Laurea tutkii ja kehittää Laurea Research & Development 1/2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Laurea tutkii ja kehittää Laurea Research & Development 1/2012"

Transkriptio

1 Laurea tutkii ja kehittää Laurea Research & Development 1/2012 Service Design conference exceeded expectations SIVU 5 Jaakko Tarkkanen on Laureaammattikorkeakoulun uusi rehtori ja toimitusjohtaja SIVU 7 Laurea vahvasti mukana turvallisuustutkimuksen ja -koulutuksen kehittämisessä SIVU 24

2 Maarit Fränti Vastaava päätoimittaja, Vararehtori // Executive editor, Vice-president KUVA: Otso Nuotio Pääkirjoitus // Leader Ammattikorkeakoulu-uudistus painottaa työelämävastaavuutta ja reagointiherkkyyttä Keväällä 2011 hallitus ilmoitti pyrkivänsä vahvistamaan suomalaista osaamista kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Tämä hallitusohjelma käynnisti AMK-uudistus kehittämisprosessin, jonka tavoitteena on, että suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 nykyistä laadukkaampi, kansainvälisempi, vaikuttavampi ja tehokkaampi. Ammattikorkeakoulut ovat kansainvälisesti vetovoimaisista, omille vahvuusalueilleen profiloituneita kokonaisuuksia, jotka vastaavat monipuolisesti yhteiskunnan ja työelämän tarpeisiin. Julkisuudessa AMK-uudistuksen huomio on kiinnittynyt suunniteltuihin kustannusleikkauksiin. Vaikka leikkaukset vaikuttavat jokaisen meidän arkeemme, uudistuksen suurin viesti ammattikorkeakouluille on parantaa sekä koulutuksen että TKI-toiminnan työelämävastaavuutta ja reagointiherkkyyttä. Koulutusvastuu-uudistus tulee näkymään siten, että nykyisistä koulutusohjelmista luovutaan ja koulutus muodostuu laajoista, rakenteeltaan joustavista kokonaisuuksista. TKI-toiminnassa ammattikorkeakoulujen tehtävänä on innovaatiojärjestelmän osana vahvistaa alueiden elinvoimaisuutta kehittämällä erityisesti kysyntä- ja käyttäjälähtöistä innovaatiotoimintaa ja hyvinvointipalveluita. Kehittämistyön hyvänä pohjana Laureassa toimivat LbD-pohjainen oppiminen ja ajantasaiset osaamispohjaiset opetussuunnitelmamme. Laurean osaaminen TKI-alueella on myös tunnustettua, josta viimeisimpänä saavutuksena on vuoden 2010 TKI-toiminnan perusteella saatu OKM:n tuloksellisuusraha. Tästä on turvallista lähteä kohti AMK-uudistusta. The reform of universities of applied sciences focuses on workplace correspondence and reaction skills In spring 2011, the government announced its aim to strengthen Finnish competence in each sector in society. The government programme led to the development process of the reform of universities of applied sciences , which seeks to ensure that by 2020 Finnish higher education is of an increasingly high standard, international and effective. Universities of applied sciences are internationally attractive entities with unique profiles based on the individual strengths of the institutions, diversely addressing the needs of society and the labour sector. Media attention regarding the reform has mainly focused on planned cost cuts. Although the cuts have an impact on our daily lives, the main message of the reform for universities of applied sciences is to improve workplace correspondence and reaction skills of both education and RDI. The reform of educational responsibility will be evident in abandoning the current degree programmes in favour of large, structurally flexible entities. The RDI task of universities of applied sciences is to strengthen regional dynamics by being part of an innovation system, particularly through developing demand- and user-based innovation and welfare services. LbD-based learning and up-to-date, competence-based curricula serve as a solid foundation for Laurea s development efforts. Laurea s RDI competence has received recognition, a recent example including Ministry of Education and Culture performance-based funding for RDI activities in This provides a firm starting point for the reform. 2 Kehittäjä Prime Mover 1/2012

3 Sisällys // Contents Vastaava päätoimittaja / Executive editor Maarit Fränti Päätoimittaja / Editor-in-chief Anna Kojo Toimitussihteeri / Sub-editor Terhi Juvonen Taitto / Layout Saara Saarinen Reetta Huhta Heikki Kuula Toimitusneuvosto / Editorial Board Harri Haapaniemi Ritva Jäättelä Leena Nieminen Ari Poikola Maarit Fränti Suorapostituksen osoitteet / Posting addresses Laurea-ammattikorkeakoulun sidosryhmärekisteri Osoitteenmuutokset / Changes of address Julkaisija / Publisher Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea University of Applied Sciences Ratatie 22, FI Vantaa, Finland Painopaikka / Printed by Lönnberg Print & Promo ISNN Laurean opiskelijat mukana WDC-tapahtumissa...4 Service Design conference exceeded expectations...5 Laurean organisaatio uudistui Mistä siinä on kyse?...6 Jaakko Tarkkanen on Laurea-ammattikorkeakoulun uusi rehtori ja toimitusjohtaja...7 Miten uusi teknologia muuttaa opetusta ja opiskelua?...9 Miten kirjoitat?...11 Laurean kansainvälinen TKI-toiminta Laurea SHOWROOM Uudenlainen ote hakumarkkinointiin Co-designing a Design Agenda for Meri-Rastila Moniaistisen palvelukokemuksen kehittäminen Linnanmäen Valokarnevaalissa...18 How to make Hernesaari more visitor-friendly?...20 Millaisia ovat tulevaisuuden palvelumuodot?...22 Laurea vahvasti mukana turvallisuustutkimuksen ja -koulutuksen kehittämisessä...24 Lähiruoka Uudellamaalla viestintää, verkostoja ja liiketoimintaosaamista...26 International students help Finnish SMEs to increase use of renewable energy in Africa...28 Pilottiprojektissa koulutettiin menestyksekkäästi filippiiniläisiä sairaanhoitajia...30 CIDeCluster kokoaa yhteen terveys- ja hyvinvointisektorin yrityksiä ForeMassi2025 ennakoi hyvinvointi- ja turvallisuusalan osaamistarpeita User s Eyes in developing Library Services...36 Neuromarketing research reveals customer wishes and expectations...39 Yrittäjyys eri koulutusohjelmissa...40 Opiskelijayrittäjyys Laureassa...41 Monikielisyys -ja -kulttuurisuus on yrityksille etu, jota ei voi kopioida Alumnikolumni: Tee oma polkusi...44 Alumniverkosto TKI-toiminnan kehittäjänä...45 Lyhyesti // Briefly...46 Kehittäjä Prime Mover 1/2012 3

4 Laurean opiskelijat mukana WDC-tapahtumissa Laurea Otaniemi toimii Espoon kaupungin yhteistyökumppanina koko World Design Capital -vuoden ajan. Satoja Otaniemen opiskelijoita ja kymmeniä lehtoreita tulee suunnittelemaan ja työskentelemään Espoon eri hyvinvointirasteilla ja tapahtumissa. Teksti: Pia Kiviharju Active Life Village ympäristö toimii koko vuoden yhtenä hyvinvointirastina. Ympäristössä tullaan järjestämään lähes 30 Aktiivisuutta elämään -tapahtumaa erilaisille kohderyhmille monilla eri teemoilla.tapahtumien lisäksi Active Life Villagessa on ikääntyneille suunniteltu hyvinvointiteknologiaan perustuva älykäs kotiympäristö, joka mahdollistaa turvallisen kotona asumisen. Tätä ainutlaatuista kotiympäristöä esitellään hyvinvointialan asiantuntijoille ympäri maata kutsuen heitä vierailemaan demokotiin. Laurean kehittämän HyvinvointiTV :n opiskelijoiden tuottamia ohjelmia lähetetään WDC-vuonna Otaniemen studiosta Tapiolan terveysasemalle ja Tapiolan kirjastoon. Tapiolan terveysasema herää eloon design-vuotena. Sinne perustetaan Hyvinvointitori WDC Espoo, jossa Otaniemen sosiaali- ja terveysalan opiskelijat työskentelevät lähes päivittäin ohjaten ja neuvoen kaupunkilaisia hyvään ja terveellisempään elämään. Lisäksi opiskelijat ja lehtorit osallistuvat uudenlaisen sairaalahuoneen testaamiseen, Espoon Studia Generalia -seminaarien toteuttamiseen ja keräävät aineistoa WDC-vuoden tapahtumista, joita voi katsoa Stadi. TV:stä ja nettisivuilta. WDC-projekti on aitoa LbD:tä WDC-projekti on huikea mahdollisuus ja oppimisen tilaisuus kaikille osallistujille monessakin mielessä. Satojen opiskelijoiden muodostamat osaprojektitiimit ovat monialaisia: fysioterapian, terveyden- ja sairaanhoidon, sosiaalialan ja liiketalouden opiskelijat sekä lehtorit toimivat kymmenissa eri tiimeissä yhdessä. Koulutusalojen raja-aidat kaatuvat, sillä uutta osaamista on mahdollista saavuttaa yhteisen tekemisen ja kehittämisen kautta. WDC 2012 on ainutlaatuinen mahdollisuus sekä opiskelijoille että opettajille tehdä aitoa yhteistyötä Espoon kaupungin kanssa. Hankkeessa toteutuu parhaimmillaan LbD, ja teemme näkyväksi monialaista osaamistamme espoolaisille, muistuttaa Otaniemen yksikön johtaja Tuula Kilpinen. Projektipäällikkönä toimiminen antaa meille huiman mahdollisuuden kehittää laajasti osaamistamme antaen samalla tukevan pohjan projektien johtamiseen. Näin suuri ja monialainen projekti antaa laaja-alaisen kuvan ison organisaation toiminnasta ja valmentaa työelämän tuleviin haasteisiin, toteavat Laurea Business Venturesin opiskelijat Linda Aheristo ja Henna Hakala. Voi Hyvin Arjen hyvinvointia ja onnellisuutta kaikille Espoo on yhdessä Helsingin, Vantaan, Kauniaisen ja Lahden kanssa maailman design-pääkaupunki vuonna Espoon vastuulla on hyvinvointiin liittyvä design. Miten arkielämän ratkaisuja ja palveluja voidaan muotoilla sellaisiksi, että kaikilla olisi mahdollisuus hyvään elämään ja arkiympäristöön? Design-vuotena Espoo haluaa antaa kaupunkilaisilleen mahdollisuuden osallistua palveluiden kehittämiseen, tarjota uusia kehon ja mielen hyvinvointia edistäviä elämyksiä ja tilaisuuden kehittää yhteistä kaupunkikulttuuria entistä paremmaksi. Lisätietoja: 4 Kehittäjä Prime Mover 1/2012

5 in english Service Design conference exceeded expectations The 3rd Service Design and Service Innovation Conference was held 8th 10th of February 2012 at Laurea University of Applied Sciences Leppävaara unit. The conference exceeded all expectations on many levels. Text: Anna Kojo photos: Joni Nurmi The ServDes conference is a premier research conference within service design and service innovation. It is aiemed at people who are interested in customer centric development; researcgers, business professionals, designers and practioners. Many prestigious Service Design thinkers, such as Evert Gummesson and Anna Thygesen, took part in the conference and gave key note speeches during the three days. The conference gathered together over 260 registered academics, students, researchers and business professionals from more than 20 different nationalities. Almost 30 research papers were presented during the conference. The programme of the three-day conference was built in a different way than academic conferences usually are. The aim of the programme was to give the participants a chance to actually participate in service designing. The conference consisted of a pre-conference day, research day and business day. For example, during the pre-conference day the participants got to take part in to workshops that were held all over the metropoliatan area. Fun and conversational atmosphere The conference provided a great opportunity to take part in the discussions that are shaping the young discipline of Service Design. It also offered great ways to share both academic and practical insights. The conference provided an inspirational environment where the participants could discuss the latest topics of Service Design and also build networks. The participants listened to presentations e.g. on co-creation and codesigning, definitions for Service Design and the ethics of Service Design. They could discuss and ask questions with each other during the presentations with an interactive Presemo tool wich is a sort of an application for your phone, ipad or laptop. The open atmosphere inspired the participants even to have a snow fight in -20 degrees. The snow fight along with other interesting videos about the conference can be found on Youtube with the search term ServDes. Conference papers can be downloaded here: Kehittäjä Prime Mover 1/2012 5

6 Yhtiökokous AmmattikorkeakouluN hallitus osakeyhtiön hallitus Johtoryhmä Toimitusjohtaja, rehtori Vararehtori Vararehtori hallintojohtaja yksiköiden johtajat: hyvinkää, kerava, Leppävaara, Laurean organisaatio uudistui Mistä siinä on kyse? Teksti: Anna Kojo kuva: Heikki Kuula Laurea siirtyi syksyllä 2011 uuden rehtorin ja sisäisen organisaatiouudistuksen myötä uuteen toimintakauteen. Laurean sisäiset palvelut on muodostettu uusiksi palvelukokonaisuuksiksi palveluyksiköihin, joista vastaavat vararehtorit ja hallintojohtaja. Uuden toimintamuodon ja uuden johdon avulla Laurea vahvistaa asemaansa metropolialueen merkittävänä korkeakouluna. Avainasemassa uudistuksessa ovat yhteistyön parantaminen eri kampusten välillä sekä palvelurakenteen kehittäminen. Mistä uudistuksessa on kyse vararehtori Maarit Fränti? Ammattikorkeakoulujen asema korkeakoulukentässä on muuttumassa. Opetus- ja kulttuuriministeriö lanseerasi syksyllä 2011 ammattikorkeakouluja koskevan uudistuksen, jonka haasteisiin Laurea pystyy paremmin vastaamaan uudistetulla organisaatiollaan. Miten uudistus näkyy laurealaisten arjessa? Uudistus näkyy siten, että esimerkiksi kampusten itsenäisyys lisääntyy, ja niillä on enemmän vastuuta toiminnastaan ja tuloksellisuudestaan. Lisäksi Laureaan on luotu kolme uutta palveluyksikköä nostamaan sisäistä palvelukykyä. Nämä yksiköt ovat verkosto- ja kehittämispalvelut, jota johtaa vararehtori Jouni Koski; talous- ja tietohallintopalvelut, jota johtaa hallintojohtaja Kimmo Hannonen sekä oma yksikköni Lbd- ja osaamisenjohtamispalvelut. Opiskelijan arjessa uudistus ei näy suoraan, mutta pidemmällä tähtäimellä uudistus tulee parantamaan opiskelijan arkea sisäisten palvelujen kehittyessä laadukkaimmiksi. Kuinka sidosryhmän edustajat on huomioitu uudistuksessa? Sidosryhmien edustajien on uudistuksen myötä helpompi olla yhteydessä meihin. Jouni Kosken johtaman verkosto- ja kehittämispalvelut -yksikön yksi osa-alueista on juuri sidosryhmäsuhteiden hoito. Sidosryhmäyhteistyöstämme vastaa viestintäjohtaja Päivi Korhonen. Millä tavoin uudistus vaikuttaa Laurean TKI-työhön? Palveluyksiköiden avulla eri kampusten välille voidaan rakentaa tiiviimpiä verkostoja, minkä vuoksi TKI-työssä voidaan saavuttaa parempia tuloksia. Laurean neljä painoalaa palveluliiketoiminta, hoitotyön asiantuntijuus ja itsenäinen kotona selviytyminen, turvallisuus ja yhteiskuntavastuu, opiskelijayrittäjyys on huomioitu TKI-työssä siten, että jokaista varten on luotu oma avaintiiminsä, joka kehittää toimintaa eteenpäin. Tulevaisuudessa TKI-työn saralla pyritään pääsemään mukaan laajempiin hankkeisiin myös kansainvälisellä tasolla. 6 Kehittäjä Prime Mover 1/2012

7 Jaakko Tarkkanen on Laurea-ammattikorkeakoulun uusi rehtori ja toimitusjohtaja Laurea-ammattikorkeakoulun rehtoriksi ja Laurea-ammattikorkeakoulu Oy:n toimitusjohtajaksi on valittu vararehtori Jaakko Tarkkanen alkaen. TeKSTI: Anna Kojo Jaakko Tarkkanen on ollut 1990-luvun alkupuolelta saakka luomassa, kehittämässä ja johtamassa nykyistä Laureaa ja sen edeltäjää Evamkia. Hän aloitti koulutusalajohtajana ja siirtyi vuonna 1998 Espoon alueyksikön aluerehtoriksi. Vuodesta 2005 alkaen Tarkkanen työskenteli rehtorin sijaisena ja vararehtorina ennen rehtoriksi ja toimitusjohtajaksi siirtymistään. On hienoa, että olen saanut olla alusta asti mukana Laurean menestystarinassa, Tarkkanen kertoo. Tarkkasen mukaan Laurean menestys perustuu kunnianhimoisiin tavoitteisiin ja rohkeisiin strategisiin valintoihin, vahvoihin verkostoihin ja kovaan työhön. Laurea on Suomen palkituin ammattikorkeakoulu ja viisinkertaisesti palkittu laatuyksikkö. Laurean menestyksestä kertoo myös Laurean opiskelijoiden hyvä työllistyminen sekä opiskelijoiden menestymiset kansainvälisissä innovaatiokilpailuissa. Lisäksi Laurean opiskelijavetoinen tutkimus- ja kehittämistoiminta on volyymiltaan mitattuna huippuluokkaa. Opiskelijat suorittavat paljon opintopisteitä korkeatasoisissa TKI-projekteissa, jotka ovat vahvasti sidoksissa työelämään. Sen sijaan, että olisimme matkineet muita, olemme tehneet omanlaisiamme valintoja, Tarkkanen sanoo. Hän kutsuu tätä Sinatra-filosofiaksi siteeraten Frank Sinatraa: I did it my way. Ammattikorkeakoulut muutoksessa Suomen korkeakoulukenttää ravistelee suurin uudistusaalto sitten yliopistolaitoksen ja ammattikorkeakoulujen perustamisen. Uudistusaalto näkyy Tarkkasen mukaan lukuisina reformeina, joista yksi on jo toteutettu yliopistolain uudistaminen. Nyt on vuorossa ammattikorkeakoulujen kokonaisuudistus: ammattikorkeakoulujen asema korkeakoulukentässä on muuttumassa. Opetus- ja kulttuuriministeriö lanseerasi syksyllä 2011 ammattikorkeakouluja koskevan uudistuksen, ja vuonna 2014 on käytössä rakenteellisesti uudistunut ammattikorkeakoululaitos. Uudistus tarkoittaa sitä, että ammattikorkeakoulujen rahoitusta ja koulutuspaikkoja leikataan. Laurealla on tästä huolimatta lupaava tulevaisuus edessä. Koko Laurean tasolla aloituspaikkoja vähennetään ainoastaan 30, eli se tarkoittaa noin kahta prosenttia nykytasosta. Lisäksi Laurealla on hyvä taloudellinen tilanne ja Laurea on varautunut hyvin tulevaan, Tarkkanen täsmentää. Kehittäjä Prime Mover 1/2012 7

8 8 Kehittäjä Prime Mover 1/2012

9 Miten uusi teknologia muuttaa opetusta ja opiskelua? Opetusteknologia kehittyy kovaa vauhtia. Yritykset kehittävät tällä hetkellä erityisesti luokkahuoneisiin ja kampuksille sopivia välineitä. Kehitys näyttää kulkevan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kärki edellä. Korkeakoulujen opetus- ja opiskelutekniikassa sovelletaan liian usein perusopetuksen työvälineitä ja menetelmiä, vaikka oikeampi viiteryhmä olisi työelämä ja arkipäivän tilanteet. teksti: Kristina Henriksson ja Irma Mänty kuvitus: Heikki Kuula Mobiilia kampusta tarvitaan Fyysisiä opetus- ja opiskelutiloja kehitetään nykyään korkeakouluissa siihen suuntaan, että ne mahdollistaisivat ihmisten kohtaamisen, oppimisen ja viihtymisen. Yhä useammin tarvitaan myös sovelluksia, jotka mahdollistavat opiskelijoiden etäläsnäolon luennolla, kokouksessa tai tiimityössä. Yhä useammat opiskelijat tulevat käyttämään mobiililaitteitaan opiskelussa ja siksi opetuksen järjestelmien tulee tarjota myös sovelluksia, joiden avulla yhteys saadaan kännyköistä, tabletti-tietokoneista ja muista liikkuvan ihmisen välineistä. Kosketusnäytöllisillä mobiililaitteilla voidaan ohjata muiden laitteiden toimintaa opiskelutilassa tai antaa opiskelijoille joustavasti mahdollisuus esittää tuotoksiaan omalta laitteeltaan seinälle heijastettuna. Oppimateriaalien ja kirjaston tietoaineistojen tulee olla käytettävissä myös mobiililaitteilla. Opettajien tulee saada käyttöönsä mobiililaitteita, jotta uu det opiskeluvälineet tulevat heillekin tutuiksi ja syntyy uusia tapoja edistää oppimisprosessia. Oppimateriaalin kirjoittajaksi ja julkaisijaksi voi nykyään ryhtyä kuka tahansa ilman virallista julkaisutahoakin. Uusia julkaisutapoja ovat muun muassa vuorovaikutteisen oppikirjan tai koulutusmateriaalin tekeminen tablettilaitteella luettavaksi ja videoiden tai podcastien julkaiseminen organisaation omalla kanavalla itunes Universityssä. Kampuksilla voitaisiin ryhtyä käyttämään tiedottamisessa muiden menetelmien ohessa QR-koodeja (quick response), jolloin opiskelijat voivat halutessaan lukea informaation mobiililaitteella ja tallentaa sen itselleen. QR-koodeja voi soveltaa myös opetukseen. Tutut työvälineet uusiksi Älytaulut, projektorit ja työpöydät ovat kehittymässä liikuteltavampaan muotoon ja ne mahdollistavat myös 3D-kuvan esittämisen. 3D on tulossa hyvin vahvasti opetukseen tällä hetkellä. 3D-printterillä voidaan tulostaa suunniteltavasta esineestä kolmiulotteinen muovinen mallikappale. Esimerkiksi tuotesuunnittelu tai anatomian opiskelu tehostuvat aivan uudella tavalla näiden työvälineiden avulla. Kirjoittajat osallistuivat tammikuussa Lontoossa Bett-messuille, jossa oli mahdollisuus tutustua viimeisimpiin opetusteknologian laitteisiin ja sovelluksiin sekä vaihtaa kokemuksia ammattilaisten kanssa. Messuilla oli yli 650 näytteilleasettajaa ja kävijää. Kehittäjä Prime Mover 1/2012 9

10 Laureassa voitaisiin hankkia yksiköihin kuntopyörät, joissa voi opiskella esimerkiksi kieliä tai vastata monivalintatehtäviin. Digitaalisesta kynästä on jo olemassa erilaisia versioita. E-kynää käytetään normaaliin tapaan paperin kanssa, mutta jälki tallentuu myös digimuotoon ja on jatkokäsiteltävissä tietokoneella. Joissakin malleissa tallentuu myös ääni kynän käytön taustalta, kuten esimerkiksi opettajan luento. Kun käyttäjä myöhemmin lukee tekstiä tietokoneelta, hän pystyy kuuntelemaan äänen osoittamalla hiirellä tekstiä. Tekstintunnistus on kehittynyt viime vuosina merkittävästi. Kynän uusi tuleminen on tervetullutta, sillä kynällä kirjoittaminen aktivoi kognitiivisia prosesseja, vahvistaa muistin toimintaa, ja edistää oppimista. Nuorten löytäessä e-kynät voi oppimisprosesseissa mahdollisesti seurata kynällä kirjoittamisen uusi aalto. Biometriset tunnisteet ovat tulleet oppilaitoksiin kulunvalvontaan ja sähköiseen maksamiseen. Kasvojen tunnistus tai sormenjälki voivat avata oven tai niillä voi maksaa lounaan, kunhan tilille on etukäteen ladattu rahaa. Ehkä näitä tunnisteita nähdään tulevaisuudessa myös tentin valvonnassakin. Juoksumatolla opintopisteitä Käyttäjälähtöinen opetusteknologia on löytänyt opiskelutilanteet opiskelijoiden arjesta. Kuntosalilaitteiden, vaikkapa juoksumaton, näyttöruudulta voi nykyään opiskella eri asioita joko valmiiden ohjelmien tai laitteeseen liitetyn oman kännykän avulla. Laureassa voitaisiin suunnitella opiskelumateriaaleja kuntosalilaitteisiin ja hankkia yksiköihin kuntopyörät, joissa voi opiskella esimerkiksi kieliä, vastata monivalintatehtäviin tai osallistua tiimikokoukseen Skype-nettipuhelimen avulla. Kulutetut kalorit voisi liittää harjoittelupäiväkirjaan ja vaikka osaksi oppimistehtäviä. Mitä pienet edellä, sitä isot perässä Lapsille ja nuorille suunnattua opetusteknologiaa on runsaasti tarjolla. Lapset myös tunnetusti oppivat nopeasti uusien välineiden käytön. Käytännössä on kuitenkin havaittu, että nuoret osaavat hyödyntää tietotekniikkaa opiskelussa ja työssä melko yksipuolisesti. Nuorten tekstinkäsittelytaidot ovat usein puutteellisia, ja he ovat epävarmoja ollessaan vuorovaikutuksessa uusien ihmisten kanssa opiskelu- ja työympäristössä. Ainoat nuorten verkkoviestintäkokemukset ovat usein olleet kommunikointia kavereiden kanssa, eikä tiimityöskentelystä verkossa ole kokemuksia. Uuden sukupolven verkko-oppimisympäristöalustojen pitääkin tukea sekä yhdessä tekemistä että henkilökohtaista oppimista. Tärkeimmät foorumit löytyvät rajapinnasta työelämän kanssa. Sosiaalisen median kanavilla voidaan sitten ohessa täydentää viestintää ja vuorovaikutusta. Kaikissa isoissa konferensseissa ja tapahtumissa tulisikin järjestää osallistujille taustakanava verkkoon, esimerkiksi massidea.org, Facebook, Twitter tai vastaava, jolloin osallistujilla on mahdollisuus kommentoida ja antaa välitöntä palautetta. 10 Kehittäjä Prime Mover 1/2012

11 Miten kirjoitat? Teksti: Markku Löytönen kuvitus: Heikki Kuula Käytätkö jotain kirjoitustekniikkaa, kun kirjoitat? Jos vastauksesi on kyllä, voit saman tien luopua tämän kolumnin lukemisesta. Jos vastauksesi on ei, sinun on syytä huolella lukea tämä teksti. Aivan liian moni asiantuntijatyötä tekevä vastaa kysymykseen ei. Tekstiä kyllä syntyy, mutta yleensä tuskallisen hitaasti. Ja sotkuisasti. Korjauksia tekstiin tehdään kesken kirjoittamisen vailla selkeää näkemystä kokonaisuudesta. Korjataan korjausten päälle, ja palataan yhä uudelleen jo kertaalleen korjattuun. Kun opetan kirjoittamista, kutsun tätä syherötekniikaksi. Se on kohtelias tapa sanoa, että hommassa ei ole järjen häivääkään. Sitten pari faktaa ja opastus yhteen kirjoitustekniikkaan. Ensinnäkin kirjoittaminen ei ole yksilölaji, vaan joukkuelaji. Mitä useampi kollega ja toimittaja kommentoi ja ehdottaa muutoksia, sitä parempi tekstistä tulee. Ja toiseksi muista lepuuttaa tekstiäsi, kun työstät sitä. Lepuuttamatta omalle tekstilleen sokeutuu ja työ alkaa junnata näennäisten korjausten noidankehässä. Olen kehittänyt itselleni sopivan kirjoitustekniikan, jota myös opetan kursseillani. Sen nimi on vaiheistettu läpikirjoittaminen. Idea on yksinkertainen, mutta siihen liittyy tunnehaaste. Työ alkaa niin, että kirjoitetaan tekstin pääotsikot. Ja sitten se tunnehaaste; tämä tehdään alusta loppuun pysähtymättä välillä korjaamaan. Näin vaikka jossain puolivälissä aina huomaa, että tätä täytyy korjata. Korjata saa vasta, kun on ensimmäisen kerran kirjoittanut pääotsikot alusta loppuun. Seuraavaksi kirjoitetaan alaotsikot paikoilleen alusta loppuun. Sitten saa korjata. Ja seuraavaksi lisätään muutamalla avainsanalla kunkin otsikon alle siihen tulevat asiat. Ja taisit jo arvatakin pysähtymättä välillä korjaamaan. Sitten saa taas korjata. Seuraavaksi lisätään kuvat ja taulukot kuhunkin otsikkoon. Ja viimeiseksi kirjoitetaan teksti yllätys yllätys pysähtymättä korjaamaan kesken kirjoittamisen. Korjata saa vasta, kun teksti on kertaalleen kirjoitettu alusta loppuun. Mikä on tämän tekniikan vahvuus? Se, että jokaisella kierroksella syntyy kokonaisuus, joka on aina askeleen lähempänä käsikirjoituksen ensimmäistä versiota. Sujuuko kirjoittaminen näin paremmin ja joutuisammin? Kyllä. Olen kokeillut oppilaitteni kanssa ja tulos on aina sama. Onko muita kirjoitustekniikoita? Kyllä on. Ja ne kaikki toimivat kukin omalla tavallaan. Lopuksi siis tämän kolumnin tärkein viesti. Kun kirjoitat, käytä aina jotain tekniikka älä syherökirjoita! Kirjoittaminen on arkipäivää lähes kaik issa töissä. TKI-työssä kirjoittamisen merkitys korostuu esimerkiksi hankekuvausten, raporttien ja tuloksien esittämisessä. Tutkijat kommunikoivat toistensa kanssa muun muassa juuri tekstien kautta. Kirjoittaja Markku Löytönen, FT, on kulttuurimaantieteen professori Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen laitoksella. Hän on tunnettu tietokirjailija ja toimii Suomen tietokirjailijat ry:n puheenjohtajana. Löytönen on pitänyt Laurean henkilöstölle koulutuksen menetelmäkirjoittamisesta. Kehittäjä Prime Mover 1/

12 Smart Living Summer Schoolin osanottajat keräsivät käyttäjäkokemuksia matkailutuotteista. Laurean kansainvälinen TKI-toiminta Laurean kansainvälisellä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio (TKI) -toiminnalla ei tarkoiteta vain yksittäisiä hankkeita ja projekteja. Parhaimmillaan kansainväliset hankkeet, julkaisutoiminta ja konferenssit muodostavat opetuksen kanssa saumattoman osaamisjatkumon, jossa opetus, TKI ja yrittäjyys rikastavat toisiaan ja kehittävät Laurean osaamista. TeKSTI: Tuija Hirvikoski kuvat: Sami Mannerheimo Kansainvälisiä TKI-hankkeita voidaankin tarkastella oppimis- ja innovaatioympäristöinä, jotka voivat parhaimmillaan edesauttaa niin yksilöiden, organisaatioiden kuin Suomen menestymistä globaalissa kilpailussa. Globaalien, ns. sinnikkäiden ongelmien ratkaiseminen sekä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä toiminta perustuvat globaalien osaamisvarantojen hyödyntämiseen ja syvälliseen yhteistyöhön eri toimijoiden kesken. Muuttuvasta maailmasta nousee uusia TKI-tarpeita Kansainvälinen innovaatiotutkimus ja suomalainen innovaatiopolitiikkaa korostavat siirtymää yksittäisten tuotteiden ja palveluiden muotoilusta kohti systeemisiä ratkaisuja ja kansainvälistä kasvupotentiaalia. Kilpailukyky ja elämänlaatu paranevat sekä palvelutuotanto ja työelämä uudistuvat, kun samanaikaisesti kehitetään niin palveluita, tuotteita, menetelmiä, liiketoimintakonsepteja kuin työorganisaation toimintatapoja ja johtamista. Systeemisyys merkitsee myös sitä, että uusien innovatiivisten tuotteiden, palveluiden ja ratkaisujen seurauksena asiakkaan käyttäytyminen muuttuu ja syntyy uusia markkinoita. Suomalaisia yrityksiä kannustetaan kansainvälistymiseen ja kasvuun siinä missä korkeakoulujen odotetaan lunastavan 12 Kehittäjä Prime Mover 1/2012

13 Tutkimusryhmä haastatteli kansainvälisiä professoreita ja suuri kuvausryhmä taltio tapahtuman keskustelut. Liikuntarajoitteisten kuntoutukseen tarkoitettujen ja liikkumista helpottavien polkupyörien testaaminen synnytti Summer Schoolin osanottajille uusia tuote- ja palvelu-ideoita. Voittajat palkittiin kunniakirjoin. Lisätietoja Laurean Summer Schoolista: asemansa globaaleissa arvoverkostoissa. Korkeakoulut ovat aina edistäneet maamme avautumista, mutta globaalissa maailmassa myös korkeakoulujen kansainvälisyydeltä edellytetään uusia ratkaisuja ja avauksia. Laurean strategista kehittämistä on ohjannut erityisesti eurooppalainen ja kansallinen innovaatiopolitiikka. Vuonna 2015 Laurean tahtotilana on olla kansainvälisesti tunnustettu, tulevaisuuden osaamisen ja metropolikehityksen ammattikorkeakoulu. Kansainvälistyminen ja kansainvälisen huippuosaamisen kehittäminen valituilla painoaloilla korostuvat Laurean uudistuvassa strategiassa. Tavoitteena on, että Laurean valitut painoalat synnyttävät yhdessä sidosryhmien kanssa TKI-toiminnan kärkialueita. Kärkialueen kehittäminen kansainvälisessä vuorovaikutuksessa perustuu kykyymme nähdä oman osaamisen ja metropolialueen innovaatio- ja liiketoimintaekosysteemien merkitys globaalissa arvoverkostossa. Suomalainen yhteiskunta tarjoaa monella tavalla kiinnostavan LivingLabin TKIyhteistyölle yliopistojen, yritysten ja julkisten organisaatioiden kanssa. Samalla suomalaisen innovaatiojärjestelmän kansainvälisyysosaamisen puute muodostaa kiinnostavan markkinaraon painoalojen kansainväliselle TKI-toiminnalle. Esimerkiksi Laurean Hoitotyötyön ja itsenäisen kotona selviytymisen -painoalasta kehittyvä kärkialue hyödyntää Laurean innovaatiotaskuja. Laurean sisällöllisiä innovaatiotaskuja ovat esimerkiksi ehealth ja digitaaliset palvelut, tehohoitotyön taitava osaaminen ja kohtaamistaide hyvinvoinnin edistäjänä. Käytännössä Laurean painoalatiimien tehtävä on tunnistaa heikot signaalit ja TKI-toiminnan tulosten mahdolliset hyödyntäjät. Painoalan sisällä syntyvän hyvän idean ympärille kootaan nopeasti kiinnostuneiden asiantuntijoiden, yritysten ja julkisten organisaatioiden TKI -verkosto, joka etsii idealleen kansallisen tai kansainvälisen rahoituksen. Kansainväliset TKI -hankkeet oppimisympäristöinä Korkeakoulujen ja suomalaisen innovaatiojärjestelmän kansainvälistymisellä on yhteys kansantalouteen, sekä yritysten ja julkisten yhteisöjen menestymiseen. Lisäksi niiden kansainvälistyminen vaikuttaa myös yksilöiden henkilökohtaiseen talouteen ja elämän laatuun. Luovuus- ja innovaatiotutkimuksen mukaan erilaiset poikkeamat rutiineista ja toimintaympäristöjen vaihtelu synnyttävät virikkeitä, jotka edistävät yksilöiden luovuutta ja siihen liittyvää henkilökohtaista hyvinvointia. Kansainvälinen TKI -hanke, kv-vaihto tai kansainvälinen vuorovaikutus omassa koulussa voidaan nähdä tällaisena poikkeamana, jonka kautta syntyy sellaisia virikkeitä, kokemuksia ja ideoita, joilla on kapasiteettia määrittää ihmisen koko elämää ja työuraa. Jo perinteeks muodostuneilla yrittäjyysleireillä Cambridgen yliopiston yrittäjyyskeskuksessa (Centre for Entrepreneurial Learning) on edesautettu laurealaisten opiskelijoiden yrittäjyyttä. Määrätietoisen, yrittäjyyttä tukevan toiminnan tuloksena opiskelijayritysten määrä on kasvanut nopeasti ja on erittäin korkealla tasolla. Laurean Learning by Developing (LbD) -toimintamallin ja monipuolisten käytäntö- ja käyttäjälähtöiseen innovaatiotoimintaan (LivingLabs) liittyvien TKI-tulosten vuoksi European Networks of LivingLabs (ENoLL) on pyytänyt Laureaa organisoimaan kansainvälisen, ammattilaisten ja opiskelijoiden yhteisen avoimen innovaation Summer School tapahtuman Suomessa. Elokuussa 2012 järjestettävä Summer School on myös osa EU-rahoitteista innovaatiomenetelmäosaamista ja -työkaluja kehittävää TKI -hanketta (IDeALL). Summer School voi toimia korkeakoulujen omien opetustuotteiden ja -menetelmien kansainvälisenä tuotekehitys- ja testausympäristönä, kuten Taipeissa toteutettu Smart Living Summer School osoittaa. Kansainvälisten yliopistojen ja yritysten yhteistyöllä toteutetun Smart Living -tilaisuuden ja samannimisen TKI -hankkeen tavoitteena on synnyttää Aasian markkinoiden johtava kansainvälinen muotoilun koulutusohjelma. Vastaavan osaamisen kehittämiseksi ja kokemusten kartuttamiseksi pieni ryhmä Laurean perus- ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijoita ja henkilöstön edustaja osallistui yhdessä Aalto yliopiston tohtoriopiskelijan kanssa Smart Living Summer Schooliin syksyllä Tilaisuudessa kerättiin ensin ideoita havainnoimalla mm. vanhenevan väestön elämää ja testaamalla teknologiaan hyödyntäviä haja-asutusalueen matkailuun suunniteltuja tuotteita ja laitteita. Kehittäjä Prime Mover 1/

14 Laurea SHOWROOM Uudenlainen ote hakumarkkinointiin Helmikuussa 2012 Kampin kauppakeskuksessa liikkuneet saattoivat huomata värikkään tilan, jossa oli vauhti päällä aamusta iltaan. Kyse oli Laurean SHOWROOM tempauksesta, jonka ideana oli tuoda Suomen neljänneksi suurimman ammattikorkeakoulun tarjontaa esiin uuden konseptin kautta. Tämä konsepti esittelee Laurean yhteistyökumppanit ja opiskelumetodit suurelle yleisölle. Teksti: Sanni Peltonen ja Aino Maijala kuvat: Otso Nuotio ja Jussi Jääskeläinen Kenellä tahansa oli mahdollisuus tulla seuraamaan ja kuuntelemaan projektiryhmiä ja luentoja. Tavoitteena oli tuoda ammattikorkeakouluopiskelua tutuksi, ja mikä olisikaan parempi paikka siihen kuin vilkas kauppakeskus, toteaa Laurea SHOWROOMin projektipäällikkö Aino Maijala. Marraskuussa 2011 Laurean markkinointipalvelut ryhtyivät yhteistyössä kaikkien Laurean yksiköiden kanssa rakentamaan ideasta käytännön toteutusta. Uuden idean pohjalta syntyi Laurea SHOWROOM -markkinointitapahtuma, joka kesti Kampin kauppakeskuksessa koko helmikuun 2012 ajan. Tapahtuman teon aikataulu oli haastava, mutta kahdessa kuukaudessa saatiin aikaiseksi upea ja uudenlainen koulutuspalvelukonsepti, jollaista koulutusmarkkinoinnin kentässä ei ole samanlaisessa laajuudessa aiemmin Suomessa nähty, kertoo Laurean markkinointipäällikkö Sanni Peltonen. Idean taustalla oli hakukampanjoinnin teema vuodelle 2012: erilainen rekrytointitoimisto. Teeman taustalla on ajatus siitä, että Laureassa opiskelijat nähdään työntekijöinä, joiden tärkeimpänä työnä on itse opiskelu. SHOWROOMissa emme halunneet tuputtaa potentiaalisille hakijoille mitään koulutusohjelmaa vain siksi, että se on Laureassa tarjolla. Tavoitteena oli myös tarjota opiskeluneuvontaa ja uraohjausta ihmisille oman alan löytämiseksi. Jat- 14 Kehittäjä Prime Mover 1/2012

15 kossa tulemme tekemään enemmänkin kohdennettua ja osallistavaa hakukampanjointia, jossa pääosassa on itse hakija eikä niinkään Laurea, Peltonen kertoo. Esittelyssä koko opiskelupolku SHOWROOMin suunnitteluun ja toteutukseen osallistui erilaisten projektien, opinnäytetöiden ja harjoitteluiden myötä useampi sata opiskelijaa Laurean kaikista yksiköistä. Työskentely opiskelijoiden kanssa oli antoisaa ja olen varma, että tapahtuman järjestelyihin osallistuneet oppivat palvelu- ja tapahtumamarkkinoinnista paljon nimenomaan käytännön työn kautta, lisää Maijala. Laurea SHOWROOM toteutettiin yhteistyössä laajan kumppaniverkoston kanssa ja opintojaksoihin erilaisina projekteina upotettuna. Yhteistyökumppaneita tapahtumassa oli kaiken kaikkiaan huikeat 40. Yhteistyökumppanit osallistuivat myös ohjelman tekoon muun muassa erilaisten workshopien myötä. Pääyhteistyökumppanit saivat tapahtumasta näkyvyyttä myös oman esittelystandin muodossa. SHOWROOMissa esiteltiin helmikuun aikana kaikki Laurean yksiköt ja koulutusohjelmat. Tapahtumassa vietettiin myös kansainvälisyyspäivää sekä tutustuttiin Laurean hankkeisiin ja projekteihin TKI-päivässä. Koska opiskeluarki ei ole pelkkää puurtamista, tapahtumapäivistä osa varattiin opiskelijoiden hyvinvoinnille, hyväntekeväisyys- ja opiskelijakuntatoiminnalle. Opiskelupolun mukaisesti kuukausi huipentui ura- ja rekrytointiviikkoon, jolloin esiteltiin mahdollisuuksia edetä valmistumisen jälkeen työelämässä. Yhteistyökumppaneiden avustuksella annettiin ohjausta työnhakuprosessiin muun muassa CV-klinikan muodossa. Opiskelijayrittäjyys oli myös Laurean painoalojen mukaisesti yksi tärkeistä teemoista SHOWROOMissa. Paikan päällä kuultiin muun muassa monia Laureasta valmistuneita yrittäjiä, vietettiin Yrittäjyystiistaita sekä pidettiin muita Laurea Entrepreneurship Society ry:n järjestämiä tilaisuuksia. Laurea SHOWROOM -tapahtuma onnistui kokonaisuutena asetettuihin tavoitteisiin nähden erittäin hyvin. Niin ohikulkijat, yhteistyökumppanit kuin laurealaisetkin ovat olleet tapahtuman ilmeestä ja ohjelman annista iloisesti yllättyneitä. Positiivisten kokemusten pohjalta uutta, vastaavanlaista tapahtumaa on hyvä suunnitella toteutettavan myös tulevaisuudessa, tiivistää Peltonen. Kehittäjä Prime Mover 1/

16 Co-designing a Design Agenda for Meri-Rastila Text: Mariana Salgado and Michail Galanakis Photo: Heikki Kuula This brief account is about OURcity, an on-going participatory design project in Meri-Rastila, East Helsinki. OURcity is under the auspices of the World Design Capital Helsinki 2012, and focuses on the design of urban space and services in collaboration with various groups of residents in Meri-Rastila. Included are Finnish as well as residents with ethno-cultural backgrounds.»» For more information: Dr. Mariana Salgado Head of the MBA in User Centered Design Laurea University of Applied Sciences Kerava Unit Dr. Michail Galanakis Postdoctoral researcher Geography Department, University of Helsinki / Academy of Finland

17 in english Meri Rastila is a stigmatized suburb in East Helsinki mainly due to the concentration of certain immigrant groups (visible minorities), and social housing. The planning authorities are working on the redevelopment of parts of Meri- Rastila by, among others, housing more affluent residents as well as introducing more office space. A group of residents, the pro-meri-rastila people, claims that the authorities so far are reluctant to incorporate the needs and aspirations of local residents in all their heterogeneity. The aim of OURcity is to facilitate the voices of the different communities (autochthonous and immigrant) in order to be heard by the authorities and by the public at large. Our mandate is to empower Meri-Rastilians to articulate their own visions of their neighborhood, by co-organizing a series of seminars, workshops, excursions and exhibitions. Two university courses that took place in autumn 2011 are part of OURcity project. We have analyzed, and already presented in Meri-Rastila, the findings of the projects carried out by our master and bachelor students in the Business Department of Laurea University of Applied Sciences, and in the Geography Department of Helsinki University. The courses respectively were Design Thinking and OurCity a workshop on public space. The results of our students work on Meri-Rastila and its inhabitants provide valuable clues for the discussion on immigrant integration and on social inclusion in Meri-Rastila, Helsinki and Finland in general. For instance, our students acknowledged the existence of various associations and networks in Meri-Rastila that, however, don t interact. Therefore a certain lack of intercultural communication as well as places for such communication to unfold and flourish was identified. On the basis of these findings, master students of architecture in the course Glocal, in the Architecture Department of Aalto University will develop urban design alternatives for Meri-Rastila. This third course starts in the Spring Semester Teachers and researchers from the three universities are in constant collaboration to exchange experiences and results. Together the local stakeholders and OURcity group shape the agenda for the workshops and seminars that will occur during 2012 in Meri Rastila. Up to this moment we have organized one meeting, one open seminar, and one workshop in collaboration with residents of Meri-Rastila to discuss an alternative master plan. The members of pro-meri Rastila group (neighbors association) participated in all three events and suggested ideas for further development. Two other workshops will be held together with different communities in the area. The results of the discussions will be used by a group of independent architects heading a group of master students of architecture and of planning geography in a joint projectbased urban planning course for the design of an alternative master plan for Meri Rastila due to be presented to the authorities and the public by May Mariana Salgado works as the Head of the MBA in User Centered Design. She came to Laurea at the beginning of 2011 because she loves the idea of teaching adults in a master level program on a subject that she has been working with for long. For her the most exciting thing about her work are the discussions with students. Mariana says they are mostly extremely motivated and curious, ready to give critical comments and analytical insides. In Laurea she can develop her skills as teacher and she hopes that soon she ll get time for doing research work. Her background is in design & research. She has a Doctoral Degree from Media Lab in the University of Art and Design, Helsinki and a Master degree from Product and Strategic Design from the same university. Previously, Mariana has been working in Media Lab for 8 years in close collaboration with museums. She has participated in projects in which they have motivated audience participation through interactive pieces. In her free time Mariana coordinates a reading group for Spanish speaking kids, actively participates in many community activities in the east Helsinki and enjoys being outdoors with her family and friends. Kehittäjä Prime Mover 1/

18 Moniaistisen palvelukokemuksen kehittäminen Linnanmäen Valokarnevaalissa Osana Laurean Matkailijan moniaistinen palvelukokemus hanketta toteutettiin syksyllä 2011 Linnanmäki case. Tavoitteena oli luoda ideoita Valokarnevaali-tapahtuman palvelujen kehittämiseen omien aistikokemusten perusteella. Tutkimuksessa käytettiin palvelumuotoilun työvälineitä ja selvitettiin, miten eri aisteja voisi hyödyntää Linnanmäen palveluissa. TeKSTI: Marjaana Korkeamäki ja Päivi Lepomäki Linnanmäki-casessa hyödynnettiin Service design -ajattelua, jonka avulla kehitetään ideoita kokemuksia hyödyntäen. Tutkimusaineisto kerättiin Valokarnevaali-tapahtumassa havainnoimalla sekä ottamalla valokuvia. Linnanmäellä havainnointia tehtäessä arvioitiin samalla myös palvelukokemusta. Näiden pohjalta kirjoitettiin tarina palvelukokemuksista, joita koettiin valokarnevaalissa. Tehtävässä keskityttiin joko olemassa olevan palvelun parannusmahdollisuuksiin tai täysin uusien palveluiden kehittämiseen. Luovin ideoin skenaariota kohti Tutkimuksen ensimmäinen vaihe oli kulkea Linnanmäellä seitsemässä ennalta sovitussa ja kolmessa vapaavalintaisessa kohteessa. Havainnointiin kuului valokuvien ottaminen aisteja herättävistä ja mielenkiintoisista kokemuksista. Neljän päivän kuluttua valokuvat katsottiin läpi ja muistojen pohjalta kirjoi- 18 Kehittäjä Prime Mover 1/2012

19 tettiin tarina kuljetusta palvelupolusta. Kuvien avulla kokemukset Valokarnevaalista tulivat tuoreina mieleen ja avittivat tarinankerrontaa. Tarinankerronta tiedonkeruumenetelmänä salli tavallista enemmän luovuuden ja luovan kirjoittamisen käyttämistä. Menetelmä pakotti tekemään tarkempia havaintoja kuin jos havaintoja olisi tehty valokuvaamatta kohteita ja kirjoittamatta niistä tarinaa myöhemmin. Havainnoinnin perusteella kehittämiskohteeksi valittiin Tulireki-laite ja sen ympäristö. Kehittämiskohteen valinnan ja tarinan kirjoittamisen jälkeen alkoi ideointiprosessi. Ideointimenetelmiksi valittiin brainwriting 635 ja käyttäjäprofiilien luominen. Hankkeen aikana saadut ideat muutettiin konkreettisiksi kehitysehdotuksiksi skenaarion avulla, joka esiteltiin myös Linnanmäen palvelujohtaja Merja Penttiselle. Näiden kehittämisideoiden tarkoituksena on tehdä asiakkaan kokemuksesta Linnanmäen Valokarnevaalissa entistä elämyksellisempi ja mieleenpainuva. Aistit mukana palvelukokemuksen kehittämisessä Moniaistisuuden hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä on toitaiseksi melko vähäistä ja harvat yritykset tekevät sitä vielä tietoisesti. Tässä tutkimuksessa moniaistisuus oli keskeisessä roolissa. Valokarnevaalissa eri aistien hyödyntäminen palvelukokemuksessa on helposti toteutettavissa muun muassa valojen, äänien ja tuoksujen avulla. Tarinankerrontamenetelmää käyttämällä hankkeessa päästiin luovempaan lopputulokseen. Asiakkaan palvelupolku suunniteltiin yksityiskohtaisesti, kun skenaario kirjoitettiin tarinan muotoon. Skenaarion avulla asiakkaan kokema palvelupolku hahmottuu selkeämmin myös yritykselle. Service design -menetelmillä syntyi paljon uusia ideoita Linnanmäen Valokarnevaalin kehittämiseksi. Service design -menetelmillä syntyi paljon uusia ideoita Linnanmäen Valokarnevaalin kehittämiseksi. Haasteena oli valita ideoiden joukosta toteuttamiskelpoinen skenaario, joka oli asiakkaan näkökulmasta kiinnostava. Tulokset osoittivat, että käytetyt menetelmät olivat toimivia ja eri kehittämiskohteisiin sovellettavia. Kehittäjä Prime Mover 1/

20 How to make Hernesaari more visitor-friendly? Hernesaari port receives some international cruising customers during summer season. Hernesaari creates the first impression on Finland and Helsinki. Most of the cruising customers go straight to Helsinki city center on excursions or on their own because there are neither services nor events to be explored and enjoyed in Hernesaari at the moment. Text: Leena Kuosmanen, Paula Kautto, Mona Järvenpää and Toni Käppi Photos: Heikki Kuula The purpose of the project is to develop the service environment, services and customer service in Hernesaari and to make the area more visitor-friendly. The commissioners of the project are Helsinki Tourist and Convention Bureau and Helsinki City Planning Department. This is a pilot project and Laurea s first in this context. The project group, which consist of 18 students from different cultures, gathered information about Hernesaari and analyzed other port destinations in the world. For example, the group visited the port of Gdansk for bench-marking purposes. The group visited Port of Helsinki and acquired an overall picture about the Helsinki harbors and their functions. Researcher Noora Heino from Synergos Reseach Center of University of Tampere gave the group basic information about Hernesaari region and the future pictures and ideas that have been planned for the area. The group also visited Helsinki City Planning Department s info center Laituri and received a lecture from architect Jari Huhtaniemi which gave the group different angles and guidelines to develop the Hernesaari area. The group also conducted a field excursion in Hernesaari. After collecting all the information needed to take into consideration while planning the service environment and new services for this area, the group presented it s ideas for tourism development in Hernesaari. Esthetical Cozy and Compact Hernesaari The main idea is to make Hernesaari look cozy, warm and tempting yet modern in appearance. The whole area will be lightened with an eye soothing light avoiding light pollution. The area would also be covered with grass and trees. Most of the cruising customers have never seen Helsinki before. A landmark made of containers would remind of the ship building industry. Containers could be transformed into a great pyramid which could include a hotel or restaurants inside it. For example, a huge pea or a bear made of copper. This landmark could be located on the tip of the area or one of the nearest islands. This would bring character to Hernesaari and global recognition as being the Arctic Egypt of harbors: Alexandria of Scandinavia. 20 Kehittäjä Prime Mover 1/2012

21 in english Ecological & Economical The whole area of Hernesaari will be built ecological by the means of roof gardens on top of the buildings and recycling points in the area. This will also give a green image of Helsinki as a city. The area will be lit with energy saving lights. The idea is to set the lights on the ground next to the walking route forming a kind of pearl line through the area. Hernesaari could also be a display of Finnish architecture and authenticity. All the wooden materials and constructers could be Finnish. In Helsinki region the waste snow space is limited every winter. Waste snow would be turned into a snow castle or even a snow restaurant. Solar panels could be source for the areas electricity needs.that would reduce the costs of energy usage being both economical and ecological. Educational For the educational point of view an interactive learning environment is necessary: multisensory touch screens with different videos, texts and quizzes about Finland, culture and events. In return Helsinkians would learn about other cultures. Passanger terminal and signalization A large terminal with signalization to the city and also proper information stand with language skilled personnel is essential for the area. There should also be facilities and opportunities for disabled passengers to read the guidance as well as information for the blind in braille and information board that s low enough for those who are in a wheelchair. The walking routes could have a higher edge which would make the orienteering easier for the blind but there could also be slip roads to make the travel fluent with a wheelchair. Shopping The containers at the area could be used as shops and houses. The shopping mall slash houses could also contain the premises for Copterline office and helicopter landing area. The mall could include Finnish design flagshops like Marimekko and Iittala as well as some little ecohandicraft shops, cafeterias and restaurants. Gastronomy A restaurant-café with 50% of its acreage on top of water would be refreshing. The terrace walls would be completely glass and moveable for the summertime. During the colder seasons there could be indoor heaters using restricted fire. On the menu there would be mainly Finnish seasonal delicacies and home wines from nearby wine yards. Tap water is one of the local delicacies.»» For more information: Leena Kuosmanen Senior Lecturer Sauna and sports Sauna is known as a part of Finnish hospitality and would be a great addition to the area. Next to the sauna would be a small beach or a swimming area for the tourists and the locals to use. In the winter time there could be an area drilled through the ice for arctic swimming. The sauna s stove would be ecological. The Hernesaari area is popular among joggers and it should be made efficient for them too. Th e area should be rounded by lightened walking routes. These routes would also be warmed during winter so they would not get an icy cover. One of the ideas is to increase sport activities in the area for the tourists as well as for the locals. For example, Hernesaari has two tennis courts and there could be an area for playing beach volley ball as well. Kehittäjä Prime Mover 1/

Information on preparing Presentation

Information on preparing Presentation Information on preparing Presentation Seminar on big data management Lecturer: Spring 2017 20.1.2017 1 Agenda Hints and tips on giving a good presentation Watch two videos and discussion 22.1.2017 2 Goals

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

AYYE 9/ HOUSING POLICY

AYYE 9/ HOUSING POLICY AYYE 9/12 2.10.2012 HOUSING POLICY Mission for AYY Housing? What do we want to achieve by renting apartments? 1) How many apartments do we need? 2) What kind of apartments do we need? 3) To whom do we

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Research in Chemistry Education

Research in Chemistry Education Research in Chemistry Education The Unit of Chemistry Teacher Education, Department of Chemistry, University of Helsinki Chemistry Education Centre Kemma, National LUMA Centre, University of Helsinki Prof.

Lisätiedot

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.

Lisätiedot

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4) Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

EVALUATION FOR THE ERASMUS+-PROJECT, STUDENTSE

EVALUATION FOR THE ERASMUS+-PROJECT, STUDENTSE #1 Aloitettu: 6. marraskuuta 2015 9:03:38 Muokattu viimeksi: 6. marraskuuta 2015 9:05:26 Käytetty aika: 00:01:47 IP-osoite: 83.245.241.86 K1: Nationality Finnish K2: The program of the week has been very

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

KUOPION KANSALAISOPISTO Kuopio Community College Welcome - Tervetuloa!

KUOPION KANSALAISOPISTO Kuopio Community College Welcome - Tervetuloa! KUOPION KANSALAISOPISTO Kuopio Community College 2012-2013 Welcome - Tervetuloa! CONTENTS: Education system and adult education in Finland Kuopio Community College I I I I I I I I basic information main

Lisätiedot

Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland

Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland www.helsinki.fi/yliopisto This presentation - Background

Lisätiedot

Welcome to. Finland Lahti Wellamo Community College. 11 December 2007

Welcome to. Finland Lahti Wellamo Community College. 11 December 2007 Welcome to Finland Lahti Wellamo Community College 11 December 2007 We operate in the premises of Lahti Adult Education Centre The building was inaugurated exactly 20 year ago and was built to serve university

Lisätiedot

Co-Design Yhteissuunnittelu

Co-Design Yhteissuunnittelu Co-Design Yhteissuunnittelu Tuuli Mattelmäki DA, associate professor Aalto University School of Arts, Design and Architecture School of Arts, Design and Architecture design with and for people Codesign

Lisätiedot

Entrepreneurship Society Social Innovation. *ship -project Antti Viitanen, project manager KyUAS

Entrepreneurship Society Social Innovation. *ship -project Antti Viitanen, project manager KyUAS Entrepreneurship Society Social Innovation *ship -project Antti Viitanen, project manager KyUAS Context Entrepreneurship Societies in Finland Patteri Entrepreneurship Society of Kymenlaakso region *ship

Lisätiedot

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes,

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes, Copernicus, Sentinels, Finland Erja Ämmälahti Tekes, 24.5.2016 Finnish Space industry in the European context European Space industry has been constantly growing and increasing its direct employment in

Lisätiedot

Opeka self evaluation tool for teachers and schools about their digital profiles Oppika self evaluation tool for students about their digital profiles

Opeka self evaluation tool for teachers and schools about their digital profiles Oppika self evaluation tool for students about their digital profiles Opeka self evaluation tool for teachers and schools about their digital profiles Oppika self evaluation tool for students about their digital profiles Jarmo Viteli Research Director University of Tampere,

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa II: Projekti- ja tiimityö Sisältö Projektityö Mitä on projektityö? Projektityön tekeminen: ositus, aikatauluhallinta, päätöksenteon

Lisätiedot

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin 29.9.2011 Ulla Tissari Taustaa Euroopan laajuinen kysely,

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL FinFamily PostgreSQL 1 Sisällys / Contents FinFamily PostgreSQL... 1 1. Asenna PostgreSQL tietokanta / Install PostgreSQL database... 3 1.1. PostgreSQL tietokannasta / About the PostgreSQL database...

Lisätiedot

HUMAN RESOURCE DEVELOPMENT PROJECT AT THE UNIVERSITY OF NAMIBIA LIBRARY

HUMAN RESOURCE DEVELOPMENT PROJECT AT THE UNIVERSITY OF NAMIBIA LIBRARY HUMAN RESOURCE DEVELOPMENT PROJECT AT THE UNIVERSITY OF NAMIBIA LIBRARY Kaisa Sinikara, University Librarian, Professor and Elise Pirttiniemi, Project Manager, Helsinki University Library Ellen Namhila,

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto Tämän viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelman valintakokeen avulla Arvioidaan viestintävalmiuksia,

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi. Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support

Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi. Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support 16.11.2016 The quality policy principles governing the activities of Aalto University

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta

Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta 1 Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta Timo Ahonen, FUAS/Lahden ammattikorkeakoulu Martti Komulainen, Turun ammattikorkeakoulu Tero Uusitalo, Laurea-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Overview on Finnish Rural network and its objectives. Rural Network Unit, Finland

Overview on Finnish Rural network and its objectives. Rural Network Unit, Finland Overview on Finnish Rural network and its objectives Rural Network Unit, Finland Sivu 1 26.5.2009 Rural Network in Finland consist of all actors under - the Rural Development Programme for Mainland of

Lisätiedot

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Akateemisten asioiden komitea Academic Affairs Committee 11 October 2016 Eija Zitting

Lisätiedot

Erasmus Charter for Higher Education Hakukierros kevät 2013 Anne Siltala, CIMO

Erasmus Charter for Higher Education Hakukierros kevät 2013 Anne Siltala, CIMO Erasmus Charter for Higher Education 2014-2020 Hakukierros kevät 2013 Anne Siltala, CIMO 2/2009 Mikä on Erasmus-peruskirja? Erasmus-peruskirja (Erasmus Charter for Higher Education, ECHE) säilyy korkeakoulun

Lisätiedot

Salasanan vaihto uuteen / How to change password

Salasanan vaihto uuteen / How to change password Salasanan vaihto uuteen / How to change password Sisällys Salasanakäytäntö / Password policy... 2 Salasanan vaihto verkkosivulla / Change password on website... 3 Salasanan vaihto matkapuhelimella / Change

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta

Perustietoa hankkeesta Perustietoa hankkeesta Kiina-verkosto on perustettu 1990 luvulla. Kam oon China verkoston nimellä toiminta on jatkunut vuodesta 2007 alkaen. Hankkeen hallinnoija: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.8.2012

Lisätiedot

Innovation Platform Thinking Jukka P. Saarinen Mika M. Raunio Nadja Nordling Taina Ketola Anniina Heinikangas Petri Räsänen

Innovation Platform Thinking Jukka P. Saarinen Mika M. Raunio Nadja Nordling Taina Ketola Anniina Heinikangas Petri Räsänen Innovation Platform Thinking 17.6.2015 Jukka P. Saarinen Mika M. Raunio Nadja Nordling Taina Ketola Anniina Heinikangas Petri Räsänen Motivation for platform thinking... Normal project with different phases:

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Lahden Ammattikorkeakoulu 2015-2016 23.12.2015 Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Tunnus Nimi 1 v 2 v Op yht MIYMUM15-1000 YDINOSAAMINEN 50 MIYMUM15-1001 SYVENTÄVÄT AMMATTIOPINNOT

Lisätiedot

Tietoa Joensuun Eliittikisoista

Tietoa Joensuun Eliittikisoista Tietoa Joensuun Eliittikisoista Harjoittelu ja verryttely Yleisurheilukenttä (Keskuskenttä) Kisan aikana Joensuu Areena + kuntosali Pesäpallokenttä ja Louhelan kenttä heitoille Uimahalli Vesikko + kuntosali

Lisätiedot

Eeva-Liisa Markkanen

Eeva-Liisa Markkanen 11.11.2016 Eeva-Liisa Markkanen Agenda 1. Perspectives on involving pupils in the anti-bullying work at school 2. Case-examples from schools: 1. Sydän-Laukaan koulu 2. Viherlaakson koulu 3. Experiences

Lisätiedot

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Koordinaattorin valinta ja rooli Selection and role of the coordinator Painopiste: tiede hallinto

Lisätiedot

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN?

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? 1 OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? MITÄ UUTTA OSAAMISTA TARVITSEMME? MITEN TEEMME OSAAMISEN KEHITTÄMISESTÄ OSAN ARKEA? TEEMA: OSAAMISEN JOHTAMINEN 2 3 ERITYYPPISET OSAAMISET KYNNYSOSAAMISET - Perusosaamiset - yhteisiä

Lisätiedot

ENNAKOINTIA TULEVAISUUDEN TYÖSTÄ Kaupan Liiton koulutusvaliokunta 17.5.2010

ENNAKOINTIA TULEVAISUUDEN TYÖSTÄ Kaupan Liiton koulutusvaliokunta 17.5.2010 ENNAKOINTIA TULEVAISUUDEN TYÖSTÄ Kaupan Liiton koulutusvaliokunta 17.5.2010 www.ek.fi/oivallus Facebook: Oivallus twitter.com/oivalluksia kirsi.juva@ek.fi Valokuva: Kaarle Hurting Miksi tulevaisuutta mietitään,

Lisätiedot

Tuloksia ja kokemuksia / results and experiences

Tuloksia ja kokemuksia / results and experiences EUROPEAN REGIONAL DEVELOPMENT FUND INTERREG IVC 2007-2013 interregional cooperation across Europe Tuloksia ja kokemuksia / results and experiences Interreg IVC/ Interreg Europe 26 May 2015, Helsinki INTERREG

Lisätiedot

Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa. Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen

Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa. Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen 2 Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen 3 Karelia-ammattikorkeakoulu - Ylläpitäjänä Karelia Ammattikorkeakoulu Oy - Kampukset: Sirkkala, Tikkarinne,

Lisätiedot

Olet vastuussa osaamisestasi

Olet vastuussa osaamisestasi Olet vastuussa osaamisestasi Ohjelmistoammattilaisuuden uudet haasteet Timo Vehmaro 02-12-2015 1 Nokia 2015 Mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitaan? Vahva perusosaaminen on kaiken perusta Implementaatio

Lisätiedot

BOARD PROGRAM Hallitusohjelma

BOARD PROGRAM Hallitusohjelma BOARD PROGRAM Hallitusohjelma Henrikki Soininen AYYH VPJ PROJEKTIT PROJECTS 1.2 Tilaohjelma opiskelijakeskukselle/student center 3.3 Tutoroinnin arvostus/valuation of tutoring 5.1 Kuntavaalitavoitteet/Municipal

Lisätiedot

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma Painonnosto 13.5.2016 (kansallinen, CUP) Below in English Paikka: Nääshalli Näsijärvenkatu 8 33210 Tampere Alustava aikataulu: Punnitus 12:00-13:00

Lisätiedot

Miehittämätön meriliikenne

Miehittämätön meriliikenne Rolls-Royce & Unmanned Shipping Ecosystem Miehittämätön meriliikenne Digimurros 2020+ 17.11. 2016 September 2016 2016 Rolls-Royce plc The 2016 information Rolls-Royce in this plc document is the property

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Virtuaaliopetuksen päivät Kommenttipuheenvuoro Leena Mäkelä

Virtuaaliopetuksen päivät Kommenttipuheenvuoro Leena Mäkelä Virtuaaliopetuksen päivät Kommenttipuheenvuoro 2.12.2013 Leena Mäkelä Pirkanmaalle syntyi 1.1.2013 Tredu Tampereen ammattiopisto ja Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä PIRKO yhdistyivät vuoden alussa

Lisätiedot

Aallosta kestävän kehityksen osaajia

Aallosta kestävän kehityksen osaajia Aallosta kestävän kehityksen osaajia LUMA-toimintaa yläkouluille ja lukioille RCE Espoon Unelman päivän seminaari Tiistaina 2.12.2014 @ Espoon valtuustotalo Meri Löyttyniemi, Aalto kampuspalvelut, kestävän

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Työelämäyhteydet uudistuvassa korkeakoulutuksessa seminaari Sessio 3. Kirsti Keltikangas, Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulu

Työelämäyhteydet uudistuvassa korkeakoulutuksessa seminaari Sessio 3. Kirsti Keltikangas, Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulu Automaation ja sähkötekniikan maisteriohjelman Projektityökurssi-case Työelämäyhteydet uudistuvassa korkeakoulutuksessa seminaari 10.10.2016 Sessio 3 Kirsti Keltikangas, Aalto-yliopiston Sähkötekniikan

Lisätiedot

Expression of interest

Expression of interest Expression of interest Avoin hakemus tohtorikoulutettavaksi käytäntö Miksi? Dear Ms. Terhi virkki-hatakka I am writing to introduce myself as a volunteer who have the eagerness to study in your university.

Lisätiedot

Paneelitoiminta osana arviointiprosessia. Tuomo Suortti Strategiset tutkimusavaukset info

Paneelitoiminta osana arviointiprosessia. Tuomo Suortti Strategiset tutkimusavaukset info Paneelitoiminta osana arviointiprosessia Tuomo Suortti Strategiset tutkimusavaukset info 28.1.2014 Paneeliarviointi osana strategisten tutkimusavausehdotusten arviointiprosessia Tekes pyytää suosituksen

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland:

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland: Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project Kam oon China- verkostoon kuuluu kaksitoista (12) koulutuksen järjestäjää eri puolilta Suomea. Verkosto on perustettu 1998 alkaen. Hankkeen hallinnoijana

Lisätiedot

7.4 Variability management

7.4 Variability management 7.4 Variability management time... space software product-line should support variability in space (different products) support variability in time (maintenance, evolution) 1 Product variation Product

Lisätiedot

CASE POSTI: KEHITYKSEN KÄRJESSÄ TALOUDEN SUUNNITTELUSSA KETTERÄSTI PALA KERRALLAAN

CASE POSTI: KEHITYKSEN KÄRJESSÄ TALOUDEN SUUNNITTELUSSA KETTERÄSTI PALA KERRALLAAN POSTI GROUP CASE POSTI: KEHITYKSEN KÄRJESSÄ TALOUDEN SUUNNITTELUSSA KETTERÄSTI PALA KERRALLAAN TIINA KATTILAKOSKI POSTIN TALOUDEN SUUNNITTELU Mistä lähdettiin liikkeelle? Ennustaminen painottui vuosisuunnitteluun

Lisätiedot

UUSIA TAPOJA OPPIMISEN ARVIOINTIIN

UUSIA TAPOJA OPPIMISEN ARVIOINTIIN VOPE-seminaari 31.1.2014 UUSIA TAPOJA OPPIMISEN ARVIOINTIIN Mitä workshopissa tapahtuu? Osallistujat esittäytyvät Lämmittelykeskustelu: Mitä arviointi on? Erilaisia tapoja arvioida verkossa tapahtuvaa

Lisätiedot

ASUNTOSUUNNITTELU TÄNÄÄN

ASUNTOSUUNNITTELU TÄNÄÄN ASUNTOSUUNNITTELU TÄNÄÄN MINIMIASUMINEN JAETUT TILAT HANNU HUTTUNEN 12.12.2016 GOLBAALIT HAASTEET ILMASTON MUUTOS SIIRTOLAISUUS KAUPUNKIEN KASVU KOTOISET HAASTEET UUDET TEKNOLOGIAT ENERGIATEHOKKUUS KESTÄVÄ

Lisätiedot

Fighting diffuse nutrient load: Multifunctional water management concept in natural reed beds

Fighting diffuse nutrient load: Multifunctional water management concept in natural reed beds PhD Anne Hemmi 14.2.2013 RRR 2013 Conference in Greifswald, Germany Fighting diffuse nutrient load: Multifunctional water management concept in natural reed beds Eutrophication in surface waters High nutrient

Lisätiedot

Alueen asukkaiden käsitykset kampuksesta

Alueen asukkaiden käsitykset kampuksesta Alueen asukkaiden käsitykset kampuksesta Myllypuron alueen asukkaiden keskuudessa kerättävien aineistojen kerääminen ja jäsentely. Mielenkiinnon kohteina myllypurolaisten käsitykset kampuksesta ja sen

Lisätiedot

Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Joustavia polkuja toiselta asteelta korkea-asteelle 9.11.2015 - Jyväskylä

Lisätiedot

Suomalaisen koulun kehittäminen

Suomalaisen koulun kehittäminen Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia

Lisätiedot

University of Helsinki Designing the Future

University of Helsinki Designing the Future University of Helsinki Designing the Future Ira Leväaho, WDC projektipäällikkö Viestintä&yhteiskuntasuhteet teemat 10.6.2011 1 Taustaa HYlle design tarkoittaa tapaa organisoida asioita ja toimintaa, joilla

Lisätiedot

Campus and the City. XL Interactive University -Interactive learning -Crossfield teaching -Learning three fields

Campus and the City. XL Interactive University -Interactive learning -Crossfield teaching -Learning three fields Campus and the City CASPER WREDE Kunkin yhdistyvän korkeakoulun tarpeita tyydytetään parhaiten säilyttämällä niiden toimintakapasiteetti ja lisäämällä kuhunkin kampukseen sitä puuttuvia ja kaivattuja osia.

Lisätiedot

koiran omistajille ja kasvattajille 2013 for dog owners and breeders in 2013

koiran omistajille ja kasvattajille 2013 for dog owners and breeders in 2013 Irlanninsusikoiran luonnekysely A survey of the temperament of Irish wolfhounds koiran omistajille ja kasvattajille 213 for dog owners and breeders in 213 Teksti / author: Jalostustoimikunta / breeding

Lisätiedot

Tutkimusdata ja julkaiseminen Suomen Akatemian ja EU:n H2020 projekteissa

Tutkimusdata ja julkaiseminen Suomen Akatemian ja EU:n H2020 projekteissa Tutkimusdata ja julkaiseminen Suomen Akatemian ja EU:n H2020 projekteissa Tutkimusasiamies Kaisa Männikkö Tutkimus- ja innovaatiopalvelut Suomen Akatemian projektit Suomen Akatemia kehottaa avoimeen tieteelliseen

Lisätiedot

Kansalaisten näkemykset sekä julkisen liikenteen ja pyöräilyn innovaatiot

Kansalaisten näkemykset sekä julkisen liikenteen ja pyöräilyn innovaatiot Kansalaisten näkemykset sekä julkisen liikenteen ja pyöräilyn innovaatiot Venla Virkamäki Tutkija Suomen ympäristökeskus 27.1.2014 Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka -seminaari FIPTrans kyselytutkimus

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

TietoEnator Pilot. Ari Hirvonen. TietoEnator Oyj. Senior Consultant, Ph. D. (Economics) presentation TietoEnator 2003 Page 1

TietoEnator Pilot. Ari Hirvonen. TietoEnator Oyj. Senior Consultant, Ph. D. (Economics) presentation TietoEnator 2003 Page 1 TietoEnator Pilot Ari Hirvonen Senior Consultant, Ph. D. (Economics) TietoEnator Oyj presentation TietoEnator 2003 Page 1 Sallikaa minun kysyä, mitä tietä minun tulee kulkea? kysyi Liisa. Se riippuu suureksi

Lisätiedot

asiantuntijuutta kohti kouluprojektia rakentamalla

asiantuntijuutta kohti kouluprojektia rakentamalla Määränpää tuntematon. Kielenopettajan asiantuntijuutta kohti kouluprojektia rakentamalla Leena Kuure Oulun yliopisto Humanistinen tiedekunta Englantilainen filologia Language Learning and New Technologies

Lisätiedot

TAMPERE3 INNOVATION SCOUT 2017 TURUN AMK TAMK KIMMO VÄNNI

TAMPERE3 INNOVATION SCOUT 2017 TURUN AMK TAMK KIMMO VÄNNI TAMPERE3 INNOVATION SCOUT 2017 TURUN AMK 18.1.2017 TAMK KIMMO VÄNNI TAMK:N TYÖPAKETIT Y-MAKERS ALUSTA TIIMIVALMENNUKSEEN PERUSTUVA KASVUYRITTÄJYYSOHJELMA TUOTE-, PALVELU- JA TUTKIMUSIDEOIDEN TESTAAMINEN

Lisätiedot

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010 Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille LiikuTe Neuvottelukunta 02 03 2010 Vuoden 2010 lähtöruutu 1. Edetään vuosien 2007 2009 kokemusten pohjalta 2. Tapahtumia toukokuussa

Lisätiedot

Opettajien yhteistyöllä kohti laadukkaampaa opetusta: TOP-hanke (Tietojenkäsittelyn Opetukseen Peer-review -käytäntö) Jouni Lappalainen

Opettajien yhteistyöllä kohti laadukkaampaa opetusta: TOP-hanke (Tietojenkäsittelyn Opetukseen Peer-review -käytäntö) Jouni Lappalainen Opettajien yhteistyöllä kohti laadukkaampaa opetusta: TOP-hanke (Tietojenkäsittelyn Opetukseen Peer-review -käytäntö) Jouni Lappalainen Mieti valmiiksi: Yksi omaan opetukseen liittyvä issue : Opiskelijapalaute

Lisätiedot

World Alliance for Low Carbon Cities. 10. huhtikuuta 2013

World Alliance for Low Carbon Cities. 10. huhtikuuta 2013 World Alliance for Low Carbon Cities 10. huhtikuuta WALCC Finland 10.4. 13.00 Tilaisuuden avaus, Johan Wallin, WALCC 13.10 Mitä yritykset ovat tekemässä? WALCC tilannepäivitys 4-6 yrityspuheenvuoroa +

Lisätiedot

Faculty of Agriculture and Forestry. Forestry

Faculty of Agriculture and Forestry. Forestry Faculty of Agriculture and Forestry Promoting the sustainable use of bioresources by high level teaching based on scientific research Maatalous-metsä tieteellinen tiedekunta Faculty of Agriculture and

Lisätiedot

CIMO Osallisuus-työpaja

CIMO Osallisuus-työpaja This project has been funded with support from the European Commission. This publication reflects the views only of the author, and the Commission cannot be held responsible for anyuse which may be made

Lisätiedot

Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit

Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit Ø Rotarypiiri myöntää stipendejä sille osoitettujen hakemusten perusteella ensisijaisesti rotaryaatteen mukaisiin tarkoituksiin. Ø Stipendejä myönnetään

Lisätiedot

Ohjaajan työnkuva muuttuuentä

Ohjaajan työnkuva muuttuuentä Ohjaajan työnkuva muuttuuentä työtavat? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Diginä vai livenä ohjauksen menetelmät ja välineet 25.11.2016 Tampere Johdantoa Uuden teknologian

Lisätiedot

ECSEL - Electronic Components and Systems for European Leadership

ECSEL - Electronic Components and Systems for European Leadership ECSEL lyhyesti 2015 ECSEL - Electronic Components and Systems for European Leadership The Public-Private Partnership keeping Europe at the Forefront of Technology Development Electronic Components and

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Käytettävyys ja käyttäjätutkimus. Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi

Käytettävyys ja käyttäjätutkimus. Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi Käytettävyys ja käyttäjätutkimus Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi Teron luennot Ke 15.2 miniluento Ti 28.2 viikkotehtävän anto (T,M) To 1.3 Tero paikalla (tehtävien tekoa) Ti 6.3

Lisätiedot

Hyvinvoinnin haasteita ja mahdollisuuksia; kokemuksia ja näkemyksiä Kyamk:n TKItoiminnasta

Hyvinvoinnin haasteita ja mahdollisuuksia; kokemuksia ja näkemyksiä Kyamk:n TKItoiminnasta Hyvinvoinnin haasteita ja mahdollisuuksia; kokemuksia ja näkemyksiä Kyamk:n TKItoiminnasta 2009 2013 Ex tutkimusjohtaja Juhani Pekkola, Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Yhteiskunta perustuu luottamukseen

Lisätiedot

Pasi Mattila Jukka Miettunen

Pasi Mattila Jukka Miettunen Pasi Mattila Jukka Miettunen Tulevaisuuden koulu -ohjelma Future School Of Finland City of Oulu Sir Ken Robinson Youngsters and modern learning environments Two Learning Environments: past and present

Lisätiedot

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä LET.OULU.FI Niina Impiö 14.4.2010 Väitöskirjatutkimuksen tavoite Ymmärtää opettajayhteisöjen yhteisöllistä työskentely- ja toimintakulttuuria. Tutkia

Lisätiedot

Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää?

Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? tiedon jaossa ohjauksen kanavana yhteistoiminnallisen tiedon luomisen paikkana ohjauksellisten kysymysten yhteisöllisessä työstämisessä

Lisätiedot

Tehostettu kisällioppiminen tietojenkäsittelytieteen ja matematiikan opetuksessa yliopistossa Thomas Vikberg

Tehostettu kisällioppiminen tietojenkäsittelytieteen ja matematiikan opetuksessa yliopistossa Thomas Vikberg Tehostettu kisällioppiminen tietojenkäsittelytieteen ja matematiikan opetuksessa yliopistossa Thomas Vikberg Matematiikan ja tilastotieteen laitos Tietojenkäsittelytieteen laitos Kisällioppiminen = oppipoikamestari

Lisätiedot

Exercise 1. (session: )

Exercise 1. (session: ) EEN-E3001, FUNDAMENTALS IN INDUSTRIAL ENERGY ENGINEERING Exercise 1 (session: 24.1.2017) Problem 3 will be graded. The deadline for the return is on 31.1. at 12:00 am (before the exercise session). You

Lisätiedot

Vaikuttavuus ja arviointi

Vaikuttavuus ja arviointi Vaikuttavuus ja arviointi KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa II Impact: Effect that the activities and results have on people, practices, organisations and systems Sustainability: Capacity

Lisätiedot

Mauste-hanke. Maahanmuuttajien englanninkielinen perhevalmennus th Niina Happonen th Pauliina Rissanen

Mauste-hanke. Maahanmuuttajien englanninkielinen perhevalmennus th Niina Happonen th Pauliina Rissanen Mauste-hanke Maahanmuuttajien englanninkielinen perhevalmennus th Niina Happonen th Pauliina Rissanen Maahanmuuttajien englanninkielinen perhevalmennus Tarkoituksena tarjota: - tasalaatuisia palveluita

Lisätiedot

Palvelumuotoilu: Mitä seuraavaksi? https://www.service-design-network.org/

Palvelumuotoilu: Mitä seuraavaksi? https://www.service-design-network.org/ Palvelumuotoilu: Mitä seuraavaksi? @SDN_Finland https://www.service-design-network.org/ It is not the tram that makes transportation a successful experience. It is the schedule. Lucius Burckhardt. Design

Lisätiedot

hyvinvointia pohjoisen villamateriaalista

hyvinvointia pohjoisen villamateriaalista Muotoilun ja tutkimuksen avulla hyvinvointia pohjoisen villamateriaalista Woollen Innovations (WINNO 2012 2013) -hankkeessa tutkitaan pohjoisen lampaanvillan ja villasta valmistetun huovan ominaisuuksia

Lisätiedot

Master s Thesis opinnäytetyön tuki Industrial Management Master s -ohjelmassa. TkT Marjatta Huhta, Metropolia

Master s Thesis opinnäytetyön tuki Industrial Management Master s -ohjelmassa. TkT Marjatta Huhta, Metropolia Master s Thesis opinnäytetyön tuki Industrial Management Master s -ohjelmassa TkT Marjatta Huhta, Metropolia 1 Esityksen sisältö Master s in Industrial Management ohjelman kokonaisuus, tavoitteet ja rakenne

Lisätiedot

CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen

CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen 03.06.2009 Antti Koskelin CIO Konecranes Group 2009 Konecranes Plc. All rights Konecranes overview Business Agenda CIO Agenda Mindset for modern CIO Konecranes

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot