Toukokuu Kansainvälisesti tunnustetun Eija-Liisa Ahtilan uudet teokset esiteltiin Kiasmassa.

Transkriptio

1 Vuosikertomus 3

2 2 VALTION TAIDEMUSEO Helmikuu Sinebrychoffin taidemuseon näyttely esitteli keväällä 15 luonnospiirustusta Michelangelon suurimmasta tilaustyöstä, Sikstuksen kappelista. MICHELANGELO, OSAHARJOITELMA ALASTOMASTA MIEHESTÄ OIKEA JALKA TAIPUNEENA, N CASA BUONARROTI Tammikuu Vuoden alussa Ateneumissa juhlistettiin Eero Järnefeltin juhlavuotta. Maaliskuu Jouko Lehtolan teokset suomalaisen yhteiskunnan rosoisesta puolesta keräsivät yleisöä Kiasmassa. JOUKO LEHTOLA, VIATTOMUUDEN LOPPU KANSALLISGALLERIA / PIRJE MYKKÄNEN Huhtikuu Presidentinlinnan peruskorjauksen aikana Ateneumissa oli ainutlaatuinen mahdollisuus tutustua rakennuksen kätkemiin aarteisiin. Kesäkuu Marja Kanervo työsti Kiasmaan teoksen, jossa poisti seinästä maalikerroksia ja paljasti kerrostunutta aikaa. KANSALLISGALLERIA / PIRJE MYKKÄNEN Toukokuu Kansainvälisesti tunnustetun Eija-Liisa Ahtilan uudet teokset esiteltiin Kiasmassa. EIJA-LIISA AHTILA,RINNAKKAISET MAAILMAT, MISSÄ ON MISSÄ?, 2008 KANSALLISGALLERIA / PIRJE MYKKÄNEN

3 VUOSIKERTOMUS 2013 Syyskuu Sinebrychoffin eläimiä -näyttely koottiin museon kokoelmiin kuuluvista yli eläinaiheisesta grafiikan työstä. MARCUS DE BYE, MAKAAVA LEIJONA JA LENTÄVÄ LINTU KANSALLISGALLERIA / HANNU PAKARINEN Elokuu Elokuuta vietettiin urbaanin taiteen merkeissä URB-festivaaleilla. VAPAA-AIKA KANSALLISGALLERIA / LIINA AALTO-SETÄLÄ Heinäkuu Kesän alussa Sinebrychoffin taidemuseossa avautunut Puut ovat runoja näyttely yhdisti neljä valokuvaajaa ja museon kokoelmiin kuuluvia puuaiheisia teoksia. RITVA KOVALAINEN: KUREMÄE, VIRO, 1997, PIGMENTTIVEDOS RITVA KOVALAINEN Marraskuu Kiasma Hits näyttely juhlistaa 15-vuotiasta Kiasmaa ja suomalaista nykytaidetta. KANSALLISGALLERIA / PIRJE MYKKÄNEN Joulukuu Rafael Wardin retrospektiivinen näyttely toi värin ja valon Ateneumiin. KANSALLISGALLERIA / HANNU PAKARINEN Lokakuu Järven lumo -näyttely avasi Ateneumin syyskauden ja kertoi Tuusulanjärven taiteilijayhteisön ainutlaatuisen tarinan. PEKKA HALONEN, AURINGONLASKU TUUSULANJÄRVELLÄ KANSALLISGALLERIA / KIRSI HALKOLA

4 SISÄLLYS Sisällysluettelo Johdon katsaus 5 Tehtyä ja seurattua 6 Ateneumin taidemuseo 8 Nykytaiteen museo Kiasma 14 Sinebrychoffin taidemuseo 18 Kuvataiteen keskusarkisto 24 Konservointilaitos 28 Henkilöstö 32 Organisaatio ja johtajat 33 Toimittaja: Emmi Jäkkö. Työryhmä: toimintayksiköiden vastuuhenkilöt. Taitto: Pirjo Uusitalo-Aura ISBN (verkkoversio) VTM / KANSALLISGALLERIA / HANNU PAKARINEN VTM / KANSALLISGALLERIA / PETRI VIRTANEN VTM / KANSALLISGALLERIA / JANNE MÄKINEN VTM / KANSALLISGALLERIA

5 VUOSIKERTOMUS 2013 Ylijohtajalta KANSALLISGALLERIA / HANNU PAKARINEN Johdon katsaus valtion taidemuseon toimintavuotta 2013 leimasi voimakkaasti vahvana jatkunut yleisösuhde Ateneumin taidemuseo, Nykytaiteen museo Kiasma ja Sinebrychoffin taidemuseo saavuttivat kaikki asetetut tavoitteensa. Ateneum ylitti yleisö- ja tulotavoitteensa tuntuvasti ja Sinebrychoffin vuosi oli sen historian toiseksi menestyksekkäin. Valmistautuminen vuoden 2014 tammikuussa aloittavan Kansallisgallerian toimintaan koski koko henkilökuntaa. Valtion taidemuseon muutosryhmä, jossa olivat edustettuina kaikki museot ja muut yksiköt sekä henkilökunnan edustus valmisteli paitsi tulevan organisaation rakennetta, myös kaikkia museotoimintaan liittyviä prosesseja paremmin vastaamaan tulevaa toimintaa. Irtautuminen valtion virastomuotoisesta toiminnasta merkitsi myös kaikkien tietojärjestelmien muuttumista. Kuukausittaisten ylijohtajan tiedotustilaisuuksien lisäksi muutokseen valmistauduttiin useilla eri koulutustilaisuuksilla ja kiinnittämällä erityinen huomio sisäisen tietoverkon Helenen palvelukykyyn. Valtion taidemuseon virastomuotoisen toiminnan päättäminen ja valmistautuminen Kansallisgallerian toimintaan julkisoikeudellisena säätiönä toteutettiin ilman tätä muutosta varten saatua erityisresurssia. Menestyksekäs yleisösuhde ja siitä seurannut yleisötulojen ennakoitua suurempi kertymä mahdollisti muutoksen kulujen kattamisen toimintarahoituksen puitteissa. Koko henkilökunta ansaitsee lämpimän kiitoksen kärsivällisyydestä ja pitkämielisyydestä sekä avoimen positiivisesta asenteesta suhteestaan muutoksen moniin haasteisiin. Syyskauden aikana siirryttiin toimimaan jo osittain uuden organisaation mukaisesti ja näin voitiin kerätä kokemuksia uusista työskentelyja kommunikaatiorakenteista. Valtion taidemuseon viime vuosien menestys luo hyvän pohjan Kansallisgallerian työlle suomalaisen kulttuuriperinnön rakentamiselle ja yleisöjen kohtaamiselle Suomen menestyksekkäimmissä taidemuseoissa. Risto Ruohonen ylijohtaja

6 6 VALTION TAIDEMUSEO Tehtyä ja seurattua 2013 VALTION TAIDEMUSEON viimeinen toimintavuosi valtion virastona oli toiminnallisesti ja tuloksellisesti menestyksekäs. Vuoden 2014 alkuun tähtäävä organisaatiomuutos vaati koko henkilöstöltä paljon valmistelutyötä muun perustoiminnan ohella. Valtion taidemuseon oikeudellisen aseman muutos vuodesta 2014 alkaen ja siihen liittyvä organisaatiomuutos heijastuivat taidemuseon yksiköiden toimintaan voimakkaasti vuonna 2013, kun taidemuseon sisäistä muutosprosessia valmisteltiin. Muutostyön osalta merkittävää oli lainsäädännön valmistelu ja Kansallisgallerialain hyväksyminen eduskunnassa joulukuussa Toiminnan tuloksellisuus Valtion taidemuseon toiminnassa saavutettiin hyvin vuodelle 2013 asetetut tulostavoitteet. Vuonna 2013 Valtion taidemuseossa vieraili yhteensä kävijää tavoitteen ollessa kävijää ja kävijämäärätavoite ylittyi 14 %:lla. Kävijämäärä sisältää Ateneum-salin sekä Kiasma-teatterin ja Kiasman kulttuurikeskuksen kävijät, joita oli yhteensä Maksullisten kävijöiden osuudeksi muodostui 58 % tavoitteen ollessa 55 %. Taidemuseolaitoksen sekä tutkimusja muun yhteistyön kehittämisen osalta VTM vahvisti kokoelmavarantojen saavutettavuutta osallistumalla OKM:n Kansallinen digitaalinen kirjasto -hankkeeseen ja Museoviraston Museo hankkeeseen. Organisaation hallinto- ja tukipalveluissa keskeisenä tavoitteena oli valmistella organisaation kokonaisvaltainen järjestelmämuutos vastamaan uuden Kansallisgallerian toimintatarpeita, missä onnistuttiin aikataulupaineista huolimatta hyvin ja näin pystyttiin varmistamaan palvelujen katkeamattomuus ja sujuvuus. Taloudellinen tulos Valtion taidemuseon rahoitus perustuu valtion budjetista myönnettyyn rahoitukseen ja toisaalta omiin rahoitustuottoihin. Talousarviossa asetettu toiminnan tuloarvio ylittyi eurolla, mikä perustuu onnistuneeseen näyttelyohjelmistoon ja runsaaseen kävijämäärään. Maksullisessa toiminnassa tulot kattoivat 23 % kokonaiskustannuksista tavoitteen ollessa 15 prosenttia. Valtion taidemuseolla on varsinaisen budjettirahoituksen ohella käytössään budjettitalouden ulkopuolista rahoitusta. Vuodelle 2013 asetettu tulotavoite euroa ylitettiin eurolla. Sponsori- ja muuta ulkopuolista rahoitusta taidemuseo hankki kaikkiaan euroa. Yleisöpalautetta Keskimäärin 92 % kävijätutkimuksiin osallistuneista museokävijöistä oli tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä henkilökunnan palvelualttiuteen ja tavoitettavuuteen sekä asiakaspalvelujen sujuvuuteen. Tulos on yhden prosenttiyksikön parempi kuin edellisenä vuonna. Valtion taidemuseon museoiden tunnettuus- ja mielikuvatutkimus käynnistettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1997 ja se on toteutettu joka toinen vuosi. Vuoden 2013 tutkimus oli sarjassa jo yhdeksäs. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta että erityisesti Ateneum ja Kiasma ovat valtakunnallisesti erittäin tunnettuja ja haluttuja vierailukohteita ja toisaalta kävijäpotentiaalia on runsaasti. Vastausten perusteella kaikkia museoyksiköitä pidetään korkeatasoisina ja ne tarjoavat mielenkiintoista näyttelyohjelmistoa.

7 VUOSIKERTOMUS 2013 KANSALLISGALLERIA / HANNU PAKARINEN Organisaation muutoksia Vuoden 2013 aikana Valtion taidemuseon tehtäväkenttää muutettiin siten, että taidemuseoalan kehittämiseen liittyvät asiakokonaisuudet siirrettiin Museoviraston vastuulle. Tässä yhteydessä siirtyi myös kaksi henkilöä Museoviraston palvelukseen. VTM:n järjestämät viimeiset alan Teemapäivät 2013 järjestettiin yhdessä Museoviraston kehittämispalveluiden kanssa Ateneumissa. Päiviin osallistui noin 130. Myös Valtion taidemuseon suojissa toiminut Kulttuuria kaikille -palvelu muutti sekä osoitetta että toimintamuotoaan. Toiminta muuttui yhdistysmuotoiseksi ja keväällä 2013 perustettiin Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry. Yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana toimii presidentti Tarja Halonen. Samalla yhdistyksen toimitilat siirtyivät Kaapelitehtaalle. Palkittuja Tasavallan presidentti myönsi itsenäisyyspäivänä kunniamerkkejä Valtion taidemuseon työntekijöille: Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkki Tanninen-Mattila Maija, museonjohtaja Suomen Leijonan ritarimerkki Paloposki Hanna-Leena, tutkija Rastas Perttu, erikoissuunnittelija Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein Koskinen Arja, osastosihteeri Lilja Maria, museoregistraattori Turpeinen Taina, arkistosuunnittelija Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali Palm Ari, informaatiopisteen hoitaja Suomen Valkoisen Ruusun mitali Halme Eija, kassavirkailija Visala Aarno, museovalvoja VTM:n kävijät (lkm) Ateneumin taidemuseo Nykytaiteen museo Kiasma Sinebrychoffin taidemuseo VTM yhteensä

8 8 ATENEUMIN ATENEUMIN TAIDEMUSEO TAIDEMUSEO Pekka Halonen: Aurinkoinen talvimaisema (1911). Ateneumin taidemuseo. KANSALLISGALLERIA / Janne Mäkinen

9 VUOSIKERTOMUS 2013 Linnan aarteita, Järven lumoa ja 125-vuotisjuhlintaa Ateneumin taidemuseon vuosi 2013 oli jälleen menestyksekäs. Museo ylitti kävijätavoitteensa: näyttelyissä vieraili vuoden aikana noin kävijää. Työpaja puolestaan ylsi kävijäennätykseensä, vuoden aikana museon työpajoihin osallistui kaikkiaan 7365 museovierasta. ATENEUM VIETTI 125-vuotissyntymäpäiväänsä sunnuntaina Ateneumin toiminta taidemuseona alkoi, kun Suomen Taideyhdistyksen taidekokoelmat avattiin yleisölle 13. lokakuuta vuonna 1888 edellisvuonna valmistuneessa ja vihityssä Ateneumrakennuksessa. 125-vuotisjuhlapäivänä museoon oli vapaa pääsy, ja samalla avattiin uusi FOKUS-näyttely otsikolla Nykytaidetta 125 vuotta sitten. Syntymäpäivän yhteydessä lanseerattiin yhteistyö IHME-nykytaidefestivaalin kanssa. Yhteistyönä toteutetaan taidetyöpaja, jonka vetäjäksi yleisö äänesti kuvataiteilija Katja Tukiaisen. Näyttelyt Kansainväliseen symbolistiseen maisemamaalaukseen keskittyneen näyttelyn 52 sielua symbolismin maisema näki lähes museovierasta ( ). Näyttelyn järjestäminen sekä siihen liittynyt tutkimus- ja julkaisuprojekti oli merkittävä kansainvälinen yhteistyöhanke: jo toistamiseen kumppanina oli Amsterdamissa sijaitseva Van Gogh -museo, kolmas tuottajataho oli Skotlannin kansallisgalleria. 52 sielua -näyttelyn printtimainonta voitti Kultahuipun Grafia ry:n järjestämässä Vuoden huiput -näyttelyssä. Symbolismia suomalaisessa taiteessa esittelevä Symbolismin hengessä -näyttely museon kokoelmanäyttelyn yhteydessä päättyi Ateneumin vuoden 2013 näyttelykausi käynnistyi Eero Järnefeltin tuotannon esittelyllä esillä ollut näyttely jakautui kahteen osaan: museon kolmannen kerroksen kahdessa salissa oli esillä valikoima Järnefeltin tunnetuimpia maalauksia ja Ateneumin ensimmäisen kerroksen kahdessa salissa puolestaan nähtiin piirustuksia, luonnoskirjoja ja grafiikkaa. Näyttelyn suunnitteli intendentti Heikki Malme. Linnan aarteet -näyttely ( ) esitteli parhaillaan peruskorjattavan Presidentinlinnan taidekokoelmaa. Taideteosten lisäksi yleisö saattoi tutustua valikoituihin esineisiin ja huonekaluihin sekä toisintoon tasavallan presidentin työhuoneesta. Näyttelyn kuraattoreina olivat Ateneumin intendentti Sointu Fritze ja projektipäällikkö Erkki Anttonen, näyttelyarkkitehtuurista vastasi Marjaana Kinnermä. Osa esillä olleista taideteoksista konservoitiin kevään aikana Valtion taidemuseon konservointilaitoksella. Yleisö saattoi tutustua konservointityöhön Ateneumin pohjakerroksessa. Helsingistä Linnan aarteet jatkoivat matkaansa Vaasaan: Ateneumin näyttelystä koottu kokonaisuus oli esillä Tikanojan taidekodissa

10 10 ATENEUMIN TAIDEMUSEO Linnan aarteet-näyttely, Robert Wilhelm Ekmanin maalauksen kehystä asetellaan paikoilleen. KANSALLISGALLERIA / HANNU PAKARINEN Järven lumo -näyttely ( ) esitteli Tuusulanjärven taiteilijayhteisön elämää järven rannoilla asuneiden kuvataiteilijoiden teosten kautta. Taideteoksia, esineistöä ja kuvataiteilijoiden työvälineitä saatiin lainaan lukuisista museoista ja yksityiskokoelmista. Näyttelyn kuraattorit olivat professori Riitta Konttinen ja Ateneumin intendentti Anna-Maria von Bonsdorff. Näyttelyarkkitehtuurin suunnitteli Marjaana Kinnermä. Rafael Wardin retrospektiivisessa näyttelyssä ( ) nähtiin noin 90 teosta taiteilijan tuotannon kaikilta kausilta. Ateneumin näyttelyssä oli esillä museon omaan kokoelmaan kuuluvia Wardin teoksia sekä teoslainoja muista museoista ja yksityiskokoelmista. Näyttelyn kuraattorit olivat Ateneumin va. museonjohtaja Timo Huusko ja amanuenssi Anne-Maria Pennonen. Näyttelyarkkitehtuurista vastasi Simo Freese. Kokoelmat ja teoshankinnat Ateneum sai vuoden aikana muutaman varsin huomattavan lahjoituserän ja samoin Rolando ja Siv Pieraccinin lahjoittama italialaisen taiteen kokoelma karttui entisestään. Muita tärkeitä lahjoituksia olivat mm. Anneli Cedergrenin lahjoittama Kaarlo Hildénin 30 grafiikanlehden kokonaisuus, Anneli Warén-Brandersin lahjoitus, joka koostui hänen isänsä, Matti Warénin kuudestatoista, ja äitinsä, Anni Brandt- Warénin kolmesta maalauksesta. Risto Vilhunen puolestaan lahjoitti museolle laajan kokonaisuuden Émile Bernardin puupiirroksia. Myös Tuulikki Pietilän suuri, noin hänen teostaan käsittävä testamenttilahjoitus, sai virallisen päätöksensä. Ateneumin Helene Schjerfbeck -näyttely oli esillä Kööpenhaminassa vielä vuoden alkaessa. Ateneumin koordinoima, Helsingin näyttelyä suppeampi Schjerfbeck-näyttely avattiin Tukholmassa Waldemarsudden taidemuseossa, josta näyttely jatkoi matkaansa Göteborgin taidemuseoon. Müncheniläisen Hypo-Kunsthallenin Nordic Art -näyttely oli laaja pohjoismaisen taiteen tutkimus- ja näyttelyprojekti, jossa sekä Ateneumin lainoilla että museon tutkimuspanoksella oli merkittävä rooli. Ateneum toteutti yhteistyössä Tallinnan Kadriorgin taidemuseon kanssa näyttelyn Ateneumin kokoelmiin kuuluvista Ilja Repinin teoksista. Näyttelyn tutkimuksellinen osuus toteutettiin yhteistyössä Kuvataiteen keskusarkiston kanssa. Projekti oli samalla myös osa Ateneumiin suunnitteilla olevan suuren Repin-näyttelyn valmistelua. Museon teoslainaustoiminta oli erittäin vilkasta. Kokoelmista lainattiin vuoden aikana 607 teosta. Kauden klassikko -yhteistyö Rovaniemen taidemuseon kanssa jatkui: sarjan kolmantena teoslainana Korundissa nähtiin Akseli Gallen-Kallelan Lemminkäisen äiti. Rolando ja Siv Pieraccinin lahjoituskokoelma oli esillä Mikkelin taidemuseossa, Lappeenrannan taidemuseossa ja Lönnströmin taidemuseossa Raumalla. Ateneumin taidemuseon kokoelmista tehtiin uusia taideteostalletuksia 21 kpl, kokoelmiin palautettiin talletuksessa olleita teoksia 14 kpl. Talletuspaikoissa tehtiin 15 teosvaihdosta. Kaiken kaikkiaan Ateneumin taideteoksia on talletettuina museon ulkopuolelle 642 kpl. Yleisötyö ja museopedagogia Ateneumin taidemuseon yleisötyön toiminnassa tuotettiin näyttelyiden yhteyteen runsaasti näyttelyn sisältöä avaavaa aineistoa. Linnan aarteet -näyttelyssä oli interaktiivinen kurkistusseinä rekvisiittoineen ja kuvaohjelmistoineen. Järven lumo -näyttelyyn rakennettiin interaktiivinen leikkitila. Ateneum-salin ohjelmisto on tiiviisti yhteydessä taidemuseon näyttely- ja museopedagogiseen toimintaan. Kunkin näyttelyn tapahtumatoiminta ja yleisötyö toteutetaan museon yleisö-

11 VUOSIKERTOMUS 2013 Robert Wilhelm Ekman, Keisari Aleksanteri II julistaa vuoden 1863 säätyvaltiopäivät avatuiksi, KANSALLISGALLERIA / HANNU PAKARINEN. RITARIHUONE strategian mukaisesti erilaiset kohderyhmät huomioiden.tavoitteena on tarjota uusia näkökulmia näyttelyiden teemoihin monitaiteellisten esitysten, tapahtumien ja puheohjelmien kautta. 125-vuotisjuhlavuoden yhteydessä lanseerattiin kuukausittainen Katse kokoelmiin! -esitelmä- ja keskustelusarja, jonka lyhyissä esittelytuokioissa museon henkilökunta ja kuraattorit kertoivat Ateneumin kokoelman ajankohtaisista taideteoksista. Museon tapahtumatoiminta oli vilkasta. Akseli Gallen-Kallelan elämästä kertonut monologiooppera Akseli sai kantaesityksensä Ateneum-salissa Kalevalanpäivänä Jorma Hynnisen ja Kamariorkesteri Avantin esittämää monologioopperaa esitettiin loppuunmyydyille saleille Ateneumissa kymmenen kertaa, minkä jälkeen esitys on vieraillut muualla Suomessa. Toista kertaa järjestetty Ristiveto-kamarimusiikkifestivaali järjestettiin Ateneumin näyttelysaleissa Festivaalin taiteilijakaarti koostui koti- ja ulkomaisista huippunimistä ja festivaalilla kuultiin mm. Sibeliuksen, Tšaikovskin, Webernin ja Dvořákin kamarimusiikkia. Vuoden aikana museon yleisötiloja remontoitiin kokonaisvaltaisen museoelämyksen ja asiakaslogistiikan parantamiseksi. Lipunmyynti ja neuvontapalvelut keskitettiin samaan saliin ja oma museokauppa aloitti toimintansa lokakuussa Museovieraiden tiedonsaantia on parannettu infonäyttö- ja opastejärjestelmän suunnittelulla, järjestelmät on otettu käyttöön alkuvuodesta Museon tulot yht % pääsymaksutulot % julkaisutulot % muut tulot Museon menot yht % henkilöstökulut % palveluiden ostot % aineet, tarvikkeet ja tavarat % muut menot

12 12 ATENEUMIN TAIDEMUSEO Akseli-monologiooppera, nimiroolissa Jorma Hynninen ATENEUMIN TAIDEMUSEO / ERICA OTHMAN Julkaisut ja media Ateneumin julkaisutoiminta perustuu museon näyttelytoimintaan liittyvään tutkimukseen sekä näyttelyiden oheisjulkaisuihin. Julkaisuja toteutetaan myös yhteistyössä ulkopuolisten kustantajien sekä näyttelyiden muiden toteuttajaosapuolten kanssa. Näyttelyiden yhteydessä voi myös ilmestyä julkaisuja, joiden sisältö ja ilmestyminen ovat sidoksissa Ateneumin näyttelyyn mutta joiden sisällön tuottamiseen tai toimittamiseen museo ei osallistu. Kustannusosakeyhtiö Siltala julkaisi Järven lumo -näyttelyn avajaisten yhteydessä FT Riitta Konttisen uusimpaan tutkimustyöhön perustuvan kirjan Onnellista asua maalla Tuusulanjärven taiteilijayhteisö. Kustannusosakeyhtiö Tammen julkaisema FT Tuula Karjalaisen kirjoittama Tove Janssonin elämänkerta ilmestyi syksyllä, ennakoimaan Janssonin 100-vuotisjuhlavuoden alkamista. Lisäksi museon asiantuntijat kirjoittavat laajoja tutkimusartikkeleita omasta erikoisalastaan muiden museoiden näyttelyjulkaisuihin. Kadriorgin taidemuseon Repin-näyttelyn tutkimuksellisessa osuudessa olivat mukana Ateneumin ja Kuvataiteen keskusarkiston asiantuntijat. Linnan aarteet -näyttelyyn, Järven lumo -näyttelyyn ja Rafael Wardin näyttelyyn tuotettiin näyttelyoppaat. Vuonna 2012 uudistyneiden verkkosivujen sisällöllistä kehitystyötä jatkettiin vuoden 2013 aikana, verkkokäyntejä oli toimintavuoden aikana n Sosiaalisen median puolella uusina palveluina otettiin käyttöön Twitter sekä Instagram. Ateneumin osuus Google Cultural Institutessa (aik. Google Art Project) julkaistiin toukokuussa. Yritysyhteistyö Ateneumin taidemuseon yritysyhteistyösuhteita hoidettiin ja kehitettiin aktiivisesti. Vuonna 2013 museon pääyhteistyökumppaneina olivat Helsingin Sanomat, HOK-Elanto ja KPMG sekä sponsoreina Suunnittelutoimisto Taivas ja Zabso.

13 VUOSIKERTOMUS 2013 Rafael Wardi KANSALLISGALLERIA / HANNU PAKARINEN Museon kävijät 2013 (lkm) Opastuskierrokset (lkm) Työpajoihin osallistuneet (lkm) Ateneumin taidemuseossa vieraili kävijää eli 56 % Valtion taidemuseon kokonaiskävijämäärästä. Ateneumin taidemuseon kävijämäärään sisältyivät Ateneum-salin kävijät (1 700 henkilöä). Yleisöopastukset ja johdantoluennot Tilatut opastukset ja johdantoluennot Koululais- ja päiväkotiryhmät (sisältyvät tilattuihin opastuksiin)

14 14 NYKYTAITEEN MUSEO KIASMA NYKYTAITEEN MUSEO KIASMA Pilvi Porkola, No More Broken Hearts KANSALLISGALLERIA / PIRJE MYKKÄNEN

15 VUOSIKERTOMUS vuotisjuhlintaa ja hittejä Kiasman kokoelmista Vuosi 2013 oli Kiasman 15-vuotisjuhlavuosi, jonka aikana juhlistettiin paitsi Kiasmaa, myös suomalaisen nykytaiteen vahvaa kenttää. Kiasman upeat kokoelmat olivat vuoden aikana esillä ennennäkemättömän laajasti. Näyttelyt Dan Perjovschin piirustusinstallaation Irti kehyksistä ( ) aiheena olivat taidemaailman ja päivän politiikan ajankohtaiset tapahtumat. Hän toteuttaa tilateoksensa piirtämällä suoraan näyttelytilan seiniin. Kiasmaan toteutetussa teoksessa oli mukana paljon myös Helsingissä tehtyihin havaintoihin perustuvia piirustuksia. Mukana oli myös Eindhovenin van Abbe -museosta lainattu Perjovschin kehystetty piirustussarja. Eija-Liisa Ahtilan näyttely Rinnakkaiset maailmat ( ) toteutettiin yhteistyössä Tukholman Moderna Museetin ja Nîmes n Carré d Artin kanssa. Kiasmassa näyttelyn keskeisen osan muodosti Kiasman tukisäätiön kokoelmiin hankkima moniosainen videoteos Missä on missä? Mukana oli myös uudempia tuotantoja, kuten 3-kanavainen Marian ilmestys, joka hankittiin näyttelyn aikana kokoelmiin Tukisäätiön avustuksella. Marja Kanervon Esiinkatoavaa-näyttely ( ) jatkoi Nykytaiteen museon toteuttamaa näyttelysarjaa, joka esittelee laajasti kotimaisten keskipolven kuvataiteilijoiden tuotantoa. Myös yleisö pääsi osallistumaan näyttelyyn ehdottamalla taiteilijalle viidennen kerroksen Panoraamatilaan toteutettavan teoksen aihetta. Jonas Mekasin näyttelyssä The 60 s Quartet ( ), avantgarde-legendalta oli esillä neljän elokuvan sarja. Näyttelyn yhteistyökumppaneina olivat Jonas Mekas Visual Arts Center, Vilna ja Liettuan suurlähetystö. Mika Taanilan Aikakoneita ( ) painottui kansainvälisestikin arvostetun, vuonna 2013 mediataiteen valtionpalkinnon saaneen taiteilijan uusimpiin teoksiin. Näyttelyn keskeinen teos oli Kiasmassa Suomen ensi-iltansa saanut videoteos Suomen sähköisin kunta, joka kuvaa Olkiluodon kolmannen reaktorin rakentamista. Näyttelyyn valmistui myös New Yorkissa kuvattu video Kuuden päivän juoksu, jonka aiheena ovat ultramaratoonarit. Varhaisemmista mediateoksista mukana olivat Twilight ja The Zone of Total Eclipse sekä uusi valokuvasarja Mustavalkoisia elokuvia. Panoraama tilaan Taanila suunnitteli aivan tuoreen tilateoksen SSEENNS- SEESS.

16 16 NYKYTAITEEN MUSEO KIASMA Erkki Kurenniemen Kohti vuotta näyttely ( ) esitteli valikoiman suomalaisen kokeilevan elektronisen musiikin ja elokuvan pioneerin ja monen muun alan omaperäisen lahjakkuuden Erkki Kurenniemen tuotannosta. Esillä oli mm. elektronisia laitteita ja instrumentteja, filmejä, maalauksia sekä Kurenniemen elämäntyöhön keskeisesti kuuluvaa kirjallista ja dokumentoivaa materiaalia, pääosin luvuilta. Näyttely toteutettiin yhteistyössä Kuvataiteen keskusarkiston ja Helsingin yliopiston musiikkitieteen oppiaineen kanssa. Kokoelmat ja teoshankinnat Kiasman XIII kokoelmanäyttely Kiasma Hits ( ) juhlisti Kiasman 15-vuotissyntymäpäiviä ja uudisti kokoelmanäyttelykonseptia. Näyttely on läpileikkaus Kiasman kokoelmiin 1960-luvulta tähän päivään, ja samalla katsaus nykytaiteen keskeisiin ilmiöihin. Näyttelyssä käytiin läpi taiteessa tapahtunutta muutosta modernista kuvakielestä nykytaiteen vuorovaikutteiseen, keholliseen ja moniaistiseen taiteen kokemukseen. Kiasma osti vuoden 2012 alussa kokoelmiinsa 19 valokuvaa Jouko Lehtolan Säätiöltä. Teosvalinnat pohjautuivat Lehtolan kanssa käytyihin keskusteluihin teosvarastovierailuilla keväällä 2010 ennen hänen kuolemaansa. Jouko Lehtolan eri sarjoista koostuva kokonaisuus esitettiin Printin näyttelytiloissa ( ). Marja Kanervo, Esiinkatoavaa , Laveri (I, II,III) KANSALLISGALLERIA / PIRJE MYKKÄNEN Yleisötyö ja museopedagogia Nykytaiteen museo Kiasman yleisötyön 2013 ohjelmiston painopisteitä olivat Kiasman 15-vuotisjuhlavuosi tapahtumineen, kokoelmanäyttely Kiasma Hits ja Heimo-hanke sekä kävijäkokemuksen parantaminen. Erityistä huomiota kiinnitettiin ohjelmiston kohdentamiseen näyttelykohtaisesti yleisöstrategian mukaisille kävijäryhmille. Alkuvuodesta otettiin käyttöön selainpohjainen ääniopas, joka toimii omalla älypuhelimella ja johdattaa kävijät ja muut Kiasmasta kiinnostuneet Kiasma-rakennuksen arkkitehtuuriin ja kokoelmanäyttelyyn kolmella kielellä. Loppuvuodesta myös venäjänkielisille kävijöille tuotettiin ensimmäistä kertaa sekä salitekstejä että arkkitehtuuriääniopas. Yleisötyön kehittämishankkeisiin lukeutui salitekstejä arvioiva yleisöraati, jonka arvioinnin tulokset huomioitiin kokoelmanäyttelyn teksteissä. Kiasma-teatteri Kiasma-teatterissa nähtiin useita esityksiä, ja vuosittaisen /teatteri.nyt -tapahtuman yhteydessä kehitettiin uudenlaisia vuorovaikutuksen tapoja yhteistyössä taiteilijoiden kanssa. Ohjelmistossa käsiteltiin esitystaiteen keinoin mm. kokoelmanäyttelyistä tuttuja teemoja. Ohjelmistossa oli kotimaisia kantaesityksiä, luentoja ja seminaareja, elokuvia ja kansainvälisiä vierailuja. Kiasma-teatterin festivaalit, urbaanin taiteen festivaali URB ja ammattilaisyleisölle suunnattu /teatteri.nyt perustuvat verkottuvaan ja osallistavaan työtapaan. URB-festivaalin kautta Kiasma tukee kaupunkikulttuuria ja urbaanien taiteiden yhteistyötä. Julkaisut ja media Nykytaiteen museo Kiasma julkaisi kolme näyttelykirjaa: Marja Kanervon, Eija-Liisa Ahtilan ja Mika Taanilan näyttelyihin liittyvät kirjat sekä uusi Kiasma Hits -kokoelmajulkaisu. Kiasma kasvatti vuoden aikana sekä verkkokävijöidensä määrää että sosiaalisen median seuraajien määrää. Verkkosivuston lisäksi kävijöitä keräsivät Kiasman asiantuntijoiden kirjoituksia sisältävä Kiasma-blogi, yhteistyökumppani A-lehtien sivustolla sijaitseva Saattaa sisältää nykytaidetta -blogi sekä sosiaalisen median palvelut, mm. Twitter ja Facebook. Yhteensä Kiasmalla oli online-käyntejä vuoden aikana ja some-seuraajia vuoden lopussa n Kiasma ja muut Kansallisgallerian museot ovat suomalaisten museoiden etujoukossa avanneet kokoelmadataansa vapaasti kaikkien käyttöön ja suunnanneet resursseja avoimen museodatan käytön edistämiseen. Yleisöä on aktivoitu sisällöntuotantoon järjestämällä wikikirjoituskoulutusta ja tapahtumia. Yhteisöllisyyttä tiivistettiin myös panostamalla sosiaaliseen mediaan. Kiasma Hits -näyttelyn avajaisten yhteydessä järjestettiin Suomen ensimmäinen museotweetup. Yhteistyökumppanit Kiasman yhteistyökumppaneina jatkoivat vuonna 2013 Dynamo, Dagmar, Lönnberg, Tikkurila sekä markkinointiyhteistyökumppanina Veikkaus. Lisäksi Kiasma solmi vuodeksi 2013 markkinointiyhteistyösopimukset kolmen ison mediatoimijan, Clear Channelin, A-lehtien ja Bonnier Publicationsin kanssa.

17 VUOSIKERTOMUS 2013 Museon kävijät 2013 (lkm) Kiasmassa kävi museovierasta eli 35 % koko kävijämäärästä. Kiasman kävijämäärään sisältyy Kiasmateatterin (6 000 henkilöä) ja kulttuurikeskuksen (8 500 henkilöä) kävijät Opastuskierrokset (lkm) Yleisöopastukset ja johdantoluennot Dan Perjovschi, Irti kehyksistä KANSALLISGALLERIA / PIRJE MYKKÄNEN Tilatut opastukset ja johdantoluennot Koululais- ja päiväkotiryhmät (sisältyvät tilattuihin opastuksiin) Museon tulot % pääsymaksutulot % julkaisutulot % muut tulot Museon menot % henkilöstökulut % palveluiden ostot % aineet, tarvikkeet ja tavarat % muut menot Työpajoihin osallistuneet (lkm)

18 18 sinebrychoffin taidemuseo SINEBRYCHOFFIN TAIDEMUSEO Kristoffer Albrecht, Peking, 1989 KRISTOFFER ALBRECHT

19 VUOSIKERTOMUS 2013 Michelangelo keräsi menestysyleisön Sinebrychoffin taidemuseo kasvatti kävijämääräänsä on toiseksi paras kävijämäärä koko museon toiminnan aikana. Sinebrychoffin taidemuseo esitteli Michelangelo Buonarrotin ( ) maailmankuuluja Sikstuksen kappelin freskoluonnoksia Casa Buonarrotin kokoelmista. Suomessa Michelangelon originaaliteoksia ei ole aikaisemmin nähty. Näyttelyt Sinebrychoffin taidemuseossa järjestettiin vuoden aikana kuusi näyttelyä. Vuoden päänäyttely oli Michelangelo ja Sikstuksen kappeli piirustuksia ja taideteoksia Casa Buonarrotin kokoelmista Firenzestä ( ). Näyttely keskittyi taiteilijan maalaukselliseen pääteokseen, Sikstuksen kappelin freskoihin. Esillä oli myös ainoa säilynyt luonnospiirustus, jossa Viimeisen tuomion sommitelma näkyy kokonaisuudessaan. Mestarin omakätiset piirustukset ja taideteokset olivat peräisin Casa Buonarrotista, Firenzestä. Näyttely esitteli myös Michelangelon elämää ja Casa Buonarrotin historiaa. Casa Buonarroti on Michelangelon nimikkomuseo Firenzessä. Näyttely tehtiin yhteistyössä Associazione Culturale MetaMorfosin ja Casa Buonarrotin kanssa. Puut ovat runoja, jotka maa kirjoittaa taivaalle kirjoitti runoilija Kahlil Gibran. Runosta sai nimensä syksyn näyttely, jossa neljä valokuvataiteilijaa esitteli puiden tarinoita ja tunnelmia. Kristoffer Albrechtin, Taneli Eskolan, Ritva Kovalaisen ja Pentti Sammallahden tuotannossa puut ovat aina olleet innoituksen lähteinä. Näyttelyssä heidän puuaiheiset valokuvansa saivat rinnalleen vanhoja mestareita Suomesta ja ulkomailta. Näyttely ei ollut läpileikkaus puista kuvataiteen aiheena, vaan kokoelma tunnetiloiltaan toisiinsa liittyviä teoksia. Eri tekniikoilla toteutetuissa teoksissa koostui puiden rooli kulttuurimaiseman graafisina osina. Näyttely oli esillä Sinebrychoffin eläimiä -näyttely oli suunniteltu koko perheen tapahtumaksi. Museon grafiikan kokoelmasta oli näyttelyyn valittu 1600-luvun hollantilaisia eläinaiheita, possuja, lehmiä, lampaita ja hevosia, yhteensä 67 teosta. Alankomaalaiset olivat vaurastuneet merenkulkijoina mutta myös maanviljelys ja karjanhoito toivat hyvinvointia. Kotieläimet kuuluivat taiteilijoiden kuvauskohteisiin kuten muukin talonpoikainen tai porvarillinen elämä arkisine askareineen ja kyläjuhlineen. Eläinaiheet kiinnostivat erityisesti lapsia, mutta samaisten grafiikanlehtien taiturimainen piirrosjälki koukutti myös aikuisen katsojan. Näyttely oli esillä museon tunnelmallisessa Punaisessa kellarissa, jossa myös perheen pienimmät saattoivat toteuttaa oman eläinkuvansa omassa piirustusnurkassaan ( ).

20 20 sinebrychoffin taidemuseo Hanna Haaslahti, Videoprojisointi: Tuntematon, Kuva: Hanna Haaslahti Nykytaidetta esiteltiin näyttelyssä Vilpittömiä valheita ( ) museon toisen kerroksen puiston puolen näyttelytiloissa. Mediataiteilija Hanna Haaslahti yhdisti nykytaidetta museon kokoelmien historiallisiin teoksiin. Museon pimeisiin huoneisiin rakentui huikea nykytaiteellinen kokonaistaideteos, jossa vanhan taiteen teokset, valo ja ääni kävivät vuoropuhelua keskenään. Näyttelyn äänimaailman suunnittelusta vastasi Alejandro Montes de Oca. Näyttelyn yhteistyökumppanit olivat Koneen Säätiö ja AVEK Sinebrychoffin taidemuseo halusi omalta osaltaan juhlistaa The Tall Ships Races -tapahtumaa pienoisnäyttelyllä Sinebrychoffin purjehduspokaali ( ). Näyttely tarjosi yleisölle mahdollisuuden tutustua maailman toiseksi vanhimpaan, yhä kierrossa olevaan urheilupokaaliin. Nicolas Sinebrychoff lahjoitti kerholleen nimeään kantavan hopeisen Commodore Nicolas Sinebrychoff Challenge -pokaalin NJK:n 25-vuotisjuhlissa Pienoisnäyttelyssä nähtiin myös Albert Edelfeltin maalaama muotokuva Nicolas Sinebrychoffista, Oscar Kleinehin meriaiheisia tussi- ja vesivärilaveerauksia sekä muuta meriaiheista esineistöä. Näyttelyn yhteydessä järjestettiin Merten vinttikoira -työpaja Sinebrychoffin puistossa. Pienoisnäyttelyssä Ja tapahtui niinä päivinä ( ) oli esillä Neitsyt Maria ja Jeesus-lapsi -aiheisia maalauksia sekä seimikuvaelma, jossa Pyhä perhe on kuvattuna kansanomaiseen tyyliin osittain raunioituneessa kylämiljöössä. Seimikuvaelman oli tehnyt taiteilija Paolo Maria Capici vuonna Museon näyttely liittyi laajaan italialaisen seimitaiteen ja -perinteen näyttelyyn, joka oli esillä Helsingin tuomikirkon kryptassa Näyttelyn järjestivät Italian kulttuuriinstituutti, Italian suurlähetystö yhteistyössä Kirkko Helsingissä, Helsingin tuomiokirkkoseurakunta ja Helsingin jouluseimet -tapahtuma. Kokoelmat ja teoshankinnat Museon kokoelmat karttuivat toimintavuoden 2013 aikana 14 taideteoksella ja kahdella esineellä. Sinebrychoffin taidemuseossa on teosta, jotka koostuvat maalauksista, veistoksista, grafiikasta, piirustuksista, huonekaluista ja esineistä. Taidekokoelmien kartuttamisessa on tärkeää esteettisten ja taidehistoriallisesti merkittävien tai nimekkäiden teosten hankinta, mutta hankinnoissa huomioidaan myös mahdollisesti Sinebrychoffille kuuluneet esineet. Hankinnoilla pyritään täydentämään kokoelmia sekä vahvistamaan museon erityisluonnetta, jo olemassa olevien lahjoituskokoelmien painotuksia. Museon kokoelmat täydentyivät kolmellatoista maalauksella, yhdellä piirustuksella ja kahdella esineellä. Lisäksi Sinebrychoffin taidemuseon ystävät ry talletti museoon flyygelin, joka on valmistettu Dresdenissä vuonna 1900.

21 VUOSIKERTOMUS 2013 Museon kävijät 2013 (lkm) Opastuskierrokset ja työpajat (lkm) Yleisöopastukset kpl Tilatut opastukset kpl Työpajat kpl Museon maalauskokoelma karttui kahdella öljymaalauksella. Museo osti David Klöcker von Ehrenstrahlin ( ) Hedvig Eleonora Tessin ( ) muotokuvan. Museon kokoelmiin kuuluu ennestään seitsemän Ehrenstrahlin teosta. Museo osti kokoelmiinsa myös Jean-Michel Picartin ( ) flaamilais-ranskalaisen kukka-asetelman. Museon kokoelmiin kuuluu vain muutama hollantilainen ja flaamilainen kukka-asetelma, joten teos täydentää erinomaisesti museon kokoelmia. Museo täydensi miniatyyrikokoelmaansa kolmella muotokuvalla ja kahdeksalla persialaisella miniatyyrillä. Ruotsalaisen miniatyyrimaalarin Nicolas Lafrensen nuoremman ( ) Miehen muotokuva täydentää museon ruotsalaisten miniatyyrien kokoelmaa. Toinen miniatyyri hankinta oli Jacob Axel Gillbergin ( ) teos Kukkatyttö Nydia vuodelta 1835 alkuperäisessä kullatussa kehyksessä. Sinebrychoffin taidemuseon ystävät ry lahjoitti museolle Jacob Henric Röngrenin ( ) vuonna 1798 maalaaman miniatyyrimuotokuvan Magnus Johan Björnstiernasta (s. 1758) sekä ruotsalaisen kuvanveistäjän Johan Tobias Sergelin ( ) punaliitupiirustuksen Polyfemos soittaa pan-huilua. Myös museon esinekokoelmat täydentyivät. Yksityishenkilö lahjoitti museolle Paul Sinebrychoffille kuuluneen lipun, joka on ollut käytössä Sinebrychoffien höyrylaivassa. Museo osti puisen Sinebrychoffin tehtaalle kuuluneen oluttynnyrin. Tynnyri täydentää keräilijäsuvun historiaan liittyvien esineiden kokoelmaa. Sinebrychoffin taidemuseon ystävät ry talletti museoon Ernst Kapsin flyygelin. Kannen alla olevan sarjanumeron perusteella flyygeli on valmistettu vuonna 1900 Dresdenissä. Flyygeli on kuulunut musiikkikustantaja Robert Westerlundin ( ) suvulle. Kannen kaiverrus Fazer & Westerlund viittaa Konrad Fazerin ja Robert Westerlundin vuosina omistamaan Helsingin Uuteen Musiikkikauppaan. TAIDE- JA MUSEOKASVATUS Sinebrychoffin taidemuseon työpajassa vieraili vuoden aikana henkilöä. Työpajatoimintaan osallistui kaikenikäisiä ja opetussuunnitelmaan pohjautuvaa opetusta saivat koulujen lisäksi myös päiväkotien viisivuotiaat ja esikoululaiset. Senioritoiminta jatkui runsaslukuisena ja aktiivisena. Michelangelo-näyttelyyn suunniteltiin työpajat, joissa teemoina olivat ihmisen mittasuhteet ja piirtäminen. Museossa vietettiin Michelangelon syntymäpäivää sekä järjestettiin elävän mallin piirrosiltoja. Musiikkipuolella tutustuttiin 1400-luvun frottoloihin sekä Michelangelon runoihin. Kulunut vuosi sisälsi monenlaista yhteistyötä yliopistojen eri tiedekuntien kanssa sekä opintomatkoja ulkomaille. Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan Opettajankoulutus-

22 22 sinebrychoffin taidemuseo Taneli Eskola, Leningrad, 1979 TANELI ESKOLA laitos suunnitteli hiihtolomakurssin Michelangelo-näyttelyn yhteyteen. Museologiakurssilaiset puolestaan tekivät Sinebrychoffin taidemuseosta You- Tube -videon suomeksi ja englanniksi. Poikkeuksellista oli kesän aikana järjestetyt useat perhetapahtumat. XI Les Lumières -festivaali oli koko perheen tapahtuma, joka pidettiin Suomenlinnassa. Kurssilaiset saivat työskennellä viikon venetsialaisen kulttuurin parissa, osallistua Armfelt-museon draamaesitykseen sekä saada henkilökohtaista tanssiopetusta Casanova-elokuvan koreografilta Raffaello Dessiltä. Turun Qwenselin talo teki draamallista yhteistyötä Sinebrychoffin taidemuseon kanssa. Tall Ship Races -tapahtumaan liittyi puistotyöpaja, jossa valmistettiin merkkiviirejä ja järjestettiin solmukilpailu. Muu ohjelma Michelangelo ja Sikstuksen kappeli -näyttelyyn liittyi laaja luentosarja. Professori Altti Kuusamon luentojen aiheina olivat Michelangelo ja melankolia sekä Michelangelo ja Viimeisen tuomion viimeaikaiset tulkinnat. Dosentti Mikko Lahtinen luennoi aiheesta Machiavellista Michelangeloon renessanssin henki, FM Ari Tanhuanpään aiheena oli Jälkikuvia: taideteos kaivertimen ja kameran kohtaamana ja FM Minerva Keltasen aiheena oli Medicit taiteen mesenaatteina. Michelangelon syntymäpäivää vietettiin 6. maaliskuuta. Italialaista renessanssimusiikkia soitti yhtye Sospiri miei, Ulla Paakkunainen (sopraano), Timo Peedu, (renessanssiluuttu) ja Ville Voipio, viola da gamba. Museon Punaisessa kellarissa oli näyttelyyn liittyen myös kaksi Croquis-iltaa. Piispa Arseni luennoi aiheesta Jumalanäidin valamolainen ikoni ihmeiden vai vallan merkki. Syksyn luentosarjaan kuuluivat seuraavat luennot: Professori Yrjö Sepänmaa luennoi kasvien kauneudesta ja sivistyneestä ympäristösuhteesta. Valokuvataiteilija Ritva Kovalaisen aiheena oli Kasvoi tammi tanhualla tarinoita puista. Runokollektiivi Helsinki Poetry Connectionin runoilijat esittivät ainutlaatuisia näkökulmia luontoon ja kuvataiteeseen. Mukana olivat runoilijat Riikka Heinonen, Kasper Salonen ja Tuukka Terho. FT Kirsi Hänninen luennon aiheena oli Enkeleitä, vainajia ja outoja hahmoja kohtaamisia yliluonnollisen kanssa. FM Minerva Keltasen kertoi aiheesta Et in Arcadia ego, FM Ulla Aartomaa luennoi eläinten muotokuvista ja FT Ville Lukkarisen luennon aihe oli Kolmiulotteinen luonto ja kaksiulotteinen taulupinta: ristiriidan historiaa.

23 VUOSIKERTOMUS 2013 Museon tulot % pääsymaksutulot % julkaisutulot % muut tulot Museon menot % henkilöstökulut % palveluiden ostot % aineet, tarvikkeet ja tavarat % muut menot Michelangelo: Luonnos miehen kasvoista Sikstuksen kappelin Vedenpaisumus -kohtausta varten, Kuva: Casa Buonarroti Professori Eero Tarasti kertoi ja soitti aiheenaan Joulu ja musiikki. Joulupukki vieraili museossa ja laulatti joululauluja. Tutkija Juha Nirkko luennoi aiheesta Luo köyhän niin kuin rikkahan herrasväen jouluista. Arkkitehti Reno Siradze ja kultaaja Raimo Snellman luennoivat kultauksesta. Asiantuntijatehtävät Museon asiantuntijat ovat jäseninä monissa valtakunnallisissa ja kansainvälisissä taidemuseoalan toimikunnissa. Museonjohtaja Ulla Huhtamäki ja intendentti Minerva Keltanen ovat ICOM DEMHISTin, CODARTin, Skandinaavinen museoliiton, Taidehistorian seuran ja Villa Lanten ystävien jäseniä. Minerva Keltanen on myös Suomen ICO- Min hallituksen jäsen. Ulla Huhtamäki kuului ARS Fennica -säätiön hallitukseen ja Suomen Kulttuurirahasto/Hämeen rahasto/kiltin Säätiön hallitukseen. Museolehtori Leena Hannula on InSEAn puheenjohtaja ja jäsenenä Lasten ja nuorten taidekeskuksen säätiön neuvottelukunnassa, Pedaali ry:n hallituksen varapuheenjohtajana, ICOM CECA:ssa, Kuvataideopettajaliitossa ja Villa Lante-seurassa. Amanuenssi Ulla Aartomaa on ICFAin ja CIMAMin jäsen, ICOMin Suomen osaston hallituksen jäsen, Skandinaavinen museoliiton, Taidehistorian seuran ja Museoalan ammattiliiton jäsen. Amanuenssi Reetta Kuojärvi-Närhi on ICOMin, IC- FAin, UMACin ja Taidehistorian seuran jäsen. Julkaisut ja media Sinebrychoffin taidemuseo toteutti kaksi julkaisua toimintavuoden aikana. Maaliskuussa julkaistiin englanninkielinen kokoelmakirja Art and Athmosphere. Teos esittelee 60 teosta Sinebrychoffin taidemuseon kokoelmista aina varhaisimmista 1300-luvun teoksista 1800-luvun puoliväliin saakka. Julkaisun toimitti Minerva Keltanen. Sinebrychoffin taidemuseo toteutti näyttelyjulkaisun Michelangelo ja Sikstuksen kappeli. Näyttelykirjan toimitti Minerva Keltanen, graafisesta suunnittelusta vastasi Mary-Ann Lindholm ja käännöksistä Elina Suolahti. Yhteistyöyritykset Museon yhteistyökumppaneita olivat Sinebrychoff Oyj, Agenzia Nazionale del Turismo Enit, Italian Kulttuuri-instituutti, Italian suurlähetystö, Askel, Kotimaa, Sinebrychoffin taidemuseon ystävät ry, Danske Bank, LähiTapiola ja Roschier. Lisäksi yhteistyötä tehtiin Alankomaiden suurlähetystön kanssa.

24 24 kuvataiteen keskusarkisto KUVATAITEEN KESKUSARKISTO Taiteilija Albert Edelfelt vaimonsa ja poikansa seurassa kotonaan Luotsikadulla, Kuva ostettiin vuonna 2013 Kuvataiteen keskusarkiston kokoelmiin. Detalji mustavalkovedoksesta paperille, originaalin valokuvaaja tuntematon. KANSALLISGALLERIA

25 VUOSIKERTOMUS 2013 Lähteillä portti arkistokokoelmiin Kokoelmia verkkoon Kokoelmatiedon saatavuus digitaalisessa muodossa oli vuoden 2013 painopiste. KKA osallistui merkittävällä panoksella Opetus- ja kulttuuriministeriön Kansallinen digitaalinen kirjasto -hankkeen toteuttamiseen Valtion taidemuseossa. Vuonna 2013 yksikkö otti vastuulleen myös Taidekokoelmat verkossa sivuston kehittämis- ja päivitystyön. Vuoden 2013 alussa avattiin arkistokokoelmia esittelevä Lähteillä-verkkosivusto. Täydentyvälle sivustolle on koottu kokonaisia arkistokokonaisuuksia kuten Suomen Taideyhdistyksen pöytäkirjat vuosilta , jotka ovat tutkijoiden usein käyttämää aineistoa. Lisäksi käyttäjille tarjotaan kokoelmia taustoittavaa tietoa, jonka toivotaan tavoittavan laajasti kulttuuriperinnöstä kiinnostunutta yleisöä. Yhteistyössä Gallen-Kallelan museon kanssa toteutettiin Akselin Gallen-Kallelan ja Carl Dørnbergerin kirjeenvaihtoon perustuva tutkimus- ja verkkojulkaisuhanke. Kiasman Erkki Kurenniemi -näyttelyn yhteydessä julkistettiin aihetta taustoittava verkkokokonaisuus. Asiakaspalvelua Arkisto ja kirjasto palvelivat organisaation sisäisten asiakkaiden ja museoiden sisältöhankkeiden lisäksi sopimuksesta ulkoisia asiakkaita, joista valtaosa oli kulttuuriperintö- ja kuvataidealan tutkijoita ja opiskelijoita. Kun arkistokokoelmia saatettiin digitaalisessa muodossa käyttäjille, pohdittiin myös yksikön asiakas- ja tietopalveluroolin kehittämistä. Luettelointia ja dokumentointia Arkistokokoelmat karttuivat vuoden aikana useilla lahjoituksilla. Vuoden aikana luetteloitiin mm. taidegallerioiden ja taidekaupan historiaan Suomessa liittyviä kokonaisuuksia kuten Gösta Stenmanin arkistoa. Perusluetteloinnin lisäksi arvioitiin luettelointityön kokonaisuutta ja käytössä olevia järjestelmiä. Arkistokokoelmien osalta valmistauduttiin osallistumaan vuonna 2014 pilottiaineistoilla kokoelmahallintaa uudistavaan Museo2015- hankkeeseen. Ateneumissa ja Kiasmassa toimivat valokuvaamot toteuttivat keskeistä perustehtäväänsä osana Valtion taidemuseon kokoelma-, näyttely- ja tapahtumatoimintaa. Kuvaamoiden osaamista on tarvittu lisääntyvässä määrin erilaisiin videotuotantoihin ja osallistumiseen museoiden viestintään sosiaalisessa mediassa. KKA menot % henkilöstökulut % palveluiden ostot % aineet, tarvikkeet ja tavarat % muut menot KKA tulot % julkaisutulot % muut tulot

26 26 konservointilaitos KONSERVOINTILAITOS Kuva: Konservointilaitos

27 VUOSIKERTOMUS 2013 Ovet auki yleisölle Konservaattorit pitivät yleisölle avointa työtilaa Keisarillisen kokoelman teosten konservoinnin aikana ennen näyttelyn avautumista. Tapahtuma sai innostuneen vastaanoton; yleisö seurasi tarkkaavaisesti konservointia, esitti paljon kysymyksiä, kommentoi ja ihasteli työn tuloksia. KONSERVOINTITYÖN KULUESSA voidaan näyttää työvaiheita, jotka työn valmistuttua eivät enää ole yhtä konkreettisesti nähtävissä kuin työn ollessa kesken. Konservointityön lopputuloksen on sanottu olevan parhaimmillaan silloin, kun katsoja ei sitä huomaa. Valtion taidemuseon viimeinen toimintavuosi keräsi ennätysmäärän yleisöä. Omissa museoissa esitettyjen suosikkinäyttelyjen lisäksi konservointilaitosta ovat työllistäneet lainaustoiminta sekä useat kiertonäyttelyt kotimaassa ja Euroopassa. Konservointilaitokselle vilkas näyttelyvuosi heijastuu monina teostarkastuksina ja lukuisina lainattuina teoksina. Taideteoksille on tehty yli tarkastusta. Ateneum -rakennuksen näyttelyistä Linnan aarteet ja Järven lumo olivat suurponnistuksia. Eero Järnefeltin 150-vuotisjuhla huomioitiin omalla näyttelyllä. Rafael Wardin retrospektiivisessä näyttelyssä erityisesti taiteilijan herkkien pastellipiirustusten esillepano oli haastavaa. Epätyypillinen näyttelyprojekti Sinebrychoffilla oli Hanna Haaslahden Vilpittömiä valheita -näyttely, joka esitteli kokoelmaa kokonaan uudella tavalla. Käyttämällä videotekniikkaa näytettiin kokoelmien vanhaa ja taiteilijan uutta taidetta päällekkäin. Teosten toteuttamisen tekniset vaatimukset edellyttivät uudenlaista ajattelua myös konservaattoreilta. Paperipohjaisista teoksista jouduttiin valmistamaan kopiot alkuperäisten vedosten suojaamiseksi valolta. Kokoelmanhoito Asetettu tulostavoite kokoelmanhoidon osalta saavutettiin. Usein näyttely- ja lainaustarpeet määrittelevät kokoelmanhoidon priorisointia ja ohjaavat työtä painottumaan suppeampiin ja nopeisiin konservointitöihin ja huoltoihin. Konservointitoimenpiteiden painopisteen tulisi kohdistua laajempiin ja kokonaisvaltaisempiin kunnostustöihin. Järven lumo- ja Eero Järnefeltin näyttelyiden yhteydessä tehtiin huomattavat konservointityöt myös kokoelmien teoksille. Kokoelmaripustuksen uusiminen tavanomaista laajemmin palveli myös kokoelman konservointia. Sinebrychoffilla kokoelman hoidossa on maalausten konservoinnin lisäksi tehty paljon yhteistyötä muiden alojen konservaattoreiden kanssa. Tekstiilikonservaattorit kunnostivat Paul Sinebrychoffin höyrylaivan lipun, joka oli esillä Tall Ships Race -kilpailun aikaisessa näyttelyssä. Tukholman kuninkaanlinnan konservaattori Lassi Koivunen on ollut tutkimassa ja konservoimassa Gustaf Adolph Ditzingerin vuonna valmistamaa kirjoituslipastoa. Lipasto kuului aikoinaan Kustaa III:n sisarelle Sofia Albertinalle. Kuninkaanlinnan kalustukseen kuuluu useampia Ditzingerin tekemiä huonekaluja. Kiasman kokoelmanhoitoa määrittelee ja priorisoi vuosittain vaihtuva kokoelmanäyttely. Se tuo monipuolisesti kokoelmaa intensiivisemmän hoidon kohteeksi. Uusina taidehankintoina ostettiin 138 teosta, joille tehtiin hoito- ja säilytyssuunnitelmat. Lisäksi lahjoituksena saatiin taiteilija Markus Heikkerön 111 teosta, joista vain osa ehdittiin kunnostaa.

28 28 konservointilaitos Yleisölle avoin työtila Keisarillisen kokoelman konservoinnin aikana. KANSALLISGALLERIA Kokoelmanhoidon osa-alueena on aloitettu varastojen käytön uudelleenarviointi ja tehostaminen. Tarkoituksena on selkeyttää erilaisia olosuhteita vaativien kokoelmanosien tunnistamista ja paikantamista. Varastoissa on hyvin erilaisia olosuhteita vaativia kokoelmia: ääripäissään materiaaleiltaan erikoisen herkkiä, lähes koskettamista kestämättömiä taideteoksia ja toisaalta kiviveistoksia. Myös arkistokokoelmaan sisältyy hyvin erilaista materiaalia, tavanomaisemmasta paperimateriaalista erikoisen herkkiin valokuviin ja negatiiveihin. Näyttelyrakenteiden, vitriinien ja kuljetuslaatikoiden varastoinnilta ei edellytetä yhtä tiukkoja kriteerejä. Materiaalitutkimuslaboratorio Tavallista mittavampi osa materiaalitutkimuslaboratorion kapasiteetista on käytetty viranomaisyhteistyöhön suomalaisittain erittäin suuressa väärennösjutussa. 76 väärennökseksi epäillyn teoksen lisäksi, vertailuteokset mukaan lukien, tarkastelussa olleita teoksia on ollut vähintään kolminkertainen määrä. Materiaalitutkimuslaboratorio on tehnyt projektin aikana noin 300 analyysiä. Samalla vertailumateriaalina käytetyistä kokoelmateoksista kerätään tietopankkiin materiaalitietoja. Oman museon taidehistorioitsijoiden lisäksi asiantuntijoina on käytetty laajaa joukkoa muita taiteen tutkijoita, kutakin oman taiteen erikoistumisalueensa mukaan. Asiantuntijatehtävät Konservointilaitos on palvellut tavanomaista enemmän omien museoiden lisäksi myös muita tahoja. Remontissa olevan Presidentinlinnan Keisarillisen kokoelman konservointi on ollut laaja maksupalvelukokonaisuus. Kokoelmassa on arvokkaita teoksia, jotka ovat olleet vuosikymmenet ilman huoltoa. Teokset ovat nyt arvoisessaan kunnossa ja väriloistossa, kun esimerkiksi kellastuneet ja samentuneet vanhat lakat on poistettu. Myös kehyskonservoinnin osuus on ollut projektissa poikkeuksellisen suuri. Muita konservointilaitoksen yhteistyökumppaneita ovat olleet mm. Oulun, Tampereen ja Turun taidemuseot ja Suomen kansallisteatteri. Harjoittelijayhteistyötä on jatkettu Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa. Linnan aarteet -näyttelyä varten konservoitiin myös Ritarihuoneen omistama Robert Wilhelm Ekmanin Keisari Aleksanteri II julistaa vuoden 1863 säätyvaltiopäivät avatuiksi -maalaus, joka on ilman kehystä kooltaan 290 x 410 cm. Myös kehyksen konservointityö oli vaativa ja monivaiheinen. Suuren ja painavan kehystetyn maalauksen alas ottaminen seinältä Ritarihuoneella ja uudelleenripustaminen vaativat hyvää suunnittelua ja ammattitaitoa.