amatööri ja konkari Rallimiehestä metsätilalliseksi Verkosta saa apua vinkkiä taimen istutukseen Metsään.fi-palvelu tuo metsäsi verkkoon

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "amatööri ja konkari Rallimiehestä metsätilalliseksi Verkosta saa apua vinkkiä taimen istutukseen Metsään.fi-palvelu tuo metsäsi verkkoon"

Transkriptio

1 2013Metsään Metsäkeskuksen JULKISTEN PALVELUJEN asiakaslehti 1 Metsään.fi-palvelu tuo metsäsi verkkoon Verkosta saa apua amatööri ja konkari Rallimiehestä metsätilalliseksi 5 vinkkiä taimen istutukseen UUDISTUVA METSÄLAKI koko perheen metsäharrastus

2 Metsään metsakeskus.fi/metsaan-lehti 3 Pääkirjoitus 4 Saunan lauteille Kuusi pitää paneeleissa pintansa. 6 Puumarkkinat Alkuvuoden puunmyyntimäärät. 7 Uutiset 11 Lakimies vastaa Yhtymän muodostaminen ja uinuva metsävähennys kiinnostavat. 12 Metsä kirjautui verkkoon Metsään.fi-palvelulla on annettavaa niin konkarille kuin keltanokalle. 12 Myös kaveri olisi hyvä olla matkassa. Koskaan ei tiedä, mitä voi sattua. s Oma metsä haltuun Tommi Mäkinen hyödyntää metsäänsä monin tavoin. Muista nauttia keväisen metsän raikkaasta tuoksusta! Paininpuu Uudistuva metsälaki. 22 Hoitokoulu Metsän uudistamisen A ja O on taimikosta huolehtiminen. 26 Siivekkäät kiinnostavat Jouni Lamminmäen koko perhe on mukana lintuharrastuksessa. 30 Luonto lähelle Rakenna Suomen paras pönttö kysymystä Vastaa lukijakyselyyn s. 31 ja voit voittaa riippumattoteltan! Julkaisija Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut, PL 40, Lahti Puhelinvaihde Metsäneuvonta arkisin klo 8-18, p tai päätoimittaja Tuovi Rautjoki Toimitus ja ulkoasu MCI Press Oy OSOITTEENMUUTOKSET Kansikuva Mikko Vähäniitty Painatus ScanWeb Oy ISSN Painos kpl Copyright MCI Press Oy Lehden sisältöä ei saa osittainkaan jäljentää ilman toimituksen kirjallista lupaa. Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetyistä materiaaleista. Kirjoittajien artikkeleissa esittämät mielipiteet ovat heidän omiaan eivätkä välttämättä edusta julkaisijayhteisön kantaa. 2 metsakeskus.fi/metsaan-lehti

3 pääkirjoitus Uusliberalismia ja monimuotoisuutta Olemme parhaillaan uuden metsälain valmistelun loppumetreillä. Luonnoksessa ja siitä virinneessä keskustelussa on noussut esiin kaksi asiaa, joita olen erityisesti jäänyt pohtimaan. Lakimuutosta on pidetty historiallisena, ja toisaalta on todettu, että tosiasialliset toiminnalliset muutokset ovat vähäisiä. Kallistun historiallisen muutoksen puoleen, sillä minusta lakiuudistukseen sisältyy merkittävä poliittinen muutos päätehakkuurajojen vapautuessa. Ajatus metsänomistajasta, joka hakee parasta tuottoa omaisuudelleen eri omistusmuotojen välillä, poikkeaa vahvasti vanhasta ajattelutavasta: raaka-aineen maksimaaliseen tuotantoon perustuneesta metsäpolitiikasta ja lainsäädännöstä. Nyt 2010-luvulla metsäpolitiikassa siirrytään uusliberalismin hengessä metsänomistajan omaa päätösvaltaa ja taloudellista vapautta korostavaan linjaan. Muutos on ymmärrettävä, sillä maamme metsävarat ovat runsaat ja puuta voitaisiin käyttää selvästi nykyistä enemmän, ilman että metsätalouden kestävyys tästä kärsisi. Alun perin köyhän maan metsävarat on vuosikymmenten aikana saatu niin hyvälle tasolle, ettei huolta raaka-aineen riittävyydestä enää ole. Samalla elinkeinorakenne on monipuolistunut ja metsäsektorin rooli hyvinvoinnin tuojana on teollisuuden supistuessa kaventunut. Tosin talouskriisin myötä on jälleen todettu, että kotimaisen raaka-aineen jalostukseen perustuva elinkeinotoiminta on sittenkin aika keskeistä suomalaiselle hyvinvoinnille. Lakiuudistuksesta käydyssä keskustelussa on kannettu huolta metsien monimuotoisuuden säilymisestä. Juuri tähän on kuitenkin kiinnitetty erityishuomiota lakiluonnoksessa: rajoitteet metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen käsittelystä ja kohteen rajauksen pienialaisuudesta on nostettu perustuslain mukaisesti metsälakiin. Uuden lakiluonnoksen arvostelijoiden mukaan laki vähentää vanhojen metsien ja lahopuun määrää ja heikentää lajien turvaamista elinympäristökohteilla. Suomen uhanalaisten lajien viimeisen luokituksen mukaan uhanalaisten metsälajien osuus kaikista uhanalaisista lajeista on pienentynyt. Myönteistä kehitystä lajien uhanalaistumisessa on tapahtunut juuri metsissä ei soilla, rannoilla tai muissa elinympäristöissä. Siitä voisi päätellä, että 1990-luvulla omaksutuilla monimuotoisuuden turvaamisen keinoilla on parannettu talousmetsien monimuotoisuutta. En usko, että tämä metsätalouteen juurtunut toimintamalli lain myötä jonnekin katoaisi. Anna rakemaa metsäjohtaja Metsäkeskus, julkiset palvelut metsakeskus.fi/metsaan-lehti 3

4 Puusta Haapaa ei heru Suomesta Harvian käyttämä leppä ja haapa tuotetaan höylättynä Virosta, sillä haapaa saa Suomesta vain todella pienissä erissä. Syyksi saunatehtaan johtaja Vesa Vehmaa kertoo, että vain 20 prosenttia haavasta kelpaa saunatuotantoon. Esimerkiksi värivirheet ovat yleisiä. Miksi sitten Virosta saadaan parempaa puuta? Siellä otetaan kaikki talteen. Hyvä haapa tulee Suomeen, oksainen jää sinne ja käytetään omiin lauteisiin tai vaikka huonekalujen osiksi, Vehmaa kertoo. 4 metsakeskus.fi/metsaan-lehti

5 teksti MAIJU RISTKARI kuvat HARVIA OY Löylynkestävä saunapuu Hyvä sauna kiinnostaa myös ulkomailla. Vuonna 1950 Muuramessa perustettu Harvia aloitti kaikenlaisia koriste-esineitä tekevänä taidetakomona, mutta nykyisin yritys on maailman johtavia kiuasvalmistajia sekä yksi suurimpia saunantekijöitä, jonka tuotteita viedään 65 eri maahan. Lisäksi Kiinan tehdas puskee saunoja paikallisille markkinoille. Kun saunanteko 90-luvun alussa aloitettiin, paneelit tehtiin suomalaisesta kuusesta ja männystä. Nykyään valikoimista löytyy myös haapa- ja leppäpaneeleita. Havupuu tulee tehtaalle valmiiksi höylättynä Keuruulta ja Kalajoelta, leppä ja haapa saadaan Virosta. Joitakin erikoisprofiileja joudutaan tehtaalla itse höyläämään ja jyrsimään, mutta ei merkittävissä määrin. Jonkin verran puutavaraa pitää myös katkoa ja liimailla. Laudepuulle voidaan tehdä väri- ja parafiiniöljykäsittely. Värikäsittelyssä laudekomponentit kastetaan yli kaksimetriseen kastoaltaaseen, sitä isommat kappaleet ruiskumaalataan. Kun väri on kuivunut, päälle vedetään parafiiniöljy. Parafiiniöljyn ansiosta lika ei pääse imeytymään puun huokosiin. Öljy ei tee paneeliin minkäänlaista kalvoa, joten puun ominaisuudet säilyvät lähes ennallaan. Etenkin lämpökäsitelty puu on hyvää saunantekomateriaalia. Kaikista parhaiten kosteutta kestää kuitenkin kotimainen kuusilaude. Sille ei välttämättä tarvitsisi tehdä edes saunasuojaa. Tämän hetken saunatrendejä ovat värimaailmaltaan valkoiset saunat ja niin sanotut sisustuslevyt. Perinteinen havupuu pitää kuitenkin pintansa tutut kuusipaneelisaunat kattavat edelleen puolet Harvian saunatuotannosta. metsakeskus.fi/metsaan-lehti 5

6 PUUMARKKINAT alkuvuonna 2013 teksti Antti Pajula johtava tilarakenteen asiantuntija Metsäkeskus, julkiset palvelut Metsänomistajat ovat myyneet puuta vuoden 2013 ensimmäisinä viikkoina edellisvuosia enemmän. Metsäteollisuus ry:n jäsenostajat kirjasivat viikoilla 1 8 puukauppoja lähes 4,5 miljoonan kuutiometrin edestä. Määrä on jonkin verran suurempi kuin alkuvuonna 2012, vaikka tuolloin puukauppoja siivittivät joulukuun lopun myrskytuhopuut. Mitenkään historiallisen suuria eivät alkuvuoden myynnit kuitenkaan ole. m Yksityismetsien puun myynnit viikoilla 1 8 (Metsäteollisuus ry:n jäsenostajat) Puukauppoja kirjattiin tämän vuoden alussa edellisvuosia enemmän. Vakaus eduksi puukaupalle Kolmen viimeisen vuoden aikana paras puun hintataso on nähty touko heinäkuussa perinteisen syksyn sijaan. Tämä on luonnollista, koska keväällä ja kesällä myydään runsaasti parhaita kesä- ja kelirikkokorjuukelpoisia leimikoita. Hintatason lisäksi kaikenlainen muukin vakaus on eduksi puukaupalle. Myrskytuhot ja määräaikaiset veronhuojennukset lisäävät hetkellisesti puun tarjontaa, mutta pidemmällä aikavälillä niiden vaikutus näyttää kääntyvän jopa toisin päin /m Tämän hetken puun hinta osoitteessa metsakeskus.fi/ hakkuut/puunhintatilasto Keskikantohinnat kuukausittain koko maassa Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitu Kuusikuitu Koivukuitu Lähde: Metsäntutkimuslaitos/Metinfo Kaikki puutavara myy tällä hetkellä Metsäteollisuus on tyytyväinen vuoden 2013 ensimmäisten viikkojen puukauppatahtiin, kertoo metsäpäällikkö Jorma Länsitalo Stora Ensosta. Muutamat itsenäiset sahat olisivat toki toivoneet enemmän tukkileimikoita markkinoille. Myös talvi on ollut puukorjuun kannalta edellisvuosia parempi, joten tehtaiden puuhuolto on saatu hoidettua ongelmitta syksyn sadejakson jälkeen. Pakkaset tulivat onneksi varhain ja puunkorjuukoneet pysäyttäviltä tulipalopakkasilta on vältytty, Länsitalo jatkaa. Tehtaiden käyntiaste näyttää myös pysyvän korkealla tasolla, joten puuta tarvitaan kotimaasta tasaisen suuria määriä myös loppuvuoden aikana. Keväällä ja alkukesästä teollisuuden ostomiesten suurin palo kohdistuu kesä- ja kelirikkokorjuukelpoisiin tukkileimikoihin. Mäntytukki on edelleen jonkin verran kuusitukkia halutumpaa, mutta ei kuustakaan hyljeksitä. Kuitupuolella suurin pula on tällä hetkellä koivusta. Pari edellistä huonoa turpeennostokesää on lisännyt myös energiapuun kysyntää. Kaiken kaikkiaan eri puutavaralajien kysyntä on tasaisempi kuin pitkään aikaan. Metsänomistajilla ja metsäteollisuudella on nyt kaikki edellytykset tehdä alkaneesta vuodesta pitkään aikaan paras puukauppavuosi, Länsitalo toteaa. grafiikka MCI PRESS 6 metsakeskus.fi/metsaan-lehti

7 Metsäkeskuksen harjoittelijat ovat mukana muun muassa metsävaratiedon keruun maastotöissä. Harjoitellen metsäammattilaiseksi Metsäkeskus palkkaa vuosittain kesäharjoittelijoita eri puolille Suomea metsäalan toimisto- ja maastotehtäviin. Harjoittelujaksot ovat tavallista pidempiä, jopa kahdeksan kuukautta kestäviä. Monissa harjoittelupaikoissa edellytetään metsäalan opintoja, mutta tarjolla on myös tehtäviä, joihin pääsee, vaikka ei alaa opiskelisikaan. Useat harjoittelijat työskentelevät puustotietojen keräämisessä maastokaudella. Metsänmittauksen taidot ovat metsäammattilaisen selkärankaa, joten harjoittelukokemus mittaustehtävistä on etu alan työpaikkoja haettaessa. Laura Berg on 24-vuotias metsätalousinsinööri (AMK) Kuusankoskelta Kymenlaaksosta. Hän on työskennellyt harjoittelijana Metsäkeskuksessa parina edellisenä vuonna. Harjoittelu Metsäkeskuksessa oli mahdollisuus työllistyä omalle alalle Kymenlaaksossa. Hoidin maastoinventoinnin tehtäviä. Inventoin taimikoita ja määrittelin toimenpideehdotuksia, Laura kertoo. Metsäkeskuksen harjoitteluhaku sijoittuu alkuvuoteen, mutta paikkoja kannattaa kysyä alueyksiköistä ympäri vuoden. Mahdollisuutena on myös opinnäytetyön tekeminen osana metsäalan kehittämishankkeita. Lisätietoja: metsakeskus.fi/harjoittelu-ja-opinnaytetyot kuvaaja: Jorma Jyrkilä Oletko Suomen paras halonhakkaaja? Fiskars ja Metsäkeskus järjestävät Halonhakkuun SM-kilpailun. Alkukarsintoja käydään yhteensä kuudella paikkakunnalla huhti lokakuun aikana. Alkukarsinnoista valitaan loppukilpailuun yhteensä kahdeksan miestä ja kahdeksan naista. Loppukilpailu käydään Metsämessuilla Helsingissä. Alkukarsintojen ajat ja paikat: Lempäälä Ideapark 13.4., Klapipäivä Joensuu , Silva Seinäjoki , Farmari Keminmaa 17.8., Perhemetsäpäivä Mikkeli 5.10., Enemmän metsästä Askola , Maakunnan metsäpäivä Kokemukset Metsäkeskuksesta olivat myönteisiä ja se kiinnostaa tulevaisuuden työnantajana entistä enemmän. metsätalousinsinööri LAURA BERG Kilpailuohjeet ja ilmoittautumiset fin-fi.fiskars.com uutiset Lue lisää uutisia Bioenergia nosteessa Metsäkeskus on saanut näköalapaikan tulevalle EU-ohjelmakaudelle päästyään valmistelemaan kehittämisohjelmaa, jossa edistetään uusiutuvan energian tuotantoon ja käyttöön liittyvää yrittäjyyttä. Bioenergia-ala on ollut vahvassa nosteessa jo pitkään. Kansallisessa metsäohjelmassa bioenergiaan kohdistuvat suuret odotukset, sillä sen odotetaan korvaavan paperiteollisuuden menetetyt työpaikat. Uusiutuvan energian käytön kovat tavoitteet mahdollistavat alan kasvun metsäteollisuuden kolmanneksi tukijalaksi sahauksen ja paperintuotannon rinnalle. Pieni Suomi voi nousta bioenergian eurooppalaiseksi suurvallaksi. Lue koko artikkeli verkossa: metsakeskus.fi/nettijatkot metsakeskus.fi/metsaan-lehti 7

8 Miten hankkia CE-merkintä? Heinäkuun alusta valtaosalla rakennustuotteista on oltava merkintä, joka takaa tuotteen täyttävän sitä koskevat valmistus- ja turvallisuusvaatimukset. Tällaisen CE-merkinnän hankkiminen on yritysten omalla vastuulla. Isot yritykset ovat asiasta jo tietoisia, mutta esimerkiksi piensahoille vaatimus voi tulla yllätyksenä. Metsäkeskuksen RakPuuCE-hanke auttaa pienyrityksiä tarvittavien dokumenttien laadinnassa ja laatuasioiden opettelussa. Lue koko artikkeli verkossa: metsakeskus.fi/ nettijatkot Tunnelmallinen sauna voittoon Metsä mielessä -valokuvakilpailun voitti Päivi Huuskon kuva savusaunasta. Ilman puita ei olisi tätä kuvaa. Kainuussa Vuolijoen Kuusirannalla sijaitseva sauna on lämminnyt koivuilla, kuusilla ja haapapuilla jo yli 70 vuotta. Savusaunan mustat seinät kertovat puun kestävyydestä sukupolvien yli. Tämä on maailman paras puusauna, kertoo Huusko. Voittaja pääsee vertailemaan saunoja viikonlopun mittaiselle kylpylälomalle. Voittajan valitsi Metsäkeskuksen henkilöstöstä koottu raati. Kaikki kilpailun kuvat ovat katseltavissa Metsäkeskuksen Facebook-sivulla. facebook.com/suomenmetsakeskus Uusi palvelutoimisto pääkaupunkiseudulle Metsäkeskus on avannut Helsingin Pasilaan uuden metsänomistajien palvelutoimiston, joka toimii ajanvarausperiaatteella. Henkilökohtaisen neuvonnan lisäksi toimintaan kuuluvat myös infotilaisuudet, joita järjestetään arkipäivinä ilta-aikaan. Pääkaupunkiseudulla asuu yli metsänomistajaa, ja määrä kasvaa koko ajan. Haluamme tarjota mahdollisimman matalan kynnyksen tulla keskustelemaan omasta metsästä ja sen hoidosta. Ajan voi varata toistaiseksi puhelimitse tai sähköpostilla, keväämmällä saamme käyttöön myös sähköisen ajanvarausjärjestelmän, kertoo johtava neuvonnan asiantuntija Lars-Åke Ekman. Palvelutoimistoon voi varata ajan oman metsätilan sijainnista riippumatta. Neuvontaa on tarjolla molemmilla kotimaisilla kielillä. Palvelutoimiston tapahtumat löytyvät Metsäkeskuksen verkkopalvelun tapahtumakalenterista. metsakeskus.fi/tapahtumat Seinäjoen Farmarissa vahva metsäosasto Farmari-maatalousnäyttely levittäytyy 17 hehtaarin alueelle Seinäjoki Areenan ja Uimahalli-urheilutalon ympärille Farmarin metsäosaston toteuttavat Metsäkeskus ja Metsänomistajien liitto yhteistyössä ProAgria Etelä-Pohjanmaan kanssa. Haluamme, että metsäosasto saa ansaitsemansa näkyvyyden maatalouden rinnalla. Teemalla Miljoona mottia lisää tuomme esille metsien hyödyntämisen erilaiset mahdollisuudet. Keskeisiä teemoja ovat myös Metsään.fi-palvelu ja vahvasti kehittyvä energia-ala, lupaa edistämispalvelujen päällikkö Pertti Mäki-Hakola, joka vastaa tapahtumasta Metsäkeskuksen Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueella. Metsäkeskuksen ja Metsänomistajien liiton tavoitteena on kasvattaa metsäalan näkyvyyttä, lisätä metsän tuotteiden kysyntää, parantaa alan houkuttelevuutta sekä luoda kasvua ja kannattavuutta alalle. Merkitse jo Farmari kalenteriisi! Lisätietoja tapahtumasta saat osoitteessa farmari.net. Tapahtumat Klapipäivä Lempäälä Klapipäivässä kohtaavat polttopuun tuottajat ja ostajat. Ohjelmassa on muun muassa työnäytöksiä ja kilpailuja. Lapsille on oma leikkimielinen Mottimestari-peli. Raivaussahakurssi 4.5. Kouvola (myös muita paikkakuntia) Kurssilla opitaan taimikonhoidon periaatteet ja työskentelytavat. Voit tuoda mukana oman raivaussahan. Mennään metsään koko perheen metsäpäivä Kajaani Luontopolulla rasteja koko perheelle. Metsätaitokilpailut Mikkeli (Otava) Metsän arviointitaidoissa mittelevät metsänomistajat ja 4H-nuoret. 8 metsakeskus.fi/metsaan-lehti

9 metsänäyttely keskellä joensuuta Silva 2013 Metsänäyttelyn tapahtumaviikko huipentuu Joensuun keskustan näyttelytapahtumaan Silvan pääjärjestäjinä ovat Metsäkeskus ja ProAgria Pohjois- Karjala. Näyttelyalue sijoittuu aivan ydinkeskustaan ja on avoin kaikille ilman pääsymaksua. Silva on suunnattu kaikille metsästä kiinnostuneille. Toivomme myös tavoittavamme mahdollisimman monta metsänomistajaa, metsäammattilaista ja erityisesti nuoria. Siirsimme Silvan Joensuun keskustaan, jotta osallistuminen on helppoa, toteaa Silvan näyttelyemäntä Anu Pesonen ProAgria Pohjois-Karjalasta. Näyttelypaikkojen myynti on käynnissä. Silvassa yritykset saavat hyvän näkyvyyden, kertoo näyttelyemäntä Leila Laukkanen Metsäkeskuksesta. Metsäalan toimijat ovat laajalla rintamalla toteuttamassa Silvaa. Metsäkeskus ja ProAgria näkyvät tapahtumassa omilla isoilla osastoillaan. Tarjoamme muun muassa metsä- ja maatilojen sukupolvenvaihdosneuvontaa paikan päällä, Laukkanen mainitsee. Silvaan odotetaan kävijää nähdään Joensuussa! uutiset Lue lisää Silvasta osoitteessa silvafair.fi ja facebook.com/ SilvaMetsa Muista juurikäävän torjunta! Metsäkeskus tukee juurikäävän torjuntaa Kemera-varoista. Varmista puukauppakumppaniltasi, että havupuuleimikossasi tehdään tarvittaessa juurikääväntorjunta hakkuun yhteydessä. Näin vältät kaarnakuoriaistuhot VINKKI! Kaarnakuoriaiset pesivät ja lisääntyvät touko kesäkuulla tuoreissa mänty- ja kuusipölleissä sekä tuulenkaadoissa. Tuoreessa tukkipöllissä voi pesiä kaarnakuoriaista, joista syntyy uusia hyönteisiä 5 10-kertainen määrä. Vie siis pöllit pois metsistä ennen kuin uusi sukupolvi siirtyy niistä metsäkarikkeeseen tai lämpiminä kesinä suoraan kasvaviin puihin. Kuiva ja lämmin kesä heikentää kuusia, varsinkin vanhoja puita, ja altistaa ne kirjanpainajan hyökkäyksille. Pystyyn kuolleet kuuset tai kuorensa varistaneet pöllit ovat merkkejä kaarnakuoriaisten pesinnästä, mutta puut eivät enää tämän jälkeen kiinnosta kaarnakuoriaisia. Kirjanpainajatuhojen kannalta kuolleet puut voikin jättää pystyyn, ellei niille ole muuta käyttöä. Jos havaitset metsässäsi tuhoja, ota yhteyttä metsäalan ammattilaiseen. Vapaaehtoisen suojelun kohteiden tunnistamisen kurssi Kouvola Kesäkuun alussa vietettävän maailman ympäristöpäivän kunniaksi opitaan tunnistamaan METSO-ohjelmaan sopivia kohteita. Metsäiltamat, Siikajoki ja Kangasniemi Ajankohtaista metsäasiaa metsänomistajille ja tanssit. Luonnonhoidon osaamiskoe 6.6. Lahti Hämeenlinna (myös muita paikkakuntia) Metsäalan luonnonhoitokortti on osaamispaketti, jolla metsäammattilainen varmistaa ja osoittaa työnantajalleen osaamisensa talousmetsien luonnonhoidossa. Lue lisää tapahtumistamme: metsakeskus.fi/ tapahtumat metsakeskus.fi/metsaan-lehti 9

10 Itä-Suomessa metsäala tutuksi nuorille Metsäkeskuksen Pohjois-Karjalan alueella kerrotaan nuorille monin eri tavoin metsäalan ammateista ja koulutusmahdollisuuksista. Hankkeen kohderyhmänä ovat peruskoulun päättävät nuoret ja Pohjois-Karjalan Prikaatin varusmiehet, jotka saavat varusmieskoulutuksen yhteydessä opetusta raskaiden ajoneuvojen ajoon. Tietoa jaetaan nuorille verkossa Metsäopetus.fi-sivustolla, jossa on metsäalasta kertovaa kuva- ja videomateriaalia. Metsäalaa opiskelevien nuorten kanssa on luotu myös osuuskuntatyyppinen toimintamalli, jossa opiskelijat saavat kokemusta työnjohtotehtävistä. Hankkeen projektipäällikkö Risto Julkunen Metsäkeskuksesta pitää kokemuksia hyvinä ja toivoo käytäntöjen levittämistä muuallekin Suomeen. Lue koko artikkeli verkossa: metsakeskus.fi/nettijatkot Hyvää mieltä metsästä Metsäkeskuksen ja Suomen Mielenterveysseuran yhteisessä Hyvän mielen metsäkävely -hankkeessa hyödynnetään metsää ja metsäluontoa henkistä hyvinvointia parantavana ympäristönä. Ensimmäinen Hyvän mielen metsäpolku avataan Tampereella toukokuussa ja toiminta laajenee yli kymmenelle paikkakunnalle. Mukana toimintaa rahoittamassa ovat Aamulehti, Aarre-lehti, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, Arbonaut Oy, Jita Oy, Metsähallitus, Metsäntutkimuslaitos ja UPM Metsä. Lue lisää osoitteessa metsakeskus.fi/nettijatkot MUISTILISTA UUDELLE METSÄNOMISTAJALLE LAINHUUDON HAKU Hae kiinteistölle lainhuuto kiinteistön sijaintipaikkakunnan maanmittaustoimistosta 6 kuukauden kuluessa saantokirjan allekirjoittamisesta. Liitä lainhuudon hakemuslomakkeeseen alkuperäinen saantokirja alkuperäisine liitteineen. Muista lisätä mukaan kaikista kopiot. Jos kyseessä on ollut vastikkeellinen saanto, lähetä myös tosite maksetusta varainsiirtoverosta. Maanmittauslaitos perii lainhuudon hausta lainhuudatusmaksun, joka on vuoden 2013 alusta lähtien 107 ja kiinteistökohtainen. ALV-VELVOLLISUUS Jos olet uusi metsänomistaja, sinun kannattaa hakeutua vapaaehtoisesti arvonlisäverovelvolliseksi. Se onnistuu maksutta verotoimistossa. Alv-velvollisena saat metsätalouden koneiden, tarvikkeiden ja palvelujen hinnoissa olevat alv:t kokonaan palautuksena. Lisäksi puunostaja maksaa sinulle puukauppamaksujen päälle 24 %:n alv:n. Ilmoita verottajalle kalenterivuoden aikana saadut ja maksetut alv:t mennessä. Jos olet vuoden aikana saanut enemmän arvonlisäveroja kuin maksanut niitä, olet velvollinen tilittämään erotuksen verottajalle. Sen tulee olla verottajan tilillä viimeistään METSOsta on moneksi Metsien monimuotoisuusohjelmassa (METSO) metsistä tehdään määräaikainen ympäristötukisopimus tai pysyvä suojelusopimus. Ympäristötukisopimuksia laatii Metsäkeskus ja ne sopivat pienialaisille kohteille. Näitä voivat olla purot, lähteet, lehdot, korvet ja jyrkänteet. Sopimus tehdään kymmeneksi vuodeksi ja alue jätetään metsätalouskäytön ulkopuolelle. Laajempia kohteita suojelee ELY-keskus, joka tekee pysyviä suojelusopimuksia esimerkiksi soille, vanhoille metsille ja lehdoille. Tärkeä osa METSO-ohjelmaa ovat koulutus ja retkeilyt. Metsäkeskuksella on käynnissä useita omia luonnonhoitohankkeita ja monimuotoisuutta edistetään myös yhteistoimintaverkostoissa. metsakeskus.fi/metso-kohteet 10 metsakeskus.fi/metsaan-lehti

11 Lakimies vastaa Uinuva metsävähennys Mitä uinuva metsävähennys tarkoittaa ja milloin metsänomistajalla on siihen mahdollisuus? Jakamaton kuolinpesä Miten jakamaton kuolinpesä voidaan muuttaa yhtymäksi? Kuolinpesän osakkaita ovat vainajan perilliset, leski avio-oikeuden perusteella ositukseen saakka sekä mahdolliset yleistestamentin saajat. Osakkaat hallinnoivat jäämistöä yhteisesti. Metsästä saatavat tulot ja sen hoidon aiheuttamat menot kuuluvat kuolinpesälle, jota verotetaan itsenäisenä verovelvollisena. Kuolinpesän tulot tai alijäämä eivät siirry osakkaiden henkilökohtaiseen verotukseen. Verotusyhtymä on kahden tai useamman henkilön muodostama yhteenliittymä, jonka tarkoituksena on kiinteistön viljely tai hallinta.verotusyhtymä on vain laskentayksikkö, sillä kiinteistö on yhtymän osakkaiden määräosin omistamaa omaisuutta, ja jokainen osakas maksaa itse omaan osuuteensa kohdistuvan veron. Kuten kuolinpesässä, myös yhtymässä päätöksenteko edellyttää pääsääntöisesti osakkaiden yksimielisyyttä. Kuolinpesä muutetaan verotusyhtymäksi perinnönjakosopimuksella. Jos leski on kuolinpesän osakas, tehdään myös ositus, jossa vainajan ja lesken omaisuuden yhteenlaskettu säästö ositetaan lesken ja perillisten kesken. Kuolinpesään kuuluvaa metsätilaa ei verotusyhtymäksi hakeuduttaessa varsinaisesti jaeta, vaan sopimuksessa todetaan osakkaiden omistusosuudet kiinteistöön. Verotusyhtymä muodostuu, kun kuolinpesän osakkaiden sekä kahden esteettömän todistajan allekirjoittama sopimus toimitetaan verottajalle. Perinnönjakosopimuksen perusteella kiinteistölle haetaan selvennyslainhuuto. Kuolinpesän muuttamiseen yhtymäksi liittyy verotuksellisia etuja. Esimerkiksi yhtymään kuuluvien kiinteistöjen määräosien vastikkeellisissa luovutuksissa muodostuu metsävähennyspohjaa silloinkin, kun luovutukset tapahtuvat yhtymän sisällä ja yhtymän hallinnoiman metsän määrä ei niissä lisäänny. Verotusyhtymän osuuden luovutusvoitto ei ole verotettavaa tuloa tuloverolain 48 :n mukaiset edellytykset täyttävissä lähisukulaisten välisissä kaupoissa. Kuolinpesän osuuden kauppa ei voi saada vastaavaa etua, vaikka pesäosuuteen sisältyisi vain osuus metsäkiinteistöstä. Janne Uitamo johtava esittelijä, OTM, MMM, Metsäkeskus, julkiset palvelut Metsävähennys tarkoittaa metsän hankintamenon perusteella metsätalouden pääomatulosta tehtävää vähennystä. Metsävähennystä sovelletaan tuloverolain voimaantulon jälkeen vastikkeellisella saannolla hankittuihin metsiin. Vastikkeettomasta saannosta ei muodostu oikeutta metsävähennykseen. Myös perintönä, lahjana tai muulla tavalla vastikeetta saadun metsän pääomatulosta voi kuitenkin tehdä metsävähennyksiä, jos edellinen omistaja on ollut siihen oikeutettu ja metsävähennyspohjaa on jäänyt jäljelle. Oikeus metsävähennykseen on luonnollisella henkilöllä ja kuolinpesällä sekä näiden muodostamalla verotusyhtymällä sekä yhteisetuudella. Oikeutta ei ole yhteisöillä ja elinkeinoyhtymillä. Metsän hankintameno on metsän (maapohjan ja puuston) osuus kiinteistön tai määräalan kauppahinnasta tai muusta vastikkeesta. Metsävähennyksen enimmäismäärä eli niin sanottu metsävähennyspohja on 60 prosenttia metsän hankintamenosta. Metsävähennyspohjan seuranta on ollut vuodesta 2008 metsänomistajakohtaista, kun aiemmin sovellettiin kiinteistökohtaista menettelyä. Metsävähennyksen vuotuinen enimmäismäärä on 60 prosenttia metsävähennyskelpoisten tilojen veronalaisen pääomatulon määrästä. Metsätaloudesta saadun tulon verotus muuttui vuoden 1993 alusta voimaan tulleen tuloverolain myötä todellisiin tuloihin ja menoihin perustuvaksi metsätalouden pääomatulojen verotukseksi, mutta vanha pinta-alaverotus säilyi siirtymäkauden ajan rinnakkaisena verotusjärjestelmänä. Siirtymäkauden ajaksi pinta-alaverotuksen valinneille metsänomistajille muodostui heidän siirtymäkaudella hankkimistaan metsäkiinteistöistä metsän hankintamenoa ja metsävähennyspohjaa, mutta he eivät saaneet metsävähennyksen käyttöön oikeuttavaa metsätalouden pääomatuloa. Vähennysoikeus jäi tästä syystä niin sanotusti uinuvaksi ja alkoi todellisena vasta siirtymäkauden päätyttyä. Rajoitetusti verovelvollisilla eli pysyväisluonteisesti ulkomailla asuvilla metsänomistajilla mahdollisuus metsävähennyksen käyttöön alkoi verovuodesta 2010, kun he siirtyivät lähdeverotuksesta metsätalouden pääomatulojen verotukseen. Rajoitetusti verovelvollisille metsänomistajillekin on voinut muodostua metsävähennyspohjaa heidän vuosina hankkimistaan kiinteistöistä. metsakeskus.fi/metsaan-lehti 11

12 Metsänomistajat innostuivat marraskuussa avatusta Metsään.fi-palvelusta. teksti lari malmberg kuvat MIKKO VÄHÄNIITTY Metsä kirjautui verkkoon 12 metsakeskus.fi/metsaan-lehti

13 Keskustelu jatkuu Facebookissa! Verkossa olevaa metsää voi tarkastella myös metsässä ollessaan. Metsään.fipalvelua tutkivat Esko Romppainen (vas.), Leila Hänninen ja Erkki Lahma. metsakeskus.fi/metsaan-lehti 13

14 Metsään.fi-palvelussa on kätevä metsäpalstanäkymä. Lähtötilanne on tässä. Leila Hänninen istuu tuvan pöydässä Moksin kylässä Jyväskylän Korpilahdella. On vuosi Pöytä on Hännisen oma ja niin on tämä talokin, nyt. Hän on vasta ostanut sen miehensä Tatu Niemen kanssa. Koko ikänsä kaupungissa asunut Hänninen on toteuttanut unelmansa, muuttanut maalle. Kaupungin häly on jäänyt taakse. Moksissa on alle 200 asukasta. Pöydän ääressä istuvan Hännisen edessä lojuu kasa papereita, edelliseltä omistajalta saatu tilan metsäsuunnitelma. Iso kasa numeroita. Numerot kertovat metsästä. Niistä kuudestatoista hehtaarista, jotka leviävät tämän talon ulkopuolella. Hänninen ei ymmärrä numeroista mitään. Ne ovat osa maailmaa, jonka kieltä hän ei puhu. Mutta jotenkin metsää olisi hoidettava. Apua aloittelijoille Metsäkeskuksen Jyväskylän toimiston pöydälle on katettu croisantteja, Leila Hännistä naurattaa. On kulunut jo kolme ja puoli vuotta siitä kun hänestä tuli metsänomistaja. Ei minulla ollut mitään kokemusta metsästä. Miten ne eri kasvuvaiheet ja alueet jaetaan, miten puustoa lasketaan, Hänninen, 31, sanoo. 56% metsänomistajista on täyttänyt 60 vuotta. Hänninen omistaa ystäviensä kanssa suositun jyväskyläläisen rockbaarin. Mutta tänne hänet on pyydetty muista syistä: kertomaan ensivaikutelmistaan Metsään.fipalvelun käytöstä. Se on metsänomistajille suunnattu sähköinen asiointipalvelu, jonka kieltä amatöörikin ymmärtää. Vaikka ei Hänninen enää oikeasti ole mikään amatööri. Puheesta kuulee, että alan terminologia on hallussa. Marraskuussa avattu Metsään.fi-palvelu tarjoaa kokeneille ja kokemattomille metsänomistajille arvokasta tietoa omasta metsästä. Palvelun tarjoama tieto ei ole yhtä yksityiskohtaista kuin perinteisessä metsäsuunnitelmassa, mutta sen käyttäminen on helppoa ja käyttömahdollisuudet ovat huomattavasti paperipinoa laajemmat. Katsotaanpa. Metsäkeskuksen viestinnän suunnittelija Aino Ässämäki heijastaa Leila Hännisen Metsään.fi-profiilin neuvotteluhuoneen valkokankaalle. Eriväriset sektorit kertovat metsän tilasta. Missä tarvitaan harvennushakkuuta, missä taas nuoren metsän hoitoa. Tuossa kuviolla numero 2 Hännisellä näyttäisi olevan 1,6 hehtaaria taimikonhoitoa tehtävänä. Yksi Metsään.fi-palvelun eduista on se, että sen sisältämää tietoa päivitetään jatkuvasti. Ja samalta sivustolta voi halutessaan pitää yhteyttä metsänhoidon asiantuntijoihin tai vaikka katsella tuottoarvioita omassa metsässä suoritettaville hakkuille. 14 metsakeskus.fi/metsaan-lehti

15 Metsään.fi on metsänomistajille suunnattu sähköinen asiointipalvelu, jonka kieltä amatöörikin ymmärtää. Erkki Lahma arvioi männyn korkeutta. Tukkipinon äärellä voi kohta lukaista, mikä on puun tilastojen mukainen hinta kyseisellä hetkellä. Eurot pian mukana Metsään.fi-palvelussa Metsään.fi-palvelua kehitetään jatkuvasti vastaamaan paremmin metsänomistajien ja metsäalan toimijoiden tarpeita. Keväällä hakkuuehdotuksiin tulee arvio puun myyntituloista ja metsänhoitokohteisiin arvio menoista. Arviot perustuvat Metsäntutkimuslaitoksen puunhintatilastoihin ja hoitotöiden kustannuksiin. Näppärä ominaisuus on käytössä kaikilla Metsään. fi-palvelun käyttäjillä automaattisesti eikä edellytä mitään erillisiä toimia. Loppuvuodesta Metsään.fi-palvelu avautuu myös metsänomistajaa palveleville organisaatioille. Tällöin metsänomistaja voi luovuttaa metsäpalveluja tarjoaville tahoille oikeuden katsoa omia tietojaan Metsään.fi-palvelussa. Keskustelu saman tiedon äärellä helpottaa asiointia ja päätöksentekoa. Perustoiminnot saavat täydennyksiä vuoden 2014 kuluessa, kun työkohteiden välitykseen ja yhteydenottopyyntöihin liittyviä uusia ominaisuuksia otetaan käyttöön. Tulevaisuudessa Metsään.fi-palvelussa voi tehdä suoraan esimerkiksi metsänkäyttöilmoituksia ja hakemuksia metsätaloustuista, jolloin papereiden pyöritys ja postittelu vähenee merkittävästi. metsakeskus.fi/metsaan-lehti 15

16 Tilayhtymän asianhoitaja näkee uudessa palvelussa paljon potentiaalia. Tämän kautta oman metsän hoitoa on helppoa seurata vaikka päivittäin. Se on tosi kätevää. Varsinkin tämmöiselle, joka ei hoida metsää päätoimisesti, Hänninen toteaa. Verkossa välimatka ei ole este Leila Hännistä vastapäätä teetään si eva Esko Romppainen, toinen Metsään.fipalvelun kokeilija, on aavistuksen huolestunut. 68-vuotiaalla eläkeläisellä on metsänomistajille harvinainen ongelma. Olen yrittänyt vähän jarrutella metsätöiden tekemistä, etteivät ne lopu kokonaan kesken, Romppainen sanoo. Suupieliin venyy pieni, veijarimainen hymy. Romppainen on elänyt koko ikänsä metsästä. Hän syntyi vuonna 1944 suomussalmelaiseen metsätorppaan. Työura vierähti eri metsäteollisuusyritysten palveluksessa ja myöhemmin itsenäisenä metsäalan yrittäjänä. Eläkkeelle jäätyään mies muutti takaisin kotitilalleen, jonka omistuksen hän oli ostanut äidiltään ja sisaruksiltaan. Lapsuuden torppa oli saanut rinnalleen rintamamiestalon, johon Romppainen puolisonsa kanssa asettui. Metsäalaa tilalla on lähes 50 hehtaaria. Siellä olen nyt eläkepäivinä puuhastellut, sulan maan aikana ihan päivittäin, Romppainen kertoo. Eläkeläinen on seurannut Metsään.fipalvelun kehitystä innokkaana. Konkarilta luonnistuu kyllä metsäsuunnitelmankin lukeminen, mutta varsinkin Romppaisten seuraavalle sukupolvelle verkkopalvelun monikäyttöisyys voi nousta tärkeäksi. Metsään.fi-palveluun ollaan tämän vuoden aikana rakentamassa osiota, jonka avulla metsänomistajat voivat jättää yhteyden ottopyynnön alan yrityksille esimerkiksi hakkuu- tai hoitourakasta helposti, pelkästään verkon välityksellä. Esko Romppaisen nuorin poika on suunnitellut ottavansa tilan hoidetta- 16 metsakeskus.fi/metsaan-lehti

17 Metsään.fi-toimijapalvelu tekee metsänhoidosta helpompaa Esko Romppainen laskeskelee, mikä on puuston pohjapinta-ala. vakseen lähitulevaisuudessa. Mutta poika työskentelee maanmittausinsinöörinä Lappeenrannassa. Sieltä on Suomussalmelle 500 kilometriä. Mahdollisuus tilata metsänhoitopalveluita verkosta saattaa välillä tuntua houkuttelevalta. Palvelu mukaan metsään Myös Erkki Lahma, 64, on Leila Hännisen ja Esko Romppaisen tavoin ottanut viime kuukaudet ensiaskeleitaan uuden Metsään.fipalvelun kanssa. Tampereella asuva Lahma on osakkaana 51 hehtaarin tilayhtymässä. Muut Urjalassa sijaitsevan tilan osakkaat ovat Lahman veli, serkku ja toisen serkun tytär. Erkki on yhtymän asianhoitaja ja näkee uudessa palvelussa paljon potentiaalia. Mies miettii jo, voisiko Metsään.fi-palvelun viedä, no, metsään. Jos ostaisi taulutietokoneen, niin... Sen voisi sitten ottaa metsään mukaan, mikä olisi kätevää. Ei tarvitsisi papereita enää, Lahma miettii. Sen lisäksi, että Metsään.fi-palvelu tarjoaa jokaiselle metsänomistajalle ajankohtaista tietoa omasta metsästä, se mahdollistaa tämän vuoden lopussa tiedon jakamisen metsäalan toimijoiden kanssa. Vain muutamalla klikkauksella metsänomistaja voi antaa suostumuksensa siirto- ja selailulupiin, joiden avulla toimija voi tehdä työkohdehakuja. Tiedot menevät siis vain ja ainoastaan metsänomistajan suostumuksella eteenpäin, ja luvat on myös yksinkertaista perua. Ominaisuus avataan kuluvan vuoden lopulla, mutta se on jo herättänyt kiinnostusta eri toimijoiden keskuudessa. Tämä on suuri mullistus vanhaan verrattuna. Metsään.fijärjestelmän merkitys on todella suuri kaikille toimijoille, toteaa Jari Yli-Talonen, Päijät-Hämeen Metsänhoitoyhdistyksen (MHY) toiminnanjohtaja. Palvelun tarjoama tietopohja on tärkeintä. Toivottavasti tieto aktivoi metsänomistajia toimimaan omassa metsässä, oli se sitten puukauppa- tai suojelupainotteista toimintaa, hän sanoo. Suunnitelmissa on hyödyntää saatavilla olevaa aineistoa täysimääräisesti. Samoilla linjoilla ollaan UPM:ssä. Odotamme erityisesti toimijaominaisuuden starttausta, kertoo UPM:n metsäliiketoiminnan johtaja Sauli Brander. Yhtiö katsoo toimijapalvelun olevan hyvä väline metsävaratiedon siirtoihin ja metsänomistajan tahdon mukaiseen toimijan valtuutukseen. Näin metsänomistajille pystytään tarjoamaan niitä palveluita, joita he tarvitsevat. Metsään.fi-palvelun keskeisin ja tärkein ominaisuus on perusinformaation tarjoaminen. Se on väylä, jonka kautta saamme paremmin ja tehokkaammin tietoa yksityismetsistä. Tätä tietoa voidaan sitten hyödyntää metsänhoitoon tai puukauppaan liittyvissä toimenpiteissä. Brander huomauttaa, että palvelu sekä lisää kiinnostusta metsänomistajan metsiä kohtaan että samalla auttaa myös puumarkkinatoimijoita puutarjonnan kasvaessa. Sähköiset palvelut ovat tulevaisuutta, sanovat sekä MHY:n että UPM:n edustajat. Kuitenkin yli kolmasosa metsänomistajista on yli 70-vuotiaita, joista moni ei toimi aktiivisesti netissä, Yli-Talonen kertoo. Nyt olisi aika aktivoida tulevat sukupolvet kiinnostumaan nykyisestä tai tulevasta metsäomaisuudestaan. Myös Brander haluaa houkutella lisää käyttäjiä Metsään.fi-palvelulle. Hän kertoo UPM:n olevan erittäin mielissään siitä, että sähköiset palvelut kehittyvät. Metsään.fi-palveluun pääsevät kaikki metsänomistajat ja se on kaikilla yhtä lailla käytettävissä. Palvelu määrittelee ikään kuin minimin, millainen sähköisen, nettipohjaisen palvelun pitää metsäasioissa olla, hän miettii. Yli-Talonen kannustaa metsänomistajia ottamaan kaiken irti palvelusta. Kun metsänomistaja on tänään antanut toimijalle valtuudet, hän voi huomenna klikata sen pois. Metsänomistajan täytyy muistaa käyttää valtaansa. Kaikki toimijat joutuvat siten palveluillaan jatkuvasti lunastamaan lupauksensa, hän toteaa. Teksti: Maiju Ristkari metsakeskus.fi/metsaan-lehti 17

18 Rallimies metsäpuuhissa Palava halu menestyä ralliautoilijana vei Tommi Mäkisen 15 vuodeksi Puuppolan metsistä maailmalle. Nykyään Mäkinen on maanviljelijä, metsänomistaja ja monialayrittäjä, jonka bisnekset yltävät Kiinaan saakka. teksti TUOMAS LEHTONEN kuvat TERO TAKALO-ESKOLA Kylmä viima puhaltaa Jyväskylän reunamilla, Puuppolan 1300 asukkaan kylässä. Se tunnetaan kovista rallimiehistään, kuten nelinkertaisesta maailmanmestarista Tommi Mäkisestä, 48, joka on taannoin rankattu myös Suomen kaikkien aikojen parhaaksi rallikuskiksi. Ralliuransa päätyttyä Mäkinen osti kotitilan metsineen vanhemmiltaan ja ryhtyi maanviljelijäksi sekä monialayrittäjäksi. Tilan lisäksi Mäkinen pyörittää veljensä Tuomon kanssa elämyspalveluja tarjoavaa Tommi Mäkinen Eventsiä, ralliautoihin erikoistunutta Tommi Mäkinen Racingia, metsäkoneketjua sekä kiinteistöyhtiötä. Yritykset työllistävät yhteensä liki 15 henkilöä. Mäkinen ei haikaile takaisin kisapoluille, mutta kosketusta ralliauton rattiin hän ei ole menettänyt. Tilalla vierailee vuosittain kansainvälistä yritysvierasta, joista monet toivovat pääsevänsä Tommin kyytiin. Oman peltoradan lisäksi meillä on käytössä noin 30 suljettua tieosuutta Keski-Suomessa, hän sanoo. Ralliauto metsätöillä Mäkinen tarjoaa kahvia ja istuutuu puisen pirttipöydän ääreen. Hän vaikuttaa hieman vaivautuneelta saamastaan huomiosta. Rehti, maanläheinen ja työteliäs olemus tuovat heti mieleen pienyrittäjän ja maanviljelijän. Maailmanmestarin elkeitä Mäkisestä saa hakemalla hakea. Kännykkä kuitenkin pirisee vähän väliä, ja Mäkinen luovii bisneksiä Espanjaa myöten. Hänen viimeisin aluevaltauksensa on Pekingissä kuluvana vuonna aloittava rallikoulu, jonka pyrkimyksenä on veistellä kiinalaisista rallikuskeja. Viritykset ovat vasta aluillaan, joten isäntä ei halua asiasta vielä huudella. Mutta metsistä tänne tultiinkin puhumaan. Mäkisellä on miete jos toinenkin maanviljelystä ja metsänhoidosta. Olemme viljelleet kaikenlaista siemenviljaa 70- luvulta lähtien. Peltoa on noin sata hehtaaria ja naapuritilaa pitävällä serkulla 150 hehtaaria. Yhdessä ollaan hommia tehty. Metsää Mäkisellä on noin 200 hehtaaria. Tilukset ovat kasvaneet vähitellen pienempien metsätilojen ostamisen myötä. Olen aina silloin tällöin ostanut vähän metsää, kun tarjolla on ollut tilaan luontevasti liitettäviä maita. Mäkinen tietää, että hoidettu metsä tuottaa hyvin puuta. Nytkin olisi metsätraktorilla asiaa useampaankin metsän kolkkaan. Ajallisista resursseista on paljon kiinni, missä harvennusta tai päätehakkuita ehditään tehdä. Suunnitelmassa on määritelty aika paljonkin hakkuita. Ei sitä täysikasvuisia tukkeja kannata turhaan pystyssä pitää, mies pohtii. Mäkinen ei ennätä tehdä tilan töitä yksinään. Peltojen hoidosta sekä viljan lajittelusta ja pakkauksesta vastaa kokopäiväinen tilanhoitaja. Viljelysuunnitelmat teetetään ulkopuolisella ammattilaisella. Metsien kunnosta vastaa puolestaan kolmehenkinen metsäkonetiimi. 18 metsakeskus.fi/metsaan-lehti

19 Tommi Mäkisen metsästä kaadetut tukit menevät myyntiin, mutta energiapuu käytetään eteenpäin vuokratun kiinteistön lämmitykseen. neuvontaa ja koulutusta metsäenergia-asioissa Omia tiluksia tulee kierrettyä etenkin viisivuotiaan Jämtlanninpystykorvan, Lilon kanssa. Metsäenergianeuvontaa on tehty Metsäkeskuksessa jo toistakymmentä vuotta. Neuvonnasta hyötyvät metsänomistajat sekä monet alan toimijat. Tavoitteenamme on lisätä bioenergian käyttöä kannattavasti. Hillitsemme osaltamme ilmastonmuutosta kannustamalla kiinteistöjen omistajia vaihtamaan fossiiliset polttoaineet uusiutuviin puuperäisiin polttoaineisiin, kertoo Metsäkeskuksen johtava bioenergia-asiantuntija Heikki Karppinen. Metsäkeskuksessa on erikoistuttu auttamaan puuenergian hankinnassa ja sen jalostuksessa energiaksi. Edistämme näin myös hyvää metsänhoitoa. Monesti pienläpimittaiselle puulle ei ole muuta virkaa kuin energiakäyttö hakkeena lämpölaitoksissa, Karppinen lisää. Metsäkeskus on kehittänyt sähköisiä palveluja helpottaakseen energiapuun hankintaa. Myös polttopuuyrittäjille on tarjolla useita Metsäkeskuksen tuottamia alueellisia verkkopalveluja, joista Halkoliiteri.com muuttuu valtakunnalliseksi kuluvana vuonna. Yrittäjien tarjoamien tuotteiden lisäksi palvelusta löytyy runsaasti hyödyllistä tietoa muun muassa polttopuun oikeaoppisesta varastoinnista ja käytöstä. halkoliiteri.com mottinetti.fi polttopuuporssi.fi palstat.metsakeskus.fi metsakeskus.fi/metsaan-lehti 19

20 Energiapuu omalta tilalta Puuppola on ollut Mäkisen kotikylä pienestä nassikasta lähtien. Oman tilan pellot ja yksityistiet ovatkin olleet keskeisessä roolissa Mäkisen pojan rallikoulussa. Tommi on oppinut alan alkeita niin työkoneen ohjaksissa kuin peltoautonkin ratissa. Rallissa auttaa, että osaa ajaa erilaisilla vehkeillä. Pitää oppia ymmärtämään millainen merkitys olosuhteilla ja alustojen pidolla on ajamiseen. Välillä pitää osata nostaa jalka kaasulta tyhmältäkin tuntuvassa kohdassa, Mäkinen sanoo. Vaikka Mäkinen rakastaa erilaisia menopelejä, ei hän vierasta apostolinkyytiäkään. Mies nauttii metsän hiljaisuudesta ja rauhasta. Omia tiluksia tulee kierrettyä etenkin viisivuotitommi mäkinen Syntynyt Maanviljelijä ja monialayrittäjä. Aktiivinen ralliura N- ja WRC-luokassa vuosina Neljä perättäistä maailmanmestaruutta Omistaa Hakalan tilan, joka perustettu 1900-luvun alkupuolella. Tilalla metsäpinta-alaa lähes 200 hehtaaria. Viime talvena tilalla tehtiin noin kuution hakkuut, josta osa oli päätehakkuuta ja osa harvennusta. Mätästys tehtiin heti lumien lähdettyä ja istutus saman tien perään. Tilukset ovat kasvaneet vähitellen pienempien metsätilojen ostamisen myötä. Metsäkonemiehet uurastavat lähinnä muiden metsissä, sillä Mäkisen metsäkoneketju urakoi Metsä Groupille. Omaa metsää hoidetaan vapaa-ajalla. Innokkaana metsämiehenä Mäkinen osallistuu metsätöihin myös itse, kun kiireinen aikataulu vain sallii. Aikanaan hän on hankkinut ensimmäisen ralliautonsa rahoituksenkin metsäkonetta ajamalla. Myös Mäkisen pojat Henri, 17, ja Mikko, 10, ovat päässeet sinuiksi tilan töiden kanssa. Isä uskookin, että jompikumpi pojista seuraa hänen jälkiään tilan isäntänä. Mutta aikahan sen näyttää. aan Jämtlanninpystykorvan, Lilon kanssa. Syksyisin parivaljakko suunnistaa paikallisen hirviporukan kanssa Suomen suurimman nisäkkään pyyntiin. Minulla on vahva side metsään. Rallivuosinakin kävin metsässä aina kuin mahdollista. Toki se onnistui tuolloin harvemmin, Mäkinen muistelee. Omista metsistä kaadetut tukit menevät myyntiin, mutta energiapuu käytetään Jyväskylän kaupungin vuokraaman kiinteistön lämmitykseen. Mäkinen arvioi, että päiväkotikäytössä olevan kiinteistön lämmitykseen kuluu 800 kuutiota haketta vuodessa. Metsäkeskuksen energianeuvonnasta olen saanut paljon apua lämpölaitokseen liittyvissä asioissa. Olemme miettineet yhdessä laitteiston mitoitusta ja myös energiatukien hakemiseen olen saanut hyvin vinkkejä, Mäkinen kiittelee. Kahvit on juotu ja Mäkinen lähtee näyttämään tulevan päärakennuksen paikkaa. Mäkisen metsäketjun miehet kaatavat parhaillaan järveä reunustavaa järeää kuusikkoa. Mäkinen on elementissään tarpoessaan lumiketjupyörien jättämissä syvissä painanteissa luvulta asti Puuppolan isäntä on asunut perheineen Päijänteen rannalla, Jyväskylän toisella laidalla. Tila on ollut lähinnä työpaikka. Vielä vuosi, niin Mäkisen poika muuttaa takaisin kotiin. 20 metsakeskus.fi/metsaan-lehti

21 Paininpuu Metsälaki uudistuu mullistuuko metsien käsittely? Metsälainsäädännön uudistuksessa tärkeimmät muutokset ovat uudistushakkuun puuston järeys- ja ikäkriteerien poistaminen sekä eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen ja pienaukkohakkuiden mahdollistaminen. Uudistushakkuun järeys- ja ikärajojen poistaminen merkitsee sitä, että metsänomistaja voi päätehakata metsänsä milloin haluaa, esimerkiksi jo nuoren kasvatusmetsän vaiheessa. Tämä lisää metsänomistajan päätösvaltaa metsäomaisuutensa hoidossa, jos hän vaikka haluaa investoida muuhun kuin metsätalouteen. Lyhyellä aikavälillä nuoren kasvatusmetsän päätehakkuulla saadaan enemmän tuloja kuin ensiharventamalla se. Pidemmällä aikavälillä metsä kannattaa kasvattaa metsänhoitosuositusten mukaan, jolloin tulot ovat huomattavasti suuremmat. Suurin osa metsänomistajista ei todennäköisesti Ainoastaan kokeilemalla karttuu osaamista. halua päätehakata kasvatusmetsäänsä, mutta saattaa ilmaantua keinottelijoita, jotka ostavat metsää ja hakkaavat saman tien kaiken mahdollisen. Metsän uudistamisesta täytyy kuitenkin huolehtia nyt ja tulevaisuudessa. Metsälakiuudistuksessa eri-ikäisrakenteinen metsätalous (niin sanottu jatkuva kasvatus) ja alle 0,3 hehtaarin pienaukkohakkuut rinnastetaan kasvatushakkuisiin. Eri-ikäisrakenteinen metsätalous kiinnostaa metsänomistajia: erään tutkimuksen mukaan lähes kolmannes metsänomistajista siirtyisi kaikissa tai ainakin osassa metsistään niin sanottuun jatkuvaan kasvatukseen, jos se sallitaan. Eri-ikäisrakenteinen metsätalous edellyttää, että metsässä on kaiken ikäisiä ja kokoisia puita, pieniä enemmän kuin suuria. Kun suuret puut hakataan, pääsevät pienemmät puut kasvamaan suuremmiksi. Hakkuun täytyy olla hyvin voimakas, jotta luontainen uudistuminen eli pienten puiden syntyminen on mahdollista. Metsälain muutokset tulevat muuttamaan metsien käsittelyä oleellisesti. Eri-ikäismetsätaloudesta on tietoa ja kokemuksia vähän, eikä lähitulevaisuudessa ole tulossa uutta tutkimustietoa. Ainoastaan menetelmää kokeilemalla kokemusta ja osaamista karttuu niin metsänomistajille, metsäammattilaisille kuin koneyrittäjillekin. Metsänhoitosuositukset uudistetaan lainsäädännön myötä, ja suositukset tulevat entistä tärkeämmiksi. Koulutus ja neuvonta tulee olemaan hyvin haasteellista. Metsälain uudistuksen ehkä tärkein seikka on paineiden purkautuminen metsien käsittelyn suhteen: suitsia höllennetään ja metsien käsittely vapautuu. eljas heikkinen johtava metsänhoidon asiantuntija Metsäkeskus, julkiset palvelut metsakeskus.fi/metsaan-lehti 21

22 Hoitokoulu Tietopaketti istutuksesta Varma alku uudelle metsälle Metsän uudistaminen onnistuu, kun taimet saavat hyvän lähdön. Siinä varmuus ja nopeus ovat valttia. Päätehakkuutuloista noin 10 prosenttia kannattaa sijoittaa uuden taimikon perustamiseen. teksti AINO ÄSSÄMÄKI, ANNIKKA SELANDER kuvitus essi kuula Metsänomistajalla on uutta metsää perustaessaan edessä useita päätöksiä. Kasvupaikan ravinteisuus ratkaisee puulajin ja uudistamismenetelmän valinnan. Ennen hakkuuta paikalla kasvanut puusto kertoo maan puuntuotantokyvystä ja yleensä uusi metsä kannattaa perustaa samalla puulajilla. Kuusi, mänty vai koivu? Mänty kasvaa laatupuuksi karuilla mailla. Kuivat ja kuivahkot kankaat uudistetaan kylväen tai siemenpuita jättämällä luontaisesti. Maa muokataan äestämällä tai laikuttamalla. Kuusi kasvaa ja tuottaa hyvin puuta tuoreilla kankailla ja sitä rehevämmillä kasvupaikoilla. Kuusi uudistetaan istuttamalla. Laikkumätästys on kuusen istutukseen selkeästi paras maanmuokkausmenetelmä. Kuusentaimi saa mättäässä ravinteita hajoavasta humuksesta ja näin etumatkaa heinään nähden. Rauduskoivu kasvaa korkealaatuiseksi tukkipuuksi tuoreilla kankailla ja sitä rehevämmillä kasvupaikoilla. Pääpuulajina se istutetaan, sekapuuksi sitä syntyy havupuutaimikoihin luontaisesti. Kylvö, istutus vai luontainen uudistaminen? Puulaji ratkaisee usein myös menetelmän. Istutus ja kylvö ovat nopeita ja varmoja uudistamismenetelmiä. Istutus sopii kaikille puulajeille. Kylvö on männyn uudistamisessa vaihtoehto luontaiselle uudistamiselle ja siksi karujen kasvupaikkojen menetelmä. Muista maanmuokkaus Maanmuokkaus tarkoittaa kivennäismaan paljastamista maan pintakerroksen eli humuksen alta. Muokkaus tehdään kaivinkoneella tai kuormatraktoriin liitettävällä maanmuokkauskoneella. Jos uudistamismenetelmäksi on valittu kylvö, voidaan siemenet myös kylvää muokkauskoneella. Oikea maanmuokkaus nopeuttaa taimen kasvua, auttaa kilpailussa heinän kanssa ja vähentää tuhoriskiä. Rehevillä mailla tehdään yleensä laikkumätästys, karuille kankaille sopii laikutus tai äestys. Muista tarkistaa istutustyön onnistuminen jo syksyllä. Uudistamistuloksen turvaat huolehtimalla taimikon varhaishoidosta. Polje tarvittaessa heinät taimen ympäriltä ja poista myös taimen kasvua haittaava lehtipuuvesakko. 22 metsakeskus.fi/metsaan-lehti

23 Katso MetsäTV:n istutusvideo: Uudistamisen kustannukset Oikea maanmuokkaus nopeuttaa taimen kasvua! Maanmuokkaus maksaa noin euroa hehtaarille. Mätästys ja laikutus ovat yleensä äestystä kalliimpia vaihtoehtoja. Mätästys on kuitenkin yleensä rehevillä mailla kustannustehokkaita. Metsurin tekemä istutus maksaa noin 700 euroa hehtaarille. Taimet sisältyvät hintaan. Kylvön keskihinta on noin 200 euroa hehtaarille. Hinta ei sisällä maanmuokkausta. Lähde: Metsätilastollinen vuosikirja 2012 Säästöpuuryhmä Ylempänä oleva karumpi maa kylvetään männylle, alempana oleva istutetaan. Reheville alueille istutetaan osalle kuusta ja pienelle alueelle koivua. metsakeskus.fi/metsaan-lehti 23

24 Hoitokoulu Anna päivä taimikollesi! Istutustyö sopii kaikille Istuttaminen on helppo ja kaikille sopiva metsänhoitotyö. Nykyisin suurin osa taimista on paakkutaimia, joiden istutus käy kätevästi pottiputkella. Parasta istutusaikaa on alkukesä toukokuusta juhannukseen, mutta istuttaminen onnistuu myös syksyllä. Kuivaa aikaa heinäkuussa kannattaa välttää. 3 Minne istuttaa? Valitse istutuskohta oikein. Laikkumätästys on yleinen ja paras maanmuokkaustapa kuuselle ja rauduskoivulle. Istuta taimi mättääseen eli muokkausjäljen korkeimmalle kohdalle. Paakun päälle pitää tulla vielä viitisen senttiä maata. Männyn istutusalat on yleensä äestetty tai laikutettu. Istuta männyntaimi kivennäismaahan mahdollisimman korkeaan kohtaan, vähintään 20 senttiä humuksen reunasta. Älä istuta kuoppaan, koska silloin taimi kärsii liiasta kosteudesta. Hyvä kasvupaikka on tärkeämpi kuin taimien välinen etäisyys. 1 2 Välineet Tarvitset istuttamista varten pottiputken, vakan ja suojakäsineet. Metsäpuiden taimet suojataan torjunta-aineella tukkimiehentäin tuhoja vastaan, joten niitä ei tule käsitellä paljain käsin. Pottiputkia ja vakkoja voi kysyä lainaksi monilta taimia toimittavilta yrityksiltä ja metsänhoitoyhdistyksiltä. Taimet Varmista, että taimet eivät kuiva. Jos taimia on paljon ja niitä joudutaan varastoimaan, kastele taimet päivittäin. Pakastettujen taimien tulee olla täysin sulia ennen istutusta. Taimet kannattaa varastoida varjoisaan paikkaan. Paakusta on voitava puristaa vettä ennen istutusta. 4 5 Pottiputken käyttö Pottiputken käyttäminen on helppoa. Iske putki maahan, avaa kärjessä olevat leuat ja pudota taimi putkeen. Nosta putki pois ja tiivistä saappaalla maata taimen ympäriltä. Vapauta leuat ja etsi seuraava istutuskohta. Istutustiheys Tarkista istutustiheys. Hehtaarille tulisi istuttaa noin havupuun taimea. Tämä tarkoittaa, että taimia istutetaan reilun kahden metrin välein. Rauduskoivua istutetaan noin kappaletta hehtaarille ja taimien välisen etäisyyden on oltava noin 2,5 metriä. Voit tarkistaa istutustiheyden ottamalla ympyräkoealoja. Ota neljän metrin mittainen keppi ja pyörähdä paikallasi kokonainen kierros. Laske koealan taimet ja kerro tulos luvulla 200. Näin saat taimien lukumäärän hehtaaria kohti. Ota vähintään viisi koealaa ja laske keskiarvo. Myös kahden metrin keppi riittää, mutta silloin koealoja kannattaa ottaa useita ja taimien määrä tulee kertoa kahdeksallasadalla. 24 metsakeskus.fi/metsaan-lehti

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja

Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja 1 Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja maksaa, metsänomistaja tilittää -Itse maksetut alv:t

Lisätiedot

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Mhy Etelä-Karjala Tervetuloa Etelä-Karjalaan, Luumäelle Kohteen teemana on metsien käsittely: Monipuolistuvat metsänkäsittely

Lisätiedot

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdoksen suunnittelu

Metsätilan sukupolvenvaihdoksen suunnittelu Metsätilan sukupolvenvaihdoksen suunnittelu Polvelta Toiselle Metsätilan sukupolvenvaihdosmessut, Kajaani 30.9.2017 Antti Pajula, Suomen metsäkeskus Taustatietoa metsätilojen sukupolvenvaihdoksista Omistajaa

Lisätiedot

Metsään ABC -päivä 5.9.2015

Metsään ABC -päivä 5.9.2015 Metsään ABC -päivä 5.9.2015 26.8.2015 Suomen metsäkeskus 1 Metsään ABC-päivä Avaus, päivän tavoitteet sekä aikataulut Metsänomistajan oikeuksia ja velvollisuuksia Metsäalan organisaatiot ja toimijat Metsään.fi-palvelun

Lisätiedot

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Lisätiedot

Raaka-ainekatsaus. STMY 90v Jorma Länsitalo, Stora Enso

Raaka-ainekatsaus. STMY 90v Jorma Länsitalo, Stora Enso Raaka-ainekatsaus STMY 90v Jorma Länsitalo, Stora Enso Raaka-ainekatsauksesta vuodelta 1927 Hakkuut 37 milj m3 Teollisuuden raaka -aine n.10 milj m3 Kotitalouksien tarve- ja polttopuu n.15 milj m3 2 Raaka-ainekatsauksesta

Lisätiedot

Metsävähennys. Timo Hannonen Mhy Päijät-Häme

Metsävähennys. Timo Hannonen Mhy Päijät-Häme Metsävähennys Timo Hannonen Mhy Päijät-Häme Perusteita: Metsävähennys on käytettävissä 1.1.1993 jälkeen vastikkeellisesti hankituilla metsätiloilla. Metsävähennysoikeutta ei ole yleensä alle 2 ha kiinteistöillä

Lisätiedot

Projektineuvoja Jorma Kyllönen. Tietoinen metsänomistus -hanke

Projektineuvoja Jorma Kyllönen. Tietoinen metsänomistus -hanke Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti, oma veroilmoitus Yli 30 000 vuosituloksesta menee 34% vero Yhtymässä tulos jaetaan

Lisätiedot

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä

Lisätiedot

Metsätilan omistajanvaihdoksen vaihtoehtoja

Metsätilan omistajanvaihdoksen vaihtoehtoja Metsätilan omistajanvaihdoksen vaihtoehtoja 14.11.2017 Konnevesi Juha Leppänen Projektipäällikkö, Biotalouden perusta kuntoon hanke SPV asiantuntija, Mhy Keski-Suomi Käsiteltäviä asioita Mihin sukupolvenvaihdoksella

Lisätiedot

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdos Esa Lappalainen

Metsätilan sukupolvenvaihdos Esa Lappalainen Metsätilan sukupolvenvaihdos Esa Lappalainen Tietoinen metsänomistus -hanke Taustatietoa metsätilojen sukupolvenvaihdoksista Omistajaa vaihtaa vuosittain n. 15 000 metsätilaa Osto markkinoilta 15 % Sukulaiskauppa

Lisätiedot

Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.

Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6. Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.2014 1 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan toiminta-ajatus Turvaamme

Lisätiedot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt. Metsäpäivä Tapiola Clas Stenvall

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt. Metsäpäivä Tapiola Clas Stenvall Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt Metsäpäivä Tapiola 03.09.2016 Clas Stenvall Kuolinpesä Kuolinpesän muodostaa kuolleen henkilön kaikki omaisuus Kuolinpesää hallinnoi osakkaiden väliaikainen henkilöyhteenliittymä

Lisätiedot

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen Metsänuudistaminen Kari Vääränen 1 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen 2 1 Metsän kehittyminen luonnontilassa 3 Vanhan metsäpalon merkkejä 4 2 Metsään Peruskurssilta opit kannattavaan 5 Luonnontilaisessa

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt. Polvelta toiselle messut 8.11.2014 Seinäjoki Seppo Niskanen

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt. Polvelta toiselle messut 8.11.2014 Seinäjoki Seppo Niskanen Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt Polvelta toiselle messut 8.11.2014 Seinäjoki Seppo Niskanen Miksi kuolinpesässä kannattaa tehdä omistusjärjestelyjä? Päätöksenteko hakkuu- ja hoitotöistä saattaa

Lisätiedot

Alkuperäinen esitys Johanna Heikkinen Kainuun verotoimisto 23.2.2010 Muokannut Markku Kovalainen 21.2.2011

Alkuperäinen esitys Johanna Heikkinen Kainuun verotoimisto 23.2.2010 Muokannut Markku Kovalainen 21.2.2011 Yhteismetsän verotuksesta Oulu 2 2011 Alkuperäinen esitys Johanna Heikkinen Kainuun verotoimisto 23.2.2010 Muokannut Markku Kovalainen 21.2.2011 Yleistä Erillinen verovelvollinen Yhteisetuus (Tuloverolaki

Lisätiedot

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 205/2008 vp Hallituksen esitys eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi (HE 206/2008

Lisätiedot

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016 Kuolinpesä metsän omistajana Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke 2 Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti,

Lisätiedot

Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun

Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun Karri Uotila Joensuu 29/11/2011 Uudistamisketju Maanmuokkaus Viljely Taimikonhoito Onnistunut viljelymetsikkö Tehokas uudistamisketju Kannattava

Lisätiedot

Keski-Suomen hakkuutavoitteet

Keski-Suomen hakkuutavoitteet Keski-Suomen hakkuutavoitteet Helena Reiman, aluejohtaja Metsä tarjoaa ratkaisuja: työtä ja hyvinvointia! Suomen metsäkeskus Keski-Suomen hakkuutavoitteet Keski-Suomen metsävarat Erilaisia hakkuutavoitteita

Lisätiedot

Metsänuudistaminen. Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH 3.5.2012

Metsänuudistaminen. Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH 3.5.2012 Metsänuudistaminen Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH 3.5.2012 Uudistaminen Pyritään saamaan aikaan uusi tuottava metsä Uudistamista pidetään metsätalouden kestävyyden ja kansantalouden kannalta

Lisätiedot

Uudet metsänhoidon suositukset

Uudet metsänhoidon suositukset Uudet metsänhoidon suositukset Ajankohtaista metsätaloudesta 25.1.2014 Olli Äijälä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsäalan asiantuntemus käytössäsi Tarjoamme vastuullisia ja kannattavia ratkaisuja

Lisätiedot

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Oulun kaupungin Haukiputaan Ulkometsän alueen tilusjärjestelytoimituksen toimituskokous 31. toukokuuta

Lisätiedot

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen 30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön kommenttipuheenvuoro. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen MMM/LVO/MBY 8.5.2014

Maa- ja metsätalousministeriön kommenttipuheenvuoro. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen MMM/LVO/MBY 8.5.2014 Maa- ja metsätalousministeriön kommenttipuheenvuoro Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen MMM/LVO/MBY 8.5.2014 1 Metsälain muutoksen taustaa Vuoden alusta voimaan tullut metsälain muutos mahdollistaa metsänomistajien

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdos Esa Lappalainen

Metsätilan sukupolvenvaihdos Esa Lappalainen Metsätilan sukupolvenvaihdos Esa Lappalainen Tietoinen metsänomistus -hanke Lähtötilanne Omistaja Metsä Jatkaja Tavoitetilanne Uusi Omistaja Metsä Luopuja Näkökulmia ja tavoitteita Metsätalous säilyy kannattavana

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

Metsämaan omistus

Metsämaan omistus Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 28/2010 Metsämaan omistus 2006 2008 17.6.2010 Harri Hänninen Aarre Peltola Sekä suurten että pienten metsätilojen määrä on lisääntynyt

Lisätiedot

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Juho Rantala 29.11.2011 Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Käsitteitä Tuottavuus on mittari sille, kuinka tehokkaasti resursseja käytetään

Lisätiedot

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot 1 Puheenaiheet tänään Miksi metsää pitäisi hakata? Viiden kohdan puukauppa Puunmyyntiin liittyvät verot ja vähennykset Pääomatulovero Arvonlisävero Metsätilan

Lisätiedot

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2008

Puukauppa, toukokuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, toukokuu 2008 23/2008 13.6.2008 Mika Mustonen Puukauppa piristyi toukokuussa Puukauppa piristyi hieman toukokuussa,

Lisätiedot

Suometsien puunkorjuu. MHY Lakeus, Antti Väisälä Jalasjärvi

Suometsien puunkorjuu. MHY Lakeus, Antti Väisälä Jalasjärvi Suometsien puunkorjuu MHY Lakeus, Antti Väisälä Jalasjärvi 26.11.2014 Metsänhoitoyhdistys Lakeus Jalasjärvi, Jurva, Kauhajoki, Teuva Perustettu 1.1.2004 n. 5 850 jäsentä Metsämaanpinta-ala 160 000 ha Hakkuusuunnite

Lisätiedot

Elinvoimaa metsistä -seminaari

Elinvoimaa metsistä -seminaari Elinvoimaa metsistä seminaari 6.11.2013 Veikko Iittainen Tavoitteena on: Tarjota metsänomistajille ajantasaista tietoa metsistä, jotta he tekevät tietoisia päätöksiä metsiensä hoidosta ja käytöstä Tarjota

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008 Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus Ritva Toivonen Tapio 11/2008 1 Metsäala murroksessa (2005)08 Massa- ja paperiteollisuus: Vuosikymmenien kasvu taittuu laskuun: pysyvämpi

Lisätiedot

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. erno.jarvinen@mtk.fi

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014 Puukauppa, heinäkuu 2014 21.8.2014 Martti Aarne Heinäkuun puukauppa 1,5 miljoonaa kuutiometriä Mänty- ja kuusitukin reaaliset

Lisätiedot

UPM LAKIPALVELUT TIE ONNISTUNEESEEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN. Kuopio 29.3.2014 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä

UPM LAKIPALVELUT TIE ONNISTUNEESEEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN. Kuopio 29.3.2014 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä UPM LAKIPALVELUT TIE ONNISTUNEESEEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN Kuopio 29.3.2014 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä SUKUPOLVENVAIHDOS ERILAISIA KYSYMYKSIÄ JA TAVOITTEITA Jokainen metsätilan omistajanvaihdos

Lisätiedot

Projektineuvoja Jorma Kyllönen. Tietoinen metsänomistus -hanke

Projektineuvoja Jorma Kyllönen. Tietoinen metsänomistus -hanke Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti, oma veroilmoitus Yli 30 000 vuosituloksesta menee 34% vero Yhtymässä tulos jaetaan

Lisätiedot

Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin

Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin Anna-Kaisa Rämö PTT Yhteistutkimus PTT ja Metla MEMO jatkotyöryhmän kokous 4.5.2012 Aineisto Perusjoukko: Kaikki vähintään 5 ha metsää Manner-Suomen

Lisätiedot

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt Polvelta toiselle -messut Mikkeli 14.4.2014 Seppo Niskanen Tarkkana jo perunkirjoitusvaiheessa Perukirjassa luetellaan vainajan (ja lesken) omaisuus Arvoina kannattaa

Lisätiedot

Yhteistyö on vahvistanut pohjoisen metsänhoidon tutkimusta mitä uutta edessä

Yhteistyö on vahvistanut pohjoisen metsänhoidon tutkimusta mitä uutta edessä Pusikoita vai puuntuotantoa tutkimuspäivä Lapin ammattikorkeakoulu, Rovaniemi 11.12.2014 Yhteistyö on vahvistanut pohjoisen metsänhoidon tutkimusta mitä uutta edessä Mikko Hyppönen Sisältö Pohjoisuus mitä

Lisätiedot

Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus

Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus Sini Eräjää, 24.1.2013 Lain tarkoitus (1 ) Tämän lain tarkoituksena on metsien hyvän terveydentilan ylläpitäminen ja metsätuhojen torjuminen. (Työryhmämuistio 2012)

Lisätiedot

Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa. Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus

Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa. Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus 1 Metsäinventointi uudistuu Vanha tapa: aluesuunnittelu kuljetaan jalkaisin

Lisätiedot

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet Kunta Alue Ms 169 1 3 Kuvio Pa, ha Kasvupaikka ja Kuviotiedot 2016 Sivu 1 / 15 Kunta 169 Alue 1 Ms 3?? jne. Lohko 1 123 0,7 Kuiva kangas ja vastaava suo Nuori kasvatusmetsikkö 40 59 41 8 0 0 0 19 7 2 2

Lisätiedot

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa 1 Puheenaiheena tänään Ajantasainen metsäsuunnitelma Luopujan apuväline Jatkajan työkalu Metsätila-arvio Metsän arvon määritys verottajaa

Lisätiedot

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen METSÄNHOIDON TYÖLAJIT maanmuokkaus luontainen uudistaminen, kylvö tai istutus taimikon varhaishoito

Lisätiedot

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta Puun ostot ja hinnat marraskuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 14.12.2000 558 Puukaupassa 16 prosentin kasvu Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta reilun miljoonan kuutiometrin

Lisätiedot

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Juho Rantala 21.11.2011 Jyväskylä Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Käsitteitä Tuottavuus on mittari sille, kuinka tehokkaasti resursseja käytetään

Lisätiedot

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS 2016 Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri 2 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE

Lisätiedot

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen

Lisätiedot

Puukauppa, maaliskuu 2011

Puukauppa, maaliskuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 13/2011 Puukauppa, maaliskuu 2011 8.4.2011 Martti Aarne Maaliskuun puukauppa jäi miljoonaan kuutiometriin Puukaupan hiljaiselo

Lisätiedot

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla?

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 2.4.2013 1 Luonnonmukaisempi metsänhoito? Häiriödynamiikkamalli Metsien luontaista kehitystä

Lisätiedot

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Ojitetut suot turvekangastyypeittäin (VMI10) Ojitettuja soita puuntuotannon maalla yht.

Lisätiedot

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa Taimikonhoito Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa Metsäteollisuus 20 mrd. Metsätalous 3 mrd. Metsänhoito 0,3 mrd. Lähde: Suomen virallinen tilasto (2013), Metsätilastollinen vuosikirja

Lisätiedot

LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI METSÄ- JA RIKOSLAIN MUUTTAMI- SESTA

LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI METSÄ- JA RIKOSLAIN MUUTTAMI- SESTA Sähköverkko LAUSUNTO 1(5) Kenneth Hänninen 21.3.2013 Maa- ja metsätalousministeriö PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO kirjaamo.mmm@mmm.fi Viite Lausuntopyyntönne MMM044;00/2011 LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Puukauppa, tammikuu 2009

Puukauppa, tammikuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2009 Puukauppa, tammikuu 2009 12.2.2009 Martti Aarne Puukauppa vähäistä ja hinnat laskussa tammikuussa Tammikuun puukauppa jäi

Lisätiedot

- muodostamisprosessi- Esa Lappalainen. Puh. 0400 256 146 esa.lappalainen@metsakeskus.fi. Yhteistyössä mukana

- muodostamisprosessi- Esa Lappalainen. Puh. 0400 256 146 esa.lappalainen@metsakeskus.fi. Yhteistyössä mukana Säämingin Yhteismetsä - muodostamisprosessi- Esa Lappalainen Perhemetsä 3G- hanke Puh. 0400 256 146 esa.lappalainen@metsakeskus.fi Yhteistyössä mukana Säämingin yhteismetsän perusidea: Kootaan tulevat

Lisätiedot

Metsämaan omistus 2009

Metsämaan omistus 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 48/2010 Metsämaan omistus 2009 14.12.2010 Harri Hänninen Yrjö Sevola Metsänomistajia 739 000 Suomalaiset omistavat metsää yksin

Lisätiedot

YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA

YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA Nurmes 13.3.2015 Sakari Tikka Yhteismetsä on tilojen yhteinen metsäalue Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen

Lisätiedot

Yleistyvät yhteismetsät metsien käytön kannalta

Yleistyvät yhteismetsät metsien käytön kannalta Yleistyvät yhteismetsät metsien käytön kannalta Harri Hänninen Metsäntutkimuslaitos Metsätilojen koon ja rakenteen kehittämishanke Metsäpäivät 26.11.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Monimuotoisuuden suojelu

Monimuotoisuuden suojelu Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän

Lisätiedot

BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin

BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin 26.3.2013 Lahti UPM Metsä Samuli Hujo metsäasiakaspäällikkö Toimintaympäristön muutokset 1. Sähköisten palvelujen yleistyminen, datanatiivit

Lisätiedot

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA Suomi KOKO SUOMI ON HYVIN METSÄINEN Metsää* on maapinta-alasta 86 %. Mikäli mukaan ei lasketa joutomaata**, metsän osuus maapinta-alasta on 67 %. Metsän osuus maapinta-alasta

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme TOIMIALUEENA Asikkalan, Hartolan, Heinolan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Lahden, Nastolan, Padasjoen ja Sysmän kunnat

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Levi 6.2.2015 Esittelijä Jussi Laurila Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueyksikkö Metsäpalveluyrittäjyys Toimiala suhteellisen pieni ja nuori

Lisätiedot

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 10.12.2012 1 Eri-ikäisrakenteinen metsä/poimintahakkuu/jatkuva kasvatus yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita

Lisätiedot

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti 25.9.2013

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti 25.9.2013 Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet Ari Lemetti 25.9.2013 1 KEHITYSLUOKAT JA UUDISTAMINEN OSIO 3 kehitysluokkien merkitys metsänhoidossa, tuntomerkit ja keskeiset toimenpiteet kussakin kehitysluokassa

Lisätiedot

Helena Reiman, Suomen metsäkeskus

Helena Reiman, Suomen metsäkeskus Keski-Suomi on metsämaakunta! Hyvät metsävarat Aktiivinen toimintaympäristö Merkittävää taloudellista hyvinvointia Moni-ilmeinen luonto 31.8.2012 Sisä-Suomen metsäpäivä Helena Reiman, Suomen metsäkeskus

Lisätiedot

HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä. Heikki Kuoppala

HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä. Heikki Kuoppala HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä Heikki Kuoppala Hirvivahinkojen arviointi muuttuu Valtioneuvoston asetus riistavahingoista annetun asetuksen muuttamisesta 268/2017 Tullut voimaan 15.5.2017

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

Metsänhoitoa kanalintuja suosien

Metsänhoitoa kanalintuja suosien RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön

Lisätiedot

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Energiapuun korjuu ja kasvatus Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:

Lisätiedot

Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea

Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea Metsäekonomistiklubi 9.2.2009 Pirjo Havia Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Lähtökohtia Metsäkeskuksilla sillanrakentajan rooli

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Avio-oikeus jäämistösuunnittelussa

Avio-oikeus jäämistösuunnittelussa Avio-oikeus jäämistösuunnittelussa Lakipäivät avajaistapahtuma 9.10.2017 Juhani Laine lakimies, tiiminvetäjä, OTT 11.10.2017 1 Jäämistösuunnittelu mitä se on? Toimenpiteitä, joilla vaikutetaan jäämistön

Lisätiedot

Paikkatiedon hyödyntämisen mahdollisuudet ja haasteet

Paikkatiedon hyödyntämisen mahdollisuudet ja haasteet Paikkatiedon hyödyntämisen mahdollisuudet ja haasteet Kehittyvä metsäenergia seminaari 18.11.2009 Jarmo Sinko Suunnittelupäällikkö Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Esityksen sisältö Energiapuu metsävaratiedoissa

Lisätiedot

hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsänuudistamisen sta se laatu ja laadun hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu 29.11.211 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 211 Metsäpalvelun osaamiskeskittymä tutkimus tkim ja kehittämisverkostoerkosto

Lisätiedot

Puukauppa, joulukuu 2013

Puukauppa, joulukuu 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 3/2014 Puukauppa, joulukuu 2013 20.1.2014 Aarre Peltola Puukauppaa käytiin vuonna 2013 viidenneksen enemmän kuin vuotta aiemmin

Lisätiedot

Metsäsektori Suomessa

Metsäsektori Suomessa Metsäsektori Suomessa Metsävarat ja niiden kehitys Metsien omistus ja sen kehitys Metsien käyttöä ohjaavat tekijät Metsätalous ja metsäteollisuus Metsäohjelmat Metsävarat Metsätalousmaata 26 milj. ha,

Lisätiedot

Puukauppa, marraskuu 2012

Puukauppa, marraskuu 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 49/2012 Puukauppa, marraskuu 2012 14.12.2012 Yrjö Sevola Marraskuun puukauppa 2,5 miljoonaa kuutiometriä Yksityismetsien puukauppa

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena

Metsä sijoituskohteena Metsä sijoituskohteena Polvelta toiselle metsätilan sukupolvenvaihdosmessut Jarmo Lahdenmaa Metsänhoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaa Esityksen sisältö Taustatietoa MHY Etelä-Pohjanmaasta Sijoittamisesta yleensä

Lisätiedot

Omistusmuotona yhteismetsä

Omistusmuotona yhteismetsä Omistusmuotona yhteismetsä Mikä on yhteismetsä? Yksi metsäomaisuuden omistusmuoto mm. yhtymien ja yhteisömuotoisen (Ay, Ky, Oy) omistuksen rinnalla Yhteismetsät ovat verotuksellisesti itsenäisiä, metsätiloista

Lisätiedot

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan

Lisätiedot

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla Tämä suunnitelma koskee seuraavia kartalla näkyviä tiloja. Tarkemmat tiedot esitellään tarkempina kuviokarttoina, joiden sivujako näkyy tällä yleiskartalla.

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Metsän siimeksessä seminaari 30.1.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Metsän siimeksessä seminaari 30.1.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Metsän siimeksessä seminaari 30.1.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Kulttuuriperinnön suojelun edistäminen metsien käytössä Suomen metsäkeskus ja

Lisätiedot

MAATILAN OMISTAJAN- VAIHDOS

MAATILAN OMISTAJAN- VAIHDOS MAATILAN OMISTAJAN- VAIHDOS MIKÄ LOPPUTULOS HALUTAAN? Tilan toiminnan jatkuminen Kannattava yritystoiminta - Erot markkina-arvon ja tuottoarvon välillä Omistamisen järjestelyt Perillisten tasapuolinen

Lisätiedot

Puukauppa, kesäkuu 2008

Puukauppa, kesäkuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, kesäkuu 2008 25/2008 11.7.2008 Aarre Peltola Alkuvuoden puukauppa vaisua Alkuvuoden tapaan myös kesäkuussa puukauppa

Lisätiedot