Solustressin tutkimuksesta kliinisiin läpimurtoihin? Kai Kaarniranta, Niku Oksala, Mikko J. Lammi, Heikki J. Helminen ja Lea Sistonen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Solustressin tutkimuksesta kliinisiin läpimurtoihin? Kai Kaarniranta, Niku Oksala, Mikko J. Lammi, Heikki J. Helminen ja Lea Sistonen"

Transkriptio

1 Katsaus Solustressin tutkimuksesta kliinisiin läpimurtoihin? Kai Kaarniranta, Niku Oksala, Mikko J. Lammi, Heikki J. Helminen ja Lea Sistonen Fysikaalisen tai kemiallisen stressin seurauksena useiden geenien aktiivisuus vähenee, kun taas lämpösokki- eli stressigeenien induktio lisääntyy. Stressigeenit koodaavat lämpösokkiproteiineja (Hsp), jotka toimivat soluissa kaperoneina,»avustajina», auttaen solujen proteiineja laskostumaan oikein translaatiossa, kalvon läpi kuljetuksessa tai esimerkiksi korkean lämpötilan aiheuttaman vaurion jälkeen. Viime vuosina lämpösokkiproteiinien kliininen merkitys useiden sairauksien patogeneesissä, diagnostiikassa ja ennusteen määrittämisessä on alkanut selvitä. Merkittävimmät kliiniset löydökset liittyvät iskeemisiin prosesseihin, kuten sydän- ja aivoinfarkteihin, useisiin neoplasioihin ja ikääntymiseen. Tässä katsauksessa käsittelemme stressigeenien säätelyä, Hsp70-stressiproteiinien kliinisiä yhteyksiä ja niiden mahdollisia hoitosovelluksia iskeemisissä, neoplastisissa ja degeneratiivisissa prosesseissa. Stressigeenit koodaavat lämpösokkiproteiineja (Hsp), joiden tehtävänä on suojella solua ulkoista kuormitusta vastaan. Hsp-proteiinien synteesi lisääntyy solujen altistuessa fysikaalisille tai kemiallisille stressitekijöille, kuten lämmölle, happiradikaaleille, iskemialle, säteilylle ja tietyille lääkeaineille. Hsp-proteiinien lisääntynyttä synteesiä esiintyy myös kehitysbiologisissa ja tulehduksellisissa prosesseissa sekä neoplasioissa (Morimoto 1998). Hsp-proteiineja kutsutaan myös kaperoneiksi (molecular chaperones). Ne toimivat eräänlaisina»avustajina» muuttaessaan muiden proteiinien rakennetta. Näin ollen niillä on kyky korjata stressin seurauksena vaurioituneita proteiineja ja parantaa solun elinkykyä. Stressitilanteiden lisäksi Hsp-proteiineilla on tärkeä tehtävä solun normaalitoiminnoissa, kuten uusien proteiinien laskostuksessa ja kuljetuksessa (Buchner 1996). Stressiproteiinit jaetaan luokkiin molekyylipainojensa mukaisesti (Leppä ja Sistonen 1997). Luokat ovat 100, 90, 70, 60 ja 40 kda sekä pienimolekyyliset (15 30 kda). Eniten tutkittuja stressiproteiineja ovat Hsp70-luokan, Hsc70 (73 kda) ja Hsp70 (72 kda). Hsc70-proteiinia ilmentyy soluissa perus- eli konstitutiivisella tasolla, eikä sen määrä juuri muutu klassisissa stressialtistuksissa. Hsp70-proteiinin synteesi sen sijaan lisääntyy huomattavasti nimenomaan stressin seurauksena (Leppä ja Sistonen 1997). Hsp70-proteiinien on havaittu vaikuttavan stressitoleranssin kehittymiseen. Stressitoleranssilla tarkoitetaan solujen tehostunutta kykyä selviytyä toistuvasta kuormituksesta. Viimeaikaiset tutkimustulokset ovat osoittaneet, että tämä toleranssiominaisuus johtuu muun muassa Hsp70-proteiinien apoptoosia estävästä vaikutuksesta (Jäättelä ym. 1998). Hsp70-vasteen molekulaarinen tausta Stressiherkkä, introniton ja pääasiallisesti transkriptionaalisen säätelyn alainen hsp70-geeni koodaa indusoituvaa Hsp70-proteiinia. Geenin 2266 Duodecim 2001;117:

2 promoottorialue sisältää useita säätelykohtia, joista osa liittyy perustason ja osa indusoituvan transkription säätelyyn (kuva 1). Transkriptionaalinen stressi-induktio välittyy -transkriptiotekijän (heat shock factor) kautta (Pirkkala ym. 2001). Normaaleissa, stressittömissä olosuhteissa esiintyy sekä solulimassa että tumassa inaktiivisena monomeerina, mutta stressialtistuksessa se trimerisoituu ja sitoutuu spesifiseen HSE-alueeseen stressigeenien promoottorialueella. Tehokkaan transkription aikaansaamiseksi -proteiini hyperfosforyloidaan oligomerisaation lisäksi (kuva 1) (Morimoto 1998; Holmberg ym. 2001). Hsp70-geenien säätely vaihtelee voimakkuudeltaan ja kinetiikaltaan altistuksen mukaan (Sarge ym. 1993, Kaarniranta ym ja 2000). Korkeille lämpötiloille tai arakidonaatille altistetuissa soluissa on trimerisoitunut ja hyperfosforyloitunut ja sen sitoutuminen DNA:ssa sijaitsevaan kohdejaksoonsa on lisääntynyt, mikä puolestaan indusoi stressigeenien transkriptiota ja lähetti-rna:n synteesiä (taulukko 1) (Sarge ym. 1993, Jurivich ym. 1994). Tulehduskipulääkkeistä indometasiini aktivoi :n, mutta sen ei ole havaittu aiheuttavan transkriptiotekijän lisääntynyttä fosforylaatiota tai kohdegeenien transkriptiota (Lee ym. 1995). -aktivaatiota ei kuitenkaan esiinny hydrostaattiselle paineelle altistetuissa soluissa. Hydrostaattinen paine aiheuttaa Hsp70-vasteen lähetti-rna:n stabiloitumisen kautta, ja tämän mekanismin yksityiskohtia ei tunneta (Kaarniranta ym. 1998, 2000). ISKEMIA-REPERFUUSIO ONKOGENEESI INFLAMMAATIO KORKEA LÄMPÖTILA Solunulkoinen tila Solulima Tuma HSE CCAAT GGcGGG TATA hsp70 ngaan ngaan ngaan Hsp70 Kuva 1. Hsp70-geenin promoottori sisältää useita säätelyalueita. Stressialtistuksessa oligomerisoituu inaktiivisesta monomeerista trimeeriksi ja sitoutuu spesifiseen HSE-alueeseen. Tehokkaan transkription aikaansaamiseksi -proteiini hyperfosforyloidaan oligomerisaation lisäksi. HSE koostuu guaniini-adeniini-adeniininukleotideista, joiden molemmilla puolilla on mikä tahansa nukleotidi (n). CCAAT-, GC- ja TATA-alueisiin sitoutuvat transkriptiotekijät CTF, Sp1 ja TFIID osallistuvat geenien perusaktiivisuuden säätelyyn. Solustressin tutkimuksesta kliinisiin läpimurtoihin? 2267

3 Taulukko 1. :n aktivaatio ja hsp70-geenien induktio. hsp70 Altistus Trimeri- Fosfo- DNA-sitou- Trans- RNA:n lisään- RNA:n Tutkimus soituminen rylaatio tuminen kriptio tyminen stabilisaatio Korkea lämpötila Sarge ym. 1993, Holmberg ym Arakidonaatti ? Jurivich ym Indometasiini + +? Lee ym Hydrostaattinen + + Kaarniranta ym.1998, paine = vaikutus todettu, = ei vaikutusta,? = vaikutusta ei tunneta Hsp70 iskeemisissä prosesseissa Lämpösokkiproteiinien erityisesti Hsp70-proteiinien merkitystä iskemiassa ja sen jälkeisessä reperfuusiossa on tutkittu laajalti suolistossa, munuaisissa, maksassa ja aivoissa sekä erityisen runsaasti sydänlihaksessa. Sydämessä Hsp70- vaste indusoituu lämpökäsittelyn, iskemian, reperfuusion (taulukko 2) (Nishizawa ym. 1999) ja tehokkaan liikuntasuorituksen aikana (Locke ym. 1995). Viimeaikaiset tutkimustulokset viittaavat vahvasti siihen, että reperfuusio on merkittävämpi Hsp70-vasteen indusoija kuin iskemia (Nishizawa ym. 1999). Reperfuusiossa happiradikaalit aiheuttavat -transkriptiotekijän aktivaation kautta Hsp70-pitoisuuksien kasvun (Nishizawa ym. 1999). Hsp70-proteiinin osuutta stressitoleranssin kehittymisessä korostavat löydökset, joiden mukaan hapenpuutteen aiheuttamaa sydänlihasvauriota voidaan vähentää esikuormituksella, toistetulla lyhytaikaisella stressillä. Kokeellisissa malleissa suurentuneet Taulukko 2. Hsp70:n merkitys kokeellisissa ja kliinisissä malleissa. Kohde/elin Patofysiologinen tila Merkitys Tutkimus Sydän Reperfuusio Hapetus-pelkistystasapainon muutokset indusoivat Nishizawa ym Hsp70-välitteisen kudossuojavaikutuksen Liikuntasuoritus Liikunnalla voidaan indusoida Hsp70-vaste; suojaako Locke ym iskemialta? Sydäninfarkti Lämpösokki pienentää infarktin kokoa ja parantaa Benjamin ym infarktinjälkeistä toimintaa; voitaisiinko hyödyntää elektiivisessä kirurgiassa? Suolisto Suolistoalkuinen sepsis Hsp70 korreloi parantuneeseen selviytymiseen Eaves-Pyles ym kokeellisessa sepsiksessä; voitaisiinko hyödyntää suuren riskin potilailla? Iskemia/reperfuusio Lämpösokilla voidaan suojata suolistoiskemiaa ja Stojadinovic ym reperfuusiota vastaan; voitaisiinko hyödyntää monielinvaurion ehkäisyssä suuren riskin potilailla? Munuainen Iskemia /reperfuusio ATP-aktiivisuuden väheneminen indusoi Hsp70-vasteen, Aufricht ym joka liittyy Na + /K + -ATPaasin aktiivisuuden palautumiseen Aivot Iskemia Hsp70:n yli-ilmentyminen suojaa infarktilta Rajdevym ym Neoplasia Neoplastinen muutos Neoplastiset solut ilmentävät lämpösokin jälkeen Multhoff ym Hsp70-epitooppeja; voitaisiinko hyödyntää selektiivisessä syöpäterapiassa? Syöpä Rokote syöpää vastaan? Chu ym

4 Hsp70-pitoisuudet korreloivat toiminnan parempaan palautumiseen sydäninfarktin jälkeen (Benjamin ja McMillan 1998). Lämpösokkiproteiinien suojavaikutukset voidaan saada aikaan altistamalla sydän lyhytaikaiselle stressille, jolloin sydämen kyky vastustaa uutta stressiä on parantunut Hsp70-induktion jälkeen ja esimerkiksi sydäninfarktialueen koko on pienempi (Benjamin ja McMillan 1998). Tästä syystä hallittu Hsp70- induktio saattaa mahdollistaa uusia hoitosovelluksia muun muassa sepelvaltimoiden ohitusleikkauksia tai sydäninfarktin estoa ajatellen. Suoliston iskemian ja reperfuusion aiheuttama limakalvovaurio on tärkeä tapahtuma monielinvaurion (MODS) alkuvaiheen patofysiologiassa. Suoliston lämpösokkivaste ei käynnisty iskemian aikana, ja reperfuusion aikana hsp70- geenien induktio poikkeaa klassisen stressin kuten lämpösokin aiheuttamasta vasteesta (Oksala ym., julkaisematon havainto). Tämä voi osaltaan selittää suoliston herkkyyden iskeemisille tapahtumille ja altistumisen suolistoalkuisen monielinvaurion kehittymiselle. Tätä olettamusta tukee se, että arseniitilla aiheutettu Hsp70:n lisääntynyt ilmentyminen liittyy parantuneeseen selviytymiseen suolistoalkuisessa kokeellisessa sepsiksessä (Eaves-Pyles ym. 2000). Lämmön avulla indusoitu stressitoleranssi lisää Hsp70:n tuotantoa ja suojaa ohutsuolta iskemian ja reperfuusion aiheuttamalta soluvauriolta (Stojadinovic ym. 1995). Glutamiinilla on suoliston limakalvoa suojaava vaikutus, ja lisäksi se nopeuttaa mukoosavaurion korjautumista. Glutamiinin lisääminen suolistoepiteelisoluviljelmään lisää Hsp70:n synteesiä. Täten glutamiinin suolistoa suojaava vaikutus näyttää välittyvän ainakin osittain Hsp70:n kautta (Wischmeyer ym. 1997). Munuaisiskemiassa solunsisäinen ATP vähenee huomattavasti ja samalla tapahtuu Hsp70:n nopea induktio (Van Why ym. 1994). ATP:n määrän pieneneminen alle 50 %:iin normaalista johtaa munuaisessa :n kiinnittymiseen HSE:hen ja hsp70-geenin lisääntyneeseen transkriptioon. Hsp70 kiinnittyy munuaisiskemian aikana aggregoituneisiin denaturoituneisiin proteiineihin, joista Hsp70 pääsee vapautumaan ATP:n avulla (Aufricht ym. 1998). ATP:n määrä onkin munuaisessa tärkeä stressivasteen säätelijä (Van Why ym. 1994). Hsp70:n aktiivisuuden tehostaminen ATP:n määrää lisäämällä nopeuttaa denaturoituneen Na + /K + -ATPaasin aktiivisuuden palautumista ja lisää sen stabiilisuutta (Aufricht ym. 1998). Munuaisytimen osmolaalisuus säätelee Hsp70:n tuotantoa (Rauchman ym. 1997). Näin ollen Hsp70:llä on tärkeä rooli munuaisen iskeemisessä toimintahäiriössä ja sen korjaantumisessa, ja myös ilmeisesti munuaisen normaalissa sopeutumisessa osmolaalisuuden muutoksiin. Hsp70:n synteesi lisääntyy aivoiskemiassa (Hata ym. 2000). Lyhytaikainen aivoiskemia suojaa aivoja myöhäisemmältä, pidempiaikaiselta iskemialta, joka liittyy Hsp70:n lisääntyneeseen määrään aivoissa (Baek ym. 2000). Esistressillä aivot voidaan suojata lämpövauriota, arteriaalista hypotensiota, aivoiskemiaa sekä dopamiini- tai serotoniinistressiä vastaan. Tämä suojavaikutus korreloi hyvin Hsp70:n ilmentymiseen aivoissa (Yang ym. 1999). Hippokampuksen CA(1)-alueen neuronit ovat erittäin herkkiä iskemialle. Tätä voi osaltaan selittää se, että Hsp70:n peruspitoisuus on tällä alueella hyvin pieni (Abe ym. 1998). Onkin mielenkiintoista, että aivoinfarktissa hippokampuksen CA(1)-alueen niissä soluissa, joissa esiintyy eniten Hsp70:n synteesiä, ei ilmene apoptoosiin liittyvää DNA:n fragmentaatiota (States ym. 1996). Iskemiaa edeltävä paasto johtaa vähäisempään aivovaurioon ja parempaan kuntoutumiseen kokeellisessa aivoinfarktissa ja sen jälkeisessä reperfuusiossa (Yu ja Mattson 1999). Sama vaikutus saadaan aikaan käyttämällä glukoosin metaboloitumatonta analogia 2-deoksiglukoosia. Soluviljelyolosuhteissa 2-deoksiglukoosi suojaa hippokampussoluja kemialliselta hypoksialta (Yu ja Mattson 1999). Se lisää Hsp70-pitoisuuksia hermosoluviljelmissä ja yhdessä paaston kanssa myös striatumissa. Iskemiaa edeltävä veren pieni glukoosipitoisuus liittyy Hsp70:n ilmentymiseen reperfuusiossa vaurioalttiilla CA(1)-alueella (Garnier ym. 1999). Paastoaminen aiheuttaa reperfuusiossa Hsp70:n pitkittyneen ilmentymisen erityisesti CA(1)-alueella. Hsp70:n runsas ilmentyminen CA(1)-alueella liittyy neuronien parantuneeseen vaurion- Solustressin tutkimuksesta kliinisiin läpimurtoihin? 2269

5 kestoon (Garnier ym. 1999). On tärkeää huomata, että näihin korrelaatioihin perustuvien tulosten pohjalta ei voida määrittää luotettavasti syysuhteita Hsp70:n ilmentymisen ja soluvaurioiden estymisen välillä. Hsp70:n tärkeyttä aivojen iskeemisten vaurioiden vähentämisessä tukee tutkimus, jossa todettiin aivoinfarktin koon olevan pienempi hsp70-geeniä yli-ilmentävillä siirtogeenisillä hiirillä kuin normaaleilla verrokkihiirillä (Rajdev ym. 2000). Stressivasteella, joka on indusoitu kemiallisilla yhdisteillä tai manipulaatiohoidoilla saattaa siis olla olennainen merkitys aivojen suojaamisessa iskeemisiä prosesseja vastaan. Jatkotutkimuksissa selvinnee, aiheuttaako Hsp70:n lisääntynyt synteesi sinänsä parantuneen stressitoleranssin. Stressiproteiinien merkitys syövissä Hsp70-proteiinit ovat yleisesti yli-ilmentyneitä useissa ihmisen neoplasioissa. Niiden lisääntyneet määrät korreloivat usein huonoon ennusteeseen ja hoitoresistenssiin. Hsp70-proteiinien kyky estää apoptoosia selittää ainakin osittain niiden tuumorigeenisuuden ja hoitoresistenssin. Esimerkiksi rintasyövässä Hsp70 korreloi lyhentyneeseen elinikään, lisääntyneeseen soluproliferaatioon, huonoon erilaistumiseen ja imusolmukemetastaaseihin (Jäättelä 1999, Nylandsted ym. 2000). Hsp70-positiivisilla endometriumtuumoripotilailla elinikä on merkitsevästi lyhyempi kuin Hsp70-negatiivisilla. Suuria Hsp70-pitoisuuksia on löydetty myös munuais-, keuhkoja munasarjakarsinoomista. Osteosarkooma-, leukemia- ja lymfoomasolut ilmentävät myös tavanomaista enemmän Hsp70-proteiinia (Jäättelä 1999). Verrattaessa metastasoimattomasta ja metastasoineesta eturauhassyöpävariantista valmistettuja solulinjoja todettiin :n yli-ilmentyvän sekä metastasoineessa variantissa että primaareista eturauhassyöpäkasvaimista otetuissa näytteissä (Hoang ym. 2000). Tässä eturauhassyöpätutkimuksessa mitattiin suuria Hsp27-pitoisuuksia, mikä korostaa myös muiden kuin Hsp70-stressiproteiinien tärkeyttä neoplasian kehittymiseen liittyvässä -välitteisessä vasteessa (Hoang ym. 2000). Neoplastisten solujen suuret Hsp-määrät luovat myös edellytyksiä hoitojen kohdentamiseen kasvainsoluihin Hsp:stä riippuvalla tavalla. Altistettaessa ihmisen Ewingin sarkoomasta eristettyjä soluja, osteosarkoomasoluja tai normaaleja fibroblasteja lämpösokille palautumisvaiheessa vain neoplastisten solujen pinnalle ilmestyy Hsp70-epitooppeja (taulukko 2) (Multhoff ym. 1995). Tätä ilmiötä voidaan käyttää hyväksi pyrittäessä tunnistamaan syöpäsolut ja kohdentamaan hoito niihin. Tulevaisuudessa lämpösokkiproteiinivälitteisen kudossuojauksen lupaavin sovellusalue voi olla suuren riskin elektiivisten potilaiden preoperatiivinen suojaaminen. Stressiproteiinien avulla on pyritty valmistamaan rokotteita syöpää vastaan. Ihmisen papilloomavirus 16:een (HPV 16) liittyvässä kohdunkaulan syövissä ja dysplasioissa on ominaista viruksen proteiini E7:n ilmentyminen. Mycobacterium boviksen Hsp65- ja HPV16 E7-proteiinista valmistetulla fuusioproteiinilla HspE7 voidaan rokottaa hiiriä kokeellista kohdunkaulan syöpää vastaan (taulukko 2) (Chu ym. 2000). Myös sairastuneiden hiirien rokottaminen johtaa palpoitavissa olevien tuumoreiden regressioon, estää uusien kasvainten muodostumisen ja parantaa pitkän aikavälin selviytymistä. Tätä vaikutusta välittää Th1:n kaltainen soluvälitteinen immuunivaste, jossa Hsp65 tehostaa immuunivasteen muodostumista (Chu ym. 2000). Ikääntyminen Vanhenemisen molekulaarisia mekanismeja ei tunneta tarkoin. Eräät viimeaikaiset tutkimustulokset kuitenkin viittaavat, että ikääntymiselle ominaisia piirteitä ovat solujen stressinsieto- 2270

6 kyvyn etenevä heikkeneminen ja apoptoottinen solukuolema. Lisäksi solujen kasvuun ja jakautumiseen vaikuttavien geenien ilmentymisessä tapahtuu muutoksia (Campisi 1996). Epäedulliset muutokset proteiinien metylaatiossa, fosforylaatiossa, oksidaatiossa, glykosylaatiossa, ribosylaatiossa ja konformaatiossa lisääntyvät ikääntymisen seurauksena, jolloin soluihin kertyy ja sakkautuu epänormaaleja proteiineja (Andersen ym. 1996). Hsp70-proteiinit toimivat kaperoneina, eli niillä on kyky muuttaa muiden proteiinien rakennetta, auttaa proteiinien siirtymistä kalvostojen läpi sekä estää haitallisten proteiinien kertymistä ja aggregoitumista soluun. Ikääntyneissä soluissa Hsp70-proteiinien ilmentyminen on kuitenkin vähentynyt. Tämä johtuu heikentyneestä -aktivaatiosta, joka puolestaan korreloi lisääntyneeseen sairastuvuuteen ja kuolleisuuteen stressialtistuksissa (Lu ym. 2000). Ubikitiinivälitteisten, 26S-proteasomien tehtävänä on hajottaa ja poistaa vaurioituneet proteiinit soluista (Ciechanover 1998). Proteasomien eston on havaittu suurentavan Hsp70-pitoisuuksia :n aktivaation avulla, mikä viittaa lisääntyneeseen stressialtistukseen (Pirkkala ym. 2000). Täten Hsp70-proteiinien vähentynyt ilmentyminen ikääntyneissä soluissa voi vaikuttaa haitallisesti kertymätuotteiden aineenvaihduntaan ja apoptoosin säätelyyn. Nykyistä tarkempi tietämys stressigeenien roolista vanhenevissa kudoksissa voi luoda uusia mahdollisuuksia solujen toimintakyvyn ylläpitämisessä tulevaisuudessa. Hsp-proteiinien merkityksestä ikääntymisen biologiassa on toistaiseksi varsin niukasti tietoa. Stressivasteen kliinisiä sovellusmahdollisuuksia Tähän mennessä tehdyissä kliinisissä esialtistuskokeissa on keskitytty kudossuojauksen niin sanottuun ensimmäiseen aikaikkunaan, joka perustunee suurelta osin proteiinisynteesistä riippumattomiin nopeisiin muutoksiin solujen ionikanavissa, ionihomeostaasissa, tukirangassa ja energia-aineenvaihdunnassa. Niin sanotun toisen aikaikkunan kudossuojavaikutusta, joka vaatii stressiproteiinisynteesiä, on tutkittu vähän. Tämä vaikutus ilmenee vasta vuorokauden kuluttua altistuksesta mutta kestää toisaalta useita vuorokausia. Useat preoperatiiviset tutkimukset mahdollistavat jo nykyisin kudossuojauksen esialtistuksella. Kudossuojavaikutus voidaan saada aikaan esimerkiksi lyhytkestoisilla iskemia-reperfuusiosykleillä sydämen angiografian yhteydessä ennen elektiivistä sydänleikkausta. Toisaalta lämpöaltistus on mahdollista toteuttaa haluttuun elimeen ja halutulle syvyydelle esimerkiksi sähkömagneettisen induktion tai ultraäänitekniikan avulla. Esimerkiksi vatsaontelon parenkyymielimiä voitaisiin suojata näin ennen leikkausta. Yksinkertaisimmillaan vatsaontelon parenkyymielimien suojaus voitaisiin toteuttaa intraperitoneaalisella hypertermisellä lavaatiolla. Jos preoperatiiviset tutkimukset tehdään katetrisaation kautta, tämä tarjoaa reitin myös hypertermisen perfuusion käytölle. Elinsiirtokirurgiaa ajatellen saattaisi olla hyödyllistä esialtistaa siirrettävä elin jo ennen sen irrotusta huomioiden stressiproteiinien antama suojavaikutus. Tulevaisuudessa lämpösokkiproteiinivälitteisen kudossuojauksen lupaavin sovellusalue voisikin olla suuren riskin elektiivisten potilaiden preoperatiivinen suojaaminen. Lopuksi Hsp-proteiinit ovat evoluution aikana pitkälle konservoituneita, ja niiden proteiinirakenteissa on paljon homologiaa bakteereista nisäkkäisiin. Geenit, jotka koodaavat Hsp-proteiineja, kuuluvat ensimmäisten kloonattujen geenien joukkoon. Tämä on luonut pohjan sille, että hspgeenien säätelymekanismit tunnetaan poikkeuksellisen hyvin, mikä puolestaan mahdollistaa uusien hoitojen tehokkaan kehittämisen ja hyödyntämisen. Seuraavien vuosien aikana stressitutkimuksen kliiniset sovellukset liittyvät mitä todennäköisimmin profylaksiaan iskeemisissä prosesseissa, syöpärokotteiden testaukseen, ikääntymisbiologiaan, geeniterapiaan ja kirurgisten hoitojen tehostamiseen. Solustressin tutkimuksesta kliinisiin läpimurtoihin? 2271

7 Kirjallisuutta Abe K, Kawagoe J, Aoki M, ym. Stress protein inductions after brain ischemia. Cell Mol Neurobiol 1998;18: Andersen LB, Lund A, Kveiborg M, ym. From genes to functional gene products during aging. Kirjassa: Rattan SIS, Toussaint O, toim. Molecular gerontology: research status and strategies. New York/ London: Plenum, Aufricht C, Lu E, Thulin G, ym. ATP releases HSP-72 from protein aggregates after renal ischemia. Am J Physiol 1998;274: Baek SH, Kim JY, Choi JH, ym. Reduced glutathione oxidation ratio and 8 ohdg accumulation by mild ischemic pretreatment. Brain Res 2000;21:856: Benjamin IJ, McMillan ER. Stress (heat shock) proteins, molecular chaperones in cardiovascular biology and disease. Circ Res 1998;2: Buchner J. Supervising the fold: functional principles of molecular chaperones. FASEB J 1996;10:10 9. Campisi J. Replicative senescence: an old lives tale? Cell 1996;84: Chu NR, Wu HB, Wu T, ym. Immunotherapy of a human papillomavirus (HPV) type 16 E7-expressing tumour by administration of fusion protein comprising Mycobacterium bovis bacille Calmette-Guerin (BCG) hsp65 and HPV16 E7. Clin Exp Immunol 2000;121: Ciechanover A. The ubiquitin-proteasome pathway: on protein death and cell life. EMBO J 1998;17: Cotto J, Kline M, Morimoto RI. Activation of heat shock factor 1 DNA pathway of regulation. J Biol Chem 1996;271: Eaves-Pyles T, Wong HR, Alexander JW. Sodium arsenite induces the stress response in the gut and decreases bacterial translocation in a burned mouse model with gut-derived sepsis. Shock 2000;13: Garnier P, Bertrand N, Flamand B, ym. Preischemic blood glucose supply to the brain modulates HSP(72) synthesis and neuronal damage in gerbils. Brain Res 1999;836: Hata R, Maeda K, Hermann D, ym. Evolution of brain infarction after transient focal cerebral ischemia in mice. J Cereb Blood Flow Metab 2000;20: Hoang AT, Huang J, Rudra-Ganguly N, ym. A novel association between the human heat shock transcription factor 1 () and prostate adenocarcinoma. Am J Pathol 2000;156: Holmberg CI, Hietakangas V, Mikhailov A, ym. Phosphorylation of serine 230 promotes inducible transcriptional activity of heat shock factor 1. EMBO J 2001;20: Jurivich DA, Sistonen L, Sarge KD, ym. Arachidonate is a potent modulator of human heat shock gene transcription. Proc Natl Acad Sci USA 1994;91: Jäättelä M, Wissing D, Kokholm K, ym. Hsp70 exerts its anti-apoptotic function downstream of caspase-3-like preteases. EMBO J 1998;17: Jäättelä M. Escaping cell death: survival proteins in cancer. Exp Cell Res 1999;248: Kaarniranta K, Elo M, Sironen R, ym. Hsp70 accumulation in chondrocytic cells exposed to high continuous hydrostatic pressure coincides with mrna stabilization rather than transcriptional activation. Proc Natl Acad Sci USA 1998;95: Kaarniranta K, Holmberg CI, Helminen HJ, ym. Protein synthesis is required for stabilization of hsp70 mrna upon exposure to both hydrostatic pressurization and elevated temperature. FEBS Lett. 2000;475: Lee B, Chen J, Angelidis C, ym. Pharmacological modulation of heart chock factor 1 by antiinflammatory drugs results in protection against stress-induced cellular damage. Proc Natl Acad Sci USA 1995;92: Leppä S, Sistonen L. Heat shock response pathophysiological implications. Ann Med 1997;29:73 8. Locke M, Noble EG, Tanguay RM, ym. Activation of heat-shock transcription factor in rat heart after heat shock and exercise. Am J Physiol 1995;268: Lu J, Park JH, Liu AY-C, ym. Activation of heat shock factor 1 by hyperosmotic or hypo-osmotic stress is drastically attenuated in normal human fibroblasts during senescence. J Cell Physiol 2000;184: Morimoto RI. Regulation of the heat shock transcriptional response: cross talk between a family of heat shock factors, molecular chaperones, and negative regulators. Genes Dev. 1998;12: Multhoff G, Botzler C, Wiesnet M, ym. A stress-inducible 72-kDa heatshock protein (HSP72) is expressed on the surface of human tumor cells, but not on normal cells. Int J Cancer 1995;61: Nishizawa J, Nakai A, Matsuda K, ym. Reactive oxygen species play an important role in the activation of heat shock factor 1 in ischemicreperfused heart. Circulation 1999; 99: Nylandsted J, Rohde M, Brand K, ym. Selective depletion of heat shock protein 70 (Hsp70) activates a tumor-specific death program that is independent of caspases and bypassess Bcl-2. Proc Natl Acad Sci USA 2000;97; Pirkkala L, Alastalo T-P, Zuo X, ym. Disruption of heat shock factor 1 reveals an essential role in the ubiquitin protealytic pathway. Mol Cell Biol 2000;20: Pirkkala L, Nykänen P, Sistonen L. Roles of the heat shock transcription factors in the regulation of the heat shock response and beyond. FASEB J 2001;15: Rajdev S, Hara K, Kokubo Y, ym. Mice overexpressing rat heat shock protein 70 are protected against cerebral infarction. Ann Neurol 2000;47: Rauchman MI, Pullman J, Gullans SR. Induction of molecular chaperones by hyperosmotic stress in mouse inner medullary collecting duct cells. Am J Physiol 1997;273:F9 17. Sarge KD, Murphy SP, Morimoto RI. Activation of heat shock gene transcription by heat shock factor 1 involves oligomerization, acquisition of DNA-binding activity, and nuclear localization and can occur in the absence of stress. Mol Cell Biol 1993;13: States BA, Honkaniemi J, Weinstein PR, ym. DNA fragmentation and HSP70 protein induction in hippocampus and cortex occurs in separate neurons following permanent middle cerebral artery occlusions. J Cereb Blood Flow Metab 1996;16: Stojadinovic A, Kiang J, Smallridge R, ym. Induction of heat-shock protein 72 protects against ischemia/reperfusion in rat small intestine. Gastroenterology 1995;109: Van Why SK, Mann AS, Thulin G, ym. Activation of heat-shock transcription factor by graded reductions in renal ATP, in vivo, in the rat. J Clin Invest 1994 ;94: Wischmeyer PE, Musch MW, Madonna MB, ym. Glutamine protects intestinal epithelial cells: role of inducible HSP70. Am J Physiol 1997;272:G Yang YL, Lin MT. Heat shock protein expression protects against cerebral ischemia and monoamine overload in rat heatstroke. Am J Physiol 1999;276:H Yu ZF, Mattson MP. Dietary restriction and 2-deoxyglucose administration reduce focal ischemic brain damage and improve behavioral outcome: evidence for a preconditioning mechanism. J Neurosci Res 1999;57: KAI KAARNIRANTA, LL, FM kaarnira@messi.uku.fi Kuopion yliopiston anatomian laitos sekä neurotieteen ja neurologian laitos PL 1627, Kuopio NIKU OKSALA, LL KYS:n kirurgian klinikka PL 1777, Kuopio MIKKO J. LAMMI, dosentti HEIKKI J. HELMINEN, professori Kuopion yliopiston anatomian laitos PL 1627, Kuopio LEA SISTONEN, professori Åbo Akademi, solubiologian laitos; Turun yliopisto, biotekniikan keskus Tykistökatu 6 B Turku 2272

Genomi-ilmentyminen Genom expression (uttryckning) Nina Peitsaro, yliopistonlehtori, Medicum, Biokemia ja Kehitysbiologia

Genomi-ilmentyminen Genom expression (uttryckning) Nina Peitsaro, yliopistonlehtori, Medicum, Biokemia ja Kehitysbiologia Genomi-ilmentyminen Genom expression (uttryckning) DNA RNA 7.12.2017 Nina Peitsaro, yliopistonlehtori, Medicum, Biokemia ja Kehitysbiologia Osaamistavoitteet Lärandemål Luennon jälkeen ymmärrät pääperiaatteet

Lisätiedot

Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15

Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15 Tampereen yliopisto Henkilötunnus - Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe 18.5.2018 Tehtävä 1 Pisteet / 15 1. Alla on esitetty urheilijan

Lisätiedot

Genomin ilmentyminen Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma

Genomin ilmentyminen Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma Genomin ilmentyminen 17.1.2013 Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma liisa.kauppi@helsinki.fi Genomin ilmentyminen transkription aloitus RNA:n synteesi ja muokkaus DNA:n ja RNA:n välisiä eroja

Lisätiedot

Ma > GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING

Ma > GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Ma 5.12. -> GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Cell-Surface Receptors Relay Extracellular Signals via Intracellular Signaling Pathways Some Intracellular Signaling Proteins Act as Molecular Switches

Lisätiedot

Genomin ilmentyminen

Genomin ilmentyminen Kauppi 17/01/2014 Genomin ilmentyminen LH1, Molekyylibiologia 17.1.2014 Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma liisa.kauppi@helsinki.fi Huone C501b, Biomedicum 1 Transkriptiofaktorin mutaatio voi

Lisätiedot

Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe Tehtävä 3 Pisteet / 30

Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe Tehtävä 3 Pisteet / 30 Tampereen yliopisto Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe 21.5.2015 Henkilötunnus - Sukunimi Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 30 3. a) Alla on lyhyt jakso dsdna:ta, joka koodaa muutaman aminohappotähteen

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUSSÄÄNNÖKSIÄ VALMISTELEVA NEUVOTTELUKUNTA Luonnos 2/HTP2012

TYÖTURVALLISUUSSÄÄNNÖKSIÄ VALMISTELEVA NEUVOTTELUKUNTA Luonnos 2/HTP2012 TYÖTURVALLISUUSSÄÄNNÖKSIÄ VALMISTELEVA NEUVOTTELUKUNTA Luonnos 2/HTP2012 5.5.2011 1 (6) Propyleeni HTP-ARVON PERUSTELUMUISTIO Yksilöinti ja ominaisuudet CAS No: 115-07-1 EINECS No: 204-062-1 EEC No: 601-011-00-9

Lisätiedot

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia 21.1.2014 Epigeneettinen säätely Epigenetic: may be used for anything to do with development, but nowadays

Lisätiedot

Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset. Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki

Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset. Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki 31.10.2018 Fabryn tauti Lysosomaalinen kertymäsairaus Glykosfingolipidisubstraattien kertyminen plasmaan, virtsaan

Lisätiedot

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1 1) Tunnista molekyylit (1 piste) ja täytä seuraava taulukko (2 pistettä) a) b) c) d) a) Syklinen AMP (camp) (0.25) b) Beta-karoteeni (0.25 p) c) Sakkaroosi (0.25 p) d) -D-Glukopyranoosi (0.25 p) 2 Taulukko.

Lisätiedot

Sytosoli eli solulima. Sytosoli. Solunsisäiset rakenteet, kalvostot ja proteiinien lajittelu (Chapter 12 Alberts et al.)

Sytosoli eli solulima. Sytosoli. Solunsisäiset rakenteet, kalvostot ja proteiinien lajittelu (Chapter 12 Alberts et al.) Solunsisäiset rakenteet, kalvostot ja proteiinien lajittelu (Chapter 12 Alberts et al.) Figure 12-1 Molecular Biology of the Cell ( Garland Science 2008) Sytosoli eli solulima Sytosoli määritellään operatiivisesti

Lisätiedot

Kipu. Oleg Kambur. Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT 23.6.2015

Kipu. Oleg Kambur. Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT 23.6.2015 Katekoli-O-metyylitransferaasi ja kipu Oleg Kambur Kipu Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT 1 Katekoli-O-metyylitransferaasi (COMT) proteiini tuotetaan

Lisätiedot

3i Innova*ve Induc*on Ini*a*ve Fixing the broken heart Heikki Ruskoaho Farmakologian ja lääkehoidon osasto Farmasian *edekunta

3i Innova*ve Induc*on Ini*a*ve Fixing the broken heart Heikki Ruskoaho Farmakologian ja lääkehoidon osasto Farmasian *edekunta 3i Innova*ve Induc*on Ini*a*ve Fixing the broken heart Heikki Ruskoaho Farmakologian ja lääkehoidon osasto Farmasian *edekunta www.helsinki.fi/yliopisto 1 Sydänlihasvaurion yleisin syy on sydäninfark*

Lisätiedot

ELINPATOLOGIAN RYHMÄOPETUS MUNUAINEN

ELINPATOLOGIAN RYHMÄOPETUS MUNUAINEN ELINPATOLOGIAN RYHMÄOPETUS MUNUAINEN KYSYMYKSET: 1. Glomeruluksen rakenne. Mihin seikkoihin perustuu valikoiva läpäiseväisyys veri- ja virtsatilan välillä? 2. Glomerulusvaurion mekanismit A. Immunologiset

Lisätiedot

? LUCA (Last universal common ancestor) 3.5 miljardia v.

? LUCA (Last universal common ancestor) 3.5 miljardia v. Mitä elämä on? - Geneettinen ohjelma, joka kykenee muuttamaan ainehiukkaset ja molekyylit järjestyneeksi itseään replikoivaksi kokonaisuudeksi. (= geneettistä antientropiaa) ? LUCA (Last universal common

Lisätiedot

Yoshinori Ohsumille Syntymäpaikka Fukuoka, Japani 2009 Professori, Tokyo Institute of Technology

Yoshinori Ohsumille Syntymäpaikka Fukuoka, Japani 2009 Professori, Tokyo Institute of Technology Lääketieteen Nobel-palkinto 2016 Yoshinori Ohsumille hänen autofagian mekanismeja koskevista löydöistään. Yoshinori Ohsumi 1945 Syntymäpaikka Fukuoka, Japani 2009 Professori, Tokyo Institute of Technology

Lisätiedot

PROTEIINIEN MUOKKAUS JA KULJETUS

PROTEIINIEN MUOKKAUS JA KULJETUS PROTEIINIEN MUOKKAUS JA KULJETUS 1.1 Endoplasmakalvosto Endoplasmakalvosto on organelli joka sijaitsee tumakalvossa kiinni. Se on topologisesti siis yhtä tumakotelon kanssa. Se koostuu kahdesta osasta:

Lisätiedot

Istukkagonadotropiini (hcg) - enemmän kuin raskaushormoni. Kristina Hotakainen, LT. Kliinisen kemian yksikkö Helsingin yliopisto ja HUSLAB

Istukkagonadotropiini (hcg) - enemmän kuin raskaushormoni. Kristina Hotakainen, LT. Kliinisen kemian yksikkö Helsingin yliopisto ja HUSLAB Istukkagonadotropiini (hcg) - enemmän kuin raskaushormoni Kristina Hotakainen, LT. Kliinisen kemian yksikkö Helsingin yliopisto ja HUSLAB Istukkagonadotropiini (Human Chorionic Gonadotropin, hcg) Kuuluu

Lisätiedot

Vuorokausirytmi ja sen merkitys terveydelle

Vuorokausirytmi ja sen merkitys terveydelle Vuorokausirytmi ja sen merkitys terveydelle Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) Sisäinen kello on tahdistin Aikasolut ovat suprakiasmaattisessa

Lisätiedot

epiteeli endodermi Nisäkkään hampaan kehitys nisäkkään alkio:

epiteeli endodermi Nisäkkään hampaan kehitys nisäkkään alkio: -mesenkyymi-vuorovaikutukset, esimerkkinä hammas ja ihokarva elimiä muodostuu kaikista alkiokerroksista, usein epiteelin ja mesenkyymin vuorovaikutuksesta epiteeli ektodermi kumpi aloittaa elimen kehityksen:

Lisätiedot

6 GEENIT OHJAAVAT SOLUN TOIMINTAA nukleiinihapot DNA ja RNA Geenin rakenne Geneettinen informaatio Proteiinisynteesi

6 GEENIT OHJAAVAT SOLUN TOIMINTAA nukleiinihapot DNA ja RNA Geenin rakenne Geneettinen informaatio Proteiinisynteesi 6 GEENIT OHJAAVAT SOLUN TOIMINTAA nukleiinihapot DNA ja RNA Geenin rakenne Geneettinen informaatio Proteiinisynteesi GENEETTINEN INFORMAATIO Geeneihin pakattu informaatio ohjaa solun toimintaa ja siirtyy

Lisätiedot

Etunimi: Henkilötunnus:

Etunimi: Henkilötunnus: Kokonaispisteet: Lue oheinen artikkeli ja vastaa kysymyksiin 1-25. Huomaa, että artikkelista ei löydy suoraan vastausta kaikkiin kysymyksiin, vaan sinun tulee myös tuntea ja selittää tarkemmin artikkelissa

Lisätiedot

class I T (Munz, autophagy (Argiris, 2008) 30 5 (Jemal, 2009) autophagy HLA / 4 21 (Sakakura, 2007; Chikamatsu, 2008; Chikamatsu, 2009) in vitro

class I T (Munz, autophagy (Argiris, 2008) 30 5 (Jemal, 2009) autophagy HLA / 4 21 (Sakakura, 2007; Chikamatsu, 2008; Chikamatsu, 2009) in vitro 65 35 (Argiris, 2008)30 5 (Jemal, 2009) / 1991Boon / 4 21 (Sakakura, 2007; Chikamatsu, 2008; Chikamatsu, 2009) / / (Sakakura, 2005; Sakakura, 2006; Sakakura, 2007; Chikamatsu, 2007; Chikamatsu, 2008)/

Lisätiedot

Immunohistokemia HPV-muutosten ja tavallisten gynekologisten adenokarsinoomien diagnostiikassa. Elisa Lappi-Blanco OYS, patologian osasto

Immunohistokemia HPV-muutosten ja tavallisten gynekologisten adenokarsinoomien diagnostiikassa. Elisa Lappi-Blanco OYS, patologian osasto Immunohistokemia HPV-muutosten ja tavallisten gynekologisten adenokarsinoomien diagnostiikassa Elisa Lappi-Blanco OYS, patologian osasto Gynekopatologian tavallisia ongelmia HPV-muutosten vaikeusasteen

Lisätiedot

DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF

DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ 11.5.2017 MPU UEF 1 SIDONNAISUUDET UEF kardiologian kliininen opettaja KYS konsultoiva kardiologi, Medisiininen keskus Osallistunut

Lisätiedot

Muuttumaton genomi? Genomin ylläpito. Jakson luennot. Luennon sisältö DNA:N KAHDENTUMINEN ELI REPLIKAATIO

Muuttumaton genomi? Genomin ylläpito. Jakson luennot. Luennon sisältö DNA:N KAHDENTUMINEN ELI REPLIKAATIO Muuttumaton genomi? Genomin ylläpito SNP 14.1.2013 Tiina Immonen Biolääketieteen laitos Biokemia ja kehitysbiologia Jakson luennot Mitä on genomilääketiede? Dan Lindholm Genomin ylläpito Tiina Immonen

Lisätiedot

NUORET TUTKIJAT 2014 -OHJELMA

NUORET TUTKIJAT 2014 -OHJELMA NUORET TUTKIJAT 2014 -OHJELMA VIIKON AVAUS TIISTAI 18.3.2014 kello 12 15 Arcanum Arc1-sali NUORET TUTKIJAT 2014 -ESITELMÄT TIISTAI 18.3.2014 - PERJANTAI 21.3.2014 alkaen kello 12 15 Arcanum Arc1-sali NUORET

Lisätiedot

"Geenin toiminnan säätely" Moniste sivu 13

Geenin toiminnan säätely Moniste sivu 13 "Geenin toiminnan säätely" Moniste sivu 13 Monisteen alussa on erittäin tärkeitä ohjeita turvallisuudesta Lukekaa sivu 5 huolellisesti ja usein Vaarat vaanivat: Palavia nesteitä ja liekkejä on joskus/usein

Lisätiedot

Säteilyvaikutuksen synty. Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio

Säteilyvaikutuksen synty. Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio Säteilyvaikutuksen synty Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio Säteilyn ja biologisen materian vuorovaikutus Koska ihmisestä 70% on vettä, todennäköisin (ja tärkein) säteilyn ja biologisen

Lisätiedot

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia 12.12.2017 Epigenetic inheritance: A heritable alteration in a cell s or organism s phenotype that does

Lisätiedot

Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehduksen osuus syövän synnyssä. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi

Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehduksen osuus syövän synnyssä. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi Tulehduksen osuus syövän synnyssä Ari Ristimäki, professori Patologia Helsingin yliopisto esiasteissa ja useissa eri syöpäkasvaintyypeissä. 1 A Mantovani, et al. NATURE Vol 454 24 July 2008 Figure 15.22d

Lisätiedot

Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset

Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset Teijo Saari, LT, Dos. Kliininen opettaja, erikoislääkäri Anestesiologia ja tehohoito/turun yliopisto teisaa@utu.fi Ennen anesteetteja, muistin virkistämiseksi

Lisätiedot

HPV-infektion ja kohdunkaulan syövän esiasteiden luonnollinen kulku

HPV-infektion ja kohdunkaulan syövän esiasteiden luonnollinen kulku HPV-infektion ja kohdunkaulan syövän esiasteiden luonnollinen kulku Olli Carpén VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI HOSPITAL DISTRICT OF VARSINAIS-SUOMI Kohdunkaulan syöpä ja esiasteet HPV ja kohdunkaulan

Lisätiedot

Bentsotrikloridi HTP-ARVON PERUSTELUMUISTIO. TYÖTURVALLISUUSSÄÄNNÖKSIÄ VALMISTELEVA NEUVOTTELUKUNTA Luonnos 2/HTP

Bentsotrikloridi HTP-ARVON PERUSTELUMUISTIO. TYÖTURVALLISUUSSÄÄNNÖKSIÄ VALMISTELEVA NEUVOTTELUKUNTA Luonnos 2/HTP TYÖTURVALLISUUSSÄÄNNÖKSIÄ VALMISTELEVA NEUVOTTELUKUNTA Luonnos 2/HTP2012 26.08.2010 1 (6) Bentsotrikloridi HTP-ARVON PERUSTELUMUISTIO Yksilöinti ja ominaisuudet CAS No: 98-07-7 EINECS No: 202-634-5 EEC

Lisätiedot

KAAPELIN SUOJAAMINEN SUOJAMATOLLA

KAAPELIN SUOJAAMINEN SUOJAMATOLLA KAAPELIN SUOJAAMINEN SUOJAMATOLLA Laitteisto koostuu: Kaapelin suojamatosta DAFIGAINE Maton asennuslaitteesta SPIRALERDALEN Motorisoidusta kaapelikelatrailerista DAFISTOCKER. Kaapelikelatraileri mahdollistaa

Lisätiedot

Proteiinin merkitys urheilijoiden ravitsemuksessa. Jan Verho 5.11.2014

Proteiinin merkitys urheilijoiden ravitsemuksessa. Jan Verho 5.11.2014 Proteiinin merkitys urheilijoiden ravitsemuksessa Jan Verho 5.11.2014 Urheilija tarvitsee proteiinia 1. Proteiinisynteesin raaka-aineeksi Päivittäinen tarve kasvaa 2. Stimuloimaan lihasproteiinisynteesiä

Lisätiedot

Drosophila on kehitysgenetiikan mallilaji nro 1

Drosophila on kehitysgenetiikan mallilaji nro 1 Drosophila on kehitysgenetiikan mallilaji nro 1 replikaatio repair mitoosi meioosi fertilisaatio rekombinaatio repair mendelistinen genetiikka DNA-huusholli Geenien toiminta molekyyligenetiikka DNA RNA

Lisätiedot

VASTAUS 1: Yhdistä oikein

VASTAUS 1: Yhdistä oikein KPL3 VASTAUS 1: Yhdistä oikein a) haploidi - V) ihmisen sukusolu b) diploidi - IV) ihmisen somaattinen solu c) polyploidi - VI) 5n d) iturata - III) sukusolujen muodostama solulinja sukupolvesta toiseen

Lisätiedot

Sukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20

Sukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20 Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe Sukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20 3: Osa 1 Tumallisten solujen genomin toiminnassa sekä geenien

Lisätiedot

Mitä tarkoittaa hyvä vanhuus ja miten siihen päästään?

Mitä tarkoittaa hyvä vanhuus ja miten siihen päästään? Mitä tarkoittaa hyvä vanhuus ja miten siihen päästään? Jenni Kulmala TtT, Erikoistutkija Hyvä vanhuus? Millainen? Kenen mielestä? Terve vanheneminen? Aktiivinen vanheneminen? Onnistunut vanheneminen? Terveysgerontologinen

Lisätiedot

DNA Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Lääketieteellinen tiedekunta Biokemia ja kehitysbiologia

DNA Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Lääketieteellinen tiedekunta Biokemia ja kehitysbiologia DNA 18.4.2016 Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Lääketieteellinen tiedekunta Biokemia ja kehitysbiologia Koordinaattori, Master s Degree Programme in Translational Medicine (TRANSMED) 1 Sisältö DNA:n rakenne

Lisätiedot

Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen

Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen Juhani Sivenius Kuopion yliopisto, neurologian klinikka, KYS, Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron Aivoinfarktipotilaan seuraava päätetapahtuma on todennäköisesti

Lisätiedot

DNA:n informaation kulku, koostumus

DNA:n informaation kulku, koostumus DNA:n informaation kulku, koostumus KOOSTUMUS Elävien bio-organismien koostumus. Vety, hiili, happi ja typpi muodostavat yli 99% orgaanisten molekyylien rakenneosista. Biomolekyylit voidaan pääosin jakaa

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Reseptoripotentiaalista (RP) aktiopotentiaaliin

Reseptoripotentiaalista (RP) aktiopotentiaaliin Haju- ja makuaisti Reseptoripotentiaalista (RP) aktiopotentiaaliin Reseptoristimulaatio lokaalinen sähköinen ärtyminen (melkein aina depolarisaatio) RP syntymekanismi vaihtelee aistimesta toiseen RP leviää

Lisätiedot

DNA Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Biolääketieteen laitos, Biokemia ja kehitysbiologia

DNA Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Biolääketieteen laitos, Biokemia ja kehitysbiologia DNA 3.3.2015 Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Biolääketieteen laitos, Biokemia ja kehitysbiologia Koordinaattori, Master s Degree Programme in Translational Medicine (TRANSMED) 1 Sisältö DNA:n rakenne

Lisätiedot

Conflict of interest: No! VH has no association with companies mentioned! VH has authored reviews on virus vectors in Suomen Lääkärilehti and

Conflict of interest: No! VH has no association with companies mentioned! VH has authored reviews on virus vectors in Suomen Lääkärilehti and Conflict of interest: No! VH has no association with companies mentioned! VH has authored reviews on virus vectors in Suomen Lääkärilehti and Duodecim, and a textbook chapter on viral gene therapy for

Lisätiedot

HE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka

HE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka HE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka 1 HE4 Human epididyminis protein 4 Yksiketjuinen, WFDC (whey acidic four-disulfide)- ryhmän glukosyloitunut

Lisätiedot

Syöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna

Syöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka nämä solut ovat tietyssä mielessä meidän omiamme, ne polveutuvat itsenäisistä yksisoluisista elämänmuodoista, jotka ovat säilyttäneet monia itsenäisen

Lisätiedot

Oligonukleotidi-lääkevalmisteet ja niiden turvallisuuden tutkiminen - Sic!

Oligonukleotidi-lääkevalmisteet ja niiden turvallisuuden tutkiminen - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3-4/2017 EX TEMPORE Oligonukleotidi-lääkevalmisteet ja niiden turvallisuuden tutkiminen Enni-Kaisa Mustonen / Kirjoitettu 18.12.2017 / Julkaistu Oligonukleotidit ovat nukleotideista

Lisätiedot

Proteiinilääkkeet luento

Proteiinilääkkeet luento Proteiinilääkkeet luento 9.10.2017 DNA Bioteknologisen lääketuotannon periaate proteiini RNA RNA DNA proteiini Solu voi olla bakteeri, eläinsolu, tai tuotantoeläimen solu Ø Geneettisesti muokattu solulinja

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA 5 HORMONIT OVAT ELIMISTÖN TOIMINTAA SÄÄTELEVIÄ VIESTIAINEITA Avainsanat aivolisäke hormoni hypotalamus kasvuhormoni kortisoli palautesäätely rasvaliukoinen hormoni reseptori stressi

Lisätiedot

Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa

Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa Helsinki, 27.11.2018 Jyrki Virtanen, FT, ravitsemusepidemiologian dosentti Laillistettu ravitsemusterapeutti Esityksen sisältö Kananmunan ravitsemuksellinen

Lisätiedot

ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia)

ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia) ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia) Elämän edellytykset: Solun täytyy pystyä (a) replikoitumaan (B) katalysoimaan tarvitsemiaan reaktioita tehokkaasti ja selektiivisesti eli sillä on oltava

Lisätiedot

Syöpähoitojen kehitys haja- Pirkko Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori, ylilääkäri, TaY/TAYS 19.02.2008

Syöpähoitojen kehitys haja- Pirkko Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori, ylilääkäri, TaY/TAYS 19.02.2008 Syöpähoitojen kehitys haja- ammunnasta täsmäosumiin Pirkko Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori, ylilääkäri, TaY/TAYS 19.02.2008 Haasteet Syöpämäärien lisäys/väestön vanheminen Ennaltaehkäisy/seulonnat

Lisätiedot

State of the Union... Functional Genomics Research Stream. Molecular Biology. Genomics. Computational Biology

State of the Union... Functional Genomics Research Stream. Molecular Biology. Genomics. Computational Biology Functional Genomics Research Stream State of the Union... Research Meeting: February 16, 2010 Functional Genomics & Research Report III Concepts Genomics Molecular Biology Computational Biology Genome

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Peptidi ---- F ----- K ----- V ----- R ----- H ----- A ---- A. Siirtäjä-RNA:n (trna:n) (3 ) AAG UUC CAC GCA GUG CGU (5 ) antikodonit

Peptidi ---- F ----- K ----- V ----- R ----- H ----- A ---- A. Siirtäjä-RNA:n (trna:n) (3 ) AAG UUC CAC GCA GUG CGU (5 ) antikodonit Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe Sukunimi 24.5.2006 Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20 Osa 1: Haluat selvittää -- F -- K -- V -- R -- H -- A peptidiä

Lisätiedot

Viral DNA as a model for coil to globule transition

Viral DNA as a model for coil to globule transition Viral DNA as a model for coil to globule transition Marina Rossi Lab. of complex fluids and molecular biophysics LITA (Segrate) UNIVERSITA DEGLI STUDI DI MILANO - PhD Workshop October 14 th, 2013 Temperature

Lisätiedot

x _ Miksi elinikä ei ole rajaton? Mediterranean fruitfly (Ceratitis capitata) Eliniän jakautuma

x _ Miksi elinikä ei ole rajaton? Mediterranean fruitfly (Ceratitis capitata) Eliniän jakautuma Vanhenemisen fysiologia 1 Elinikä ja vanheneminen Käsitteet Elinikä - yksilön elinikä Eliniän odotusarvo, aktuaarinen (kirjanpidollinen) elinikä - keskimääräinen odotettavissa oleva elinikä tietylle lajille,

Lisätiedot

NON-CODING RNA (ncrna)

NON-CODING RNA (ncrna) NON-CODING RNA (ncrna) 1. Yleistä NcRNA eli non-coding RNA tarkoittaa kaikkia proteiinia koodaamattomia rnamolekyylejä. Näistä yleisimmin tunnetut ovat ribosomaalinen RNA (rrna) sekä siirtäjä-rna (trna),

Lisätiedot

Inferring Trichoderma reesei gene regulatory network

Inferring Trichoderma reesei gene regulatory network Inferring Trichoderma reesei gene regulatory network Oskari Vinko 29.04.2013 Ohjaaja: Merja Oja Valvoja: Harri Ehtamo Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston avoimilla verkkosivuilla. Muilta osin

Lisätiedot

DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio

DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio CELL 411-- replikaatio repair mitoosi meioosi fertilisaatio rekombinaatio repair mendelistinen genetiikka DNA-huusholli Geenien toiminta molekyyligenetiikka DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi

Lisätiedot

Solun tuman rakenne ja toiminta. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012

Solun tuman rakenne ja toiminta. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012 Solun tuman rakenne ja toiminta Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012 Hermosolun rakkulamainen tuma Monenlaisia tumia Valkosolujen tumien monimuotoisuutta Lähde: J.F.Kerr, Atlas of Functional Histology

Lisätiedot

Instrumentariumin Tiedesäätiön apurahat 2016

Instrumentariumin Tiedesäätiön apurahat 2016 1 (5) Instrumentariumin Tiedesäätiön apurahat 2016 Instrumentariumin tiedesäätiö jakoi 9. maaliskuuta 2016 apurahoja 35. kerran. Tiedesäätiö jakaa vuosittain apurahoja lääketieteen ja lääketieteen tekniikan

Lisätiedot

Maha-suolikanava ja tyypin 2 diabetes

Maha-suolikanava ja tyypin 2 diabetes Maha-suolikanava ja tyypin 2 diabetes Tutkimuksia positroniemissiotomografialla Henri Honka, LT Erikoistuva lääkäri (sisätaudit) Turun yliopisto ja Eksote Maha-suolikanava terveellä ja diabeetikolla Glukoosi

Lisätiedot

ALKOHOLINKÄYTTÖ JA MAKSASAIRAUDET. Kalle Jokelainen Gastroenterologi, Peijaksen sairaala Alkoholi- ja huumetutkijain seuran seminaari 11.2.

ALKOHOLINKÄYTTÖ JA MAKSASAIRAUDET. Kalle Jokelainen Gastroenterologi, Peijaksen sairaala Alkoholi- ja huumetutkijain seuran seminaari 11.2. ALKOHOLINKÄYTTÖ JA MAKSASAIRAUDET Kalle Jokelainen Gastroenterologi, Peijaksen sairaala Alkoholi- ja huumetutkijain seuran seminaari 11.2.2010 ALKOHOLINKULUTUS SUOMESSA Lähde: THL ALKOHOLINKULUTUS SUOMESSA

Lisätiedot

Essential Cell Biology

Essential Cell Biology Alberts Bray Hopkin Johnson Lewis Raff Roberts Walter Essential Cell Biology FOURTH EDITION Chapter 18 The Cell-Division Cycle Copyright Garland Science 2014 CHAPTER CONTENTS OVERVIEW OF THE CELL CYCLE

Lisätiedot

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa?

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? ChemBio Helsingin Messukeskus 27.-29.05.2009 Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? Kristiina Aittomäki, dos. ylilääkäri HYKS Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Genomin tutkiminen FISH Sekvensointi

Lisätiedot

Clinical impact of serum proteins on drug delivery Felix Kratz, Bakheet Elsadek Journal of Controlled Release 161 (2012)

Clinical impact of serum proteins on drug delivery Felix Kratz, Bakheet Elsadek Journal of Controlled Release 161 (2012) Clinical impact of serum proteins on drug delivery Felix Kratz, Bakheet Elsadek Journal of Controlled Release 161 (2012) 429 445 Sampo Kurvonen 25.10.2017 Sisältö Plasmaproteiineista Albumiini Transferriini

Lisätiedot

Soluhengitys + ATP-synteesi = Oksidatiivinen fosforylaatio Tuomas Haltia Elämälle (solulle) välttämättömiä asioita ovat:

Soluhengitys + ATP-synteesi = Oksidatiivinen fosforylaatio Tuomas Haltia Elämälle (solulle) välttämättömiä asioita ovat: Soluhengitys + ATP-synteesi = Oksidatiivinen fosforylaatio Tuomas Haltia 3.12.2012 Soluhengitys = Mitokondrioissa tapahtuva (ATP:tä tuottava) prosessi, jossa happi toimii pelkistyneiden ravintomolekyylien

Lisätiedot

- Jakautuvat kahteen selvästi erottuvaan luokkaan,

- Jakautuvat kahteen selvästi erottuvaan luokkaan, Syöpä, osa II Syöpäkriittiset geenit - Geenejä, joiden mutaatiot usein havaitaan syöpien kanssa korreloituneena - Jakautuvat kahteen selvästi erottuvaan luokkaan, - dominoiviin onkogeeneihin - resessiivisiin

Lisätiedot

Anatomia ja fysiologia 1

Anatomia ja fysiologia 1 Anatomia ja fysiologia 1 Tehtävät Laura Partanen 2 Sisällysluettelo Solu... 3 Aktiopotentiaali... 4 Synapsi... 5 Iho... 6 Elimistön kemiallinen koostumus... 7 Kudokset... 8 Veri... 9 Sydän... 10 EKG...

Lisätiedot

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin

Lisätiedot

Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka

Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta Hannu Parikka EKG:n tulkinta EKG: HP 7.11.2015 2 URHEILU: SYDÄMEN SÄHKÖISET JA RAKENTEELLISET MUUTOKSET Adaptaatio kovaan rasitukseen urheilijansydän Ikä Koko Sukupuoli

Lisätiedot

Uni ja ikääntyminen. Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)

Uni ja ikääntyminen. Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) Uni ja ikääntyminen Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) Science 2013;342:373-7. Tältä näyttää uni. Unessa on monta vaihetta mutta

Lisätiedot

HPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma. Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit

HPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma. Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit HPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit Human Papilloma Virus DNA-virus Ilman HPV:tä ei synny kohdunkaulan syöpää Harald zur Hausen,

Lisätiedot

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu

Lisätiedot

ips ips ips Olle Lindvall ips ips

ips ips ips Olle Lindvall ips ips 1 173 Olle Lindvall 2002 ips ips ips ips ips 1) ips 2) 3) 4) 1) (Oki et al.: Stem Cells 30: 1120-1133, 2012; Falk et al.: PLoS One 7:e29597) ips ips 2) 1) 1 6 4% (PFA) (Mine et al.: Neurosurgery64: 741-753,

Lisätiedot

Luonnonmarjat ja kansanterveys. Raija Tahvonen MTT/BEL

Luonnonmarjat ja kansanterveys. Raija Tahvonen MTT/BEL Luonnonmarjat ja kansanterveys Raija Tahvonen MTT/BEL 15.8.2013 Jos poimit marjat itse, saat Liikuntaa Luonnossa liikkumisen hyvät vaikutukset aivoille Marjasi tuoreena Varman tiedot, mistä marjat ovat

Lisätiedot

Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset

Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset Ilmainen lääkiksen harjoituspääsykoe, kevät 2017 Tehtävä 2. (20 p) A. 1. EPÄTOSI. Ks. s. 4. Menetelmää käytetään geenitekniikassa geenien muokkaamisessa. 2.

Lisätiedot

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses Teisala Tiina, TtM, tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden

Lisätiedot

Suomalaiset vahvuudet

Suomalaiset vahvuudet Suomalaiset vahvuudet Korkealaatuinen terveydenhuoltojärjestelmä Luotettavat terveydenhuollon rekisterit Väestöaineistot ja terveydenhuollon näytekokoelmat Geneettisesti homogeeninen väestö Kansainvälisesti

Lisätiedot

Francis Crick ja James D. Watson

Francis Crick ja James D. Watson Francis Crick ja James D. Watson Francis Crick ja James D. Watson selvittivät DNAn rakenteen 1953 (Nobel-palkinto 1962). Rosalind Franklin ei ehtinyt saada kunniaa DNA:n rakenteen selvittämisestä. Hän

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Seppo Soinila. Lääketieteellinen tiedekunta. Neurologia

PROFESSORILUENTO. Professori Seppo Soinila. Lääketieteellinen tiedekunta. Neurologia PROFESSORILUENTO Professori Seppo Soinila Neurologia Lääketieteellinen tiedekunta 23.9.2015 Professori Seppo Soinila pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 23. syyskuuta 2015 klo

Lisätiedot

DNA (deoksiribonukleiinihappo)

DNA (deoksiribonukleiinihappo) DNA (deoksiribonukleiinihappo) Kaksoiskierre (10 emäsparin välein täysi kierros) Kaksi sokerifosfaattirunkoa. Huomaa suunta: 5 -päässä vapaana fosfaatti (kiinni sokerin 5. hiilessä) 3 -päässä vapaana sokeri

Lisätiedot

- Extra: PCR-alukkeiden suunnittelutehtävä haluttaessa

- Extra: PCR-alukkeiden suunnittelutehtävä haluttaessa Kertaus CHEM-C2300 0 Tällä luennolla: - Oletteko lukeneet artikkelia, käydäänkö läpi? - Ehdotuksia tenttikysymyksiin? - Käydään läpi kurssin keskeiset asiakokonaisuudet otsikkotasolla - Extra: PCR-alukkeiden

Lisätiedot

Anatomia ja fysiologia 1 Peruselintoiminnat

Anatomia ja fysiologia 1 Peruselintoiminnat Anatomia ja fysiologia 1 Peruselintoiminnat Solu Laura Partanen Yleistä Elimistö koostuu soluista ja soluväliaineesta Makroskooppinen mikroskooppinen Mm. liikkumiskyky, reagointi ärsykkeisiin, aineenvaihdunta

Lisätiedot

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen An update on the diagnosis of proteinuria in dogs Oct 1, 2003 By: Johanna Frank, DVM, Dipl. ACVIM PLN: Vioittuneet munuaiskeräset (glomerulus) laskevat veren proteiinin (albumiini) virtsaan. Syitä: glomerulonefriitti

Lisätiedot

Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT

Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT VAIKUTTAVAA TERVEYSPALVELUA Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT Coronary Event Risk Test eli CERT on uusi tutkimus, jonka avulla voidaan arvioida henkilön sydäninfarktiriskiä.

Lisätiedot

Efficient regeneration system and Agrobacteriummediated transformation of Vetiver. PT 1

Efficient regeneration system and Agrobacteriummediated transformation of Vetiver. PT   1 Efficient regeneration system and Agrobacteriummediated transformation of Vetiver PT www.acolor.net 1 Outline: Part I: Why (Background) Part II: Some concrete work we have done Part III: Prospects to further

Lisätiedot

Immuunijärjestelmän toimintamekanismit

Immuunijärjestelmän toimintamekanismit Ravinto & Terveys Immuunijärjestelmän toimintamekanismit Immuunipuolustus rakentuu kahden toisiaan täydentävän immuunijärjestelmän varaan. Nämä ovat adaptiivinen eli hankittu immuunijärjestelmä ja luontainen

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

LIIKUNNALLINEN SYDÄNKUNTOUTUS NÄKÖKULMIA KUSTANNUSVAIKUTTAVUUTEEN JA KÄYTÄNNÖN TOTEUTUKSEEN

LIIKUNNALLINEN SYDÄNKUNTOUTUS NÄKÖKULMIA KUSTANNUSVAIKUTTAVUUTEEN JA KÄYTÄNNÖN TOTEUTUKSEEN LIIKUNNALLINEN SYDÄNKUNTOUTUS NÄKÖKULMIA KUSTANNUSVAIKUTTAVUUTEEN JA KÄYTÄNNÖN TOTEUTUKSEEN Arto Hautala, FT, THM, ft, Dosentti Tutkimus- ja koulutusjohtaja HUR arto.hautala@hur.fi Konenäön ja signaalianalyysin

Lisätiedot

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1) Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla

Lisätiedot

IAP syyskokous 2008 Lasiseminaari

IAP syyskokous 2008 Lasiseminaari IAP syyskokous 2008 Lasiseminaari Tapaus 1 45 vuotias mies, ei aiempia sairauksia. Oikean kiveksen 3,5 cm läpimittainen tuumori. 14.11.2008 CD99 Inhibin Ki67 AE1/AE3 14.11.2008 Muita immunovärjäyksiä

Lisätiedot

Geenisakset (CRISPR)- Geeniterapian vallankumousko? BMOL Juha Partanen

Geenisakset (CRISPR)- Geeniterapian vallankumousko? BMOL Juha Partanen Geenisakset (CRISPR)- Geeniterapian vallankumousko? BMOL 19.11.2016 Juha Partanen Geenisakset 2 2 N A T U R E V O L 5 2 2 4 J U N E 2 0 1 5 Sisältö Geenimuokkaus: historiallinen perspektiivi Geenisakset

Lisätiedot

E Seleeni 7000 plex. Tärkeitä antioksidantteja ja orgaanista seleeniä

E Seleeni 7000 plex. Tärkeitä antioksidantteja ja orgaanista seleeniä E Seleeni 7000 plex Tärkeitä antioksidantteja ja orgaanista seleeniä KOOSTUMUS E-vitamiini 7 000 mg/kg B6-vitamiini B12-vitamiini C-vitamiini Sinkki (Zn) Seleeni (Se) 60 % natriumseleniittinä 40 % orgaanisena

Lisätiedot

Insuliini on anabolinen hormoni, joka säätelee

Insuliini on anabolinen hormoni, joka säätelee Kuvat kertovat n vaikutukset Veikko Koivisto ja Pertti Ebeling lla on keskeinen osuus glukoosi, lipidi ja proteiiniaineenvaihdunnan säätelyssä. Sen lisäksi insuliini vaikuttaa geenien ilmentymiseen, solujen

Lisätiedot