Maa- ja metsätalousministeriö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maa- ja metsätalousministeriö"

Transkriptio

1 Maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden edistämisorganisaatioiden arviointi

2 Sisällys Johdanto 1 1. Yhteenveto/Sammanfattning 3 2. Arvioinnin taustaa 9 3. Metsätalouden edistämisorganisaatioiden arviointi Vertailukohteet Toimenpidesuositukset 42 member firms affiliated with KPMG International Cooperative ( KPMG International ), a Swiss entity. The KPMG name, logo and cutting through complexity are registered trademarks or trademarks of KPMG International. This proposal is made by KPMG Oy Ab a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent firms affiliated with KPMG International Cooperative ( KPMG International ), a Swiss entity, and is in all respects subject to the negotiation, agreement, and signing of a specific engagement letter or contract. KPMG International provides no client services. No member firm has any authority to obligate or bind KPMG International or any other member firm vis-à-vis third parties, nor does KPMG International have any such authority to obligate or bind any member firm.

3 1 Johdanto KPMG Oy Ab on maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta suorittanut Suomen metsäkeskuksen ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion toiminnan arvioinnin. Arvioinnin kohteena on kolme organisaatiota, jotka muodostuivat metsäkeskusuudistuksen seurauksena. Metsäkeskusuudistuksessa eriytettiin Suomen metsäkeskuksen organisaation harjoittama liiketoiminta julkisista hallintotehtävistä ja yhdistettiin 13 alueellista metsäkeskusta yhdeksi valtakunnalliseksi organisaatioksi. Metsäkeskusuudistuksessa säädettiin uusi metsäkeskuslaki, jolla mahdollistettiin liiketoimintayksikön toiminnan eriyttäminen julkisen palvelun yksiköstä. Uudistuksen tuloksena muodostui kaksi yksikköä, jotka ovat Suomen metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikkö ja Metsäpalvelut liiketoimintayksikkö. Julkisen palvelun yksikkö muodostuu keskusyksiköstä ja 13 alueyksiköstä. Vuonna 2013 Metsäpalvelut yksikkö muutettiin Otso Metsäpalveluiksi. Metsäkeskusuudistus astui voimaan vuonna Metsäkeskusuudistuksessa tavoitteena on lisäksi kehittää Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiosta biotalouden osaamiseen ja konsultointiin keskittyvä organisaatio. Arviointi sisältää analyysin siitä, miten metsäkeskusuudistuksessa on onnistuttu sekä esitykset arvioitavien organisaatioiden tulevaa kehittämistä tukevista toimenpiteistä. Arvionnissa käsitellään seuraavia aihealueita: Metsäkeskuslain (418/2011) toimeenpanon onnistuminen Metsäkeskuksen toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, tuloksellisuus ja tehokkuus Metsäkeskuksen toiminnan asiakaslähtöisyys Metsäkeskuksen toiminnan valtakunnallinen yhtenäisyys ja hyvien käytäntöjen levittäminen organisaatiossa ja asiakkaille Otso Metsäpalveluiden ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion asema kilpailluilla markkinoilla Metsäkeskuksen tulosohjauksen onnistuminen Valtakunnallisen Suomen metsäkeskuksen toiminta perustuu erityislakiin (laki Suomen metsäkeskuksesta 418/2011) sekä tähän lakiin liittyviin alempiin säädöksiin. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion toiminta perustuu nk. vanhaan metsäkeskuslakiin (laki metsäkeskuksista ja Metsätalouden kehittämiskeskuksesta 1474/1995) sekä tähän liittyviin alempiin säädöksiin. Kumpikin organisaatio on itsenäinen oikeushenkilö ja toimii maa- ja metsätalousministeriön strategisessa ja tulosohjauksessa sekä sen valvonnan alaisena.

4 2 Arvioitavien organisaatioiden tulevaisuuden osalta on linjattu, että Otso Metsäpalvelut yhtiöitetään vuoden 2014 loppuun mennessä. Valtioneuvostolle on annettu oikeus muodostaa Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiosta valtion omistama yhtiö vuoden 2015 alussa. Organisaatioiden kehittämistä tukevien toimenpiteiden laatimisessa arvioinnissa on erityisesti otettu huomioon tulevien yhtiöittämissuunnitelmien asettamat erityisvaatimukset organisaatioiden toiminnalle ja kehittämiselle. Arvioinnissa laadittiin myös benchmarking-analyysi, johon vertailukohteiksi valikoitiin: ELY-keskukset Verohallinto Maanmittauslaitos Valtionhallinnon yhtiöittämät organisaatiot yleisesti tarkasteltuina Benchmarking-analyysissä kiinnitettiin erityisesti huomiota arviointikohteillemme ja selvityksellemme annettujen tavoitteiden kannalta merkityksellisiin tekijöihin, joita ovat erityisesti asiakaslähtöisyys ja kokonaisuuksien johtaminen. Käsitteet Arviointiraportissamme olemme käsitelleet organisaatioita alla listatuilla nimillä: Virallinen nimi Suomen metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikkö Otso Metsäpalvelut Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsäkeskus Otso Tapio

5 3 1. Yhteenveto/Sammanfattning 1.1. Yhteenveto Metsäkeskusuudistuksella on ollut positiivinen vaikutus Suomen metsäalalla. Muutoksen toimeenpaneminen on vaatinut kaikilta uudistuksen kohteena olevilta organisaatioilta merkittävää strategista suunnanmuutosta. Asiakaslähtöisyys on otettu kaikissa organisaatioissa vahvasti ensisijaiseksi kehittämisen kohteeksi. Arvioinnin perusteella voimme todeta, että metsäkeskusuudistuksella tavoiteltu kehityksen suunta on oikea ja että lainsäädännössä organisaation toiminnoille asetetut ehdot täyttyvät. Eri tehtävien ja toimintojen toteuttamisessa on kuitenkin kehittämistarpeita. Erityisesti haluamme korostaa organisatorisen työnjaon selkiinnyttämistä ja toimintojen tehostamista sekä muutosjohtamiseen panostamista. Lisäksi Otson ja Tapion osalta toteamme, että tulevien yhtiöiden elinkelpoisen toiminnan edellytyksenä on markkinoita kiinnostavat palvelut ja kilpailukyky. Metsäkeskus Metsäkeskus järjestäytyi uudistuksen myötä neljään prosessiin, joita ovat metsätietopalvelut, asiakkuuspalvelut, metsäalan edistämispalvelut ja rahoitus- ja tarkastuspalvelut. Arviointimme mukaan rahoitus- ja tarkastuspalveluiden rooli on asiakaskentässä uudistuksen myötä korostunut erityisesti sen vuoksi, että siitä Metsäkeskus on aiemminkin tunnettu ja sillä on tällä hetkellä Metsäkeskuksen prosesseista selkein toiminnallinen funkio, lainvalvonta. Metsäkeskuksen yhdeksi lakisääteiseksi tehtäväksi uudistuksessa allokoitui yksityismetsien metsävaratiedon keruu, jota tehdään laserkeilauksella. Yksityisten metsänomistajien metsävaratiedon toimittamiseksi kehitettiin sähköinen Metsään.fi asiointipalvelu, jonka kautta yksityinen metsänomistaja voi maksua vastaan saada oman metsänsä metsävaratiedot käyttöön. Selvityksemme mukaan Metsäkeskuksen toiminnassa ja sen ohjauksessa tällä hetkellä korostui ylitse muiden metsävaratiedon levittämiseen liittyvät toimenpiteet. Metsävaratiedon tarjoaminen on osoittautunut haasteelliseksi toteuttaa osittain siksi, että Metsään.fi asiointipalveluun on kohdistunut tietoteknisiä haasteita ja osittain siksi, että asiointipalvelun tuottamat hyödyt ovat metsänomistajille vielä epäselviä. Lisäksi lakiin perustuvan henkilötietotulkinnan vuoksi yksityisen metsänomistajan metsävaratiedon levittäminen on kiellettyä ilman asianomaisen metsänomistajan lupaa. Arvioinnissamme havaitsimme, että sähköisellä asiointipalvelulla on hyvät edellytykset kehittyä metsäalan kokoavaksi portaaliksi ja sen avulla todistetusti asiakaspalvelu tehostuu. Vertailukohteina tutkimamme Verohallinnon ja Maanmittauslaitoksen asiakasportaali-lähestymistapa on perusteltua myös Metsään.fi asiointipalvelun

6 4 kehittämisessä. Sähköistä asiointipalvelua voisi laajentaa mm. siten, että asiakkaille tarjottaisiin yleisiä metsänhoitoohjeita ja neuvoja sekä sitä kautta levitettäisiin tutkimustietoa metsävaratiedon pohjalta tehdyistä analyyseistä. Uskomme, että sähköinen Metsään.fi asiointipalvelu osaltaan tehokkaasti käytettynä edesauttaa tavoiteltua metsiin perustuvien liiketoimintojen vahvistamista. Uudistuksen seurauksena Metsäkeskuksessa laadittiin uusi strategia Strategiaan on linjattu toiminnan painopisteeksi - Metsäkeskus on asiakkaitaan varten ja kaikki toiminta on rakennettava asiakasnäkökulmasta lähtien. Arviointimme mukaan asiakaslähtöisyyttä on lähdetty systemaattisesti kehittämään erityisesti asiakkuuspalveluissa. Painopistettä on muutettu myös rahoitus- ja tarkastuspalveluissa asiakaslähtöisemmäksi. Selvityksemme mukaan tällä hetkellä asiakaslähtöisyyden painopiste on vielä yksityisten metsänomistajien aktivoinnissa. Toimenpiteenä ehdotamme toimija- ja sidosryhmäyhteistyön lisäämistä, joka näkemyksemme mukaan osaltaan edistää Metsäkeskuksen asemaa valtakunnallisena puolueettomana metsäalan kokoavana voimana ja edistäjänä. Erityisesti rahoitus- ja tarkastuspalveluissa asiakaslähtöisyyden mieltäminen vaatii vahvempaa muutosohjausta. Rahoitus- ja tarkastustietojen liittäminen Metsään.fi asiointipalveluun edistää toiminnan asiakaslähtöisyyttä merkittävästi. Alun perin Metsäkeskus muodostui 13 alueellisesta metsäkeskuksesta. Uudistuksen seurauksena 13 metsäkeskusta yhdistettiin yhdeksi valtakunnalliseksi Metsäkeskukseksi. Uudistuksesta lähtien toimintatapoja on pyritty yhtenäistämään kehittämällä toiminnan ohjausta prosessimaiseksi, mutta nykyisellä rakenteella toimintaa ei ole pystytty johtamaan yhtenäisesti. Toiminnan ohjaus on hierarkinen ja alueyksiköillä on tulosvastuut omasta toiminnastaan. Tämän seurauksena keskushallinnon kautta ohjattu prosessiorganisaatio ei ole toiminut yhtenäisesti. Havaittavissa on myös ollut, ettei alueilla ole osattu luopua vanhoista toimintatavoista. Resurssien nykyistä joustavampi käyttö ja toiminnan yhdenmukaisuuden lisääminen on todettu ELY-keskuksen organisaatiossakin välttämättömäksi toiminnan edellytykseksi ja prosessiorganisaation on katsottu olevan keino tämän toteuttamiseksi. Metsäkeskuksessa prosessimaisen organisaation edelleen kehityksen tarve on tunnistettu ja organisaatiouudistusta on hahmoteltu. Uuden organisaation on määrä tulla voimaan ensi vuoden alusta. Toimenpiteenä ehdotamme uuden organisaation julkistamisen myötä muutosjohtamisen korostamista toimintojen ohjauksessa ja johtamisessa. Selvityksemme mukaan Metsäkeskuksen strateginen ohjaus on selkeää ja johtokunnalla on yhtenäinen näkemys Metsäkeskuksen kehittämisestä. Arvioinnin johtopäätöksenä ja toimenpidesuosituksena olemme ehdottaneet, että johtokunnan ja ministeriön välistä dialogia vahvistetaan. Johtokunnan toivotaan pystyvän osallistumaan Metsäkeskuksen toiminnan ohjaukseen sille laissa määrätyssä laajuudessa. Lisäksi toteamme, että toiminnan ohjaukseen vaikuttavat seurantatiedot (taloudelliset ja

7 5 toiminnalliset) ovat olleet sisällöllisesti puutteellisia. Toiminnan tehokas ohjaaminen edellyttää raportoinnin tarkistamista yhdessä johtokunnan kanssa. Yhtiöitettävät organisaatiot: Otso ja Tapio Selvityksemme mukaan lainsäädännössä Otson ja Tapion toiminnoille asetetut ehdot täyttyvät. Eri tehtävien ja toimintojen toteuttamisessa on kuitenkin kehittämistarpeita: tehokkuuden ja liiketoiminnallisuuden edistäminen. Otson kohdalla korostaisimme lisäksi organisatorisen työnjaon selkiyttämistä. Johtopäätöksenä toteamme, että Otso Metsäpalveluiden suurin haaste on elinkelpoisen yhtiön perustaminen. Otson palveluiden kysyntä on vielä oleellisesti riippuvainen Kemera-tuista ja Otson uusien palveluiden markkinat ovat erittäin kilpailtuja. Otso Metsäpalveluilla on edellytyksiä menestyä vapailla markkinoilla, jos se pystyy kehittämään sellaisen palvelukonseptin, jolla se kovassa kilpailutilanteessa ja muutosmyllerryksessä pystyy hankkimaan tarpeeksi jatkuvia asiakassuhteita itselleen. Arviointimme mukaan yhteiskunnan varoin tehdylle Tapion tuottamalle asiantuntijapalvelulle on ollut kysyntää, mutta näyttöä liiketoimintalähtöisistä uusista tuotteista ei tällä hetkellä ole tai se on vähäistä ja huonosti kannattavaa. Tapiolle kaavailtu rooli biotalouden asiantuntijana on perusteltua, mutta viranomaiskentässä ei vielä tällä hetkellä tunneta aihetta tarpeeksi hyvin, jotta sen ympärille liiketoimintaa pystytään muodostamaan. Biotalouden tutkimustyön jatkuessa ja markkinoiden panostaessa biotalouteen tilanne tulee varmuudella muuttumaan. Otson elinkelpoisuuden varmistamiseksi olemme ehdottaneet alla listattuja toimenpiteitä: Kannattavuuden parantaminen Muutosjohtamisen korostaminen Asiakkuuden hallintaan panostaminen Uuden yhtiön haliituksen valinta ennen yhtiöittämistä Tapion elinkelpoisuuden varmistamiseksi olemme ehdottaneet alla listattuja toimenpiteitä: Yksityiskohtainen liiketoimintasuunnitelma Uusien asiakkuuksien löytäminen Palveluiden tuotteistaminen Osaamisen varmistaminen

8 Sammanfattning Skogscentralens organisationsreform har haft positiva verkningar inom den finska skogsbranschen. Genomförandet av reformen har krävt betydande strategiska förändringar av alla organisationer som berörts av reformen. Ett kundinriktat tillvägagångssätt har ställts som främsta utvecklingsmål inom alla organisationer. På grund av utredningen har vi kunnat konstatera att den utvecklingsriktning som eftersträvats med reformen av Skogscentralen har varit korrekt och att de krav som lagstiftningen ställer på organisationens verksamhet uppfylls. Det finns dock en del utvecklingsbehov gällande förverkligandet av vissa uppgifter och verksamheter. Vi vill särskilt lyfta fram vikten av att förtydliga den organisatoriska arbetsfördelningen och effektivisera verksamheterna samt att satsa på förändringsledning. Dessutom kan vi för Otsos och Tapios del konstatera att en livsduglig verksamhet förutsätter konkurrenskraft och tjänster som intresserar marknaden. Skogscentralen Skogscentralen har i och med reformen organiserats i fyra processer: skogsdatatjänst, kundtjänst, främjande av skogssektorn samt finansierings- och granskningtjänster. Enligt vår utvärdering har särskilt finansierings- och granskningstjänsternas roll vuxit i samband med reformen, särskilt eftersom Skogscentralen har redan tidigare varit känd för dessa tjänster samt för att dessa tjänster för tillfället innefattar den tydligaste funktionen bland Skogscentralens tjänster, nämligen lagövervakningen. Vid reformen angavs som en av Skogscentralens lagstadgade uppgifter insamling av data på skogstillgångar om privata skogar, vilket görs med hjälp av laserskanning. För att underlätta insamligen av data på skogstillgångar från privata skogsägare skapades den elektroniska portalen MinSkog.fi, där privata skogsägare mot en avgift kan få tillgång till data på skogstillgångar om sin egen skog. Enligt utredningen har åtgärder som har att göra med spridningen av data på skogstillgångar för tillfället en betydande roll i Skogscentralens verksamhet och ledning. Erbjudandet av data på skogstillgångar har visat sig utmanande delvis p.g.a. datatekniska problem med MinSkog.fi-portalen och delvis p.g.a. att portalens fördelar ännu är okända för skogsägarna. Därutöver är det enligt en tolkning av personuppgiftslagstiftningen förbjudet att sprida privata skogsägares data på skogstillgångar utan ifrågavarande skogsägares tillstånd. I utredningen framkom att den elektroniska tjänsten har goda möjligheter att utvecklas till en portal som samlar skogsbranschen och som bevisligen effektiviserar kundtjänsten. I jämförelsesyfte studerade vi Skatteförvaltningens och Lantmäteriverkets kundportaler, som fungerar som goda referenspunkter i utvecklingen av MinSkog.fi-portalen. Den elektroniska kundtjänsten kunde utvidgas t.ex. genom att erbjuda kunderna direktiv och råd om skogsskötsel och på så sätt sprida forskningsdata om analyser som gjorts på

9 7 basen av data på skogstillgångar. Vi tror att den elektroniska MinSkog.fi-portalen, då den används på ett effektivt sätt, kan bidra till den eftersträvade effektiviseringen av skogsbaserad affärsverksamhet. I och med organisationsreformen gjorde Skogscentralen upp en ny strategi för åren Den nya strategins tyngdpunkt ligger på Skogscentralen finns till för kunderna och all verksamhet skall byggas med kundrelationer som grund. Enligt vår utredning har det kundinriktade tillvägagångssättet utvecklats systamatiskt särskilt inom kundtjänsten. Även inom finansierings- och granskningstjänsterna har tyngdpunkten närmat sig kunderna. Enligt utredningen ligger tyngdpunkten för de kundrelaterade tjänsterna för tillfället ännu på att aktivera de privata skogsägarna. Vi föreslår åtgärder för att öka samarbetet med andra aktörer och intressentgrupper, vilket enligt vår åsikt skulle bidra till att främja Skogscentralens ställning som en nationell, opartisk, samlande och befrämjande styrka inom skogsbranschen. Särskilt vad gäller gransknings- och finansieringstjänserna kräver implementeringen av ett kundnära tillvägagångssätt kraftigare styrning av förändringen. Tillägget av finansierings- och granskningstjänsterna i MinSkog.fi-portalen bidrar märkbart till att förbättra verskamhetens kundnärhet. Ursprungligen bestod Skogscentralen av 13 regionala skogscentraler. I och med organisationsreformen sammanslogs de 13 skogscentralerna till en riksomfattande Skogscentral. Sedan reformen har Skogscentralen strävat till att enhetliga tillvägagångssätten genom att utveckla en tydligare process för verksamhetsledningen, men den nuvarande strukturen har inte gjort det möjligt att leda verksamheten på ett enhetligt sätt. Verksamhetsstyrningen är hierarkisk och de regionala enheterna har ett resultatansvar för sin egen verksamhet. Som följd av detta har processorganisationen, som leds genom centralförvaltningen, inte fungerat enhetligt. Det kan även konstateras att de regionala enheterna inte har kunnat avstå från de tidigare tillvägagångssätten. Även i NTM-centralens organisation har mer flexibel resursanvändning och en ökning av verksamhetens enhetlighet konstaterats vara nödvändiga förutsättningar för verksamheten och en prosessbetonad organisationsmodell har setts som en metod för att förverkliga detta. Vid Skogscentralen behovet av att ytterligare utveckla den processbetonade organisationen har identifierats och en organisationsreform har börjat utformas. Den nya organisationen skall träda ikraft i början av nästa år. I samband med offentliggörandet av den nya organisationsmodellen föreslår vi att förändringsledningen betonas i styrandet och ledandet av verksamhetna. Enligt utredningen är Skogscentralens strategiska ledning tydlig och direktionen har en enhetlig syn på Skogscentralens utveckling. På basen av utredningen har vi som slutsats och rekommendation som åtgärd föreslagit att dialogen mellan direktionen och ministeriet skall stärkas. Tanken är att direktionen skall kunna delta i ledandet av Skogscentralens verksamhet i den mån som lagen förutsätter. Dessutom har vi konstaterat att de (ekonomiska och operativa) uppföljningsdata som funnits till hands

10 8 och som inverkar på verksamhetens ledning har varit bristfälliga. För att verksamheten skall kunna ledas på ett effektivt sätt förutsätts att rapporteringsmodellen kontrolleras tillsammans med direktionen. Organisationer som bolagiseras: Otso och Tapio Enligt vår utredning uppfylls de villkor som ställts på Otsos och Tapios verksamhet i lagstiftningen. Inom verkställandet av de olika uppgifterna och verksamheterna uppkommer dock utvecklingsbehov gällande effektiviteten och främjandet av affärsverksamhet. För Otsos del vill vi även lyfta fram förtydligandet av den organisatioriska arbetsfördelningen. Som slutsats konstaterar vi att den största utmaningen för Otso Skogstjänster är att grunda ett livsdugligt bolag. Efterfrågan av Otsos tjänster är ännu till en väsentlig del beroende av Kemera-stöd och konkurrensen på marknaden för Otsos nya tjänster är mycket hård. Otso Skogstjänster har förutsättningar att framgångsrikt verka på den fria marknaden, förutsatt att ett bolaget kan utveckla ett sådant tjänstekoncept, med hjälp av vilket det kan skaffa tillräckligt med kontinuerliga kundrelationer i en tuff konkurrenssituation och i ett läge som hela tiden ändrar på sig. Enligt evalueringen har efterfrågan på Tapios experttjänster, som producerats med samhällets medel, varit hög, men några bevis på nya produkter som tjänar affärsverksamheten finns för tillfället inte eller så är affärsmässiga tecken obefintliga och icke-lönsamma. Tapios roll som expert inom bioekonomin är väl grundad, men området är ännu inte tillräckligt känt hos myndigheterna för att affärsverksamheten skall kunna byggas omkring det. Bioekonomins situation kommer dock säkerligen att förändras i takt med att forskningsarbetet inom bioekonomi fortsätter och marknaden i allt högre grad investerar i bioekonomi. För att säkra Otsos livsduglighet har vi rekommenderat följande åtgärder: Förbättring av lönsamheten Betoning av förändringsledning Satsning på kundadministration Val av det nya bolagets styrelse före bolagiseringen För att säkra Tapios livsduglighet har vi rekommenderat följande åtgärder: En detaljerad affärsverksamhetsplan Skapandet av nya kundrelationer Produktifiering av tjänster Försäkrandet av tillräckligt kunnande

11 9 2. Arvioinnin taustaa 2.1. Toimeksiannon tavoite ja menetelmät Toimeksiannon tavoitteena on ollut arvioida metsäkeskusuudistusta ja sen etenemistä. Arvioinnin kohteina ovat metsäkeskuslain alaiset maa- ja metsätalousministeriön strategisessa ohjauksessa olevat metsätalouden edistämisorganisaatiot, Suomen Metsäkeskus (julkisen palvelun yksikkö ja liiketoimintayksikkö Otso Metsäpalvelut) ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. Työn lopputuloksena on esitetty arviot: miten metsäkeskusuudistuksessa on onnistuttu tähän mennessä ja millaisia kehitystoimenpiteitä organisaatioissa tulisi toteuttaa, jotta uudistuksessa asetetut tavoitteet saavutetaan. Työn toteutus ja menetelmät Arviointityön tiedonkeruussa on hyödynnetty: ministeriön ja organisaatioiden toimittamaa materiaalia asiantuntijahaastatteluja (haastatellut henkilöt on lueteltu liitteessä 1) vertailutietoa muista valtionhallinnon organisaatioista aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja artikkeleita Arvioinnissa on käytetty kolmiportaista arviointiasteikkoa: Vihreä värikoodi ilmaisee arvioitavan osa-alueen toteutuneen tarkoituksenmukaisesti. Arviointi ei sisällä merkittäviä tai kriittisiä kehitysehdotuksia. Keltainen värikoodi ilmaisee arvioitavan osa-alueen kehittämistarpeen. Punainen värikoodi ilmaisee arvioitavan osa-alueen edellyttävän olennaista ja/tai välitöntä kehittämistä Arvioinnin viitekehys Olemme jakaneet hankkeen tarjouspyynnön vaatimusten mukaisiin osa-alueisiin. Metsäkeskuksen toiminnan arvioinnissa olemme tarkastelleet seuraavia osa-alueita: Yhteiskunnallinen vaikuttavuus, tuloksellisuus ja tehokkuus Metsään.fi -asiointipalvelun käyttö ja hyödyt asiakkaille Sidosryhmä ja toimijayhteistyö

12 10 Toiminnan asiakaslähtöisyys Strategia Valtakunnallinen asiakkuusohjelma Asiakasohjelman toteutuminen Toiminnan valtakunnallinen yhtenäisyys ja hyvien käytäntöjen levittäminen Valtakunnallinen yhtenäisyys Alueiden välinen yhteistyö Alueiden rooli Tulosohjauksen onnistuminen Ohjaus Johtokunnan rooli Mittarit Seuranta Otso Metsäpalveluiden ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion arvioinnin lähtökohtana on käytetty nykyisen toiminnan vahvuuksia ja haasteita peilaten niitä kilpailluilla markkinoilla toimimisen edellytyksiin. Benchmarking kohteiksi valikoituivat ELY-keskukset, verohallinto, maanmittauslaitos ja valtionhallinnon yhtiöittämät organisaatiot yleisesti tarkasteltuna Metsätalouden edistämisorganisaatiot Alla on kuvattu metsätalouden edistämisorganisaatioiden kokonaisuutta: rakennetta ja suunniteltua muutosta vuodesta 2015 alkaen. Kuva 1. Metsätalouden edistämisorganisaatiot

13 11 Metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikkö Metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikkö on maa- ja metsätalousministeriön alainen organisaatio, jonka toiminnasta on säädetty vuonna 2011 uudistetussa laissa Laki Suomen metsäkeskuksesta (418/2011). Organisaatio ja tehtävät Metsäkeskus on valtakunnallinen organisaatio, joka koostuu keskusyksiköstä ja 13:sta alueellisesta yksiköstä. Keskusyksikkö sijaitsee Lahdessa. Metsäkeskuksessa työskentelee n. 650 henkilöä, joista n. 560 eli 85 % työskentelee alueyksiköissä. Julkisen palvelun yksikkö toteuttaa välillisen valtionhallinnon organisaationa hallitusohjelmassa metsätoimialalle määriteltyjä linjauksia ministeriön ohjauksessa. Välillisen valtionhallinnon organisaatiolla tarkoitetaan organisaatiota, joka toimii ministeriön ohjauksessa ja hoitaa julkisia tehtäviä sekä käyttää julkista valtaa. Metsäkeskuksen keskeisin tehtävä on metsiin perustuvien elinkeinojen edistäminen ja metsälainsäädännön toteutumisen valvonta. Metsäkeskuslaki määrittelee tehtävät erikseen keskusyksikölle ja alueyksiköille. Metsäkeskus on organisoitu prosessimaisesti neljään metsäpalveluprosessiin, jotka ovat metsäalan edistämispalvelut, rahoitus- ja tarkastuspalvelut, metsätietopalvelut ja asiakkuuspalvelut. Prosesseista vastaavat prosessipäälliköt, joiden esimiehenä on metsäjohtaja. Metsäkeskuslaissa Metsäkeskuksen toiminta on kuitenkin säädetty alueorganisaatiomuotoon toiminnan jakaantuessa keskusyksikköön ja 13 alueyksikköön. Toiminnan ohjaus Metsäkeskuksen toimintaa ohjaa maa- ja metsätalousministeriön kanssa vuosittain tehtävä tulossopimus ja Metsäkeskuksen strategia Ministeriön alaisena organisaationa Metsäkeskuksen strategiset tavoitteet perustuvat ministeriön toimialan yhteiskunnallisiin vaikuttavuustavoitteisiin, Kansalliseen metsäohjelmaan 2015 ja siihen liittyvään Etelä-Suomen monimuotoisuusohjelmaan (METSO) sekä alueellisten metsäohjelmien toteutumisen edistämiseen. Metsäkeskuksen toimintaa ohjaavat metsäpoliittiset strategiset tavoitteet/päämäärät: Metsiin perustuva liiketoiminta vahvistuu ja tuotannon arvo kasvaa Metsätalouden kannattavuus paranee Metsien monimuotoisuutta, ympäristöhyötyjä ja hyvinvointivaikutuksia vahvistetaan Tavoitteet ja niiden toteutumista kuvaavat mittarit asetetaan ministeriön kanssa vuosittain tehtävässä tulossopimuksessa. Metsäkeskuksen toimintaa ohjaa ja valvoo: lailla säädetty ja ministeriön nimittämä yhdeksänjäseninen johtokunta. Jäsenet edustavat Metsäkeskukselle keskeistä asiantuntemusta. Lisäksi johtokuntaan kuuluu myös henkilöstön edustaja

14 12 jokaisella alueella toimiva seitsemänjäseninen ministeriön nimittämä alueneuvottelukunta. Alueneuvottelukunnissa on maakunnan liiton ja ELY-keskusten edustaja Johtokunnan ja alueneuvottelukuntien tehtävät on määritelty metsäkeskuslaissa. Metsäkeskuksen operatiivisesta johtamisesta vastaa Metsäkeskuksen johtaja. Metsäkeskuksen johtoryhmä koostuu neljästä henkilöstä, jotka ovat Metsäkeskuksen johtaja, metsäjohtaja, hallintojohtaja ja viestintäpäällikkö (sihteeri). Talous Metsäkeskuksen toiminta rahoitetaan vuosittain valtion talousarvioon sisältyvällä määrärahalla. Valtionavun määrä vuonna 2012 oli 49,4 miljoonaa euroa ja vuonna ,5 miljoonaa euroa. Valtionavun määrä on pienentynyt viimeisen kahden vuoden aikana 5,4 miljoonaa euroa. Vuosi Valtionapu ( 000) Muutos edelliseen vuoteen verrattuna (%) -7,9 % -3,3 % Otso Metsäpalvelut Otso Metsäpalvelut on Suomen Metsäkeskuksesta vuonna 2012 eriytetty liiketoimintayksikkö, joka on tarkoitus yhtiöittää vuoden 2014 loppuun mennessä. Organisaatio ja tehtävät Vuonna 2012 Otso Metsäpalveluihin kohdistettiin ennen uudistusta toimineen Metsäkeskuksen liiketoimintaperusteiset työt. Uudistusta edeltävän Metsäkeskuksen toimintakentästä Otsoon siirtyivät päätoimintoina metsänparannustyöt, kuten kunnostusojituksen ja tienrakennuksen suunnittelu ja toteuttaminen sekä tilakohtainen metsäsuunnittelu. Erityisesti ojitus- ja tienrakennus olivat 13 metsäkeskuksen ns. perinteisiä työlajeja, joissa Otsolla on tällä hetkellä suurimmat markkinaosuudet. Toiminta organisoitiin kuuteen alueeseen: Lounais-Suomi, Kaakkois-Suomi, Länsi-Suomi, Itä-Suomi, Pohjois-Pohjanmaa-Kainuu ja Lappi. Toiminnan ohjaus Otso Metsäpalvelut toimii välillisen valtionhallinnon organisaationa ilman omistajaa nykyisen metsäkeskuslain kumoamiseen saakka. Toiminta organisoitiin uudistuksessa liiketoimintalähtöisesti. Ministeriö ei asettanut Otsolle tulostavoitteita. Otsolla on sama johtokunta kuin metsäkeskuksen julkisen palvelun yksiköllä. Ennen metsäkeskusuudistuksen toteutumista vuonna 2010 liiketoimintayksikölle nimitettiin johtaja, jonka vetovastuulla alettiin valmistella liiketoimintayksikön eriyttämistä. Uudistuksessa Otsolle luotiin organisaatiorakenne, joka sisälsi kuusi aluetta. Alueille nimettiin aluepäälliköt marraskuussa 2011.

15 13 Uusia henkilöitä ei uudistuksessa rekrytoitu, mutta uudistuksen jälkeen on palkattu n. 20 henkilöä liiketoiminta-alueiden kehittämiseen. Otso Metsäpalveluissa työskentelee tällä hetkellä n. 300 metsäalan ammattilaista. Talous Otson toiminnan volyymi vuoden 2012 tilinpäätöksen mukaan oli 36,6 miljoonaa euroa, ja vuoden 2013 tilinpäätöksessä 39,2 miljoonaa euroa. Liikevaihdosta suurin osa muodostui kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisten tuottojen (Kemera-tuet) aiheuttamista, erityisesti suometsänhoito- ja tienrakennushankkeista (2012: 82 % ja 2013: 78 %) (Metsäpalvelut tasekirja ja Tasekirja vahvistamaton). Toiminnan tulos vuonna 2012 oli 5 miljoonaa euroa tappiollinen. Suurimmat syyt kannattamattomaan toimintaan olivat uudistusta edeltävän Metsäkeskuksen aikaisten projektien jatkaminen uudessa liiketoimintalähtöisessä toimintamallissa ja yhtiömäiseen toimintamalliin ja uudenlaiseen ansaintapolitiikkaan sopeutuminen (Metsäpalvelut, tasekirja ). Muutoksessa tehtiin metsäkeskuslain mukainen taloudellinen eriyttäminen, minkä seurauksena ministeriön päätöksellä Metsäkeskusten tase jaettiin julkisen palvelun yksikölle ja Otsolle. Otson omistukseen siirtyi taimiyhtiö Fin Forelia Oy:n osakeomistus, josta aiheutui yhtiön osakkeiden arvonalennuksesta johtuen 3,2 miljoonan euron tappiokirjaus vuoden 2012 tuloslaskelmaan (Metsäpalvelut, tasekirja ). Vuonna 2013 tulos oli 2,3 miljoonaa euroa tappiollinen. Liikevaihto kasvoi 2,6 miljoonaa euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2013 toimintaa rasittivat pääosin edellisen vuoden tavoin kannattamattomat suometsän ojitus- ja metsäteiden perusparannushankkeet. Otso on myös vuoden 2013 aikana panostanut mittaviin tietojärjestelmäuudistuksiin. Toiminnan kehittämisen kulut olivat 2,8 miljoonaa euroa (Otso Metsäpalvelut Tilinpäätös ja toimintakertomus 2013, vahvistamaton). Otso Metsäpalvelut on uudistuksen jälkeen muokannut organisaatiota vapaasti markkinoilla toimivaksi metsäpalveluyritykseksi, joka pyrkii kannattavaan liiketoimintaan. Tavoitteena on positiivinen tulos vuonna Tuloksen muodostumiskykyyn on pyritty vaikuttamaan asettamalla toimintakohtaisia taloudellisia tavoitteita. Myyntityölle on asetettu henkilötasoisia euromääräisiä myynninparannustavoitteita (+ 10 TEUR/hlö) ja keskimääräinen valtakunnallinen myyntitavoite, jonka tulee olla 85 TEUR/hlö vuonna Myynnin lisäyksen edellytetään tapahtuvan ilman kulujen kasvua (Johtoryhmän budjettiraamit, 2014). Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio yhtiöitetään vuoden 2015 alussa ja siitä muodostetaan valtioneuvoston kanslian alaisuuteen uusi metsäalan kehitysyhtiöiden kokonaisuus.

16 14 Organisaatio ja tehtävät Metsäkeskusuudistuksessa vanha Laki metsäkeskuksista ja metsätalouden kehittämiskeskuksesta jäi edelleen voimaan Tapion osalta. Uudessa metsäkeskuslaissa säädettiin siirtymäsäännökset, jotka ovat voimassa Tapion yhtiöittämiseen saakka. Tapiosta on määrä muodostaa n. 50 asiantuntijan konsulttiyhtiö. Tapio toimi ennen uudistusta metsäkeskusten yhteistä toimintaa ja kehittämistä koordinoivana organisaationa ja kehittämishankkeiden toteuttajana. Lakiuudistuksessa Tapion linkki metsäkeskuksiin katkaistiin. Uudistuksen jälkeen Tapion tehtävänä on ollut edustaa biotalouden osaamista ja edistää metsien kestävää kehitystä. Tapiolle ei uudistuksessa määritelty enää lakisääteisiä tehtäviä. Nyt vuoden 2015 alussa muodostettava yhtiö tulee toimimaan valtion in-house organisaationa valtioneuvoston kanslian alaisuudessa. Tapion asiakkaiksi on kaavailtu valtionhallinnon organisaatioita ja muita metsäalalla toimivia viranomaisia ja sidosryhmiä. Toiminnan ohjaus Tapio kuuluu maa- ja metsätalousministeriön tulosohjaukseen. Tapiolla on oma ministeriön nimittämä seitsemänjäseninen johtokunta. Ministeriön asettamat Tapion tulostavoitteet on johdettu samoista kansallisista metsäpolitiikan strategisista tavoitteista/päämääristä, jotka ohjaavat Metsäkeskuksen toimintaa (ks. strategiset tavoitteet s. 9). Tapion tulostavoitteissa korostuu biotalouden asiantuntemuksen vahvistaminen. Lisäksi Tapiolle on tulossopimuksessa määritelty muita tilikauden aikana ministeriölle tuotettavia palveluita, kuten osallistuminen metsäalan verkostojen työryhmiin ja avustaminen biotalousstrategian ja muiden EU- ja kansainvälisten metsäasioiden valmistelussa ja toimeenpanossa. Talous Tapion toiminnan tuotot on jaettu valtionaputoimintaan ja liiketoimintaan. Vuonna 2012 valtionapu- ja liiketoiminnan tuotot yhteensä olivat 6,0 miljoonaa euroa ja vuonna ,2 miljoonaa euroa. Vuosi Valtionaputoiminta ( 000) Liiketoiminta ( 000) Yhteensä Lähde: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Tilinpäätös ja toimintakertomus 2013 Vuonna 2013 Tapio on saanut maa- ja metsätalousministeriöltä 1,5 miljoonaa euroa valtionapua ministeriölle tuotettaviin palveluihin. Suurin osa eli lähes miljoona euroa on

17 15 kohdistunut metsänhoitosuositusten ja lainsäädännön sekä metsäpolitiikan valmisteluun ja täytäntöönpanon tukeen liittyviin tehtäviin. Vuonna 2013 Tapion liiketoiminnan tuotot (3,5 miljoonaa euroa) ovat suurimmaksi osaksi muodostuneet siementen myyntituotoista arvoltaan 2,7 miljoonaa euroa (Tilinpäätös ja toimintakertomus 2013).

18 Metsäkeskusuudistuksen tavoitteet Metsäkeskusuudistuksen tuloksena Suomeen syntyi selkeä valtakunnallinen valtion rahoittama metsätalouden puolueeton edistäjä sekä metsänomistajia ja metsäalan toimijoita vapaasti markkinoilla palveleva organisaatio. Lisäksi muodostettiin vuonna 2015 alussa yhtiöitettävä kehitysorganisaatio, jonka päällimmäisenä tehtävänä on tuottaa kestävän kehityksen, erityisesti biotalouden osaamista valtion organisaatioille ja markkinoilla toimiville organisaatioille ja sidosryhmille. Uudistuksen tavoitteena on ollut organisoida metsäkeskuksen selkeästi liiketoimintalähtöiset palvelut yhtiöitettäväksi kokonaisuudeksi sekä jäsentää metsäalan edistämistehtävään kohdistettu kokonaisuus yhtenäiseksi valtakunnalliseksi organisaatioksi. Metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön tehtävät Metsäalan uudistaja ja kehittäjä Uuden valtakunnallisen Metsäkeskuksen toiminnan keskiössä on asiakas eli metsänomistajat sekä metsäomistajille palveluja tarjoavat toimijat, metsäalan yritykset ja sidosryhmät. Suomen metsäalan tulevaisuus rakennetaan asiakkaiden tarpeisiin perustuen. Metsäkeskuksen strategian tavoitteena on, että Metsäkeskus olisi suunnannäyttäjä ja kokoava toimija, joka pyrkii ylläpitämään metsäsektorin tuotannon kilpailukykyä ja auttaa toimijoita menestymään. Metsäkeskus pyrkii toiminnallaan suuntaamaan metsäalaa uudelle kasvu-uralle edistäen metsävarojen kestävää hyödyntämistä ja metsiin perustuvia elinkeinoja. Metsäkeskus toimeenpanee strategian linjaamaa rooliaan metsäalan uudistajana ja kehittäjänä alla luetelluilla tehtävillä:

19 17 kouluttamalla, neuvomalla ja ohjaamalla luonnonhoidossa, metsälain noudattamisessa ja rahoitukseen liittyvissä kysymyksissä myöntämällä rahoitustukia ja tarkastamalla metsälain noudattamista keräämällä metsävaratietoa ja jakamalla sitä metsänomistajille ja toimijoille toteuttamalla aluekehityshankkeita toteuttamalla ja seuraamalla alueellisia metsäohjelmia Asiakaslähtöisyys on avainasemassa kaikissa Metsäkeskuksen tehtävissä. Tehtävissä korostuu metsäalaan liittyvän tiedon kerääminen, kokoaminen ja välittäminen asiakkaille. Metsäohjelmien toteuttaminen ja hanketoiminta Metsäkeskuksen alueyksiköt laativat lakisääteisen alueellisen metsäohjelman, jossa linjataan alueyksiköiden metsäalan edistämistehtävään kohdistuvat keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet. Metsäohjelmissa linjataan tavoitteet alueen metsien hoidolle, käytölle, suojelulle ja monikäytölle. Lisäksi myös metsäohjelmissa määritellään toimenpiteitä metsäalan yritysten toimintaedellytysten vahvistamiseksi. Jokainen alueyksikkö on laatinut oman alueensa metsäohjelman vuosiksi Metsäohjelmien tavoitteita toteutetaan esim. kouluttamalla ja neuvomalla asiakkaita sekä osallistumalla yhteishankkeisiin, joiden avulla mm. levitetään metsäalan tietoutta sidosryhmille. Metsäkeskus on myös mukana EU-ohjelmien suunnittelussa. Metsätietopalvelut Metsäkeskuksen julkisen yksikön tehtäväksi metsäkeskusuudistuksessa allokoitiin lakisääteinen yksityismetsien metsävaratiedon keruu, jota tehdään laserkeilauksella. Metsävaratiedon avulla selvitetään, missä vaiheessa puusto on ja millainen maaperä metsässä on. Metsävaratietoa voidaan hyödyntää mm. metsäsuunnitelmien tekemisessä. Yksityismetsien metsävaratietoa jaetaan sähköisen Metsään.fi asiointipalvelun kautta metsänomistajille ja toimijoille. Asiointipalvelun avulla metsänomistajat pääsevät näkemään oman metsänsä laserkeilattuja metsävaratietoja, ja toimijat pääsevät näkemään yksityismetsien metsävaratietoa ja yksittäisten metsänomistajien tietoa metsänomistajien suostumuksella. Metsävaratiedon julkisuutta säätelee metsätietolaki, jossa yksityistä metsänomistajaa koskeva metsätieto rinnastetaan henkilötietoon eikä tietoa saa luovuttaa ulkopuolisille ilman metsänomistajan suostumusta. Metsänomistaja voi antaa asiointipalvelussa oleville toimijoille oikeudet nähdä oman metsänsä tiedot. Metsänomistaja ja toimija saa n. 60 euron vuosimaksusta käyttöoikeudet metsään.fi asiointipalveluun. Metsään.fi -asiointipalvelun on uskottu olevan tulevaisuuden tietopankki, jolla on edellytyksiä myös osaltaan edistää metsäelinkeinoa Metsäkeskuksen strategian mukaisesti mm. yhdistämällä metsänomistajat ja toimijat sekä toimimalla metsävaratiedoista kerätyn analyysiaineiston viestintäkanavana. Tietopankin avulla

20 18 metsäyhtiöt, metsänhoitoyhdistykset ja muut metsäpalveluyritykset voivat hyödyntää metsävaratietoa markkinoiden ja kehittäen palveluitaan yksityismetsänomistajille. Palvelun kautta esimerkiksi Otso Metsäpalvelut ja metsänhoitoyhdistykset voivat saada metsänomistajan suostumuksella palvelumaksua vastaan metsävaratiedon metsäsuunnitelmien pohjaksi. Puunostajille tämän nähdään olevan keskeinen palveluportaali puukaupalle. Metsävaratiedolla pystytään kartoittamaan myös palvelulle otollisia alueita, kuten millaisilla alueilla esim. metsäpalveluyrityksille olisi kysyntää. Lainvalvonta Rahoitus- ja tarkastuspalveluiden rooli on asiakaskentässä uudistuksen myötä korostunut erityisesti sen vuoksi, että siitä Metsäkeskus on aiemminkin tunnettu ja sillä on tällä hetkellä Metsäkeskuksen prosesseista selkein toiminnallinen funkio, lainvalvonta. Rahoitus- ja tarkastuspalveluiden painopiste tulee siirtymään enemmän toimijoiden omavalvonnan kehittämiseen ja toimijoiden lainsäädännöllisen vastuun korostamiseen sekä metsänomistajien neuvontaan valvonnan ja tarkastusten yhteydessä. Rahoitus- ja tarkastuspalveluiden prosessissa myös sähköisellä järjestelmäkehityksellä on merkittävä rooli. Tulevaisuudessa on tavoitteena, että toimijat pystyisivät suoraan hakemaan tietojaan Metsäkeskuksen tietokannasta. Järjestelmäkehityksen suomana mahdollisuutena myös tarkastustieto olisi mahdollista linkittää Metsään.fi -asiointipalveluun. Lisäksi tavoitteena on, että lainvalvontatehtävässä saatuja tuloksia käytettäisiin metsäelinkeinon edistämisen tukena asiakaspalvelussa.

21 19 3. Metsätalouden edistämisorganisaatioiden arviointi 3.1. Metsäkeskuksen arviointi Kuva 2. Arvioinnin yhteenveto Metsäkeskuslain toimeenpanossa onnistuminen Laki Suomen metsäkeskuksesta ( /418) antaa säädöskehyksen Metsäkeskuksen toiminnalle. Laissa Metsäkeskuksen tehtäviksi on määrätty metsiin perustuvien elinkeinojen edistäminen, metsiä koskevan lainsäädännön toimeenpano ja metsätietoihin liittyvien tehtävien hoitaminen. Lisäksi Metsäkeskuksen toiminnasta annetussa asetuksessa ( /1102) on tarkennettu Metsäkeskuksen tehtäviä. Asetuksen mukaan julkisen palvelun yksikön menettelyt eri toiminnoissa tulee järjestää yhtenevällä tavalla yhdenmukaisen toiminnan toteuttamiseksi. Keskusyksikkö kehittää ja valvoo prosesseittain kunkin kokonaisuuden valtakunnallista toimintaa. Selvityksemme mukaan Metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikkö ja sen alueyksiköt toteuttavat näille laissa ja asetuksessa asetettuja tehtäviä, mutta prosessien yhteneväisyyden ja alueellisen toiminnan sopeuttaminen lainsäädännön mukaiseen valtakunnalliseen toimintatapaan on kuitenkin vielä kesken. Asia on tiedostettu myös maa- ja metsätalousministeriössä ja valmisteilla on yksikön toimintaan paremmin soveltuva uusi organisaatiorakenne. Metsäkeskus on metsäkeskuslaissa asetettu maa- ja metsätalousministeriön strategisen ohjauksen ja tulosohjauksen alaiseksi. Metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön toiminnalle asetetuista strategisista tavoitteista ja tulostavoitteista neuvotellaan

22 20 Metsäkeskuksen ja maa- ja metsätalousministeriön kanssa vuosittain laissa esitetyllä tavalla. Tavoitteet, mittarit ja rahoitus kirjataan vuosittain tulossopimukseen. Selvityksemme mukaan tulosohjauksen voidaan katsoa toteutuneen lain määrittelemissä puitteissa, mutta tulosohjauksen tehostaminen on suositeltavaa. Tulosohjaukseen liittyviä kehityskohteita esitellään jäljempänä. Johtokunta on nimitetty metsäkeskuslain asettamien kriteerien mukaisesti ottaen huomioon maan eri osat ja alueellinen tasapuolisuus, henkilöstön edustus sekä metsäkeskuksen eriytetyn liiketoiminnan toimintaedellytykset kilpailluilla markkinoilla. Alueyksiköistä vähintään yksi on lain mukaan pääasiallisesti ruotsin- ja kaksikielisiä alueita varten, jossa kielilain mukainen pääasiallinen työkieli on ruotsi. Lisäksi johtokunnan jäsenistä yksi jäsen edustaa pääasiallisesti ruotsinkielisiä alueita. Käytännössä ruotsinkielisiä asiakkaita palvelemaan on osoitettu Rannikon metsäkeskus ja siellä pääasiallisena työkielenä on ruotsin kieli kielilain mukaisesti. Nykyiseen johtokuntaan on nimitetty yksi jäsen edustamaan ruotsinkielisiä alueita. Selvityksemme mukaan johtokuntatyöskentely vastaa metsäkeskuslaissa ja asetuksessa asetettuja vaatimuksia. Johtokunnan kokoukset on pidetty erikseen julkisen palvelun yksikön ja liiketoimintayksikön osalta, henkilöstöllä on kummastakin yksiköstä omat edustajansa johtokunnassa ja yksiköiden johtajat saavat olla läsnä vain oman yksikkönsä kokouksessa. Ongelmaksi on ajoittain muodostunut erityisesti Metsäkeskuksen yhteisten, kumpaakin yksikköä koskevien asioiden käsittely johtokunnassa. Otson yhtiöittämisen myötä johtokuntatyöskentelyyn liittyvä problematiikka kuitenkin poistuu. Selvityksemme mukaan Otso on huolehtinut viestinnästään ja markkinoinnistaan itsenäisesti vaarantamatta julkisen palvelun yksikön riippumattomuutta ja puolueettomuutta, eikä julkisen palvelun yksikkö ole tietojemme mukaan edesauttanut Otson toimintaa. Johtopäätöksenä toteamme, että lainsäädännössä Metsäkeskuksen toiminnalle asetetut ehdot täyttyvät. Eri tehtävien ja toimintojen toteuttamisessa on kuitenkin kehittämistarpeita: tehokkuuden edistäminen ja organisatorisen työnjaon selkiinnyttäminen. Näitä kehityskohteita olemme havainnoineet jäljempänä selvityksessämme. Arvio:

23 21 Toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, tuloksellisuus ja tehokkuus Metsäkeskuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tärkein mittari on elinvoimainen metsäsektori. Elinvoimaisen metsäsektorin kehittämiseksi Metsäkeskuksessa toteutetaan alueellisia metsäohjelmia, osallistutaan EU-hankkeisiin, aktivoidaan yksityisiä metsänomistajia ja jaetaan kerättyä metsävaratietoa metsänomistajille sähköisen asiointipalvelun kautta. Selvityksemme mukaan Metsäkeskuksen toiminnassa ja sen ohjauksessa korostui ylitse muiden strategisista tavoitteista/päämääristä metsiin perustuvan liiketoiminnan vahvistaminen ja tuotannon arvon kasvaminen. Tähän tavoitteeseen liittyen tulosohjauksessa on asetettu toimenpiteeksi, että metsänomistajille ja metsäalan toimijoille tarjotaan heidän tarpeitaan vastaavat metsätietopalvelut. Toimenpide on selvityksemme mukaan osoittautunut haasteelliseksi toteuttaa osittain siksi, että metsävaratiedon sähköiseen jakelukanavaan Metsään.fi asiointipalveluun on kohdistunut tietoteknisiä haasteita ja osittain siksi, että asiointipalvelun tuottamat hyödyt ovat metsänomistajille vielä epäselviä. Vuoden 2013 tulossopimuksessa Metsäkeskuksen tulostavoitteisiin asetettiin, että Metsään.fi -asiointipalvelulla on metsänomistajakäyttäjää, kun toteutunut käyttäjämäärä arviointihetkellä oli n käyttäjää. Arvioinnissa havaitsimme, että Metsään.fi -asiointipalvelun avulla Metsäkeskukselle on luotu edellytykset edistää elinvoimaista metsäsektoria Suomessa. Selvityksessämme nousi esiin, että asiointipalvelun ympärille voidaan kehittää mm. alla lueteltua toimintaa, joka edistää elinvoimaisen metsäsektorin kehittymistä: metsänomistajien ja metsäalan toimijoiden yhdistäjä metsätalouden tietopankki, jonka avulla viestitään metsävaratiedon ja tarkastustiedon analysoinnin tuottamia näkökulmia asiakkaille asiakasneuvonnan väline ja kanava Koska sähköiset asiointipalvelut ovat yleistyneet myös metsäalalla ja niiden avulla todistetusti asiakaspalvelu tehostuu, kohdistamme yhteiskunnallisen vaikuttavuuden, tuloksellisuuden ja tehokkuuden arviointimme asiakkaille tuotettavaan metsätietopalveluun. Metsään.fi asiointipalvelu vaikuttavuuden välineenä Vaikuttavuuden toteuttamisen välineenä on valtakunnallinen Metsään.fi -asiointipalvelu. Asiointipalvelun nähdään hyvin toimiessaan tehostavan ja kehittävän metsäalaa sekä synnyttävän liiketoimintamahdollisuuksia metsäalan toimijoille. Asiointipalvelulla tavoitellaan samanlaista yhteiskunnallista palvelua metsänomistajille vero.fi palvelun tapaan. Käytännössä asiointipalvelua on kehitetty vaiheittain ja vasta marraskuusta 2013 lähtien myös toimijat ovat pystyneet liittymään palveluun.

24 22 Selvityksemme mukaan tällä hetkellä Metsään.fi asiointipalvelu ei hyödytä kaikkia metsänomistajia. Metsäkeskuksessa pyritäänkin nyt alkuvaiheessa aktiivisemmin kontaktoimaan uusia metsänomistajia ja sellaisia omistajia, jotka eivät aktiivisesti metsiään hoida. Tällä hetkellä Metsään.fi -asiointipalvelun nähdään hyödyttävän eniten uusia metsänomistajia ja niitä pienempien metsien omistajia, joiden metsäsuunnitelmat tulee päivittää lähitulevaisuudessa, koska Metsään.fi -asiointipalvelun kautta saatavaa metsävaratietoa käytetään mm. metsäsuunnitelmien pohjana. Uusien metsänomistajien aktivoinnilla pyritään laajentamaan palvelun käyttöä. Metsänomistajien joukosta löytyy myös lukuisia omistajia, jotka hyödyntävät paperisia metsäsuunnitelmia eikä sähköistä asiointimuotoa ole vielä hyödynnetty. Selvityksemme mukaan metsäalalla tällä hetkellä aktiivisesti toimivat yksityismetsien ja yhteismetsien omistajat ovat tiiviisti verkostoituneet oman alueensa metsänhoitoyhdistysten ja metsäpalveluyritysten ja/tai metsäyhtiöiden kanssa. Heidän palvelutarpeensa pystytään tällä hetkellä täyttämään markkinavoimin eikä Metsään.fi -asiointipalvelua osata sen vuoksi hyödyntää. Metsänomistajien keskuudessa ei ole vielä täysin sisäistetty Metsään.fi asiointipalvelun hyödynnettävyyttä ja esimerkiksi sitä, että metsävaratietoa voidaan hyödyntää muussakin yhteydessä kuin metsäsuunnitelmien pohjana. Sähköiset palvelumuodot yleistyvät metsäalan toimijoiden keskuudessa. Metsään.fi -asiointipalvelun nähdään olevan metsänomistajille ja metsäalalla toimiville tahoille yhteinen sähköinen metsävaratiedon tietopankki. Markkinat ovat kehittäneet aktiivisesti myös omia sähköisiä järjestelmiään, joista esimerkkinä on Metsatie.fi sivusto. Sivusto on yksityisen elinkeinonharjoittajan ylläpitämä asiakaspalveluportaali, joka auttaa metsänomistajia saamaan toimijoilta tarjouksia metsänhoitotöistä. Metsänhoitoyhdistyksillä on puukauppaan keskittynyt sähköinen asiointipalvelu puumarkkinat.fi, joka välittää puukauppakohteita. Metsäyhtiöillä on tarjolla monipuolisia asiakkuussopimuksiin perustuvia järjestelmiä, joiden tarkoituksena on tuottaa asiakkaille kokonaisvaltaista palvelua. Tästä syystä esimerkiksi henkilöt, jotka käyttävät aktiivisesti metsäyhtiöiden palveluita, eivät koe Metsään.fi -asiointipalvelun hyödyttävän heitä ollenkaan. Suurilla metsänomistajilla on omat sähköiset järjestelmät metsänhoidon tueksi. Metla tuottaa metsävarakarttoja (VMI valtakunnan metsien inventointi), joita pääsee maksutta katsomaan paikkatietoikkuna.fi sivustolla. Metsään.fi asiointipalvelu avaa metsänomistajalle mahdollisuuksia esim. kilpailuttaa oman metsänsä työt metsäpalvelutoimijoilla. Puunmyynti- ja metsätyökohteiden sekä metsätietojen markkinoinnissa tarvitaan ulkopuolista palvelua, johon järjestelmä soveltuu erinomaisesti. Palvelun avaaminen toimijoille marraskuussa 2013 on laajentanut toimintaa odotetusti, ja tämän seurauksena yksityiset metsänomistajat pystyvät avaamaan metsävaratietonsa toimijoiden nähtäväksi. Selvityksemme mukaan sidosryhmät, toimijat ja Metsäkeskus kokevat, että yksityistä metsänomistajaa koskevien metsävaratietojen tulkitseminen henkilötiedoksi hidastaa

25 23 toiminnan laajentumista asiointipalvelun ympärille. Toimijat eivät saa tietoja palvelusta ilman metsänomistajan suostumusta. Johtopäätöksenä toteamme, että Metsään.fi -asiointipalvelun hyödyt metsänomistajille ja toimijoille ovat vielä suureksi osaksi toteutumatta. Asiointipalvelu ei vielä palvele laajasti ja yhteenkokoavasti koko metsäalaa. Olemme alla olevassa kuvassa havainnoineet tilanteen, jossa palvelun yhteiskunnallinen vaikuttavuus olisi huipussaan. Metsään.fi -asiointipalvelun hyöty toteutuessaan avaa uusia mahdollisuuksia metsäalan toimijoille, esimerkiksi uusia yrityksiä ja liiketoimintakonsepteja syntyy metsäalalle. Kuva 3. Metsään.fi -asiointipalvelu yhdistää koko metsäalan Toimija- ja sidosryhmäyhteistyöhön panostaminen Selvityksemme mukaan asiakas- ja sidosryhmäkentässä ei Metsäkeskuksen perustehtävissä ole havaittu suurta muutosta entiseen. Osittain Otson eriyttäminen on aiheuttanut asiakaskunnassa epäselvyyttä ja paikoin jopa kritiikkiä siitä, ettei Metsäkeskuksesta saa enää edellisen organisaation tavoin kokonaisvaltaista palvelua ja neuvontaa. Tällä hetkellä asiakkaat näkevät Metsäkeskuksen vahvasti lainvalvojan roolissa. Metsänhoitoyhdistysten markkinaehtoistuminen metsänhoitoyhdistyslakimuutoksen seurauksena synnyttää Metsäkeskukselle jatkossa enemmän kysyntää metsäalan neuvontatehtäville valtakunnallisena toimijana. Metsäalan toimijoiden keskuudessa kysyntää olisi myös mm. maankäytön suunnittelulle sekä kaavoitus- ja muulle neuvonnalle. Selvityksemme mukaan Metsäkeskuksen toimija- ja sidosryhmäyhteistyön kulmakivi on avoin viestintä ja kommunikointi metsävaratiedon ja tarkastustiedon analysoinnin tuottamista näkökulmista. Yllä kuvattua analyysitietoa olisi mahdollista viestiä asiakkaille Metsään.fi asiointipalvelun kautta.

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 19.10.2011 Marja Kokkonen maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan välineet 3. Metsäpolitiikan haasteet 4.

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus vuonna 2012

Suomen metsäkeskus vuonna 2012 Suomen metsäkeskus vuonna 2012 Keski-Suomen metsänhoitajien kevätkokous 19.3.2012 Raito Paananen Aluepäällikkö, metsätietopalvelut Keski-Suomen alueyksikkö Metsäkeskus elää ajassa. Nyt kyseessä painopisteen

Lisätiedot

LBOyrityskauppojen. vaikutus Suomen pääomamarkkinoilla. Elokuu 2012

LBOyrityskauppojen. vaikutus Suomen pääomamarkkinoilla. Elokuu 2012 LBOyrityskauppojen vaikutus Suomen pääomamarkkinoilla Elokuu 1 Top 5 Buy-outit ja IPO:t Buy-out-sijoitukset muodostavat merkittävän 1 osan Suomen 1 pääomamarkkinasta. 8 Top-5 IPO:t Top-5 Buy-outit Buy-out-sijoituksia

Lisätiedot

Sukupolvenvaihdos ja verotus 4.2.2015

Sukupolvenvaihdos ja verotus 4.2.2015 Sukupolvenvaihdos ja verotus 4.2.2015 Koottuja kommentteja Yhtiöllä menee huonosti, ei omistusta nyt kannata siirtää Lahjaveroa ei sitten makseta yhtään! Perintövero poistuu, odotellaan kaikessa rauhassa

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

Liiketoiminta Venäjän muuttuneessa Business-ympäristössä. Risto Rausti ja Taija Kaivola 22.5.2015

Liiketoiminta Venäjän muuttuneessa Business-ympäristössä. Risto Rausti ja Taija Kaivola 22.5.2015 Liiketoiminta Venäjän muuttuneessa Business-ympäristössä Risto Rausti ja Taija Kaivola 22.5.2015 Esityksen kulku Sivu Liiketoimintaympäristö [2] Lainsäädännön kehitys ja muutokset [3] Tytäryhtiön raportointi

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea

Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea Metsäekonomistiklubi 9.2.2009 Pirjo Havia Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Lähtökohtia Metsäkeskuksilla sillanrakentajan rooli

Lisätiedot

Paikkatiedon hyödyntämisen mahdollisuudet ja haasteet

Paikkatiedon hyödyntämisen mahdollisuudet ja haasteet Paikkatiedon hyödyntämisen mahdollisuudet ja haasteet Kehittyvä metsäenergia seminaari 18.11.2009 Jarmo Sinko Suunnittelupäällikkö Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Esityksen sisältö Energiapuu metsävaratiedoissa

Lisätiedot

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Pasi Laukka 27.3.2014 Palvelut on järjestettävä Kaupunkistrategian kuntalaisten hyvinvointiin liittyvät strategiset linjaukset

Lisätiedot

HE 108/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta

HE 108/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain

Lisätiedot

Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa. Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus

Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa. Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus 1 Metsäinventointi uudistuu Vanha tapa: aluesuunnittelu kuljetaan jalkaisin

Lisätiedot

Työoikeuden sudenkuopat Jyväskylä 15.11.2013

Työoikeuden sudenkuopat Jyväskylä 15.11.2013 Työoikeuden sudenkuopat Jyväskylä 15.11.2013 Johanna Uusitalo Työoikeuden asiantuntija, varatuomari Korvaus työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä Korvaus työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä

Lisätiedot

Väärinkäytösepäilyjen raportointi osana hyvän hallintotavan kehittämistä. Whistleblowingjärjestelmät. suomalaisyhtiöissä. kpmg.fi

Väärinkäytösepäilyjen raportointi osana hyvän hallintotavan kehittämistä. Whistleblowingjärjestelmät. suomalaisyhtiöissä. kpmg.fi Väärinkäytösepäilyjen raportointi osana hyvän hallintotavan kehittämistä Whistleblowingjärjestelmät suomalaisyhtiöissä kpmg.fi 2 Whistleblowing-järjestelmien tavoitteena on edesauttaa hyvän hallintotavan

Lisätiedot

KMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto 12.3.2013

KMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto 12.3.2013 KMO 2015 Väliarviointi Metsäneuvosto 12.3.2013 Väliarvioinnin tavoitteet Tavoitteet: Tarkastella tarvetta muuttaa KMO 2015:n painotuksia toimintaympäristön muutosten vuoksi, ohjelman toimenpiteiden vaikuttavuutta

Lisätiedot

Metsähallituksen uusi toimintamalli

Metsähallituksen uusi toimintamalli Metsähallituksen uusi toimintamalli 17.2.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Liikelaitos METSÄHALLITUS -KONSERNI nykyisellään PÄÄJOHTAJA Metsähallituksen yhteiset konserniyksiköt

Lisätiedot

Kullaa 28.10.2014. Asiakkuusasiantuntija Jussi Somerpalo

Kullaa 28.10.2014. Asiakkuusasiantuntija Jussi Somerpalo Kullaa 28.10.2014 Asiakkuusasiantuntija Jussi Somerpalo Metsään.fi-palvelu Sähköinen asiointipalvelu metsänomistajille ja metsäalan toimijoille Metsäkeskuksen keräämät metsätiedot Hakkuu- ja hoitotyöehdotukset

Lisätiedot

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä - Kemijärven liittyminen kuntayhtymään

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä - Kemijärven liittyminen kuntayhtymään Rovaniemen koulutuskuntayhtymä - Kemijärven liittyminen kuntayhtymään 0 Sisällysluettelo KPMG:n yhteyshenkilö toimeksiantoon liittyen: Antti-Pekka Keränen Tax and Legal Services Senior Manager Tel: +358

Lisätiedot

Osakassopimus. päivän vara? Vesa Ellonen

Osakassopimus. päivän vara? Vesa Ellonen Osakassopimus tiekartta vai pahan päivän vara? Vesa Ellonen Technopolis 22.8.2013 Osakassopimus Osakassopimus on osakeyhtiön osakkeenomistajien välinen sopimus, jossa sovitaan esimerkiksi yhtiön - hallintoon

Lisätiedot

Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä

Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä Pitkäjänteistä suunnittelua ja ketterää, ihmisläheistä toteutusta Sami Sulkko Osallistava strategiaprosessi

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTAKONSERNI Valtuustoinfo 25.8.2014

MÄNTSÄLÄN KUNTAKONSERNI Valtuustoinfo 25.8.2014 MÄNTSÄLÄN KUNTAKONSERNI Valtuustoinfo 25.8.2014 1 Hankkeen tausta ja organisoituminen Mäntsälän kunnanvaltuusto 20.6.2012 hyväksyi kuntastrategian tarkennuksen, jossa asetettiin tavoitteet 2012. Strategiassa

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari. 7.9.2010 Hämeenlinna

Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari. 7.9.2010 Hämeenlinna Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari 7.9.2010 Hämeenlinna Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö 1 Metsäala muutoksen keskellä + Metsätalous ja metsä- ja puutuoteteollisuus

Lisätiedot

SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR

SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR Sipoonkorpi-työryhmien mietinnöt 1993 ja 2004 Natura 2000 Ekologinen verkosto Itä-Uudellamaalla, Väre 2002 Ehdotus asetukseksi Sipoonkorven luonnonsuojelualueesta

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Metsän siimeksessä seminaari 30.1.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Metsän siimeksessä seminaari 30.1.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Metsän siimeksessä seminaari 30.1.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Kulttuuriperinnön suojelun edistäminen metsien käytössä Suomen metsäkeskus ja

Lisätiedot

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland Team Finland ajankohtaiskatsaus Marko Laiho, TEM Team Finland Tekesin Serve-ohjelman tutkimusbrunssi 16.12.2013 TEAM FINLAND: TAUSTAA JA TARKOITUS Team Finland -verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

LUONNOS 31.10.2013. Kouvolan kaupungin teknisten toimintojen rakennejärjestelyjen ja pääoman hallinnan analyysi

LUONNOS 31.10.2013. Kouvolan kaupungin teknisten toimintojen rakennejärjestelyjen ja pääoman hallinnan analyysi 31.10.2013 kaupungin teknisten toimintojen rakennejärjestelyjen ja pääoman hallinnan analyysi kaupungin rakennejärjestelyt Vaihtoehtojen läpikäynti Otsikoissa on yliviivattu toimeksiannossa alun perin

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

YRITTÄJYYS METSÄTALOUDESSA

YRITTÄJYYS METSÄTALOUDESSA YRITTÄJYYS METSÄTALOUDESSA 3. Suomalais-venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi 19.10.2011 Majvik, Kirkkonummi, MMT Vanhempi tutkija Yrittäjyys Yrittäjyys on hyvin monimuotoinen ilmiö Yrittäjään liitettäviä

Lisätiedot

BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin

BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin 26.3.2013 Lahti UPM Metsä Samuli Hujo metsäasiakaspäällikkö Toimintaympäristön muutokset 1. Sähköisten palvelujen yleistyminen, datanatiivit

Lisätiedot

Metsähallituksen uudelleenorganisointi

Metsähallituksen uudelleenorganisointi Metsähallituksen uudelleenorganisointi Keskustelutilaisuus Metsähallitusta koskevasta lainsäädäntöuudistuksesta. Eduskunnan kansalaisinfo 8.10.2015 Vilppu Talvitie, MMM Metsähallitus Metsähallitus hallinnoi

Lisätiedot

Tavoitteet yrittäjyysosiolle

Tavoitteet yrittäjyysosiolle LADEC Yrittäjyyden kehittäminen Elinvoimaa Metsästä hanke 2012-2014 LOPPUSEMINAARI Petri Jalkanen, Tavoitteet yrittäjyysosiolle Metsäpalveluyrittäjyyden vahvistaminen Metsaan.fi alustan avulla työtilaisuuksia

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen. Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011

Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen. Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011 Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011 1 Alueellinen metsäohjelma Metsäalan ja yhteiskunnallisten vaikutusten strateginen ohjelma Yli

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1097/2010 vp Rovaniemen pääpostin säilyttäminen nykyisessä paikassa Eduskunnan puhemiehelle Itella on Rovaniemellä yhdistämässä linja-autoaseman vieressä toimivan pääpostin kauppakeskus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

Lainsäädännöt uudistuvat, Maa- ja metsätalousministeriön ajankohtaiskatsaus. Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM/LVO/MBY 26.3.2014

Lainsäädännöt uudistuvat, Maa- ja metsätalousministeriön ajankohtaiskatsaus. Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM/LVO/MBY 26.3.2014 Lainsäädännöt uudistuvat, Maa- ja metsätalousministeriön ajankohtaiskatsaus Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM/LVO/MBY 26.3.2014 1 Metsälainsäädännön kokonaisuudistus Metsälain uudistus voimaan 1.1.2014 Metsänhoitoyhdistyslaki

Lisätiedot

Metsätietojen standardointi

Metsätietojen standardointi 12.3.2014 1 Metsätietojen standardointi Metsätietojen standardointi Maa- ja metsätalousministeriön käynnistämällä standardointityöllä edistetään metsäalan tietojärjestelmien yhteensopivuutta Standardointi

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen

Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen Yhdessä enemmän innovatiivisuutta uudella konserniajattelulla 14.12.2011 Harri Skog Kansliapäällikkö Uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Aluehallintovirastojen strateginen ohjaus ja tulosohjaus HAUS 15.6.2010 Neuvotteleva virkamies Anu Nousiainen ALUEHALLINTOVIRASTOJEN OHJAUS, AVI-laki

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

HTML5 - Vieläkö. Antti Pirinen 15.1.2015

HTML5 - Vieläkö. Antti Pirinen 15.1.2015 HTML5 - Vieläkö perinteinen webtestaus riittää? Antti Pirinen 15.1.2015 Esittäjä Antti Pirinen Antti Pirinen Valmistunut TKK:lta 2006, pääaineena tietoliikenneohjelmistot, sivuaineena yritysturvallisuus.

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020

Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 9.11.2015 Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallituksen kokous Eeva-Liisa Repo Elinkeinopäällikkö, Pohjois-Pohjanmaa Alueelliset metsäohjelmat Alueelliset metsäohjelmat

Lisätiedot

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä Viranomaiskokous Haaparanta 19.-20.1.2012 Myndighetskonferens Haparanda Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä - Tausta ja sisältö Gränsälvsöverkommelsen mellan Finland och Sverige - Bakgrund och innehåll

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma MSO

Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteet: MSO:n tavoitteena on: ennakoida ja seurata metsäalan rakennemuutosta, koordinoida metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmän

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 62/2003 vp Pehmytkudosreuman lääkitys Kela-korvauksen piiriin Eduskunnan puhemiehelle Pehmytkudosreuman (fibromyalgian) hoitoon käytettävät lääkkeet eivät kuulu Kelan erityiskorvattavien

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Kullaa 28.10.2014 Projektipäällikkö Jussi Laurila Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueyksikkö Hanke lyhyesti Tavoite: Laaditaan esiselvitys

Lisätiedot

www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik

www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik Pohjanmaa lukuina tilasto- ja ennakointiportaali www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik Tilastotiedon hyödyntäminen seminaari 25.3.2010 Irina Nori Pohjanmaan liitto irina.nori@obotnia.fi

Lisätiedot

Ajankohtaista metsäpolitiikassa. Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto 25.11.2015

Ajankohtaista metsäpolitiikassa. Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto 25.11.2015 Ajankohtaista metsäpolitiikassa Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto 25.11.2015 1 Taustaa Jo tehdyt uudistukset Hallitusohjelma ja KMS 2025 Muuta 2 Puuston kasvun

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Työ- ja elinkeinoministeriö Hallitusneuvos Päivi Kerminen Pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikossa

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/2007

Osavuosikatsaus 1-6/2007 SYSOPENDIGIA Oyj Osavuosikatsaus 1-6/7 7.8.7 Jari Mielonen Toimitusjohtaja SYSOPENDIGIA Oyj 1 7 SYSOPENDIGIA Plc Katsauskauden liikevaihto (1-6) 7 Liikevaihto, milj 6 5 4 3 1 36,7 5, H1 6 H1 7 Katsauskauden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa

Lisätiedot

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 937/2009 vp Lävistyksiä koskeva valvonta ja ohjeistus Eduskunnan puhemiehelle Lävistykset ovat kasvattaneet suosiotaan koristautumisen muotona. Lävistystä tehtäessä vahingoitetaan aina

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan

Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan Avoin data ja liiketoiminta Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan SKS/Poligonin talviseminaari 3.2.2011 Antti Kosonen MML Tietopalvelukeskus MML ja avoin data 2011 alusta MML on tarjonnut

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Uuden toimintamallin kehittäminen Merikeskus Vellamossa. Kokemuksia, näkemyksiä ja oivalluksia 6.5.2013

Uuden toimintamallin kehittäminen Merikeskus Vellamossa. Kokemuksia, näkemyksiä ja oivalluksia 6.5.2013 Uuden toimintamallin kehittäminen Merikeskus Vellamossa Kokemuksia, näkemyksiä ja oivalluksia 6.5.2013 Sirpa Kantola-Pakkanen Hallitusohjelmat Säädökset Ohjaus OKM strategiat ja ohjelmat Maakuntasuunnitelmat

Lisätiedot

IITIN KUNTA. Raportti tilikauden 2014 aikaisesta tarkastuksesta. KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy. Kaija Pakkanen, JHTT, KHT 17.12.

IITIN KUNTA. Raportti tilikauden 2014 aikaisesta tarkastuksesta. KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy. Kaija Pakkanen, JHTT, KHT 17.12. IITIN KUNTA Raportti tilikauden 2014 aikaisesta tarkastuksesta KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy Kaija Pakkanen, JHTT, KHT 17.12.2014 Sisällys Yhteyshenkilö: Kaija Pakkanen JHTT, KHT Tel +358 20 760 3000

Lisätiedot

Mitä tehtävä koneyrittäjyyden edistämiseksi?

Mitä tehtävä koneyrittäjyyden edistämiseksi? Mitä tehtävä koneyrittäjyyden edistämiseksi? puheenjohtaja Asko Piirainen, Koneyrittäjien liitto Sisä-Suomen metsäpäivä 2012, Jämsänkoski Perustiedot Koneyrittäjistä: energia-, maarakennus- ja metsäalan

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma MSO hallitusohjelmassa Toteuttaa

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE Sosiaali- ja terveystoimen esikunnan 2.2.1 1 (5) ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE Perusturvajohtaja 20.12.2012 Voimaan 1.1.2013 Perusturvajohtaja 24.2.2014 Voimaan

Lisätiedot

TEM: HoivaSuomi.fi - verkkopalvelu Esiselvitys vanhusten palveluita tarjoavista Internet -sivustoista Ruotsissa, Tanskassa ja Iso- Britanniassa

TEM: HoivaSuomi.fi - verkkopalvelu Esiselvitys vanhusten palveluita tarjoavista Internet -sivustoista Ruotsissa, Tanskassa ja Iso- Britanniassa TEM: HoivaSuomifi - verkkopalvelu Esiselvitys vanhusten palveluita tarjoavista Internet -sivustoista Ruotsissa, Tanskassa ja Iso- Britanniassa 2432011 Tavoite Osana esiselvitystä analysoidaan verkkopalvelujen

Lisätiedot

METSO-ohjelma 2008 2025:

METSO-ohjelma 2008 2025: METSO-ohjelma 2008 2025: vapaaehtoisen suojelun onnistumiset ja haasteet Kimmo Syrjänen 1, Saija Kuusela 1, Susanna Anttila 1, Mirja Rantala 2 ja Terhi Koskela 2 1 Suomen ympäristökeskus ja 2 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin Juha Pietarinen Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin - Voiko riski olla mahdollisuus myös lakisääteisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Varautuminen metsätuhoihin

Varautuminen metsätuhoihin Varautuminen metsätuhoihin Suomen metsäkeskus 1 Varautumissuunnitelma Sisällys 1.Perusteet 2.Pelastusviranomaisten toimintavaltuudet 3.Varautumissuunnitelmaan sisältyvät metsätuhot 4.Varautumisen tavoitteet

Lisätiedot

Metsään peruskurssi. Sisältö

Metsään peruskurssi. Sisältö Laserkuva Metla Metsään peruskurssi Metsäomaisuuden hoito 19.3.2013 Metsävaratieto ja sen hyödyntäminen Marko Mustonen Metsäneuvoja Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut / Keski-Suomi Sisältö 1. Yleistä

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 05.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013 Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, Sisältö Motiva Oy Ekosuunnittelu- ja energiamerkintäviestintä Kuluttajien tietolähteitä Motiva Oy 100 % valtion omistama

Lisätiedot

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012 Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa Valtioneuvostossa tehtävä politiikka-, lainsäädäntöja resurssiohjaus yhtenäiseksi Hallituksen strategisen näkemyksen nykyistä parempi toimeenpano

Lisätiedot

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Sisältö Vuosi on alkanut hyvin KONEen kilpailukyvyn kehittäminen Miten KONE on kehittynyt

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot