions with students. Mariana says they are mostly extremely motivated and curious, ready to give critical comments and analytical insides. In Laurea she can develop her skills as teacher and she hopes that soon she ll get time for doing research work. Her background is in design & research. She has a Doctoral Degree from Media Lab in the University of Art and Design, Helsinki and a Master degree from Product and Strategic Design from the same university. Previously, Mariana has been working in Media Lab for 8 years in close collaboration with museums. She has participated in projects in which they have motivated audience participation through interactive pieces. In her free time Mariana coordinates a reading group for Spanish speaking kids, actively participates in many community activities in the east Helsinki and enjoys being outdoors with her family and friends. Kehittäjä Prime Mover 1/

18 Moniaistisen palvelukokemuksen kehittäminen Linnanmäen Valokarnevaalissa Osana Laurean Matkailijan moniaistinen palvelukokemus hanketta toteutettiin syksyllä 2011 Linnanmäki case. Tavoitteena oli luoda ideoita Valokarnevaali-tapahtuman palvelujen kehittämiseen omien aistikokemusten perusteella. Tutkimuksessa käytettiin palvelumuotoilun työvälineitä ja selvitettiin, miten eri aisteja voisi hyödyntää Linnanmäen palveluissa. TeKSTI: Marjaana Korkeamäki ja Päivi Lepomäki Linnanmäki-casessa hyödynnettiin Service design -ajattelua, jonka avulla kehitetään ideoita kokemuksia hyödyntäen. Tutkimusaineisto kerättiin Valokarnevaali-tapahtumassa havainnoimalla sekä ottamalla valokuvia. Linnanmäellä havainnointia tehtäessä arvioitiin samalla myös palvelukokemusta. Näiden pohjalta kirjoitettiin tarina palvelukokemuksista, joita koettiin valokarnevaalissa. Tehtävässä keskityttiin joko olemassa olevan palvelun parannusmahdollisuuksiin tai täysin uusien palveluiden kehittämiseen. Luovin ideoin skenaariota kohti Tutkimuksen ensimmäinen vaihe oli kulkea Linnanmäellä seitsemässä ennalta sovitussa ja kolmessa vapaavalintaisessa kohteessa. Havainnointiin kuului valokuvien ottaminen aisteja herättävistä ja mielenkiintoisista kokemuksista. Neljän päivän kuluttua valokuvat katsottiin läpi ja muistojen pohjalta kirjoi- 18 Kehittäjä Prime Mover 1/2012

19 tettiin tarina kuljetusta palvelupolusta. Kuvien avulla kokemukset Valokarnevaalista tulivat tuoreina mieleen ja avittivat tarinankerrontaa. Tarinankerronta tiedonkeruumenetelmänä salli tavallista enemmän luovuuden ja luovan kirjoittamisen käyttämistä. Menetelmä pakotti tekemään tarkempia havaintoja kuin jos havaintoja olisi tehty valokuvaamatta kohteita ja kirjoittamatta niistä tarinaa myöhemmin. Havainnoinnin perusteella kehittämiskohteeksi valittiin Tulireki-laite ja sen ympäristö. Kehittämiskohteen valinnan ja tarinan kirjoittamisen jälkeen alkoi ideointiprosessi. Ideointimenetelmiksi valittiin brainwriting 635 ja käyttäjäprofiilien luominen. Hankkeen aikana saadut ideat muutettiin konkreettisiksi kehitysehdotuksiksi skenaarion avulla, joka esiteltiin myös Linnanmäen palvelujohtaja Merja Penttiselle. Näiden kehittämisideoiden tarkoituksena on tehdä asiakkaan kokemuksesta Linnanmäen Valokarnevaalissa entistä elämyksellisempi ja mieleenpainuva. Aistit mukana palvelukokemuksen kehittämisessä Moniaistisuuden hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä on toitaiseksi melko vähäistä ja harvat yritykset tekevät sitä vielä tietoisesti. Tässä tutkimuksessa moniaistisuus oli keskeisessä roolissa. Valokarnevaalissa eri aistien hyödyntäminen palvelukokemuksessa on helposti toteutettavissa muun muassa valojen, äänien ja tuoksujen avulla. Tarinankerrontamenetelmää käyttämällä hankkeessa päästiin luovempaan lopputulokseen. Asiakkaan palvelupolku suunniteltiin yksityiskohtaisesti, kun skenaario kirjoitettiin tarinan muotoon. Skenaarion avulla asiakkaan kokema palvelupolku hahmottuu selkeämmin myös yritykselle. Service design -menetelmillä syntyi paljon uusia ideoita Linnanmäen Valokarnevaalin kehittämiseksi. Service design -menetelmillä syntyi paljon uusia ideoita Linnanmäen Valokarnevaalin kehittämiseksi. Haasteena oli valita ideoiden joukosta toteuttamiskelpoinen skenaario, joka oli asiakkaan näkökulmasta kiinnostava. Tulokset osoittivat, että käytetyt menetelmät olivat toimivia ja eri kehittämiskohteisiin sovellettavia. Kehittäjä Prime Mover 1/

20 How to make Hernesaari more visitor-friendly? Hernesaari port receives some international cruising customers during summer season. Hernesaari creates the first impression on Finland and Helsinki. Most of the cruising customers go straight to Helsinki city center on excursions or on their own because there are neither services nor events to be explored and enjoyed in Hernesaari at the moment. Text: Leena Kuosmanen, Paula Kautto, Mona Järvenpää and Toni Käppi Photos: Heikki Kuula The purpose of the project is to develop the service environment, services and customer service in Hernesaari and to make the area more visitor-friendly. The commissioners of the project are Helsinki Tourist and Convention Bureau and Helsinki City Planning Department. This is a pilot project and Laurea s first in this context. The project group, which consist of 18 students from different cultures, gathered information about Hernesaari and analyzed other port destinations in the world. For example, the group visited the port of Gdansk for bench-marking purposes. The group visited Port of Helsinki and acquired an overall picture about the Helsinki harbors and their functions. Researcher Noora Heino from Synergos Reseach Center of University of Tampere gave the group basic information about Hernesaari region and the future pictures and ideas that have been planned for the area. The group also visited Helsinki City Planning Department s info center Laituri and received a lecture from architect Jari Huhtaniemi which gave the group different angles and guidelines to develop the Hernesaari area. The group also conducted a field excursion in Hernesaari. After collecting all the information needed to take into consideration while planning the service environment and new services for this area, the group presented it s ideas for tourism development in Hernesaari. Esthetical Cozy and Compact Hernesaari The main idea is to make Hernesaari look cozy, warm and tempting yet modern in appearance. The whole area will be lightened with an eye soothing light avoiding light pollution. The area would also be covered with grass and trees. Most of the cruising customers have never seen Helsinki before. A landmark made of containers would remind of the ship building industry. Containers could be transformed into a great pyramid which could include a hotel or restaurants inside it. For example, a huge pea or a bear made of copper. This landmark could be located on the tip of the area or one of the nearest islands. This would bring character to Hernesaari and global recognition as being the Arctic Egypt of harbors: Alexandria of Scandinavia. 20 Kehittäjä Prime Mover 1/2012

21 in english Ecological & Economical The whole area of Hernesaari will be built ecological by the means of roof gardens on top of the buildings and recycling points in the area. This will also give a green image of Helsinki as a city. The area will be lit with energy saving lights. The idea is to set the lights on the ground next to the walking route forming a kind of pearl line through the area. Hernesaari could also be a display of Finnish architecture and authenticity. All the wooden materials and constructers could be Finnish. In Helsinki region the waste snow space is limited every winter. Waste snow would be turned into a snow castle or even a snow restaurant. Solar panels could be source for the areas electricity needs.that would reduce the costs of energy usage being both economical and ecological. Educational For the educational point of view an interactive learning environment is necessary: multisensory touch screens with different videos, texts and quizzes about Finland, culture and events. In return Helsinkians would learn about other cultures. Passanger terminal and signalization A large terminal with signalization to the city and also proper information stand with language skilled personnel is essential for the area. There should also be facilities and opportunities for disabled passengers to read the guidance as well as information for the blind in braille and information board that s low enough for those who are in a wheelchair. The walking routes could have a higher edge which would make the orienteering easier for the blind but there could also be slip roads to make the travel fluent with a wheelchair. Shopping The containers at the area could be used as shops and houses. The shopping mall slash houses could also contain the premises for Copterline office and helicopter landing area. The mall could include Finnish design flagshops like Marimekko and Iittala as well as some little ecohandicraft shops, cafeterias and restaurants. Gastronomy A restaurant-café with 50% of its acreage on top of water would be refreshing. The terrace walls would be completely glass and moveable for the summertime. During the colder seasons there could be indoor heaters using restricted fire. On the menu there would be mainly Finnish seasonal delicacies and home wines from nearby wine yards. Tap water is one of the local delicacies.»» For more information: Leena Kuosmanen Senior Lecturer Sauna and sports Sauna is known as a part of Finnish hospitality and would be a great addition to the area. Next to the sauna would be a small beach or a swimming area for the tourists and the locals to use. In the winter time there could be an area drilled through the ice for arctic swimming. The sauna s stove would be ecological. The Hernesaari area is popular among joggers and it should be made efficient for them too. Th e area should be rounded by lightened walking routes. These routes would also be warmed during winter so they would not get an icy cover. One of the ideas is to increase sport activities in the area for the tourists as well as for the locals. For example, Hernesaari has two tennis courts and there could be an area for playing beach volley ball as well. Kehittäjä Prime Mover 1/

