sam k We need more English information about our study, life in Finland and this country

Transkriptio

1 We need more English information about our study, life in Finland and this country Tutkimus ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden asemasta Suomen ammattikorkeakouluissa vuonna 2007 sam k JULKAISUT 2008

2 We need more English information about our study, life in Finland and this country Tutkimus ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden asemasta Suomen ammattikorkeakouluissa vuonna 2007 Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry 2008 Tekstit: Janna Koivisto ja Henna Juusola Graafit: Janna Koivisto ja Mikko Majander Kannen kuvat: istockphoto Taitto: Kirsi Suominen Paino: Tikkurilan Paino Oy, Vantaa SAMOK Lapinrinne HELSINKI Puh: Sähköposti: samok@samok.fi

3 Sisällysluettelo Esipuhe...8 Tiivistelmä Abstract Johdanto Tutkimuksen tausta ja päämäärät Tutkimusaineisto ja menetelmä Vastausprosentti ja katoanalyysi Aikaisempaa tutkimusta Olen kiitollinen, että sain osallistua tähän Kyselyyn vastanneiden taustatiedot Ikä ja sukupuoli Kansalaisuus Koulutusala ja opiskelukieli Suomessa asuttuaika ja opintojen kesto Kielitaito ja kielen opiskelu Suomeen muuttamisen syyt Tähtäimenä tutkinto Opiskelupaikan valinta Tyytyväisyys nykyiseen opiskelupaikkaan Opintoihin kohdistuneet odotukset Koulutuksen sisältö ja laatu Opettajat, tilat ja tukipalvelut Opiskeluterveydenhuolto Opettajien kielitaito Suomen kielen opetus Harjoittelupaikan saatavuus Opintojen ohjaus ja neuvonta Keneltä apua ongelmiin? Suomalaiset opiskelijat Tuutorit ja opiskelijakunta Ulkomaiset tutkinto-opiskelijat ja opiskelijakunta Esteet jäsenyydelle Osallistuminen opiskelijakunnan toimintaan Kiinnostus edunvalvontaan Toiveet opiskelijakunnalle Toimeentulo Opintojen rahoitus Työssäkäynti Toimeentulon riittävyys Ulkomaiset opiskelijat ja lukukausimaksut Mitä opinnoista maksettaisiin? Mitä vastineeksi lukukausimaksuille? Suomeen kotoutuminen Suomalaisiin tutustuminen Kokemukset syrjinnästä Vastaajien tulevaisuudensuunnitelmat Suomeen jäämiseen vaikuttavat seikat Tarjotusta mahdollisuudesta oltiin kiitollisia Yhteenveto ja johtopäätökset Käytännön sovellutuksia tutkimustuloksista...99 Lähteet Liitteet SAMOK Julkaisut Julkaisut SAMOK 7

4 Esipuhe Ammattikorkeakoulut ovat viime vuosien aikana kansainvälistyneet huimasti. Aluksi kansainvälistyminen tarkoitti lähinnä vaihto-opiskelua, mutta vähitellen kansainvälisyydestä on tullut läpileikkaava elementti kaikessa toiminnassa. Opetusohjelmissa on kansainvälisiä moduuleja ja ammattikorkeakoulut kuuluvat kansainvälisiin verkostoihin sekä kehittävät yhteisiä opintokokonaisuuksia muiden maiden korkeakoulujen kanssa. Kansainvälisyyttä ammattikorkeakouluihin tuovat vieraskieliset koulutusohjelmat ja ulkomaiset tutkinto-opiskelijat, joiden määrä Suomen ammattikorkeakouluissa on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Viisi vuotta sitten, vuonna 2002, ammattikorkeakouluissa opiskeli 3131 ulkomaista tutkinto-opiskelijaa. Vuonna 2006 heitä oli jo lähes 50 prosenttia enemmän eli Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrän kasvu pakottaa ammattikorkeakoulut, opiskelijajärjestöt ja valtionhallinnon ottamaan heidän tarpeensa paremmin huomioon toiminnassaan. Aiempina vuosina ulkomaiset tutkinto-opiskelijat ovat jääneet paitsioon, kun huomio on kiinnitetty enemmän vaihto-opiskelijoiden ohjaukseen ja kotouttamiseen. Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden osallistuminen opiskelijakuntien toimintaan on vähäistä. Yksi syy on tiedon puute ja opiskelijakuntien keskittyminen vaihto-opiskelijoihin. Ajantasaisen ja vertailevan tiedon saamiseksi oli tarpeen tehdä uusi ulkomaisille tutkinto-opiskelijoille suunnattu kyselytutkimus. Nyt oli ajankohtaista selvittää, miten muun muassa opiskelijoiden kasvanut määrä, kehittynyt opintojen ohjaus, vieraskielisten koulutusohjelmien vakiintuminen sekä kaavaillut lukukausimaksut ovat muuttaneet vastauksia viidessä vuodessa. Hyvin tärkeäksi kyselyn näkivät myös ulkomaiset tutkinto-opiskelijat itse. Monet halusivat kyselylomakkeen kommentointiin tarkoitetussa kohdassa kiittää mahdollisuudesta kertoa kokemuksistaan ja mielipiteistään. Toisaalta opiskelijat myös toivoivat, että heidän vastauksensa johtavat konkreettisiin toimenpiteisiin. Tämä asettaa paljon vastuuta Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitolle SAMOK ry:lle. Tämän selvityksen tekemiseen tarvittiin monen henkilön ja tahon apua. Haluan erityisesti kiittää opetusministeriötä, opiskelijakuntien aktiivisia henkilöitä, ammattikorkeakouluja, OTUS ry:n toiminnanjohtaja Janne Jauhiaista, SAMOKin toimiston väkeä ja etenkin kaikkia niitä ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita, jotka näkivät vaivaa vastatessaan melkoisen pitkään kyselylomakkeeseen. Helsingissä Janna Koivisto kansainvälisten asioiden sihteeri Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry * * * Tämän selvityksen toteuttamisessa osuuteni on ollut lähinnä saattaa edeltäjäni pitkälle työstämä tutkimus kunnialla loppuun. Toivoakseni olen siinä edes jossain määrin onnistunut. Käsillä oleva selvitys lienee tämän hetken laajin kartoitus ulkomaisten ammattikorkeakouluopiskelijoiden asemasta Suomen ammattikorkeakouluissa. Toivon tämän kiinnostavan lukijaa yhtä paljon kuin tutkimuksen työstämiseen osallistuneita ja antavan käytännön työkalun ulkomaisten opiskelijoiden kanssa tekemisissä oleville tahoille. Henkilökohtainen toiveeni myös on, että selvitys välittää ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden arkipäivän kokemuksia Suomesta. Lukijan tehtäväksi jää lopulta päättää kenestä selvitys oikeastaan kertoo: meistä ja meidän yhteiskunnastamme vai ulkomaisista opiskelijoista ja heidän elämästään? Helsingissä Henna Juusola kansainvälisten asioiden sihteeri 8 SAMOK Julkaisut Julkaisut SAMOK 9

5 Tiivistelmä Tämä kyselytutkimus on Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry:n vuosina 2006 ja 2007 toteutetun Kansainvälistyvä opiskelijakunta projektin tuotos. Yksi projektin pääteemoista oli ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden huomioiminen opiskelijakuntien toiminnassa ja edunvalvontatyössä. Projektiin saatiin rahoitusta opetusministeriöstä. Kyselytutkimuksen tavoitteena oli selvittää ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden kokemuksia suomalaisesta ammattikorkeakoulusta ja elämästään täällä. Mitä mieltä ulkomaiset tutkinto-opiskelijat ovat saamastaan opetuksesta ja sen laadusta? Minkälaisia odotuksia heillä on ammattikorkeakoulujen ja opiskelijakuntien suhteen? Mitä mieltä ulkomaiset tutkinto-opiskelijat ovat mahdollisista lukukausimaksuista? Miten ulkomaiset tutkinto-opiskelijat kokevat suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin? Tutkimuksessa huomioitiin myös kyselyyn vastanneiden taustatiedot, kuten ikä, kansalaisuus ja Suomessa asuttu aika sekä Suomeen muuton syyt. Tutkimuksen käytännön tavoitteena oli luoda SAMOKiin ja ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntiin toimivia menetelmiä parantamaan ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden asemaa ja kotoutumista. Tutkimuksen tarkoituksena oli myös aktivoida ulkomaiset tutkinto-opiskelijat tekemään edunvalvontatyötä opiskelijakunnissa ja osallistumaan aktiivisesti opiskelijakunnan toimintaan. Selvityksen aineisto kerättiin internetissä oleella kyselylomakkeella. Opiskelijoille lähetettiin henkilökohtainen linkki kyselyyn, joten lomake oli mahdollista palauttaa vain kerran. Kysely toteutettiin anonyymisti siten, että vastauksia ja vastaajia ei pystynyt yhdistämään. Kyselylomakkeen suunnittelussa otettiin huomioon samasta aiheesta aiemmin tehdyt tutkimukset. Osa kysymyksistä oli joko samoja tai samankaltaisia kuin muissa vastaavissa selvityksissä käytetyt kysymykset. Tällä pyrittiin saamaan vertailevaa tietoa suhteessa aiempiin tutkimuksiin. Kyselyä varten pyydettiin tutkimuslupa kaikista Suomen ammattikorkeakouluista, paitsi Humanistisesta ammattikorkeakoulusta, jossa ei juuri opiskele ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita. Tutkimuslupia alettiin kerätä helmikuun 2007 lopulla ja viimeiset vastaukset saatiin huhtikuun puolivälissä. Tutkimuslupa saatiin 25 ammattikorkeakoulusta. Jyväskylän ammattikorkeakoulusta saatiin vain niiden opiskelijoiden osoitteet, jotka olivat erikseen myöntäneet luvan antaa osoitteensa ulkopuolisten käyttöön. Näitä opiskelijoita oli kolmekymmentä 131 opiskelijasta. Diakoniaammattikorkeakoulusta osoitteet saatiin pelkästään Järvenpään yksikön opiskelijoista. Muissa Diakonian yksiköissä ei ole vieraskielisiä koulutusohjelmia eikä siten ulkomaisia tutkinto-opiskelijoitakaan. Turun ammattikorkeakoulu ja Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu eivät pystyneet antamaan sähköpostiosoitteita tiukkojen tietoturvasäädösten vuoksi, vaikka näkivätkin kyselyn tekemisen tärkeänä. Nämä ammattikorkeakoulut olivat valmiita itse välittämään kyselylomakkeen opiskelijoilleen, mutta siihen ei ryhdytty kyselyn luotettavuuden turvaamiseksi. Selvityksen otoksen muodostivat kaikki Suomen ammattikorkeakouluissa tutkintoa suorittavat opiskelijat, joiden äidinkieli oli muu kuin suomi tai ruotsi. Tähän rajaukseen päädyttiin, koska mukaan haluttiin myös ne opiskelijat, jotka olivat saaneet suomen kansalaisuuden, mutta kokivat itsensä kansalaisuudesta huolimatta osaksi ulkomaisten opiskelijoiden ryhmää. Kyselylomake lähetettiin yhteensä 3561 osoitteeseen. Näistä 141 (4 %) osoitetta ei joko toiminut tai viesti meni muuten väärälle henkilölle. Lopulliseksi lähetettyjen kyselyjen määräksi jäi siten 3420 kappaletta. Vastaajille lähetettiin muistutusviesti, jolla vastausprosenttia saatiin nostetuksi. Kyselyyn vastasi määräaikaan mennessä 1157 opiskelijaa, ja kyselyn vastausprosentiksi tuli näin ollen 33,8. Se on samaa tasoa kuin vastaavissa aiemmissa kyselyissä. Selvityksessä ilmeni, että tärkeimpiä tekijöitä ammattikorkeakoulujen ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden Suomeen muuttamiselle olivat koulutuksen laatu, tutkinnon suorittaminen ammattikorkeakoulussa, vieraan maan kokeminen sekä mahdollisuus opiskella ilman lukukausimaksua. Syyt vaihtelivat merkittävästi maanosittain. Esimerkiksi useimmille Afrikasta ja Aasiasta tuleville merkittäviä syitä Suomeen muutolle olivat tutkinnon suorittaminen ja sen maksuttomuus, kun taas EU- ja ETA-maista tuleville ne eivät olleet yhtä tärkeitä syitä. Aasialaiset ja afrikkalaiset opiskelijat olivat tulleet maahan pääosin muista kuin perhesyistä, kun taas eurooppalaisille opiskelijoille perhesyyt olivat yksi tärkeimmistä Suomeen muuton syistä. Amerikasta ja Australiasta saapuu Suomeen melko vähän opiskelijoita, ja heistä lähes kaikki olivat muuttaneet Suomeen perheen tai poika-/tyttöystävän vuoksi. Opiskelupaikan valintaan oli vaikuttanut erityisesti kaksi syytä: kiinnostava koulutusohjelma/tutkinto sekä mahdollisuus opiskella englanniksi. Muut tärkeät syyt olivat opintojen maksuttomuus ja koulutuksen oletettu laatu. Odotukset ammattikorkeakouluopintoja kohtaan olivat täyttyneet 10 SAMOK Julkaisut Julkaisut SAMOK 11

6 hyvin noin 20 prosentilla vastaajista ja melko hyvin 50 prosentilla vastaajista. Ainoastaan viisi prosenttia vastaajista oli täysin pettynyt odotuksissaan. Toisaalta ulkomaisten opiskelijoiden pettymys kasvoi opintojensa edetessä: mitä kauemmin vastaaja oli opiskellut ammattikorkeakoulussa, sitä enemmän hän oli opintojensa kuluessa joutunut pettymään. Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että samalla kun enemmistö opiskelijoista oli hyvin tyytyväisiä odotustensa täyttymiseen, osa opiskelijoista näytti pettyneen pahastikin. Odotusten täyttymistä koskevissa vastauksissa oli myös jälleen kerran suuria vaihteluja maanosittain. Kaikkein parhaiten opinnot olivat vastanneet Afrikasta kotoisin olevien opiskelijoiden odotuksia. Tähän saattoi vaikuttaa se, että he vertasivat Suomen ammattikorkeakoulun tasoa oman maansa korkeakoulun tasoon. Koulutuksen sisältö ja laatu jakoivat mielipiteitä. Vastaajista noin 20 prosenttia piti opetusta laadukkaana ja kursseja mielenkiintoisina. Opetusta pidettiin myös sopivan käytännönläheisenä ja työelämälähtöisenä. Opettajia kehuttiin asiantunteviksi, mukaviksi ja motivoituneiksi. Opettajien ja opiskelijoiden välinen suhde nähtiin avoimeksi ja hyväksi. Tukipalvelut, opiskelumateriaali ja välineet saivat myös kehuja. Opiskelijat olivat tyytyväisiä kansainvälisten asioiden toimistoon ja opintoasiaintoimistoon. Sitä vastoin liikuntapalvelut, asumispalvelut ja opiskeluterveydenhuolto saivat eniten kritiikkiä osakseen. Toisaalta kysyttäessä ammattikorkeakoulun parhaita ja pahimpia puolia vastaajista noin 10 prosenttia oli tyytymättömiä opetuksen laatuun. Moni kritisoi opettajien kielitaitoa tai odotti korkeampitasoista opetusta. Osa ulkomaisista opiskelijoista kritisoi opintojen pinnallisuutta ja suppeaa kurssivalikoimaa. Hyvin yleinen viesti oli, että opinnot olivat liian laaja-alaisia eikä oman erikoistumisalan opinnoissa menty riittävän syvälle. Opiskelija koki tietävänsä kaikesta vähän, mutta ei mistään riittävästi. Tämän seikan katsottiin heikentävän työllistymismahdollisuuksia. Ulkomaiset opiskelijat tunsivat itsensä eristäytyneiksi muusta yhteiskunnasta ja ammattikorkeakouluyhteisöstä. He eivät puhuneet riittävän hyvää suomea ymmärtääkseen mitä ympärillä tapahtuu ja toisaalta englanninkielistä tiedotusta oli niukasti. Useat vastaajista korostivat, että pystyäkseen kotoutumaan ja työllistymään heidän tulisi oppia enemmän suomea. Suomen kielen kursseja toivottiinkin olevan tarjolla enemmän. Toisaalta hyvä kielitaito ei ollut tae harjoittelupaikasta. Niistä opiskelijoista, joille harjoittelu oli ollut ajankohtaista, peräti 28 prosenttia ei ollut onnistunut löytämään harjoittelupaikkaa lainkaan. Vaikka työharjoittelupaikan saaminen oli toisinaan ongelmallista, useat ulkomaiset opiskelijat kuitenkin työskentelivät opintojensa ohella. Pitempään opiskelleilla työ liittyi usein omaan koulutusalaan. Tätä voidaan pitää myönteisenä ilmiönä. Ohjauksen ja neuvonnan tason ammattikorkeakouluissa ulkomaiset opiskelijat näkivät suomalaisia opiskelijoita parempana ja voidaan sanoa ammattikorkeakoulujen onnistuneen tässä tehtävässään melko hyvin. Tosin pitempään opiskelleet olivat ohjaukseen tyytymättömämpiä kuin juuri opintonsa aloittaneet. Ulkomaiset opiskelijat tiesivät melko hyvin, kenen puoleen kääntyä opintoja koskevissa kysymyksissä. Näin oli etenkin EUja ETA-maista tulevien opiskelijoiden keskuudessa. Opintoihin liittyvissä kysymyksissä opettajat olivat ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden ensisijainen tuen lähde, kun taas suomalaiset opiskelijat turvautuivat kanssaopiskelijoihin. Ulkomaiset tutkinto-opiskelijat kokivat, että suomalaisilta opiskelutovereilta oli vaikeaa saada tukea ja ohjausta. Esimerkiksi afrikkalaisista opiskelijoista peräti neljäsosa ei ollut saanut suomalaisilta opiskelijoilta koskaan apua eikä tukea. Opiskelijatuutoriltaankin oli ainoastaan vajaa 20 prosenttia saanut apua aina sitä tarvitessaan. Tämän selvityksen valossa vaikuttaa siltä, että suomalaisiin opiskelijoihin tutustuminen koetaan vaikeaksi, ja välit näiden kahden ryhmän välillä ovat usein ilmeisen etäiset. Avovastauksissa ilmeni, että suomalaiset eivät halua puhua englantia, ovat sulkeutuneita, kylmiä, ujoja ja välinpitämättömiä. Osaa suomalaisista pidettiin syrjivinä ja suorastaan rasistisina. Ryhmätöissä suomalaiset opiskelijat hakeutuivat toistensa seuraan. Opiskelijakuntien toiminta ja olemassaolon syy olivat hämärän peitossa useille vastaajista. Tiedon puute ja englanninkielisen tiedotuksen vähyys nähtiin merkittävinä syinä opiskelijakuntaan kuulumattomuudelle. Osa vastaajista koki, ettei ollut tervetullut mukaan opiskelijakunnan toimintaan. Selvityksessä tuli ilmi, että monet ulkomaiset tutkinto-opiskelijat olisivat innostuneet ryhtymään aktiivisemmiksi opiskelijakunnan toimijoiksi, jos heitä kannustettaisiin ja annettaisiin siihen mahdollisuus. Erityisen kiinnostuneita tulemaan mukaan toimintaan olivat afrikkalaiset ja aasialaiset opiskelijat. Opiskelijakunnilta toivottiin tukea etujen ajamisessa, ulkomaisten opiskelijoiden paremmassa huomioimisessa, arjen tukemisessa ja yhteisöllisyyden kehittäjinä opiskelijoiden keskuudessa. 12 SAMOK Julkaisut Julkaisut SAMOK 13

7 Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden toimeentulovaikeudet korostuivat myös selvityksessä. Ainoastaan 25 prosenttia ulkomaisista tutkinto-opiskelijoista kertoi tulevansa taloudellisesti hyvin toimeen. Myös suunniteltuihin lukukausimaksuihin ulkomaiset tutkinto-opiskelijat suhtautuivat kielteisesti. Niistäkin, jotka periaatteessa suhtautuivat maksuihin myönteisesti, suurin osa oli valmis maksamaan maksimissaan tuhat euroa vuodessa. Loput eli noin 10 prosenttia kaikista kyselyyn vastanneista olivat valmiita maksamaan enintään kolme tuhatta euroa. Kriittisimmin maksuihin suhtautuivat aasialaiset opiskelijat. Ammattikorkeakouluissa opiskelevista ulkomaisista tutkinto-opiskelijoista 27 prosenttia eli lähes kolmesataa opiskelijaa tunsi kokeneensa syrjintää etnisen tai kulttuurisen taustansa vuoksi. Tulos antaa huolestuttavan kuvan suomalaisten asenteista ulkomaalaisia kohtaan. Afrikkalaisista opiskelijoista syrjintää oli kokenut lähes puolet vastaajista. Selvityksessä tuli myös esille, että ulkomaiset opiskelijat eivät ole mikään yhtenäinen ryhmä. Maahanmuuttosyyt, kulttuuritausta ja henkilökohtaiset ominaisuudet vaikuttavat siihen, millä tavalla ulkomaiset opiskelijat Suomen kokevat ja mitä he ammattikorkeakoululta odottavat. Toisaalta uuteen kulttuuriin muuttamista voidaan erilaisin tukitoimenpitein tehdä helpommaksi esimerkiksi huomioimalla tuutoroinnissa ulkomaisten opiskelijoiden tarpeet. Tämän selvityksen valossa voidaan kuitenkin sanoa, että enemmistö opiskelijoista oli pääosin tyytyväisiä opintoihinsa ja elämäänsä Suomessa. Enemmistö opiskelijoista haluaisi myös jäädä Suomeen opintojensa jälkeen. Useimmat vastaajat kirjoittivat Suomeen jäämisen riippuvan työpaikan saannista. Työllistyminen huolestutti opiskelijoita selkeästi. Monet myös suunnittelivat jatko-opintoja Suomessa. Abstract This survey research was a project under the title Internationalized Student Union carried out by Union of Students in Finnish Universities of Applied Sciences SAMOK in years 2006 and One of the main themes of the project was the foreign degree students observations in the activities and interest control work of the student communities. The project was funded by the ministry of education. The goal of the survey research was to find out about the foreign degree students experiences in the Finnish Universtities of Applied Sciences and their life in Finland. What do the foreign degree students think about the education they get and about the quality of the education? What do they expect from the Finnish Universities of Applied Sciences and student unions? What do they think about the possible study charges? How do they feel about the Finnish society and culture? The research also observed the respondents background such as age, nationality, and the time lived in Finland as well the reasons for moving to Finland. The practical goal of the research was to introduce effective methods to SAMOK and student unions in order to help improve the foreign degree students status and integration. Another goal of the research was to urge the foreign degree students to take part in the interest control work and activities of the student unions actively. The survey material was collected from an online questionnaire. The link to the questionnaire was individually sent to every student so that each respondent can respond to the survey only once. The survey was done anonymously. When planning the questionnaire, previous researches on the same subject were taken into consideration. Some of the questions in the survey were the same as in the previous ones and some were somewhat similar. In this way we tried to obtain information that can be compared to the results of the previous surveys. For the survey we asked for research permission from all universities of applied sciences in Finland except the Humak University of Applied Sciences since there are no foreign degree students in these university of applied sciences at the moment. The permissions were collected between late February and mid April Research permissions came from 25 polytechnics. Jyväskylä University of Applied Sciences sent us only the addresses of those students who had individually given permission 14 SAMOK Julkaisut Julkaisut SAMOK 15

8 to the use of their addresses by external parties. These students were 30 out of 131 students. The addresses sent by Diaconia University of Applied Sciences belonged to only the students of the Järvenpää situated unit. Other units of Diaconia University of Applied Sciences do not offer international programs so they do not have any foreign degree students. Two Universities of Applied Sciences, Turku and South-Karelia, could not give any addresses due to their hard security regulations though they found the survey important. These two Univesities of Applied Sciences suggested passing the questionnaire to their students by themselves, but the suggestion was let down for confidentiality reasons. The target group of the survey was those degree students whose mother tongue was neither Finnish nor Swedish but some other language. The reason for this categorization was because we also wanted to include those students who had Finnish citizenship but still they saw themselves as foreign students. Altogether 3561 questionnaires were sent to the provided addresses. From these addresses, 141 (4 percent) either didn t work or messages were sent to wrong recipients, which left us with 3420 questionnaires that were sent out successfully. We also sent reminding s to the respondents, which raised the rate of the replies students answered to the questionnaire by the deadline, which was 33,8 percent of the whole. That was the same rate as in previous surveys. The survey report showed that the main reasons why foreign degree students chose to come to Finland were the quality of the education, acquiring a degree, experiencing the country as well the charge free study. The reasons varied from continent to continent. For example for many students coming from Africa and Asia the main reasons for choosing Finland as their study destination were acquiring a degree and the charge free education, while for many coming from EU and EEA countries these were not the important reasons. The African and Asian students had come to Finland for other reasons than family reasons while again for the European students one of the main reasons for coming here to study was family relations. Few students come to Finland from America and Australia and almost all of those have chosen Finland because of either their family, girlfriend or boyfriend. Two reasons had particularly affected the selection of the study destination: Interesting study program/degree and the possibility to study in English. Other important reasons were the charge free education and the expected quality of the education. About 20 percent of the respondents believed that their expectations of the university of applied sciences studies have been fulfilled well while 50 percent rated it as almost well. Only five percent were totally disappointed regarding their expectations. On one hand, disappointment grew along the studies. The longer the respondent had studied in these universities of applied sciences, the more she/he was disappointed in the studies. On the general, while we could say that the majority of the students were satisfied at the way their expectations had been met, some of the students seemed to be badly disappointed. The answers related to the rate of satisfaction in the studies once again varied hugely from continent to continent. Regarding the fulfillment of their expectations, the most satisfied students were from Africa. The reason for this satisfaction might have been that they had compared the level of university of applied sciences studies in Finland to that in their own countries. There were divergent opinions on the content and quality of the education. About 20 percent of the respondents considered the education of good quality and the courses interesting. They found the courses fitting practice and work life. They found the teachers competent, nice and motivated and saw the teacher-student relationship open and good. They also praised the support services and study material and tools. The students had also expressed their satisfaction in the international student office as well as international affairs office. On the contrary, the sport services, housing services and student health care services were the most criticized for their roles. On the other hand, answering to a question on the best and the worst aspects of their polytechnics, about 10 percent of the respondents were disappointed in the quality of the education. Many criticized the teachers language skill and expected a higher education level from them. Part of the foreign students criticized the lack of depth of the studies and the limited selection of courses. Very much the general message was that the studies were wide and the specialization courses were not covered in depth. Students felt to know a little about everything and not enough about anything. This matter was seen as a weak point for employment possibilities. The foreign students felt being isolated from the society and polytechnic associations. They didn t speak Finnish well enough to know what was 16 SAMOK Julkaisut Julkaisut SAMOK 17

9 happening around them and there was little information available in English. On one hand, most of the respondents emphasized on the necessity to learn more Finnish in order to be able to integrate in the society and get employed, hoping that more Finnish courses would be offered. On the other hand, they didn t consider a good language skill to guarantee them to get work placement. From those students for whom work placement had been important, 28 percent hadn t been able to find a work placement at all. Though finding work placement was thought to be sometimes problematic, most foreign students were working beside their studies anyway. Those who had studied longer were working in areas related mostly to their own study fields. This can be seen as a positive phenomenon. Regarding guidance and advices in the univerisities of applied sciences, the foreign students saw the Finnish students better, thus we could say that the universities of applied sciences have been successful in this context well enough. Those students who had studied much longer were more disappointed than those who had just started. Foreign students knew almost well who to turn to regarding issues related to their studies. This was mainly the case among the student from EU and EEA countries. Teachers were the main support for the foreign degree students when having questions related to their studies while in cases like these the Finnish students turned to their Finnish fellow students. The foreign degree students had found it difficult to get support and guidance from Finnish fellow students. For example one fourth of the African students had never got any help or support from the Finnish fellow students. Only 20 percent of those students who needed help had got help from the tutors. This survey report shows that it is difficult to get to know the Finnish students and the relationship between these two groups is obviously sometimes distant. In the open answers part it became evident that Finnish students don t want to speak English, are unsociable, cold, shy and indifferent. Some of the Finns were considered discriminative and frankly racists. For group works, the Finnish students worked only with other Finnish students. For most of the respondents the activities and reason of existence of the student unions were ambiguous. The lack of information and the scarce publicity in English were seen as significant reasons for not knowing enough about the student unions. Part of the respondents felt that they hadn t been welcomed to the activities of the student unions. It turned out in the report that many foreign degree students would have been interested in becoming active members in the activities of the student unions if they had been encouraged and given the opportunity. The most interested students were from Africa and Asia. They also hoped that the student unions would support the students in taking care of their own interests, in getting a better attention and in their everyday life and would develop a sense of community among the students. Students financial problems became also more obvious in the report. Only 25 percent of the foreign degree students had said that they were managing financially well. The foreign degree students also had a negative reaction to the planned study monthly fee. Most of those students, who had principally reacted positively to the monthly fee, were ready to pay one thousand Euros per year at the most. The rest, that is about 10 percent of all the respondents, were ready to pay three thousand Euros per year at the most. The Asian students were the most critical to the charges. From these foreign degree students in all the universities of applied sciences, 27 percent, that is about 300 students felt that they had experienced isolation due to their ethnical and cultural background. The report gave an alarming image of the Finns attitude towards the foreigners. Among the African students, half of the respondents had experienced some sort of isolation. The report also made it clear that we cannot categorize all the foreign students in one group. Immigration reasons, cultural background and personal characteristics seem to have an effect on how the foreign students experience Finland and what they expect from the Finnish universities of applied sciences. Further more, adaptation to a new culture can be alleviated through different support activities such as showing consideration for foreign students needs during tutoring. However, as the report shows we could say that the majority of the students were mainly satisfied with their studies and life in Finland. The majority of the students also wanted to stay in Finland after finishing their studies. Most of the respondents had commented that whether they stay in Finland or not would depend on their employment chances. The students showed a clear concern about employment. Many also had plans for continuing their studies in Finland. 18 SAMOK Julkaisut Julkaisut SAMOK 19

10 1. Johdanto 1.1. Tutkimuksen tausta ja päämäärät Tämä kyselytutkimus on osa Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry:n vuosina 2006 ja 2007 toteutettua Kansainvälistyvä opiskelijakunta projektia. Yksi projektin pääteemoista oli ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden huomioiminen opiskelijakuntien toiminnassa ja edunvalvontatyössä. Projektin taustalla oli ammattikorkeakoulujen kansainvälistymiskehitys ja ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrän kasvu sekä määrälle asetetut tavoitteet. Ulkomaiset tutkinto-opiskelijat katsotaan tärkeiksi suomalaiselle korkeakoulutukselle, koska he kansainvälistävät koulutusta ja siten nostavat sen laatua. Ulkomaiset tutkintoopiskelijat nähdään myös mahdollisena tulevaisuuden työvoimana, joka jo opiskeluaikana kotoutuu Suomeen. Jotta projektin tavoitteita päästäisiin käytännössä toteuttamaan, SAMOK ja opiskelijakunnat tarvitsevat ajankohtaista tietoa voidakseen harjoittaa parempaa edunvalvontatyötä. SAMOK on saanut projektiin rahoitusta opetusministeriöstä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden kokemuksia suomalaisesta ammattikorkeakoulusta ja elämästään täällä. Mitä mieltä ulkomaiset tutkinto-opiskelijat ovat saamastaan opetuksesta ja sen laadusta? Minkälaisia odotuksia heillä on ammattikorkeakoulujen ja opiskelijakuntien suhteen? Mitä mieltä ulkomaiset tutkintoopiskelijat ovat mahdollisista lukukausimaksuista? Miten ulkomaiset tutkinto-opiskelijat kokevat suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin? Tutkimuksessa huomioidaan myös kyselyyn vastanneiden taustatiedot, kuten ikä, kansalaisuus ja Suomessa asuttu aika sekä Suomeen muuton syyt. Tutkimuksen käytännön tavoitteena on luoda SAMOKiin ja ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntiin toimivia menetelmiä parantaa ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden asemaa ja kotoutumista. Tutkimuksen tarkoituksena on kannustaa ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita osallistumaan aktiivisesti opiskelijakunnan toimintaan Tutkimusaineisto ja menetelmä Selvityksen aineisto kerättiin kyselylomakkeella. Kyselyn toteuttamisessa käytettiin Webropol-ohjelman sähköistä, internetissä olevaa kyselylomaketta. Opiskelijoille lähetettiin henkilökohtainen linkki kyselyyn, joten lomake oli mahdollista palauttaa vain kerran. Kysely toteutettiin anonyymisti siten, että vastauksia ja vastaajia ei pystynyt yhdistämään. Kyselyä varten pyydettiin tutkimuslupa kaikista Suomen ammattikorkeakouluista, paitsi Humanistisesta ammattikorkeakoulusta (HUMAK), jossa ei juuri opiskele ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita. Tutkimuslupia alettiin kerätä helmikuun 2007 lopulla ja viimeiset vastaukset saatiin huhtikuun puolivälissä. Tutkimuslupa saatiin 25 ammattikorkeakoulusta. Jyväskylän ammattikorkeakoulusta (JAMK) saatiin vain niiden opiskelijoiden osoitteet, jotka olivat erikseen myöntäneet luvan antaa osoitteensa ulkopuolisten käyttöön. Näitä opiskelijoita oli kolmekymmentä 131 opiskelijasta. Diakonia-ammattikorkeakoulusta (Diak) osoitteet saatiin Järvenpään yksikön opiskelijoista. Muissa Diakonian yksiköissä ei ole vieraskielisiä koulutusohjelmia eikä siten ulkomaisia tutkinto-opiskelijoitakaan. Turun ammattikorkeakoulu (TuAMK) ja Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu (EKAMK) eivät pystyneet antamaan sähköpostiosoitteita tiukkojen tietoturvasäädösten vuoksi, vaikka näkivätkin kyselyn tekemisen tärkeänä. Nämä ammattikorkeakoulut olivat valmiita itse välittämään kyselylomakkeen opiskelijoilleen, mutta siihen ei ryhdytty kyselyn luotettavuuden turvaamiseksi. Selvityksen otoksen muodostivat kaikki Suomen ammattikorkeakouluissa tutkintoa suorittavat opiskelijat, joiden äidinkieli oli muu kuin suomi tai ruotsi. Tähän rajaukseen päädyttiin, koska mukaan haluttiin myös ne opiskelijat, jotka olivat saaneet suomen kansalaisuuden, mutta kokivat itsensä kansalaisuudesta huolimatta osaksi ulkomaisten opiskelijoiden ryhmää. Kyselylomakkeen suunnittelussa otettiin huomioon samasta aiheesta aiemmin tehdyt tutkimukset. Osa kysymyksistä oli joko samoja tai samankaltaisia kuin muissa vastaavissa selvityksissä käytetyt kysymykset. Tällä pyrittiin saamaan vertailevaa tietoa suhteessa aiempiin tutkimuksiin. Apua kysymysten muotoiluun saatiin Oulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnasta (OSAKO) ja Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnasta (LAUREAMKO). Nämä pohtivat kysymyksiä opis- 20 SAMOK Julkaisut Julkaisut SAMOK 21

11 kelijakunnan näkökulmasta. Lomaketta testattiin muutaman Laurean tutkinto-opiskelijan avulla ja muokattiin edelleen saadun palautteen perusteella Vastausprosentti ja katoanalyysi Kyselylomake lähetettiin yhteensä 3561 osoitteeseen. Näistä 141 (4 %) osoitetta ei joko toiminut tai viesti meni muuten väärälle henkilölle. Lopulliseksi lähetettyjen kyselyiden määräksi jäi siten 3420 kappaletta. Vastaajille lähetettiin muistutusviesti, jolla vastausprosenttia saatiin nostetuksi. Kyselyyn vastasi määräaikaan mennessä 1157 opiskelijaa ja kyselyn vastausprosentiksi tuli näin ollen 33,8. Se on samaa tasoa kuin vastaavissa aiemmissa kyselyissä. Esimerkiksi Taina Kinnusen kyselyssä korkeakouluopiskelijoiden vastausprosentti oli 35 (Kinnunen 2003, 11.) ja yliopistoopiskelijoita koskevassa ylioppilaskuntien kyselyssä vuodelta 2005 vastausprosentti oli 36 (Kärki 2005, 4.). Lukumääräisesti tässä kyselyssä saatiin kuitenkin huomattavasti enemmän vastauksia kuin esimerkiksi aiemmassa Kinnusen tutkimuksessa. Kyseisessä tutkimuksessa vastauksia saatiin yhteensä 873 kappaletta, joista 403 vastausta ammattikorkeakouluopiskelijoilta (Kinnunen 2003, ). Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden lukumäärä vaihtelee suuresti eri ammattikorkeakouluissa. Eniten ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita on HAAGA-HELIAn ammattikorkeakoulussa (HAAGA-HELIA), jossa kysely lähetettiin lähes 800 opiskelijalle. HAAGA-HELIAn opiskelijat muodostavat yli viidesosan kaikista otoksen opiskelijoista. Raportin lopussa olevasta liitteestä (liite 1) näkyvät ammattikorkeakoulujen opiskelijoille lähetetty lomakemäärä, vastausten lukumäärä, vastausprosentti sekä kyseisen korkeakoulun vastaajien osuus kaikista kyselyyn vastanneista. Vastausprosentti vaihteli korkeakouluittain nollasta lähes 70 prosenttiin. Opiskelijakunnat auttoivat levittämään tietoa kyselystä ammattikorkeakoulunsa ulkomaisille opiskelijoille. Osalle opiskelijakunnista tämä oli vaikeaa, sillä kaikilla ei ollut erillisiä ulkomaisille opiskelijoille suunnattuja sähköpostilistoja, joiden kautta tietoa olisi ollut mahdollista levittää. Lisäksi kyselyn tekijä ei aina ilmoittanut opiskelijakunnille ajoissa siitä, että kysely oli käynnissä. Esimerkkinä opiskelijakuntien aktiivisuudesta voidaan mainita OSAKO, jonka edustajat kiersivät kertomassa kyselystä luennoilla sekä levittivät kyselyä koskevia julisteita. Oulussa vastausprosentti olikin 46,7 eli keskimääräistä korkeampi. Vastausprosentin pienuus osassa ammattikorkeakouluja on jossain määrin vaikuttanut saatuihin tuloksiin. Lisäksi joistakin ammattikorkeakouluista ovat saattaneet vastata ainoastaan aktiivisimmat opiskelijat, jotka voivat olla keskimäärin muita tyytyväisempiä tai sitten kriittisempiä. Tässä selvityksessä on huomioitu toisinaan myös ammattikorkeakoulukohtaisia tuloksia. Näissä kysymyksissä ei raporttiin ole luotettavuuden säilyttämiseksi otettu mukaan niistä ammattikorkeakouluista saatuja vastauksia, joista vastaajia oli kyselyssä alle 25 kappaletta. Kysymyksissä ei siis ole taustamuuttujana huomioita Keski-Pohjanmaan (KPAMK), Jyväskylän (JAMK), Pohjois-Karjalan (PKAMK), Pirkanmaan (PIRAMK), Seinäjoen (SeAMK) ja Satakunnan (SAMK) ammattikorkeakouluista sekä Diakonia- (Diak), Sydväst- (YhS) ja Svenska Yrkeshögskolanin (SYH) vastaukset. Kaikkien vastausten osalta selvityksessä on huomioitu seuraavat ammattikorkeakoulut: Arcada Yrkeshögskolen (Arcada), EVTEK ammattikorkeakoulu (EVTEK), HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu (HAAGA-HELIA), Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK), Helsingin ammattikorkeakoulu (Stadia), Kajaanin ammattikorkeakoulu (KAMK), Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu (KTAMK), Kymenlaakson ammattikorkeakoulu (KyAMK), Lahden ammattikorkeakoulu (LAMK), Laureaammattikorkeakoulu (Laurea), Mikkelin ammattikorkeakulu (MAMK), Oulun seudun ammattikorkeakoulu (OAMK), Rovaniemen ammattikorkeakoulu (RAMK), Savonia-ammattikorkeakoulu (Savonia), Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK) ja Vaasan ammattikorkeakoulu (VAMK). Mistä sitten johtuu, että kaksi kolmasosaa kyselyn saaneista ei siihen vastannut, ja mistä syystä vastausprosentit vaihtelivat niin paljon ammattikorkeakouluittain? Osa kyselyä varten saaduista opiskelijoiden sähköpostiosoitteista oli ammattikorkeakoulun itse opiskelijoilleen antamia osoitteita, osa taas opiskelijoiden henkilökohtaisia osoitteita (ilman ammattikorkeakoulun päätettä). Saattaa olla, että joissakin ammattikorkeakouluissa opiskelijat eivät juuri lue ammattikorkeakoulun sähköpostia, sillä suurin osa osoitteeseen lähetetyistä viesteistä tulee suomeksi eivätkä opiskelijat ymmärrä niitä. Tämä on saattanut vähentää vastausaktiivisuutta. Tätä teoriaa tukee se, että peräti 1682 opiskelijaa ei koskaan edes avannut kyselyyn johtavaa linkkiä, eikä siis koskaan nähnyt koko kyse- 22 SAMOK Julkaisut Julkaisut SAMOK 23

12 lylomaketta. Määrä kattaa kolme neljäsosaa vastaamatta jättäneistä. Osa ammattikorkeakouluista saattoi lähettää myös poissaoleviksi ilmoittautuneiden opiskelijoidensa tiedot, mikä puolestaan on laskenut vastausprosenttia. Muistutuskirjeessä opiskelijoita pyydettiin perustelemaan, miksi he eivät mahdollisesti halunneet vastata kyselyyn lainkaan. Joiltakin opiskelijoilta saatiinkin sähköpostitse perustelut kyselyyn vastaamattomuudelle. Perusteluissa ilmeni, että osalle opiskelijoista tuotti vaikeuksia vastata englanninkieliseen kyselylomakkeeseen. Lomaketta ei kuitenkaan tehty suomeksi, sillä vastausten yhdistäminen kahdesta eri tiedostosta olisi ollut hankalaa. Ongelma olisi voitu välttää rajaamalla otanta vain englanninkielisissä koulutusohjelmissa opiskeleviin. Samalla olisi todennäköisesti vältetty myös se vastausprosenttia laskenut seikka, että useat kyselyn vieraskieliset vastaanottajat kokivat itsenä äidinkielestään huolimatta suomalaisiksi. He jättivät vastaamatta kyselyyn, koska eivät kokeneet sen koskevan itseään. Näitä opiskelijoita oli vastaajissa todennäköisesti suhteellisen suuri määrä: Tämä kysely oli tehty ulkomaisille opiskelijoille, jotka ovat tulleet Suomeen opiskelemaan. Osa kysymyksistä tuntui epätarkoituksenmukaisilta, koska työskentelin täällä 2,5 vuotta ennen opintojen alkua ja olen asunut täällä kolme vuotta. Jos olen ymmärtänyt oikein, olette saaneet tietoni jostain koulutiedostoista. Kyselynne koskee kuitenkin ulkomaalaisia, jotka opiskelevat Suomessa. Minä sekä asun täällä pysyvästi että olen myös Suomen kansalainen. Äidinkieleni toki on eesti, mutta tämä ei liene riittäväksi perusteeksi tutkimukseenne osallistumiseksi. Auttaisin teitä mielelläni, mutta en ilmeisesti ole oikea ihminen. Eikö totta? (Ote sähköpostiviestistä ) Osa opiskelijoista taas koki kyselylomakkeen liian pitkäksi ja siten työlääksi täyttää. Tästä kertoo osin se, että 89 vastaajaa jätti lomakkeen täytön kesken ja 514 opiskelijaa avasi linkin kyselyyn, mutta jätti vastaamatta siihen. Muutama kyselyn kokonaan täyttänytkin moitti lopuksi sen pituutta. Tosin osa vastaajista kehui lomakkeen olleen helppo ja nopea täyttää. Osa opiskelijoista todennäköisesti suhtautui epäluuloisesti anonymiteetin säilymiseen kyselyssä. Tosin tällaisia viestejä tuli vain muutama kappale. Osa opiskelijoista saattoi epäillä, että heidän antamansa kielteinen palaute kerrotaan ammattikorkeakoulun opettajille tai rehtorille. Osa kysymyksistä, muun muassa toimeentuloon liittyvät kysymykset, saatettiin tuntea liian tungetteleviksi. Ennakkotietojen perusteella afrikkalaisista ja aasialaisista opiskelijoista osa saattoi myös kokea lomakkeen intimiteettiään loukkaavaksi. Toisaalta afrikkalaisten opiskelijoiden osuus kyselyssä on sama kuin heidän osuutensa ammattikorkeakouluissakin ja aasialaisten osuus hieman enemmän kuin heidän osuutensa ammattikorkeakouluissa. Muitakin syitä vastaamattomuuteen mainittiin. Esimerkiksi muutama opiskelija ei ollut koskaan saapunut Suomeen, vaikka olikin vastaanottanut opiskelupaikan. Heillä ei joko ollut riittävästi rahaa, he eivät olleet saaneet oleskelulupaa tai he olivat vastaanottaneet opiskelupaikan jostakin toisesta maasta Aikaisempaa tutkimusta Suomen korkeakouluissa opiskelevien ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden asemaa ja tilannetta on kartoitettu 2000-luvulla suhteellisen paljon. Erityisesti kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO on teettänyt aiheeseen liittyviä selvityksiä ja raportteja lähes vuosittain. Esimerkiksi kulttuuriantropologi Taina Kinnusen (2003) CIMOlle ja Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiölle (Otus) tekemä tutkimus: If I can find a good job after graduation, I may stay, Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden integroituminen Suomeen tarkasteli ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden kokemuksia Suomessa ja suomalaiseen korkeakouluyhteisöön kotoutumisesta. Kokemuksia selvitettiin kyselyllä, johon vastasi kaikkiaan 873 opiskelijaa, näistä puolet (403) opiskeli ammattikorkeakoulussa. Vastaavasti erikoissuunnittelija Pirjo Aallon (2003) tutkimus: Ulkomaiset tutkinto-opiskelijat Suomen korkeakouluissa. Korkeakoulujen politiikat ja käytännöt on CIMO:n ja Otuksen yhteistyönä on toteutettu selvitys. Aallon tutkimuksessa tarkasteltiin ulkomaisiin tutkinto-opiskelijoihin liittyviä käytänteitä korkeakouluissa. Kysely suunnattiin yliopistoille ja ammattikorkeakouluille ja tutkimuksen tavoitteena oli selvittää muun muassa opiskelijarekrytointiin ja vieraskielisen opetuksen organisoimiseen liittyviä seikkoja. Kyselyyn vastasivat lähes kaikki ylipistot (18) ja ammattikorkeakoulut (26). Vastausprosentti oli molemmissa tapauksissa SAMOK Julkaisut Julkaisut SAMOK 25

13 Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tilannetta ovat kartoittaneet myös ylioppilaskunnat. Esimerkiksi Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) toteutti yhteystyössä Helsingin yliopiston opintoasiainosaston kanssa Kulsoom Allyn tekemän tutkimuksen (2002): Making a New Life A Study of Foreign Degree Students in the University of Helsinki. Tutkimukseen osallistui yhteensä 447 opiskelijaa ja tutkimuksessa tarkastellaan Helsingin yliopistossa opiskelevia ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita ja heidän integroitumistaan yliopistoyhteisöön ja Suomeen. Vastaavanlaisen tutkimuksen ovat tehneet myös Helsingin, Tampereen, Turun ja Jyväskylän yliopistojen sekä Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnat. Viiden ylioppilaskunnan yhteistyössä toteutetun tutkimuksen (2005): If I had to pay I would require value for my money A Study of Foreign Degree Student at the Universities of Helsinki, Tampere, Turku and Helsinki University of Tekchonoloy on koostanut Johanna Kärki. Tutkimuksessa tarkastellaan ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden syitä tulla opiskelemaan Suomeen sekä heidän kokemuksiaan Suomessa opiskelusta. Tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselynä ja sen vastausprosentti oli 36. Suomalaisten ammattikorkeakouluopiskelijoiden kokemuksia opinnoistaan on puolestaan selvittänyt valtiotieteilijä Jaana Markkula. Markkulan (2006) Otukselle tekemässä tutkimuksessa: Ammattikorkeakoulu opiskelijan silmin Opinnot, opintojen ohjaus ja vaikuttamismahdollisuudet tarkasteltiin ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluaikaisia kokemuksia. Tutkimus toteutettiin lomakekyselynä, johon vastasi yhteensä 3121 opiskelijaa. Koulutusohjelmien ja opetuksen sisällöstä on myös tehty jonkun verran selvityksiä ja raportteja. Esimerkiksi CIMOn tutkija Irma Garamin (2004) raportti: Ulkomaisille vaihto- ja tutkinto-opiskelijoille annettava suomen kielen opetus ja sen kehittämistarpeet kartoittaa korkeakoulujen suomen kielen opetuksen tarjontaa ja sen sisältymistä tutkintoihin. Raportissa huomioidaan sekä yliopistot että ammattikorkeakoulut ja siinä kannustetaan suomen kielen opetuksen sisällyttämistä tutkintoon. Garamin raportissa kehotetaan myös korkeakouluja sekä samassa korkeakouluissa sijaitsevia yksiköitä tiivistämään yhteistyötään erityisesti kielenopetuksessa. Suomen kielen opetukseen on kiinnitetty huomiota muissakin selvityksissä ja tutkimuksissa. Kauppatieteilijä Minna Söderqvistin (2005) tutkimus Ulkomaalaiset työnantajan silmin Se on niinku tyyppi, tyyppi ja osaaminen, ei se tutkinto, ei. kartoittaa työnantajien näkemyksiä ja kokemuksia ulkomaalaistaustaisista henkilöistä työelämässä. Söderqvistin tutkimus toteutettiin opetusministeriön toimeksiantona ja tutkimuksessa huomioitiin muun muassa ulkomaalaisten henkilöiden työllistymiseen vaikuttavia seikkoja työnantajan näkökulmasta Olen kiitollinen, että sain osallistua tähän. Kyselylomakkeessa oli kysymys, jossa halukkaat saivat kommentoida kyselylomaketta ja sen kysymyksiä. Neljä kymmenestä vastaajasta halusi antaa palautetta lomakkeesta. Palaute oli pääosin hyvin myönteistä. Kyselyyn tyytymättömät eivät todennäköisesti vastanneet koko kyselyyn, joten heidän näkemyksiään ei siten ole tässä nähtävissä ja siksi myönteistä palautetta on enemmän. Kaiken kaikkiaan oli silti yllättävää, että kommenteista puolet (225) oli yksinomaan myönteisiä ja ainoastaan viitisen prosenttia kielteisiä. Kritiikkiä sai kyselylomakkeen puuttuminen suomeksi, liian pitkä lomake sekä erityisesti kysymys numero 42, joka koski Suomeen jäämistä. Kaikki eivät löytäneet kysymykseen itselleen sopivaa vastausvaihtoehtoa. Muutamien mielestä lomake ei sopinut niille jo pitkään Suomessa asuneille, jotka eivät samaistuneet ulkomaisten opiskelijoiden ryhmään. Monet vastaajista kiittelivät lomakkeen kysymysten kattavuutta. He kokivat, että kysely kosketti kaikkia tutkinto-opiskelijoille tärkeitä elämänalueita, ja että kyselyn rakenne oli hyvä. Moni oli iloinen siitä, että sai ilmaista oman mielipiteensä, ja että joku oli siitä kiinnostunut. Pelkkä tuntemusten purkaminen paperille saattoi helpottaa ahdistunutta opiskelijaa. Vastaavia kyselyitä toivottiin tehtävän säännöllisesti jatkossakin. Näytti siltä, että kysely auttoi joitakin opiskelijoita jäsentämään omia ajatuksiaan ja ajattelemaan sellaisia ulkomaisen opiskelijan elämää koskettavia asioita, joita he eivät ehkä olleet aiemmin ajatelleet: Mielestäni kyselylomake on hyvä ja se koskettaa enemmän tai vähemmän asioita, joista olin huolestunut. Näyttää siltä, että se koskee reilusti kaikkia osa-alueita. Minusta tuntuu hyvältä nähdä tällainen kyselylomake ja tuntuu upealta saada ilmaista siinä tunteitaan. Tällainen kysely tulisi tehdä säännöllisesti, jotta saataisiin selville millaiset ovat kansainvälisten opiskelijoiden olosuhteet. 26 SAMOK Julkaisut Julkaisut SAMOK 27

14 Vastaajat myös kokivat, että lomakkeen täyttäminen oli ollut aikaa vievää. Tämä tuli esille monessa palautteessa. Hyvin moni korosti toivovansa, että heidän vastauksillaan olisi myös merkitystä. Osa epäili suoraan, että heidän vastauksillaan ei tulisi olemaan vaikutusta. Osa korosti, että kysymyksiä oli liikaa, mutta he kuitenkin vastasivat niihin, koska näkivät ne tärkeiksi: Kyselylomake näyttää hyvältä, mutta kaikki riippuu lopulta tavoitteesta ja tehdyn onnistumisesta. Jos SAMOK todella aikoo toteuttaa opiskelijoiden todellisiin vastauksiin perustuvia asioita, en usko että olisi olemassa parempaa tapaa käsitellä aihetta. Taulukko 1: Ikäjakauma Jos kysely auttaa parantamaan asioita, sitten se on hyvä. Muuten se on täyttä ajanhukkaa kaikille osallistuneille. 2. Kyselyyn vastanneiden taustatiedot 2.1. Ikä ja sukupuoli Selkeä enemmistö (64 %) vastanneista oli 25-vuotiaita tai nuorempia. Neljännes vastanneista oli vuotiaita ja noin kymmenes yli 30 vuotiaita. Tähän kyselyyn osallistuneet ulkomaiset tutkinto-opiskelijat ovat keskimäärin hieman suomalaisia ammattikorkeakouluopiskelijoita vanhempia. Toisaalta he ovat yliopistoissa opiskelevia ulkomaisia opiskelijoita nuorempia (Kinnunen 2003, 20.). Naisia ja miehiä oli vastaajista lähes yhtä paljon: naisia 47,5 prosenttia ja miehiä 52,5 prosenttia. Vuonna 2006 ammattikorkeakouluissa opiskelevista ulkomaisista tutkinto-opiskelijoista naisia oli 46,3 prosenttia. Naiset vastasivat siis kyselyyn aavistuksen miehiä aktiivisemmin Kansalaisuus Suurin osa kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli aasialaisia. Heitä oli 37 prosenttia kaikista vastaajista. Vuonna 2006 ammattikorkeakoulujen ulkomaisista tutkinto-opiskelijoista aasialaisia oli 32 prosenttia eli he olivat tässä kyselyssä hieman yliedustettuina. Aasialaisiin opiskelijoihin on laskettu myös Lähi-idästä tulevat opiskelijat. Aasialaisista opiskelijoista yli puolet tuli Kiinasta. Aasialaisten opiskelijoiden lukumäärä on lähes sama tässä kyselyssä kuin ylioppilaskuntien vuonna 2005 tekemässä kyselyssä (Kärki 2005, 15.). Eurooppalaisia opiskelijoita vastasi kyselyyn lähes yhtä paljon kuin aasialaisia eli 35 prosenttia. Heidät on tässä kyselyssä jaettu kahteen ryhmään: EU- ja ETA maista tuleviin sekä muualta Euroopasta tuleviin opiskelijoihin. Muualta Euroopasta tulevista suurin osa oli venäläisiä opiskelijoita. Eurooppalaiset opiskelijat olivat kyselyssä hieman aliedustettuina. Syynä voi olla se, että osa heistä koki itsensä enemmän suomalaiksi jo pitkään täällä asuneina ja kieltä osaavina. Afrikkalaisia opiskelijoita oli vastaajista noin 20 prosenttia, mikä vastaa heidän määräänsä ammattikorkeakouluissa. Luku on huomattavasti suurempi kuin yliopistoissa opiskelevien afrikkalaisten määrä. Muista maanosista on Suomen ammattikorkeakouluissa vain vähän opiskelijoita, kuten seuraavasta taulukostakin voi todeta (ks. taulukko 2). Ylivoimaisesti eniten vastauksia saatiin kiinalaisilta ja venäläisiltä opiskelijoilta. Seuraavaksi eniten vastaajien joukossa oli kenialaisia, saksalaisia, vietnamilaisia, nigerialaisia, etiopialaisia ja virolaisia opiskelijoita. Vastaajista noin 5 prosentilla oli kaksoiskansalaisuus. Tällöin selvitykses- 28 SAMOK Julkaisut Julkaisut SAMOK 29

15 sä huomioitiin ainoastaan se kansalaisuus, johon vastaajan äidinkieli viittasi. Jos vastaajalla oli esimerkiksi sekä Venäjän että Suomen kansalaisuus ja hänen äidinkielensä oli venäjä, vastaaja laskettiin venäläiseksi (ks. liite 2). Lähes kaikki vastaajat opiskelivat ammattikorkeakoulun perustutkintoa. Ainostaan 15 henkilöä (n. 1 %) vastaajista suoritti ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Tämä on luonnollista, sillä kyselyn tekohetkellä vieraskielisiä ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja oli ainoastaan seitsemän ja niissä oli vain muutamia kymmeniä ulkomaalaistaustaisia opiskelijoita. Vastaajista suurin osa (42,9 %) opiskeli yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla. Toiseksi suurimman ryhmän (31,4 %) muodostivat tekniikan ja liikenteen alalla opiskelevat. Vastaajista 10 prosenttia opiskeli sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla ja 6,5 prosenttia matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla. Lopuilla koulutusaloilla opiskeli yhteensä ainoastaan 6 prosenttia vastaajista, kun niissä opiskelee suomalaisista opiskelijoista 19 prosenttia. Näillä koulutusaloilla on tarjolla hyvin vähän vieraskielisiä ohjelmia, mikä selittää ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden vähäisen määrän. Taulukko 3: Koulutusalat Taulukko 2: Vastaajat maanosittain Pohjois- ja Etelä-Amerikasta, Karibialta ja Oseaniasta kotoisin olevia vastaajia oli melko vähän, joten heitä ei otettu mukaan kaikkiin vastausanalyyseihin, joissa vastauksia tarkasteltiin maanosittain. Näin pienestä joukosta ei olisi saatu tilastollisesti merkittäviä tuloksia. Niinpä useimmissa kysymyksissä katsottiin ainoastaan EU- ja ETA maista, muualta Euroopasta, Afrikasta ja Aasiasta tulleiden vastaukset. Maanosittain tarkasteltuna koulutusalan valinnassa oli merkittäviä eroja. Kun aasialaisista opiskelijoista puolet (n. 50 %) opiskeli liiketalouden ja hallinnon alalla, afrikkalaisista opiskelijoista tällä alla opiskeli vain reilu neljännes (n. 28 %) vastaajista. Afrikkalaiset opiskelijat olivat valinneet muita kansallisuuksia huomattavasti useammin tekniikan ja liikenteen alan (41 %) tai sosiaali- ja terveysalan (18 %). Aasialaisista sosiaali- ja terveysalalla opiskeli ainoastaan muutama (n. 3 %) Koulutusala ja opiskelukieli Taulukko 4: Vastaajien koulutusalat maanosittain Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan opiskelijat olivat kyselyssä yliedustettuina. Vuonna 2005 alalla opiskeli 30 prosenttia ulkomaisista tutkinto-opiskelijoista kun kyselyyn vastanneista heitä oli 43 prosenttia. Vastaavasti muut alat olivat kyselyssä aliedustettuina. Esimerkiksi sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla opiskelee todellisuudessa peräti 16 prosenttia ulkomaalaisista opiskelijoista. Alan opiskelijoiden aliedustukseen 30 SAMOK Julkaisut Julkaisut SAMOK 31

16 saattaa vaikuttaa se, että monet alan opiskelijat ovat asuneet maassa jo pitkään ja osaavat suomea paremmin kuin englantia. He eivät välttämättä kokeneet kuuluvansa kyselyn kohderyhmään tai eivät osanneet vastata englanniksi. Vastaajista 10 prosenttia opiskeli suomeksi, loput englanniksi. Vastaajista kolme opiskeli ruotsin kielellä. Luku olisi varmaankin ollut hieman suurempi, ellei kyselyn kohderyhmän ulkopuolelle olisi rajattu nimenomaan suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvat. Suomen kielellä opiskelevien luku on todennäköisesti pienempi kuin todellisuudessa, sillä kaikki heistä eivät osanneet vastata englanninkieliseen kyselyyn. Muutama henkilö (1,1 %) opiskeli sekä englanniksi että suomeksi tai ruotsiksi Suomessa asuttu aika ja opintojen kesto Suurin osa (79 %) kyselyyn vastanneista ulkomaisista tutkinto-opiskelijoista oli asunut Suomessa maksimissaan neljä vuotta. Peräti neljäsosa (n. 25 %) oli asunut Suomessa vasta vajaan vuoden eli hyvin vähän aikaa. Yli kahdeksan vuotta Suomessa asuneita vastaajissa oli vajaa sata (8,7 %). Monet pitkään Suomessa asuneet jättivät todennäköisesti vastaamatta kyselyyn, sillä he eivät kokeneet kuuluvansa kohderyhmään. Taulukko 6: Opintojen aloittamisaika 2.5. Kielitaito ja kielen opiskelu Opiskelijoita pyydettiin arvioimaan suomen ja ruotsin kielen taitonsa sekä maahan tullessaan että vastaushetkellä. Suomea osasi maahan tullessaan jonkin verran joka neljäs ulkomainen tutkinto-opiskelija. Kieltä osaavista puolet (n. 50 %) osasi ainoastaan alkeita, kolmasosa (33 %) osasi kieltä jonkin verran ja neljäsosa (25 %) hyvin. Parhaiten kieltä osasivat maahan tullessaan eurooppalaiset ja pohjoisamerikkalaiset opiskelijat. Vastaavasti heikommin kieltä osasivat Latinalaisesta Amerikasta ja Aasiasta tulevat opiskelijat. Ruotsia osasi vain muutama prosentti opiskelijoista tullessaan Suomeen. Vastaajista noin kymmenes (13 %) osasi ruotsin alkeet ja muutama prosentti taisi kielen hyvin. Taulukko 5: Suomessa asuttu aika Yli kolmasosa (37,6 %) kyselyyn vastanneista oli aloittanut opintonsa ammattikorkeakoulussa vuonna 2006 ja neljäsosa (24,3 %) vuotta aiemmin vuonna Viidesosa (19,6 %) oli aloittanut opintonsa vuonna 2004 ja noin 10 prosenttia sitä aiemmin (Taulukko 6). Taulukko 7: Suomen kielen osaaminen maahan tullessa Opiskelijoiden suomen kielen taito parani opintojen edetessä (Taulukko 8). Vastaushetkellä vain noin 3 prosenttia ei osannut suomea lainkaan. 32 SAMOK Julkaisut Julkaisut SAMOK 33

17 Luku on pienempi kuin vuonna 2006 HELIA:n opiskelijoille tekemässä tutkimuksessa, johon vastanneista 10 prosenttia ei osannut vastaushetkellä lainkaan suomea. Tässä kyselyssä 30 prosenttia vastaajista oli aloittelijatasolla ja täysin sujuvasti suomea katsoi osaavansa seitsemän prosenttia vastaajista. Kielitaito oli luonnollisesti sitä parempi, mitä pitempään opiskelija oli asunut Suomessa. Kun vuonna 2007 aloittaneista opiskelijoista 29 prosentilla kielitaito oli vähintään keskitasoista, vuonna 2003 opintonsa aloittaneista vastaava kielitaito oli jo puolella opiskelijoista. Parhaiten suomen kieltä osasivat vastaushetkellä Stadian opiskelijat. Tulos johtunee siitä, että Stadian sosiaali- ja terveysalan opintojen pääsykriteerinä on suomen kielen taito. Kielitaitoisia opiskelijoita löytyy myös Lauresta, Haaga- Heliasta ja LAMK:sta. Minkään ammattikorkeakoulun opiskelijat eivät erottautuneet selkeästi huonolla kielitaidolla. Taulukko 8 : Suomen kielen osaaminen vastaushetkellä Eniten suomen tai ruotsin kieltä oli opittu ammattikorkeakoulun suomen kielen kursseilla, tosin niilläkin vain jonkin verran. Eri maanosista tulleiden opiskelijoiden välillä oli huomattavia eroja sen suhteen, missä kieltä oli opittu. Ennen ammattikorkeakoulun aloittamista osa opiskelijoista oli oppinut suomen tai ruotsin kieltä muilla kielikursseilla. Euroopasta EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulleista peräti reilu neljäsosa oli oppinut kieltä paljon näillä kursseilla. Kursseja ei tässä tarkemmin määritelty, mutta voidaan arvella niiden olleen useissa tapauksissa työvoimahallinnon maahanmuuttajille järjestämiä kursseja. Opintojen ohessa ammattikorkeakoulun ulkopuolisilla kielikursseilla oli käynyt kaikista vastaajista vajaa kolmasosa. Näitä kursseja ei pidetty merkittävinä kielen oppimispaikkoina. Moni koki oppineensa melko paljon kieltä joko opiskelutovereiltaan tai suomalaisilta ystäviltään. Toisaalta noin neljäsosa vastaajista ei ollut oppinut kieltä lainkaan suomalaisilta. Aasialaisista opiskelijoista tällainen tilanne oli peräti kolmasosalla. Todennäköisesti monilla ei ole lainkaan kontakteja suomalaisten kanssa tai sitten yhteisenä kielenä on englanti eikä suomi. Noin puolet opiskelijoista oli oppinut kieltä joltakin perheenjäseneltään. Vastauksissa myös ilmeni, että monet EU- ja ETA-maista sekä Amerikasta tulleet opiskelijat olivat muuttaneet Suomeen perhesyistä ja oppineet kielen muuten kuin virallisten opintojen kautta. Venäläisistä osa oli tullut perhesyistä, osa muista syistä. Aasialaisista opiskelijoista juuri kukaan ei ollut oppinut kieltä perheenjäseniltään. Osa opiskelijoista oli oppinut kieltä itsenäisesti opiskelemalla. Ahkerimpia itsenäisesti kieltä opiskelleita näyttivät olevan afrikkalaiset opiskelijat, kun taas aasialaiset olivat opiskelleet tässä muodossa vähiten. Vastikään opintonsa aloittaneet eivät olleet ehtineet opiskella kieltä paljoa, etenkään ammattikorkeakoulussa. Toisaalta aiemmin (vuonna 2003) aloittaneistakaan jopa 17 prosenttia ei ollut oppinut kieltä lainkaan ammattikorkeakoulussa. Sukupuolten välillä ei löytynyt suuria eroja siinä, missä kieltä oli opittu. Naiset olivat opiskelleet kieltä enemmän ennen opintojensa alkua ammattikorkeakoulun ulkopuolisilla kielikursseilla. Korkeakoulujen väliltä sen sijaan löytyi eroja. Eniten kieltä oli opittu ammattikorkeakoulun kursseilla HAMK:ssa, OAMK:ssa ja MAMK:ssa sekä Savoniassa. Erityisesti pääkaupunkiseudulla opiskelevat olivat opiskelleet suomen kielen kursseilla ennen opintojensa alkamista. Toisaalta taas pienten paikkakuntien opiskelijat, kuten esimerkiksi KAMK:n, MAMK:n ja Savonian, olivat osallistuneet ennen opiskelua oleville suomen kielen kurssille vähiten. 3. Suomeen muuttamisen syyt Tässä tutkimuksessa selvitettiin myös, minkä vuoksi ulkomaiset opiskelijat olivat valinneet opiskelupaikakseen nimenomaan Suomen. Kyselyssä vastaajille annettiin yhdeksän vaihtoehtoa, joista kunkin kohdalle tuli merkitä, oliko annettu vaihtoehto hyvin tärkeä, melko tärkeä vai ei lainkaan tärkeä tekijä tulopäätöstä tehtäessä. Kysymys oli hyvin samankaltainen kuin Kinnusen vuonna 2003 tekemässä kyselyssä (ks. Kinnunen 2003, ). Samaa kysymysmallia käytettiin myös ylioppilaskuntien vuonna 2005 tekemässä kyselyssä (ks. Kärki 2005, ). 34 SAMOK Julkaisut Julkaisut SAMOK 35

18 Taulukosta 9 näkyy kunkin esitetyn vaihtoehdon tärkeys keskiarvona kaikkien vastaajien keskuudessa. Mitä suurempi keskiarvo, sitä tärkeämpi tekijä vaihtoehto oli Suomeen muutolle. Koulutuksen laatu ka 2,40 Vieraan maan kokeminen ka 2,38 Tutkinnon suorittaminen ammattikorkeakoulussa ka 2,35 Mahdollisuus opiskella ilman maksua ka 2,29 Tavoite työskennellä Suomessa ka 2,00 Korkea elintaso ka 1,93 Perhesiteet (sis. tyttö- tai poikaystävän) ka 1,79 Vieraan kielen oppiminen ka 1,78 Muu syy ka 1,43 Vaikeudet kotimaassa ka 1,27 Taulukko 9: Suomeen muuttamisen syyt (1=ei tärkeä, 2=melko tärkeä, 3=hyvin tärkeä) Kuten aiemmissakin kyselyissä, myös tässä opiskeluun liittyvät tekijät olivat tärkeimpiä syitä Suomen valinnalle opiskelumaaksi. Tärkeimmäksi Suomeen muuttamisen syyksi nousi koulutuksen laatu. Lähes yhtä merkittävinä syinä nähtiin tutkinnon suorittaminen ammattikorkeakoulussa, vieraan maan kokeminen sekä mahdollisuus opiskella ilman lukukausimaksua Tähtäimenä tutkinto Eri maanosista tulleilla opiskelijoilla oli hyvin erilaiset syyt muuttaa Suomeen. Afrikkalaisten opiskelijoiden kohdalla tutkinnon suorittaminen ammattikorkeakoulussa oli ollut erittäin merkittävä syy muuttaa Suomeen. Heistä peräti 84 prosenttia piti korkeakoulututkinnon suorittamista hyvin tärkeänä syynä muuttaa Suomeen. Luku on erilainen verrattuna EUja ETA maista tuleviin opiskelijoihin, joista lähes puolet ei pitänyt ammattikorkeakoulututkinnon suorittamista lainkaan tärkeänä syynä Suomeen tulolle. Myös aasialaiset opiskelijat näkivät tutkinnon suorittamisen tärkeänä vaikka eivät korostaneetkaan sitä yhtä paljon kuin afrikkalaiset opiskelijat. Luvut ovat hyvin samankaltaiset kysyttäessä koulutuksen laadusta Suomeen tulon syynä. Afrikkalaiset näkivät koulutuksen laadun erittäin tärkeänä Suomeen tulon syynä ja aasialaisetkin lähes yhtä tärkeänä. Työskentely ja korkea elintaso nähtiin koulutusta vähäisempänä syynä muuttaa Suomeen. Vastaavasti tavoite työskennellä Suomessa hajautti vastauksia niin, että kolmasosa ei pitänyt sitä lainkaan tärkeänä tekijänä Suomeen tulolle, kolmasosa melko tärkeänä ja kolmasosa hyvin tärkeänä tekijänä. Vastauksissa ilmeni myös ammattikorkeakoulukohtaisia eroja. Esimerkiksi Stadian opiskelijat eivät nähneet tutkinnon suorittamista yhtä tärkeänä syynä kuin muiden ammattikorkeakoulujen opiskelijat. Näille opiskelijoille suurin syy Suomeen tulolle oli tavoite työskennellä Suomessa. Vastaajista suurin osa (78 %) näki opintojen maksuttomuuden melko tärkeänä tai hyvin tärkeänä syynä muuttaa Suomeen. Aasialaisista ja afrikkalaisista opiskelijoita lähes kaikki (n. 90 %) näki maksuttomuuden melko tärkeänä tai erittäin tärkeänä syynä muuttaa Suomeen. Eurooppalaisista opiskelijoista yli puolet (60 %) piti maksuttomuutta melko tai erittäin tärkeänä syynä muuttaa Suomeen. Tulos oli samansuuntainen kuin Tanskassa tehdyssä kyselyssä, jossa niin ikään 92 prosenttia aasialaisista opiskelijoista näki maksuttomuuden tärkeäksi syyksi Tanskaan muutolle (Undersøgelse af Danmark som studieland 2006.). Perhesiteet olivat tärkeä tai melko tärkeä syy maahantulolle noin puolelle vastaajista. Luku on korkea ja kertoo siitä, että hyvin monet, tässä tapauksessa 451 opiskelijaa, olivat tulleet Suomeen ensisijaisesti perhesyistä. Naisille perhesiteet olivat hieman tärkeämpiä kuin miehille (keski-arvo miehillä 1.7, naisilla 1.87). Vastausten perusteella Pohjois-Amerikasta, Latinalaisesta Amerikasta ja Oseaniasta Suomeen muuttavat opiskelijat tulevat tänne lähes yksinomaan perhesyistä eli puolisonsa vuoksi. EU- ja ETA maista sekä muualta Euroopasta tulevien kohdalla perhesyyt ovat olleet tärkeitä hieman yli puolelle vastaajista. Kysymys jakoi eurooppalaiset vastaajat siten, että useille perhesyyt eivät olleet lainkaan merkittävä syy tulla Suomeen. Afrikkalaiset ja aasialaiset opiskelijat ovat tulleet Suomeen pääasiassa muista kuin perhesyistä. Tanskalaisessa kyselyssä perhesyistä tulleet muodostivat huomattavasti pienemmän osan vastaajista (ks. Undersøgelse af Danmark som studieland 2006.). Siellä suurin osa ulkomaisista opiskelijoista tuleekin muista Pohjoismaista eivätkä heidän perheensä asu Tanskassa. Vieraan kielen oppimista piti tärkeänä syynä maahanmuutolle puolet vastaajista. Naiset (ka 1.85) pitivät sitä tärkeämpänä kuin miehet (ka 1.7). Yleisesti ottaen ainoa kyselyssä mainittu tekijä, jota enemmistö vastaajista ei pitänyt kovinkaan tärkeänä syynä Suomeen tulolleen, oli vaikeudet 36 SAMOK Julkaisut Julkaisut SAMOK 37

19 kotimaassa. Kuitenkin noin viides osa (n. 20 %) vastaajista merkitsi senkin melko tai hyvin tärkeäksi syyksi Suomeen muutolle. Syyt Suomeen muutolle vastaavat melko hyvin aiemmissa tutkimuksissa saatuja tuloksia, tosin koulutuksen laatu ei noussut niissä erityisen tärkeäksi maahanmuuton syyksi. Esimerkiksi Kinnusen tekemässä tutkimuksessa koulutuksen laatu nähtiin koulutuksen taso -nimisenä vasta neljänneksi tärkeimpänä maan valinnan syynä. Koulutuksen maksuttomuus nähtiin tärkeänä tekijänä sekä tässä että Kinnusen ja Kärjen kyselyissä. Perhesiteet, vieraan kielen oppiminen tai vaikeudet kotimaassa nähtiin tässä tutkimuksessa suunnilleen yhtä tärkeinä kuin aiemmissakin tutkimuksissa Opiskelupaikan valinta Kyselyssä selvitettiin, mitkä kaikki tekijät olivat vaikuttaneet opiskelijan valintaan opiskella nimenomaan nykyisessä opiskelupaikassaan. Opiskelija sai valita annetuista vaihtoehdoista kaikki ne, joiden näki vaikuttaneen valintaansa. myös mahdollisuuden opiskella ilman lukukausimaksuja sekä koulutuksen laadun. Noin kolmasosa (34,7 %) oli valinnut opiskelupaikkansa kuulemiensa suositusten perusteella. Yhtä merkittävä tekijä opiskelupaikan valinnalle oli ollut myös korkeakoulun läheiset yhteydet työelämään. Neljäsosa (25,1 %) vastaajista oli valinnut ammattikorkeakoulun sen sopivan sijainnin vuoksi. Kysymyksessä ei pyydetty opiskelijaa määrittelemään tarkemmin, mitä hän sopivalla sijainnilla tarkoitti. Mainonta oli vaikuttanut alle kolmasosan (27,3 %) päätöksentekoon. Vain muutama vastaajista oli valinnut nykyisen opiskelupaikkansa, koska ei ollut päässyt ensisijaiseen vaihtoehtoonsa opiskelupaikan tai opiskelumaan suhteen. Ainoastaan muutama vastaajista (2 %) ilmoitti alun perin halunneensa opiskelemaan toiseen maahan. Näistä vastaajista noin puolet olisi mieluummin opiskellut englanninkielisessä maassa. Tulos olisi saattanut olla erilainen, jos opiskelijoilta olisi kysytty erillisessä kysymyksessä, oliko Suomi heidän ensisijainen kohteensa opiskelumaana. Muista pohjoismaista esimerkiksi Tanskassa ulkomaisista opiskelijoista noin neljäs osa (27 %) piti muuta maata kuin Tanskaa ensisijaisena vaihtoehtona opiskelupaikalle. Aasialaisista opiskelijoista ainoastaan puolelle Tanska oli alun perin ollut ensimmäinen vaihtoehto. Iso-Britannia ja USA olisivat olleet monille mieleisempiä kohteita. (Undersøgelse af Danmark som studieland, 2006.) Tämä voi olla hyvin samankaltainen tilanne kuin Suomessa tällä hetkellä on. Vastaajista muutama (4,7 %) oli valinnut muu vaihtoehto kohdan, koska ei ollut löytänyt mieleistään valmiista vaihtoehdoista. Heistä muutama oli maininnut valinneensa nykyisen ammattikorkeakoulun opiskelupaikakseen, koska se oli heidän oman kotikorkeakoulunsa partnerikorkeakoulu. Taulukko 10: Ammattikorkeakoulun valintaan vaikuttaneet seikat Kaksi ylivoimaisesti yleisintä syytä nykyisen opiskelupaikan valintaan olivat kiinnostava koulutusohjelma/tutkinto (81 % vastaajista) sekä mahdollisuus opiskella englanniksi (74 %). Suomalaistenkin opiskelijoiden keskuudessa innostava koulutusala ja haluttu tutkinto olivat ylivoimaisesti tärkeimpiä ammattikorkeakoulun valinnan syitä (Markkula 2006, 24.). Ulkomaisista opiskelijoista yli 60 prosenttia mainitsi tärkeinä syinä 4. Tyytyväisyys nykyiseen opiskelupaikkaan Kyselykaavakkeessa haluttiin myös selvittää, valikoisivatko opiskelijat saman ammattikorkeakoulun uudestaan, mikäli heillä olisi siihen mahdollisuus. Kysymyksessä pyrittiin kuvailemaan tilannetta, jossa opiskelija aloittaisi opintonsa alusta. Kyselyyn osallistuneista vajaa puolet (40 %) oli sitä mieltä että valitsisi saman opiskelupaikan uudestaan. Vastaavasti SAMOK Julkaisut Julkaisut SAMOK 39

20 prosenttia vastaajista ei osannut sanoa ja noin 20 prosenttia ei olisi valinnut samaa ammattikorkeakoulua uudestaan. Tulos on erilainen kuin HELIAn vuonna 2006 tehdyssä kyselyssä, jossa peräti 83 prosenttia vastaajista ilmoitti valitsevansa HELIAn uudestaan opiskelupaikakseen (ks. Bohatá 2006). Tässä kyselyssä puolestaan vain 53 prosenttia HAAGA-HE- LIAn opiskelijoista valitsisi saman korkeakoulun uudestaan. Tulokseen on saattanut vaikuttaa se, että HAAGAn ja HELIAn ammattikorkeakoulut yhdistyivät HAAGA-HELIAksi lähtien. Osa vastaajista ymmärsi myös kysymyksen väärin ja kommentoi esimerkiksi menevänsä mieluiten maisteritutkintoon kuin aloittavansa uudestaan samassa ammattikorkeakoulussa. AMK (vastaajien lukumäärä) Kyllä Ei En tiedä EVTEK (115) 60 11,3 28,7 Haaga-Helia (230) 52,6 14,3 33 HAMK (47) 48,9 10,6 40,4 Arcada (47) 44,7 21,3 34 Laurea (68) 39,7 14,7 45,6 LAMK (39) 38,5 30,8 30,8 VAMK (67) 37,3 25,4 37,3 Stadia (36) 36,1 19,4 44,4 Kajaani (31) 35,5 35,5 29 MAMK (35) 34,3 25,7 40 OAMK (49) 32,7 22,4 44,9 RAMK (32) 31,3 15,6 53,1 TAMK (49) 28,6 30,6 40,8 Savonia (104) ,1 KYAMK (43) 23, ,8 Kemi-Tornio (24) 20,8 33,3 45,8 Taulukko 11: Valitsisitko saman ammattikorkeakoulun uudestaan (%)? Saman ammattikorkeakoulun uudelleen valinnan syiksi mainittiin hyvä ja laadukas opetus tai koulutus, hyvä opiskeluympäristö, mukava paikkakunta, kansainvälisyys ja käytännönläheisyys. Muutama mainitsi pitävänsä nykyisestä ammattikorkeakoulustaan. Osa vastasi valitsevansa saman korkeakoulun, jotta voisi sitten jatkaa maisteriopintoihin. Syitä siihen, miksi opiskelija olisi mieluummin valinnut toisen opiskelupaikan, olivat muun muassa liian vaativat opinnot, huono hallinto korkeakoulussa, huono opiskeluympäristö tai ilmapiiri. Osa ei vain pitänyt paikkakunnasta. Osa oli myös huomannut vasta opinnot aloitettuaan, että ei voikaan jatkaa suoraan maisteriopintoihin samassa ammattikorkeakoulussa. Muutama mainitsi, että jos saisi aloittaa alusta, olisi valinnut yliopisto-opinnot Opintoihin kohdistuneet odotukset Vastaajilta kysyttiin, oliko opiskelu ammattikorkeakoulussa vastannut heidän odotuksiaan. Kyselyssä lähdettiin siitä ennakko-oletuksesta, että odotukset olivat pääosin myönteisiä tai vähintään keskinkertaisia. Tähän päädyttiin huomioimalla Jaana Markkulan tekemä tutkimus ammattikorkeakouluopiskelijoista. Markkulan tutkimuksessa ilmeni, että opiskelijoista ainoastaan yhdellä prosentilla oli kielteisiä odotuksia ammattikorkeakouluopinnoista. (ks. Markkula 2006, 27.) Tässä kyselyssä eniten vastauksia (46,8 %) sai vaihtoehto, jossa odotukset olivat täyttyneet melko hyvin (Taulukko 12). Erittäin hyvin opinnot olivat vastanneet odotuksia vajaalla viidesosalla (18,1 %), huonosti puolestaan noin viidellä prosentilla vastaajista. Verrattaessa tuloksia Markkulan tutkimukseen olivat ulkomaisten opiskelijoiden odotukset täyttyneet keskimäärin paremmin kuin suomalaisten opiskelijoiden (ks. Markkula 2006, 27.). Taulukko 12: Ovatko opinnot ammattikorkeakoulussa vastanneet odotuksiasi? Vastauksissa ilmeni vaihtelua eri maanosista kotoisin olevien opiskelijoiden välillä. Kaikkein parhaiten opinnot olivat vastanneet Afrikasta kotoisin olevien opiskelijoiden odotuksia. Heistä vain muutamalla odotukset eivät olleet täyttyneet lainkaan. Eniten odotuksissaan pettyneitä olivat 40 SAMOK Julkaisut Julkaisut SAMOK 41