USIX Uusi käyttäjäkeskeinen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "USIX Uusi käyttäjäkeskeinen"

Transkriptio

1 USIX Uusi käyttäjäkeskeinen tietotekniikka Teknologiaohjelmaraportti 19/2003 Loppuraportti

2 USIX Uusi käyttäjäkeskeinen tietotekniikka Loppuraportti Teknologiaohjelmaraportti 19/2003 Helsinki 2003

3 Kilpailukykyä teknologiasta Tekes tarjoaa rahoitusta ja asiantuntijapalveluja kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämiseen. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 390 miljoonaa euroa teknologian kehityshankkeisiin. Teknologiaohjelmien avulla maahamme luodaan uutta teknologiaosaamista yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyönä. Ohjelmien tavoitteena on nostaa teknologista kilpailukykyämme tulevaisuuden keskeisillä teollisuuden toimialoilla. Tällä hetkellä Tekesillä on käynnissä noin 35 teknologiaohjelmaa. ISSN ISBN Kansi: Oddball Graphics Oy Sisäsivut: DTPage Oy Paino: Paino-Center Oy, 2003

4 Esipuhe Tekes käynnisti nelivuotisen Uusi käyttäjäkeskeinen tietotekniikka USIX -teknologiaohjelman vuonna Suomalaisilla yrityksillä ja tutkimuslaitoksilla on ollut hyvät lähtökohdat ja tulokset tietoliikenteen ja tietotekniikan laitteistojen ja perusteknologioiden suunnittelussa ja kehityksessä erityisesti matkapuhelinteollisuudessa, mutta myös mm. tiedon ja sisällön käsittelyssä, tietoturvaratkaisuissa, salausteknologioissa sekä sähköisissä pankki- ja maksuratkaisuissa. Käynnistämällä USIX-ohjelman Tekes halusi nostaa kuluttajien ja käyttäjien tarpeet uusien laadukkaiden tuotteiden ja palvelujen suunnittelun lähtökohdaksi. Yleisesti hyväksytyn määritelmän mukaan laatu tarkoittaa kykyä täyttää asiakkaan tarpeet. Määritelmästä on johdettavissa, että laadukkaan tuotteen tai palvelun valmistaminen ei ole mahdollista ilman käyttäjän ja hänen tarpeidensa tunnistamista ja niiden täyttämistä. Ohjelmaa edelsi laaja tutkimus- ja yrityspuolen selvitys liittyen käytettävyyteen, ergonomiaan ja käyttäjäkeskeiseen tietotekniikkaan. Esiselvitys toi selkeästi esille merkittävät tutkimus- ja kehitystarvekokonaisuudet näillä aloilla. USIX-ohjelman alussa todettiin selkeä tarve panostaa erityisesti suomenkieliseen puheentunnistukseen, suurien tietomäärien hallintaan, jalostamiseen ja yhdistelyyn, hakutekniikoihin sekä uusiin käyttöliittymiin. Muita ohjelman painopistealueita olivat vuorovaikutteiset ympäristöt, elektroninen asiointi ja vaikuttaminen, paikkatietoon perustuvat sovellukset sekä tietotekniikkaan pohjautuvat opetus- ja oppimisympäristöt. USIX-ohjelman aikana markkinoille on tullut kokonaan uudentyyppisiä päätelaitteita multimediapuhelimista tabletti-pc:ihin ja digi-tv:hen. Tämä laitteiden kirjo antaa uusia mahdollisuuksia ja haasteita käyttäjäkeskeisten sovellusten ja käyttöliittymien suunnittelijoille. Helposti omaksuttavien ja käytettävien sekä erilaisiin käyttötilanteisiin mukautuvien tuotteiden suunnittelu on tullut yhä tärkeämmäksi. Ohjelman aikana entistä enemmän esille nousseita tietotekniikkaan liittyviä kysymyksiä ovat mm. digitaalisten oikeuksien hallinta, uudet liiketoimintamallit sekä sähköisen asioinnin ja kaupankäynnin tietoturva ja luotettavuus. Teknologiaohjelman ohjelmapäällikkönä toimi toimitusjohtaja Kari Jääskeläinen Espoo Enterprises Oy:stä. Tekesin ohjelmavastaavina toimivat teknologia-asiantuntija Jouko Salo ( ) sekä teknologia-asiantuntija Marko Heikkinen ( ). Johtoryhmään kuuluivat seuraavat henkilöt: Pirjo Tiainen (Alma Media Oyj), Hannu Nieminen (Nokia Oyj), Risto Linturi (R. Linturi Oy) Mika Wenell (Akumiitti Oy), Kari-Jouko Räihä (Tampereen yliopisto), Kari Mikkelä (Human Capital Investment), Matti Pulkkinen (LTT Tutkimus Oy), Kristiina Laurila (Tekes), Eero Silvennoinen (Tekes), Satu Toivonen (Tekes), Jouko Salo (Tekes) ja Marko Heikkinen (Tekes). Tekes haluaa esittää parhaat kiitokset ohjelmapäällikölle ja vastaaville sekä johtoryhmän jäsenille ja muille USIX-ohjelman menestykselliseen toteuttamiseen osallistuneille henkilöille.

5 USIX-teknologiaohjelmassa rahoitettiin 181 hanketta ja ohjelman kokonaisvolyymi oli 83 miljoonaa euroa, mistä Tekesin rahoitusosuus oli noin 53 % eli 44 miljoonaa euroa. Resursseista noin 29 % kohdistui tutkimushankkeisiin ja noin 71 % yritysten ja yhteisöjen kehityshankkeisiin. Kehityshankkeiden suuri osuus kuvaa hyvin ohjelman soveltavaa luonnetta. Teknologiaohjelma synnytti soveltavan tietotekniikan alueelle huomattavan määrän uutta tutkimustietoa ja osaamista sekä loi valituilla teknologia-alueilla pohjaa uusille sovellutuksille. Nämä ovat laajasti hyödynnettävissä yritysten tuotekehityshankkeissa ja kansainvälisessä tutkimusyhteistyössä. Selkeästi on nähtävissä ohjelman positiiviset vaikutukset markkinoilla jo olevissa tuotteissa ja palveluissa. USIX oli poikkeuksellisen poikkitieteellinen ohjelma, mikä osaltaan edesauttoi eri alojen tutkimus- ja yritysosapuolien verkottumista ja toi paljon aivan uusia asiakkaita hyödyntämään Tekesin palveluita ja resursseja. USIX-ohjelman päättyessä Suomi on edelleen tietoyhteiskuntakehityksen kärkimaita, mutta tämän aseman säilyttäminen vaatii jatkuvia ponnistuksia ja uudistumista. Tekesin vuonna 2003 käynnistämä Vuorovaikutteinen tietotekniikka (FENIX) -teknologiaohjelma jatkaa uusin painotuksin ja resurssein panostamista käyttäjäkeskeiseen ja vuorovaikutteiseen tietotekniikkaan. Helsingissä maaliskuussa 2003 Teknologian kehittämiskeskus Tekes

6 Yhteenveto Vuodesta 1999 kevääseen 2003 jatkuneen USIXteknologiaohjelman tavoitteena oli kartuttaa suomalaista osaamista uusien tieto- ja viestintätekniikoihin perustuvien sovellusten ja palvelujen sekä tuotteiden kehittämisessä ja edistää kansainvälisesti kilpailukykyisen liiketoiminnan kehittymistä. USIX-ohjelman tavoitteisiin kuuluivat myös kansainvälistä huippua edustavat tutkimustulokset sekä innovaatioiden tuotteistusta estävien teknologisten pullonkaulojen avaaminen. USIX-teknologiaohjelman avainalueiksi valittiin aluksi aktiiviympäristöt, sähköinen asiointi ja vaikuttaminen, henkilökohtainen navigointi, luonnollisen kielen sovellukset, opetus- ja oppimisympäristöt, tiedon hakeminen, yhdistely ja jalostaminen, tietämyksen hallinta sekä käyttäjäkeskeisyys. Myöhemmin omiksi aihealueikseen muodostuivat mm kiinteistöihin liittyvät aktiiviympäristösovellukset, käyttöliittymät, verkkoyhteisöt, älyvaatteet, kunto ja terveys, personointi, portaalit, dokumentit ja julkaisujärjestelmät, verkkoliiketoiminta, kuvantunnistus, digi-tv sekä mobiiliratkaisut. Vajaan neljän vuoden aikana USIXiin kertyi mukaan 98 yritysprojektia ja 83 tutkimuslaitosten projektia. Hankkeiden yhteenlaskettu budjetti oli 83 miljoonaa euroa. Tästä Tekes rahoitti 44 miljoonaa euroa ja hankkeisiin osallistuvat yritykset rahoittivat lopun. Vaikka USIX ajoittui yleisen talouskehityksen näkökulmasta erittäin haastavaan aikaan (jyrkästä noususta historialliseen lamaan), saavutettiin ohjelmalla monia merkittäviä tuloksia. Useat ohjelmassa kehitetyt tuotteet ovat jo markkinoilla. Tavoitetutkimuksessa on saavutettu edistysaskelia ja kaikki aihealueet ovat edelleen erittäin ajankohtaisia. Monet USIX-hankkeet ovat lisäksi saaneet erilaisia palkintoja ja tunnustuksia

7 Sisältö Esipuhe Yhteenveto 1 USIX-ohjelman lähtökohdat Strategia Tavoitteena uusi osaaminen ja liiketoiminta sekä teknologiapullonkaulojen avaaminen Keinoina verkostoituminen ja arvoketjut Ohjelman avainalueet Strategian tarkistus Uusia enabloijia syntyy nopeasti tuoteteknisellä alueella ja infrastruktuurin kehittyessä Kompleksisuuden ja itseorganisoituvuuden huomioimiseen Henkilökohtainen navigointi....7 Case-esimerkki: Henkilökohtainen navigointi-instrumentti Aktiiviympäristöt ja kiinteistöratkaisut...10 Case-esimerkki: Nokian Scents projekti Case-esimerkki: COBA (Connected Open Building Automation) Älyvaatteet Case-esimerkki: Älyvaatemateriaalit Case-esimerkki: Puettavan älykkyyden palvelut ja käyttöliittymät Käyttäjäkeskeisyys...20 Case-esimerkki: Verkon henki Käyttöliittymät...23 Case-esimerkki: Lumetila...23 Case-esimerkki: Interact kielellinen vuorovaikutus Verkkoyhteisöt...26 Case-esimerkki: Mansetori Sähköinen asiointi ja palvelut...29 Case-esimerkki: BookIT-ajanvarausjärjestelmä Verkkoliiketoiminta Case-esimerkki: Mobile Mirror Tietämyksen hallinta...33 Case-esimerkki: Tietotyöläisen työasema TYTTI Personointi...36 Case-esimerkki: Personoidut adaptiiviset käyttöliittymät (PAI) Case-esimerkki: Oppiva personointiratkaisu

8 13 Portaalit, dokumentit ja julkaisujärjestelmät Case-esimerkki: ToolsOnline Kuvantunnistus...45 Case-esimerkki: Isaac-kuvantunnistus Digi-TV Case-esimerkki: Tuoteperhe digi-tv-tuotantoon Tekes laati oppaan Digi-TV:n palveluntekijöille Mobiiliratkaisut...52 Case-esimerkki: WAP UAProf Oppiminen...54 Case-esimerkki: Verkko-oppimisen materiaalien arviointi Case-esimerkki: Verkkosalkku Luonnollisen kielen sovellukset eli kieliteknologia...58 Case-esimerkki: Sähköposti puheeksi Case-esimerkki: Trifonimallilla koartikulaation kimppuun Kunto ja terveys Case-esimerkki: Älykorteilla toimivat kuntolaitteet USIX-ohjelman koordinointi...65 Liite: Luettelo USIX-hankkeista Tekesin teknologiaohjelmaraportteja....72

9 1 USIX-ohjelman lähtökohdat Teknologiaohjelmat ovat Tekesin toimintamuoto, joilla halutaan kannustaa riittävän suurta joukkoa tutkijoita ja tuotekehittäjiä lähtemään työskentelemään yhdessä samaan suuntaan niin suurella massalla, että tuloksena tapahtuu toimialan merkittävää edistymistä ja joskus syntyy jopa kokonaan uusia toimialoja. Tekes on panostanut digitaalisen median kehittämiseen merkittävästi aina 1990-luvun puolivälistä asti, jolloin käynnistyi Kansallinen multimediaohjelma (KAMU). Tämän jälkeen Tekesissä käynnistyivät samaan aihepiiriin läheisesti liittyvät Elektroninen painoviestintä (EP), Digitaalisen median sisältötuotteet (DMS), Terveydenhuollon digitaalinen media (TDM) sekä Multimedian teolliset sovellukset (MUTS). Näiden ohjelmien lähestyessä päätöstään 1998 ryhdyttiin valmistelemaan USIXia. USIXin valmistelussa käytettiin apuna kolmea eri esiselvitystä: Käyttäjäkeskeinen uusi tieto- ja viestintätekniikka, Oppimisen uudet ympäristöt sekä Kieliteknologia Suomessa. Esiselvityksissä kävi ilmi, että suomalaisilla yrityksillä olisi edessään hyvät mahdollisuudet lähteä kehittämään mainittujen alojen tuotteita ja palveluja. Etujemme nähtiin perustuvan tietoliikenne- ja tietotekniikka-alojen jo 30-vuotiseen kehitystyöhön, jonka seurauksena suomalaisilla oli jo mm. seuraavia vahvuuksia: GSM-puhelimien ja Internetin käyttöasteet sekä tietokoneisiin perustuva pankkitoiminta ovat Suomessa maailman huippuluokkaa Suomessa on korkeatasoista osaamista salaustekniikoiden alueella Kolmannen sukupolven matkapuhelinverkkojen eli UMTS-verkkojen arvioitiin tulevan Suomessa ensimmäisinä käyttöön. Suomalaiset teleoperaattorit yhdessä muiden osaavien yritysten kanssa tarjoavat tulevaisuuden tietoyhteiskuntapalveluja ensimmäisinä maailmassa. Suomen osaamiskeskuksiin sijoittuvat yritykset ja tutkimuslaitokset ovat kehittämässä uusia teknologiainfrastruktuuriin perustuvia sisältöja palveluhankkeita. Suomalaiset ovat innokkaita omaksumaan uutta teknologiaa tarjoten siten kansainvälisillekin toimijoille mielenkiintoisen tulevaisuuden koeympäristön. Uuden tekniikan levinneisyys tekee suomalaisista halutun kumppanin kansainvälisiin yhteistyöhankkeisiin. Asemamme Nokian ja Linuxin kotimaan nähtiin vahvistavan tätä halukkuutta. Vahvuuksien kautta suomalaisille arvioitiin aukeavan mahdollisuuksia mm. seuraavissa murroksissa: Eri medioiden yhdistyminen, viestintäteknologian sulautuminen kaikkiin laitteisiin, käyttäjäkeskeisyyden yhä kasvava merkitys, käyttäjän tunnistamisen ja paikantamisen muuttuminen yhä tärkeämmäksi, toiminnan globalisoituminen ja kilpailun kiristyminen. Mahdollisuuksia liittyy myös tarpeeseen luoda kokonaan uusia sisältöjä ja palveluja sekä toisaalta muuttaa vanhoja sisältöjä ja palveluja uuteen muotoon. Myös liiketoiminnan pelisääntöjen muuttuminen suosimaan yhä enemmän kokonaisia arvoketjuja ja ensimmäisenä liikkeellelähteviä yrityksiä avaa uusia mahdollisuuksia. Avautuvien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi esiselvityksissä painotettiin monien yritys- ja tutkimulaitososapuolien yhteishankkeita. Monitieteisyyttä ja kokonaisia arvoketjuja kattavia hankkeita haluttiin kannustaa. Näiden esiselvitysten tuloksena Tekesin hallitus päätti käynnistää Uusi käyttäjäkeskeinen tietotekniikka USIX-ohjelman. Uuden ohjelman tavoitteeksi asetettiin kartuttaa suomalaista osaamista uusien tieto- ja viestintätekniikoihin perustuvien sovellusten, palvelujen ja tuotteiden kehittämistä sekä edistää kilpailukykyisen liiketoiminnan syntymistä. 1

10 Nyt USIX-loppuraporttia kirjoitettaessa tiedetään, että todellisuus ei osoittautunut aivan sellaiseksi kuin esiselvityksissä odotettiin. Internetiin, mobiilisovelluksiin ja sähköiseen kaupankäyntiin latautui ylisuuria odotuksia, jotka purkautuivat romahduksena ja yhä käynnissä olevana laskusuhdanteena. Itse asiassa USIXin vajaan neljän vuoden kestolle mahtuu kansantalouden koko suhdannekierto lähes täydellisesti. Viisautta tai varovaisuutta, USIXhankkeiden perusta on kuitenkin osoittautunut erittäin kestäväksi. Arvioitaessa nyt mukana olevaa noin 180 hanketta monet ovat osoittautuneet menestyksellisiksi eikä hankkeiden joukosta helposti löydy montaakaan projektia, johon ei kannattaisi lähteä mukaan vielä tämän päivänkin tiedolla. USIXin piirissä on syntynyt suuri joukko mm. jäljempänä olevissa case-esimerkeissä kuvattujan tuotteita ja palveluita, jotka ovat edelläkävijöitä ja suunnannäyttäjiä kansainvälisillä markkinoilla. Vajaan neljän vuoden aikana USIXiin kertyi mukaan 98 yritysprojektia ja 83 tutkimuslaitosten projektia. Hankkeiden yhteenlaskettu budjetti oli 83 miljoonaa euroa. Tästä Tekes rahoitti 44 miljoonaa euroa ja hankkeisiin osallistuvat yritykset rahoittivat lopun. 2

11 2 Strategia Tekes asetti USIX-teknologiaohjelmalle johtoryhmän, johon kuuluivat Hannu Nieminen Nokia tutkimuskeskuksesta, Risto Linturi R. Linturi Oy:stä, Pirjo Tiainen Alma Media Oy:stä, Mika Wenell Akumiitti Oy:stä, Kari-Jouko Räihä Tampereen yliopistosta, Kari Mikkelä Human Capital Investmentistä sekä Matti Pulkkinen LTT Tutkimus Oy:stä. Tekesiä edustivat Kristiina Laurila, Eero Silvennoinen, Satu Toivonen, Jouko Salo ja Marko Heikkinen. Työnsä alkuvaiheessa USIX-johtoryhmä määritteli ohjelmalle seuraavanlaisen strategian. 2.1 Tavoitteena uusi osaaminen ja liiketoiminta sekä teknologiapullonkaulojen avaaminen USIX-teknologiaohjelman tavoitteeksi strategiassa asetettiin kartuttaa suomalaista osaamista uusien tieto- ja viestintätekniikoihin perustuvien sovellusten ja palvelujen sekä tuotteiden kehittämisessä ja edistää kansainvälisesti kilpailukykyisen liiketoiminnan kehittymistä. Tavoitteisiin kuuluivat myös kansainvälistä huippua edustavat tutkimustulokset sekä innovaatioiden tuotteistusta estävien teknologisten pullonkaulojen avaaminen. 2.2 Keinoina verkostoituminen ja arvoketjut Tavoitteisiin pyrittiin strategian mukaan mm. tukemalla yritysten ja tutkimuslaitosten verkottumista ja tutkijavaihtoa yli toimialarajojen kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Hakijoita ohjeistettiin niin, että kehitettävien tuotteiden, sovellusten ja palvelujen pilotointia tulisi mahdollisuuksien mukaan tehdä yhdessä muiden kansallisten ja kansainvälisten tahojen kanssa. USIXin alkaessa kokonaisten arvoketjujen muodostuminen nähtiin tärkeäksi. Haluttiin välttää tilanne, jossa esimerkiksi teknologia on valmista, mutta siltä puuttuvat sisällöt. USIXin käynnistysseminaareissa tyyppiesimerkkinä vaillinnaisesta arvoketjusta käytettiin ISDN-modeemin syntyä. Itse modeemi ehti olla valmiina jo 20 vuotta ennen kuin www:n keksiminen loi tarpeen siirtää koteihin suuria tiedostoja. Myös monitieteisyyttä painotettiin USIXissa monia teknologiaohjelmia enemmän. Tämä näkyikin heti ohjelman alussa tutkimuslaitoksista tulleena suurena hakemustulvana. Myöhemmin monitieteisyys näkyy niin, että USIXissa on mukana yksitoista eri korkeakoulua, joka on selvästi enemmän kuin monessa muussa teknologiaohjelmassa. USIXin johtoajatuksia oli kehitettävien teknologioiden ja sovellusten käytettävyys. Tällä tarkoitetaan, että niiden tulisi olla aiotulle loppukäyttäjälleen miellyttäviä, helppokäyttöisiä ja tehokkaita. Käytettävyyden toinen puoli on usein käyttäjätiedon ja muiden profiilien kertyminen palveluntarjoajan tietokantoihin. USIXissa kannustettiin nimenomaan henkilötietojen hyödyntämisen eettiseen kestävyyteen ja käyttäjän intimiteetin kunnioittamiseen. Käytettävyyden lisäksi projekteilta toivottiin laajan käyttäjäkunnan näkökulmaa ja tiedon parempaa hallintaa. Käyttäjäkunnan näkökulmaa etsittäessä on keskeistä huomata, että se tarkoittaa käyttöliittymän lisäksi käyttötarkoitusta ja käytön luonnetta. USIX-ohjelma pyrki siis suuntaamaan kehitystä niin, että mahdollisimman laaja käyttäjäkunta saa elämänlaatuaan ja työskentelymahdollisuuksiaan sekä opiskelu- ja tiedonhallintamahdollisuuksiaan tukevia välineitä ja menetelmiä helposti ja edullisesti käyttöönsä. Kaikilta USIX-hankkeilta edellytettyjä yhteisiä kriteerejä olivat käyttäjäsuuntautuneisuuden ja/tai tietämyksenhallinnan vahva rooli hankkeessa. Lisäksi sovellettiin Tekesin kaikille ohjelmille tyypillisiä kriteerejä. Tutkimuslaitosten hankkeissa nämä tarkoittavat, että usean laitoksen ja yritysten mukanaoloa pidetään suotavana. Yrityshakemuksissa Tekes kriteereissä etusijalle asetetaan hake- 3

12 mukset, joissa on toimialarajat ylittävää arvoketjuyhteistyötä, suurten ja pienten yritysten välistä yhteistyötä sekä/tai tutkimuslaitosyhteistyötä. 2.3 Ohjelman avainalueet Ohjelman avainalueiksi valittiin aluksi seuraavat alat: aktiiviympäristöt sähköinen asiointi ja vaikuttaminen henkilökohtainen navigointi luonnollisen kielen sovellukset opetus- ja oppimisympäristöt tiedon hakeminen, yhdistely ja jalostaminen. Monet edellä luetelluista avainalueista jakautuivat myöhemmin vielä alaryhmiin ja mukaan tuli muutamia uusia alueita. Ohjelman päättyessä USIXissa voidaan todeta olevan mukana hankkeita ainakin seuraavilta aihealueilta: Aktiiviympäristöt Aktiiviympäristöt kiinteistösovelluksina Sähköinen asiointi ja palvelut Henkilökohtainen navigointi Luonnollisen kielen sovellukset Oppiminen Tietämyksen hallinta Käyttäjäkeskeisyys Käyttöliittymät Yhteisöt Älyvaatteet Kunto ja terveys Personointi Portaalit, dokumentit ja julkaisujärjestelmät Verkkoliiketoiminta Kuvantunnistus DigiTV Mobiiliratkaisut. Yksittäisten sovellusten lisäksi USIXissa haluttiin ohjata kehitystyötä sellaisten teknologioiden suuntaan, joiden arvioitiin muodostuvat tulevaisuudessa USIXiin kuuluvien painopistealueiden valtavirtateknologioiksi. Eräänä tavoitteena oli myös sovelluskehityksen esteenä olevien teknologiapullonkaulojen ratkaiseminen sekä kokonaan uusien teknologioiden kehittäminen. Esimerkkinä teknologiapullonkauloista käytettiin suomenkielistä puheentunnistusta, jonka kehittämistä haluttiin viedä eteenpäin, koska oli odotettavissa, että maailmalta ei kaupallisin perustein ole odotettavissa kovin nopeasti suomen kieleen tehtyä puheentunnistinta. Jos taas tuotekehittelijät joutuisivat testaamaan puhekäyttöliittymiä englanninkielisillä ohjelmistoilla nähtiin, että käyttäjäkokemukset eivät olisi riittävän aidon tuntuisia ja tämä saattaisi jopa vaikuttaa monenkin alan kilpailukykyyn. USIXissa haluttiin kannustaa avainalueisiin liittyvien sovellusten tuottamista mm. seuraaville alustoille: Jakelukanavat Mobiiliverkot (GSM, GSM:n uudet versiot, 3 G, radiolan, Bluetooth) DigiTV/DVB Internet PC Internet appliances Sovellusprotokollat IP HTML ja sen sukulaiset, XML WAP Java/Jini Sähköiset tunnistusjärjestelmät Maksujärjestelmät Käyttöjärjestelmät Linux Java EPOC Windows Windows CE. Ohjelmassa ohjattiin kehitystä asettamalla etusijalle hankkeet, joissa kehitetään näihin ympäristöihin soveltuvia tuotteita tai palveluja. 2.4 Strategian tarkistus USIX-teknologiaohjelman johtoryhmä kokoontui joulukuussa 2001 tarkistamaan edellä kuvattuja tavoitteita ja tunnistamaan aihealueen keskeisiä kehitysnäkymiä teknologiaohjelman loppukauden suuntaamiseksi. Tässä vaiheessa ideoitiin jo aiheita myös USIXia seuraavien teknologiaohjelmien tee- 4

13 moiksi. Aiheet tunnistettiin kartoittamalla alaan vaikuttavia yleisiä trendejä ja ideoimalla niistä joukko konkreettisia suuntaamisehdotuksia. Uusia suuntia haettiin mm. megatrendeistä ja enabloijista. Tulevaa kehitystä pyrittiin ennakoimaan mm. tutkimalla niinsanottuja jo havaittuja tilastollisia megatrendejä. Tällaisia trendejä ovat ilmaston muutos, väestön lisääntyminen, teknologian kehittyminen ja yleistyminen, kaiken kattava tietoliikenne, älykkäiden laitteiden ja prosessien leviäminen, vapaan markkinatalouden leviäminen, globalisoituminen, tribalismi, pluralismi, arvomaailman muutos elämykselliseksi ja yksilön mahdollisuuksia korostavaksi sekä toisaalta esimerkiksi häiriökäyttäytymisen lisääntyminen. Uusia trendejä luovia mahdollistajina (enabloijina) pidettiin mm. tavaroiden ja ihmisten liikkuvuuden lisääntymistä. Tähän nähtiin liittyvän myös hierarkioiden purkautumiseen johtava transaktiokustannusten lasku. Yhteisöllisen (ryhmä)reaktiokyvyn kasvua pidettiin omanlaisenaan mahdollistajana. Teknologiamyönteisyyden lisääntyessä kasvaa taas oman elämän ja lähiympäristön hallinnan merkitys Uusia enabloijia syntyy nopeasti tuoteteknisellä alueella ja infrastruktuurin kehittyessä Tuotantotekniikan kehityksen synnyttämiä uusia enabloijia ovat mm. uudet raaka-aineet ja komponentit, uudet havainnointimahdollisuudet (muoto, paikka, asia, tila, aika), liikkumiseen liittyvä kehitys (itseliikkuminen, itseohjaus), tuotteen olemuksen muuttumiseen liittyvät asiat (muoto, rakenne, ominaisuus, kopiointi, katalysointi), viestiminen (indikointi, mittaus, palaute), energia (tuottaminen, johtaminen, eristäminen, varastointi, saatavuus), keveys, tehokkuus, kestävyys, lujuus, kovuus sekä esimerkiksi elastiset tai läpinäkyvät uudet pohjamateriaalit Infrastruktuuri kehittyy nopeasti mm. liikkumisen alueella (paikkatieto, GPS, geneerinen kauko-ohjaus, robotit) viestinnän alueella (tietokoneverkot, kännykät, satelliitit, geneeriset kaukosäätimet) rakennusautomaatioverkoissa, tunnistusteknologiassa, jne. USIX johtoryhmä suuntasikin tuotekehittäjille kysymyksen: Mille tuotteille tämä infrastruktuurin kehittyminen luo markkinoita? Kompleksisuuden ja itseorganisoituvuuden huomioimiseen Merkittävinä yhteiskunnallisina trendeinä nähtiin myös ihmisten kasvava halu viestintään, itseorganisointiin ja oman elämänsä hallintaan. Kompleksisten ja itseorganisoituvien järjestelmien teorian ymmärtäminen ja soveltaminen käytäntöön käyvät tärkeämmiksi. Näitä teorioita voidaan soveltaa myös analysoitaessa uusien ilmiöiden, toimintatapojen ja innovaatioiden leviämistä ihmisyhteisöissä. Pienten muutosten suuret vaikutukset perustuvat siihen, että ilmiöiden kokonaisuus sisältää monimutkaisempia säännönmukaisuuksia kuin sen osat. Kun ominaisuuksissa tai olosuhteissa tapahtuu suurta yksilöjoukkoa koskevia muutoksia, lisäävät ne edelleen kokonaisuuden mahdollista kompleksisuustasoa. Ihmisten toimiessa vapaamuotoisissa yhteisöissä leviävät uudet taidot ja ideat kiihtyvällä nopeudella aiheuttaen uusia ominaisuuksia kokonaisuuteen. USIXin piirissä kehitettävien hankkeiden kannalta tärkeinä teknologisina enabloijina pidettiin mm. semanttista webiä, tekoälyä, robotiikkaa, kognitiivisiä arkkitehtuureja sekä ihmisen ja terminaalin interaktiota. Kognitiivisilla laskenta-arkkitehtuureilla pyritään aiempaa tehokkaammin jäljittelemään aivojen tapaa käsitellä tietoa. Uuden sukupolven kognitiiviset arkkitehtuurit rakentuvat ei-numeerisen symbolisen tiedonkäsittelyn, assosiatiivisten tiedonkäsittelytapojen ja massiivisen rinnakkaisuuden pohjalle. Assosiatiivisten rakenteiden ja perinteisen von Neumann tietokonearkkitehtuurien yhdistelmät tarjoavat uudentyyppisiä tapoja kehittää tietokoneita, jotka kykenevät kommunikoimaan käyttäjiensä kanssa tavoilla, jotka ovat entistä lähempänä ihmisen tapaa kommunikoida. Internetin puolella semanttisen webin arveltiin olevan seuraavien viiden vuoden aikana suuri kehitysalue, joka mahdollistaa merkityksen ja raken- 5

14 teen yhdistämisen. Semanttinen web muuttaa internetin jättiläismäiseksi relaatiotietokannaksi. Muina tärkeinä sovelluksina pidettiin visuaalisesti ja emotionaalisesti rikasta viestintää, cross-mediaa, yhteistyötä edistäviä sovelluksia (collaborative applications), Googlen tyyppistä yhteisöllistä selailua, laajennetuja chat-ympäristöjä (augmented chat), aktiiviympäristöjä, profiileja sekä uusia interaktiotapoja puhetta, kuvaa ja muita aisteja jäljittelevin tavoin. Myös kontekstin huomioivat käyttöliittymät nähtiin tärkeänä kehitysalueena. eoppimisen alueella oltiin edetty tilanteeseen, jossa suomalaiset kouluttajat pyrkivät eristyneistä kokeiluista ja päällekkäisestä kehitystyöstä laajempiin ratkaisuihin. Usko e-oppimisen teknologioiden ja palveluiden merkitykseen vaihteli vielä suuresti ja kysyntä kasvaa varsin rauhallisesti. Suuret yritykset käynnistävät oppimista (mm. henkilöstö-, asiakas-, kumppani-, tuote-, muutoskoulutus) tukevia e-oppimisen hankkeita. Julkiset organisaatiot ottavat e-oppimista käyttöön varsin rauhallisesti, mutta kokoavat (paikallisesti, alueellisesti, sektoraalisesti jne.) avoimia e-oppimisen foorumeja ja kehittämisverkostoja. Alan toimijoille syntyy pikkuhiljaa informaatio-, koulutus- ja valmennuspalveluita. eoppimisklusterin dynamiikkaan kuuluvat mm. sisältötuotanto, koulutus-, sekä ICT- ja tietointensiiviset bisnespalvelut. Klusteria kehittävät hankkeet ja niiden ongelmat on tunnistettu. Myös kansallisesti tärkeät yhteistyö- ja kehittämisalueet on jo tunnistettu ja valmisteilla on lukuisia kokoavia hankkeita. eoppimisen käyttöönottoon liittyy useita erilaisia tarpeita ja rooleja. Eri rooleissa toimivilla osapuolilla on erilaisia käsityksiä omaan käyttöön sopivimmista ratkaisuista. Tarjolla on jopa tuhansia erilaisia teknologiaratkaisuja. Kokemus osoittaa, ettei ole yhtä yleistä tapaa toteuttaa e-oppimista ja edetä suunnitelluin askelein strategisen kehyksen sisällä. Haasteena on silti eri osa-alueiden yhteensopivuus. Kaikki USIXin alkuperäiset aihealueet (aktiiviympäristöt, sähköinen asiointi ja vaikuttaminen, henkilökohtainen navigointi, luonnollisen kielen sovellukset, opetus- ja oppimisympäristöt sekä tiedon hakeminen, yhdistely ja jalostaminen) nähtiin strategiaan tarkastettaessa edelleen ajankohtaisina. USIXin loppukauden suuntaamisessa tärkeiksi uusiksi linjoiksi nousivat mm. aivotutkimuksen viimeaikaisten tulosten entistä tiiviimpi huomioiminen, elämysten tuottaminen sekä itseorganisoitumisen ja yhteisöllisyyden huomioiminen erityisesti oppimisessa sekä myös kaikessa teknologian hyödyntämisessä. Aivotutkimuksen viimeaikaisten edistysaskeleita ja tuloksia haluttiin hyödyntää laajemmin käytettävyydessä ja käyttöliittymäsuunnittelussa. Tekoälyä tulisi lähestyä käyttöliittymien (UI) ja ihmisälyn (HI) toimintaperiaatteiden näkökulmasta. Tietojenkäsittelyn arkkitehtuurissa suuntaa tulisi hakea esimerkiksi laatimalla ne muistuttamaan aivojen arkkitehtuuria. Sisällöntuotannon näkökulmasta tärkeänä pidettiin sisällön hallinta, kokemusten luomista ja psykologista räätälöintiä. Esimerkiksi sanomalehden tasolla tämä tarkoittaisi tavoitetta, että jokainen voisi kokea lehden olevan kirjoitettu juuri hänelle. Sisällöntuottajan toimialueeseen alkavat kuulua tunteiden luominen sekä tunteiden ja tahtojen välitys telekommunikaation kautta. Ihmisille tulisi myös tarjota mahdollisuus laatia itse omat universaalit sisältöprofiilinsa, niin että he voivat saada itselleen sopivaa materiaalia. Myös älykkäät assistentit ja alustojen älykkyys ovat tärkeitä tähän liittyviä teemoja. Oppimisjärjestelmiä haluttiin kehitettävän sellaisten työkalujen suuntaan, joilla voi opetella itse muiden kokemuksien perusteella kuten Googlella hakeminen tapahtuu. Myös yhteisöllinen oppiminen oli tärkeä teema. Haluttiin kysyä, mikä on oppimisen tukijärjestelmä silloin kun opetellaan sellaista jota kukaan muu ei vielä osaa? USIXin näkökulmasta tärkeitä oppimiseen liittyviä aiheita ovat mm. yksilölliset osaamisen ja oppimisen hallinnan teknologiat, yhteisöt, mobiilin oppijan ratkaisut sekä ubi-oppiminen. Myös digitaalinen televisio ja uudet oppimisformaatit (sisältö, palvelut ja teknologiat) sekä teollisuuden koulutus- ja työnteon tuen ratkaisut ovat ajankohtaisia aiheita. 6

15 3 Henkilökohtainen navigointi Henkilökohtainen navigointi tarkoittaa henkilön paikantamista sekä tarpeellista reitin ja liikkumismuodon valintaa ja opastusta haluttuun kohteeseen pääsemiseksi sekä ulko- että sisätiloissa hyödyntäen paikannettuja kohteita, ilmiöitä ja palveluja koskevaa informaatiota. Tähän alueeseen kuuluvat henkilökohtainen navigointi sekä vuorovaikutus aktiiviympäristön kanssa. Alaan liittyviä teknologioita ovat mm. 2D- ja 3D-mallit, GPS- ja kännykkäpaikantaminen sekä langattomat (mm. Bluetooth) verkot. Alueen sovelluksia ovat esim. älykäs kartta, valvonta- ja paikkatietotuotteet, itseliikkuvat järjestelmät, geneeriset kaukosäätimet jne. Henkilökohtaisen navigoinnin alueella lähiaikoina koittava suuri murros liittyy siihen, että esimerkiksi Nokian kaikkiin peruspuhelimiinkin tulee satelliittipaikannus perusominaisuudeksi. Kehitys on jo todellisuutta USA:ssa, jossa hätäpuhelut pitää viranomaismääräysten johdosta pystyä paikantamaan. Toinen merkittävä trendi on se, että maailman suuret operaattorit tuovat palvelut saataville tämän vuoden aikana niin, että niihin voidaan liittää maanrajat ylittävä roaming. Tulevat uudet paikannustuotteet voidaan ennustaa esimerkiksi Japanin i-moden kokemusten nojalla, jossa pelkkiä karttahakuja tapahtuu jo päivässä. Karttoja käytetään tyypillisesti palvelujen hakemiseen tai sitten yhteistöissä ystävien tai työtoverien paikantamiseen. Lisäksi on nähtävissä, että puhelimeen ladattavat erilliset sovellukset tulevat yleistymään. Käyttäjä voi ladata itselleen esimerkiksi jonkin kaupungin kartan. Tällöin ns. osoitteesta osoitteeseen navigointi mahdollistuu, jolloin kännykkä kertoo risteyksessä, mihin suuntaan pitää kääntyä. Samoin joukkoliikenteen aikataulut voi tallentaa kännykkään. Paikannussovelluksissa USIX-ohjelmassa haluttiin suosii ratkaisuja, joissa päätösvalta sijaintitiedon lähettämisestä ja käytöstä on laitteen käyttäjällä. USIXin henkilökohtainen navigointi aihealue toteutettiin tiiviissä yhteistyössä liikenne- ja viestintäministeriön käynnistämän NAVI-ohjelman kanssa. NAVI-ohjelman tavoitteena oli kuluttajien tarpeiden ja teknologian mahdollisuuksien puitteissa kehittää ja kokeilla matkapuhelinverkon paikannuspalveluja, paikantavia mobiililaitteita sekä erilaisia opastuspalveluja ja muita sovelluksia. NAVI-ohjelman osapuolet rahoittivat yhdessä Tekesin kanssa niin sanotut tukiprojektit, joiden avulla voitiin sitten edistää mm. USIXissa mukana olevia tuotekehityshankkeita. NAVI-ohjelmassa oli mukana mm. seuraavia tukiprojekteja: Säädöspuitteet, Käytettävyys ja eettinen arviointi (KEN), Käyttäjätarveselvitys (NAVItarve), Palveluarkkitehtuuri ja metatieto (PAM), Paikallisportaaliselvitys, testiympäristön määrittely, paikannuksen testiympäristö (NAVItestbed), karttapalvelun testiympäristö (NAVImap), hakupalvelupilotti (NAVIsearch), Markkinaseuranta, Sanastotyö sekä Tulevaisuustyöskentely. NAVI-ohjelman tulokset on kirjattu ohjelman loppuraporttiin (Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 11/2003), dokumentit/julkaisu/julkaisusarja/2003/a pdf. Verkkopaikannuksen oikeudellisissa kysymyksissä opastetaan erillisessä julkaisussa (Liikenne- ja viestintäministeriön muistioita ja mietintöjä B7/2003), NAVI-ohjelman yhteydessä syntyi suomalainen mobiilipaikannuksen yritysklusteri NAVI-verkosto (www.naviverkosto.org), jossa keskeiset osapuolet jatkavat yhteistyötä mm. kansainvälisten markkinoiden ja standardoinnin seurantahankkeilla. 7

16 Case-esimerkki: Henkilökohtainen navigointi-instrumentti Suunto kehitti USIX-projektissaan tekniikkaa henkilökohtaista navigointi-instrumenttia varten. G9 on uuden sukupolven golfkentille tarkoitettu henkilökohtainen instrumentti ja M9 puolestaan henkilökohtainen purjehdusinstrumentti. Kuva 1. Suunnon henkilökohtainen purjehdusinstrumentti. Golfinstrumentti G9 on rannetietokone mittausantureineen ja GPS-paikantimineen, joiden avulla pelaaja voi mitata helposti ja tarkasti lyöntiensä pituudet sekä etäisyyden seuraavalle reiälle. Laitteen avulla voi seurata mailavalintojen vaikutusta ja tallentaa muistiin erilaista peliin liittyvää lisätietoa suoraan kentällä. Tiedot voi ladata myöhemmin kotitietokoneeseen syvällisempää analyysiä varten. Suunnon urheiluinstrumentissa onkin esimerkiksi kaksoisbagi-toiminto, joka mahdollistaa kahden erilaisen mailasetin tulosten tallentamisen ja vertailun. Golfominaisuuksien lisäksi instrumentissa on kello, ilmanpainemittari, lämpömittari, korkeusmittari sekä digitaalinen 3D-kompassi. Taulukko 1. Henkilökohtaiseen navigointiin liittyvät USIX-projektit. Toteuttaja Hanke MS Location Oy GSM-soluverkkoihin perustuva paikantamisjärjestelmä Digital Information Architects Inc Digia Oy Digia Navigator 1.0 Joensuun yliopisto Dynaaminen karttojen käyttö mobiilissa ympäristössä Benefon Oyj GPS indoor Navinova Oy Henkilökohtainen navigointi (NAVI) -ohjelman tukiprojektit Suunto Oy Henkilökohtainen navigointilaite Tietomekka Oy Henkilökohtaiseen paikannukseen, wap-puhelinteknologiaan ja internet-tietoverkkoihin perustuvan liikenteen palvelukonseptin tuotekehitysprojekti Valtion teknillinen tutkimuskeskus Henkilökohtaisen navigoinnin kärkihankkeen valmistelu Tampereen yliopisto Henkilökohtaisen navigoinnin käyttöliittymä Alpha Positron Oy Indoor Satellite Navigation Space Systems Finland Oy Indoor Satellite Navigation Fastrax Oy Indoor Satellite Navigation Joensuun yliopisto Karttakuvien reaaliaikainen käyttö (Real-time cartography imaging) Navinova Oy Karttapalvelun testiympäristö Valtion teknillinen tutkimuskeskus Käyttäjien tietotarpeet liikkuminen ja henkilökohtainen navigointi Nexim Oy Nexim Navigator -esiselvitys Navinova Oy Paikannuspalvelun testiympäristö Oy Arbonaut Ltd Technology for Personalized Location Based Mobile Services Tampereen yliopisto TRE-D 8

17 Kuva 2. Purjehdusinstrumentilla voi ajoittaa kilpailun lähdön. Purjehdusinstrumentilla puolestaan voi analysoida ja parantaa omaa purjehdussuoritustaan. Purjehduskilpailuissa M9 auttaa mm. sijoittumaan paremmin lähtölinjalle antaen purjehtijalle enemmän aikaa keskittyä itse veneen hallintaan. Lähdön jälkeen laite auttaa valitsemaan tuuliolosuhteiden kannalta optimaalisimman reitin. Purjehduksen aikana laite tarjoaa hyödyllistä navigointitietoa ja auttaa pitämään veneen optimaalisessa kurssissa. Myös purjehdusmallin tiedot voi ladata kotitietokoneeseen myöhempää analyysiä ja purjehduksen opettelua varten. Suunnon 9-sarjan urheiluinstrumenteissa yhdistyvät monet erilaiset huipputeknologiat. Tuotekehittelyssä on hyödynnettynä mm. teollinen muotoilu, käytettävyyssuunnittelu, vaativa mekaniikkasuunnittelu, elektroniikka, mikrosensorit, matemaattisia algoritmeja hyödyntävät ohjelmistot. Laitteet ovatkin teknisesti erittäin edistyksellisiä. Niissä on mm. maailman pienin ja vähiten virtaa kuluttava GPS-järjestelmä. GPS-antenni on kokonaan sulautettu instrumentin kuoreen, eikä sitä voi erillisenä havaita. Instrumentti sisältää myös maailman tiiveimmin pakatun mikrosensoreihin perustuvan mittausjärjestelmän. Prosessoreja laitteessa on kaksi. Instrumentin kello pysyy oikeassa ajassa satelliittien atomikellojen avulla. Tuotekehitysprojektin tavoitteena ei tuotekehityspäällikkö Eero Punkan mukaan kuitenkaan ollut tekninen kikkailu, vaan käyttäjien tarpeet. Tekesprojekti oli Eero Punkan mielestä sikälikin poikkeuksellinen, että kaikki sen tavoitteet saavutettiin ja vieläpä aikataulussa. 9

18 4 Aktiiviympäristöt ja kiinteistöratkaisut Ihminen tarvitsee ja hyödyntää erilaista tietoa erilaisissa ympäristöissä. Tietoympäristöjen voidaan ajatella muodostavan laajenevia kehiä, joiden renkaita ovat sisimmästä alkaen oman kehon alue, käsien ulottuvilla oleva alue, elinympäristö, yhteisö, kulttuuri, jaettu tieto ja kaukaisuudessa oleva tieto. Aktiiviympäristöihin liittyvissä tutkimuksissa lähdetään siitä, että apuvälineiden tulisi ymmärtää, millaisessa ympäristössä käyttäjänsä kulloinkin liikkuu. Aktiiviympäristöjen alueella kiinnostavimpia asioita USIXin kuluessa ovat olleet käyttöliittymän hävittäminen ja sen täydellinen piilottaminen ympäristöön. Kehitystä ajaa edelleen eteenpäin lyhyen kantaman langattomien radio- (esim. Bluetooth) ja IR-linkkien kehitys ja niiden miniatyrisointi. Kehitys on tuomassa mukanaan mahdollisuuden integroida yksinkertaisetkin laitteet langattomaan Internet-ympäristöön. Laitteen käyttöliittymä voi aktivoitua auktorisoidun käyttäjän lähestyessä laitetta esimerkiksi kännykkänsä kanssa. Tyypillisesti esimerkiksi kodinkone voisi lähettää käyttöliittymänsä kännykän ruudulle. Toisaalta laitteet voivat viestiä verkkoon päin ja toisilleen esimerkiksi vioista ja käyttöongelmistaan. Näin voitaisiin varoittaa käyttäjää ajoissa vaikkapa oikosulun tai tulipalon vaarasta. Yhtenä aktiiviympäristöjen markkinointiesimerkkinä käytettiin ajatusta suuresta näyttötaulusta muodostuvasta ruokapöydästä, johon aamulla ilmaantuisi päivän lehti. USIXissa haluttiin kannustaa tällaisten sovellusten kehittämiseen erityisesti käyttäjän ehdoilla siten, että ympäristö kertoo käyttäjälle, mitä siellä voi tehdä. Toisaalta ympäristö ei lähettäisi käyttäjätietoa asiattomille ja ylipäätään tietoa lähettäessään varmistuisi, että käyttäjä sallii sen lähettämisen. USIXissa kannustettiin myös yhteisten standardien löytymiseen tällä alueella. Aktiiviympäristöt nähdään eränä vahvimmista tulevaisuuden trendeistä. Alan kehitystä vievät eteenpäin mm. Java, Jini, Bluetooth sekä Windows Universal Plug and play -teknologioiden kehitys. Case-esimerkki: Nokian Scents -projekti Nokian Scents projekti muodostui useasta erillisisestä Nokian sisäisestä projektista. Projektin tavoitteena oli mm. oppia ymmärtämään aktiiviympäristöjä paremmin ja monelta eri näkökulmalta. Tutkimuksen kohteena oli mm. kannettavaan älykkyyteen (wearable computing) liittyviä kysymyksiä sekä toisaalta ympäristön hallintaa. Yksi projektin keskeisiä tavoitteita oli mahdollistaa päällepuettavan (tai jopa henkilössä itsessä olevan) käyttöliittymän ja toisaalta ympäristössä olevan käyttöliittymän tutkiminen. Edelleen tutkittiin miten nämä kaksi asiaa liittyvät toisiinsa. Koti- ja sisäympäristössä tutkittiin laitteisiin liittymistä. Julkisiin tiloihin liittyen hankkeessa toteutettiin langattomaan laajennettuun todellisuuteen (mobile augmented realityyn) liittyvä sovellus. Tiloihin liittyviä sovelluksia testattiin Nokian omassa laboratoriossa. Osana Smart Clothes -projektiaan Nokia tutki mm. älyvaatteiden ja vaatemateriaaleihin liittyviä trendejä ja teknologioita. Yksi näkökulma vaatteisiin oli, miten ne voisivat toimia mobiilin viestinnän input ja output kanavina. Eli siis esimerkiksi miten vaatteisiin voisi integroida mikrofoneja, kuulokkeita, näppäimistöjä tai suoraan ihmisen reaktioita lukevia sensoreita. Nokia kehittikin yhdessä Reima-Tutan kanssa lumilautailijoille suunnatun asukokonaisuuden, johon kuului hands free -mikrofoni/kuulokeosa, erillinen tasku liittimineen puhelinta varten ja asuun integroitu puhelimen käyttöliit- 10

19 tymä. Tavoitteena oli kehittää laite, jolla lumilautailijaryhmä voi olla välittömässä puheyhteydessä toisiinsa jopa laskiessaan mäkeä. ARE-projektissa puolestaan tutkittiin millaisia lisätyn todellisuuden (augmented reality) sovelluksia voisi tehdä tämän päivän teknologialla. Hankkeessa kokeiltiin pieniä kannettavia näyttöjä, ääniä strereoista 3D-ääneen, 2D- ja 2 1/2 D -grafiikkaa, tarkkaa paikkatietoa, langatonta laajakaistaa, Bluetoothia ja WLANia. Tavoitteena oli kehittää nimenomaan viihdesovelluksia. Yksi sovellusalue ovat ryhmäpelit (Pirates) jotka toimivat toisiaan lähestyvän laitteen keskinäisen kommunikaation avulla. Laitteet tarkkailevat etäisyyttä toisistaan ja jos toinen laite tulee riittävän lähelle laite käynnistää pelitilanteen. Smart Home -osuudessa pyrittiin selvittämään, millainen olisi älykäs koti. Kodin älykkyydelle löydettiin hankkeessa monenlaisia asteita. Kauko-ohjattava koti toimisi lähinnä komentojen toteuttajana. Oppiva koti voisi opetella käyttäjänsä mieltymyksiä tämän aikaisempien komentojen perusteella ja pyrkiä automatisoimaan käyttäjän tekemiä valintoja. Luova koti voisi osoittaa todellista älykkyyttä erilaisten keinoälyratkaisujen avulla. Tällöin nousee jo kysymykseksi, miten käyttäjät reagoivat muutokseen, kun koti oppii yhä uutta. Viestivä koti auttaisi perheenjäsenten keskinäistä kommunikaatioita ja kysymykseksi nousee, voisimmeko kommunikoida kotimmekin kanssa. Hyper TAG -projektissa pohdittiin, miten henkilö voisi yleisellä paikalle kulkiessaan tuoda esiin hänestä tarjolla olevan julkisen tiedon. Kuhunkin henkilöön liittyy paljon sellaista tietoa, jonka tämä haluaa yleensä viestiä ulkomaailmaan. Näitä tietoja ovat mm. työpaikka, ammatilliset kiinnostuksen kohteet, harrastukset, siviilisääty, jne. Kyseessä on pitkälti sama tieto, jota ihmiset haluavat kertoa itsestään www-sivuillaan. Projektin tavoitteena oli suunnitella ja kokeilla kannettavien tietokoneiden ja viestintäjärjestelmien toimintaa niin, että ihmisestä tarjolla oleva julkinen tieto olisi yhdistettävissä häneen. Tässä projektissa tutkittiin, miten tämä tieto voitaisiin tarjota saataville tavattaessa esim julkisessa tilassa. Kuva 3. HyperTAG -konsepti. Nokian projektia vetäneen Juha Kaarion mukaan tärkeimpiä aktiiviympäristöjen sovellusalueita ovat kontekstiherkät sovellukset. Ne ovat alue, jossa on selkeimmin päästy eteenpäin. Tyypillinen esimerkki kontekstiherkistä sovelluksista on etampereen kalenteri, joka kertoo relevanttia tietoa ajan ja ihmisen paikan perusteella. Pyrimme katsomaan tätä vielä vähän laajemmin ja saamaan mukaan kaikkea muuta sensoritietoa, kuten esimerkiksi fysiologista mittausta tai kiihtyvyysanturien antamaa tietoa. Tyypillisesti kännykkä voisi esimerkiksi säätää äänensä kovemmalle kun sen laittaa taskuun. Nokia rakensi myös laboratorion aktiiviympäristöjen testaamiseen. Laboratorio muodostuu asunnosta, jossa on keittiö, olohuone, työtila ja halli. Ohjaushuone on varustettu monipuolisella AV-teknologialla käyttäjäkokemusten seuraamiseksi. 11

20 Kuva 4. Nokian laboratorio, jossa tutkittiin aktiiviympäristöjä. Case-esimerkki: COBA (Connected Open Building Automation) Kiinteistöihin liittyvien aktiiviympäristöjen kohdalla ovat ajankohtaisia trendejä tilojen automaattinen säätäminen niissä työskentelevien ihmisten tarpeiden mukaan sekä toisaalta erilaiset uudet kaukoluentamahdollisuudet. Myös järjestelmien avoimuus ja yhteensopivuus tuo kiinteistöjen omistajille säästöjä. Esimerkiksi Lonixin kiinteistönautomaatioratkaisujen tavoitteena on tarjota käyttäjille viihtyisät ja toimivat ratkaisut säätämällä kiinteistön toimintoja huone-, vyöhyke- tai rakennuskohtaisesti. Valaistusta, ilmastointia ja jäähdytystä voidaan hallita käyttäjien läsnäolon ja heidän antamiensa säätöjen mukaisesti. Sähkön-, energian- ja vedenkulutuksen seuranta, raportointi ja kaukoluento on tehty helpoksi mahdollistamalla toiminnot mm. Internetin yli. Kiinteistön älykkyyden lisäämisellä pyritään säästämään ympäristöä ja kiinteistön omistajan varallisuutta. Avoin ja hajautettu automaatioratkaisu tekee myös kiinteistön muuntelusta helpompaa ja edullisempaa. Lonix Oy:n kehittämä uusi käyttöjärjestelmä huolehtii kiinteistön ja sen huollon yhteisistä järjestelmistä. Järjestelmä voi huolehtia mm. paikallisverkkoliikenteestä, aikasarjatietojen keräämisestä, hälytysten käsittelystä, tapahtumalokeista sekä käyttöoikeuksista. Lisäksi sen avulla voidaan mallintaa rakennuksessa olevia tiloja, laitteita, järjestelmiä ja käyttäjiä. Järjestelmä toimii myös uusien sovellusten standardikäyttöliittymänä olemassa oleviin järjestelmiin. 12

21 Kuva 5. Järjestelmien keskittämisen edut selviävät vertailtaessa kuvia, joissa ovat kiinteistöt ilman keskitettyä järjestelmää ja keskitetyn järjestelmän kanssa. 13

22 Taulukko 2. Kiinteistöihin liittyvät USIX-aktiiviympäristöhankkeet. Toteuttaja Air-Ix Talotekniikka Oy Lonix Oy Sonera Oyj Valtion teknillinen tutkimuskeskus Hanke Avoin kiinteistötiedon hallintasovellus COBA-serverille Connected Open Building Automation Kiinteistöpalvelujen informaatiologistiikka ILO Taloteknisten järjestelmien käytön ja huollon multimediapohjainen tukijärjestelmä (TATEM) COBA-käyttöjärjestelmän päälle voidaan luoda helposti sovelluksia, jotka palvelevat kiinteistön käyttäjiä, omistajia, huoltohenkilökuntaa, vartijoita sekä muita palveluntarjoajia. Järjestelmään voi liittää mm. seuraavantyyppisiä sovelluksia: Kiinteistönhuollon valvontapalvelin Turvajärjestelmien valvontapalvelin Palohälytysten käyttöliittymä Kiinteistön käyttö- ja huolto-ohjeet Kulutustiedot ja niiden benchmark-tiedot Hälytysten vastaanotto ja edelleen ohjaus Huollon tietojärjestelmä Optimointisovellukset, joissa haetaan haluttuja tasoa mukavuuden, kustannustehokkuuden ja kustannusten jakamisen välillä. COBA-tuotekehityshanke aloitettiin teknologiaja laiteselvityksellä, joka vahvisti, että markkinoilla ei ollut yhtään vastaavaa tuotetta eikä tiettävästi ollut edes tulossa. Lähimpienkin vertailukohtien todettiin muistuttavan enemmän LON-reititintä (Local Operating Network) kuin kiinteistön käyttöjärjestelmää. Alkutarkastelun jälkeen hankkeessa määriteltiin järjestelmän ohjelmistoarkkitehtuuri yhteistyössä partnereiden kanssa. Parhaillaan Lonix keskittyy ensimmäisen kaupallisen version tekemiseen sekä sen rajapintojen dokumentointiin. Pilottiversio 0.5 valmistui marraskuussa 2001 ja se on käytössä Senaatti-kiinteistöjen pääkonttorissa. Lonix Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Koskenrannan mukaan yhteistyö COBAan osallistuvien yritysten kanssa on ollut edelleen tiivistä. Ohjelmistoarkkitehtuurin implementoinnin katselmointiin on osallistunut aktiivisesti merkittävä osa yrityksistä. Johtoryhmätyöskentelyyn ovat osallistuneet lähes kaikki hankkeessa mukana olevat yritykset. Mukana hankkeessa ovat tällä hetkellä Senaatti-kiinteistöt, HKR, SOL, Hewlett Packard, Elisa Communications, ABB, Nokia, YIT, NCC, Airix, Securitas Tekniikka, Solid ja FCS-Partners. Käytännön implementoinnin ohjaamiseen ovat osallistuneet aktiivisesti Airix, Securitas Tekniikka ja Solid. Projektissa tehtiin yhteistyötä myös Raklin ja TAKEn suuntaan, jotta projektissa määriteltellyt avoimet rajapinnat saataisiin yleisesti hyväksyttyä alalla ja laajasti käyttöön eri valmistajien avoimissa ja suljetuissa järjestelmissä. Lisäksi hankkeesta on pidetty yhteyttä VERA projektin kanssa ja hyödynnetty VERAssa kehitettyä IFCmallia niiltä osin kun siinä on määritelty COBAn tarvitsemia asioita. Koskenrannan mukaan näin on pyritty vahvistamaan COBAn rajapintamäärittelyjen mahdollisuuksia tulla alalla yleisesti hyväksytyksi standardiksi. 14

23 Hierarkioita ja vertikaaleja kaatamassa Kaaosteorian kehittäjä David Ruelle vertaa yhteiskuntaa vesikattilaan. Kun energiaa lisätään, liikkuvat molekyylit vapaammin toistensa suhteen ja aluksi veden pinta aaltoilee suhdanteiden tavoin. Energian lisääntyessä syntyviä pyörteitä voi verrata nykyisen nopean teknologisen kehityksen rajumpiin vaikutuksiin. Roger Lewin toteaa elämän, riskeistä huolimatta, viihtyvän kaaoksen reunalla. Joustava ympäristön mukainen reagointi, eli informaation käsittely, sujuu energiatehokkaasti, kun mihinkään järjestykseen ei olla liian sitoutuneita. Salaisuus piilee siis kyvyssä välttää kiehumisen kaaos ja jäätymisen järjestys. Robert Wright kuvaa esihistorian ja historian pitkän kaaren positiivisen summapelin alueen ja määrän lisääntymisenä. Satojen esimerkkien kautta hän näkee historiallisena välttämättömyytenä ihmisten keskinäisen yhteistyön määrän ja laajuuden jatkuvan kasvun. Alueelliset taantumat hän näkee poikkeuksina, jotka karsiutuvat yhteistyökeskittymien kilpailussa. Tähän optimismiin Michael Mann lisää laajassa elämäntyössään tarkkuutta ja tervettä järkeä. Hän jakaa vallan poliittiseen, sotilaalliseen, taloudelliseen ja ideologiseen sekä katsoo selkeiden alueellisten vallan rakenteiden lisäävän yleensä eriarvoisuutta, yhteiskunnan kerroksellisuutta ja estävän kehitystä verkostomaisempiin, limittäisiin rakenteisiin verrattuina. Kristinuskon hieman sattumalta aikaansaamat sekavat valtarakenteet ovat Mannin mukaan keskeisin syy Euroopan nopeaan keskiaikaiseen kehitykseen homogeenisempien Kiinan ja Lähi-idän kulttuurien ohi. Maailmaa ei nykyaikanakaan kannata tarkastella yksinomaan hierarkkisina organisaatioina ja niihin kuuluvia tehtäviä suorittavina ihmisinä. Steven Johnson ja Ilkka Tuomi kuvaavat monien internetin vauhdittamien tuoreiden esimerkkien avulla, miten kehitys etenee verkostomaisesti leviävinä ideoina ja yhteistyömuotoina. Innovaatiot syntyvät käyttäjäyhteisöissä, ei keksijän päässä. Risto Linturi kuului USIX-teknologiaohjelman johtoryhmään. Näihin taustoihin sopivalla tavalla USIX on pyrkinyt tukemaan käyttäjäkeskeistä tietojenkäsittelyä. Sen kautta kasvavan itsenäisen tiedonsaannin ja muokkauskyvyn arvioidaan johtavan kasvavaan itseorganisoitumisen kykyyn. Ihmisten käyttämien tuotteiden, palveluiden ja organisaatioiden läpinäkyvyys auttaa tilanteen arvioinnissa ja rajapintojen avoimuus tukee yhteistyömuotoja organisaatiorajoista ja hierarkioista piittaamatta. Eräs projektiesimerkki, COBA (Connected Open Building Automation) on rakennusautomaation vertikaalirakenteiden pilkkomiseen tähtäävä laaja konsortioprojekti. Michael Mannin historiallisen katsauksen mukaisesti muutosta eivät niinkään kaipaa ne, joilla on vahva ote nykyisistä rakenteista, vaan uusien tehokkaampien yhteistyömuotojen etsijät ja haastajat. Kumouksen edellytykset rakennusautomaatiosektorilla ovat kuitenkin hyvät, koska vanhoissa rakenteissa on runsaasti tehottomuutta ja ominaisuusvajeita. Asiakkaat ovat myös kokeneet ne haitat, joita suljettujen automaatiotoimittajien vangiksi jääminen aiheuttaa. 15

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

ICT:n sosiaalinen käytettävyys

ICT:n sosiaalinen käytettävyys ICT:n sosiaalinen käytettävyys Jouni Backman 06.09.2007 Maailma muuttuu muuttuuko ihminen? Peruuttamaton ja syvällinen käyttäytymisen muutos digitaalinen alkuperäisväestö ja siirtolaiset 120 100 80 60

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Vuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti. Langaton Vuores. Kotikatupalvelin

Vuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti. Langaton Vuores. Kotikatupalvelin Vuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti Langaton Vuores Kotikatupalvelin Tutkimuksen tausta Langaton tietoliikenne on arkipäivää Personoidut päätelaitteet (taskutietokone, matkapuhelin, kannettava

Lisätiedot

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet TkT Kari Tilli Teknologiajohtaja Tekes LEAD projektiseminaari, Dipoli, Espoo 24. toukokuuta 2005 Teknologian kehittämiskeskus 1 Esityksen

Lisätiedot

Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen. #SoneraB2D

Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen. #SoneraB2D Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen Sonera perustaa Suomen suurimman avoimen datakeskuksen Perustamme Suomen suurimman kaikille yrityksille palveluja tarjoavan datakeskuksen

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) SOA yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,

Lisätiedot

Henkilökohtainen navigointi. NAVI-ohjelma 2000-2002 www.navi-ohjelma.fi

Henkilökohtainen navigointi. NAVI-ohjelma 2000-2002 www.navi-ohjelma.fi Henkilökohtainen navigointi NAVI-ohjelma 2000-2002 www.navi-ohjelma.fi Navigoinnin peruskysymykset Missä olen? miten viestin sen muille? Missä on määränpää? eli palvelut, tuotteet, liikkuvat kohteet jne.

Lisätiedot

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Visio etaitoa kalastamassa tietoa ja taitoa hyvillä toimintamalleilla, verkoilla ja välineillä Rohkeus

Lisätiedot

IPv6 ja Esineiden Internet

IPv6 ja Esineiden Internet IPv6 ja Esineiden Internet Jari Arkko Puheenjohtaja, Internet Engineering Task Force Asiantuntija, Ericsson Research MUUTOSVAUHTI 50 billion connected things 50" 40" 5 billion connected people Billions

Lisätiedot

IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT

IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT KOULUTUKSEN KOHDERYHMÄ SISÄLTÖ Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet uusien tietoteknisten menetelmien ja välineiden hyödyntämiseen.

Lisätiedot

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko?

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Ville Valovirta Miten liiketoimintaa sosiaalisista innovaatioista? -seminaari 23.1.2013 2 1. Miten

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

A2: Vuorovaikutus ja viestintä

A2: Vuorovaikutus ja viestintä A2: Vuorovaikutus ja viestintä Vastuuprofessorit: Pirkko Oittinen (koordinoija) Marko Nieminen Tapio Takala Matti Vartiainen A3 moduuleissa Eero Hyvönen (YVJ) Matti A. Hämäläinen (YVJ) Eila Järvenpää (YVJ)

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

BigData - liikenne esimerkkinä. Tietoyhteiskunta-akatemia Ostrobotnia, Helsinki 14.3.2016

BigData - liikenne esimerkkinä. Tietoyhteiskunta-akatemia Ostrobotnia, Helsinki 14.3.2016 BigData - liikenne esimerkkinä Tietoyhteiskunta-akatemia Ostrobotnia, Helsinki 14.3.2016 Public Dig Data & Internet of Things Liikenne esimerkkinä Tieto Corporation Public @LeilaLehtinen Leila.Lehtinen@tieto.com

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives 2009 Kimmo Ahola 1 Mitä ohjelma tarjoaa Rahoitusta Resursseja Tietoa Päätösten tukea Verkostoja Luottamusta - Mahdollisuuksia

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

ODINE Open data Incubator for Europe

ODINE Open data Incubator for Europe ODINE Open data Incubator for Europe Rahoitus tarkoitettu eurooppalaisille pk-yrityksille, tavoitteena luoda avoimesta datasta liiketoimintaa jopa 100 000 rahoitustuki / yritys asiantuntija-apua bisnesmentoreilta

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Ubiikkiteknologia ja sosiaalinen media alueellisessa ja paikallisessa kehittämisessä

Ubiikkiteknologia ja sosiaalinen media alueellisessa ja paikallisessa kehittämisessä Ubiikkiteknologia ja sosiaalinen media alueellisessa ja paikallisessa kehittämisessä tutkija Sirkku Wallin Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus ja koulutuskeskus YTK Aalto yliopisto Digitalisaatiosta elinvoimaa

Lisätiedot

JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut

JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut Pelvelukehityksen ekosysteemi julkisessa hallinnossa 3.12.2013 Mikael Vakkari JulkICT/YRO Palvelukehittämisen ekosysteemi Uusien palveluinnovaatioiden

Lisätiedot

Langattomat ubi-teknologiat sovelluksia ja liiketoimintamahdollisuuksia. Juha Miettinen Ohjelmajohtaja Jokapaikan tietotekniikan klusteriohjelma

Langattomat ubi-teknologiat sovelluksia ja liiketoimintamahdollisuuksia. Juha Miettinen Ohjelmajohtaja Jokapaikan tietotekniikan klusteriohjelma Langattomat ubi-teknologiat sovelluksia ja liiketoimintamahdollisuuksia Juha Miettinen Ohjelmajohtaja Jokapaikan tietotekniikan klusteriohjelma Sisältö Jokapaikan tietotekniikan osamisklusteri? UBI-sovellusmarkkina

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot

AVOIN LÄHDEKOODI JA SEN MERKITYS LIIKETOIMINNASSA

AVOIN LÄHDEKOODI JA SEN MERKITYS LIIKETOIMINNASSA DIMENTEQ OY SALORANKATU 5-7 24240 SALO FINLAND WWW.DIMENTEQ.FI AVOIN LÄHDEKOODI JA SEN MERKITYS LIIKETOIMINNASSA SKOL ja FLIC, 29.10.2015 Teemu Virtanen, Dimenteq Oy DIMENTEQ OY Tietotekniikan palveluyritys,

Lisätiedot

Digitaalisen TV-verkon liikennepalvelujen kokeilut

Digitaalisen TV-verkon liikennepalvelujen kokeilut Digitaalisen TV-verkon liikennepalvelujen kokeilut FITS- syystapaaminen Jukka Andersson Digita Oy Jukka Andersson 30.10.2003 # 1 Digitaalisen television tulevaisuuden historia Business 2.0 lehti lokakuussa

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Mikä mättää mobiilipalveluissa?

Mikä mättää mobiilipalveluissa? Mikä mättää mobiilipalveluissa? Diplomi-insinööri Mika Helenius Toimitusjohtaja 19.12.2005 Esitys Mermit lyhyesti Ekosysteemi Palvelut Kumppanit Tulevaisuus Diplomi-insinööri Mika Helenius s. 1966 Mermitin

Lisätiedot

Älypuhelimet. Sisällysluettelo

Älypuhelimet. Sisällysluettelo Älypuhelimet Jussi Huhtala Sisällysluettelo Älypuhelimen määritelmä Historia Laitteistoarkkitehtuuri Käyttöjörjestelmät Android Symbian ios Yhteenveto 1 Älypuhelin Puhelin joka sisältää normaalit puhelimen

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

STOK - Sähköisen talotekniikan osaamis- ja kehittämiskeskus, Posintra Oy

STOK - Sähköisen talotekniikan osaamis- ja kehittämiskeskus, Posintra Oy STOK - Sähköisen talotekniikan osaamis- ja kehittämiskeskus, Posintra Oy 4.5.2009 Posintra Oy Perustettu 1998 29 omistajaa, joista suurimmat: Porvoon kaupunki, Neste Oil Oyj, Osuuskauppa Osla, EM Group

Lisätiedot

JULKAISUTOIMINTA METROPOLIASSA. Liisa Salo

JULKAISUTOIMINTA METROPOLIASSA. Liisa Salo JULKAISUTOIMINTA METROPOLIASSA Liisa Salo Metropolia Ammattikorkeakoulu 2 JULKAISUN TUOTTAMINEN Mitä Miksi - Kenelle Miten Valinnat Rajaukset Metropolia Ammattikorkeakoulu 3 MITÄ Julkaisun teema, sisältö:

Lisätiedot

Verkoston kartoitus ja jatkoaskeleet. 18.11.2015 Jukka Talvi

Verkoston kartoitus ja jatkoaskeleet. 18.11.2015 Jukka Talvi Verkoston kartoitus ja jatkoaskeleet 18.11.2015 Jukka Talvi www.cafepress.com Voisko älyliikenne olla Oulun juttu? Selvitys huhti-elokuu 2015 Liiketoimintamahdollisuudet Toimijaverkosto Esitys tavoitteista

Lisätiedot

Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen

Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen Arcusys Oy Toimivan johdon omistama tietotekniikan palveluyritys Perustettu vuonna 2003 Henkilöstö 48 ohjelmistoalan ammattilaista Asiakkaina

Lisätiedot

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015 Digi Roadshow Tekes rahoitus Aki Ylönen 15.4.2015 Digitaalista liiketoimintaa -haku Rahoitusta ja asiantuntijapalveluja digitaalisen liiketoiminnan ja sen edellytysten kehittämiseen Erityisesti kansainvälistymistä

Lisätiedot

Ohjelma (09.00 11.30)

Ohjelma (09.00 11.30) 28.5.2008 1 Ohjelma (09.00 11.30) Tilaisuuden avaus Jukka Lehtinen, Toimitussihteeri, it-viikko TDC Zoo uuden ajan mobiiliratkaisu business-viidakkoon Pasi Mäki, Johtaja, TDC yritysmyynti Business Benefits

Lisätiedot

Avoimen ja jaetun tiedon hyödyntäminen. Juha Ala-Mursula BusinessOulu

Avoimen ja jaetun tiedon hyödyntäminen. Juha Ala-Mursula BusinessOulu Avoimen ja jaetun tiedon hyödyntäminen Juha Ala-Mursula BusinessOulu Agenda Internetin kehityskaari Määritelmiä: Jaettu data Avoimet rajapinnat Avoin arkkitehtuuri Esimerkki sovelluskohteesta: OuluHealth

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives Jari Ikonen 16.10.2012 Ubicom sulautettu tietotekniikka Ubicom - Sulautettu tietotekniikka -ohjelma Alkoi vuonna 2007

Lisätiedot

Tukiverkostoon yhdessä tulevaisuuspäivä 24.4.2015. Merja Toijonen, ennakointiasiantuntija

Tukiverkostoon yhdessä tulevaisuuspäivä 24.4.2015. Merja Toijonen, ennakointiasiantuntija Tukiverkostoon yhdessä tulevaisuuspäivä 24.4.2015 Merja Toijonen, ennakointiasiantuntija 27.4.2015 Maapallon megatrendit ja Suomi Digitalisaatio ja robottitekniikan laajamittainen käyttöönotto uuden teollistamisen

Lisätiedot

FlowIT virtaa IT-hankintoihin. Työterveyslaitos www.ttl.fi

FlowIT virtaa IT-hankintoihin. Työterveyslaitos www.ttl.fi FlowIT virtaa IT-hankintoihin FlowIT virtaa IT-hankintoihin, Matti Gröhn, Kirsi Jääskeläinen, Tiina Kalliomäki- Levanto, Jani Lukander, Kristian Lukander, Teppo Valtonen, Tiina Vihtonen, Tuija Virtanen,

Lisätiedot

Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa

Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa Miikka Salavuo Teknodida 2008 Onko oppiminen tuote vai prosessi? Kuka määrittelee mitä opitaan? Mikä on tiedon merkitys ja tietokäsitys? Mikä on yhteisön rooli?

Lisätiedot

Valmentajakoulutuksen lähitulevaisuuden. Antti Kauppi 30.11.2010

Valmentajakoulutuksen lähitulevaisuuden. Antti Kauppi 30.11.2010 Valmentajakoulutuksen lähitulevaisuuden mahdollisuudet Antti Kauppi 30.11.2010 2 Suomen suurin ammattikorkeakoulukokonaisuus toimii Helsingin laajalla metropolialueella Opiskelijoita 21.000 HAMK LAMK Henkilöstöä

Lisätiedot

Tassu Takala pääaineinfo 2.3.2009

Tassu Takala pääaineinfo 2.3.2009 Tassu Takala pääaineinfo 2.3.2009 1 Kaksi näkökulmaa mediaan Tekniikka eri medialajeja ja koosteita käsittelevät algoritmit uudet teknologiat Sisältö mediatuotteiden käsittely valmiilla välineillä tuotantoprosessin

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

- Jarjestelmaasiantuntija Markku Jaatinen

- Jarjestelmaasiantuntija Markku Jaatinen SUOMEN KUNTALIITTO Sairaalapalvelut Terveydenhuollon ATK-päivät 26. - 27.5.1 997 Lahti, Kauppahotelli Grand - Jarjestelmaasiantuntija Markku Jaatinen Telecom Finland Tietojenhallinta Intranetin ja Internetin

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

MATO-hankkeen tuloksia

MATO-hankkeen tuloksia MATO-hankkeen tuloksia 2009-2013 Juho Airola Hankkeen haaste Pitkän matematiikan valitsevien lukiolaisten määrä vähenee Opiskelijoilla on käytettävissään paljon tietoteknisiä välineitä, mutta niitä käytetään

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Tekesin tutkimushaut 2012

Tekesin tutkimushaut 2012 Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen

Lisätiedot

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Teknillinen korkeakoulu 51 Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 21.11.01 Oskari Pirttikoski Ensimmäinen versio 0.2 27.11.01 Oskari Pirttikoski Lisätty termit

Lisätiedot

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Sähköinen asiointi liikkuvan asiakkaan palveluverkot

Sähköinen asiointi liikkuvan asiakkaan palveluverkot Sähköinen asiointi liikkuvan asiakkaan palveluverkot Risto Carlson, ICT-johtaja, Digita Oy We deliver your content Suomen EDI-Leidit 27.9.2007 1 Agenda 1. Johdanto 2. Internetin historiaa 3. Langattomat

Lisätiedot

CIE Center for Internet Excellence - www.cie.fi

CIE Center for Internet Excellence - www.cie.fi CIE Center for Internet Excellence - www.cie.fi CIE (Center for Internet Excellence) on Oulun yliopiston yhteydessä Oulun Innovaatioallianssin (OIA) jäsenten ohjauksessa toimiva tutkimus- ja innovaatioyksikkö.

Lisätiedot

Success Factors of the Finnish Mobile Services Market

Success Factors of the Finnish Mobile Services Market Success Factors of the Finnish Mobile Services Market Jukka Leinonen Product management & development Integrated Enterprise Services Suomalaisen mobiilimarkkinan perinteiset vahvuudet Vahva ekosysteemi

Lisätiedot

Tietotalo Insight. Digitaalinen markkinointi. Beacon FAQ: Vastaukset yleisimpiin kysymyksiin beaconeista

Tietotalo Insight. Digitaalinen markkinointi. Beacon FAQ: Vastaukset yleisimpiin kysymyksiin beaconeista Tietotalo Insight Digitaalinen markkinointi Beacon FAQ: Vastaukset yleisimpiin kysymyksiin beaconeista 1 Beacon FAQ Digitaalisesta kontekstisidonnaisesta markkinoinnista puhuttaessa mennään usein monelle

Lisätiedot

Android jatkaa kasvua

Android jatkaa kasvua Liiketoiminta kehittyy, kehity sinäkin! Android jatkaa kasvua Millä eväin? Anssi Rusanen, asiantuntija Helsinki, Tampere, Turku, Tukholma, Göteborg www.tieturi.fi Copyright Tieturi 14.1.2011 1 17.1.2011

Lisätiedot

Tutkimusjohtaja Jari Kaivo-oja Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto Työpaja-iltapäivä, Ubiikki uutismediassa-tilaisuus, Sokos Hotelli Pasila,

Tutkimusjohtaja Jari Kaivo-oja Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto Työpaja-iltapäivä, Ubiikki uutismediassa-tilaisuus, Sokos Hotelli Pasila, Tutkimusjohtaja Jari Kaivo-oja Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto Työpaja-iltapäivä, Ubiikki uutismediassa-tilaisuus, Sokos Hotelli Pasila, Helsinki Tiistai 19.3.2013 Eräs ubiikkiteknologisen

Lisätiedot

Kitkaton Suomi kasvu, kilpailukyky ja osaaminen uuden edessä

Kitkaton Suomi kasvu, kilpailukyky ja osaaminen uuden edessä Kitkaton Suomi kasvu, kilpailukyky ja osaaminen uuden edessä 28.11.2012 työryhmä Pekka Ala-Pietilä Kitkaton Suomi - tavoite on rakentaa Suomesta Tietotekniikan osaamisen kärkimaa, jossa yritysten on mielekästä

Lisätiedot

Tekes rahoitusta ja riskin jakamista myös media-alalle. Jakelun ajankohtaispäivä - Anna Alasmaa 20.11.2014

Tekes rahoitusta ja riskin jakamista myös media-alalle. Jakelun ajankohtaispäivä - Anna Alasmaa 20.11.2014 Tekes rahoitusta ja riskin jakamista myös media-alalle Jakelun ajankohtaispäivä - Anna Alasmaa 20.11.2014 Kasvua uudistumisesta Viestintätoimialan strategiset tavoitteet Asiakasrajapinta- ja jakeluratkaisut

Lisätiedot

-------- --~,.// ----...

-------- --~,.// ----... Digitaalisen viestinnän panostusalueet ~--- ( ' KAMU \ EP Kansallinen, Elektroninen multimedlaohjelma ) painoviestintä ~ ~ -------- --~,.// ----....~:::::::::::=::===--::--... Multimedian Terveydenhuollon

Lisätiedot

Tietotekniikan koulutus Savonlinnassa

Tietotekniikan koulutus Savonlinnassa Tietotekniikan koulutus Savonlinnassa Paikka Savonlinnan ammatti ja aikuisopisto Pohjolankatu 4 6, Savonlinna Hinta 80 euroa/osallistuja, sisältää 20 h Koulutuspäivän kesto 5 tuntia, klo 10:00 15:00 Ilmoittautuminen

Lisätiedot

JUULIA - Varhaiskasvatuksen tilastointijärjestelmä. Vertikal Oy Luvaton käyttö kielletty

JUULIA - Varhaiskasvatuksen tilastointijärjestelmä. Vertikal Oy Luvaton käyttö kielletty Nykyisin käytössä olevat järjestelmät Eivät tuota tietoja, joita johtamiseen tarvitaan Vaativat erillisen ja kalliin raportointiosion Eivät kaikilta osin käytä kertoimia, joiden varaan täyttö- ja käyttöastelaskenta

Lisätiedot

Muuttuvassa maailmassa tieto ei ole valtaa osaaminen ja oppiminen on!

Muuttuvassa maailmassa tieto ei ole valtaa osaaminen ja oppiminen on! Muuttuvassa maailmassa tieto ei ole valtaa osaaminen ja oppiminen on! Valtakunnalliset Lukiopäivät 2.11. 2011 Tuija Pulkkinen, dekaani Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulu Ympäristön muutos 1980

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

ja jälkeen opiskelun Teemu Tokola Oulun Yliopisto Sähkö- ja tietotekniikan osasto

ja jälkeen opiskelun Teemu Tokola Oulun Yliopisto Sähkö- ja tietotekniikan osasto Opiskelijoiden tvt-taidot ennen ja jälkeen opiskelun Teemu Tokola Oulun Yliopisto Sähkö- ja tietotekniikan osasto TVT Tieto- ja viestintäteknologian tät i käyttö muuttunut t rajusti viimeisinä vuosikymmeninä

Lisätiedot

Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen. Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT

Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen. Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT 2 Miksi kuluttaja / käyttäjänäkökulma on mielenkiintoinen? Jokainen käyttäjä havainnoi teknologian

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Elävä kaupunki, turvallinen koti

Elävä kaupunki, turvallinen koti Kuva: Anne Saarenoja 2002 Kuva: A nne Saarenoja 2002 1 Elävä kaupunki, turvallinen koti WELLCOM - Sähköisen terveysasioinnin toimintamallien ja strategian kehittäminen I - Vaihe Esiselvitys 2001 II - Vaihe

Lisätiedot

Älykäs verkottuminen ja käyttäjänhallinta. Pekka Töytäri TeliaSonera Finland

Älykäs verkottuminen ja käyttäjänhallinta. Pekka Töytäri TeliaSonera Finland Älykäs verkottuminen ja käyttäjänhallinta Pekka Töytäri TeliaSonera Finland 1 Älykäs verkottuminen Tekniikka, organisaatio ja prosessit muodostavat yhtenäisesti toimivan palvelualustan Älykäs toiminnallisuus

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Standardoidutu tapa integroida sovelluksia Internetin kautta avointen protokollien ja rajapintojen avulla. tekniikka mahdollista ITjärjestelmien liittämiseen yrityskumppaneiden

Lisätiedot

Welhon liiketoiminta osaksi DNA:ta 31.5.2010

Welhon liiketoiminta osaksi DNA:ta 31.5.2010 Welhon liiketoiminta osaksi DNA:ta 31.5.2010 Welhon liiketoiminta osaksi DNA:ta Perustiedot (1/2) Sanoma myy Suomen suurimman kaapelitelevisio-operaattori Welhon liiketoiminnan tietoliikennekonserni DNA:lle

Lisätiedot

SOVELLUSALUEEN KUVAUS

SOVELLUSALUEEN KUVAUS Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu SOVELLUSALUEEN KUVAUS LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 2.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 12.12.2000

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Tom Warras, Tekes Kuntainfran kehittäminen Kansallissali 26.9.2011 Fiksumpia hankintoja Rohkeutta ja riskinottoa julkisiin hankintoihin Tom Warras,

Lisätiedot

Kokeilukulttuuri ja digiajan vallankumouksellisuus. Mikko Lampi, @jotudin Hacklab Mikkeli

Kokeilukulttuuri ja digiajan vallankumouksellisuus. Mikko Lampi, @jotudin Hacklab Mikkeli Kokeilukulttuuri ja digiajan vallankumouksellisuus Mikko Lampi, @jotudin Hacklab Mikkeli Hakkerismin lyhyt oppimäärä Entä todellisuudessa? Uuden luominen, kehittäminen ja parantaminen Sovellukset Laitteet

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

NAVI-ohjelma 2000-2002

NAVI-ohjelma 2000-2002 NAVI-ohjelma 2000-2002 turvalli- suus NAVI-ohjelman projektit Ohjelmaan matkailu haki ja ja hyväksyttiin 13 pilottihanketta turvalli- suus Ohjelmaan kuului yhteensä 12 tukiprojektia palveluarkkitehtuuri

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Onnistunut ohjelmistoprojekti

Onnistunut ohjelmistoprojekti Onnistunut ohjelmistoprojekti 2.12.2008 Hermanni Hyytiälä Reaktor Innovations Oy Agenda Yritysesittely Keinoja onnistuneeseen ohjelmistoprojektiin Ihmiset Menetelmät Käytännöt ja työkalut Tulevaisuuden

Lisätiedot

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi 1 Viitteitä suomalaisen koulutuksen kehitystarpeista Jarkko Hautamäen mukaan suomalaisnuorten oppimistulokset ovat heikentyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi (Hautamäki ym. 2013). 2 Viitteitä

Lisätiedot

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 on osa laajempaa kunnille ja kuntayhtymille lähetettävää tietotekniikkakartoitusta. Kysely koskee kunnallisia perusopetuksen

Lisätiedot

Jokapaikan tietotekniikan klusteriohjelman toteuttaminen

Jokapaikan tietotekniikan klusteriohjelman toteuttaminen Jokapaikan tietotekniikan klusteriohjelman toteuttaminen Arjen tietoyhteiskunta workshop 15.11.2007 Pirjo Kutinlahti OSKE synnyttää huippuosaamisesta liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja Osaamiskeskusohjelma

Lisätiedot

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Reijo Kangas Tekes San Jose, USA Taustaa Ratas 1980-1990 luvulla

Lisätiedot

Sosiaalinen media tuotekehityksen näkökulmasta

Sosiaalinen media tuotekehityksen näkökulmasta Sosiaalinen media tuotekehityksen näkökulmasta 16.4.2013 Harri Lakkala Harri Lakkala DI, yhteisöllisen bisneskehityksen asiantuntija ja konsultti Tehnyt töitä sosiaalisen median yrityskäytön parissa vuodesta

Lisätiedot

Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu

Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu Tulevaisuuden rakentajat, tervetuloa! Yhteistyöllä syntyy tuloksia! Keväällä 2015 uusi hallitus nosti digitalisaation

Lisätiedot

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana. Tutkimushankkeen esittely Kaisa Kurkela, Tampereen yliopisto

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana. Tutkimushankkeen esittely Kaisa Kurkela, Tampereen yliopisto Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana Tutkimushankkeen esittely Kaisa Kurkela, Tampereen yliopisto Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistaja

Lisätiedot

Uusi mobiilioppiminen Vantaalla. Tuomas Harviainen kehittämispäällikkö

Uusi mobiilioppiminen Vantaalla. Tuomas Harviainen kehittämispäällikkö Uusi mobiilioppiminen Vantaalla Tuomas Harviainen kehittämispäällikkö Kuka? Kehittämispäällikkö, Vantaan sivistysvirasto FT, TM; postdoc-sopimustutkija, SIS, Tampereen yliopisto Palvelu- ja organisaatiomuotoilija

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Tieturi Oy / Arja Sipola HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551

Lisätiedot

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry Avoimen ohjelmistoliiketoimintaverkoston ja -yhteistyön koordinoija Ilkka Lehtinen Matti Saastamoinen Avoimuus ja vapaus - Pieni tulipalo v. 1492 mahdollisti

Lisätiedot

Onko sinun yritykselläsi jo tietotekniikka Palveluksessa? vtoasp -palvelun avulla siirrät tietojärjestelmäsi haasteet ammattilaisten hoidettaviksi.

Onko sinun yritykselläsi jo tietotekniikka Palveluksessa? vtoasp -palvelun avulla siirrät tietojärjestelmäsi haasteet ammattilaisten hoidettaviksi. Onko sinun yritykselläsi jo tietotekniikka Palveluksessa? vtoasp -palvelun avulla siirrät tietojärjestelmäsi haasteet ammattilaisten hoidettaviksi. vtoasp -palvelu 1) Huolehtii yrityksesi tietojärjestelmän

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

Home Media Server. Home Media Server -sovelluksen asentaminen tietokoneeseen. Mediatiedostojen hallinta. Home Media Server

Home Media Server. Home Media Server -sovelluksen asentaminen tietokoneeseen. Mediatiedostojen hallinta. Home Media Server 2007 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People ja Nseries ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä. Muut tässä asiakirjassa mainitut tuotteiden ja yritysten

Lisätiedot

1. Toimivan IT-ympäristön rakentaminen

1. Toimivan IT-ympäristön rakentaminen 1. Toimivan IT-ympäristön rakentaminen Tarjontaa paljon tarvitaan henkilö, joka kokoaa oikeat palikat yhteen Ensin hahmotetaan kokonaisuus sen jälkeen tarkastellaan pienempiä osa-alueita Koulutus/tiedon

Lisätiedot

Rahoitusta vapaa-ajan palveluinnovaatioihin

Rahoitusta vapaa-ajan palveluinnovaatioihin Rahoitusta vapaa-ajan palveluinnovaatioihin Tekesin Vapaa-ajan palvelut -ohjelma 2006-2009 (2012) Ihmisten vapaa-aika lisääntyy ja sitä myötä myös vapaa-ajan palvelujen kulutus kasvaa. Suomen vapaa-ajan

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi

Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi Laurea University of Applied Sciences, Espoo, Finland Prof.

Lisätiedot