Informaatioammatit yhteiskunnan murroksessa - muutosko pysyvää?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Informaatioammatit yhteiskunnan murroksessa - muutosko pysyvää?"

Transkriptio

1 KATSAUS Maija-Leena Huotari Informaatioammatit yhteiskunnan murroksessa - muutosko pysyvää? Maija-Leena Huotari, Informaatioammatit yhteiskunnan murroksessa- muutosko pysyvää [Information professions in the societal transition - constant change]? Informaatiotutkimus 18(4): ,1999. The paper reviews some potential changes and development needs taking place in the library and information sector. These changes have an impact on the requirements set, in terms of expertise, qualifications and skills, for information professionals and knowledge experts in the beginning of the 21 st century. These requirements, in turn, should be considered when designing degree programmes and courses in institutions providing higher education in the field of information studies. The main areas of the curriculum of the Department of Information Studies at the University of Tampere are looked at in relation to the potential to provide an up-to-date information management curriculum in the future. Address: Department of Information Studies, FIN-33014, University of Tampere, Finland. Tiedolla, tietämyksellä ja osaamisella tulee olemaan entistä keskeisempi merkitys yhteiskunnassamme ensisijaisena tuotannontekijänä (esim. Drucker, 1993). Tämä lisää informaatioalan ammattilaisten ja asiantuntijoiden tarvetta työmarkkinoilla ja muuttaa vaadittua osaamisrakennetta, mikä toivottavasti johtaa myös alamme lisääntyvään arvostukseen. Tarkastelen seuraavassa lyhyessä katsauksessa alamme osaamistarpeiden potentiaalista kehitystä, mikä jälkeen pohdin Tampereen yliopiston informaatiotutkimuksen laitoksen mahdollisuuksia vastata näihin tarpeisiin lähinnä tietohallinnon opetuksen ja tutkimuksen näkökulmasta. Euroopan Neuvosto ja Uusi kirjatalous -projekti New Book Economy -projekti, jota Euroopan Neuvosto koordinoi ja EU:n Sosiaalirahaston ADAPTyhteisöhanke rahoittaa ja jossa myös Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus (TYT) on mukana, järjesti Laboratory of Future Communication -konferenssin Berliinissä lokakuussa Esitelmien anti oli monipuolinen kattaen kirjaketjuun (book chain) kohdistuvien rakenteellisten muutosten pohdinnan useista eri näkökulmista. IFLAnTutkimusjaoston puheenjohtaja lan Johnsson käsitteli esitelmässään digitaalisten tietotuotteiden ja -palvelujen vaatimia uusia ammatillisia kvalifikaatioita elektronisessa ympäristössä. Johnssonin lähtökohtana oli, että digitaalisessa verkkoympäristössä kustantajat hyödyntävät suoria verkkoyhteyksiä, kirjastot toimivat kustantajina ja kirjakaupat käyvät elektronista kauppaa. Tämä muuttaa kirjastotoimintaa ja vaikuttaa kirjojen myyntiin. Yleisten kirjastojen tehtävänä on tällöin "selkärangan" eli infrastruktuurin rakentaminen, sisällön ja palvelujen kehittäminen sekä henkilöstön kouluttaminen. Tärkeää tulee olemaan myös digitaalisen kirjastoverkon rakentaminen www:hen. Jotta näihin vaatimuksiin voitaisiin vastata, ammatillisen osaamisen kehittäminen on välttämätöntä. Uusina osaamisalueina Johnsson mainitsee esimerkiksi

2 98 Huotari: Informaatioammatit... Informaatiotutkimus 18 (4) nettinavigoijat, tietotekniikajohtajat, -konsultit ja -portinvartijat, jotka toimivat kirjaston yhteydessä. Hän arvioi, että vuoteen 2002 mennessä elektronisia kustantajilla tulee olemaan 5-15% nykyisistä paperimuotoisista kustannusmarkkinoista. Kirja ei siis kuole mutta muuttuu. Ala tulee olemaan tärkeä työllistäjä, jossa tulee tapahtumaan roolien siirtymistä, yhdistymistä ja lähentymistä (convergence). Hän esittikin kysymyksen: tarvitaanko tulevaisuudessa kirjastonhoitajia ja kustantajia. Yleisesti tiedetään, että uuden tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisen vaatimista taidoista on tällä hetkellä puute Euroopassa. Vaikka tämä vaatii välittömiä toimenpiteitä, uuden tekniikan käyttötaitojen riittävyys ei ole Johnsonin mukaan riittävä koulutustavoite. Hän nosti esille esimerkiksi rakenteelliset muutokset: - teollisuudenalojen rajoissa, - toimijoiden rooleissa, - yliopistoissa (erikoistuneet kurssiportfoliot, organisatorinen uudelleenryhmittyminen). Näihin muutoksiin vastaaminen vaatii Johnsonin mukaan - kykyä organisaatiokulttuurien muuttamiseen, - kykyä johtaa muutosta, jota teknologian käytön siirrettävät taidot vaativat, - henkilöstön kehittämistä teollisuudenalakohtaisella erikoisosaamisella, - korkeatasoisten johtamistaitojen kehittämistä, - keskijohdon kouluttamista: jatkuvaa ammatillista pätevöitymistä, jotta työpaikan pysyvyys toteutuisi, - tietoisuutta etiikasta ja kaupallisista asioista, - tutkimusta (esim. tietotekniikka, tiedonhaku, liiketoimintojen uudelleenorganisoiminen, kirjastot multimedia-tietopalvelujen tarjoajina), - työkalujen ja palvelujen kehittämistä käyttäjien auttamiseksi, - suorien palvelujen kehittämistä itsenäiskäyttäjille, prosessoidun ja lisäarvolla tuotetun tiedon tarjontaa (esim. www-sivut, jota on linkitetty asiakkaan tiedontarveprofiilin mukaan), - sekundaaritiedonlähteiden luomista. - aktiivista osallistumista (esim. tekniikoiden kehittäminen opettajille). Näiden vaatimusten ja muutosten aiheuttamien ongelmien analyysi on Johnssonin mukaan akateemisen yhteisön tehtävä, sillä käsitys siitä, mitä on tapahtumassa ja mitä todennäköisimmin tapahtuu, on edelleen epäselvä. Hän pitää perinteistä kirjasto- ja informaatioalan ammattilaisten ammattitaitoa perustana ja uutta teknologiaa muutoksen mahdollistajana. Esimerkiksi sisällön arviointi ja suodattaminen vaatii kirjastonhoitajan kykyä valita sisältöjä. Työkalu voi olla www-sivulinkkeineen, metadata on entistä luettelointia, immateriaalioikeudet sekä uusi lisessointiympäristö vastaavat aineistonhankintaa, käyttäjäystävällisten ympäristöjen suunnittelu vaatii käyttäjien tuntemista ja tietoa heistä ja lisäarvon tuottaminen liittyy kustannustoimintaan ja vaatii lähentymisen tunnistamista. Tulevaisuuden haasteina Johnsson pitää opetusta ja koulutusta, kustannusten hallintaa sekä julkisen sektorin roolia ammattien lähentymisen mahdollistajana. Koska näihin haasteisiin vastaaminen vaatii korkeatasoista johtamistaitoa, hän otti esimerkiksi Loughborough yliopiston MBA-ohjelman, jossa liiketaloustiede ja informaatiotutkimus yhdistyvät tavoitteena kouluttaa joustavia ammattilaisia, jotka kykenevät reagoimaan yritysten tarpeiden mukaan. Samalla tavoin hän ehdotti tiedotusopin ja kirjastotieteen opintojen toisiaan täydentävien koulutusohjelmien rakentamista. Hän painotti tarvetta jatkuvalle koulutukselle, jotta elinikäinen oppiminen ja aktiiviseksi tuleminen kustantamisen ja tiedon tuotannon alalla toteutuisi. EN:n suositukset uusiksi ammattiprofiileiksi ja kompetensseiksi ADAPT-aloitteen tavoitteena on työvoiman sopeuttaminen yhteiskunnan muuttuviin rakenteisiin. Tähän liittyen Euroopan Neuvosto on esittänyt suosituksen kulttuuriteollisuudessa ja -instituutioissa toimivien informaatio- ja tietoammattilaisten (information professionals and knowledge workers) 1 uusiksi ammattiprofiileiksi ja kompetensseiksi. Suosituksen mukaan tietoammattilaisen - knowledge worker - pääosaamisen tulisi olla seuraavilta aloilta: - johtamistaidot (analyyttinen kyky sis. ongelmanratkaisun ja innovaatiot, 'leadership'-taidot, markkinointistrategioiden ja kustannusten arviointitaidot, asiakkaiden vaatimusten ymmärtäminen, markkinatietämys, strateginen suunnittelu, tavoitejohtaminen), - organisointitaidot (kyky muodostaa, koordinoida ja johtaa tiimejä, joustavuus vaihtoehtoisten, projekteihin liittyvien yhteistyömuotojen järjestelyssä, kyky luoda ja organisoida julkisia palveluja), - luovat taidot (innovatiivinen, pitkänaikavälin suunnittelu, joka liittyy uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen, visionäärinen ajattelu.

3 Informaatiotutkimus 18 (4) Huotari: Informaatioammatit Suosituksen mukaan informaatioammattilaisen perusosaamisen tulisi kattaa seuraavat alueet: - informatiikka (tekniset taidot ja tietokoneohjelmien ymmärtäminen, uusimman multimediatekniikan hallinta, tieto standardeista, kyky navigoida tietoverkoissa), - henkilökohtaiset ominaisuudet (kognitiiviset taidot reagoida uusiin haasteisiin, uteliaisuus uusinta kehitystä kohtaan), - lainsäädännön tuntemus, - viestintätaidot (kyky viestiä ja jakaa tietoa), - kielitaito (kyky toimia kansainvälisillä markkinoilla). Tiedon- ja tietämyksenhallinnan vaatimat taidot Tietoresurssien hallinnan ja tietohallinnon käsitteiden yleistyttyä luvulla mm. Herring (1991) kuvasi informaatioammattien lähentymistä tietohallinnon tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämisen näkökulmasta erityisesti terveydenhuollon sektorilla. Hän esitti, että useat aiemmin erilliset alat kuten informaatiotutkimus, kirjastotiede, johtamistieteet, tietojenkäsittely sekä systeemiananalyysi tulevat lähentymään. Kaikkien näiden alojen ammattien perimmäisenä olemassa olon tarkoituksena on lisäarvolla tuotetun tiedon tarjonta ja tietopalvelu. Tietohallinnon päätehtävät hän määritteli seuraavasti: integrointi, sisältösuuntautuneisuus, koko organisaation kattaminen, dynaaminen ja strateginen tehtävä. Terveydenhuollon sektorilla vaadittu ammattitaito tiivistyi viiteen pääalueeseen: tietostrategia, järjestelmien kehittäminen, johdon tiedon tarjonta, koulutus ja yhteistyö ylimmän johdon kanssa. Tietohallinnon ammattilaisten strategista osaamista on korostettu, jotta tietohallinnon strateginen tehtävä toteutuisi. Tämän vuoksi esim. Picotin (1989) mukaan heidän tulisi keskittyä pikemminkin koko organisaation informaatiopolitiikan luomiseen kuin esimerkiksi tietojärjestelmien valitsemiseen. Hän tuo esille myös 'hybridijohtajien' tarpeen, joilta vaaditaan tietämystä liiketoiminnasta ja organisaation erikoisalasta, viestintä- ja vuorovaikutustaitoja, kognitiivista osaamista ja omintakeisuutta. British Libraryn Tutkimus- ja Innovaatiokeskuksen (British Library Research and Innovation Centre) rahoittamassa tutkimuksessa tutkittiin informaatioammattilaisen uran alku-ja keskivaiheen kvalifikaatiovaatimuksia lääketeollisuuden, pankkien sekä tiedonvälittämisen ja -myynnin (information vendors) sektoreilla (ks. Abell, 1998). Tutkimuksen mukaan 2000-luvulla vaadittu osaaminen voidaan jakaa kolmeen ryhmään: - palvelujen tarjoamisen vaatima osaaminen kattaen alakohtaiset substanssitiedot, tiedonhaku-, viestintäja vuorovaikutustaidot, - palvelujen kehittämistä ja suunnittelua tukeva liiketoimintapainottunut osaaminen sisältäen resurssien johtamisen, tietämyksen (knowledge) organisoinnin ja analysoinnin sekä tiedon käyttöympäristön ymmärtämisen, - strateginen osaaminen sisältäen kustannusvalvonnan, viestintä-, vaikuttamis- ja neuvottelutaidot sekä kyvyn strategiseen analyysiin. Näiden taitojen hankkiminen ja soveltaminen voi johtaa vastuuseen laajemmasta tehtäväalueesta, esimerkiksi kirjastonhoitajat siirtyvät yleisestä kirjastosta muulle kunnallishallinnon alalle tai tieteellisestä kirjastosta vastaamaan kehysorganisaation uusista digitaalisista oppimisympäristöistä. Uran keskivaiheessa vaaditaan kykyä identifioitua yrityksen päämääriin, osallistua yritysstrategian kehittämiseen, johtaa monialaisia tiimejä sekä ymmärtää liiketoimintaa ja tiedon käyttöä liiketoiminnassa. Tämä on välttämätöntä tiedonhallintataitojen soveltamisessa. Lisäksi vaaditaan täydentävää osaamista, kuten esimerkiksi mentorointi-, neuvottelu- ja fasilitointitaitoa sekä kykyä johtaa muutosta. Uran alkuvaiheessa perustaitojen osaamisen varmistaminen ja kyky soveltaa niitä on tärkeää. Tutkimuksen mukaan tietämysjohtajan (Chief Knowledge Officer) rooli yrityksen ylimpään johtoon kuuluvana on vielä muotoutumassa. Ihmiset, ei tietotekniikka, ovat kaikkein tärkeimpiä tietämyshallinnassa (knowledge management) sen strategisen tehtävän ymmärtämiseksi ja edistämiseksi organisaation kaikilla tasoilla. Tiedon roolin ymmärtäminen ja sen hyödyntäminen tietämyshallinnassa on tärkeää ja liittyy vahvasti organisaatio- ja informaatiokulttuuriin. Tämän vuoksi tietämyshallinnan ammattilaiset olivat tutkimuksen mukaan vastanneet henkilöstöjohtamisen, organisaation kehittämisen tai yleis- ja strategisen johtamisen tehtävistä. Sisäisen ja ulkoisen toimintaympäristön perusteellinen tunteminen on keskeistä ja tärkeintä on kyky neuvotella, vakuuttaa, rakentaa tiimejä, vaikuttaa ja johtaa. Selvityksen mukaan näiden osaajien joukosta ei toistaiseksi löydy tietoammattilaisia ja syyksi tähän pidetään keskittymistä teknisten taitojen osaamiseen.

4 100 Huotari: Informaatioammatit... Informaatiotutkimus 18 (4) Myös Stradf ield & Wilson (1999) tukevattätä käsitystä ja ehdottavat "knowledge awareness" -stragioiden kehittämistä organisaatioissa, joten tietoammattilaisten tehtävänä on nimenomaan tiedonhallinta (information management). Reardon (1998) mukaan informaatiotutkimuksen alallatietämyksen hallinnassa on kyseessä lähinnä perinteisten kirjastonhoitajien osaamisen ja työnkuvan laajentaminen kattamaan ihmisten käyttäytymisen ymmärtämisen niin tiedon tuottajina kuin tiedon käyttäjinäkin. Hänen mukaansa tietämyshallinnan opintojen kehittämisessä tulisi perinteisen osaamisen ohella pyrkiä myös käyttäytymistieteiden näkökulman integroimiseen, jotta ymmärrettäisiin myös organisaatiokontekstia ja -kulttuuria, henkisen pääoman, motivaation ja etiikan merkitystä tietämyksen hallinnan kokonaisuudessa. Toistaiseksi eritasoisten ja -kokoisten yhteisöjen toiminnan kokonaisuuden ymmärtämiseen kouluttaminen on keskittynyt lähinnä kirjasto- ja tietopalveluorganisaatioiden toimintaympäristöjen tarkasteluun. Siirtyminen muihin ympärisöihin on ollut hidasta. Choo (1998) korostaa tiedonhallinnan sosiaalisia ulottuvuuksia. Hänen mukaansa osaava (knowing) organisaatio on oppiva ja sopeutuva sekä tietoa luova ja sitä käyttävä. Osaaminen on sosiaalinen prosessi ja liittyytekemiseen, mikä puolestaan johtaa organisaation ja sen ympäristön mielekkääksi tekemiseen 'merkityksellistämällä' (sense-making). Hänen mukaansa tullakseen strategiseksi ja toimintaa ohjaavaksi tiedon on galvanoiduttava ymmärrykseksi ja tietämykseksi. Informaatioresurssit, tekniset työkalut ja politiikkastandardit muodostavat tiedonhallinnan teknisen infrastruktuurin ja organisaatiokulttuuri muovaa tiedon tuottamista. Choon mukaan tieto ja merkitykset muovautuvat yksilöiden ajatuksista, tunteista ja toiminnasta. (Ks. myös Mackenzie, 1999) Tietämyshallinta korostaa uuden tiedon luomisen ja innovaatioiden merkitystä ratkaisevana organisaatioiden kilpailukyvylle. Mielenkiintoisessa artikkelissaan Hansen et ai. (1999) identifioivat kaksi täysin erilaista tietämyshallintastrategiaa: yhteenkokoamis- (codification) ja personointi- (personalization) strategiat tutkiessaan konsultointiyritysten tietämyshallintaa. Yhteenkokoamisstrategiassa keskeistä oli kokemustiedon huolellinen tallentaminen tietokantoihin, joista se on jokaisen työntekijän hyödynnettävissä tarpeen mukaan. Personointistrategiassa sitä vastoin tärkeää on tieto- ja viestintäteknologian käyttö viestintävälineenä, mutta keskeisintä on henkilökohtaisen osaamisen ja pääoman hyödyntäminen kasvoikkainviestinnän keinoin. Tässä on tärkeää eksplisiittisen tiedon ohella piiloinen, tacit-tieto, osaaminen ilman kooditettua kieltäjä sanallista selitystä. Tällöin organisaation tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia sellaiselle toiminnalle, jossa 'tacit' pystytään ulkoistamaan sen yhdistämiseksi jo olemassa olevaan eksplisiittiseen tietoon. Keskeiseksi tekijäksi tulee se, kuinka mahdollistaa tiedon jakaminen sekä työntekijöiden että ulkoisten sidosryhmien kesken. Näiden strategioiden soveltaminen on teollisuudenalasidonnaista. Tämän suppean katsauksen perustella näyttäisi siltä, että informaatio- ja tietoammattit voidaan jakaa kahteen ryhmään. Toisaalta keskitytään tiedon tarjontaan hyödyntämällä erikoisosaamista - tiedonhaun, arvioinnin, yhdistelyn ja tuottamisen taitoja-ja toisaalta pyritään tiedon tarjonnan ja erityisesti käytön maksimoimiseen koko organisaation tasolla lähtökohtana organisaation tiedontarpeiden tunnistaminen. Näiden tiedontarpeiden tyydyttämisessä onnistuminen asetettujen sekä yksilö-että organisaatiotason tavoitteiden saavuttamiseksi edellyttää kykyä johtaa koko organisaation tiedonhallinnan kokonaisuutta (tai toimia sen aktiivisena osana). Tay:n informaatiotutkimuksen laitoksen näkökulma Tampereen yliopiston informaatiotutkimuksen laitoksella vallitsevaksi opetuksen ja tutkimuksen paradigmaksi on vakiintunut Järvelinin ja Vakkarin esittämä tiedonhankinnan näkökulma, jonka he lanseerasivat artikkelissaan Kirjastotiede ja informatiikka - tiedonhankinnan tiede vuonna Tälle näkökulmalle on löytynyt oikeutuksensa ja se on mahdollistanut koulutuksen, opetuksen ja tutkimuksen laajentamisen myös muihin kuin perinteisiin kirjasto-ja informaatiopalvelutehtäviin kouluttautumiseen/kouluttamiseen. Opetuksen painopistealueiksi on määritelty tiedonhaku, tiedonhankinta ja tietohallinto. Tiedonhaun ja tiedonhankinnan tutkimus sopiikin erittäin hyvin tähän paradigmaan, ja näiden alueiden tutkimus ja tutkimusperusteinen opetus on kehittynyt ansiokkaasti. Tietohallinnon opetus perusteiden tasolla aloitettiin syksyllä Syventävien opintojen tasolla luennot aloitettiin 1996 ja aineopintojen luennot on tästä alkaen järjestetty englanniksi yhdessä International School of Social Sciences -yksikön kanssa. Kirjatenttejä suorittamlla tietoresurssien hallintaa on voinut opiskella jo 1990-luvun alkupuolelta asti. Suomenkielisenä käsitteenätietohallinto informaatiotutkimuksen oppiaineena on ehkä epäonnistunut

5 Informaatiotutkimus 18 (4) Huotari: Informaatioammatit valinta, koska termiä käytetään myös tietojenkäsittelyopissa, missä sillä on vahva tietotekninen painotus. Informaatiotutkimuksessa taas tietohallinnon sosiaalinen ulottuvuus (tai näkökulma) korostuu tarkasteltaessa tiedon elinkaaren hallintaa. Tämä sykli alkaa organisatoristen tiedontarpeiden tunnistamisesta johtaen tiedonhankintaan, varastointiin, tarjontaan, käyttöön, poistamiseen ja käyttäytymisen sopeuttamiseen palaten jälleen uusien tiedontarpeiden syntyyn. Tämän prosessin keskeinen vaihe on elektronisten ja muiden tietojärjestelmien suunnittelu tiedon hankintaa, varastointia (organisaation muisti) ja tiedon, tietotuotteiden ja -palveluiden tuottamista sekä jakelua varten. Tiedon hallinnan prosessin perimmäisenä tarkoituksena on vaikuttaa organisaation suorituskykyyn ja mahdollistaa strategisten päämäärien saavuttaminen. Hyvä kysymys on, millä nimellä alaa olisi suomeksi kutsuttava? Joka tapauksessa myös informaatiotutkimuksen alalla on tarvetta koko organisaation kattavan tiedonhallinnan osaamisen kehittämiseen ja kehitys todennäköisesti johtaa tiedon ja tietämyksen strategisen merkityksen korostumiseen organisaatioiden kilpailukyvyn ylläpitämiseksi. Asiakirjahallinnon ja arkistotoimen opetus (AAO) aloitettiin vuonna 1997 informaatiotutkimuksen oppiaineena. Tavoitteena oli AAO:n integrointi muihin informaatiotutkimuksen oppiaineisiin ja siinä on onnistuttu hyvin. Tietohallinnon kentässä se sijoittuu sisäisen tiedon hallintaan. Tarve AAO:n opetuksen aloittamiseen on ollut ilmeinen samoin kuin opiskelijoiden aktiivisuus. Opiskelijoiden kiinnostus tietohallintoon on sen sijaan ollut vähäisempää, vaikka tarve tiedonhallinnan kokonaisuuden ymmärtämiseen erilaisissa toimintaympäristöissä on alallamme ilmeinen. Syitä hitaaseen alkuun on turha hakea, ehkä ne löytyvät hyvinkin lähetä: uusi, jokseenkin outo oppiala ja nimi, joka viittaa tylsään, byrokraattiseen hallintoon julkisella sektorilla ei herätä opiskelijoiden mielenkiintoa. Syy voi kuitenkin olla myös täysin päinvastainen: dynaamiset yritysympäristöt eivät houkuttele yhteiskuntatieteilijöitä. Tampereella tehtävä tiedonhankintatutkimus on keskittynyt lähinnä yksilöiden tai ryhmien tiedonhankintakäyttäytymiseen (esim. työelämän ja arkielämän tiedonhankinta). Tässä organisaatiokontekstin ymmärtämisellä on ollut toissijainen rooli. Tietohallinnon tutkimuksessa toimintaympäristöjen tuntemus on keskeistä (esim. yritysten sisäisen ja ulkoisen tiedonhallinnon kokonaisuuden tarkastelu), vaikka toistaiseksi tämä tutkimus on Suomessa vähäistä. Tarvitsemme kuitenkin täsmällisempää tietoa organisaatioiden tiedontarpeista ja organisaatioista tiedonhankkijoina, -tuottajina ja -käyttäjinä. Yhteiskunnan kehityksen ja "tietoammattien" lisääntymisen myötä myös informaatiotutkimuksen koulutuksen alalla vaatimukset ammattikuvan laajentamiseen lisäävät tarvetta opetuksen sisällön kehittämiseen. Organisaatioiden tiedonhallinnan potentiaalinen tehtäväkenttä on kuitenkin hyvin laaja. Informaatiotutkimuksen onkin todennäköisesti valittava tästä kokonaisuudesta oma siivunsa, sillä koko kakun tarjoaminen ei todennäköisesti ole mahdollista nykyisillä opetuksen voimavaroilla. Tampereen yliopiston informaatiotutkimuksen laitoksen kolmen painopistealueen tehtävänjako voisi muodostua siten, että tiedonhaun opetuksessa keskitytään lähinnä informaatioammattilaisten (information professionals) kouluttamiseen, kun taas tietohallinnossa voitaisiin fokusoitua lähemmäksi tietämyshallintaa ja tietoammattilaisten (knowledge workers) kouluttamista. Tiedonhankinnan opetus puolestaan on tärkeää molemmilla alueilla, joten opiskelija voi valita suuntautumisensa mielenkiintonsa mukaan. Riittävän korkeatasoisen opetuksen tarjoamisen takaamiseksi hyvä vaihtoehto olisi monitieteellisten koulutusohjelmien kehittäminen. Eri tieteenalojen osaamista yhdistelemällä voidaan tarjota koulutusta, joka johtaa monialaiseen osaamiseen ja mahdollistaa työelämän tarpeisiin vastaamisen ajantasaisesti. Hyväksytty julkaistavaksi Lähteet Abell, A. (1998) Skills for the 21 st century. Journal of Librarianship & Information Science, 30(4): Choo, C.W. (1998) Knowing organization. New York: Oxford University Press. Drucker, P. (1994) Post capitalist society. New York: Harper Bussiness. Hansen, M.T., Nohria, N., Tierney, T. (1999) What's your strategy for managing knowledge? Harvard Business Review, March-April: Herring, J.E. (1991) Information management - the convergence of professions. International Journal of Information Management, 11: Johnson, I. (1998) The need for new qualifications for new products and services in the new electrnic environment. Esitelmä Laboratory for Future Communication -konferensissa, Euroopan Neuvosto/ New Book Economy, Berliini Järvelin, K. & Vakkari, P. (1988) Kirjastotiede ja

6 102 Huotari: Informaatioammatit... Informaatiotutkimus 18 (4) informatiikka - tiedon hankinnan tiede. Kirjastotiede ja Informatiikka, 7(1): Mackenzie O. J. (1999) Knowledge management and the information professional. Information Services & Use, 19:7-16. Picot, A. (1989) Information management - the science of solving problems. International Journal of Information Management, 9(4): Reardon, D.F. (1998) Knowledge management: the discipline for information and library science professionals. 64 th IFLA General Conference, August 16-21,1998. (http://www.ifla.org/iv/ifla64/ e.htm) Streatfield, D. & Wilson, T.D. (1999) Deconstructing 'knowledge management'. Aslib Proceedings, 51(3): Viite 1 Council of Europe, Council for Cultural Co-operation, Cultural Committee 17th meeting October 1998 new Information Technologies:'Draft REcommendation No.R(98)... on Cultural work within the Information Society: New professional Profiles and competences for information professionals and knowledge workers operating in cultural industries and institutions' Informaatiotutkimus Vuosikerta 18 (1-4) 1999 Sisällys PÄÄKIRJOITUKSET: Kärki, Riitta, Inventaario. (4): Kärki, Riitta, Todellisuuden sosiaalinen purkaminen. (2): Kärki, Riitta, Verkkoa kokemassa. (1): 1-2 Suominen, Vesa, Informaatiotyötä etsimässä. (3): ARTIKKELIT: Hakala, Nanna & Vakkari, Pertti, Relevanssikriteereiden muutokset ja ongelman jäsentyminen tehtäväprosessissa. (2): de Heer, Aart Jan, Information mangement och strategiskt tänkande på exportsmarknaden. (3): Iivonen, Mirja & Halttunen, Kai, Web-tiedonhaun tarkastelua. (2): Jääskeläinen, Pirkko, Keski-ikäisten Intemet-asenteet ja kansalaisuuden toteuttaminen. (1): 3-10 Jääskeläinen, Pirkko, Kommunikatiivinen kompetenssi tietoyhteiskunnan kansalaisuuden resurssina. (3): Savolainen, Reijo, Kokemuksia keskusteluryhmistä. (1): Solomon, Paul, Relevanssi: muuttumaton vai vaihteleva; osal. (4): van Yzendoorn, A//na:,Giovanni Boccaccion kirjastomiten keskiaikainen kirjakokoelma voidaan jäljittää? (4) s KATSAUKSET: Forsman, Maria, liristen aikaan Bristolissa. (1): Huotari, Maija-Leena, Informaatioammatit yhteiskunnan murroksessa- muutosko pysyvää? (4): Oksman, Matleena, Keskustelua palstoilla: miten yhdistyksen perustaminen huomioitiin lehdissä. (3): KIRJALLISUUTTA: Ekholm, Kai, Informaatiotutkimuksen perusteita, uutta, vanhaa ja parsittuakin. (3): Forsman, Maria, Kirjava verkko. (2): Kuronen, Timo, Internetin käsittämättömyys? (4): Lintilä, Leena, Tietoyhteiskunnan monet kasvot. (4): Mäkinen, Ilkka, Salaattia. (1): Piukkula, Juha, Perustaa tietoverkkojen tutkimiselle. (3): 73

Kirjaston integrointi opetukseen

Kirjaston integrointi opetukseen Kirjaston integrointi opetukseen Arjen kokemuksia Ammattioppilaitoskirjastojen 3. yhteistyöseminaari Taina Peltonen, PIRAMK 12.6.2009 1 12.6.2009 2 PIRAMK, Ikaalinen & Ikaalisten kauppaoppilaitos Samassa

Lisätiedot

Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa

Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa Cleantech gaalan iltapäiväseminaari 20.11.2013 Helena Mälkki & Petri Peltonen Aalto-yliopisto,

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

VIESTI RY:N MENTOROINTI 2015. Huominen on aina tulevaisuutta! VTT Hanna Salminen

VIESTI RY:N MENTOROINTI 2015. Huominen on aina tulevaisuutta! VTT Hanna Salminen VIESTI RY:N MENTOROINTI 2015 Huominen on aina tulevaisuutta! VTT Hanna Salminen UUSIA URAKEHITYSMALLEJA! Sama tehtävä eri toimialalla Sama toimiala, mutta eri tehtävä Nousujohteisen tai tasaisen työn sijaan

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Arkistoala historioitsijan työllist

Arkistoala historioitsijan työllist Arkistoala historioitsijan työllist llistäjänä Projektipää äällikk llikkö Tomi Rasimus Kansallisarkisto Esityksen sisältö Oma opiskelu ja työura Arkistoista historioitsijan työpaikka? Arkistoammattilaisen

Lisätiedot

Liite 1.1 Autoalan laadullisen ennakoinnin aineistomatriisi

Liite 1.1 Autoalan laadullisen ennakoinnin aineistomatriisi Liite 1.1 Autoalan laadullisen ennakoinnin aineistomatriisi Autoalan koulutuksen kehittämistarpeiden selvittäminen vuosi 2011 Ennakointitiedon tuottaja OPH 2011:24 Koulutusaste (ammatillinen 2. aste, Ammatillinen

Lisätiedot

ValoDi Valorisation of Diversity Skills Välineitä monimuotoisuustaitojen kehittämiseen. 28.10.2010 YES-seminaari, Vaasa Mari Poikolainen

ValoDi Valorisation of Diversity Skills Välineitä monimuotoisuustaitojen kehittämiseen. 28.10.2010 YES-seminaari, Vaasa Mari Poikolainen ValoDi Valorisation of Diversity Skills Välineitä monimuotoisuustaitojen kehittämiseen 28.10.2010 YES-seminaari, Vaasa Mari Poikolainen ValoDi Valorisation of Diversity Skills Managing diversity...impossible?

Lisätiedot

Knowledge Management (KM) eli. tiedon/tietämyksen hallinta

Knowledge Management (KM) eli. tiedon/tietämyksen hallinta Knowledge Management (KM) eli tiedon/tietämyksen hallinta Jaakko Anttila/10.2.2002 http://koti.welho.com/janttil4/index.html Tietämyksenhallinta voidaan kuvata toiminnan organisoimiseksi ja parantamiseksi

Lisätiedot

Näkökulmia koulutuksen sisältöihin ja koulutuksen arviointiin Vesa Suominen Kirjastoseuran vuosikokousseminaari pe 26.10.2012

Näkökulmia koulutuksen sisältöihin ja koulutuksen arviointiin Vesa Suominen Kirjastoseuran vuosikokousseminaari pe 26.10.2012 Näkökulmia koulutuksen sisältöihin ja koulutuksen arviointiin Vesa Suominen Kirjastoseuran vuosikokousseminaari pe 26.10.2012 1) Taustaa 2) Itse arvioinnista Kehitystarpeita Kaikilla sidosryhmillä (opetuksen

Lisätiedot

Tietopääoma yrityksen kilpailukeinona

Tietopääoma yrityksen kilpailukeinona Tietopääoma yrityksen kilpailukeinona 1. Mitä tietopääomalla tarkoitetaan 2. Tietopääoma tuotannontekijänä 3. Käytännön toteutus Sannäs, 17.1.2000 Uusi aika - vanhat työkalut Kilpailussa menestyy tehokkain

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Kansainväliset koulutusskenaariot

Kansainväliset koulutusskenaariot seminaari, Vanajanlinna 14-15.2.2006 Kansainväliset koulutusskenaariot Johdatus iltapäivän ryhmätöihin Tuomo Kuosa Tutkija Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus Ohjelma 1. Palautetaan mieliin.

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Bolognan prosessi ja kolmas sykli. Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari, Helsinki 10.4.2008 Riitta Pyykkö, TY

Bolognan prosessi ja kolmas sykli. Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari, Helsinki 10.4.2008 Riitta Pyykkö, TY Bolognan prosessi ja kolmas sykli Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari, Helsinki 10.4.2008 Riitta Pyykkö, TY Miksi Bolognan prosessi? Globaali kilpailu ja väestön ikääntyminen

Lisätiedot

Oppiminen aluekehittämisen moottorina

Oppiminen aluekehittämisen moottorina Oppiminen aluekehittämisen moottorina Länsi-Uusimaa uuteen nousuun seminaari 9.3.2010 Suuri osa siitä, mitä opimme koulussa ja yliopistossa ei liity talouselämän edellyttämään osaamiseen Adam Smith Kansojen

Lisätiedot

Leonardo da Vinci ohjelma Mahdollisuudet alakohtaisen osaamisen kehittämiseen

Leonardo da Vinci ohjelma Mahdollisuudet alakohtaisen osaamisen kehittämiseen Leonardo da Vinci ohjelma Mahdollisuudet alakohtaisen osaamisen kehittämiseen Hannele Nevalampi etunimi.sukunimi@cimo.fi Ammatillinen koulutus, CIMO Innovaation siirto hankkeet (Transfer of Innovation)

Lisätiedot

Tietojohtaminen ja tekemisen haasteet. Esitys Kirjastonjohtajien neuvottelupäivillä 2.10.2009 Pirjo Kainu

Tietojohtaminen ja tekemisen haasteet. Esitys Kirjastonjohtajien neuvottelupäivillä 2.10.2009 Pirjo Kainu Tietojohtaminen ja tekemisen haasteet Esitys Kirjastonjohtajien neuvottelupäivillä 2.10.2009 Pirjo Kainu Tietoasiantuntijat ry On tiedon tuottajien, tiedon välittäjien ja uuden tiedon luojien yhdistys.

Lisätiedot

Lausuntolomake Pvm: 11.3.2015 Standardiehdotus: ISO 2789 käännös

Lausuntolomake Pvm: 11.3.2015 Standardiehdotus: ISO 2789 käännös Lausuntolomake Pvm:.3.05 Standardiehdotus: ISO 789 käännös 7) 3.).. yl Academic libraray = Tieteellinen kirjasto - määritelmä on liian suppea, sen pitäisi sisältää myös tieteelliset erikoiskirjastot:...

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Rahoitusta kasvuhaluisille pk-yrityksille liiketoiminnan uudistamiseen uusimman tietotekniikan ja internetin

Lisätiedot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen 18.3.2010 Jyrki Koskinen Sisältö Mitkä tiedot, taidot ja osaamisen muodot korostuvat tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa?

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa

Lisätiedot

KANSALLINEN KOKOELMAKARTTA SUOMEN PROJEKTIN TAUSTOITUS JA YLEISESITTELY. Helsinki, 29.11.2005 Vuokko Palonen

KANSALLINEN KOKOELMAKARTTA SUOMEN PROJEKTIN TAUSTOITUS JA YLEISESITTELY. Helsinki, 29.11.2005 Vuokko Palonen KANSALLINEN KOKOELMAKARTTA SUOMEN PROJEKTIN TAUSTOITUS JA YLEISESITTELY Helsinki, 29.11.2005 Vuokko Palonen Kokoelmakartta yliopistokirjastojen verkoston strategiassa n Strategian (2002-) keskeisiä tavoitteita

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

Yhteisöllisyys osana liiketoiminnan strategisia. Ville Laurinen

Yhteisöllisyys osana liiketoiminnan strategisia. Ville Laurinen Yhteisöllisyys osana liiketoiminnan strategisia tavoitteita Ville Laurinen Taustaa Ville Laurinen, toimitusjohtaja Perustanut Ambientian vuonna 1996 Verkkoliiketoiminnan ja erilaisten konseptien asiantuntija

Lisätiedot

Yliopisto-oppimisen ja työelämän yhteydet. Esa Poikela Oppiminen yliopistossa Professoriliitto 25.10.2013

Yliopisto-oppimisen ja työelämän yhteydet. Esa Poikela Oppiminen yliopistossa Professoriliitto 25.10.2013 Yliopisto-oppimisen ja työelämän yhteydet Esa Poikela Oppiminen yliopistossa Professoriliitto 25.10.2013 Oppiminen ja osaamisen tuottaminen Lapin yliopiston Työelämä- ja rekrytointipalvelujen selvitys,

Lisätiedot

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva

Lisätiedot

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA Vastaajia oli 18.10.2013 mennessä yhteensä 165. Vastaajat ovat jakautuneet melko epätasaisesti eri koulutusalojen kesken, minkä takia tämän koosteen

Lisätiedot

FINBIM: Koulutustarvekartoitus

FINBIM: Koulutustarvekartoitus Oppilaitokset vaikuttavat suoraan alan uusiin osaajiin. Laadukas opetus edellyttää myös sitä, että opettajat perehtyvät alan toimijoiden tarjontaan ja ratkaisuihin. (lainaus kartoituksen kommenteista)

Lisätiedot

Media- alan uusi strategia

Media- alan uusi strategia Mediapolis Matchmaking 5.6.2014 Media- alan uusi strategia Maria Niiniharju Business Development Manager Idean Enterprises Oy Erilaistumisen aikakausi on alkanut Asiakkaiden arki, sisällöntuotanto, sisällön

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA ALUEELLISEN KIRJASTOSTRATEGIAN LAATIMISEEN. Jyväskylä 27.10.2005. Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto

NÄKÖKULMIA ALUEELLISEN KIRJASTOSTRATEGIAN LAATIMISEEN. Jyväskylä 27.10.2005. Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto NÄKÖKULMIA ALUEELLISEN KIRJASTOSTRATEGIAN LAATIMISEEN Jyväskylä 27.10.2005 Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto LIISA NIINIKANGAS LIISA.NIINIKANGAS@LIGHTHOUSE.FI WWW.LIGHTHOUSE.FI

Lisätiedot

Työelämäyhteistyön menestystekijät

Työelämäyhteistyön menestystekijät Työelämäyhteistyön menestystekijät Menestyksen tekijöitä & esimerkkejä onnistumisista Sinikka Maskonen 9.11.2010 Jyväskylä Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy National Centre for Professional Development

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi 1 Strategia vuosille 2013 2017 Tarkistetut tavoitteet 2015 Missio: Neuvoston tehtävä on tukea ja kehittää yliopistokirjastoja tutkimusta ja opetusta edistävinä asiantuntijaorganisaatioina. Neuvosto on

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Human Resource Development Project at the University of Namibia Library Elise Pirttiniemi, Projektipäällikkö 11.5.2012

Human Resource Development Project at the University of Namibia Library Elise Pirttiniemi, Projektipäällikkö 11.5.2012 Human Resource Development Project at the University of Namibia Library Elise Pirttiniemi, Projektipäällikkö 11.5.2012 Helsingin yliopiston kirjasto http://www.helsinki.fi/library/ Elise.Pirttiniemi@helsinki.fi

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Riskit hallintaan ISO 31000

Riskit hallintaan ISO 31000 Riskit hallintaan ISO 31000 Riskienhallinta ja turvallisuus forum 17.10.2012 Riskienhallintajohtaja Juha Pietarinen Tilaisuus, Esittäjä Mitä on riskienhallinta? 2 Strategisten riskienhallinta Tavoitteet

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen 1 Sähköinen hallinto Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät Palveluiden käyttäjät

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op)

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 15.1.2014 31.5.2015 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN

Lisätiedot

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?

Lisätiedot

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain 8.3.2016, Meet Your Community 2.0 @Saha Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut

Lisätiedot

KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ

KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ 1 2 Ammattikorkeakoulututkintoja, ylempiä AMK-tutkintoja ja erikoistumisopintoja. EDELLÄKÄVIJÖIDEN HAAGA-HELIA! HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu kouluttaa liike-elämän

Lisätiedot

OIA on yhteistyösopimus, jonka sisältönä ovat

OIA on yhteistyösopimus, jonka sisältönä ovat OIA on yhteistyösopimus, jonka sisältönä ovat Innovaatiotoimintaa tukevien yhteistyörakenteiden kehittäminen Innovaatiokeskusten vahvistaminen ja kansainvälistäminen Oulun kaupungin roolin vahvistaminen

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin

Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin Hyvinvointia yhteistuumin seminaari 1.12.2005 Professori Tampereen yliopiston Porin yksikkö 12/7/2005 1 Tampereen yliopiston Porin

Lisätiedot

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Kommenttipuheenvuoro liiketoiminnan kehitysjohtaja Asko Alanen

Lisätiedot

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky

Lisätiedot

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa TIES462 Virtuaaliset oppimisympäristöt-kurssi Sanna Kainulainen 2014 Miksi tämä aihe? SOMEn käyttö on yleistynyt Miksi SOMEn käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa

Lisätiedot

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011 1 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Koulutuspalvelut 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

Työelämän osaamistarpeita

Työelämän osaamistarpeita Työelämän osaamistarpeita 12.5.2008 Tiedosta kompetensseihin Räjäytetään rajat mielissä ja järjestelmissä Satu Ågren Yritysten tarvitsema osaaminen Tiedot ja taidot Arvot ja asenteet Verkostot 2 1 Rekrytoinnin

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita 29.10.2007 Tiedosta kompetensseihin Räjäytetään rajat mielissä ja järjestelmissä Satu Ågren Esityksen sisältö Muutosvoimat uudistumisen moottoreina Arvot ja

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab SKI-kyvykkyysanalyysi Kyvykäs Oy Ab Sisällysluettelo STRATEGISEN KYVYKKYYDEN INDEKSI... STRATEGISET TAVOITTEET JA PÄÄAKSELIEN STRATEGISET PAINOARVOT... 5 PÄÄAKSELIT... 6 1. HENKILÖSTÖKYVYKKYYS... 7 1.1

Lisätiedot

HR-MITTAREILLA TIETOA YRITYKSEN JA HENKILÖSTÖN TILASTA? Christian Slöör, Virvo Oy Jani Rahja, Silta Oy

HR-MITTAREILLA TIETOA YRITYKSEN JA HENKILÖSTÖN TILASTA? Christian Slöör, Virvo Oy Jani Rahja, Silta Oy HR-MITTAREILLA TIETOA YRITYKSEN JA HENKILÖSTÖN TILASTA? Christian Slöör, Virvo Oy Jani Rahja, Silta Oy Virvo Oy HR-MITTAREILLA TIETOA YRITYKSEN JA HENKILÖSTÖN TILASTA? Miksi mittaaminen on tärkeää? HR-mittareiden

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Tunnemme ihmisen Tunnistamme johtajuuden Mittaamme ja analysoimme Luomme arvokasta kasvua jokaiselle Digitaalisuus on

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Opiskelijan tie fuksista asiantuntijaksi osaamisen itsearviointi osana koulutuksen laadun varmistusta

Opiskelijan tie fuksista asiantuntijaksi osaamisen itsearviointi osana koulutuksen laadun varmistusta Opiskelijan tie fuksista asiantuntijaksi osaamisen itsearviointi osana koulutuksen laadun varmistusta Jussi Myllärniemi Sanna Nokelainen Eila Pajarre TTY 21.8.2013 Taustaa Yliopisto-opetuksessa arvioinnin

Lisätiedot

HANKINTATOIMEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN HAASTEET

HANKINTATOIMEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN HAASTEET HANKINTATOIMEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN HAASTEET TAVOITTEET - Hankintatoimen kansallisen tilan selvitys - Osaamiskartoitus Tutkimuksen sisältö ja tiedon hankinta - Kohderyhmä: suuret suomalaiset yritykset

Lisätiedot

Innovaatiokasvatusta kansainvälistäjille

Innovaatiokasvatusta kansainvälistäjille Innovaatiokasvatusta kansainvälistäjille Kansainvälisyyden dynaamiset tilat 3.9.2015 Global Innokas toimijat Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 200

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

Työelämäosaamisen osatekijät

Työelämäosaamisen osatekijät Työelämäosaamisen osatekijät osaamistarpeiden ja kompetenssin kartoittaminen (case ympäristöosaaminen) Mitä on osaaminen? Mitä on työelämäosaaminen? Suoritusprosessien kautta tarkasteltuna Kehittymisprosessien

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaamistarpeita

Tulevaisuuden osaamistarpeita Tulevaisuuden osaamistarpeita yleisessä kirjastossa Mikko Vainio Vantaan kaupunki Kirjasto- ja tietopalvelut Olosuhteet Oikea koulutus Osaamistarpeet Vantaan kaupunki, Mikko Vainiio 2 Olosuhteet Oikea

Lisätiedot

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista

Lisätiedot

ICT - HYPAKE. Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014

ICT - HYPAKE. Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014 ICT - HYPAKE Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014 Mitä näkyvissä? Väestörakenteen muutos Globalisaatio Kaupungistuminen Ilmastonmuutos Digitalisaatio

Lisätiedot

INFORMAATIOLUKUTAITO OPETUSSUUNNITELMISSA SeAMK:ssa

INFORMAATIOLUKUTAITO OPETUSSUUNNITELMISSA SeAMK:ssa INFORMAATIOLUKUTAITO OPETUSSUUNNITELMISSA SeAMK:ssa - sitkeyttä, suunnittelua ja sopivasti sattumaa Kohti Jupiteria? IL-OPSiin / Tieteiden talo Informaatikko Leena Elenius Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Nuoret tutkija -hanke. Hankekoordinaattori Kaisa Hytönen Henkilöstöpalvelut

Nuoret tutkija -hanke. Hankekoordinaattori Kaisa Hytönen Henkilöstöpalvelut Nuoret tutkija -hanke Hankekoordinaattori Kaisa Hytönen Henkilöstöpalvelut Nuoret tutkijat -hankkeen taustaa Yleinen huoli tohtoreiden työllistymisestä Suuri osa tohtoreista työllistyy yliopiston ulkopuolisiin

Lisätiedot

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät 9.10.11.2011 Laurea Vuokko Kohtamäki, Tampereen yliopisto/ Higher Education Group Lähtökohtia

Lisätiedot

VOIKO KIRJASTON JA TIETOPALVELUN VAIKUTUS NÄKYÄ PAREMMIN ORGANISAATION ARJESSA?

VOIKO KIRJASTON JA TIETOPALVELUN VAIKUTUS NÄKYÄ PAREMMIN ORGANISAATION ARJESSA? VOIKO KIRJASTON JA TIETOPALVELUN VAIKUTUS NÄKYÄ PAREMMIN ORGANISAATION ARJESSA? YKN Viestinnänsuunnittelija, Kirjastot.fi Kuka? Viestinnänsuunnittelija Kirjastot.fi Kirjastojen välistä viestintää, kirjastoille

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Palvelumuotoilu muutostyökaluna. Asukkaiden kuuntelemiseen ja osallisuus kulttuuripalveluiden kehittämisessä.

Palvelumuotoilu muutostyökaluna. Asukkaiden kuuntelemiseen ja osallisuus kulttuuripalveluiden kehittämisessä. Palvelumuotoilu muutostyökaluna. Asukkaiden kuuntelemiseen ja osallisuus kulttuuripalveluiden kehittämisessä. Satu Miettinen, professori Lapin yliopisto Palvelumuotoilu on strategisen johtamisen väline.

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Tieturi Oy / Arja Sipola HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Ohjelmistoihin perustuva liiketoiminta: haasteita ja mahdollisuuksia

Ohjelmistoihin perustuva liiketoiminta: haasteita ja mahdollisuuksia Ohjelmistoihin perustuva liiketoiminta: haasteita ja mahdollisuuksia Virkaanastujaisesitelmä 16.9.2003 Professori Jyrki Kontio Ohjelmistotuoteliiketoiminta jyrki.kontio@hut.fi http://www.soberit.hut.fi/swbiz

Lisätiedot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Alueellinen vesihuoltopäivä, Kouvola, 19.3.2015 Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit Koulutuspäällikkö Anna-Maija Hallikas 18.3.2015 1 Esiintyjän nimi Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

Metsäklusterin tutkimus v. 2006 -

Metsäklusterin tutkimus v. 2006 - Mitkä ovat metsäteollisuuden kansainväliset vahvuudet tulevaisuudessa? Pertti Laine, 9.11.2006 Metsäklusterin tutkimus v. 2006 - EU:n metsäsektorin teknologiayhteisö Valtion tiede- ja teknologianeuvosto

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot