USIX Uusi käyttäjäkeskeinen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "USIX Uusi käyttäjäkeskeinen"

Transkriptio

1 USIX Uusi käyttäjäkeskeinen tietotekniikka Teknologiaohjelmaraportti 19/2003 Loppuraportti

2 USIX Uusi käyttäjäkeskeinen tietotekniikka Loppuraportti Teknologiaohjelmaraportti 19/2003 Helsinki 2003

3 Kilpailukykyä teknologiasta Tekes tarjoaa rahoitusta ja asiantuntijapalveluja kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämiseen. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 390 miljoonaa euroa teknologian kehityshankkeisiin. Teknologiaohjelmien avulla maahamme luodaan uutta teknologiaosaamista yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyönä. Ohjelmien tavoitteena on nostaa teknologista kilpailukykyämme tulevaisuuden keskeisillä teollisuuden toimialoilla. Tällä hetkellä Tekesillä on käynnissä noin 35 teknologiaohjelmaa. ISSN ISBN Kansi: Oddball Graphics Oy Sisäsivut: DTPage Oy Paino: Paino-Center Oy, 2003

4 Esipuhe Tekes käynnisti nelivuotisen Uusi käyttäjäkeskeinen tietotekniikka USIX -teknologiaohjelman vuonna Suomalaisilla yrityksillä ja tutkimuslaitoksilla on ollut hyvät lähtökohdat ja tulokset tietoliikenteen ja tietotekniikan laitteistojen ja perusteknologioiden suunnittelussa ja kehityksessä erityisesti matkapuhelinteollisuudessa, mutta myös mm. tiedon ja sisällön käsittelyssä, tietoturvaratkaisuissa, salausteknologioissa sekä sähköisissä pankki- ja maksuratkaisuissa. Käynnistämällä USIX-ohjelman Tekes halusi nostaa kuluttajien ja käyttäjien tarpeet uusien laadukkaiden tuotteiden ja palvelujen suunnittelun lähtökohdaksi. Yleisesti hyväksytyn määritelmän mukaan laatu tarkoittaa kykyä täyttää asiakkaan tarpeet. Määritelmästä on johdettavissa, että laadukkaan tuotteen tai palvelun valmistaminen ei ole mahdollista ilman käyttäjän ja hänen tarpeidensa tunnistamista ja niiden täyttämistä. Ohjelmaa edelsi laaja tutkimus- ja yrityspuolen selvitys liittyen käytettävyyteen, ergonomiaan ja käyttäjäkeskeiseen tietotekniikkaan. Esiselvitys toi selkeästi esille merkittävät tutkimus- ja kehitystarvekokonaisuudet näillä aloilla. USIX-ohjelman alussa todettiin selkeä tarve panostaa erityisesti suomenkieliseen puheentunnistukseen, suurien tietomäärien hallintaan, jalostamiseen ja yhdistelyyn, hakutekniikoihin sekä uusiin käyttöliittymiin. Muita ohjelman painopistealueita olivat vuorovaikutteiset ympäristöt, elektroninen asiointi ja vaikuttaminen, paikkatietoon perustuvat sovellukset sekä tietotekniikkaan pohjautuvat opetus- ja oppimisympäristöt. USIX-ohjelman aikana markkinoille on tullut kokonaan uudentyyppisiä päätelaitteita multimediapuhelimista tabletti-pc:ihin ja digi-tv:hen. Tämä laitteiden kirjo antaa uusia mahdollisuuksia ja haasteita käyttäjäkeskeisten sovellusten ja käyttöliittymien suunnittelijoille. Helposti omaksuttavien ja käytettävien sekä erilaisiin käyttötilanteisiin mukautuvien tuotteiden suunnittelu on tullut yhä tärkeämmäksi. Ohjelman aikana entistä enemmän esille nousseita tietotekniikkaan liittyviä kysymyksiä ovat mm. digitaalisten oikeuksien hallinta, uudet liiketoimintamallit sekä sähköisen asioinnin ja kaupankäynnin tietoturva ja luotettavuus. Teknologiaohjelman ohjelmapäällikkönä toimi toimitusjohtaja Kari Jääskeläinen Espoo Enterprises Oy:stä. Tekesin ohjelmavastaavina toimivat teknologia-asiantuntija Jouko Salo ( ) sekä teknologia-asiantuntija Marko Heikkinen ( ). Johtoryhmään kuuluivat seuraavat henkilöt: Pirjo Tiainen (Alma Media Oyj), Hannu Nieminen (Nokia Oyj), Risto Linturi (R. Linturi Oy) Mika Wenell (Akumiitti Oy), Kari-Jouko Räihä (Tampereen yliopisto), Kari Mikkelä (Human Capital Investment), Matti Pulkkinen (LTT Tutkimus Oy), Kristiina Laurila (Tekes), Eero Silvennoinen (Tekes), Satu Toivonen (Tekes), Jouko Salo (Tekes) ja Marko Heikkinen (Tekes). Tekes haluaa esittää parhaat kiitokset ohjelmapäällikölle ja vastaaville sekä johtoryhmän jäsenille ja muille USIX-ohjelman menestykselliseen toteuttamiseen osallistuneille henkilöille.

5 USIX-teknologiaohjelmassa rahoitettiin 181 hanketta ja ohjelman kokonaisvolyymi oli 83 miljoonaa euroa, mistä Tekesin rahoitusosuus oli noin 53 % eli 44 miljoonaa euroa. Resursseista noin 29 % kohdistui tutkimushankkeisiin ja noin 71 % yritysten ja yhteisöjen kehityshankkeisiin. Kehityshankkeiden suuri osuus kuvaa hyvin ohjelman soveltavaa luonnetta. Teknologiaohjelma synnytti soveltavan tietotekniikan alueelle huomattavan määrän uutta tutkimustietoa ja osaamista sekä loi valituilla teknologia-alueilla pohjaa uusille sovellutuksille. Nämä ovat laajasti hyödynnettävissä yritysten tuotekehityshankkeissa ja kansainvälisessä tutkimusyhteistyössä. Selkeästi on nähtävissä ohjelman positiiviset vaikutukset markkinoilla jo olevissa tuotteissa ja palveluissa. USIX oli poikkeuksellisen poikkitieteellinen ohjelma, mikä osaltaan edesauttoi eri alojen tutkimus- ja yritysosapuolien verkottumista ja toi paljon aivan uusia asiakkaita hyödyntämään Tekesin palveluita ja resursseja. USIX-ohjelman päättyessä Suomi on edelleen tietoyhteiskuntakehityksen kärkimaita, mutta tämän aseman säilyttäminen vaatii jatkuvia ponnistuksia ja uudistumista. Tekesin vuonna 2003 käynnistämä Vuorovaikutteinen tietotekniikka (FENIX) -teknologiaohjelma jatkaa uusin painotuksin ja resurssein panostamista käyttäjäkeskeiseen ja vuorovaikutteiseen tietotekniikkaan. Helsingissä maaliskuussa 2003 Teknologian kehittämiskeskus Tekes

6 Yhteenveto Vuodesta 1999 kevääseen 2003 jatkuneen USIXteknologiaohjelman tavoitteena oli kartuttaa suomalaista osaamista uusien tieto- ja viestintätekniikoihin perustuvien sovellusten ja palvelujen sekä tuotteiden kehittämisessä ja edistää kansainvälisesti kilpailukykyisen liiketoiminnan kehittymistä. USIX-ohjelman tavoitteisiin kuuluivat myös kansainvälistä huippua edustavat tutkimustulokset sekä innovaatioiden tuotteistusta estävien teknologisten pullonkaulojen avaaminen. USIX-teknologiaohjelman avainalueiksi valittiin aluksi aktiiviympäristöt, sähköinen asiointi ja vaikuttaminen, henkilökohtainen navigointi, luonnollisen kielen sovellukset, opetus- ja oppimisympäristöt, tiedon hakeminen, yhdistely ja jalostaminen, tietämyksen hallinta sekä käyttäjäkeskeisyys. Myöhemmin omiksi aihealueikseen muodostuivat mm kiinteistöihin liittyvät aktiiviympäristösovellukset, käyttöliittymät, verkkoyhteisöt, älyvaatteet, kunto ja terveys, personointi, portaalit, dokumentit ja julkaisujärjestelmät, verkkoliiketoiminta, kuvantunnistus, digi-tv sekä mobiiliratkaisut. Vajaan neljän vuoden aikana USIXiin kertyi mukaan 98 yritysprojektia ja 83 tutkimuslaitosten projektia. Hankkeiden yhteenlaskettu budjetti oli 83 miljoonaa euroa. Tästä Tekes rahoitti 44 miljoonaa euroa ja hankkeisiin osallistuvat yritykset rahoittivat lopun. Vaikka USIX ajoittui yleisen talouskehityksen näkökulmasta erittäin haastavaan aikaan (jyrkästä noususta historialliseen lamaan), saavutettiin ohjelmalla monia merkittäviä tuloksia. Useat ohjelmassa kehitetyt tuotteet ovat jo markkinoilla. Tavoitetutkimuksessa on saavutettu edistysaskelia ja kaikki aihealueet ovat edelleen erittäin ajankohtaisia. Monet USIX-hankkeet ovat lisäksi saaneet erilaisia palkintoja ja tunnustuksia

7 Sisältö Esipuhe Yhteenveto 1 USIX-ohjelman lähtökohdat Strategia Tavoitteena uusi osaaminen ja liiketoiminta sekä teknologiapullonkaulojen avaaminen Keinoina verkostoituminen ja arvoketjut Ohjelman avainalueet Strategian tarkistus Uusia enabloijia syntyy nopeasti tuoteteknisellä alueella ja infrastruktuurin kehittyessä Kompleksisuuden ja itseorganisoituvuuden huomioimiseen Henkilökohtainen navigointi....7 Case-esimerkki: Henkilökohtainen navigointi-instrumentti Aktiiviympäristöt ja kiinteistöratkaisut...10 Case-esimerkki: Nokian Scents projekti Case-esimerkki: COBA (Connected Open Building Automation) Älyvaatteet Case-esimerkki: Älyvaatemateriaalit Case-esimerkki: Puettavan älykkyyden palvelut ja käyttöliittymät Käyttäjäkeskeisyys...20 Case-esimerkki: Verkon henki Käyttöliittymät...23 Case-esimerkki: Lumetila...23 Case-esimerkki: Interact kielellinen vuorovaikutus Verkkoyhteisöt...26 Case-esimerkki: Mansetori Sähköinen asiointi ja palvelut...29 Case-esimerkki: BookIT-ajanvarausjärjestelmä Verkkoliiketoiminta Case-esimerkki: Mobile Mirror Tietämyksen hallinta...33 Case-esimerkki: Tietotyöläisen työasema TYTTI Personointi...36 Case-esimerkki: Personoidut adaptiiviset käyttöliittymät (PAI) Case-esimerkki: Oppiva personointiratkaisu

8 13 Portaalit, dokumentit ja julkaisujärjestelmät Case-esimerkki: ToolsOnline Kuvantunnistus...45 Case-esimerkki: Isaac-kuvantunnistus Digi-TV Case-esimerkki: Tuoteperhe digi-tv-tuotantoon Tekes laati oppaan Digi-TV:n palveluntekijöille Mobiiliratkaisut...52 Case-esimerkki: WAP UAProf Oppiminen...54 Case-esimerkki: Verkko-oppimisen materiaalien arviointi Case-esimerkki: Verkkosalkku Luonnollisen kielen sovellukset eli kieliteknologia...58 Case-esimerkki: Sähköposti puheeksi Case-esimerkki: Trifonimallilla koartikulaation kimppuun Kunto ja terveys Case-esimerkki: Älykorteilla toimivat kuntolaitteet USIX-ohjelman koordinointi...65 Liite: Luettelo USIX-hankkeista Tekesin teknologiaohjelmaraportteja....72

9 1 USIX-ohjelman lähtökohdat Teknologiaohjelmat ovat Tekesin toimintamuoto, joilla halutaan kannustaa riittävän suurta joukkoa tutkijoita ja tuotekehittäjiä lähtemään työskentelemään yhdessä samaan suuntaan niin suurella massalla, että tuloksena tapahtuu toimialan merkittävää edistymistä ja joskus syntyy jopa kokonaan uusia toimialoja. Tekes on panostanut digitaalisen median kehittämiseen merkittävästi aina 1990-luvun puolivälistä asti, jolloin käynnistyi Kansallinen multimediaohjelma (KAMU). Tämän jälkeen Tekesissä käynnistyivät samaan aihepiiriin läheisesti liittyvät Elektroninen painoviestintä (EP), Digitaalisen median sisältötuotteet (DMS), Terveydenhuollon digitaalinen media (TDM) sekä Multimedian teolliset sovellukset (MUTS). Näiden ohjelmien lähestyessä päätöstään 1998 ryhdyttiin valmistelemaan USIXia. USIXin valmistelussa käytettiin apuna kolmea eri esiselvitystä: Käyttäjäkeskeinen uusi tieto- ja viestintätekniikka, Oppimisen uudet ympäristöt sekä Kieliteknologia Suomessa. Esiselvityksissä kävi ilmi, että suomalaisilla yrityksillä olisi edessään hyvät mahdollisuudet lähteä kehittämään mainittujen alojen tuotteita ja palveluja. Etujemme nähtiin perustuvan tietoliikenne- ja tietotekniikka-alojen jo 30-vuotiseen kehitystyöhön, jonka seurauksena suomalaisilla oli jo mm. seuraavia vahvuuksia: GSM-puhelimien ja Internetin käyttöasteet sekä tietokoneisiin perustuva pankkitoiminta ovat Suomessa maailman huippuluokkaa Suomessa on korkeatasoista osaamista salaustekniikoiden alueella Kolmannen sukupolven matkapuhelinverkkojen eli UMTS-verkkojen arvioitiin tulevan Suomessa ensimmäisinä käyttöön. Suomalaiset teleoperaattorit yhdessä muiden osaavien yritysten kanssa tarjoavat tulevaisuuden tietoyhteiskuntapalveluja ensimmäisinä maailmassa. Suomen osaamiskeskuksiin sijoittuvat yritykset ja tutkimuslaitokset ovat kehittämässä uusia teknologiainfrastruktuuriin perustuvia sisältöja palveluhankkeita. Suomalaiset ovat innokkaita omaksumaan uutta teknologiaa tarjoten siten kansainvälisillekin toimijoille mielenkiintoisen tulevaisuuden koeympäristön. Uuden tekniikan levinneisyys tekee suomalaisista halutun kumppanin kansainvälisiin yhteistyöhankkeisiin. Asemamme Nokian ja Linuxin kotimaan nähtiin vahvistavan tätä halukkuutta. Vahvuuksien kautta suomalaisille arvioitiin aukeavan mahdollisuuksia mm. seuraavissa murroksissa: Eri medioiden yhdistyminen, viestintäteknologian sulautuminen kaikkiin laitteisiin, käyttäjäkeskeisyyden yhä kasvava merkitys, käyttäjän tunnistamisen ja paikantamisen muuttuminen yhä tärkeämmäksi, toiminnan globalisoituminen ja kilpailun kiristyminen. Mahdollisuuksia liittyy myös tarpeeseen luoda kokonaan uusia sisältöjä ja palveluja sekä toisaalta muuttaa vanhoja sisältöjä ja palveluja uuteen muotoon. Myös liiketoiminnan pelisääntöjen muuttuminen suosimaan yhä enemmän kokonaisia arvoketjuja ja ensimmäisenä liikkeellelähteviä yrityksiä avaa uusia mahdollisuuksia. Avautuvien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi esiselvityksissä painotettiin monien yritys- ja tutkimulaitososapuolien yhteishankkeita. Monitieteisyyttä ja kokonaisia arvoketjuja kattavia hankkeita haluttiin kannustaa. Näiden esiselvitysten tuloksena Tekesin hallitus päätti käynnistää Uusi käyttäjäkeskeinen tietotekniikka USIX-ohjelman. Uuden ohjelman tavoitteeksi asetettiin kartuttaa suomalaista osaamista uusien tieto- ja viestintätekniikoihin perustuvien sovellusten, palvelujen ja tuotteiden kehittämistä sekä edistää kilpailukykyisen liiketoiminnan syntymistä. 1

10 Nyt USIX-loppuraporttia kirjoitettaessa tiedetään, että todellisuus ei osoittautunut aivan sellaiseksi kuin esiselvityksissä odotettiin. Internetiin, mobiilisovelluksiin ja sähköiseen kaupankäyntiin latautui ylisuuria odotuksia, jotka purkautuivat romahduksena ja yhä käynnissä olevana laskusuhdanteena. Itse asiassa USIXin vajaan neljän vuoden kestolle mahtuu kansantalouden koko suhdannekierto lähes täydellisesti. Viisautta tai varovaisuutta, USIXhankkeiden perusta on kuitenkin osoittautunut erittäin kestäväksi. Arvioitaessa nyt mukana olevaa noin 180 hanketta monet ovat osoittautuneet menestyksellisiksi eikä hankkeiden joukosta helposti löydy montaakaan projektia, johon ei kannattaisi lähteä mukaan vielä tämän päivänkin tiedolla. USIXin piirissä on syntynyt suuri joukko mm. jäljempänä olevissa case-esimerkeissä kuvattujan tuotteita ja palveluita, jotka ovat edelläkävijöitä ja suunnannäyttäjiä kansainvälisillä markkinoilla. Vajaan neljän vuoden aikana USIXiin kertyi mukaan 98 yritysprojektia ja 83 tutkimuslaitosten projektia. Hankkeiden yhteenlaskettu budjetti oli 83 miljoonaa euroa. Tästä Tekes rahoitti 44 miljoonaa euroa ja hankkeisiin osallistuvat yritykset rahoittivat lopun. 2

11 2 Strategia Tekes asetti USIX-teknologiaohjelmalle johtoryhmän, johon kuuluivat Hannu Nieminen Nokia tutkimuskeskuksesta, Risto Linturi R. Linturi Oy:stä, Pirjo Tiainen Alma Media Oy:stä, Mika Wenell Akumiitti Oy:stä, Kari-Jouko Räihä Tampereen yliopistosta, Kari Mikkelä Human Capital Investmentistä sekä Matti Pulkkinen LTT Tutkimus Oy:stä. Tekesiä edustivat Kristiina Laurila, Eero Silvennoinen, Satu Toivonen, Jouko Salo ja Marko Heikkinen. Työnsä alkuvaiheessa USIX-johtoryhmä määritteli ohjelmalle seuraavanlaisen strategian. 2.1 Tavoitteena uusi osaaminen ja liiketoiminta sekä teknologiapullonkaulojen avaaminen USIX-teknologiaohjelman tavoitteeksi strategiassa asetettiin kartuttaa suomalaista osaamista uusien tieto- ja viestintätekniikoihin perustuvien sovellusten ja palvelujen sekä tuotteiden kehittämisessä ja edistää kansainvälisesti kilpailukykyisen liiketoiminnan kehittymistä. Tavoitteisiin kuuluivat myös kansainvälistä huippua edustavat tutkimustulokset sekä innovaatioiden tuotteistusta estävien teknologisten pullonkaulojen avaaminen. 2.2 Keinoina verkostoituminen ja arvoketjut Tavoitteisiin pyrittiin strategian mukaan mm. tukemalla yritysten ja tutkimuslaitosten verkottumista ja tutkijavaihtoa yli toimialarajojen kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Hakijoita ohjeistettiin niin, että kehitettävien tuotteiden, sovellusten ja palvelujen pilotointia tulisi mahdollisuuksien mukaan tehdä yhdessä muiden kansallisten ja kansainvälisten tahojen kanssa. USIXin alkaessa kokonaisten arvoketjujen muodostuminen nähtiin tärkeäksi. Haluttiin välttää tilanne, jossa esimerkiksi teknologia on valmista, mutta siltä puuttuvat sisällöt. USIXin käynnistysseminaareissa tyyppiesimerkkinä vaillinnaisesta arvoketjusta käytettiin ISDN-modeemin syntyä. Itse modeemi ehti olla valmiina jo 20 vuotta ennen kuin www:n keksiminen loi tarpeen siirtää koteihin suuria tiedostoja. Myös monitieteisyyttä painotettiin USIXissa monia teknologiaohjelmia enemmän. Tämä näkyikin heti ohjelman alussa tutkimuslaitoksista tulleena suurena hakemustulvana. Myöhemmin monitieteisyys näkyy niin, että USIXissa on mukana yksitoista eri korkeakoulua, joka on selvästi enemmän kuin monessa muussa teknologiaohjelmassa. USIXin johtoajatuksia oli kehitettävien teknologioiden ja sovellusten käytettävyys. Tällä tarkoitetaan, että niiden tulisi olla aiotulle loppukäyttäjälleen miellyttäviä, helppokäyttöisiä ja tehokkaita. Käytettävyyden toinen puoli on usein käyttäjätiedon ja muiden profiilien kertyminen palveluntarjoajan tietokantoihin. USIXissa kannustettiin nimenomaan henkilötietojen hyödyntämisen eettiseen kestävyyteen ja käyttäjän intimiteetin kunnioittamiseen. Käytettävyyden lisäksi projekteilta toivottiin laajan käyttäjäkunnan näkökulmaa ja tiedon parempaa hallintaa. Käyttäjäkunnan näkökulmaa etsittäessä on keskeistä huomata, että se tarkoittaa käyttöliittymän lisäksi käyttötarkoitusta ja käytön luonnetta. USIX-ohjelma pyrki siis suuntaamaan kehitystä niin, että mahdollisimman laaja käyttäjäkunta saa elämänlaatuaan ja työskentelymahdollisuuksiaan sekä opiskelu- ja tiedonhallintamahdollisuuksiaan tukevia välineitä ja menetelmiä helposti ja edullisesti käyttöönsä. Kaikilta USIX-hankkeilta edellytettyjä yhteisiä kriteerejä olivat käyttäjäsuuntautuneisuuden ja/tai tietämyksenhallinnan vahva rooli hankkeessa. Lisäksi sovellettiin Tekesin kaikille ohjelmille tyypillisiä kriteerejä. Tutkimuslaitosten hankkeissa nämä tarkoittavat, että usean laitoksen ja yritysten mukanaoloa pidetään suotavana. Yrityshakemuksissa Tekes kriteereissä etusijalle asetetaan hake- 3

