Diabeetikkojen hoitotasapaino Paimion Sauvon terveyskeskuksessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Diabeetikkojen hoitotasapaino Paimion Sauvon terveyskeskuksessa 1998 2008"

Transkriptio

1 Diabeetikkojen hoitotasapaino Paimion Sauvon terveyskeskuksessa Terveyskeskuksen diabetesrekisteri mahdollistaa diabeetikkojen hoitotasapainoissa tapahtuneen muutoksen arvioinnin aikajanalla. Paimion-Sauvon terveyskeskuksessa toteutettiin v.1998 joukkotutkimuksena diabeetikkojen silmänpohjien valokuvaus ja samalla tehtiin diabeetikkojen hoitotilanteen peruskartoitus ja perustettiin diabetesrekisteri, jota ylläpidetään Effican hoitomuotokohtaisina asiakasryhminä. Rekisterissä olevien diabeetikkojen määrä on 10 vuoden aikana lisääntynyt huomattavasti, mikä johtunee pääosin diagnostiikan parantumisesta ja rekisterin täydentymisestä, mutta myös ylipainon lisääntymisestä. Vuonna 1998 rekisterissä oli 190 diabeetikkoa ja vuonna 2008 jo 670, joista tyypin 1 diabetes 101 henkilöllä ja tyypin 2 diabetes 569 henkilöllä, joista dieettihoitoisia 131, tablettihoitoisia 328, insuliini + tabletti yhdistelmähoidossa 75 ja pelkästään insuliinihoidossa 34. Terveyskeskuksen väestöpohja on noin , joten diabetesrekisterissä on 5,51 % väestöstä. Vuonna 1998 tehtiin diabeetikkojen hoitotilanteen peruskartoitus kyselylomakkeen ja terveydenhoitajan haastattelun avulla. Tutkimuksessa kartoitettiin diabeteksen tyyppi, sairauden kesto, lääkitys, muut sairaudet, muu lääkitys, tupakointitottumukset, painoindeksi, vuosikontrollikokeiden toteutuminen ja laboratoriokokeiden arvot. Lisäksi arvioitiin sairaskertomus-tietojen kirjaamiskäytäntöä. Vuonna 2008 suurin osa vastaavista tiedoista on mahdollista poimia suoraan potilastietojärjestelmästä diabetesrekisterin perusteella. Osa tiedoista tallentuu järjestelmään automaattisesti, kuten laboratoriotutkimusten tulokset, osa on tilastoitava erikseen. 10 vuoden seuranta kertoo hoidon tuloksissa tapahtuneesta muutoksesta Sokeritasapaino, verenpaine ja lipiditasapaino on 10 vuodessa merkittävästi parantunut, mutta ylipaino lisääntynyt. Tyypin 2 diabeetikkojen GHBA1C keskiarvo vuonna 2007 oli 7,1 %. vuosi 1998 vuosi 2008 GHbA1C < 7 % 28 % 65 % GHbA1C > 10 % 9,7 % 2,9 % Systolinen verenpaine alle 73,6 % 86,2 % 160 Systolinen verenpaine alle 58,8 % 140 LDL-Kol < 3,5 mmol/l 59 % 94,1 % LDL-Kol < 2,5 mmol/l 78,2 % Lipidilääkitys 15 % 81 % BMI < % 10 % BMI < 35 9 % 28 % Merja Laine, diabetesvastuulääkäri, yleislääketieteen ja terveydenhuollon erikoislääkäri Paimion-Sauvon terveyskeskus

2 Hämeenkyrön kunnan ateriapalvelun ruoan laadun arvioiminen ja kehittäminen Projektin lähtökohdat Hämeenkyrön terveyskeskus ostaa TAYS:n ravitsemusterapeutin työpäivä terveyskeskuksessa palvelua. Ravitsemusterapeutin työnkuva ja tehtävät suunnitellaan puolivuosittain ravitsemusohjausryhmässä. Vuonna 2006 ko. kokouksessa ylilääkäri painotti kotiin kuljetettavan ruoan ravitsemuksellisen laadun merkitystä vanhusten ravitsemuksessa. Päätettiin aloittaa yhteistyö sosiaalipalvelukeskuksen kanssa ateriapalvelun kotiin kuljetettavan ruoan laadun kehittämiseksi. Hämeenkyrön terveyskeskus osti vuodelle 2008 yhden ravitsemusterapeutin työpäivän ateriapalvelun ruoan laadun arviointiin ja kehittämiseen. Sosiaalijohtaja asetti tavoitteeksi tarkistaa, että vanhuksille tarjottava ruoka on riittävän ravitsevaa. Projekti toteutettiin ateriapalvelun toimittavan yrittäjän, kotipalvelun ja ravitsemus-terapeutin yhteistyönä. Ravitsemusterapeutin työpanos käsitti valmistelutyötä sekä neljä 1,5-2 tunnin yhteistyökokousta. Kehitystarpeet Ateriapalvelun käyttäjille oli tehty asiakastyytyväisyyskysely viimeksi vuonna Palaute oli ollut enimmäkseen positiivista. Joidenkin ateriapalvelun asiakkaiden sekä kotisairaanhoidon ja kotipalvelun henkilö-kunnan mukaan ruoassa oli kehittämisen tarvetta. Kehitettäviä asioita olivat mm. liha- ja peruna-annoksen koko, salaattien raaka-aineet sekä rakenne ja makkararuokien toistuvuus ruokalistalla. Ravitsemuksellisen laadun arviointimenetelmänä käytettiin soveltuvin osin mm. Suomen Sydänliiton Arkilounas on sydämen asia, Kriteerit aterioiden ravitsemuksellisen laadun arviointiin -opasta. Arvioinnissa havaittiin, että ruoan suolapitoisuus oli joissakin ruoissa huomattavan korkea. Lisäksi kovien piilorasvojen saanti oli runsasta. Projektin tulokset Ruokalistalta vähennettiin makkararuokia ja lisättiin kala-, maksa- ja veriruokia. Sovittiin, että asiakkaille jaettavassa ruokalistassa näkyy myös lisäkesalaatin nimi tai ainakin sen pääraakaaine. Salaatin rakenne sovittiin hienommaksi ja tasalaatuisuuteen sovittiin kiinnitettävän huomiota. Annoksen väreihin sovittiin muutoksia esteettisyyden parantamiseksi. Ateriapalvelun annoskoosta laadittiin tarkat ohjeet, joissa perunan määrää vähennettiin, kypsän lihan tai kalan sekä raakojen ja lämpimien kasvisten määrää nostettiin ja jälkiruokaannosta puuroa lukuun ottamatta pienennettiin. Ruoan rasvan laadun parantamiseksi ja suolansaannin vähentämiseksi sovittiin ruoanvalmistuksessa käytettävät rasvat, kermankaltaiset tuotteet, raaka-aineiden enimmäisrasvapitoisuudet, juustojen, makkaroiden, kokolihaleikkeleiden, puolivalmisteiden sekä raakapakasteiden rasva- ja suolapitoisuuden ylärajat. Sovittiin valmistettavan ruoan suolapitoisuudelle yläraja. Valintakriteerinä ja tavoitetasoina käytettiin pääosin suomalaisia suosituksia ja Arkilounas on sydämen asialla -opasta. Juustojen rasva- ja suolapitoisuudessa sekä leikkelemakkaroiden ja lihaleikkeleiden suolapitoisuudessa asetettiin hiukan väljemmät raja-arvot. Jatkossa sovitaan ateriapalvelun ruoan kohtuullisesta rikastamisesta käyttämällä sovittuja rasvoja sekä kermankaltaisia tuotteita ja perinteisiä ruoanvalmistustapoja kuten rasvasuurustusta kastikkeiden tekemisessä. Ateriapalvelun ruoan laadun kehittäminen parantaa palvelua käyttävien diabeetikkojen ruoan laatua ja ylläpitää hyvää ravitsemustilaa. Ravitsemusterapeutti Kirsti Sammallahti, TAYS, kotipalvelun ohjaaja Arja Salonen, Hämeenkyrön sosiaalipalvelukeskus, yrittäjä Riitta Åkerlind-Lehto, Riitan Lounas- ja Pitopalvelu, Hämeenkyrö. Yhteishenkilö: ravitsemusterapeutti Kirsti Sammallahti, TAYS, , kirsti.sammallahti(at)pshp.fi

3 Hämeenkyrön terveyskeskuksen vuodeosaston potilasruokailun kehittäminen Lähtökohdat Hämeenkyrön terveyskeskus ostaa TAYS:n Ravitsemusterapeutin työpäivä terveyskeskuksessa palvelua. Ravitsemusterapeutin työnkuva ja tehtävät suunnitellaan puolivuosittain ravitsemusohjausryhmässä. Marraskuussa 2004 ravitsemusohjausryhmän kokouksessa keskusteltiin Hämeenkyrön terveyskeskuksen vuodeosastolla käytössä olevista potilasruokailun energiatasoista. Tuolloin vuodeosastolla potilasruokailussa oli käytössä annoskoot ja kilokaloria vuorokaudessa. Huonosti syöville potilaille oli tilattavissa energiatiheä 1200 kilokalorin ateriakokonaisuus. Ravintohuolto jakaa keskitetysti potilaiden lounaan ja päivällisen. Aamupalan, välipalan ja iltapalan potilaalle annostelee osaston henkilökunta. Projektin eteneminen Vuosi 2005 Lääkäreille ja osaston henkilökunnalle pidetyissä koulutuksissa tuli esille, että vuodeosastoilla on säännöllisesti potilaita, joiden energiantarve on suurempi kuin 1600 kilokaloria vuorokaudessa. Moniammatillisessa palaverissa päätettiin, että vuodeosaston potilasruokailuun laaditaan kirjalliset annosteluohjeet energiatasoilla 1200, 1600 ja 2150 kilokaloria vuorokaudessa. Lisäksi päätettiin kehittää runsasenerginen (RE) annostaso. Ravitsemusterapeutti, ravitsemispäällikkö ja keittiön henkilökunta aloittivat normaalirakenteisen ruoan annosteluohjeiden suunnittelun syksyllä Vuosi 2006 Suunniteltiin normaalirakenteisen ruoan annosteluohjeet. Järjestettiin kaksi osastokoulutusta potilasruokailun uusista annosteluohjeista. Osastolla 1 henkilökunta laski potilaiden painoindeksejä ja osastolla 2 henkilökunta harjoitteli lisäksi arvioimaan potilaan energiantarvetta. Ravitsemusterapeutti perehtyi osastojen 1 ja 2 potilaiden ravitsemushoidon tarpeisiin. Ravitsemusterapeutti ja keittiön henkilökunta laativat ohjeet kahteen runsasenergiaiseen ruokavalioon (RE 1300 ja RE 2000). Sosemaisen ruokavalion annosteluohjeet laati ravitsemisalan jatkokoulutuksessa oleva keittiön työntekijä. Vuosi 2007 Osastojen koulutuksissa kerrattiin potilaan energiantarpeen arviointia ja potilasruokailun annosteluohjeita. Pienryhmänä toteutetussa osastokoulutuksessa arvioitiin muutamien osaston potilaiden energian tarve, suunniteltiin ravitsemushoito ja ruoan tilaus. Osaston ja keittiön henkilökunta sekä ravitsemusterapeutti viimeistelivät potilasruokailun annosteluohjeita ja sopivat käytännön asioista. Vuosi 2008 Osaston ja keittiön henkilökunnan yhteispalaverissa kerrattiin tilattavissa olevat energiatasot, sovittiin käytettävät tilauslyhenteet (S= 1 200, M = 1 600, L = kcal/vrk) ja tilauskortteihin kirjaamiset. Osastolla opetellaan vähitellen potilaan energiantarpeen arviointiin perustuvaa ruokatilauksen tekemistä ja uusien annosteluohjeiden käyttämistä. Projektin vaikutukset Pitkäaikaispotilaiden painoa seurataan kolmen kuukauden välein. Yöhoitaja laskee potilaiden energiantarpeen, jonka perusteella moduulinvastaavat määrittävät ruokatilauksen annoskoon ja tekevät tilauksen keittiölle. Laitoshuoltajilla on kirjalliset ohjeet ruoan annostelemiseen aamu- ja iltapalalle. Potilasruokailussa tilattavissa olevien energiatasojen lisääminen ja kehittäminen tukee diabeetikkojen saamaa terveysneuvontaa ja ylläpitää iäkkäiden hyvää ravitsemustilaa. Ravitsemusterapeutti Kirsti Sammallahti, TAYS, osastonhoitaja Sirkka Yli-Kyyny ja

4 ravitsemispäällikkö Paula-Riitta Mäkinen, Hämeenkyrön terveyskeskus Yhdyshenkilö: ravitsemusterapeutti Kirsti Sammallahti, TAYS, (03) , kirsti.sammallahti(at)pshp.fi

5 Laadunmittaaminen ja prosessin kehittäminen paransi silmänpohjien kuvausta Tausta Silmänpohjien kuvausta on jo yli 10 vuoden ajan suositeltu käytettäväksi diabeettisen retinopatian seulontaan. Menetelmän avulla löydetään henkilöt, joiden silmänpohjien tila edellyttää fotokoagulaatiohoitoa. Nurmijärven terveyskeskus aloitti diabeetikkojen silmänpohja kuvaukset vuonna Toiminnan uskottiin sujuvan tavoitteiden mukaisesti, kunnes vuonna 2005, kun terveyskeskus liittyi Valtimotautien ehkäisyn laatuverkostoon, totuus paljastui. Vain mittaaminen varmistaa toiminnan laadun Diabeetikot ohjattiin Nurmijärvellä silmänpohjakuvaukseen kansallisten ohjeiden mukaan. Vuonna 2005 todettiin laatumittauksessa, että vain 50 % tyypin 2 diabeetikoista oli kuvattu edeltävän kahden vuoden aikana, joka oli silloin tavoite. Vuonna 2006 oli kuvattu enää 38 % edeltävän kahden vuoden aikana ja 43 % kolmen vuoden aikana. Menetelmät Korjaavat toimenpiteen laadunkehittämisperiaatteiden mukaan Tilanne todettiin huonoksi ja haettiin keinoja sen parantamiseksi. Laadunkehittämisen perusperiaatteita on varmistaminen. Laatuverkoston muilta terveyskeskuksilta opittujen kokemusten mukaan päädyttiin varmistamaan kuvausten toteutuminen parantamalla niiden ajanvarausjärjestelmää, nimeämällä vastuuhenkilö sekä aloittamalla kutsujärjestelmä. Tämä käynnistyi Nurmijärvellä vuonna Tulokset Silmänpohjien kuvaus on lisääntynyt siten, että vuonna 2007 oli tyypin 2 diabeetikoista kuvattu kolmen vuoden aikana 45 % ja vuonna %. Ero muihin terveyskeskuksiin on myös pienentynyt (valtakunnallinen keskiarvon vuonna 2008 oli 70 %). Johtopäätökset Vasta laadunmittaaminen osoitti toiminnan puutteet ja terveyskeskuksessa onkin nyt panostettu hyvään mittaukseen. Varmistaminen, tässä tapauksessa lähinnä kutsujärjestelmä, osoittautui hyväksi välineeksi laadun parantamiseen. Kutsujärjestelmien käyttämistä laajemminkin diabeetikoiden hoidossa tulisi suosia. Se olisi oiva keino mm. huonossa tasapainossa olevien diabeetikoiden poisjääntien ehkäisemiseen. Karri Laine, Mikko Honkasalo, Klas Winell

6 Omahoidon ja potilaiden seurannan järjestelmällinen kehittäminen parantaa hoidon laatua Tausta Useiden tutkimusten mukaan pitkäaikaissairaiden ja -sairauksien tuloksellinen hoito edellyttää ainakin seuraavia perusasioita: potilaiden hoidon ja seurannan prosessit on suunniteltu nimenomaan pitkäaikaisen hoidon näkökulmasta moniammatillisena yhteistyönä, hoidon keskiöön nostetaan potilaan omahoidon tukeminen sekä hyödynnetään sähköisiä asiakastietoja päätöksenteon tuen järjestelmiä. Menetelmät Espoon Omahoito-kehittämishankkeessa on kehitetty potilaan omahoitoa aktiivisesti tukeva hoitomalli, jossa kaikille mainituille osa-alueille on etsitty uusia ratkaisuja. Malli sisältää terveysasemien yhtenäiset toimintakäytännöt pitkäaikaissairauksien (mm. diabetes, astma, sydän- ja verisuonisairaudet) hoidossa. Malli selkiyttää hoitajien ja lääkärien välistä hoitosuunnitelmaan perustuvaa työnjakoa sekä tukee potilasta aktiivisena ja vastuullisena sairautensa hoitajana. Hoitomallin tueksi on kehitetty ryhmätoimintaa ja luotu potilaan omaa arviointia varten lomake, johon pohjaa vastaanotolla käytävä keskustelu omahoidosta. Lisäksi hoitomallista on sähköisessä muodossa kuvaus, joka samalla toimii työntekijöiden yhteistyön tukena ja hoitoa koskevana tietopankkina. Espoon sähköistä Effica-potilastietojärjestelmää on kehitetty toimimaan työntekijöiden yhteisenä työvälineenä hoidon suunnittelussa ja kirjaamisessa. Koko Espoon vastaanottotoiminnan työntekijöitä koskeva koulutus mallin käyttöön sekä vastaanottotiimien keskinäiset sopimukset yhteistyöstä toteutettiin pääosin vuonna Lisäksi keskeiset toiminnan sisältöä ja hoidon laatua kuvaavat muuttujat ovat osa vastaanottojen henkilöstön tulospalkkausperusteita. Tulokset Tehdyn kyselyn mukaan Espoon terveysasemien henkilöstö on sitoutunut hoitomalliin ja pitää sitä hyvänä. Toimintatapojen systemaattisuus on parantanut ja selkiyttänyt potilaiden saamaa palvelua. Hankkeen aikana potilaille tarjottavia omahoidon tukipalveluja on lisätty: terveysasemien omahoitopisteet on yhtenäistetty ja ryhmätoiminta on otettu osaksi potilaiden aktiivista hoitoa. Seuranta-aikana suunnitelmallisten seurantakäyntien määrä on lisääntynyt ja niiden kirjaaminen jäsentynyt. Myös potilaissa on alkanut näkyä muutoksia: terveyskeskuksen hoidossa olevien diabeetikkojen keskimääräinen hoitotasapaino mitattuna HbA1c-tasoilla on parantunut 7,21 %:sta 6,84 %:iin vuosina Johtopäätökset Diabeteksen ja muiden pitkäaikaissairauksien hoidon kehittäminen omahoitoa, hoidon prosesseja sekä näitä tukevia välineitä kehittämällä on mahdollista ja tuloksellista. Malliin liittyvä sähköinen aineisto on vapaasti muiden terveyskeskusten saatavilla sovellettavaksi omaan toimintaan. Tekijät Osmo Saarelma, LL yleislääketieteen erikoislääkäri Anna-Mari Leppäkoski, terveydenhoitaja, projektipäällikkö

7 Arja Jaakkola, osastonhoitaja Tuomo Lehtovuori, ylilääkäri Yhteyshenkilö Osmo Saarelma, terveyskeskuslääkäri, Espoon terveyskeskus, Kilon terveysasema, puhelin (09) , sähköposti telefax (09)

8 Oppimistyylit ja elintapaohjaus Tausta: Oppimistyyli on biologisesti ja kehityksellisesti määräytynyt persoonallisten piirteiden yhdistelmä. Oppimistyylin määrittämisellä tunnistetaan ne olosuhteet, joissa ohjaaminen on todennäköisesti tehokkainta sekä voidaan valita parhaiten oppimista tukevat ja edistävät opetusmenetelmät. Elintapasairauksien ehkäisyn ja hoidon tehostamiseksi tarvitaan tutkimuksia neuvonta- ja ohjausmenetelmien kehittämiseksi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata tyypin 2 diabeteksen korkean riskin henkilöiden oppimistyylejä (auditiivinen/kinesteettinen/visuaalinen) sekä niiden yhteyttä sukupuoleen ja koulutukseen. Lisäksi tarkastellaan eri oppimistyylejä tukevien ohjausmenetelmien yhteyttä kuuden kuukauden ravitsemusryhmäohjausprosessin aikana tapahtuneeseen painonmuutokseen. Tutkimus on osa "Aktivoivien ohjausmenetelmien ja etävastaanoton vaikuttavuus ja toteutettavuus tyypin 2 diabeteksen korkean riskin henkilöiden ravitsemusryhmäohjauksessa -hanketta. Tutkimukseen osallistui 74 tyypin 2 korkean riskin henkilöä. Menetelmät: Osallistuneiden oppimistyylit -aineisto kerättiin kyselylomakkeella (vastausprosentti 80, n = 59) lokakuun 2007 ja huhtikuun 2008 välisenä aikana. Tieto eri oppimistyyliä palvelevista ohjausmenetelmistä kerättiin strukturoidun havainnointilomakkeen avulla neljän ensimmäisen ohjauskerran videoiduista tilanteista toukokuussa Aineiston tilastollisessa analysoinnissa käytettiin frekvenssi- ja prosenttijakaumia, ristiintaulukointia sekä Spearmanin järjestyskorrelaatiokerrointa. Tulokset: Tutkittavilla oli useimmiten visuaalinen oppimistyyli. Miehillä oli yhtä usein joko kinesteettinen tai visuaalinen oppimistyyli ja naisilla visuaalinen oppimistyyli. Ammattikurssin käyneillä oli useimmiten kinesteettinen oppimistyyli kun taas ammattikoulu- tai korkeakoulututkinnon suorittaneilla visuaalinen oppimistyyli. Ryhmäohjauksessa käytettiin eniten sekä auditiivista että visuaalista oppimistyyliä palvelevia ohjausmenetelmiä. Parhaiten laihtumisessa onnistuvat he, joilla oli auditiivinen tai visuaalinen oppimistyyli. Johtopäätökset: Tutkimustulosten perusteella voidaan päätellä, että ohjaukseen osallistuvan omaa oppimistyyliä palvelevat ohjausmenetelmät auttavat laihtumaan. Ohjauksessa tulisikin käyttää monimuotoisia ohjausmenetelmiä, jotta jokaiselle ohjaukseen osallistuvalle olisi omaa oppimistyyliä vastaavia ohjausmenetelmiä. Ohjauksessa tulisi tärkeimpiä sisältöjä käsitellä siten, että otettaisiin huomioon kaikki oppimistyylit. Kaisa Anttila, TtM-opiskelja, Maija Alahuhta, THM, Jaana Laitinen, dosentti, vanhempi tutkija Yhdyshenkilö: Maija Alahuhta, Työterveyslaitos, tutkija, , faksi:

9 PARKANON KAUPUNGIN TERVEYSKESKUKSEN VUODEOSASTON POTILASRUOKAILUN KEHITTÄMINEN Lähtökohdat Aloite potilasruokailun kehittämiseen tuli vuonna 2005 vuodeosaston osastonhoitajalta ja henkilökunnalta. He näkivät tarpeelliseksi annosteluohjeiden laatimisen potilasruokailuun. Vuodeosastolla on 42 potilaspaikkaa, joista pitkäaikaispotilaiden osuus on Tavoitteet Potilasruokailun kehittämisessä lähtökohtana oli tarjota potilaille energiatarvettaan vastaavan määrän ruokaa. Projektin tavoitteiksi asetettiin määrittää potilasruokailuun kolme perusenergiatasoa, laatia annosteluohjeet osaston ja keittiön henkilökunnan käyttöön, kouluttaa vuodeosaston henkilökunta potilaiden energiatarpeen arviointiin, ravitsemustilan arviointiin ja seurantaan sekä ruokavaliohoidon toteuttamiseen ja seurantaan. Alusta alkaen pidettiin tärkeänä, että potilasruokailu tukee mm diabeetikkojen saamaa terveysneuvontaa sekä ylläpitää iäkkäiden potilaiden hyvää ravitsemustilaa. Projektin vaiheet vuosina Osaston henkilökuntaa koulutettiin potilaan energiantarpeen arviointiin. Osastolla pidetyn pienryhmäharjoituksen avulla valittiin potilasruokailun annostasot (1400, 1800 ja 2150 kcal/vrk). Ravitsemusterapeutti, emäntä ja keittäjä laativat yhteistyössä osaston henkilökunnan kanssa normaali-rakenteisen ruoan annosteluohjeet. Sähköisen potilaskertomusjärjestelmän käyttöönotto toukokuussa 2006 johti siihen, että annosteluohjeiden ottaminen käyttöön päätettiin siirtää syyskaudelle. Ravitsemusterapeutti ja emäntä laativat yhteistyössä osaston henkilökunnan kanssa sosemaisen ruokavalion annosteluohjeet huhti syyskuussa. Parkanon kaupungin perusturvan ravintohuollon yhdistämisestä tehtiin päätös loppuvuonna Muutoksessa Rauhalan palvelukeskuksen keittiöstä tuli terveyskeskuksen vuodeosaston potilasruoan valmistuskeittiö ja tk:n keittiö muuttui jakelukeittiöksi. Vuoden 2007 alussa Rauhalan palvelukeskuksen ruokalistoja sovellettiin terveyskeskuksen tarpeisiin. Huhtikuussa sovittiin, että annosteluohjeet otetaan käyttöön uusien lautasten ja lasien hankinnan jälkeen. Pitkäaikaispotilaiden puolella sosemaisen ruokavalion annosteluohjeet otettiin käyttöön heinäkuussa Annosteluohjeiden käytöstä osastolla luovuttiin syksyn aikana ilman osastokokouksen tai esimiesten päätöstä. Joidenkin hoitajien näkemyksen mukaan potilaat lihoivat liikaa, eivät jaksaneet syödä arvioidun energiantarpeen mukaisia ruokamääriä eikä potilaita ehditty syöttää. Alkuvuonna 2008 moniammatillinen, ravitsemusohjausryhmän koolle kutsuma, työryhmä päätti ottaa annosteluohjeet uudelleen käyttöön. Päätettiin tarkistaa potilaiden energiantarpeen arvioinnit, lisätä ruoan energiatiheyttä sekä uudistaa sosemaisen ruokavalion annosteluohjeet energiatasoille 1400, 1600 ja 1800 kcal/vrk. Havaintoja projektin toiminnasta Terveyskeskuksessa tapahtui toiminnallisia ja organisatorisia muutoksia, jotka hidastivat projektin etenemistä, mutta pitkäjännitteisellä työllä asiat kuitenkin edistyivät. Vaikka ravitsemushoidon kehittämisen tarve tuli hoitohenkilökunnalta ja kehitystyötä tehtiin tiiviissä yhteistyössä osaston ja keittiön henkilökunnan kanssa, niin käytännön ongelmien ja kiireen keskellä vanhoihin käytäntöihin palaaminen oli valitettavan helppoa. Osastonhoitajan, apulaisosastonhoitajien, ylilääkärin, laitoshoidon johtajan, tk:n emännän, vs. emännän ja palvelukeskuksen emännän sekä ostopalveluna hankitun ravitsemusterapeutin sitoutuminen potilaslähtöisen ravitsemushoidon kehittämiseen on ollut kantava voima projektin etenemisessä.

10 Tekijät: Ravitsemusterapeutti Kirsti Sammallahti, TAYS ja apulaisosastonhoitaja Sari Lähteenmäki, Parkanon terveyskeskus Yhdyshenkilö: Ravitsemusterapeutti Kirsti Sammallahti, PSHP/TAYS, , kirsti.sammallahti(at)pshp.fi

11 POHDITUT HOITOPOLUT JA HYVÄT TIETOLÄHTEET TAKAAVAT HOIDON Tausta Vuosina selvitimme Jyväskylässä perusterveydenhuollon järjestämistä. Silloin todettiin, että kroonisten sairauksien hoitoon tarvitaan omalääkäreiden rinnalle omahoitajia sekä hoitopolut, hoito-ohjeet ja potilasohjeet valtimotautien ehkäisyyn ja diabeteksen hoitoon. Jyväskylä lähti tammikuussa 2006 mukaan Valtimotautien ehkäisyn laatuverkostoon. Hajanaisia toimintakäytäntöjä lähdettiin yhtenäistämään tavoitteena tasalaatuiset palvelut. Jyväskylä on mukana myös Akateemisessa terveyskeskuksessa kehittämässä diabeteksen hoitoa. Systemaattisen laadun kehittämisen haasteet Väestö, luottamusmiehet ja virkaehtosopimukset priorisoivat palvelujen saatavuutta ja suoritemääriä Laadun mittaaminen yksittäisen lääkärin / hoitajan tasolla on vaikeaa johtuen erilaisista väestöistä Oman työskentelytavan kyseenalaistaminen tuntuu kivuliaalta Laatuun panostaminen työllistää ainakin aluksi Mitä minä hyödyn tästä? Toimenpiteet ja tavoitteet Saadut tulokset - Laatumittaus kahden viikon otantana vuosittain - Hoitosuunnitelmien kirjaamisen tehostaminen ja jäsentäminen - Potilaan haastaminen itsensä hoitamiseen - Hoitoprosessien kehittäminen - Diabetesosaamiskartoitus ja koulutus - Tätä me ei siedetä rajat hälyttimiksi - Hoidon määrätietoinen tehostaminen - Tavoitteiden ja haasteiden palauttaminen mieliin - Hoitosuunnitelmafraasit pohjaksi TIIVISTELMÄ lehdelle - Laaditusta hoitosuunnitelmasta kopio potilaalle mukaan - Yhteiset hoitopolut diabeteksesta ja valtimotaudeista koko taloon - Kokonaisvaltaiset potilaiden kohtaamisen mallit: vuorovaikutustaitojen kehittäminen, motivoiva haastattelu, muutosvaihemalli jne. - Diabeteskoulutusta tarpeenmukaisesti koko henkilöstölle - Tietopankit henkilökunnalle tueksi - Laatumiehen toistuvat sähköpostiviestit lääkäreille - Huonossa hoitotasapainossa olevia kutsuttiin omahoitajan vastaanotolle, potilaiden tunnistus mm. hoitotarvikejakelussa ja reseptejä uusittaessa - GHbA1C- ja LDL- tasojen merkittävä paraneminen diabeetikoilla Avohoidon ylilääkäri Mauri Paajanen Avosairaanhoidon johtaja Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Sähköposti:

12 Päivä diabeetikkona -info Taustaa: Diabeetikkolapsen hoito- ja koulupäivät askarruttavat vanhempia ja opettajia. Lasten diabeteksen lisääntyminen näkyy päiväkodeissa ja kouluissa. Tampereen Diabetesyhdistys toteutti toimialueellaan DiaPeli -projektin puitteissa vuonna 2008 Päivä diabeetikkona -infoja koulujen ja päiväkotien henkilökunnalle, iltapäivätoiminnan ohjaajille sekä MLL:n hoitajille. Tavoitteena oli pelkojen ja ennakkoluulojen hälventäminen ja kertoa diabeetikkolapsen arjesta sekä luoda yhdistyksiä hyödyttävä toimintamalli. Vastaavanlaista ohjausta ja neuvontaa ei ole ollut aiemmin. Menetelmät: Diabeetikkolapsen äiti kertoi diabeetikkolapsen arjesta, johon kuuluvat verensokerin mittaukset, hiilihydraattien laskenta ja insuliinipistokset. Infopisteillä sai tutustua diabetesmateriaaliin, hoitovälineisiin, ensiapuun ja mitata verensokerin sekä harjoitella pistämistä. Tietoa jaettiin hiilihydraattien laskemisesta ja liikunnasta. Infojen sisältö: Mitä diabetes tarkoittaa ja miten sitä hoidetaan? Mitä on huomioitava lapsen päivän aikana ja mitä ongelmatilanteissa tehdään. Ohjausta annettiin mm. ruokailutilanteista, liikuntatunneista, retkistä, matalan ja korkean verensokerin oireista sekä ensiavusta ja koulun ensiapukaapin sisällöstä. Osallistujille jaettiin luentotiivistelmä sekä oppaat diabeetikkolapsen ensiavusta ja liikunnasta. Tulokset: Infot tavoittivat yli 250 lasten parissa työskentelevää. Myös tiedotusvälineet olivat kiinnostuneita infoista. Palaute oli positiivista. Arkipäivän neuvoja ja käytännönläheisyyttä arvostettiin. Materiaalia pidettiin selkeänä. Infot antoivat lisätietoa ja rohkeutta kohdata diabeetikkolapsi. Epävarmuutta ja keskustelua herättivät koulun ja kodin välinen yhteistyö ja vastuut, ensiavun antaminen sekä hiilihydraattien laskeminen. Johtopäätökset: Infoille ja tyypin 1 diabeteksen tietouden lisäämiselle on tarvetta esim. lapsen aloittaessa koulun, vaihtaessa koulua tai henkilökunnan vaihtuessa. Iltapäiväkerhoissa ongelmana on tiedon puute ja tiedon kulku koulun ja kerhon välillä. Diabetesliiton lomaketta Suunnitelma lapsen diabeteksen hoidosta toivottiin työvälineeksi myös päivähoitoon. Kenen tehtävä on viedä infoja lasten parissa työskenteleville lasten vanhempien, diabetesyhdistysten vai kunnan terveydenhuollon? Mistä resurssit ja rahat toimintaan? Haasteena on toimintamallin saaminen diabetesyhdistysten ja muiden potilasjärjestöjen käytännöksi. Tekijät: Pia Nykänen toiminnanjohtaja, Margit Eerola projektipäällikkö ja Outi Viljanen sairaanhoitaja Yhteyshenkilö: Pia Nykänen Tampereen Diabetesyhdistys toiminnanjohtaja gsm fax

13

14 RaPatti -oppimispeli, aktivoiva ryhmäohjausmenetelmä elintapaohjaukseen Tausta: Lihavuuden ja tyypin 2 diabeteksen yleistyessä tarvitaan uusia ohjausmenetelmiä elintapaohjauksen vaikuttavuuden parantamiseksi. Tässä "Aktivoivien ohjausmenetelmien ja etävastaanoton vaikuttavuus ja toteutettavuus tyypin 2 diabeteksen korkean riskin henkilöiden ravitsemusryhmäohjauksessa" -hankkeen osatutkimuksessa tarkastellaan ryhmäohjauksessa käytetyn RaPatti-oppimispelin toimivuutta ohjausmenetelmänä. Pelin tavoitteena on, että pelaajat tulevat tietoiseksi omista elintavoistaan, oppivat soveltamaan teoriatietoa käytäntöön ja ratkaisemaan elintapoihin liittyviä ongelmia. Menetelmät: RaPatti-pelin (Laitinen ym. 2006, pelaamiseen osallistui 74 työikäistä henkilöä ravitsemusterapeutin ryhmäohjauksessa (neljä 1,5 -tunnin ohjauskertaa kahden viikon välein ja viides kerta 6 kk kuluttua). Ryhmiä oli 11, joista 6 lähi- ja 5 etäryhmää (ohjaus videoneuvotteluvälitteisesti). Peliä käytettiin kolmannen ohjauskerran menetelmänä, jolloin teemana oli syömiskäyttäytyminen. Pelaaja etenee pelilaudalla noppaa heittäen ja kerää pisteitä vastaamalla tehtäväkorttien kysymyksiin. Pelaaminen videoitiin. Videotallenteet analysoitiin deduktiivisella sisällönanalyysilla. Luokittelussa hyödynnettiin tietoa tyypin 2 diabeteksen kehittymistä ehkäisevistä elintavoista. Pelin tavoitteet ja ohjaukseen liittyvä teoriatieto ohjasivat myös luokittelua. Aineistosta laskettiin frekvenssit kunkin asian esiintymisestä. Aineiston analyysissä käytettiin SPSS 16.0 for Windows sovellusta. Tulokset: Peliä pelattiin keskimäärin 35 minuuttia. Pelissä käsiteltiin keskimäärin 29 tehtävää. Liikunnasta keskusteltiin eniten. Noin puolet pelaajista osallistui keskusteluun marjojen ja vihannesten käytöstä, kuitukeskusteluun ja alkoholin käyttöön kolmannes. Ateriarytmi, ateriakoko sekä kiire ruokailun yhteydessä olivat eniten keskustelua herättäneitä syömisenhallintaan liittyviä asioita. Lähes puolet reflektoi vastauksessa omaa tilannettaan. Positiivista palautetta ohjaaja antoi yhteensä 52 kertaa/ryhmä, yleensä se oli "hyvä" - kommentti. Ohjaaja käytti puheenvuoron keskimäärin 45 kertaa, ryhmän jäsenet keskimäärin 18 kertaa. Samaan tehtävään tuli erilaisia vastauksia ryhmien kohdalla, samoin tehtävien herättämä keskustelu vaihteli paljon. Lähi- ja etäryhmän pelaajien välillä ei ollut eroa sisältöjen eikä keskusteluun osallistumisen suhteen. Ohjaajien keskusteluun osallistumistiheydellä ei ollut eroa lähi- ja etäryhmien välillä. Miehet osallistuivat keskusteluun naisia enemmän. Pelaajien mielestä peli oli mielenkiintoinen, havainnollinen ja opettavainen. Heistä oli hyvä, että pelaamiseen liittyi huumoria ja että tehtävät olivat riittävän vaikeita. Pelaajien mielestä tehtävien sisältämät asiat olivat tuttuja, mutta tulivat uudella tavalla esille. Johtopäätökset: Pelissä esiintyi hyvin kaikki tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn olennaiset asiat: ruuan laatu, määrä ja syömisenhallinta sekä liikunta. Peli haastoi ryhmäläiset toimimaan aktiivisesti. Laitinen J, Hannonen H, Mäenpää-Moilanen E, Huurre M, Tammelin T: RaPatti Ratkaisuja pattitilanteisiin. Ohjaajan kirja. Työterveyslaitos Maija Alahuhta, THM, Anja Taanila, professori, Eveliina Korkiakangas, THM, Jaana Laitinen, dosentti, vanhempi tutkija Yhdyshenkilö: Maija Alahuhta, Työterveyslaitos, tutkija, , faksi:

15 Reilusti ylipainoisen leikki-ikäisen (3 6-v.) perheen hoitopolku Siilinjärven ja Maaningan terveydenhuollon kuntayhtymässä Taustaa Kehityshankkeen tavoitteena oli kuvata reilusti ylipainoisen leikki-ikäisen (3-6v) perheen hoitopolku. Perusteluna olivat pysyvät toiminnan muutokset lastenneuvolatyössä ja yhteistyöverkoston luominen muun perusterveydenhuollon kanssa. Menetelmät Lastenneuvolan terveydenhoitajat kokoontuivat tähtipelaajan johdolla säännöllisesti työstämään tulevaa hoitopolkua. Mallia kehiteltäessä konsultoitiin lastenneuvolan lääkäreitä ja D2D-pelin vastuutyöryhmän vetäjiä ja tehtiin tarvittavia muutoksia. Puolen vuoden kuluttua järjestettiin hoitopolkujen kertauskurssi, jonka tarkoituksena oli varmistaa hoitopolkujen yhteensopivuus. Tulokset: Pääpaino hoitopolussa on vanhempien ohjaamisessa. Kun terveydenhoitaja tapaa ikäkausitarkastuksessa ylipainoisen lapsen, hän ottaa asian puheeksi vanhempien kanssa. Lapselle varataan aika neuvola lääkärille ja annetaan lähete verikokeisiin. Korkean riskin vanhemmat ohjataan omalle lääkärille. Jatkossa n.1-2 kuukauden kuluttua vanhemmat tulevat halutessaan neuvolan terveydenhoitajalle elämäntapaohjaukseen. Puolen vuoden kuluttua ensitapaamisesta kuunnellaan vanhempien kokemuksia ja lapsen paino tarkistetaan. Päätelmät: Hoitopolku on hyvä työväline silloin, kun vanhemmalla ja terveydenhoitajalla nousee huoli lapsen ylipainosta tai lihavuudesta. Yhtenäinen malli ja sovitut käytänteet turvaavat perheille tasavertaiset palvelut. Hoitopolun käytöstä saadut kokemukset ovat rohkaisevia, sillä osa vanhemmista on sitoutunut muuttamaan omia ja lapsen elämäntapoja. On myös vanhempia, jotka eivät ole tiedostaneet muutostarvetta vaan ovat halunneet jäädä harkitsemaan asiaa. Hoitopolkumallin kehittäminen jatkuu edelleen neuvolatyöstä saatujen kokemusten pohjalta. Ylilääkäri Martti Pärnänen D2D hankkeen vastuulääkäri Mirja Pääkkönen Terveydenhoitaja Helena Malinen Riitta Mustonen Siilinjärven ja Maaningan terveydenhuollon kuntayhtymä

16 RAUMAN TERVEYSKESKUS: Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyn prosessikuvaus ja seuranta Tausta Rauman terveyskeskuksen kehittämistyön tarkoituksena on löytää diagnosoimattomat ja ns. esivaiheen tyypin 2 diabeetikot systemaattisella seulonnalla. Tavoitteena on oikealla työnjaolla ja asiakkaiden elämäntapamuutoksiin kannustavalla ohjauksella ehkäistä diabeteksen puhkeamista ja parantaa diabeteksen sekä muiden kansansairauksien hoitoa. Näin on mahdollista estää diabeteksen kalliiden ja elämänlaatua heikentävien lisäsairauksien syntymistä. Menetelmät Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyn prosessikuvaus ja prosessiin kiinnitetyt mittarit mahdollistavat laadukkaan ja tehokkaan asiakaslähtöisen hoitotyön. Asiakkaille tehdään rutiininomaisesti eri terveystarkastuksissa (esim. työterveyshuollossa, neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa lasten vanhemmille, naisten joukkotarkastuksissa, ehkäisyneuvolassa) tai muissa hoitokontakteissa (lääkärin ja hoitajan vastaanotot, painonhallintaryhmät jne.) diabeteksen riskipisteiden kartoitus, jolloin riskipisteet kirjataan mittarina potilastietojärjestelmään. Kohonneen sairastumisriskin omaavat (=löydös) asiakkaat ohjataan sairaanhoitovastaanotolle sokerirasitukseen. Tehdyt sokerirasitukset ja niiden tulokset kirjataan potilastietojärjestelmään. Poikkeava sokerirasituskoe (=löydös) kirjataan myös mittarina ja se toimii indikaationa tehostettuun elämäntapakartoitukseen ja diabeteksen ennaltaehkäisyn ohjelmaan. Jokaiselle riskipotilaalle laaditaan yksilöllinen hoitosuunnitelma, johon määritellään yhdessä tavoitteet. Tulokset Raporttien kehittäminen ja seuranta on oleellinen osa kehittämistyötä ja toiminnan vaikuttavuuden osoittamista. Kuntayhtymän alueella välisenä aikana on tehty riskipistemittauksia 3144 kappaletta. Asiakkaita, joilla on suuri tai hyvin suuri riski sairastua diabetekseen löytyi 366. Sokerirasituksia kohonneen riskin omaaville asiakkaille on tehty 229. Poikkeava sokerirasitus on kirjattu 100 asiakkaalle. Ennaltaehkäisevään diabeteksen ennaltaehkäisyohjelmaan on siten tavoitettu korkean riskiryhmän asiakkaita ja ohjauskäyntejä on toteutettu Tutkimusten mukaan tyypin 2 diabeetikot ovat sekä lukumäärältään että kustannuksiltaan keskeinen ryhmä. Selviä säästöjä saadaan hoidon oikealla kohdentamisella sekä panostamalla tyypin 2 diabeteksen ja sen lisäsairauksien ehkäisyyn. Arviona on esitetty, että jos 25 % uusista tyypin 2 diabetestapauksista estetään, säästö olisi noin 1,13 milj. / vuosi Rauman kansanterveystyön kuntayhtymän kokoisella alueella. Terveyden edistäminen on varsin edullista, jos verrataan sairauksien aiheuttamiin kustannuksiin. Johtopäätökset Terveydenhoitohenkilöstön työn vaikuttavuus voidaan osoittaa lyhyellä aikavälillä löydösten määränä, hoitoon ja seurantaan sitoutuneiden määränä, sokerirasituksen normalisoitumisena, painon laskuna ja asiakastyytyväisyytenä ja pitkällä aikavälillä väestötasolla tapahtuneella sairastuvuuden hidastumisena tai vähenemisenä. Tuloksista raportoidaan organisaation johtoryhmälle ja paikalliselle lehdistölle. Tieto ja myönteiset onnistumiset lisäävät raumalaisten osallistumishalukkuutta ja antavat uskoa elämäntapamuutosten aikaansaamiseen. Yhteyshenkilö: Kristiina Kuusio, Kehittämispäällikkö, esh, TtM. Rauman kttky. gsm Tekijät: Kuusio, Kristiina: kehittämispäällikkö, Niemi Marja: johtava lääkäri (Rauman kttky ad , Stakes), Hiltunen Leea: johtava hoitaja, Vertainen-Hiironen Anne: oh, Hakala Sara: sh, Stenberg Marjo: sh

Diabeetikkolapsen arki-info

Diabeetikkolapsen arki-info Diabeetikkolapsen arki-info - KÄYTÄNNÖNTIETOA DIABETEKSESTA LASTEN PARISSA TYÖSKENTELEVILLE 5.11.2010 Huomenta Verensokerin mittaaminen Ruuan hiilihydraattimäärän (hiilarit) arvioiminen Insuliinin pistäminen

Lisätiedot

RAVITSEMUSHOITO JA RUOKAILU Oppisopimuskoulutus /KYS

RAVITSEMUSHOITO JA RUOKAILU Oppisopimuskoulutus /KYS RAVITSEMUSHOITO JA RUOKAILU Oppisopimuskoulutus /KYS Koulutuksen tavoite Koulutuksen tavoitteena on uuteen ravitsemushoito- ja ruokailusuositukseen perehtyminen ja sen siirtäminen käytäntöön sekä ravitsemushoidon

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet Karita Pesonen suunnittelija, ravitsemusterapeutti Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä D2D-hanke 2003: Miksi 2D-hanke?

Lisätiedot

Uudet toimintamallit käyttöön yhteistyössä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä

Uudet toimintamallit käyttöön yhteistyössä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-31.12.2014 Uudet toimintamallit käyttöön

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA

ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA Elintapaohjauksen määritelmä: Tavoitteena ylläpitää ja edistää terveyttä ja hyvinvointia Elintapaohjauksella tuetaan riskihenkilöitä tekemään terveyttä

Lisätiedot

Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella

Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella LL Susanna Aspholm Tampereen Diabetesvastaanotto Tiimiklubi 25.10.2013 Aitolahti Tampereen Diabeetikot 2012 Tampereen väestö 217 579 henkeä 12 200 diabeetikkoa

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ammattisi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - avohoidon johtaja Työalueesi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - kehitysvammahuolto - kotihoito

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

HYVINVOINTILOMAKE. pvm

HYVINVOINTILOMAKE. pvm HYVINVOINTILOMAKE pvm Tämä kyselylomake käsittelee hyvinvointiasi, elämäntapojasi ja sitä, miten hoidat pitkäaikaissairauttasi tai -sairauksiasi, jos sinulla on sellaisia. Täytä lomake ja ota se mukaasi

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Marjaana Lahti-Koski FT, ETM kehittämispäällikkö, terveyden edistäminen Suomen Sydänliitto marjaana.lahti-koski@sydanliitto.fi

Lisätiedot

Tehostettu ruokavalio. 25.9.2014 Kaija Mäkelä, ravitsemispäällikkö Sofia Eklund, ravitsemusterapeutti

Tehostettu ruokavalio. 25.9.2014 Kaija Mäkelä, ravitsemispäällikkö Sofia Eklund, ravitsemusterapeutti Tehostettu ruokavalio 25.9.2014 Kaija Mäkelä, ravitsemispäällikkö Sofia Eklund, ravitsemusterapeutti Hyvä ravitsemustila on terveyden, toipumisen ja hyvinvoinnin edellytys. Sairaus altistaa vajaaravitsemuksen

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Miten hyvät terveyden edistämisen käytännöt muuttuvat käytänteiksi?

Miten hyvät terveyden edistämisen käytännöt muuttuvat käytänteiksi? Miten hyvät terveyden edistämisen käytännöt muuttuvat käytänteiksi? Elintapaohjausprosessin jalkauttaminen 15 kuntaan Risto Kuronen Päijät-Hämeen Sosiaali- ja Terveysyhtymä Ikihyvä Päijät-Häme, seurantatutkimus

Lisätiedot

Diabeteksen ehkäisymalli toimii, mutta vielä on tehtävää..

Diabeteksen ehkäisymalli toimii, mutta vielä on tehtävää.. DIABETEKSEN EHKÄISY KANNATTAA Seminaari Pohjois Pohjanmaan D2Dhankkeen tuloksista 27.9 klo 11.30 15.30 OYS, luentosali 8 Diabeteksen ehkäisymalli toimii, mutta vielä on tehtävää.. Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi

Lisätiedot

Pienin askelin kohti paremmuutta XI Terveydenhuollon laatupäivä 2.4.2014

Pienin askelin kohti paremmuutta XI Terveydenhuollon laatupäivä 2.4.2014 Pienin askelin kohti paremmuutta XI Terveydenhuollon laatupäivä 2.4.2014 ylilääkäri Susanna Pitkänen 2.4.2014 www.tuusula.fi 1 Tuusula Perustettu v. 1643 38 000 asukasta, kasvu 450 as/vuosi 3 terveysasemaa:

Lisätiedot

Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT. Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY

Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT. Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY Medinet mahdollistaa sähköisen hoidon ammattilaisen ja potilaan välillä. Medinet toimii myös

Lisätiedot

Tehostettu ruokavalio ja ruoan rakennemuutokset -toteutus ruokapalvelussa ja yhteistyössä hoitajien kanssa

Tehostettu ruokavalio ja ruoan rakennemuutokset -toteutus ruokapalvelussa ja yhteistyössä hoitajien kanssa Tehostettu ruokavalio ja ruoan rakennemuutokset -toteutus ruokapalvelussa ja yhteistyössä hoitajien kanssa Anu Mikkola, ravitsemussuunnittelija TtM Kymijoen Ravintopalvelut Oy, Kotka ESITYKSEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Lasten ylipaino ja lihavuus laskuun monialaisella yhteistyöllä

Lasten ylipaino ja lihavuus laskuun monialaisella yhteistyöllä Lasten ylipaino ja lihavuus laskuun monialaisella yhteistyöllä Neuvolapäivät 21.10.2015 Helsinki Liisa Mikkola, oh, TtM, th Seinäjoki lyhyesti Väkiluku 60 903 asukasta (31.12.2014) Väestönlisäys v. 2014

Lisätiedot

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Riikka Hirvasniemi, TtM, projektipäällikkö Anne Rajala, th, projektityöntekijä Kehittämistyön tausta KASTE- ohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma 2007-2017

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Ikihyvä - ryhmänohjaajakoulutus

Ikihyvä - ryhmänohjaajakoulutus Ikihyvä - ryhmänohjaajakoulutus Ikihyvä ryhmänohjaajakoulutus sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille Vahvista osaamistasi asiakaslähtöisen elintapaohjauksen toteuttamisessa Ota tavoitteellinen toimintatapa

Lisätiedot

Helmen elämäntapamalli

Helmen elämäntapamalli Helmen elämäntapamalli Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi Helmen elämäntapamallin taustaa: Sosiaali- ja terveyspiiri Helmessä on toiminut aiemmin D2D-hankkeen aikana aloitettuja painonhallintaryhmiä, mutta

Lisätiedot

Ruokapalvelun ja hoitohenkilökunnan yhteistyö ravitsemuksessa. Haasteista hyviin käytäntöihin

Ruokapalvelun ja hoitohenkilökunnan yhteistyö ravitsemuksessa. Haasteista hyviin käytäntöihin Ruokapalvelun ja hoitohenkilökunnan yhteistyö ravitsemuksessa. Haasteista hyviin käytäntöihin Eija Hiltunen, vastaava ravitsemispäällikkö, Gaius-säätiö 1 Gaius-säätiö Puotilan palvelutalo - 134 asukaspaikkaa

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen Kotihoidon ja asumispalvelujen lääkäripalvelut Valvanne Symposium III 31.8.2015 Riitta West Heinolan väestöennuste (65 v täyttäneet) 4000 3500 3000 2500

Lisätiedot

LIIKUNTANEUVONTA OULUSSA

LIIKUNTANEUVONTA OULUSSA LIIKUNTANEUVONTA OULUSSA 24.8.2013 Kunnon laiva Tiina Pekkala, Liikuntakoordinaattori, Sivistys- ja kulttuuripalvelut - liikunnanohjauspalvelut LIIKUNTANEUVONNAN HISTORIA OULUSSA käynnistyi 1996 KKI- hankerahalla

Lisätiedot

Ikihyvä - ryhmänohjaaja koulutus

Ikihyvä - ryhmänohjaaja koulutus Ikihyvä - ryhmänohjaaja koulutus Ikihyvä ryhmänohjaaja koulutus sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille Vahvista osaamistasi asiakaslähtöisen elintapaohjauksen toteuttamisessa Ota tavoitteellinen

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET ASTMA- JA ALLERGIAPÄIVÄT TO 22.1.2015 MERJA AATOLA YLEISLÄÄKETIETEEN ERIKOISLÄÄKÄRI

VALTAKUNNALLISET ASTMA- JA ALLERGIAPÄIVÄT TO 22.1.2015 MERJA AATOLA YLEISLÄÄKETIETEEN ERIKOISLÄÄKÄRI PORVOON MALLI - RUOKA-ALLERGIAT Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå VALTAKUNNALLISET ASTMA- JA ALLERGIAPÄIVÄT TO 22.1.2015 MERJA AATOLA YLEISLÄÄKETIETEEN ERIKOISLÄÄKÄRI MITÄ TARKOITETAAN, KUN PITÄÄ

Lisätiedot

Ylä-Savon toimintasuunnitelma 2011-2012 1/6

Ylä-Savon toimintasuunnitelma 2011-2012 1/6 Ylä-Savon toimintasuunnitelma 2011-2012 1/6 Terveyshyötymallin mukaisen toiminnan kehittäminen ja levittäminen PAINOPISTEALUE TAVOITE TOIMINTATAPA AIKATAULU VASTUUHENKILÖT/ TOIMIJAT Päätöksenteon tuki

Lisätiedot

POTILAAN VAJAARAVITSEMUS. Alueellinen koulutuspäivä 13.10.2015 Perushoitaja Marja Lehtonen

POTILAAN VAJAARAVITSEMUS. Alueellinen koulutuspäivä 13.10.2015 Perushoitaja Marja Lehtonen POTILAAN VAJAARAVITSEMUS Alueellinen koulutuspäivä 13.10.2015 Perushoitaja Marja Lehtonen TAUSTAA Tavoitteena systemaattinen potilaiden vajaaravitsemusriskin seulonta Henkilökunnan osaamisen kartoittaminen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) Kaupunginvaltuusto 48 19.05.2014. 48 Asianro 8097/01.03.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) Kaupunginvaltuusto 48 19.05.2014. 48 Asianro 8097/01.03.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) 48 Asianro 8097/01.03.00/2013 Valtuustoaloite / kaupungin terveyskeskuksen avopuolen sairaanhoitajien kouluttaminen diabetesosaajiksi Kaupunginhallitus 28.4.2014

Lisätiedot

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Diabeetikon ruokavalio FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Lähde: Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 Diabetesliitto Työryhmä: Professori, LT,ETM Suvi Virtanen MMM, ravitsemusterapeutti Eliina

Lisätiedot

Härkää sarvista alkoholin suurkuluttajaa auttamassa 2.4.2014 Tuija Uusitalo vs. terveydenhuollon johtaja Hyvinkään terveydenhuolto

Härkää sarvista alkoholin suurkuluttajaa auttamassa 2.4.2014 Tuija Uusitalo vs. terveydenhuollon johtaja Hyvinkään terveydenhuolto Härkää sarvista alkoholin suurkuluttajaa auttamassa 2.4.2014 Tuija Uusitalo vs. terveydenhuollon johtaja Hyvinkään terveydenhuolto HYVINKÄÄN KAUPUNKI Asukkaita 46000 Perusturva, jossa mm Koti- ja laitospalvelut

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys

Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys Mitä on kuntoutus ja kuntoutuminen? Kuntoutuminen on ihmisen tai

Lisätiedot

Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa

Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa Toiminta vakiintunut Kehittämistyön tuloksena vuodesta 2008 alkaen laajennettu perhevalmennus on koskenut kaikkia kaarinalaisia ensisynnyttäjiä 2 Miten perhevalmennus

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010. Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010. Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011 TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010 Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata terveyskeskusten avosairaanhoidon

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden

Lisätiedot

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Diabeetikon ruokailu sairaalassa Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus Kuinka tietotekniikka tukee kansalaisen terveydenhoitoa Apotti-hanke

Terveydenhuollon tulevaisuus Kuinka tietotekniikka tukee kansalaisen terveydenhoitoa Apotti-hanke Terveydenhuollon tulevaisuus Kuinka tietotekniikka tukee kansalaisen terveydenhoitoa Apotti-hanke Tuotekehitysjohtaja Heikki Onnela Finlandia-talo 3.9.2013 Mikä on Apotti-hanke? Apotti-nimi on yhdistelmä

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Bolujem od dijabetesa tip 2 Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Kysymyksiä ja vastauksia Pitanja i odgovori Mitä diabetekseen sairastuminen merkitsee? On täysin luonnollista, että diabetekseen sairastunut

Lisätiedot

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle!

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Sosiaali- ja terveystoimiala Lahden Terveyskioskista Neuvontaa kaikenikäisille Lahti avasi ensimmäisenä suurena kaupunkina Terveyskioskin 10.3.2010 Kauppakeskus

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto

Lisätiedot

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA Päivi Metsäniemi Kehittämisylilääkäri, Vastaanottotoiminnan palvelujohtaja Terveystalo 2016 14.3.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki

Lisätiedot

Uudet toimintatavat pitkäaikaissairauksien hoidossa

Uudet toimintatavat pitkäaikaissairauksien hoidossa Uudet toimintatavat pitkäaikaissairauksien hoidossa Terveydenhoitajapäivät 5.2.2009 projektipäällikkö / terveydenhoitaja Anna-Mari Leppäkoski Espoon sosiaali- ja terveystoimi Espoon Omahoitohanke Tähän

Lisätiedot

LiPaKe liikuntaneuvonta osana liikunnan palveluketjua Lounais-Suomessa

LiPaKe liikuntaneuvonta osana liikunnan palveluketjua Lounais-Suomessa LiPaKe liikuntaneuvonta osana liikunnan palveluketjua Lounais-Suomessa Susanna Laivoranta-Nyman ylilääkäri, terveyspalvelujen palvelulinjajohtaja Perusturvakuntayhtymä Akseli Tino-Taneli Tanttu terveysliikunnan

Lisätiedot

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Sisältö Kivelän monipuolinen palvelukeskus Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen Tarkoituksellisen

Lisätiedot

MIKÄ IHMEEN JYTE? 12 terveysasemaa. 332 sairaansijaa/tks

MIKÄ IHMEEN JYTE? 12 terveysasemaa. 332 sairaansijaa/tks Hyviskokemuksia ja kehittämisideoita Sote2020 seminaari Peurunka MIKÄ IHMEEN JYTE? Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus palvelee Jyväskylän, Muuramen, Hankasalmen ja Uuraisten kunnan asukkaita.

Lisätiedot

Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla

Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla Eija Raussi-Lehto 10.5.2014 Äne 2000 / E..R-L 1 Taustaa: Täsmällistä tietoa kuntatason palvelutarjonnasta ja äitiysneuvolatoiminnan sisällön kannalta oleellisista piirteistä

Lisätiedot

Ryhmätapaamisten lukumäärän vaikutus onnistumiseen painonhallinnassa.

Ryhmätapaamisten lukumäärän vaikutus onnistumiseen painonhallinnassa. Ryhmätapaamisten lukumäärän vaikutus onnistumiseen painonhallinnassa. 16 14 12 Osallistujat Onnistujat Osallistujien ja onnistujien lukumäärä 1 8 6 4 2 Alle kolme kertaa Kolme kertaa Neljä kertaa Viisi

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Ravitsemusterapeutin palveuiden tarve Lapissa

Ravitsemusterapeutin palveuiden tarve Lapissa Ravitsemusterapeutin palveuiden tarve Lapissa Mihin seutukuntaan kuulut? Vastaajien määrä: Ammattisi Vastaajien määrä: Avoimet vastaukset: muu, mikä? - fysioterapeutti - työterveyshoitaja - perushoitaja

Lisätiedot

Dehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset

Dehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset Dehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset Timo Saaristo ehkäisyohjelman toimeenpanohanke viidessä sairaanhoitopiirissä 2003-2008 D2D:n käytännön tavoitteet Selvittää, onko diabeteksen ehkäisyohjelman

Lisätiedot

NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila. Merja Suominen 17.2.2011

NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila. Merja Suominen 17.2.2011 NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila Merja Suominen 17.2.2011 Tutkimuspaikat ja menetelmä Tutkimus toteutettiin marras-joulukuun 2010 ja tammikuun 2011 aikana. Tutkimukseen osallistui

Lisätiedot

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Salla Seppänen Koulutusjohtaja Terveysalan laitos, Mikkeli 8.10.2009 1 Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen

Lisätiedot

Puhelinpalvelu ja sähköinen asiointi. 26.5.2015 Piia Niemi Mustonen

Puhelinpalvelu ja sähköinen asiointi. 26.5.2015 Piia Niemi Mustonen Puhelinpalvelu ja sähköinen asiointi 26.5.2015 Piia Niemi Mustonen Espoon neuvolatoiminta Asiakkaat raskaana olevat naiset sekä alle kouluikäiset lapset perheineen Synnytykset 3523/vuosi (2013) n. 6600

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

Kansalainen itsehoidon toteuttajana

Kansalainen itsehoidon toteuttajana Kansalainen itsehoidon toteuttajana Martti Talja Keskussairaalan johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä 15 kuntaa väestöpohja 210 373 40 000 asukasta 100 km 100 000 20 000 100 km 50 000 HELSINKI

Lisätiedot

Katariina Haapasaari 31.10.2013. Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa

Katariina Haapasaari 31.10.2013. Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa Katariina Haapasaari 31.10.2013 Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa Yhdessä tehden ajoissa omaishoitajan tukena projekti 2009-2011 Projektin toiminta-alue Etelä-Pohjanmaalla:

Lisätiedot

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Terveyspalvelut Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Sisältö 1. Suomen terveydenhuolto 2. Terveys 3. Terveyskeskus 4. Keskussairaala 5. Eksote (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) 6. Hoitoon hakeutuminen

Lisätiedot

Tilaohjelma 2014 Ympäristöpalvelut PS 19.3.2014

Tilaohjelma 2014 Ympäristöpalvelut PS 19.3.2014 Tilaohjelma 2014 Ympäristöpalvelut PS 19.3.2014 Terveyskeskuksen valmistavan keittiön muuttaminen jakelukeittiöksi Nykyinen keittiö on suunniteltu jakelukeittiöksi terveyskeskuksen perusparannushankkeessa

Lisätiedot

Hyvä Potku 2014-2015 Kaijonharjun terveysasema

Hyvä Potku 2014-2015 Kaijonharjun terveysasema Hyvä Potku 2014-2015 Kaijonharjun terveysasema Työryhmä: ph Päivi Metso, Sinikka Tauriainen, sh Titta Pyttynen, Sari Pekkanen, Tarja Tiusanen, lääkäri Marianne Riekki, Marianne Rasi, Saara Kuula, Tuula

Lisätiedot

Miten tähän on tultu?

Miten tähän on tultu? Miten tähän on tultu? Dec 11th 2003 From The Economist print edition Dec 11th 2003 The Economist Mitä ylipaino ja huono kunto/ vähäinen liikunta aiheuttaa? Tyypin 2 diabetes (moninkertaistuu) Sepelvaltimotauti

Lisätiedot

Alueellisen hoito-ohjeen implementointi Rohto-pajoissa parantaa antikoagulaatiohoidon kirjaamista ja potilasturvallisuutta

Alueellisen hoito-ohjeen implementointi Rohto-pajoissa parantaa antikoagulaatiohoidon kirjaamista ja potilasturvallisuutta Alueellisen hoito-ohjeen implementointi Rohto-pajoissa parantaa antikoagulaatiohoidon kirjaamista ja potilasturvallisuutta Puhakka J, Helsingin tk, tkl Suvanto I, Helsingin tk, oh Sipilä R, Rohto-keskus

Lisätiedot

OSASTON HOITOMUODOT 14.3.2016 KOKOVUOROKAUSIOSASTO S1, HYKS SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ SH ULLA-KAISA.KETTUNEN@HUS.FI

OSASTON HOITOMUODOT 14.3.2016 KOKOVUOROKAUSIOSASTO S1, HYKS SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ SH ULLA-KAISA.KETTUNEN@HUS.FI OSASTON HOITOMUODOT 14.3.2016 KOKOVUOROKAUSIOSASTO S1, HYKS SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ SH ULLA-KAISA.KETTUNEN@HUS.FI OSASTO S1 12 + 2 potilaspaikkainen avo-osasto syömishäiriöyksikkö on yli 13-vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

Neuvokas perhe. Menetelmä lapsiperheiden terveyden edistämiseen. Perhelähtöisesti Perheitä aktivoiden Voimavaroja tukien

Neuvokas perhe. Menetelmä lapsiperheiden terveyden edistämiseen. Perhelähtöisesti Perheitä aktivoiden Voimavaroja tukien Neuvokas perhe Menetelmä lapsiperheiden terveyden edistämiseen Perhelähtöisesti Perheitä aktivoiden Voimavaroja tukien Terhi Koivumäki Projektipäällikkö, TtM, th Suomen Sydänliitto ry Terhi.koivumaki@sydanliitto.fi

Lisätiedot

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 TERVA Päijät-Hämeen terveysvalmennus Erja Oksman projektipäällikkö Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 Yhteistyöhankeen osapuolet Toteutus ja rahoitus: SITRA, TEKES,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/12 18.02.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/12 18.02.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (6) 42 Selvitys diabeteksen hoidon käytännöistä HEL 2014-000826 T 06 03 02 Päätös päätti merkitä tiedoksi annetun selvityksen diabeteksen hoidon käytännöistä. Esittelijä

Lisätiedot

Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa moniammatilliset simulaatiot Kellomäki Marjaana, TtM, kliinisen hoitotyön opettaja, hoitotyön kehittämis-, opetus ja tutkimusyksikkö,

Lisätiedot

1990-2010. Yleislääketieteen erikoislääkäri. (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja)

1990-2010. Yleislääketieteen erikoislääkäri. (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja) Muutokset terveyskeskuksissa 1990-2010 Osmo Saarelma Yleislääketieteen erikoislääkäri (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja) Mitä tapahtui kunnallisille lääkäreille

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Luomu- ja kasvisruoan käytön lisäämisen halukkuus päiväkodeissa. Eeva Ipatti ja Outi Jalovaara 3.6.2010

Luomu- ja kasvisruoan käytön lisäämisen halukkuus päiväkodeissa. Eeva Ipatti ja Outi Jalovaara 3.6.2010 Luomu- ja kasvisruoan käytön lisäämisen halukkuus päiväkodeissa Eeva Ipatti ja Outi Jalovaara 3.6.2010 Tutkimuksen kulku Ensin tehtiin alustava kysely sellaisiin päiväkoteihin, joissa luomu- ja kasviruokaa

Lisätiedot

HANKEARVIOINNIN TULOKSIA:

HANKEARVIOINNIN TULOKSIA: Sessio 2. HOITOTYÖ 29.5.2007 HANKEARVIOINNIN TULOKSIA: Valtakunnallinen hoitotyön sähköisen kirjaamisen hanke 2005-2007 Projektipäällikkö Reetta Rusi, TtL VSSHP, Tietohallinto reetta.rusi@tyks.fi gsm 040

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

Työnimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa)

Työnimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa) Työnimenä: Kanta-asiakkaat Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa) Asiakasnäkökulma Asiakkaalle tarjotaan yksilöllisesti laadittava hoitosuunnitelma

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri 2.6.2014 1 Mitä Turun PTH tekee huolehtii noin 180 000

Lisätiedot

Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä

Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä VTT Johtava tutkija Jaakko Lähteenmäki Lehdistötilaisuus 8.12.2011 2 Pitkäaikaissairauden vaiheet ja kustannukset Ennakoiva terveydenhoito

Lisätiedot

Helena Liira Johtava ylilääkäri, Kirkkonummen tk Dosentti, kliininen opettaja 20 %, HY

Helena Liira Johtava ylilääkäri, Kirkkonummen tk Dosentti, kliininen opettaja 20 %, HY Helena Liira Johtava ylilääkäri, Kirkkonummen tk Dosentti, kliininen opettaja 20 %, HY Sidonnaisuudet: Ei taloudellisia Luentoja Pfizerille ja Abbottille Pitkä tausta hoitosuositustyössä Duodecimissa Toimittajana

Lisätiedot

Perusterveyshuollon suunta kyselytutkimus 2010. Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto

Perusterveyshuollon suunta kyselytutkimus 2010. Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto Perusterveyshuollon suunta kyselytutkimus 2010 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto Perusterveydenhuollon suunta kyselytutkimus 2010 Sähköisen kyselyn toteuttivat Nordic Healthcare Group

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Laatuverkostotyö. Pertti Soveri LKT Laatuverkostokoordinaattori Conmedic Oy. Rovaniemi 120511

Laatuverkostotyö. Pertti Soveri LKT Laatuverkostokoordinaattori Conmedic Oy. Rovaniemi 120511 Laatuverkostotyö Pertti Soveri LKT Laatuverkostokoordinaattori Conmedic Oy Rovaniemi 120511 Terveydenhuollon laatu syntyy terveysasemilla Kliiniset tiedot ja taidot Toiminta moniammatillisessa ryhmässä

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Lääkehoitosuunnitelma päivähoidossa

Lääkehoitosuunnitelma päivähoidossa Lääkehoitosuunnitelma päivähoidossa 18.11.2014 Sosiaali- ja terveyslautakunta 07.10.2014 Ylihoitaja Marjo Orava ja lastenneuvolan laaturyhmä 2 (8) Sisällysluettelo sivu 1. Lääkehoidon sisältö ja toimintatavat...

Lisätiedot