Diabeetikkojen hoitotasapaino Paimion Sauvon terveyskeskuksessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Diabeetikkojen hoitotasapaino Paimion Sauvon terveyskeskuksessa 1998 2008"

Transkriptio

1 Diabeetikkojen hoitotasapaino Paimion Sauvon terveyskeskuksessa Terveyskeskuksen diabetesrekisteri mahdollistaa diabeetikkojen hoitotasapainoissa tapahtuneen muutoksen arvioinnin aikajanalla. Paimion-Sauvon terveyskeskuksessa toteutettiin v.1998 joukkotutkimuksena diabeetikkojen silmänpohjien valokuvaus ja samalla tehtiin diabeetikkojen hoitotilanteen peruskartoitus ja perustettiin diabetesrekisteri, jota ylläpidetään Effican hoitomuotokohtaisina asiakasryhminä. Rekisterissä olevien diabeetikkojen määrä on 10 vuoden aikana lisääntynyt huomattavasti, mikä johtunee pääosin diagnostiikan parantumisesta ja rekisterin täydentymisestä, mutta myös ylipainon lisääntymisestä. Vuonna 1998 rekisterissä oli 190 diabeetikkoa ja vuonna 2008 jo 670, joista tyypin 1 diabetes 101 henkilöllä ja tyypin 2 diabetes 569 henkilöllä, joista dieettihoitoisia 131, tablettihoitoisia 328, insuliini + tabletti yhdistelmähoidossa 75 ja pelkästään insuliinihoidossa 34. Terveyskeskuksen väestöpohja on noin , joten diabetesrekisterissä on 5,51 % väestöstä. Vuonna 1998 tehtiin diabeetikkojen hoitotilanteen peruskartoitus kyselylomakkeen ja terveydenhoitajan haastattelun avulla. Tutkimuksessa kartoitettiin diabeteksen tyyppi, sairauden kesto, lääkitys, muut sairaudet, muu lääkitys, tupakointitottumukset, painoindeksi, vuosikontrollikokeiden toteutuminen ja laboratoriokokeiden arvot. Lisäksi arvioitiin sairaskertomus-tietojen kirjaamiskäytäntöä. Vuonna 2008 suurin osa vastaavista tiedoista on mahdollista poimia suoraan potilastietojärjestelmästä diabetesrekisterin perusteella. Osa tiedoista tallentuu järjestelmään automaattisesti, kuten laboratoriotutkimusten tulokset, osa on tilastoitava erikseen. 10 vuoden seuranta kertoo hoidon tuloksissa tapahtuneesta muutoksesta Sokeritasapaino, verenpaine ja lipiditasapaino on 10 vuodessa merkittävästi parantunut, mutta ylipaino lisääntynyt. Tyypin 2 diabeetikkojen GHBA1C keskiarvo vuonna 2007 oli 7,1 %. vuosi 1998 vuosi 2008 GHbA1C < 7 % 28 % 65 % GHbA1C > 10 % 9,7 % 2,9 % Systolinen verenpaine alle 73,6 % 86,2 % 160 Systolinen verenpaine alle 58,8 % 140 LDL-Kol < 3,5 mmol/l 59 % 94,1 % LDL-Kol < 2,5 mmol/l 78,2 % Lipidilääkitys 15 % 81 % BMI < % 10 % BMI < 35 9 % 28 % Merja Laine, diabetesvastuulääkäri, yleislääketieteen ja terveydenhuollon erikoislääkäri Paimion-Sauvon terveyskeskus

2 Hämeenkyrön kunnan ateriapalvelun ruoan laadun arvioiminen ja kehittäminen Projektin lähtökohdat Hämeenkyrön terveyskeskus ostaa TAYS:n ravitsemusterapeutin työpäivä terveyskeskuksessa palvelua. Ravitsemusterapeutin työnkuva ja tehtävät suunnitellaan puolivuosittain ravitsemusohjausryhmässä. Vuonna 2006 ko. kokouksessa ylilääkäri painotti kotiin kuljetettavan ruoan ravitsemuksellisen laadun merkitystä vanhusten ravitsemuksessa. Päätettiin aloittaa yhteistyö sosiaalipalvelukeskuksen kanssa ateriapalvelun kotiin kuljetettavan ruoan laadun kehittämiseksi. Hämeenkyrön terveyskeskus osti vuodelle 2008 yhden ravitsemusterapeutin työpäivän ateriapalvelun ruoan laadun arviointiin ja kehittämiseen. Sosiaalijohtaja asetti tavoitteeksi tarkistaa, että vanhuksille tarjottava ruoka on riittävän ravitsevaa. Projekti toteutettiin ateriapalvelun toimittavan yrittäjän, kotipalvelun ja ravitsemus-terapeutin yhteistyönä. Ravitsemusterapeutin työpanos käsitti valmistelutyötä sekä neljä 1,5-2 tunnin yhteistyökokousta. Kehitystarpeet Ateriapalvelun käyttäjille oli tehty asiakastyytyväisyyskysely viimeksi vuonna Palaute oli ollut enimmäkseen positiivista. Joidenkin ateriapalvelun asiakkaiden sekä kotisairaanhoidon ja kotipalvelun henkilö-kunnan mukaan ruoassa oli kehittämisen tarvetta. Kehitettäviä asioita olivat mm. liha- ja peruna-annoksen koko, salaattien raaka-aineet sekä rakenne ja makkararuokien toistuvuus ruokalistalla. Ravitsemuksellisen laadun arviointimenetelmänä käytettiin soveltuvin osin mm. Suomen Sydänliiton Arkilounas on sydämen asia, Kriteerit aterioiden ravitsemuksellisen laadun arviointiin -opasta. Arvioinnissa havaittiin, että ruoan suolapitoisuus oli joissakin ruoissa huomattavan korkea. Lisäksi kovien piilorasvojen saanti oli runsasta. Projektin tulokset Ruokalistalta vähennettiin makkararuokia ja lisättiin kala-, maksa- ja veriruokia. Sovittiin, että asiakkaille jaettavassa ruokalistassa näkyy myös lisäkesalaatin nimi tai ainakin sen pääraakaaine. Salaatin rakenne sovittiin hienommaksi ja tasalaatuisuuteen sovittiin kiinnitettävän huomiota. Annoksen väreihin sovittiin muutoksia esteettisyyden parantamiseksi. Ateriapalvelun annoskoosta laadittiin tarkat ohjeet, joissa perunan määrää vähennettiin, kypsän lihan tai kalan sekä raakojen ja lämpimien kasvisten määrää nostettiin ja jälkiruokaannosta puuroa lukuun ottamatta pienennettiin. Ruoan rasvan laadun parantamiseksi ja suolansaannin vähentämiseksi sovittiin ruoanvalmistuksessa käytettävät rasvat, kermankaltaiset tuotteet, raaka-aineiden enimmäisrasvapitoisuudet, juustojen, makkaroiden, kokolihaleikkeleiden, puolivalmisteiden sekä raakapakasteiden rasva- ja suolapitoisuuden ylärajat. Sovittiin valmistettavan ruoan suolapitoisuudelle yläraja. Valintakriteerinä ja tavoitetasoina käytettiin pääosin suomalaisia suosituksia ja Arkilounas on sydämen asialla -opasta. Juustojen rasva- ja suolapitoisuudessa sekä leikkelemakkaroiden ja lihaleikkeleiden suolapitoisuudessa asetettiin hiukan väljemmät raja-arvot. Jatkossa sovitaan ateriapalvelun ruoan kohtuullisesta rikastamisesta käyttämällä sovittuja rasvoja sekä kermankaltaisia tuotteita ja perinteisiä ruoanvalmistustapoja kuten rasvasuurustusta kastikkeiden tekemisessä. Ateriapalvelun ruoan laadun kehittäminen parantaa palvelua käyttävien diabeetikkojen ruoan laatua ja ylläpitää hyvää ravitsemustilaa. Ravitsemusterapeutti Kirsti Sammallahti, TAYS, kotipalvelun ohjaaja Arja Salonen, Hämeenkyrön sosiaalipalvelukeskus, yrittäjä Riitta Åkerlind-Lehto, Riitan Lounas- ja Pitopalvelu, Hämeenkyrö. Yhteishenkilö: ravitsemusterapeutti Kirsti Sammallahti, TAYS, , kirsti.sammallahti(at)pshp.fi

3 Hämeenkyrön terveyskeskuksen vuodeosaston potilasruokailun kehittäminen Lähtökohdat Hämeenkyrön terveyskeskus ostaa TAYS:n Ravitsemusterapeutin työpäivä terveyskeskuksessa palvelua. Ravitsemusterapeutin työnkuva ja tehtävät suunnitellaan puolivuosittain ravitsemusohjausryhmässä. Marraskuussa 2004 ravitsemusohjausryhmän kokouksessa keskusteltiin Hämeenkyrön terveyskeskuksen vuodeosastolla käytössä olevista potilasruokailun energiatasoista. Tuolloin vuodeosastolla potilasruokailussa oli käytössä annoskoot ja kilokaloria vuorokaudessa. Huonosti syöville potilaille oli tilattavissa energiatiheä 1200 kilokalorin ateriakokonaisuus. Ravintohuolto jakaa keskitetysti potilaiden lounaan ja päivällisen. Aamupalan, välipalan ja iltapalan potilaalle annostelee osaston henkilökunta. Projektin eteneminen Vuosi 2005 Lääkäreille ja osaston henkilökunnalle pidetyissä koulutuksissa tuli esille, että vuodeosastoilla on säännöllisesti potilaita, joiden energiantarve on suurempi kuin 1600 kilokaloria vuorokaudessa. Moniammatillisessa palaverissa päätettiin, että vuodeosaston potilasruokailuun laaditaan kirjalliset annosteluohjeet energiatasoilla 1200, 1600 ja 2150 kilokaloria vuorokaudessa. Lisäksi päätettiin kehittää runsasenerginen (RE) annostaso. Ravitsemusterapeutti, ravitsemispäällikkö ja keittiön henkilökunta aloittivat normaalirakenteisen ruoan annosteluohjeiden suunnittelun syksyllä Vuosi 2006 Suunniteltiin normaalirakenteisen ruoan annosteluohjeet. Järjestettiin kaksi osastokoulutusta potilasruokailun uusista annosteluohjeista. Osastolla 1 henkilökunta laski potilaiden painoindeksejä ja osastolla 2 henkilökunta harjoitteli lisäksi arvioimaan potilaan energiantarvetta. Ravitsemusterapeutti perehtyi osastojen 1 ja 2 potilaiden ravitsemushoidon tarpeisiin. Ravitsemusterapeutti ja keittiön henkilökunta laativat ohjeet kahteen runsasenergiaiseen ruokavalioon (RE 1300 ja RE 2000). Sosemaisen ruokavalion annosteluohjeet laati ravitsemisalan jatkokoulutuksessa oleva keittiön työntekijä. Vuosi 2007 Osastojen koulutuksissa kerrattiin potilaan energiantarpeen arviointia ja potilasruokailun annosteluohjeita. Pienryhmänä toteutetussa osastokoulutuksessa arvioitiin muutamien osaston potilaiden energian tarve, suunniteltiin ravitsemushoito ja ruoan tilaus. Osaston ja keittiön henkilökunta sekä ravitsemusterapeutti viimeistelivät potilasruokailun annosteluohjeita ja sopivat käytännön asioista. Vuosi 2008 Osaston ja keittiön henkilökunnan yhteispalaverissa kerrattiin tilattavissa olevat energiatasot, sovittiin käytettävät tilauslyhenteet (S= 1 200, M = 1 600, L = kcal/vrk) ja tilauskortteihin kirjaamiset. Osastolla opetellaan vähitellen potilaan energiantarpeen arviointiin perustuvaa ruokatilauksen tekemistä ja uusien annosteluohjeiden käyttämistä. Projektin vaikutukset Pitkäaikaispotilaiden painoa seurataan kolmen kuukauden välein. Yöhoitaja laskee potilaiden energiantarpeen, jonka perusteella moduulinvastaavat määrittävät ruokatilauksen annoskoon ja tekevät tilauksen keittiölle. Laitoshuoltajilla on kirjalliset ohjeet ruoan annostelemiseen aamu- ja iltapalalle. Potilasruokailussa tilattavissa olevien energiatasojen lisääminen ja kehittäminen tukee diabeetikkojen saamaa terveysneuvontaa ja ylläpitää iäkkäiden hyvää ravitsemustilaa. Ravitsemusterapeutti Kirsti Sammallahti, TAYS, osastonhoitaja Sirkka Yli-Kyyny ja

4 ravitsemispäällikkö Paula-Riitta Mäkinen, Hämeenkyrön terveyskeskus Yhdyshenkilö: ravitsemusterapeutti Kirsti Sammallahti, TAYS, (03) , kirsti.sammallahti(at)pshp.fi

5 Laadunmittaaminen ja prosessin kehittäminen paransi silmänpohjien kuvausta Tausta Silmänpohjien kuvausta on jo yli 10 vuoden ajan suositeltu käytettäväksi diabeettisen retinopatian seulontaan. Menetelmän avulla löydetään henkilöt, joiden silmänpohjien tila edellyttää fotokoagulaatiohoitoa. Nurmijärven terveyskeskus aloitti diabeetikkojen silmänpohja kuvaukset vuonna Toiminnan uskottiin sujuvan tavoitteiden mukaisesti, kunnes vuonna 2005, kun terveyskeskus liittyi Valtimotautien ehkäisyn laatuverkostoon, totuus paljastui. Vain mittaaminen varmistaa toiminnan laadun Diabeetikot ohjattiin Nurmijärvellä silmänpohjakuvaukseen kansallisten ohjeiden mukaan. Vuonna 2005 todettiin laatumittauksessa, että vain 50 % tyypin 2 diabeetikoista oli kuvattu edeltävän kahden vuoden aikana, joka oli silloin tavoite. Vuonna 2006 oli kuvattu enää 38 % edeltävän kahden vuoden aikana ja 43 % kolmen vuoden aikana. Menetelmät Korjaavat toimenpiteen laadunkehittämisperiaatteiden mukaan Tilanne todettiin huonoksi ja haettiin keinoja sen parantamiseksi. Laadunkehittämisen perusperiaatteita on varmistaminen. Laatuverkoston muilta terveyskeskuksilta opittujen kokemusten mukaan päädyttiin varmistamaan kuvausten toteutuminen parantamalla niiden ajanvarausjärjestelmää, nimeämällä vastuuhenkilö sekä aloittamalla kutsujärjestelmä. Tämä käynnistyi Nurmijärvellä vuonna Tulokset Silmänpohjien kuvaus on lisääntynyt siten, että vuonna 2007 oli tyypin 2 diabeetikoista kuvattu kolmen vuoden aikana 45 % ja vuonna %. Ero muihin terveyskeskuksiin on myös pienentynyt (valtakunnallinen keskiarvon vuonna 2008 oli 70 %). Johtopäätökset Vasta laadunmittaaminen osoitti toiminnan puutteet ja terveyskeskuksessa onkin nyt panostettu hyvään mittaukseen. Varmistaminen, tässä tapauksessa lähinnä kutsujärjestelmä, osoittautui hyväksi välineeksi laadun parantamiseen. Kutsujärjestelmien käyttämistä laajemminkin diabeetikoiden hoidossa tulisi suosia. Se olisi oiva keino mm. huonossa tasapainossa olevien diabeetikoiden poisjääntien ehkäisemiseen. Karri Laine, Mikko Honkasalo, Klas Winell

6 Omahoidon ja potilaiden seurannan järjestelmällinen kehittäminen parantaa hoidon laatua Tausta Useiden tutkimusten mukaan pitkäaikaissairaiden ja -sairauksien tuloksellinen hoito edellyttää ainakin seuraavia perusasioita: potilaiden hoidon ja seurannan prosessit on suunniteltu nimenomaan pitkäaikaisen hoidon näkökulmasta moniammatillisena yhteistyönä, hoidon keskiöön nostetaan potilaan omahoidon tukeminen sekä hyödynnetään sähköisiä asiakastietoja päätöksenteon tuen järjestelmiä. Menetelmät Espoon Omahoito-kehittämishankkeessa on kehitetty potilaan omahoitoa aktiivisesti tukeva hoitomalli, jossa kaikille mainituille osa-alueille on etsitty uusia ratkaisuja. Malli sisältää terveysasemien yhtenäiset toimintakäytännöt pitkäaikaissairauksien (mm. diabetes, astma, sydän- ja verisuonisairaudet) hoidossa. Malli selkiyttää hoitajien ja lääkärien välistä hoitosuunnitelmaan perustuvaa työnjakoa sekä tukee potilasta aktiivisena ja vastuullisena sairautensa hoitajana. Hoitomallin tueksi on kehitetty ryhmätoimintaa ja luotu potilaan omaa arviointia varten lomake, johon pohjaa vastaanotolla käytävä keskustelu omahoidosta. Lisäksi hoitomallista on sähköisessä muodossa kuvaus, joka samalla toimii työntekijöiden yhteistyön tukena ja hoitoa koskevana tietopankkina. Espoon sähköistä Effica-potilastietojärjestelmää on kehitetty toimimaan työntekijöiden yhteisenä työvälineenä hoidon suunnittelussa ja kirjaamisessa. Koko Espoon vastaanottotoiminnan työntekijöitä koskeva koulutus mallin käyttöön sekä vastaanottotiimien keskinäiset sopimukset yhteistyöstä toteutettiin pääosin vuonna Lisäksi keskeiset toiminnan sisältöä ja hoidon laatua kuvaavat muuttujat ovat osa vastaanottojen henkilöstön tulospalkkausperusteita. Tulokset Tehdyn kyselyn mukaan Espoon terveysasemien henkilöstö on sitoutunut hoitomalliin ja pitää sitä hyvänä. Toimintatapojen systemaattisuus on parantanut ja selkiyttänyt potilaiden saamaa palvelua. Hankkeen aikana potilaille tarjottavia omahoidon tukipalveluja on lisätty: terveysasemien omahoitopisteet on yhtenäistetty ja ryhmätoiminta on otettu osaksi potilaiden aktiivista hoitoa. Seuranta-aikana suunnitelmallisten seurantakäyntien määrä on lisääntynyt ja niiden kirjaaminen jäsentynyt. Myös potilaissa on alkanut näkyä muutoksia: terveyskeskuksen hoidossa olevien diabeetikkojen keskimääräinen hoitotasapaino mitattuna HbA1c-tasoilla on parantunut 7,21 %:sta 6,84 %:iin vuosina Johtopäätökset Diabeteksen ja muiden pitkäaikaissairauksien hoidon kehittäminen omahoitoa, hoidon prosesseja sekä näitä tukevia välineitä kehittämällä on mahdollista ja tuloksellista. Malliin liittyvä sähköinen aineisto on vapaasti muiden terveyskeskusten saatavilla sovellettavaksi omaan toimintaan. Tekijät Osmo Saarelma, LL yleislääketieteen erikoislääkäri Anna-Mari Leppäkoski, terveydenhoitaja, projektipäällikkö

7 Arja Jaakkola, osastonhoitaja Tuomo Lehtovuori, ylilääkäri Yhteyshenkilö Osmo Saarelma, terveyskeskuslääkäri, Espoon terveyskeskus, Kilon terveysasema, puhelin (09) , sähköposti telefax (09)

8 Oppimistyylit ja elintapaohjaus Tausta: Oppimistyyli on biologisesti ja kehityksellisesti määräytynyt persoonallisten piirteiden yhdistelmä. Oppimistyylin määrittämisellä tunnistetaan ne olosuhteet, joissa ohjaaminen on todennäköisesti tehokkainta sekä voidaan valita parhaiten oppimista tukevat ja edistävät opetusmenetelmät. Elintapasairauksien ehkäisyn ja hoidon tehostamiseksi tarvitaan tutkimuksia neuvonta- ja ohjausmenetelmien kehittämiseksi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata tyypin 2 diabeteksen korkean riskin henkilöiden oppimistyylejä (auditiivinen/kinesteettinen/visuaalinen) sekä niiden yhteyttä sukupuoleen ja koulutukseen. Lisäksi tarkastellaan eri oppimistyylejä tukevien ohjausmenetelmien yhteyttä kuuden kuukauden ravitsemusryhmäohjausprosessin aikana tapahtuneeseen painonmuutokseen. Tutkimus on osa "Aktivoivien ohjausmenetelmien ja etävastaanoton vaikuttavuus ja toteutettavuus tyypin 2 diabeteksen korkean riskin henkilöiden ravitsemusryhmäohjauksessa -hanketta. Tutkimukseen osallistui 74 tyypin 2 korkean riskin henkilöä. Menetelmät: Osallistuneiden oppimistyylit -aineisto kerättiin kyselylomakkeella (vastausprosentti 80, n = 59) lokakuun 2007 ja huhtikuun 2008 välisenä aikana. Tieto eri oppimistyyliä palvelevista ohjausmenetelmistä kerättiin strukturoidun havainnointilomakkeen avulla neljän ensimmäisen ohjauskerran videoiduista tilanteista toukokuussa Aineiston tilastollisessa analysoinnissa käytettiin frekvenssi- ja prosenttijakaumia, ristiintaulukointia sekä Spearmanin järjestyskorrelaatiokerrointa. Tulokset: Tutkittavilla oli useimmiten visuaalinen oppimistyyli. Miehillä oli yhtä usein joko kinesteettinen tai visuaalinen oppimistyyli ja naisilla visuaalinen oppimistyyli. Ammattikurssin käyneillä oli useimmiten kinesteettinen oppimistyyli kun taas ammattikoulu- tai korkeakoulututkinnon suorittaneilla visuaalinen oppimistyyli. Ryhmäohjauksessa käytettiin eniten sekä auditiivista että visuaalista oppimistyyliä palvelevia ohjausmenetelmiä. Parhaiten laihtumisessa onnistuvat he, joilla oli auditiivinen tai visuaalinen oppimistyyli. Johtopäätökset: Tutkimustulosten perusteella voidaan päätellä, että ohjaukseen osallistuvan omaa oppimistyyliä palvelevat ohjausmenetelmät auttavat laihtumaan. Ohjauksessa tulisikin käyttää monimuotoisia ohjausmenetelmiä, jotta jokaiselle ohjaukseen osallistuvalle olisi omaa oppimistyyliä vastaavia ohjausmenetelmiä. Ohjauksessa tulisi tärkeimpiä sisältöjä käsitellä siten, että otettaisiin huomioon kaikki oppimistyylit. Kaisa Anttila, TtM-opiskelja, Maija Alahuhta, THM, Jaana Laitinen, dosentti, vanhempi tutkija Yhdyshenkilö: Maija Alahuhta, Työterveyslaitos, tutkija, , faksi:

9 PARKANON KAUPUNGIN TERVEYSKESKUKSEN VUODEOSASTON POTILASRUOKAILUN KEHITTÄMINEN Lähtökohdat Aloite potilasruokailun kehittämiseen tuli vuonna 2005 vuodeosaston osastonhoitajalta ja henkilökunnalta. He näkivät tarpeelliseksi annosteluohjeiden laatimisen potilasruokailuun. Vuodeosastolla on 42 potilaspaikkaa, joista pitkäaikaispotilaiden osuus on Tavoitteet Potilasruokailun kehittämisessä lähtökohtana oli tarjota potilaille energiatarvettaan vastaavan määrän ruokaa. Projektin tavoitteiksi asetettiin määrittää potilasruokailuun kolme perusenergiatasoa, laatia annosteluohjeet osaston ja keittiön henkilökunnan käyttöön, kouluttaa vuodeosaston henkilökunta potilaiden energiatarpeen arviointiin, ravitsemustilan arviointiin ja seurantaan sekä ruokavaliohoidon toteuttamiseen ja seurantaan. Alusta alkaen pidettiin tärkeänä, että potilasruokailu tukee mm diabeetikkojen saamaa terveysneuvontaa sekä ylläpitää iäkkäiden potilaiden hyvää ravitsemustilaa. Projektin vaiheet vuosina Osaston henkilökuntaa koulutettiin potilaan energiantarpeen arviointiin. Osastolla pidetyn pienryhmäharjoituksen avulla valittiin potilasruokailun annostasot (1400, 1800 ja 2150 kcal/vrk). Ravitsemusterapeutti, emäntä ja keittäjä laativat yhteistyössä osaston henkilökunnan kanssa normaali-rakenteisen ruoan annosteluohjeet. Sähköisen potilaskertomusjärjestelmän käyttöönotto toukokuussa 2006 johti siihen, että annosteluohjeiden ottaminen käyttöön päätettiin siirtää syyskaudelle. Ravitsemusterapeutti ja emäntä laativat yhteistyössä osaston henkilökunnan kanssa sosemaisen ruokavalion annosteluohjeet huhti syyskuussa. Parkanon kaupungin perusturvan ravintohuollon yhdistämisestä tehtiin päätös loppuvuonna Muutoksessa Rauhalan palvelukeskuksen keittiöstä tuli terveyskeskuksen vuodeosaston potilasruoan valmistuskeittiö ja tk:n keittiö muuttui jakelukeittiöksi. Vuoden 2007 alussa Rauhalan palvelukeskuksen ruokalistoja sovellettiin terveyskeskuksen tarpeisiin. Huhtikuussa sovittiin, että annosteluohjeet otetaan käyttöön uusien lautasten ja lasien hankinnan jälkeen. Pitkäaikaispotilaiden puolella sosemaisen ruokavalion annosteluohjeet otettiin käyttöön heinäkuussa Annosteluohjeiden käytöstä osastolla luovuttiin syksyn aikana ilman osastokokouksen tai esimiesten päätöstä. Joidenkin hoitajien näkemyksen mukaan potilaat lihoivat liikaa, eivät jaksaneet syödä arvioidun energiantarpeen mukaisia ruokamääriä eikä potilaita ehditty syöttää. Alkuvuonna 2008 moniammatillinen, ravitsemusohjausryhmän koolle kutsuma, työryhmä päätti ottaa annosteluohjeet uudelleen käyttöön. Päätettiin tarkistaa potilaiden energiantarpeen arvioinnit, lisätä ruoan energiatiheyttä sekä uudistaa sosemaisen ruokavalion annosteluohjeet energiatasoille 1400, 1600 ja 1800 kcal/vrk. Havaintoja projektin toiminnasta Terveyskeskuksessa tapahtui toiminnallisia ja organisatorisia muutoksia, jotka hidastivat projektin etenemistä, mutta pitkäjännitteisellä työllä asiat kuitenkin edistyivät. Vaikka ravitsemushoidon kehittämisen tarve tuli hoitohenkilökunnalta ja kehitystyötä tehtiin tiiviissä yhteistyössä osaston ja keittiön henkilökunnan kanssa, niin käytännön ongelmien ja kiireen keskellä vanhoihin käytäntöihin palaaminen oli valitettavan helppoa. Osastonhoitajan, apulaisosastonhoitajien, ylilääkärin, laitoshoidon johtajan, tk:n emännän, vs. emännän ja palvelukeskuksen emännän sekä ostopalveluna hankitun ravitsemusterapeutin sitoutuminen potilaslähtöisen ravitsemushoidon kehittämiseen on ollut kantava voima projektin etenemisessä.

10 Tekijät: Ravitsemusterapeutti Kirsti Sammallahti, TAYS ja apulaisosastonhoitaja Sari Lähteenmäki, Parkanon terveyskeskus Yhdyshenkilö: Ravitsemusterapeutti Kirsti Sammallahti, PSHP/TAYS, , kirsti.sammallahti(at)pshp.fi

11 POHDITUT HOITOPOLUT JA HYVÄT TIETOLÄHTEET TAKAAVAT HOIDON Tausta Vuosina selvitimme Jyväskylässä perusterveydenhuollon järjestämistä. Silloin todettiin, että kroonisten sairauksien hoitoon tarvitaan omalääkäreiden rinnalle omahoitajia sekä hoitopolut, hoito-ohjeet ja potilasohjeet valtimotautien ehkäisyyn ja diabeteksen hoitoon. Jyväskylä lähti tammikuussa 2006 mukaan Valtimotautien ehkäisyn laatuverkostoon. Hajanaisia toimintakäytäntöjä lähdettiin yhtenäistämään tavoitteena tasalaatuiset palvelut. Jyväskylä on mukana myös Akateemisessa terveyskeskuksessa kehittämässä diabeteksen hoitoa. Systemaattisen laadun kehittämisen haasteet Väestö, luottamusmiehet ja virkaehtosopimukset priorisoivat palvelujen saatavuutta ja suoritemääriä Laadun mittaaminen yksittäisen lääkärin / hoitajan tasolla on vaikeaa johtuen erilaisista väestöistä Oman työskentelytavan kyseenalaistaminen tuntuu kivuliaalta Laatuun panostaminen työllistää ainakin aluksi Mitä minä hyödyn tästä? Toimenpiteet ja tavoitteet Saadut tulokset - Laatumittaus kahden viikon otantana vuosittain - Hoitosuunnitelmien kirjaamisen tehostaminen ja jäsentäminen - Potilaan haastaminen itsensä hoitamiseen - Hoitoprosessien kehittäminen - Diabetesosaamiskartoitus ja koulutus - Tätä me ei siedetä rajat hälyttimiksi - Hoidon määrätietoinen tehostaminen - Tavoitteiden ja haasteiden palauttaminen mieliin - Hoitosuunnitelmafraasit pohjaksi TIIVISTELMÄ lehdelle - Laaditusta hoitosuunnitelmasta kopio potilaalle mukaan - Yhteiset hoitopolut diabeteksesta ja valtimotaudeista koko taloon - Kokonaisvaltaiset potilaiden kohtaamisen mallit: vuorovaikutustaitojen kehittäminen, motivoiva haastattelu, muutosvaihemalli jne. - Diabeteskoulutusta tarpeenmukaisesti koko henkilöstölle - Tietopankit henkilökunnalle tueksi - Laatumiehen toistuvat sähköpostiviestit lääkäreille - Huonossa hoitotasapainossa olevia kutsuttiin omahoitajan vastaanotolle, potilaiden tunnistus mm. hoitotarvikejakelussa ja reseptejä uusittaessa - GHbA1C- ja LDL- tasojen merkittävä paraneminen diabeetikoilla Avohoidon ylilääkäri Mauri Paajanen Avosairaanhoidon johtaja Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Sähköposti:

12 Päivä diabeetikkona -info Taustaa: Diabeetikkolapsen hoito- ja koulupäivät askarruttavat vanhempia ja opettajia. Lasten diabeteksen lisääntyminen näkyy päiväkodeissa ja kouluissa. Tampereen Diabetesyhdistys toteutti toimialueellaan DiaPeli -projektin puitteissa vuonna 2008 Päivä diabeetikkona -infoja koulujen ja päiväkotien henkilökunnalle, iltapäivätoiminnan ohjaajille sekä MLL:n hoitajille. Tavoitteena oli pelkojen ja ennakkoluulojen hälventäminen ja kertoa diabeetikkolapsen arjesta sekä luoda yhdistyksiä hyödyttävä toimintamalli. Vastaavanlaista ohjausta ja neuvontaa ei ole ollut aiemmin. Menetelmät: Diabeetikkolapsen äiti kertoi diabeetikkolapsen arjesta, johon kuuluvat verensokerin mittaukset, hiilihydraattien laskenta ja insuliinipistokset. Infopisteillä sai tutustua diabetesmateriaaliin, hoitovälineisiin, ensiapuun ja mitata verensokerin sekä harjoitella pistämistä. Tietoa jaettiin hiilihydraattien laskemisesta ja liikunnasta. Infojen sisältö: Mitä diabetes tarkoittaa ja miten sitä hoidetaan? Mitä on huomioitava lapsen päivän aikana ja mitä ongelmatilanteissa tehdään. Ohjausta annettiin mm. ruokailutilanteista, liikuntatunneista, retkistä, matalan ja korkean verensokerin oireista sekä ensiavusta ja koulun ensiapukaapin sisällöstä. Osallistujille jaettiin luentotiivistelmä sekä oppaat diabeetikkolapsen ensiavusta ja liikunnasta. Tulokset: Infot tavoittivat yli 250 lasten parissa työskentelevää. Myös tiedotusvälineet olivat kiinnostuneita infoista. Palaute oli positiivista. Arkipäivän neuvoja ja käytännönläheisyyttä arvostettiin. Materiaalia pidettiin selkeänä. Infot antoivat lisätietoa ja rohkeutta kohdata diabeetikkolapsi. Epävarmuutta ja keskustelua herättivät koulun ja kodin välinen yhteistyö ja vastuut, ensiavun antaminen sekä hiilihydraattien laskeminen. Johtopäätökset: Infoille ja tyypin 1 diabeteksen tietouden lisäämiselle on tarvetta esim. lapsen aloittaessa koulun, vaihtaessa koulua tai henkilökunnan vaihtuessa. Iltapäiväkerhoissa ongelmana on tiedon puute ja tiedon kulku koulun ja kerhon välillä. Diabetesliiton lomaketta Suunnitelma lapsen diabeteksen hoidosta toivottiin työvälineeksi myös päivähoitoon. Kenen tehtävä on viedä infoja lasten parissa työskenteleville lasten vanhempien, diabetesyhdistysten vai kunnan terveydenhuollon? Mistä resurssit ja rahat toimintaan? Haasteena on toimintamallin saaminen diabetesyhdistysten ja muiden potilasjärjestöjen käytännöksi. Tekijät: Pia Nykänen toiminnanjohtaja, Margit Eerola projektipäällikkö ja Outi Viljanen sairaanhoitaja Yhteyshenkilö: Pia Nykänen Tampereen Diabetesyhdistys toiminnanjohtaja gsm fax

13

14 RaPatti -oppimispeli, aktivoiva ryhmäohjausmenetelmä elintapaohjaukseen Tausta: Lihavuuden ja tyypin 2 diabeteksen yleistyessä tarvitaan uusia ohjausmenetelmiä elintapaohjauksen vaikuttavuuden parantamiseksi. Tässä "Aktivoivien ohjausmenetelmien ja etävastaanoton vaikuttavuus ja toteutettavuus tyypin 2 diabeteksen korkean riskin henkilöiden ravitsemusryhmäohjauksessa" -hankkeen osatutkimuksessa tarkastellaan ryhmäohjauksessa käytetyn RaPatti-oppimispelin toimivuutta ohjausmenetelmänä. Pelin tavoitteena on, että pelaajat tulevat tietoiseksi omista elintavoistaan, oppivat soveltamaan teoriatietoa käytäntöön ja ratkaisemaan elintapoihin liittyviä ongelmia. Menetelmät: RaPatti-pelin (Laitinen ym. 2006, pelaamiseen osallistui 74 työikäistä henkilöä ravitsemusterapeutin ryhmäohjauksessa (neljä 1,5 -tunnin ohjauskertaa kahden viikon välein ja viides kerta 6 kk kuluttua). Ryhmiä oli 11, joista 6 lähi- ja 5 etäryhmää (ohjaus videoneuvotteluvälitteisesti). Peliä käytettiin kolmannen ohjauskerran menetelmänä, jolloin teemana oli syömiskäyttäytyminen. Pelaaja etenee pelilaudalla noppaa heittäen ja kerää pisteitä vastaamalla tehtäväkorttien kysymyksiin. Pelaaminen videoitiin. Videotallenteet analysoitiin deduktiivisella sisällönanalyysilla. Luokittelussa hyödynnettiin tietoa tyypin 2 diabeteksen kehittymistä ehkäisevistä elintavoista. Pelin tavoitteet ja ohjaukseen liittyvä teoriatieto ohjasivat myös luokittelua. Aineistosta laskettiin frekvenssit kunkin asian esiintymisestä. Aineiston analyysissä käytettiin SPSS 16.0 for Windows sovellusta. Tulokset: Peliä pelattiin keskimäärin 35 minuuttia. Pelissä käsiteltiin keskimäärin 29 tehtävää. Liikunnasta keskusteltiin eniten. Noin puolet pelaajista osallistui keskusteluun marjojen ja vihannesten käytöstä, kuitukeskusteluun ja alkoholin käyttöön kolmannes. Ateriarytmi, ateriakoko sekä kiire ruokailun yhteydessä olivat eniten keskustelua herättäneitä syömisenhallintaan liittyviä asioita. Lähes puolet reflektoi vastauksessa omaa tilannettaan. Positiivista palautetta ohjaaja antoi yhteensä 52 kertaa/ryhmä, yleensä se oli "hyvä" - kommentti. Ohjaaja käytti puheenvuoron keskimäärin 45 kertaa, ryhmän jäsenet keskimäärin 18 kertaa. Samaan tehtävään tuli erilaisia vastauksia ryhmien kohdalla, samoin tehtävien herättämä keskustelu vaihteli paljon. Lähi- ja etäryhmän pelaajien välillä ei ollut eroa sisältöjen eikä keskusteluun osallistumisen suhteen. Ohjaajien keskusteluun osallistumistiheydellä ei ollut eroa lähi- ja etäryhmien välillä. Miehet osallistuivat keskusteluun naisia enemmän. Pelaajien mielestä peli oli mielenkiintoinen, havainnollinen ja opettavainen. Heistä oli hyvä, että pelaamiseen liittyi huumoria ja että tehtävät olivat riittävän vaikeita. Pelaajien mielestä tehtävien sisältämät asiat olivat tuttuja, mutta tulivat uudella tavalla esille. Johtopäätökset: Pelissä esiintyi hyvin kaikki tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn olennaiset asiat: ruuan laatu, määrä ja syömisenhallinta sekä liikunta. Peli haastoi ryhmäläiset toimimaan aktiivisesti. Laitinen J, Hannonen H, Mäenpää-Moilanen E, Huurre M, Tammelin T: RaPatti Ratkaisuja pattitilanteisiin. Ohjaajan kirja. Työterveyslaitos Maija Alahuhta, THM, Anja Taanila, professori, Eveliina Korkiakangas, THM, Jaana Laitinen, dosentti, vanhempi tutkija Yhdyshenkilö: Maija Alahuhta, Työterveyslaitos, tutkija, , faksi:

15 Reilusti ylipainoisen leikki-ikäisen (3 6-v.) perheen hoitopolku Siilinjärven ja Maaningan terveydenhuollon kuntayhtymässä Taustaa Kehityshankkeen tavoitteena oli kuvata reilusti ylipainoisen leikki-ikäisen (3-6v) perheen hoitopolku. Perusteluna olivat pysyvät toiminnan muutokset lastenneuvolatyössä ja yhteistyöverkoston luominen muun perusterveydenhuollon kanssa. Menetelmät Lastenneuvolan terveydenhoitajat kokoontuivat tähtipelaajan johdolla säännöllisesti työstämään tulevaa hoitopolkua. Mallia kehiteltäessä konsultoitiin lastenneuvolan lääkäreitä ja D2D-pelin vastuutyöryhmän vetäjiä ja tehtiin tarvittavia muutoksia. Puolen vuoden kuluttua järjestettiin hoitopolkujen kertauskurssi, jonka tarkoituksena oli varmistaa hoitopolkujen yhteensopivuus. Tulokset: Pääpaino hoitopolussa on vanhempien ohjaamisessa. Kun terveydenhoitaja tapaa ikäkausitarkastuksessa ylipainoisen lapsen, hän ottaa asian puheeksi vanhempien kanssa. Lapselle varataan aika neuvola lääkärille ja annetaan lähete verikokeisiin. Korkean riskin vanhemmat ohjataan omalle lääkärille. Jatkossa n.1-2 kuukauden kuluttua vanhemmat tulevat halutessaan neuvolan terveydenhoitajalle elämäntapaohjaukseen. Puolen vuoden kuluttua ensitapaamisesta kuunnellaan vanhempien kokemuksia ja lapsen paino tarkistetaan. Päätelmät: Hoitopolku on hyvä työväline silloin, kun vanhemmalla ja terveydenhoitajalla nousee huoli lapsen ylipainosta tai lihavuudesta. Yhtenäinen malli ja sovitut käytänteet turvaavat perheille tasavertaiset palvelut. Hoitopolun käytöstä saadut kokemukset ovat rohkaisevia, sillä osa vanhemmista on sitoutunut muuttamaan omia ja lapsen elämäntapoja. On myös vanhempia, jotka eivät ole tiedostaneet muutostarvetta vaan ovat halunneet jäädä harkitsemaan asiaa. Hoitopolkumallin kehittäminen jatkuu edelleen neuvolatyöstä saatujen kokemusten pohjalta. Ylilääkäri Martti Pärnänen D2D hankkeen vastuulääkäri Mirja Pääkkönen Terveydenhoitaja Helena Malinen Riitta Mustonen Siilinjärven ja Maaningan terveydenhuollon kuntayhtymä

16 RAUMAN TERVEYSKESKUS: Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyn prosessikuvaus ja seuranta Tausta Rauman terveyskeskuksen kehittämistyön tarkoituksena on löytää diagnosoimattomat ja ns. esivaiheen tyypin 2 diabeetikot systemaattisella seulonnalla. Tavoitteena on oikealla työnjaolla ja asiakkaiden elämäntapamuutoksiin kannustavalla ohjauksella ehkäistä diabeteksen puhkeamista ja parantaa diabeteksen sekä muiden kansansairauksien hoitoa. Näin on mahdollista estää diabeteksen kalliiden ja elämänlaatua heikentävien lisäsairauksien syntymistä. Menetelmät Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyn prosessikuvaus ja prosessiin kiinnitetyt mittarit mahdollistavat laadukkaan ja tehokkaan asiakaslähtöisen hoitotyön. Asiakkaille tehdään rutiininomaisesti eri terveystarkastuksissa (esim. työterveyshuollossa, neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa lasten vanhemmille, naisten joukkotarkastuksissa, ehkäisyneuvolassa) tai muissa hoitokontakteissa (lääkärin ja hoitajan vastaanotot, painonhallintaryhmät jne.) diabeteksen riskipisteiden kartoitus, jolloin riskipisteet kirjataan mittarina potilastietojärjestelmään. Kohonneen sairastumisriskin omaavat (=löydös) asiakkaat ohjataan sairaanhoitovastaanotolle sokerirasitukseen. Tehdyt sokerirasitukset ja niiden tulokset kirjataan potilastietojärjestelmään. Poikkeava sokerirasituskoe (=löydös) kirjataan myös mittarina ja se toimii indikaationa tehostettuun elämäntapakartoitukseen ja diabeteksen ennaltaehkäisyn ohjelmaan. Jokaiselle riskipotilaalle laaditaan yksilöllinen hoitosuunnitelma, johon määritellään yhdessä tavoitteet. Tulokset Raporttien kehittäminen ja seuranta on oleellinen osa kehittämistyötä ja toiminnan vaikuttavuuden osoittamista. Kuntayhtymän alueella välisenä aikana on tehty riskipistemittauksia 3144 kappaletta. Asiakkaita, joilla on suuri tai hyvin suuri riski sairastua diabetekseen löytyi 366. Sokerirasituksia kohonneen riskin omaaville asiakkaille on tehty 229. Poikkeava sokerirasitus on kirjattu 100 asiakkaalle. Ennaltaehkäisevään diabeteksen ennaltaehkäisyohjelmaan on siten tavoitettu korkean riskiryhmän asiakkaita ja ohjauskäyntejä on toteutettu Tutkimusten mukaan tyypin 2 diabeetikot ovat sekä lukumäärältään että kustannuksiltaan keskeinen ryhmä. Selviä säästöjä saadaan hoidon oikealla kohdentamisella sekä panostamalla tyypin 2 diabeteksen ja sen lisäsairauksien ehkäisyyn. Arviona on esitetty, että jos 25 % uusista tyypin 2 diabetestapauksista estetään, säästö olisi noin 1,13 milj. / vuosi Rauman kansanterveystyön kuntayhtymän kokoisella alueella. Terveyden edistäminen on varsin edullista, jos verrataan sairauksien aiheuttamiin kustannuksiin. Johtopäätökset Terveydenhoitohenkilöstön työn vaikuttavuus voidaan osoittaa lyhyellä aikavälillä löydösten määränä, hoitoon ja seurantaan sitoutuneiden määränä, sokerirasituksen normalisoitumisena, painon laskuna ja asiakastyytyväisyytenä ja pitkällä aikavälillä väestötasolla tapahtuneella sairastuvuuden hidastumisena tai vähenemisenä. Tuloksista raportoidaan organisaation johtoryhmälle ja paikalliselle lehdistölle. Tieto ja myönteiset onnistumiset lisäävät raumalaisten osallistumishalukkuutta ja antavat uskoa elämäntapamuutosten aikaansaamiseen. Yhteyshenkilö: Kristiina Kuusio, Kehittämispäällikkö, esh, TtM. Rauman kttky. gsm Tekijät: Kuusio, Kristiina: kehittämispäällikkö, Niemi Marja: johtava lääkäri (Rauman kttky ad , Stakes), Hiltunen Leea: johtava hoitaja, Vertainen-Hiironen Anne: oh, Hakala Sara: sh, Stenberg Marjo: sh

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA

ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA Elintapaohjauksen määritelmä: Tavoitteena ylläpitää ja edistää terveyttä ja hyvinvointia Elintapaohjauksella tuetaan riskihenkilöitä tekemään terveyttä

Lisätiedot

HOITOKÄYTÄNNÖT YHTENÄISIKSI Riikka Hirvasniemi TtM Projektipäällikkö Pisara Oulu osahanke Perusterveydenhuollon asiantuntemus

HOITOKÄYTÄNNÖT YHTENÄISIKSI Riikka Hirvasniemi TtM Projektipäällikkö Pisara Oulu osahanke Perusterveydenhuollon asiantuntemus HOITOKÄYTÄNNÖT YHTENÄISIKSI 29.4.2010 Riikka Hirvasniemi TtM Projektipäällikkö Pisara Oulu osahanke Perusterveydenhuollon asiantuntemus HANKEORGANISAATIO Tekes: Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä

Lisätiedot

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ammattisi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - avohoidon johtaja Työalueesi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - kehitysvammahuolto - kotihoito

Lisätiedot

LIITE 15. DILLI-hankkeen itsearviointilomake DILLI- hanke

LIITE 15. DILLI-hankkeen itsearviointilomake DILLI- hanke LIITE 15. DILLI-hankkeen itsearviointilomake DILLI- hanke Hankkeen arviointi, itsearviointina 19.9.2008 A. DILLI- hankeen prosessin arviointi 1. Olivatko tavoitteet realistisia ja oikeista lähtökodista

Lisätiedot

HYVINVOINTILOMAKE. pvm

HYVINVOINTILOMAKE. pvm HYVINVOINTILOMAKE pvm Tämä kyselylomake käsittelee hyvinvointiasi, elämäntapojasi ja sitä, miten hoidat pitkäaikaissairauttasi tai -sairauksiasi, jos sinulla on sellaisia. Täytä lomake ja ota se mukaasi

Lisätiedot

Diabetesyhdistykset omahoidon tukena

Diabetesyhdistykset omahoidon tukena Diabetesyhdistykset omahoidon tukena Järjestösuunnittelija Kati Multanen, Suomen Diabetesliitto ry Puheenjohtaja Saija Hurme, Loimaan Seudun Diabetesyhdistys ry Dehko-päivät 31.1.2011 Omahoidon tuki yhteistyö

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Päihteet ja elintavat puheeksi neuvolassa. Tuovi Hakulinen Dosentti (Terveyden edistäminen)

Päihteet ja elintavat puheeksi neuvolassa. Tuovi Hakulinen Dosentti (Terveyden edistäminen) Päihteet ja elintavat puheeksi neuvolassa Tuovi Hakulinen Dosentti (Terveyden edistäminen) 7.2.2017 Tuovi Hakulinen 1 Miksi ehdotimme teemaa? Vanhempien elintavat, esim. päihteiden riskikäyttö vaikuttavat

Lisätiedot

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

Ikihyvä ryhmänohjaajakoulutus ja Rovaniemellä

Ikihyvä ryhmänohjaajakoulutus ja Rovaniemellä Ikihyvä ryhmänohjaajakoulutus 14.-15.5. ja 27.5.2013 Rovaniemellä Ikihyvä ryhmänohjaajakoulutus Vahvista osaamistasi asiakaslähtöisen elintapaohjauksen toteuttamisessa Ota tavoitteellinen toimintatapa

Lisätiedot

Diabetesriskiseulonnan ja ennaltaehkäisevän Ikihyväryhmätoiminnan. PaKaste - työskentelyjakso 2011

Diabetesriskiseulonnan ja ennaltaehkäisevän Ikihyväryhmätoiminnan. PaKaste - työskentelyjakso 2011 Diabetesriskiseulonnan ja ennaltaehkäisevän Ikihyväryhmätoiminnan kehittäminen PaKaste - työskentelyjakso 2011 Tekijät Kaisa Kuusela Päivämäärä 7.9.2011 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Diabetesriskiseulonnan

Lisätiedot

Pienin askelin kohti paremmuutta XI Terveydenhuollon laatupäivä 2.4.2014

Pienin askelin kohti paremmuutta XI Terveydenhuollon laatupäivä 2.4.2014 Pienin askelin kohti paremmuutta XI Terveydenhuollon laatupäivä 2.4.2014 ylilääkäri Susanna Pitkänen 2.4.2014 www.tuusula.fi 1 Tuusula Perustettu v. 1643 38 000 asukasta, kasvu 450 as/vuosi 3 terveysasemaa:

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Härkää sarvista alkoholin suurkuluttajaa auttamassa 2.4.2014 Tuija Uusitalo vs. terveydenhuollon johtaja Hyvinkään terveydenhuolto

Härkää sarvista alkoholin suurkuluttajaa auttamassa 2.4.2014 Tuija Uusitalo vs. terveydenhuollon johtaja Hyvinkään terveydenhuolto Härkää sarvista alkoholin suurkuluttajaa auttamassa 2.4.2014 Tuija Uusitalo vs. terveydenhuollon johtaja Hyvinkään terveydenhuolto HYVINKÄÄN KAUPUNKI Asukkaita 46000 Perusturva, jossa mm Koti- ja laitospalvelut

Lisätiedot

Ylä-Savon toimintasuunnitelma 2011-2012 1/6

Ylä-Savon toimintasuunnitelma 2011-2012 1/6 Ylä-Savon toimintasuunnitelma 2011-2012 1/6 Terveyshyötymallin mukaisen toiminnan kehittäminen ja levittäminen PAINOPISTEALUE TAVOITE TOIMINTATAPA AIKATAULU VASTUUHENKILÖT/ TOIMIJAT Päätöksenteon tuki

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa 6.10.2016 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Mikko Valkonen, peruspalvelut, oikeudet ja luvat,

Lisätiedot

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja 29.10.2013 Perheen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille Laajan terveystarkastuksen

Lisätiedot

OSASTON HOITOMUODOT 14.3.2016 KOKOVUOROKAUSIOSASTO S1, HYKS SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ SH ULLA-KAISA.KETTUNEN@HUS.FI

OSASTON HOITOMUODOT 14.3.2016 KOKOVUOROKAUSIOSASTO S1, HYKS SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ SH ULLA-KAISA.KETTUNEN@HUS.FI OSASTON HOITOMUODOT 14.3.2016 KOKOVUOROKAUSIOSASTO S1, HYKS SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ SH ULLA-KAISA.KETTUNEN@HUS.FI OSASTO S1 12 + 2 potilaspaikkainen avo-osasto syömishäiriöyksikkö on yli 13-vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

Lääkelistat kuntoon Hämeenlinnassa Collaborative breakthrough (BT) menetelmällä

Lääkelistat kuntoon Hämeenlinnassa Collaborative breakthrough (BT) menetelmällä Lääkelistat kuntoon Hämeenlinnassa Collaborative breakthrough (BT) menetelmällä Potilasturvallisuustutkimuksen päivät 26.-27.1.2011 Merja Toivonen Koulutusylilääkäri Hämeenlinnan terveyspalvelut liikelaitos

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ Oulussa käynnistyneen Pisara-hankekokonaisuuden tarkoituksena on parantaa pitkäaikaissairauksien hoitoa ja seurantaa sekä tarjota kuntalaisille mahdollisuus saada vertaistukea muilta

Lisätiedot

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA Päivi Metsäniemi Kehittämisylilääkäri, Vastaanottotoiminnan palvelujohtaja Terveystalo 2016 14.3.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Selvitys Kysely toteutettiin huhtikuussa 2008 Luonteeltaan selvitys:

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Henkilöstön joustava liikkuvuus - valtakunnalliset koulutuspäivät 11. 12.11.2015. Rosqvist Eerika, koulutussuunnittelija, sh, TtT

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

Lääkehoitosuunnitelma päivähoidossa

Lääkehoitosuunnitelma päivähoidossa Lääkehoitosuunnitelma päivähoidossa 18.11.2014 Sosiaali- ja terveyslautakunta 07.10.2014 Ylihoitaja Marjo Orava ja lastenneuvolan laaturyhmä 2 (8) Sisällysluettelo sivu 1. Lääkehoidon sisältö ja toimintatavat...

Lisätiedot

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Ryhmän nimi: Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMINTAA OHJAAVAT TAVOITTEET TOIMENPITEET JA SEURANTA TOTEUTUMINEN 25.4.2016 1. Sujuvat arjen palvelut Kuntalaiset saavat lain edellyttämät sotepalvelut Palvelut

Lisätiedot

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet 5, 5 ja 4 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet vuosille 5, 5 ja 4 6 4 9 8 7 65, 7,9 8,6 79,8 4 5 6 8 7 95 5 5 6 4 5 4 4 8 7

Lisätiedot

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde 3 ja ennusteet, ja 4 3 346, 4,6 3 4 8 79,8 8,9 8, 77 6 3 3 4 4 6 8 483 36 64-6 7-4 -64 6-74 7-84 8- yhteensä 3 4 4 *Tilastokeskus *Tilastokeskus

Lisätiedot

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/05.01.05/2016)

Lisätiedot

Ravitsemusterapeutin palveuiden tarve Lapissa

Ravitsemusterapeutin palveuiden tarve Lapissa Ravitsemusterapeutin palveuiden tarve Lapissa Mihin seutukuntaan kuulut? Vastaajien määrä: Ammattisi Vastaajien määrä: Avoimet vastaukset: muu, mikä? - fysioterapeutti - työterveyshoitaja - perushoitaja

Lisätiedot

Voiko Neuvokas perhe -menetelmä antaa työkaluja? Kehittämispäällikkö, Terhi Koivumäki, Suomen Sydänliitto Terveydenhoitajapäivät

Voiko Neuvokas perhe -menetelmä antaa työkaluja? Kehittämispäällikkö, Terhi Koivumäki, Suomen Sydänliitto Terveydenhoitajapäivät Voiko Neuvokas perhe -menetelmä antaa työkaluja? Kehittämispäällikkö, Terhi Koivumäki, Suomen Sydänliitto 2.2.2017 Terveydenhoitajapäivät Luennon aiheena Elintapaohjaus terveydenhoitajan työssä Millaista

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia. Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto

ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia. Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto Päämäärä Keliakian hyvä hoitotasapaino, joka saavutetaan motivoimalla keliakiaa sairastava

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli LIITE 5 SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli TAYS Sydänkeskus TULPPA/Fysioterapia Epikriisi potilaalle, HASA, tk, tth, sydänyhdyshenkilölle

Lisätiedot

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Potilasturvallisuuden tutkimuspäivät 26. - 27.1.2011,

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 216 Väestöennuste Huoltosuhde 21 ja ennusteet 21, 22 ja 24 9 8418 8 71,7 7,1 8 7 7 6 9,8 61, 62, 6 4 2 2947 214 21 22 22 2 2 24 4 2 1 1914 84 6721 641 2441-6 7-14 1-64

Lisätiedot

LIIKUNNAN PALVELUKETJU OULUSSA

LIIKUNNAN PALVELUKETJU OULUSSA LIIKUNNAN PALVELUKETJU OULUSSA Tiina Pekkala, liikuntakoordinaattori 11.11.2015 Pohjois-Suomen AVI Muutosta liikkeellä! Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisu LINJAUS 3. Liikunnan nostaminen keskeiseksi

Lisätiedot

Espoon parhaat potilaat Kivenlahti-Stensvik ry. Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema

Espoon parhaat potilaat Kivenlahti-Stensvik ry. Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema Espoon parhaat potilaat 17.5.16 Kivenlahti-Stensvik ry Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema Happy or not 18.5.2016 2 Meidän potilaat Aktiivisia Yhteistyökykyisiä

Lisätiedot

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä AJANKOHTAISTA IMETYSOHJAUKSESTA Näyttöön perustuva imetysohjauksen yhtenäinen toimintamalli terveydenhuollon palveluketjussa Äitiyshuollon ja naistentautien alueellinen koulutus 16.1-17.1.2017, Rovaniemi

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KAUNIALAN SAIRAALA OY 2016 1 ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY V. 2016 Kysely toteutettiin ajalla 1.3 15.6.2016 Kysely jaettiin hoitohenkilöstön toimesta kaikille Toimelan

Lisätiedot

Laatuverkostotyö. Pertti Soveri LKT Laatuverkostokoordinaattori Conmedic Oy. Rovaniemi 120511

Laatuverkostotyö. Pertti Soveri LKT Laatuverkostokoordinaattori Conmedic Oy. Rovaniemi 120511 Laatuverkostotyö Pertti Soveri LKT Laatuverkostokoordinaattori Conmedic Oy Rovaniemi 120511 Terveydenhuollon laatu syntyy terveysasemilla Kliiniset tiedot ja taidot Toiminta moniammatillisessa ryhmässä

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Makuaakkoset-diplomi päiväkotiruokailuun

Makuaakkoset-diplomi päiväkotiruokailuun Makuaakkoset-diplomi päiväkotiruokailuun Makuaakkoset-diplomi on päiväkodeille myönnettävä tunnustus ravitsemuksellisesti, kasvatuksellisesti ja ekologisesti kestävän päiväkotiruokailun edistämisestä.

Lisätiedot

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutus tarjoaa Kuntoutusta ja sopeutumisvalmennusta diabeetikoille asiakaslähtöistä hoidonohjausta

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä 18.12.2014 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala 1 Kysely mini-intervention toteuttamisesta 2014 THL ja

Lisätiedot

Kysely Kouluruokadiplomin suorittaneille kouluille

Kysely Kouluruokadiplomin suorittaneille kouluille Kysely Kouluruokadiplomin suorittaneille kouluille Arvostusta ammattikeittiöille -hanke 2015-2016 Projektipäällikkö Virpi Kulomaa Ammattikeittiöosaajat ry 1.4.2016 Kysely Kouluruokadiplomin suorittaneille

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes 1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon

Lisätiedot

HUKKA II - mistä kyse. Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p.

HUKKA II - mistä kyse. Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p. HUKKA II - mistä kyse Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p. 050 3639 761 Lean terveydenhuollossa Mikrotaso: käytännön toiminnassa tapahtuva

Lisätiedot

ESPOON KESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTA HYVÄ VASTAANOTTO -HANKE SAMARIAN TERVEYSASEMALLA 9.2.2010-30.11.2010

ESPOON KESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTA HYVÄ VASTAANOTTO -HANKE SAMARIAN TERVEYSASEMALLA 9.2.2010-30.11.2010 LOPPURAPORTTI 5.11.2010 /JL, HMT, HL ESPOON KESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTA HYVÄ VASTAANOTTO -HANKE SAMARIAN TERVEYSASEMALLA 9.2.2010-30.11.2010 Osallistujat: Helena Lappalainen, apulaisylilääkäri Liselott

Lisätiedot

Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen

Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen Raportti Päijät-Hämeen ravitsemusterveyden edistämisen suunnitelmaan liittyvän kyselyn tuloksista 2015 Ravitsemussuunnitelman tavoitteissa erittäin tärkeää

Lisätiedot

Kainuun omahoitolomake

Kainuun omahoitolomake Kainuun omahoitolomake Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen tuloasi hoitajan tai lääkärin vastaanotolle. Lomake on pohjana, kun yhdessä laadimme Sinulle hoitosuunnitelman, johon kirjaamme

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, 20.3.2014 Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkkeen käyttötarkoitukset Lievittää oireita Lääke Auttaa terveydentilan tai sairauden

Lisätiedot

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Länsi-Pohjan alueella N 51/165

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Länsi-Pohjan alueella N 51/165 Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Länsi-Pohjan alueella N 51/165 Kysely tehtiin webropol kyselynä syksyllä 2012 Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien alueella. Kysely lähetettiin kuntien johtavien

Lisätiedot

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon Hyvästi jää, on vaikeaa nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa, kun kevät saapuu nauraen - Arto Sotavalta - -toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon 9.4.2015 KKE - ohjausryhmä SAATTAEN - hankkeen yhteiset

Lisätiedot

Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus

Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Mervi Pöntinen neurologian poliklinikka/ PHKS Epilepsiahoitaja toimii hoitotyön asiantuntijana moniammatillisessa työryhmässä vastaten omalta osaltaan epilepsiaa

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä TUIJA HELANNE, sairaanhoitaja SARA HAIMI-LIIKKANEN, kehittämiskoordinaattori Tausta ja tarkoitus Kotkan

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,

Lisätiedot

Diabetesliiton asiantuntijaryhmän raportti: T1DM hoidosta, hoitojärjestelyistä ja kehittelytarpeista 2014

Diabetesliiton asiantuntijaryhmän raportti: T1DM hoidosta, hoitojärjestelyistä ja kehittelytarpeista 2014 Mikä muuttui Diabeteskeskuksen myötä? Suvimarja Aranko, erikoislääkäri Espoon Diabeteskeskuksen vastuulääkäri Diabetesliiton asiantuntijaryhmän raportti: T1DM hoidosta, hoitojärjestelyistä ja kehittelytarpeista

Lisätiedot

Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus

Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus Tuore diabeteksen KH-suosituksen päivitys III/2016 Iäkkään

Lisätiedot

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa. 17.4.2013 Klas Winell

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa. 17.4.2013 Klas Winell Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa 17.4.2013 Klas Winell Rakennuspalikat Omien resurssien analyysi Kohdeväestön analyysi Nykyisen toiminnan määrä, laatu, vaikuttavuus ja terveyshyöty analyysi

Lisätiedot

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta

Lisätiedot

PÄÄMITTARI 2013 TP 21,8M 10,2M 3,8M 35,8M 249 (63 057) PÄÄMITTARI Lähtötilanne TAVOITE 2016

PÄÄMITTARI 2013 TP 21,8M 10,2M 3,8M 35,8M 249 (63 057) PÄÄMITTARI Lähtötilanne TAVOITE 2016 KEHITTÄMISHANKE/KEHITTÄMISTAV OITE PÄÄMITTARI 2013 TP 2014 TP 2015 2016 2017 Kärkihankkeet Lasten ja nuorten varhaisen tuen palvelut tukemaan yleisiä palveluja (vapari, varko, sote) Lasten ja nuorten ennaltaehkäisevien

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Palvelutarpeenarvio Käytännöt Tampereen aikuissosiaalityössä

Palvelutarpeenarvio Käytännöt Tampereen aikuissosiaalityössä Palvelutarpeenarvio Käytännöt Tampereen aikuissosiaalityössä Riikka Kimpanpää Projektipäällikkö Työllisyys- ja sosiaalipalveluiden tehostamisen projekti 2016 1 Uudistuvat palvelut Tampereelle uusi keskitetty

Lisätiedot

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä Metropolia Ammattikorkeakoulu Kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulu tutkinto Kajsa Sten, optometristi Mikä on NÄKY? NÄKY on Ikääntyneen

Lisätiedot

Yhteistyöryhmä

Yhteistyöryhmä Yhteistyöryhmä 17.11.201 1. Perusterveydenhuolto 2. Aikuissosiaalipalvelut 3. Palveluasuminen 4. Kotihoito. Hyvinvointineuvola & kouluasiat 6. Muut asiat Happy or not Pyhtää elokuu ja lokakuu 201 Potilasjono

Lisätiedot

SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila

SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila 28.10.2016 Sydänliiton kuntoutus Voimavarojen tukeminen -ideologia kautta linjan Vertaistuki, kokemuskouluttajat Verkkokuntoutus, pilotti 2015 SOPE 80-100 kurssia

Lisätiedot

LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä

LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä Ruokapalvelut osana elintarvikeketjua Suomessa nautitaan julkisissa ruokapalveluissa n. 380 miljoonaa ateriaa vuodessa, joihin hankitaan

Lisätiedot

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella vastaava sairaanhoitaja Eurajoen terveyskeskuksen vuodeosasto ja vanhainkoti Taustaa Kotisairaalatoiminnan tarkoituksena on tarjota potilaalle hänen kotonaan

Lisätiedot

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla A -Step Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla Työpaikan alkoholihaitat puheeksi ja hallintaan Tämä A-Step -vihkonen on työväline alkoholiasioiden yhteiseen käsittelyyn työpaikalla. Se on kehitetty Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan

Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan Haluamme palvella asiakkaitamme Espoo Catering -liikelaitos järjestää Espoon kaupungin ateriapalvelut. Palveluhenkiset alan ammattilaiset tuottavat

Lisätiedot

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto 25.08.2016 Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto Päiväkodissamme noudatetaan Siilinjärven kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelmaa. Yhteisöllisen oppilashuollon tarkoituksena on luoda

Lisätiedot

Systemaattinen hoito ja hoidonohjaus. Asiakasnäkökulma hoidon laadun kehittämiseen

Systemaattinen hoito ja hoidonohjaus. Asiakasnäkökulma hoidon laadun kehittämiseen Systemaattinen hoito ja hoidonohjaus Asiakasnäkökulma hoidon laadun kehittämiseen 1 Diabetesta sairastavien hoidon laadun ulottuvuudet Prosessit Resurssit Tulokset Vaikuttavuus Potilaskeskeisyys Oikea-aikaisuus

Lisätiedot

Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille Palveluesimies Päivi Ylönen

Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille Palveluesimies Päivi Ylönen Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille 5.9.2016 Palveluesimies Päivi Ylönen Mikkelin Ruoka- ja puhtauspalvelu tunnuslukuina v. 2016 Liikevaihto 12,5 milj., henkilöstöä 200 Asiakkaina päiväkodit,

Lisätiedot