viesti Keijo Kurttila herättää eloon Rokuan rinteitä Hyödynnä uudet yritystuet! 16 Superruokaa läheltä 27 Parasta pöytään 10

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "viesti Keijo Kurttila herättää eloon Rokuan rinteitä Hyödynnä uudet yritystuet! 16 Superruokaa läheltä 27 Parasta pöytään 10"

Transkriptio

1 Parasta pöytään 10 Hyödynnä uudet yritystuet! 16 Superruokaa läheltä 27 viesti ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun asiakaslehti 3/2015 Keijo Kurttila herättää eloon Rokuan rinteitä 3/2015 maaviesti 1

2 Parhailla analyyseilla paras sato YKSI OSOITE KAIKILLE NÄYTTEILLE! Puh PL 500 (Graanintie 7) Mikkeli Säästöpankki on viljelijän luotettava kumppani kaikissa maatilan raha-asioissa. Asiantuntijamme auttavat sinua mm. Sijoittamisessa ja säästämisessä Sukupolvenvaihdoksissa, investoinneissa, kiinteistökaupoissa Rahoitusasioissa Ota yhteyttä kartoitetaan yhdessä sinulle sopivimmat ratkaisut. Virva Okkonen yritysrahoituspäällikkö Kajaani Päivi Jurmu rahoitus päällikkö Kempele, Oulu Merja Kemppainen rahoitusneuvoja, yritysrahoitus Kuusamo Martti Koponen yritysrahoituspäällikkö Pyhäsalmi Paula Kraatari yritysrahoituspäällikkö Rovaniemi Erja Koivumies rahoitusneuvoja, yritysrahoitus Tornio KAJAANI, Lönnrotinkatu 14, puh KEMPELE, Zeppelinintie 1, puh KUUSAMO, Kitkantie 15, puh OULU, Kirkkokatu 10, puh PYHÄSALMI, Ollintie 11, puh ROVANIEMI, Ainonkatu 1, puh TORNIO, Hallituskatu 2, puh puhelujen hinta: lankapuh. 8,35 snt + 6,91 snt/min, matkapuh. 8,35 snt + 16,69 snt/min /saastopankkioptia 2 maaviesti 3/2015

3 PÄÄKIrjoitus Maaviesti Sisältö 3/2015 Rokuanhovin uusi aika...6 Kannattaako investointi?...7 Hyödynnä Neuvo Neuvo asiantuntijat...9 Parasta ruokintapöytään...10 Oivalluksia pienryhmässä...12 Mykkälät haluavat iloa arkeen Räätälöityä ruokintaa...14 Kainuu sai 150-tonnarin...15 YritysAgro auttaa alkuun...16 Nurmet nousuun!...18 Viljelijän muistilista...18 Jätevedet puhuttavat...20 Lapin kylät pilotteina...22 Haussa havaintokohteita...23 Tsemppiä muutokseen...24 Sadonkorjuun makuja...26 Superruokaa läheltä...27 Uutta ruokaa Pohjolasta...28 Ajankohtaista kalastuksesta...29 Palstat Pääkirjoitus...3 Lyhyet...4 Puheenvuoro...5 Näe hyvä lähellä...25 Allakka...30 Investointituet kannattaa hyödyntää Maatalouden investointitukien ensimmäinen hakujakso päättyi 15. elokuuta. Kainuun ELY-keskuksen alueella ja ilmeisesti myös muualla maassa hakemuksia tuli aika vähän. Vähäiseen investointihalukkuuteen ovat varmasti vaikuttaneet sään puolesta heikko kesä ja edellisestä vuodesta huomattavasti laskenut maidon hinta. Investointeja suunniteltaessa kannattaa kuitenkin tarkastella pidempää ajanjaksoa. Tuottajahinnat ja sää vaihtelevat muutaman vuoden syklein. Toki Venäjän vientikiellon vaikutusta maidon ja muidenkin tuotteiden hintoihin on vaikea arvioida. Investointirahoituksen ehdot ovat tällä hetkellä kohtalaisen hyvät. Tarpeellisten investointien siirtäminen eteenpäin ei välttämättä ole aina järkevää, vaikka tilakohtaiset investointimahdollisuudet ja -tarpeet toki vaihtelevat. Investointien suunnittelu kannattaa aloittaa ajoissa, Maaviesti Investointirahoituksen ehdot ovat tällä hetkellä kohtalaisen hyvät. jotta kaikki seikat tulisi otettua huomioon. Seuraava rakennetukien haku alkaa ja päättyy Jos investointi on tilalla ajankohtainen, kannattaa ottaa heti yhteyttä ProAgrian rakennus- ja talousasiantuntijoihin. OSMO TIIKKAINEN johtaja ProAgria Kainuu on ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun asiakaslehti, joka postitetaan osoitteellisena asiakastiloille ja -yrityksille, jäsenille ja jäsenyhteisöille sekä sidosryhmille. JULKAISIJA ProAgria Oulu, PL 106, Kauppurienkatu 23, Oulu, , PÄÄTOIMITTAJA Vesa Nuolioja TOIMITUS JA ILMOITUKSET Ella Karttimo, , TAITTO Mari Lähteenmaa, OSOITTEENMUUTOKSET ProAgria Oulu, , ProAgria Kainuu, , ProAgria Lappi, , PAINOPAIKKA Erweko Oy PAINOS kpl TILAUSHINNAT 20 euroa /vuosikerta, asiakkaille ja jäsenille maksuton ISSN AIKATAULU / KANSI Ella Karttimo 3/2015 maaviesti 3

4 lyhyet Tomi Tuuliranta KoneAgria on tänä vuonna laajempi kuin koskaan. Nähtävää on useammallekin päivälle. KoneAgriaan Tampereelle KoneAgria-näyttely pidetään lokakuuta Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa. Näyttely on järjestyksessään 11:s. Sekä näytteilleasettajien tarjonta että seminaariohjelma painottuvat hieman aikaisempia vuosia enemmän kasvintuotantoon ja yksimahaisiin, koska näyttely on lähellä vilja-suomea. Silti mukana on myös vahvoja nautakarjatalouden toimijoita. Näyttelyvierailla on vapaa pääsy seminaareihin ja tietoiskuihin. Tulossa on muun muassa viljanviljelyyn, viljamarkkinoihin ja suorakylvöön keskittyvät seminaarit sekä AIV-seminaari säilöntämenetelmän saaman Nobelin Miksi tulla KoneAgriaan? Konekaupan kattavin tilaisuus Suomessa. Voi vertailla eri valmistajien tuotteita. Nähtävillä uusimmat koneet ja laitteet. Esillä maatalouden tuotantotarvikkeita. Paikalla myös neuvonta, opetus ja muut maatalousalan palvelut. Seminaareissa ja tietoiskuissa ajankohtaista ammattiasiaa. Mukava kohdata tuttuja. 70-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Myös viljelijöiden työhyvinvointi, sikatalous ja luomu ovat seminaariaiheina. KoneAgria on myös hyvä retkikohde. Jo yhdeksän hengen ryhmä saa pääsyliput edulliseen 12 euron hintaan, kun normaalihinta on 17 euroa. Näyttelyn järjestävät ProAgria Keski-Suomi ja ProAgria Länsi- Suomi. Näyttelyn pääyhteistyökumppanit ovat Agco Suomi, K-Maatalous, NHK-Keskus, Tomas Kjellman ja Turun Konekeskus / Konefarmi. Lisätietoa: Sukutilaviirit Sotkamoon ja Haapajärvelle ProAgria Keskusten Liitto luovutti Joensuun Farmarissa 14 sukutilatunnusta. Saajien joukossa oli myös kaksi tilaa ProAgria Kainuun ja Oulun alueelta. Sukutilaviirin sai Mikko ja Marjo Nikulan omistama Vattulan tila Haapajärveltä. Tila on ollut saman suvun hallussa vuodesta Pentti ja Lea Meriläisen omistama Merilän tila Sotkamosta on ollut samalla suvulla vuodesta Sukutilaviiri on kunnianosoitus menneiden sukupolvien työlle. Sukutilatunnukset kunniakirjan ja viirin voi saada toimiva maa- tai metsätila, joka on ollut saman suvun hallussa vähintään 200 vuotta. Sukutilatunnusta voi hakea milloin vain, mutta juhlavinta uusien tunnusten ja kunniakirjojen jako on maatalousnäyttelyiden yhteydessä. Kunniakirjan lisäksi tilan haltija voi tilata katolleen sukutilaviirin sekä sisaruksilleen Sukupolvien ketju -taulun tai pienoissukutilaviirin. Lisätietoa: > Tuotteet ja ohjelmistot > Järjestötuotteet > Sukutilatunnukset Nurmiasiaa Ruohonjuurella Ruohonjuurella-blogissa nurmiasiantuntijat ympäri Suomen kertovat ideoita ja käytännönläheisiä näkökulmia. Blogista löytyy säännöllisesti havaintoja säilörehun tuotannon eri vaiheista ja laidunnuksesta eri maakunnista. Jutuissa kulkevat mukana niin lypsylehmät, lihanaudat kuin lampaatkin. Välillä kurkistetaan eri puolella Suomea toimivien viljelijöiden nurmiryhmien toimintaan ja hypätään myös maailmalle uusia nurmi-ideoita etsimään. Syksyn blogiteksteissä pohditaan muun muassa lammaslaitumia, nurmiseoksen kasvivalintoja ja säilörehun maittavuutta sekä suunnitellaan tulevaa kasvukautta. Blogia julkaistaan osoitteessa Pixhill 4 maaviesti 3/2015

5 Kerro tarina seurantalolta Tuomas Uusheimo Seurantalon tarina voi liittyä toimintaan, henkilöihin, itse rakennukseen mihin tahansa kertomisen arvoiseen. Suomessa on yli 2000 eri aikakausina rakennettua työväen- ja seurantaloa. Millaisia hetkiä sinä olet viettänyt seurantalolla? Tapasitko iskelmätähden tai tasavallan presidentin? Kokoontuuko talolla joku erikoinen harrastusryhmä? Sattuiko talolla jotain aivan kummallista? Ehkä olet kuullut tarinoita sotavuosilta tai haluat kertoa lyhyesti tai pitkästi jostakin talolla järjestettävästä tapahtumasta. Suomen Kotiseutuliitto kerää tarinoita seurantalojen historiasta ja nykypäivästä Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden kunniaksi tehtävää valokuvakirjaa ja nettisivustoa varten. Kirjaan kuvat ottaa valokuvaaja ja arkkitehti Tuomas Uusheimo. Hän on arkkitehtuurin ja rakennetun ympäristön kuvaamiseen erikoistunut valokuvaaja, joka on valokuvannut suomalaisia seurantaloja vuodesta Tarinat ja vinkit voi lähettää nettilomakkeen kautta osoitteessa > Seurantaloavustukset > Seurantalojen tarinat tai sähköpostitse osoitteeseen tai kirjeitse Suomen Kotiseutuliitto, Kalevankatu 13 A, Helsinki. Elintarviketieto esiin! EU:n elintarviketietoasetus määrittelee aikaisempaa tarkemmin elintarvikkeista annettavia tietoja. Tarkoituksena on tarjota kuluttajille entistä selkeämpi kuva siitä, missä ja mistä elintarvikkeet on valmistettu sekä mitä ainesosia, ravintoaineita ja allergeenejä ne mahdollisesti sisältävät. Nyt tietojen antamista säädellään tarkemmin pakattujen elintarvikkeiden lisäksi myös pakkaamattomien ruokien myyntipaikoilla kuten torikojulla tai paistopisteessä. Laajennus koskee myös elintarvikkeiden nautintapaikkoja eli kahviloita, ravintoloita ja muita paikan päällä syötävää tai mukaan otettavaa valmista ruokaa myyviä toimijoita. Maa- ja kotitalousnaisten yritysasiantuntijat järjestävät aiheesta koulutustilaisuuksia ympäri maata, muun muassa Oulussa 6. lokakuuta. Lisätietoa sivulla 25. Tulevaisuutta tekemässä on hyvinvoinnin, laadukkaan elinympäristön ja monimuotoisen luonnon maakunta. Se on Pohjois-Pohjanmaa osaava, kansainvälinen ja elinvoimaisten alueiden yrittäjyysmaakunta kärkenään Oulu, tasapainoisesti kehittyneen Suomen toinen keskus. Maakunnan kaupunkialueet ja maaseutu ovat tiiviissä vuorovaikutuksessa keskenään. Näin on kirjoitettu visioksi ja tavoitteeksi vuonna 2020 päättyvälle uudelle, EU:n komission hyväksymälle Manner-Suomen maaseudun kehittämisen rahoituskaudelle. Tavoitteen saavuttaminen tuntuu kaksi vuotta sen kirjaamisen jälkeen haasteelliselta. Vähän liian kauan meni taas, ennen kuin rahoituskausi lähtee liikkeelle. Tukipäätöksiä hankkeille ja yritystuille teemme näillä tiedoin kuluvan vuoden lopussa. Toivottavasti kehittämistyötä kuitenkin tapahtuu jo ennen sitä. Lohdutuksena voi todeta, että ohjelmakausi jatkuu vuoden 2023 loppuun. OHJELMAN toimeenpano vaikuttaa kevään aikana saamamme tiedon valossa varsin erilaiselta vanhaan ja aiempiin ohjelmakausiin perustuneihin ennakko-odotuksiin nähden. Alkanut ohjelmakausi ja hankkeiden hakeminen vaativat vanhoilta toimijoilta uuden opettelua ja erilaisen logiikan sisäistämistä. Otamme haasteena vastaan uudet tukimuodot, runsaat toimenpiteet ja uuden sähköisen käsittelyn järjestelmän. Asiakas ja ELY-keskus asioivat jatkossa ihannetapauksessa ainoastaan sähköisen Hyrrä-järjestelmän kautta. Emme enää lähettele puolin tai toisin paperisia asiakirjoja, emmekä sähköposteja, sillä kaikki asiat kirjautuvat automaattisesti tietojärjestelmään. Parhaimmillaan asiakas voi seurata järjestelmästä asiansa etenemistä. Ohjelma-asiakirja on runsas, niinpä oikean toimenpiteen ja tukitason löytyminen voi vaatia apua ELY-keskuksen asiantuntijalta. SUURISTA ohjelmakauden muutoksista kehittämispuolella ensimmäiseksi voi nimetä sen, että yritysten kehittäminen vaatii nyt aiempaa enemmän yhteistyötä. Uutta ohjelmakautta voisi kuvata jopa niin, että yritysten kehittäminen on mahdollista tai kehittäminen suorastaan korostuu rahoitettavissa hankkeissa. Tämä tuo muutoksen erityisesti ELY-keskuksen rahoittamiin kehittämishankkeisiin. Kun niillä kehitetään yhä enemmän yrityksiä, myös yritysten omarahoitusosuus kasvaa. Toinen iso muutos on, että nyt maksetaan tuloksista. Tämän hedelmiä ovat uusien yritysten tai uuden toimialan perustaminen ja niin sanotut lump sum -hankkeet. Niissä kaikissa painottuu se, mitä tuen hakija aikoo tehdä ja millä summalla hän laskee sen tekevänsä. Tukipäätöksen hyväksynyt viranomainen maksaa tuen, jos ja kun etukäteen sovittu on tehty suunnitellusti. Elämme haasteellisia aikoja. Takana on kuitenkin maaseudun kehittämiskausia jo kolme. Kyllä me nyt osataan, tiedetään ja joitakin asioita jo maaliin saatetaan. Ei muuta kuin kääritään hihat aletaan töihin ja ollaan yhteyksissä! Tiina Suutari Maaseudun kehittämisryhmän päällikkö Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Puheenvuoro 3/2015 maaviesti 5

6 kannessa Keijo Kurttila juoksi ja hiihti aktiiviurallaan lenkkinsä Rokuan maastossa. Ympäristö kiehtoo sekä luontomatkailijoita että aktiiviliikkujia. Hiihtäjän uusi ura ella karttimo Huippu-urheiluun tottunut ei säikähdä yrittäjän arkea. Keijo Kurttila luotsaa omaa maitotilaa ja maaseutumatkailuyritystä sekä uusimpana askeleena erämaahotelli Rokuanhovia. Syyskuisena perjantaiaamuna Rokuanhovi valmistautuu viikonlopun tapahtumiin ja huoneita siivotaan juuri lähteneen ryhmän jäljiltä uusia vieraita varten. Huhtikuun alussa talon haltuunsa ottanut Keijo Kurttila on aamulla lypsänyt 25 lehmän karjansa ja ajanut 16 kilometriä uuden yrityksensä töihin. Hän on hoitanut Keskiniskan kylällä sijaitsevaa maitotilaa vuonna 2007 tehdystä sukupolvenvaihdoksesta lähtien. Kun Mira-vaimo käy työssä tilan ulkopuolella, Keijo vastaa yksin lypsykarjasta. Siihen loppui hiihtäminen, Suomea sekä olympia- että MMtasolla edustanut sprinttihiihtäjä naurahtaa. Vuonna 1982 valmistuneen parsinavetan laajennusta tai uuden rakentamista on tilalla mietitty, mutta epävarma aika ja alhainen maidonhinta ovat muuttaneet suunnitelmia. Maatilan yhteydessä on ollut vuodesta 1993 lähtien pienimuotoista maatilamatkailua neljä kahdeksan hengen talvivarusteltua ja MALO-luokiteltua lomamökkiä. Pienten lomamökkien kysyntä on kasvanut kaiken aikaa. Siitä Rokuanhovin ostoajatus oikeastaan lähti. Kuvat: Ella Karttimo Uuden ilmeen saaneissa huoneissa on erämaahotellin henki. Uutta ilmettä Aprillipäivänä tehdyssä kaupassa Keijo Kurttilalle siirtyi kokonaisuus, johon kuuluu 24 hotellihuonetta, ravintola Krouvi, kaksi kokoustilaa, karavaanialue sekä kymmenen mökkiä ja kaksi rantasaunaa läheisen Jaakonjärven rannalla. Majoitustilaa on lähes sadalle. Karavaanialueen 30 paikkaa täyttyivät heti. Juhannuksena avattua Rokuanhovia on remontoitu, minkä kävijä huomaa heti avarasta ja valoisasta sisääntulosta. Myös ravintolaa, wc-tiloja ja osaa huoneista on päivitetty uudelle vuosituhannelle. Ravintolan puolella on tarkoitus panostaa ruokailuun ja elvyttää tanssi-iltoja. Tarjoamme lähiruokaa ja hyödynnämme lähialueen raaka-aineita: muun muassa Viskaalin lihaa, Kinnusen Myllyn tuotteita sekä marjoja ja sieniä. Entiseen tapaan Rokuanhovi tarjoaa tilat myös juhliin sekä yritysten kokouksiin ja virkistyspäiviin. Keijo Kurttilan lisäksi yritys työllistää keittiö- ja ravintola-alan ammattilaisia sekä markkinointipäällikön. Luontoa ja rauhaa Keskellä harjumaisemaa sijaitsevan erämaahotellin valtteja ovat puhdas luonto ja rauha. Keijo Kurttila sanoo, että ohjelmapalvelujen sijaan moni haluaa vain nauttia luonnossa liikkumisesta: patikoida ja juosta poluilla, marjastaa, sienestää tai katsella maisemia. Talvi tarjoaa täällä hyvät hiihtoreitit, ja siihen lajiin tästä talosta kyllä löytyy ammattitaitoa. Tekemistä lapsille on yksi tavoite. Omien lasten touhuja seuratessa tulee oivalluksia, mitä täällä tarvitaan. Haaveena on rakentaa entiseen laskettelurinteeseen hissi. Rinne on sopiva lumilautailuun ja temppurataan. Oma jälkikasvu on hyvä testiryhmä. Uusi yritys on tuonut tullessaan monenlaisia kehitysajatuksia. Keijo Kurttilan kokemuksen mukaan yritystukien maailma on haasteellinen. Tarjolla olevien mahdollisuuksien selvittäminen voi olla työlästä, niinpä Keijo Kurttila hyödynsi ProAgria Oulun yritysasiantuntijan apua. Homman pitää pyöriä ilman tukiakin, mutta ne tuovat varmuutta ja antavat mahdollisuuden kehittää uutta. 6 maaviesti 3/2015

7 Pixhill Toteutettavuustutkimuksen rahoitus on yksi uuden Maaseutuohjelman tukimuoto. Kustannukset säilyvät tukikelpoisina silloinkin, kun selvityksen kohteena olevaa investointia ei toteuteta. Kannattaako investointi? Arvio investoinnin kannattavuudesta jo ennakkoon on kullanarvoista tietoa, kun suunnitteilla on uutta liiketoimintaa tai tarkoitus on kehittää olemassa olevaa yritystä. Toteutettavuustutkimus on selvitys, joka kertoo, kannattaako investointiin ryhtyä. Tämän jälkeen voidaan suunnitella, miten investointi olisi taloudellisinta ja järkevintä toteuttaa. Toteutettavuustutkimuksella voidaan selvittää investoinnin toiminnallisia, taloudellisia ja teknisiä edellytyksiä sekä selvittää ja valmistella rahoituksen hakemisen edellytyksiä. Usein investointiin liittyy myös monia ELY-keskus tai Leaderryhmä voi myöntää tukea ulkopuolisiin asiantuntijapalveluihin 50 prosenttia vähintään euron kustannuksista. Maataloustuotteiden jalostusta ja kaupan pitämistä koskeviin toteutettavuustutkimuksiin tuki on 40 prosenttia. muita kasvuun ja kehittämiseen liittyviä seikkoja, jotka voi selvittää analyysin avulla. KANTRI MAATILAN VAKUUTUS Turvallisuutta ja mielenrauhaa maaseudulle Kaksi hyvää syytä ottaa LähiTapiolan Kantri maatilan vakuutus 1. Saat käyttöösi parhaat maa- ja metsätalouden vakuutusasiantuntijoiden palvelut sekä uuden johtavan maatilan vakuutuksen, Kantrin. Toteutettavuustutkimus on arvio investoinnin kannattavuudesta ja arvion eri investointivaihtoehdoista analyysi yrityksen tuotteiden ja palvelujen kysynnästä sekä kokonaistarjonnan osuvuudesta suunnitelma yrityksen talouden kehittymisestä arvio ja ehdotus osaamisen kehittämisestä selvitys rahoitustarpeesta ja ehdotus eri rahoitusvaihtoehdoista näkemys liiketoiminnan kasvun mahdollisuuksista ja suunnasta, vahvuuksista ja heikkouksista liiteasiankirja yritysrahoituksen hakuun 2. Parhaat ja laajimmat henkilövakuutusratkaisut ovat käytössäsi. Lue lisää osoitteessa: Lisätietoa: ProAgria-keskusten yritysasiantuntijat Palveluntarjoajat: LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiolan alueyhtiöt, LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutus yhtiö, LähiTapiola Varainhoito Oy (LähiTapiolan rahastoja hallinnoi FIM Varainhoito Oy). 3/2015 maaviesti 7

8 neuvo 2020 Viljankuivaukseen energiatehokkuutta Kesän 2015 kasvituotannon haasteet ovat kaikkien tiedossa. Yksi erityispiirre ovat kevätviljojen myöhäinen valmistuminen ja korjuu sekä useimmilla alueilla korkeaksi jäävä puintikosteus ja heikot kuivausolosuhteet. Viljasadon kuivauksen energiankulutus (160 kwh/ tn) on keskimäärin samaa luokkaa kuin viljelytoimien. Vaikeina vuosina kuivauksen osuus on helposti kaksinkertainen ja energiakustannus voi olla jopa puolet viljan myyntihinnasta. Rehun tuotannon energiakulut ovat maitolitraa kohti samaa luokkaa kuin tuotantorakennuksen energian kulutus. Sadon käsittelykustannus tuntuu siten myös maidontuotannon katteessa. Millaisilla kuivausmäärillä investointi biopolttoaineeseen on kannattavaa? Millainen säästöpotentiaali olisi vaihtoehtoisissa sadonkäsittelymenetelmissä? Entä kannattaisiko aurinkoenergian käyttöönotto tai energiatehokkaampi valaistus? Kiinnostaako lämmitysenergian vertailu? Säästömahdollisuuksista ja kannattavista tilakohtaisista ratkaisuista antaa päätöksentekoon tietoa Maatilan energiasuunnitelma. Se on maksuton Neuvo palvelu. Lisätietoa: ProAgria Kainuu Tarja Poikela ProAgria Lappi Harri Salow ProAgria Oulu Hannu Kokkoniemi Lauri Tölli Esko Viitala Maan rakenne kuntoon Neuvon avulla Sateisen kesän jälkeen peltolohkojen vesitalouden tila ja maan rakenteen kunto ovat tulleet selkeästi esille. Ongelmalohkoille voi nyt tehdä toimenpidesuunnitelman Neuvo palvelun avulla. Tilaa ProAgrian asiantuntija arvioimaan maan rakenne ja laatimaan pellon kuivatustarvekartoitus. Maan rakennetta voidaan tarkastella luontevasti ympäristökorvauksen ehtona olevan pel- tomaan laatutestin itsearvioinnin jatkona. Esimerkkejä Neuvo palveluista Peltomaan rakenteen ja vesitalouden parantaminen Ravinnetaselaskelma Uuden nitraattiasetuksen vaatimukset käytännössä maatilallasi Pellon käytönvaihtoehdot Täytänkö ympäristöehdot ja voinko olla huoletta? Lisätietoa ja videoita maanrakenteesta: peltomaanlaatutesti Kuoppatesti ja lapiodiagnoosi -video -> QR-koodi Käytössäsi on euroa! Hyödynnä rahanarvoiset Neuvo palvelut maatilasi kehittämiseen. neuvo2020 Osta opas verkkokaupasta! 8 maaviesti 3/2015 Peltoviljelyn haasteena on tuottaa kannattavasti vaihtelevissa olosuhteissa tasalaatuinen sato. Laadukkaan sadon tuottaminen ja ympäristön hoito perustuvat maan rakenteen hyvään kuntoon. Maan rakenteen hoito -opas käsittelee maan rakenteen muodostumiseen ja ylläpitoon vaikuttavat perusasiat sekä eri viljelymenetelmien hyvät ja huonot puolet pellon kasvukunnolle. Maan rakenteen merkityksestä eri maalajien vesitaloudelle kerrotaan myös oppaassa. Kirja antaa valmiudet pellon kunnon arviointiin sekä rakennetta yläpitävien ja korjaavien viljelytoimenpiteiden suunnitteluun. Tilaa opas osoitteesta hinta 5.

9 Neuvo asiantuntijat ProAgria Kainuu Ympäristö Eila Niskanen, Matti Partanen, Marjo Piirainen, Tarja Poikela, Minna Tanner, Katariina Kalliokoski, (äitiysvapaalla) Tuotantoeläimet Jaana Juntunen, Voitto Kemppainen, Helena Kämäräinen, Eila Niskanen, Marjo Piirainen, Minna Tanner, Kasvinsuojelu ja kasvintuotantotilojen elintarvike- ja rehuhygienia Jaana Juntunen, Matti Partanen, Energia Tarja Poikela, Luomu, tuotantoeläimet Helena Kämäräinen, Eila Niskanen, Marjo Piirainen, Minna Tanner, Katariina Kalliokoski, (äitiysvapaalla) Luomu, kasvintuotanto Helena Kämäräinen, Eila Niskanen, Marjo Piirainen, Minna Tanner, Katariina Kalliokoski, (äitiysvapaalla) ProAgria Lappi Ympäristö Ari Alamikkotervo, Pekka Kummala, Harri Salow, Armi Uljua, Tuotantoeläimet Kati Riipi, Harri Salow, Armi Uljua, Kasvinsuojelu ja kasvintuotantotilojen elintarvike- ja rehuhygienia Ari Alamikkotervo, Harri Salow, Energia Harri Salow, Luomu, tuotantoeläimet Armi Uljua, Luomu, kasvintuotanto Ari Alamikkotervo, Armi Uljua, ProAgria Oulu Ympäristö Heli Alatalo, Hanne Hurskainen, (äitiysvapaalla) Antti Harjunen, Laina Hekkala, Kalle Hellström, Leea Holmi, Satu Huovinen, Sari Isotalus, (vuorotteluvapaalla) Risto Jokela, Erika Jylhä-Pekkala, Markku Kalaoja, Minna Kärenlampi, (opintovapaalla) Sauli Kärenlampi, Leila Laine, Sanna Lehtimäki, Esko Ojalehto, Heikki Ollikainen, Paula Orava, Maire Pikkarainen, Riina Rahkila, Anna-Maija Rautiainen, Heini Rautiola, Pekka Ryymin, Erkki Ryynänen, Maarit Satomaa, Juha Sohlo, Sanna Suomela, Anitta Talus, Heikki Turtinen, Lauri Tölli, Alpo Törmänen, Pertti Törmänen, Olli Valtonen, Anna-Leena Vierimaa, Esko Viitala, Kirsti Voho, Tuotantoeläimet Laina Hekkala, Leea Holmi, Satu Huovinen, Erika Jylhä-Pekkala, Pirkko Kalaoja, Tiina Karlström, Virpi Kurkela, Minna Kärenlampi, (opintovapaalla) Sauli Kärenlampi, Eliisa Laitila, Sanna Lehtimäki, Sirpa Luttinen, Paula Orava, Hanna Oravainen, Tarja Paatero, Maire Pikkarainen, Marjo Posio, (äitiysvapaalla) Anna-Maija Rautiainen, Heini Rautiola, Pekka Ryymin, Sanna Suomela, Anitta Talus, Paula Vilppola, Tuotantoeläimet, terveydenhuoltosuunnitelmat Virpi Kurkela, Kasvinsuojelu ja kasvintuotantotilojen elintarvike- ja rehuhygienia Heli Alatalo, Antti Harjunen, Laina Hekkala, Hanne Hurskainen, (äitiysvapaalla) Risto Jokela, Erika Jylhä-Pekkala, Markku Kalaoja, Sauli Kärenlampi, Leila Laine, Esko Ojalehto, Paula Orava, Pekka Ryymin, Erkki Ryynänen, Juha Sohlo, Anitta Talus, Heikki Turtinen, Lauri Tölli, Alpo Törmänen, Paula Vilppola, Energia Hannu Kokkoniemi, Lauri Tölli, Esko Viitala, Luomu, tuotantoeläimet Satu Huovinen, Maire Pikkarainen, Sanna Suomela, Olli Valtonen, Anna-Leena Vierimaa, Luomu, kasvintuotanto Satu Huovinen, Hanne Hurskainen, (äitiysvapaalla) Maire Pikkarainen, Sanna Suomela, Olli Valtonen, Anna-Leena Vierimaa, Kirsti Voho, ProAgria Oulun Neuvo-asiantuntijat kunnittain osoitteessa 3/2015 2/2015 maaviesti 9

10 maito xxx Kaikki toimet, joilla lehmät saadaan syömään jopa 14 ateriaa päivässä, palkitaan karjan runsaalla tuotoksella ja hyvällä terveydellä. Lypsylehmille aina parasta pöytään kuin jouluna MINNA NORISMAA Lypsylehmän jokaisen aterian tulee olla kuin jouluateria: runsas, maittava ja laadukas, sanoo Gordie Jones eläinlääkäri ja lehmän omistaja ison rapakon takaa. Muutos: maitotuotto rehukustannus, eur / le / pv 0,1 0,2 0,3 0,4 0,8 lehmiä, kpl Viikossa, euroa /karja Kuukaudessa, euroa / karja Vuodessa, eutoa / karja Haluatko arjen pyörittämiseen enemmän rahaa vai vielä enemmän rahaa? Taulukon esimerkki kertoo, että ruokinnan optimointi antaa omalle työlle hyvän korvauksen. Karjakompassi laskee taloudellisuuden aina käytettävissä olevien rehujen hinnoilla ja karjan toteutuneella syöntipotentiaalilla. Hän kehottaa karjanomistajia miettimään, miten saamme lehmän syömään aina yhden aterian lisää. Jos lehmällä on ongelma, sillä on etunimi ja sukunimi. Tällä Gordie Jones viittaa siihen, että ihminen on ongelmien taustalla. Hyvän maitotuotoksen ja korkeiden maidon pitoisuuksien perusedellytyksiä ovat runsas syönti ja erinomaiset rehut ihanneolosuhteissa. Lypsylehmälle täytyy antaa parasta pöytään ilman rajoituksia. Ihanneolosuhteet ovat sellaiset, että lehmillä on vapaus liikkua rehujen äärelle, juomapisteille ja makuulle muiden lehmien kanssa yhtä aikaa. Lisäksi parsien tulee olla pehmeät ja tilavat. Raikas navettailma yhdistettynä hyvään valaistukseen varmistavat hyvät olosuhteet ja runsaan rehujen syönnin eli jouluaterian. Meidän tehtävämme on huolehtia lypsylehmille huippuateria jokaisella syöntikerralla. Kaikki toimet, joilla saamme lehmät syömään jopa 14 ateriaa päivässä, palkitsevat meidät karjan runsaalla tuotoksella ja hyvällä terveydellä. Vaihteleva satokausi Säilörehut ovat nyt analyysien mukaan märempiä kuin kuluneena ruokintajaksona. Karkearehu voi loppua ruokintapöydältä kesken päivän, jos rehua jaetaan entisen kaavan mukaan. Rehujen jakolaitteet tulisi kalibroida uusille rehuerille säännöllisesti. 10 maaviesti 3/2015

11 Rehujen märkyys vaikuttaa syöntimääriin, vaikka säilöntälaatu olisikin erinomaista. Lehmät syövät vähemmän märkiä rehuja, sillä ne täyttävät pötsin ennen kuin nälkä on saatu selätettyä. Lehmät eivät ehdi syödä riittävästi kuiva-ainekiloja vuorokauden aikana, jonka seurauksena tuotos kärsii hedelmällisyyden ohella. Miten edistää maksimisyöntiä? Voimme huolehtia lehmälle ihanneolot lehmän kuusi vapautta. Parhaan tuloksen saavuttamiseksi tarvitaan näiden lisäksi karjakohtaista ruokinnan optimointia maitotuottorehukustannus euroa/lehmä ja senttiä/litra. Pelkkä maitotuotos ei ratkaise, paljonko viivan alle jää rahaa. Aina ei kannata tavoitella mahdollisimman korkeita tuotoksia, sillä käytettävissä olevat rehut ja maidosta saatava hinta ratkaisevat optimaalisen ruokinnan. Ilman karjakohtaista tuotospotentiaalia (vakiotuotos) ja toteutunutta syöntiä ruokinnan taloudellisuus on pelkkä arvio. Kuitu lisää hyvinvointia Lehmä voi hyvin, kun pötsi voi hyvin. Pötsi voi hyvin, kun lehmän jokainen suupala on aina koostumukseltaan samanlainen ja sisältää oikeat ravintoaineet sopivassa suhteessa. Kun lehmä voi hyvin, ihmiset voivat hyvin. Lehmän ruokkiminen on pääsääntöisesti yksinkertaista. Pötsi voi hyvin, kun rehustus sisältää riittävästi karkearehun kuitua. Riittävän kuidun saamiseksi väkirehun osuus pidetään kokonaisruokinnasta märehtijälle sopivana, prosentin tienoilla. Karkea nyrkkisääntö maksimiväkirehuosuudelle on säilörehun NDF=kuitu. Esimerkiksi säilörehun NDF on 51 prosenttia (510 g/kg ka), väkirehua annetaan maksimissaan prosenttia kokonaisrehustuksesta. Liian vähäisen kuidun saannin huomaa konkreettisesti maidon alhaisesta rasvapitoisuudesta ja lannan löysyydestä. Pidemmän päälle hedelmällisyys heikkenee kuidun vähäisyyden vuoksi, sillä pötsin happamuus lisää sorkkasairauksia. Kipeillä sorkilla lehmä vähentää aterioiden määrää. Tämä näkyy etenkin pihattonavetoissa, joissa lehmän on mentävä itse jouluaterialle. Kun ateriakertoja on liian vähän, lehmille tulee energiavaje. Se heikentää hedelmällisyyttä, vähentää tuotosta ja alentaa maidon valkuaispitoisuutta. Kova energiavaje lisää riskiä sairastua utaretulehduksiin. Rehuvertailujen ja optimaalisen ruokinnan suunnittelun aika on juuri nyt. Jos haluat, että tilallesi jää mahdollisimman paljon euroja nykyisillä hintasuhteilla, ole yhteydessä ProAgrian ruokinnan asiantuntijaan ennen rehuvalintoja. Minna Norismaa on ProAgrian huippuosaaja osaamisalueinaan lypsylehmien ruokinta, terveys ja hyvinvointi. Lisätietoa: KIVENNÄIS- JA ERIKOISREHU- KAMPANJA 500 kg tai kg muita jauheisia kivennäisiä kerralla Kaupan päälle Ultrapoint Maasto -karttaohjelmiston 3 kk:n lisenssi kännykkään tai tablettiin Kun tilaat rakeisia kivennäisiä, erikoisrehuja ja Premi-Tähti-kivennäisiä kg tai kg muita jauheisia kivennäisiä kerralla Kaupan päälle Ultrapoint Pro -karttaohjelmisto kännykkään tai tablettiin Tarjoukset eivät sisällä puhelinta. Voimassa: Saat halutessasi edun alennuksena. Lisätiedot kampanjasta: Murrontie Utajärvi p Myynti: maatalouskaupat 3/2015 maaviesti 11

12 maito Ruokintapienryhmässä optimoidaan onnistumisia TIINA KARLSTRÖM Lypsylehmän onnistunut ja toimiva ruokinta lähtee laadukkaasta säilörehusta. Heikkolaatuinen säilörehu on haasteellisempi täydennettävä. Miten se oikeasti tehdään teoriassa ja varsinkin käytännössä? Siihen antaa vertaistukea ja oivalluksia ruokintapienryhmä. ProAgria Oulun ja Lapin alueella kokoontui viime sisäruokintakaudella kokeilunomaisesti viisi lypsylehmän ruokinnan benchmarking-pienryhmää. Kuuden tilan ryhmät kokoontuivat noin kuukauden välein kahdeksan ruokintateeman ääreen. Kokoontumiset pidetään tiloilla, jotka toimivat vuorotellen isäntinä. Alussa käydään läpi Kausiraportin ja Karjakompassin päivälaskelman toteutuneet tuotantoluvut ja vertaillaan niitä keskenään. Kuka saa ryhmän parhaan tarkasteltavan tunnusluvun, kertoo siitä muille. Isäntätila myös esittelee toimintatapansa muille. Enemmän euroja Tavoitteena ei ole venyttää tilalta lähtevää euroa soikeaksi, vaan kasvattaa maidosta saatavaa liikevaihtoa järkevästi. Halvin ostorehupanos ei ole edullisin, eikä kallein paras, ellei se täydennä tilan omien rehujen vahvuuksia ja puutteita oikealla tavalla. Miten ruokinta saadaan hallintaan silloin, kun säilörehun laatu jää haasteellisten korjuuolojen vuoksi heikoksi? Miten ruokinnan kautta turvataan karjan terveys ja hedelmällisyys? Miten maksimoidaan meijeriin lähtevä maitomäärä? Syönnin esteitä lehmän näkökulmasta havainnoidaan yhdessä navettakierrosten aikana. Onko ruokintapöytätilaa riittävästi? Parsinavetoissa jokaisella lehmällä on lähellä oma ruokapaikka ja vesipiste, mutta kuinka ne asiat toteutuvat pihatossa? Suuret pihatot ja pienemmät parsinavettayksiköt voivat jakaa osaamistaan ja antaa näkökulmia toisilleen. Uudenlainen toimintatapa vaatii harvoin euroja, vaan ainoastaan rohkeutta kokeilla tehdä sama asia toisin. Hyviä keskusteluja Keskustelujen kautta osallistujat ovat palautteen mukaan ymmärtäneet ja oivaltaneet paljon asioita ruokinnasta. Enää ei aina mene sormi suuhun, kun esimerkiksi tankkimaidon urealuku singahtaa optimialueen ulkopuolelle. Seuraavissa tapaamisissa on kerrottu, mitä on tehty ja kuinka halutut tulokset kenties jo näkyvät. Myös käytännön ruokintaan on saatu työtä säästäviä vinkkejä kollegoilta. Lehmän kokonaissyöntitason merkitys on avautunut. Viimeisillä kokonaissyöntikiloilla lehmä tuottaa myös ne viimeiset maitokilonsa. On ollut helpottavaa hoksata, että eivät ne päivälaskelman tunnusluvut ole kavereillekaan helppoja. On hiljaa luotettu oman asiantuntijan osaamiseen, eikä ole kehdattu pyytää avaamaan lukuja. Nyt kehtaa, kun hoksaa, ettei se kaverikaan niitä kaikkia ole sisäistänyt. Päivälaskelma tarvitaan, kun marraskuu 2013 huhtikuu 2015 meijerimaitoa/lehmä 28,2 28,6 energiaa MJ / maito kg (tavoite 5,15) 5,73 5,12 OIV g / valkuainen g (tavoite 1,41) 1,56 1,41 väkirehu% maidon hinta (ilman tukea) 46,85 39,26 ostorehukustannus senttiä/litra 12 9 maitotuotto-rehukustannus senttiä/litra (maidon pohjoinen tuki mukana) 45,4 42,0 ProAgria Oulun pohjoisen ruokintapienryhmän saavuttamat tuotantotulokset tilojen keskiarvona. Ostorehukustannuksen pienentyminen kolme senttiä litralta merkitsee 30 lehmän karjassa 30 kilon maitotuotoksella: 30 lehmää x 30 litraa/päivä = 900 litraa/päivä ostorehukustannus -3 senttiä/litra = 27 euroa/päivä > 810 euroa/ kuukausi > euroa/vuosi halutaan tärkeät lukemat mahdollisimman hyviksi. Ne vaikuttavat sekä maitomäärään että pitoisuuksien kautta tilityshintaan. Onnistunut ruokinta turvaa myös karjan hedelmällisyyden ja kokonaisterveyden. Yrityskohtainen asiantuntijatyö Kiinnostaako ruokintapienryhmä? tehdään Ruokinnan ohjaus -palvelupakettien kautta. Ongelmista oivalluksiin Pienryhmätoimintaan osallistujat ovat saaneet uskoa omaan tekemiseen. Kukaan osallistujista ei ole lopettamassa maidontuotantoa. Ryhmä on positiivisella mielellä ja se on helposti tarttuvaa. Enää ei jännitä, kun ajatellaan kaikkien parasta ja halutaan, että kaikki pärjäävät. Myönteinen ilmapiiri antaa intoa tekemiseen. Ongelmiin ja haasteisiin löytyy usein ratkaisu, kun porukalla mietitään. Yksi ryhmä on jo käynyt läpi kaikki kahdeksan kokoontumiskokonaisuutta ja aloittaa omasta toivomuksestaan uuden kierroksen lokakuussa. Osaamista ja oivalluksia on kertynyt paljon, mutta tiedon nälkä kasvoi reitin aikana. Nyt odotellaan innolla maidon hinnan palautumista takaisin lähtötilanteeseen, jotta ruokintaosaamisesta saadaan täysi hyöty irti. Uusia ryhmiä aloitetaan syksyllä. Kiinnostuneiden nimilistaan sopii vielä mukaan. Toiminnan hinta on 120 euroa/tila/päivä + alv 0 %. Kokoontumisten otsikot ovat: 1. Tuloksista liikkeelle 2. Päivä pötsissä 3. Menikö ruokinta läskiksi? 4. Mitä säilörehuanalyysi kertoo? 5. Mitä lehmä ostaisi? 6. Taloudellinen ruokinta 7. Tunnista ruokinnan esteet 8. Onnistumisen seuranta ja käytännön korjausliikkeet 9. Karjan nuorison ruokinta Ilmoittaudu mukaan joko oman maitotila-asiantuntijasi kautta tai suoraan pienryhmien vetäjille: Tiina Karlström, Tarja Paatero, Maire Pikkarainen, maaviesti 3/2015

13 Haasteiden kanssa osaaminen kehittyy Aki ja Tiina Mykkälä tuottavat maitoa 150 lehmän tuotantoyksikössä Tornion Arpelassa. Vuosi sitten tuli haasteita eteen, kun maidon hinta lähti laskuun ja kesän säilörehusato oli kovien sateiden vuoksi määrältään ja laadultaan heikko. Kuinka tästä yhtälöstä saadaan sama rahallinen kate ja ilo työlle kuin aiemmin? TIINA KARLSTRÖM Tiina Karlström Aki ja Tiina seuraavat ympäröivää maailmaa aktiivisesti ja osasivat varautua kolmen sentin maidon hinnan pudotukseen. Silti todellisuus oli toinen ja hyvät neuvot tarpeen. Vuonna 2012 tehtyä kolmen robotin navettaa ei voi ajaa alas odottamaan parempia aikoja. Maata on raivattu ja karjaa jalostettu vuosikymmenien ajan. Investoinnista haluttiin ottaa hyöty irti. Mykkälät kääntyivät ProAgrian puoleen ja valitsivat Ruokinnan ohjauksen Kasvu-paketin sekä lähtivät ensimmäisinä mukaan Lapin alueella aloitettuun ruokinnan benchmarking-pienryhmätoimintaan. Tuotosseurannasta saadaan yhteenveto- ja vertailutiedot karjakohtaisesti. Niitä voidaan verrata Tilakunnossa haluttuun tilaryhmään. Robotin tiedot ovat hyviä päivittäisessä työssä. Raportteja saa sinnekin luotua, mutta se tahtoo jäädä tekemättä. Eikä se ihmeemmin kiinnosta, että katsoo vain oman karjan lukuja ilman vertailua muihin samankokoisiin yksiköihin, Tiina Mykkälä sanoo. Robotin karjanhallintaohjelma on hyvä apuväline karjan hedelmällisyyden seurantaan. Ammua Mykkälät käyttävät lähinnä tietojen lähettämiseen. Ruokinnan ohjauksen päivälaskelmien maitotuotto-rehukustannuslukemaa olemme oppineet hyödyntämään koko ajan enemmän. On päästy näkemään, kuinka pienikin muutos vaikuttaa siihen lukuun erityisesti tämän kokoisessa yksikössä. Tiina ja Aki Mykkälä haluavat sekä itselleen että karjalleen iloa ja onnistumisen tunnetta arkeen. Siinä on onnistuttu haasteellisen vuoden aikana hyvin. Osaamisen jakamista Vuoden alussa Mykkälät aloittivat säännöllisen kokoontumisen kuuden tilan ruokintapienryhmässä. Siellä lukuja vertaillaan tilojen kesken ja jaetaan teorian tueksi hyviä käytäntöjä, jotta päästään yhä parempiin tuloksiin. Jaetaan käytännön osaamisia ja onnistumisia. Luvut ovat vertailukelpoisia, sillä ne on laskettu päivälaskelmassa ja kausiraportissa kaikille samalla tavalla, Aki ja Tiina kertovat. He hyödyntävät tuotosseurannan tietoja ja raportteja tuotannon johtamisessa. Niistä näkee hyvin, mitä on tehty, mitä on saatu aikaan sekä mitä pitää muuttaa ja miten, jotta vuosivertailuun asetetut tavoitteet saavutettaisiin. Kausiraportti meillä tulostetaan ja katsotaan heti koelypsytietojen lähettämisen jälkeen. Muut raportit katsotaan herätyskellojen eli asiantuntijakäyntien yhteydessä, jolloin niihin saa myös tulkinnan ja vertailutiedot. Toki raportit saamme myös itse verkkopalveluista, mutta niiden hyödyntäminen tahtoo arjen kiireessä jäädä aika vähäiseksi. Asiantuntijakäyntien aikana raporteista saa keskustelujen kautta enemmän irti. Varsinkin nyt, kun syötössä oleva säilörehuerä on alhaisen D-arvon 630 vuoksi haasteellinen. Saamme vahvistusta tunnuslukujen analysoinnin avulla siihen, että kaikki mitä pystytään tilanteen hyväksi tekemään, on myös tehty. Mykkälät pitävät tuotosseurantaa, ruokinnan ohjausta ja pienryhmätoimintaa hyödyllisinä. Asiantuntijan kanssa läpikäydyt laskuritaulukot poikimavälin ja hiehojen poikimaiän merkityksestä kertovat selkeästi, miten kukin osa-alue vaikuttaa yrityksen talouteen. Tiina Karlström on ProAgrian huippuosaaja osaamisalueinaan eläinten hyvinvointi, terveys ja ruokinta sekä nuorkarja. Karjakompassin päivälaskelman tulokset Mykkälän tilalla eri laskentapäiviltä: lehmiä lypsyssä tuotantokauden vaihe Säilörehun syönti-indeksi Väkirehu% Meijerimaitoa/lehmä 31,5 31,3 32,9 32,6 30,2 Maidon hinta (ilman tukea) 40,38 34,70 34,70 34,11 34,46 Ostorehukustannus senttiä/litra 9,67 10,11 9,83 9,55 8,31 Maitotuotto rehukustannus senttiä/litra (maidon pohjoinen tuki mukana) 40,33 33,54 34,41 33,93 36,31 3/2015 maaviesti 13

14 maito Enemmän tuottoa ruokinnalla Ruokinta on merkittävin kotieläintilojen tuotannon ja terveyden osa-alue. ProAgria tarjoaa ruokinnan hallintaan ja kilpailukyvyn parantamiseen palveluratkaisuja tilan tarpeen mukaan. Ruokinnan ohjaus -palvelut auttavat säätämään lehmien ruokintaa tuottavaksi ja kustannustehokkaaksi. Samalla otetaan huomioon rehujen määrä, hinta ja laatu. ProAgrian asiantuntijat tuovat osaamisensa analysointiin, ennusteiden laadintaan sekä suunnitteluun ja seurantaan. Kokonaisuus tilan tarpeiden ja tavoitteiden mukaan Kasvu PLUS: investoivalle tilalle Kasvu: tuotannon ja talouden selkeään kasvuun tähtäävälle tilalle Tuotto PLUS: seosrehuruokintaan tai AMS-tilalle Tuotto: tuotantoaan mahdollisimman tehokkaaksi ja tuottavaksi nykyisillä resursseilla kehittävälle tilalle Toiminta: nykyistä tuotantotasoa ylläpitävälle tilalle Ruokinnan ohjaus -palvelu kytkeytyy muihin maitotilan keskeisiin prosesseihin kuten rehuntuotantoon ja talouteen. Karja saa jalostaa peltoviljelyn tuotteet kannattavaksi maidoksi. Vahvuuksia ja parantamiskohtia Marko ja Sari Sorvisto Kotipellon tilalta Ylivieskasta ovat tyytyväisiä Ruokinnan ohjaukseen ja valitsemaansa Kasvu-palvelupakettiin. Sorvistot käyttävät ruokinnan suunnitteluun KarjaKompassia. Heidän mielestään se on selkeä, monipuolinen ja nopea ruokinnan suunnitteluohjelma, joka sopii hyvin myös niille tiloille, joilla on taitoa ja aikaa tehdä ruokinnansuunnitelmat pääosin itse. Lähtötietojen asettamiseen kohdalleen saimme tukea Pro- Agrian asiantuntijoilta. Ruokinnan suunnittelun onnistuminen on varmaa, kun lähtötiedot ohjelmassa ovat kohdallaan, Sari Sorvisto sanoo. Ruokinnan onnistumiseen tarvitaan myös hyvälaatuiset ja riittä- vän usein analysoidut rehut. KarjaKompassilla on helppo tehdä myös pikaisia muutoksia, Tiina Karlström Marko ja Sari Sorvisto kertovat saaneensa vuositasolla tulokseen ja ajankäyttöön huomattavia parannuksia, vaikka muutokset tuntuvat pieniltä. Nämä asiat ovat meille erittäin tärkeitä, sillä mikään ei mene tilallamme eläinten hyvinvoinnin edelle. jos yksi rehuista muuttuu tai halutaan säätää joitain rehuarvorajoja maitoanalyysien, lehmien TIINA KARLSTRÖM aktiivisuuden tai pötsin toiminnan vuoksi, Marko Sorvisto kertoo. Ruokinnan ohjauksen ja Kasvu-palvelukokonaisuuden ansiosta olemme saaneet tilallemme ulkopuolisen ammattilaisen silmät ja kokemuksen. Asiantuntijoiden avulla näemme toimintamme vahvuudet ja parantamisalueet. Heiltä saamme myös konkreettisia vinkkejä heikkojen kohtien korjaamiseen, pariskunta toteaa yhteistuumin. Asiantuntijan vinkistä he muuttivat makuuparsien niskaputket ja panostivat navetan ilman laatuun. Tuotostuloksia pohjoisesta Suomesta Kainuu Lappi Oulu Koko maa 2013/ / / /2014 Karjoja 196/ / / /6180 Lehmiä 6608/ / / / Keskilehmäluku 33,8/35,6 29,2/31,3 34,5/37,1 35,3/37,5 Keskituotos, kg 9209/ / / /9112 Valkuaisprosentti 3,26/3,27 3,34/3,29 3,26/3,26 3,36/3,38 Rasvaprosentti 3,94/3,94 4,01/3,89 3,99/3,95 4,14/4,13 Solut, 1000 kpl 153/ / / /174 Elopaino, kg 606/ / / /618 Keskipoikimakerta 2,46/2,54 2,23/2,27 2,33/2,35 2,32/2,34 Elossa olevien elinikäistuotos, kg 20194/ / / / maaviesti 3/2015

15 Milli on Kainuun ensimmäinen 150-tonnari Puolangalla vietettiin kesän kynnyksellä ainutkertaista tonnarijuhlaa. Jukka, Kaija ja Ville Tolosen Milli on Kainuun ensimmäinen 150- tonnari. Samana päivänä juhlittiin myös tilan tuoreet satatonnarit Sorja, Sade, Taika, Tuikku ja Siili. Milli FFF on syntynyt Pyhännän Tavastkengällä Virpi Piipon karjassa ja ostettu sieltä Tolosille useamman kerran poikineena lehmänä. Millin isä on Kivimäen Vapa ja Helibor-emän takaa löytyy Vallilan Vankka. Takanaan Millillä on nyt 13 poikimista ja maitoa on keskimäärin tullut tasaisesti kiloa vuodessa, parhaimmillaan yli kiloa. Luonteeltaan Milli on rauhallinen ja antaa Villen lasten istua selässään. Muuten vanha rouva on hieman oman arvonsa tunteva, eikä isommin välitä Antti Juntunen Milli ja muu korkeatuottoinen karja kertovat isäntäväkensä ammattimaisesta ja innostuneesta otteesta omaan työhönsä ja tilan jatkuvaan kehittämiseen. rapsuttelusta tai ylimääräisestä huomiosta. Utareen ja jalkojen rakenne on kestänyt hyvänä vuodesta toiseen ja Milli on edelleen varsin mallikelpoinen rakenteeltaan oikea kestävän lehmän perikuva. Millin 14:ttä poikimista odotellaan jälleen syksyllä. Jukan, Kaijan ja Villen valoisassa ja tilavassa pihatossa märehtii yli 200 korkeatuottoista lehmää. Runsaat tuotokset ja kestävät lehmät ovat osoitus eläinten hyvistä olosuhteista, tasapainoisesta ruokinnasta ja määrätietoisesta jalostuksesta. Yhteistyökumppaneiden merkitystä ei missään nimessä sovi unohtaa. Tämä on tiimityötä. Kun kaikki osa-alueet ovat paikallaan, päästään myös tuloksiin, summasi Kaija Tolonen juhlapäivänä. Antti Juntunen on Faban jalostuspäällikkö. ANTTI JUNTUNEN Robottilypsyn mestarit Kuva: Elisabeth aktiivisia ja liikkuvia hyväutareisia nopealypsyisiä runsastuottoisia Toimii kuin unelma! FabaRobotti VG -sonnit periyttävät juuri niitä ominaisuuksia, joita robottilypsyssä tarvitaan. Utareen yksityiskohdat ovat kohdallaan ja hyvät jalat takaavat lehmien aktiivisuuden. Myös lypsynopeus on huomioitu! FabaRobotti VG -sonneilla saat toimivia ja aktiivisia itsepalvelulehmiä. Sinä tiedät, mitä karjaltasi haluat. Me autamme sinua saavuttamaan sen. Lisää sonneistamme Faban kumppani 3/2015 maaviesti 15

16 YRITYSAGRO YritysAgro auttaa alkuun ja tukee muutoksissa Suunnitteletko yrityksen perustamista tai kehittämistä? Pohditko maatilallesi uutta sivuelinkeinoa, investointia, sukupolvenvaihdosta tai tuotantosuunnan muutosta? Manner-Suomen maaseutuohjelman mukainen ohjelmakausi on viimein alkanut. ProAgria Oulun YritysAgro-tiedonvälityshanke opastaa yrittäjää tai yrittäjäksi aikovaa uusista mahdollisuuksista tämän vuoden loppuun saakka. Uudet tuki- ja neuvontamahdollisuudet kannattaa hyödyntää täysimääräisesti niin maatilalla kuin maaseudun yrityksissäkin. Tukea perustamiseen Jatkuvassa haussa olevat maaseudun yritystuet tarjoavat mahdol- lisuuksia niin aloittaville, laajentaville kuin toimintaansa kehittävillekin yrityksille. Maatalouden sivuelinkeinot ja kaikki maaseudun yritykset toimialasta riippumatta voivat hakea tukia. Perustamistukea voi hakea, kun liikeidea on jo muotoiltu liiketoimintasuunnitelmaksi ja yritystä ollaan käynnistämässä. Siitä saa apua esimerkiksi liiketoimintaan valmentavan neuvonnan ostamiseen, tuotekehityshankkeisiin, tuotannon pilotointiin, markkinointisuunnitelman laatimiseen, koemarkkinointiin tai vientiselvitykseen. Perustamistukea voi saada euroa ja kokeiluun euroa. ja investointiin Aloittavat ja laajentavat yritykset voivat saada investointitukea muun muassa tuotantotilojen hankkimiseen tai rakentamiseen sekä koneiden, muun käyttöomaisuuden tai aineettomien investointien hankintaan. Ennen investoinnin toteuttamista voi hakea tukea investoinnin edellytysten selvittämiseen ja suunnittelemiseen eli investoinnin toteutettavuustutkimukseen. Investointitukitasot vaihtelevat toimialan ja tukivyöhykkeen mukaan prosenttiin investoinnin kustannuksesta. Hanke yhdessä Yhteistyöhankkeessa 3 10 yritystä voi kehittää toimialaansa ja omaa toimintaansa yhdessä ja yhteistyössä kehittäjäorganisaatioiden kanssa. Yhteistyössä voi esimerkiksi suunnitella ja tuottaa uusia tuotteita ja menetelmiä, tuotantoketjuja, tuotteistamista tai yhteistä markkinointia. Yhteistyöhankkeen tukiprosentti voi olla 75. YritysAgro järjestää syksyllä 2015 kaikille avoimia infotilaisuuksia yritystuista, maatalouden investointituista ja sukupolvenvaihdoksista. Tilaisuudet antavat yleistä tietoa tukityypeistä ja -tasoista, kuka tukia voi hakea ja millä edellytyksillä niitä myönnetään. Lisätietoa: > Koulutukset ja tapahtumat Tavataan chatissa! YritysAgro kokeilee myös uusia tapoja välittää tietoa. Reaaliaikaisesti internetissä toimiva asiantuntijachat auttaa eteenpäin kinkkisissäkin yrittämiseen, yrityksen perustamiseen tai kehittämiseen ja yritystukiin liittyvissä asioissa. Asiantuntija on tavattavissa chatissa maanantaisin kello 8 10 ja keskiviikkoisin kello maaviesti 3/2015 Haku verkon kautta Tukia myöntävät alueen ELYkeskus ja paikalliset Leadertoimintaryhmät. Tuki haetaan sähköisesti verkossa Hyrrä-palvelun kautta. Hakemuksen voi jättää mihin vuorokauden aikaan tahansa ja miltä tahansa koneelta, jossa on verkkoyhteys. Myös tarvittavat liitteet, lisätiedot ja maksuhakemukset voidaan toimittaa samalla järjestelmällä. Hakija pystyy seuraamaan hakemuksensa etenemistä Hyrrässä. YritysAgro auttaa alkuun YritysAgro-hankkeen asiantuntijat auttavat, jos pohdit voitko hakea tukea? millainen yrityksesi tai yritysideasi tulee olla? paljonko tukea voisi saada?

17 yritysagro minne alueille tukea myönnetään? miten ja keneltä tukea haetaan? kuinka Hyrrä-palvelu toimii? mitä tietoja tukihakemukseen tarvitaan? voisinko lähteä mukaan yritysyhteistyöhön? YritysAgro tarjoaa maksuttoman ensivaiheen kartoituksen aloittavalle ja toimivalle yritykselle. Kartoituksessa arvioidaan liikeideaa, kehittämistarpeita ja juuri kyseisen tilanteen tukimahdollisuuksia. Miten toimii Hyrrä? Jos taas olet tukea jo hakemassa ja tarvitset apua Hyrrän käytössä, asiantuntijat opastavat käyttäjätunnusten hankinnassa, palvelun käytössä ja hakemuksen täytössä. Hyödynnä Neuvo2020 YritysAgro myös kokoaa ja auttaa alkuun yrittäjien yhteistyöhankkeita. Lisätietoa ProAgria Oulu, projektipäällikkö, yritysasiantuntija Olli Nurkkala, , YritysAgro-hankkeesta: maaseudun yritystuista: > Tuemme näitä >Yrittäjyys ja elinkeinot Hyrrä-palvelusta: > Oppaat ja lomakkeet > Hyrrä maaseudun tukien sähköinen haku Neuvo2020-järjestelmästä: Neuvo2020-asiantuntijat: neuvoasiantuntijat, YritysAgro nostaa esiin myös Neuvo 2020 Maatilojen neuvontajärjestelmän mahdollisuudet. Neuvopalvelujen avulla kaikilla viljelijöillä on mahdollisuus saada suunnitelmia, selvityksiä ja kartoituksia maatilan ympäristökysymyksiin, kasvinsuojeluun, eläinten hyvinvointi- ja terveysasioihin, energiatehokkuuteen ja luomutuotantoon. Mikä? YritysAgro-tiedotushanke vuoden 2015 loppuun saakka hallinnoija ProAgria Oulu kumppaninaan Oulun Maa- ja kotitalousnaiset kohdealueena koko Pohjois-Pohjanmaa rahoittaja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto, tuen myönsi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Mitä? Apua ja tietoa yrityksen aloittamisesta ja edellytyksien selvittämisestä yrityksen kehittämismahdollisuuksista tarjolla olevista yritys- ja hanketuista maatilojen investointituista ja sukupolvenvaihdoksista Hyrrä-verkkopalvelun käytöstä Neuvo 2020 Maatilojen neuvontajärjestelmän mahdollisuuksista Miten? henkilökohtaisia tapaamisia, tilannekartoituksia ja eteenpäin ohjausta lisätiedon ääreen ohjaavat kotisivut infopäiviä netti-infoja online chat-neuvontaa Facebook-tiedotusta ajankohtaisista asioita Kenelle? maaseudun yrityksille ja maatiloille yritystoimintaa aloittaville olemassa olevaa yritystä kehittäville sukupolvenvaihdosta suunnitteleville maatilan sivuelinkeinoa pohtiville Investoinnin suunnittelu vaatii aikaa Terapiatalli Bonaza on suunnitellut mittavaa maneesiinvestointia jo useamman vuoden ajan. Yrityksen kehittämistarpeita kartoitettiin jo muutama vuosi sitten ja investointia on suunniteltu ja laskelmia laadittu yhdessä ProAgria Oulun yritysasiantuntijan kanssa. Yrittäjät ovat osallistuneet myös hevosyrittäjien pienryhmätoimintaan ja erilaisiin koulutustilaisuuksiin. Hyvin suunniteltuun ja harkittuun hankkeeseen haettiin investointitukea ensimmäisten joukossa heti uuden ohjelmakauden tukihakujen käynnistyttyä keväällä Sähköinen haku Hyrrä-palvelun kautta sujui näppärästi YritysAgron asiantuntijan avulla. Nyt maneesin rakentaminen on jo hyvässä vauhdissa ja tukipäätöstä odotellaan syksyn aikana. Kuvassa testaillaan maneesin pohjaa asiakkaan kanssa jo ennen seiniä ja kattoa. 3/2015 maaviesti 17

18 kasvi Nurmet nousuun pienryhmässä ProAgria Oulu aloitti viime keväänä pilottina kaksi nurmipienryhmää. Nivalan ryhmä koostuu naudanlihan tuottajista ja Pudasjärven ryhmä maitotiloista. Uusia ryhmiä on tänä syksynä alkamassa Kuusamossa ja Oulun alueella. Pienryhmän ohjelmaan kuuluu nurmituotannon osa-alueet kylvöstä ruokintapöydälle. Tavoite on, ettei osallistuminen aiheuta liikaa omien töiden siirtoa. Kokoontumisia on neljästä viiteen kertaa vuodessa ja ohjelma käydään läpi kahden vuoden aikana. Pienryhmässä käsiteltävistä asioista keskustellaan. Ryhmän vetäjät ovat lähinnä keskustelun ohjaajia eivätkä luennoitsijoita. Osallistuja voi puhua omista asioistaan sen verran kuin haluaa. Keskustelut jäävät ryhmän sisälle. Osallistujat saavat usein kotitehtäväksi kerätä omaa tilaa koskevia tietoja seuraavaksi kerraksi. Palautteen perusteella kokoontumiset ovat olleet antoisia: asioista on keskusteltu niiden oikeilla nimillä. Moni arvosti muilta saatuja kokemuksia eri toimintatavoista. Ryhmässä on käsitelty asioita parityöskentelynä. Kumpikin kertoo toisilleen oman tapansa toteuttaa joku asia ja arvioi toisen tapaa toimia. Huomiot kerätään Leila Laine Pienryhmiin kuuluvat myös pellonpiennarpäivät ryhmän toiveiden mukaan. Kuvassa tarkastelevat kasvustoja ProAgria Keski-Pohjanmaan nurmiasiantuntija Jari Vierimaa (vasemmalla) ja Veijo Laine Siikajoen Ruukista. yhdessä fläppitaululle muiden kommentoitavaksi. Esimerkiksi nurmen perustamistapa herätti vilkkaan keskustelun kummassakin ryhmässä, koska tiloilla oli käytössä useita perustamistapoja. Myös tilojen pinta-ala on noussut viime vuosina. Lisäksi erilaisten maalajien ominaisuudet ja toimivuus antavat haastetta viljelyyn. OLLI VALTONEN Talousnäkökulmaa Nurmiryhmien ohjelmassa korostuu talous. Tavoitteena on, että jokainen osallistuja tila tietää jatkossa, mikä on säilörehun tuotantokustannus tilalla ja mistä se koostuu. Tällä hetkellä puhutaan aina kustannusten karsinnasta. Kuitenkin asioita pitäisi miettiä myös siltä kannalta, mitä tuotantopanoksella saa ja mitä esimerkiksi lannoituksessa säästämällä saavutetaan. Menneenä kesänä eräs tila kokeili moniravinnetta nurmen lannoituksessa NK-lannoitteen sijaan. Lohkoilla fosfori oli punaisella, vaikka lietelantaa on tilalla riittävästi käytössä. Ensimmäisessä sadossa ero näkyi selkeästi ja satotaso näillä moniravinnelohkoilla oli suuri. Asiaa voikin pohtia: säästääkö lannoitteissa ja ostaa rehua vai panostaako lannoitteisiin ja säästää rehun ostossa? Ilmoituksia maaseutuviranomaiselle syksyn aikana Viljelijän muistilista Uuden ympäristökorvausjärjestelmän ohjeiden mukaisesti viljelijän tulee muistaa tehdä joitakin ilmoituksia maaseutuelinkeinoviranomaiselle syksyllä. Maaseutuviraston Aittauutiskirjeen mukaan ainakin Vipu-palvelussa voi osan ilmoituksista tehdä sitoumusehdoista poiketen mennessä. Alla asiat ovat lyhyesti. Tarkemmat ohjeet voi lukea sitoumusehdoista. Ala, jolla toteutetaan talviaikaista kasvipeitteisyyttä, tulee ilmoittaa mennessä Lohkot joilla toteutetaan lietelannan, virtsan ym. multaus toimenpidettä tulee ilmoittaa viimeistään Lohkot, joilla toteutetaan ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättämistä, tulee ilmoittaa viimeistään Valumavesien hallintaan liittyvät maa-analyysitulokset ja viljavuustutkimuksen tulokset on toimitettava viimeistään Samoin ojastokartat. Monivuotisiin ympäristönurmiin liittyvät maa-analyysitulokset tai viljavuustutkimuksen tulokset on toimitettava viimeistään Viisivuotinen viljelysuunnitelma Viljelijän on laadittava sitoumuskauden viisivuotinen viljelysuunnitelma ensimmäisen vuoden aikana. Suunnitelma on jätettävä kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle ensimmäisen sitoumusvuoden loppuun eli mennessä. Peltomaan laatutesti Viljelijän on tehtävä peltomaan laatutesti kerran sitoumuskauden aikana viimeistään kolmannen sitoumusvuoden loppuun mennessä. Laatutesti vaaditaan kaikista yli puolen hehtaarin peruslohkoista. Koulutuspäivävaatimus Viljelijän on osallistuttava maaseutuviranomaisen ym. yhteistyössä järjestämään yhden päivän koulutukseen ympäristökorvausjärjestelmään liittyvissä asioissa. Koulutuksen voi suorittaa myös itsenäisesti sähköisesti toteutettuna tenttinä. Koulutukseen on osallistuttava viimeistään toisen sitoumusvuoden loppuun mennessä. Viljavuustutkimus Viljavuustutkimuksen ehdot muuttuivat edellisestä tukikaudesta lähinnä pienten lohkojen osalta. Edelleen viljavuustutkimus on 18 maaviesti 3/2015

19 Pienryhmät alkamassa Kuusamossa ja Oulun alueella Ohjelma: 1. Alkukartoitus, kasvukunto sadonmuodostuksen pohjana 2. Nurmen perustaminen ja täydentäminen tiheäksi sekä nurmiheinät seoksessa 3. Typensidonta, monipuolisen seoksen rakentaminen typensitojakasveilla 4. Säilörehun tuotantokustannusrakenne, tiheyden ja pituuden hinta 5. Säilörehun tuotantokustannusrakenne, työajankäyttö, koneketjut ja sujuvuus 6. Laaturehun ravinteet lannasta ja pussista 7. Säilörehun korjuuaika, korjuu ja ruokinnallinen laatu 8. Siilo- ja paalityöskentely, säilönnällinen laatu ja syöntiindeksi 9. Ruokinnan onnistuminen vahvistaa hinnan, ryhmän yhteenveto Lisäksi ryhmän toiveiden mukaan: yhteisiä pellonpiennarpäiviä ja yhteinen opintomatka kotimaassa ja/tai ulkomailla. Hinta: 120 euroa/päivä/tila + alv 24 %. Ryhmään voi osallistua kaksi henkilöä/tila. Lisätietoa: ProAgria Oulu, luomu- ja nurmituotannon erityisasiantuntija, Olli Valtonen, , kasvituotannon asiantuntija Laine Leila, , RISTO JOKELA otettava viiden vuoden välein ja tulokset on oltava käytettävissä ennen seuraavaa lannoituskertaa. Viljavuustutkimukseen sisältyviä näytteitä on otettava vähintään yksi peruslohkoa kohti, jos peruslohko on yli puoli hehtaaria. Jos peruslohko on suurempi kuin viisi hehtaaria, on otettava yksi näyte jokaista alkavaa viittä hehtaaria kohti. Peruslohkoilla, jotka ovat puoli hehtaaria tai tätä pienempiä, voi käyttää samaa näytettä kuin viereisellä lohkolla, jos lohkoilla on yhteistä rajaviivaa tai niitä erottaa tie tai oja. Yksittäisiltä peruslohkoilta, jotka ovat puoli hehtaaria tai pienempiä on otettava näyte tai käytettävä typpilannoituksessa taulukossa 1,3 ja 4 tarkoitettuja runsasmultaisten maiden arvoja ja fosforilannoituksessa taulukossa 5 ja 7 tarkoitettuja hyvän viljavuusluokan mukaisia arvoja. Risto Jokela on ProAgria Oulun kasvinviljelyn ja ympäristön erityisasiantuntija. Mikä Muuttuu hanke tiedottaa tukijärjestelmän muutoksista. Lisätietoa ja uusia tiedotteita osoitteessa Mikko Heikkinen, Seppo Hihnala, Kalajoki Ari Haataja, Liminka Veikko Karioja, Tyrnävä /2015 maaviesti 19

20 ympäristö Hajajätevedet kuka, mitä, missä, milloin ja kenen vuoksi? Syksyllä 2014 alkanut keskustelu jätevesiasetuksen mahdollisista muutoksista hämmentää monia hajaasutusalueen asukkaita. Edelleen pohditaan, onko muutoksia tulossa ja jos on, millaisia ja milloin. Vaikuttavatko muutokset kaikkiin kiinteistöihin vai vain osaan niistä? Pitäisikö oman järjestelmän uusimista siirtää vai ryhtyäkö toimeen jo nyt? MERJA TALVITIE Salla Korkiakangas Jätevesiasetuksen siirtymäaikaa on jatkettu saakka. Tämä muutos koskee kaikkia kiinteistöjä, joilla on asetuksen mukaan velvollisuus tehostaa nykyistä jätevesien käsittelyjärjestelmää. 20 maaviesti 3/2015 Omistatko kodin tai mökin veden äärellä? Tiedätkö, mitkä jätevesimääräykset ovat voimassa? Hyödynnä ProAgria Oulun maksuton jätevesineuvonta. Jätevesineuvojan käynnin aikana haetaan eri kysymyksiin yhdessä parhaat mahdolliset kiinteistökohtaiset ratkaisut. Lisätiedot ja neuvojakäyntien varaukset: ProAgria Oulu, Merja Talvitie puh Nettineuvontaa: Jätevesihanketta Pohjois-Pohjanmaalla rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja hallinnoi ProAgria Oulu. Siirtymäajan pidentämisellä halutaan jakaa käsittelyjärjestelmien kunnostamiseen liittyvää ruuhkaa useammalle vuodelle ja antaa toimivalle työryhmälle rauha miettiä mahdollisesti tarvittavat muutokset. Uudisrakennuksilla siirtymäaikaa ei luonnollisesti ole, vaan jätevesisuunnitelma on liitettävä rakennuslupahakemukseen. Tällä hetkellä työskentelee edellisen ympäristöministerin asettama työryhmä, joka miettii tarvittavia muutoksia asetukseen ja keinoja kuluttajasuojan parantamiseksi jätevesijärjestelmien osalta. Muutospaineita on niin sanottujen kuivanmaan kiinteistöjen osalta erityisesti siirtymäajasta luopumiseen ja jätevesijärjestelmän tehostamisvelvollisuuden siirtämisestä rakennuslupaa vaativan peruskorjauksen yhteyteen. Työryhmän toimiaika on Sen kannanoton jälkeen tilanne selkenee huomattavasti. Toisaalta on jo suhteellisen varmaa, että lähellä vesistöjä ja pohjavesialueilla sijaitsevien kiinteistöjen vaatimuksiin ei ole tulossa muutoksia. Erityisesti kunnalliset ympäristönsuojelumääräykset, joissa on jo tällä hetkellä voitu tehdä tiukempia linjauksia kuin jätevesiasetuksessa, säilyvät voimassa edelleen. Kenen tai minkä vuoksi On tärkeää muistaa miksi jätevesiä käsitellään eli ihmisten ja ympäristön parhaaksi. Eniten jätevesien käsittely hyödyttää lähiympäristöä ja lähivesistöä. Isossa mittakaavassa tilanne paranee sitä enemmän, mitä suurempi osa kiinteistöistä puhdistaa jätevetensä. Asukas hyötyy järjestelmän kunnostamisesta erityisesti silloin, kun saostuskaivot täyttyvät kevään sulamisvesillä, ja kaivonkannet peittyvät harmaan ja pahanhajuisen veden alle. Pahimmillaan tympeä haju saattaa leijailla koko pihan yllä. Joskus haitta ulottuu myös kiinteistön sisälle: viemärit vetävät huonosti ja saattavat tukkiutua kokonaan, etenkin jos saostuskaivojen jälkeinen jätevesijärjestelmä on kyllästynyt vedellä tai on muuten toimintakyvyltään huono. Jätevesineuvonta Ympäristöministeriön rahoittama jätevesineuvonta palvelee epävarmasta tilanteesta huolimatta. Kenenkään ei ole pakko odottaa viimeistä takarajaa järjestelmän kunnostamiseen tai neuvojen saamiseen. Soita tai sähköpostia, mikäli jätevesiasiat mietityttävät. Muista myös maitohuoneen vedet! Merja Talvitie on ProAgria Oulun hallinnoiman Jätevesihankkeen projektipäällikkö.

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille Erityisasiantuntija Risto Jokela ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan

Lisätiedot

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten

Lisätiedot

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten

Lisätiedot

- Enemmän tuottoa ruokinnalla

- Enemmän tuottoa ruokinnalla KarjaKompassilla suunta maitotiloille - Enemmän tuottoa ruokinnalla Nurmiseminaari 2012 KarjaKompassi menu Minne päin KarjaKompassi näyttää? Miten KarjaKompassi tehostaa säilörehun hyödyntämistä? Mitä

Lisätiedot

Ruokinnan teemavuosi

Ruokinnan teemavuosi Ruokinnan teemavuosi Ruokinnan teemavuosi Lisää maitoeuroja Halutaan säilyttää hyvä maitomäärä ja sen tasaisuus Rehukustannukset kohoavat, mutta maidon hinta on hyvällä tasolla hyvä maitotuotos kannattaa

Lisätiedot

Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset

Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 11.1.2013 KASVU TOIMINTA TUOTTO Maaseutuneuvonnan vastaava, kotieläinagronomi Virpi Huotari ProAgria Oulu ry Esityksen sisältö

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS Kevät 2015 Heikki Moilanen Lapin Ely-keskus Maaseutu- ja energia yksikkö 17.2.2015 OHJELMAKAUDEN RAHOITUS LAPIN ELY:LLÄ KÄYTÖSSÄ YRITYSTUKIIN

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseutuohjelman 2014 2020 yritystuet

Manner-Suomen maaseutuohjelman 2014 2020 yritystuet Manner-Suomen maaseutuohjelman 2014 2020 yritystuet Uudenmaan ELY-keskus Sivu 1 Pääehdot yritykselle Maaseutumaisella alueella sijaitsevat pienet (alle 50 htv) - ja mikro-yritykset tai elintarvikkeiden

Lisätiedot

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan KRONO I KRONO II KRONO III KRONO IV Onnistunut täydennys ruokintaan Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top ja Krono 135 Top -puolitiivisteet

Lisätiedot

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000

Lisätiedot

Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020

Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020 Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020 ItäMaidon investointipäivä Lapinlahti 20.3.2015 Sivu 1 23.3.2015 Maitotilat kehityksen veturina Pohjois-Savossa Maidontuotanto on ollut vahvassa

Lisätiedot

Rakennusinvestointien valmistelu

Rakennusinvestointien valmistelu Rahoitus- ja palveluinfo Tyrnävällä to 4.2.2016 Rakennusinvestointien valmistelu Jari Lehto Asiantuntija, RI maaseudun rakentaminen Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 3.2.2016

Lisätiedot

MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry

MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry JA KESKEINEN KILPAILUKYKYÄ MaitoManageri parempaa maitotilan johtamista Ajattelun aihetta Mistä syntyvät erot tilojen välillä? Miksi toisilla

Lisätiedot

Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi

Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi Manner-Suomen maaseutuohjelman maaseudun kehittämistukien haut Alustava aikataulun mukaan haut alkavat vaiheittain keväällä Kaikkien tukimuotojen

Lisätiedot

Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari

Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari Leader YHYRES Leader-toiminta on Euroopan laajuinen verkosto. Suomessa 54 Leader-ryhmää, koko Euroopassa yli 3000. Leader YHYRES toiminta-alue: Isokyrö, Laihia, Vaasan Vähäkyrö

Lisätiedot

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Usein Lainaa nyt 2 krt liikevaihto Tulikin tehtyä tuo robopihatto x120x2x365

Lisätiedot

Tuotosseurannan tulokset 2014. Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto

Tuotosseurannan tulokset 2014. Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tuotosseurannan tulokset 2014 Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tuotosseuranta 2014 6 180 karjaa: 73 % kaikista, verrattuna ed. vuoteen -4,8%. Kokonaisuutena tilamäärä väheni 5,4 % ed. vuoteen verrattuna

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi +1,5 litraa lypsylehmää kohden päivässä MAITOVAKUUTUS Lue lisää suomenrehu.fi MaitoPro-konseptilla kohti tulosta Suomen Rehu on kehittänyt uuden ruokintakonseptin takaamaan tehokkaamman maidontuotannon

Lisätiedot

Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020

Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020 Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020 EU-tulotukikoulutus Kuopio 25.3.2015 Sivu 1 27.3.2015 Investoinnit viime ohjelmakaudella Pohjois-Savossa on rahoitettu viime ohjelmakauden aikana

Lisätiedot

Rehuanalyysiesimerkkejä

Rehuanalyysiesimerkkejä Rehuanalyysiesimerkkejä Rehun laatu on monen tekijän summa! Vaikka korjuuajan ajoitus onnistuu täydellisesti, myös säilöntään on syytä keskittyä. Virhekäymiset lisäävät säilönnästä johtuvaa hävikkiä ja

Lisätiedot

Eläinterveyden hallinta Hedelmällisyys. Marjo Posio ProAgria Oulu Syyskuu 2013

Eläinterveyden hallinta Hedelmällisyys. Marjo Posio ProAgria Oulu Syyskuu 2013 Eläinterveyden hallinta Hedelmällisyys Marjo Posio ProAgria Oulu Syyskuu 2013 Roolijaotus hedelmällisyysneuvonnassa - Seminologin ja hedelmällisyysseminologin rooli: - Käytännön hedelmällisyystyö fyysisessä

Lisätiedot

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi.

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. 1 Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. OECD on tehnyt Suomen maaseutupolitiikasta kaksi ns, maatutkintaa. Viimeisin on vuodelta 2006-2008. Sen johtopäätöksenä

Lisätiedot

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Tulosseminaari 24.4.2013 Minna Norismaa Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja- Lypsylehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Nurmipaketit nurmirehun tuotannon kehittämiseen

Nurmipaketit nurmirehun tuotannon kehittämiseen Nurmipaketit nurmirehun tuotannon kehittämiseen Olli Valtonen luomu- ja nurmiasiantuntija Kuva Anna-Leena Vierimaa Nurmineuvonta paketit ProAgria Oulu lanseerasi ensimmäiset nurmipaketit 2013. Toimintaa

Lisätiedot

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki Yhteistä työsarkaa Maitomäärän pysyminen ja tasaisuus Navettainvestointien onnistuminen Uudiseläimet, ruokinta, kokonaisuuden johtaminen Nurmiviljelyn

Lisätiedot

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA RAHOITUSKAUDELLA 2014-2020 Minna Partanen, hanketyöntekijä minna.partanen@ylasavonveturi.fi, p. 040 760 7173 Leader-ryhmäsi: Ylä-Savon Veturi ry, Antinkatu 10, 74120 IISALMI

Lisätiedot

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan 4.9.2014 ProAgria maito valmennus ProAgria Kainuu/kotieläinasiantuntijat: Eila, Jaana, Voitto, Minna ja Helena Tilastoja Kainuusta: Tuotosseurantatilat

Lisätiedot

Miten voimat ja varat tasapainoon yrityksessäsi?

Miten voimat ja varat tasapainoon yrityksessäsi? Miten voimat ja varat tasapainoon yrityksessäsi? Voimavarariihi auttaa tunnistamaan, säilyttämään ja vahvistamaan voimavaroja sukupolvenvaihdosta suunnitteleville tuotantoa laajentaville jo investoinneille

Lisätiedot

ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen. 25.9.2015 Outi Kaihola

ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen. 25.9.2015 Outi Kaihola ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen 25.9.2015 Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden jalostus, markkinoille saattaminen ja kehittäminen Maaseuturahastossa Lopputuote maataloustuote (jalostuksen

Lisätiedot

Tankki täyteen kiitos!

Tankki täyteen kiitos! Tankki täyteen kiitos! Tutkitusti enemmän maitoa aidolla Pötsitehosteella Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä valkuaispitoiseksi

Lisätiedot

Uudistuneet tuotosseurannan palvelut

Uudistuneet tuotosseurannan palvelut Uudistuneet tuotosseurannan palvelut Kunnon Jalostuskurssi! Katinkulta Vuokatti 24.3.2015 ProAgria Keskusten liitto Tuotosseurannan kehittämisprojekti projektipäällikkö Heli Wahlroos Tuotosseurannan tavoite

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä

Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä Viljelijätukihakukoulutus hallinnolle Kevät 2015 Merja Uusi-Laurila Mavi, Eläin- ja erikoistukiyksikkö Sivu 1 Esityksen sisältö Neuvonnan aihealueet Kuka neuvontaa

Lisätiedot

YRITYSTUET KÄYTÄNNÖSSÄ

YRITYSTUET KÄYTÄNNÖSSÄ Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSTUET KÄYTÄNNÖSSÄ Yrittäjyys ja mahdollisuuksien maaseutu 28.1.2016 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö

Lisätiedot

Maaseudun kehittäminen Uudellamaalla 2014 2020

Maaseudun kehittäminen Uudellamaalla 2014 2020 Maaseudun kehittäminen Uudellamaalla 2014 2020 Maria Konsin-Palva Uudenmaan ELY-keskus Sivu 1 Mikä maaseutuohjelma? Osaksi EU:n rahoittama kehittämisohjelma, EU osuus tulee maaseuturahastosta - On toteutettu

Lisätiedot

Yritysrahoituksen iltapäivä, Leppävirta 21.1.2015

Yritysrahoituksen iltapäivä, Leppävirta 21.1.2015 Yritysrahoituksen iltapäivä, Leppävirta 21.1.2015 Faktaa Mansikasta Yhdistyksen johtavana ajatuksena toimia maaseutualueiden elinvoimaisuuden puolesta Yhdistyksen toimialue Sisä-Savo, Leppävirta, Varkauden

Lisätiedot

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus

Lisätiedot

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ

Lisätiedot

Hyrrä Sähköinen asiointi hanke-, yritysja rakennetuissa. Maaseutuvirasto

Hyrrä Sähköinen asiointi hanke-, yritysja rakennetuissa. Maaseutuvirasto Hyrrä Sähköinen asiointi hanke-, yritysja rakennetuissa Maaseutuvirasto Mikä on Hyrrä? Hyrrä on uusi maaseudun tukien verkkopalvelu. Hyrrä opastaa hakijan tukiprosessin alusta loppuun - aina tukihakemuksesta

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Yritystuet IsoValkeinen 31.3.2015 1 Pekka Stjerna Yleistä maaseudun yritystuesta Maaseudun yritystukea haetaan ELY-keskuksista ja Leaderryhmien kautta

Lisätiedot

ohjelmakaudella 2014 2020 Sivu 1

ohjelmakaudella 2014 2020 Sivu 1 Maatalouden investointien i i ja sukupolvenvaihdosten rahoitus ohjelmakaudella 2014 2020 Sivu 1 Sivu 2 Maatalouden tulevaisuuden näkymät Vuoden 2012 noin 57 000 tilasta jatkaisi vuonna 2020 noin 43 000

Lisätiedot

Tuotosseurannan hyödyt. ProAgria Länsi-Suomi Riitta Pietilä 4.11. ja 24.11.2014

Tuotosseurannan hyödyt. ProAgria Länsi-Suomi Riitta Pietilä 4.11. ja 24.11.2014 Tuotosseurannan hyödyt ProAgria Länsi-Suomi Riitta Pietilä 4.11. ja 24.11.2014 Mitä karjan tuotosseuranta on? Otetaanko siitä se hyöty irti, mikä on saatavissa? Mitä tuotosseuranta on? = lypsykarjan tuotostietojen

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Toimivia ruokintaratkaisuja Krono-rehuilla Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top, Krono 135 Top ja Huippu-Krossi

Lisätiedot

EU-osarahoitteinen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020: MAATILOJEN NEUVONTA

EU-osarahoitteinen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020: MAATILOJEN NEUVONTA EU-osarahoitteinen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020: MAATILOJEN NEUVONTA Tiina Malm Kuusamo 24.9.2014 Sivu 1 Neuvonta EU-asetuksissa Horisontaaliasetus 1306/2013 Jäsenmaalle velvoitteita maatilojen

Lisätiedot

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Mikko J. Korhonen Valio alkutuotanto Valio Oy 3.4.2012 Alkutuotanto 1 Artturi analysoi Nurmen raaka-ainenäytteet Nurmen korjuuaikanäytteet Nurmisäilörehut Heinät

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseutuohjelman 2014 2020 yritystuet

Manner-Suomen maaseutuohjelman 2014 2020 yritystuet Manner-Suomen maaseutuohjelman 2014 2020 yritystuet Uudenmaan ELY-keskus Sivu 1 Yritystuet Yritystuen tavoitteena on - lisätä toimeentulomahdollisuuksia ja työpaikkoja maaseudulla - Edesauttaa uusien yritysten

Lisätiedot

(ESR ja EAKR) 6.5.2014

(ESR ja EAKR) 6.5.2014 Rakennerahastojen (ESR ja EAKR) hallintouudistus t ELY -keskuksessa sessa 6.5.2014 Paula Alho Rakennerahastojen hallinnointiuudistus Rakennerahastoasioiden hallinnointi keskitettiin vuoden 2014 alusta

Lisätiedot

Asiantuntijapalveluja. Palveluhakemisto 2015. pohjoispohjalaisen maaseudun ja maatalouden kehittämiseen

Asiantuntijapalveluja. Palveluhakemisto 2015. pohjoispohjalaisen maaseudun ja maatalouden kehittämiseen Palveluhakemisto 2015 Asiantuntijapalveluja pohjoispohjalaisen maaseudun ja maatalouden kehittämiseen ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset Oulun Kalatalouskeskus ProAgria Oulun alue ja toimipisteet

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseutuohjelma 2014 2020 yritystuet

Manner-Suomen maaseutuohjelma 2014 2020 yritystuet Manner-Suomen maaseutuohjelma 2014 2020 yritystuet Perustamistuki Varsinais-Suomen ELY-keskus Sivu 1 Perustamistuki (Komission asetus (EU) N:o 702/2014 maa- ja metsätalousalan ryhmäpoikkeusasetus ) tarkoitettu

Lisätiedot

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Mitä on energia? Energia on voiman, kappaleen tai systeemin kyky tehdä työtä Energian summa on aina vakio, energiaa ei häviä eikä synny Energian

Lisätiedot

Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella

Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella Matkailuyritysverkosto Myyntiä, markkinointia, edunvalvontaa 3.10.2013 Survon kartano Ulla Mehto-Hämäläinen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Maatilojen neuvontajärjestelmä - Neuvo 2020. ProAgria Keski-Pohjanmaa Sirkku Koskela 0400 137 124, sirkku.koskela@proagria.fi

Maatilojen neuvontajärjestelmä - Neuvo 2020. ProAgria Keski-Pohjanmaa Sirkku Koskela 0400 137 124, sirkku.koskela@proagria.fi Maatilojen neuvontajärjestelmä - Neuvo 2020 ProAgria Keski-Pohjanmaa Sirkku Koskela 0400 137 124, sirkku.koskela@proagria.fi Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Korvaa aiemman täydentävien ehtojen Tilaneuvontajärjestelmän

Lisätiedot

Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari. 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus

Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari. 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto uudistui 1.1.2010 Kuudesta aluehallinnon virastosta kaksi uutta Ympäristölupavirasto

Lisätiedot

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Ruokinta ja hedelmällisyys 08.10.2014 1 Lehmä tiinehtyy, jos sen kohtu on terve sekä sen ruokinta, energiatasapaino ja terveys ovat kunnossa. Sen jälkeen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011. Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö

Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011. Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011 Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö 1 Milj. 80 70 Maatalouden viljelijätuet Etelä-Savossa (kunnat

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Valtakunnalliset museopäivät Lappeenranta 19.5.2015 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus .Salpapolku, Parikkalan

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Hyödyllinen puna-apila

Hyödyllinen puna-apila Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

Eläin- ja erikoistukien muutokset vuonna 2014

Eläin- ja erikoistukien muutokset vuonna 2014 Eläin- ja erikoistukien muutokset vuonna 2014 Maatalousalan De minimis -tuki Maatalousalan De minimis tuesta annettiin uusi asetus 18.12.2013 Komission asetus (EU) N:o 1408/2013, Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Pohjois-Karjalan maaseudun kehittäminen lukuina vuonna 2014. Maatalouden tulotuet*

Lisätiedot

Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat

Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat Kanada, Ontario Minna Norismaa Valtakunnallinen huippuosaaja lehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala, Joensuu minna.norismaa(at)proagria.fi,

Lisätiedot

Ajankohtaista maitosektorilta. 2.6.2015 Maitoasiamies Ilkka Pohjamo

Ajankohtaista maitosektorilta. 2.6.2015 Maitoasiamies Ilkka Pohjamo Ajankohtaista maitosektorilta 2.6.2015 Maitoasiamies Ilkka Pohjamo Tilanne maitomarkkinoilla Loppuvuodesta 2014 markkinanäkymä oli erittäin synkkä Tammi- ja helmikuun myönteinen kehitys EU:n maitotuotemarkkinoilla

Lisätiedot

Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä

Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä VIJLELIJÄTUKIHAKUKOULUTUS 1 (5) HALLINNOLLE, KEVÄT 2015 Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä 1. Johdanto Maatilojen neuvontajärjestelmä on osa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014 2020.

Lisätiedot

Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin

Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin EU tuki-infot 2014 Jari Tikkanen p. 0400 162 147, jari.tikkanen@proagria.fi www.proagria.fi, ProAgria Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

Sari Kajava, Annu Palmio

Sari Kajava, Annu Palmio Lypsylehmän kuidun tarve Sari Kajava, Annu Palmio Kestävä karjatalous (KESTO) hanke Loppuseminaari 16.12.2014 Johdanto Maidontuotannon tehostaminen: Enemmän väkirehua, vähemmän karkearehua Paljon energiaa,

Lisätiedot

Maidontuotannon kannattavuus

Maidontuotannon kannattavuus Maidontuotannon kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Nivala 20.3.2013 Sipiläinen / Maidontuotannon

Lisätiedot

HYVINKIN Kiertoajelu Riikassa Latvian maataloustuotannon esittely Seminaarin osallistujien esittäytyminen ja odotukset

HYVINKIN Kiertoajelu Riikassa Latvian maataloustuotannon esittely Seminaarin osallistujien esittäytyminen ja odotukset Hyvät maitotilayrittäjät Tervetuloa Perinteisen LaatuKlubin 10-vuotisjuhlaseminaariin Riikaan Aika Tiistai torstai 29.11. - 1.12.2011 Paikka Riika, Latvia, Kylpylähotelli Radisson Blu Hotel Latvija Seminaarissa

Lisätiedot

viesti Energiasäästöjä suunnittelun avulla Joko tunnet Neuvo 2020 -palvelut? 6 Hyvinvoiva lehmä tuottaa 12 Vinkit kevään tukihakuun 16

viesti Energiasäästöjä suunnittelun avulla Joko tunnet Neuvo 2020 -palvelut? 6 Hyvinvoiva lehmä tuottaa 12 Vinkit kevään tukihakuun 16 Joko tunnet Neuvo 2020 -palvelut? 6 Hyvinvoiva lehmä tuottaa 12 Vinkit kevään tukihakuun 16 viesti ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun asiakaslehti 2/2015 Energiasäästöjä suunnittelun avulla 2/2015 maaviesti

Lisätiedot

Pilkepäivä Airport Hotel 10.12.2014. Maaseutuohjelman Yritystuet uudelle ohjelmakaudelle v. 2014-2020. Asiantuntija Kalevi Hiivala POP ELY.

Pilkepäivä Airport Hotel 10.12.2014. Maaseutuohjelman Yritystuet uudelle ohjelmakaudelle v. 2014-2020. Asiantuntija Kalevi Hiivala POP ELY. Pilkepäivä Airport Hotel 10.12.2014 Maaseutuohjelman Yritystuet uudelle ohjelmakaudelle v. 2014-2020 Asiantuntija Kalevi Hiivala POP ELY Sivu 1 Yritystukitoimenpiteiden valmistelun tilanne ohjelma-asiakirjaa

Lisätiedot

Tuotosseurannan tulokset 2013

Tuotosseurannan tulokset 2013 Tuotosseurannan tulokset 2013 ProTuotos 2013 6 489 karjaa: 72 % kaikista, verrattuna ed. vuoteen -5,5%. Kokonaisuutena tilamäärä väheni 6,3 % ed. vuoteen verrattuna 228 954 lehmää: 81 % kaikista, lehmämäärän

Lisätiedot

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden 6.9.2013 Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja lypsylehmien ruokinta, terveys ja hyvinvointi p. 040 3012431, minna.norismaa@proagria.fi (Kuvat M.Norismaa ellei

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Rahoitusta yritystoiminnan

Rahoitusta yritystoiminnan Rahoitusta yritystoiminnan alkuun Finnverasta rahoitusta yritystoiminnan käynnistämiseen Suunnitteletko yrityksen perustamista? Hyvä liikeidea, yrittäjävalmiudet ja huolellinen suunnittelu auttavat liiketoiminnan

Lisätiedot

Tietoa yritystoiminnasta Yritys-Suomi on kattavin verkkopalvelu yrittäjäksi aikoville ja toimiville yrittäjille. www.yrityssuomi.

Tietoa yritystoiminnasta Yritys-Suomi on kattavin verkkopalvelu yrittäjäksi aikoville ja toimiville yrittäjille. www.yrityssuomi. Yrittäjyys Työ- ja elinkeinotoimistosta löydät monipuolisesti palveluja, jos olet yrittäjä, kiinnostunut itsesi työllistämisestä yrittäjänä tai aloittamassa yritystoimintaa. Minustako yrittäjä? Tutki ensin,

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Neuvo 2020 - Koulutuspäivien ohjelma

Neuvo 2020 - Koulutuspäivien ohjelma NEUVO 2020 Ensimmäinen koulutuspäivä 9.12 12.00 Tilaisuuden avaus (yksikönjohtaja Vesa Perätalo, Mavi) 12.15 Yleiskatsaus Neuvo 2020-maatilojen neuvontajärjestelmään (Merja Uusi-Laurila, Mavi) 13.15 Neuvonnan

Lisätiedot

Viisari. Saarijärven kyläilta 24.4.2014

Viisari. Saarijärven kyläilta 24.4.2014 Viisari Saarijärven kyläilta 24.4.2014 Viisari 2007-2013 RAHOITUKSESTA -Ohjelmakaudelle 2007-2013 indikatiivinen rahoituskehys julkinen raha 5 mio euroa, yksityinen arvio 2,6 mio euroa -Rahoitusjakauma:

Lisätiedot

Seosrehuruokinnan pullonkauloja. Jouni Rantala, ProAgria Pohjois-Savo 043 8252684

Seosrehuruokinnan pullonkauloja. Jouni Rantala, ProAgria Pohjois-Savo 043 8252684 Seosrehuruokinnan pullonkauloja Jouni Rantala, ProAgria Pohjois-Savo 043 8252684 Jouni Rantala/ProAgria Maitovalmennus 3.9.2015 Seosrehuruokinnan periaate Jokainen naudan syömä suupala on samanlainen Nauta

Lisätiedot

NURMISEMINAARI 2013. Ajankohtaista uuden ohjelmakauden kynnyksellä. Matti Perälä MTK Pohjois Suomi Syötekeskus, Pudasjärvi

NURMISEMINAARI 2013. Ajankohtaista uuden ohjelmakauden kynnyksellä. Matti Perälä MTK Pohjois Suomi Syötekeskus, Pudasjärvi NURMISEMINAARI 2013 Ajankohtaista uuden ohjelmakauden kynnyksellä Matti Perälä MTK Pohjois Suomi Syötekeskus, Pudasjärvi 18.1.2013 1. EUROT, Maatalouden ostopanosten hinnat ovat nousseet maataloustuotteiden

Lisätiedot

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosruokintamuodot Seosruokinta Suomessa pohjautuu kahteen menetelmään Täydennetty seosruokinta (PMR) Seosruokinta (TMR)

Lisätiedot

Yritystukien haku 2014-2020

Yritystukien haku 2014-2020 Yritystukien haku 2014-2020 Sähköinen asiointi Janakkala 2.3.2015 Kari Palvaila, rahoitusasiantuntija Hämeen ELY-keskus Sivu 1 2.3.2015 Esityksen sisältö: Tuen hakeminen Hakemuksen vireilletulo Toimenpidesuunnitelman

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?

Lisätiedot

toiminta-aluettaan kehittämässä

toiminta-aluettaan kehittämässä toiminta-aluettaan kehittämässä Pirkan Helmi on Akaan, Pälkäneen, Urjalan ja Valkeakosken alueen Leaderryhmä perustettu vuonna 1999 rahoittanut Etelä-Pirkanmaalla hankkeita vuodesta 2001 lähtien ja yritystukia

Lisätiedot

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Luonnonlaitumet viljellyt peltolaitumet - luonnonheinän energiamäärä

Lisätiedot

Maatilan energiaohjelma / -energiasuunnitelma -tilakäynnin tuloksia

Maatilan energiaohjelma / -energiasuunnitelma -tilakäynnin tuloksia Maatilan energiaohjelma / -energiasuunnitelma -tilakäynnin tuloksia Miten säästää maatilan energialaskussa Juva 16.4.2012 Jukka Sairanen ProAgria Etelä-Savo Energiaohjelman tavoitteet Lisätä tilojen energiatehokkuutta

Lisätiedot

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla?

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Maatalouden tulevaisuusseminaari Farmi 2020 ja Vene hankkeet Kälviä 4.10.2011 Perttu Pyykkönen Teemat Miten viljelijä voi reagoida ja mihin itse voi vaikuttaa:

Lisätiedot

Yritystuen myöntäminen Tukikelpoisuus. Leader-työn ajankohtaispäivät 28.10.2015 Reijo Martikainen

Yritystuen myöntäminen Tukikelpoisuus. Leader-työn ajankohtaispäivät 28.10.2015 Reijo Martikainen Yritystuen myöntäminen Tukikelpoisuus Leader-työn ajankohtaispäivät 28.10.2015 Reijo Martikainen 30.10.2015 TUKIKELPOISUUS Kehittämislain tavoitteet (1 ) 1) Elinkeinotoiminta monipuolistaa, uudistaa, lisätä

Lisätiedot

Neuvo2020-järjestelmä, Kokemukset luomutarkastuksista. Heikki Ajosenpää Satu Näykki Paimio 23.2.2015

Neuvo2020-järjestelmä, Kokemukset luomutarkastuksista. Heikki Ajosenpää Satu Näykki Paimio 23.2.2015 Neuvo2020-järjestelmä, Kokemukset luomutarkastuksista Heikki Ajosenpää Satu Näykki Paimio 23.2.2015 Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan

Lisätiedot

Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat. Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa

Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat. Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa Heikki Ojala, talousagronomi Talousjohtamisen eritysasiantuntija ProAgria Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön valtakunnallisena

Lisätiedot

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Säilörehut rahaksi Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ja pienryhmätoiminta; Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Valtakunnallinen nurmen

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot