2. Oppimisympäristö. miten laajasti/kattavasti/järkevästi ko. asiaa suunnitellaan, miten tätä toimintaa arvioidaan ja parannetaan ja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2. Oppimisympäristö. miten laajasti/kattavasti/järkevästi ko. asiaa suunnitellaan, miten tätä toimintaa arvioidaan ja parannetaan ja"

Transkriptio

1 VERTAISARVIOINNIN RAPORTTI Arvioinnin kohde: Mokia- projekti (Omnia, Tavastia, Kiipula,) Arviointialueet: 1. Pedagoginen kehittämishanke 2. Oppimisympäristö JOHDANTO Vertaisarvioinnin ja sitä koskevan raportin tarkoituksena on auttaa tunnistamaan vahvuudet sekä paran- tamisalueet sekä tukea toiminnan edelleen kehittämistä. Raportti perustuu arvioijille toimitettuihin it- searviointiraportteihin ja muihin asiapapereihin, joihin arvioijat ko. toiminta- alueiden arvioinnissa pe- rehtyivät ja siihen materiaaliin, joka oli verkossa käytettävissä. Varsinainen arviointi tehtiin arviointi- käynnillä Vertaisarvioinnin perustana olivat: Eurooppalainen vertaisarviointimenettely, joka noudattaa Euroopan yleistä laadunvarmistuksen ja laadun hallinnan viitekehystä, ns. CQAF- mallia (Common Quality Assuranca Framework). OPH:n vertaisarvioinnin kriteerit oppimisympäristöjen ja pedagogisten kehityshankkeiden arvi- oimiseksi. Keskeisimpänä tavoitteena oli saada tietoa siitä, mitkä ovat toiminnan vahvuudet ja parantamisalueet arviointialueilla. Kriteerien ohella arvioinnin viitekehyksenä toimi CQAF- malli: Arvioinnissa kiinnitetään huomiota miten laajasti/kattavasti/järkevästi ko. asiaa suunnitellaan, miten toimitaan, miten tätä toimintaa arvioidaan ja parannetaan ja mitä näyttöä on toiminnan ja tulosten kehityksestä.

2 Vertaisarviointi kesti kaksi päivää. Arvioijat haastattelivat projektihallinnon ja erityisopetuksen edustajia, opettajia ja opiskelijoita. Lisäksi arvioijat tutustuivat Omnian tiloihin. Arvioinnin päätteeksi oli raportoin- titilaisuus Arvioijat: Petteri Ora, Kiipulasäätiö Arto Vehkomäki, Kiipulasäätiö/Kiipulan ammattiopisto 1. Pedagogisen kehittämishankkeen näkökulma Suunnittelu: vahvuudet ja parantamisalueet Viestintätekniset välineet ovat kehittyneet valtavasti viime vuosina. Niiden käyttö In- noomniassa on kuitenkin ollut satunnaista. Projektin peruslähtökohtana on kysymys, kuin- ka uutta tekniikkaa ja teknologiaa voitaisiin käyttää hyödyksi opetustyössä. Tavastiassa verkko- / some- tekniikkaa käytetään mm. pintakäsittelyalan opetuksen arjessa. Vahvuutena projektin suunnittelussa onkin ollut selvä ongelma, johon haetaan ratkaisua. Keskeinen kysymys hankkeen aloitusvaiheessa on ollut se, voiko mobiililaitteita hyödyntää oppimisessa ja kuinka se käytännössä tapahtuu. Projektissa on kaksi toiminnallista kumppania ja yksi kumppani, jonka rooli on arvioida toimintaa. Kaksijalkainen kumppanuus on ohut ja altis muutoksille. Tavastiassa projektin avainhenkilöiden vaihtuminen alkuvaiheessa on selvästi hidastanut hankkeen käynnisty- mistä. InnoOmnian syksyn 2011 organisaatiomuutoksen myötä projektien hallinnollinen organisointi on edelleen kesken. Projekti tarvitsee toimintansa pohjaksi keskusteluyhteyden organisaation johdon kanssa, yhteyden pedagogiseen strategiaan ja sekä kehittävän linkin muihin hankkeisiin. Lisäksi tarvitaan projektihallinnollinen tuki, joka vapauttaa käytännön toimijat toteuttamaan pro- jektin sisällöllisiä teemoja. Sisällöllisten teemojen ja yhteistyön vahvistamiseksi kunnon aloitusfoorumi olisi saattanut vahvistaa kumppanuutta. Suunnitteluvaiheessa projekti on ankkuroitu vahvasti arjen tekemiseen. Yhteydet strategi- siin linjauksiin, muihin kehittämishankkeisiin sekä IT- tukeen ovat ainakin InnoOmniassa jääneet vähäisemmälle huomiolle. Tavastiassa aikaisempien hyvien kokemusten myötä mobiilisovellukset ovat laajemmin tunnettuja, myös johdon tasolla. Jatkossa suunnittelussa näihin laajempiin yhteyksiin organisaation sisällä on hyvä kiinnittää huomiota.

3 Toteutus: vahvuudet ja parantamisalueet Projekti toimii hyvin arjen tasolla. Innostuneet opettajat vievät hanketta innostuneiden opiskelijoiden kanssa eteenpäin. Epävirallisissa keskusteluissa projektin teemoista taite- taan peistä ruokalaa myöten. Projektin struktuuri voisi olla selvempi. Ketkä kehittävät, mil- loin tavataan, kenelle levitetään, kuka arvio jne. Projektin resursointi tuntuu olevan riittävä. Tämä kertoo siitä, että projektia toteutetaan arjen toiminnan osana, ei erillisenä kehittämiskohteena. Toisaalta resursointiin kuuluu myös muiden avainhenkilöiden osallistaminen projektin toimintaan: assistentit, IT- henkilöt, johto ym. Lisäksi projektin yhteistyö (InnoOmnia Tavastia) hakee muotoaan. Tiedotus ja levittäminen tuntuvat olevan epätasaista. Selvää suunnitelmaa tai tapaa ei ole. Projektin loppuvaiheessa olisi kuitenkin hyvä levittää käytäntöjä talon sisällä muutenkin kuin sinänsä tehokkaalla ope- to- ope menetelmällä. Myös opiskelijoiden roolia levittämi- sessä voisi olla hyvä pohtia. Kansainvälinen ja kansallinen näkyvyys on ollut ainakin In- noomnian osalta hyvää. Tavastialla taas välineitä on esitelty myös työnantajille TO- paikoilla. Arviointi: vahvuudet ja parantamisalueet Projektiarvioinnissa tarkastellaan perinteisesti projektin tavoitesuuntaista toimintaa (onko tehty oikeita asioita) ja projektin prosessia (onko em. asiat tehty oikein). Arvioinnissa voi- daan toteuttajan näkökulmasta myös katsoa projektin avaamia mahdollisuuksia. Projekti on aina riskin sisältävä hyppy osin tuntemattomaan, ja arvioinnin kautta voidaan saada kiinni aivan uusista kehittämissuunnista. Niin Omnialla kuin Tavastiallakin on olemassa projektien toiminnallinen ohje ( projektikä- sikirja ). Se sisältänee myös arvioinnin malleja. Tärkeää on hakea eri käyttäjiltä (opettajat, opiskeljat, ohjaajat, työnantajat) näkökulmia mobiiliohjauksen kehittämisestä. Palautteen kytkeminen kehittämistyöhön ja oppilaitoksen innovaatiopolitiikkaan on usein haastavaa. Kummassakin organisaatiossa hankkeen sisäinen asema on osin epäselvä. Arviointi voi tar- jota foorumin keskustella hankkeen yhteydestä muuhun pedagogiseen kehittämiseen, IT- tuen rooliin ja kehittämishankkeiden yhteistyöhön. Keskustelussa nousivat esille mm. - erityisopetuksen koordinointi opetuksessa yleensä, - opettajien innostaminen uusien menetelmien käyttämiseen ja - opiskelijoiden motivointi opetusmenetelmien avulla. Parantamiskohteina ovat toiminnan vankempi liittäminen pedagogisiin kehittämissuunni- telmiin, johdon sitouttaminen mm. laitehankintoihin ja oppimisympäristöjen muutoksiin, IT- tuen yhteistyöasetelman selkiyttäminen ja kehityshankkeiden (niiden toimijoiden) yh- teistyön tiivistäminen. Projektin tuottamat toimintatavat ovat vähitellen kirkastumassa. Tuotteistaminen ja tuo- temuotoilu ovat aikaa vieviä asioita projektin loppuvaiheessa. Uuden tekniikan soveltami-

4 nen opetukseen vaatii pedagogista kokeilua. Projektissa kokeiltujen menetelmien vaikutus- ten ja mahdollisen vaikuttavuuden pohdinta on hyvä aloittaa ajoissa. Mikä toimii kenenkin kohdalla ja millä edellytyksillä? Mitä positiivisia vaikutuksia oppimiseen ja opetukseen mo- biilitekniikalla on? Miten voimme osoittaa nämä vaikutukset?

5 2. Oppimisympäristö Opiskelijalähtöisyys: vahvuudet ja parantamisalueet Oppimisympäristöt on perinteisesti nähty hyvin suppeana fyysisenä tilana. Nykyisen käsi- tyksen mukaan oppimisympäristöjä tulee tarkastella sellaisina fyysisinä, psyykkisinä ja sosi- aalisina tiloina, jotka mahdollistavat erilaisten oppijoiden oppimisen. Tässä yhteydessä voi- daan puhua myös esteettömyydessä. Mobiililaitteiden ja erilaisten verkossa olevien väli- neiden käyttöönotto oppimisessa laajentavat oppimisympäristöjä parhaassa tapauksessa poistaen fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia esteitä. Opiskelijan lähtökohtien selvittäminen ja opiskelijan vahvuuksiin perustuva opiskelusuun- nitelma on keskeinen lähtökohta paitsi erityisopiskelijan myös kenen tahansa muun oppi- jan oppimisen varmistamisessa. Opiskelijoiden rooli oppimisympäristön suunnittelussa ei tule selvästi esille. Hankkeessa opiskelijat ovat kuitenkin alusta asti saaneet käyttöönsä Ipodit ja siten heillä on ollut mah- dollista olla konkreettisesti mukana jo varhaisessa vaiheessa. Opiskelijoiden erityiset tar- peet on tunnistettu yleisellä tasolla. Opiskelijoiden yksilölliset lähtökohdat ja tarpeet eivät näytä nousevan erityisesti esille. Vahvuutena hankkeessa on ennakkoluuloton uusien välineiden käyttöönottaminen opiske- lijoiden kanssa sekä opiskelijoiden mahdollisuus personoida mobiililaitetta ja käyttää sitä myös epämuodollisesti (esim. musiikin kuuntelu - miksi estää jokin kiva, jos siitä ei ole hait- taa?). Kehittämiskohteena on kunkin opiskelijan vahvuuksien ja tarpeiden tiedostetumpi huomi- oiminen välineiden käytössä. Tutkinnon perusteiden mukaisuus Ammattialakohtaisessa tarkastelussa (tutkinnon perusteet) oleellista lienee ko. ammat- tialan työelämän todelliset toimintatavat ja konkreettiset käytössä olevat menetelmät ja välineet. Opetuksen toteutus on sekä InnoOmniassa että Tavastiassa työvaltainen ja käy- tännönläheinen. Lähestymistapa on hyvä ja luo hyvän pohjan ammatti- identiteetin raken- tamiselle. Vahvuutena on se, että lähtökohtana on ammattialalle tyypillisen piirteen (työn liikkuvuus paikasta toiseen nopealla tempolla ja ns. toimiston puuttuminen) huomioiminen välineis- töä ja oppimista suunniteltaessa ja toteutettaessa. Vahvuus on myös se, että työpaikkaoh- jaajien kanssa on käyty keskustelua mobiilivälineistön käytöstä. Kehittämiskohteena on työnantajien kanssa käytävän keskustelun tiivistäminen. Tavoitteellisen oppimisen tuki: opetus ja ohjausmenetelmät

6 Oppimisympäristö ja - välineet ovat nimensä mukaisesti sitä osaa kontekstista, jolla mah- dollistetaan oppimista. Välineiden suhde opetukseen ja ohjaukseen on tärkeää tiedostaa. Haasteena on löytää oikeanlaiset välineet kunkin tavoitteen toteuttamiseksi. Sekä InnoOmniassa että Tavastiassa opiskelijoiden sisäinen osaamistaso on hyvin vaihtele- vaa. Samoin opettajien sisäinen ohjaamisosaamisen taso on hyvin vaihtelevaa. Tämä aihe- uttaakin ristiriidan ja haasteen siinä, miten välineitä tulisi käyttää oppimisen tukena. Haas- teena on antaa hallitusti tilaa niille, jotka kykenevät itsenäiseen opiskeluun ja toisaalta varmistaa riittävä ohjaus niille, jotka tarvitsevat paljon tukea oppimisprosessissaan. Opetushenkilöstöllä vaikuttaa sekä InnoOmniassa ja Tavastiassa olevan riittävät perusval- miudet sekä halu ottaa uusia laitteita käyttöön opiskelijoiden kanssa. Opiskelijoilla on hen- kilökohtaisia laitteita (jopa älypuhelimia), joita he parhaimmillaan käyttävät suvereenisti opetuksesta huolimatta. Haasteeksi nousee opiskelijoissa piilevän voimavaran (tekninen osaaminen ja nuoruuden into) ohjaaminen ja kohdistaminen ammattialan opiskelun kan- nalta tarkoituksenmukaisella tavalla sekä siten, että ryhmädynamiikka ja yhteisöllisyys op- pimistilanteissa kehittyvät suotuisalla tavalla. Vahvuutena on opetushenkilöstön riittävät perusvalmiudet ja kiinnostus mobiili- ja verkko- oppimista kohtaan. Vahvuutena on myös tietoinen tavoite nostaa opiskelijoiden motivaa- tiota oppimiseen (tarjoamalla kiva laite - > "vau"- efekti) ja tämä tavoite näyttää osittain to- teutuneenkin. Kehittämiskohteena on ohjauksen kohdentaminen vielä enemmän yksilöllisten tarpeiden (suhde HOPSiin) mukaan sekä opiskelijoilla olevan osaamisen tietoisempi hyödyntäminen siten ettei opiskelijoiden välille synny sinä etevä - minä tyhmä - asetelmaa. Lisäksi huomiota voisi kiinnittää vielä enemmän siihen, että kaikki opiskelijat löytäisivät välineelle omanlai- sensa tavan käyttää sitä ja voisivat siten kokea onnistumista. Kehittämiskohteena on edelleen kirkastaa mitä lisäarvoa mobiilioppiminen tuo ja keille se on oppimisen välineenä ensisijaisesti tarkoitettu tai miten ja missä vaiheessa välineet ote- taan käyttöön. Oppimisympäristön resurssit InnoOmniassa ja Tavastiassa oppimisympäristöt ovat rakentuneet työssäoppimisen osalta eri tavoin. Tavastiassa kiinteistöalan koulutus on viety alusta asti työpaikoille. InnoOmnias- sa voimavaroja ovat syöneet perustoimintaan tarvittavien tilojen löytäminen. Suhteessa tähän mobiilioppiminen asettaa erilaiset haasteet sekä tarjoaa myös erilaiset mahdollisuu- det. Havaintojen mukaan näyttäisi siltä, että IT- toimijoiden asema on irtonainen suhteessa op- pimiseen. Toisaalta IT- toimijat kyllä tarjoavat (tässä organisaatiokohtaisia isojakin eroja) fa- siliteetteja oppimiselle. Epäselväksi jää, hyödyntävätkö pedagoginen ja tekninen puoli tois- tensa osaamista siten, että paras mahdollinen oppimistulos voidaan saavuttaa.

7 Oppiminen on hyvin tilannesidonnaista ja pienet tekijät voivat estää tai mahdollistaa op- pimisen. Tekniset ratkaisut mobiililaitteiden ja verkossa olevien välineiden suhteen ovat ol- leet perusteltuja mm. käyttöliittymän helppouden ja runsaan sovellusvalikoiman suhteen. Mobiilinäkökulma eli oppimisen saaminen täysin riippumattomaksi paikasta ja ajasta on noussut valituilla välineillä esteeksi. Vahvuutena Tavastiassa on luontevat mahdollisuudet (johtuen runsaasta työssäoppimises- ta) arvioida mobiilioppimisen mahdollisuuksia myös työnantajien kanssa ja näin onkin teh- ty. Vahvuutena ovat helppokäyttöiset välineet, joita nuoret muutenkin käyttävät. Kehittämiskohteena on saada yhteiseen keskusteluun opetuksellinen puoli (pedagoginen näkökulma) ja IT- puoli (tekninen näkökulma) sekä teknisen tuen varmistaminen. Kehittä- miskohteena on myös valita sellaisia teknisiä ratkaisuja, jotka eivät aseta esteitä luonteval- le toiminnalle (esim. Ipod - > Iphone - > Internet käytössä lähes rajoituksetta). Oppimisen ja osaamisen arviointi Sekä InnoOmniassa että Tavastiassa opiskelijat ovat kuvanneet yksin ja pareittain erilaisia ammattialaan liittyviä kuvia ja/tai videoklippejä. Mobiililaitetta on käytetty myös mm. sa- nelimena ja oppimispäiväkirjojen kirjaamiseen. Hieman epäselväksi jää, miten mobiililaitet- ta on tähän mennessä käytetty oppimisen ja osaamisen arviointi. Työssäoppimisjaksojen suhteen tämä on kuitenkin toteutunut siten, että opiskelijat ovat dokumentoineet TO- jakson aikana toimintaansa. Näitä dokumentaatioita on ollut mahdollista tarkastella opis- kelijan kanssa jälkikäteen. Vahvuutena on opiskelijan mahdollisuus dokumentoida opiskeluaan/työtään eri tavoin (puhe, still kuva, video, kirjoittaminen) sekä mahdollisuus arvioida dokumentaation avulla oppimista ja/tai osaamista.

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19-21.3.2012 OPH seminaari Riitta Karusaari Koulutuspäällikkö

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2)

Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2) Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2) Puheenjohtajana kehittämispäällikkö Helena Miettinen, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Havainnoija erityisasiantuntija Minna

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. Aloituspalaveri x.8.xxxx Käydään läpi opettajille muokatut tehtävä- ja tulostoimenkuvat. Keskustelu työelämälähtöisistä oppimisympäristöistä

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Toiminnasta tuloksiin miten osaamisen johtamisella tuetaan kehittämistyötä?

Toiminnasta tuloksiin miten osaamisen johtamisella tuetaan kehittämistyötä? Toiminnasta tuloksiin miten osaamisen johtamisella tuetaan kehittämistyötä? MYÖTÄTUULESSA TOIMINTAA JA TULOKSIA AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN 6-8.5.2013 Riitta Karusaari Koulutuspäällikkö Lapin matkailuopisto

Lisätiedot

Henkilökohtaistamista ja joustavaa oppimista

Henkilökohtaistamista ja joustavaa oppimista Henkilökohtaistamista ja joustavaa oppimista Jonna Kokkonen Laatu- ja kehityspäällikkö Itä-Savon koulutuskuntayhtymä/ Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto 1 SAMIedun organisaatio Yhteensä noin 5500 Opiskelijaa

Lisätiedot

Laatua ja vaikuttavuutta yhdessä kehittäen ja tehden! - Ammatillisen erityisopetuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointi

Laatua ja vaikuttavuutta yhdessä kehittäen ja tehden! - Ammatillisen erityisopetuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointi Laatua ja vaikuttavuutta yhdessä kehittäen ja tehden! - Ammatillisen erityisopetuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointi Marjut Huttunen Erityisopetuksen kehittämispäivät 23.-24.4.2014, Rinnakkaisseminaari

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Opinnollistaminen työpajan ja oppilaitoksen yhteistyönä. Katri Honkasalo

Opinnollistaminen työpajan ja oppilaitoksen yhteistyönä. Katri Honkasalo Opinnollistaminen työpajan ja oppilaitoksen yhteistyönä Katri Honkasalo 23.10.2015 Varian ja työpajojen opetusyhteistyö: Numeronkorotus työpajalla Peruskoulu "paja" Menolippu Kiertävä erityisopettaja,

Lisätiedot

TEEMAHAASTATTELU / TYÖNANTAJA. Yleistä oppilaitosyhteistyöstä

TEEMAHAASTATTELU / TYÖNANTAJA. Yleistä oppilaitosyhteistyöstä TEEMAHAASTATTELU / TYÖNANTAJA Yleistä oppilaitosyhteistyöstä - Kokemukset oppilaitosyhteistyöstä - Yhteistyön muodot - Työssäoppimisjaksojen mahdollistaminen - Työssäoppimisjaksoon valmistautuminen työpaikalla

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli. Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta

Lisätiedot

Pedagogisen johtamisen selvittelyhanke KJY:ssä 2010

Pedagogisen johtamisen selvittelyhanke KJY:ssä 2010 Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry. Pedagogisen johtamisen selvittelyhanke KJY:ssä 2010 Selvittelyhankkeen tavoitteet vuodelle 2010 käynnistää pedagogisen johtamisen kehittäminen kollegiaalisena

Lisätiedot

LUOTSATEN TYÖSSÄOPPIMAAN

LUOTSATEN TYÖSSÄOPPIMAAN TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUSPROSESSI LUOTSATEN TYÖSSÄOPPIMAAN LaVaTo laatua ja valinnaisuutta työssäoppimiseen Loppuseminaari 15.11.2012 Hillevi Kivelä, Vaasanammattiopisto ammattiopisto Työssäoppimisen laatukriteereitä

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Oppimisen ja osaamisen arviointi. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Oppimisen ja osaamisen arviointi. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Oppimisen ja osaamisen arviointi Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppimisen (ammatillinen peruskoulutus) arvioinnin periaatteita kolmikantaisuus: työssäoppija, työpaikkaohjaaja

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

VASUtyö Salossa Anna-Kaisa Törrönen ja Saana Kallioniemi.

VASUtyö Salossa Anna-Kaisa Törrönen ja Saana Kallioniemi. VASUtyö Salossa 2017 Anna-Kaisa Törrönen ja Saana Kallioniemi Mitä olemme jo tehneet Kentän näkökulma: vanhojen lomakkeiden läpikäynti, mitä hyvää, mitä kehitettävää? Selkeys, prosessinomaisuus, pedagogisuus

Lisätiedot

Pedagoginen johtaminen ja osaamisperusteisuus

Pedagoginen johtaminen ja osaamisperusteisuus Pedagoginen johtaminen ja osaamisperusteisuus Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen johtamisen kehittämishanke vuosina 2011 2012. Hellevi Lassila, koulutusjohtaja, vararehtori Koulutuskeskus

Lisätiedot

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

TIEDON HYÖDYNTÄMINEN OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLOSSA Näyttöön perustuva toiminta & johtaminen Tieto ja sen hyödyntäminen & esteet ja rajoitukset

TIEDON HYÖDYNTÄMINEN OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLOSSA Näyttöön perustuva toiminta & johtaminen Tieto ja sen hyödyntäminen & esteet ja rajoitukset TIEDON HYÖDYNTÄMINEN OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLOSSA Näyttöön perustuva toiminta & johtaminen Tieto ja sen hyödyntäminen & esteet ja rajoitukset Opetusneuvos 30.11.2011 NÄYTTÖÖN PERUSTUVA TOIMINTA 1. NÄYTTÖ

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Raportti 30.6.2016 Janne Jauhiainen ja Anu Valtari / Fountain

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet

KA2 Yhteistyöhankkeet KA2 Yhteistyöhankkeet Projekti-idean määrittely ja rajaus KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa I Ydinidean merkitys Hyvä ydinidea kiteyttää hankkeen tavoitteet, kohderyhmät, tulokset ja odotetut

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat...

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat... 1 (5) Päivämäärä: Suunnitelman laatija(t): Salme Lehtinen Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla 2 + 1 Valtionavustus 346/422/2008 13.10.2008 Hankkeen hallinnointi, kustannuspaikka,

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Tilaisuuden avaus. VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT , Helsinki, Messukeskus. Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Tilaisuuden avaus. VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT , Helsinki, Messukeskus. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tilaisuuden avaus VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 7.12.2015, Helsinki, Messukeskus Pääjohtaja Aulis Pitkälä Digitaalisen oppimisen ja pedagogiikan nykytila - vahvuuksia ja kehittämiskohteita

Lisätiedot

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS

TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS Riitta Karusaari Pedagogiset huiput Levillä 16.9.2016 Mikä on Tulevaisuuden opettajan opas? Lähtökohtana pohdintaa - Millaista opettajan työ on tulevaisuudessa? - että opetus

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

OPStuki TYÖPAJA Rauma

OPStuki TYÖPAJA Rauma OPStuki TYÖPAJA 2. 29.1.2014 Rauma kouluttajat: Tuija Saarivirta Paula Äimälä Pohdintaan tarvitaan jokaisen aivot ja sydän IRMELI HALINEN OPStuki TYÖPAJA 2 Tulevaisuuden koulu Oppiminen ja opiskelu muutoksessa

Lisätiedot

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Paikalliset opetussuunnitelmat Voidaan ottaa käyttöön 1.8.2015, on viimeistään otettava käyttöön 1.8.2016. Paikallisten opetussuunnitelmien

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous 18.5.2011 Opetushallituksen tutkimusstrategia 2010 2015 Lähtökohdat:

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala ALUEELLISET TYÖPAJAT Alueellisten työpajojen työskentelylle on tunnusomaista: 1. Osallistava ja vuorovaikutteinen kouluttaminen opsprosessin käynnistämiseen ja ohjaamiseen, 2. Uusien toimintatapojen etsiminen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun Urabaari - verkosto 2011 Projektista toiminnoksi

Pääkaupunkiseudun Urabaari - verkosto 2011 Projektista toiminnoksi Pääkaupunkiseudun Urabaari - verkosto 2011 Projektista toiminnoksi Miksi elinikäistä ohjausta perustelut päättäjille 1/3 Prosessi alkoi 2010 UBE:n ohjausryhmässä Perustelut: Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe Nämä kriteerit on tuotettu 2011-2012 Hyria koulutuksen koordinoimassa Aikuiskoulutuksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit (Aikuis-KEKE) -hankkeessa. Kriteerien suunnittelusta vastasi hankkeen kehittämisryhmä,

Lisätiedot

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumi 2015 M/S Viking Gabriella ke 25.3.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 1 15 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus. Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM

OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus. Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM 2 OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus SOTE-PEDA webinaari 3.2.2017 Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM 3 KOULUTUS- SOPIMUKSEN TAVOITTEET Työpaikoilla toteutettavan ja käytännön

Lisätiedot

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12. Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.2016 Tausta Kansallinen metsästrategia 2025: uudet koulutuksen

Lisätiedot

Helsingin!yliopiston!Opettajien!akatemian!kriteerit!

Helsingin!yliopiston!Opettajien!akatemian!kriteerit! HelsinginyliopistonOpettajienakatemiankriteerit 1.#Oman#opetus.#ja#ohjausosaamisen#jatkuva#kehittäminen## Erinomaisuusnäkyymm.siten,ettäopettajaarvioijakehittääsystemaattisestiopettamiseenjaohjaukseenliittyviätoimintatapojaansekäammatillistaosaamistaan.

Lisätiedot

Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena

Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena Valtin seminaari 10.11.2011 Ryhmän synty Opintopsykologipalvelujen ylisuuri kysyntä. Mahdollisuus päästä käsittelemään asioitaan nopeammin ryhmässä.

Lisätiedot

VUODEN 2014 ULKOISEEN

VUODEN 2014 ULKOISEEN VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo Espoo on osaavien ihmisten kunta, joka tunnetaan oikeudenmukaisena, asukas- ja asiakaslähtöisenä sekä vastuullisena edelläkävijänä nyt ja tulevaisuudessa.

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs

Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs LAITOS Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs. 231105 Tämän taulukon tarkoituksena on auttaa laitoksia kuvailemaan opetus- ja opiskelukulttuuriaan ja/tai niiden tukitoimien ominaisuuksia.

Lisätiedot

Opetussuunnitelma ja opintojen edistäminen. Marita Mäkinen, Johanna Annala & Antero Stenlund

Opetussuunnitelma ja opintojen edistäminen. Marita Mäkinen, Johanna Annala & Antero Stenlund Opetussuunnitelma ja opintojen edistäminen Marita Mäkinen, Johanna Annala & Antero Stenlund 1 Opetussuunnitelmatutkimus Osallistujat (N = 85) TaY:n opetushenkilöstöä (N = 27) ja TAMKin ja ent. PIRAMKin

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

Pedagoginen johtaminen

Pedagoginen johtaminen Pedagoginen johtaminen Pedagogisten johtajien koulutus 30.10.2006 Pedagoginen johtaminen Opetustoiminnan tukeminen Yhteisöllisyyden muodostumisen tukeminen Tavoite I Tavoite II Oppimisen edistäminen Laadukas

Lisätiedot

Verkko-opetuksen laadusta TieVie-koulutus, Helsinki Annikka Nurkka, LTY

Verkko-opetuksen laadusta TieVie-koulutus, Helsinki Annikka Nurkka, LTY Verkko-opetuksen laadusta TieVie-koulutus, Helsinki 29.10.2004 Annikka Nurkka, LTY Helsingin yliopisto Kuopion yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto Alustuksen sisältö Miksi verkko-opetuksen laadunhallinta

Lisätiedot

ERITYISEN ÄÄRELLÄ - Ammatillisen erityisopetuksen -seminaari

ERITYISEN ÄÄRELLÄ - Ammatillisen erityisopetuksen -seminaari ERITYISEN ÄÄRELLÄ - Ammatillisen erityisopetuksen -seminaari 15.3.2016 Asiantuntijaorganisaatiot matkakumppanina - ammatillinen koulutus kohti inkluusiota Minna Seppälä TAMK, Ammattipedagoginen TKI 18.3.2016

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

strategisen muutoksen tukena

strategisen muutoksen tukena Ammatillinen opettajakorkeakoulu strategisen muutoksen tukena Seija Mahlamäki-Kultanen HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Johtaja, dosentti (TaY) Miten? Tutkimalla ja hankkimalla uutta tietoa Ennakoimalla

Lisätiedot

ECVETin ABC ECVET liikkuvuudessa ja opettajan työssä

ECVETin ABC ECVET liikkuvuudessa ja opettajan työssä ECVETin ABC ECVET liikkuvuudessa ja opettajan työssä Hanna Autere Ammattikoulutuksen KansainväliSYYSpäivät Tallinna 6-7.11.2012 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi ECVET tulee, mutta milloin? 19.4.2012

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin 1 Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Päivi Häkkinen PERUSOPETUS 2020 Tietoyhteiskuntavalmiudet 18.3.2010, Opetushallitus, Helsinki 2 Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja halutaan

Lisätiedot

Missä mennään ELO-toiminnassa?

Missä mennään ELO-toiminnassa? Missä mennään ELO-toiminnassa? Antti Laitinen LAITURI-projekti Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia Voiko ohjausta mitata? Elinikäisen ohjauksen TNO-palvelujen laatu Helsinki 8.4.2014 Keskeiset haasteet

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Suunnitelma Vertaistuen toteuttamisesta Jyväskylän kaupungin perusopetuksessa ja esiopetuksessa

Suunnitelma Vertaistuen toteuttamisesta Jyväskylän kaupungin perusopetuksessa ja esiopetuksessa Suunnitelma Vertaistuen toteuttamisesta Jyväskylän kaupungin perusopetuksessa ja esiopetuksessa Nykytila opettajien ICT-ohjauksessa Jyväskylän kaupungin perusopetuksessa on perustettu 40 opettajan vertaistukiverkosto.

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin kokonaisuus arvioinnin periaatteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen oppimisen

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

Nykyiset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt yliopistoissa

Nykyiset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt yliopistoissa Nykyiset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt yliopistoissa Tunnustetaanko osaaminen? Helsinki 3.12.2007 Riitta Pyykkö, Turun yliopisto Säädöspohjan antama tausta opiskelijavalintaa koskevat

Lisätiedot

Työpaikalla tapahtuva oppiminen Savon koulutuskuntayhtymässä. Sari Tarvainen

Työpaikalla tapahtuva oppiminen Savon koulutuskuntayhtymässä. Sari Tarvainen Työpaikalla tapahtuva oppiminen Savon koulutuskuntayhtymässä Sari Tarvainen Kehittämishanke 2015-2017 Toteuttaja Savon koulutuskuntayhtymä. Hanke on valmisteltu ja toteutetaan kiinteässä yhteistyössä Pohjois-Savon

Lisätiedot

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Liisi Mattila ja Anu Parantainen 3.5.2016 M.O.T. monenlaisia oppijoita työpaikalla Mukana menossa: Turun kaupungin sivistystoimiala, ammatillinen

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Orientaatioseminaari Mikko Ojala 15.01.2010 Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Tukevasti alkuun,vahvasti kasvuun Kehittämishanketta

Lisätiedot

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämäyhteistyö aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa 1 Esityksen sisältö AHOT-prosessi MAMKissa AHOTin

Lisätiedot

Ilmajoen kunnan perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan strategia vuosille

Ilmajoen kunnan perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan strategia vuosille Ilmajoen kunnan perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan strategia vuosille 2016 2021 Sisällys: 1. Johdanto 2. Ilmajoen koulujen tvt käytön tavoitteet vuosille 2016 2021 3. Käytännön toteutus 3.1. Sovellukset

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Arvioinnilla luottamusta

Arvioinnilla luottamusta Arvioinnilla luottamusta Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteet Elina Harjunen, Risto Hietala, Laura Lepola, Anu Räisänen ja Aila Korpi Pohjois-Suomen AVI-alueen

Lisätiedot

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Perusteiden ja paikallisten opetussuunnitelmien valmistuminen (valtioneuvoston asetuksen mukaan) Esiopetuksen, perusopetuksen

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamisen käytännöt - työnantajia on erilaisia

Osaamisen tunnistamisen käytännöt - työnantajia on erilaisia Osaamisen tunnistamisen käytännöt - työnantajia on erilaisia Oppimismahdollisuuksien tunnistaminen Osaamisen dokumentoiminen Oman toiminnan kehittäminen Susanna Uusitalo NUORI 2017-28.03.2017 PAIKKO työkalut

Lisätiedot

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta Koulutuspäivä: VERTAISARVIOINTI JA VERTAISARVIOIJANA TOIMIMINEN Koulutuspäivä 13.2.2012, klo 09.00 16.00 Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä TEKIN NAPS. KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA OHJELMA VALMISTELTU LAAJASSA YHTEISTYÖSSÄ Valmisteluvastuussa TEKin koulutusvaliokunta ja projektiryhmä Projektipäällikkö

Lisätiedot