Ilmarinen HUB HELSINKI TARJOAA TYÖTILAT UUDEN AJAN YRITTÄJILLE. Yrittäjyys kiinnostaa nuoria. Haasteellinen kuljetusala

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ilmarinen HUB HELSINKI TARJOAA TYÖTILAT UUDEN AJAN YRITTÄJILLE. Yrittäjyys kiinnostaa nuoria. Haasteellinen kuljetusala"

Transkriptio

1 Ilmarinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen asiakaslehti 3/2011 Yrittäjyys kiinnostaa nuoria Haasteellinen kuljetusala HUB HELSINKI TARJOAA TYÖTILAT UUDEN AJAN YRITTÄJILLE Ilmarinen tuntee vastuunsa rakennuttajana

2 Ilmarinen 3/2011 Sisältö Pääkirjoitus 4 Debatti: Eläköön yrittäjyys! 5 Yrittäjän elämää Hub Helsinki yhdistää uuden ajan yrittäjiä 10 5 Kuva: Laura Nissinen Työhyvinvointi Anne Sjögrenin yrittäjäresepti 14 Työ ja eläke Ilman kumipyöriä Suomi ei toimi 16 Elämäni kunnossa Uusi ammatti työeläkekuntoutuksena 19 Sijoitukset Rakennuttaja tuntee vastuunsa 22 Palvelut Työeläke-, vakuutus- ja pankkiasiat kuntoon samalla kertaa 24 Ilmarinen 50 vuotta Rakennusvaiheesta sopeutukseen 26 Kolumni: Yrittäjyyden ytimessä 9 Työn iloa: Suutarin lapsella on kengät 13 Kysyttyä 29 På svenska Ajankohtaista Palveluvinkki Asiakastilaisuudet 36 Debatti 10 Hub Helsinki yhdistää uuden ajan yrittäjiä. Se on osuuskunta, joka tarjoaa yrittäjille työtilat ja paikan ideoiden ja ihmisten kohtaamiseksi. Onko yrittäjällä oikeus sekä menestyä että epäonnistua? Saako yrittäjä riittävästi apua ja tukea? Miten yrittäjyyttä edistetään? Näitä asioita pohtivat Antti Ylimutka, Oskari Lehtonen ja Kaija Pöysti. Kuva: Laura Nissinen Yrittäjän elämää JULKAISIJA: Ilmarinen PÄÄTOIMITTAJA: Päivi Sihvola TOIMITTAJAT: Sami Kelhä, Satu Malkamäki, Eila Parkkonen, Marianne Partanen Sähköposti: TOIMITUSKUNTA: Pirkko Auvinen, Kati Huoponen, Anna Hyrske, Ilari Jämsen, Jaakko Kiander, Mari Merilampi, Mika Paananen, Pauliina Ripatti LAYOUT: Neodes / Esko Tuomisto, Reprotyö: HEKU Painopaikka: Punamusta Oy, ISSN: X Painos: Painettu syyskuussa Seuraava asiakaslehti ilmestyy joulukuussa. 2

3 Kuva: NEODES 14 Anne Sjögren myy liikkeessään arjen tarpeellisia perustuotteita keittiöön. Hän pitää huolta hyvinvoinnistaan; lomat, yhdistystoiminta, vertaistuki ja läheisten apu auttavat jaksamaan. Kuva: Sofia Virtanen Työhyvinvointi Info Yrittäjän sairaus- ja työttömyyspäiväraha Määrät YEL-työtulon perusteella vuonna 2011 YEL-työtulo, Sairaus- Työttömyyseuroa/ päiväraha, päiväraha, vuosi n. euroa/päivä n. euroa/päivä *) *) Työttömyysturvan piiriin pääsyn alaraja Fakta Pk-yritykset ovat kansantaloudelle tärkeitä Lähde: Suomen Yrittäjät Työ ja eläke Kuva: Esko Tuomisto 16 Kuljetusalalla riittää haasteita, joita ovat muun muassa kustannusten nousu, harmaa talous ja sen tuoma epäreilu hintakilpailu. Haasteista huolimatta kuljetusala on puheenjohtaja Ahti Myllyksen mielestä hieno palveluelinkeino, joka tarjoaa mielenkiintoisia tehtäviä palveluissa ja logistisessa ketjussa. Suomessa on kaikkiaan yritystä ( jos maa-, metsä- ja kalatalous mukana) Mikroyritys alle 10 työntekijää ( yritystä eli 93,4 %) Pieni yritys alle 50 työntekijää ( yritystä eli 5,5 %) Keskisuuri yritys työntekijää (2334 yritystä eli 0,9 %) Suuryritys 250 henkilöä tai enemmän (608 yritystä eli 0,2 %) Pk-yrityksissä työskentelee 62 % kaikkien yritysten yhteensä 1,4 milj. työntekijäistä Tutkittua Keskiarvoyrittäjä Lähde: Suomen Yrittäjät YHTEYSTIEDOT: Käyntiosoite: Porkkalankatu 1, Helsinki Postiosoite: Ilmarinen Puhelin: Eläke- ja vakuutusasiat: puhelin Asiakastietojen muutokset: Ilmarisen yhteistyökumppaneita ovat OP-Pohjola-ryhmä ja Pohjantähti. Kannen kuva: Laura Nissinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen asiakaslehti 3/2011 Ilmarinen Yrittäjyys kiinnostaa nuoria Haasteellinen kuljetusala HUB HELSINKI TARJOAA TYÖTILAT UUDEN AJAN YRITTÄJILLE Ilmarinen rakennuttajana tuntee vastuunsa on 46-vuotias opistotasoisen koulutuksen saanut mies on tehnyt useita vuosia palkkatyötä ennen ryhtymistään yrittäjäksi työllistää itsensä lisäksi 2 3 henkilöä tekee 20 % pidempää työpäivää kuin palkansaaja on keskimääräistä kansalaista vauraampi kuluttaa keskimääräistä enemmän mm. asumiseen ja terveyteen sekä vähemmän kulttuuriin ja vapaa-aikaan 3

4 Pääkirjoitus Vaivatonta asiointia Kuva: Esko Tuomisto Yrittäjän arki on kiireistä eivätkä vakuutusasiat ole silloin mielessä päällimmäisinä. Me Ilmarisessa pidämme tärkeänä sitä, että vakuutusasioiden hoitaminen on asiakkaillemme vaivatonta. Mitä se sitten tarkoittaa käytännössä? Ainakin sitä, että palvelu on sujuvaa ja että asiat saa kerralla kuntoon. Ilmarisen asiakkailla on valittavanaan monta hyvää vaihtoehtoa eläkevakuutusasioidensa hoitamiseen. Verkkopalvelujen arvostus on kasvanut vuosi vuodelta, ja myös niiden käyttö lisääntyy kaiken aikaa. Tyypillisesti verkkopalveluissa muun muassa tehdään vuosi-ilmoituksia, maksetaan vakuutusmaksuja ja tulostetaan maksutodistuksia. Yhä suurempi osa asiakkaistamme hoitaa jo kaikki yrityksensä vakuutusasiat verkossa. Luonnollisesti myös oma eläketurva kiinnostaa, ja moni käykin verkossa laskemassa arvion omasta eläkkeestään tai tarkastamassa oman työeläkeotteensa. Henkilökohtaisen palvelun tarve ei kuitenkaan ole kadonnut verkkopalvelujen myötä, vaan sille on edelleen selvä tilaus. Asiakaspalvelussamme työskentelee yli 50 asiantuntijaa, jotka neuvovat puhelimitse sekä vakuuttamiseen että eläkkeisiin liittyvissä asioissa. Tältä porukalta saa apua lähes tuhat asiakasta joka päivä. Yrittäjät arvostavat myös vakuutusten kokonaispalvelua eli mahdollisuutta hoitaa kaikki vakuutusasiat kerralla kuntoon. Ilmarisen asiakkaille tämä on mahdollista: OP- Pohjola ja Pohjantähti palvelevat Ilmarisen asiakkaita myös työeläkevakuuttamiseen liittyvissä asioissa. Yrittäjän näkökulmasta homma toimii parhaimmillaan niin, että hän voi yhdessä ammattilaisen kanssa keskustellen hoitaa yhdellä kertaa sekä yrityksensä että omat henkilökohtaiset vakuutusasiansa. Yrittäjä voi keskittyä omaan ydinliiketoimintaansa Ilmarinen ja sen yhteistyökumppanit hoitavat vakuuttamisen. Jukka Welling yhteysjohtaja Vapaus houkuttaa Enemmistö kaikista suomalaisista on yhtä mieltä siitä, että yrittäjyys on työllisyyden avain ja talouskasvun moottori. Suomalaiset ovat yrittäjämyönteisiä, mutta vain kolmannes pitää yrittäjyyttä itselleen sopivana. Yrittäjänä jo toimivista sen sijaan yhdeksän kymmenestä pitää uravalintaansa houkuttelevana. Itsenäinen työ, vapaus tehdä niin kuin haluaa ja mahdollisuus toteuttaa itseään vetää yrittäjyydessä puoleensa. Epävarmuus, taloudelliset riskit sekä kiire ja jaksaminen taas vähentävät yrittäjyyden houkuttelevuutta. Kuva: Esko Tuomisto 4 Lähde: Yrittäjyysilmapuntari 2011, Suomalaisen Työn Liitto, Suomen Yrittäjät

5 Debatti Teksti: Sari Okko Kuvat: Laura Nissinen Onko yrittäjillä oikeus menestyä tai epäonnistua? Löytyykö yrittämiselle riittävästi apua ja tukea? Entä miten on riskinottokyvyn ja luovan hulluuden laita? Näitä pohtivat Oskari Lehtonen, Kaija Pöysti ja Antti Ylimutka. 5