12 mukset, joissa on toimialarajat ylittävää arvoketjuyhteistyötä, suurten ja pienten yritysten välistä yhteistyötä sekä/tai tutkimuslaitosyhteistyötä. 2.3 Ohjelman avainalueet Ohjelman avainalueiksi valittiin aluksi seuraavat alat: aktiiviympäristöt sähköinen asiointi ja vaikuttaminen henkilökohtainen navigointi luonnollisen kielen sovellukset opetus- ja oppimisympäristöt tiedon hakeminen, yhdistely ja jalostaminen. Monet edellä luetelluista avainalueista jakautuivat myöhemmin vielä alaryhmiin ja mukaan tuli muutamia uusia alueita. Ohjelman päättyessä USIXissa voidaan todeta olevan mukana hankkeita ainakin seuraavilta aihealueilta: Aktiiviympäristöt Aktiiviympäristöt kiinteistösovelluksina Sähköinen asiointi ja palvelut Henkilökohtainen navigointi Luonnollisen kielen sovellukset Oppiminen Tietämyksen hallinta Käyttäjäkeskeisyys Käyttöliittymät Yhteisöt Älyvaatteet Kunto ja terveys Personointi Portaalit, dokumentit ja julkaisujärjestelmät Verkkoliiketoiminta Kuvantunnistus DigiTV Mobiiliratkaisut. Yksittäisten sovellusten lisäksi USIXissa haluttiin ohjata kehitystyötä sellaisten teknologioiden suuntaan, joiden arvioitiin muodostuvat tulevaisuudessa USIXiin kuuluvien painopistealueiden valtavirtateknologioiksi. Eräänä tavoitteena oli myös sovelluskehityksen esteenä olevien teknologiapullonkaulojen ratkaiseminen sekä kokonaan uusien teknologioiden kehittäminen. Esimerkkinä teknologiapullonkauloista käytettiin suomenkielistä puheentunnistusta, jonka kehittämistä haluttiin viedä eteenpäin, koska oli odotettavissa, että maailmalta ei kaupallisin perustein ole odotettavissa kovin nopeasti suomen kieleen tehtyä puheentunnistinta. Jos taas tuotekehittelijät joutuisivat testaamaan puhekäyttöliittymiä englanninkielisillä ohjelmistoilla nähtiin, että käyttäjäkokemukset eivät olisi riittävän aidon tuntuisia ja tämä saattaisi jopa vaikuttaa monenkin alan kilpailukykyyn. USIXissa haluttiin kannustaa avainalueisiin liittyvien sovellusten tuottamista mm. seuraaville alustoille: Jakelukanavat Mobiiliverkot (GSM, GSM:n uudet versiot, 3 G, radiolan, Bluetooth) DigiTV/DVB Internet PC Internet appliances Sovellusprotokollat IP HTML ja sen sukulaiset, XML WAP Java/Jini Sähköiset tunnistusjärjestelmät Maksujärjestelmät Käyttöjärjestelmät Linux Java EPOC Windows Windows CE. Ohjelmassa ohjattiin kehitystä asettamalla etusijalle hankkeet, joissa kehitetään näihin ympäristöihin soveltuvia tuotteita tai palveluja. 2.4 Strategian tarkistus USIX-teknologiaohjelman johtoryhmä kokoontui joulukuussa 2001 tarkistamaan edellä kuvattuja tavoitteita ja tunnistamaan aihealueen keskeisiä kehitysnäkymiä teknologiaohjelman loppukauden suuntaamiseksi. Tässä vaiheessa ideoitiin jo aiheita myös USIXia seuraavien teknologiaohjelmien tee- 4

13 moiksi. Aiheet tunnistettiin kartoittamalla alaan vaikuttavia yleisiä trendejä ja ideoimalla niistä joukko konkreettisia suuntaamisehdotuksia. Uusia suuntia haettiin mm. megatrendeistä ja enabloijista. Tulevaa kehitystä pyrittiin ennakoimaan mm. tutkimalla niinsanottuja jo havaittuja tilastollisia megatrendejä. Tällaisia trendejä ovat ilmaston muutos, väestön lisääntyminen, teknologian kehittyminen ja yleistyminen, kaiken kattava tietoliikenne, älykkäiden laitteiden ja prosessien leviäminen, vapaan markkinatalouden leviäminen, globalisoituminen, tribalismi, pluralismi, arvomaailman muutos elämykselliseksi ja yksilön mahdollisuuksia korostavaksi sekä toisaalta esimerkiksi häiriökäyttäytymisen lisääntyminen. Uusia trendejä luovia mahdollistajina (enabloijina) pidettiin mm. tavaroiden ja ihmisten liikkuvuuden lisääntymistä. Tähän nähtiin liittyvän myös hierarkioiden purkautumiseen johtava transaktiokustannusten lasku. Yhteisöllisen (ryhmä)reaktiokyvyn kasvua pidettiin omanlaisenaan mahdollistajana. Teknologiamyönteisyyden lisääntyessä kasvaa taas oman elämän ja lähiympäristön hallinnan merkitys Uusia enabloijia syntyy nopeasti tuoteteknisellä alueella ja infrastruktuurin kehittyessä Tuotantotekniikan kehityksen synnyttämiä uusia enabloijia ovat mm. uudet raaka-aineet ja komponentit, uudet havainnointimahdollisuudet (muoto, paikka, asia, tila, aika), liikkumiseen liittyvä kehitys (itseliikkuminen, itseohjaus), tuotteen olemuksen muuttumiseen liittyvät asiat (muoto, rakenne, ominaisuus, kopiointi, katalysointi), viestiminen (indikointi, mittaus, palaute), energia (tuottaminen, johtaminen, eristäminen, varastointi, saatavuus), keveys, tehokkuus, kestävyys, lujuus, kovuus sekä esimerkiksi elastiset tai läpinäkyvät uudet pohjamateriaalit Infrastruktuuri kehittyy nopeasti mm. liikkumisen alueella (paikkatieto, GPS, geneerinen kauko-ohjaus, robotit) viestinnän alueella (tietokoneverkot, kännykät, satelliitit, geneeriset kaukosäätimet) rakennusautomaatioverkoissa, tunnistusteknologiassa, jne. USIX johtoryhmä suuntasikin tuotekehittäjille kysymyksen: Mille tuotteille tämä infrastruktuurin kehittyminen luo markkinoita? Kompleksisuuden ja itseorganisoituvuuden huomioimiseen Merkittävinä yhteiskunnallisina trendeinä nähtiin myös ihmisten kasvava halu viestintään, itseorganisointiin ja oman elämänsä hallintaan. Kompleksisten ja itseorganisoituvien järjestelmien teorian ymmärtäminen ja soveltaminen käytäntöön käyvät tärkeämmiksi. Näitä teorioita voidaan soveltaa myös analysoitaessa uusien ilmiöiden, toimintatapojen ja innovaatioiden leviämistä ihmisyhteisöissä. Pienten muutosten suuret vaikutukset perustuvat siihen, että ilmiöiden kokonaisuus sisältää monimutkaisempia säännönmukaisuuksia kuin sen osat. Kun ominaisuuksissa tai olosuhteissa tapahtuu suurta yksilöjoukkoa koskevia muutoksia, lisäävät ne edelleen kokonaisuuden mahdollista kompleksisuustasoa. Ihmisten toimiessa vapaamuotoisissa yhteisöissä leviävät uudet taidot ja ideat kiihtyvällä nopeudella aiheuttaen uusia ominaisuuksia kokonaisuuteen. USIXin piirissä kehitettävien hankkeiden kannalta tärkeinä teknologisina enabloijina pidettiin mm. semanttista webiä, tekoälyä, robotiikkaa, kognitiivisiä arkkitehtuureja sekä ihmisen ja terminaalin interaktiota. Kognitiivisilla laskenta-arkkitehtuureilla pyritään aiempaa tehokkaammin jäljittelemään aivojen tapaa käsitellä tietoa. Uuden sukupolven kognitiiviset arkkitehtuurit rakentuvat ei-numeerisen symbolisen tiedonkäsittelyn, assosiatiivisten tiedonkäsittelytapojen ja massiivisen rinnakkaisuuden pohjalle. Assosiatiivisten rakenteiden ja perinteisen von Neumann tietokonearkkitehtuurien yhdistelmät tarjoavat uudentyyppisiä tapoja kehittää tietokoneita, jotka kykenevät kommunikoimaan käyttäjiensä kanssa tavoilla, jotka ovat entistä lähempänä ihmisen tapaa kommunikoida. Internetin puolella semanttisen webin arveltiin olevan seuraavien viiden vuoden aikana suuri kehitysalue, joka mahdollistaa merkityksen ja raken- 5

14 teen yhdistämisen. Semanttinen web muuttaa internetin jättiläismäiseksi relaatiotietokannaksi. Muina tärkeinä sovelluksina pidettiin visuaalisesti ja emotionaalisesti rikasta viestintää, cross-mediaa, yhteistyötä edistäviä sovelluksia (collaborative applications), Googlen tyyppistä yhteisöllistä selailua, laajennetuja chat-ympäristöjä (augmented chat), aktiiviympäristöjä, profiileja sekä uusia interaktiotapoja puhetta, kuvaa ja muita aisteja jäljittelevin tavoin. Myös kontekstin huomioivat käyttöliittymät nähtiin tärkeänä kehitysalueena. eoppimisen alueella oltiin edetty tilanteeseen, jossa suomalaiset kouluttajat pyrkivät eristyneistä kokeiluista ja päällekkäisestä kehitystyöstä laajempiin ratkaisuihin. Usko e-oppimisen teknologioiden ja palveluiden merkitykseen vaihteli vielä suuresti ja kysyntä kasvaa varsin rauhallisesti. Suuret yritykset käynnistävät oppimista (mm. henkilöstö-, asiakas-, kumppani-, tuote-, muutoskoulutus) tukevia e-oppimisen hankkeita. Julkiset organisaatiot ottavat e-oppimista käyttöön varsin rauhallisesti, mutta kokoavat (paikallisesti, alueellisesti, sektoraalisesti jne.) avoimia e-oppimisen foorumeja ja kehittämisverkostoja. Alan toimijoille syntyy pikkuhiljaa informaatio-, koulutus- ja valmennuspalveluita. eoppimisklusterin dynamiikkaan kuuluvat mm. sisältötuotanto, koulutus-, sekä ICT- ja tietointensiiviset bisnespalvelut. Klusteria kehittävät hankkeet ja niiden ongelmat on tunnistettu. Myös kansallisesti tärkeät yhteistyö- ja kehittämisalueet on jo tunnistettu ja valmisteilla on lukuisia kokoavia hankkeita. eoppimisen käyttöönottoon liittyy useita erilaisia tarpeita ja rooleja. Eri rooleissa toimivilla osapuolilla on erilaisia käsityksiä omaan käyttöön sopivimmista ratkaisuista. Tarjolla on jopa tuhansia erilaisia teknologiaratkaisuja. Kokemus osoittaa, ettei ole yhtä yleistä tapaa toteuttaa e-oppimista ja edetä suunnitelluin askelein strategisen kehyksen sisällä. Haasteena on silti eri osa-alueiden yhteensopivuus. Kaikki USIXin alkuperäiset aihealueet (aktiiviympäristöt, sähköinen asiointi ja vaikuttaminen, henkilökohtainen navigointi, luonnollisen kielen sovellukset, opetus- ja oppimisympäristöt sekä tiedon hakeminen, yhdistely ja jalostaminen) nähtiin strategiaan tarkastettaessa edelleen ajankohtaisina. USIXin loppukauden suuntaamisessa tärkeiksi uusiksi linjoiksi nousivat mm. aivotutkimuksen viimeaikaisten tulosten entistä tiiviimpi huomioiminen, elämysten tuottaminen sekä itseorganisoitumisen ja yhteisöllisyyden huomioiminen erityisesti oppimisessa sekä myös kaikessa teknologian hyödyntämisessä. Aivotutkimuksen viimeaikaisten edistysaskeleita ja tuloksia haluttiin hyödyntää laajemmin käytettävyydessä ja käyttöliittymäsuunnittelussa. Tekoälyä tulisi lähestyä käyttöliittymien (UI) ja ihmisälyn (HI) toimintaperiaatteiden näkökulmasta. Tietojenkäsittelyn arkkitehtuurissa suuntaa tulisi hakea esimerkiksi laatimalla ne muistuttamaan aivojen arkkitehtuuria. Sisällöntuotannon näkökulmasta tärkeänä pidettiin sisällön hallinta, kokemusten luomista ja psykologista räätälöintiä. Esimerkiksi sanomalehden tasolla tämä tarkoittaisi tavoitetta, että jokainen voisi kokea lehden olevan kirjoitettu juuri hänelle. Sisällöntuottajan toimialueeseen alkavat kuulua tunteiden luominen sekä tunteiden ja tahtojen välitys telekommunikaation kautta. Ihmisille tulisi myös tarjota mahdollisuus laatia itse omat universaalit sisältöprofiilinsa, niin että he voivat saada itselleen sopivaa materiaalia. Myös älykkäät assistentit ja alustojen älykkyys ovat tärkeitä tähän liittyviä teemoja. Oppimisjärjestelmiä haluttiin kehitettävän sellaisten työkalujen suuntaan, joilla voi opetella itse muiden kokemuksien perusteella kuten Googlella hakeminen tapahtuu. Myös yhteisöllinen oppiminen oli tärkeä teema. Haluttiin kysyä, mikä on oppimisen tukijärjestelmä silloin kun opetellaan sellaista jota kukaan muu ei vielä osaa? USIXin näkökulmasta tärkeitä oppimiseen liittyviä aiheita ovat mm. yksilölliset osaamisen ja oppimisen hallinnan teknologiat, yhteisöt, mobiilin oppijan ratkaisut sekä ubi-oppiminen. Myös digitaalinen televisio ja uudet oppimisformaatit (sisältö, palvelut ja teknologiat) sekä teollisuuden koulutus- ja työnteon tuen ratkaisut ovat ajankohtaisia aiheita. 6

15 3 Henkilökohtainen navigointi Henkilökohtainen navigointi tarkoittaa henkilön paikantamista sekä tarpeellista reitin ja liikkumismuodon valintaa ja opastusta haluttuun kohteeseen pääsemiseksi sekä ulko- että sisätiloissa hyödyntäen paikannettuja kohteita, ilmiöitä ja palveluja koskevaa informaatiota. Tähän alueeseen kuuluvat henkilökohtainen navigointi sekä vuorovaikutus aktiiviympäristön kanssa. Alaan liittyviä teknologioita ovat mm. 2D- ja 3D-mallit, GPS- ja kännykkäpaikantaminen sekä langattomat (mm. Bluetooth) verkot. Alueen sovelluksia ovat esim. älykäs kartta, valvonta- ja paikkatietotuotteet, itseliikkuvat järjestelmät, geneeriset kaukosäätimet jne. Henkilökohtaisen navigoinnin alueella lähiaikoina koittava suuri murros liittyy siihen, että esimerkiksi Nokian kaikkiin peruspuhelimiinkin tulee satelliittipaikannus perusominaisuudeksi. Kehitys on jo todellisuutta USA:ssa, jossa hätäpuhelut pitää viranomaismääräysten johdosta pystyä paikantamaan. Toinen merkittävä trendi on se, että maailman suuret operaattorit tuovat palvelut saataville tämän vuoden aikana niin, että niihin voidaan liittää maanrajat ylittävä roaming. Tulevat uudet paikannustuotteet voidaan ennustaa esimerkiksi Japanin i-moden kokemusten nojalla, jossa pelkkiä karttahakuja tapahtuu jo päivässä. Karttoja käytetään tyypillisesti palvelujen hakemiseen tai sitten yhteistöissä ystävien tai työtoverien paikantamiseen. Lisäksi on nähtävissä, että puhelimeen ladattavat erilliset sovellukset tulevat yleistymään. Käyttäjä voi ladata itselleen esimerkiksi jonkin kaupungin kartan. Tällöin ns. osoitteesta osoitteeseen navigointi mahdollistuu, jolloin kännykkä kertoo risteyksessä, mihin suuntaan pitää kääntyä. Samoin joukkoliikenteen aikataulut voi tallentaa kännykkään. Paikannussovelluksissa USIX-ohjelmassa haluttiin suosii ratkaisuja, joissa päätösvalta sijaintitiedon lähettämisestä ja käytöstä on laitteen käyttäjällä. USIXin henkilökohtainen navigointi aihealue toteutettiin tiiviissä yhteistyössä liikenne- ja viestintäministeriön käynnistämän NAVI-ohjelman kanssa. NAVI-ohjelman tavoitteena oli kuluttajien tarpeiden ja teknologian mahdollisuuksien puitteissa kehittää ja kokeilla matkapuhelinverkon paikannuspalveluja, paikantavia mobiililaitteita sekä erilaisia opastuspalveluja ja muita sovelluksia. NAVI-ohjelman osapuolet rahoittivat yhdessä Tekesin kanssa niin sanotut tukiprojektit, joiden avulla voitiin sitten edistää mm. USIXissa mukana olevia tuotekehityshankkeita. NAVI-ohjelmassa oli mukana mm. seuraavia tukiprojekteja: Säädöspuitteet, Käytettävyys ja eettinen arviointi (KEN), Käyttäjätarveselvitys (NAVItarve), Palveluarkkitehtuuri ja metatieto (PAM), Paikallisportaaliselvitys, testiympäristön määrittely, paikannuksen testiympäristö (NAVItestbed), karttapalvelun testiympäristö (NAVImap), hakupalvelupilotti (NAVIsearch), Markkinaseuranta, Sanastotyö sekä Tulevaisuustyöskentely. NAVI-ohjelman tulokset on kirjattu ohjelman loppuraporttiin (Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 11/2003), dokumentit/julkaisu/julkaisusarja/2003/a pdf. Verkkopaikannuksen oikeudellisissa kysymyksissä opastetaan erillisessä julkaisussa (Liikenne- ja viestintäministeriön muistioita ja mietintöjä B7/2003), NAVI-ohjelman yhteydessä syntyi suomalainen mobiilipaikannuksen yritysklusteri NAVI-verkosto (www.naviverkosto.org), jossa keskeiset osapuolet jatkavat yhteistyötä mm. kansainvälisten markkinoiden ja standardoinnin seurantahankkeilla. 7

16 Case-esimerkki: Henkilökohtainen navigointi-instrumentti Suunto kehitti USIX-projektissaan tekniikkaa henkilökohtaista navigointi-instrumenttia varten. G9 on uuden sukupolven golfkentille tarkoitettu henkilökohtainen instrumentti ja M9 puolestaan henkilökohtainen purjehdusinstrumentti. Kuva 1. Suunnon henkilökohtainen purjehdusinstrumentti. Golfinstrumentti G9 on rannetietokone mittausantureineen ja GPS-paikantimineen, joiden avulla pelaaja voi mitata helposti ja tarkasti lyöntiensä pituudet sekä etäisyyden seuraavalle reiälle. Laitteen avulla voi seurata mailavalintojen vaikutusta ja tallentaa muistiin erilaista peliin liittyvää lisätietoa suoraan kentällä. Tiedot voi ladata myöhemmin kotitietokoneeseen syvällisempää analyysiä varten. Suunnon urheiluinstrumentissa onkin esimerkiksi kaksoisbagi-toiminto, joka mahdollistaa kahden erilaisen mailasetin tulosten tallentamisen ja vertailun. Golfominaisuuksien lisäksi instrumentissa on kello, ilmanpainemittari, lämpömittari, korkeusmittari sekä digitaalinen 3D-kompassi. Taulukko 1. Henkilökohtaiseen navigointiin liittyvät USIX-projektit. Toteuttaja Hanke MS Location Oy GSM-soluverkkoihin perustuva paikantamisjärjestelmä Digital Information Architects Inc Digia Oy Digia Navigator 1.0 Joensuun yliopisto Dynaaminen karttojen käyttö mobiilissa ympäristössä Benefon Oyj GPS indoor Navinova Oy Henkilökohtainen navigointi (NAVI) -ohjelman tukiprojektit Suunto Oy Henkilökohtainen navigointilaite Tietomekka Oy Henkilökohtaiseen paikannukseen, wap-puhelinteknologiaan ja internet-tietoverkkoihin perustuvan liikenteen palvelukonseptin tuotekehitysprojekti Valtion teknillinen tutkimuskeskus Henkilökohtaisen navigoinnin kärkihankkeen valmistelu Tampereen yliopisto Henkilökohtaisen navigoinnin käyttöliittymä Alpha Positron Oy Indoor Satellite Navigation Space Systems Finland Oy Indoor Satellite Navigation Fastrax Oy Indoor Satellite Navigation Joensuun yliopisto Karttakuvien reaaliaikainen käyttö (Real-time cartography imaging) Navinova Oy Karttapalvelun testiympäristö Valtion teknillinen tutkimuskeskus Käyttäjien tietotarpeet liikkuminen ja henkilökohtainen navigointi Nexim Oy Nexim Navigator -esiselvitys Navinova Oy Paikannuspalvelun testiympäristö Oy Arbonaut Ltd Technology for Personalized Location Based Mobile Services Tampereen yliopisto TRE-D 8

17 Kuva 2. Purjehdusinstrumentilla voi ajoittaa kilpailun lähdön. Purjehdusinstrumentilla puolestaan voi analysoida ja parantaa omaa purjehdussuoritustaan. Purjehduskilpailuissa M9 auttaa mm. sijoittumaan paremmin lähtölinjalle antaen purjehtijalle enemmän aikaa keskittyä itse veneen hallintaan. Lähdön jälkeen laite auttaa valitsemaan tuuliolosuhteiden kannalta optimaalisimman reitin. Purjehduksen aikana laite tarjoaa hyödyllistä navigointitietoa ja auttaa pitämään veneen optimaalisessa kurssissa. Myös purjehdusmallin tiedot voi ladata kotitietokoneeseen myöhempää analyysiä ja purjehduksen opettelua varten. Suunnon 9-sarjan urheiluinstrumenteissa yhdistyvät monet erilaiset huipputeknologiat. Tuotekehittelyssä on hyödynnettynä mm. teollinen muotoilu, käytettävyyssuunnittelu, vaativa mekaniikkasuunnittelu, elektroniikka, mikrosensorit, matemaattisia algoritmeja hyödyntävät ohjelmistot. Laitteet ovatkin teknisesti erittäin edistyksellisiä. Niissä on mm. maailman pienin ja vähiten virtaa kuluttava GPS-järjestelmä. GPS-antenni on kokonaan sulautettu instrumentin kuoreen, eikä sitä voi erillisenä havaita. Instrumentti sisältää myös maailman tiiveimmin pakatun mikrosensoreihin perustuvan mittausjärjestelmän. Prosessoreja laitteessa on kaksi. Instrumentin kello pysyy oikeassa ajassa satelliittien atomikellojen avulla. Tuotekehitysprojektin tavoitteena ei tuotekehityspäällikkö Eero Punkan mukaan kuitenkaan ollut tekninen kikkailu, vaan käyttäjien tarpeet. Tekesprojekti oli Eero Punkan mielestä sikälikin poikkeuksellinen, että kaikki sen tavoitteet saavutettiin ja vieläpä aikataulussa. 9

18 4 Aktiiviympäristöt ja kiinteistöratkaisut Ihminen tarvitsee ja hyödyntää erilaista tietoa erilaisissa ympäristöissä. Tietoympäristöjen voidaan ajatella muodostavan laajenevia kehiä, joiden renkaita ovat sisimmästä alkaen oman kehon alue, käsien ulottuvilla oleva alue, elinympäristö, yhteisö, kulttuuri, jaettu tieto ja kaukaisuudessa oleva tieto. Aktiiviympäristöihin liittyvissä tutkimuksissa lähdetään siitä, että apuvälineiden tulisi ymmärtää, millaisessa ympäristössä käyttäjänsä kulloinkin liikkuu. Aktiiviympäristöjen alueella kiinnostavimpia asioita USIXin kuluessa ovat olleet käyttöliittymän hävittäminen ja sen täydellinen piilottaminen ympäristöön. Kehitystä ajaa edelleen eteenpäin lyhyen kantaman langattomien radio- (esim. Bluetooth) ja IR-linkkien kehitys ja niiden miniatyrisointi. Kehitys on tuomassa mukanaan mahdollisuuden integroida yksinkertaisetkin laitteet langattomaan Internet-ympäristöön. Laitteen käyttöliittymä voi aktivoitua auktorisoidun käyttäjän lähestyessä laitetta esimerkiksi kännykkänsä kanssa. Tyypillisesti esimerkiksi kodinkone voisi lähettää käyttöliittymänsä kännykän ruudulle. Toisaalta laitteet voivat viestiä verkkoon päin ja toisilleen esimerkiksi vioista ja käyttöongelmistaan. Näin voitaisiin varoittaa käyttäjää ajoissa vaikkapa oikosulun tai tulipalon vaarasta. Yhtenä aktiiviympäristöjen markkinointiesimerkkinä käytettiin ajatusta suuresta näyttötaulusta muodostuvasta ruokapöydästä, johon aamulla ilmaantuisi päivän lehti. USIXissa haluttiin kannustaa tällaisten sovellusten kehittämiseen erityisesti käyttäjän ehdoilla siten, että ympäristö kertoo käyttäjälle, mitä siellä voi tehdä. Toisaalta ympäristö ei lähettäisi käyttäjätietoa asiattomille ja ylipäätään tietoa lähettäessään varmistuisi, että käyttäjä sallii sen lähettämisen. USIXissa kannustettiin myös yhteisten standardien löytymiseen tällä alueella. Aktiiviympäristöt nähdään eränä vahvimmista tulevaisuuden trendeistä. Alan kehitystä vievät eteenpäin mm. Java, Jini, Bluetooth sekä Windows Universal Plug and play -teknologioiden kehitys. Case-esimerkki: Nokian Scents -projekti Nokian Scents projekti muodostui useasta erillisisestä Nokian sisäisestä projektista. Projektin tavoitteena oli mm. oppia ymmärtämään aktiiviympäristöjä paremmin ja monelta eri näkökulmalta. Tutkimuksen kohteena oli mm. kannettavaan älykkyyteen (wearable computing) liittyviä kysymyksiä sekä toisaalta ympäristön hallintaa. Yksi projektin keskeisiä tavoitteita oli mahdollistaa päällepuettavan (tai jopa henkilössä itsessä olevan) käyttöliittymän ja toisaalta ympäristössä olevan käyttöliittymän tutkiminen. Edelleen tutkittiin miten nämä kaksi asiaa liittyvät toisiinsa. Koti- ja sisäympäristössä tutkittiin laitteisiin liittymistä. Julkisiin tiloihin liittyen hankkeessa toteutettiin langattomaan laajennettuun todellisuuteen (mobile augmented realityyn) liittyvä sovellus. Tiloihin liittyviä sovelluksia testattiin Nokian omassa laboratoriossa. Osana Smart Clothes -projektiaan Nokia tutki mm. älyvaatteiden ja vaatemateriaaleihin liittyviä trendejä ja teknologioita. Yksi näkökulma vaatteisiin oli, miten ne voisivat toimia mobiilin viestinnän input ja output kanavina. Eli siis esimerkiksi miten vaatteisiin voisi integroida mikrofoneja, kuulokkeita, näppäimistöjä tai suoraan ihmisen reaktioita lukevia sensoreita. Nokia kehittikin yhdessä Reima-Tutan kanssa lumilautailijoille suunnatun asukokonaisuuden, johon kuului hands free -mikrofoni/kuulokeosa, erillinen tasku liittimineen puhelinta varten ja asuun integroitu puhelimen käyttöliit- 10

19 tymä. Tavoitteena oli kehittää laite, jolla lumilautailijaryhmä voi olla välittömässä puheyhteydessä toisiinsa jopa laskiessaan mäkeä. ARE-projektissa puolestaan tutkittiin millaisia lisätyn todellisuuden (augmented reality) sovelluksia voisi tehdä tämän päivän teknologialla. Hankkeessa kokeiltiin pieniä kannettavia näyttöjä, ääniä strereoista 3D-ääneen, 2D- ja 2 1/2 D -grafiikkaa, tarkkaa paikkatietoa, langatonta laajakaistaa, Bluetoothia ja WLANia. Tavoitteena oli kehittää nimenomaan viihdesovelluksia. Yksi sovellusalue ovat ryhmäpelit (Pirates) jotka toimivat toisiaan lähestyvän laitteen keskinäisen kommunikaation avulla. Laitteet tarkkailevat etäisyyttä toisistaan ja jos toinen laite tulee riittävän lähelle laite käynnistää pelitilanteen. Smart Home -osuudessa pyrittiin selvittämään, millainen olisi älykäs koti. Kodin älykkyydelle löydettiin hankkeessa monenlaisia asteita. Kauko-ohjattava koti toimisi lähinnä komentojen toteuttajana. Oppiva koti voisi opetella käyttäjänsä mieltymyksiä tämän aikaisempien komentojen perusteella ja pyrkiä automatisoimaan käyttäjän tekemiä valintoja. Luova koti voisi osoittaa todellista älykkyyttä erilaisten keinoälyratkaisujen avulla. Tällöin nousee jo kysymykseksi, miten käyttäjät reagoivat muutokseen, kun koti oppii yhä uutta. Viestivä koti auttaisi perheenjäsenten keskinäistä kommunikaatioita ja kysymykseksi nousee, voisimmeko kommunikoida kotimmekin kanssa. Hyper TAG -projektissa pohdittiin, miten henkilö voisi yleisellä paikalle kulkiessaan tuoda esiin hänestä tarjolla olevan julkisen tiedon. Kuhunkin henkilöön liittyy paljon sellaista tietoa, jonka tämä haluaa yleensä viestiä ulkomaailmaan. Näitä tietoja ovat mm. työpaikka, ammatilliset kiinnostuksen kohteet, harrastukset, siviilisääty, jne. Kyseessä on pitkälti sama tieto, jota ihmiset haluavat kertoa itsestään www-sivuillaan. Projektin tavoitteena oli suunnitella ja kokeilla kannettavien tietokoneiden ja viestintäjärjestelmien toimintaa niin, että ihmisestä tarjolla oleva julkinen tieto olisi yhdistettävissä häneen. Tässä projektissa tutkittiin, miten tämä tieto voitaisiin tarjota saataville tavattaessa esim julkisessa tilassa. Kuva 3. HyperTAG -konsepti. Nokian projektia vetäneen Juha Kaarion mukaan tärkeimpiä aktiiviympäristöjen sovellusalueita ovat kontekstiherkät sovellukset. Ne ovat alue, jossa on selkeimmin päästy eteenpäin. Tyypillinen esimerkki kontekstiherkistä sovelluksista on etampereen kalenteri, joka kertoo relevanttia tietoa ajan ja ihmisen paikan perusteella. Pyrimme katsomaan tätä vielä vähän laajemmin ja saamaan mukaan kaikkea muuta sensoritietoa, kuten esimerkiksi fysiologista mittausta tai kiihtyvyysanturien antamaa tietoa. Tyypillisesti kännykkä voisi esimerkiksi säätää äänensä kovemmalle kun sen laittaa taskuun. Nokia rakensi myös laboratorion aktiiviympäristöjen testaamiseen. Laboratorio muodostuu asunnosta, jossa on keittiö, olohuone, työtila ja halli. Ohjaushuone on varustettu monipuolisella AV-teknologialla käyttäjäkokemusten seuraamiseksi. 11

20 Kuva 4. Nokian laboratorio, jossa tutkittiin aktiiviympäristöjä. Case-esimerkki: COBA (Connected Open Building Automation) Kiinteistöihin liittyvien aktiiviympäristöjen kohdalla ovat ajankohtaisia trendejä tilojen automaattinen säätäminen niissä työskentelevien ihmisten tarpeiden mukaan sekä toisaalta erilaiset uudet kaukoluentamahdollisuudet. Myös järjestelmien avoimuus ja yhteensopivuus tuo kiinteistöjen omistajille säästöjä. Esimerkiksi Lonixin kiinteistönautomaatioratkaisujen tavoitteena on tarjota käyttäjille viihtyisät ja toimivat ratkaisut säätämällä kiinteistön toimintoja huone-, vyöhyke- tai rakennuskohtaisesti. Valaistusta, ilmastointia ja jäähdytystä voidaan hallita käyttäjien läsnäolon ja heidän antamiensa säätöjen mukaisesti. Sähkön-, energian- ja vedenkulutuksen seuranta, raportointi ja kaukoluento on tehty helpoksi mahdollistamalla toiminnot mm. Internetin yli. Kiinteistön älykkyyden lisäämisellä pyritään säästämään ympäristöä ja kiinteistön omistajan varallisuutta. Avoin ja hajautettu automaatioratkaisu tekee myös kiinteistön muuntelusta helpompaa ja edullisempaa. Lonix Oy:n kehittämä uusi käyttöjärjestelmä huolehtii kiinteistön ja sen huollon yhteisistä järjestelmistä. Järjestelmä voi huolehtia mm. paikallisverkkoliikenteestä, aikasarjatietojen keräämisestä, hälytysten käsittelystä, tapahtumalokeista sekä käyttöoikeuksista. Lisäksi sen avulla voidaan mallintaa rakennuksessa olevia tiloja, laitteita, järjestelmiä ja käyttäjiä. Järjestelmä toimii myös uusien sovellusten standardikäyttöliittymänä olemassa oleviin järjestelmiin. 12

21 Kuva 5. Järjestelmien keskittämisen edut selviävät vertailtaessa kuvia, joissa ovat kiinteistöt ilman keskitettyä järjestelmää ja keskitetyn järjestelmän kanssa. 13

22 Taulukko 2. Kiinteistöihin liittyvät USIX-aktiiviympäristöhankkeet. Toteuttaja Air-Ix Talotekniikka Oy Lonix Oy Sonera Oyj Valtion teknillinen tutkimuskeskus Hanke Avoin kiinteistötiedon hallintasovellus COBA-serverille Connected Open Building Automation Kiinteistöpalvelujen informaatiologistiikka ILO Taloteknisten järjestelmien käytön ja huollon multimediapohjainen tukijärjestelmä (TATEM) COBA-käyttöjärjestelmän päälle voidaan luoda helposti sovelluksia, jotka palvelevat kiinteistön käyttäjiä, omistajia, huoltohenkilökuntaa, vartijoita sekä muita palveluntarjoajia. Järjestelmään voi liittää mm. seuraavantyyppisiä sovelluksia: Kiinteistönhuollon valvontapalvelin Turvajärjestelmien valvontapalvelin Palohälytysten käyttöliittymä Kiinteistön käyttö- ja huolto-ohjeet Kulutustiedot ja niiden benchmark-tiedot Hälytysten vastaanotto ja edelleen ohjaus Huollon tietojärjestelmä Optimointisovellukset, joissa haetaan haluttuja tasoa mukavuuden, kustannustehokkuuden ja kustannusten jakamisen välillä. COBA-tuotekehityshanke aloitettiin teknologiaja laiteselvityksellä, joka vahvisti, että markkinoilla ei ollut yhtään vastaavaa tuotetta eikä tiettävästi ollut edes tulossa. Lähimpienkin vertailukohtien todettiin muistuttavan enemmän LON-reititintä (Local Operating Network) kuin kiinteistön käyttöjärjestelmää. Alkutarkastelun jälkeen hankkeessa määriteltiin järjestelmän ohjelmistoarkkitehtuuri yhteistyössä partnereiden kanssa. Parhaillaan Lonix keskittyy ensimmäisen kaupallisen version tekemiseen sekä sen rajapintojen dokumentointiin. Pilottiversio 0.5 valmistui marraskuussa 2001 ja se on käytössä Senaatti-kiinteistöjen pääkonttorissa. Lonix Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Koskenrannan mukaan yhteistyö COBAan osallistuvien yritysten kanssa on ollut edelleen tiivistä. Ohjelmistoarkkitehtuurin implementoinnin katselmointiin on osallistunut aktiivisesti merkittävä osa yrityksistä. Johtoryhmätyöskentelyyn ovat osallistuneet lähes kaikki hankkeessa mukana olevat yritykset. Mukana hankkeessa ovat tällä hetkellä Senaatti-kiinteistöt, HKR, SOL, Hewlett Packard, Elisa Communications, ABB, Nokia, YIT, NCC, Airix, Securitas Tekniikka, Solid ja FCS-Partners. Käytännön implementoinnin ohjaamiseen ovat osallistuneet aktiivisesti Airix, Securitas Tekniikka ja Solid. Projektissa tehtiin yhteistyötä myös Raklin ja TAKEn suuntaan, jotta projektissa määriteltellyt avoimet rajapinnat saataisiin yleisesti hyväksyttyä alalla ja laajasti käyttöön eri valmistajien avoimissa ja suljetuissa järjestelmissä. Lisäksi hankkeesta on pidetty yhteyttä VERA projektin kanssa ja hyödynnetty VERAssa kehitettyä IFCmallia niiltä osin kun siinä on määritelty COBAn tarvitsemia asioita. Koskenrannan mukaan näin on pyritty vahvistamaan COBAn rajapintamäärittelyjen mahdollisuuksia tulla alalla yleisesti hyväksytyksi standardiksi. 14

23 Hierarkioita ja vertikaaleja kaatamassa Kaaosteorian kehittäjä David Ruelle vertaa yhteiskuntaa vesikattilaan. Kun energiaa lisätään, liikkuvat molekyylit vapaammin toistensa suhteen ja aluksi veden pinta aaltoilee suhdanteiden tavoin. Energian lisääntyessä syntyviä pyörteitä voi verrata nykyisen nopean teknologisen kehityksen rajumpiin vaikutuksiin. Roger Lewin toteaa elämän, riskeistä huolimatta, viihtyvän kaaoksen reunalla. Joustava ympäristön mukainen reagointi, eli informaation käsittely, sujuu energiatehokkaasti, kun mihinkään järjestykseen ei olla liian sitoutuneita. Salaisuus piilee siis kyvyssä välttää kiehumisen kaaos ja jäätymisen järjestys. Robert Wright kuvaa esihistorian ja historian pitkän kaaren positiivisen summapelin alueen ja määrän lisääntymisenä. Satojen esimerkkien kautta hän näkee historiallisena välttämättömyytenä ihmisten keskinäisen yhteistyön määrän ja laajuuden jatkuvan kasvun. Alueelliset taantumat hän näkee poikkeuksina, jotka karsiutuvat yhteistyökeskittymien kilpailussa. Tähän optimismiin Michael Mann lisää laajassa elämäntyössään tarkkuutta ja tervettä järkeä. Hän jakaa vallan poliittiseen, sotilaalliseen, taloudelliseen ja ideologiseen sekä katsoo selkeiden alueellisten vallan rakenteiden lisäävän yleensä eriarvoisuutta, yhteiskunnan kerroksellisuutta ja estävän kehitystä verkostomaisempiin, limittäisiin rakenteisiin verrattuina. Kristinuskon hieman sattumalta aikaansaamat sekavat valtarakenteet ovat Mannin mukaan keskeisin syy Euroopan nopeaan keskiaikaiseen kehitykseen homogeenisempien Kiinan ja Lähi-idän kulttuurien ohi. Maailmaa ei nykyaikanakaan kannata tarkastella yksinomaan hierarkkisina organisaatioina ja niihin kuuluvia tehtäviä suorittavina ihmisinä. Steven Johnson ja Ilkka Tuomi kuvaavat monien internetin vauhdittamien tuoreiden esimerkkien avulla, miten kehitys etenee verkostomaisesti leviävinä ideoina ja yhteistyömuotoina. Innovaatiot syntyvät käyttäjäyhteisöissä, ei keksijän päässä. Risto Linturi kuului USIX-teknologiaohjelman johtoryhmään. Näihin taustoihin sopivalla tavalla USIX on pyrkinyt tukemaan käyttäjäkeskeistä tietojenkäsittelyä. Sen kautta kasvavan itsenäisen tiedonsaannin ja muokkauskyvyn arvioidaan johtavan kasvavaan itseorganisoitumisen kykyyn. Ihmisten käyttämien tuotteiden, palveluiden ja organisaatioiden läpinäkyvyys auttaa tilanteen arvioinnissa ja rajapintojen avoimuus tukee yhteistyömuotoja organisaatiorajoista ja hierarkioista piittaamatta. Eräs projektiesimerkki, COBA (Connected Open Building Automation) on rakennusautomaation vertikaalirakenteiden pilkkomiseen tähtäävä laaja konsortioprojekti. Michael Mannin historiallisen katsauksen mukaisesti muutosta eivät niinkään kaipaa ne, joilla on vahva ote nykyisistä rakenteista, vaan uusien tehokkaampien yhteistyömuotojen etsijät ja haastajat. Kumouksen edellytykset rakennusautomaatiosektorilla ovat kuitenkin hyvät, koska vanhoissa rakenteissa on runsaasti tehottomuutta ja ominaisuusvajeita. Asiakkaat ovat myös kokeneet ne haitat, joita suljettujen automaatiotoimittajien vangiksi jääminen aiheuttaa. 15

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

SoberIT Ohjelmistoliiketoiminnan ja tuotannon laboratorio

SoberIT Ohjelmistoliiketoiminnan ja tuotannon laboratorio Informaatioverkostojen koulutusohjelma Ihminen ja vuorovaikutus Pääaineen rakenne: T100-1 Informaatioverkostojen perusmoduuli (A1) T200-2 Ihminen ja vuorovaikutus (A2) UUSI T110-3 Ihmisläheiset tietojärjestelmät

Lisätiedot

BigData - liikenne esimerkkinä. Tietoyhteiskunta-akatemia Ostrobotnia, Helsinki 14.3.2016

BigData - liikenne esimerkkinä. Tietoyhteiskunta-akatemia Ostrobotnia, Helsinki 14.3.2016 BigData - liikenne esimerkkinä Tietoyhteiskunta-akatemia Ostrobotnia, Helsinki 14.3.2016 Public Dig Data & Internet of Things Liikenne esimerkkinä Tieto Corporation Public @LeilaLehtinen Leila.Lehtinen@tieto.com

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tampere Grow. Smart. Together.

Tampere Grow. Smart. Together. Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Tulevaisuuden Internet. Sasu Tarkoma

Tulevaisuuden Internet. Sasu Tarkoma Tulevaisuuden Internet Sasu Tarkoma Johdanto Tietoliikennettä voidaan pitää viime vuosisadan läpimurtoteknologiana Internet-teknologiat tarjoavat yhteisen protokollan ja toimintatavan kommunikointiin Internet

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1 Virtuaaliammattikorkeakoulu www.virtuaaliamk.fi www.amk.fi VirtuaaliAMK-toiminnan strategialinjaukset strategia versio 1.1 1 Visio Virtuaaliammattikorkeakoulu on Suomen ammattikorkeakoulujen muodostama

Lisätiedot

Kestävän arjen edistäminen alkaa rakennetusta ympäristöstä. Eva Heiskanen, Kuluttajatutkimuskeskus Sitran Energiaohjelman päätösseminaari

Kestävän arjen edistäminen alkaa rakennetusta ympäristöstä. Eva Heiskanen, Kuluttajatutkimuskeskus Sitran Energiaohjelman päätösseminaari Kestävän arjen edistäminen alkaa rakennetusta ympäristöstä Eva Heiskanen, Kuluttajatutkimuskeskus Sitran Energiaohjelman päätösseminaari Kestävän arjen edistäminen alkaa rakennetusta ympäristöstä Kestävän

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia

OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2014 Juho Helminen Ajattelu ja oppimaan oppiminen Itsestä huolehtiminen

Lisätiedot

Tietotalo Insight. Digitaalinen markkinointi. Beacon FAQ: Vastaukset yleisimpiin kysymyksiin beaconeista

Tietotalo Insight. Digitaalinen markkinointi. Beacon FAQ: Vastaukset yleisimpiin kysymyksiin beaconeista Tietotalo Insight Digitaalinen markkinointi Beacon FAQ: Vastaukset yleisimpiin kysymyksiin beaconeista 1 Beacon FAQ Digitaalisesta kontekstisidonnaisesta markkinoinnista puhuttaessa mennään usein monelle

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

TAMPERE3 INNOVATION SCOUT 2017 TURUN AMK TAMK KIMMO VÄNNI

TAMPERE3 INNOVATION SCOUT 2017 TURUN AMK TAMK KIMMO VÄNNI TAMPERE3 INNOVATION SCOUT 2017 TURUN AMK 18.1.2017 TAMK KIMMO VÄNNI TAMK:N TYÖPAKETIT Y-MAKERS ALUSTA TIIMIVALMENNUKSEEN PERUSTUVA KASVUYRITTÄJYYSOHJELMA TUOTE-, PALVELU- JA TUTKIMUSIDEOIDEN TESTAAMINEN

Lisätiedot

Alustatalous liiketoimintatapojen uusi malli

Alustatalous liiketoimintatapojen uusi malli Alustatalous liiketoimintatapojen uusi malli Timo Seppälä Time: 3.11.2016 Place: Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi Suomalaiset yritykset ja digitalisaatio 24%- Internet of Thingskehitystrendin tärkeänä ja

Lisätiedot

Uutta tietoa valon ja hyvinvoinnin vuorovaikutuksen hyödyntämisessä muistisairaiden toimintaympäristössä

Uutta tietoa valon ja hyvinvoinnin vuorovaikutuksen hyödyntämisessä muistisairaiden toimintaympäristössä Mahdollisen käytännön läheisiä esimerkkejä siitä, miten valolaadulla (värilämpötila ja spektri) voidaan ohjata ihmisten vireys- ja lepotilaa sekä lisätä mielialan virkeyttä? Voidaanko valon laadulla merkittävästi

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen 20.9.2010 VN periaatepäätös Valtioneuvoston periaatepäätökseen 21.6.2007 kansallisen tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteista vuosina 2007-2011 on kirjattuna:

Lisätiedot

Paikkatiedon kehittämisohjelma

Paikkatiedon kehittämisohjelma Paikkatiedon kehittämisohjelma 2011-2014 Toimeenpanon toteutumisen tilannekatsaus, siht. Outi Hermans Tiivistelmä Strategiset päämäärät Missio: Kaupungin tehtävänä on palvella kuntalaisiaan ja alueellaan

Lisätiedot

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 18.3.2009 Martti From TIEKE TIEKEn visio, strategia ja strategiset tavoitteet Suomi kilpailukykyiseksi ja ihmisläheiseksi tietoyhteiskunnaksi Missio Kansalaiset Strategia

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Digitalisaatio / Digiloikka. Digiloikka-työryhmä Kari Nuuttila

Digitalisaatio / Digiloikka. Digiloikka-työryhmä Kari Nuuttila Digitalisaatio / Digiloikka Digiloikka-työryhmä Kari Nuuttila 12.9.2016 Asiakas prosessissa Kirjaudu Kahoot.it Game PIN: 458597 Luo nimimerkki esim. KariN Miksi olemme täällä? Digitalisaatio on uusi ja

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

Juridiset aineistot ja avoin tieto Anne Kauhanen-Simanainen Säätytalo

Juridiset aineistot ja avoin tieto Anne Kauhanen-Simanainen Säätytalo Juridiset aineistot ja avoin tieto 10.3.2016 Anne Kauhanen-Simanainen Säätytalo Oikeus tietoon 250 vuotta pohjoismaisesta julkisuusperiaatteesta avoimeen dataan Asiakirjajulkisuus vuodesta 1766, painetut

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Suomen kestävän kehityksen toimikunta 6.6.2012 Kimmo Kanto yksikön johtaja ympäristötieto ja avaruussovellukset Tekes

Lisätiedot

Digitaalisuus alustojen mahdollistajana

Digitaalisuus alustojen mahdollistajana Digitaalisuus alustojen mahdollistajana Timo Seppälä Time: 10.11.2016 Place: Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Miksi digitalisaatio herättää keskustelua juuri nyt? 40y 98% 50(0) 1T 2 Suomalaiset yritykset

Lisätiedot

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen MARKO KESTI Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen TALENTUM Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja tekijä Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad ISBN: 978-952-14-1508-1 Kariston Kirjapaino

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA Vie yrityksesi pidemmälle Olitpa yrityksesi nykyisestä suorituskyvystä mitä mieltä tahansa, jokainen yritysorganisaatio pystyy parantamaan tuottavuuttaan

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Kansainvälistymispalveluiden esittelytilaisuus Tietoisku Tekesin uusista ohjelmista

Kansainvälistymispalveluiden esittelytilaisuus Tietoisku Tekesin uusista ohjelmista Kansainvälistymispalveluiden esittelytilaisuus 28.1.2015 Tietoisku Tekesin uusista ohjelmista Kari Penttinen Ohjelmapäällikkö Tekes kari.penttinen@tekes.fi p. 050 5577 916 www.tekes.fi/ti Taustalla myös

Lisätiedot

SOSIAALISEN MEDIAN VALMENNUS

SOSIAALISEN MEDIAN VALMENNUS SOSIAALISEN MEDIAN VALMENNUS Eveliina Toivonen 21.3.2016 VALMENNUKSEN SISÄLTÖ 1. Sosiaalinen media yleisesti 2. Sosiaalisen median kanavat 3. Käyttöönotto 4. Sosiaalisen median suunnitelma 5. Sisältömarkkinointi

Lisätiedot

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Tulevaisuutta ei voi ennustaa. Siksi on tärkeää, että valmistaudumme (ainakin henkisesti) erilaisiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Tulevaisuusajattelua voi käyttää

Lisätiedot

Etteplanista entistä vahvempi kumppani asiakkaiden digitalisoitumishaasteiden ratkaisemiseen. Juha Näkki, President and CEO Etteplan Oyj 15.3.

Etteplanista entistä vahvempi kumppani asiakkaiden digitalisoitumishaasteiden ratkaisemiseen. Juha Näkki, President and CEO Etteplan Oyj 15.3. Etteplanista entistä vahvempi kumppani asiakkaiden digitalisoitumishaasteiden ratkaisemiseen Juha Näkki, President and CEO Etteplan Oyj 15.3.2016 ETTEPLANIN KEHITYSHISTORIA Edelläkävijänä suunnittelumenetelmien

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Projektipäällikkö Olli Vesterinen

Projektipäällikkö Olli Vesterinen Projektipäällikkö Olli Vesterinen OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA

Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 Johtaja Teppo Rantanen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset uudelle strategialle

Lisätiedot

Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan

Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan Rakennusten ja alueiden uudistaminen ja korjaaminen 19.1.2010 Teknologiajohtaja Eva Häkkä-Rönnholm, VTT 2 VTT Group

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä

Lisätiedot

Matkalla kohti alustataloutta yrittäjän osaamistarpeet

Matkalla kohti alustataloutta yrittäjän osaamistarpeet VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Matkalla kohti alustataloutta yrittäjän osaamistarpeet Tutkintotoimikuntaseminaari 16.2.2017 Mikko Dufva mikko.dufva@vtt.fi @mdufva Yrittäjä alustataloudessa?

