Ilmarinen HUB HELSINKI TARJOAA TYÖTILAT UUDEN AJAN YRITTÄJILLE. Yrittäjyys kiinnostaa nuoria. Haasteellinen kuljetusala

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ilmarinen HUB HELSINKI TARJOAA TYÖTILAT UUDEN AJAN YRITTÄJILLE. Yrittäjyys kiinnostaa nuoria. Haasteellinen kuljetusala"

Transkriptio

1 Ilmarinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen asiakaslehti 3/2011 Yrittäjyys kiinnostaa nuoria Haasteellinen kuljetusala HUB HELSINKI TARJOAA TYÖTILAT UUDEN AJAN YRITTÄJILLE Ilmarinen tuntee vastuunsa rakennuttajana

2 Ilmarinen 3/2011 Sisältö Pääkirjoitus 4 Debatti: Eläköön yrittäjyys! 5 Yrittäjän elämää Hub Helsinki yhdistää uuden ajan yrittäjiä 10 5 Kuva: Laura Nissinen Työhyvinvointi Anne Sjögrenin yrittäjäresepti 14 Työ ja eläke Ilman kumipyöriä Suomi ei toimi 16 Elämäni kunnossa Uusi ammatti työeläkekuntoutuksena 19 Sijoitukset Rakennuttaja tuntee vastuunsa 22 Palvelut Työeläke-, vakuutus- ja pankkiasiat kuntoon samalla kertaa 24 Ilmarinen 50 vuotta Rakennusvaiheesta sopeutukseen 26 Kolumni: Yrittäjyyden ytimessä 9 Työn iloa: Suutarin lapsella on kengät 13 Kysyttyä 29 På svenska Ajankohtaista Palveluvinkki Asiakastilaisuudet 36 Debatti 10 Hub Helsinki yhdistää uuden ajan yrittäjiä. Se on osuuskunta, joka tarjoaa yrittäjille työtilat ja paikan ideoiden ja ihmisten kohtaamiseksi. Onko yrittäjällä oikeus sekä menestyä että epäonnistua? Saako yrittäjä riittävästi apua ja tukea? Miten yrittäjyyttä edistetään? Näitä asioita pohtivat Antti Ylimutka, Oskari Lehtonen ja Kaija Pöysti. Kuva: Laura Nissinen Yrittäjän elämää JULKAISIJA: Ilmarinen PÄÄTOIMITTAJA: Päivi Sihvola TOIMITTAJAT: Sami Kelhä, Satu Malkamäki, Eila Parkkonen, Marianne Partanen Sähköposti: TOIMITUSKUNTA: Pirkko Auvinen, Kati Huoponen, Anna Hyrske, Ilari Jämsen, Jaakko Kiander, Mari Merilampi, Mika Paananen, Pauliina Ripatti LAYOUT: Neodes / Esko Tuomisto, Reprotyö: HEKU Painopaikka: Punamusta Oy, ISSN: X Painos: Painettu syyskuussa Seuraava asiakaslehti ilmestyy joulukuussa. 2

3 Kuva: NEODES 14 Anne Sjögren myy liikkeessään arjen tarpeellisia perustuotteita keittiöön. Hän pitää huolta hyvinvoinnistaan; lomat, yhdistystoiminta, vertaistuki ja läheisten apu auttavat jaksamaan. Kuva: Sofia Virtanen Työhyvinvointi Info Yrittäjän sairaus- ja työttömyyspäiväraha Määrät YEL-työtulon perusteella vuonna 2011 YEL-työtulo, Sairaus- Työttömyyseuroa/ päiväraha, päiväraha, vuosi n. euroa/päivä n. euroa/päivä *) *) Työttömyysturvan piiriin pääsyn alaraja Fakta Pk-yritykset ovat kansantaloudelle tärkeitä Lähde: Suomen Yrittäjät Työ ja eläke Kuva: Esko Tuomisto 16 Kuljetusalalla riittää haasteita, joita ovat muun muassa kustannusten nousu, harmaa talous ja sen tuoma epäreilu hintakilpailu. Haasteista huolimatta kuljetusala on puheenjohtaja Ahti Myllyksen mielestä hieno palveluelinkeino, joka tarjoaa mielenkiintoisia tehtäviä palveluissa ja logistisessa ketjussa. Suomessa on kaikkiaan yritystä ( jos maa-, metsä- ja kalatalous mukana) Mikroyritys alle 10 työntekijää ( yritystä eli 93,4 %) Pieni yritys alle 50 työntekijää ( yritystä eli 5,5 %) Keskisuuri yritys työntekijää (2334 yritystä eli 0,9 %) Suuryritys 250 henkilöä tai enemmän (608 yritystä eli 0,2 %) Pk-yrityksissä työskentelee 62 % kaikkien yritysten yhteensä 1,4 milj. työntekijäistä Tutkittua Keskiarvoyrittäjä Lähde: Suomen Yrittäjät YHTEYSTIEDOT: Käyntiosoite: Porkkalankatu 1, Helsinki Postiosoite: Ilmarinen Puhelin: Eläke- ja vakuutusasiat: puhelin Asiakastietojen muutokset: Ilmarisen yhteistyökumppaneita ovat OP-Pohjola-ryhmä ja Pohjantähti. Kannen kuva: Laura Nissinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen asiakaslehti 3/2011 Ilmarinen Yrittäjyys kiinnostaa nuoria Haasteellinen kuljetusala HUB HELSINKI TARJOAA TYÖTILAT UUDEN AJAN YRITTÄJILLE Ilmarinen rakennuttajana tuntee vastuunsa on 46-vuotias opistotasoisen koulutuksen saanut mies on tehnyt useita vuosia palkkatyötä ennen ryhtymistään yrittäjäksi työllistää itsensä lisäksi 2 3 henkilöä tekee 20 % pidempää työpäivää kuin palkansaaja on keskimääräistä kansalaista vauraampi kuluttaa keskimääräistä enemmän mm. asumiseen ja terveyteen sekä vähemmän kulttuuriin ja vapaa-aikaan 3

4 Pääkirjoitus Vaivatonta asiointia Kuva: Esko Tuomisto Yrittäjän arki on kiireistä eivätkä vakuutusasiat ole silloin mielessä päällimmäisinä. Me Ilmarisessa pidämme tärkeänä sitä, että vakuutusasioiden hoitaminen on asiakkaillemme vaivatonta. Mitä se sitten tarkoittaa käytännössä? Ainakin sitä, että palvelu on sujuvaa ja että asiat saa kerralla kuntoon. Ilmarisen asiakkailla on valittavanaan monta hyvää vaihtoehtoa eläkevakuutusasioidensa hoitamiseen. Verkkopalvelujen arvostus on kasvanut vuosi vuodelta, ja myös niiden käyttö lisääntyy kaiken aikaa. Tyypillisesti verkkopalveluissa muun muassa tehdään vuosi-ilmoituksia, maksetaan vakuutusmaksuja ja tulostetaan maksutodistuksia. Yhä suurempi osa asiakkaistamme hoitaa jo kaikki yrityksensä vakuutusasiat verkossa. Luonnollisesti myös oma eläketurva kiinnostaa, ja moni käykin verkossa laskemassa arvion omasta eläkkeestään tai tarkastamassa oman työeläkeotteensa. Henkilökohtaisen palvelun tarve ei kuitenkaan ole kadonnut verkkopalvelujen myötä, vaan sille on edelleen selvä tilaus. Asiakaspalvelussamme työskentelee yli 50 asiantuntijaa, jotka neuvovat puhelimitse sekä vakuuttamiseen että eläkkeisiin liittyvissä asioissa. Tältä porukalta saa apua lähes tuhat asiakasta joka päivä. Yrittäjät arvostavat myös vakuutusten kokonaispalvelua eli mahdollisuutta hoitaa kaikki vakuutusasiat kerralla kuntoon. Ilmarisen asiakkaille tämä on mahdollista: OP- Pohjola ja Pohjantähti palvelevat Ilmarisen asiakkaita myös työeläkevakuuttamiseen liittyvissä asioissa. Yrittäjän näkökulmasta homma toimii parhaimmillaan niin, että hän voi yhdessä ammattilaisen kanssa keskustellen hoitaa yhdellä kertaa sekä yrityksensä että omat henkilökohtaiset vakuutusasiansa. Yrittäjä voi keskittyä omaan ydinliiketoimintaansa Ilmarinen ja sen yhteistyökumppanit hoitavat vakuuttamisen. Jukka Welling yhteysjohtaja Vapaus houkuttaa Enemmistö kaikista suomalaisista on yhtä mieltä siitä, että yrittäjyys on työllisyyden avain ja talouskasvun moottori. Suomalaiset ovat yrittäjämyönteisiä, mutta vain kolmannes pitää yrittäjyyttä itselleen sopivana. Yrittäjänä jo toimivista sen sijaan yhdeksän kymmenestä pitää uravalintaansa houkuttelevana. Itsenäinen työ, vapaus tehdä niin kuin haluaa ja mahdollisuus toteuttaa itseään vetää yrittäjyydessä puoleensa. Epävarmuus, taloudelliset riskit sekä kiire ja jaksaminen taas vähentävät yrittäjyyden houkuttelevuutta. Kuva: Esko Tuomisto 4 Lähde: Yrittäjyysilmapuntari 2011, Suomalaisen Työn Liitto, Suomen Yrittäjät

5 Debatti Teksti: Sari Okko Kuvat: Laura Nissinen Onko yrittäjillä oikeus menestyä tai epäonnistua? Löytyykö yrittämiselle riittävästi apua ja tukea? Entä miten on riskinottokyvyn ja luovan hulluuden laita? Näitä pohtivat Oskari Lehtonen, Kaija Pöysti ja Antti Ylimutka. 5