6 Debatti Yrittäjyyttä ja siihen liittyviä kysymyksiä sekä yrittäjyyden muutosta Suomessa pohdittiin Ilmarisessa asiantuntevan joukon voimin. Saman pöydän ääreen kutsuttiin kolme näkijää ja tekijää yrittäjyyden eri näkökulmista. Keskustelusta vastasivat kokenut toisen polven sarjayrittäjä, sijoittaja ja konsultti Kaija Pöysti Intosome Oy:stä, reilut 15 vuotta mm. aloittavien yritysten kanssa työskennellyt, nykyään KoppiCatch Oy:n partnerina toimiva Oskari Lehtonen sekä kauppakorkeakouluopiskelijana nuorta polvea edustava Antti Ylimutka Aalto-yliopiston yhteyteen perustetusta opiskelijavetoisesta Aalto Entrepreneurship Societysta. Keskustelua veti Ilmarisen henkilöstö- ja viestintäjohtaja Päivi Sihvola. Millainen suomalainen yhteiskunta on kasvuyrittäjän näkökulmasta? Oskari Lehtonen: Suomalaisessa yhteiskunnassa on tapahtunut viime vuosina todella suuri muutos. Hankenilla pääomasijoittamista opettaessani huomaan, miten hyvin opiskelijat ymmärtävät ja ovat kiinnostuneita yrittäjyydestä ja pääomasijoittamisesta. Yrittäjille on tänä päivänä myös tarjolla niin rahallista kuin tiedollista tukea monelta luukulta. Antti Ylimutka: Edistämme yrittäjyyttä luomalla yhteisön, jossa nuoret tulevat yrittäjät kohtaavat kokeneita sarjayrittäjiä. Tavoitteenamme on tehdä yrittäjistä rokkistaroja ja luoda Suomeen sitä kautta uusia menestystarinoita. Näitä tarinoita ei voi syntyä, ellei meillä ole suurta määrää taidokkaita nuoria, jotka ottavat riskejä ja tekevät yltiökunnianhimoisia yrityksiä. Yrityksen perustaminen opiskeluaikana on ikään kuin kiihdytettyä oppimista. Kaija Pöysti: Olen elänyt sen ajan, jolloin yrittäjyys oli lähinnä kirosana. Kun ryhdyin yrittäjäksi, vaihtoehtoina oli kaksi polkua: konkurssi tai kuolema. Ilmapiiri on noista ajoista onneksi muuttunut paljon. Tänä päivänä yrittäjyyttä voidaan kokeilla ja nähdä se yhtenä elämänvaiheena. Mitkä asiat yrittäjyydessä tänä päivänä korostuvat? Ylimutka: Silmäni ovat auenneet muutokselle Aaltoes:ään eksymiseni jälkeen. Jos edellisen kahden vuoden aikana pyöräytimme liikkeelle noin 50 startupia, tänä vuonna ohjelmiemme läpi menee noin 150 aloittavaa yritystä. Hakijamäärä on kasvanut räjähdysmäisesti, mikä kertoo meille siitä, että opiskelijat haluavat yrittäjiksi. Uskomme, että yrittäjäksi voi ryhtyä oppimalla kokeneilta yrittäjiltä ilman kymmenen vuoden yrityskokemusta. Pöysti: Muutos on oikeansuuntainen, sillä uutta ei synny, ellei ole aluskasvillisuutta. Taantumien siivittäminä aikanaan poikineet yrittäjäkoulutukset eivät kasvata koulun penkiltä yrittäjiksi, sillä vain tekemällä ja verkostoitumalla oppii. On hyvä, että tekemiseen liittyy vastuuta heti alusta lähtien. Pitää myös muistaa, että kasvuyrityksiä on muitakin kuin startupit. Kasvua ja työpaikkoja luovat myös mm. monet keskisuuret yritykset ja perheyritykset. Yrittäjällä tulee olla oikeus sekä menestyä että epäonnistua. Ylimutka: Suomessa odotetaan perinteisesti ylhäältä päin tulevaa käskyä tehdä jotain. Me ajattelemme toisinpäin: jos haluamme jotain tapahtuvan, aloite pitää ottaa omiin käsiin ja ryhtyä tekemään töitä. Se, mikä tässä maailmassa ratkaisee, on kyky oppia ja omaksua asioita nopeammin kuin kukaan muu. Verkostoihin päästään käsiksi, jos ne ansaitaan. Samalla syntyy tietyllä tavalla meritokratia, jossa vain parhaat selviytyvät. Onko suomalaisten suhtautuminen riskiottoon ylivarautuva? Oskari Lehtonen Pöysti: Kyllä, ja yksi selityksistä on se, että olemme pieni maa, jossa kaikki tuntevat toisensa. Riskinoton pelko on perustunut siihen, että jokainen epäonnistuminen tiedetään. Meillä on ollut myös pitkä perinne siitä, että kun yhdelle uralle lähdet, siinä pysyt. Lehtonen: Meillä on tekemistä siinä, että menestymisen lisäksi sallimme epäonnistumisen. Kaikki ja kaikenlainen kokemus on kuitenkin tarpeen. Yhdysvalloissa on lupa epäonnistua: jos tämä ei onnistunut, niin mennään eteenpäin ja yritetään seuraavalla kerralla jotain muuta. Kun uskaltaa epäonnistua, uskaltaa ehkä nostaa tavoitteetkin hieman korkeammalle ja kertoa ne julkisesti. Maailma ei kaadu epäonnistumiseen. Ylimutka: Suurimmat riskit, joita yrittäjät Suomessa ottavat, ovat 6

7 Antti Ylimutka, Kaija Pöysti ja Oskari Lehtonen ovat huomanneet, että viime vuosina yrittäjyys on alkanut houkuttaa nuoria yhä enemmän. Keskustelijat uskovat, että nuoret oppivat yrittämistä tekemällä ja verkostoitumalla, ei pelkästään koulun penkillä. lähinnä ajankäytöllisiä. Taloudelliset riskit ovat varsin pieniä. Harvoin meillä näkee tarinoita, joissa yrittäjä panttaa talonsa ja omaisuutensa yrityksen takia. Hyvät esikuvat yrittäjyydestä antavat nuorille toivoa. Meidän tehtävämme on poistaa ensimmäisen vaiheen riskin pelot. Lehtonen: Silicon Valleyssä menestyneet yrittäjät myös sijoittavat takaisin ekosysteemiin, mikä on sen merkittävä moottori. Suomessakin tätä tapahtuu jo jonkin verran, mutta toivottavasi jatkossa yhä enemmän. Pöysti: Meillä on ehkä ollut sellainen käsitys, että voit sijoittaa yritykseen vain rahaa. Kyse ei kuitenkaan ole siitä. Yhtä tärkeää on tuoda yritykseen osaamista, kokemusta ja verkostoja. Lisäksi voitaisiin myös sijoittaa yhdessä muiden sijoittajien kanssa, jolloin riskikin pienenee. Mitkä asiat hidastavat tai edistävät yrittäjyyttä? Lehtonen: On muistettava, että kaikista ihmisistä ei ole yrittäjiksi. Pöysti: Tämä on totta. Suomi tahtoo välillä olla yhden totuuden maa. On hyvä, että yrittäjyyteen rohkaistaan, mutta kaikista ei voi eikä pidä tehdä yrittäjiä. Kärjistetysti voisi sanoa, että Suomessa on paljon hyviä ihmisiä, joita ei pidä päästää yrittäjiksi. Heidät pitää saada töihin sellaisiin firmoihin, joissa heistä saadaan paras osaaminen irti ja joissa he kokevat työn palkitsevaksi ja mielekkääksi. Ylimutka: Meidän tavoitteemme on kaivaa esiin se kaksi promillea valmistuvista opiskelijoista, jotka alkavat muuttaa ekosysteemiä. Opetamme tiettyjä metodeja ja tiettyjä työskentelytapoja, joita voidaan käyttää, oli sitten kyseessä perheyritys tai jokin muu. Yrittäjyys voi olla tänä päivänä yksi elämänvaihe työuralla. Kaija Pöysti Lehtonen: Se, että yrittäjä pyrkii tavoitteeseensa vaikka läpi harmaan kiven, on etu. Vaikka yrittäminen vaatii tiettyä hulluutta ja eteenpäin pyrkimistä, yrittäjän pitäisi osata ottaa vastaan myös palautetta sekä hakea sitä aktiivisesti verkostoista koko ajan. Pöysti: Yrittäjäksi ei kannata lähteä, ellei kestä sitä, että kuulee 30 kertaa päivässä sanan ei. Harva yrittäjä sanoo, että ryhdyn yrittäjäksi, koska haluan tienata paljon rahaa. Tottakai hän haluaa rahaakin, mutta se on vain osa toimintaa, jota kantaa lopulta jokin muu asia. 7

8 Ylimutka: Yrittäjyyteen liittyy tietynlaista pähkähulluutta: halua saada aikaan jonkinlaista muutosta. Kukaan ei tee seitsemää firmaa vain rahan takia. Raha on lähinnä väline siihen, että unelman toteuttaminen helpottuu. Minkälaisia ominaisuuksia yrittäjällä tulisi olla? Ylimutka: Yhtä yrittäjätyyppiä ei ole olemassakaan. Kyse on enemmänkin siitä, että yrittäjä osaa ympäröidä itsensä oikeilla ihmisillä. Yrityksessä tarvitaan lennokkaita visionäärejä, mutta myös se operatiivinen puoli, joka ryynää ja näkee arjen harmauden. Pöysti: Kasvuyrittäjän tärkeimpiä piirteitä on osata hankkia ympärilleen ihmisiä, jotka täydentävät hänen osaamistaan. Kaikkea ei voi osata eikä tehdä itse. Jokaista erilaista tyyppiä ja osaamista tulee arvostaa. Kovin pitkään ei voida kulkea sen yhden staran perässä. Lehtonen: Tiimirakennustaitojen lisäksi yrittäjän pitää haluta ja saada asioita aikaan sekä nauttia siitä. Hyvät yrittäjät pystyvät myös suuntaamaan toimintansa tarpeen ja tilanteen mukaan. Paljon on kuitenkin myös sellaisia yrittäjiä, jotka eivät osaa muuttaa valittua mallia mihinkään, vaan sisukkaasti hakkaavat päätä seinään kerran valittua tietä edetessään. Pöysti: Ketteryys on kaiken a ja o. Yleensä yrittäjillä on mielessään jokin kuva tai toimintamalli, mutta ajan myötä kuva muuttuu, jolloin on osattava vaihtaa suuntaa. Lehtonen: Joillekin ajatus yrittämisen kohteesta on unelma, jota ei haluta rikkoa. Yrittäjä saattaa haluta hioa ideaansa kuukausitolkulla sen sijaan, että heittäisi sen jo aikaisemmin ulos kammiostaan ja altistaisi sen palautteelle. Ei uskalleta hakea kritiikkiä, koska jossain alitajunnassa ajatellaan, että se voisi luhistaa unelman. Ylimutka: Ilman palautetta puuhaillaan idean kanssa helposti autotallissa tai kellarissa, kun samaan aikaan oikeassa elämässä vastassa on kuusi miljardia muuta ihmistä. Kun idean kanssa kiertää Suomea tai pitkin maailmaa, rakentaa samalla verkostoa sekä löytää ne maailman parhaat ihmiset, jotka haluavat liittyä mukaan ja tehdä unelmasta yhdessä totta. Pöysti: Yrittäjä voi nähdä kaikki asiat uhkana tai mahdollisuutena. Pitää olla unelmia, mutta samaan aikaan pitää pystyä olemaan inhorealisti eli hyväksyä tietyt lainalaisuudet, löytää oma kilpailukykynsä ja keksiä keinot, joilla ylittää mahdolliset esteet entistä ketterämmin. Tavoitteemme on tehdä yrittäjistä rokkistaroja. Antti Ylimutka Ylimutka: Yrittäjällä pitää olla jalat maassa, mutta pää pilvissä. Tutkimusten mukaan suomalaiset yritykset ovat globalisoituessaan erittäin harvoin valmiita haastamaan markkinoiden ykkösen. Tyydymme kakkostilaan. Vaikka meitä on vain reilut viisi miljoonaa, meiltä löytyy järkyttävän paljon osaamista ja ihan uskomattomia vahvuuksia. Olemme monella alalla maailman johtavia osaajia. Tästä saisimme olla ylpeitä. Minkälaisia eväitä lähettäisitte istuvalle hallitukselle? Lehtonen: Suomessa valtio interventioi enemmän kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Valtion rahoituksessa on kehittämistä, mutta sitä tarvitaan alkuvaiheen yrityksille edelleen, sillä korvaava businessenkeli-rahoitus ei ole Suomessa vielä riittävällä tasolla. Valtion tuki ei voi olla ikuinen systeemi, mutta toistaiseksi sitä tarvitaan. Pöysti: Pitkäjänteisyys on tärkeää, mutta samalla pitää pystyä jatkuvasti arvioimaan valittua suuntaa. Ei niin, että vasta viiden tai kymmenen vuoden kuluttua todetaan, ettei homma toiminutkaan. Pidetään se, mikä toimii ja laitetaan pois se, joka ei toimi. Pitkäjänteisyys ja ketteryys eivät sulje toisiaan pois. Ylimutka: Poliitikot pitäisi saada puhumaan startupeista. Ihan sama, mihin keskustelu kiinnittyy, kunhan siitä tehdään ylipuolueellinen aihe ilman epäolennaisia kiistoja. Suuren visiomme mukaan olemme 20 vuoden kuluttua omaksuneet pohjoiseurooppalaisen mallin, jonka ideana on saada alueelle ruohonjuurityön kautta paljon hyviä, pieniä ja kunnianhimoisia maailmaa valloittavia yrityksiä. Se on meidän kaikkien yhteinen etumme. 8

9 Kolumni Yrittäjyyden ytimessä Eräs ystäväni opiskelee puutarha-alaa. Hän on halunnut puutarhuriksi niin kauan kuin muistan. Varsin taitavana viherpeukalona häneltä sujuu kasvien kanssa pelailu ihan itsestään. Asetelmien ja kimppujen nykertelyssä ystäväni on parasta a- ryhmää, sillä hänen tyylitajunsakin on pettämätön. Kuulostaa täydelliseltä, eikö? Vaan eipä ole, tämäkään. Puutarha-alan koulutukseen kuuluu myös yrittäjyyskoulutus. Noh, tässä vaiheessa koulutusta ystäväni pinna ns. hirtti kiinni. Numeroiden, alvien ja taseiden maailma tuntui väkivaltaiselta hyökkäykseltä käsityöläistä kohtaan. Kouluaikojen matematiikkatrauma pullahti takaisin pintaan kuin vastaostettu kumipatja. Ystäväni halusi vapautuksen yrittäjyyskoulutuksesta, koska ei aikonut kuulemma koskaan ryhtyä yrittäjäksi. Hän vihasi ajatustakin siitä. Masensin toveria kertomalla, että maailman visionäärit maalailevat parhaillaan kuvaa työelämästä, jossa on vain yrittäjiä ja palvelujen ostajia. Että kukaan ei olisi kohta enää kellään töissä. Tieto veti ystävän hiljaiseksi. Mutta miten minä ikinä opin niitä? kuului hiljainen kysymys. Lattarien oppi sai silmät aukeamaan ihan eri tavalla. Me täällä Pohjantähden valossa olemme tottuneet siihen, että kaikki pitää osata täydellisesti ennen ryhtymistä yhtään mihinkään. Mielellään se jokin pitää osata niin hyvin, että muutkin puhuvat siitä ja kirkonkylällä aiheesta on jo kerrottu vitsikin. Jos naapurit karsastavat ideaasi, se on huono, riippumatta siitä millaisia vatipäitä naapurissasi asuu. Liika innokkuus on haihattelua ja työssä viihtyminen tyhjännauramista. Rohkeus ryhtyä tuumasta toimeen tyrehtyy joko siihen, että byrokratia nujertaa totaalisuudellaan tai siihen, että pessimistit katkaisevat riemulta siivet. Voidaanko nyt yhdessä sopia, että tehdään yrittäjäksi ryhtyminen edes sen verran helpoksi, ettei sitä varten tarvitse tehdä eväitä, viedä lapsia mummolaan, soittaa viimeisiä puheluja ja palauttaa kirjastokirjoja. Että yritettäisiin vaan. Toinen ystäväni piipahti työreissulla Etelä-Amerikassa. Sieltä tultuaan hän kertoi tajunneensa yrittäjyyden syvimmän olemuksen: sieltä otetaan, mistä kukaan muu ei ole tajunnut ottaa. Niin kauan etsitään, kunnes tuotteliain idea löytyy. Lattareissa joka ikisellä asialla käydään kauppaa. Joka ikisestä asiasta ollaan myös valmiita maksamaan. Jos et tee kauppaa, et saa myöskään rahaa mistään. Sosiaaliturvaa ei ole. Teet turvasi itse. Koko toimeentulosi on kekseliäisyytesi varassa. Millä tänään ansaitsen leipäni? Varastanko vai myynkö jotain? Katja Ståhl Kuva: Jouni Harala 9

10 Yrittäjän elämää Hub Helsinki yhdistää uuden ajan yrittäjiä Hub Helsingissä toimii sekalainen joukko yrittäjiä, joita yhdistää innostus ja lisäksi halu kehittää oman bisneksen lisäksi yhteiskuntaa. Teksti: Sami Kelhä Kuvat: Laura Nissinen Hub Helsingin toimitila Annankadulla ei näytä ollenkaan perinteiseltä toimistotilalta, vaan lähinnä olohuoneelta, johon on helppo tulla viettämään aikaa muiden kanssa. Wikipedian määritelmän mukaan Hub onkin yhteisöllinen työtila, joka tukee ja inspiroi innovaattoreita, yrittäjiä ja muutoksentekijöitä tekemään maailmasta paremman paikan. Hub-liike sai alkunsa Lontoossa vuonna 2005, ja Hubeja on syntynyt parin viime vuoden aikana eri puolille maailmaa. Hub Helsinki osuuskunta perustettiin vuonna Aloitimme toiminnan vähitellen suhteellisen pienissä tiloissa Aleksanterinkadulla ja toukokuussa 2011 pääsimme muuttamaan näihin pysyviin tiloihin Annankadulle, kertoo Hub Helsingin toimitusjohtaja Anne Raudaskoski. Hub Helsinki tarjoaa tilaa uudenlaiseen yrittämiseen, jolla on myös yhteiskunnallinen ulottuvuus. Toimintamme perustuu avoimuuteen ja yhteisöllisyyteen. Vertaistuki ja ideoiden jakaminen on olennainen osa toimintamalliamme. Yrittämisen kautta haluamme olla myös osaltamme muokkaamassa yhteiskuntaa. Hub-toiminta liittyy vastuulliseen yrittäjyyteen, jossa pyritään tekemään näkyviä muutoksia yhteiskunnassa yrittäjyyden keinoin. Maailmalla Hubeja on tällä hetkellä 23 muun muassa Sao Paulossa, Mumbaissa, Tukholmassa, Riikassa ja Amsterdamista. Suomessa Hubeja on Helsingin lisäksi myös Jyväskylässä ja Tampereella. Kaikki Helsingin Hubin jäsenet ovat automaattisesti myös maailman muiden Hubien jäseniä. Näin jäsenemme voivat kävellä sisään esimerkiksi Amsterdamin Hubiin hyödyntämään sen palveluja. Hubien intranetin kautta voi olla yhteydessä yli Hub Helsinki on osuuskunta, jonka tarjoamiin tiloihin ovat tervetulleita työskentelemään yrittäjät, mutta myös esimerkiksi tutkijat, opiskelijat, freelancerit ja taiteilijat jäsenen kanssa. Maailman Hubit tekevät myös yhteistyötä eri projekteissa, Raudaskoski sanoo. Ideoiden ja ihmisten kohtaamispaikka Hub Helsinki kokoaa eri aloilla työskenteleviä yrittäjiä ja organisaatioiden edustajia yhteen. Hubin tarjoamissa tiloissa on mahdollista työskennellä itsenäisesti oman projektin parissa, verkottua ja kehittää omaa liiketoimintaideaa yhdessä muiden yrittäjien kanssa sekä tehdä yhteisiä projekteja. Hubia voisikin parhaiten kuvailla ideoiden ja ihmisten kohtaamispaikaksi. Yrittäjä haluaa liittyä Hubiin ehkä siksi, että täällä voi asioita miettiä ja tehdä yhdessä yksinäisen puurtamisen sijaan. Osa tiloista on myös varattu hiljaisempaan työskentelyyn, mikä helpottaa keskittymistä. Hubin tiloihin on myös helppo sopia asiakastapaamisia keskeiselle paikalle Helsingissä, sanoo yrittäjänä ja Hubin hostina toimiva Marjut Valtanen. Hub Helsinki on toimintamuodoltaan osuuskunta, joka saa tulonsa ihmisten ja yritysten jäsenmaksuista. Hub saa tuloja myös tilavuokrasta ja erilaisista yhteisistä hankkeista sekä tapahtumista. Hubin jäseneksi haetaan erillisellä jäsenhakemuksella. Hubin yhtiömuoto osuuskuntana kuvastaa toimintaamme avoimena ja demokraattisena päätöksentekoyhteisönä, Anne Raudaskoski sanoo. Hub haluaa jäsenikseen mahdollisimman erilaisia ja Hubin 10

11 Toimintamme perustuu avoimuuteen ja yhteisöllisyyteen. Anne Raudaskoski Vertaistuki ja ideoiden jakaminen on olennainen osa Hub-liikkeen toimintamallia, sanoo toimitusjohtaja Anne Raudaskoski. toiminnan luonteeseen sopivia yrittäjiä. Jäsenhakemuksessa tiedustellaan hakijan toiveita Hubin suhteen ja kysytään myös, mitä osaamista hakija osaltaan voisi tuoda yhteisöön. Hakijan ei ole pakko olla yrittäjä, vaan myös esim. tutkijat, opiskelijat, freelancerit ja taiteilijat ovat tervetulleita. Jäsenten ikäjakauma ulottuu nuorista opiskelijoista eläkeläisiin, kertoo Marjut Valtanen. Jäsenmaksuissa on useita eri vaihtoehtoja: yksittäinen yrittäjä voi hyödyntää Hubin palveluja ja tiloja 25 euron jäsenmaksulla10 tuntia kuukaudessa tai täydellä 275 euron maksulla vaikka joka päivä ympäri vuorokauden. Isommille yrityksille on oma hinnastonsa. Aktiivijäseniä Hubissa on noin 80, ja vuoden loppuun mennessä niitä arvioidaan olevan jo yli 100. Vertaistukea ja nyyttikestejä Uusi jäsen otetaan mukaan Hubin toimintaan orientaatioprosessin kautta. Orientaatiossa apuna ovat vapaaehtoiset Hubin hostit, jotka auttavat uutta hubilaista tutustumanaan muihin yrittäjiin. Hub Helsinki on tehnyt yhteistyötä muun muassa Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran (esim. hanke maaseudun innovoinnin edistämisestä), World Design Capital säätiön, sekä eri kansalaisjärjestöjen kanssa. Hub on myös järjestänyt työpajoja ja seminaareja muun muassa lähiruoasta ja -energiasta sekä yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä. 11

12 Yrittäjän elämää Kokoamme yhteisiin hankkeisiin hubilaisista oman projektitiimin, johon kootaan kyseisestä hankkeesta kiinnostuneita ja erilaisia taitoja omaavia ihmisiä, kertoo Raudaskoski. Joka tiistaiaamu Hubissa järjestetään yhteinen, nyyttikestiperiaatteella toimiva aamiainen, johon kutsutaan inspiroivia puhujia alustamaan jostain teemasta, minkä jälkeen on yleisen keskustelun vuoro. Torstaisin järjestetään salaattilounas, jossa Hubin jäsenet voivat yhdessä pohtia ja ratkoa omaan yrittäjyyteensä liittyviä haasteita. Hub pystyy tarjoamaan tärkeää vertaistukea oman bisneksensä kanssa tuskailevalle yrittäjälle. Meillä on myös mentoreita, jotka antavat oman kokemuksensa jäsenistön käyttöön, Marjut Valtanen kertoo. Aloittelevan yrittäjän onkin helppoa lähteä testaamaan omien ideoidensa ja bisneksensä kantavuutta Hubin tiloissa sitomatta yrityksen resursseja liikaa. Kohti kestävää yhteiskuntaa Hubin toimintaa ei ole varsinaisesti mainostettu, vaan tieto toiminnasta on levinnyt hubilaisilta potentiaalisille uusille jäsenille. Myös sosiaalisen median rooli on ollut tärkeä Hubin toiminnassa. Pyrimme rakentamaan dialogia ja nostamaan esiin mielenkiintoisia ilmiöitä eri sosiaalisen median kanavissa, Anne Raudaskoski sanoo. Hub Helsinki on vielä kovin nuori yhteisö, jonka toiminta kehittyy jäsenlähtöisesti. Kaikki hubilaiset voi olla mukana vaikuttamassa siihen, miten ja mihin suuntaan Hub tulevaisuudessa kehittyy. Uudet jäsenet tuovat mukanaan uusia ideoita ja näkökulmia. Suomen maabrändityöryhmän raportissa oli hyvin kiteytetty meidänkin tavoitteemme: ryhtykää tuolinrakentajista yhteiskunnan rakentajiksi. Jäsenemme haluavat harjoittaa tuottoisaa liiketoimintaa, mutta samalla myös rakentaa parempaa ja kestävämpää yhteiskuntaa, Anne Raudaskoski linjaa. Toimitilaa, tapaamisia ja tukea Kolme Hub Helsingissä vaikuttavaa yrittäjää kertoi omasta yrityksestään ja kokemuksistaan Hubissa. Marjut Valtasen yritys pyörittää Ekomatkaajat.fi nettipalvelua, joka välittää vapaaehtoisia ympäristön ja eläinten suojeluun keskittyviin projekteihin. Yritykseni ideana on tarjota ihmiselle mahdollisuutta lähteä perinteisen loman vaihtoehtona töihin johonkin vapaaehtoisprojektiin. Vapaaehtoisprojektit voivat olla esimerkiksi merikilpikonnien suojelua Thaimaassa tai luonnonsuojelua Galapagossaarilla, Marjut Valtanen kertoo. Olen ollut mukana Hubin toiminnassa lähes alusta asti, koska satuin tuntemaan yhden Hubin perustajajäsenistä. Hubin toiminta-ajatus ja tilat sopivat minulle erinomaisesti paljon matkustelevana, satunnaisesti toimitilaa tarvitsevana ja yhteiskunnallisesti suuntautuneena yrittäjänä. Olen ollut myös innolla mukana eri projekteissa sekä tutustuttamassa hubilaisia toisiinsa. Espanjalaisen Juan Samperin yritys on puolestaan vuonna 2011 Helsingissä aloittanut Espanjan asunto- ja kiinteistöalan lainsäädäntöön erikoistunut konsultointiyritys. Juan auttaa asiakkaitaan esimerkiksi kiinteistöön hankkimiseen Espanjasta liittyvissä kysymyksissä. Löysin Hubin tyttöystäväni vinkin perusteella. Hub tarjoaa minulle avuliaan ja sopivan yhteisön, jossa on helppo vaihtaa ajatuksia ja tutustua uusiin ihmisiin. Käytän Hubin tiloja myös omiin asiakastapaamisiini sekä toimin täällä hostina esimerkiksi espanjaa puhuville vieraille, Juan Samper kertoo. Tuomi Kariniemellä on yli 10 vuoden kokemus kansainvälisten yritysten henkilöstöjohtamisen ja kehittämisen tehtävistä. Nyt Tuomilla on oma konsultointiyritys, joka tarjoaa yrityksille esimerkiksi johtamisen ja kehittämisen valmennusta, osaajakartoituksia ja osa-aikaista HR-manager-palvelua. Tulin mukaan Hubiin toukokuussa, kun kuulin Hubista ja Marjut Valtanen, Juan Samper ja Tuomi Kariniemi ovat yrittäjiä, joille Hub tarjoaa toimitilat ja sopivan yhteisön. He ovat myös kiinnostuneita paremman yhteiskunnan rakentamisesta. innostuin tämän yhteisön monipuolisuudesta. On virkistävää vaihtaa ajatuksia aivan eri alojen ihmisten kanssa. Olen päässyt pallottelemaan liikeideaani ulkopuolisten kanssa ja saanut siitä hyvää palautetta. Lisäksi koen Hubin yhteiskunnallisen ulottuvuuden tärkeäksi, sanoo Tuomi Kariniemi. 12

13 Työn iloa Ajatuksia suomalaisten työhyvinvoinnista Suutarin lapsella on kengät Kuva: Laura Nissinen Ilmarinen auttaa asiakkaitaan työhyvinvoinnin kehittämisessä moni eri tavoin. Tunnetusti hyvinvoiva henkilöstö tekee hyvää työtä, ja työntekijöiden hyvinvointi näkyy yrityksen tuloksessa. Suutarin lapsella on myös omat kengät, koska Ilmarisessa on jo pitkään edistetty henkilöstön työhyvinvointia monin eri tavoin, kuten työaikajoustoilla, tarjoamalla liikuntamahdollisuuksia työpäivän lomaan tai vaikka huoltamalla keväällä henkilöstön polkupyörät. Työhyvinvointiin kuuluu oleellisesti myös mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua. Olemme jo vuosia kannustaneet henkilöstöä tekemään kehitysehdotuksia, joilla pyritään helpottamaan omia päivittäisessä työssä kohdattuja ongelmia. Kehitysehdotuksia käydään läpi eri yksiköistä valitulla porukalla. Hyväksi todettujen ehdotusten toteutuminen jakautuu vielä laajemmalle joukolle koko yhtiöön. Valtaosa ilmarislaisista onkin ollut mukana joko ideoimassa tai toteuttamassa tehtyjä ehdotuksia. Jokaisella on näin mahdollisuus vaikuttaa omaa työtään koskeviin asioihin ja olla mukana vaikuttamassa päätöksiin. Ehdotuksille ei aseteta mitään erityisiä rajoja, ja kynnys niiden esittämiselle pidetään tieten tahtoen matalana. Henkilökunnan tekemiä kehitysehdotuksia onkin kertynyt muutamassa vuodessa päälle neljäsataa. Ehdotukset ovat vaihdelleet vauhdikkaista eläkejärjestelmää koskevista ideoista aina pieniin, ns. klemmaritason uudistuksiin. Monet pienetkin ehdotukset ovat osoittautuneet hyvin tehokkaiksi niiden levittyä yli tiimi- ja osastorajojen laajaan käyttöön. Ehdotusten palkitseminen tapahtuu tiimikohtaisesti, jolloin yhteisen ponnistuksen merkitys kasvaa ja syntyy positiivista ryhmähenkeä. Erityisen iloisena olen seurannut ehdotusten esittämistapaan liittyvää kehitystä. Ehdotukset keskittyvät nyt epäkohtien esilletuonnin sijaan enemmän ongelmien ratkaisemiseen ja yhdessä mietittyjen ideoiden esittelyyn. Työssä kohdattuja ongelmia on helpompi ymmärtää, kun on itse niiden ratkaisussa mukana ja saa näin kokonaiskäsityksen oman organisaation toiminnasta. Voin suositella lämpimästi vastaavan mallin käyttöönottoa kaikille kiinnostuneille. Meillä malli on vaikuttanut positiivisesti työssä koettuun hyvinvointiin ja yhteisöllisyyteen. Osaamme entistä paremmin soutaa yhteistä venettä oikeaan suuntaan. Pauliina Ripatti ratkaisupalvelupäällikkö 13

14 Työhyvinvointi Teksti: Sari Okko Kuvat: Sofia Virtanen Anne Sjögrenin yrittäjäresepti Asioilla on tapana järjestyä Anne Sjögrenille yrittäminen merkitsee mahdollisuutta tehdä sitä, mitä haluaa. Ehkä paras yrittäjän ominaisuus on hyvä yleiskunto, hän hymyilee. Kotkalainen Anne Sjögren elää yrittäjänaisen aktiivista arkea sommitellen työ- ja perhe-elämän kuvioita toimivaksi paketiksi. Haasteista huolimatta Sjögren antaa työhyvinvoinnilleen kiitettävän kouluarvosanan. Kotkan ydinkeskustasta löytyy pieni pätkä katua, jossa toimii useita kivijalkaliikkeitä. Torstainen työpäivä on päättymässä ja yrittäjät sulkemassa oviaan. Keittiötarvikepuoti Purnukan omistajan tunnelmat ovat jännittyneet. Loppu häämöttää, Sjögren huikkaa naapurille. Kahdeksanvuotias yritys on tekemässä historiansa toista muuttoa. Matka ei ole pitkä, mutta sen ansiosta näyteikkunatila tuplaantuu ja myyntituotteille saadaan hieman lisää väljyyttä. Kun ei itse tule vaihdettua työpaikkaa, niin työpaikka vaihtaa paikkaa, Sjögren hymyilee. Kahden alle kouluikäisen pojan yrittäjä-äidille työn ja perheen välillä tasapainoilu on tuttua puuhaa. Kyllä näitä kuvioita on tullut kerta jos toinenkin sumplattua, mutta kaikesta selviää, sillä asioilla on tapana järjestyä. Yrittäjän kipinä syttyy Sjögren löysi itsestään yrittäjän siemenen jo pikkutyttönä. Koulun pommisuojassa leivottiin pullia, joita sitten myytiin opettajainhuoneessa. Vaikka itse en ole yrittäjäsukua, olen aina työskennellyt perheyrityksissä, joten yrittäjän arki on tullut tutuksi. Sjögren työskenteli ennen yrittäjäksi ryhtymistään pienessä laukkukaupassa vastuullisena myyjänä. Vähitellen mieleen pyrki ajatus omasta kaupasta. Liikeidea sai alkunsa omista tarpeista ja kiinnostuksen kohteista. Halusin tavaratalon kodinosaston pienessä muodossa. Kun kipinä oli syttynyt, konsepti syntyi helposti. Sjögren päätti keskittyä laadukkaisiin keittiötarvikkeisiin. Koska vastaavaa liikettä ei kaupungista löytynyt, hetki tuntui kaikin puolin sopivalta. Yrittäjäksi ryhtymistä en ole koskaan katunut. Huolehdi jaksamisesta Sjögren ei voivottele yrittäjänaisen elämän rankkuutta. Päinvastoin. Välillä notkahdetaan syvälle eikä palkkapäiviäkään ole aina näkyvissä. Oma pieni ja hullu yrittäjän intohimo vie kuitenkin eteenpäin. Yrittäjyys on tehnyt elämänlaadusta entistä parempaa. On hienoa, kun joka päivä on kiva lähteä töihin ja saa tehdä 14

15 sellaista työtä, josta todella nauttii. Ei tarvitse odottaa lauantaita tai laskea päiviä loman alkamiseen. Vaikka työintoa olisi kuinka, Sjögren korostaa, että omasta jaksamisestaan on syytä pitää huolta. Ei edes yrittäjä jaksa ilman lepoa. Kukaan ei laita sinua lomalle, paitsi sinä itse. Pienikin tauko voi olla merkityksellinen. Sjögren pitää kunnon kesäloman ja talviloman. Loma tulee kalliiksi, kun maksaa palkkaa ulkopuoliselle, mutta oman motivaation ja jaksamisen kannalta se on tärkeää. Myös pään nollaamisen taito on tarpeellinen ominaisuus. Kun työpäivän jälkeen juoksen lasten kanssa leikkipuistossa tai käynnistän mökillä oksasilppurin, kyllä siinä koko putiikki unohtuu, hän nauraa. Henkireikiä ja voimavaroja Yrittäjän jokapäiväiset haasteet ovat Sjögrenille tuttuja. Kiire rassaa ja vastuu painaa. Toisinaan sitä miettii, miten nykypäivän taloustilanteessa pärjää ja kauanko asiakkaita riittää. Sjögrenille tärkeä henkireikä on yhdistystoiminta: Yrittäjänaisten Keskusliiton varapuheenjohtajuus sekä paikallisen kotkalaisen yhdistyksen puheenjohtajuus. Verkoston kautta saamani vertaistuki on todella tärkeää. Yhdessä ajamme etujamme ja järjestämme mm. tilaisuuksia, joiden tavoitteena on edesauttaa jaksamista sekä lisätä yritysten näkyvyyttä. Tärkeä voimavara on myös toimiva lähiverkosto. Vaikka on yksinyrittäjä, yksin yrittäminen ei ole mahdollista. En olisi ikinä voinut onnistua yrittäjänä näin hyvin ilman läheisten apua. Tulevaisuus mietityttää Kukaan ei laita yrittäjää lomalle paitsi yrittäjä itse. Anne Sjögren Kahdeksassa vuodessa Sjögren on nähnyt yrittämisen muutoksen. Saman toimialan yrittäjiä on tullut ja mennyt, mutta huomattavin muutos on kiinteiden kulujen huima kasvu. Öljyn hinnan nousu on nostanut terästuotteiden hintoja. Rahtikustannukset ovat kasvaneet ja verkkokauppojen lisääntyminen lisännyt kilpailua. Tänä päivänä ihmiset miettivät yhä tarkemmin, mihin rahansa laittavat, sillä ns. löysä raha on entistä tiukemmassa. Uuden taantuman uhka varjostaa Sjögreninkin elämää. Tottakai mietin, pärjäänkö. Uskon kuitenkin liikeideaani ja sen kantavuuteen. Liikkeessä myydään arjen tarpeellisia perustuotteita keittiöön, joita tarvitaan aina. Volyymin ei lopulta tarvitse olla valtavan suuri, jotta paikallinen yrittäjä pystyy toimimaan. Tutkittua tietoa Naisyrittäjät ovat tutkimuksen mukaan pääosin tyytyväisiä työhönsä. Työlleen omistautuvimpia ovat vanhemmat naisyrittäjät sekä yksinyrittäjät. Naisyrittäjin kokema terveys ja työkyky ovat yleisesti melko hyvällä tasolla. Stressiä aiheuttavat mm. taloudellinen vastuu, kiire ja tekemättömien töiden paine sekä epävarmuus työn riittävyydestä. Työ haittaa muuta elämää useammin kuin muu elämä työtä yrittäjänä. Joka kolmas kokee ristiriitaa kotitöiden ja työn kesken sekä haluaisi viettää enemmän aikaa läheistensä kanssa. Tärkeimmät naisyrittäjän tukipilarit ovat perhe ja muut yrittäjät. Mahdollisuus työstä irrottautumiseen ja lepoon koetaan parhaana keinona tukea työssä jaksamista. Yksi kolmesta naisyrittäjästä on järjestänyt itselleen työterveyshuollon palvelut. Lähde: Naisyrittäjien työhyvinvointi - Helena Palmgren, Simo Kaleva, Päivi Jalonen, Kaija Tuomi. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Työ ja yrittäjyys 5/2010 Rohkeasti yrittämään Sjögren nauttii ilmiselvästi työstään. Jos työhyvinvoinnille pitäisi antaa arvosana, se alkaisi yhdeksiköllä. Yksin tekeminen, stressi, kiire ja vastuu tuovat perään pienen miinuksen. Sjögren huolehtii YEL-maksuista sekä tarvittavista sairaus- ja tapaturmavakuutuksista. Toivon, että nuoret naiset, jotka haaveilevat yrittäjyydestä, uskaltaisivat ryhtyä siihen. Yrittäjyyden ja perhe-elämän yhdistäminen on haasteellista, mutta kyllä naisellakin on oltava oikeus ja mahdollisuus ryhtyä yrittäjäksi jo varhain. Jos keittiötarvikkeiden myynti ei jonain päivänä kannattaisikaan, Sjögren saattaisi mennä mukaan miehensä kirjolohia kasvattavaan perheyritykseen. Kalan perkaaminen onnistuu meikäläiseltäkin, mutta luulen, että lähtisin pian perustamaan pientä kalakauppaa. Palveluiden tuottaminen, asiakkaiden kohtaaminen ja putiikin pitäminen on se minun juttuni. 15

16 Työ ja eläke Kuljetusalalla riittää haasteita ILMAN KUMIPYÖRIÄ SUOMI EI TOIMI Puheenjohtaja Ahti Myllys oli mukana SKAL:n tempauksessa, jossa kansanedustajille tarjottiin rekkakyytejä valtiopäivien avajaisiin. Tempauksella haluttiin viestiä päättäjille alan haasteista. Kuljetusalaa on jo pitempään painanut kustannusten kasvu, joka lähes tuplaten on ylittänyt yleisen hintojen nousun. Kuljetushinnat eivät kuitenkaan ole nousseet samassa tahdissa. Hintoja vetää alaspäin kova hintakilpailu, joka ei aina perustu reiluun peliin. Teksti: Eila Parkkonen Kuvat: Esko Tuomisto Viime vuoden kesäkuusta tämän vuoden kesäkuuhun kuljetuskustannukset nousivat kuusi prosenttia. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry on viestittänyt päättäjille, ettei alalle pidä suunnitella lisäkuormaa, sillä polttoaineveron korotus on jo odottamassa. Budjetissa on kuitenkin esitetty uusia veronkorotuksia. Jo päätetty kahdeksan sentin korotus tuo vuoden 2012 alusta maanteiden tavaraliikenteen yli 100 miljoonan laskun, SKAL:n hallituksen puheenjohtaja Ahti Myllys muistuttaa. Myllyksen mukaan ala taistelee edelleen myös hyötyliikenteen ja muun liikenteen polttoaineiden verotuksen eriyttämisen puolesta. Hintakilpailua samalta viivalta Kuljetusten hinnat ovat jääneet jälkeen, sillä asiakkaat helposti vaativat, että korotukset olisivat korkeintaan yleisen kustannustason mukaiset. Kilpailu alalla on kovaa ja asiakkaat vetoavat hintakilpailuun. Hintataso voi määräytyä myös sen mukaan, että kaikilla kilpailijoilla ei ole puhtaat jauhot pussissa. Koko kuljetuskakusta määrä on sinänsä pieni, mutta kilpailu väärin keinoin 16

17 Kuljetusala on tulevaisuuden ala. Jos öljyvarat hiipuvat, kuljetusala on vielä viimeinen öljyn käyttäjä. Ahti Myllys Ahti Myllys, kuljetusyrittäjä Rantasalmelta Ahti Myllys toimii SKAL:n hallituksen puheenjohtajana seitsemättä vuotta. Hän on toiminut kuljetusyrittäjänä Rantasalmella vuodesta Hän on koulutukseltaan peruskoulun opettaja, sillä äidin mielestä pojalla piti olla kunniallinen ammatti. Lapsia Myllys ei kuitenkaan ole opettanut päivääkään, sillä jo kolmivuotiaana hän tiesi, että tulee ajamaan rekkaa kuten isänsä. Eniten koulutustaustasta Myllys sanoo olevan iloa järjestötyössä, mikä vie viikosta osan aikaa. Muun ajan Myllys viihtyy ajotehtävissä. Yrityksen asiat kirjoituspöydän takana hoitaa etupäässä hänen veljensä. Isän perustaman yrityksen toiminta lähti käyntiin paikallisen elinkeinotoiminnan tarpeista. Isä on aloittanut Rantasalmi-hirsitalojen kuljettamisen 1960-luvulla ja sillä tiellä Kuljetusliike Myllys on edelleen. määrittää markkinahinnan, ja saa suomalaisen yrityksen näyttämään ahneelta, Myllys harmittelee. Palkoilla pelaaminen on harmaata taloutta Harmaan talouden torjuminen on yksi SKAL:n tämän vuoden teemoista. Harmaata taloutta on monenlaista. Yhteiskunnan velvoitteita jätetään hoitamatta tai ei makseta työehtosopimuksen mukaisia palkkoja. Toinen lohko on kabotaasin rajojen kokeilu eli se, miten paljon voidaan hoitaa kotimaan liikennettä ulkomaalaisella kalustolla. Toisessa EU-maassa voi ajaa myös maan sisäistä liikennettä, mutta sen pitää aina olla tilapäistä ja liittyä kohdemaahan tulleeseen kuljetukseen. Kolmasosa yrittäjän kustannuksista menee Suomessa palkkoihin, muuten kustannukset ovat samat, olipa auto minkämaalainen tahansa. Palkkakilpailulla kuitenkin pelataan, ja näen sen osana harmaata taloutta. Markkinoilla toimiminen on hankalaa, kun suomalaisen yrityksen täytyy toimia suomalaisilla edellytyksillä ja maksaa TES:n mukaista palkkaa ulkomaalaisellekin kuljettajalle. Myllys ei näe syytä, miksi kotimaan kuljetukset, joka on yksi tuotannonala, pitäisi liputtaa ulos. Tämä on myös eettinen kysymys. Onko elinkeinoelämälle pääasia, että tavarat kulkevat halvalla, jolloin voidaan katsoa asioita läpi sormien ja tuoda halpaa työvoimaa maahan, Myllys kysyy. Valtiovallan tehtävänä on huolehtia pelisäännöt, että ulkomaiset ja kotimaiset yritykset voivat kilpailla samalta viivalta. Tavaraliikennelaissa ei voi olla porsaanreikiä, joilla säännöksiä voidaan ohittaa, kuten tällä hetkellä tehdään, hän sanoo. Tarkasti säädelty ala Kuljetusala on yksi tarkimmin säädeltyjä aloja. Myllys on laskenut, että kuljetusyrittäjän pitäisi hallita noin erilaista säädöstä. Kuljetusjärjestö seuraa säädösten muuttumista, seuloo ja tiedottaa jäsenilleen, mitkä kaikki asiat pitää huomioida. Turvallisuuden kannalta Myllys pitää tärkeänä, että alalle tulolle on pätevyysvaatimukset. Ajoneuvotekniikan lisäksi kuljettajan ja yrittäjän itsensä ajo- ja lepoajat ovat minuutin tarkkuudella säädeltyjä. Lainsäätäjä tietää, milloin autonkuljettajaa nukuttaa. Sitä ei valitettavasti kuitenkaan pystytä valvomaan, että kuljettaja varmasti lepää määrätyn ajan, Myllys nauraa. 17

18 Koulutus parantaa alan imagoa Myös yrittäjän ja kuljettajan jatkokoulutusvaatimukset ovat EU:n direktiivillä säädettyjä. Ilman koulutusta ajokortti ei jatkossa enää anna oikeutta kuorma-auton kuljettajatehtäviin. SKAL on intohimoinen yleisen asevelvollisuuden puolustaja ja kannattaja, koska puolustusvoimat on tämän hetken merkittävin kouluttaja. Muuten ammattipätevyys täytyy hankkia omalla kustannuksella. Niillä, jotka jo aikaisemmin ovat saaneet ajopätevyyden, täytyy olla syyskuuhun 2014 mennessä suoritettuna jatkokoulutuspäivät, mikä pitää yllä ammattipätevyyden. Myllyksen mukaan syksyllä ja kesällä 2014 alalla tulee olemaan paljon 60 vuoden iän ylittäneitä yrittäjiä lopettamassa toimintaansa. Kun eläkeikä on täysi, vanhemmat yrittäjät ajattelevat, etteivät lähde koulunpenkille, kun ovat koko ikänsä hommaa hoitaneet. Alan imagon kannalta koulutus on Myllyksen mukaan positiivinen asia. Se antaa yrittäjälle ja kuljettajalle tilaisuuden kehittää osaamistaan, esimerkiksi asiakaspalvelua ja taloudellista ajotapaa, mikä liittyy energiatehokkuusvaatimuksiin ja edesauttaa liikenneturvallisuutta. Kumipyörille ei vaihtoehtoa Haasteista huolimatta kuljetusala on Myllyksen mielestä hieno palveluelinkeino, joka tarjoaa mielenkiintoisia tehtäviä palveluissa ja logistisessa ketjussa. Kuljetusala on paljon muutakin kuin autolla ajoa. Myös nykyoloissa kuljetusalalta löytyy menestyjiä ja kasvuyrityksiä, mikä Myllyksen mukaan yritystoiminnan perusta pitäisi ollakin ja mitä juhlapuheissa aina peräänkuulutetaan. Ahti Myllyksen mukaan kuljetusalaa kiinnostavia ajankohtaisia kysymyksiä ovat tavaraliikennelain porsaanreiät, harmaa talous ja dieselveron korotukset. Jos kuitenkin haluaa pysyä paikallisena toimijana, paikallinen kysyntä ja markkinat säätelevät aika pitkälle yrityksen kasvun. Iso asia on myös se, että ottaa vastuun omasta työllistymisestään ja pärjäämisestään. Kuljetusalaa Myllys pitää edelleen tulevaisuuden toimialana. Suomi ei toimi ilman kumipyöriä. Joka niemeen ja notkoon ei kulje rauta- eikä vesitietä. Ilman väkivaltaa rautatiekuljetusten osuutta on vaikea lisätä. Kaikki, mikä on järkevää, kuljetetaan jo kiskoilla tai vesitse. Jos esimerkiksi öljyvarat hiipuvat, kuljetuslogistiikka tulee olemaan viimeinen, joka öljyä käyttää, Myllys ennustaa. YEL kuntoon yrityksen myynti ei turvaa eläkepäiviä K uljetusyrittäjän, kuten monen muunkin yrittäjän, eläkevakuutuksen työtulossa on parantamisen varaa. Yleisesti yrittäjien itselleen määrittelemä työtulo on jäänyt jälkeen työntekijöiden palkkakehityksestä. Ilmarisessa vakuutettujen yrittäjien keskimääräinen työtulo on tällä hetkellä euroa. Eläketurvan kannalta oleellista on, minkä suuruisesta työtulosta eläkettä itselleen maksaa. Varsinkin nuorelle yrittäjälle pieni työtulo voi olla katastrofi, jos sairastuu tai vammautuu, ja eläketaso jää pieneksi loppuelämäksi. Hyvä on muistaa, että työtulon perusteella määräytyy myös yrittäjän muu sosiaaliturva, esimerkiksi sairauspäiväraha. Siihen, että yrittäjän eläketurvan hoitamiseen ei panosteta, Myllys tuntee monta selitystä. Yrittäjän haave voi olla, että hän saa eläkerahat myymällä kaluston, kun yritystoiminta loppuu. Todellisuus voi olla toinen. Yrityksellä voi olla joku myyntiarvo, jos bisnes on hyvää ja sen onnistuu töineen myymään. Nykyään käytetyn kuorma-auton arvo on pieni. Jos kuljetuskalusto on 10 vuotta vanhaa, sillä ei pitkälle eläkepäiviä vietetä. Osa ajattelee kyynisesti, että ei hengissä kuitenkaan selviä. Eläketurva on myös rahakysymys. Kun yrittäjä maksaa palkat kuunvaihteessa, itselle maksetaan palkkaa, jos jää mistä maksaa. Yrittäjän ja perheen jaksaminen ja hyvinvointi on iso asia myös SKAL:ssa. Se järjestää yrittäjille seminaareja, kokoustapahtumia ja rennompaa yhdessäoloa. Yrittäminen on koko perheen asia. Varsinkin kun on ollut talouden heilahteluja, yrittäjätoiminta on ollut haasteellista ja yrittäjäkunta tiukoilla, Myllys sanoo. 18

19 Elämäni kunnossa Työn keventäminen ja työllistyminen menivät nappiin Uusi ammatti työeläkekuntoutuksena Mökkipalveluyrittäjä Hannu Rahkolalle oli muutaman viime vuoden aikana alkanut kertyä sairaslomia jopa 3 7 kuukautta vuodessa. Ammatinvaihto fyysisesti raskaasta rakennustyöstä oli välttämätöntä. Kuvat: Eeva-Liisa Luoto Hannu Rahkola Kalajoelta onnistui Ilmarisen työeläkekuntoutuksen avulla torjumaan uhkaavan työkyvyn menetyksen. Teksti: Eila Parkkonen Hannu Rahkolan vuonna 2001 perustama Särkkäin Mökkipalvelu Oy oli alun perin perustettu Kalajoen hiekkasärkkien loma-alueen huoltopalveluyritykseksi. Alkuvaiheessa huoltopalveluja oli kuitenkin niin vähän, että Rahkola rakensi alueelle suurimman osan aikaa loma-asuntoja yksityisille ja yrityksille pääasiassa 20-vuotiaan poikansa kanssa. Kun raskaat rakennustyöt alkoivat fyysisten vaivojen vuoksi käydä mahdottomiksi, Rahkola ryhtyi selvittämään mahdollisuuksia oman työn keventämiseksi muuttamalla yrityksen toimintaa enemmän kiinteistönhoitoon. Rahkolan kuntoutusasia lähti liikkeelle lääkärinlausunnosta, jonka perusteella Kela lähetti Rahkolan kuntoutustutkimukseen. Kuntoutustutkimuksessa selvitettiin tarkkaan, mikä terveydentila on ja mitä hän kykenee tekemään. Tutkittiin koko ukko läpikotaisin, että osattaisiin tehdä järkeviä ratkaisuja, Rahkola kertoo. Kun Rahkolalla oli yritys jo olemassa, hän ei halunnut luopua yritystoiminnassa, vaan halusi mielellään kartoittaa uusia mahdollisuuksia sen ympärille. Palaset loksahtivat kohdalleen Rahkolan oli yllättynyt siitä, miten hyvin kaikki palaset loksahtivat kohdalleen: kevyempi työ osa-aikaisena järjestyi, hänelle löytyi koulutuspaikka uuden työn vaatimaan ammattitutkintoon ja Ilmarinen hyväksyi kiinteistönhoitajan ammattitutkinnon suorittamisen työeläkekuntoutuksena. Tilanne laukesi herkullisella tavalla. Juuri kun aamulla olin ajelemassa Ouluun tekemään kuntoutustutkimuksen loppukartoitusta ja suunnitelmaa, paikkakunnan suurimman kylpylähotellin omistaja tarjosi osa-aikaista kiinteistötyötä, Rahkola muistelee kolmen vuoden takaisia tapahtumia. Siirtyminen fyysisesti kevyempään työhön kiinteistönhoitoon, mihin hänen toimintakykynsä riittää, edellytti kuitenkin erikoisosaamista. Uudelleen koulutuksessa hän pystyi hyödyntämään aikaisempaa osaamistaan. Kiinteistönhoitoalan koulutus oli tarpeen, sillä nykypäivän laitteisto ja kiinteistöhuolto vaativat automaatiotekniikan tuntemusta. Rahkolalla oli jo tiedossa, että kuntoutustutkimuksen jälkeen työeläkeyhtiö hoitaa työssä käyvän yrittäjän kuntoutusta. Niinpä jatkosuunnitelmia tehtiinkin siltä pohjalta ja kuntoutushakemus tehtiin Ilmariseen. Tavoitteena oli palata koulutuksen jälkeen kokoaikaiseen työhön. Hannu Rahkola oli otettu siitä, miten hyvin hänet otettiin Ilmarisessa vastaan ja 19

20 Ihmisen pitää uudistua eikä jäädä vanhoihin kuvioihin. Hannu Rahkola miten nopeasti kuntoutusasian käsittely eteni. Kahdessa viikossa minulla oli sopimus, että voin aloittaa koulutuksen, minulle maksetaan osakuntoutusrahaa, opiskelen osan aikaa ja osan ajasta käyn työssä. Rahkolan kohdalla ammatillisen kuntoutuksen saamisen ehdot täyttyivät. Hänellä oli riittävän pitkä ja yhtenäinen työhistoria pääasiassa rakennus- ja kuljetusalalla sekä lisäksi ammatillisia opintoja. Uudelleen koulutuksessa hän pystyi hyödyntämään aikaisempaa osaamistaan. Ilman kuntoutusta hänellä olisi ollut uhka sairauden vuoksi joutua pysyvästi työkyvyttömyyseläkkeelle, mitä työeläkekuntoutuksen saaminen edellyttää. Ammattitutkinnon Rahkola sai pakettiin vajaassa kahdessa vuodessa. Koulu tarjosi hänelle jatkoksi erikoisammattitutkintoa, joka mahdollistaa työnjohdollista ja vastuullisempaa työtä. Ilmarinen hyväksyi kuntoutuksena myös jatko-opinnot työn ohella, joten valmistuminen uuteen ammattiin kesti kaikkiaan kolme vuotta. Valoisin mielin eteenpäin Koulutuksen myötä ja tietenkin oman aktiivisuuden ansiosta yritystoiminnan Hannu Rahkola siirtyi koulutusjakson jälkeen rakennusalalta fyysisesti kevyempään työhön kiinteistönhoitoon. muutos on käynnistynyt hyvin. Hyrrä on lähtenyt pyörimään ihan toisella tavalla. Kiinteistöjen huoltotöitä tulee koko ajan lisää, joten työsarkaa riittää. Terveys on säilynyt kohtalaisena eikä sellaisia terveysongelmia ole kuin ennen tätä kuntoutusjaksoa, Rahkola kertoo. Koulutus ja työn muuttaminen oli Rahkolan mielestä positiivinen kokemus. Kuntoutustutkimuksen aikana myös eläke oli esillä, mutta se ei ollut Rahkolan ajatuksissa oikea vaihtoehto, vaan hän halusi etsiä sopivan toimintamallin jatkaa työelämässä. Hannu Rahkolalla ei ollut ongelmaa lähteä opiskelemaan vielä viisikymppisenä- Ammatillisen kuntoutuksen suosio lisääntyy Ilmariseen saapuneet kuntoutushakemukset ovat lisääntyneet yli 20 prosentilla vuoden ensimmäisen puoliskon aikana. Kun samalla myönteisten kuntoutuspäätösten osuus on hieman kasvanut, ammatillisen kuntoutuksen kehitys näyttää kulkevan juuri toivottuun suuntaan. Hakemusten määrän lisääntymisen taustalla on työnantajien, työntekijöiden sekä työterveyshuollon lisääntynyt tietoisuus eri kuntoutusmahdollisuuksista. Yritykset myös tiedostavat entistä paremmin, mitä kustannuksia työntekijän työkyvyttömyys voi aiheuttaa. Myös työurien pidentämisestä käytävä keskustelu on luultavasti osaltaan vaikuttanut hakemusmäärien nousuun, arvioi Ilmarisen eläkejohtaja Anne Koivula. Kasvaneet hakemusmäärät eivät ole kuitenkaan pidentäneet hakemusten käsittelyaikoja. Olemme Ilmarisessa kiinnittäneet erityistä huomiota hakemuskäsittelyn ripeyteen. Tavoitteena on, ettei yksikään työkokeilu tai uudelleenkoulutus lykkäydy hakemuksen käsittelyn keston vuoksi, sanoo Anne Koivula. Onnistuneet kuntoutusohjelmat pidentävät työntekijöiden työuria, mikä on työssäjatkajan, työnantajan sekä myös yhteiskunnan yhteinen etu. Ilmarisen kuntoutujista yli 70 prosenttia palaa työmarkkinoille kuntoutusohjelman jälkeen. Onnistuneen kuntoutusohjelman jälkeen työntekijä voi jatkaa työelämässä sairaudestaan huolimatta. Myös työnantaja säästää eläkemenoissaan ja säilyttää työntekijän ammattitaidon ja osaamisen yrityksessään. 20

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Yhteistyössä: Kuljetusala.com Kuljetusala pitää Suomen pyörät pyörimässä Kuljetusala liikuttaa kaikkea Suomessa ja ulkomailla

Lisätiedot

KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016

KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016 KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016 Kuinka asiat tapahtuvat? MIKÄ ON KESÄYRITTÄJÄ? Kesäyrittäjä-ohjelma on luotu nuorille toisten nuorten toimesta, opettamaan yrittäjämäistä toimintaa ja oma-aloitteisuutta. Projektin

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä

Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä haluan lisää kokemusta lasten hoidosta, koska haluun kehittyä alan ammattilaiseksi. Haluan saada opiskelijana myös rahaa sellasella työllä mistä

Lisätiedot

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra #UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra Twitter: @keranenhenna Muuttuko työelämä työsuhteet? 200 Työsuhteiden tulevaisuus 190 180 Jatkuva osa-aikatyö 170

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa?

Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa? Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa? Tavoitteena on mahdollistaa työuran jatkaminen terveydellisistä rajoitteista huolimatta Ammatillisen kuntoutuksen eri toimijat

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Sisältö Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työeläkevakuuttaminen Miksi eläkeuudistus 2017 tehtiin? Työeläkkeen laskemisen

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Liikennekaari-vaikutusarviointikysely

Liikennekaari-vaikutusarviointikysely Liikennekaari-vaikutusarviointikysely Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n jäsenille 18.5.2016 Liikennekaari-vaikutusarviointi Kysely lähetettiin noin 4 350 Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 15.15 palautekeskustelu Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 11.00 Tilaisuuden avaus ja ajankohtaista Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 11.15 Puhtia hyvästä itsetunnosta

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Hallituksen yrittäjyyshanke

Hallituksen yrittäjyyshanke Hallituksen yrittäjyyshanke Valtion ja kuntien rooli elinkeinopolitiikassa / Kuntamarkkinat 14.9.2016 Teollisuusneuvos Ulla Hiekkanen-Mäkelä Yritys- ja alueosasto Yritysrakenne Suomessa Suomessa on 283

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Työeläkekuntoutus työelämässä jatkamisen tukena. Hyte- päivät 23.9.2014 Merja Valle kuntoutuksen kehityspäällikkö

Työeläkekuntoutus työelämässä jatkamisen tukena. Hyte- päivät 23.9.2014 Merja Valle kuntoutuksen kehityspäällikkö Työeläkekuntoutus työelämässä jatkamisen tukena Hyte- päivät 23.9.2014 Merja Valle kuntoutuksen kehityspäällikkö Varman kuntoutujat Keski-ikä n. 47 vuotta, vähän yli puolet miehiä Pitkä työkokemus ja usein

Lisätiedot

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Raportti Tutkimusraportti 3.2.2010 23.3.2010 TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimusjohtaja Tutkija Suvi Kovero Mikko Kesä Innolink Research Oy Oy. 2009-2010 2010 Perustiedot

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

sosiaalialan menestystekijä

sosiaalialan menestystekijä sosiaalialan menestystekijä Osaaminen, vuorovaikutus, tahto. {Osaaminen on tietoa, taitoa ja oikeaa asennetta.} Ammattijärjestö Talentia edistää jäsentensä urakehitystä vaikuttamalla sosiaalialan lainsäädäntöön,

Lisätiedot

Aalto University Magazine joulukuu Yrittäjä saa olla monessa mukana. Teksti: Antti J. Lagus

Aalto University Magazine joulukuu Yrittäjä saa olla monessa mukana. Teksti: Antti J. Lagus Aalto University Magazine joulukuu 2015 Yrittäjä saa olla monessa mukana Teksti: Antti J. Lagus Täysi-ikäinen työelämässä: Tiina Zilliacus summaa 18 vuoden työkokemuksensa niin, että pienyrittäjän työnteko

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti Tehtävät 1 Elämänpolku opettaa A. Miten olet selvinnyt vaikeista hetkistä elämässäsi? Voit palata tarkastelemaan ensimmäisessä luvussa piirtämääsi elämänjanaa ja pohtia tehtävää sen avulla. B. Kirjoita

Lisätiedot

K-market Erottajan valikoimat ovat monipuoliset ja kauppias on itse päässyt vaikuttamaan myymäläilmeeseen todella paljon.

K-market Erottajan valikoimat ovat monipuoliset ja kauppias on itse päässyt vaikuttamaan myymäläilmeeseen todella paljon. EROTTAJALLA KAUPAKSI KÄYVÄT KAIKKI 21.07.2015 K-market Erottaja luo Helsingin keskustaan rennon kyläkauppafiiliksen, jossa kuitenkin on keskikaupungin tunnelmaan sopivaa tyyliä ja laatua. Uuden kaupan

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä 7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä montako tietokirjaa pitää myydä, että olisit suomessa bestseller? Bestseller-listalle Suomessa tietokirjalla on päässyt vuonna 2014 jos on myynyt yli 13500 kappaletta tai

Lisätiedot

Kirjasto updated yhteiskehittäminen

Kirjasto updated yhteiskehittäminen Helsingin kaupunginkirjasto & Demos Helsinki Kirjasto updated yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria -hanke 1) PARANNUKSIA PALVELUKULTTUURIIN Nuorilla oli kirjastosta huonoja asiakaspalvelukokemuksia

Lisätiedot

Oma Yritys-Suomi - Entrepreneur Test

Oma Yritys-Suomi - Entrepreneur Test suomi svenska (https://oma.yrityssuomi.fi:443/entrepreneur-test? p_p_id=82&p_p_lifecycle=1&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_p_col_id=column- 1&p_p_col_count=1&_82_struts_action=%2Flanguage%2Fview&_82_redirect=%2Fentrepreneur-test&_82_languageId=sv_SE)

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Toivotamme hyvää kesää ja kiitämme yhteistyöstä tästä on kiva jatkaa. Eri puolella Kaakkois-Suomea pilotoitiin luovia osallistavia ryhmätoimintoja

Lisätiedot

TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ. Mikko Kesä, vanhempi neuvonantaja, Sitra Työsteen Sillat

TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ. Mikko Kesä, vanhempi neuvonantaja, Sitra Työsteen Sillat TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ, vanhempi neuvonantaja, Sitra 26.9.2016 Työsteen Sillat Edistämme työelämän uudistumista talouden ja työmarkkinoiden haasteisiin ja tulevaisuuteen

Lisätiedot

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä?

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä? Koulu ja työ - ohje Koulunkäyntiin liittyen tärkeää on selvittää sekä motivaatio käydä koulua, mutta myös mahdolliset pulmat tai oppimisvaikeudet. Mikäli koulut on jo käyty, niin työelämään liittyen on

Lisätiedot

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen Foorumin tavoitteet, osallistujat ja kohderyhmä 0 Foorumiin kutsuttiin sosiaaliohjaajia ja kaikkia sosiaaliohjauksen kehittämisestä kiinnostuneita, myös kouluttajia. 0 Kutsun mukaan tavoitteena oli kokoontua

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Fennian edut Suomen Yrittäjien jäsenille. Voimassa 1.1.2016 alkaen

Fennian edut Suomen Yrittäjien jäsenille. Voimassa 1.1.2016 alkaen Fennian edut Suomen Yrittäjien jäsenille Voimassa 1.1.2016 alkaen 2016 Fennialla on tyytyväisimmät yritysasiakkaat liity sinäkin joukkoon! Fennia-konserni on vakuutusten ja niihin liittyvien palveluiden

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut Innokylä Uudistuvat lähipalvelut 12.9.2012 Mira Sillanpää Asukasagentti, Uudistuva kylä kaupungissa hanke Hämeenlinna Näkökulmana Uutta ajattelutapaa palvelujen järjestämiseen Lähellä tapahtuva toiminta

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016 Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään Kyselytutkimuksen tuloksia 2016 Tutkimuksen tausta Sitra tutki, miten suomalaiset ovat saaneet viimeisen työpaikkansa, ovatko he aikeissa hakea uutta työtä, miten

Lisätiedot

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä 16.6.2016 Kehitysjohtaja Liisa Björklund Banksy Kuinka otamme hyvät käytännö t pysyvään käyttöön ja tavoitamme erityisesti haavoittuvat väestöryhmä

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet!

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! 18.5.2016 Kanta-liittymisen ja -hyödyntämisen tukiprojekti yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa Kanta-palveluiden

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Päätöksenteon mallit

Päätöksenteon mallit Prosesseja! Mitä luvattiin? Prosessi on helposti tapahtumanjärjestäjälle kirosana, mutta kelvollista työtä on helvetin vaikea tehdä ilman ainakin jonkinlaista prosessia. Käymme läpi mielestämme tärkeimpiä

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

VTS 172 KOEKYSYMYKSET JA MALLIVASTAUKSET TYÖELÄKEVAKUUTUS

VTS 172 KOEKYSYMYKSET JA MALLIVASTAUKSET TYÖELÄKEVAKUUTUS VTS 172 KOEKYSYMYKSET JA MALLIVASTAUKSET TYÖELÄKEVAKUUTUS Kysymys 1: Lailasta on alkanut pitkän työuran jälkeen tuntua siltä, että voisi hiljalleen keventää työtaakkaansa. Lailan vakiintunut kokoaikatyön

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö Yrittäjyys Sampossa Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö paivi.ovaska@edusampo.fi Menossa olevat yrittäjyyden kehittämishankkeet Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta (ESR) Sampon ja

Lisätiedot

Muutos, kasvu, kuntoutuminen

Muutos, kasvu, kuntoutuminen P Ä Ä K I R J O I T U S Asko Apukka ja Veijo Notkola Muutos, kasvu, kuntoutuminen Lähes kaikissa kokouksissa ja seminaareissa pidetyissä puheenvuoroissa kuntoutukselta odotetaan tuloksia ja vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Näin täytät sähköisen hakemuksen

Näin täytät sähköisen hakemuksen Ohjeita käyttäjälle Voit lähettää hakemuksen sähköisesti paperilomakkeen sijaan. Paperista hakemuslomaketta ei tarvitse toimittaa, jos lähetät sähköisen hakemuksen. Hakemukseen ei voi liittää liitteitä,

Lisätiedot

Uran rakennuspuita ja toimintasuunnitelma hyvinvointiin

Uran rakennuspuita ja toimintasuunnitelma hyvinvointiin Uran rakennuspuita ja toimintasuunnitelma hyvinvointiin 4.11.2016 klo 15-16 Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Seija Leppänen psykologi, uraohjaaja Aalto-yliopiston oppimispalvelut,

Lisätiedot

Adoptiomaatapaamisen järjestäminen

Adoptiomaatapaamisen järjestäminen Adoptiomaatapaamisen järjestäminen 2016 Aina tulee yllätyksiä. Hyvällä suunnittelulla turvaa paljon, reagointikyvyllä ja hyvillä hermoilla pelastaa kaiken. Tekijä: Julia Kurki 2 Vapaaehtoistyö tapahtuman

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan Plan International Suomi/Terhi Joensuu 24.5.2016 Maahanmuuttajat Suomessa kokonaiskuva vuodesta 2015 1. oleskeluluvat Suomeen EU-kansalaisten rekisteröinnit

Lisätiedot

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työelämän muutostuulet Työelämä muuttuu, oletko valmis? - Millainen tulevaisuus sinun kohdallasi on? Otatko vastaan sen mitä tulee vai voisitko mahdollisesti

Lisätiedot

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 ESIMIESKYSELY 1. Perustietoja TAIKA II-hankkeen alku- ja loppukartoituskyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa projektiin osallistuneiden työyhteisöjen

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot