Käytäntöjä terveyden edistämiseksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Käytäntöjä terveyden edistämiseksi"

Transkriptio

1 Terveyden edistämisen keskus ry (Tekry) Julkaisu 2/2010 Käytäntöjä terveyden edistämiseksi Katsaus terveyden edistämisen rakenteiden kehittämistyöhön Taustalla selvitykset: Terveyden edistämisen käytännöt kuntien eri toimialoilla Järjestöt yhteistyökumppaneina ja yhteistyön käytännöt terveyden edistämisessä Mervi Aalto-Kallio ja Erica Mäkipää

2 Käytäntöjä terveyden edistämiseksi Katsaus terveyden edistämisen rakenteiden kehittämistyöhön Taustalla selvitykset: Terveyden edistämisen käytännöt kuntien eri toimialoilla Järjestöt yhteistyökumppaneina ja yhteistyön käytännöt terveyden edistämisessä Mervi Aalto-Kallio ja Erica Mäkipää

3 ISSN ISBN Terveyden edistämisen keskuksen julkaisuja 2/2010 Taitto: Marko Liukkonen Kannen kuva: Andres Rodriguez / Rodeo

4 Käytäntöjä terveyden edistämiseksi 3 Tiivistelmä Terveyden edistämisen keskus ry:ssä on vuodesta 2006 asti yhtenä keskeisenä toimintana ollut rakenteiden kehittäminen. Kehittämiskokonaisuudessa tavoitteena on selvittää, mitä rakenteiden kehittämisellä terveyden edistämisessä tarkoitetaan, miten terveyden edistäminen on kehittynyt osana kuntarakenteita ja kansalaistoimintaa, mikä on eri toimijoiden asema rakenteissa ja millä keinoin yhteistyötä eri toimijoiden välillä voitaisiin parantaa. Katsaus pyrkii osaltaan vastaamaan rakenteiden kehittämistyötä koskeviin tavoitteisiin ja tekemään terveyden edistämisen työtä näkyväksi. Katsauksessa erityisen painoarvon saavat arkiset esimerkkikäytännöt terveyden edistämisen työstä. Katsaus rakentuu kolmesta itsenäisestä kokonaisuudesta: taustasta sekä kahdesta kyselyihin pohjautuvasta selvityksestä. Taustaosuudessa määritellään terveyden edistämisen, terveyden edistämisen rakenteiden ja yhteistyön käsitteitä avaamalla niitä käytännönläheisellä ja havainnollisella tavalla. Lisäksi konkretisoidaan esimerkkien kautta, miten terveyden edistäminen ilmenee kuntien eri toimialojen työssä ja järjestöjen toiminta-alueilla. Taustaosuudessa tarkastellaan myös, miten eri laeissa, asiakirjoissa ja ohjelmissa terveyden edistämisen sisältöjä, yhteistyöedellytyksiä ja poikkihallinnollisuuden tarvetta on nostettu esille. Katsauksen toinen osa koostuu selvityksestä, joka pohjautuu Terveyden edistämisen käytännöt kuntien eri toimialoilla -kyselyn tuloksiin. Kyselyn tavoitteena oli selvittää, miten kunnan eri toimialoilla on huomioitu terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Kysely toteutettiin sähköisenä ja se sisälsi sekä strukturoituja että avokysymyksiä. Kyselyyn vastasi kuntien eri toimialojen edustajat. Tulokset osoittivat terveyden edistämisen käytäntöjen kuntien toimialoilla olevan hyvin moninaisia. Vastaajaryhmän keskuudessa terveyden edistäminen on ymmärretty vahvasti osaksi kunkin toimialan tehtävää. Tulokset osoittivat myös, että terveyden edistämistä tehdään, vaikka toimenpiteitä ei miellettäisikään terveyden edistämiseksi. Hyvä esimerkki tästä on kuntien teknisen toimen tekemä työ. Tulokset vahvistivat käsitystä siitä, että terveyden edistäminen on paljon muutakin kuin terveyspalvelujen antamista. Terveyden edistämisen promotiivista näkökulmaa tuovat esiin erilaiset käytäntökuvaukset. Katsauksen kolmas osa koostuu selvityksestä, joka pohjautuu Järjestöt yhteistyökumppaneina ja yhteistyön käytännöt terveyden edistämisessä -kyselyn tuloksiin. Kyselyn tavoitteena oli tarkastella, millaista terveyttä ja hyvinvointia edistävää yhteis-

5 4 Käytäntöjä terveyden edistämiseksi työtä järjestöt tekevät kuntien, muiden järjestöjen ja yritysten kanssa. Kysely toteutettiin sähköisenä ja se sisälsi strukturoituja ja avokysymyksiä. Kyselyyn vastasi eri alojen järjestöjen edustajia. Tulokset osoittivat, että yhteistyötä tehdään paljon niin järjestöjen kesken kuin kuntien ja yritystenkin kanssa. Yhteistyötä arvostetaan, sitä tarvitaan ja sen nähdään antavan paljon mahdollisuuksia. Vastaavasti myös monenlaisia haasteita liittyy yhteistyön tekemiseen. Haasteet liittyvät erityisesti toimijoiden erilaisuuteen ja resursseihin. Mahdollisuuksina esiin tulivat muun muassa toiminnan vahvistuminen sekä asiantuntijuuden lisääntyminen. Yhteistyö on tätä päivää ja tulevaisuutta ja tavat tehdä yhteistyötä ovat moninaisia. Yhteistyön käytäntöjä kuvataan konkreettisten esimerkkien kautta. Toimintaympäristö niin järjestöissä kuin kunnissa on muuttumassa. Terveyden edistämistä tulisi muutosten keskellä entisestään vahvistaa. Tämä edellyttää uudenlaisia yhteistyöavauksia. Terveyden edistämisen rakenteiden kehittämistyössä tarvitaan toimivien terveyden edistämisen käytäntöjen ja yhteistyötapojen levittämistä ja käyttöönottoa.

6 Käytäntöjä terveyden edistämiseksi 5 Sisällys Johdanto...9 I Tausta...11 Terveyden edistämisen määritelmä...11 Terveyden edistäminen yhteiskunnallisena tehtävänä...14 Terveyden edistämisen rakenteet ilmiönä ja määritelmänä...17 Terveyden edistäminen kunnissa ja eri toimialoilla...21 Terveyden edistäminen järjestötyössä...25 Terveyden edistäminen laaja-alaisena yhteistyönä...28 II Terveyden edistämisen käytännöt kuntien eri toimialoilla...31 Selvityksen lähtökohdat ja tavoitteet...31 Vastaajien taustatiedot...32 Terveyden edistämisen ydintehtävä omalla toimialalla...34 Terveyden edistämisen käytäntöjä kuntien toiminnassa...38 Toimintalinja 1 käytännöt: terveyden edistämisen toimintapolitiikka ja johtaminen Toimintalinja 2 käytännöt: terveyttä edistävät elinympäristöt Toimintalinja 3 käytännöt: terveyttä edistävä yhteistyö ja osallistuminen Toimintalinja 4 käytännöt: terveyttä edistävä osaaminen Toimintalinja 5 käytännöt: terveyttä edistävät palvelut Toimintalinja 6 käytännöt: terveyden edistämisen seuranta ja arviointi Kuvattujen käytäntöjen yleispiirteitä...58 Terveyden edistämisen merkitys eri toimialojen työssä näkemyksiä...61 Mitä tulokset kertovat?...62 Yhteenveto Pohdinta... 65

7 6 Käytäntöjä terveyden edistämiseksi III Järjestöt yhteistyökumppaneina ja yhteistyön käytännöt terveyden edistämisessä...70 Selvityksen lähtökohdat ja tavoitteet...70 Vastaajien taustatiedot...71 Kunta-järjestöyhteistyön mahdollisuudet, tarpeet ja hyvät käytännöt terveyden edistämisessä...73 Yhteistyön tärkeys, laajuus ja halukkuus siihen Yhteistyötahot kunnissa sekä yhteistyön tavat ja toiveet...74 Yhteistyön tärkein tehtävä ja keinot siihen Yhteistyön haasteet ja mahdollisuudet Osallisuuden vahvistaminen terveyden edistämiseksi Kuntien ja järjestöjen välisen yhteistyön hyvät käytännöt Järjestöjen välisen yhteistyön mahdollisuudet, tarpeet ja hyvät käytännöt terveyden edistämisessä...87 Yhteistyön tärkeys, laajuus ja halukkuus siihen Yhteistyön tavat ja tahot Järjestöjen välisen yhteistyön haasteet ja mahdollisuudet Järjestöjen välisen yhteistyön hyvät käytännöt Järjestö-yritysyhteistyö terveyden edistämisessä...94 Järjestöjen ja yritysten välisen yhteistyön tavat ja kokemukset Mitä tulokset kertovat?...98 Yhteenveto Pohdinta Lopuksi jaettu vastuu terveyden edistämisestä Lähteet Liite 1. Kysely: Terveyden edistämisen käytännöt kuntien eri toimialoilla Liite 2. Kysely: Järjestöt yhteistyökumppaneina ja yhteistyön käytännöt terveyden edistämisessä...118

8 Käytäntöjä terveyden edistämiseksi 7 Saatteeksi Terveyden edistämisen keskus ry:ssä (jatkossa Tekry) on vuodesta 2006 asti ollut yhtenä toimintana terveyden edistämisen rakenteiden kehittäminen. Tämän työn yhtenä tavoitteena on avata terveyden edistämisen rakenteiden käsitettä sekä selvittää näiden rakenteiden osatekijöitä ja niiden kehittymisen mahdollistavia tekijöitä. Toisena tavoitteena on hahmottaa terveyden edistämisen kehittymistä ja asemaa kuntarakenteiden ja kansalaistoiminnan osana Suomessa. Kolmantena tavoitteena on kirkastaa eri toimijoiden asemaa ja roolia sekä kuvata, mitä terveyden edistämisen rakenteilla ja niiden kehittämisellä Suomessa tarkoitetaan. Käsillä oleva katsaus pyrkii osaltaan vastaamaan edellä mainittuihin tavoitteisiin nostaen ytimet esille ja panostaen konkretiaan. Katsaus rakentuu kolmesta kokonaisuudesta: taustasta ja kahdesta kyselyihin pohjautuvasta selvityksestä. Osat toimivat myös erillisinä, itsenäisinä kokonaisuuksina. Taustassa on määritelty lyhyesti kuvioihin ja taulukoihin tiivistäen terveyden edistämisen käsite, avattu terveyden edistämistä yhteiskunnallisena tehtävänä, hahmoteltu terveyden edistämisen rakenteita ilmiönä ja käsitteenä, kuvattu terveyden edistämisen työtä kuntien ja järjestöjen toiminnassa sekä yhteistyön merkitystä terveyden edistämisen työssä. Katsauksen painopiste on vuoden 2009 lopussa toteutettujen kyselyjen tuloksissa. Toinen kyselyistä käsitteli terveyden edistämisen käytäntöjä kuntien eri toimialoilla. Kysely suunnattiin kuntien toimialojen edustajille. Toinen kyselyistä selvitti terveyden edistämisen yhteistyökäytäntöjä kunta-järjestöyhteistyön, järjestöjen välisen yhteistyön sekä järjestöjen ja yritysten yhteistyön näkökulmista. Tämä kysely suunnattiin järjestötoimijoille. Kyselyjen raportoinnissa on johdonmukaisuuden vuoksi pyritty käyttämään pääasiallisena aikamuotona imperfektiä, vaikka monessa kohtaa vastaukset pätevät edelleen. Punaisena lankana katsauksessa on konkreettisuus. Niin erilaisten kuvioiden kuin kyselyiden kautta esille tuotujen arkisten esimerkkikäytäntöjen välityksellä on pyritty tarjoamaan tarttumapintaa terveyden edistämisen konkreettiseen työhön. Katsauksessa pyritään kuvaamaan myös ytimet terveyden edistämisen rakenteiden kehittämisen sisällöistä. Tieteellisyyttä tai asioiden kokonaisvaltaista tarkastelua ei ole tavoiteltu.

9 8 Käytäntöjä terveyden edistämiseksi Katsaus on tarkoitettu kaikille terveyden edistämisen työtä tekeville toimijoille, jotka yhdessä luovat edellytyksiä väestön terveyden edistämiseen. Kaikki me teemme tärkeää työtä. Jaetaan terveyden edistämisen yhteistä ymmärrystä. Yhdessä tuo työ tulee tehtyä vielä paremmin. Kiitämme lämpimästi kaikkia kyselyihin vastanneita. Kyselyiden kautta on saatu tärkeää, arkista ja käytännön työhön pohjautuvaa tietoa, joka auttaa edelleen terveyden edistämisen yhteisen ymmärryksen rakentamisessa. Erityiskiitos lisäksi heille, joiden kirjaamat käytännöt saatiin luvaksi ottaa mukaan julkaisuun. Hyvät käytännöthän on tarkoitettu levitettäväksi. Kiitos, että saimme laittaa hyvän kiertämään.

10 Käytäntöjä terveyden edistämiseksi 9 Johdanto Mitä terveyden edistäminen on? Mitä tarkoitetaan terveyden edistämisen rakenteilla? Entä miten rakenteita kehitetään? Kuka on terveyden edistäjä? Mitä terveyden edistämisen työ konkreettisesti on? Nämä ovat kysymyksiä, joihin terveyden edistämisen suunnittelijoiden ja kehittäjien työssä törmää vähän väliä. Valitettavan usein asioiden sisällöt jäävät määrittelemättä, vailla jaettua ymmärrystä. Onkin keskityttävä siihen, että terveyden edistämisen merkitys ei jää taka-alalle tai joudu supistusten kohteeksi yhteisen ymmärryksen puuttuessa. Kun taloudellinen tilanne pakottaa karsimaan menoista, on löydettävä yhteinen henki ja näkemys terveyden edistämisen ja ehkäisevän työn merkityksen tärkeydelle. Terveyden edistäminen on investointia tulevaisuuteen, kuten Matti Rimpelä (2007) on osuvasti todennut. Yhteinen kieli ja ymmärrys terveyden edistämisen merkityksestä ja sisällöistä luo puitteet terveyden edistämisen rakenteiden kehittämistyölle. Yhteisellä kielellä tarkoitetaan sitä, että yhteistyössä toteutettavassa terveyden edistämisessä on luotu käsitys siitä, mitä terveyden edistämisen työ on pääpiirteissään, mitä on terveyden edistämisen ylläpitoon, tukemiseen ja mahdollisuuksien luomiseen liittyvä ja mitä ehkäisevä työ. Yhteisen kielen lisäksi tarvitaan sallivaa asennetta terveyden edistämisen erilaisille näkökulmille sekä luottamusta ja avoimuutta. Terveyden edistäjiä yhdistävä perimmäinen tavoite kuitenkin lienee se, että saadaan edistettyä, tuettua ja luotua mahdollisuuksia väestön terveyden edistämiselle niin eri toimijoiden konkreettisella arjen työllä kuin terveyden edistämisen rakenteita kehittämällä. On tärkeää, että terveyden edistämisen työtä tehdään laaja-alaisesti, yhteistyössä eri toimijoiden kanssa ja se, että rakenteet tukevat tätä työtä parhaalla mahdollisella tavalla. Yhteinen tavoite ja vuoropuhelu ovat keskeisiä yhteistyön edellytyksiä. Erityisesti järjestöjen roolia, näkyvyyttä ja tunnettuutta terveyden edistäjinä tulisi vahvistaa. Järjestöt pystyvät melko nopeastikin vastaamaan haasteisiin ja tukemaan kuntia terveyden edistämisessä. Lisäksi järjestöt ovat ensiarvoisen tärkeässä asemassa osallisuuden ja osallistumisen mahdollistajina, mikä on kansalaisyhteiskunnassa hyvin merkittävä terveyttä tukeva tekijä. Yhteistyön kautta myös hyvien käytäntöjen jakaminen, levittäminen ja käyttöönotto toteutuvat paremmin ja terveyden edistämisen toiminta vahvistuu. Terveyden edistämisen työn merkityksen puolesta puhuvat erilaiset ohjelmat ja asiakirjat. Lisäksi siihen viitataan monissa puheenvuoroissa ja alustuksissa. Hallitusohjelmaan kirjattiin

11 10 Käytäntöjä terveyden edistämiseksi keväällä 2007 Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Se oli itsessään jo edistysaskel terveyden edistämiselle. Paljon on saatu aikaiseksi sen jälkeen. On lisätty tietoa sekä löydetty yhteisiä tapoja, keinoja ja ratkaisuja, joilla terveyttä edistetään. Yhteisiä terveyden edistämisen tekoja tarvitaan jatkuvasti. Alati muuttuvassa yhteiskunnassa ainakin tarve terveyden edistämisen vahvistamiseksi ja kehittämiseksi on pysyvää. Tämä katsaus pyrkii omalta osaltaan luomaan ymmärrystä terveyden edistämisen ja sen rakenteiden kehittämisen merkityksestä ja sisällöstä sekä ennen kaikkea kuvaamaan konkreettisella tasolla terveyden edistämisen monitahoista eri toimijoiden toteuttamaa työtä.

12 Käytäntöjä terveyden edistämiseksi 11 I Tausta Terveyden edistämisen määritelmä Terveyden edistäminen on omana käsitteenään tullut kansainväliseen keskusteluun 1980-luvun alussa ja Suomeen vuoden 1986 julkaistun Ottawan asiakirjan myötä (Savola & Koskinen-Ollonqvist 2005, 24; Vertio 2003, 29, 37). Terveyden edistämisen käsitteen yksiselitteinen määrittely on vaikeaa. Määritelmät vaihtelevat henkilöstä ja tieteenalasta riippuen. Käsite on myös melko abstrakti, jolloin terveyden edistämisen konkreettinen sisältö saattaa jäädä hämäräksi. Terveyden edistäminen voidaan määritellä esimerkiksi seuraavasti: Terveyden edistäminen on arvoihin perustuvaa tavoitteellista ja välineellistä toimintaa ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin aikaansaamiseksi ja sairauksien ehkäisemiseksi. Terveyden edistämiseen sisältyy promotiivisia ja preventiivisiä toimintamuotoja. Tuloksia ovat terveyttä suojaavien sisäisten ja ulkoisten tekijöiden vahvistuminen, elämäntapojen muutos terveellisempään suuntaan ja terveyspalvelujen kehittyminen. Toiminnan vaikutukset näkyvät yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan terveytenä ja hyvinvointina. (Savola & Koskinen-Ollonqvist 2005, 8.) Parhaimmillaan terveyden edistämisen toimenpiteillä luodaan väestölle mahdollisuudet ylläpitää terveyttään ja ehkäistä terveyden haittatekijöitä. Arkikielessä käytetään terveyden edistämisen rinnakkaiskäsitteenä ennaltaehkäisyä. Tekryssä ennaltaehkäisy käsitteenä tarkoittaa ehkäisevää toimintaa yleensä. Käytännössä sekä primaari-, sekundaari- että tertiaaripreventio ovat kaikki terveyden edistämiseen kuuluvaa ehkäisevää toimintaa. Tämän ehkäisevän, preventiivisen, toiminnan lisäksi terveyden edistämisessä olennainen on promotiivinen, mahdollisuuksien luomiseen liittyvä voimavaranäkökulma. Promotiivisen terveyden edistämisen tehtävä on ylläpitää ja vahvistaa terveyttä suojaavia tekijöitä. Terveyden edistämisen ymmärrystä vahvistamaan on luotu malli terveyden edistämisen kokonaisuudesta (Kuvio 1.). Mallissa on esitetty mahdollisuuksien luominen, riskitekijöiden ehkäisy, hoito ja kuntoutus sekä niiden keskinäiset suhteet ja painottuminen.

13 12 Käytäntöjä terveyden edistämiseksi Kuvio 1. Terveyden edistämisen promotiivinen ja preventiivinen näkökulma (sovellus Savola & Koskinen-Ollonqvist 2005, 13) Kohdentuminen Epätarkka Tarkka Mahdollisuuksien luominen sisäiset suojaavat yksilölliset ja sosiaaliset tekijät Riskitekijöiden ja haittojen ehkäisy Hoito Kuntoutus ulkoiset suojaavat yksilölliset, sosiaaliset ja ympäristötekijät Promootio Primääripreventio Sekundääripreventio Tertiääripreventio Terveyden edistämisen vaihtelu Voimavara- ja terveyslähtöisyys Riski-, oire- ja sairauslähtöisyys Mahdollisuuksien luomiseen liittyvä promotiivinen toiminta perustuu myönteiseen ja voimavaralähtöiseen terveyskäsitykseen. Promotiivisella toiminnalla on tarkoitus luoda selviytymistä tukevia elinoloja ja kokemuksia siten, että yksilöillä on mahdollisuus itse huolehtia omasta ja ympäristönsä terveydestä. Promotiivinen terveyden edistämisen näkökulma on samalla selkiytymättömämpi ja näytöltään heikompi (kohdentuminen epätarkka) kuin preventiivinen toiminta, jossa tartutaan paljon konkreettisempiin asioihin (kohdentuminen tarkka). Tällöin näyttö toiminnan vaikutuksistakin on selkeämpi. Preventio on sairauksien ehkäisyä jakaantuen riskitekijöiden ehkäisyyn, hoitoon ja kuntoutukseen. Riskitekijöiden ehkäisyä (primaaripreventio) toteutetaan ennen sairauden ilmenemistä. Esimerkkinä tästä on rokottaminen. Hoitoa (sekundaaripreventio) antamalla puolestaan pyritään estämään sairauden paheneminen poistamalla riskitekijöitä tai pienentämällä sen vaikutusta. Tertiaaripreventiossa on kysymys kuntoutuksesta,

14 Käytäntöjä terveyden edistämiseksi 13 jonka tarkoitus on lisätä toimintakykyisyyttä sekä vähentää olemassa olevan sairauden ja sen aiheuttamien haittojen pahenemista. (ks. Savola & Koskinen-Ollonqvist 2005, ) Tekryssä painotetaan erityisesti promotiivista, mahdollisuuksien luomisen näkökulmaa. Terveyden edistäminen nähdään monitieteisenä, jonka vuoksi terveyden edistämisen käytännön työ ei rajaudu yhden tieteenalan edustajan tai ammattilaisen työksi, vaan se toteutuu parhaimmillaan eri ammattialojen edustajien yhteistyönä (emt., 46).

15 14 Käytäntöjä terveyden edistämiseksi Terveyden edistäminen yhteiskunnallisena tehtävänä Terveyden edistäminen on yhteiskunnallinen tehtävä. Se on kirjattu niin lakiin kuin erinäisiin muihin ohjelmiin ja asiakirjoihin. Sen lisäksi, että terveyden edistäminen todetaan teksteissä julkisen sektorin yleisenä tehtävänä, asiakirjoissa korostuu terveyden edistäminen erityisesti poikkihallinnollisena toimintana ja kaikille toimialoille kuuluvana tehtävänä. Teksteissä korostuu myös tarve laaja-alaiseen yhteistyöhön terveyden edistämiseksi. Taulukkoon 1. on koottu otteita laeista ja keskeisimpien asiakirjojen ja ohjelmien sisällöistä, joissa terveyden edistämisen toiminnasta, sen poikkihallinnollisuudesta ja yhteistyötarpeesta mainitaan. Taulukko 1. Otteita laeista, asiakirjoista ja ohjelmista, joissa käsitellään terveyden edistämisen sisältöjä, yhteistyöedellytyksiä ja poikkihallinnollisuuden tarvetta Laki, ohjelma tai asiakirja Perustuslaki 19 Kuntalaki 1 Kansanterveyslaki 1 (tarkempi erittely 14 ) Uusi terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolakityöryhmän muistio Ehdotus terveydenhuoltolaiksi 17 Otteita sisällöstä Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Kansanterveystyöllä tarkoitetaan yksilöön, väestöön ja elinympäristöön kohdistuvaa terveyden edistämistä sairauksien ja tapaturmien ehkäisy mukaan lukien sekä yksilön sairaanhoitoa. Kunnan tulee seurata kunnan asukkaiden terveydentilan ja siihen vaikuttavien tekijöiden kehitystä väestöryhmittäin sekä huolehtia terveysnäkökohtien huomioon ottamisesta kunnan kaikissa toiminnoissa. Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on osana kuntasuunnitelmaa tai erillisenä laadittava kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia edistävistä sekä terveysongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista sekä niihin varattavista voimavaroista suunnitelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelman toteutus tulee kytkeä osaksi kunnan strategian ja taloussuunnitelman valmistelua ja päätöksentekoa. Suunnitelman seuranta tulee kytkeä osaksi kunnan kokonaisvaltaista arviointi- ja seurantajärjestelmiä. Kunnassa tulee sopia poikkihallinnollisesta yhteistyöstä sekä yhteistyöstä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä muiden viranomaisten sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä. Mikäli sosiaali- ja terveyspalvelut on järjestetty useamman kunnan yhteistoimintana, tulee sopia yhteistyöstä peruskunnan muiden hallinnonalojen kanssa.

16 Käytäntöjä terveyden edistämiseksi 15 Laki, ohjelma tai asiakirja Valtioneuvoston periaatepäätös Terveys kansanterveysohjelmasta Hyvinvointi 2015-ohjelma Sosiaalialan pitkän aikavälin tavoitteita Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Otteita sisällöstä Strateginen pääpaino on terveyden edistämisessä, ei niinkään terveyspalvelujen kehittämisessä. Julkisella vallalla, niin valtiolla kuin kunnilla, on mahdollisuus vaikuttaa kansalaisten terveyden edellytyksiin kaikkien hallintosektoriensa kautta [ ] Yksityiset yritykset ja eri etujärjestöt vaikuttavat voimakkaasti terveyden edellytyksiin. Terveydenhuollon ammattilaiset yhdessä muiden terveyden edellytyksiä luovien ja säilyttävien ammattilaisten kanssa rakentavat terveyttä edistävää toimintaa eri toimintakentillä. Valtionhallinnon rooli on luoda edellytyksiä ja tukea paikalliseen toimintaan. Kunnan terveystoimi voi vaikuttaa kuntalaisten terveyden edellytyksiin käynnistämällä yhteistyötä kunnan muiden sektoreiden ja muiden paikallisten toimijoiden, kuten järjestöjen, yritysten ja tiedotusvälineiden kanssa. Terveyden edistämisen näkökulma otetaan nykyistä paremmin huomioon kaikissa terveyspalveluissa, mihin pyritään myös työpaikoilla henkilöstöä kehittämällä. Monet kansanterveysalan järjestöt ovat terveyden edistämisen mielipidevaikuttajia, tiedon välittäjiä ja palvelujen tuottajia tai kehittäjiä. Järjestöt ovat keskeisiä julkisten toimijoiden, tutkijoiden, tiedotusvälineiden, aktiivisten kansalaisten ja palvelujen käyttäjien yhteistyöverkostoja ja niiden luojia. Myös terveysalan ammattijärjestöillä on tässä oma roolinsa. Keskeisissä hallinnonalan tulevaisuutta pohtivissa julkaisuissa on pitkään korostettu ennalta ehkäisevän otteen ja toiminnan merkitystä [ ] Ehkäisevä ote lähtee siitä, että hyvinvointiin ja terveyteen liittyvä vastuu kuuluu sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi kaikille muillekin politiikan lohkoille. On tärkeätä, että suunnittelussa ja toteutuksessa pidetään lähtökohtana sitä, miten huolehditaan eri tasoilla hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä ja sosiaalisten ongelmien ehkäisystä. Tämän tulee olla niin peruskunnan, yhteistoiminta-alueen kuin laajaa väestöpohjaa edellyttävien alueidenkin tehtävä. On tärkeätä arvioida ja kehittää myös julkisen viranomaisen ja järjestöjen sekä yksityisen sektorin yhteistoimintaa ja työnjakoa. Terveyden edistämisen yhteiskunnalliset, taloudelliset, työpaikkatason ja yksilötason hyödyt ovat kiistämättömät. Terveyden edistämisen näkökulma on saatava laajalti omaksutuksi. Politiikkaohjelman keskeinen tehtävä on edesauttaa ja vahvistaa terveysnäkökohtien ottamista huomioon yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja palvelujärjestelmässä niin valtion-, alue- kuin paikallishallinnossakin sekä elinkeinoelämässä, työpaikoilla, järjestöissä ja yksilötasolla. Politiikkaohjelma antaa mahdollisuuden Terveys kaikissa politiikoissa -ajattelun mukaisesti vahvistaa ja täydentää jo käynnissä olevaa kehittämistyötä yli hallinnon sektorirajojen. Politiikkaohjelman strategiset painotukset ovat: terveyden edistämisen yhteiskunnallisen ja taloudellisen merkityksen omaksuminen eri päätöksentekotasoilla ja terveyttä edistävän tiedon levittäminen terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen uudistettavassa lainsäädännössä ja kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä olemassa olevan tiedon, parhaiden käytäntöjen ja tuloksellisimpien hankkeiden kokoaminen, tuotteistaminen, levittäminen ja juurruttaminen osaamisen vahvistaminen.

17 16 Käytäntöjä terveyden edistämiseksi Laki, ohjelma tai asiakirja Terveyden edistämisen laatusuositus Kansallinen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma Otteita sisällöstä Tavoitteena on, että väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen nostetaan kaikissa kunnissa yhdeksi toiminnan painoalueeksi. Tähän tarvitaan terveyden edistämisen rakenteiden arviointia, johtamisen kehittämistä, voimavarojen suuntaamista ehkäisevään työhön, hyvinvointiosaamisen vahvistamista ja toiminnan säännöllistä seurantaa ja arviointia. Terveyden edistäminen on kunnassa yhteisvastuullista toimintaa. Jokaisen hallinnonalan omat tehtävät sisältävät terveyteen vaikuttavia ratkaisuja. Ihmisten arkiympäristöä, kotia, päiväkotia, koulua, työpaikkoja, asuinaluetta ja liikennettä koskevat päätökset voivat olla terveyttä vahvistavia tai sitä heikentäviä. Vaihtoehtojen arviointi terveysnäkökohtien kannalta on kannattavaa. Kunnan tehtävänä on tukea terveellisten valintojen mahdollisuuksia ja vahvistaa terveyden taustatekijöitä. Terveyden edistämisen toimijoiden joukko on monialainen ja moniammatillinen. Terveyden edistäminen ei näin ollen tarkoita jotain tiettyjä yksittäisiä tehtäviä, vaan kaikkia toimintoja läpileikkaavaa tavoitetta lisätä väestön terveyttä, ehkäistä sairauksia ja vähentää väestöryhmien välisiä terveyseroja. Käytännössä se tarkoittaa sitoutumista, joka vahvistetaan kuntastrategiassa ja kunnan toiminta- ja taloussuunnitelmassa, jossa terveyden edistämisen mitattavissa olevat tavoitteet hyväksytään koko kunnan tehtäväksi. Terveyden edistämisen johtaminen on luonteeltaan hallinnonalat ylittävien prosessien johtamista, jossa yhdistyy monialaisen osaamisen, hajautetun vastuun ja eri hallinnonalojen perustehtävistä koostuvan toiminnan yhteen sovittaminen. Terveyserojen kaventaminen vaatii onnistuakseen pitkäjänteistä työtä ja eri sektoreiden ja hallinnonalojen välistä yhteistyötä. Terveyssektori ei ole ainoa sektori, joka tarvitsee muiden hallinnonalojen kanssa tehtävää yhteistyötä. Kaikki hallinnonalat ovat päätöksenteossaan ja omien tavoitteidensa läpiviemisessä yhä riippuvaisempia toisista hallinnonaloista. Siksi on panostettava eri hallinnonalojen sekä järjestöjen ja toimijoiden välisen yhteistyön kehittämiseen. Väestöryhmien välisten terveyserojen vähentämiseksi on kiinnitettävä huomiota seuraavanlaisiin strategisiin linjauksiin: [1. ] 2. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteita ja johtamista kehitetään hallinnonalat ylittävän yhteistyön suuntaan. [ ] Kunnan terveystoimi voi vaikuttaa kuntalaisten terveyden edellytyksiin käynnistämällä yhteistyötä kunnan muiden hallinnonalojen ja muiden paikallisten toimijoiden, kuten järjestöjen, yritysten, työvoimahallinnon, seurakuntien ja tiedotusvälineiden kanssa. Järjestöt synnyttävät vuorovaikutuksellisuuden ja yhteisöllisyyden kautta sosiaalista pääomaa. Lisäksi julkinen ja yksityinen sektori sekä järjestöt voivat yhdessä tuottaa riittävän asiantuntemuksen erilaisten sosiaali- ja terveysalan ongelmien ratkaisemiseksi. Järjestöjen keskinäisen sekä kuntien ja järjestöjen välisen yhteistyön kehittäminen ja uudet kumppanuudet ovat tärkeällä sijalla väestöryhmien välisten terveyserojen kaventamistyössä.

18 Käytäntöjä terveyden edistämiseksi 17 Laki, ohjelma tai asiakirja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Otteita sisällöstä Terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia edistävien olosuhteiden ja palveluiden vahvistaminen, ongelmien ehkäisy ennalta ja varhainen puuttuminen ovat kustannustehokkaita ja usein myös vaikuttavia tapoja parantaa ihmisten elämänlaatua. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen edellyttää hyvää johtamista, toimivia yhteistyörakenteita ja riittävät voimavarat. Terveyden edistäminen tarvitsee selkeän rakenteen kunnissa. Se tarvitsee myös uusia yhteistyöjärjestelyitä. On osoitettava selkeästi, kenellä on vastuu siitä, että terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen otetaan huomioon kunnan kaikessa toiminnassa. Kuntien eri hallintokuntien yhteistyö sekä kuntien ja järjestöjen yhteistyö ovat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä tärkeitä. Terveyden edistämisen rakenteet ilmiönä ja määritelmänä Terveyden edistämisen rakenteista sinällään puhutaan paljon, mutta käsitettä itsessään on avattu melko vähän. Terveyden edistämisen rakenne -käsitteen ymmärtämistä hämärtää sama epämääräisyys ja sirpalemaisuus kuin terveyden edistämisen käsitettäkin. Siinä missä terveyden edistämisen käsite rantautui Suomeen Ottawan asiakirjan (1986) lomassa, myös terveyden edistämisen rakenteista alettiin puhua enemmän. Tosin asiakirjassa puhutaan terveellisen yhteiskuntapolitiikan kehittämisestä. Asiakirjassa on kohta, jonka mukaan Terveyden edistäminen on enemmän kuin vain terveydenhuoltoa. Terveys sisältyy yhteiskuntapoliittisten ohjelmien suunnittelijoiden työhön kaikilla sektoreilla ja tasoilla. Eri toimijat käyttävät terveyden edistämisen rakenteet -käsitettä eri merkityksissä eri tavalla. Yksi keino lisätä terveyden edistämisen rakenteiden yhteistä ymmärrystä on luoda käsitteelle yhteinen merkitys. Tekryssä terveyden edistämisen rakenteiden kehittämisen hankkeessa yhtenä tavoitteena on selvittää, mitä terveyden edistämisen rakenteilla ja niiden kehittämisellä Suomessa tarkoitetaan. Savolaisen (2007) selvityksessä Terveyden edistämisen rakenteet, rakennuspalikoita alueellisen järjestelmän kehittämistyöhön on tarkasteltu edellä mainittuja asioita. Terveyden edistämisen rakenteiden kehittämistyötä on tehty määrätietoisesti myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (jatkossa THL) TEJO-hankkeessa (Terveyden edistämisen paikalliset rakenteet ja johtaminen). TEJO-hankkeen kehittämispäällikkö Perttilä (2007) määrittelee terveyden edistämisen rakenteellisiksi tekijöiksi lainsäädännön, tietopohjan ja tietojärjestelmät väestön hyvinvointitarpeista ja palvelujärjestelmän toimivuudesta, johtamisjärjestelmät, johtamiskäytännöt, ammatti-

19 18 Käytäntöjä terveyden edistämiseksi ryhmien tietoisuuden yhtenevistä toimintakäytännöistä, ehkäisevän työn resursoinnin, terveyden edistämisen osaamisen sekä kuntalaisen osallistumisen mahdollisuudet. Terveyden edistämisen rakenteiden kehittämistyöksi Perttilä puolestaan ymmärtää toimivien olosuhteiden luomisen, toiminnan esteiden tunnistamisen ja niiden poistamisen. (Perttilä 2007, 5 6.) Seuraavassa on pyritty jäsentämään terveyden edistämisen rakennetta ja tätä kautta luomaan käsitteestä määritelmä, jonka pohjalta terveyden edistämisen rakenteita ilmiönä on mahdollista tarkastella. Terveyden edistämisen rakenteissa on kysymys pitkälti siitä, miten terveyden edistäminen on organisoitu yhteiskunnallisesti. Terveyden edistämisen rakenteiden organisoitumista voidaan tarkastella eri tasojen kautta. Tasoja voidaan tarkastella toimijanäkökulmasta ja toimijoiden työtä määrittävien asiakirjojen kautta. 1. Taso: Valtakunnan tason valtion ohjaama terveyden edistämisen työ lakien ja valtakunnan tason ohjelmien kautta 2. Taso: Aluetason terveyden edistämisen työ alueellisten strategioiden ja ohjelmien kautta 3. Taso: Kunta- ja paikallistason terveyden edistämisen työ, jota ohjaavat kunta- ja hyvinvointistrategiat, ohjelmat ym. asiakirjat 4. Taso: Poikkihallinnollinen ja kumppanuuksiin perustuva yhteistyö, jota ohjaavat strategiset asiakirjat sekä kumppanuus- ja yhteistyösopimukset Terveyden edistämisen rakenteita voidaan kuvata pelkistetysti Kuvion 2. avulla (Kuvio 2.). Taloa on aiemminkin käytetty vertauskuvana (ks. esim. työkykytalomalli, Ilmarinen ym. 2006, 23) konkretisoimaan asioita ja niiden välisiä suhteita. Myös terveyden edistämisen rakenteiden tarkastelussa talo toimii vertauskuvana. Luonnollisesti malli pelkistää asioista vain olennaisimpia piirteitä. Terveyden edistämisen rakenteita kuvaavassa talomallissa varsinainen talo muodostuu eri toimijoista, jossa toinen puoli koostuu alue- ja kuntatason toimijoista ja toinen puoli muista yhteiskunnallisista toimijoista. Eri terveyden edistämisen työtä määrittävät asiakirjat ohjaavat eri toimijoiden terveyden edistämisen työtä.

20 Käytäntöjä terveyden edistämiseksi 19 Kuvio 2. Malli terveyden edistämisen rakenteista 4. TASO Yhteistyötaso: suunnitelmat, ohjelmat ja strategiat yhteistyön toteuttamiseksi POIKKI- HALLINNOLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN JOHTORYHMÄ, TYÖRYHMÄ, ALUERYHMÄ tms. YHTEISTYÖ- JA KUMPPANUUS ERI TOIMIJOIDEN KESKEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN EDISTÄMISEKSI 4. TASO Yhteistyötaso: suunnitelmat, ohjelmat ym. yhteistyön toteuttamiseksi 3. TASO Kuntataso: strategia, ohjelmat ym. 2. TASO Aluetaso: strategiat, ohjelmat ym. HALLINTO suunnittelu-, ohjausja avustus, palvelut toimialoille, henkilöstölle jne. PERUSPALVELUT sosiaali- ja terveystoimi, palo- ja pelastustoimi SAIRAAN- KUNTA- HOITO- YHTYMÄT PIIRIT SIVISTYSTOIMI opetus-, kulttuuri-, nuoriso-, liikunta- ja vapaa-ajantoimi TEKNINEN TOIMI ympäristö-, kiinteistö- ja kaavoitustoimi KANSALAIS- OPISTOT AMMATTI- KORKEAKOULUT YLIOPISTOT SEURA- KUNNAT SEURA- KUNTA- YHTYMÄT ROVASTI- KUNNAT HIIPPA- KUNNAT KIRKKO- HALLITUS YKSITYINEN SEKTORI (yritykset: pk-yritykset kv-yritykset) PAIKALLIS- JÄRJESTÖT ALUE- JÄRJESTÖT KESKUS- JÄRJESTÖT 3. TASO Paikallistaso: strategiat, toimintasuunnitelmat ym. 2. TASO Aluetaso: strategiat, ohjelmat ym. 1. TASO Valtakunnan taso: laki ja valtakunnan tason ohjelmat VALTIO VÄESTÖ 1. TASO Valtakunnan taso: laki ja valtakunnan tason ohjelmat TERVEYDEN EDISTÄMISEN TYÖTÄ MÄÄRITTÄVÄT ASIAKIRJAT TERVEYDEN EDISTÄMISEN TOIMIJAT TERVEYDEN EDISTÄMISEN TYÖTÄ MÄÄRITTÄVÄT ASIAKIRJAT 1. Taso: Valtakunnan tason valtion ohjaama terveyden edistämisen työ lakien ja valtakunnan tason ohjelmien kautta Lait ja valtakunnan tason asiakirjat, joiden sisältöjä edellisessä luvussa kuvattiin, ovat keskeisiä terveyden edistämisen rakenteiden kehittämistyötä ohjaavia asiakirjoja. Ne luovat terveyden edistämisen rakenteille perustuksen, joka määrittelee terveyden edistämisen työtä. Valtakunnan tason työ antaa vasta puitteet ja ohjauksen terveyden edistämisen konkreettiselle työlle.

21 20 Käytäntöjä terveyden edistämiseksi 2. Taso: Aluetason terveyden edistämisen työ alueellisten strategioiden ja ohjelmien kautta Aluetason terveyden edistämisen työ toteutuu esimerkiksi sairaanhoitopiirien, yliopistojen sekä alue- ja kattojärjestöjen terveyden edistämisen kehittämistyöstä. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän työ on hyvä esimerkki terveyden edistämisen alueellisesta toiminnasta, jossa eri toimijoiden kesken haetaan yhdessä näkemystä terveyden edistämisen rakentumisesta alueellisesti. Myös esimerkiksi Uudenmaan hyvinvointistrategia on asiakirja, jossa on määritelty Uudenmaan alueen terveyden edistämisen työtä. Lisäksi monien järjestöjen toiminta perustuu alueelliseen toimintaan, jolloin keskusjärjestö määrittää työn, johon aluejärjestöjen toiminta kiinnittyy. 3. Taso: Kunta- ja paikallistason terveyden edistämisen työ, jota ohjaavat kunta- ja hyvinvointistrategiat, ohjelmat ym. asiakirjat Kunta- ja paikallistason terveyden edistämisen työ tapahtuu kuntien toimialoilla, jotka voidaan karkeasti jakaa hallintoon, sivistystoimeen, peruspalveluihin ja tekniseen toimeen. Terveyden edistämisen työ tapahtuu toimialakohtaisesti osana ydintehtäviä tai terveyden edistäminen on yksi perustehtävän osatehtävä. Kuntien strategiat, hyvinvointisuunnitelmat ja toimialakohtaiset suunnitelmat ohjaavat kunnissa tehtävää terveyden edistämisen työtä. Viimeistään kuntatasolla terveyden edistämisen työ toteutuu konkreettisella tasolla. Muiden toimijoiden osalta paikallisjärjestöissä ja -yhdistyksissä, seurakunnissa ja yrityksissä toteutetaan terveyden edistämistä omista lähtökohdista käsin. Terveyden edistämisen työ on tällöin voitu kirjata esim. strategioihin, toimintasuunnitelmiin tai erillisiin ohjelmiin. 4. Taso: Poikkihallinnollinen ja kumppanuuksiin perustuva yhteistyö, jota ohjaavat niin strategiset asiakirjat kuin erilaiset yhteistyö- ja kumppanuussopimukset Kuntatasolla terveyden edistämisen työ parhaimmillaan on poikkihallinnollista, jossa eri hallinnonalat keskustelevat keskenään ja rakentavat yhdessä kunnallista terveyden edistämisen työtä. Terveyden edistämisen suunnittelu tapahtuu tällöin erilaisissa terveyden edistämisen johto-, työ- tai alueryhmissä, joissa luodaan yhteinen linja kuntalaisten terveyden edistämiseksi. Kansalaisia palveleva terveyden edistämisen työ toteutuu parhaimmillaan myös eri toimijoiden yhteistyö- ja kumppanuussopimuksiin perustuvana yhteistyönä.

22 Käytäntöjä terveyden edistämiseksi 21 Näiden tarkastelutasojen kautta terveyden edistämisen rakenteet voidaan määritellä esimerkiksi seuraavasti: Terveyden edistämisen rakenteilla tarkoitetaan niitä tekijöitä, jotka tukevat terveyden edistämisen työtä ja kehittämistä. Terveyden edistämisen rakenteiden kehittämistä ja luomista ohjaavat laki sekä erilaiset asiakirjat, ohjelmat ja strategiat, jotka määrittelevät terveyden edistämisen työn sisältöjä, yhteistyön edellytyksiä ja kehittämistarpeita. Terveyden edistämisen työ toteutuu eri tasoilla; valtakunnan taso, alueellinen taso, kunnallinen ja paikallinen taso sekä poikkihallinnollinen ja yhteistyöhön perustuva terveyden edistämisen työ. Terveyden edistämisen rakenteellinen kehittäminen edellyttää terveyden edistämistyön johtamista, vahvistamista ja toteuttamista sekä erilaisten mallien, ratkaisujen ja käytäntöjen luomista osana eri toimijoiden perus- tai osatehtäviä sekä eri toimijoiden yhteistyötä, jossa terveyden edistäminen nähdään yhdessä keinoksi mahdollistaa ja edistää kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edellytyksiä. Seuraavissa luvuissa tarkastellaan terveyden edistämisen työtä erityisesti kunta- ja järjestötasolla. Terveyden edistäminen kunnissa ja eri toimialoilla Terveyden edistämistyön tarkoitus kunnissa on lisätä asukkaiden terveyttä, toimintakykyä ja hyvän elämän edellytyksiä (Perttilä, Hakamäki, Hujanen & Ståhl 2009, 11). Terveyden edistäminen on enemmän kuin vain terveydenhuoltoa. Terveys sisältyy yhteiskuntapoliittisten ohjelmien suunnittelijoiden työhön kaikilla sektoreilla ja tasoilla, kirjoitetaan jo Ottawan asiakirjassa (1986). Valitettavasti kunnanjohtajien näkemyksissä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen nähdään kuitenkin edelleen sosiaali- ja terveystoimen tehtävänä. Tosiasia on, että terveyden edistäminen on toimialasta riippuen joko ydintehtävä, osatehtävä tai vaikuttamistehtävä. (Wilskman, Ståhl, Muurinen & Perttilä 2007, 40.) Terveys ohjelmassa (2001, 3) mainitaan, että kansanterveys määräytyy suurelta osin terveydenhuollon ulkopuolisista asioista. Poikkihallinnollisen, eri toimialat kattavaa yhteistyön merkitystä väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi ei ole vielä oivallettu. Niin kauan kuin terveyden edistäminen mielletään sairauksien ehkäisyksi ja yksilöihin kohdistuvaksi terveysvalistukseksi, terveyden edistäminen mielletään sosiaali- ja terveystoimen tehtäväksi. (Wilskman ym. 2007, 40.)

23 22 Käytäntöjä terveyden edistämiseksi Terveydenhuolto on kiistatta merkittävä terveyden edistämisen asiantuntija. Terveyden edistämisen työ kunnissa on kuitenkin ennen kaikkea yhteisvastuullista toimintaa, jossa jokaisen toimialan tehtäviin sisältyy ihmisten terveyteen vaikuttavia ratkaisuja. Kuntien toiminnassa terveyden edistämistä ei pitäisi nähdä vain yksittäisinä tehtävinä, vaan kaikkia toimintoja läpileikkaavaksi tavoitteeksi edistää, lisätä ja parantaa väestön terveyttä. (Terveyden edistämisen laatusuositus 2006, 11, 15, 17.) Terveyden edistäminen kunnassa on tietoista voimavarojen kohdentamista terveyteen. Terveyden edistämisen tehtävät kunnassa voidaan jakaa terveyden edistämisen strategiseen suunnitteluun ja johtamiseen, sosiaali- ja terveydenhuollon ehkäisevään työhön sekä muiden hallinnonalojen sellaisiin tehtäviin, jotka välillisesti vaikuttavat ihmisten ja ympäristön terveyteen. (Perttilä 2007, 5.) Savolainen (2007, 8 9) on soveltaen hyödyntänyt Kureniemen ja Henrikssonin vuonna 2007 Terve Kunta -päivillä esitettyä materiaalia ja taulukoinut terveyden edistämisen käytäntöjä kunnan eri sektoreilla promotiivisiin ja preventiivisiin keinoihin. Taulukkoon 2. on koottu samaan tapaan esimerkinomaisesti, ei tutkimukseen perustuen, kokemustietoa ja eri lähteitä hyödyntäen esimerkkejä terveyden edistämisen promotiivisista mahdollisuuksien luomisen näkökulmaan liittyvistä käytännöistä eri toimialoilla (Taulukko 2.). Esimerkeillä on tarkoitus hahmottaa konkreettisella tasolla, miten arjen jo olemassa olevissa toiminnoissa terveyden edistäminen on mukana.

24 Käytäntöjä terveyden edistämiseksi 23 Taulukko 2. Esimerkkejä terveyden edistämisen promotiivisista käytännöistä eri toimialoilla Toimialat Opetustoimi/sivistystoimi Kulttuuri- ja vapaa-ajantoimi Nuorisotoimi Liikuntatoimi Tekninen toimi/kaavoitustoimi Esimerkkejä promotiivisista terveyden edistämisen käytännöistä eli käytännöistä, joilla luodaan mahdollisuuksia terveyden edistämiseen ennen kuin sairauksia on ehtinyt syntyä Lapsen yksilöllistä kasvua ja kehitystä tukevan kasvatus- ja kouluympäristön rakentaminen sekä kasvatuskumppanuuteen panostaminen, mikä edistää lapsen terveyttä ja hyvinvointia Joustavien ja toimivien siirtymien mahdollistaminen päiväkodista esikouluun, esikoulusta alakouluun, alakoulusta yläkouluun jne., mikä lisää turvallisuuden tunnetta ja estää syrjäytetyksi tulemista Iltapäiväkerhojen järjestäminen, mikä mahdollistaa kouluikäisille lapsille turvallisen paikan viettää aikaa koulun jälkeen ennen vanhempien töistä kotiutumista Kansalaisopistojen kurssitarjonnan monipuolinen tarjonta, josta kuka tahansa voi löytää itselleen mieluisia harrastusmahdollisuuksia. Kurssit toimivat samalla kohtaamispaikkoina, mikä tukee yhteenkuuluvuuden tunnetta ja tätä kautta hyvinvointia Kulttuuri on terveyttä edistävä tekijä ja mahdollistaa erityisesti osallisuuden kokemuksia Kirjastopalvelut, jotka ovat kaikille avoimia paikkoja lainata kirjallisuutta, käyttää internet-palveluja, kuunnella musiikkia jne. Nähtävyydet, jotka tuottavat elämyksiä Kulttuuriharrastukset, joita esim. kunta tarjoaa kouluikäisille lapsille Kulttuuritarjonta esimerkiksi ikäihmisille virkistyksen ja hyvän olon edistämiseksi Nuorisotoiminta mahdollistaa osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemuksia Nuorisotalojen ylläpitäminen, joka tarjoaa nuorille avoimen kohtaamispaikan ja tarjoaa aktiviteetteja Bändi-, leiri- ym. toiminta ja tilojen tarjoaminen, mikä mahdollistaa nuorille luovuuden ja osaamisen hyödyntämisen Nuorten omaehtoisen toiminnan tukeminen esim. rahoitusavustuksille, mikä kannustaa innovatiivisuuteen Matalan kynnyksen liikunnan järjestäminen eri-ikäisille ja kunnoltaan eritasoisille, mikä mahdollistaa osallistumisen ja kehon ylläpidon Liikuntatapahtumien ja -tempauksien järjestäminen kuntalaisille, mikä innostaa liikkumaan ja tarjoaa kohtaamispaikan Kuntatyöntekijöiden liikkumisen kannustaminen ja tukeminen tarjoamalla esim. liikuntaseteleitä tai järjestämällä liikuntatapahtumia Kevyen liikenteen väylien ja toimivan kaupunkiympäristön rakentaminen, jotka mahdollistavat turvallisen liikkumisen ja kulkemisen esim. kävellen tai pyörällä Lenkkipolkujen ja muiden ulkoratojen riittävän valaistuksen turvaaminen, rakentaminen ja niiden ylläpito, mikä mahdollistaa monenlaisen liikkumisen sille varatulla alueella

25 24 Käytäntöjä terveyden edistämiseksi Toimialat Kiinteistötoimi Ympäristötoimi Sosiaalitoimi Terveystoimi Palo- ja pelastustoimi Esimerkkejä promotiivisista terveyden edistämisen käytännöistä eli käytännöistä, joilla luodaan mahdollisuuksia terveyden edistämiseen ennen kuin sairauksia on ehtinyt syntyä Hyvä talvikunnossapito, joka auttaa välttämään tapaturmia ja kannustaa liikkumaan liukkaallakin säällä Viihtyisten viher- ja virkistysalueiden rakentaminen ja ylläpito, joilla on elvyttävä vaikutus mielen hyvinvointiin Turvallisten leikkipuistojen rakentaminen ja ylläpito jokaisella asuinalueella, mikä mahdollistaa perheiden kohtaamisen yleisillä kohtaamispaikoilla ja elämysten kokemuksia lapsille Ympäristön rakentaminen viihtyisäksi ja meluttomaksi Ilman puhtaudesta huolehtiminen ja siihen panostaminen, mikä mahdollistaa terveellisen ja raikkaan ympäristön sukupolvelta toiselle Kaupunkiympäristön rakentaminen niin, että se kannustaa yhteisöllisyyteen ja osallistumiseen Huomion kiinnittäminen ympäristön kauneuteen, mikä elvyttää mieltä ja antaa virikkeitä aisteille Vanhusten virkistyksen ja toimintakyvyn ylläpidon mahdollistaminen osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistamiseksi Erityisryhmien kuulluksi tulemisen mahdollistaminen esim. avun tarpeen ja sisältöjen määrittelyssä, millä on vaikutusta vammaisten osallisuuden ja hyvän elämän kokemukseen Maahanmuuttajien kotoutumisen tukeminen, harrastamismahdollisuuksien järjestäminen ja kohtaamispaikkojen tarjoaminen, mikä vaikuttaa maahanmuuttajien terveyteen ja hyvinvointiin Kouluterveydenhuoltoon panostaminen, mikä tukee lapsen kasvua ja kehitystä Nopeaan ja kattavaan terveyttä ylläpitävään ja tukevaan palvelujärjestelmään panostaminen, mikä mahdollistaa kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämisen Mahdollisimman joustavan, johdonmukaisen ja katkeamattoman ohjauksen tarjoaminen palveluverkostossa, jossa eri toimijat muodostavat tuki- ja hoitoketjuja Palo- ja pelastussuunnitelmien kirjaaminen ja päivittäminen Monipuolisen, paloennaltaehkäisyyn ja -torjuntaan sekä niiden hoitamiseen liittyvän koulutuksen tarjoaminen palo- ja pelastushenkilöstön ammattitaidon ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi Asiantuntijavierailujen toteuttaminen esim. päiväkoteihin ja kouluihin Terveyden edistämisen työn vahvistamiseksi ja kehittämiseksi on olennaista, että jokaisen toimialan tekemä työ on mahdollista perustella terveysnäkökulmat huomioiden. Tämä helpottaa myös luomaan yhteistä ymmärrystä terveyden edistämisen moninaisesta työstä kunnissa. Terveysvaikutusten arviointi (jatkossa TVA) tai vastaavasti ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi (jatkossa IVA) ovat välineitä, joilla jokainen kunnan toimiala voi perustella oman toimialansa töitä terveyslähtöisesti. Nämä ovat myös välineitä antaa päätöksentekijöille selvityksiä eri asioiden merkittävyydestä terveyden näkökulmasta. Mikäli TVA- tai IVA-työ tulisi järjestelmälliseksi arviointityöksi kuntiin, voisi terveyden edistämisen rakenteiden kehittämistyökin saada paremmat puitteet kehittyä eri toimialojen välisenä yhteistyönä. Lisäksi TVA auttaisi luomaan

26 Käytäntöjä terveyden edistämiseksi 25 yhteistä ymmärrystä terveyttä määrittävistä tekijöistä. TVA-työ tekee näkyväksi terveyden edistämisen laajemman ymmärryksen siten, että terveyttä tarkastellaan elintapojen lisäksi sosio-ekonomisista, yhteisöllisistä, kulttuurisista, fyysisen ympäristön ja biologisten tekijöiden näkökulmista. Terveysvaikutusten arviointiin ja ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointiin voi tutustua esimerkiksi THL:n kotisivuilla. Parhaimmillaan kuntien terveyden edistämisen työ on poikkihallinnollista ja sitä johdetaan strategisesti johtoryhmän tai vastaavan toimesta. Edellä mainittu THL:n TEJO-hanke on panostanut erityisesti terveyden edistämisen johtamisrakenteisiin liittyvään kehittämistyöhön. Kun resursseja on käytettävissä vähemmän, toimintoja ja yhteistyötä kehittämällä saadaan aikaiseksi enemmän. Haasteena on, miten saada terveyden edistämisen työ ja rakenne sellaiseksi, että siinä parhaalla mahdollisella tavalla, kaikkien toimialojen terveyden edistämisen työ huomioimalla ja terveyden edistämisen yhteistä ymmärrystä luomalla saataisiin tuotettua terveyttä ja hyvinvointia kansalaisille. Terveyden edistäminen järjestötyössä Järjestöissä tehdään merkittävää terveyden edistämisen työtä. Järjestöt ovat lähellä kuntalaisia ja pystyvät reagoimaan nopeasti jäsenistönsä tarpeisiin (Manninen (toim.) 2007, 17). Terveys ohjelmassa korostetaan terveysalan kansalaisjärjestöjen vaikutusmahdollisuuksien ja toimintaedellytysten turvaamista ja kehittämistä. Kansalaistoiminnan rooli vahvistuu, kun terveyden edistämistyössä korostuu alhaalta ylös -periaatteen mukainen toiminta. Kansalaisterveysalan järjestöt toimivat terveyden edistämisen mielipidevaikuttajina, tiedon välittäjinä, palvelun tuottajina ja kehittäjinä. (Terveys kansanterveysohjelma 2015, 2001, ) Terveyttä edistävää toimintaa on kansanterveysjärjestöjen lisäksi erityisesti myös kulttuuri- ja nuorisojärjestöissä, joissa panostetaan toimintaan ennen kuin sairauksia on ehtinyt syntyä, edistetään osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemuksia sekä mahdollistetaan elämysten kokemuksia kansalaisille. Järjestöjen keskeinen tehtävä on kansalaistoiminnan vahvistaminen ja tätä kautta osallisuuden lisääminen. Osallisuus itsessään on merkittävä terveyttä edistävä tekijä (ks. Koskinen-Ollonqvist, Rouvinen-Wilenius & Aalto-Kallio 2009, 30 31) ja se toteutuu parhaimmillaan vapaaehtois- ja vertaistoiminnan kautta. Vapaaehtoistyö on tällä hetkellä kuitenkin murroksessa. Vapaaehtoisten määrä on monissa järjestöissä vähentynyt ja aktiivisista toimijoista on pulaa. Vapaaehtois- ja vertaistyö ovat järjestöjen toiminnan elinehto, jonka vuoksi monien järjestöjen toiminnan tulee panostaa vapaaehtoistyön

27 26 Käytäntöjä terveyden edistämiseksi vahvistamiseen. (Peltosalmi, Vuorinen & Särkelä 2009, 3, 7, 147.) Järjestöt toimivat oman arvopohjansa mukaisesti. Järjestöjen toiminta voidaan karkeasti pilkkoa vapaaehtois- ja vertaistukitoimintaan, edunvalvonta- ja vaikuttamistyöhön, palvelutoimintaan sekä kehittämistoimintaan. Vapaaehtoistoiminta on kansalaisyhteiskunnan perusta ja sen tehtävä on edistää ja tukea ihmisten hyvinvointia ja heidän omista tarpeistaan nousevaa arjessa selviytymistä. Vertaistukitoiminnassa ihmiset tukevat ja auttavat toisiaan omien kokemustensa pohjalta useimmiten vapaaehtoisesti ja vastavuoroisesti. Edunvalvonta- ja vaikuttamistyössä järjestöt kohdentavat toimintansa oman toiminta-ajatuksensa mukaisesti. Järjestöjen palvelutoimintaan kuuluu järjestöjen tavoitteiden mukaiset palvelut niin yksilöille, ryhmille kuin laajasti yhteiskunnan eri sektoreille. Kehittämistoiminnalla tarkoitetaan lähinnä prosessia, jonka kuluessa toiminnan kehittämisen suunta ja sisältö täsmentyvät. (Pelto-Huikko, Karjalainen & Koskinen-Ollonqvist 2006, 11.) Seuraavaan taulukkoon (Taulukko 3.) on koottu edellisen taulukon tapaan esimerkinomaisesti, ei tutkimukseen perustuen, kokemustietoa ja eri lähteitä hyödyntäen esimerkkejä terveyden edistämisen promotiivisista käytännöistä järjestöjen eri toiminta-alueilla.

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta?

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Paula Saikkonen 17.4.2007 Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? 17.4.2007 1 Sisältö Mikä on Terveyden edistämisen keskus? Terveyden edistämisen keskuksen

Lisätiedot

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä uusien haasteiden edessä

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä uusien haasteiden edessä Kunta hyvinvoinnin edistäjänä uusien haasteiden edessä Tuulia Rotko, kehittämispäällikkö Poikkihallinnollinen johtaminen seminaari, Tampere 11.2.2015 Kuntien yhteiskunnalliset roolit Verkostojen solmukohta

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Valtakunnallinen kansanterveyspäivä

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Valtakunnallinen kansanterveyspäivä Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 31.3.2008 Miksi tarvitaan terveyden edistämistä ja terveyserojen kaventamista? Terveys on arvo sinänsä Suomen kiivas ikääntymisvauhti

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Terveyden edistämisen. TULE parlamentti

Terveyden edistämisen. TULE parlamentti Terveyden edistämisen politiikkaohjelma l TULE parlamentti 4.12.2008 Miksi tarvitaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä? Terveys on arvo sinänsä Työllisyysaste on saatava nousuun terveyttä, työ- ja

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyö terveyden edistämisessä edellytyksiä ja esteitä

Julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyö terveyden edistämisessä edellytyksiä ja esteitä Julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyö terveyden edistämisessä edellytyksiä ja esteitä Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija Ikäihmisten liikunnan foorumi. 4.12.2013, Helsinki 2.12.2013 Hätönen 1 Sisältö

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

Hilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.

Hilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr. Hilkka Halonen toimitusjohtaja Meriva sr hilkka.halonen@meriva.com Hyvinvointi määritelmät Elintaso tulot, asuminen, työllisyys, koulutus ja terveys Yhteisyyssuhteet paikallis- ja perheyhteisyys, ystävyyssuhteet

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kuntien hyvinvointi - seminaari

Kuntien hyvinvointi - seminaari Kuntien hyvinvointi - seminaari Seminaarin avaus Varatoimitusjohtaja Hanna Tainio @HannaTainio 15.5.2019 Lähde: hs.fi 2 Kunnan tehtävä on edistää terveyttä ja hyvinvointia Kuntalaki 1 (1995/365) Kunta

Lisätiedot

Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.

Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4. Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.2018 Satakunnan maakuntauudistuksen tarkennettu toimintasuunnitelma ajalle

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla 21.8.2014 Ilkka Luoma Terveyspalvelujohtaja/johtava ylilääkäri, Kokkolan kaupunki Johtava lääkäri, Peruspalveluliikelaitos

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Heli Hätönen, TtT, Erityisasiantuntija HYVINVOIVA JA TERVE POHJANMAA Luodaanko tiedolla johtamisella hyvinvointia? 16.09.2013

Lisätiedot

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä TERVEEMPI ITÄ-SUOMI (TERVIS) aloitusseminaari, Kuopio 17.05.2013 Heli Hätönen, TtT, Eritysasiantuntija Terveyskäyttäytymisen

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA Kevätpäivän tasaus Kajaani 21.3.2011 Juha Rehula Puheenjohtaja, Kuntoliikuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeri Suomen Kuntoliikuntaliitto ry 1 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Hyvinvointijohtaminen Salossa. Marita Päivärinne

Hyvinvointijohtaminen Salossa. Marita Päivärinne Hyvinvointijohtaminen Salossa Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa Tavoitteita tulevaisuuden kunnan ja maakunnan väliselle yhteistyölle hyvinvoinnin edistämisessä SALON HYVINVOINTIKERTOMUS vuosilta

Lisätiedot

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2016 Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Mitä edistetään?

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa. - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa. - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat syyskuu 2015 Tutkimuksesta tiiviisti 31/2015 1 Johdanto THL kerää kunnan johdolta tietoa hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja 2.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen

Lisätiedot

Miksi terveyden edistäminen kiinnostaisi kuntajohtajaa?

Miksi terveyden edistäminen kiinnostaisi kuntajohtajaa? Miksi terveyden edistäminen kiinnostaisi kuntajohtajaa? Terveyden edistäminen tylsät hampaat vai sitkeä liha? Terve-Sos 14.5.2009 Riitta Simoila kehittämisjohtaja Helsingin kaupungin terveyskeskus Terveyden

Lisätiedot

LAPSISTA JA NUORISTA ELINVOIMAA KUNTIIN HYVINVOINTIARJEN EDISTÄMINEN KUNNAN PERUSPALVELUISSA

LAPSISTA JA NUORISTA ELINVOIMAA KUNTIIN HYVINVOINTIARJEN EDISTÄMINEN KUNNAN PERUSPALVELUISSA LAPSISTA JA NUORISTA ELINVOIMAA KUNTIIN HYVINVOINTIARJEN EDISTÄMINEN KUNNAN PERUSPALVELUISSA LAPE HANKE TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OVATKO LAPSET JA NUORET ITSESSÄÄN JO

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kansallisesti ja kansainvälisesti

Perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kansallisesti ja kansainvälisesti Perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kansallisesti ja kansainvälisesti Heli Hätönen Neuvotteleva virkamies Sosiaali ja terveysministeriö 1 13.9.2017 Pysyvä muutos 2 13.9.2017 Etunimi Sukunimi

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Simo 29.3.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Enontekiö 1.3.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa. - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa. - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat syyskuu 2015 Tutkimuksesta tiiviisti 31/2015 1 Johdanto THL kerää kunnan johdolta tietoa hyvinvoinnin

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Pelkosenniemi 15.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde

Lisätiedot

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Turvallisuusverkosto 19.4.2018 Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Taustaa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämis (hyte)

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Kittilä 2.6.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen kokonaisuus

Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen kokonaisuus Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen kokonaisuus Heli Hätönen, TtT, neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö 1 11.02.2019 Etunimi Sukunimi Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 29.10.2013 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivä 2013 1 Työkaluja Terveyden edistämisen aktiivisuuden

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko. Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko. Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE Hoitoketju/palveluverkkotyö Pirkanmaalla Hoitoketjuja on tehty Pirkanmaalla vuodesta 2005 alkaen. Terveysportissa

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Rovaniemi 16.6.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Muonio 12.4.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Tornio 18.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen

Lisätiedot

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 4.2.2015 Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Tallink Silja, 11.5.2017 Anne Taulu, Ylitarkastaja, FT, TtM, sh Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Lounais-Suomen aluehallintovirasto 1 Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Dina Solatie Kehittämispäällikkö Itä-Lapin kuntayhtymä LAPIN SOSIAALI- JA TERVEYSTURVAN SYYSPÄIVÄT 6.9.

Dina Solatie Kehittämispäällikkö Itä-Lapin kuntayhtymä LAPIN SOSIAALI- JA TERVEYSTURVAN SYYSPÄIVÄT 6.9. Dina Solatie Kehittämispäällikkö Itä-Lapin kuntayhtymä LAPIN SOSIAALI- JA TERVEYSTURVAN SYYSPÄIVÄT 6.9. 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja edunvalvontaelin, joka käsittelee ja

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Ylitornio 27.8.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 9.2.2012 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Lapin aluehallintovirasto

Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto 1 Toimintaympäristö 3 % koko maan väestöstä - väkiluku 180 848 (joulukuu 2015) - 75-v täyttäneitä 18209, 2030 ennuste 10 800 enemmän 30 % koko Suomen maapinta-alasta - maapinta-ala

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO

Lisätiedot

Järjestöjen rooli sote-uudistuksessa , Uudenmaan järjestöt ja sote-uudistus -seminaari Erityisasiantuntija Ulla Kiuru, SOSTE

Järjestöjen rooli sote-uudistuksessa , Uudenmaan järjestöt ja sote-uudistus -seminaari Erityisasiantuntija Ulla Kiuru, SOSTE Järjestöjen rooli sote-uudistuksessa 17.4.2018, Uudenmaan järjestöt ja sote-uudistus -seminaari Erityisasiantuntija Ulla Kiuru, SOSTE Esityksen rakenne Sote-järjestöjen toimintaympäristön muutos Järjestöjen

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Hyvinvointi ja terveys strategisena tavoitteena

Hyvinvointi ja terveys strategisena tavoitteena Hyvinvointi ja terveys strategisena tavoitteena TERVIS hyvinvointifoorumi 02.09.2015 Kuopio Neuvottelevavirkamies Heli Hätönen Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvointi ja terveys strategisena tavoitteena

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Savukoski 10.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Kemijärvi 9.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula

Lisätiedot

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN KUNNAN TEHTÄVÄNÄ Kuntalain mukaisesti kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Kunnan ja maakunnan yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Kunnan ja maakunnan yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Kunnan ja maakunnan yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Uudenmaan Maakuntaparlamentti 23. 24.11.2017 Erkki Kukkonen kaupunginjohtaja Järvenpää Kuntien nykyisten tehtävien muuttuminen maakunta-

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja

Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja 9.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen

Lisätiedot

KYSELY KUNNAN JOHDOLLE väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä

KYSELY KUNNAN JOHDOLLE väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä KYSELY KUNNAN JOHDOLLE väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä Kysymykset koskevat kunnan toimintaa vuonna 2010 ellei kysymyksen yhteydessä ole toisin mainittu. I TAUSTA 1) Keneltä voimme tarvittaessa

Lisätiedot

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat -

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Arja Janhonen Kiteen kaupunki/perusturvakeskus Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa info 23.11.2011, Mikkeli Arja Väänänen Hyvinvointikoordinaattori, ma. Mikkelin kaupunki Esityksen

Lisätiedot

Hyvinvointitoimialan ja kolmannen sektorin yhteistyö Turussa. Suunnittelupäällikkö Jaana Halin ja suunnittelija Jenni Tähkävuori 6.2.

Hyvinvointitoimialan ja kolmannen sektorin yhteistyö Turussa. Suunnittelupäällikkö Jaana Halin ja suunnittelija Jenni Tähkävuori 6.2. Hyvinvointitoimialan ja kolmannen sektorin yhteistyö Turussa Suunnittelupäällikkö Jaana Halin ja suunnittelija Jenni Tähkävuori 6.2.2018 Yhdistyskentän laajuus ja merkitys Rekisteröidyt yhdistykset: Suomessa

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Ympäristön muutos. Uusi hyvinvointi. Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti. Tulevaisuuden kunta. Muuttuva johtaminen.

Ympäristön muutos. Uusi hyvinvointi. Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti. Tulevaisuuden kunta. Muuttuva johtaminen. Hyvinvointiennakointi Hyvinvointijohtaminen kunnassa ja yhdyspinnoilla Uusi hyvinvointi Ympäristön muutos Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti Hyvinvointinäkökulmaa yhdyspintasopimu ksiin Tulevaisuuden

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta- ja soteuudistuksessa

Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta- ja soteuudistuksessa Kekohankkeen järjestöjen yhteinen tilaisuus Postitalolla 23.11.2017 Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta ja soteuudistuksessa VATES säätiö, 23.11.2017 Sarita FrimanKorpela, STM 1 27.11.2017 2 27.11.2017

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päätavoitteet Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

Järjestöt sote- ja maakuntauudistuksessa

Järjestöt sote- ja maakuntauudistuksessa Järjestöt sote- ja maakuntauudistuksessa Kansalaistoiminta ja kumppanuus maakuntauudistuksen tukena tilaisuus, 19.4.2017 Mikkeli Erityisasiantuntija Jaana Joutsiluoma Esityksessä: 1. Dynaaminen ja uudistuva

Lisätiedot

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät 7.11.2016 Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäminen Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä Lappi/ Kainuu (Kaste-ohjelma) 2013-2015 14.2.2014 / Saara Pikkarainen, terveyden edistämisen suunnittelija

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

PAINOPISTEALUE TAVOITTEET TOIMENPITEET VASTUUTOIMIJAT AIKATAULU MITTARIT

PAINOPISTEALUE TAVOITTEET TOIMENPITEET VASTUUTOIMIJAT AIKATAULU MITTARIT Liite 1: Tavoitteet ja toimenpiteet ehkäisevän päihdetyön ja edistävän mielenterveystyön kehittämiseksi vuosina 2018 2021 PAINOPISTEALUE TAVOITTEET TOIMENPITEET VASTUUTOIMIJAT AIKATAULU MITTARIT 1. EHKÄISEVÄN

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi SALO TERVE KUNTA Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Taustaa Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöllä on Salon seudulla pitkät perinteet. Terveyskasvatuksen yhdyshenkilö ja terveyskasvatuksen työryhmät

Lisätiedot

Maakunnalliset strategiat ja palvelulupaus

Maakunnalliset strategiat ja palvelulupaus Maakunnalliset strategiat ja palvelulupaus Hallituksen esityksessä Maakuntalaiksi 35 :ssä säädetään, että maakunnalla on oltava strategia, jossa maakuntavaltuusto päättää maakunnan toiminnan ja talouden

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUKSEN MITTARIT

HYVINVOINTIKERTOMUKSEN MITTARIT HYVINVOINTIKERTOMUKSEN MITTARIT Liikunnan palveluketju vahvaksi 26.5.2015 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Motto: Hyvin suunniteltu on jo puoleksi tehty 2 26.5.2015 Terveydenhuoltolaki 1326/2010, 12

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Ympäristövastuut Äänekoskella Perustuslain mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta sekä ympäristöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on

Lisätiedot