Maa- ja metsätalousministeriö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maa- ja metsätalousministeriö"

Transkriptio

1 Maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden edistämisorganisaatioiden arviointi

2 Sisällys Johdanto 1 1. Yhteenveto/Sammanfattning 3 2. Arvioinnin taustaa 9 3. Metsätalouden edistämisorganisaatioiden arviointi Vertailukohteet Toimenpidesuositukset 42 member firms affiliated with KPMG International Cooperative ( KPMG International ), a Swiss entity. The KPMG name, logo and cutting through complexity are registered trademarks or trademarks of KPMG International. This proposal is made by KPMG Oy Ab a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent firms affiliated with KPMG International Cooperative ( KPMG International ), a Swiss entity, and is in all respects subject to the negotiation, agreement, and signing of a specific engagement letter or contract. KPMG International provides no client services. No member firm has any authority to obligate or bind KPMG International or any other member firm vis-à-vis third parties, nor does KPMG International have any such authority to obligate or bind any member firm.

3 1 Johdanto KPMG Oy Ab on maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta suorittanut Suomen metsäkeskuksen ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion toiminnan arvioinnin. Arvioinnin kohteena on kolme organisaatiota, jotka muodostuivat metsäkeskusuudistuksen seurauksena. Metsäkeskusuudistuksessa eriytettiin Suomen metsäkeskuksen organisaation harjoittama liiketoiminta julkisista hallintotehtävistä ja yhdistettiin 13 alueellista metsäkeskusta yhdeksi valtakunnalliseksi organisaatioksi. Metsäkeskusuudistuksessa säädettiin uusi metsäkeskuslaki, jolla mahdollistettiin liiketoimintayksikön toiminnan eriyttäminen julkisen palvelun yksiköstä. Uudistuksen tuloksena muodostui kaksi yksikköä, jotka ovat Suomen metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikkö ja Metsäpalvelut liiketoimintayksikkö. Julkisen palvelun yksikkö muodostuu keskusyksiköstä ja 13 alueyksiköstä. Vuonna 2013 Metsäpalvelut yksikkö muutettiin Otso Metsäpalveluiksi. Metsäkeskusuudistus astui voimaan vuonna Metsäkeskusuudistuksessa tavoitteena on lisäksi kehittää Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiosta biotalouden osaamiseen ja konsultointiin keskittyvä organisaatio. Arviointi sisältää analyysin siitä, miten metsäkeskusuudistuksessa on onnistuttu sekä esitykset arvioitavien organisaatioiden tulevaa kehittämistä tukevista toimenpiteistä. Arvionnissa käsitellään seuraavia aihealueita: Metsäkeskuslain (418/2011) toimeenpanon onnistuminen Metsäkeskuksen toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, tuloksellisuus ja tehokkuus Metsäkeskuksen toiminnan asiakaslähtöisyys Metsäkeskuksen toiminnan valtakunnallinen yhtenäisyys ja hyvien käytäntöjen levittäminen organisaatiossa ja asiakkaille Otso Metsäpalveluiden ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion asema kilpailluilla markkinoilla Metsäkeskuksen tulosohjauksen onnistuminen Valtakunnallisen Suomen metsäkeskuksen toiminta perustuu erityislakiin (laki Suomen metsäkeskuksesta 418/2011) sekä tähän lakiin liittyviin alempiin säädöksiin. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion toiminta perustuu nk. vanhaan metsäkeskuslakiin (laki metsäkeskuksista ja Metsätalouden kehittämiskeskuksesta 1474/1995) sekä tähän liittyviin alempiin säädöksiin. Kumpikin organisaatio on itsenäinen oikeushenkilö ja toimii maa- ja metsätalousministeriön strategisessa ja tulosohjauksessa sekä sen valvonnan alaisena.

4 2 Arvioitavien organisaatioiden tulevaisuuden osalta on linjattu, että Otso Metsäpalvelut yhtiöitetään vuoden 2014 loppuun mennessä. Valtioneuvostolle on annettu oikeus muodostaa Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiosta valtion omistama yhtiö vuoden 2015 alussa. Organisaatioiden kehittämistä tukevien toimenpiteiden laatimisessa arvioinnissa on erityisesti otettu huomioon tulevien yhtiöittämissuunnitelmien asettamat erityisvaatimukset organisaatioiden toiminnalle ja kehittämiselle. Arvioinnissa laadittiin myös benchmarking-analyysi, johon vertailukohteiksi valikoitiin: ELY-keskukset Verohallinto Maanmittauslaitos Valtionhallinnon yhtiöittämät organisaatiot yleisesti tarkasteltuina Benchmarking-analyysissä kiinnitettiin erityisesti huomiota arviointikohteillemme ja selvityksellemme annettujen tavoitteiden kannalta merkityksellisiin tekijöihin, joita ovat erityisesti asiakaslähtöisyys ja kokonaisuuksien johtaminen. Käsitteet Arviointiraportissamme olemme käsitelleet organisaatioita alla listatuilla nimillä: Virallinen nimi Suomen metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikkö Otso Metsäpalvelut Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsäkeskus Otso Tapio

5 3 1. Yhteenveto/Sammanfattning 1.1. Yhteenveto Metsäkeskusuudistuksella on ollut positiivinen vaikutus Suomen metsäalalla. Muutoksen toimeenpaneminen on vaatinut kaikilta uudistuksen kohteena olevilta organisaatioilta merkittävää strategista suunnanmuutosta. Asiakaslähtöisyys on otettu kaikissa organisaatioissa vahvasti ensisijaiseksi kehittämisen kohteeksi. Arvioinnin perusteella voimme todeta, että metsäkeskusuudistuksella tavoiteltu kehityksen suunta on oikea ja että lainsäädännössä organisaation toiminnoille asetetut ehdot täyttyvät. Eri tehtävien ja toimintojen toteuttamisessa on kuitenkin kehittämistarpeita. Erityisesti haluamme korostaa organisatorisen työnjaon selkiinnyttämistä ja toimintojen tehostamista sekä muutosjohtamiseen panostamista. Lisäksi Otson ja Tapion osalta toteamme, että tulevien yhtiöiden elinkelpoisen toiminnan edellytyksenä on markkinoita kiinnostavat palvelut ja kilpailukyky. Metsäkeskus Metsäkeskus järjestäytyi uudistuksen myötä neljään prosessiin, joita ovat metsätietopalvelut, asiakkuuspalvelut, metsäalan edistämispalvelut ja rahoitus- ja tarkastuspalvelut. Arviointimme mukaan rahoitus- ja tarkastuspalveluiden rooli on asiakaskentässä uudistuksen myötä korostunut erityisesti sen vuoksi, että siitä Metsäkeskus on aiemminkin tunnettu ja sillä on tällä hetkellä Metsäkeskuksen prosesseista selkein toiminnallinen funkio, lainvalvonta. Metsäkeskuksen yhdeksi lakisääteiseksi tehtäväksi uudistuksessa allokoitui yksityismetsien metsävaratiedon keruu, jota tehdään laserkeilauksella. Yksityisten metsänomistajien metsävaratiedon toimittamiseksi kehitettiin sähköinen Metsään.fi asiointipalvelu, jonka kautta yksityinen metsänomistaja voi maksua vastaan saada oman metsänsä metsävaratiedot käyttöön. Selvityksemme mukaan Metsäkeskuksen toiminnassa ja sen ohjauksessa tällä hetkellä korostui ylitse muiden metsävaratiedon levittämiseen liittyvät toimenpiteet. Metsävaratiedon tarjoaminen on osoittautunut haasteelliseksi toteuttaa osittain siksi, että Metsään.fi asiointipalveluun on kohdistunut tietoteknisiä haasteita ja osittain siksi, että asiointipalvelun tuottamat hyödyt ovat metsänomistajille vielä epäselviä. Lisäksi lakiin perustuvan henkilötietotulkinnan vuoksi yksityisen metsänomistajan metsävaratiedon levittäminen on kiellettyä ilman asianomaisen metsänomistajan lupaa. Arvioinnissamme havaitsimme, että sähköisellä asiointipalvelulla on hyvät edellytykset kehittyä metsäalan kokoavaksi portaaliksi ja sen avulla todistetusti asiakaspalvelu tehostuu. Vertailukohteina tutkimamme Verohallinnon ja Maanmittauslaitoksen asiakasportaali-lähestymistapa on perusteltua myös Metsään.fi asiointipalvelun

6 4 kehittämisessä. Sähköistä asiointipalvelua voisi laajentaa mm. siten, että asiakkaille tarjottaisiin yleisiä metsänhoitoohjeita ja neuvoja sekä sitä kautta levitettäisiin tutkimustietoa metsävaratiedon pohjalta tehdyistä analyyseistä. Uskomme, että sähköinen Metsään.fi asiointipalvelu osaltaan tehokkaasti käytettynä edesauttaa tavoiteltua metsiin perustuvien liiketoimintojen vahvistamista. Uudistuksen seurauksena Metsäkeskuksessa laadittiin uusi strategia Strategiaan on linjattu toiminnan painopisteeksi - Metsäkeskus on asiakkaitaan varten ja kaikki toiminta on rakennettava asiakasnäkökulmasta lähtien. Arviointimme mukaan asiakaslähtöisyyttä on lähdetty systemaattisesti kehittämään erityisesti asiakkuuspalveluissa. Painopistettä on muutettu myös rahoitus- ja tarkastuspalveluissa asiakaslähtöisemmäksi. Selvityksemme mukaan tällä hetkellä asiakaslähtöisyyden painopiste on vielä yksityisten metsänomistajien aktivoinnissa. Toimenpiteenä ehdotamme toimija- ja sidosryhmäyhteistyön lisäämistä, joka näkemyksemme mukaan osaltaan edistää Metsäkeskuksen asemaa valtakunnallisena puolueettomana metsäalan kokoavana voimana ja edistäjänä. Erityisesti rahoitus- ja tarkastuspalveluissa asiakaslähtöisyyden mieltäminen vaatii vahvempaa muutosohjausta. Rahoitus- ja tarkastustietojen liittäminen Metsään.fi asiointipalveluun edistää toiminnan asiakaslähtöisyyttä merkittävästi. Alun perin Metsäkeskus muodostui 13 alueellisesta metsäkeskuksesta. Uudistuksen seurauksena 13 metsäkeskusta yhdistettiin yhdeksi valtakunnalliseksi Metsäkeskukseksi. Uudistuksesta lähtien toimintatapoja on pyritty yhtenäistämään kehittämällä toiminnan ohjausta prosessimaiseksi, mutta nykyisellä rakenteella toimintaa ei ole pystytty johtamaan yhtenäisesti. Toiminnan ohjaus on hierarkinen ja alueyksiköillä on tulosvastuut omasta toiminnastaan. Tämän seurauksena keskushallinnon kautta ohjattu prosessiorganisaatio ei ole toiminut yhtenäisesti. Havaittavissa on myös ollut, ettei alueilla ole osattu luopua vanhoista toimintatavoista. Resurssien nykyistä joustavampi käyttö ja toiminnan yhdenmukaisuuden lisääminen on todettu ELY-keskuksen organisaatiossakin välttämättömäksi toiminnan edellytykseksi ja prosessiorganisaation on katsottu olevan keino tämän toteuttamiseksi. Metsäkeskuksessa prosessimaisen organisaation edelleen kehityksen tarve on tunnistettu ja organisaatiouudistusta on hahmoteltu. Uuden organisaation on määrä tulla voimaan ensi vuoden alusta. Toimenpiteenä ehdotamme uuden organisaation julkistamisen myötä muutosjohtamisen korostamista toimintojen ohjauksessa ja johtamisessa. Selvityksemme mukaan Metsäkeskuksen strateginen ohjaus on selkeää ja johtokunnalla on yhtenäinen näkemys Metsäkeskuksen kehittämisestä. Arvioinnin johtopäätöksenä ja toimenpidesuosituksena olemme ehdottaneet, että johtokunnan ja ministeriön välistä dialogia vahvistetaan. Johtokunnan toivotaan pystyvän osallistumaan Metsäkeskuksen toiminnan ohjaukseen sille laissa määrätyssä laajuudessa. Lisäksi toteamme, että toiminnan ohjaukseen vaikuttavat seurantatiedot (taloudelliset ja

7 5 toiminnalliset) ovat olleet sisällöllisesti puutteellisia. Toiminnan tehokas ohjaaminen edellyttää raportoinnin tarkistamista yhdessä johtokunnan kanssa. Yhtiöitettävät organisaatiot: Otso ja Tapio Selvityksemme mukaan lainsäädännössä Otson ja Tapion toiminnoille asetetut ehdot täyttyvät. Eri tehtävien ja toimintojen toteuttamisessa on kuitenkin kehittämistarpeita: tehokkuuden ja liiketoiminnallisuuden edistäminen. Otson kohdalla korostaisimme lisäksi organisatorisen työnjaon selkiyttämistä. Johtopäätöksenä toteamme, että Otso Metsäpalveluiden suurin haaste on elinkelpoisen yhtiön perustaminen. Otson palveluiden kysyntä on vielä oleellisesti riippuvainen Kemera-tuista ja Otson uusien palveluiden markkinat ovat erittäin kilpailtuja. Otso Metsäpalveluilla on edellytyksiä menestyä vapailla markkinoilla, jos se pystyy kehittämään sellaisen palvelukonseptin, jolla se kovassa kilpailutilanteessa ja muutosmyllerryksessä pystyy hankkimaan tarpeeksi jatkuvia asiakassuhteita itselleen. Arviointimme mukaan yhteiskunnan varoin tehdylle Tapion tuottamalle asiantuntijapalvelulle on ollut kysyntää, mutta näyttöä liiketoimintalähtöisistä uusista tuotteista ei tällä hetkellä ole tai se on vähäistä ja huonosti kannattavaa. Tapiolle kaavailtu rooli biotalouden asiantuntijana on perusteltua, mutta viranomaiskentässä ei vielä tällä hetkellä tunneta aihetta tarpeeksi hyvin, jotta sen ympärille liiketoimintaa pystytään muodostamaan. Biotalouden tutkimustyön jatkuessa ja markkinoiden panostaessa biotalouteen tilanne tulee varmuudella muuttumaan. Otson elinkelpoisuuden varmistamiseksi olemme ehdottaneet alla listattuja toimenpiteitä: Kannattavuuden parantaminen Muutosjohtamisen korostaminen Asiakkuuden hallintaan panostaminen Uuden yhtiön haliituksen valinta ennen yhtiöittämistä Tapion elinkelpoisuuden varmistamiseksi olemme ehdottaneet alla listattuja toimenpiteitä: Yksityiskohtainen liiketoimintasuunnitelma Uusien asiakkuuksien löytäminen Palveluiden tuotteistaminen Osaamisen varmistaminen

8 Sammanfattning Skogscentralens organisationsreform har haft positiva verkningar inom den finska skogsbranschen. Genomförandet av reformen har krävt betydande strategiska förändringar av alla organisationer som berörts av reformen. Ett kundinriktat tillvägagångssätt har ställts som främsta utvecklingsmål inom alla organisationer. På grund av utredningen har vi kunnat konstatera att den utvecklingsriktning som eftersträvats med reformen av Skogscentralen har varit korrekt och att de krav som lagstiftningen ställer på organisationens verksamhet uppfylls. Det finns dock en del utvecklingsbehov gällande förverkligandet av vissa uppgifter och verksamheter. Vi vill särskilt lyfta fram vikten av att förtydliga den organisatoriska arbetsfördelningen och effektivisera verksamheterna samt att satsa på förändringsledning. Dessutom kan vi för Otsos och Tapios del konstatera att en livsduglig verksamhet förutsätter konkurrenskraft och tjänster som intresserar marknaden. Skogscentralen Skogscentralen har i och med reformen organiserats i fyra processer: skogsdatatjänst, kundtjänst, främjande av skogssektorn samt finansierings- och granskningtjänster. Enligt vår utvärdering har särskilt finansierings- och granskningstjänsternas roll vuxit i samband med reformen, särskilt eftersom Skogscentralen har redan tidigare varit känd för dessa tjänster samt för att dessa tjänster för tillfället innefattar den tydligaste funktionen bland Skogscentralens tjänster, nämligen lagövervakningen. Vid reformen angavs som en av Skogscentralens lagstadgade uppgifter insamling av data på skogstillgångar om privata skogar, vilket görs med hjälp av laserskanning. För att underlätta insamligen av data på skogstillgångar från privata skogsägare skapades den elektroniska portalen MinSkog.fi, där privata skogsägare mot en avgift kan få tillgång till data på skogstillgångar om sin egen skog. Enligt utredningen har åtgärder som har att göra med spridningen av data på skogstillgångar för tillfället en betydande roll i Skogscentralens verksamhet och ledning. Erbjudandet av data på skogstillgångar har visat sig utmanande delvis p.g.a. datatekniska problem med MinSkog.fi-portalen och delvis p.g.a. att portalens fördelar ännu är okända för skogsägarna. Därutöver är det enligt en tolkning av personuppgiftslagstiftningen förbjudet att sprida privata skogsägares data på skogstillgångar utan ifrågavarande skogsägares tillstånd. I utredningen framkom att den elektroniska tjänsten har goda möjligheter att utvecklas till en portal som samlar skogsbranschen och som bevisligen effektiviserar kundtjänsten. I jämförelsesyfte studerade vi Skatteförvaltningens och Lantmäteriverkets kundportaler, som fungerar som goda referenspunkter i utvecklingen av MinSkog.fi-portalen. Den elektroniska kundtjänsten kunde utvidgas t.ex. genom att erbjuda kunderna direktiv och råd om skogsskötsel och på så sätt sprida forskningsdata om analyser som gjorts på

9 7 basen av data på skogstillgångar. Vi tror att den elektroniska MinSkog.fi-portalen, då den används på ett effektivt sätt, kan bidra till den eftersträvade effektiviseringen av skogsbaserad affärsverksamhet. I och med organisationsreformen gjorde Skogscentralen upp en ny strategi för åren Den nya strategins tyngdpunkt ligger på Skogscentralen finns till för kunderna och all verksamhet skall byggas med kundrelationer som grund. Enligt vår utredning har det kundinriktade tillvägagångssättet utvecklats systamatiskt särskilt inom kundtjänsten. Även inom finansierings- och granskningstjänsterna har tyngdpunkten närmat sig kunderna. Enligt utredningen ligger tyngdpunkten för de kundrelaterade tjänsterna för tillfället ännu på att aktivera de privata skogsägarna. Vi föreslår åtgärder för att öka samarbetet med andra aktörer och intressentgrupper, vilket enligt vår åsikt skulle bidra till att främja Skogscentralens ställning som en nationell, opartisk, samlande och befrämjande styrka inom skogsbranschen. Särskilt vad gäller gransknings- och finansieringstjänserna kräver implementeringen av ett kundnära tillvägagångssätt kraftigare styrning av förändringen. Tillägget av finansierings- och granskningstjänsterna i MinSkog.fi-portalen bidrar märkbart till att förbättra verskamhetens kundnärhet. Ursprungligen bestod Skogscentralen av 13 regionala skogscentraler. I och med organisationsreformen sammanslogs de 13 skogscentralerna till en riksomfattande Skogscentral. Sedan reformen har Skogscentralen strävat till att enhetliga tillvägagångssätten genom att utveckla en tydligare process för verksamhetsledningen, men den nuvarande strukturen har inte gjort det möjligt att leda verksamheten på ett enhetligt sätt. Verksamhetsstyrningen är hierarkisk och de regionala enheterna har ett resultatansvar för sin egen verksamhet. Som följd av detta har processorganisationen, som leds genom centralförvaltningen, inte fungerat enhetligt. Det kan även konstateras att de regionala enheterna inte har kunnat avstå från de tidigare tillvägagångssätten. Även i NTM-centralens organisation har mer flexibel resursanvändning och en ökning av verksamhetens enhetlighet konstaterats vara nödvändiga förutsättningar för verksamheten och en prosessbetonad organisationsmodell har setts som en metod för att förverkliga detta. Vid Skogscentralen behovet av att ytterligare utveckla den processbetonade organisationen har identifierats och en organisationsreform har börjat utformas. Den nya organisationen skall träda ikraft i början av nästa år. I samband med offentliggörandet av den nya organisationsmodellen föreslår vi att förändringsledningen betonas i styrandet och ledandet av verksamhetna. Enligt utredningen är Skogscentralens strategiska ledning tydlig och direktionen har en enhetlig syn på Skogscentralens utveckling. På basen av utredningen har vi som slutsats och rekommendation som åtgärd föreslagit att dialogen mellan direktionen och ministeriet skall stärkas. Tanken är att direktionen skall kunna delta i ledandet av Skogscentralens verksamhet i den mån som lagen förutsätter. Dessutom har vi konstaterat att de (ekonomiska och operativa) uppföljningsdata som funnits till hands

10 8 och som inverkar på verksamhetens ledning har varit bristfälliga. För att verksamheten skall kunna ledas på ett effektivt sätt förutsätts att rapporteringsmodellen kontrolleras tillsammans med direktionen. Organisationer som bolagiseras: Otso och Tapio Enligt vår utredning uppfylls de villkor som ställts på Otsos och Tapios verksamhet i lagstiftningen. Inom verkställandet av de olika uppgifterna och verksamheterna uppkommer dock utvecklingsbehov gällande effektiviteten och främjandet av affärsverksamhet. För Otsos del vill vi även lyfta fram förtydligandet av den organisatioriska arbetsfördelningen. Som slutsats konstaterar vi att den största utmaningen för Otso Skogstjänster är att grunda ett livsdugligt bolag. Efterfrågan av Otsos tjänster är ännu till en väsentlig del beroende av Kemera-stöd och konkurrensen på marknaden för Otsos nya tjänster är mycket hård. Otso Skogstjänster har förutsättningar att framgångsrikt verka på den fria marknaden, förutsatt att ett bolaget kan utveckla ett sådant tjänstekoncept, med hjälp av vilket det kan skaffa tillräckligt med kontinuerliga kundrelationer i en tuff konkurrenssituation och i ett läge som hela tiden ändrar på sig. Enligt evalueringen har efterfrågan på Tapios experttjänster, som producerats med samhällets medel, varit hög, men några bevis på nya produkter som tjänar affärsverksamheten finns för tillfället inte eller så är affärsmässiga tecken obefintliga och icke-lönsamma. Tapios roll som expert inom bioekonomin är väl grundad, men området är ännu inte tillräckligt känt hos myndigheterna för att affärsverksamheten skall kunna byggas omkring det. Bioekonomins situation kommer dock säkerligen att förändras i takt med att forskningsarbetet inom bioekonomi fortsätter och marknaden i allt högre grad investerar i bioekonomi. För att säkra Otsos livsduglighet har vi rekommenderat följande åtgärder: Förbättring av lönsamheten Betoning av förändringsledning Satsning på kundadministration Val av det nya bolagets styrelse före bolagiseringen För att säkra Tapios livsduglighet har vi rekommenderat följande åtgärder: En detaljerad affärsverksamhetsplan Skapandet av nya kundrelationer Produktifiering av tjänster Försäkrandet av tillräckligt kunnande

11 9 2. Arvioinnin taustaa 2.1. Toimeksiannon tavoite ja menetelmät Toimeksiannon tavoitteena on ollut arvioida metsäkeskusuudistusta ja sen etenemistä. Arvioinnin kohteina ovat metsäkeskuslain alaiset maa- ja metsätalousministeriön strategisessa ohjauksessa olevat metsätalouden edistämisorganisaatiot, Suomen Metsäkeskus (julkisen palvelun yksikkö ja liiketoimintayksikkö Otso Metsäpalvelut) ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. Työn lopputuloksena on esitetty arviot: miten metsäkeskusuudistuksessa on onnistuttu tähän mennessä ja millaisia kehitystoimenpiteitä organisaatioissa tulisi toteuttaa, jotta uudistuksessa asetetut tavoitteet saavutetaan. Työn toteutus ja menetelmät Arviointityön tiedonkeruussa on hyödynnetty: ministeriön ja organisaatioiden toimittamaa materiaalia asiantuntijahaastatteluja (haastatellut henkilöt on lueteltu liitteessä 1) vertailutietoa muista valtionhallinnon organisaatioista aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja artikkeleita Arvioinnissa on käytetty kolmiportaista arviointiasteikkoa: Vihreä värikoodi ilmaisee arvioitavan osa-alueen toteutuneen tarkoituksenmukaisesti. Arviointi ei sisällä merkittäviä tai kriittisiä kehitysehdotuksia. Keltainen värikoodi ilmaisee arvioitavan osa-alueen kehittämistarpeen. Punainen värikoodi ilmaisee arvioitavan osa-alueen edellyttävän olennaista ja/tai välitöntä kehittämistä Arvioinnin viitekehys Olemme jakaneet hankkeen tarjouspyynnön vaatimusten mukaisiin osa-alueisiin. Metsäkeskuksen toiminnan arvioinnissa olemme tarkastelleet seuraavia osa-alueita: Yhteiskunnallinen vaikuttavuus, tuloksellisuus ja tehokkuus Metsään.fi -asiointipalvelun käyttö ja hyödyt asiakkaille Sidosryhmä ja toimijayhteistyö

12 10 Toiminnan asiakaslähtöisyys Strategia Valtakunnallinen asiakkuusohjelma Asiakasohjelman toteutuminen Toiminnan valtakunnallinen yhtenäisyys ja hyvien käytäntöjen levittäminen Valtakunnallinen yhtenäisyys Alueiden välinen yhteistyö Alueiden rooli Tulosohjauksen onnistuminen Ohjaus Johtokunnan rooli Mittarit Seuranta Otso Metsäpalveluiden ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion arvioinnin lähtökohtana on käytetty nykyisen toiminnan vahvuuksia ja haasteita peilaten niitä kilpailluilla markkinoilla toimimisen edellytyksiin. Benchmarking kohteiksi valikoituivat ELY-keskukset, verohallinto, maanmittauslaitos ja valtionhallinnon yhtiöittämät organisaatiot yleisesti tarkasteltuna Metsätalouden edistämisorganisaatiot Alla on kuvattu metsätalouden edistämisorganisaatioiden kokonaisuutta: rakennetta ja suunniteltua muutosta vuodesta 2015 alkaen. Kuva 1. Metsätalouden edistämisorganisaatiot

13 11 Metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikkö Metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikkö on maa- ja metsätalousministeriön alainen organisaatio, jonka toiminnasta on säädetty vuonna 2011 uudistetussa laissa Laki Suomen metsäkeskuksesta (418/2011). Organisaatio ja tehtävät Metsäkeskus on valtakunnallinen organisaatio, joka koostuu keskusyksiköstä ja 13:sta alueellisesta yksiköstä. Keskusyksikkö sijaitsee Lahdessa. Metsäkeskuksessa työskentelee n. 650 henkilöä, joista n. 560 eli 85 % työskentelee alueyksiköissä. Julkisen palvelun yksikkö toteuttaa välillisen valtionhallinnon organisaationa hallitusohjelmassa metsätoimialalle määriteltyjä linjauksia ministeriön ohjauksessa. Välillisen valtionhallinnon organisaatiolla tarkoitetaan organisaatiota, joka toimii ministeriön ohjauksessa ja hoitaa julkisia tehtäviä sekä käyttää julkista valtaa. Metsäkeskuksen keskeisin tehtävä on metsiin perustuvien elinkeinojen edistäminen ja metsälainsäädännön toteutumisen valvonta. Metsäkeskuslaki määrittelee tehtävät erikseen keskusyksikölle ja alueyksiköille. Metsäkeskus on organisoitu prosessimaisesti neljään metsäpalveluprosessiin, jotka ovat metsäalan edistämispalvelut, rahoitus- ja tarkastuspalvelut, metsätietopalvelut ja asiakkuuspalvelut. Prosesseista vastaavat prosessipäälliköt, joiden esimiehenä on metsäjohtaja. Metsäkeskuslaissa Metsäkeskuksen toiminta on kuitenkin säädetty alueorganisaatiomuotoon toiminnan jakaantuessa keskusyksikköön ja 13 alueyksikköön. Toiminnan ohjaus Metsäkeskuksen toimintaa ohjaa maa- ja metsätalousministeriön kanssa vuosittain tehtävä tulossopimus ja Metsäkeskuksen strategia Ministeriön alaisena organisaationa Metsäkeskuksen strategiset tavoitteet perustuvat ministeriön toimialan yhteiskunnallisiin vaikuttavuustavoitteisiin, Kansalliseen metsäohjelmaan 2015 ja siihen liittyvään Etelä-Suomen monimuotoisuusohjelmaan (METSO) sekä alueellisten metsäohjelmien toteutumisen edistämiseen. Metsäkeskuksen toimintaa ohjaavat metsäpoliittiset strategiset tavoitteet/päämäärät: Metsiin perustuva liiketoiminta vahvistuu ja tuotannon arvo kasvaa Metsätalouden kannattavuus paranee Metsien monimuotoisuutta, ympäristöhyötyjä ja hyvinvointivaikutuksia vahvistetaan Tavoitteet ja niiden toteutumista kuvaavat mittarit asetetaan ministeriön kanssa vuosittain tehtävässä tulossopimuksessa. Metsäkeskuksen toimintaa ohjaa ja valvoo: lailla säädetty ja ministeriön nimittämä yhdeksänjäseninen johtokunta. Jäsenet edustavat Metsäkeskukselle keskeistä asiantuntemusta. Lisäksi johtokuntaan kuuluu myös henkilöstön edustaja

14 12 jokaisella alueella toimiva seitsemänjäseninen ministeriön nimittämä alueneuvottelukunta. Alueneuvottelukunnissa on maakunnan liiton ja ELY-keskusten edustaja Johtokunnan ja alueneuvottelukuntien tehtävät on määritelty metsäkeskuslaissa. Metsäkeskuksen operatiivisesta johtamisesta vastaa Metsäkeskuksen johtaja. Metsäkeskuksen johtoryhmä koostuu neljästä henkilöstä, jotka ovat Metsäkeskuksen johtaja, metsäjohtaja, hallintojohtaja ja viestintäpäällikkö (sihteeri). Talous Metsäkeskuksen toiminta rahoitetaan vuosittain valtion talousarvioon sisältyvällä määrärahalla. Valtionavun määrä vuonna 2012 oli 49,4 miljoonaa euroa ja vuonna ,5 miljoonaa euroa. Valtionavun määrä on pienentynyt viimeisen kahden vuoden aikana 5,4 miljoonaa euroa. Vuosi Valtionapu ( 000) Muutos edelliseen vuoteen verrattuna (%) -7,9 % -3,3 % Otso Metsäpalvelut Otso Metsäpalvelut on Suomen Metsäkeskuksesta vuonna 2012 eriytetty liiketoimintayksikkö, joka on tarkoitus yhtiöittää vuoden 2014 loppuun mennessä. Organisaatio ja tehtävät Vuonna 2012 Otso Metsäpalveluihin kohdistettiin ennen uudistusta toimineen Metsäkeskuksen liiketoimintaperusteiset työt. Uudistusta edeltävän Metsäkeskuksen toimintakentästä Otsoon siirtyivät päätoimintoina metsänparannustyöt, kuten kunnostusojituksen ja tienrakennuksen suunnittelu ja toteuttaminen sekä tilakohtainen metsäsuunnittelu. Erityisesti ojitus- ja tienrakennus olivat 13 metsäkeskuksen ns. perinteisiä työlajeja, joissa Otsolla on tällä hetkellä suurimmat markkinaosuudet. Toiminta organisoitiin kuuteen alueeseen: Lounais-Suomi, Kaakkois-Suomi, Länsi-Suomi, Itä-Suomi, Pohjois-Pohjanmaa-Kainuu ja Lappi. Toiminnan ohjaus Otso Metsäpalvelut toimii välillisen valtionhallinnon organisaationa ilman omistajaa nykyisen metsäkeskuslain kumoamiseen saakka. Toiminta organisoitiin uudistuksessa liiketoimintalähtöisesti. Ministeriö ei asettanut Otsolle tulostavoitteita. Otsolla on sama johtokunta kuin metsäkeskuksen julkisen palvelun yksiköllä. Ennen metsäkeskusuudistuksen toteutumista vuonna 2010 liiketoimintayksikölle nimitettiin johtaja, jonka vetovastuulla alettiin valmistella liiketoimintayksikön eriyttämistä. Uudistuksessa Otsolle luotiin organisaatiorakenne, joka sisälsi kuusi aluetta. Alueille nimettiin aluepäälliköt marraskuussa 2011.

15 13 Uusia henkilöitä ei uudistuksessa rekrytoitu, mutta uudistuksen jälkeen on palkattu n. 20 henkilöä liiketoiminta-alueiden kehittämiseen. Otso Metsäpalveluissa työskentelee tällä hetkellä n. 300 metsäalan ammattilaista. Talous Otson toiminnan volyymi vuoden 2012 tilinpäätöksen mukaan oli 36,6 miljoonaa euroa, ja vuoden 2013 tilinpäätöksessä 39,2 miljoonaa euroa. Liikevaihdosta suurin osa muodostui kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisten tuottojen (Kemera-tuet) aiheuttamista, erityisesti suometsänhoito- ja tienrakennushankkeista (2012: 82 % ja 2013: 78 %) (Metsäpalvelut tasekirja ja Tasekirja vahvistamaton). Toiminnan tulos vuonna 2012 oli 5 miljoonaa euroa tappiollinen. Suurimmat syyt kannattamattomaan toimintaan olivat uudistusta edeltävän Metsäkeskuksen aikaisten projektien jatkaminen uudessa liiketoimintalähtöisessä toimintamallissa ja yhtiömäiseen toimintamalliin ja uudenlaiseen ansaintapolitiikkaan sopeutuminen (Metsäpalvelut, tasekirja ). Muutoksessa tehtiin metsäkeskuslain mukainen taloudellinen eriyttäminen, minkä seurauksena ministeriön päätöksellä Metsäkeskusten tase jaettiin julkisen palvelun yksikölle ja Otsolle. Otson omistukseen siirtyi taimiyhtiö Fin Forelia Oy:n osakeomistus, josta aiheutui yhtiön osakkeiden arvonalennuksesta johtuen 3,2 miljoonan euron tappiokirjaus vuoden 2012 tuloslaskelmaan (Metsäpalvelut, tasekirja ). Vuonna 2013 tulos oli 2,3 miljoonaa euroa tappiollinen. Liikevaihto kasvoi 2,6 miljoonaa euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2013 toimintaa rasittivat pääosin edellisen vuoden tavoin kannattamattomat suometsän ojitus- ja metsäteiden perusparannushankkeet. Otso on myös vuoden 2013 aikana panostanut mittaviin tietojärjestelmäuudistuksiin. Toiminnan kehittämisen kulut olivat 2,8 miljoonaa euroa (Otso Metsäpalvelut Tilinpäätös ja toimintakertomus 2013, vahvistamaton). Otso Metsäpalvelut on uudistuksen jälkeen muokannut organisaatiota vapaasti markkinoilla toimivaksi metsäpalveluyritykseksi, joka pyrkii kannattavaan liiketoimintaan. Tavoitteena on positiivinen tulos vuonna Tuloksen muodostumiskykyyn on pyritty vaikuttamaan asettamalla toimintakohtaisia taloudellisia tavoitteita. Myyntityölle on asetettu henkilötasoisia euromääräisiä myynninparannustavoitteita (+ 10 TEUR/hlö) ja keskimääräinen valtakunnallinen myyntitavoite, jonka tulee olla 85 TEUR/hlö vuonna Myynnin lisäyksen edellytetään tapahtuvan ilman kulujen kasvua (Johtoryhmän budjettiraamit, 2014). Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio yhtiöitetään vuoden 2015 alussa ja siitä muodostetaan valtioneuvoston kanslian alaisuuteen uusi metsäalan kehitysyhtiöiden kokonaisuus.

16 14 Organisaatio ja tehtävät Metsäkeskusuudistuksessa vanha Laki metsäkeskuksista ja metsätalouden kehittämiskeskuksesta jäi edelleen voimaan Tapion osalta. Uudessa metsäkeskuslaissa säädettiin siirtymäsäännökset, jotka ovat voimassa Tapion yhtiöittämiseen saakka. Tapiosta on määrä muodostaa n. 50 asiantuntijan konsulttiyhtiö. Tapio toimi ennen uudistusta metsäkeskusten yhteistä toimintaa ja kehittämistä koordinoivana organisaationa ja kehittämishankkeiden toteuttajana. Lakiuudistuksessa Tapion linkki metsäkeskuksiin katkaistiin. Uudistuksen jälkeen Tapion tehtävänä on ollut edustaa biotalouden osaamista ja edistää metsien kestävää kehitystä. Tapiolle ei uudistuksessa määritelty enää lakisääteisiä tehtäviä. Nyt vuoden 2015 alussa muodostettava yhtiö tulee toimimaan valtion in-house organisaationa valtioneuvoston kanslian alaisuudessa. Tapion asiakkaiksi on kaavailtu valtionhallinnon organisaatioita ja muita metsäalalla toimivia viranomaisia ja sidosryhmiä. Toiminnan ohjaus Tapio kuuluu maa- ja metsätalousministeriön tulosohjaukseen. Tapiolla on oma ministeriön nimittämä seitsemänjäseninen johtokunta. Ministeriön asettamat Tapion tulostavoitteet on johdettu samoista kansallisista metsäpolitiikan strategisista tavoitteista/päämääristä, jotka ohjaavat Metsäkeskuksen toimintaa (ks. strategiset tavoitteet s. 9). Tapion tulostavoitteissa korostuu biotalouden asiantuntemuksen vahvistaminen. Lisäksi Tapiolle on tulossopimuksessa määritelty muita tilikauden aikana ministeriölle tuotettavia palveluita, kuten osallistuminen metsäalan verkostojen työryhmiin ja avustaminen biotalousstrategian ja muiden EU- ja kansainvälisten metsäasioiden valmistelussa ja toimeenpanossa. Talous Tapion toiminnan tuotot on jaettu valtionaputoimintaan ja liiketoimintaan. Vuonna 2012 valtionapu- ja liiketoiminnan tuotot yhteensä olivat 6,0 miljoonaa euroa ja vuonna ,2 miljoonaa euroa. Vuosi Valtionaputoiminta ( 000) Liiketoiminta ( 000) Yhteensä Lähde: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Tilinpäätös ja toimintakertomus 2013 Vuonna 2013 Tapio on saanut maa- ja metsätalousministeriöltä 1,5 miljoonaa euroa valtionapua ministeriölle tuotettaviin palveluihin. Suurin osa eli lähes miljoona euroa on

17 15 kohdistunut metsänhoitosuositusten ja lainsäädännön sekä metsäpolitiikan valmisteluun ja täytäntöönpanon tukeen liittyviin tehtäviin. Vuonna 2013 Tapion liiketoiminnan tuotot (3,5 miljoonaa euroa) ovat suurimmaksi osaksi muodostuneet siementen myyntituotoista arvoltaan 2,7 miljoonaa euroa (Tilinpäätös ja toimintakertomus 2013).

18 Metsäkeskusuudistuksen tavoitteet Metsäkeskusuudistuksen tuloksena Suomeen syntyi selkeä valtakunnallinen valtion rahoittama metsätalouden puolueeton edistäjä sekä metsänomistajia ja metsäalan toimijoita vapaasti markkinoilla palveleva organisaatio. Lisäksi muodostettiin vuonna 2015 alussa yhtiöitettävä kehitysorganisaatio, jonka päällimmäisenä tehtävänä on tuottaa kestävän kehityksen, erityisesti biotalouden osaamista valtion organisaatioille ja markkinoilla toimiville organisaatioille ja sidosryhmille. Uudistuksen tavoitteena on ollut organisoida metsäkeskuksen selkeästi liiketoimintalähtöiset palvelut yhtiöitettäväksi kokonaisuudeksi sekä jäsentää metsäalan edistämistehtävään kohdistettu kokonaisuus yhtenäiseksi valtakunnalliseksi organisaatioksi. Metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön tehtävät Metsäalan uudistaja ja kehittäjä Uuden valtakunnallisen Metsäkeskuksen toiminnan keskiössä on asiakas eli metsänomistajat sekä metsäomistajille palveluja tarjoavat toimijat, metsäalan yritykset ja sidosryhmät. Suomen metsäalan tulevaisuus rakennetaan asiakkaiden tarpeisiin perustuen. Metsäkeskuksen strategian tavoitteena on, että Metsäkeskus olisi suunnannäyttäjä ja kokoava toimija, joka pyrkii ylläpitämään metsäsektorin tuotannon kilpailukykyä ja auttaa toimijoita menestymään. Metsäkeskus pyrkii toiminnallaan suuntaamaan metsäalaa uudelle kasvu-uralle edistäen metsävarojen kestävää hyödyntämistä ja metsiin perustuvia elinkeinoja. Metsäkeskus toimeenpanee strategian linjaamaa rooliaan metsäalan uudistajana ja kehittäjänä alla luetelluilla tehtävillä:

19 17 kouluttamalla, neuvomalla ja ohjaamalla luonnonhoidossa, metsälain noudattamisessa ja rahoitukseen liittyvissä kysymyksissä myöntämällä rahoitustukia ja tarkastamalla metsälain noudattamista keräämällä metsävaratietoa ja jakamalla sitä metsänomistajille ja toimijoille toteuttamalla aluekehityshankkeita toteuttamalla ja seuraamalla alueellisia metsäohjelmia Asiakaslähtöisyys on avainasemassa kaikissa Metsäkeskuksen tehtävissä. Tehtävissä korostuu metsäalaan liittyvän tiedon kerääminen, kokoaminen ja välittäminen asiakkaille. Metsäohjelmien toteuttaminen ja hanketoiminta Metsäkeskuksen alueyksiköt laativat lakisääteisen alueellisen metsäohjelman, jossa linjataan alueyksiköiden metsäalan edistämistehtävään kohdistuvat keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet. Metsäohjelmissa linjataan tavoitteet alueen metsien hoidolle, käytölle, suojelulle ja monikäytölle. Lisäksi myös metsäohjelmissa määritellään toimenpiteitä metsäalan yritysten toimintaedellytysten vahvistamiseksi. Jokainen alueyksikkö on laatinut oman alueensa metsäohjelman vuosiksi Metsäohjelmien tavoitteita toteutetaan esim. kouluttamalla ja neuvomalla asiakkaita sekä osallistumalla yhteishankkeisiin, joiden avulla mm. levitetään metsäalan tietoutta sidosryhmille. Metsäkeskus on myös mukana EU-ohjelmien suunnittelussa. Metsätietopalvelut Metsäkeskuksen julkisen yksikön tehtäväksi metsäkeskusuudistuksessa allokoitiin lakisääteinen yksityismetsien metsävaratiedon keruu, jota tehdään laserkeilauksella. Metsävaratiedon avulla selvitetään, missä vaiheessa puusto on ja millainen maaperä metsässä on. Metsävaratietoa voidaan hyödyntää mm. metsäsuunnitelmien tekemisessä. Yksityismetsien metsävaratietoa jaetaan sähköisen Metsään.fi asiointipalvelun kautta metsänomistajille ja toimijoille. Asiointipalvelun avulla metsänomistajat pääsevät näkemään oman metsänsä laserkeilattuja metsävaratietoja, ja toimijat pääsevät näkemään yksityismetsien metsävaratietoa ja yksittäisten metsänomistajien tietoa metsänomistajien suostumuksella. Metsävaratiedon julkisuutta säätelee metsätietolaki, jossa yksityistä metsänomistajaa koskeva metsätieto rinnastetaan henkilötietoon eikä tietoa saa luovuttaa ulkopuolisille ilman metsänomistajan suostumusta. Metsänomistaja voi antaa asiointipalvelussa oleville toimijoille oikeudet nähdä oman metsänsä tiedot. Metsänomistaja ja toimija saa n. 60 euron vuosimaksusta käyttöoikeudet metsään.fi asiointipalveluun. Metsään.fi -asiointipalvelun on uskottu olevan tulevaisuuden tietopankki, jolla on edellytyksiä myös osaltaan edistää metsäelinkeinoa Metsäkeskuksen strategian mukaisesti mm. yhdistämällä metsänomistajat ja toimijat sekä toimimalla metsävaratiedoista kerätyn analyysiaineiston viestintäkanavana. Tietopankin avulla

20 18 metsäyhtiöt, metsänhoitoyhdistykset ja muut metsäpalveluyritykset voivat hyödyntää metsävaratietoa markkinoiden ja kehittäen palveluitaan yksityismetsänomistajille. Palvelun kautta esimerkiksi Otso Metsäpalvelut ja metsänhoitoyhdistykset voivat saada metsänomistajan suostumuksella palvelumaksua vastaan metsävaratiedon metsäsuunnitelmien pohjaksi. Puunostajille tämän nähdään olevan keskeinen palveluportaali puukaupalle. Metsävaratiedolla pystytään kartoittamaan myös palvelulle otollisia alueita, kuten millaisilla alueilla esim. metsäpalveluyrityksille olisi kysyntää. Lainvalvonta Rahoitus- ja tarkastuspalveluiden rooli on asiakaskentässä uudistuksen myötä korostunut erityisesti sen vuoksi, että siitä Metsäkeskus on aiemminkin tunnettu ja sillä on tällä hetkellä Metsäkeskuksen prosesseista selkein toiminnallinen funkio, lainvalvonta. Rahoitus- ja tarkastuspalveluiden painopiste tulee siirtymään enemmän toimijoiden omavalvonnan kehittämiseen ja toimijoiden lainsäädännöllisen vastuun korostamiseen sekä metsänomistajien neuvontaan valvonnan ja tarkastusten yhteydessä. Rahoitus- ja tarkastuspalveluiden prosessissa myös sähköisellä järjestelmäkehityksellä on merkittävä rooli. Tulevaisuudessa on tavoitteena, että toimijat pystyisivät suoraan hakemaan tietojaan Metsäkeskuksen tietokannasta. Järjestelmäkehityksen suomana mahdollisuutena myös tarkastustieto olisi mahdollista linkittää Metsään.fi -asiointipalveluun. Lisäksi tavoitteena on, että lainvalvontatehtävässä saatuja tuloksia käytettäisiin metsäelinkeinon edistämisen tukena asiakaspalvelussa.

21 19 3. Metsätalouden edistämisorganisaatioiden arviointi 3.1. Metsäkeskuksen arviointi Kuva 2. Arvioinnin yhteenveto Metsäkeskuslain toimeenpanossa onnistuminen Laki Suomen metsäkeskuksesta ( /418) antaa säädöskehyksen Metsäkeskuksen toiminnalle. Laissa Metsäkeskuksen tehtäviksi on määrätty metsiin perustuvien elinkeinojen edistäminen, metsiä koskevan lainsäädännön toimeenpano ja metsätietoihin liittyvien tehtävien hoitaminen. Lisäksi Metsäkeskuksen toiminnasta annetussa asetuksessa ( /1102) on tarkennettu Metsäkeskuksen tehtäviä. Asetuksen mukaan julkisen palvelun yksikön menettelyt eri toiminnoissa tulee järjestää yhtenevällä tavalla yhdenmukaisen toiminnan toteuttamiseksi. Keskusyksikkö kehittää ja valvoo prosesseittain kunkin kokonaisuuden valtakunnallista toimintaa. Selvityksemme mukaan Metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikkö ja sen alueyksiköt toteuttavat näille laissa ja asetuksessa asetettuja tehtäviä, mutta prosessien yhteneväisyyden ja alueellisen toiminnan sopeuttaminen lainsäädännön mukaiseen valtakunnalliseen toimintatapaan on kuitenkin vielä kesken. Asia on tiedostettu myös maa- ja metsätalousministeriössä ja valmisteilla on yksikön toimintaan paremmin soveltuva uusi organisaatiorakenne. Metsäkeskus on metsäkeskuslaissa asetettu maa- ja metsätalousministeriön strategisen ohjauksen ja tulosohjauksen alaiseksi. Metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön toiminnalle asetetuista strategisista tavoitteista ja tulostavoitteista neuvotellaan

22 20 Metsäkeskuksen ja maa- ja metsätalousministeriön kanssa vuosittain laissa esitetyllä tavalla. Tavoitteet, mittarit ja rahoitus kirjataan vuosittain tulossopimukseen. Selvityksemme mukaan tulosohjauksen voidaan katsoa toteutuneen lain määrittelemissä puitteissa, mutta tulosohjauksen tehostaminen on suositeltavaa. Tulosohjaukseen liittyviä kehityskohteita esitellään jäljempänä. Johtokunta on nimitetty metsäkeskuslain asettamien kriteerien mukaisesti ottaen huomioon maan eri osat ja alueellinen tasapuolisuus, henkilöstön edustus sekä metsäkeskuksen eriytetyn liiketoiminnan toimintaedellytykset kilpailluilla markkinoilla. Alueyksiköistä vähintään yksi on lain mukaan pääasiallisesti ruotsin- ja kaksikielisiä alueita varten, jossa kielilain mukainen pääasiallinen työkieli on ruotsi. Lisäksi johtokunnan jäsenistä yksi jäsen edustaa pääasiallisesti ruotsinkielisiä alueita. Käytännössä ruotsinkielisiä asiakkaita palvelemaan on osoitettu Rannikon metsäkeskus ja siellä pääasiallisena työkielenä on ruotsin kieli kielilain mukaisesti. Nykyiseen johtokuntaan on nimitetty yksi jäsen edustamaan ruotsinkielisiä alueita. Selvityksemme mukaan johtokuntatyöskentely vastaa metsäkeskuslaissa ja asetuksessa asetettuja vaatimuksia. Johtokunnan kokoukset on pidetty erikseen julkisen palvelun yksikön ja liiketoimintayksikön osalta, henkilöstöllä on kummastakin yksiköstä omat edustajansa johtokunnassa ja yksiköiden johtajat saavat olla läsnä vain oman yksikkönsä kokouksessa. Ongelmaksi on ajoittain muodostunut erityisesti Metsäkeskuksen yhteisten, kumpaakin yksikköä koskevien asioiden käsittely johtokunnassa. Otson yhtiöittämisen myötä johtokuntatyöskentelyyn liittyvä problematiikka kuitenkin poistuu. Selvityksemme mukaan Otso on huolehtinut viestinnästään ja markkinoinnistaan itsenäisesti vaarantamatta julkisen palvelun yksikön riippumattomuutta ja puolueettomuutta, eikä julkisen palvelun yksikkö ole tietojemme mukaan edesauttanut Otson toimintaa. Johtopäätöksenä toteamme, että lainsäädännössä Metsäkeskuksen toiminnalle asetetut ehdot täyttyvät. Eri tehtävien ja toimintojen toteuttamisessa on kuitenkin kehittämistarpeita: tehokkuuden edistäminen ja organisatorisen työnjaon selkiinnyttäminen. Näitä kehityskohteita olemme havainnoineet jäljempänä selvityksessämme. Arvio:

23 21 Toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, tuloksellisuus ja tehokkuus Metsäkeskuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tärkein mittari on elinvoimainen metsäsektori. Elinvoimaisen metsäsektorin kehittämiseksi Metsäkeskuksessa toteutetaan alueellisia metsäohjelmia, osallistutaan EU-hankkeisiin, aktivoidaan yksityisiä metsänomistajia ja jaetaan kerättyä metsävaratietoa metsänomistajille sähköisen asiointipalvelun kautta. Selvityksemme mukaan Metsäkeskuksen toiminnassa ja sen ohjauksessa korostui ylitse muiden strategisista tavoitteista/päämääristä metsiin perustuvan liiketoiminnan vahvistaminen ja tuotannon arvon kasvaminen. Tähän tavoitteeseen liittyen tulosohjauksessa on asetettu toimenpiteeksi, että metsänomistajille ja metsäalan toimijoille tarjotaan heidän tarpeitaan vastaavat metsätietopalvelut. Toimenpide on selvityksemme mukaan osoittautunut haasteelliseksi toteuttaa osittain siksi, että metsävaratiedon sähköiseen jakelukanavaan Metsään.fi asiointipalveluun on kohdistunut tietoteknisiä haasteita ja osittain siksi, että asiointipalvelun tuottamat hyödyt ovat metsänomistajille vielä epäselviä. Vuoden 2013 tulossopimuksessa Metsäkeskuksen tulostavoitteisiin asetettiin, että Metsään.fi -asiointipalvelulla on metsänomistajakäyttäjää, kun toteutunut käyttäjämäärä arviointihetkellä oli n käyttäjää. Arvioinnissa havaitsimme, että Metsään.fi -asiointipalvelun avulla Metsäkeskukselle on luotu edellytykset edistää elinvoimaista metsäsektoria Suomessa. Selvityksessämme nousi esiin, että asiointipalvelun ympärille voidaan kehittää mm. alla lueteltua toimintaa, joka edistää elinvoimaisen metsäsektorin kehittymistä: metsänomistajien ja metsäalan toimijoiden yhdistäjä metsätalouden tietopankki, jonka avulla viestitään metsävaratiedon ja tarkastustiedon analysoinnin tuottamia näkökulmia asiakkaille asiakasneuvonnan väline ja kanava Koska sähköiset asiointipalvelut ovat yleistyneet myös metsäalalla ja niiden avulla todistetusti asiakaspalvelu tehostuu, kohdistamme yhteiskunnallisen vaikuttavuuden, tuloksellisuuden ja tehokkuuden arviointimme asiakkaille tuotettavaan metsätietopalveluun. Metsään.fi asiointipalvelu vaikuttavuuden välineenä Vaikuttavuuden toteuttamisen välineenä on valtakunnallinen Metsään.fi -asiointipalvelu. Asiointipalvelun nähdään hyvin toimiessaan tehostavan ja kehittävän metsäalaa sekä synnyttävän liiketoimintamahdollisuuksia metsäalan toimijoille. Asiointipalvelulla tavoitellaan samanlaista yhteiskunnallista palvelua metsänomistajille vero.fi palvelun tapaan. Käytännössä asiointipalvelua on kehitetty vaiheittain ja vasta marraskuusta 2013 lähtien myös toimijat ovat pystyneet liittymään palveluun.

24 22 Selvityksemme mukaan tällä hetkellä Metsään.fi asiointipalvelu ei hyödytä kaikkia metsänomistajia. Metsäkeskuksessa pyritäänkin nyt alkuvaiheessa aktiivisemmin kontaktoimaan uusia metsänomistajia ja sellaisia omistajia, jotka eivät aktiivisesti metsiään hoida. Tällä hetkellä Metsään.fi -asiointipalvelun nähdään hyödyttävän eniten uusia metsänomistajia ja niitä pienempien metsien omistajia, joiden metsäsuunnitelmat tulee päivittää lähitulevaisuudessa, koska Metsään.fi -asiointipalvelun kautta saatavaa metsävaratietoa käytetään mm. metsäsuunnitelmien pohjana. Uusien metsänomistajien aktivoinnilla pyritään laajentamaan palvelun käyttöä. Metsänomistajien joukosta löytyy myös lukuisia omistajia, jotka hyödyntävät paperisia metsäsuunnitelmia eikä sähköistä asiointimuotoa ole vielä hyödynnetty. Selvityksemme mukaan metsäalalla tällä hetkellä aktiivisesti toimivat yksityismetsien ja yhteismetsien omistajat ovat tiiviisti verkostoituneet oman alueensa metsänhoitoyhdistysten ja metsäpalveluyritysten ja/tai metsäyhtiöiden kanssa. Heidän palvelutarpeensa pystytään tällä hetkellä täyttämään markkinavoimin eikä Metsään.fi -asiointipalvelua osata sen vuoksi hyödyntää. Metsänomistajien keskuudessa ei ole vielä täysin sisäistetty Metsään.fi asiointipalvelun hyödynnettävyyttä ja esimerkiksi sitä, että metsävaratietoa voidaan hyödyntää muussakin yhteydessä kuin metsäsuunnitelmien pohjana. Sähköiset palvelumuodot yleistyvät metsäalan toimijoiden keskuudessa. Metsään.fi -asiointipalvelun nähdään olevan metsänomistajille ja metsäalalla toimiville tahoille yhteinen sähköinen metsävaratiedon tietopankki. Markkinat ovat kehittäneet aktiivisesti myös omia sähköisiä järjestelmiään, joista esimerkkinä on Metsatie.fi sivusto. Sivusto on yksityisen elinkeinonharjoittajan ylläpitämä asiakaspalveluportaali, joka auttaa metsänomistajia saamaan toimijoilta tarjouksia metsänhoitotöistä. Metsänhoitoyhdistyksillä on puukauppaan keskittynyt sähköinen asiointipalvelu puumarkkinat.fi, joka välittää puukauppakohteita. Metsäyhtiöillä on tarjolla monipuolisia asiakkuussopimuksiin perustuvia järjestelmiä, joiden tarkoituksena on tuottaa asiakkaille kokonaisvaltaista palvelua. Tästä syystä esimerkiksi henkilöt, jotka käyttävät aktiivisesti metsäyhtiöiden palveluita, eivät koe Metsään.fi -asiointipalvelun hyödyttävän heitä ollenkaan. Suurilla metsänomistajilla on omat sähköiset järjestelmät metsänhoidon tueksi. Metla tuottaa metsävarakarttoja (VMI valtakunnan metsien inventointi), joita pääsee maksutta katsomaan paikkatietoikkuna.fi sivustolla. Metsään.fi asiointipalvelu avaa metsänomistajalle mahdollisuuksia esim. kilpailuttaa oman metsänsä työt metsäpalvelutoimijoilla. Puunmyynti- ja metsätyökohteiden sekä metsätietojen markkinoinnissa tarvitaan ulkopuolista palvelua, johon järjestelmä soveltuu erinomaisesti. Palvelun avaaminen toimijoille marraskuussa 2013 on laajentanut toimintaa odotetusti, ja tämän seurauksena yksityiset metsänomistajat pystyvät avaamaan metsävaratietonsa toimijoiden nähtäväksi. Selvityksemme mukaan sidosryhmät, toimijat ja Metsäkeskus kokevat, että yksityistä metsänomistajaa koskevien metsävaratietojen tulkitseminen henkilötiedoksi hidastaa

25 23 toiminnan laajentumista asiointipalvelun ympärille. Toimijat eivät saa tietoja palvelusta ilman metsänomistajan suostumusta. Johtopäätöksenä toteamme, että Metsään.fi -asiointipalvelun hyödyt metsänomistajille ja toimijoille ovat vielä suureksi osaksi toteutumatta. Asiointipalvelu ei vielä palvele laajasti ja yhteenkokoavasti koko metsäalaa. Olemme alla olevassa kuvassa havainnoineet tilanteen, jossa palvelun yhteiskunnallinen vaikuttavuus olisi huipussaan. Metsään.fi -asiointipalvelun hyöty toteutuessaan avaa uusia mahdollisuuksia metsäalan toimijoille, esimerkiksi uusia yrityksiä ja liiketoimintakonsepteja syntyy metsäalalle. Kuva 3. Metsään.fi -asiointipalvelu yhdistää koko metsäalan Toimija- ja sidosryhmäyhteistyöhön panostaminen Selvityksemme mukaan asiakas- ja sidosryhmäkentässä ei Metsäkeskuksen perustehtävissä ole havaittu suurta muutosta entiseen. Osittain Otson eriyttäminen on aiheuttanut asiakaskunnassa epäselvyyttä ja paikoin jopa kritiikkiä siitä, ettei Metsäkeskuksesta saa enää edellisen organisaation tavoin kokonaisvaltaista palvelua ja neuvontaa. Tällä hetkellä asiakkaat näkevät Metsäkeskuksen vahvasti lainvalvojan roolissa. Metsänhoitoyhdistysten markkinaehtoistuminen metsänhoitoyhdistyslakimuutoksen seurauksena synnyttää Metsäkeskukselle jatkossa enemmän kysyntää metsäalan neuvontatehtäville valtakunnallisena toimijana. Metsäalan toimijoiden keskuudessa kysyntää olisi myös mm. maankäytön suunnittelulle sekä kaavoitus- ja muulle neuvonnalle. Selvityksemme mukaan Metsäkeskuksen toimija- ja sidosryhmäyhteistyön kulmakivi on avoin viestintä ja kommunikointi metsävaratiedon ja tarkastustiedon analysoinnin tuottamista näkökulmista. Yllä kuvattua analyysitietoa olisi mahdollista viestiä asiakkaille Metsään.fi asiointipalvelun kautta.

Hankkeen riippumattoman arvioinnin keskeisiä havaintoja. Janne Vesa

Hankkeen riippumattoman arvioinnin keskeisiä havaintoja. Janne Vesa Hankkeen riippumattoman arvioinnin keskeisiä havaintoja Janne Vesa 19.11.2015 Arvioinnin tavoite Arvioinnin tavoitteena oli arvioida hankkeen: tavoitteita tehdäänkö oikeita asioita? toteutusta tehdäänkö

Lisätiedot

KPMG Audit Committee Member Survey. Sisäisen valvonnan ja hyvän hallintotavan kehittäminen tarkastusvaliokunnan jäsenen näkökulmasta

KPMG Audit Committee Member Survey. Sisäisen valvonnan ja hyvän hallintotavan kehittäminen tarkastusvaliokunnan jäsenen näkökulmasta KPMG Audit Committee Member Survey Sisäisen valvonnan ja hyvän hallintotavan kehittäminen tarkastusvaliokunnan jäsenen näkökulmasta KPMG Audit Committee Member Survey Tarkastusvaliokunnat ja hallituksen

Lisätiedot

Vesienhoito Tornionjoen vesienhoitoalueella. Vattenvård i Torne älvs vattendistrikt. Tornionjoen vesiparlamentti Kattilakoski Pekka Räinä

Vesienhoito Tornionjoen vesienhoitoalueella. Vattenvård i Torne älvs vattendistrikt. Tornionjoen vesiparlamentti Kattilakoski Pekka Räinä Vesienhoito Tornionjoen vesienhoitoalueella Vattenvård i Torne älvs vattendistrikt Tornionjoen vesiparlamentti 30.5.2007 - Kattilakoski Pekka Räinä Yhteistyö vesienhoidon suunnittelussa Samarbete i vattenvårdsplaneringen!

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

HE 108/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta

HE 108/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Valviran strategia

Valviran strategia Valviran strategia 2016 2020 Miten valvonta voi tukea sote-uudistuksen tavoitteita seminaari 9.3.2016 Säätytalo Ritva Kujala, hallintojohtaja Jussi Holmalahti, johtaja Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira

Lisätiedot

Muuntautuvan palvelusisällön haasteet hankintasopimuksen sisällön kannalta

Muuntautuvan palvelusisällön haasteet hankintasopimuksen sisällön kannalta Muuntautuvan palvelusisällön haasteet hankintasopimuksen sisällön kannalta 27.5.2014 Jan Ljungman Legal Counsel Yleistä julkisten hankintojen lainsäädännöstä ja sopimussisällöstä Hankintalaki säätelee

Lisätiedot

Luonnonhoitohankkeet ja luonnonhoidon suuntaviivat Suomen metsäkeskuksessa

Luonnonhoitohankkeet ja luonnonhoidon suuntaviivat Suomen metsäkeskuksessa Luonnonhoitohankkeet ja luonnonhoidon suuntaviivat Suomen metsäkeskuksessa Harjumetsien paahdeelinympäristöjen hoitoseminaari 19.6.2012 Taipalsaari Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä 1 Metsäalan

Lisätiedot

Metsähallituksen uusi toimintamalli

Metsähallituksen uusi toimintamalli Metsähallituksen uusi toimintamalli 17.2.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Liikelaitos METSÄHALLITUS -KONSERNI nykyisellään PÄÄJOHTAJA Metsähallituksen yhteiset konserniyksiköt

Lisätiedot

Työoikeuden sudenkuopat Jyväskylä 15.11.2013

Työoikeuden sudenkuopat Jyväskylä 15.11.2013 Työoikeuden sudenkuopat Jyväskylä 15.11.2013 Johanna Uusitalo Työoikeuden asiantuntija, varatuomari Korvaus työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä Korvaus työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä

Lisätiedot

Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne. NBS Workshop Antti Paananen

Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne. NBS Workshop Antti Paananen Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne NBS Workshop Antti Paananen 22.11.2013 Sisältö 1. Mitä tähän mennessä on tehty ja missään ollaan NordREG työssä? 2. Millaista poliittista ohjausta hankkeelle on saatu?

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL TIINA VÄLIKANGAS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA 2015-2017 PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA 2015-2017 I ETT NÖTSKAL KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMAN

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Auditointiryhmän asettaminen

Auditointiryhmän asettaminen Auditointiryhmän asettaminen Metsäneuvoston kokouksessa 22.8.2006 päätettiin perustaa metsäohjelman seurantaan auditointiryhmä. Auditointiryhmään kutsuttiin seuraavat henkilöt Kaupunginjohtaja Timo Louna,

Lisätiedot

QL Excellence -käsikirja

QL Excellence -käsikirja QL Excellence -käsikirja QL Laatutoiminta Oy:n laadunhallinta 2010 Sisällysluettelo: QL Excellence -käsikirja...3 Yleiskuvaus... 3 Laatupolitiikka...3 Laatukäsikirja...3 Laadunhallintajärjestelmän kuvaus...

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Odotukset maakuntauudistukselta

Odotukset maakuntauudistukselta Odotukset maakuntauudistukselta Kommenttipuheenvuoro Oulu 11.11.2016 Sote- ja Maakuntauudistus Maakunnille kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi myös muita tehtäviä: työ- ja elinkeinopalvelut sekä

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen

Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen Yhdessä enemmän innovatiivisuutta uudella konserniajattelulla 14.12.2011 Harri Skog Kansliapäällikkö Uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura Minne menet suomalainen metsätalous uudistuneen metsäpolitiikan haasteet Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura 29.10.2015 1 Suomi elää edelleen vahvasti myös metsästä: Metsäsektorin osuus kaikkien

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Maakuntauudistus yhden luukun palvelujen toteuttajana

Maakuntauudistus yhden luukun palvelujen toteuttajana Maakuntauudistus yhden luukun palvelujen toteuttajana Miksi ja mitä tavoitellaan? Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen Toimivammat palvelut Hallinnon sujuvoittaminen Palveluiden yhdenvertainen saatavuus,

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Sanna Paanukoski maa- ja metsätalousministeriö 21.11.2016 1 Kansallinen metsästrategia 2025 Strategia listaa metsäalan tärkeimmät tavoitteet vuoteen 2025

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020

Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 9.11.2015 Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallituksen kokous Eeva-Liisa Repo Elinkeinopäällikkö, Pohjois-Pohjanmaa Alueelliset metsäohjelmat Alueelliset metsäohjelmat

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE Sosiaali- ja terveystoimen esikunnan 2.2.1 1 (5) ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE Perusturvajohtaja 20.12.2012 Voimaan 1.1.2013 Perusturvajohtaja 24.2.2014 Voimaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA

TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA VM:n pilotti-hanke: Uusien tulosohjausasiakirjojen ja talousarvion välinen yhteys 18.11.2012 Valtiovarainministeriön hallinnonala 1.3.2012

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Metsähallituksen lakiuudistuksen avausseminaari Metsähallituksen näkemys Jyrki Kangas

Metsähallituksen lakiuudistuksen avausseminaari Metsähallituksen näkemys Jyrki Kangas Metsähallituksen lakiuudistuksen avausseminaari 17.2.2011 Metsähallituksen näkemys Jyrki Kangas Valtion liikelaitos Metsähallitus 1/3 Suomea (12,5 milj. ha) Talousmetsien metsämaata 3,6 milj. ha Kitu-

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Metsäneuvos Marja Kokkonen

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Metsäneuvos Marja Kokkonen METSÄHALLITUKSEN LIIKETOIMINNAN PALVELU- JA TOIMINTATAVOITTEET SE- KÄ TULOS- JA TULOUTUSTAVOITE VUODELLE 2017 Metsähallituksen liiketoiminnan tehtävä Metsähallituksesta annetun lain (234/2016) mukaan Metsähallitus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1097/2010 vp Rovaniemen pääpostin säilyttäminen nykyisessä paikassa Eduskunnan puhemiehelle Itella on Rovaniemellä yhdistämässä linja-autoaseman vieressä toimivan pääpostin kauppakeskus

Lisätiedot

HTML5 - Vieläkö. Antti Pirinen 15.1.2015

HTML5 - Vieläkö. Antti Pirinen 15.1.2015 HTML5 - Vieläkö perinteinen webtestaus riittää? Antti Pirinen 15.1.2015 Esittäjä Antti Pirinen Antti Pirinen Valmistunut TKK:lta 2006, pääaineena tietoliikenneohjelmistot, sivuaineena yritysturvallisuus.

Lisätiedot

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 2.3.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan keskeiset haasteet 3. Kansallinen metsäohjelma

Lisätiedot

Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa

Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa Valtakunnallinen työpajayhdistys Syyskokous 23.11.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Työmarkkinatuen uudistus vuonna

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Mitä on RAY:n seuranta?

Mitä on RAY:n seuranta? Mitä on RAY:n seuranta? Tulokset näkyviin järjestöjen eduksi Janne Jalava seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 1 Myös seurannan lähtökohta löytyy laista 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien

Lisätiedot

Kemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari , Liminka

Kemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari , Liminka Kemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari 13.2.2017, Liminka Irmeli Ruokanen Kemeran oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015) 4 (rahoituksen saajat), 21 (luonnonhoitohanketyypit,

Lisätiedot

VAMMAISNEUVOSTO HANDIKAPPRÅD. Kauniainen - Grankulla

VAMMAISNEUVOSTO HANDIKAPPRÅD. Kauniainen - Grankulla VAMMAISNEUVOSTO HANDIKAPPRÅD Kauniainen - Grankulla Kauniaisissa on toiminut vuodesta 1989 lähtien vammaisneuvosto, joka edistää ja seuraa kunnallishallinnon eri aloilla tapahtuvaa toimintaa vammaisten

Lisätiedot

CAF JA DIGITALISAATIO - PALVELUKETJUT KESKIÖSSÄ

CAF JA DIGITALISAATIO - PALVELUKETJUT KESKIÖSSÄ CAF JA DIGITALISAATIO - PALVELUKETJUT KESKIÖSSÄ Kansallisen arviointi- ja laatuverkoston seminaari 1.9.2016 Jussi Kleemola TÄMÄ ON SOLITA. Liikevaihto 2015 49,7 miljoonaa euroa Yli 430 ammattilaista Yli

Lisätiedot

Uusia asiakkaita Metsäalan toimijalle Helppoa, sähköistä yhteistyötä

Uusia asiakkaita Metsäalan toimijalle Helppoa, sähköistä yhteistyötä Uusia asiakkaita Metsäalan toimijalle Helppoa, sähköistä yhteistyötä Metsään.fi-palvelulla uusia asiakkaita ja tehoa liiketoimintaan Metsään.fi on asiointipalvelu metsänomistajille ja metsäalan toimijoille.

Lisätiedot

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Yhdessä olemme vahvempia 12.2.2014 1 Luonnonvarakeskuksen perustamisen taustaa Hallinnonalan tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistäminen

Lisätiedot

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj Tulos Q1 2013 Helsinki, 19.4.2013 Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj 19.4.2013 1 Sisältö Suomisen Q1 2013 lyhyesti Taloudellinen katsaus Q1 2013 Strategian

Lisätiedot

WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014

WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014 WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014 Kansainvälinen pitkäkestoinen koulukyselytutkimus, jossa tarkastellaan kouluikäisten lasten ja nuorten terveyskäyttäytymistä ja elämäntyylejä eri konteksteissa.

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: 0.2. 14.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika:

Lisätiedot

Metsähallituksen toimintamallin ja lainsäädännön uudistaminen. Maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto

Metsähallituksen toimintamallin ja lainsäädännön uudistaminen. Maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto Metsähallituksen toimintamallin ja lainsäädännön uudistaminen Maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto Metsähallituslain valmistelun taustaa: Maa- ja metsätalousministeriö on toteuttamassa Metsähallitusta

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN OPPILAITOSTEN YRITYSOHJAUSVERKOSTO

VARSINAIS-SUOMEN OPPILAITOSTEN YRITYSOHJAUSVERKOSTO Aikuisopiskelun Opinovi Varsinais-Suomessa VARSINAIS-SUOMEN OPPILAITOSTEN YRITYSOHJAUSVERKOSTO pk -yritysverkoston ohjausosaamista ja ohjausta yhteistyöllä Jaana Nyström, Salon seudun aikuisopisto OTSIKKOKENTTÄ

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1333/2010 vp Näkövammaisten kirjaston Celian tulevaisuus Eduskunnan puhemiehelle Celia on näkövammaisten kirjasto, joka on tarkoitettu Suomessa kaikille lukemisesteisille kansalaisille.

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Neuvotteleva virkamies Ville Schildt

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Neuvotteleva virkamies Ville Schildt METSÄHALLITUKSEN LIIKETOIMINNAN PALVELU- JA MUUT TOIMINTATAVOITTEET SEKÄ TULOS- JA TULOUTUSTAVOITE AJANJAKSOLLE 1.1. 31.3.2016 Metsähallituksesta annetun lain (1378/2004) mukaan Metsähallituksen tehtävänä

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.1.2014 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Julkisen hallinnon

Lisätiedot

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä Työ- ja elinkeinoministeriö ALKU uudistus ja maakunnan yhteistyöryhmät ALKU uudistuksessa MYR:lle ei tullut erityisiä uusia

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: palautekierrosversio, 2. palautekierros Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Planläggning och landskapsreformen Kaavoitus ja maakuntauudistus

Planläggning och landskapsreformen Kaavoitus ja maakuntauudistus www.obotnia.fi/landskapsplanen Planläggning och landskapsreformen Kaavoitus ja maakuntauudistus Landskapsreformens grundstenar Maakuntauudistuksen peruspalikat Landskapsförbunden, NTM-centralerna och regionförvaltningsverken

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 329/2009 vp Kasvirohdosvalmisteiden myyntikanavan määrittely lääkelaissa Eduskunnan puhemiehelle Luontaistuotealan keskusliitto ry ja Fytonomit ry ovat luovuttaneet 16.4.2009 ministeri

Lisätiedot

Iitin kunta. Yhteenveto tilikauden 2014 tarkastuksesta. KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy. Kaija Pakkanen, JHTT, KHT 27.4.2015

Iitin kunta. Yhteenveto tilikauden 2014 tarkastuksesta. KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy. Kaija Pakkanen, JHTT, KHT 27.4.2015 Iitin kunta Yhteenveto tilikauden 2014 tarkastuksesta KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy Kaija Pakkanen, JHTT, KHT 27.4.2015 Johdanto Yhteyshenkilö Kaija Pakkanen JHTT, KHT Puh. +358 20 760 3000 kaija.pakkanen@kpmg.fi

Lisätiedot

RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS

RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS Annettu 7. päivänä huhtikuuta 2016 Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtajan päätöksen mukaisesti määrätään Rikosseuraamuslaitoksesta 27 päivänä marraskuuta 2009 annetun

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 937/2009 vp Lävistyksiä koskeva valvonta ja ohjeistus Eduskunnan puhemiehelle Lävistykset ovat kasvattaneet suosiotaan koristautumisen muotona. Lävistystä tehtäessä vahingoitetaan aina

Lisätiedot

Miten Evirassa lähestytään avointa hallintoa? Maarit Hildén, henkilöstöjohtaja Avoin hallinto verkostotapaaminen (MMM)

Miten Evirassa lähestytään avointa hallintoa? Maarit Hildén, henkilöstöjohtaja Avoin hallinto verkostotapaaminen (MMM) Miten Evirassa lähestytään avointa hallintoa? Maarit Hildén, henkilöstöjohtaja Avoin hallinto verkostotapaaminen (MMM) 20-4-2015 Eviran avoin hallinto Polku on vasta hahmolla ja alussa Yhtymäkohtia moniin

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan?

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Lotta Haldin luontoympäristöyksikkö/ naturmiljöenheten AVAJAISTILAISUUS / INVIGNING perjantaina/fredag 9.10. klo/kl. 9 11.30 Vaasan

Lisätiedot

Yhdessä me se tehdään verkostojen rooli AMKE yhteisössä

Yhdessä me se tehdään verkostojen rooli AMKE yhteisössä Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry. Yhdessä me se tehdään verkostojen rooli AMKE yhteisössä Tellervo Tarko, AMKE ry Mikä on AMKE? Mikä on järjestö Ihmisten yhteenliittymä, joka on organisoitunut

Lisätiedot

Korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän yhteistyö miten erilainen oikeusasema vaikuttaa? Ella Mikkola

Korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän yhteistyö miten erilainen oikeusasema vaikuttaa? Ella Mikkola Korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän yhteistyö miten erilainen oikeusasema vaikuttaa? 9.3.2017 Ella Mikkola Selvityksen tausta ja toteutus Osa hanketta "Miten elinkeinoelämän, korkeakoulujen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 95/2006 vp Saamenkieliset ylioppilaskirjoitukset Eduskunnan puhemiehelle Saamen kielen aseman parantamiseksi Suomessa tuli vuonna 1992 voimaan kielilaki. Vuonna 2004 tuli voimaan saamen

Lisätiedot

Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat

Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat Puusta elinvoimaa Pohjoiseen seminaari 12.5.2016 Eeva-Liisa Repo Elinkeinopäällikkö, Pohjois-Pohjanmaa Pohjoinen palvelualue Suomen metsäkeskus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 680/2009 vp Nuorten akateemisten työttömyyden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on kasvanut keväällä 2009 erityisesti 25 30-vuotiaiden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela Avoimuus ja strateginen hankintatoimi BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa 27.9.2016 Sari Laari-Salmela Hankintamenettelyt strategisina käytäntöinä Millaisia hankintamenettelyjen/-

Lisätiedot

- Jotta liikkuisimme enemmän - Latua3!- info. Laadunhallinnan toimeenpano urheiluopistojen arkeen

- Jotta liikkuisimme enemmän - Latua3!- info. Laadunhallinnan toimeenpano urheiluopistojen arkeen - Jotta liikkuisimme enemmän - Latua3!- info Laadunhallinnan toimeenpano urheiluopistojen arkeen 20.1.2017 Latua 3! pähkinän kuoressa Tiivistetyn hankekuvauksen pohjalta Tavoite1. Auditointiosaamisen jalkautus

Lisätiedot

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Kieku-palvelujen tuottajana

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Kieku-palvelujen tuottajana Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Kieku-palvelujen tuottajana Pirjo Pöyhiä Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus www.palkeet.fi Pirjo Pöyhiä 2.4.2014 1 Palkeet - Vaikuttava

Lisätiedot