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges Lappeenranta, 5th September 2014 Contents of the presentation 1. SEPRA what is it and why does it exist? 2. Experiences

Lisätiedot

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN Harri Koskenranta yliopettaja 1 Esityksen sisältö Laureasta Turvallisuusalan korkeakoulututkinnot Laureassa Turvan koulutuksen kehittäminen T&K&I 2 Laureasta

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia

Lisätiedot

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Case Saudi Arabia EduCluster Finland Ltd. Anna Korpi, Manager, Client Relations AIPA-päivät Kouvolassa 11.6.2013 11.6.2013 EduCluster Finland Ltd Contents

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Sisällysluettelo Table of contents

Sisällysluettelo Table of contents Sisällysluettelo Table of contents OTC:n Moodlen käyttöohje suomeksi... 1 Kirjautuminen Moodleen... 2 Ensimmäinen kirjautuminen Moodleen... 2 Salasanan vaihto... 2 Oma käyttäjäprofiili... 3 Työskentely

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Sisustusarkkitehtuuri Kansavälinen Työpaja kauppankulttuuri ja ostoskeskuksen tilasuunnittelu Istanbulin Tekniillinen yliopisto Istanbul, Turkki

Sisustusarkkitehtuuri Kansavälinen Työpaja kauppankulttuuri ja ostoskeskuksen tilasuunnittelu Istanbulin Tekniillinen yliopisto Istanbul, Turkki ANSIOLUETTELO 25.05.2015 Zahra Rasti Teknologiapuistonkatu 2 B 23, 53850 Lappeenranta zahra.rasti@gmail.com www.rastistudio.com Puh: +358-401560268 Syntymäpäivämäärä: 13.07.1982 KOULUTUS 2012-2014 Sisustusarkkitehtuuri

Lisätiedot

Entrepreneurship Society Social Innovation. *ship -project Antti Viitanen, project manager KyUAS

Entrepreneurship Society Social Innovation. *ship -project Antti Viitanen, project manager KyUAS Entrepreneurship Society Social Innovation *ship -project Antti Viitanen, project manager KyUAS Context Entrepreneurship Societies in Finland Patteri Entrepreneurship Society of Kymenlaakso region *ship

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

Guidebook for Multicultural TUT Users

Guidebook for Multicultural TUT Users 1 Guidebook for Multicultural TUT Users WORKPLACE PIRKANMAA-hankkeen KESKUSTELUTILAISUUS 16.12.2010 Hyvää käytäntöä kehittämässä - vuorovaikutusopas kansainvälisille opiskelijoille TTY Teknis-taloudellinen

Lisätiedot

Windows Phone. Module Descriptions. Opiframe Oy puh. +358 44 7220800 eero.huusko@opiframe.com. 02600 Espoo

Windows Phone. Module Descriptions. Opiframe Oy puh. +358 44 7220800 eero.huusko@opiframe.com. 02600 Espoo Windows Phone Module Descriptions Mikä on RekryKoulutus? Harvassa ovat ne työnantajat, jotka löytävät juuri heidän alansa hallitsevat ammatti-ihmiset valmiina. Fiksuinta on tunnustaa tosiasiat ja hankkia

Lisätiedot

Laurea on kansainvälisesti tunnustettu tulevaisuuden osaamisen ja metropolikehityksen ammattikorkeakoulu.

Laurea on kansainvälisesti tunnustettu tulevaisuuden osaamisen ja metropolikehityksen ammattikorkeakoulu. ESITTELY 1(5) LAUREA -AMMATTIKORKEAKOULU OY Visio 2015 Laurea on kansainvälisesti tunnustettu tulevaisuuden osaamisen ja metropolikehityksen ammattikorkeakoulu. Ydintehtävä Laurean profiili maamme korkeakoulujärjestelmässä

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE November 7, 2014 Paula Kilpinen 1 7.11.2014 Aalto University

Lisätiedot

www.arcada.fi Camilla Wikström-Grotell, prefekt, prorektor DIAK to be Arcada s new neighbour A new sports hall is being planned

www.arcada.fi Camilla Wikström-Grotell, prefekt, prorektor DIAK to be Arcada s new neighbour A new sports hall is being planned OPINTOJEN TEHOKKUUS, LAATU JA PEDAGOGISET RATKAISUT työelämä- ja opiskelijalähtöiset pedagogiset ratkaisut amk-koulutuksessa 16.9. Työpaja I: Opintojen tehokkuus ja laatu www.arcada.fi DIAK to be Arcada

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu The future is already here - it is just unevenly distributed.

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa II: Projekti- ja tiimityö Sisältö Projektityö Mitä on projektityö? Projektityön tekeminen: ositus, aikatauluhallinta, päätöksenteon

Lisätiedot

ESIMERKKEJÄ PALVELUMUOTOILUSTA

ESIMERKKEJÄ PALVELUMUOTOILUSTA Leena Alakoski, ETL, projektipäällikkö ja lehtori Laurea-ammattikorkeakoulu, Leppävaara, Espoo leena.alakoski@laurea.fi ESIMERKKEJÄ PALVELUMUOTOILUSTA 1 Markkinointiajattelun muuttuminen. 2010 yhteiskunta

Lisätiedot

FUAS ja sen toiminnallisen ohjauksen malli

FUAS ja sen toiminnallisen ohjauksen malli FUAS ja sen toiminnallisen ohjauksen malli 01.02.2012 Suomen suurin ammattikorkeakoulukokonaisuus FUAS toimii Helsingin laajalla metropolialueella Opiskelijoita 21.000 HAMK LAMK Henkilöstöä 1.700 Liikevaihto

Lisätiedot

SCIENTIX - LUMA-opettajien. uusia ideoita opetukseen. M ij P ll i. Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4.

SCIENTIX - LUMA-opettajien. uusia ideoita opetukseen. M ij P ll i. Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4. SCIENTIX - LUMA-opettajien verkkoportaalista t uusia ideoita opetukseen M ij P ll i Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4.2015 Mitä ajatuksia herättävät nämä yhdistelmät: Opettaja

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin 29.9.2011 Ulla Tissari Taustaa Euroopan laajuinen kysely,

Lisätiedot

JA CHALLENGE 18.-19.4.2013. Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence

JA CHALLENGE 18.-19.4.2013. Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence JA CHALLENGE 18.-19.4.2013 Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence 12.11.2014 Challenges of the City of Turku What kind of city you would

Lisätiedot

Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta

Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta 1 Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta Timo Ahonen, FUAS/Lahden ammattikorkeakoulu Martti Komulainen, Turun ammattikorkeakoulu Tero Uusitalo, Laurea-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

WAMS 2010,Ylivieska Monitoring service of energy efficiency in housing. 13.10.2010 Jan Nyman, jan.nyman@posintra.fi

WAMS 2010,Ylivieska Monitoring service of energy efficiency in housing. 13.10.2010 Jan Nyman, jan.nyman@posintra.fi WAMS 2010,Ylivieska Monitoring service of energy efficiency in housing 13.10.2010 Jan Nyman, jan.nyman@posintra.fi Background info STOK: development center for technology related to building automation

Lisätiedot

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Annamaija Id-Korhonen Lahti University of Applied Sciences Lahden tiedepäivä 12.11.2013 tulevaisuuden palvelut 2020 Sosiaali-

Lisätiedot

EKOSYSTEEMIT INVEST IN TYÖKALUNA?

EKOSYSTEEMIT INVEST IN TYÖKALUNA? EKOSYSTEEMIT INVEST IN TYÖKALUNA? Mitä Invest in -tapahtumat ovat? M&A T&K&I toimintaa GREEN FIELD Jackpot Pääomasijoitus Tutkimus -rahaa Grants Uusi tuotannollinen yritys suomeen Green Field Yritysosto

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta

Perustietoa hankkeesta Perustietoa hankkeesta Kiina-verkosto on perustettu 1990 luvulla. Kam oon China verkoston nimellä toiminta on jatkunut vuodesta 2007 alkaen. Hankkeen hallinnoija: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.8.2012

Lisätiedot

Kestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10

Kestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10 Kestävä kehitys, vastuullisuus Työryhmän kokous 26.10 Agenda Kooste haastattelukierrokselta (toimitetaan myöhemmin) Toimintasuunnitelma 2016, alustava ehdotus Raportti 2016 muoto ja sisältö, alustava ehdotus

Lisätiedot

Competitiveness with user and customer experience

Competitiveness with user and customer experience Competitiveness with user and customer experience MPD Workshop 10.6.2015 Results of the group works Eija Kaasinen VTT Technical Research Centre of Finland Group work In pairs: Discuss the ideas you have

Lisätiedot

Overview on Finnish Rural network and its objectives. Rural Network Unit, Finland

Overview on Finnish Rural network and its objectives. Rural Network Unit, Finland Overview on Finnish Rural network and its objectives Rural Network Unit, Finland Sivu 1 26.5.2009 Rural Network in Finland consist of all actors under - the Rural Development Programme for Mainland of

Lisätiedot

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy k Agenda Kansallinen kilpailukyky: Tietoalojen kasvu ja kilpailukyky Liiketoiminnan odotukset tietohallinnolle:

Lisätiedot

Land-Use Model for the Helsinki Metropolitan Area

Land-Use Model for the Helsinki Metropolitan Area Land-Use Model for the Helsinki Metropolitan Area Paavo Moilanen Introduction & Background Metropolitan Area Council asked 2005: What is good land use for the transport systems plan? At first a literature

Lisätiedot

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Arkkitehtuuritietoisku eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Esikysymys Kuinka moni aikoo suunnitella projektityönsä arkkitehtuurin? Onko tämä arkkitehtuuria?

Lisätiedot

WITNESS SUPPORT THE FINNISH EXPERIENCE

WITNESS SUPPORT THE FINNISH EXPERIENCE WITNESS SUPPORT THE FINNISH EXPERIENCE T i i n a R a n t a n e n R e g i o n a l M a n a g e r, V i c t i m S u p p o r t F i n l a n d 17.6.2013 1 VS FINLAND S SERVICES Help line (nation wide) Mon - Tue

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Tietoa Joensuun Eliittikisoista

Tietoa Joensuun Eliittikisoista Tietoa Joensuun Eliittikisoista Harjoittelu ja verryttely Yleisurheilukenttä (Keskuskenttä) Kisan aikana Joensuu Areena + kuntosali Pesäpallokenttä ja Louhelan kenttä heitoille Uimahalli Vesikko + kuntosali

Lisätiedot

Kaksoistutkintoyhteistyö venäläisten yliopistojen kanssa

Kaksoistutkintoyhteistyö venäläisten yliopistojen kanssa Kaksoistutkintoyhteistyö venäläisten yliopistojen kanssa Tulokset, mahdollisuudet ja haasteet KV-Kevätpäivät 22.5.2012 LAHTI Janne Hokkanen Director for International Affairs Lappeenranta University of

Lisätiedot

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Ostamisen muutos muutti myynnin Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Taking Sales to a Higher Level Mercuri International on maailman suurin myynnin konsultointiyritys. Autamme asiakkaitamme parantamaan

Lisätiedot

Norpe Winning Culture

Norpe Winning Culture Norpe Winning Culture TEKES Ideat vaihtoon 2.4.2014 Mona Hokkanen Smarter retailing Elämykselliset ostokokemukset Yksilölliset myymäläkonseptit Alhaisimmat kokonaiselinkaarikustannukset Seite 2 Miksi?

Lisätiedot

Mitä meneillään FinBraTechissa?

Mitä meneillään FinBraTechissa? www.tuas.fi Mistä on kyse? Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Turun kaupungin rahoittamassa FinBraTechhankkeessa (2014-2016) käynnistetään teknologiateollisuutta ja erityisesti merialoja palveleva yksikkö

Lisätiedot

Metropolia Master's ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot

Metropolia Master's ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Metropolia Master's ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Opinto-ohjaajat Metropoliassa 14.11.2014 KTL, kehityspäällikkö Finnish Educational System Source: www.hamk.fi 14.11.2014 Ylemmät amk-tutkinnot pähkinänkuoressa

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Strategiset kumppanuushankkeet

Strategiset kumppanuushankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Tavoitteet, toiminnot & tuotokset KA2 työpaja 13.1.2016 E. Description of the Project Pyri konkretiaan Jäsentele tekstiä Kerro oma tarinasi älä anna hakulomakkeen viedä 1

Lisätiedot

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma Painonnosto 13.5.2016 (kansallinen, CUP) Below in English Paikka: Nääshalli Näsijärvenkatu 8 33210 Tampere Alustava aikataulu: Punnitus 12:00-13:00

Lisätiedot

Miksi mobiilioppiminen?

Miksi mobiilioppiminen? we mobilize change Miksi mobiilioppiminen? Pääsy Metodi Tulos Työryhmät Rajallinen Intensiiviset 1-2 päivää, sitten unohdus Vaihteleva Kasvokkain tapahtuva ohjaaminen Rajallinen Henkilökohtainen kouluttaja

Lisätiedot

Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa. Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen

Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa. Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen 2 Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen 3 Karelia-ammattikorkeakoulu - Ylläpitäjänä Karelia Ammattikorkeakoulu Oy - Kampukset: Sirkkala, Tikkarinne,

Lisätiedot

Helsinki Metropolitan Area Council

Helsinki Metropolitan Area Council Helsinki Metropolitan Area Council Current events at YTV The future of YTV and HKL On the initiative of 4 city mayors the Helsinki region negotiation consortiums coordinating group have presented that:

Lisätiedot

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s Success from innovations Terttu Kinnunen OSKE Energy Technology Cluster Joensuu Science Park Ltd. Länsikatu 15 80110 Joensuu terttu.kinnunen@carelian.fi 1 Space for work, meetings and events Expert Services

Lisätiedot

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun

Lisätiedot

EARLY LEARNING PLAN / ENGLANTI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

EARLY LEARNING PLAN / ENGLANTI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA EARLY LEARNING PLAN / ENGLANTI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Dear Family, Home and the family are the most important growth environment and community for the child. Alongside with home,

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland:

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland: Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project Kam oon China- verkostoon kuuluu kaksitoista (12) koulutuksen järjestäjää eri puolilta Suomea. Verkosto on perustettu 1998 alkaen. Hankkeen hallinnoijana

Lisätiedot

ENNAKOINTIA TULEVAISUUDEN TYÖSTÄ Kaupan Liiton koulutusvaliokunta 17.5.2010

ENNAKOINTIA TULEVAISUUDEN TYÖSTÄ Kaupan Liiton koulutusvaliokunta 17.5.2010 ENNAKOINTIA TULEVAISUUDEN TYÖSTÄ Kaupan Liiton koulutusvaliokunta 17.5.2010 www.ek.fi/oivallus Facebook: Oivallus twitter.com/oivalluksia kirsi.juva@ek.fi Valokuva: Kaarle Hurting Miksi tulevaisuutta mietitään,

Lisätiedot

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella 26.4.2012 1 "There is often a property bubble around catchment areas. If a school makes a house more saleable or desirable,

Lisätiedot

indexhan wen Club Ambulant -play together

indexhan wen Club Ambulant -play together Club Ambulant -play together Tänä vuonna näyttelyn teema on Tulevaisuuden oppimisympäristö. Kurssin tavoite oli löytää persoonallisia, joustavia ja inspiroivia ratkaisuja koulumaailmaan. indexhan wen Suunnitellessamme

Lisätiedot

ETELÄESPLANADI 2 00130 HELSINKI

ETELÄESPLANADI 2 00130 HELSINKI 00130 HELSINKI MODERNIA TOIMISTOTILAA Noin VUOKRATAAN Ainutlaatuinen tilaisuus vuokrata huipputason Helsingin näköalapaikalta Toimi pian! Lisätietoja KALLE JASKARA Myyntijohtaja +358 50 324 0404 kalle.jaskara@tkoy.fi

Lisätiedot

Millä kriteereillä kansainväliset yhteistyökumppanit valitaan - kuka päättää kriteereistä ja kumppaneista -

Millä kriteereillä kansainväliset yhteistyökumppanit valitaan - kuka päättää kriteereistä ja kumppaneista - Millä kriteereillä kansainväliset yhteistyökumppanit valitaan - kuka päättää kriteereistä ja kumppaneista - Helli Kitinoja Seinäjoen ammattikorkeakoulu KV-kevätpäivät Lahti 23.5.2012 4.6.2012 KESU 2011-2016

Lisätiedot

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project

Lisätiedot

Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus. Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer

Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus. Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer Verkko-opetuksen neljä strategiaa (mukailtu Collis & Gommer, 2001 artikkeleista) Instituutio määrittelee

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

Lähellä kaupungissa. Web-based learning environment relating to urban and geography studies

Lähellä kaupungissa. Web-based learning environment relating to urban and geography studies Lähellä kaupungissa Web-based learning environment relating to urban and geography studies Virpi Hirvensalo, Department of Geography and Geology, University of Turku GI Norden 9.6.2011 Project in a nutshell

Lisätiedot

Erasmus Intensive Language Course KV kevätpäivät Kuopio 9.5.2011 Päivi Martin, Lapin yliopisto

Erasmus Intensive Language Course KV kevätpäivät Kuopio 9.5.2011 Päivi Martin, Lapin yliopisto Erasmus Intensive Language Course KV kevätpäivät Kuopio 9.5.2011 Päivi Martin, Lapin yliopisto EILC KOKEMUKSIA LAPISTA HAKEMUS BUDJETTI JÄRJESTÄVÄTAHO & VASTUU TYÖNJAKO KIELENOPETUS OHJELMA JA PALJON KOKEMUKSIA

Lisätiedot

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012 Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa Siru Korkala 12.10.2012 Tutkimuskysymykset Miten kansainväliseen liikkuvuuteen osallistuvat opiskelijat eroavat ei-liikkujista taustoiltaan Mitkä ovat liikkuvuuden

Lisätiedot

Campus and the City. XL Interactive University -Interactive learning -Crossfield teaching -Learning three fields

Campus and the City. XL Interactive University -Interactive learning -Crossfield teaching -Learning three fields Campus and the City CASPER WREDE Kunkin yhdistyvän korkeakoulun tarpeita tyydytetään parhaiten säilyttämällä niiden toimintakapasiteetti ja lisäämällä kuhunkin kampukseen sitä puuttuvia ja kaivattuja osia.

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

Miten hyödynnän kv-opiskelijoita kansainvälistymisen alkutaipaleella. Ari Koski & Zaki Khan 22.8.2013

Miten hyödynnän kv-opiskelijoita kansainvälistymisen alkutaipaleella. Ari Koski & Zaki Khan 22.8.2013 Miten hyödynnän kv-opiskelijoita kansainvälistymisen alkutaipaleella Ari Koski & Zaki Khan 22.8.2013 Mistä kysymys? Onko yrityksesi ottamassa ensi askeleita kansainvälistymisessä tai suuntaamassa uusille

Lisätiedot

Aallosta kestävän kehityksen osaajia

Aallosta kestävän kehityksen osaajia Aallosta kestävän kehityksen osaajia LUMA-toimintaa yläkouluille ja lukioille RCE Espoon Unelman päivän seminaari Tiistaina 2.12.2014 @ Espoon valtuustotalo Meri Löyttyniemi, Aalto kampuspalvelut, kestävän

Lisätiedot

Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, 2015. Kari Keskinen

Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, 2015. Kari Keskinen Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, 2015 Kari Keskinen DM1369699 DM1369699 Green Mining (2011-2016) 81 projects started (39 company projects and 42 research projects) 117

Lisätiedot

Projektisykli. SKY Kansainvälistyvä kansanopisto 27.-28.11.2007 HEO

Projektisykli. SKY Kansainvälistyvä kansanopisto 27.-28.11.2007 HEO Projektisykli SKY Kansainvälistyvä kansanopisto 27.-28.11.2007 HEO Projektin ideointi Arviointi Tarvittavien toimenpiteiden nimeäminen Toteutus Projektisuunnitelman muotoilu Rahoitus Projektin ideointi

Lisätiedot

OSAAMISTARPEET MUUTTUVAT, KOSKA TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ MUUTTUVAT. Oivalluksen 2. vaiheen tuloksia Korjaamolla 19.10.2010 Kirsi Juva etunimi.sukunimi@ek.

OSAAMISTARPEET MUUTTUVAT, KOSKA TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ MUUTTUVAT. Oivalluksen 2. vaiheen tuloksia Korjaamolla 19.10.2010 Kirsi Juva etunimi.sukunimi@ek. OSAAMISTARPEET MUUTTUVAT, KOSKA TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ MUUTTUVAT. Oivalluksen 2. vaiheen tuloksia Korjaamolla 19.10.2010 Kirsi Juva etunimi.sukunimi@ek.fi 1 2 ON ELINKEINOELÄMÄN OSAAMISTARPEITA LUOTAAVA HANKE

Lisätiedot

vaikuttavuussuunnitelma (levitys ja tulosten käyttöönotto)

vaikuttavuussuunnitelma (levitys ja tulosten käyttöönotto) Hankkeen vaikuttavuussuunnitelma (levitys ja tulosten käyttöönotto) TOI-hanketyöpaja 24.11.2011 Adobe connect pro -koulutus Levityksestä Dissemination is not about spreading information to a vaguely defined

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu Liiketalouden ala

Metropolia Ammattikorkeakoulu Liiketalouden ala Metropolia Ammattikorkeakoulu Liiketalouden ala Liiketalouden ala Tutkinto-ohjelma Liiketalous, päiväopiskelu Liiketalous, monimuoto European Business Administration International Business and Logistics

Lisätiedot

Basic Flute Technique

Basic Flute Technique Herbert Lindholm Basic Flute Technique Peruskuviot huilulle op. 26 Helin & Sons, Helsinki Basic Flute Technique Foreword This book has the same goal as a teacher should have; to make himself unnecessary.

Lisätiedot

Alueellinen yhteistoiminta

Alueellinen yhteistoiminta Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö

Lisätiedot

Lupa toimia eri tavalla. Anssi Tuulenmäki, Yli-innovaatioaktivisti

Lupa toimia eri tavalla. Anssi Tuulenmäki, Yli-innovaatioaktivisti Lupa toimia eri tavalla 1.11.2011 Hub Logistics Sanomatalo 1.11.2011 Hub Logistics Sanomatalo Anssi Tuulenmäki, Yli-innovaatioaktivisti 1)Teemmekö oikeita asioita? 2)Teemmekö riittävän eri lailla oikeita

Lisätiedot

ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION

ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION Lapsen nimi / Name of the child Lapsen ikä / Age of the child yrs months HYVINKÄÄN KAUPUNKI Varhaiskasvatuspalvelut Lapsen päivähoito daycare center / esiopetusyksikkö

Lisätiedot

Suomen 2011 osallistumiskriteerit

Suomen 2011 osallistumiskriteerit KAH Suomen 2011 osallistumiskriteerit ARTEMIS Call 2011 -työpaja @ Helsinki 17.1.2011 Oiva Knuuttila KAH ARTEMIS Advanced Research and Technology for Embedded Intelligence and Systems Sulautettuja tietotekniikkajärjestelmiä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

There is No Wrong Door - ei ole väärää ovea

There is No Wrong Door - ei ole väärää ovea Yhteisenä tavoitteena kansainvälinen osaava metropoli There is No Wrong Door - ei ole väärää ovea Pertti Vuorela 9.6.2011 NoWrongDoor konseptoi kansainväliset asettautumispalvelut metropolialueella Asiakasta

Lisätiedot

Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa

Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa Cleantech gaalan iltapäiväseminaari 20.11.2013 Helena Mälkki & Petri Peltonen Aalto-yliopisto,

Lisätiedot

Hakemus koululaisten iltapäivätoimintaan Application for Pupils' Afternoon Activities

Hakemus koululaisten iltapäivätoimintaan Application for Pupils' Afternoon Activities 1/2 Ilmoitus vastaanotettu / 20 Vast.ottaja Hakemus koululaisten iltapäivätoimintaan Application for Pupils' Afternoon Activities 1 Lapsen tiedot Suku- ja etunimet Last and First s Lähiosoite Street Address

Lisätiedot

UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS

UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS UNIPOLI TAMPERE TAMPEREEN YLIOPISTO TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Krista TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Varantola PIRKANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU 2.10.2007 UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS Allekirjoitettu 16.8.2006

Lisätiedot

METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU 2011. 4.11.2011 Johanna Holvikivi

METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU 2011. 4.11.2011 Johanna Holvikivi METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU 2011 4.11.2011 Johanna Holvikivi Osaamista ja oivallusta tulevaisuuden tekemiseen Electric Race About -sähköauto 11/9/2011 Metropolia Ammattikorkeakoulu 3 Yhteisö, uudistaja

Lisätiedot

Beneath the Northern Lights

Beneath the Northern Lights Beneath the Northern Lights Little Lilli and her best friend Kalle are playing in the snowy forest, that is filled with creatures of the winter. If it gets dark or a little scary, they don t have to be

Lisätiedot

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010 Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille LiikuTe Neuvottelukunta 02 03 2010 Vuoden 2010 lähtöruutu 1. Edetään vuosien 2007 2009 kokemusten pohjalta 2. Tapahtumia toukokuussa

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016 Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Wallstreet lyhyesti Perustettu vuonna 2006, SiPa toimilupa myönnetty 3/2014 Täysin kotimainen,

Lisätiedot

Integration of Finnish web services in WebLicht Presentation in Freudenstadt 2010-10-16 by Jussi Piitulainen

Integration of Finnish web services in WebLicht Presentation in Freudenstadt 2010-10-16 by Jussi Piitulainen Integration of Finnish web services in WebLicht Presentation in Freudenstadt 2010-10-16 by Jussi Piitulainen Who we are FIN-CLARIN University of Helsinki The Language Bank of Finland CSC - The Center for

Lisätiedot

elearning Trends and Case Examples from Finland IT in Education and HRM- Conference 26.11.2013 Ms. Piia Liikka

elearning Trends and Case Examples from Finland IT in Education and HRM- Conference 26.11.2013 Ms. Piia Liikka elearning Trends and Case Examples from Finland IT in Education and HRM- Conference 26.11.2013 Ms. Piia Liikka The Association of Finnish elearning Works as an unbiased, non-profit advocate for elearning

Lisätiedot