Suomalaisten nuorten vaihtoehtolajeihin keskittyvä. Junnuputkesta omaehtoiseen liikkumiseen - vaihtoehtolajit liikunnan muuttuvassa kentässä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomalaisten nuorten vaihtoehtolajeihin keskittyvä. Junnuputkesta omaehtoiseen liikkumiseen - vaihtoehtolajit liikunnan muuttuvassa kentässä"

Transkriptio

1 Junnuputkesta omaehtoiseen liikkumiseen - vaihtoehtolajit liikunnan muuttuvassa kentässä Kuva: VASTAVALO/MATTI KOUTONEN Teksti: VELI LIIKANEN, PÄIVI HARINEN, HANNA KUNINKAANNIEMI, ANNI RANNIKKO, JUSSI RONKAINEN Keskustelussa nuorten liikunnasta painottuvat yhtäältä huoli liikunnan liian pienestä määrästä ja toisaalta omaehtoisen liikunnan uudet mahdollisuudet. Muuttuvassa liikunnan kentässä korostuvat uudet lajit, nuorisokulttuuriset merkitykset sekä liikunnan omaehtoisuus ja vapaus. Nämä uudet liikuntaan kiinnitetyt merkitykset peräänkuuluttavat erilaisia liikunnan ja liikkumisen käytäntöjä. Suomalaisten nuorten vaihtoehtolajeihin keskittyvä tutkimushanke Liikunnan monimuotoistuvat tilat ja tavat (LIMU) paneutuu niin sanottujen vaihtoehtoliikuntalajien joista osa on vanhoja tuttuja ja osa uusia merkitysmaailmoihin, toimintakenttiin ja -rajoihin. Käynnissä on yhtä aikaa sekä huolen sävyttämää että uusia mahdollisuuksia korostavaa keskustelua suomalaisten nuorten liikunnasta. Huolta herättävät julkisessa keskustelussa vahvasti esillä olevat ja tilastojenkin osoittamat havainnot nuorten vähentyneestä liikku- 9

2 misesta ja liikuntaharrastusten yleistyvästä keskeyttämisestä teinivuosina (ns. drop-out -ilmiö). Liikunnan uusia mahdollisuuksia puolestaan on nostettu esiin muun muassa tuoreessa Nuorisotutkimusverkoston liikuntapamfletissa (Harinen & Rannikko 2013), jossa omaehtoisen liikunnan ja liikkumisen vetovoima sekä elämäntavallisten liikuntakulttuurien painoarvon nousu saavat paljon huomiota. Liikunnan monimuotoistuvat tilat ja tavat -hankkeessa (OKM ) tutkimme vaihtoehtolajeja nuorten liikunnallisina merkitys- ja vuorovaikutusmaailmoina. Selvitämme verkkokyselyaineiston, harrastajien haastattelujen sekä osallistuvan havainnoinnin avulla, mikä vaihtoehtolajeissa (mm. parkour, skeittaus, scoottaus ja roller derby) liikuttaa nuoria ja missä vaihtoehtoliikunnan mahdollisuudet ja rajat kulkevat. Jo tutkimuksemme alkuvuosina olemme päässeet luomaan silmäyksiä dynaamisiin vuorovaikutusmaailmoihin, jotka innostavat ja sitouttavat liikkumaan myös sellaisia nuoria, jotka aiemmin ovat pitäneet liikunnallista elämäntapaa itselleen vieraana. Harrastaessaan vaihtoehtolajeja nämä nuoret eivät välttämättä edes koe harrastavansa liikuntaa. Nuorten liikunnan muutokset Nuorten liikunnan toimintakentässä ja liikuntakulttuureissa on tunnistettu monenlaisia muutoksia. Kansainväliset vertailut osoittavat, että suomalaisten nuorten liikunta-aktiivisuus vähenee murrosiän myötä huomiota herättävän jyrkästi (Aira ym. 2013A; 2013B). Nuorten liikuntakulttuurin on myös sanottu olevan aiempaa eriytyneempää, kaupallistuneempaa ja mediavetoisempaa sekä organisoidun liikunnan osalta myös aikuisvetoisempaa ja ammattimaisemmin orientoitunutta kuin aikaisemmin (Koski & Tähtinen 2005, 5). Myös liikunnan ja liikkumisen väliseen dynamiikkaan on kiinnitetty huomiota: nuoret ovat aktiivisia seuratoiminnassa mutta harrastavat hyötyliikuntaa aiempaa vähemmän (mt.). Seuratoiminnan merkittävä rooli erityisesti lasten liikuttamisessa on 2000-luvun alussa jopa vahvistunut entisestään (mt; Kansallinen liikuntatutkimus 2010.). Koski ja Tähtinen (mt.) arvioivat myös, että nykylapsilla on aiempaa enemmän mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa (enemmän välineitä, aikaa ja paikkoja), ja siksi nuorten ei tarvitse käyttää luovuutta liikuntatapojen ja -paikkojen keksimiseksi. Varhaisnuoruudessa tilanne kuitenkin muuttuu: vaikka nuorilla pitäisi periaatteessa olla hyvät mahdollisuudet liikunnan harrastamiseen, nuorten liikunnallinen aktiivisuus vähenee yläkouluiässä (Aira ym. 2013A; 2013B; Tiirikainen &Konu 2013, 34). Kotro ja Pantzar (2005) ovat kuvanneet uusien urheilulajien syntyä innovaationa, jotka syntyvät monimuotoisissa verkostoissa ja jotka eivät leviä automaattisesti ylhäältä alaspäin, vaan toisilta oppimisen, jäljittelyn, ratkaisujen etsimisen ja jopa hyvien tapojen uhkaamisen kautta. Esimerkkeinä he nostavat esiin sählyn, sauvakävelyn ja lumilautailun, jotka on vuorollaan nähty liikuntatiloja ja liikunnallista uskottavuutta vahingoittavina harrastuksina. Kotron ja Pantzarin mukaan liikuntakulttuurin historiassa on nähtävissä siirtymä traditionaalisesta joukkoliikkumisen järjestyksestä ja kurista ensin moderniin ennätyksiä ja yksillöllisiä mitattavia suorituksia korostavaan arvomaailmaan ja sittemmin jälkimoderniin liikuntaan, jossa keskeisintä ovat liikkumisen tuottamat elämykset, haasteet ja niiden jakaminen muiden samanhenkisten ihmisten kanssa (mt.). Jälkimodernissa maailmassa korostuu myös yksilön vastuu itsestään (Bauman 2001). Tämä voidaan havaita esimerkiksi vahvana terveyseetoksena, joka heijastuu myös liikuntaharrastukseen. Terveyskeskustelussa ihanteeksi nousee yksilön vastuu omasta hyvinvoinnista ja terveydestä. Liikunta toimii yhtenä välineenä tämän tavoitteen saavuttamisessa, mikä näkyy muun muassa liikunnalle annetuissa kunnossa pysymiseen ja painonhallintaan liittyvissä merkityksissä. (Koski & Tähtinen 2005.) Nuorten lähestymistapoja liikuntaan Viimeaikaisen keskustelun ja edellä esiin nostettujen liikunnan muutostrendien perusteella nuorilla voidaan olettaa olevan ainakin kolme olennaisesti erilaista lähestymistapaa liikuntaan: liikuntaharrastus voidaan nähdä 1) suhteessa perinteiseen seuratoimintaan ja sen kilpailu- ja ohjausrakenteisiin kiinnittymiseen 2) suhteessa ylipäätään liikuntaan kiinnittymiseen tai 3) nuoren passiivisuutena tai välinpitämättömyytenä liikuntaa kohtaan. Osalle nuorista urheiluseurojen selkeästi aikataulutettu ja ylhäältä päin ohjattu seuraliikunta näyttää sopivan hyvin, ja nämä nuoret epäilemättä hyötyvät merkittävästi tarjolla olevista ohjatun liikunnan mahdollisuuksista. Usein ohjattu seuraliikunta aloitetaan jo pikkulapsena tai alakouluiässä, ja harrastus voi jatkua läpi nuoruuden. Näille nuorille kilpailutoiminta on toimiva koukku, valmennus tukee oppimista ja harrastuksen aikavaatimuksiin pystytään sopeutumaan. Yleensä seuroissa liikkuvat nuoret ovat liikunnallisesti aktiivisempia kuin omatoimisesti liikkuvat (Koski & Tähtinen 2005; Aira ym. 2013A; 2013B). Merkittävälle osalle nuorista vakiintuneet liikuntaseuratoiminnan käytännöt eivät kuitenkaan syystä tai toisesta sovi. Seuraliikunnan parista poistuminen on huomattavan yleistä yläkouluiässä (Aira ym. 2013A; 2013B), ja monissa kilpailluissa lajeissa uuden lajiharrastuksen aloittaminen vasta teini-iässä on hankalaa tai jopa ei-toivottua. Aikataulutettu ja ohjeistettu tekeminen tuntuu monista epämielekkäältä vapaa-ajanviettotavalta, ja tällöin osa nuorista suuntautuu omatoimiseen harrasteliikuntaan tai omaehtoisiin ja vapaisiin liikuntakulttuureihin. Tällainen liikuntaharrastus voidaan aloittaa myös lapsuusvuosien jälkeen, ja autonomia, luovuus ja harrastukseen mahdollisesti kytkeytyvät vapaamuotoiset yhteisöt tukevat liikkumiseen kiinnittymistä. Seuraliikunnan ja omaehtoisen liikkumisen lisäksi voidaan tunnistaa kolmas lähestymistapa liikuntaan: passiivisuus tai haluttomuus liikuntaa kohtaan. Kati Kauravaara kuvaa väitöskirjassaan (2013) nuoria miehiä, joille vähäinen liikunta on mielekäs ja tur- 10 LIIKUNTA & TIEDE 50 5/ 2013

3 vallinen valinta ja joille liikuntaan käytetty aika olisi pois muista, liikuntaa arvokkaammiksi koetuista vapaa-ajan tekemisistä. Pasi Koski (2004, ) on tunnistanut tässä esiin nostetut lähestymistavat samantyyppisesti kirjoittaessaan liikuntasuhteesta ja jaotellessaan nuorten liikuntasuhteita kilpaurheiluorientoituneihin seuraliikkujiin, harrasteliikuntaan suuntautuviin ja liikunnallisesti passivoituviin: Lasten muuttuessa nuoriksi liikunnalliset tarpeet alkavat sisällöllisesti eriytyä ja varsinkin tavoitteellinen vahvasti kilpailuorientoitunut toiminta alkaa jakaa harrastajia. Osa kiinnittyy seuratoimintaan entistä tiiviimmin alkaen harjoitella entistä intensiivisemmin omia rajoja kokeillakseen. Toiset taas, joita tämä suunta ei kiinnosta, passivoituvat liikunnallisesti tai suuntautuvat kohden harrasteliikuntaa, jossa menestystavoitteet eivät määritä tekemistä, eikä vertailu muihin ole oleellista. Tuossa vaiheessa epävirallinen kaveripiirissä organisoitu liikunta korostuu, kuten myös omatoiminen liikunnan harrastaminen. Omaehtoista aktiivisuutta vaihtoehtolajeissa Nuorten vaihtoehtolajit ovat eräs omaehtoisen liikunnan muoto, joka ottaa etäisyyttä seuratoiminnasta tuttuun liikunnan institutionalisoituneeseen suunnitelmallisuuteen ja tavoitteellisuuteen. Formaalien tavoitteiden, askelmerkittyjen kehittymispolkujen ja aikataulutettujen harjoitusten puute ei kuitenkaan tarkoita sitä, että vaihtoehtolajien harrastajat vain hengailisivat päämäärättömästi kavereidensa kanssa vaikka sekin on monelle keskeinen osa omaa harrastusta. Vaihtoehtolajien harrastaminen voi olla hyvinkin intensiivistä, vaikka niiden harrastajat eivät aina nimeäkään lajin parissa tapahtuvaa liikkumista liikunnaksi. Tutkimuksemme alkoi verkkokyselyllä, johon vastasi vuoden 2012 marras-joulukuussa yhteensä 935 bleidausta, boulderointia, capoeiraa, katutanssia, longboardingia, parkouria, roller derbyä, scoottausta, sirkusta, skeittausta tai slackliningia harrastavaa vuotiasta nuorta. Vastaajat eivät muodosta tilastollisesti edustavaa otosta, mutta verkkokysely toimii yhtenä ovenavauksena vaihtoehtolajien harrastamisdynamiikkaan, harrastamisen intensiteettiin ja vaihtoehtolajien rooliin lajiharrastajien elämässä. Verkkokyselyn vastaajista lähes kaikki (97 prosenttia) harrastavat omaa lajiaan keskimäärin yli kaksi tuntia viikossa ja yli 70 prosenttia enemmän kuin viisi tuntia viikossa. Lähes 40 prosenttia vastaajista harrastaa lajiaan viikoittain yli kymmenen tuntia. Kuormittavan (hengästymistä ja hikoilua aiheuttavan) liikunnan määrä on yli kaksi tuntia viikossa lähes 90 prosentilla vastaajista ja yli viisi tuntia viikossa puolella vastaajista. Lähes 40 prosenttia vastaajista ilmoitti harrastavansa kuormittavaa liikuntaa yli kymmenen tuntia viikossa. Vaihtoehtolajeja harrastavat näyttävät siis liikkuvan selvästi enemmän kuin terveysliikuntasuositukset edellyttävät ja myös enemmän kuin nuoret keskimäärin (UKK-instituutti 2009). Keskimääräisen harrastuskerran kesto on 48 prosentilla vastaajista tunnista kahteen tuntia ja 47 prosentilla yli kaksi tuntia. Vaihtoehtolajien harrastaminen ei siis näytä olevan satunnaista liikkumassa pistäytymistä. Kaikkein eniten aikaa lajinsa parissa kertoivat viettävänsä skeittari- ja scoottarivastaajat. Nuorimmat, vuotiaat, vastaajat viettävät lajinsa parissa enemmän aikaa kuin tästä vanhemmat vastaajat, kun taas kuormittavan liikunnan määrä on suurin vuotiaiden vastaajien keskuudessa. Vaihtoehtolajien harrastajayhteisöjen jäsenyys ei edellytä formaalia järjestöjäsenyyttä, kuten seuran jäsenkorttia tai lisenssiä, ja vain harvalla lajilla on kirjattuja harjoitusohjelmia ja sääntökokoelmia. Kun katsotaan virallisia harrastamiseen kiinnittäviä siteitä, vaihtoehtolajien harrastajayhteisöjen voi nähdä edustavan yksilöllisyyttä korostavia kevyitä ryhmittymiä, joiden välillä yksilöt tekevät valintoja, ja joiden yhteisöllisyyden sisällöt ovat jatkuvan uudel leenmäärittelyn kohteena (Maffesoli 1996). Siitä huolimatta, että lajeihin kiinnitytään näennäisen kevyesti, tutkimukseemme osallistuneet harrastajat ovat kertoneet kokonaisvaltaisesta ja elämäntavallisuuteen viittaavasta sitoutumisesta. Vaihtoehtolajien kokemuksellinen painoarvo näkyy esimerkiksi vakuutetussa sitoutumisessa omien taitojen ja sitä kautta myös oman lajin kehittämiseen. Lajin ympärillä tapahtuva oheistekeminen, kuten lajin historian, traditioiden ja periaatteiden opiskelu sekä lajiin liittyvä vapaaehtoistyö, on monelle olennainen osa lajiharrastusta. Sitoutuminen näkyy lajiin käytetyssä ajassa ja lajin kautta omaksutuissa asenteissa, mitä virallisten sääntöjen puuttuminen osaltaan tukee (vrt. Wheaton 2004). Virallisten jäsen yysrituaalien, -tunnisteiden ja sääntökokoelmien puute ei tee vaihtoehtolajiyhteisöön kuulumisesta merkityksetöntä tai harrastamisesta satunnaista, päinvastoin. Toiminnan vapaus ja sen edellyttämä omatoimisuus, ruohonjuuritason osallistuminen, näyttää tuottavan intensiivistä kevytjäsenyyttä ja aktiivista liikettä. Vaihtoehtolajien merkitys nuorille Reenaan motivoituneesti ja innokkaasti tullakseni paremmaksi joukkueemme jäseneksi. Autan muita derbaajia ympäri maailman rakentaakseni lajiamme paremmaksi. Tuen ja kannustan omaa joukkuettani. Pyrin omalta osaltani säilyttämään derbyn inklusiivisen puolen, jossa kaikkia rakastetaan ja kunnioitetaan omana itsenään. (24-vuotias roller derbyn pelaaja verkkokyselyssä) Kalevi Heinilän (1986) ajatuksia mukaillen voi todeta, että nuoret harrastavat sellaista lajia, jonka merkitykset sopivat parhaiten yhteen heidän odotustensa ja kokemusmaailmansa kanssa. Motivaatiota liikuntaan onkin tarkasteltu erityisesti liikuntaan liitettyjen merkitysten kautta (esim. Koski & Tähtinen 2005). Peilaamme artikkelin alkuosassa keskusteltuja nuorisoliikunnan haasteita vasten, millaisia merkityksiä tutkimuksemme nuoret liittävät oman lajinsa harrastamiseen. Urheiluseuravetoista nuorten liikunnan järjestämistä on moitittu aikuisohjauksen mukanaan 11

4 tuomasta liialliseksi koetusta vakavuudesta (esim. Koski & Tähtinen 2005; Tiirikainen &Konu 2013). Vaihtoehtolajien pedagoginen pohja on erilainen: ne tarjoavat irtioton aikuisauktoriteettien kontrollista ollessaan toimintaympäristöjä, joissa nuoret oppivat toisiltaan ja opettavat toisiaan. Juuri keskinäinen oppiminen ja eräänlainen yhteisen tsemppaamisen kulttuuri näyttävät olevan vaihtoehtolajien ominaispiirteitä. Verkkokyselymme vastauksissa korostuvatkin keskinäinen kunnioitus ja samassa veneessä olemisen tunne. Tähän kunnioituksen korostukseen liittyy osaltaan eetos, joka korostaa jokaisen yksilön ainutlaatuisuutta. Jokaisen yksilön erilaisuuden vuoksi muihin vertaaminen tai muiden kanssa kilpaileminen ei ole hedelmällistä, mutta muilta voi silti oppia paljon uutta. Ei ole väliä, onko aloittelija vai kokenut, koska jokaisella on oma tyylinsä, jota tulee kunnioittaa. Kilpailun sijaan harrastajat korostavat henkilökohtaista kehittymistä eräänlaista kilpailua itsensä kanssa. Myös luovuus nousee esiin tärkeänä vaihtoehtolajeihin kuuluvana asiana. Vaihtoehtolajien harrastaminen ei ole vakavaa myöskään siinä mielessä, että oma laji pitäisi valita jo nuorena. Vertaisoppimisen ja oman kehittymisen korostaminen merkitsee, että harrastukseen on periaatteessa helppoa päästä mukaan vanhempanakin. Harrastajia ei jaeta tiukasti toisistaan erillisiin ikäryhmiin, ja monen lajin ytimessä on aikatauluttamaton tekeminen. Nämä tekijät tuovat harrastamiseen vapauden ja oman valinnan tunnetta, joka on nuorille myös tärkeä vapaa-ajan ydinmerkitys (Määttä & Tolonen 2011; Aarresola 2013). Tuomitessaan tiukan sääntelyn vaihtoehtolajit voivat tarjota mahdollisuuksia leikin paluulle liikuntaan (vrt. Koski & Tähtinen 2005, 13). Vaihtoehtolajien harrastajat kyseenalaistavat myös liikunnan tilojen konventionaaliset ja kapeat määritelmät. Yhtäältä perinteisiä liikunnan tiloja uudelleenmerkityksellistetään, toisaalta aivan uusia tiloja otetaan symbolisesti ja konkreettisesti haltuun. Julkinen tila on täynnä mahdollisuuksia, ja arkielämän ympäristöstä luetaan potentiaalisia uusia harrastuspaikkoja. (vrt. Harinen ym ) Vaihtoehtoliikunta ja muu omatoiminen liike jäävät usein aikuisilta huomaamatta, sillä nuorten liikuntaa etsitään ja havainnoidaan usein vain liikunnan perinteisistä tiloista (ks. Harinen & Rannikko 2013). Liikuntatoimintaan liitetään usein ajatus sosiaalisen koheesion lisäämisestä, eräänlaisesta kunnon kansalaisten kasvattamisesta (vrt. esim. Allardt 2001). Osin tästä syystä liikunta on aikuismaailman näkökulmasta yleisesti hyväksytty, suorastaan toivottava tapa kuluttaa aikaa (Koski & Tähtinen 2005, 16). Moraalisesti latautunut kehotus harrastaa liikuntaa jää nuorilta tuskin huomaamatta. Välttämättä se ei kuitenkaan sovi yhteen nuorten merkitysmaailmojen kanssa aina nuoret eivät hae yleisesti hyväksyttyjä tai valmiiksi annettuja ja oletettuja yhdessä olemisen tapoja. Vaihtoehtolajeihin liittyy vastakulttuurisia elementtejä, antagonistista luonnetta, joka osaltaan houkuttaa niiden pariin. Huomionarvoista on, että nuorten maailmassa oikea ja väärä, siisti ja nolo, määrittyvät pitkälti vertaissuhteiden kautta ja että kavereiden merkitys on liikuntaharrastusta valittaessa suuri (ks. Kokko, Kannas & Itkonen 2004; Salasuo & Hoikkala 66). Vaihtoehtolajit sijoittuvatkin nuoriso- ja aikuiskulttuurien toivottavuuksien ja hyväksyttävyyksien väliseen ristiriitaan. Eli paradoksaalisesti: nuorten kriittisyys aikuismaailman asettamia normeja koh- KUVIO 1. Vaihtoehtolajien leviämisen esteet. 12 LIIKUNTA & TIEDE 50 5/ 2013

5 taan saattaa saada heidät tekemään juuri sitä, mitä aikuiset heiltä toivovat. Vaihtoehtolajien mahdollisuuksia ja rajoja Edellä esitetyn perusteella voi todeta, että vaihtoehtolajit tarjoavat merkityksellisiä liikuntaharrastuksen mahdollisuuksia ainakin niille nuorille, jotka kaipaavat vähemmän kilpailullista, aikataulutettua tai ylhäältä ohjattua liikunnallista tekemistä. Pääsy vaihtoehtolajien tai niiden yhteisöjen pariin ei ole kuitenkaan ole kaikille nuorille yhtä helppoa. Monien lajien harrastus on keskittynyt kaupunkeihin ja Suomen tiheimmin asuttuun osaan. Vaikka lajiharrastajat usein korostavat lajien avoimuutta ja avaramielisyyttä, yhteisöillä voi olla myös ulossulkevia piirteitä. Tutkimuksemme kyselyaineistossa nousee esiin esimerkiksi skeittaajien vähätteleviä asenteita scoottaajia kohtaan sekä näkemyksiä, joiden mukaan tytöt eivät ole fyysisesti tarpeeksi vahvoja tiettyjen lajien harrastamiseen. Myös maahanmuuttajataustaisten nuorten puuttuminen vastaajajoukosta saa pohtimaan lajiosallistumisen kulttuurista avoimuutta. Kysyimme verkkokyselyssämme harrastajilta myös lajien leviämisen esteistä. Vastauksissa (kuva 1) esteinä nousevat esiin ennen kaikkea sopivien tilojen tai paikkojen puute, kuntien tai valtion tuen puute sekä yleiset ennakkoluulot. Monet tutkituista lajeista ovatkin erityisesti talvisin hankalassa tilanteessa harrastuspaikoille pääsyn suhteen. Osa kilpailee yhdessä vakiintuneempien seuraliikuntalajien kanssa samoista sisäliikuntatiloista tai julkisesta tuesta jääden usein alakynteen. Vaikuttaa siltä, että vaihtoehtolajien tai muuten omaehtoisempien liikunnan harrastusmahdollisuuksien edistäminen edellyttää asenteiden LÄHTEET: Aarresola, O Omaehtoisuudesta urheilun kilpailuetu? Teoksessa P. Harinen & A. Rannikko (toim.) Tässä seison enkä muuta voi? Nuorisotutkijoiden ajatuksia nuorten liikunnasta ja sen kipupisteistä. Helsinki: Gaudeamus & Nuorisotutkimusverkosto/ Nuorisotutkimusseura, Aira, T. & Kannas, L. & Tynjälä, J. &Villberg, J. & Kokko, S. 2013A. Hiipuva liikunta nuoruusiässä.dropoff-ilmiön aikatrendejä ja kansainvälistä vertailua WHO-Koululaistutkimuksen (HBSC-Study) aineistoilla Aira, T. & Kannas, L. && Tynjälä, J. 2013B. Miksi murrosikäinen luopuu liikunnasta? Liikunta-aktiivisuuden väheneminen murrosiässä.valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2013:3.Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. Bauman, Z The IndividualizedSociety. Cambridge: Polity. Harinen, P. &Rautopuro, J. & Itkonen, H Asfalttiprinssit. Tutkimus skeittareista. Helsinki: Suomen liikuntatieteellinen seura. Harinen, P. & Rannikko, A. (toim.) Tässä seison enkä muuta voi? Nuorisotutkijoiden ajatuksia nuorten liikunnasta ja sen kipupisteistä. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/ Nuorisotutkimusseura. Heinilä, K Koripallo penkkiurheiluna. Jyväskylän yliopisto, liikuntasuunnittelun laitos, tutkimuksia n:o 35. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Kansallinen liikuntatutkimus Lapset ja nuoret.slu:n julkaisusarja 7/2010. Helsinki: SLU. Kauravaara, K Mitä sitten, jos ei liikuta? Etnografinen tutkimus nuorista miehistä. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja n:o 276. Jyväskylä:LIKES-tutkimuskeskus. tarkistamista liikuntapaikkasuunnittelussa tai tilojen jakoperusteissa. Myös perinteisellä seuraliikunnalla voisi olla hyödyllistä opittavaa vaihtoehtolajeista. Seurakiinnityksen vaaranvuosina yläkouluiässä nuorten oman päätäntävallan vahvistaminen, leikin ylläpitäminen ja aikaraamien rikkominen saattavat laajentaa liikuntaharrastuksen merkitysmaailmaa ja vahvistaa nuorten sitoutumista. Omaehtoisen liikunnan mahdollisuudet nousevat esiin useissa ajankohtaisissa tutkijanpuheenvuoroissa. VELI LIIKANEN, FM Tutkija Mikkelin ammattikorkeakoulu, nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia Sähköposti: PÄIVI HARINEN, YTT Professori (ma.) Itä-Suomen yliopisto, yhteiskuntatieteiden laitos Sähköposti: HANNA KUNINKAANNIEMI, TtM Kehittämispäällikkö Mikkelin ammattikorkeakoulu Sähköposti: ANNI RANNIKKO, YTM Tutkija, tohtorikoulutettava Itä-Suomen yliopisto, yhteiskuntatieteiden laitos Sähköposti: JUSSI RONKAINEN, YTT Tutkimusjohtaja Mikkelin ammattikorkeakoulu, nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia Sähköposti: Kokko, S., Kannas, L. & Itkonen, H Urheiluseura lasten ja nuorten terveyden edistäjänä. Liikunta ja tiede, 41(6), Kontro, T. &Pantzar, M Urheilulajien synty. Teoksessa J. Leskinen & H. Hallman & M. Isoniemi & L. Perälä & T. Pohjoisaho & E. Pylvänäinen (toim.) Voxconsumptoris Kuluttajan ääni. Kuluttajatutkimuskeskuksen vuosikirja. Helsinki: Kuluttajatutkimuskeskus, Koski, P Liikuntasuhde. Liikunnan kohtaaminen kulttuurisesti rakentuvana sosiaalisena maailmana. Teoksessa K. Ilmanen (toim.) Pelit ja kentät. Kirjoituksia liikunnasta ja urheilusta. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto (2004), Koski, P. & Tähtinen, J Liikunnan merkitykset nuoruudessa.nuorisotutkimus, 1(2005), Maffesoli, M The Time of the Tribes.The Decline of Individualism in Mass Society. Lontoo: Sage. Määttä, M. & Tolonen, T Johdanto. Teoksessa M. Määttä & T. Tolonen (toim.) Annettu, otettu, itse tehty.nuorten vapaa-aika tänään. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/ Nuorisotutkimusseura, Salasuo, M. & Hoikkala, T Huippu-urheilijat nykyajan kannattelupinnoilla. Teoksessa M. Piispa & H. Huhta (toim.) Epätavallisia elämänkulkuja. Huippu-urheilijat ja -taitelijat 2000-luvun Suomessa. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/ Nuorisotutkimusseura, Tiirikainen, M. &Konu, A Miksi murrosikäinen luopuu liikunnasta? Miksi lapset ja nuoret katoavat liikunta- ja urheiluseuroista murrosiässä? Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2013:3.Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. UKK-instituutti Terveysliikunnan suositus vuotiaille. Wheaton, B Introduction: Mapping the lifestylesport-scape. Teoksessa B. Wheaton (toim.) Understanding lifestyle sport.consumption, identity and difference.lontoo: Routledge,

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Seuratuki-info Valtakunnallinen Sinettiseuraseminaari

Seuratuki-info Valtakunnallinen Sinettiseuraseminaari Seuratuki-info Valtakunnallinen Sinettiseuraseminaari 8.10.2016 ylitarkastaja Sari Virta Kansalaistoiminnan nykytila Yhdistysrekisteri: 20 000 liikuntatoimintaan liittyvää yhdistystä Kunnat: avustusjärjestelmissä

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan kustannukset. Harrastamisen hinta seuran, kunnan vai harrastajan kukkarosta? ylitarkastaja Sari Virta

Lasten ja nuorten liikunnan kustannukset. Harrastamisen hinta seuran, kunnan vai harrastajan kukkarosta? ylitarkastaja Sari Virta Lasten ja nuorten liikunnan kustannukset Harrastamisen hinta seuran, kunnan vai harrastajan kukkarosta? ylitarkastaja Sari Virta Väestön liikkuminen Organisoitu liikunta Omatoiminen liikunta Harrastaminen

Lisätiedot

Harrastamisen hinta tutkimuksen valossa. Itäsuomalaisten kuntien liikuntaviranhaltijoiden työkokous ylitarkastaja Sari Virta

Harrastamisen hinta tutkimuksen valossa. Itäsuomalaisten kuntien liikuntaviranhaltijoiden työkokous ylitarkastaja Sari Virta Harrastamisen hinta tutkimuksen valossa Itäsuomalaisten kuntien liikuntaviranhaltijoiden työkokous 9.-10.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Väestön liikkuminen Organisoitu liikunta Omatoiminen liikunta Harrastaminen

Lisätiedot

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 27.4.2015. Liikkujan polku -verkosto

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 27.4.2015. Liikkujan polku -verkosto Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 27.4.2015 Liikkujan polku -verkosto Iltapäivän ohjelma o Esittäytymiset ja kuulumiset o Liikkujan polku -tilannekatsaus o Aikuisliikunnan

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä KOULULAISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Koululaiset saivat vastata sähköiseen kyselyyn vapaa-ajallaan tai tiettyjen luokkaasteiden kohdalla kouluajalla.

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit Uudistuneet O Sinettiseurakriteerit Uudistetut Sinettiseurakriteerit pohjautuvat O Lasten ja nuorten urheilusta tehtyihin selvityksiin. O Selvitykset valmistuivat yhteistyössä Kilpa- ja huippu-urheilun

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

9. Monipuolisuus. Perusliikuntataitoja monipuolisesti ja iloisesti. Miksi monipuolisuutta. Yksi vai monta lajia?

9. Monipuolisuus. Perusliikuntataitoja monipuolisesti ja iloisesti. Miksi monipuolisuutta. Yksi vai monta lajia? 9. Monipuolisuus Perusliikuntataitoja monipuolisesti ja iloisesti Miksi monipuolisuutta Yksi vai monta lajia? Erilaisia toteuttamismalleja - Suunnittelen treenejä -palvelu - Alle 7-vuotiaiden monipuolinen

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

J.Kinnunen / Kuntavaalit 17

J.Kinnunen / Kuntavaalit 17 J.Kinnunen / 3.2.2017 Kuntavaalit 17 Kuntavaalit 9.4.2017 Nyt on erityinen syy olla paikallisesti aktiivinen: Sote- & aluehallintouudistus Lajin positiivinen alueellinen noste ja seurojen kehitysnäkymät

Lisätiedot

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Esityksen sisältö Tuorein tieto lasten ja nuorten liikunnan tilasta Havaintoja lasten ja nuorten liikunnan

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

Kasva urheilijaksi aamukahvit

Kasva urheilijaksi aamukahvit Kasva urheilijaksi aamukahvit 1.10.2015 Alueellisten osaamis- ja palvelukeskusten prosessi toimenpiteet 2016 valittu miltä näyttää lajien toiminnan kannalta? Reijo Ruokonen, Laura Tast Kuulumiset Lasten

Lisätiedot

E LAPSENI URHEILEE AINEISTO JA KUVAT:SPORT.FI

E LAPSENI URHEILEE AINEISTO JA KUVAT:SPORT.FI E2 2014-2015 LAPSENI URHEILEE AINEISTO JA KUVAT:T.FI ROK KI E2 ILO IRTI URHEILUH HARRASTUKSESTA Urheilu on loistava kasvualusta. Se tarjoaa lapselle mainiot edellytykset voida hyvin ja kehittyä tasapainoiseksi,

Lisätiedot

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Lajin urheilutoiminnan kehittäminen yleistä työkalusta taustalle LUONNOS 7.10.2016 toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämiseen kuvaa 5

Lisätiedot

Kasva Urheilijaksi aamukahvit Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen

Kasva Urheilijaksi aamukahvit Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen Kasva Urheilijaksi aamukahvit 11.3.2015 Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen Urheileva lapsi tai nuori kaiken keskiössä Koti Liikunta- ja urheiluolosuhteet - kuntataho Innostus

Lisätiedot

LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen

LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2013 5 9 luokat Vuokatti 30.5.2013 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Seurakehitys SJAL:ssa Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Sisältö SJAL:n seurakehitysohjelmasta Kokemuksia oman seuran analyysista Artemis Laatujärjestelmä seuroille? SJAL:n

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

KKI-hanketuki seurojen näkökulmasta. Lisätietoa

KKI-hanketuki seurojen näkökulmasta. Lisätietoa KKI-hanketuki seurojen näkökulmasta Lisätietoa http://www.kkiohjelma.fi/hanketuki KKI-hanketuki Taloudellinen tuki paikallisille toimijoille työikäisten liikuttamiseksi Tahoille, jotka järjestävät aloittelijoille

Lisätiedot

Limu ja vammaisten nuorten liikunta

Limu ja vammaisten nuorten liikunta Limu ja vammaisten nuorten liikunta Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät 3.9.2015 Veli Liikanen, projektitutkija Mikkelin ammattikorkeakoulu // Mikkeli University of Applied Sciences // www.mamk.fi

Lisätiedot

Lapsen oman orientaation merkitys liikunnallisen elämäntavan rakentumisessa

Lapsen oman orientaation merkitys liikunnallisen elämäntavan rakentumisessa Lapsen oman orientaation merkitys liikunnallisen elämäntavan rakentumisessa Jyrki Reunamo, Helsingin yliopisto, Opettajankoulutuslaitos Nuori Suomi, 5.10.12. klo 11 www.helsinki.fi/yliopisto 3.10.2012

Lisätiedot

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä TYÖIKÄISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Sähköiseen kyselyyn vastasi 321 täysi-ikäistä pieksämäkeläistä, joista 67 prosenttia oli naisia ja 33 prosenttia

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Lounais-Suomen nuorisotyönpäivät. Miska Keskinen & Rosa Rantanen /

Lounais-Suomen nuorisotyönpäivät. Miska Keskinen & Rosa Rantanen / Lounais-Suomen nuorisotyönpäivät Miska Keskinen & Rosa Rantanen Miska.keskinen@redcross.fi / Rosa.rantanen@redcross.fi Nuorisotyön rooli kotouttamisessa Kysyin asiaa parilta ystävältä: Nuorisotyö voi auttaa

Lisätiedot

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S LUDUS TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT OY Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Liesikuja

Lisätiedot

Matti Pietillä Opetushallitus Liikkuva koulu_turku ja sisäinen liikuntamotivaatio

Matti Pietillä Opetushallitus Liikkuva koulu_turku ja sisäinen liikuntamotivaatio Matti Pietillä Opetushallitus Liikkuva koulu_turku 12.4.2016 ja sisäinen liikuntamotivaatio Työikäisten määrä vähenee Suomessa 2050: 27,9 % 2014: 42,9 % Lähde: Valtiovarainministeriö Haasteenamme ISTUVA

Lisätiedot

Miksi koulun liikunta- ja terveyskasvatuksesta ei

Miksi koulun liikunta- ja terveyskasvatuksesta ei Miksi koulun liikunta- ja terveyskasvatuksesta ei kannata tinkiä? Miksi koulun liikunnasta ei Professori Lasse Kannas Dekaani Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto kannata tinkiä? Professori

Lisätiedot

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä 2015 - talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia 1 2 3 4 5 Eniten henkilökunta koki ongelmaksi lasten liiallisen ruutuajan. Lisäksi

Lisätiedot

Jari Lämsä. Kommentit: Hannu Tolonen

Jari Lämsä. Kommentit: Hannu Tolonen Jari Lämsä Kommentit: Hannu Tolonen Yleistä arvioinnista Arviointi: liittyy nykyisin vallalla olevaan hallintotapaan on toiminnan arvottamista tiettyjen kriteerien suhteen ei siis arvostelua! jaetaan sisäiseen

Lisätiedot

Vastustaja vai kilpakumppani? Ringeten Reilu Peli periaatteet Suomen Ringetteliiton syyskokous

Vastustaja vai kilpakumppani? Ringeten Reilu Peli periaatteet Suomen Ringetteliiton syyskokous Ringeten Reilu Peli periaatteet 12.11.2011 Suomen Ringetteliiton syyskokous Ringette on suurenmoinen peli. Se tarjoaa parhaimmillaan mukana oleville ympäristön, jossa opitaan voittamaan ja häviämään sekä

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Edivan lomakkeen pohjalta muokattu) Salassa pidettävä, arkistoitava, kopio siirtyy lapsen mukana

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Edivan lomakkeen pohjalta muokattu) Salassa pidettävä, arkistoitava, kopio siirtyy lapsen mukana 1 F:\koti\_Varhaiskasvatus\Vasu\Lapsen-vasulomake-2015.doc Lapsen nimi: (kuva) Synt.aika: Tärkeimmät puh.nrot: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Keskusteluun osallistujat:

Lisätiedot

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi.

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi. Terveyttä edistävä liikunta kunnan toiminnassa 2012 Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta edistämiseksi ja terveyttä edistävän kehittämiseksi. Ohjeita vastaamiseen Suosittelemme täyttämistä

Lisätiedot

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta 14.5.2012 Johtaja Harri Syväsalmi Opetus- ja kulttuuriministeriö/liikuntayksikkö Hallitusohjelma - liikuntapolitiikka

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Liikunta ja urheilu ovat Suomen merkittävin kansanliike. Jokaisen hyvinvointi rakentuu liikunnalliselle arjelle. Huippu-urheilijat inspiroivat

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden

Lisätiedot

ÄLÄ VASTAA TÄHÄN VERSIOON

ÄLÄ VASTAA TÄHÄN VERSIOON ÄLÄ VASTAA TÄHÄN VERSIOON Opetus- ja kulttuuriministeriön koululaiskysely 2017 Hei, vuosi sitten lähetin kouluusi kyselyn, mitä sinä ja muut oppilaat haluaisitte harrastaa koulussa iltapäivisin. Kyselyyn

Lisätiedot

Lähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä. Viherseminaari Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut

Lähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä. Viherseminaari Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut Lähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä Viherseminaari 1.11.2012 Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut Liikkuminen on luonnollista Leikki-ikäinen lapsi liikkuu luonnostaan, kuitenkin

Lisätiedot

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2014 5 9 luokat Vuokatti 20.5.2014 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Kärkihankkeen avustusresurssi 21miljoona kolmen vuoden ajan (7 miljoonaa/vuosi) Seuraava haku aukeaa kunnille 23.1-10.3.2017 Antti Blom

Lisätiedot

RETKI VAPAA-AIKA REIPPAILU LIIKUNTA AKTIIVI KUNTO

RETKI VAPAA-AIKA REIPPAILU LIIKUNTA AKTIIVI KUNTO PYÖRÄMATKAILU JA RETKEILY /AKTIIVI LIIKKUJA RETKI VAPAA-AIKA REIPPAILU LIIKUNTA AKTIIVI KUNTO Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen PYÖRÄMATKAILU JA -RETKEILY VAPAA-AIKA=

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan

Lisätiedot

Katri Vataja HTT.

Katri Vataja HTT. Katri Vataja HTT katri.vataja@gmail.com Näkökulmani kehittävään arviointiin Projektit Hankkeet Johtamisen kehittäminen Strategiatyö Työyhteisökehittäminen Kehi%ävä arvioin- työyhteisössä MITÄ? Arviointiprosesseja

Lisätiedot

Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset

Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset 2016. Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä. Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Liikkuva Koulu - koko kaupungin yhteinen asia. Oulu Juho Silvasti

Liikkuva Koulu - koko kaupungin yhteinen asia. Oulu Juho Silvasti Liikkuva Koulu - koko kaupungin yhteinen asia Oulu 7.9. 2015 Juho Silvasti Liikkuva Kalajoki- Hyvinvointia meille kaikille Kaikki koulut mukana Liikkuva koulu- toiminnassa 7 alakoulua 1 yläkoulu 1 yhtenäiskoulu

Lisätiedot

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon

Lisätiedot

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantuminen ja anomia Sosiaalinen vieraantuminen (alienaatio), kuvaa

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma VIESTINTÄSUUNITELMA 1(10) Viestintäsuunnitelma Tervarit Juniorit ry VIESTINTÄSUUNITELMA 2(10) Sisällys 1. Johdanto 2. Tervarit Juniorit 3. Arvot 4. Viestinnän kohteet ja tavoitteet 5. Tervarit Juniorit

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ OSA KAUSIRAPORTTIA, LUMILAJIT LIIKUTTAVAT - KEVÄT 2016

YHTEISTYÖSSÄ OSA KAUSIRAPORTTIA, LUMILAJIT LIIKUTTAVAT - KEVÄT 2016 YHTEISTYÖSSÄ OSA KAUSIRAPORTTIA, LUMILAJIT LIIKUTTAVAT - KEVÄT 2016 SUKSICROSS, MÄKIHYPPY, YHDISTETTY, MAASTOHIIHTO, AMPUMAHIIHTO STRATEGIA Esikuvat Sitoutuminen kaikilla tasoilla Lapset & perheet Koulut

Lisätiedot

HUIPPUPELAAJAN POLKU Esa Määttä

HUIPPUPELAAJAN POLKU Esa Määttä HUIPPUPELAAJAN POLKU Esa Määttä HUIPPUPELAAJAN POLKU Maailma on täynnä erilaisia polkuja Huipulle on monta erilaista tietä Huippu-urheiluikä ja sen merkitys harjoittelussa Monipuolinen liikunta Miksi?

Lisätiedot

NJS Milan: Joukkueen Säännöt Hyväksytty Vanhempainkokouksessa

NJS Milan: Joukkueen Säännöt Hyväksytty Vanhempainkokouksessa NJS Milan: Joukkueen Säännöt 2011 Hyväksytty Vanhempainkokouksessa 25.03.2011 Lasten ja nuorten kokonaisliikunnan määrä Kuinka paljon lapset oikeasti liikkuvat? Kuinka moni meistä tietää kuinka paljon

Lisätiedot

KORKEAKOULULIIKUNNAN BAROMETRI

KORKEAKOULULIIKUNNAN BAROMETRI KORKEAKOULULIIKUNNAN BAROMETRI 22.5.2014 AGENDA Keskeiset tulokset aihepiireittäin Osa 1: korkeakoululiikunnan suositusten toteutuminen Osa 2: Korkeakouluopiskelijoiden liikuntasuhde Huomioita prosessin

Lisätiedot

Maksutonta koulutusta!

Maksutonta koulutusta! Maksutonta koulutusta! Liikuntaa järjestävien yhdistysten toimihenkilöille, ohjaajille ja valmentajille Syksy 2011 Kevät 2012 Turun seudun kunnat tarjoavat yhdessä Sinulle - ohjaaja, valmentaja tai seuran

Lisätiedot

Kasva urheilijaksi aamukahvit

Kasva urheilijaksi aamukahvit Kasva urheilijaksi aamukahvit 26.5.2015 Tapaamisen sisältö: Kuulumiset Uudistuvat sinettiseurakriteerit/ Eija Alkavat Kasva urheilijaksi kokeiluprosessit lajien toiveet yhteistyön tavasta?/ Maria Lasten

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

Hiihtoladuilta trampoliineille Lasten ja nuorten liikunta 2010-luvulla

Hiihtoladuilta trampoliineille Lasten ja nuorten liikunta 2010-luvulla Hiihtoladuilta trampoliineille Lasten ja nuorten liikunta 2010-luvulla Seminaari: Liikunnan asema tulevaisuuden kunnassa ja rajapintayhteistyö Jyväskylä 29.11.2016 Mikko Salasuo Talous- ja sosiaalihistorian

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

BJR F2 (05) Vanhempainkokous 21.08.2013

BJR F2 (05) Vanhempainkokous 21.08.2013 BJR F2 (05) Vanhempainkokous 21.08.2013 Kausi 2013 2014 Vastuuvalmentaja Jan Wasastjerna Edelleen... Urheilua Lasten Ehdoilla! HAUSKAA ja HAASTEELLISTA Tehdään vanha paremmin ja opitaan uutta => KEHITYTÄÄN

Lisätiedot

Liikunnan asema Tulevaisuuden kunnassa ja rajapintayhteistyö Lounais-Suomen kuntien liikuntaseminaari

Liikunnan asema Tulevaisuuden kunnassa ja rajapintayhteistyö Lounais-Suomen kuntien liikuntaseminaari Liikunnan asema Tulevaisuuden kunnassa ja rajapintayhteistyö Lounais-Suomen kuntien liikuntaseminaari 22.-23.9.2016 ylitarkastaja Sari Virta Alustuksen rakenne Tiedolla johtaminen Hyvinvoinnin edistäminen

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Oppilaiden luontainen energisyys halutaan nähdä voimavarana, joka oikein kanavoituna tuottaa sekä hyviä oppimistuloksia että koulussa viihtymistä.

Oppilaiden luontainen energisyys halutaan nähdä voimavarana, joka oikein kanavoituna tuottaa sekä hyviä oppimistuloksia että koulussa viihtymistä. Siilinjärvi Hankkeessa mukana alakoulu Siilinlahti ja yläkoulu Ahmo Haasteena kehittää kahden ison koulun (n. 1200 oppilasta) liikunnallista toimintakulttuuria ja yhteistyötä Liikuntamyönteisen kasvun

Lisätiedot

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 2015 Liikkuva lapsuus Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 Sisällys Hankkeen alkuidea... 2 Hankkeen tavoitteet... 3 Hankkeen toimenpiteet... 4 Hankkeen toteutuminen... 5 Hankkeen

Lisätiedot

PALLO VERKKOON JA VERKON YLI

PALLO VERKKOON JA VERKON YLI PALLO VERKKOON JA VERKON YLI Seurayhteistyötä yli lajirajojen! Joen Jujun ja FC Hertan JuHe yhteistyöprojekti Seurayhteistyökoordinaattori Anssi Liimatta Isännän Ääni - Mikkeli 7.-8.2.2014 Yhteistyön alkutaival

Lisätiedot

TerveysInfo. Kulje viisaasti Juliste. hyötyliikunta

TerveysInfo. Kulje viisaasti Juliste. hyötyliikunta TerveysInfo hyötyliikunta Arviointi avuksi : vahvista tervysliikunnan yhteistyötä Liikuntaneuvonnan ja terveysliikuntapalvelujen yhteisen arvioinnin avulla voidaan edistää saumattoman palveluketjun toimintaa.

Lisätiedot

KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013

KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013 KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013 lisää liikettä koulupäivän aikana rakenteilla, asenteilla, yhteistyöllä! FAKTAA HANKKEESTA - Hallinnoija Hämeen Liikunta ja

Lisätiedot

Katja Anoschkin Helsingin yliopisto, Valtio-oppi, hallinnon ja organisaatioiden tutkimus, opiskelija

Katja Anoschkin Helsingin yliopisto, Valtio-oppi, hallinnon ja organisaatioiden tutkimus, opiskelija Vantaan seurakenttä Katja Anoschkin Helsingin yliopisto, Valtio-oppi, hallinnon ja organisaatioiden tutkimus, opiskelija TILANNEKUVA Liikuntapalveluiden toimijat ja toimintamuodot Toiminta-avustusta saavien

Lisätiedot

SUOMEN SAAPPAANHEITTOLIITTO RY TOIMINTASUUNNITELMA 1/6. Suomen Saappaanheittoliitto ry. Toimintasuunnitelma 2016

SUOMEN SAAPPAANHEITTOLIITTO RY TOIMINTASUUNNITELMA 1/6. Suomen Saappaanheittoliitto ry. Toimintasuunnitelma 2016 SUOMEN SAAPPAANHEITTOLIITTO RY TOIMINTASUUNNITELMA 1/6 Suomen Saappaanheittoliitto ry Toimintasuunnitelma 2016 SUOMEN SAAPPAANHEITTOLIITTO RY TOIMINTASUUNNITELMA 2/6 Sisällysluettelo 1. VUODEN 2016 PÄÄTAVOITTEET...

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi Alakoulut 0..0 LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet alakoulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 7 alakoulua (0.. mennessä) Liikkuva koulu -tiimissä Opettajainkokouksessa

Lisätiedot

JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA

JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA -LIIKUTTAVAN HYVÄ KOULU- www.liikkuvakoulu.fi JYRÄNGÖN KOULU 1,5 sarjainen alakoulu Oppilaita noin 200 Opettajia ja avustajia n. 15 henkilöä Koulussa panostettu koululiikunnan kehittämistoimintaan

Lisätiedot

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Liikkuva koulu -ohjelma Valtakunnallinen ohjelma, hallitusohjelman kärkihanke: VN: Tunti liikuntaa jokaisen peruskoululaisen päivään.

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Luonnos 9.5.2016 3 Suomen elinvoimalle on ensiarvoisen tärkeää, että tämä kokonaisuus toimii vaikuttavasti, inspiroivasti ja tuloksellisesti.

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

ALAKOULUN LIIKUNTADIPLOMI

ALAKOULUN LIIKUNTADIPLOMI 1(19) LIITE 1. Alakoulun liikuntadiplomi ALAKOULUN LIIKUNTADIPLOMI Nimi: 2(19) SISÄLTÖ 1 LIIKKUMISKERRAT... 2 2 TEHTÄVÄKIRJA... 2 2.1 Kehonkuvani... 5 2.2 Ruokalautasmalli... 6 2.3 Oma ruokalautasmalli...

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa

Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa LIITU- tutkimuksen tuloksia 16 Sami Kokko TtT, yliopistotutkija, dosentti Jyväskylän yliopisto LIITU -tutkimus Laajan tutkijajoukon yhteistyö, mukana tutkijoita

Lisätiedot

Mahdollisuuksien Vierumäki. Tyyppi-hanke Tulosseminaari Sarianna Manselius Liikunta- ja hyvinvointipalvelut

Mahdollisuuksien Vierumäki. Tyyppi-hanke Tulosseminaari Sarianna Manselius Liikunta- ja hyvinvointipalvelut Mahdollisuuksien Vierumäki Tyyppi-hanke Tulosseminaari 8.12.2015 Sarianna Manselius Liikunta- ja hyvinvointipalvelut Vierumäki on lähellä Vierumäki sijaitsee 25km päässä Lahdesta, keskellä suomalaista

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi.. LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet koulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 107 koulua * 1 kunnasta (.. mennessä) 800 700 7 00 00 400 0 0 100 1 0 Alakoulut

Lisätiedot

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) 410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa III - Kasvatussosiologia osana kasvatustieteitä Kasvatustiede tieteiden välistä

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Tikkurilan Taitoluisteluklubi

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Tikkurilan Taitoluisteluklubi Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille Tikkurilan Taitoluisteluklubi 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana Ice Melody Ice Sympathy Ice melody Luistelukoulu/ Timantit Ice Sympathy Luistelukoulu

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia

Suomalaisen jääkiekon strategia Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011 Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011 Liikunta -oppiaineen päämäärä peruskoulussa Vaikuttaa myönteisesti oppilaan Fyysiseen Psyykkiseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Opas 3. luokalle siirtyvälle

Opas 3. luokalle siirtyvälle Kuopion kaupunki, kasvun ja oppimisen palvelualue Opas 3. luokalle siirtyvälle Lukuvuosi 2014-2015 Valinnat 2. luokan kevätlukukaudella Oppilas valitsee 2. luokan kevätlukukauden alussa ensimmäisen vieraan

Lisätiedot