Suomalaisten nuorten vaihtoehtolajeihin keskittyvä. Junnuputkesta omaehtoiseen liikkumiseen - vaihtoehtolajit liikunnan muuttuvassa kentässä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomalaisten nuorten vaihtoehtolajeihin keskittyvä. Junnuputkesta omaehtoiseen liikkumiseen - vaihtoehtolajit liikunnan muuttuvassa kentässä"

Transkriptio

1 Junnuputkesta omaehtoiseen liikkumiseen - vaihtoehtolajit liikunnan muuttuvassa kentässä Kuva: VASTAVALO/MATTI KOUTONEN Teksti: VELI LIIKANEN, PÄIVI HARINEN, HANNA KUNINKAANNIEMI, ANNI RANNIKKO, JUSSI RONKAINEN Keskustelussa nuorten liikunnasta painottuvat yhtäältä huoli liikunnan liian pienestä määrästä ja toisaalta omaehtoisen liikunnan uudet mahdollisuudet. Muuttuvassa liikunnan kentässä korostuvat uudet lajit, nuorisokulttuuriset merkitykset sekä liikunnan omaehtoisuus ja vapaus. Nämä uudet liikuntaan kiinnitetyt merkitykset peräänkuuluttavat erilaisia liikunnan ja liikkumisen käytäntöjä. Suomalaisten nuorten vaihtoehtolajeihin keskittyvä tutkimushanke Liikunnan monimuotoistuvat tilat ja tavat (LIMU) paneutuu niin sanottujen vaihtoehtoliikuntalajien joista osa on vanhoja tuttuja ja osa uusia merkitysmaailmoihin, toimintakenttiin ja -rajoihin. Käynnissä on yhtä aikaa sekä huolen sävyttämää että uusia mahdollisuuksia korostavaa keskustelua suomalaisten nuorten liikunnasta. Huolta herättävät julkisessa keskustelussa vahvasti esillä olevat ja tilastojenkin osoittamat havainnot nuorten vähentyneestä liikku- 9

2 misesta ja liikuntaharrastusten yleistyvästä keskeyttämisestä teinivuosina (ns. drop-out -ilmiö). Liikunnan uusia mahdollisuuksia puolestaan on nostettu esiin muun muassa tuoreessa Nuorisotutkimusverkoston liikuntapamfletissa (Harinen & Rannikko 2013), jossa omaehtoisen liikunnan ja liikkumisen vetovoima sekä elämäntavallisten liikuntakulttuurien painoarvon nousu saavat paljon huomiota. Liikunnan monimuotoistuvat tilat ja tavat -hankkeessa (OKM ) tutkimme vaihtoehtolajeja nuorten liikunnallisina merkitys- ja vuorovaikutusmaailmoina. Selvitämme verkkokyselyaineiston, harrastajien haastattelujen sekä osallistuvan havainnoinnin avulla, mikä vaihtoehtolajeissa (mm. parkour, skeittaus, scoottaus ja roller derby) liikuttaa nuoria ja missä vaihtoehtoliikunnan mahdollisuudet ja rajat kulkevat. Jo tutkimuksemme alkuvuosina olemme päässeet luomaan silmäyksiä dynaamisiin vuorovaikutusmaailmoihin, jotka innostavat ja sitouttavat liikkumaan myös sellaisia nuoria, jotka aiemmin ovat pitäneet liikunnallista elämäntapaa itselleen vieraana. Harrastaessaan vaihtoehtolajeja nämä nuoret eivät välttämättä edes koe harrastavansa liikuntaa. Nuorten liikunnan muutokset Nuorten liikunnan toimintakentässä ja liikuntakulttuureissa on tunnistettu monenlaisia muutoksia. Kansainväliset vertailut osoittavat, että suomalaisten nuorten liikunta-aktiivisuus vähenee murrosiän myötä huomiota herättävän jyrkästi (Aira ym. 2013A; 2013B). Nuorten liikuntakulttuurin on myös sanottu olevan aiempaa eriytyneempää, kaupallistuneempaa ja mediavetoisempaa sekä organisoidun liikunnan osalta myös aikuisvetoisempaa ja ammattimaisemmin orientoitunutta kuin aikaisemmin (Koski & Tähtinen 2005, 5). Myös liikunnan ja liikkumisen väliseen dynamiikkaan on kiinnitetty huomiota: nuoret ovat aktiivisia seuratoiminnassa mutta harrastavat hyötyliikuntaa aiempaa vähemmän (mt.). Seuratoiminnan merkittävä rooli erityisesti lasten liikuttamisessa on 2000-luvun alussa jopa vahvistunut entisestään (mt; Kansallinen liikuntatutkimus 2010.). Koski ja Tähtinen (mt.) arvioivat myös, että nykylapsilla on aiempaa enemmän mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa (enemmän välineitä, aikaa ja paikkoja), ja siksi nuorten ei tarvitse käyttää luovuutta liikuntatapojen ja -paikkojen keksimiseksi. Varhaisnuoruudessa tilanne kuitenkin muuttuu: vaikka nuorilla pitäisi periaatteessa olla hyvät mahdollisuudet liikunnan harrastamiseen, nuorten liikunnallinen aktiivisuus vähenee yläkouluiässä (Aira ym. 2013A; 2013B; Tiirikainen &Konu 2013, 34). Kotro ja Pantzar (2005) ovat kuvanneet uusien urheilulajien syntyä innovaationa, jotka syntyvät monimuotoisissa verkostoissa ja jotka eivät leviä automaattisesti ylhäältä alaspäin, vaan toisilta oppimisen, jäljittelyn, ratkaisujen etsimisen ja jopa hyvien tapojen uhkaamisen kautta. Esimerkkeinä he nostavat esiin sählyn, sauvakävelyn ja lumilautailun, jotka on vuorollaan nähty liikuntatiloja ja liikunnallista uskottavuutta vahingoittavina harrastuksina. Kotron ja Pantzarin mukaan liikuntakulttuurin historiassa on nähtävissä siirtymä traditionaalisesta joukkoliikkumisen järjestyksestä ja kurista ensin moderniin ennätyksiä ja yksillöllisiä mitattavia suorituksia korostavaan arvomaailmaan ja sittemmin jälkimoderniin liikuntaan, jossa keskeisintä ovat liikkumisen tuottamat elämykset, haasteet ja niiden jakaminen muiden samanhenkisten ihmisten kanssa (mt.). Jälkimodernissa maailmassa korostuu myös yksilön vastuu itsestään (Bauman 2001). Tämä voidaan havaita esimerkiksi vahvana terveyseetoksena, joka heijastuu myös liikuntaharrastukseen. Terveyskeskustelussa ihanteeksi nousee yksilön vastuu omasta hyvinvoinnista ja terveydestä. Liikunta toimii yhtenä välineenä tämän tavoitteen saavuttamisessa, mikä näkyy muun muassa liikunnalle annetuissa kunnossa pysymiseen ja painonhallintaan liittyvissä merkityksissä. (Koski & Tähtinen 2005.) Nuorten lähestymistapoja liikuntaan Viimeaikaisen keskustelun ja edellä esiin nostettujen liikunnan muutostrendien perusteella nuorilla voidaan olettaa olevan ainakin kolme olennaisesti erilaista lähestymistapaa liikuntaan: liikuntaharrastus voidaan nähdä 1) suhteessa perinteiseen seuratoimintaan ja sen kilpailu- ja ohjausrakenteisiin kiinnittymiseen 2) suhteessa ylipäätään liikuntaan kiinnittymiseen tai 3) nuoren passiivisuutena tai välinpitämättömyytenä liikuntaa kohtaan. Osalle nuorista urheiluseurojen selkeästi aikataulutettu ja ylhäältä päin ohjattu seuraliikunta näyttää sopivan hyvin, ja nämä nuoret epäilemättä hyötyvät merkittävästi tarjolla olevista ohjatun liikunnan mahdollisuuksista. Usein ohjattu seuraliikunta aloitetaan jo pikkulapsena tai alakouluiässä, ja harrastus voi jatkua läpi nuoruuden. Näille nuorille kilpailutoiminta on toimiva koukku, valmennus tukee oppimista ja harrastuksen aikavaatimuksiin pystytään sopeutumaan. Yleensä seuroissa liikkuvat nuoret ovat liikunnallisesti aktiivisempia kuin omatoimisesti liikkuvat (Koski & Tähtinen 2005; Aira ym. 2013A; 2013B). Merkittävälle osalle nuorista vakiintuneet liikuntaseuratoiminnan käytännöt eivät kuitenkaan syystä tai toisesta sovi. Seuraliikunnan parista poistuminen on huomattavan yleistä yläkouluiässä (Aira ym. 2013A; 2013B), ja monissa kilpailluissa lajeissa uuden lajiharrastuksen aloittaminen vasta teini-iässä on hankalaa tai jopa ei-toivottua. Aikataulutettu ja ohjeistettu tekeminen tuntuu monista epämielekkäältä vapaa-ajanviettotavalta, ja tällöin osa nuorista suuntautuu omatoimiseen harrasteliikuntaan tai omaehtoisiin ja vapaisiin liikuntakulttuureihin. Tällainen liikuntaharrastus voidaan aloittaa myös lapsuusvuosien jälkeen, ja autonomia, luovuus ja harrastukseen mahdollisesti kytkeytyvät vapaamuotoiset yhteisöt tukevat liikkumiseen kiinnittymistä. Seuraliikunnan ja omaehtoisen liikkumisen lisäksi voidaan tunnistaa kolmas lähestymistapa liikuntaan: passiivisuus tai haluttomuus liikuntaa kohtaan. Kati Kauravaara kuvaa väitöskirjassaan (2013) nuoria miehiä, joille vähäinen liikunta on mielekäs ja tur- 10 LIIKUNTA & TIEDE 50 5/ 2013

3 vallinen valinta ja joille liikuntaan käytetty aika olisi pois muista, liikuntaa arvokkaammiksi koetuista vapaa-ajan tekemisistä. Pasi Koski (2004, ) on tunnistanut tässä esiin nostetut lähestymistavat samantyyppisesti kirjoittaessaan liikuntasuhteesta ja jaotellessaan nuorten liikuntasuhteita kilpaurheiluorientoituneihin seuraliikkujiin, harrasteliikuntaan suuntautuviin ja liikunnallisesti passivoituviin: Lasten muuttuessa nuoriksi liikunnalliset tarpeet alkavat sisällöllisesti eriytyä ja varsinkin tavoitteellinen vahvasti kilpailuorientoitunut toiminta alkaa jakaa harrastajia. Osa kiinnittyy seuratoimintaan entistä tiiviimmin alkaen harjoitella entistä intensiivisemmin omia rajoja kokeillakseen. Toiset taas, joita tämä suunta ei kiinnosta, passivoituvat liikunnallisesti tai suuntautuvat kohden harrasteliikuntaa, jossa menestystavoitteet eivät määritä tekemistä, eikä vertailu muihin ole oleellista. Tuossa vaiheessa epävirallinen kaveripiirissä organisoitu liikunta korostuu, kuten myös omatoiminen liikunnan harrastaminen. Omaehtoista aktiivisuutta vaihtoehtolajeissa Nuorten vaihtoehtolajit ovat eräs omaehtoisen liikunnan muoto, joka ottaa etäisyyttä seuratoiminnasta tuttuun liikunnan institutionalisoituneeseen suunnitelmallisuuteen ja tavoitteellisuuteen. Formaalien tavoitteiden, askelmerkittyjen kehittymispolkujen ja aikataulutettujen harjoitusten puute ei kuitenkaan tarkoita sitä, että vaihtoehtolajien harrastajat vain hengailisivat päämäärättömästi kavereidensa kanssa vaikka sekin on monelle keskeinen osa omaa harrastusta. Vaihtoehtolajien harrastaminen voi olla hyvinkin intensiivistä, vaikka niiden harrastajat eivät aina nimeäkään lajin parissa tapahtuvaa liikkumista liikunnaksi. Tutkimuksemme alkoi verkkokyselyllä, johon vastasi vuoden 2012 marras-joulukuussa yhteensä 935 bleidausta, boulderointia, capoeiraa, katutanssia, longboardingia, parkouria, roller derbyä, scoottausta, sirkusta, skeittausta tai slackliningia harrastavaa vuotiasta nuorta. Vastaajat eivät muodosta tilastollisesti edustavaa otosta, mutta verkkokysely toimii yhtenä ovenavauksena vaihtoehtolajien harrastamisdynamiikkaan, harrastamisen intensiteettiin ja vaihtoehtolajien rooliin lajiharrastajien elämässä. Verkkokyselyn vastaajista lähes kaikki (97 prosenttia) harrastavat omaa lajiaan keskimäärin yli kaksi tuntia viikossa ja yli 70 prosenttia enemmän kuin viisi tuntia viikossa. Lähes 40 prosenttia vastaajista harrastaa lajiaan viikoittain yli kymmenen tuntia. Kuormittavan (hengästymistä ja hikoilua aiheuttavan) liikunnan määrä on yli kaksi tuntia viikossa lähes 90 prosentilla vastaajista ja yli viisi tuntia viikossa puolella vastaajista. Lähes 40 prosenttia vastaajista ilmoitti harrastavansa kuormittavaa liikuntaa yli kymmenen tuntia viikossa. Vaihtoehtolajeja harrastavat näyttävät siis liikkuvan selvästi enemmän kuin terveysliikuntasuositukset edellyttävät ja myös enemmän kuin nuoret keskimäärin (UKK-instituutti 2009). Keskimääräisen harrastuskerran kesto on 48 prosentilla vastaajista tunnista kahteen tuntia ja 47 prosentilla yli kaksi tuntia. Vaihtoehtolajien harrastaminen ei siis näytä olevan satunnaista liikkumassa pistäytymistä. Kaikkein eniten aikaa lajinsa parissa kertoivat viettävänsä skeittari- ja scoottarivastaajat. Nuorimmat, vuotiaat, vastaajat viettävät lajinsa parissa enemmän aikaa kuin tästä vanhemmat vastaajat, kun taas kuormittavan liikunnan määrä on suurin vuotiaiden vastaajien keskuudessa. Vaihtoehtolajien harrastajayhteisöjen jäsenyys ei edellytä formaalia järjestöjäsenyyttä, kuten seuran jäsenkorttia tai lisenssiä, ja vain harvalla lajilla on kirjattuja harjoitusohjelmia ja sääntökokoelmia. Kun katsotaan virallisia harrastamiseen kiinnittäviä siteitä, vaihtoehtolajien harrastajayhteisöjen voi nähdä edustavan yksilöllisyyttä korostavia kevyitä ryhmittymiä, joiden välillä yksilöt tekevät valintoja, ja joiden yhteisöllisyyden sisällöt ovat jatkuvan uudel leenmäärittelyn kohteena (Maffesoli 1996). Siitä huolimatta, että lajeihin kiinnitytään näennäisen kevyesti, tutkimukseemme osallistuneet harrastajat ovat kertoneet kokonaisvaltaisesta ja elämäntavallisuuteen viittaavasta sitoutumisesta. Vaihtoehtolajien kokemuksellinen painoarvo näkyy esimerkiksi vakuutetussa sitoutumisessa omien taitojen ja sitä kautta myös oman lajin kehittämiseen. Lajin ympärillä tapahtuva oheistekeminen, kuten lajin historian, traditioiden ja periaatteiden opiskelu sekä lajiin liittyvä vapaaehtoistyö, on monelle olennainen osa lajiharrastusta. Sitoutuminen näkyy lajiin käytetyssä ajassa ja lajin kautta omaksutuissa asenteissa, mitä virallisten sääntöjen puuttuminen osaltaan tukee (vrt. Wheaton 2004). Virallisten jäsen yysrituaalien, -tunnisteiden ja sääntökokoelmien puute ei tee vaihtoehtolajiyhteisöön kuulumisesta merkityksetöntä tai harrastamisesta satunnaista, päinvastoin. Toiminnan vapaus ja sen edellyttämä omatoimisuus, ruohonjuuritason osallistuminen, näyttää tuottavan intensiivistä kevytjäsenyyttä ja aktiivista liikettä. Vaihtoehtolajien merkitys nuorille Reenaan motivoituneesti ja innokkaasti tullakseni paremmaksi joukkueemme jäseneksi. Autan muita derbaajia ympäri maailman rakentaakseni lajiamme paremmaksi. Tuen ja kannustan omaa joukkuettani. Pyrin omalta osaltani säilyttämään derbyn inklusiivisen puolen, jossa kaikkia rakastetaan ja kunnioitetaan omana itsenään. (24-vuotias roller derbyn pelaaja verkkokyselyssä) Kalevi Heinilän (1986) ajatuksia mukaillen voi todeta, että nuoret harrastavat sellaista lajia, jonka merkitykset sopivat parhaiten yhteen heidän odotustensa ja kokemusmaailmansa kanssa. Motivaatiota liikuntaan onkin tarkasteltu erityisesti liikuntaan liitettyjen merkitysten kautta (esim. Koski & Tähtinen 2005). Peilaamme artikkelin alkuosassa keskusteltuja nuorisoliikunnan haasteita vasten, millaisia merkityksiä tutkimuksemme nuoret liittävät oman lajinsa harrastamiseen. Urheiluseuravetoista nuorten liikunnan järjestämistä on moitittu aikuisohjauksen mukanaan 11

4 tuomasta liialliseksi koetusta vakavuudesta (esim. Koski & Tähtinen 2005; Tiirikainen &Konu 2013). Vaihtoehtolajien pedagoginen pohja on erilainen: ne tarjoavat irtioton aikuisauktoriteettien kontrollista ollessaan toimintaympäristöjä, joissa nuoret oppivat toisiltaan ja opettavat toisiaan. Juuri keskinäinen oppiminen ja eräänlainen yhteisen tsemppaamisen kulttuuri näyttävät olevan vaihtoehtolajien ominaispiirteitä. Verkkokyselymme vastauksissa korostuvatkin keskinäinen kunnioitus ja samassa veneessä olemisen tunne. Tähän kunnioituksen korostukseen liittyy osaltaan eetos, joka korostaa jokaisen yksilön ainutlaatuisuutta. Jokaisen yksilön erilaisuuden vuoksi muihin vertaaminen tai muiden kanssa kilpaileminen ei ole hedelmällistä, mutta muilta voi silti oppia paljon uutta. Ei ole väliä, onko aloittelija vai kokenut, koska jokaisella on oma tyylinsä, jota tulee kunnioittaa. Kilpailun sijaan harrastajat korostavat henkilökohtaista kehittymistä eräänlaista kilpailua itsensä kanssa. Myös luovuus nousee esiin tärkeänä vaihtoehtolajeihin kuuluvana asiana. Vaihtoehtolajien harrastaminen ei ole vakavaa myöskään siinä mielessä, että oma laji pitäisi valita jo nuorena. Vertaisoppimisen ja oman kehittymisen korostaminen merkitsee, että harrastukseen on periaatteessa helppoa päästä mukaan vanhempanakin. Harrastajia ei jaeta tiukasti toisistaan erillisiin ikäryhmiin, ja monen lajin ytimessä on aikatauluttamaton tekeminen. Nämä tekijät tuovat harrastamiseen vapauden ja oman valinnan tunnetta, joka on nuorille myös tärkeä vapaa-ajan ydinmerkitys (Määttä & Tolonen 2011; Aarresola 2013). Tuomitessaan tiukan sääntelyn vaihtoehtolajit voivat tarjota mahdollisuuksia leikin paluulle liikuntaan (vrt. Koski & Tähtinen 2005, 13). Vaihtoehtolajien harrastajat kyseenalaistavat myös liikunnan tilojen konventionaaliset ja kapeat määritelmät. Yhtäältä perinteisiä liikunnan tiloja uudelleenmerkityksellistetään, toisaalta aivan uusia tiloja otetaan symbolisesti ja konkreettisesti haltuun. Julkinen tila on täynnä mahdollisuuksia, ja arkielämän ympäristöstä luetaan potentiaalisia uusia harrastuspaikkoja. (vrt. Harinen ym ) Vaihtoehtoliikunta ja muu omatoiminen liike jäävät usein aikuisilta huomaamatta, sillä nuorten liikuntaa etsitään ja havainnoidaan usein vain liikunnan perinteisistä tiloista (ks. Harinen & Rannikko 2013). Liikuntatoimintaan liitetään usein ajatus sosiaalisen koheesion lisäämisestä, eräänlaisesta kunnon kansalaisten kasvattamisesta (vrt. esim. Allardt 2001). Osin tästä syystä liikunta on aikuismaailman näkökulmasta yleisesti hyväksytty, suorastaan toivottava tapa kuluttaa aikaa (Koski & Tähtinen 2005, 16). Moraalisesti latautunut kehotus harrastaa liikuntaa jää nuorilta tuskin huomaamatta. Välttämättä se ei kuitenkaan sovi yhteen nuorten merkitysmaailmojen kanssa aina nuoret eivät hae yleisesti hyväksyttyjä tai valmiiksi annettuja ja oletettuja yhdessä olemisen tapoja. Vaihtoehtolajeihin liittyy vastakulttuurisia elementtejä, antagonistista luonnetta, joka osaltaan houkuttaa niiden pariin. Huomionarvoista on, että nuorten maailmassa oikea ja väärä, siisti ja nolo, määrittyvät pitkälti vertaissuhteiden kautta ja että kavereiden merkitys on liikuntaharrastusta valittaessa suuri (ks. Kokko, Kannas & Itkonen 2004; Salasuo & Hoikkala 66). Vaihtoehtolajit sijoittuvatkin nuoriso- ja aikuiskulttuurien toivottavuuksien ja hyväksyttävyyksien väliseen ristiriitaan. Eli paradoksaalisesti: nuorten kriittisyys aikuismaailman asettamia normeja koh- KUVIO 1. Vaihtoehtolajien leviämisen esteet. 12 LIIKUNTA & TIEDE 50 5/ 2013

5 taan saattaa saada heidät tekemään juuri sitä, mitä aikuiset heiltä toivovat. Vaihtoehtolajien mahdollisuuksia ja rajoja Edellä esitetyn perusteella voi todeta, että vaihtoehtolajit tarjoavat merkityksellisiä liikuntaharrastuksen mahdollisuuksia ainakin niille nuorille, jotka kaipaavat vähemmän kilpailullista, aikataulutettua tai ylhäältä ohjattua liikunnallista tekemistä. Pääsy vaihtoehtolajien tai niiden yhteisöjen pariin ei ole kuitenkaan ole kaikille nuorille yhtä helppoa. Monien lajien harrastus on keskittynyt kaupunkeihin ja Suomen tiheimmin asuttuun osaan. Vaikka lajiharrastajat usein korostavat lajien avoimuutta ja avaramielisyyttä, yhteisöillä voi olla myös ulossulkevia piirteitä. Tutkimuksemme kyselyaineistossa nousee esiin esimerkiksi skeittaajien vähätteleviä asenteita scoottaajia kohtaan sekä näkemyksiä, joiden mukaan tytöt eivät ole fyysisesti tarpeeksi vahvoja tiettyjen lajien harrastamiseen. Myös maahanmuuttajataustaisten nuorten puuttuminen vastaajajoukosta saa pohtimaan lajiosallistumisen kulttuurista avoimuutta. Kysyimme verkkokyselyssämme harrastajilta myös lajien leviämisen esteistä. Vastauksissa (kuva 1) esteinä nousevat esiin ennen kaikkea sopivien tilojen tai paikkojen puute, kuntien tai valtion tuen puute sekä yleiset ennakkoluulot. Monet tutkituista lajeista ovatkin erityisesti talvisin hankalassa tilanteessa harrastuspaikoille pääsyn suhteen. Osa kilpailee yhdessä vakiintuneempien seuraliikuntalajien kanssa samoista sisäliikuntatiloista tai julkisesta tuesta jääden usein alakynteen. Vaikuttaa siltä, että vaihtoehtolajien tai muuten omaehtoisempien liikunnan harrastusmahdollisuuksien edistäminen edellyttää asenteiden LÄHTEET: Aarresola, O Omaehtoisuudesta urheilun kilpailuetu? Teoksessa P. Harinen & A. Rannikko (toim.) Tässä seison enkä muuta voi? Nuorisotutkijoiden ajatuksia nuorten liikunnasta ja sen kipupisteistä. Helsinki: Gaudeamus & Nuorisotutkimusverkosto/ Nuorisotutkimusseura, Aira, T. & Kannas, L. & Tynjälä, J. &Villberg, J. & Kokko, S. 2013A. Hiipuva liikunta nuoruusiässä.dropoff-ilmiön aikatrendejä ja kansainvälistä vertailua WHO-Koululaistutkimuksen (HBSC-Study) aineistoilla Aira, T. & Kannas, L. && Tynjälä, J. 2013B. Miksi murrosikäinen luopuu liikunnasta? Liikunta-aktiivisuuden väheneminen murrosiässä.valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2013:3.Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. Bauman, Z The IndividualizedSociety. Cambridge: Polity. Harinen, P. &Rautopuro, J. & Itkonen, H Asfalttiprinssit. Tutkimus skeittareista. Helsinki: Suomen liikuntatieteellinen seura. Harinen, P. & Rannikko, A. (toim.) Tässä seison enkä muuta voi? Nuorisotutkijoiden ajatuksia nuorten liikunnasta ja sen kipupisteistä. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/ Nuorisotutkimusseura. Heinilä, K Koripallo penkkiurheiluna. Jyväskylän yliopisto, liikuntasuunnittelun laitos, tutkimuksia n:o 35. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Kansallinen liikuntatutkimus Lapset ja nuoret.slu:n julkaisusarja 7/2010. Helsinki: SLU. Kauravaara, K Mitä sitten, jos ei liikuta? Etnografinen tutkimus nuorista miehistä. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja n:o 276. Jyväskylä:LIKES-tutkimuskeskus. tarkistamista liikuntapaikkasuunnittelussa tai tilojen jakoperusteissa. Myös perinteisellä seuraliikunnalla voisi olla hyödyllistä opittavaa vaihtoehtolajeista. Seurakiinnityksen vaaranvuosina yläkouluiässä nuorten oman päätäntävallan vahvistaminen, leikin ylläpitäminen ja aikaraamien rikkominen saattavat laajentaa liikuntaharrastuksen merkitysmaailmaa ja vahvistaa nuorten sitoutumista. Omaehtoisen liikunnan mahdollisuudet nousevat esiin useissa ajankohtaisissa tutkijanpuheenvuoroissa. VELI LIIKANEN, FM Tutkija Mikkelin ammattikorkeakoulu, nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia Sähköposti: PÄIVI HARINEN, YTT Professori (ma.) Itä-Suomen yliopisto, yhteiskuntatieteiden laitos Sähköposti: HANNA KUNINKAANNIEMI, TtM Kehittämispäällikkö Mikkelin ammattikorkeakoulu Sähköposti: ANNI RANNIKKO, YTM Tutkija, tohtorikoulutettava Itä-Suomen yliopisto, yhteiskuntatieteiden laitos Sähköposti: JUSSI RONKAINEN, YTT Tutkimusjohtaja Mikkelin ammattikorkeakoulu, nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia Sähköposti: Kokko, S., Kannas, L. & Itkonen, H Urheiluseura lasten ja nuorten terveyden edistäjänä. Liikunta ja tiede, 41(6), Kontro, T. &Pantzar, M Urheilulajien synty. Teoksessa J. Leskinen & H. Hallman & M. Isoniemi & L. Perälä & T. Pohjoisaho & E. Pylvänäinen (toim.) Voxconsumptoris Kuluttajan ääni. Kuluttajatutkimuskeskuksen vuosikirja. Helsinki: Kuluttajatutkimuskeskus, Koski, P Liikuntasuhde. Liikunnan kohtaaminen kulttuurisesti rakentuvana sosiaalisena maailmana. Teoksessa K. Ilmanen (toim.) Pelit ja kentät. Kirjoituksia liikunnasta ja urheilusta. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto (2004), Koski, P. & Tähtinen, J Liikunnan merkitykset nuoruudessa.nuorisotutkimus, 1(2005), Maffesoli, M The Time of the Tribes.The Decline of Individualism in Mass Society. Lontoo: Sage. Määttä, M. & Tolonen, T Johdanto. Teoksessa M. Määttä & T. Tolonen (toim.) Annettu, otettu, itse tehty.nuorten vapaa-aika tänään. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/ Nuorisotutkimusseura, Salasuo, M. & Hoikkala, T Huippu-urheilijat nykyajan kannattelupinnoilla. Teoksessa M. Piispa & H. Huhta (toim.) Epätavallisia elämänkulkuja. Huippu-urheilijat ja -taitelijat 2000-luvun Suomessa. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/ Nuorisotutkimusseura, Tiirikainen, M. &Konu, A Miksi murrosikäinen luopuu liikunnasta? Miksi lapset ja nuoret katoavat liikunta- ja urheiluseuroista murrosiässä? Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2013:3.Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. UKK-instituutti Terveysliikunnan suositus vuotiaille. Wheaton, B Introduction: Mapping the lifestylesport-scape. Teoksessa B. Wheaton (toim.) Understanding lifestyle sport.consumption, identity and difference.lontoo: Routledge,

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Tutkimusaineisto koottu puhelinhaastatteluina helmikuun 2009 ja tammikuun 2010 aikana Kohteena 3 18-vuotiaat (vanhemmat vastanneet 3 11-vuotiaiden puolesta ja 12 18- vuotiaat vastanneet itse kysymyksiin)

Lisätiedot

Lasten fyysinen aktiivisuus

Lasten fyysinen aktiivisuus Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arto Laukkanen Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

NUORTEN URHEILU MIKÄ MOTIVOI?

NUORTEN URHEILU MIKÄ MOTIVOI? NUORTEN URHEILU MIKÄ MOTIVOI? VAPAUS, JOLLA ON RAAMIT Outi Aarresola Tutkija, Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Tohtorikoulutettava, Jyväskylän yliopisto SUPY-seminaari 28.11.2014 Ollaan kavereiden

Lisätiedot

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella?

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Sisältö Faktaa lasten/nuorten liikkumisesta? Liikunta Entä liikkumattomuus Ylipaino

Lisätiedot

Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset

Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset Hyvää ikääntymistä yhteistyössä seminaari 10.5.2011, Kajaani Arto Tiihonen, FT, LitL Sisältö Erilainen tapa ikääntyä hyvin: esimerkkeinä liikuntaa

Lisätiedot

ENNAKKOMATERIAALI 2015

ENNAKKOMATERIAALI 2015 ENNAKKOMATERIAALI 2015 TERVETULOA KANSALLISEEN LIIKUNTAFOORUMIIN! Graafinen suunnittelu: Pirita Tolvanen HARRASTAMISEN HINTA Ei 6% Ei 5% 6 547 vastaajaa EOS 11% 56 vaikuttajaa Kyllä 94% Kyllä 86% Ovatko

Lisätiedot

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Katse kolme -vuotiaisiin

Lisätiedot

Unelma hyvästä urheilusta

Unelma hyvästä urheilusta Unelma hyvästä urheilusta Lasten ja nuorten urheilun eettiset linjaukset Kuva: Suomen Palloliitto Miksi tarvitaan eettisiä linjauksia? Yhteiskunnallinen huoli lapsista ja nuorista Urheilun lisääntyvät

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

VAIHTOEHTOLAJIT NUORTEN LIIKUNNALLISENA ELÄMÄNTAPANA

VAIHTOEHTOLAJIT NUORTEN LIIKUNNALLISENA ELÄMÄNTAPANA VAIHTOEHTOLAJIT NUORTEN LIIKUNNALLISENA ELÄMÄNTAPANA VELI LIIKANEN, ANNI RANNIKKO Yhteyshenkilö: Veli Liikanen, Mikkelin ammattikorkeakoulu PL 181, 50101 Mikkeli. Puh. 040 8420 501. Sähköposti: veli.liikanen@mamk.fi

Lisätiedot

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Urheilujohtaminen seminaari 2.9.2015 Tampere ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat liikuntalain uudistamisessa Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

ROKOTE VAI ELIKSIIRI? Lasten ja Nuorten liikuntaharrastusten merkityksistä. Jari Lämsä KIHU jari.lamsa@kihu.fi

ROKOTE VAI ELIKSIIRI? Lasten ja Nuorten liikuntaharrastusten merkityksistä. Jari Lämsä KIHU jari.lamsa@kihu.fi ROKOTE VAI ELIKSIIRI? Lasten ja Nuorten liikuntaharrastusten merkityksistä Jari Lämsä KIHU jari.lamsa@kihu.fi Lähtökohta Käsitys liikunnasta Perustelut, merkitykset, ideologiat Käytännön toiminta Rakenteet

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Arvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely. Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi

Arvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely. Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi Arvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi 24.11. TUL:n Seurapäivät Aluksi: seurahengestä ja kasvatuksesta Seurahenki

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS TAVOITE Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä 2008 KOHTUULLISTA LIIKUNTAA REIPPAASTI LIIKKUVAT OPPILAAT RUUTUAIKAA? URHEILEVIEN NUORTEN RUUTUAIKA SUOMESSA

Lisätiedot

VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET

VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET Kuva 1. Mahdollisuus ja tuki huipulle pyrkimiseen Mahdollisuus harrastaa ja kilpailla seuroissa Mahdollisimman paljon liikettä eri muodoissa Laadukasta

Lisätiedot

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua liikunnasta ja urheilusta Liikkumisesta ja urheilusta elinvoimaa nuoren ja aikuisen arkeen

Lisätiedot

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 9 1 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Jalkapallo Pyöräily Uinti Juoksulenkkeily Hiihto 217 18 166 149 147 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä

Lisätiedot

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011 Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten

Lisätiedot

Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo

Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo Työnjako: Yleisten edellytysten luominen ensisijassa valtion ja kuntien tehtävä. Toiminnasta

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Lasten urheilun tärkeät asiat

Lasten urheilun tärkeät asiat Lasten urheilun tärkeät asiat 1) Pohdi itsenäisesti, mitkä arvot *) ohjaavat sinun toimintaasi työskennellessäsi lasten ohjaajana ja valmentajana. 2) Kirjoita yksi asia per tarralappu *) Meille jokaiselle

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Limu ja vammaisten nuorten liikunta

Limu ja vammaisten nuorten liikunta Limu ja vammaisten nuorten liikunta Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät 3.9.2015 Veli Liikanen, projektitutkija Mikkelin ammattikorkeakoulu // Mikkeli University of Applied Sciences // www.mamk.fi

Lisätiedot

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä

Lisätiedot

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos

HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos TOIMINTAKYVYN MERKITYS IHMISEN ELÄMÄNKULUSSA Aikuisuuden toimintakyvyn ja työkyvyn tulevaisuuden

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 TUTKIMUS 2009-2010 Miten suomalaiset 19-65-vuotiaat liikkuvat, mitä lajeja he harrastavat, missä he liikkuvat? Liikunnan harrastuskertojen määrä Liikunnan ja kuntoilun luonne Suomalaisten jakaantuminen

Lisätiedot

Lapsen ja nuoren hyvä päivä liikkuen ja urheillen

Lapsen ja nuoren hyvä päivä liikkuen ja urheillen Lapsen ja nuoren hyvä päivä liikkuen ja urheillen Selvityksen mukaan 5-12 vuotiaana 86 % urheilijoista harrasti 3-6 eri urheilulajia. Suomen Olympiakomitean Huippu-urheilun muutosryhmän kartoitus huippuurheilumenestykseen

Lisätiedot

murrosiässä onko mitään tehtävissä?

murrosiässä onko mitään tehtävissä? Teksti: TUULA AIRA, LASSE KANNAS, JORMA TYNJÄLÄ, JARI VILLBERG, SAMI KOKKO Nuorten liikuntaaktiivisuus romahtaa murrosiässä onko mitään tehtävissä? Kuva: ANTERO AALTONEN 24 Liikunta & tiede 50 4 / 2013

Lisätiedot

9. Monipuolisuus. Perusliikuntataitoja monipuolisesti ja iloisesti. Miksi monipuolisuutta. Yksi vai monta lajia?

9. Monipuolisuus. Perusliikuntataitoja monipuolisesti ja iloisesti. Miksi monipuolisuutta. Yksi vai monta lajia? 9. Monipuolisuus Perusliikuntataitoja monipuolisesti ja iloisesti Miksi monipuolisuutta Yksi vai monta lajia? Erilaisia toteuttamismalleja - Suunnittelen treenejä -palvelu - Alle 7-vuotiaiden monipuolinen

Lisätiedot

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 27.4.2015. Liikkujan polku -verkosto

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 27.4.2015. Liikkujan polku -verkosto Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 27.4.2015 Liikkujan polku -verkosto Iltapäivän ohjelma o Esittäytymiset ja kuulumiset o Liikkujan polku -tilannekatsaus o Aikuisliikunnan

Lisätiedot

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä KOULULAISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Koululaiset saivat vastata sähköiseen kyselyyn vapaa-ajallaan tai tiettyjen luokkaasteiden kohdalla kouluajalla.

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä?

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Aika kultainen -seminaari 24.4.2014 Minna Aittasalo Dos., TtT, ft, erikoistutkija UKK-instituutti minna.aittasalo@uta.fi BHF 2013, suomennettu Owen 2012 Miksi pienten

Lisätiedot

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,

Lisätiedot

Terveyden edistäminen osana urheilua. Sami Kokko, TtT yliopistotutkija Terveyden edistämisen tutkimuskeskus, JY

Terveyden edistäminen osana urheilua. Sami Kokko, TtT yliopistotutkija Terveyden edistämisen tutkimuskeskus, JY Terveyden edistäminen osana urheilua Sami Kokko, TtT yliopistotutkija Terveyden edistämisen tutkimuskeskus, JY Nykypäivän haasteita liikunnalle ja urheilulle o Yhteiskunnallinen kehitys = Liikunnan näkökulmasta

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Lasten ja nuorten urheilun kustannukset tilaisuus 15.5. ylitarkastaja Sari Virta

Lasten ja nuorten urheilun kustannukset tilaisuus 15.5. ylitarkastaja Sari Virta Lasten ja nuorten urheilun kustannukset tilaisuus 15.5. ylitarkastaja Sari Virta Arviointituloksia (VLN 2013) Hallituskaudella (2007-2011) valtion liikuntatoimen resursointi kasvoi 100 milj. eurosta 140

Lisätiedot

suhteessa suosituksiin?

suhteessa suosituksiin? Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

Seuratuki 2014 - yhteenvetoa, havainnot ja huomiot

Seuratuki 2014 - yhteenvetoa, havainnot ja huomiot Seuratuki 2014 - yhteenvetoa, havainnot ja huomiot Järjestöpäivä 26.5.2014 ylitarkastaja Sari Virta Seuratuki 2014 Avustuksen tarkoitus: perustoiminnan kehittäminen - pois projektimaailmasta suunnitelmalliseen

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 VISIO Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020. Kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä MISSIO Suomen Karateliitto on

Lisätiedot

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä Vähintään 2 tuntia liikuntaa joka päivä Kouluikäisten liikuntasuositukset käytäntöön Totta! Liikunta tukee lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia Kouluikäisten liikuntasuositusten mukaan kaikkien 7 18-vuotiaiden

Lisätiedot

LIIKUNTATUTKIMUS SENIORILIIKUNTA. Seniori- 2007-2008. Liikuntatutkimus on ainoa säännöllinen liikunnan harrastamisen trenditutkimus Suomessa.

LIIKUNTATUTKIMUS SENIORILIIKUNTA. Seniori- 2007-2008. Liikuntatutkimus on ainoa säännöllinen liikunnan harrastamisen trenditutkimus Suomessa. Seniori- LIIKUNTATUTKIMUS 27-28 SENIORILIIKUNTA Liikuntatutkimus on ainoa säännöllinen liikunnan harrastamisen trenditutkimus Suomessa. Suomen Kuntoliikuntaliitto, Kunto ry Suomen Liikunta ja Urheilu TNS

Lisätiedot

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261

Lisätiedot

Nuoret palveluiden käyttäjinä Itä- Suomessa

Nuoret palveluiden käyttäjinä Itä- Suomessa Nuoret palveluiden käyttäjinä Itä- Suomessa Jussi Ronkainen Juvenia nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Mikkelin ammattikorkeakoulu Itä-Suomen nuorisopuntari Verkkokysely 15-25 vuotiaille nuorille

Lisätiedot

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU)

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU) Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU) Tehtävä LiikU on liikunnan asiantuntija Lounais- Suomessa. Liikutamme lapsia ja aikuisia tapahtumissa ja leireillä. Koulutamme lasten kanssa työskenteleviä,

Lisätiedot

Hanna Vehmas, FT Liikuntatieteiden laitos Jyväskylän yliopisto 9.11.2010

Hanna Vehmas, FT Liikuntatieteiden laitos Jyväskylän yliopisto 9.11.2010 Hanna Vehmas, FT Liikuntatieteiden laitos Jyväskylän yliopisto 9.11.2010 Alustuksen sisältö Liikunta suomalaisten vapaaajassa Liikunnan ja urheilun diskursseista Liikunta ja vapaa-ajan vakavoituminen Suomalaisten

Lisätiedot

(N) 10.972 5.505 5.510. Prosenttitaulukon sarakesumma ylittää 100 prosenttia, koska liikunnanharrastusta voi toteuttaa useamman tahon kautta

(N) 10.972 5.505 5.510. Prosenttitaulukon sarakesumma ylittää 100 prosenttia, koska liikunnanharrastusta voi toteuttaa useamman tahon kautta TAUSTAMATERIAALI Kansallinen aikusten liikuntatutkimus 2006 Tahot, joiden kanssa tai järjestämänä kuntoilua, liikuntaa tai urheilua harrastetaan 19-65 - vuotiaiden keskuudessa. 1997-98 2001-02 2005-06

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen 19-65-vuotiaiden keskuudessa % Lkm. 1997-1998 14 435.000 2001-2002 16 509.000

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 VISIO 1 + 2 Jokaisella koululaisella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti koulupäivän

Lisätiedot

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi Jari Lämsä KIHU Työn asemointi Oleellinen havainto on se, että työryhmä ei sinänsä ole keksinyt toimenpideluetteloon mitään uutta, vaikka vision ja nykytilan analysointi

Lisätiedot

KKI-hanketuki seurojen näkökulmasta. Lisätietoa

KKI-hanketuki seurojen näkökulmasta. Lisätietoa KKI-hanketuki seurojen näkökulmasta Lisätietoa http://www.kkiohjelma.fi/hanketuki KKI-hanketuki Taloudellinen tuki paikallisille toimijoille työikäisten liikuttamiseksi Tahoille, jotka järjestävät aloittelijoille

Lisätiedot

Sinettiseura-auditoinnin kehittäminen

Sinettiseura-auditoinnin kehittäminen Sinettiseura-auditoinnin kehittäminen Urheilijanpolun lapsuus- ja valintavaiheen työstöjen näkökulma Outi Aarresola, tutkija Kaisu Mononen, erikoistutkija Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valo,

Lisätiedot

LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA. Liikunnallinen elämäntapa Valossa. Matleena Livson 17.9.2013

LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA. Liikunnallinen elämäntapa Valossa. Matleena Livson 17.9.2013 LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA Liikunnallinen elämäntapa Valossa Matleena Livson 17.9.2013 Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN LIIKUNTALIITON STRATEGIA 2016 2020

OPISKELIJOIDEN LIIKUNTALIITON STRATEGIA 2016 2020 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 OPISKELIJOIDEN LIIKUNTALIITON STRATEGIA 2016 2020 MISSIO Edistää opiskelijoiden liikuntakulttuuria 1 ja hyvinvointia. VISIO Opiskelijat liikkuvat terveytensä kannalta riittävästi.

Lisätiedot

Kasva urheilijaksi aamukahvit

Kasva urheilijaksi aamukahvit Kasva urheilijaksi aamukahvit 1.10.2015 Alueellisten osaamis- ja palvelukeskusten prosessi toimenpiteet 2016 valittu miltä näyttää lajien toiminnan kannalta? Reijo Ruokonen, Laura Tast Kuulumiset Lasten

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

Ratsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien

Ratsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien Ratsastuksen kasvulukuja Kansallisen liikuntatutkimuksen tulosten perusteella. Tämä artikkeli päivitetään, kun uusi tutkimus valmistuu. Ratsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien Ratsastusharrastus

Lisätiedot

Liikkuva koulu -ohjelma, nuoret ja nuoret urheilijat

Liikkuva koulu -ohjelma, nuoret ja nuoret urheilijat Liikkuva koulu -ohjelma, nuoret ja nuoret urheilijat Liikkuvan koulun tavoitteet Aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä hyvinvoiva koululainen Lisää liikettä vähemmän istumista Oppimisen edistäminen Osallisuuden

Lisätiedot

Urheilijan polun vaiheet ja laatu- ja menestystekijät

Urheilijan polun vaiheet ja laatu- ja menestystekijät Urheilijan polun vaiheet ja laatu- ja menestystekijät Urheilijan polun lapsuusvaihe Tahtotila Mahdollisimman moni lapsi innostuu urheilusta ja mahdollisimman monelle innostuneelle lapselle syntyy edellytykset

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

Seurat, harrastajat ja valmentajat

Seurat, harrastajat ja valmentajat Valmentajan ammattitutkinto 8.3.2008 Vierumäki Seurat, harrastajat ja valmentajat Jari Lämsä jari.lamsa@kihu.fi Urheilu paikallistasolla Liikuntakulttuuri tarjoaa monia mahdollisuuksia: Oma liikuntaharrastus

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Juhlavuotta odoteltaessa

Juhlavuotta odoteltaessa -1- - 2 - Juhlavuotta odoteltaessa Vielä ei ole juhlan aika, vaikka pitkä taival on jo kuljettu seurana. Nyt alkava kausi on nimittäin järjestyksessään 29 kausi. Näin pitkälle pääseminen ei todellakaan

Lisätiedot

Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu

Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu Hämeenlinna 25.4.2009 Tampere Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu 1.Selvityksen tuloksia ja johtopäätöksiä 2.Mistä ongelmat ovat syntyneet? 3.Miten harjoittelua ja urheilua voisi

Lisätiedot

Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle. Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen

Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle. Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Lähteenä käytetyt tutkimusprojektit: STRIP, [Varhaislapsuudessa

Lisätiedot

Nuorten vaihtoehtoliikunta yhteisöllisen kasvun ja oppimisen mahdollistajana

Nuorten vaihtoehtoliikunta yhteisöllisen kasvun ja oppimisen mahdollistajana Nuorten vaihtoehtoliikunta yhteisöllisen kasvun ja oppimisen mahdollistajana Anni Rannikko, Päivi Harinen, Hanna Kuninkaanniemi, Veli Liikanen & Jussi Ronkainen Artikkelissa tarkastellaan nuorten vaihtoehtoliikuntaa

Lisätiedot

LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen

LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2013 5 9 luokat Vuokatti 30.5.2013 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot

MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA

MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA Vuorentaan koulun vanhempainyhdistys toteutti yhteistyössä Vuorentaan koulun, Lasten Liikunnan Tuen sekä liikunta-alan toimijoiden kanssa Kaveri liikuttaa hankkeen. Hämeenlinnan

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0 SINETTISEURAKRITEERIT versio 3.0 Sinettikriteerien uudistaminen Työstetty työryhmällä: Henna Sivenius (hiihto), Maiju Kokkonen (taitoluistelu), Turkka Tervomaa (jääkiekko), Henri Alho (jalkapallo), Tiiu

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Kasva Urheilijaksi aamukahvit Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen

Kasva Urheilijaksi aamukahvit Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen Kasva Urheilijaksi aamukahvit 11.3.2015 Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen Urheileva lapsi tai nuori kaiken keskiössä Koti Liikunta- ja urheiluolosuhteet - kuntataho Innostus

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Urheiluseurojen toimintaympäristön ilmiöitä, trendejä ja muutoksia

Urheiluseurojen toimintaympäristön ilmiöitä, trendejä ja muutoksia Työnuoli hanke, Seurakehitysprosessi 8.2.2015, Urheiluseurojen toimintaympäristön ilmiöitä, trendejä ja muutoksia YTT Juha Heikkala Asiantuntija, ennakointi TULEVAISUUSNAVIGAATTORI 1.0 www.sport.fi/kirjasto/liikunnan-tukipalvelut/ennakointi-ja-tulevaisuuden-tutkimus

Lisätiedot

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta 14.5.2012 Johtaja Harri Syväsalmi Opetus- ja kulttuuriministeriö/liikuntayksikkö Hallitusohjelma - liikuntapolitiikka

Lisätiedot

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto 4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti

Lisätiedot

PARKOUR -LIIKUNTAVÄLINEET MONIPUOLISEEN LIIKKUMISEEN

PARKOUR -LIIKUNTAVÄLINEET MONIPUOLISEEN LIIKKUMISEEN PARKOUR -LIIKUNTAVÄLINEET MONIPUOLISEEN LIIKKUMISEEN ENNALTAEHKÄISEVÄ LIIKUNTA. Lapsen liikkuvat jokapäiväisessä elämässä entistä vähemmän. Ilman liikuntaa perustaitojen, kuten kiipeily, hyppääminen, tasapainoilu

Lisätiedot

Jari Lämsä. Kommentit: Hannu Tolonen

Jari Lämsä. Kommentit: Hannu Tolonen Jari Lämsä Kommentit: Hannu Tolonen Yleistä arvioinnista Arviointi: liittyy nykyisin vallalla olevaan hallintotapaan on toiminnan arvottamista tiettyjen kriteerien suhteen ei siis arvostelua! jaetaan sisäiseen

Lisätiedot

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014 Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma Niina Epäilys 18.9.2014 Tausta ja työryhmän kokoonpano Oulun kaupungin Palvelujen järjestämisohjelman 2013 mukaisesti kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä TYÖIKÄISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Sähköiseen kyselyyn vastasi 321 täysi-ikäistä pieksämäkeläistä, joista 67 prosenttia oli naisia ja 33 prosenttia

Lisätiedot

Tuusulan Luistelijat ry / Strategia 2012-2015

Tuusulan Luistelijat ry / Strategia 2012-2015 Tuusulan Luistelijat ry / Strategia 2012-2015 Strategian tavoitteena on selkeyttää ja fokusoida seuran toimintaa. Se on tulevaisuuden rakentamisen työväline. Strategia on työstetty ryhmässä, jonka jäseniä

Lisätiedot

Ryhmästä lisävoimaa liikuntaharrastuksen aloittamiseen!

Ryhmästä lisävoimaa liikuntaharrastuksen aloittamiseen! Ryhmästä lisävoimaa liikuntaharrastuksen aloittamiseen! Aluesihteeri Veijo Kivistö Aivoliitto ry p. 040 5430 009 sp. veijo.kivisto@aivoliitto.fi Aivoliitto ry Suomen Parkinson-liitto ry Suomen Parkinson-liitto

Lisätiedot

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen 1. Pieni muistutus liikunnan merkityksestä ja nykytilanteesta 2. Arkiympäristö ratkaisee 1. Lapsille

Lisätiedot

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja VEHMAISTEN URHEILIJAT Vehmaisten Urheilijat urheilutoiminta Vehmaisten Urheilijoilla

Lisätiedot

TAVOITTEENA NUOREN URHEILIJAN HYVÄ PÄIVÄ

TAVOITTEENA NUOREN URHEILIJAN HYVÄ PÄIVÄ TAVOITTEENA NUOREN URHEILIJAN HYVÄ PÄIVÄ Urheilijan polun valintavaiheen asiantuntijatyö Toim. Kaisu Mononen, Outi Aarresola, Pasi Sarkkinen, Jarkko Finni, Sami Kalaja, Asko Härkönen ja Mikko Pirttimäki

Lisätiedot

E LAPSENI URHEILEE AINEISTO JA KUVAT:SPORT.FI

E LAPSENI URHEILEE AINEISTO JA KUVAT:SPORT.FI E2 2014-2015 LAPSENI URHEILEE AINEISTO JA KUVAT:T.FI ROK KI E2 ILO IRTI URHEILUH HARRASTUKSESTA Urheilu on loistava kasvualusta. Se tarjoaa lapselle mainiot edellytykset voida hyvin ja kehittyä tasapainoiseksi,

Lisätiedot

Workshop FT Arto Tiihonen

Workshop FT Arto Tiihonen Workshop FT Arto Tiihonen Jakaannutaan neljän hengen ryhmiin 1. ryhmä: rakentakaa harjoitus, jossa kaikki kokemuksellisuudet ovat mukana 2. ryhmä: arvioikaa jokin kaikille tuttu harjoitus kokemuksellisesti

Lisätiedot

LAPSET JA NUORET Tiia Murtonen Anna-Elina Pekonen HALISKO Tänä päivänä Halisko on paljon muutakin kuin vihreä lisko, Halisko on TUL:n nuorisotoiminnan näkyvin tunnus Se on nuorisotoiminnan lippulaiva yhdessä

Lisätiedot

GOLF. Harrastuksena. Tietoa vanhemmille. Kansallinen JUNIORIGOLFOHJELMA

GOLF. Harrastuksena. Tietoa vanhemmille. Kansallinen JUNIORIGOLFOHJELMA GOLF Harrastuksena Tietoa vanhemmille Kansallinen JUNIORIGOLFOHJELMA 2 SisälTÖ Golf on edullinen harrastus Golfia voi mennä kokeilemaan Miksi golf on hyvä harrastus? Golf Hieno harrastus koko perheelle

Lisätiedot

YHDESSÄ - Liiku terveemmäksi -päivän teema vuodelle 2011. Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu

YHDESSÄ - Liiku terveemmäksi -päivän teema vuodelle 2011. Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu YHDESSÄ - Liiku terveemmäksi -päivän teema vuodelle 2011 Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu Suomen Latu ry Suomen Latu on ulkoilun edistäjä, retkeilyn asiantuntija ja kaikille avoin kansalaisjärjestö.

Lisätiedot

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2014 5 9 luokat Vuokatti 20.5.2014 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot

KESKI-SUOMI LIIKUNNAN JA URHEILUN HUIPPUMAAKUNNAKSI

KESKI-SUOMI LIIKUNNAN JA URHEILUN HUIPPUMAAKUNNAKSI KESKI-SUOMI LIIKUNNAN JA URHEILUN HUIPPUMAAKUNNAKSI Hiljainen päivä toimistolla. KOP KOP! Hmph. Kuka siellä koputtelee? Vaikket varmaan ihan heti usko, niin meiltä keskisuomalaisilta loppuu tätä menoa

Lisätiedot