Lisätiedot

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL 1 Hankekohelluksesta ketterään ja kokeilevaan toimintatapojen kehittämiseen Hankesuunnittelu, -arviointi ja -raportointi on usein

Lisätiedot

Ilmajoen kunnan perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan strategia vuosille

Ilmajoen kunnan perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan strategia vuosille Ilmajoen kunnan perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan strategia vuosille 2016 2021 Sisällys: 1. Johdanto 2. Ilmajoen koulujen tvt käytön tavoitteet vuosille 2016 2021 3. Käytännön toteutus 3.1. Sovellukset

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen

Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen Aalto-yliopisto, HEMA-instituutti ama.auvinen@aalto.fi http://www.hema.aalto.fi Mistä arvontuotannossa on kysymys? arvontuotannon tutkimus

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Opetuslautakunta OTJ/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Opetuslautakunta OTJ/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2012 1 (5) 91 Opetuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Björnberg-Enckellin ym. koulujen IT-strategiaa koskevasta talousarvioaloitteesta HEL 2012-004357

Lisätiedot

It-Peda - verkosto TieVie - Turku. Lauri.Saarinen

It-Peda - verkosto TieVie - Turku. Lauri.Saarinen It-Peda - verkosto 6.9.2002 TieVie - Turku Lauri.Saarinen Lauri.Saarinen@hkkk.fi Mikä IT-Peda? IT-Peda -verkosto on Suomen yliopistojen opetusteknologiayksikköjen (tai vastaavien) verkosto, joka on aloittanut

Lisätiedot

Tieto ja järjestelmät integroituvat asiakaslähtöisiksi palveluiksi. JHS-seminaari Jukka Ahtikari

Tieto ja järjestelmät integroituvat asiakaslähtöisiksi palveluiksi. JHS-seminaari Jukka Ahtikari Tieto ja järjestelmät integroituvat asiakaslähtöisiksi palveluiksi JHS-seminaari 5.4.2005 Jukka Ahtikari Yhteentoimivuus muodostuu eri osa-alueista Yhteentoimivat palvelut Organisatorinen käyttäjät, prosessit,

Lisätiedot

Jorma Kaimio toimitusjohtaja WSOY CMD, WSOY

Jorma Kaimio toimitusjohtaja WSOY CMD, WSOY Jorma Kaimio toimitusjohtaja CMD, 2003 2 Liikevaihto, milj. euroa EBITA, milj. euroa 80 70 60 2,6 1,1 1,1 16,1 1,3 1,4 5,0 12,7 50 40 30 20 10 0-10 1,6 1,0 13,4 11,8 17,0 15,1 14,7 31,3 44,2 29,2 37,9-6,6-6,7-5,9-7,9

Lisätiedot

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot Jussi Silvonen Joensuun VALO -päivä, 8. 5. 2009 (http://jinux.pokat.org/jussi/) Esityksen rakenne Torikatu 10, Joensuu, SONY Bravia, Lieksan koulut = mitä yhteistä?

Lisätiedot

KTKO104. Luento

KTKO104. Luento KTKO104 Luento 6.11.2014 OPS2016 Uusi opetussuunnitelma tulee voimaan 2016 syksyllä. Tällä hetkellä vielä luonnosvaiheessa. Muutamia huomioita: peruslukutaito, medialukutaito ym. => monilukutaito. tieto-

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

EKAPELI-ALKU LUKEMAAN OPETTAMISEN TUKENA

EKAPELI-ALKU LUKEMAAN OPETTAMISEN TUKENA JY/EOK-2016-2017 / ryhmä 2 Marjo Maula ERIA260 Teknologia ja apuvälineet vuorovaikutuksen ja viestinnän tukena Johanna Kainulainen 10.1.2017 EKAPELI-ALKU LUKEMAAN OPETTAMISEN TUKENA Ekapeli-sivusto tarjoaa

Lisätiedot

Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja

Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja 5.10.2000 06:51 Operaattorit ja vanhat mediatalot ovat löytäneet toisensa ja uusia yhteistyökuvioita on paljon ilmassa: on perustettu kimppayrityksiä

Lisätiedot

Miten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti

Miten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti Ohjelmapolku: Otsikko: Strategiasta johtamalla toteutukseen KA-työ mahdollistajana strategioiden toteutukseen Miten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti Miten korkeakoulun

Lisätiedot

JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat. Tommi Karttaavi

JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat. Tommi Karttaavi JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat Tommi Karttaavi 13.5.2008 JHS-järjestelmä (historiaa) Valtioneuvoston päätös valtionhallinnon sisäisistä standardeista 7.9.1977 Valtiovarainministeriö vahvisti valtionhallinnon

Lisätiedot

Eduskunnan tiedon ja tietämyksen hallinta -projekti

Eduskunnan tiedon ja tietämyksen hallinta -projekti Eduskunnan tiedon ja tietämyksen hallinta -projekti Olli Mustajärvi olli.mustajarvi@eduskunta.fi Eduskunta www.eduskunta.fi Mistä on kysymys? Case eduskunta Tiedon ja tietämyksen hallinta-projektit tulokset

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Älyliikenteen palvelujen kehittäminen Matti Roine, johtava tutkija VTT

Älyliikenteen palvelujen kehittäminen Matti Roine, johtava tutkija VTT Pastori-Suntio-infotilaisuus: Älyliikenteen palvelujen kehittäminen Matti Roine, johtava tutkija 28.1.2011 VTT 2 Lähtökohtia Älyliikenteen palvelumarkkinoiden kehitys on ollut hidasta Taustalla on monia

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot

Hankkeen lähtökohtia ja teemoja

Hankkeen lähtökohtia ja teemoja Hankkeen lähtökohtia ja teemoja Minna Silvennoinen, projektityöntekijä, KeHO / INNOKE & simulaatiokouluttaja MinSim Oy minna.silvennoinen@jamk.fi KeHO Keski Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymä Sosiaali

Lisätiedot

Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä

Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä Digitaalinen talous perustuu ohjelmistoihin Aineettomat hyödykkeet (media, erilaiset oikeudet ja varaukset) luodaan, hallitaan ja kulutetaan ohjelmistoilla IoT

Lisätiedot

Vera Tietoverkottunut rakennusprosessi

Vera Tietoverkottunut rakennusprosessi Vera Tietoverkottunut rakennusprosessi 11.12.1997 Oulu Mika Lautanala Tekesin toiminta-ajatus Tekesin tehtävä on edistää teollisuuden ja palveluelinkeinojen kilpailukykyä teknologian keinoin. Toiminnan

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Opettajat arvioinnin ja koulu-koti-yhteistyön toteuttajina Heidi Krzywacki, Tiina Korhonen, Laura Koistinen, Jari Lavonen 19.8.2011 1 Tutkimus- ja kehittämishankkeessa

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Potkua peruskoulun tvt-taitoihin sekä sosiaalisen median käyttöön Jyväskylä, Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä

Potkua peruskoulun tvt-taitoihin sekä sosiaalisen median käyttöön Jyväskylä, Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä Potkua peruskoulun tvt-taitoihin sekä sosiaalisen median käyttöön Jyväskylä, 22.10. Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä Tutustuminen ja esittelyt Ketäs te olette? Etsi täältä sellainen henkilö,

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla Antti Raininko 5.2.2016 Johdanto Euroopan komissio julkaisi kesällä 2015 kaksi sähkömarkkinoihin liittyvää tiedonantoa: Tiedonanto

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA #TAMPERE3 Mitä ny? YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA INTERNET VIE KOULUILTA MONOPOLIN KANSAINVÄ LISYYS ON MUST KOE JA TEE- AIDOT YMPRISTÖT RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS PÄTEVYYDET TUOVAT TUTKINNON

Lisätiedot

5G Nopeasta tiedonsiirrosta älykkäisiin verkkoihin 22.10.2015

5G Nopeasta tiedonsiirrosta älykkäisiin verkkoihin 22.10.2015 5G Nopeasta tiedonsiirrosta älykkäisiin verkkoihin 22.10.2015 Teppo Ahonen Esityksen sisältö Digita lyhyesti 5G-verkkojen vaatimusten laajuus Verkkojen topologiat Taajuuksien käyttö 5G ja älykkäät verkot

Lisätiedot

TEKES / Digitaalinen suunnittelu Suomalainen Klubi. Jari Leppäniemi, Jari Soini, TTY Porin laitos

TEKES / Digitaalinen suunnittelu Suomalainen Klubi. Jari Leppäniemi, Jari Soini, TTY Porin laitos TEKES / Digitaalinen suunnittelu 4.6.2013 Suomalainen Klubi Jari Leppäniemi, Jari Soini, TTY Porin laitos Green ICT käsitteestä Green ICT tai myös Green by ICT tarkoittaa yleiskäsitteenä tieto- ja viestintä-teknologian

Lisätiedot

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Tietoisku 5.4.2016 mikko.kaariainen@opisto.hel.fi Lataa tietoiskun materiaali netistä, kirjoita osoite selaimen osoitelokeroon: opi.opisto.hel.fi/mikko Tietoverkot

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

Liite 2 Valtakunnallisten erikoismuseoiden Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä neuvottelut Tekniikanmuseo Dnro 124/005/2011

Liite 2 Valtakunnallisten erikoismuseoiden Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä neuvottelut Tekniikanmuseo Dnro 124/005/2011 Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. 2. Elämyksellinen oppimisympäristö 3. Osallistava ja verkottuva kulttuuriperintöalan toimija Valtakunnallinen vaikuttaminen omaan erikoisalaan

Lisätiedot

Avoin DATA Avoin tieto Seminaari Mikkelissä. Juha Ropponen

Avoin DATA Avoin tieto Seminaari Mikkelissä. Juha Ropponen Avoin DATA Avoin tieto Seminaari 22.4.2013 Mikkelissä Juha Ropponen Eurooppa 2020 visio ja sen kolme toisiaan vahvistavaa prioriteettia: Älykäs kasvu: Kestävä kasvu: Osallistava kasvu: osaamiseen ja innovointiin

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia Uudet kansalaispalvelut Toimeenpano

Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia Uudet kansalaispalvelut Toimeenpano Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia 2020 Uudet kansalaispalvelut Toimeenpano 2 18.5.2015 Tähtäimessä aktiivinen kansalainen ja sotepalvelujen vaikuttavuus Aktiivinen kansalainen ottaa vastuuta omasta hyvinvoinnista

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702)

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,

Lisätiedot

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet KEMIA 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan

Lisätiedot

Matka tietoyhteiskuntaan kohti paratiisia vai kadotusta?

Matka tietoyhteiskuntaan kohti paratiisia vai kadotusta? TieVie-juhlaseminaari 20.3.2007 Matka tietoyhteiskuntaan kohti paratiisia vai kadotusta? Olli-Pekka Heinonen YLE Tietotekniikan 6. sukupolvea Tietotekniikka-ajan lyhyt historia 1. sukupolvi, suurkoneet

Lisätiedot

Käsitteitä ja määritelmiä

Käsitteitä ja määritelmiä Käsitteitä ja määritelmiä Sanomalehti on 1-7 kertaa viikossa ilmestyvä, maksullinen ja painettu julkaisu, joka sisältää uutisia, artikkeleita, kirjeitä, kommentteja, mielipiteitä ja mainoksia. Lisäksi

Lisätiedot