6 Debatti Yrittäjyyttä ja siihen liittyviä kysymyksiä sekä yrittäjyyden muutosta Suomessa pohdittiin Ilmarisessa asiantuntevan joukon voimin. Saman pöydän ääreen kutsuttiin kolme näkijää ja tekijää yrittäjyyden eri näkökulmista. Keskustelusta vastasivat kokenut toisen polven sarjayrittäjä, sijoittaja ja konsultti Kaija Pöysti Intosome Oy:stä, reilut 15 vuotta mm. aloittavien yritysten kanssa työskennellyt, nykyään KoppiCatch Oy:n partnerina toimiva Oskari Lehtonen sekä kauppakorkeakouluopiskelijana nuorta polvea edustava Antti Ylimutka Aalto-yliopiston yhteyteen perustetusta opiskelijavetoisesta Aalto Entrepreneurship Societysta. Keskustelua veti Ilmarisen henkilöstö- ja viestintäjohtaja Päivi Sihvola. Millainen suomalainen yhteiskunta on kasvuyrittäjän näkökulmasta? Oskari Lehtonen: Suomalaisessa yhteiskunnassa on tapahtunut viime vuosina todella suuri muutos. Hankenilla pääomasijoittamista opettaessani huomaan, miten hyvin opiskelijat ymmärtävät ja ovat kiinnostuneita yrittäjyydestä ja pääomasijoittamisesta. Yrittäjille on tänä päivänä myös tarjolla niin rahallista kuin tiedollista tukea monelta luukulta. Antti Ylimutka: Edistämme yrittäjyyttä luomalla yhteisön, jossa nuoret tulevat yrittäjät kohtaavat kokeneita sarjayrittäjiä. Tavoitteenamme on tehdä yrittäjistä rokkistaroja ja luoda Suomeen sitä kautta uusia menestystarinoita. Näitä tarinoita ei voi syntyä, ellei meillä ole suurta määrää taidokkaita nuoria, jotka ottavat riskejä ja tekevät yltiökunnianhimoisia yrityksiä. Yrityksen perustaminen opiskeluaikana on ikään kuin kiihdytettyä oppimista. Kaija Pöysti: Olen elänyt sen ajan, jolloin yrittäjyys oli lähinnä kirosana. Kun ryhdyin yrittäjäksi, vaihtoehtoina oli kaksi polkua: konkurssi tai kuolema. Ilmapiiri on noista ajoista onneksi muuttunut paljon. Tänä päivänä yrittäjyyttä voidaan kokeilla ja nähdä se yhtenä elämänvaiheena. Mitkä asiat yrittäjyydessä tänä päivänä korostuvat? Ylimutka: Silmäni ovat auenneet muutokselle Aaltoes:ään eksymiseni jälkeen. Jos edellisen kahden vuoden aikana pyöräytimme liikkeelle noin 50 startupia, tänä vuonna ohjelmiemme läpi menee noin 150 aloittavaa yritystä. Hakijamäärä on kasvanut räjähdysmäisesti, mikä kertoo meille siitä, että opiskelijat haluavat yrittäjiksi. Uskomme, että yrittäjäksi voi ryhtyä oppimalla kokeneilta yrittäjiltä ilman kymmenen vuoden yrityskokemusta. Pöysti: Muutos on oikeansuuntainen, sillä uutta ei synny, ellei ole aluskasvillisuutta. Taantumien siivittäminä aikanaan poikineet yrittäjäkoulutukset eivät kasvata koulun penkiltä yrittäjiksi, sillä vain tekemällä ja verkostoitumalla oppii. On hyvä, että tekemiseen liittyy vastuuta heti alusta lähtien. Pitää myös muistaa, että kasvuyrityksiä on muitakin kuin startupit. Kasvua ja työpaikkoja luovat myös mm. monet keskisuuret yritykset ja perheyritykset. Yrittäjällä tulee olla oikeus sekä menestyä että epäonnistua. Ylimutka: Suomessa odotetaan perinteisesti ylhäältä päin tulevaa käskyä tehdä jotain. Me ajattelemme toisinpäin: jos haluamme jotain tapahtuvan, aloite pitää ottaa omiin käsiin ja ryhtyä tekemään töitä. Se, mikä tässä maailmassa ratkaisee, on kyky oppia ja omaksua asioita nopeammin kuin kukaan muu. Verkostoihin päästään käsiksi, jos ne ansaitaan. Samalla syntyy tietyllä tavalla meritokratia, jossa vain parhaat selviytyvät. Onko suomalaisten suhtautuminen riskiottoon ylivarautuva? Oskari Lehtonen Pöysti: Kyllä, ja yksi selityksistä on se, että olemme pieni maa, jossa kaikki tuntevat toisensa. Riskinoton pelko on perustunut siihen, että jokainen epäonnistuminen tiedetään. Meillä on ollut myös pitkä perinne siitä, että kun yhdelle uralle lähdet, siinä pysyt. Lehtonen: Meillä on tekemistä siinä, että menestymisen lisäksi sallimme epäonnistumisen. Kaikki ja kaikenlainen kokemus on kuitenkin tarpeen. Yhdysvalloissa on lupa epäonnistua: jos tämä ei onnistunut, niin mennään eteenpäin ja yritetään seuraavalla kerralla jotain muuta. Kun uskaltaa epäonnistua, uskaltaa ehkä nostaa tavoitteetkin hieman korkeammalle ja kertoa ne julkisesti. Maailma ei kaadu epäonnistumiseen. Ylimutka: Suurimmat riskit, joita yrittäjät Suomessa ottavat, ovat 6

7 Antti Ylimutka, Kaija Pöysti ja Oskari Lehtonen ovat huomanneet, että viime vuosina yrittäjyys on alkanut houkuttaa nuoria yhä enemmän. Keskustelijat uskovat, että nuoret oppivat yrittämistä tekemällä ja verkostoitumalla, ei pelkästään koulun penkillä. lähinnä ajankäytöllisiä. Taloudelliset riskit ovat varsin pieniä. Harvoin meillä näkee tarinoita, joissa yrittäjä panttaa talonsa ja omaisuutensa yrityksen takia. Hyvät esikuvat yrittäjyydestä antavat nuorille toivoa. Meidän tehtävämme on poistaa ensimmäisen vaiheen riskin pelot. Lehtonen: Silicon Valleyssä menestyneet yrittäjät myös sijoittavat takaisin ekosysteemiin, mikä on sen merkittävä moottori. Suomessakin tätä tapahtuu jo jonkin verran, mutta toivottavasi jatkossa yhä enemmän. Pöysti: Meillä on ehkä ollut sellainen käsitys, että voit sijoittaa yritykseen vain rahaa. Kyse ei kuitenkaan ole siitä. Yhtä tärkeää on tuoda yritykseen osaamista, kokemusta ja verkostoja. Lisäksi voitaisiin myös sijoittaa yhdessä muiden sijoittajien kanssa, jolloin riskikin pienenee. Mitkä asiat hidastavat tai edistävät yrittäjyyttä? Lehtonen: On muistettava, että kaikista ihmisistä ei ole yrittäjiksi. Pöysti: Tämä on totta. Suomi tahtoo välillä olla yhden totuuden maa. On hyvä, että yrittäjyyteen rohkaistaan, mutta kaikista ei voi eikä pidä tehdä yrittäjiä. Kärjistetysti voisi sanoa, että Suomessa on paljon hyviä ihmisiä, joita ei pidä päästää yrittäjiksi. Heidät pitää saada töihin sellaisiin firmoihin, joissa heistä saadaan paras osaaminen irti ja joissa he kokevat työn palkitsevaksi ja mielekkääksi. Ylimutka: Meidän tavoitteemme on kaivaa esiin se kaksi promillea valmistuvista opiskelijoista, jotka alkavat muuttaa ekosysteemiä. Opetamme tiettyjä metodeja ja tiettyjä työskentelytapoja, joita voidaan käyttää, oli sitten kyseessä perheyritys tai jokin muu. Yrittäjyys voi olla tänä päivänä yksi elämänvaihe työuralla. Kaija Pöysti Lehtonen: Se, että yrittäjä pyrkii tavoitteeseensa vaikka läpi harmaan kiven, on etu. Vaikka yrittäminen vaatii tiettyä hulluutta ja eteenpäin pyrkimistä, yrittäjän pitäisi osata ottaa vastaan myös palautetta sekä hakea sitä aktiivisesti verkostoista koko ajan. Pöysti: Yrittäjäksi ei kannata lähteä, ellei kestä sitä, että kuulee 30 kertaa päivässä sanan ei. Harva yrittäjä sanoo, että ryhdyn yrittäjäksi, koska haluan tienata paljon rahaa. Tottakai hän haluaa rahaakin, mutta se on vain osa toimintaa, jota kantaa lopulta jokin muu asia. 7

8 Ylimutka: Yrittäjyyteen liittyy tietynlaista pähkähulluutta: halua saada aikaan jonkinlaista muutosta. Kukaan ei tee seitsemää firmaa vain rahan takia. Raha on lähinnä väline siihen, että unelman toteuttaminen helpottuu. Minkälaisia ominaisuuksia yrittäjällä tulisi olla? Ylimutka: Yhtä yrittäjätyyppiä ei ole olemassakaan. Kyse on enemmänkin siitä, että yrittäjä osaa ympäröidä itsensä oikeilla ihmisillä. Yrityksessä tarvitaan lennokkaita visionäärejä, mutta myös se operatiivinen puoli, joka ryynää ja näkee arjen harmauden. Pöysti: Kasvuyrittäjän tärkeimpiä piirteitä on osata hankkia ympärilleen ihmisiä, jotka täydentävät hänen osaamistaan. Kaikkea ei voi osata eikä tehdä itse. Jokaista erilaista tyyppiä ja osaamista tulee arvostaa. Kovin pitkään ei voida kulkea sen yhden staran perässä. Lehtonen: Tiimirakennustaitojen lisäksi yrittäjän pitää haluta ja saada asioita aikaan sekä nauttia siitä. Hyvät yrittäjät pystyvät myös suuntaamaan toimintansa tarpeen ja tilanteen mukaan. Paljon on kuitenkin myös sellaisia yrittäjiä, jotka eivät osaa muuttaa valittua mallia mihinkään, vaan sisukkaasti hakkaavat päätä seinään kerran valittua tietä edetessään. Pöysti: Ketteryys on kaiken a ja o. Yleensä yrittäjillä on mielessään jokin kuva tai toimintamalli, mutta ajan myötä kuva muuttuu, jolloin on osattava vaihtaa suuntaa. Lehtonen: Joillekin ajatus yrittämisen kohteesta on unelma, jota ei haluta rikkoa. Yrittäjä saattaa haluta hioa ideaansa kuukausitolkulla sen sijaan, että heittäisi sen jo aikaisemmin ulos kammiostaan ja altistaisi sen palautteelle. Ei uskalleta hakea kritiikkiä, koska jossain alitajunnassa ajatellaan, että se voisi luhistaa unelman. Ylimutka: Ilman palautetta puuhaillaan idean kanssa helposti autotallissa tai kellarissa, kun samaan aikaan oikeassa elämässä vastassa on kuusi miljardia muuta ihmistä. Kun idean kanssa kiertää Suomea tai pitkin maailmaa, rakentaa samalla verkostoa sekä löytää ne maailman parhaat ihmiset, jotka haluavat liittyä mukaan ja tehdä unelmasta yhdessä totta. Pöysti: Yrittäjä voi nähdä kaikki asiat uhkana tai mahdollisuutena. Pitää olla unelmia, mutta samaan aikaan pitää pystyä olemaan inhorealisti eli hyväksyä tietyt lainalaisuudet, löytää oma kilpailukykynsä ja keksiä keinot, joilla ylittää mahdolliset esteet entistä ketterämmin. Tavoitteemme on tehdä yrittäjistä rokkistaroja. Antti Ylimutka Ylimutka: Yrittäjällä pitää olla jalat maassa, mutta pää pilvissä. Tutkimusten mukaan suomalaiset yritykset ovat globalisoituessaan erittäin harvoin valmiita haastamaan markkinoiden ykkösen. Tyydymme kakkostilaan. Vaikka meitä on vain reilut viisi miljoonaa, meiltä löytyy järkyttävän paljon osaamista ja ihan uskomattomia vahvuuksia. Olemme monella alalla maailman johtavia osaajia. Tästä saisimme olla ylpeitä. Minkälaisia eväitä lähettäisitte istuvalle hallitukselle? Lehtonen: Suomessa valtio interventioi enemmän kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Valtion rahoituksessa on kehittämistä, mutta sitä tarvitaan alkuvaiheen yrityksille edelleen, sillä korvaava businessenkeli-rahoitus ei ole Suomessa vielä riittävällä tasolla. Valtion tuki ei voi olla ikuinen systeemi, mutta toistaiseksi sitä tarvitaan. Pöysti: Pitkäjänteisyys on tärkeää, mutta samalla pitää pystyä jatkuvasti arvioimaan valittua suuntaa. Ei niin, että vasta viiden tai kymmenen vuoden kuluttua todetaan, ettei homma toiminutkaan. Pidetään se, mikä toimii ja laitetaan pois se, joka ei toimi. Pitkäjänteisyys ja ketteryys eivät sulje toisiaan pois. Ylimutka: Poliitikot pitäisi saada puhumaan startupeista. Ihan sama, mihin keskustelu kiinnittyy, kunhan siitä tehdään ylipuolueellinen aihe ilman epäolennaisia kiistoja. Suuren visiomme mukaan olemme 20 vuoden kuluttua omaksuneet pohjoiseurooppalaisen mallin, jonka ideana on saada alueelle ruohonjuurityön kautta paljon hyviä, pieniä ja kunnianhimoisia maailmaa valloittavia yrityksiä. Se on meidän kaikkien yhteinen etumme. 8

9 Kolumni Yrittäjyyden ytimessä Eräs ystäväni opiskelee puutarha-alaa. Hän on halunnut puutarhuriksi niin kauan kuin muistan. Varsin taitavana viherpeukalona häneltä sujuu kasvien kanssa pelailu ihan itsestään. Asetelmien ja kimppujen nykertelyssä ystäväni on parasta a- ryhmää, sillä hänen tyylitajunsakin on pettämätön. Kuulostaa täydelliseltä, eikö? Vaan eipä ole, tämäkään. Puutarha-alan koulutukseen kuuluu myös yrittäjyyskoulutus. Noh, tässä vaiheessa koulutusta ystäväni pinna ns. hirtti kiinni. Numeroiden, alvien ja taseiden maailma tuntui väkivaltaiselta hyökkäykseltä käsityöläistä kohtaan. Kouluaikojen matematiikkatrauma pullahti takaisin pintaan kuin vastaostettu kumipatja. Ystäväni halusi vapautuksen yrittäjyyskoulutuksesta, koska ei aikonut kuulemma koskaan ryhtyä yrittäjäksi. Hän vihasi ajatustakin siitä. Masensin toveria kertomalla, että maailman visionäärit maalailevat parhaillaan kuvaa työelämästä, jossa on vain yrittäjiä ja palvelujen ostajia. Että kukaan ei olisi kohta enää kellään töissä. Tieto veti ystävän hiljaiseksi. Mutta miten minä ikinä opin niitä? kuului hiljainen kysymys. Lattarien oppi sai silmät aukeamaan ihan eri tavalla. Me täällä Pohjantähden valossa olemme tottuneet siihen, että kaikki pitää osata täydellisesti ennen ryhtymistä yhtään mihinkään. Mielellään se jokin pitää osata niin hyvin, että muutkin puhuvat siitä ja kirkonkylällä aiheesta on jo kerrottu vitsikin. Jos naapurit karsastavat ideaasi, se on huono, riippumatta siitä millaisia vatipäitä naapurissasi asuu. Liika innokkuus on haihattelua ja työssä viihtyminen tyhjännauramista. Rohkeus ryhtyä tuumasta toimeen tyrehtyy joko siihen, että byrokratia nujertaa totaalisuudellaan tai siihen, että pessimistit katkaisevat riemulta siivet. Voidaanko nyt yhdessä sopia, että tehdään yrittäjäksi ryhtyminen edes sen verran helpoksi, ettei sitä varten tarvitse tehdä eväitä, viedä lapsia mummolaan, soittaa viimeisiä puheluja ja palauttaa kirjastokirjoja. Että yritettäisiin vaan. Toinen ystäväni piipahti työreissulla Etelä-Amerikassa. Sieltä tultuaan hän kertoi tajunneensa yrittäjyyden syvimmän olemuksen: sieltä otetaan, mistä kukaan muu ei ole tajunnut ottaa. Niin kauan etsitään, kunnes tuotteliain idea löytyy. Lattareissa joka ikisellä asialla käydään kauppaa. Joka ikisestä asiasta ollaan myös valmiita maksamaan. Jos et tee kauppaa, et saa myöskään rahaa mistään. Sosiaaliturvaa ei ole. Teet turvasi itse. Koko toimeentulosi on kekseliäisyytesi varassa. Millä tänään ansaitsen leipäni? Varastanko vai myynkö jotain? Katja Ståhl Kuva: Jouni Harala 9

10 Yrittäjän elämää Hub Helsinki yhdistää uuden ajan yrittäjiä Hub Helsingissä toimii sekalainen joukko yrittäjiä, joita yhdistää innostus ja lisäksi halu kehittää oman bisneksen lisäksi yhteiskuntaa. Teksti: Sami Kelhä Kuvat: Laura Nissinen Hub Helsingin toimitila Annankadulla ei näytä ollenkaan perinteiseltä toimistotilalta, vaan lähinnä olohuoneelta, johon on helppo tulla viettämään aikaa muiden kanssa. Wikipedian määritelmän mukaan Hub onkin yhteisöllinen työtila, joka tukee ja inspiroi innovaattoreita, yrittäjiä ja muutoksentekijöitä tekemään maailmasta paremman paikan. Hub-liike sai alkunsa Lontoossa vuonna 2005, ja Hubeja on syntynyt parin viime vuoden aikana eri puolille maailmaa. Hub Helsinki osuuskunta perustettiin vuonna Aloitimme toiminnan vähitellen suhteellisen pienissä tiloissa Aleksanterinkadulla ja toukokuussa 2011 pääsimme muuttamaan näihin pysyviin tiloihin Annankadulle, kertoo Hub Helsingin toimitusjohtaja Anne Raudaskoski. Hub Helsinki tarjoaa tilaa uudenlaiseen yrittämiseen, jolla on myös yhteiskunnallinen ulottuvuus. Toimintamme perustuu avoimuuteen ja yhteisöllisyyteen. Vertaistuki ja ideoiden jakaminen on olennainen osa toimintamalliamme. Yrittämisen kautta haluamme olla myös osaltamme muokkaamassa yhteiskuntaa. Hub-toiminta liittyy vastuulliseen yrittäjyyteen, jossa pyritään tekemään näkyviä muutoksia yhteiskunnassa yrittäjyyden keinoin. Maailmalla Hubeja on tällä hetkellä 23 muun muassa Sao Paulossa, Mumbaissa, Tukholmassa, Riikassa ja Amsterdamista. Suomessa Hubeja on Helsingin lisäksi myös Jyväskylässä ja Tampereella. Kaikki Helsingin Hubin jäsenet ovat automaattisesti myös maailman muiden Hubien jäseniä. Näin jäsenemme voivat kävellä sisään esimerkiksi Amsterdamin Hubiin hyödyntämään sen palveluja. Hubien intranetin kautta voi olla yhteydessä yli Hub Helsinki on osuuskunta, jonka tarjoamiin tiloihin ovat tervetulleita työskentelemään yrittäjät, mutta myös esimerkiksi tutkijat, opiskelijat, freelancerit ja taiteilijat jäsenen kanssa. Maailman Hubit tekevät myös yhteistyötä eri projekteissa, Raudaskoski sanoo. Ideoiden ja ihmisten kohtaamispaikka Hub Helsinki kokoaa eri aloilla työskenteleviä yrittäjiä ja organisaatioiden edustajia yhteen. Hubin tarjoamissa tiloissa on mahdollista työskennellä itsenäisesti oman projektin parissa, verkottua ja kehittää omaa liiketoimintaideaa yhdessä muiden yrittäjien kanssa sekä tehdä yhteisiä projekteja. Hubia voisikin parhaiten kuvailla ideoiden ja ihmisten kohtaamispaikaksi. Yrittäjä haluaa liittyä Hubiin ehkä siksi, että täällä voi asioita miettiä ja tehdä yhdessä yksinäisen puurtamisen sijaan. Osa tiloista on myös varattu hiljaisempaan työskentelyyn, mikä helpottaa keskittymistä. Hubin tiloihin on myös helppo sopia asiakastapaamisia keskeiselle paikalle Helsingissä, sanoo yrittäjänä ja Hubin hostina toimiva Marjut Valtanen. Hub Helsinki on toimintamuodoltaan osuuskunta, joka saa tulonsa ihmisten ja yritysten jäsenmaksuista. Hub saa tuloja myös tilavuokrasta ja erilaisista yhteisistä hankkeista sekä tapahtumista. Hubin jäseneksi haetaan erillisellä jäsenhakemuksella. Hubin yhtiömuoto osuuskuntana kuvastaa toimintaamme avoimena ja demokraattisena päätöksentekoyhteisönä, Anne Raudaskoski sanoo. Hub haluaa jäsenikseen mahdollisimman erilaisia ja Hubin 10

11 Toimintamme perustuu avoimuuteen ja yhteisöllisyyteen. Anne Raudaskoski Vertaistuki ja ideoiden jakaminen on olennainen osa Hub-liikkeen toimintamallia, sanoo toimitusjohtaja Anne Raudaskoski. toiminnan luonteeseen sopivia yrittäjiä. Jäsenhakemuksessa tiedustellaan hakijan toiveita Hubin suhteen ja kysytään myös, mitä osaamista hakija osaltaan voisi tuoda yhteisöön. Hakijan ei ole pakko olla yrittäjä, vaan myös esim. tutkijat, opiskelijat, freelancerit ja taiteilijat ovat tervetulleita. Jäsenten ikäjakauma ulottuu nuorista opiskelijoista eläkeläisiin, kertoo Marjut Valtanen. Jäsenmaksuissa on useita eri vaihtoehtoja: yksittäinen yrittäjä voi hyödyntää Hubin palveluja ja tiloja 25 euron jäsenmaksulla10 tuntia kuukaudessa tai täydellä 275 euron maksulla vaikka joka päivä ympäri vuorokauden. Isommille yrityksille on oma hinnastonsa. Aktiivijäseniä Hubissa on noin 80, ja vuoden loppuun mennessä niitä arvioidaan olevan jo yli 100. Vertaistukea ja nyyttikestejä Uusi jäsen otetaan mukaan Hubin toimintaan orientaatioprosessin kautta. Orientaatiossa apuna ovat vapaaehtoiset Hubin hostit, jotka auttavat uutta hubilaista tutustumanaan muihin yrittäjiin. Hub Helsinki on tehnyt yhteistyötä muun muassa Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran (esim. hanke maaseudun innovoinnin edistämisestä), World Design Capital säätiön, sekä eri kansalaisjärjestöjen kanssa. Hub on myös järjestänyt työpajoja ja seminaareja muun muassa lähiruoasta ja -energiasta sekä yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä. 11

12 Yrittäjän elämää Kokoamme yhteisiin hankkeisiin hubilaisista oman projektitiimin, johon kootaan kyseisestä hankkeesta kiinnostuneita ja erilaisia taitoja omaavia ihmisiä, kertoo Raudaskoski. Joka tiistaiaamu Hubissa järjestetään yhteinen, nyyttikestiperiaatteella toimiva aamiainen, johon kutsutaan inspiroivia puhujia alustamaan jostain teemasta, minkä jälkeen on yleisen keskustelun vuoro. Torstaisin järjestetään salaattilounas, jossa Hubin jäsenet voivat yhdessä pohtia ja ratkoa omaan yrittäjyyteensä liittyviä haasteita. Hub pystyy tarjoamaan tärkeää vertaistukea oman bisneksensä kanssa tuskailevalle yrittäjälle. Meillä on myös mentoreita, jotka antavat oman kokemuksensa jäsenistön käyttöön, Marjut Valtanen kertoo. Aloittelevan yrittäjän onkin helppoa lähteä testaamaan omien ideoidensa ja bisneksensä kantavuutta Hubin tiloissa sitomatta yrityksen resursseja liikaa. Kohti kestävää yhteiskuntaa Hubin toimintaa ei ole varsinaisesti mainostettu, vaan tieto toiminnasta on levinnyt hubilaisilta potentiaalisille uusille jäsenille. Myös sosiaalisen median rooli on ollut tärkeä Hubin toiminnassa. Pyrimme rakentamaan dialogia ja nostamaan esiin mielenkiintoisia ilmiöitä eri sosiaalisen median kanavissa, Anne Raudaskoski sanoo. Hub Helsinki on vielä kovin nuori yhteisö, jonka toiminta kehittyy jäsenlähtöisesti. Kaikki hubilaiset voi olla mukana vaikuttamassa siihen, miten ja mihin suuntaan Hub tulevaisuudessa kehittyy. Uudet jäsenet tuovat mukanaan uusia ideoita ja näkökulmia. Suomen maabrändityöryhmän raportissa oli hyvin kiteytetty meidänkin tavoitteemme: ryhtykää tuolinrakentajista yhteiskunnan rakentajiksi. Jäsenemme haluavat harjoittaa tuottoisaa liiketoimintaa, mutta samalla myös rakentaa parempaa ja kestävämpää yhteiskuntaa, Anne Raudaskoski linjaa. Toimitilaa, tapaamisia ja tukea Kolme Hub Helsingissä vaikuttavaa yrittäjää kertoi omasta yrityksestään ja kokemuksistaan Hubissa. Marjut Valtasen yritys pyörittää Ekomatkaajat.fi nettipalvelua, joka välittää vapaaehtoisia ympäristön ja eläinten suojeluun keskittyviin projekteihin. Yritykseni ideana on tarjota ihmiselle mahdollisuutta lähteä perinteisen loman vaihtoehtona töihin johonkin vapaaehtoisprojektiin. Vapaaehtoisprojektit voivat olla esimerkiksi merikilpikonnien suojelua Thaimaassa tai luonnonsuojelua Galapagossaarilla, Marjut Valtanen kertoo. Olen ollut mukana Hubin toiminnassa lähes alusta asti, koska satuin tuntemaan yhden Hubin perustajajäsenistä. Hubin toiminta-ajatus ja tilat sopivat minulle erinomaisesti paljon matkustelevana, satunnaisesti toimitilaa tarvitsevana ja yhteiskunnallisesti suuntautuneena yrittäjänä. Olen ollut myös innolla mukana eri projekteissa sekä tutustuttamassa hubilaisia toisiinsa. Espanjalaisen Juan Samperin yritys on puolestaan vuonna 2011 Helsingissä aloittanut Espanjan asunto- ja kiinteistöalan lainsäädäntöön erikoistunut konsultointiyritys. Juan auttaa asiakkaitaan esimerkiksi kiinteistöön hankkimiseen Espanjasta liittyvissä kysymyksissä. Löysin Hubin tyttöystäväni vinkin perusteella. Hub tarjoaa minulle avuliaan ja sopivan yhteisön, jossa on helppo vaihtaa ajatuksia ja tutustua uusiin ihmisiin. Käytän Hubin tiloja myös omiin asiakastapaamisiini sekä toimin täällä hostina esimerkiksi espanjaa puhuville vieraille, Juan Samper kertoo. Tuomi Kariniemellä on yli 10 vuoden kokemus kansainvälisten yritysten henkilöstöjohtamisen ja kehittämisen tehtävistä. Nyt Tuomilla on oma konsultointiyritys, joka tarjoaa yrityksille esimerkiksi johtamisen ja kehittämisen valmennusta, osaajakartoituksia ja osa-aikaista HR-manager-palvelua. Tulin mukaan Hubiin toukokuussa, kun kuulin Hubista ja Marjut Valtanen, Juan Samper ja Tuomi Kariniemi ovat yrittäjiä, joille Hub tarjoaa toimitilat ja sopivan yhteisön. He ovat myös kiinnostuneita paremman yhteiskunnan rakentamisesta. innostuin tämän yhteisön monipuolisuudesta. On virkistävää vaihtaa ajatuksia aivan eri alojen ihmisten kanssa. Olen päässyt pallottelemaan liikeideaani ulkopuolisten kanssa ja saanut siitä hyvää palautetta. Lisäksi koen Hubin yhteiskunnallisen ulottuvuuden tärkeäksi, sanoo Tuomi Kariniemi. 12

13 Työn iloa Ajatuksia suomalaisten työhyvinvoinnista Suutarin lapsella on kengät Kuva: Laura Nissinen Ilmarinen auttaa asiakkaitaan työhyvinvoinnin kehittämisessä moni eri tavoin. Tunnetusti hyvinvoiva henkilöstö tekee hyvää työtä, ja työntekijöiden hyvinvointi näkyy yrityksen tuloksessa. Suutarin lapsella on myös omat kengät, koska Ilmarisessa on jo pitkään edistetty henkilöstön työhyvinvointia monin eri tavoin, kuten työaikajoustoilla, tarjoamalla liikuntamahdollisuuksia työpäivän lomaan tai vaikka huoltamalla keväällä henkilöstön polkupyörät. Työhyvinvointiin kuuluu oleellisesti myös mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua. Olemme jo vuosia kannustaneet henkilöstöä tekemään kehitysehdotuksia, joilla pyritään helpottamaan omia päivittäisessä työssä kohdattuja ongelmia. Kehitysehdotuksia käydään läpi eri yksiköistä valitulla porukalla. Hyväksi todettujen ehdotusten toteutuminen jakautuu vielä laajemmalle joukolle koko yhtiöön. Valtaosa ilmarislaisista onkin ollut mukana joko ideoimassa tai toteuttamassa tehtyjä ehdotuksia. Jokaisella on näin mahdollisuus vaikuttaa omaa työtään koskeviin asioihin ja olla mukana vaikuttamassa päätöksiin. Ehdotuksille ei aseteta mitään erityisiä rajoja, ja kynnys niiden esittämiselle pidetään tieten tahtoen matalana. Henkilökunnan tekemiä kehitysehdotuksia onkin kertynyt muutamassa vuodessa päälle neljäsataa. Ehdotukset ovat vaihdelleet vauhdikkaista eläkejärjestelmää koskevista ideoista aina pieniin, ns. klemmaritason uudistuksiin. Monet pienetkin ehdotukset ovat osoittautuneet hyvin tehokkaiksi niiden levittyä yli tiimi- ja osastorajojen laajaan käyttöön. Ehdotusten palkitseminen tapahtuu tiimikohtaisesti, jolloin yhteisen ponnistuksen merkitys kasvaa ja syntyy positiivista ryhmähenkeä. Erityisen iloisena olen seurannut ehdotusten esittämistapaan liittyvää kehitystä. Ehdotukset keskittyvät nyt epäkohtien esilletuonnin sijaan enemmän ongelmien ratkaisemiseen ja yhdessä mietittyjen ideoiden esittelyyn. Työssä kohdattuja ongelmia on helpompi ymmärtää, kun on itse niiden ratkaisussa mukana ja saa näin kokonaiskäsityksen oman organisaation toiminnasta. Voin suositella lämpimästi vastaavan mallin käyttöönottoa kaikille kiinnostuneille. Meillä malli on vaikuttanut positiivisesti työssä koettuun hyvinvointiin ja yhteisöllisyyteen. Osaamme entistä paremmin soutaa yhteistä venettä oikeaan suuntaan. Pauliina Ripatti ratkaisupalvelupäällikkö 13

14 Työhyvinvointi Teksti: Sari Okko Kuvat: Sofia Virtanen Anne Sjögrenin yrittäjäresepti Asioilla on tapana järjestyä Anne Sjögrenille yrittäminen merkitsee mahdollisuutta tehdä sitä, mitä haluaa. Ehkä paras yrittäjän ominaisuus on hyvä yleiskunto, hän hymyilee. Kotkalainen Anne Sjögren elää yrittäjänaisen aktiivista arkea sommitellen työ- ja perhe-elämän kuvioita toimivaksi paketiksi. Haasteista huolimatta Sjögren antaa työhyvinvoinnilleen kiitettävän kouluarvosanan. Kotkan ydinkeskustasta löytyy pieni pätkä katua, jossa toimii useita kivijalkaliikkeitä. Torstainen työpäivä on päättymässä ja yrittäjät sulkemassa oviaan. Keittiötarvikepuoti Purnukan omistajan tunnelmat ovat jännittyneet. Loppu häämöttää, Sjögren huikkaa naapurille. Kahdeksanvuotias yritys on tekemässä historiansa toista muuttoa. Matka ei ole pitkä, mutta sen ansiosta näyteikkunatila tuplaantuu ja myyntituotteille saadaan hieman lisää väljyyttä. Kun ei itse tule vaihdettua työpaikkaa, niin työpaikka vaihtaa paikkaa, Sjögren hymyilee. Kahden alle kouluikäisen pojan yrittäjä-äidille työn ja perheen välillä tasapainoilu on tuttua puuhaa. Kyllä näitä kuvioita on tullut kerta jos toinenkin sumplattua, mutta kaikesta selviää, sillä asioilla on tapana järjestyä. Yrittäjän kipinä syttyy Sjögren löysi itsestään yrittäjän siemenen jo pikkutyttönä. Koulun pommisuojassa leivottiin pullia, joita sitten myytiin opettajainhuoneessa. Vaikka itse en ole yrittäjäsukua, olen aina työskennellyt perheyrityksissä, joten yrittäjän arki on tullut tutuksi. Sjögren työskenteli ennen yrittäjäksi ryhtymistään pienessä laukkukaupassa vastuullisena myyjänä. Vähitellen mieleen pyrki ajatus omasta kaupasta. Liikeidea sai alkunsa omista tarpeista ja kiinnostuksen kohteista. Halusin tavaratalon kodinosaston pienessä muodossa. Kun kipinä oli syttynyt, konsepti syntyi helposti. Sjögren päätti keskittyä laadukkaisiin keittiötarvikkeisiin. Koska vastaavaa liikettä ei kaupungista löytynyt, hetki tuntui kaikin puolin sopivalta. Yrittäjäksi ryhtymistä en ole koskaan katunut. Huolehdi jaksamisesta Sjögren ei voivottele yrittäjänaisen elämän rankkuutta. Päinvastoin. Välillä notkahdetaan syvälle eikä palkkapäiviäkään ole aina näkyvissä. Oma pieni ja hullu yrittäjän intohimo vie kuitenkin eteenpäin. Yrittäjyys on tehnyt elämänlaadusta entistä parempaa. On hienoa, kun joka päivä on kiva lähteä töihin ja saa tehdä 14

15 sellaista työtä, josta todella nauttii. Ei tarvitse odottaa lauantaita tai laskea päiviä loman alkamiseen. Vaikka työintoa olisi kuinka, Sjögren korostaa, että omasta jaksamisestaan on syytä pitää huolta. Ei edes yrittäjä jaksa ilman lepoa. Kukaan ei laita sinua lomalle, paitsi sinä itse. Pienikin tauko voi olla merkityksellinen. Sjögren pitää kunnon kesäloman ja talviloman. Loma tulee kalliiksi, kun maksaa palkkaa ulkopuoliselle, mutta oman motivaation ja jaksamisen kannalta se on tärkeää. Myös pään nollaamisen taito on tarpeellinen ominaisuus. Kun työpäivän jälkeen juoksen lasten kanssa leikkipuistossa tai käynnistän mökillä oksasilppurin, kyllä siinä koko putiikki unohtuu, hän nauraa. Henkireikiä ja voimavaroja Yrittäjän jokapäiväiset haasteet ovat Sjögrenille tuttuja. Kiire rassaa ja vastuu painaa. Toisinaan sitä miettii, miten nykypäivän taloustilanteessa pärjää ja kauanko asiakkaita riittää. Sjögrenille tärkeä henkireikä on yhdistystoiminta: Yrittäjänaisten Keskusliiton varapuheenjohtajuus sekä paikallisen kotkalaisen yhdistyksen puheenjohtajuus. Verkoston kautta saamani vertaistuki on todella tärkeää. Yhdessä ajamme etujamme ja järjestämme mm. tilaisuuksia, joiden tavoitteena on edesauttaa jaksamista sekä lisätä yritysten näkyvyyttä. Tärkeä voimavara on myös toimiva lähiverkosto. Vaikka on yksinyrittäjä, yksin yrittäminen ei ole mahdollista. En olisi ikinä voinut onnistua yrittäjänä näin hyvin ilman läheisten apua. Tulevaisuus mietityttää Kukaan ei laita yrittäjää lomalle paitsi yrittäjä itse. Anne Sjögren Kahdeksassa vuodessa Sjögren on nähnyt yrittämisen muutoksen. Saman toimialan yrittäjiä on tullut ja mennyt, mutta huomattavin muutos on kiinteiden kulujen huima kasvu. Öljyn hinnan nousu on nostanut terästuotteiden hintoja. Rahtikustannukset ovat kasvaneet ja verkkokauppojen lisääntyminen lisännyt kilpailua. Tänä päivänä ihmiset miettivät yhä tarkemmin, mihin rahansa laittavat, sillä ns. löysä raha on entistä tiukemmassa. Uuden taantuman uhka varjostaa Sjögreninkin elämää. Tottakai mietin, pärjäänkö. Uskon kuitenkin liikeideaani ja sen kantavuuteen. Liikkeessä myydään arjen tarpeellisia perustuotteita keittiöön, joita tarvitaan aina. Volyymin ei lopulta tarvitse olla valtavan suuri, jotta paikallinen yrittäjä pystyy toimimaan. Tutkittua tietoa Naisyrittäjät ovat tutkimuksen mukaan pääosin tyytyväisiä työhönsä. Työlleen omistautuvimpia ovat vanhemmat naisyrittäjät sekä yksinyrittäjät. Naisyrittäjin kokema terveys ja työkyky ovat yleisesti melko hyvällä tasolla. Stressiä aiheuttavat mm. taloudellinen vastuu, kiire ja tekemättömien töiden paine sekä epävarmuus työn riittävyydestä. Työ haittaa muuta elämää useammin kuin muu elämä työtä yrittäjänä. Joka kolmas kokee ristiriitaa kotitöiden ja työn kesken sekä haluaisi viettää enemmän aikaa läheistensä kanssa. Tärkeimmät naisyrittäjän tukipilarit ovat perhe ja muut yrittäjät. Mahdollisuus työstä irrottautumiseen ja lepoon koetaan parhaana keinona tukea työssä jaksamista. Yksi kolmesta naisyrittäjästä on järjestänyt itselleen työterveyshuollon palvelut. Lähde: Naisyrittäjien työhyvinvointi - Helena Palmgren, Simo Kaleva, Päivi Jalonen, Kaija Tuomi. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Työ ja yrittäjyys 5/2010 Rohkeasti yrittämään Sjögren nauttii ilmiselvästi työstään. Jos työhyvinvoinnille pitäisi antaa arvosana, se alkaisi yhdeksiköllä. Yksin tekeminen, stressi, kiire ja vastuu tuovat perään pienen miinuksen. Sjögren huolehtii YEL-maksuista sekä tarvittavista sairaus- ja tapaturmavakuutuksista. Toivon, että nuoret naiset, jotka haaveilevat yrittäjyydestä, uskaltaisivat ryhtyä siihen. Yrittäjyyden ja perhe-elämän yhdistäminen on haasteellista, mutta kyllä naisellakin on oltava oikeus ja mahdollisuus ryhtyä yrittäjäksi jo varhain. Jos keittiötarvikkeiden myynti ei jonain päivänä kannattaisikaan, Sjögren saattaisi mennä mukaan miehensä kirjolohia kasvattavaan perheyritykseen. Kalan perkaaminen onnistuu meikäläiseltäkin, mutta luulen, että lähtisin pian perustamaan pientä kalakauppaa. Palveluiden tuottaminen, asiakkaiden kohtaaminen ja putiikin pitäminen on se minun juttuni. 15

16 Työ ja eläke Kuljetusalalla riittää haasteita ILMAN KUMIPYÖRIÄ SUOMI EI TOIMI Puheenjohtaja Ahti Myllys oli mukana SKAL:n tempauksessa, jossa kansanedustajille tarjottiin rekkakyytejä valtiopäivien avajaisiin. Tempauksella haluttiin viestiä päättäjille alan haasteista. Kuljetusalaa on jo pitempään painanut kustannusten kasvu, joka lähes tuplaten on ylittänyt yleisen hintojen nousun. Kuljetushinnat eivät kuitenkaan ole nousseet samassa tahdissa. Hintoja vetää alaspäin kova hintakilpailu, joka ei aina perustu reiluun peliin. Teksti: Eila Parkkonen Kuvat: Esko Tuomisto Viime vuoden kesäkuusta tämän vuoden kesäkuuhun kuljetuskustannukset nousivat kuusi prosenttia. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry on viestittänyt päättäjille, ettei alalle pidä suunnitella lisäkuormaa, sillä polttoaineveron korotus on jo odottamassa. Budjetissa on kuitenkin esitetty uusia veronkorotuksia. Jo päätetty kahdeksan sentin korotus tuo vuoden 2012 alusta maanteiden tavaraliikenteen yli 100 miljoonan laskun, SKAL:n hallituksen puheenjohtaja Ahti Myllys muistuttaa. Myllyksen mukaan ala taistelee edelleen myös hyötyliikenteen ja muun liikenteen polttoaineiden verotuksen eriyttämisen puolesta. Hintakilpailua samalta viivalta Kuljetusten hinnat ovat jääneet jälkeen, sillä asiakkaat helposti vaativat, että korotukset olisivat korkeintaan yleisen kustannustason mukaiset. Kilpailu alalla on kovaa ja asiakkaat vetoavat hintakilpailuun. Hintataso voi määräytyä myös sen mukaan, että kaikilla kilpailijoilla ei ole puhtaat jauhot pussissa. Koko kuljetuskakusta määrä on sinänsä pieni, mutta kilpailu väärin keinoin 16

17 Kuljetusala on tulevaisuuden ala. Jos öljyvarat hiipuvat, kuljetusala on vielä viimeinen öljyn käyttäjä. Ahti Myllys Ahti Myllys, kuljetusyrittäjä Rantasalmelta Ahti Myllys toimii SKAL:n hallituksen puheenjohtajana seitsemättä vuotta. Hän on toiminut kuljetusyrittäjänä Rantasalmella vuodesta Hän on koulutukseltaan peruskoulun opettaja, sillä äidin mielestä pojalla piti olla kunniallinen ammatti. Lapsia Myllys ei kuitenkaan ole opettanut päivääkään, sillä jo kolmivuotiaana hän tiesi, että tulee ajamaan rekkaa kuten isänsä. Eniten koulutustaustasta Myllys sanoo olevan iloa järjestötyössä, mikä vie viikosta osan aikaa. Muun ajan Myllys viihtyy ajotehtävissä. Yrityksen asiat kirjoituspöydän takana hoitaa etupäässä hänen veljensä. Isän perustaman yrityksen toiminta lähti käyntiin paikallisen elinkeinotoiminnan tarpeista. Isä on aloittanut Rantasalmi-hirsitalojen kuljettamisen 1960-luvulla ja sillä tiellä Kuljetusliike Myllys on edelleen. määrittää markkinahinnan, ja saa suomalaisen yrityksen näyttämään ahneelta, Myllys harmittelee. Palkoilla pelaaminen on harmaata taloutta Harmaan talouden torjuminen on yksi SKAL:n tämän vuoden teemoista. Harmaata taloutta on monenlaista. Yhteiskunnan velvoitteita jätetään hoitamatta tai ei makseta työehtosopimuksen mukaisia palkkoja. Toinen lohko on kabotaasin rajojen kokeilu eli se, miten paljon voidaan hoitaa kotimaan liikennettä ulkomaalaisella kalustolla. Toisessa EU-maassa voi ajaa myös maan sisäistä liikennettä, mutta sen pitää aina olla tilapäistä ja liittyä kohdemaahan tulleeseen kuljetukseen. Kolmasosa yrittäjän kustannuksista menee Suomessa palkkoihin, muuten kustannukset ovat samat, olipa auto minkämaalainen tahansa. Palkkakilpailulla kuitenkin pelataan, ja näen sen osana harmaata taloutta. Markkinoilla toimiminen on hankalaa, kun suomalaisen yrityksen täytyy toimia suomalaisilla edellytyksillä ja maksaa TES:n mukaista palkkaa ulkomaalaisellekin kuljettajalle. Myllys ei näe syytä, miksi kotimaan kuljetukset, joka on yksi tuotannonala, pitäisi liputtaa ulos. Tämä on myös eettinen kysymys. Onko elinkeinoelämälle pääasia, että tavarat kulkevat halvalla, jolloin voidaan katsoa asioita läpi sormien ja tuoda halpaa työvoimaa maahan, Myllys kysyy. Valtiovallan tehtävänä on huolehtia pelisäännöt, että ulkomaiset ja kotimaiset yritykset voivat kilpailla samalta viivalta. Tavaraliikennelaissa ei voi olla porsaanreikiä, joilla säännöksiä voidaan ohittaa, kuten tällä hetkellä tehdään, hän sanoo. Tarkasti säädelty ala Kuljetusala on yksi tarkimmin säädeltyjä aloja. Myllys on laskenut, että kuljetusyrittäjän pitäisi hallita noin erilaista säädöstä. Kuljetusjärjestö seuraa säädösten muuttumista, seuloo ja tiedottaa jäsenilleen, mitkä kaikki asiat pitää huomioida. Turvallisuuden kannalta Myllys pitää tärkeänä, että alalle tulolle on pätevyysvaatimukset. Ajoneuvotekniikan lisäksi kuljettajan ja yrittäjän itsensä ajo- ja lepoajat ovat minuutin tarkkuudella säädeltyjä. Lainsäätäjä tietää, milloin autonkuljettajaa nukuttaa. Sitä ei valitettavasti kuitenkaan pystytä valvomaan, että kuljettaja varmasti lepää määrätyn ajan, Myllys nauraa. 17

18 Koulutus parantaa alan imagoa Myös yrittäjän ja kuljettajan jatkokoulutusvaatimukset ovat EU:n direktiivillä säädettyjä. Ilman koulutusta ajokortti ei jatkossa enää anna oikeutta kuorma-auton kuljettajatehtäviin. SKAL on intohimoinen yleisen asevelvollisuuden puolustaja ja kannattaja, koska puolustusvoimat on tämän hetken merkittävin kouluttaja. Muuten ammattipätevyys täytyy hankkia omalla kustannuksella. Niillä, jotka jo aikaisemmin ovat saaneet ajopätevyyden, täytyy olla syyskuuhun 2014 mennessä suoritettuna jatkokoulutuspäivät, mikä pitää yllä ammattipätevyyden. Myllyksen mukaan syksyllä ja kesällä 2014 alalla tulee olemaan paljon 60 vuoden iän ylittäneitä yrittäjiä lopettamassa toimintaansa. Kun eläkeikä on täysi, vanhemmat yrittäjät ajattelevat, etteivät lähde koulunpenkille, kun ovat koko ikänsä hommaa hoitaneet. Alan imagon kannalta koulutus on Myllyksen mukaan positiivinen asia. Se antaa yrittäjälle ja kuljettajalle tilaisuuden kehittää osaamistaan, esimerkiksi asiakaspalvelua ja taloudellista ajotapaa, mikä liittyy energiatehokkuusvaatimuksiin ja edesauttaa liikenneturvallisuutta. Kumipyörille ei vaihtoehtoa Haasteista huolimatta kuljetusala on Myllyksen mielestä hieno palveluelinkeino, joka tarjoaa mielenkiintoisia tehtäviä palveluissa ja logistisessa ketjussa. Kuljetusala on paljon muutakin kuin autolla ajoa. Myös nykyoloissa kuljetusalalta löytyy menestyjiä ja kasvuyrityksiä, mikä Myllyksen mukaan yritystoiminnan perusta pitäisi ollakin ja mitä juhlapuheissa aina peräänkuulutetaan. Ahti Myllyksen mukaan kuljetusalaa kiinnostavia ajankohtaisia kysymyksiä ovat tavaraliikennelain porsaanreiät, harmaa talous ja dieselveron korotukset. Jos kuitenkin haluaa pysyä paikallisena toimijana, paikallinen kysyntä ja markkinat säätelevät aika pitkälle yrityksen kasvun. Iso asia on myös se, että ottaa vastuun omasta työllistymisestään ja pärjäämisestään. Kuljetusalaa Myllys pitää edelleen tulevaisuuden toimialana. Suomi ei toimi ilman kumipyöriä. Joka niemeen ja notkoon ei kulje rauta- eikä vesitietä. Ilman väkivaltaa rautatiekuljetusten osuutta on vaikea lisätä. Kaikki, mikä on järkevää, kuljetetaan jo kiskoilla tai vesitse. Jos esimerkiksi öljyvarat hiipuvat, kuljetuslogistiikka tulee olemaan viimeinen, joka öljyä käyttää, Myllys ennustaa. YEL kuntoon yrityksen myynti ei turvaa eläkepäiviä K uljetusyrittäjän, kuten monen muunkin yrittäjän, eläkevakuutuksen työtulossa on parantamisen varaa. Yleisesti yrittäjien itselleen määrittelemä työtulo on jäänyt jälkeen työntekijöiden palkkakehityksestä. Ilmarisessa vakuutettujen yrittäjien keskimääräinen työtulo on tällä hetkellä euroa. Eläketurvan kannalta oleellista on, minkä suuruisesta työtulosta eläkettä itselleen maksaa. Varsinkin nuorelle yrittäjälle pieni työtulo voi olla katastrofi, jos sairastuu tai vammautuu, ja eläketaso jää pieneksi loppuelämäksi. Hyvä on muistaa, että työtulon perusteella määräytyy myös yrittäjän muu sosiaaliturva, esimerkiksi sairauspäiväraha. Siihen, että yrittäjän eläketurvan hoitamiseen ei panosteta, Myllys tuntee monta selitystä. Yrittäjän haave voi olla, että hän saa eläkerahat myymällä kaluston, kun yritystoiminta loppuu. Todellisuus voi olla toinen. Yrityksellä voi olla joku myyntiarvo, jos bisnes on hyvää ja sen onnistuu töineen myymään. Nykyään käytetyn kuorma-auton arvo on pieni. Jos kuljetuskalusto on 10 vuotta vanhaa, sillä ei pitkälle eläkepäiviä vietetä. Osa ajattelee kyynisesti, että ei hengissä kuitenkaan selviä. Eläketurva on myös rahakysymys. Kun yrittäjä maksaa palkat kuunvaihteessa, itselle maksetaan palkkaa, jos jää mistä maksaa. Yrittäjän ja perheen jaksaminen ja hyvinvointi on iso asia myös SKAL:ssa. Se järjestää yrittäjille seminaareja, kokoustapahtumia ja rennompaa yhdessäoloa. Yrittäminen on koko perheen asia. Varsinkin kun on ollut talouden heilahteluja, yrittäjätoiminta on ollut haasteellista ja yrittäjäkunta tiukoilla, Myllys sanoo. 18

19 Elämäni kunnossa Työn keventäminen ja työllistyminen menivät nappiin Uusi ammatti työeläkekuntoutuksena Mökkipalveluyrittäjä Hannu Rahkolalle oli muutaman viime vuoden aikana alkanut kertyä sairaslomia jopa 3 7 kuukautta vuodessa. Ammatinvaihto fyysisesti raskaasta rakennustyöstä oli välttämätöntä. Kuvat: Eeva-Liisa Luoto Hannu Rahkola Kalajoelta onnistui Ilmarisen työeläkekuntoutuksen avulla torjumaan uhkaavan työkyvyn menetyksen. Teksti: Eila Parkkonen Hannu Rahkolan vuonna 2001 perustama Särkkäin Mökkipalvelu Oy oli alun perin perustettu Kalajoen hiekkasärkkien loma-alueen huoltopalveluyritykseksi. Alkuvaiheessa huoltopalveluja oli kuitenkin niin vähän, että Rahkola rakensi alueelle suurimman osan aikaa loma-asuntoja yksityisille ja yrityksille pääasiassa 20-vuotiaan poikansa kanssa. Kun raskaat rakennustyöt alkoivat fyysisten vaivojen vuoksi käydä mahdottomiksi, Rahkola ryhtyi selvittämään mahdollisuuksia oman työn keventämiseksi muuttamalla yrityksen toimintaa enemmän kiinteistönhoitoon. Rahkolan kuntoutusasia lähti liikkeelle lääkärinlausunnosta, jonka perusteella Kela lähetti Rahkolan kuntoutustutkimukseen. Kuntoutustutkimuksessa selvitettiin tarkkaan, mikä terveydentila on ja mitä hän kykenee tekemään. Tutkittiin koko ukko läpikotaisin, että osattaisiin tehdä järkeviä ratkaisuja, Rahkola kertoo. Kun Rahkolalla oli yritys jo olemassa, hän ei halunnut luopua yritystoiminnassa, vaan halusi mielellään kartoittaa uusia mahdollisuuksia sen ympärille. Palaset loksahtivat kohdalleen Rahkolan oli yllättynyt siitä, miten hyvin kaikki palaset loksahtivat kohdalleen: kevyempi työ osa-aikaisena järjestyi, hänelle löytyi koulutuspaikka uuden työn vaatimaan ammattitutkintoon ja Ilmarinen hyväksyi kiinteistönhoitajan ammattitutkinnon suorittamisen työeläkekuntoutuksena. Tilanne laukesi herkullisella tavalla. Juuri kun aamulla olin ajelemassa Ouluun tekemään kuntoutustutkimuksen loppukartoitusta ja suunnitelmaa, paikkakunnan suurimman kylpylähotellin omistaja tarjosi osa-aikaista kiinteistötyötä, Rahkola muistelee kolmen vuoden takaisia tapahtumia. Siirtyminen fyysisesti kevyempään työhön kiinteistönhoitoon, mihin hänen toimintakykynsä riittää, edellytti kuitenkin erikoisosaamista. Uudelleen koulutuksessa hän pystyi hyödyntämään aikaisempaa osaamistaan. Kiinteistönhoitoalan koulutus oli tarpeen, sillä nykypäivän laitteisto ja kiinteistöhuolto vaativat automaatiotekniikan tuntemusta. Rahkolalla oli jo tiedossa, että kuntoutustutkimuksen jälkeen työeläkeyhtiö hoitaa työssä käyvän yrittäjän kuntoutusta. Niinpä jatkosuunnitelmia tehtiinkin siltä pohjalta ja kuntoutushakemus tehtiin Ilmariseen. Tavoitteena oli palata koulutuksen jälkeen kokoaikaiseen työhön. Hannu Rahkola oli otettu siitä, miten hyvin hänet otettiin Ilmarisessa vastaan ja 19

20 Ihmisen pitää uudistua eikä jäädä vanhoihin kuvioihin. Hannu Rahkola miten nopeasti kuntoutusasian käsittely eteni. Kahdessa viikossa minulla oli sopimus, että voin aloittaa koulutuksen, minulle maksetaan osakuntoutusrahaa, opiskelen osan aikaa ja osan ajasta käyn työssä. Rahkolan kohdalla ammatillisen kuntoutuksen saamisen ehdot täyttyivät. Hänellä oli riittävän pitkä ja yhtenäinen työhistoria pääasiassa rakennus- ja kuljetusalalla sekä lisäksi ammatillisia opintoja. Uudelleen koulutuksessa hän pystyi hyödyntämään aikaisempaa osaamistaan. Ilman kuntoutusta hänellä olisi ollut uhka sairauden vuoksi joutua pysyvästi työkyvyttömyyseläkkeelle, mitä työeläkekuntoutuksen saaminen edellyttää. Ammattitutkinnon Rahkola sai pakettiin vajaassa kahdessa vuodessa. Koulu tarjosi hänelle jatkoksi erikoisammattitutkintoa, joka mahdollistaa työnjohdollista ja vastuullisempaa työtä. Ilmarinen hyväksyi kuntoutuksena myös jatko-opinnot työn ohella, joten valmistuminen uuteen ammattiin kesti kaikkiaan kolme vuotta. Valoisin mielin eteenpäin Koulutuksen myötä ja tietenkin oman aktiivisuuden ansiosta yritystoiminnan Hannu Rahkola siirtyi koulutusjakson jälkeen rakennusalalta fyysisesti kevyempään työhön kiinteistönhoitoon. muutos on käynnistynyt hyvin. Hyrrä on lähtenyt pyörimään ihan toisella tavalla. Kiinteistöjen huoltotöitä tulee koko ajan lisää, joten työsarkaa riittää. Terveys on säilynyt kohtalaisena eikä sellaisia terveysongelmia ole kuin ennen tätä kuntoutusjaksoa, Rahkola kertoo. Koulutus ja työn muuttaminen oli Rahkolan mielestä positiivinen kokemus. Kuntoutustutkimuksen aikana myös eläke oli esillä, mutta se ei ollut Rahkolan ajatuksissa oikea vaihtoehto, vaan hän halusi etsiä sopivan toimintamallin jatkaa työelämässä. Hannu Rahkolalla ei ollut ongelmaa lähteä opiskelemaan vielä viisikymppisenä- Ammatillisen kuntoutuksen suosio lisääntyy Ilmariseen saapuneet kuntoutushakemukset ovat lisääntyneet yli 20 prosentilla vuoden ensimmäisen puoliskon aikana. Kun samalla myönteisten kuntoutuspäätösten osuus on hieman kasvanut, ammatillisen kuntoutuksen kehitys näyttää kulkevan juuri toivottuun suuntaan. Hakemusten määrän lisääntymisen taustalla on työnantajien, työntekijöiden sekä työterveyshuollon lisääntynyt tietoisuus eri kuntoutusmahdollisuuksista. Yritykset myös tiedostavat entistä paremmin, mitä kustannuksia työntekijän työkyvyttömyys voi aiheuttaa. Myös työurien pidentämisestä käytävä keskustelu on luultavasti osaltaan vaikuttanut hakemusmäärien nousuun, arvioi Ilmarisen eläkejohtaja Anne Koivula. Kasvaneet hakemusmäärät eivät ole kuitenkaan pidentäneet hakemusten käsittelyaikoja. Olemme Ilmarisessa kiinnittäneet erityistä huomiota hakemuskäsittelyn ripeyteen. Tavoitteena on, ettei yksikään työkokeilu tai uudelleenkoulutus lykkäydy hakemuksen käsittelyn keston vuoksi, sanoo Anne Koivula. Onnistuneet kuntoutusohjelmat pidentävät työntekijöiden työuria, mikä on työssäjatkajan, työnantajan sekä myös yhteiskunnan yhteinen etu. Ilmarisen kuntoutujista yli 70 prosenttia palaa työmarkkinoille kuntoutusohjelman jälkeen. Onnistuneen kuntoutusohjelman jälkeen työntekijä voi jatkaa työelämässä sairaudestaan huolimatta. Myös työnantaja säästää eläkemenoissaan ja säilyttää työntekijän ammattitaidon ja osaamisen yrityksessään. 20

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä VoimaNainen 2020-hankkeen naisyrittäjien työhyvinvointi ja liiketoimintakäytännöt - Tulosyhteenveto hankkeen 1. kyselystä Helena Palmgren, kehittämispäällikkö 2 Naisyrittäjien työhyvinvointi?

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014?

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? TUTKIMUS Tutkimus yrittäjien hyvinvoinnista Kohderyhmänä ne Satakunnan Yrittäjät ry:n jäsenet, joiden sähköpostiosoite tiedossa (3 296 jäsentä) Sähköinen

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Miten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari 1.2.2011, Eduskuntatalo

Miten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari 1.2.2011, Eduskuntatalo Miten yrittäjä voi? Työhyvinvointiseminaari, Eduskuntatalo Yrittäjyys mitä se merkitsee? Askel kammokujaan, josta ei ole takaisin paluuta normaalin turvaverkon piiriin. Kiire, vastuut, taloudelliset vaikeudet,

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Naisyrittäjien työhyvinvointi ja naisyritysten liiketoiminnan kehittäminen

Naisyrittäjien työhyvinvointi ja naisyritysten liiketoiminnan kehittäminen Naisyrittäjien työhyvinvointi ja naisyritysten liiketoiminnan kehittäminen Yrittäjänaisten Keskusliitto & Työterveyslaitos yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa Helena Palmgren, vastuututkija,

Lisätiedot

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille 1. Tässä opintojaksossa painotetaan työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Lisäksi käsitellään lyhyesti oman talouden suunnittelua.

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Tunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa. Maarit Laine, Terveyskunto Oy Työterveyspäivät 27.10.2010

Tunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa. Maarit Laine, Terveyskunto Oy Työterveyspäivät 27.10.2010 Tunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa Työterveyspäivät Yrittäjyys mitä se merkitsee? Askel kammokujaan, josta ei ole takaisin paluuta normaalin turvaverkon piiriin. Kiire, vastuut, taloudelliset

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä Märsky 29.10.2012 Heikki Pajunen Novetos Oy Luomme menestystarinoita yhdessä Aamun ajatus By Positiivarit: Maanantai 29.10.2012 AAMUN AJATUS Elämä on 10-prosenttisesti sitä miten elää ja 90-prosenttisesti

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS. VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012

KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS. VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012 KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012 Yrittäjyys tilastojen takana Lähde: Suomen Yrittäjät ry Suomessa on noin 270 000 yritystä Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Työelämä 2020 Työeläkekuntoutus

Työelämä 2020 Työeläkekuntoutus Työelämä 2020 Työeläkekuntoutus Ammatillisen kuntoutuksen eri toimijat Työeläkelaitokset Kela AMMATILLINEN KUNTOUTUS Tapaturmaja liikennevakuutus Terveydenhuollon toimijat (työterveyshuolto, erikoissairaanhoito,

Lisätiedot

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013 Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät Anne Tamminen Yhteyspäällikkö Eläke-Fennia Uusi, vahva työeläkeyhtiö 1.1.2014 2 29.10.2013 Uusi työeläkeyhtiö Eläke-Fennia Eläke-Fennia ja LähiTapiola

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Työosuuskunnat ja työosuuskuntien kautta työllistyminen Suomessa alustavia tuloksia tutkimusmatkan varrelta

Työosuuskunnat ja työosuuskuntien kautta työllistyminen Suomessa alustavia tuloksia tutkimusmatkan varrelta Työosuuskunnat ja työosuuskuntien kautta työllistyminen Suomessa alustavia tuloksia tutkimusmatkan varrelta Seminaari: Työllisyys ja osuuskunnat 25.5.2010, Eduskunta, Helsinki Hanna Moilanen YTM, jatko-opiskelija

Lisätiedot

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa? Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Harmaa talous nujerretaan yhteisvoimin. Harmaa talous seminaari 9.8.2013 Teppo Mikkola Puheenjohtaja Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry

Harmaa talous nujerretaan yhteisvoimin. Harmaa talous seminaari 9.8.2013 Teppo Mikkola Puheenjohtaja Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Harmaa talous nujerretaan yhteisvoimin Harmaa talous seminaari 9.8.2013 Teppo Mikkola Puheenjohtaja Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Harmaa talous ei saa estää lakeja ja sopimuksia noudattavan kuljetusyrityksen

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkykyjohtamisella työkyvyttömyyseläkeriskit hallintaan Lähiesimies Työolot Varhainen

Lisätiedot

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Yhteistyössä: Kuljetusala.com Kuljetusala pitää Suomen pyörät pyörimässä Kuljetusala liikuttaa kaikkea Suomessa ja ulkomailla

Lisätiedot

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjät Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien lukumäärä pl. maatalous 1990-270 250 230 210 190 170 150 130 110 90 tuhatta yrittäjää 261 000 169 000 92 000 70 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010

Lisätiedot

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään. 28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että

Lisätiedot

KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016

KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016 KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016 Kuinka asiat tapahtuvat? MIKÄ ON KESÄYRITTÄJÄ? Kesäyrittäjä-ohjelma on luotu nuorille toisten nuorten toimesta, opettamaan yrittäjämäistä toimintaa ja oma-aloitteisuutta. Projektin

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa Muistio koulutuksesta 1 / 5 Aika: 18.11.2015, klo 12.30-15 Paikka: Kulttuuritalo, Helsinki Koulutus: Opintokeskuspäivä Läsnä: Opintokeskustyöntekijöitä 15 osallistujaa Vetäjä: Inka Ukkola, TJS Opintokeskus

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi ATERIA 14 tapahtuma, ammattiasiain toimitsija JHL edunvalvontalinja, työelämän laadun toimialue Ikäjohtaminen, määrittely Ikäjohtamiseksi kutsutaan eri-ikäisten

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 54 Jäsenyrityksiä 116 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja YrittäjÄ Hyvä työnantaja Yrittäjä hyvä työnantaja Kun televisiossa näytetään uutiskuvaa työelämästä, kuvassa on usein suuren tehtaan portti, josta virtaa ihmisjoukkoja. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen:

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjyys Konsultit 2HPO 1 Jos saisi valita yrittäjä- ja palkansaajauran välillä Liettua Kiina USA Kreikka Latvia Bulgaria Italia Ranska Irlanti EU-27 Viro Espanja Iso-Britannia Alankomaat Belgia Saksa

Lisätiedot

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena

Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena Epilepsiapotilaan ohjauksen kehittäminen koulutustilaisuus 19.9.2014, TYKS Sanna Filatoff-Rajaniemi Kuntoutusasiantuntija Keva Keva

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 14.5.2014 INSPIROIVA NAISYRITTÄJYYS. VoimaNainen 2020- hanke: Menestystä naisyrittäjyyteen. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö

Hyvinvointia työstä 14.5.2014 INSPIROIVA NAISYRITTÄJYYS. VoimaNainen 2020- hanke: Menestystä naisyrittäjyyteen. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö Hyvinvointia työstä 1 INSPIROIVA NAISYRITTÄJYYS VoimaNainen 2020- hanke: Menestystä naisyrittäjyyteen Helena Palmgren, kehittämispäällikkö 2 1 Naisyrittäjän työ inspiraation lähteenä Inspiroida = innoittaa,

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin:

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Sinä olet jäsen ammattiosastossa eli Jyväskylän Kirjatyöntekijäin Yhdistyksessä (JKY) JKY ja noin 300 muuta ammattiosastoa ovat

Lisätiedot

Uudistuva kylä kaupungissa

Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa hankkeessa etsitään uusia tapoja lasten ja nuorten palveluiden kehittämiseen käyttäjälähtöisesti ja perinteisiä sektorirajoja rohkeasti ylittäen. Pilottialueina

Lisätiedot

Suomen Franchising-Yhdistys ry:n tietopaketti: Franchising Suomessa. www.franchising.fi

Suomen Franchising-Yhdistys ry:n tietopaketti: Franchising Suomessa. www.franchising.fi Suomen Franchising-Yhdistys ry:n tietopaketti: Franchising Suomessa Suomen Franchising-Yhdistys ry. (SFY) Yhdistys on perustettu 1988 Vuonna 2013 yhdistys vietti 25-juhlavuotta teemalla 1000 uutta yritystä

Lisätiedot

YEL-vakuutus 2013 Vakuuta vaivatta Eterassa

YEL-vakuutus 2013 Vakuuta vaivatta Eterassa YEL-vakuutus 2013 Vakuuta vaivatta Eterassa Eteran nopean ja sujuvan työeläkepalvelun resepti Joustavat vakuutusratkaisut Vaivattomat verkkopalvelut Asiantuntijat käytettävissäsi Vinkkejä yrittäjän työhyvinvointiin

Lisätiedot

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN OPISKELIJAELÄMÄÄ UUDENMAAN INSINÖÖRIOPISKELIJAT UIO RY Onnittelut opiskelupaikasta! Aloittavien opiskelijoiden infossa kannattaa käväistä Opiskelun ei

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

työtön nuori ei vaadi unelmatyötä tutkimustietoa tilastojen takaa

työtön nuori ei vaadi unelmatyötä tutkimustietoa tilastojen takaa työtön nuori ei vaadi unelmatyötä tutkimustietoa tilastojen takaa työttömien nuorten ääni Työttömien nuorten ääni -barometri* kurkistaa työttömyystilastojen taakse ja antaa työttömille nuorille äänen.

Lisätiedot

MISTÄ VOIMIA ARKEEN. Pidämme puolta pidämme huolta Seminaari kylpylähotelli Päiväkummussa 4.11.2014. 5.11.2014 PPPH -Seminaari Kaisu Ylikoski

MISTÄ VOIMIA ARKEEN. Pidämme puolta pidämme huolta Seminaari kylpylähotelli Päiväkummussa 4.11.2014. 5.11.2014 PPPH -Seminaari Kaisu Ylikoski MISTÄ VOIMIA ARKEEN Pidämme puolta pidämme huolta Seminaari kylpylähotelli Päiväkummussa 4.11.2014 Kokemus äidiltä saadusta rakkaudesta antoi voimia arjen sujumiseen. Silti arjen pyörittämiseen tarvittavat

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Global-seminaari 9.12.2010, Hämeenlinna Asiantuntija Jukka Lehtonen,

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi. 8.5.2014 Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri

Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi. 8.5.2014 Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Kuntoutustahot 2 Vaihtoehtoja, kun sairaus pitkittyy Sairauspäiväraha/ Osasairauspäiväraha Sairastuneella henkilöllä on

Lisätiedot

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 12.3.2015. Liikkujan polku -verkosto

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 12.3.2015. Liikkujan polku -verkosto Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 12.3.2015 Liikkujan polku -verkosto Iltapäivän ohjelma o Esittelyt ja alkulämmittelyt o Katsaus ajankohtaisiin asioihin o Vuoden

Lisätiedot

Aloittavan yrityksen vakuutukset 19.11.2013, Jani Martikainen

Aloittavan yrityksen vakuutukset 19.11.2013, Jani Martikainen Aloittavan yrityksen vakuutukset 19.11.2013, Jani Martikainen Yrittäjän Oikea Turva kartoitus Yrittäjyys on taitoa, tahtoa ja myös riskejä. Nämä kaikki huomioi yrittäjän ja yrityksen kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Vastuullinen sijoittaja & viestintä. Päivi Sihvola / Procom 18.11.2013

Vastuullinen sijoittaja & viestintä. Päivi Sihvola / Procom 18.11.2013 Vastuullinen sijoittaja & viestintä Päivi Sihvola / Procom 18.11.2013 sisältö 2 Ilmarinen superlyhyesti Vastuullinen omistaja Vastuullinen sijoittaja Näin viestimme Kuumat teemat Asiakkaiden odotukset

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 1 / 2015 PUHEENJOHTAJALTA

JÄSENKIRJE 1 / 2015 PUHEENJOHTAJALTA JÄSENKIRJE 1 / 2015 PUHEENJOHTAJALTA Olen Vantaan yrittäjänaisten uusi puheenjohtaja Anne Nurminen. Olen paljasjalkainen vantaalainen ja työskentelen oppimisen, arvioinnin ja monikielisyyden kentällä.

Lisätiedot

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo

Lisätiedot

4.3.1 YRITYSTOIMINTA Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö:

4.3.1 YRITYSTOIMINTA Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö: 4.3.1 YRITYSTOIMINTA Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö: 1. Työprosessin hallinta Oman työn suunnittelu osallistuu yrityksen toiminnan suunnitteluun ja toimii ryhmän jäsenenä ottaa vastuun töistään

Lisätiedot

NUORI LUOTTAA OMAAN PERSOONAAN JA VERKOSTOIHIN

NUORI LUOTTAA OMAAN PERSOONAAN JA VERKOSTOIHIN Suomalaisille työmarkkinoille onnellisia uutisia: NUORI LUOTTAA OMAAN PERSOONAAN JA VERKOSTOIHIN Suomen talouskurimuksesta ja tahmaisesta työllisyystilanteesta huolimatta meillä on erinomaisia uutisia:

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Yrittäjyys ammattitaitona

Yrittäjyys ammattitaitona Yrittäjyys ammattitaitona Taitajasta yrittäjäksi yrittäjyys osana ammattitaitokilpailuja seminaari Helsinki ti 31.1.2012 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Yrittäjyys on yksilön kykyä muuttaa

Lisätiedot

Saatteko työttömyyseläkettä? 1. Kyllä AH5 2. Ei AH4

Saatteko työttömyyseläkettä? 1. Kyllä AH5 2. Ei AH4 1(7) TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -LISÄTUTKIMUS 2012: SIIRTYMINEN TYÖSTÄ ELÄKKELLE LOMAKE Kysymykset esitetään kohdehenkilöille 5. vastauskerralla, ja ne sijoitetaan peruslomakkeen loppuun ennen kotitalousosaa.

Lisätiedot