Kaksi kieltä, yhtä mieltä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaksi kieltä, yhtä mieltä"

Transkriptio

1 Kaksi kieltä, yhtä mieltä Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2020 Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Nro 36 F: 2003, ISBN , ISSN Julkaisija: Pohjanmaan liitto 2003 Taitto: Mainostoimisto Heikki Järvinen Tmi, Vaasa 2003 Kuvat: C. A. M. Lindman: Bilder ur Nordens Flora 1926, Olof Gylling / L. A. Jägerskiöld: Nordens Foglar

2 S Sisällys 1 Johdanto 1.1 Pohjanmaan maakuntasuunnitelma - maakunnan kehittämistyön perusta 1.2 Pohjanmaan maakuntasuunnitelman laadinnasta 1.3 Maakuntasuunnitelman edeltäjät Seutusuunnitelma Vaasan rannikkoseudun seutukaava Pohjanmaan maakunnan aluekehittämisohjelma Muut pitkän aikavälin suunnitelmat 1.4. Peruslähtökohdat maakuntasuunnitelmalle ja kehittämisstrategioille Alueelliset lähtökohdat kehittämiselle Kansalliset lähtökohdat kehittämiselle Euroopan unionin tavoitteet uudelle vuosikymmenelle 1.5 Menestyvän alueen tunnusmerkit Oppiva alue lähtökohtana Tavoitteellisen aluekehityksen tekijät Horisontaalinen näkökulma kehittämiseen 2 Pohjanmaan lähtökohdat tulevaisuuden kohtaamiselle 2.1 Osallisuus 2.2 Väestökuvaus Väestökehitys Väestön koulutustaso 2.3 Bruttokansantuote, tuottavuus ja yrittäjyys Alueellisen bruttokansantuotteen kehitys ja toimialarakenne Jalostusarvo ja teknologiaintensiteetti Yrittäjyys 2.4 Hyvinvointi 2.5 Kunnallisen sektorin palvelut 2.6 Työmarkkinat Pohjanmaan työpaikat Työttömyys Työttömyys ikäryhmän mukaan Työvoiman tarjonta ja kysyntä 2.7 Alueidenkäyttö 2.8 Luonnon ja ympäristön tila

3 3 Pohjanmaan vahvuudet ja heikkoudet kohtaavat uhat ja mahdollisuudet 3.1 Nelikenttäanalyysi - menettelytapa maakunnan toimijoille 3.2 Nelikenttäanalyysistä ongelmanasetteluun Osallisuus Demokratia ja läpinäkyvyys Sosiaalinen pääoma Osaaminen, kulttuuri ja vapaa-aika Osaaminen Kulttuuri Vapaa-aika Polarisoituminen Saavutettavuus Teknologinen kehitys ja innovaatio Taloudellinen rakennemuutos ja yrittäjyys Hyvinvointipalvelut Työmarkkinat ja työllistyvyys Alueidenkäyttö Kestävä kehitys Naisten ja miesten välinen tasa-arvo Pohjanmaan visio, tavoitteet ja strategiat vuoteen Pohjanmaan visio vuoteen Tavoitteet ja strategiat Hyvä hallintotapa, aktiivinen osallistuminen ja suuri sosiaalinen pääoma Monipuolinen osaaminen, monimuotoinen kulttuuri ja laaja-alainen vapaa-ajantoiminta Elävä Pohjanmaa - elävä kaupunki ja maaseutu Hyvin integroitu, älykäs maakunta Hyvä innovaatiokyky: monipuolinen elinkeinorakenne ja menestyvät klusterit Turvallisuutta ja ihmisläheisiä hyvinvointipalveluja Työllistyvyys Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja lisääminen Yhdennetty käyttö ja hoito kestävän kehityksen tasapainon saavuttamiseksi Tavoitteiden priorisointi 4.3. Maakuntasuunnitelman seuranta ja toteutus Maakuntasuunnitelman seuranta Toteuttamisen avainsanana kumppanuus Lähteet 75 3

4 4 P o h j j a n m a a n m a a k u n t t a s u u n n i i t t e l l m a

5 Hyvä lukija! Olet varmaan tutustunut useaan erilaiseen kehittämisohjelmaan ja strategiaan ja ollut jopa mukana laatimassa niitä. Kädessäsi oleva Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2020 Kaksi kieltä, yhtä mieltä on vuoden 2003 alussa voimaan tulleen alueiden kehittämislain (602/2002) sekä maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukainen maakunnan kehittämistä ohjaava suunnitelma, johon on kirjattu Pohjanmaan pitkän aikavälin tavoiteltu alueellinen kehitys. Maakunnan aluekehittämisviranomaisena toimiva Pohjanmaan liitto on hyväksynyt maakunnan kehittämisvision sekä pitkän aikavälin tavoitteet ja strategiat aina vuoteen 2020 asti. Pohjanmaan maakuntavaltuusto hyväksyi po. maakuntasuunnitelman Maakuntasuunnitelmalle on annettu maakunnan kehittämisessä keskeinen tehtävä: se on pitkän aikavälin strateginen suunnitelma, joka on tarkoitus ottaa huomioon muussa alueiden kehittämistä tukevassa suunnittelussa. Maakuntasuunnitelma kuvaa maakunnan tahtoa alueen kehittämisessä. Siten siis esimerkiksi aluekeskusohjelma, osaamiskeskusohjelma sekä erilaiset valtion aluehallintoviranomaisten suunnitelmat yhteensovitetaan maakuntasuunnitelman kanssa, jotta ne kaikki toteuttaisivat omalla tavallaan sen tavoitteita. Toisaalta nämä erityisohjelmat ja muut suunnitelmat ovat olleet pohjana valmisteltaessa maakuntasuunnitelmaa. Tällaisella eri suunnitelmien avulla toteutettavalla kehittämistyöllä uskomme voivamme vaikuttaa myönteisesti maakuntamme alueelliseen kehitykseen. Mutta, kuten ymmärrämme, maakuntasuunnitelma vaatii onnistuakseen myös määrätietoisen toteuttamisen, ja tätä varten laaditaan Pohjanmaan liiton johdolla maakunnan kehittämistyötä varten alueiden kehittämislain mukainen maakuntaohjelma ja vuotuinen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma. Samalla maakuntasuunnitelma kytkee maakuntakaavan osaksi maakunnan strategista kehittämistä ja osoittaa maakunnan kehittämisen tavoitteet maakuntakaavan lähtökohdaksi. Pohjanmaan liitto on vain yksi toimija siinä laajassa verkostossa, joka toimii aktiivisesti maakunnassamme tai yli maakunnan tai maan rajojen. Pohjanmaan liitto haluaa kiittää kaikkia niitä, jotka ovat osallistuneet maakuntasuunnitelman laadintaan. Toivomme, että eri toimijat, niin yksityiset kuin julkisetkin, toteuttavat maakuntasuunnitelman tavoitteita jokapäiväisellä työllään. Maakuntamme kehittäminen edellyttää, että kuljemme samaan suuntaan suuntana menestyvä maakunta. Allan Blom maakuntahallituksen puheenjohtaja Olav Jern maakuntajohtaja 5

6 Pohjanmaan visio, tavoitteet ja strategiat vuoteen 2020 VISIO Kaksi kieltä, yhtä mieltä Pohjanmaamme elää, kasvaa ja kehittää maakunnista parhaiten Meillä yhdistyvät osallisuus, kilpailukyky, kestävä kehitys YLEISET TAVOITTEET Taloudellinen kasvu ja hyvinvointi OSALLISUUS KILPAILUKYKY KESTÄVÄ KEHITYS ERITYISET TAVOITTEET Osallisuus on Pohjanmaan maakuntaa kehitettäessä sekä tavoite että keino. Maakunta lepää demokraattisen päätöksenteon, avoimuuden, tasa-arvon ja sosiaalisen pääoman muodostamalla vankalla pohjalla: hyvä hallintotapa aktiivinen osallistuminen suuri sosiaalinen pääoma Pohjanmaa on kansainvälinen ja kilpailukykyinen maakunta: Monipuolista osaamista ja monimuotoinen kulttuuri sekä laaja-alainen vapaa-ajantoiminta Elävä Pohjanmaa elävä kaupunki ja maaseutu Hyvin integroitu, älykäs maakunta Hyvä innovaatiokyky: monipuolinen elinkeinoelämän rakenne ja menestyvät klusterit Pohjanmaalla työskennellään määrätietoisesti kestävän kehityksen puolesta, tavoittelemme maakunnassamme jatkuvasti kehitystä, niin että meillä on: Turvallisuutta, ihmisläheisiä hyvinvointipalveluja Työllistyvyyttä Luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä ja edistämistä Yhdennetty käyttö ja hoito kestävän kehityksen tasapainon saavuttamiseksi 6

7 Pohjanmaan maakunta pähkinänkuoressa Pohjanmaan maakunta on moni-ilmeinen: monipuolinen luonnonympäristö, ruotsinkielinen ja suomenkielinen kulttuuri, vähemmistökulttuurit sekä vankka maatalous ja teollisuus ovat muutamia niistä tekijöistä, jotka luovat maakuntamme erityispiirteet. Nämä jokapäiväisessä elämässä vahvasti vaikuttavat asiat asettavat kehittämiselle haasteita, vaikka ne toisaalta myöskin luovat mahdollisuuksia. Suomen länsirannikolla sijaitseva Pohjanmaan maakunta koostuu 18 kunnasta, jotka muodostavat pitkän ja kapean rannikkokaistaleen (vrt. kartta 1). Pohjanmaalla asuu noin ihmistä, ja asutus on levittäytynyt melko tasaisesti jokilaaksoihin ja rannikolle. Alueen luonnonmaantiede on ainutlaatuinen. Vesistöt, lähinnä joet, ovat Pohjanmaalle tyypillisiä: maakunnan läpi virtaa kymmenkunta jokea. Rannikko maankohoamisilmiöineen ja yli saaren saaristo luovat oivan vastakohdan avoimille lakeuksille, metsille ja erämaille. Monipuolinen luonto ja yli vapaa-ajanasuntoa antavat hyvät mahdollisuudet nauttia luonnonläheisestä elämästä. Maakunnan kunnat muodostavat neljä seutukuntaa: Pietarsaaren seutukunta, Kyrönmaa, Vaasan seutu sekä Suupohjan rannikkoseutu. Kylät noudattavat maiseman muotoa, ryhminä tai leveinä nauhoina ja viljelymaat ovat laajoja. Maakunnan asutusrakenne on melko harva, vaikka yli 80 % väestöstä asuu taajamissa. Väestötiheys on 23 asukasta/ km 2. Pohjanmaan maakuntakeskus on asukkaan Vaasa, joka asukasluvultaan on suurin kunta. Maakunnan pienin kunta taasen on asukkaan Maksamaa. Pohjanmaan asukkaista 52,1 % puhuu ruotsia äidinkielenään ja 46,1 % suomea, muunkielisiä on 1,8 %. Ulkomaalaisten osuus väestöstä on 2,0 %. Heistä suurin osa asuu kaupungeissa. Maakunnan väestön koulutusaste on alle maan keskiarvon: yli 15-vuotiaista 35,5 %:lla on keskiasteen koulutus, ja korkea-asteen suorittaneita on 22,3 %. Korkeakoululaitos, johon kuuluu kahdeksan yliopisto- ja ammattikorkeakoulua, lukuisat muut oppilaitokset sekä tutkimustoiminta tarjoavat monipuolisen mahdollisuuden opiskella ja harjoittaa kehittämis- ja tutkimustoimintaa. Maakunnan menestystekijöitä ovat mm. monipuolinen elinkeinorakenne, vahva yrittäjäperinne, kansainvälisyys sekä osaaminen ja erikoistuminen. Tärkeimmät teollisen tuotannon toimialat ovat paperi- ja massateollisuus (31,2 %), koneiden ja laitteiden valmistus (21,2 %), sähköteknisten laitteiden valmistus (14,2 %) ja metallituotteiden valmistus (10,2 %). Muita maakunnan kehityksen kannalta tärkeitä toimialoja ovat energia, veneteollisuus sekä puunjalostus. Viennin osuus (57,2 %) teollisuuden bruttoarvosta on yli maan keskiarvon, ja vienti on voimakkainta Vaasan ja Pietarsaaren seudulla. Yritysten ja korkeakoulujen välinen yhteistyö tuo mukanaan huomattavia synergiavaikutuksia osaamisen alalla. Pohjanmaalla toimii myös Länsi-Suomen osaamiskeskus, jonka erikoisalana on energiatekniikka. Sekä Pietarsaaren seudulla että Vaasanseudulla (Vaasan seutu ja Kyrönmaa yhdessä Jurvan kanssa) toteutetaan aluekeskusohjelmaa. Alkutuotannon erikoistumisaste on korkea. Lasinalaisviljely on maakunnan varsinainen tavaramerkki. Peräti 70 % kaikista Suomessa tuotetuista tomaateista ja vastaavasti 40 % kurkuista kasvatetaan Pohjanmaalla. Merkille pantavaa ovat myös alueen vahvat turkistarhauksen perinteet. Meren antimien, kuten silakan, kilohailin, siian ja lohen merkitys osana elintarvikkeiden jalostusketjua on suuri. Kartta 1. Pohjanmaan kunnat ja seutukuntajako. 4. Korsnäs Kaskinen Kaskö Vaasa Vasa Malax Maalahti Närpes Närpiö Kristinestad Kristiinankaupunki 2. Korsholm Mustasaari Maxmo Maksamaa Jakobstad Pietarsaari Larsmo Luoto Nykarleby Uusikaarlepyy Oravais Oravainen Vörå Vöyri Vähäkyrö Lillkyro Isokyrö Storkyro Laihia Laihela Pedersöre Pohjanmaa Seutukuntajako Seutukunnan raja Kunnanraja 1. Pietarsaaren seutu 2. Vaasan seutu 3. Kyrönmaa 4. Suupohjan rannikkoseutu Kronoby Kruunupyy 7

8 Pohjanmaan maakuntapuu tervaleppä 8

9 Johdanto Pohjanmaan maakuntasuunnitelma maakunnan kehittämistyön perusta Tämä maakuntasuunnitelma luo pohjan Pohjanmaan tavoitteelliselle kehittämiselle, jonka avulla saavutamme yhteisesti asettamamme pitkän aikavälin - 20 vuoden - kehityskuvan. Määrätietoisesta alueellisesta kehittämisestä hyötyy viime kädessä jokainen Pohjanmaan maakunnan asukas ja toimija. Yhteisen vision ja pitkän aikavälin päämäärien ja tavoitteiden toteuttamisessa korostuvat eri toimijoiden osaaminen ja yhteistyö kumppanuus sekä toisaalta selkeä työnjako. Maakuntasuunnitelman nimi Kaksi kieltä, yhtä mieltä kuvaa omalta osaltaan maakuntamme monivivahteisuutta ja erityispiirteitä sekä niitä haasteita, joita alueellisessa kehittämistyössä kohtaamme. Maakuntamme kaksikielisyys, maahanmuuttajat, suomen- ja ruotsinkielinen kulttuuri, monikulttuurisuus sekä maaseudun ja kaupungin vuorovaikutus kuuluvat jokapäiväiseen arkielämäämme Pohjanmaalla. Kuva 1.1 havainnollistaa maakuntasuunnitelman asemaa muun suunnittelun ja toiminnan sekä lukuisten toimijoiden muodostamassa kokonaisuudessa: maakuntasuunnitelman ja kaiken muunkin kehittämissuunnittelun välillä on jatkuva vuorovaikutussuhde. Maakunnan poliittinen tahto Keskushallinto Maakuntasuunnitelma EU Aluehallinto Kunnat ja seutukunnat Elinkeinoelämä Järjestöt Tutkimus- ja oppilaitokset Maakuntakaava Maakuntaohjelma Kansalaiset Erillisohjelmat Ohjelmasopimukset Toteuttamishankkeet Menestyvä maakunta Kuva 1.1 Maakuntasuunnitelman suhde muuhun suunnitteluun ja toimintaan. Lähde: Ympäristöministeriö

10 Pohjanmaan maakuntasuunnitelma ohjaa maakuntakaavan laadintaa ja on perustana maakunnassa tehtäville muille alueellisille kehittämissuunnitelmille, jotka liittyvät EU:n, valtion ja kuntien toimintaan. Siten maakuntasuunnitelma yhteensovittaa ja linjaa maakunnan kehittämistyötä. Maakuntasuunnitelman on hyväksynyt aluekehittämisviranomaisena toimivan Pohjanmaan liiton valtuusto , ja se korvaa vuonna 1998 hyväksytyn Pohjanmaan aluekehitysohjelman Maakuntasuunnitelmaan kirjattu tavoiteltu kehitys ohjaa maakuntaohjelman ja maakuntakaavan toiminnallisia tavoitteita. Maakuntasuunnitelman, johon on kirjattu maakunnan tahto, avulla toimijat voivat muodostaa kokonaiskuvan maakunnan tavoitellusta kehityksestä ja ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, jotka tukevat yhteisiä Pohjanmaan kehitystavoitteita. Maakuntaohjelma laaditaan kunnanvaltuuston toimikausittain neljäksi vuodeksi yhteistyössä valtion viranomaisten sekä kuntien ja maakunnan eri tahojen kanssa. Valtion viranomaiset ottavat toiminnassaan huomioon maakuntaohjelman, edistävät sen toteuttamista ja arvioivat toimenpiteidensä vaikutuksia aluekehitykseen. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma laaditaan vuosittain maakuntaliiton johdolla. Se sisältää ehdotuksen maakuntaohjelman ja -kaavan toteuttamisen kannalta keskeisiksi hankkeiksi ja muiksi toimenpiteiksi sekä arvion niiden rahoittamisesta. Kehittämiskehikon työnjako on siis sellainen, että maakuntasuunnitelma antaa koko maakunnan tavoitellulle kehitykselle yhtenäiset tavoitteet. Maakuntaohjelmaa laadittaessa lähdetään liikkeelle seutukuntien omista lähtökohdista. Sama pätee maakuntakaavaan, jonka kokonaiskuva maakunnasta perustuu seutukuntien aluerakennesuunnitelmiin. 1.2 Pohjanmaan maakuntasuunnitelman laadinnasta Pohjanmaan maakuntahallitus teki päätöksen maakuntasuunnitelman laadinnasta syksyllä Koska keskeistä maakuntasuunnitelman valmistelun ja sen toteuttamisen kannalta on eri niin valtion, kuntien kuin kolmannen sektorin toimijoiden sitoutuminen visioon ja strategioihin, Pohjanmaan liitto nimesi maakuntasuunnitelmaa työstävään kuuteen työryhmään yhteensä 150 varsinaista ja varajäsentä. Työryhmät nimettiin ja työnjako sovittiin seuraavasti: 1. Osaaminen ja hyvinvointi: väestö, sosiaalinen osaaminen, palvelut 2. Työllistyvyys: työllisyys, yrittäjyys, tuotanto 3. Resurssit ja pääoma: energiaratkaisut, rakennettu ympäristö ja asukkaiden viihtyvyys, liikenneyhteydet 4. Äiti Maa: meri, joet ja muut vesistöt, saaristo ja luonnonympäristö 5. Eksogeeninen (eli ulkosyntyinen) kehitys: tieto- ja viestintäteknologia, energiateknologia ja muut megatrendit 6. Endogeeninen (eli sisäsyntyinen) kehitys: verkostot, sosiaalinen pääoma, kulttuuri sekä maaseudun ja kaupungin vuorovaikutus. Nämä maakuntamme keskeisistä toimijoistamme muodostetut työryhmät tapasivat ensimmäisen kerran vuoden 2002 tammikuussa Mustasaaressa Stundarsin kehittämispäivillä, minkä jälkeen ryhmät jatkoivat työtään koko kevään ja alkusyksyn. Avoimen keskustelun aikaansaamiseksi järjestettiin mm. erilaisia työryhmille ja suurelle yleisölle tarkoitettuja herätekeskusteluja ja luentoja. Laadintatyöstä on tiedotettu julkiselle sanalle, ja lisäksi yleisöllä on ollut mahdollisuus tutustua maakuntasuunnitelman laadinnan etenemiseen Pohjanmaan liiton kotisivuilla. Esimerkiksi maakuntasuunnitelman luonnos vietiin kotisivulle maakuntahallituksen ensimmäisen vuoden 2002 syyskuussa tapahtuneen käsittelyn jälkeen. Laadinnan avoimuus on omalta osaltaan edistänyt kansalaiskeskustelua ja siten myös kestävää kehitystä. 10

11 Laadinnan avoimuutta ja vuorovaikutteisuutta sekä kestävää kehitystä edisti omalta osaltaan myös maakuntasuunnitelman vaikutusten arviointi, jonka toteutti Suunnittelukeskus Oy. Tavoitteena oli laatia kattava ja asiantunteva arviointi Pohjanmaan maakuntasuunnitelman vaikutuksista taloudellisiin tekijöihin, elinkeinoelämään, työllisyyteen, ihmisten elinoloihin, luonnonympäristöön ja rakennettuun ympäristöön. Työ laadittiin Pohjanmaan liiton ja sidosryhmien tuottaman aineiston sekä maakunnan yleisten lähtötietojen pohjalta yhteistyössä paikallisten tahojen kanssa. Pohjanmaan liitto hyödynsi jo arvioinnin aikana saatua palautetta ja teki mm. tarpeelliset muutokset maakuntasuunnitelmaan. Ennen lopullista maakuntasuunnitelman hyväksyntää, luonnoksesta pyydettiin lausunnot seutukunnilta, valtion aluehallintoviranomaisilta sekä usealta muulta keskeiseltä maakuntamme toimijalta. Lisäksi toteutettiin epävirallinen lausuntokierros sen jälkeen, kun maakuntahallitus oli kokouksessaan hyväksynyt maakuntasuunnitelman ensimmäisen luonnoksen. 1.3 Maakuntasuunnitelman edeltäjät Seutusuunnitelma 1992 Vaasan läänin seutukaavaliiton liittovaltuusto hyväksyi seutusuunnitelman 92, Kohti Vaasan läänin tulevaisuutta, jossa Vaasan läänin tulevaisuutta käsiteltiin kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen vaihe, Visiot Vaasan läänistä 2030, kuvaa tulevaisuutta yleisellä tasolla, ja toinen vaihe, Vaasan läänin kehityslinjat, hahmottelee läänin tulevaisuutta ja rakennetta vuonna Seutusuunnitelman teemana olivat kansainvälisyys ja kestävä kehitys. Visioinnissa painottuivat suunnittelu- ja erityisesti seutusuunnittelunäkökohdat, ja siinä pyrittiin näkemään Vaasan läänin asema ja sen muuttuminen suomalaisessa, pohjoismaisessa ja eurooppalaisessa ympäristössä. Visiot on jäsennetty kahteentoista lohkoon seuraavasti: Visiolohko Visio 2030 Luonto Monipuolinen luonnon käyttö Ihminen Vaasan lääni on turvallinen asuinpaikka Arvot Globaalinen arvomaailma Ajankäyttö Monipuolisuutta ja vaihtoehtoja Osaaminen Vaasan lääni on osaamislääni Kulttuuri Elävä kulttuuri kaikille Elinkeinot Vanhentuneen kilpailukyvyn tilalle uusi Palvelut Palvelujen omavaraisuus Asutus Toimiva asutusrakenne Yhteydenpito Toimivat yhteydet Maankäyttö Viihtyisä luontolääni Yhteistoiminta Monipuolinen yhteistyö Kehittämislinjoissa on tarkasteltu seutusuunnittelun kannalta tärkeitä yhteiskuntasektoreita, niiden nykytilaa, ongelmia sekä tiedossa olevia suunnitelmia. Niiden tavoitteena oli osoittaa se suunta ja tie, joilla Vaasan läänin visiot voidaan toteuttaa. 11

12 1.3.2 Vaasan rannikkoseudun seutukaava Vaasan läänin seutukaavaliitto laati entisen Vaasan läänin kattavaa seutukaavaa vaiheittain vuodesta 1970 lähtien. Tämän seutukaavan vaiheet olivat seuraavat: Vaihe 1: Virkistystä ja luonnonsuojelua koskeva seutukaava (valtioneuvosto vahvistanut ) Vaihe 2: Asutusrakennetta koskeva seutukaava (ympäristöministeriö vahvistanut ) Vaihe 3: Luonnonvaroja ja liikennettä koskeva seutukaava (ympäristöministeriö vahvistanut ). Valtioneuvosto muutti tekemällä päätöksellään seutukaava-aluejakoa, ja Vaasan lääni jaettiin kolmeen seutukaava-alueeseen lähtien. Uudesta aluejaosta lähtien Pohjanmaan liiton alueella seutukaavasta on käytetty nimeä Vaasan rannikkoseudun seutukaava, joka käsittää Pohjanmaan maakunnan alueen. Se on niin kutsuttu yhdistelmäkaava, joka käsittää kaikki vaihekaavat. Seutukaavoitusta on ohjannut rakennuslaki ja lähtien maankäyttö- ja rakennuslaki, jossa seutukaavan nimi on muutettu maakuntakaavaksi. Seutukaava on yleispiirteinen pitkän aikavälin maankäytön suunnitelma, jossa varataan tarpeellinen määrä alueita eri toiminnoille 30 vuodeksi ja joka toimii ohjeena detaljikaavoitukselle. Seutukaavan tarkoituksena on ollut taata toimiva aluerakenne ja luoda fyysiset mahdollisuudet alueiden kehittämiselle. Vahvistettu Vaasan rannikkoseudun seutukaava on voimassa Pohjanmaan maakunnassa, kunnes Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu. Pohjanmaan maakuntakaavan valmistelu on käynnissä, ja sen on määrä valmistua lähivuosina Pohjanmaan maakunnan aluekehittämisohjelma Vuonna 1998 Pohjanmaan maakuntavaltuusto hyväksyi tarkistetun Pohjanmaan maakunnan aluekehittämisohjelman vuosille , jonka pohjana oli vuonna 1994 hyväksytty aluekehittämisohjelma. Pohjanmaan alueelliseksi visioksi vuodelle asetettiin se, että Pohjanmaa on monipuolinen ja edistyksellinen maakunta, jolla on selkeä kansallinen ja kansainvälinen profiili. Maakunta on omavarainen asukkaiden henkisen ja aineellisen hyvinvoinnin, puhtaan luonnon, tiedon, osaamisen ja työllisyyden suhteen. Maakunnalla on laaja kontaktiverkosto, ja täällä harjoitetaan laaja-alaista yhteistyötä rajojen ylitse. Em. visiota toteuttavan maakuntastrategian mukaisesti Pohjanmaan maakunta kehittää tietojaan, taitojaan ja yhteyksiään kestävän kehityksen pohjalta kansallisesta ja kansainvälisestä näkökulmasta voidakseen nyt ja tulevaisuudessa hyödyntää ympäristöllistä, inhimillistä ja taloudellista pääomaansa. Linjoiksi ja toimenpiteiksi kirjattiin seuraavaa: 1. Monipuolisen rakenteen Pohjanmaa - luonto, kulttuuri ja paikallinen identiteetti 2. Toimivien kontaktien ja yhteyksien Pohjanmaa - kansallinen ja kansainvälinen näkökulma 3. Tietoyhteiskunnan Pohjanmaa - tiedon ja osaamisen kasvavat mahdollisuudet 4. Vahvojen verkostojen Pohjanmaa - työllisyys, tuotanto, palvelutarjonta ja energiatalous 5. Kestävän kehityksen Pohjanmaa - ympäristön ja ihmisen välinen aktiivinen tasapaino 12

13 1.3.4 Muut pitkän aikavälin suunnitelmat Pohjanmaan liitto on laatinut myös muita pitkän aikavälin kehittämissuunnitelmia, jotka linjaavat alueellista kehittämistyötä. Esimerkkinä voidaan mainita Pohjanmaan maakunnan kulttuurin kehittämisohjelma vuosille , joka tehtiin yhteistyössä Svenska Österbottens Förbund för utbildning och kulturin (SÖF) kanssa. Kulttuurin kehittämisen painopistealueiksi on kirjattu: lapset ja nuoret inhimilliset voimavarat ja asiantuntemus perinteestä tietoa ja luovia ympäristöjä tapahtumat antavat valovoimaa ja identiteetin rajaton kulttuuri kasvua luova sisältö. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen sekä Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan liiton yhteistyönä valmistui puolestaan Länsi-Suomen ympäristöohjelma vuoteen Yhteisenä strategisena päätavoitteena on, että Pohjanmaasta osana Länsi-Suomea kehittyy esimerkkialue vastuullisen ympäristönsuojelun ja ihmistoiminnan yhteensovittamisessa. Lisäksi tavoitteena on, että: ympäristötietoisuuden ja vastuullisuuden taso on korkea asutun ympäristön elinvoimaisuus ja perinteet turvataan vesien tila paranee luonnon monimuotoisuus ja rikkaus turvataan Hyväksytyn ympäristöstrategian mukaan Länsi-Suomi ottaa ympäristön yhdeksi keskeiseksi alueensa kehitysvoimaksi lisäämällä ympäristöosaamista ja tietoisuutta. 1.4 Peruslähtökohdat maakuntasuunnitelmalle ja kehittämisstrategioille Alueelliset lähtökohdat kehittämiselle Maakuntasuunnitelman alueellisena lähtökohtana on käytetty mm. tilastoaineiston myötä syntynyttä kuvaa Pohjanmaan maakunnan toimintaympäristöstä. Erittäin keskeisellä sijalla ovat myös olleet maakuntasuunnitelmaan osallistuneiden kuuden työryhmän työskentelyn tulokset, kuten esimerkiksi SWOT- eli nelikenttäanalyysin avulla kirjatut Pohjanmaan maakunnan kehittämisen vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet sekä uhat. Maakuntasuunnitelma ja ohjelma ovat maakunnan yleistä kehittämistä ohjaava ja kuvaava strategiakehikko, johon muut maakuntaa koskevat kehittämisohjelmat sovitetaan. Maakunnassamme tavoitteellista kehittämistä on organisoitu myös alueellisella tasolla aluekeskusohjelmatyöllä. Vaasanseutu (Vaasan ja Kyrönmaan seutukunnat sekä Jurvan kunta) ja Pietarsaaren seutu ovat mukana kansallisessa aluekeskusohjelmassa, joka on osa valtakunnallista alueiden kehittämisen erityisohjelmaa. Erityisohjelmat eivät voi olla ristiriidassa maakuntasuunnitelman tai ohjelman kanssa, vaan niiden tulee toteuttaa maakuntasuunnitelman ja -ohjelman päämääriä ja tavoitteita. Aluekeskusten tehtävänä on tukea erikokoisten kaupunkiseutujen kehittymistä vahvoiksi aluekeskuksiksi, koota kunnat, yritykset, oppilaitokset, tutkimusyksiköt ja kansalaisjärjestöt yhteistyöhön sekä vahvistaa osaamiseen perustuvaa kaupunkiseutujen elinvoimaa. 13

14 Pietarsaaren seudun aluekeskusohjelma korostaa vene- ja muoviteollisuuden keskittymiä, koulutuksen edistämistä verkostomallein sekä uusien toimenpiteiden, jotka liittyvät väestön ikääntymiseen ja alueen houkuttavuuteen asuin- ja työpaikkana, tarvetta. Vaasanseudulla panostetaan mm. seudulliseen elinkeinopolitiikan kehittämiseen, veturiyritysten toimitilojen saatavuuden edistämiseen sekä yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin liittyvän koulutuksen ja tutkimuksen kehittämiseen. Erityinen huomio kiinnitetään hyvinvointipalveluiden ja media-alan kehittämiseen. Pohjanmaalla on myös toiseen valtakunnalliseen erityisohjelmaan eli osaamiskeskusverkostoon kuuluva toimija Länsi-Suomen osaamiskeskus. Toiminta osaamiskeskuksissa perustuu alueiden huippuosaamiseen ja verkottumiseen. Tavoitteena on paikallisten, alueellisten ja kansallisten voimavarojen kohdentaminen valittujen kansainvälisesti kilpailukykyisten osaamisalojen kehittämiseen. Osaamiskeskusten tarkoituksena on lisätä tutkimuksen ja elinkeinoelämän välistä yhteistyötä huippuosaamisen hyödyntämiseksi. Osaamiskeskus on aluelähtöinen, ja se perustuu alueen yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, yritysten ja teknologiakeskusten varaan. Siinä keskitytään kansallisesta näkökulmasta vain huippuosaamisaloihin. Länsi-Suomen osaamiskeskus keskittyy energiatekniikkaan Kansalliset lähtökohdat kehittämiselle Valmisteluprosessissa on ensisijaisesti otettu huomioon eri työryhmien ja sidosryhmien osaaminen ja tavoitteet. Taustamateriaalina on myös käytetty Pohjanmaan aluekehitysohjelmaa sekä muiden hallinnonalojen ja viranomaisten suunnitelmia ja kehittämisohjelmia. Maakuntasuunnitelman laadinnassa keskeisiä kansallisia lähtökohtia ovat mm. valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista sekä alueellisessa kehittämisohjelmassa vahvistetut tavoitteet. Kehityksen kulkua on pyritty suuntaamaan myös erilaisten ennusteiden ja skenaarioiden avulla. Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä sisältyy maankäyttö- ja rakennuslakiin. Valtioneuvosto teki päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Tavoitteiden tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien asioiden huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Tavoitteet yhtenäistävät maakuntakaavojen laadintaa. Pohjanmaan maakunnan kannalta merkitystä on lähinnä seuraavilla tavoitteilla: toimiva aluerakenne, aluerakenteen tasapainoinen kehittäminen, omien vahvuuksien kehittäminen, kaupungin ja maaseudun välinen vuorovaikutus eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu kulttuuri- ja luonnonperinnön vaaliminen, virkistyskäyttö ja luonnonvarat toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet, kuten maankohoamisrannikko, maankohoamisen taloudelliset ja ympäristölliset vaikutukset. Valtakunnallisiin tavoitteisiin ja strategioihin perustuvat maakuntakohtaiset kehittämistavoitteet vahvistetaan maakuntasuunnitelmassa, maakuntaohjelmassa ja maakuntakaavassa sekä Vaasanseudun, Pietarsaaren seudun ja Suupohjan rannikkoseudun aluerakennesuunnitelmissa. 14

15 1.4.3 Euroopan unionin tavoitteet uudelle vuosikymmenelle Maakuntasuunnitelmassa otetaan arvioitavaksi eri suunnitelmissa ja ohjelmissa ilmaistu Euroopan unionin politiikka ja kansallinen politiikka, jotka sulautetaan osaksi maakunnan kehittämispolitiikkaa. Maakuntasuunnitelman lähtökohdiksi on otettu Euroopan unionin taloudellista, sosiaalista ja kestävää kehitystä koskevat päätökset, Euroopan aluesuunnittelun ja aluekehityksen suuntaviivat sekä eurooppalaista hallintotapaa koskevat periaatteet. Eurooppa-neuvosto vahvisti vuonna 2000 Lissabonissa unionin uuden strategisen päämäärän. Tavoitteena on tulla maailman kilpailukykyisimmäksi ja dynaamisimmaksi tietoon perustuvaksi taloudeksi, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Euroopan komissio on tiedonannossaan esittänyt ehdotuksen kestävän kehityksen strategiaksi Euroopassa. Tämän päämäärän saavuttamiseksi tarvitaan kokonaisvaltainen strategia, jonka tavoitteena on: valmistella siirtymistä tietoon perustuvaan talouteen ja yhteiskuntaan toteuttamalla parempaa tietoyhteiskunta- sekä tutkimus- ja kehittämispolitiikkaa sekä nopeuttamalla kilpailukykyä ja innovaatioita edistävää rakenneuudistusprosessia ja toteuttamalla sisämarkkinat nykyaikaistaa Euroopan sosiaalista mallia, investoida ihmisiin ja torjua sosiaalista syrjäytymistä säilyttää talouden hyvät näkymät ja suotuisat kasvuennusteet toteuttamalla asianmukaista talouspolitiikan yhdistelmää. Vuonna 2001 Eurooppa-neuvosto kokoontui Göteborgissa ja hyväksyi kestävän kehityksen strategian ja lisäsi ympäristöulottuvuuden työllisyyttä, talousuudistuksia ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta koskevaan Lissabonin prosessiin. Kestävää kehitystä koskevan komission tiedonannon, kuudennen ympäristötoimintaohjelman sekä ympäristönäkökohtien huomioon ottamista koskevien alakohtaisten strategioiden pohjalta Eurooppa-neuvosto on ensivaiheessa esittänyt joitakin tavoitteita ja toimenpiteitä yleisiksi ohjeiksi tulevaisuudessa laadittavaa politiikkaa varten neljällä ensisijaisella alalla: ilmastonmuutoksen torjunta kestävä kehitys liikenteessä kansanterveyden uhat luonnonvarojen vastuullisempi hallinta. Eurooppalaista hallintotapaa koskevan nk. valkoisen kirjan mukaan hyvän hallintotavan periaatteena on osallistuminen, vastuun selkeys, tehokkuus sekä johdonmukaisuus. Valkoisen kirjan mukaan vallitsee avoimuus. Toimielinten on työskenneltävä nykyistä avoimemmin, ja niiden on tiedotettava päätöksistään sekä käytettävä kansantajuista kieltä. Vuonna 1999 Euroopan unionin aluesuunnittelusta vastaavien ministerien epävirallisessa kokouksessa Potsdamissa hyväksyttiin Euroopan aluesuunnittelun ja aluekehityksen suuntaviivat ( European Spatial Development Perspective, ESDP), joiden tavoitteena on Euroopan unionin alueen tasapainoinen ja kestävä kehitys. Päämäärän saavuttamiseksi on asetettu kolme alueiden kehittämistä koskevaa tavoitetta: 1) taloudellinen ja sosiaalinen koheesio, 2) luonnonvarojen ja kulttuuriperinnön säilyttäminen, hoito ja käyttö sekä 3) Euroopan alueen tasapuolisempi kilpailukyky. 15

16 ESDP-dokumentti osoittaa kolme suuntaviivaa näiden tavoitteiden saavuttamiseksi: a) monikeskeinen aluerakenne ja kehitys sekä kaupungin ja maaseudun välisen suhteen uudistaminen, b) monikeskeisyyttä ja EU:n integraatiota edistävän infrastruktuurin ja tiedon tasavertainen saatavuus sekä c) luonnon- ja kulttuuriperinnön järkevä käyttö ja hoito. Nämä Euroopan aluesuunnittelun ja aluekehityksen suuntaviivat näkyvät paitsi maakuntasuunnitelmassa myös maakuntakaavassa ja maakuntaohjelmassa. Euroopan yhteisöllä on ollut toimivaltuus kulttuuriasioissa marraskuun alussa vuonna 1993 voimaan tulleen Maastrichtin sopimuksen myötä. Myös tätä ennen, aina luvulta lähtien, yhteisö tuki kulttuurihankkeita. Perustamissopimuksen artiklassa 151 eli ns. kulttuuriartiklassa (artikla 128 Maastrichtin sopimuksessa) määritellään yhteisön toimivaltuus kulttuurin alalla. Artiklan mukaan yhteisö myötävaikuttaa siihen, että jäsenvaltioiden kulttuurit kehittyvät kukoistaviksi pitäen arvossa niiden kansallista ja alueellista monimuotoisuutta ja korostaen samalla niiden yhteistä kulttuuriperintöä. Artikla 151 määrittelee seuraavat neljä yhteistyön aluetta: Euroopan kansojen kulttuurin ja historian tuntemuksen ja sitä koskevan tiedon levityksen parantaminen Euroopan kannalta merkittävän kulttuuriperinnön säilyttäminen ja suojaaminen muu kuin kaupallinen kulttuurivaihto taiteellinen ja kirjallinen luova toiminta myös audiovisuaalisella sektorilla. 1.5 Menestyvän alueen tunnusmerkit Oppiva alue lähtökohtana Niin Pohjanmaan kuin muidenkin alueiden kehittymiseen ja kehittämismahdollisuuksiin vaikuttavat paitsi sellaiset tekijät, joihin voimme itse vaikuttaa (nk. endogeeniset eli sisäsyntyiset tekijät), myös tietyt ulkoa tulevat muutokset (nk. eksogeeniset eli ulkosyntyiset tekijät). Keskeisiä haasteita kehittämiselle asettavat mm. globalisaatio, informaatioteknologian kehitys, tiedon merkityksen kasvu, nopeat suhdannevaihtelut, kireä kansainvälinen kilpailu sekä Euroopan yhdentymiskehitys. Myös paikallinen toimintaympäristö, kilpailukyky sekä alueiden asema osana maailmanlaajuisia virtoja (mm. informaatio-, teknologiaja pääomavirrat) ovat alueen menestystekijöitä. Alueellisessa kehittämistoiminnassa korostuvat alueen kyky vahvistaa omaa innovaatio- ja kilpailukykyään sekä kyky luoda paikallisista lähtökohdista kilpailuetuja. Sotaraudan mukaan alueiden kilpailukykyyn vaikuttavat keskeisesti paitsi alueen imago ja luova jännite myös seuraavat toisiinsa kiinteästi yhteenkuuluvat kuusi tekijää: yritykset (mm. alihankkijoiden ja muiden yritysyhteistyökumppaneiden läheisyys, yritysten koko- ja toimialarakenne, vientisuuntautuneisuus, osaamisintensiivisyys sekä toimialojen kilpailukyky) inhimilliset voimavarat (inhimillinen eli osaava, innovatiivinen ja korkeasti kouluttautunut työvoima) asuin- ja elinympäristön (s.o. fyysinen, toiminnallinen sekä taloudellinen) laatu muodolliset ja epämuodolliset organisaatiot, niiden määrä sekä tiivis ja toimiva yhteistyö verkostoihin kuuluminen alueen fyysinen toimintaympäristö (liikenneyhteydet, kaavaratkaisut, tontit, toimitilat, energian saanti, luonnonvarojen ja raaka-aineiden saatavuus sekä erilaiset kustannustekijät). (Sotarauta & Mustikkamäki 2001.) 16

17 Alueen imagoon puolestaan vaikuttavat fyysinen ympäristö, yritykset, oppi- ja tutkimuslaitokset sekä asuin- ja elinympäristö. Kehittäminen edellyttää lisäksi uusia toimintamalleja ja prosesseja, uuden informaation hyödyntämistä sekä muutoksia aiheuttavien ilmiöiden tulkintaa ja muutosten ennakointia. (Sotarauta & Mustikkamäki 2001.) Erityisen tärkeinä voidaan myös pitää klustereita, jotka uudistavat teknologiaa ja osaamista. Klusteri on toimittajien, tuottajien, asiakkaiden ja kilpailijoiden erilaisten osaajien muodostama keskittymä, joka edistää taloudellista tehokkuutta, kasvattaa erikoistumista ja on kilpailuetujen lähde. Klusterin toimijoita yhdistävät yleensä vahvat hyödyke- ja osaamiskytkennät. Siinä on samanaikaisesti sekä kilpailua että yhteistyötä. Julkisen sektorin tehtävänä klustereiden tukemisessa on edistää infrastruktuurin kehitystä, koulutusta, tutkimusta ja verkottumista. Menestyvä maakunta pohjautuu omaleimaisuuteen, joka koostuu monesta yllä olevasta piirteestä. Tähän perustuvaa aluekehitysoppia voisi kutsua oppivaksi alueeksi. Oppivalla alueella läheisyys, luottamus ja eri kytkennät toimijoiden välillä edistävät kehitystä. Uusi osaaminen ja osaamisen siirrot toimijoiden välillä helpottavat innovaatioiden syntymistä. Sellaisella alueella, jolla on vahva osaamisen keskittymä ja jossa ihmisten lisäksi organisaatiot ja verkostot ovat osaavia, on hyvät menestymismahdollisuudet Tavoitteellisen aluekehityksen tekijät Tämänhetkinen kehitys - lisääntyvä taloudellinen ja poliittinen yhdentyminen on johtanut meidät poliittistaloudelliseen ristiriitatilanteeseen. Maailmanlaajuiset markkinat ja rakennemuutos kohti tietovaltaista tuotantoa ovat talouden areenoille ominaisia. Yhteiskuntapolitiikka lisää puolestaan päätöksenteon hajauttamista. Mitä useammat yhteiskunnan toiminnoista erotetaan kollektiivisesta harkinnasta ja huomioonottamisesta, sitä vaikeampaa on pitää yllä yhteisiä instituutioita, jotka kanavoivat maakunnan vahvuuksia. Toisaalta ei ole tarkoituksenmukaisen strategian mukaista luopua mahdollisuuksista, joita maailmanlaajuiset markkinat antavat Pohjanmaan kaltaiselle maakunnalle, jonka elinkeinoelämä on erittäin vientivoittoista. Tässä ristiriitatilanteessa korostuu alueellistamisen merkitys, ja on muotoiltava politiikka, jossa alueen kehittäminen vaatii maakunnan eri toimijoiden ja organisaatioiden yhteensovittamista. Lähtökohtana on siis tunnustaa sisäinen ristiriita ja muotoilla sellainen strategia, joka ottaa huomioon ja asettaa järjestykseen yhteen sovittamattomat tavoitteet. Taloudellinen kasvu ja hyvinvointi Osallisuus Kilpailukyky Kestävä kehitys - Demokraattinen päätöksenteko - Avoimuus - Tasavertaisuus - Sosiaalinen pääoma Kuva 1.2 Kehittämisen tekijät. - Inhimillinen pääoma - Saavutettavuus - Innovatiivisuus - Klusterit - Taloudellisesti kestävä kehitys - Sosiaalisesti kestävä kehitys - Ekologisesti kestävä kehitys 17

18 Yleisinä pitkän aikavälin tavoitteina ovat taloudellinen kasvu ja hyvinvointi (ks. kuva 1.2). Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi voimme pääasiallisesti tehdä työtä, jolla edistetään maakunnan osallisuutta, kilpailukykyä ja kestävää kehitystä. Osallisuus on sekä tavoite että keino. Se on endogeenisen eli sisältä tulevan kehityksen lähde. Demokraattinen päätöksenteko, avoimuus, tasavertaisuus ja sosiaalinen pääoma ovat osallisuuden perustavaa laatua olevia tekijöitä, jotka saavat ihmiset tuntemaan olevansa osallisina kehityksessä. Myös kilpailukyky on kehityksen lähde. Se voidaan jakaa neljään osatekijään: inhimilliseen pääomaan, saavutettavuuteen, innovatiivisuuteen ja klustereihin. Kestävä kehitys vuorostaan korostaa sekä taloudellista, sosiaalista että ekologista kestävyyttä. Maakuntasuunnitelmassa esitellään pääasiallisesti tämän jaon mukaisesti tähänastisen kehityksen taustalla olevat keskeiset tekijät ja ne uhkat ja mahdollisuudet, joita tulevaisuus tuo tullessaan Horisontaalinen näkökulma kehittämiseen Kun lähtökohtina ovat oppiva alue ja teema-alueittainen aluekehitys, on tärkeää kehittää sellaisia poliittisia välineitä, jotka sallivat painopistealueiden ja tavoitteiden kokonaisvaltaisen, alueellisen arvioinnin. Tähän tarvitaan sektoreiden rajat ylittävää, yhdennettyä kehittämispolitiikkaa. Sektoreiden rajat ylittävä politiikka tehostaisi ensinnäkin maaseutupolitiikkaa. Maaseutu on aluekehityksellisesti erityisasemassa, sillä maaseudulla on paraikaa meneillään raju taloudellinen rakennemuutos. Lisäksi maaseudun väestökehitys on epäsuotuisa. Tuotannolliset rakenteet keskittyvät yhä vahvemmin maamme länsi- ja eteläosiin. Jo pitkään jatkunut kehitys, jota ovat leimanneet tuottavuuden kasvu ja tuotannon tehostuminen, on johtanut peruselinkeinojen työllisyyden heikentymiseen ja vapauttanut peruselinkeinoista työvoimaa muille toimialoille. Kun työvoiman koulutustaso on samalla noussut ja työvoiman liikkuvuus on lisääntynyt, on seurauksena ollut kaupungistumisaalto. Edellä selostetut, maakunnallemme tunnusomaiset haasteet ovat sellaisia, että niistä on nykyisin kehittämistoimenpitein vaikeaa saada kunnollista otetta. Siksi tavoitteena on sellainen politiikka, joka edistää maaseudun kehitystä sekä toiminnallisesti että kulttuurisesti. Tämä on kirjattu maakuntasuunnitelmassa seuraavan otsikon alle: Elävä Pohjanmaa elävä kaupunki ja maaseutu Toisaalta on tärkeää, että aluetasolla kyetään toimimaan myös rannikkoalueen monimuotoisuuden ehdoin. Rannikkomaakunta on monellakin tapaa omintakeinen, sillä biologisten, fysikaalisten ja inhimillisten tekijöiden yhteisvaikutusta ei voida aina ennakoida. Koska fysikaaliset, taloudelliset, kulttuuriset ja institutionaaliset edellytykset vaihtelevat alueittain, on ongelmiin tartuttava joustavilla, konkreettisiin asioihin suunnatuilla strategioilla. Erityisen tärkeää on ottaa käyttäjien ja asukkaiden aloitteet huomioon. Siten maakuntaamme palvelisi parhaiten osallisuuteen perustuva, rannikkoalueiden yhdennetty hallinto. Tämä on kirjattu maakuntasuunnitelmassa seuraavan otsikon alle: Yhdennetty käyttö ja hoito kestävän kehityksen tasapainon saavuttamiseksi 18

19 Kolmannen esimerkin horisontaalisen näkökulman tarpeellisuudesta antavat verkostoyhteiskunnan haasteet. Suomi kuuluu tietoliikenneteknologian kärkimaihin, ja täällä on menestyksellisesti kehitetty kansainvälisesti kilpailukykyisiä teollisuusaloja. Suurena haasteena on se, kuinka maamme maakunnat menestyvät tämän hetkisessä maailmanlaajuisessa murroksessa, jota luonnehtivat nopea informaatioyhteiskunnan kehitys, globaalin talouden leviäminen sekä verkostoyhteiskunnan nousu. (Ks. Castells & Himanen 2001.) Maakuntasuunnitelmassa on käsitelty kehityssuuntauksia ottamalla huomioon ne haasteet, jotka tietoyhteiskunta asettaa infrastruktuurille, monikulttuuriseen yhteiskuntaan liittyvälle osaamiselle sekä innovaatiokyvylle. Verkostoyhteiskuntaa koskevat päämäärät ja strategiat on kirjattu maakuntasuunnitelmassa seuraavien otsikoiden alle: Hyvin integroitu, älykäs maakunta Monipuolinen osaaminen, monimuotoinen kulttuuri ja laaja-alainen vapaa-ajan toiminta Hyvä innovaatiokyky: monipuolinen elinkeinorakenne ja menestyvät klusterit. 19

20 Pohjanmaan maakuntalintu tervapääsky 20

21 Pohjanmaan lähtökohdat tulevaisuuden kohtaamiselle 2. Kehittämistyön lähtöasetelmia välittävän kokonaiskuvan luomiseksi kuvaillaan tässä luvussa Pohjanmaan maakuntaa eräiden maakunnan kehitykseen vaikuttavien erityisten teemojen valossa: osallisuus, väestö, bruttokansantuote ja elinkeinorakenne, hyvinvointi, kunnallisen sektorin palvelut, työmarkkinat, alueidenkäyttö ja kestävä kehitys. 2.1 Osallisuus Pohjalaiset osallistuvat aktiivisesti omien lähiyhteisöjensä kehittämiseen. Äänestysprosentti on perinteisesti korkea, ja kunnallisen demokratian tasoa pidetään yleisesti ottaen hyvänä. Kunnallisvaalien äänestysprosenttia voidaan käyttää asukkaiden osallistumisasteen mittarina. Vaikka äänestysprosentti on Pohjanmaalla selvästi laskenut sitten ja 1980-lukujen, vaaleissa äänestetään kuitenkin vilkkaammin kuin maassa keskimäärin, ks. kuva 2.1. Pedersöre Luoto Kruunupyy Kaskinen Maksamaa Kristiinankaupunki Korsnäs Vöyri Uusikaarlepyy Oravainen Närpiö Maalahti Isokyrö Vähäkyrö Mustasaari Pietarsaari Laihia Koko maa Vaasa Kuva 2.1 Äänestysprosentti kunnallisvaaleissa. Lähde: Tilastokeskus. 21

22 Osallisuuden tilanne: - vahva paikallisdemokratia - korkea osallistumisaste - vilkas yhdistyselämä Osallisuutta ei pidä mitata ainoastaan edustuksellisen demokratian mittareilla. Yhtä tärkeää on ottaa huomioon tosiasialliset, kansalaisten poliittisista puolueista riippumattomat vaikuttamismahdollisuudet sekä kansalaisyhteiskunta. Kansalaisyhteiskunnan sisällyttämisen takana on ajatus, että hyvin toimiva siviiliyhteiskunta edistää demokratiaa. Pohjalaiset osallistuvat aktiivisesti myös vapaaehtoistyöhön, ja maakunnan yhdistyselämä on monipuolinen. Yhdistyselämä on tärkeä mm. vapaa-ajan toiminnan tarjonnalle. Lähiyhteisöt ovat verrattain rauhallisia, ja rikollisuutta esiintyy Pohjanmaalla vähemmän kuin maassa keskimäärin. Väkivaltarikokset ovat erityisen harvinaisia maaseutukunnissa. Sen sijaan Pohjanmaata koettelee kumouksellinen toiminta, jolla on huomattavia taloudellisia seurauksia niin yksityishenkilöille kuin yrittäjillekin: turkiseläinten vapauttaminen ja turkistarhaiskut ovat herättäneet huomiota kaukana maakunnan ulkopuolella. 2.2 Väestökuvaus Väestökehitys aiheuttaa maakunnassa muutospaineita. Väestöllä on tärkeä merkitys kotimarkkinoiden ja työvoiman kokoa ja veropohjaa ajatellen. Väestö inhimillisenä pääomana on myös maakunnan tärkeimpiä kasvutekijöitä. Kaupungistuminen edustaa viime vuosisatojen selkeintä kehitystä, ja se on pikemminkin sääntö kuin poikkeus Väestökehitys Väestökehitystä voidaan tarkastella kolmena eri osatekijänä: syntyneiden enemmyys, nettomaassamuutto ja nettosiirtolaisuus. Eri maakuntien väestökehitys voi näin ollen poiketa toisistaan huomattavasti. Muuttoliike on voimakkain yksittäinen tekijä, joka pidemmällä aikavälillä vaikuttaa väestökehitykseen. Suomen väestörakenteeseen ovat vaikuttaneet toisen maailmansodan jälkeen vuosina syntyneet nk. suuret ikäluokat. Ao. vuosien jälkeen syntyvyys alkoi laskea. Vähiten lapsia syntyi 1970-luvun alussa. Koska tämä ikäluokka on nyt synnyttävässä iässä, syntyy luultavasti lähivuosina yhä vähemmän lapsia. Alhaisesta syntyneiden määrästä huolimatta on syntyvyys Suomessa naista kohden korkea eurooppalaiseen tilanteeseen verrattuna. Myös kuolleisuudessa on 1900-luvulla tapahtunut muutoksia. Keskimääräinen elinikä on pidentynyt, ja kuolleisuus on vähentynyt kolmanneksella viimeksi kuluneiden kahdenkymmenen vuoden aikana. Tähän mennessä on syntyneiden määrä ylittänyt kuolleiden määrän vuosittain. Tulevaisuudessa ei asianlaita kuitenkaan ole näin, ja pitkällä aikavälillä Suomen väestömäärä voi lisääntyä vain kasvaneen siirtolaisuuden seurauksena. Maan sisäiset alueelliset erot ovat suuria. Vuonna 2000 noin puolessa maakunnista vallitsi sekä syntyvyyden että alueiden välisen nettomuuton alijäämä. Maassamuutto on väestömuutosten suurin yksittäinen syy. Kaupungistuminen ei toki ole mikään uusi ilmiö. Muuttoliike lisääntyi kuitenkin entisestään 1990-luvun lopulla, pääasiassa sen takia, että työvoimaa muutti kasvukeskuksiin, etenkin pääkaupunkiseudulle, Turkuun, Tampereelle, Jyväskylään ja Ouluun, uusien työpaikkojen perässä. Muuttoliike liittyy myös koulutukseen. Nuoret hakeutuvat yliopistokaupunkeihin tai niitä ympäröiville paikkakunnille, joilla on työpaikkoja. Toisaalta korkeasti koulutetut muuttavat muita halukkaammin. Koska muuttajat ovat lapsia synnyttävässä iässä, on odotettavissa, että heidän muuttonsa kasvukeskuksiin johtaa tulevaisuudessa vielä suurempiin alueittaisiin eroihin väestökehityksessä. Muuttoliike vaikuttaa näin ollen maakuntien kehityksen dynamiikkaan. Erityisen voimakkaita seurauksia on odotettavissa seuraavilla aloilla: työvoiman ja työmarkkinoiden kehitys tulokehitys ja alueiden ostovoima väestörakenne kuntien kyky tarjota julkisia palveluja, esim. sosiaali- ja terveyshuollon palveluja, koulutus, infrastruktuuri, maankäyttö julkisten palvelujen kysyntä 22

23 Pohjanmaalla väestö on vähentynyt 1990-luvun jälkipuoliskolla. Tämä on ollut seurausta vähenevästä syntyvyydestä, joka kuitenkin edelleen on ylijäämäinen ja suhteellisen korkea muihin maakuntiin verrattuna. Nettomuutto on pysytellyt alijäämäisellä tasolla. Pohjanmaan nettosiirtolaisuus on kuitenkin ollut usean vuoden ajan positiivinen. Suurin epävarmuus koskee muuttoliikettä. Ennusteet osoittavat, että Pohjanmaan osalta ovat muutokset vuotiaiden sekä yli 65-vuotiaiden kohdalla suhteellisesti katsoen alhaisemmat kuin useimmissa muissa maakunnissa, ks. taulukko 2.1. Nykyinen muuttoliikkeen suuntaus vaikuttaa kielteisesti tulevaisuudessa Pohjanmaan väestönlisäykseen, ks. taulukko 2.2. Se tarkoittaa, että tulevaisuudessa maakuntamme huoltosuhde on huonompi kuin maassa keskimäärin. Ennusteet osoittavat, että väestökehitykseen vaikuttaa muuttoliikkeen kehitys. Vaikka tällaisiin ennusteisiin liittyy suuri epävarmuus, on syytä tarkastella väestökehitystä. Syntyvyys voi muuttua, kun taas kuolleisuus luultavasti laskee entisestään. Väestökehitykseen vaikuttavat osatekijät vaihtelevat maakunnassa paitsi ikärakenteen myös muiden tekijöiden vuoksi. Kuva 2.2 esittää vuosien 1991 ja 2001 syntyneiden enemmyyden, maan sisäisen nettomuuton ja nettosiirtolaisuuden Pohjanmaalla ja sen seutukunnissa. Taulukko 2.1 Väestöennuste / trendilaskelma YHT POHJANMAA 18,6 Koko maa 18,1 64,0 66,9 17,3 15, ,6 15,7 Lähde: Tilastokeskus ,5 61,4 yli 65-23,9 22,9 YHT Taulukko 2.2 Tilastokeskuksen väestöennusteet vuosille Pohjanmaalla seutukunnittain Trendilaskelma Omavaraisuuslaskelma Koko maa POHJANMAA: Seutukunnat Kyrönmaa Vaasan seutu Suupohjan rannikkoseutu Pietarsaaren seutu

24 Nettosiirtolaisuus Nettomaassamuutto Syntyneiden enemmyys 1991 Pohjanmaa Kyrönmaa Vaasan seutu Suupohjan rannikkoseutu Pietarsaaren seutu Nettosiirtolaisuus Nettomaassamuutto Syntyneiden enemmyys 2001 Pohjanmaa Kyrönmaa Vaasan seutu Suupohjan rannikkoseutu Pietarsaaren seutu Kuva 2.2 Väestölisäyksen osatekijät 1991 ja Lähde: Tilastokeskus. Muuttoliike vaikuttaa myös alueelliseen ikärakenteeseen. Käänteinen väestöpyramidi osoittaa trendilaskelman mukaan, että Pohjanmaan väestörakenne noudattaa suurelta osin maan jakoa. Vaasan seudulla jako on hiukan tasaisempi, kun taas Suupohjan rannikkoseudulla vanhusväestön osuus kasvaa kaiken aikaa, ks. kuva

25 Koko maa miehet naiset Pohjanmaa miehet naiset Kyrönmaa miehet naiset miehet Vaasan seutu 2020 naiset Suupohjan rannikkoseutu miehet naiset Pietarsaaren seutu miehet naiset Kuva 2.3 Väestön ikä- ja sukupuolirakenne trendilaskelman mukaan vuonna 2020 Pohjanmaan seutukunnissa. Lähde: Tilastokeskus. 25

SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo. 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen

SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo. 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen Taustaa Suomen Pakolaisavusta Järjestö perustettiin vuonna 1965 uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton kehitysyhteistyöjärjestö

Lisätiedot

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ

ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040 Rantasipi Tropiclandia 31.1.2012 Jani Hanhijärvi ELINKEINOELÄMÄN ROOLI SEUDULLISESSA SUUNNITTELUSSA Selvitys

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa Maakuntajohtaja Juhani Honka Jäsentely A. Joitakin ajatuksia Tilastokeskuksesta

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Ostrobothnia. Österbotten Pohjanmaa. Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Regional Council of Ostrobothnia. www.obotnia.fi

Ostrobothnia. Österbotten Pohjanmaa. Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Regional Council of Ostrobothnia. www.obotnia.fi Ostrobothnia Österbotten Pohjanmaa Ostrobothnia Population ~179 000 GDP per capita 32 900 Native language Swedish 50,5 % Finnish 45,0 % Others 4,5 % Development 2011: Excess of births 384 Net migration

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa Raportti julkistetaan 13.2.2014 Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä Loppuun (luku 14) tiivistelmä, jossa keskeisimmät asiat Raporttiin tulossa n.

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä

Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä Sosiaalialan osaamiskeskuspäivät Pyhätunturi 27.8.2009 Heikki Eskelinen Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos 1. Johdanto

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 1 Maakuntavaltuustokauden alussa laaditaan maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu on

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

UUSIUTUVA ENERGIA KESTÄVÄ ENERGIA. Kohti energiaomavaraista maatilaa Nurmeksen työpaja. 28.11.2013 Pekka Peura

UUSIUTUVA ENERGIA KESTÄVÄ ENERGIA. Kohti energiaomavaraista maatilaa Nurmeksen työpaja. 28.11.2013 Pekka Peura UUSIUTUVA ENERGIA KESTÄVÄ ENERGIA Kohti energiaomavaraista maatilaa Nurmeksen työpaja 28.11.2013 Pekka Peura Kestävä energiahuolto Energian järkevä käyttö (RUE) - Energian säästö - Energiatehokkuus Uusiutuvat

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Aluehallinto uudistuu 2010 Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Uudistuksen tavoitteet: Selkeämpi viranomaisten työnjako ilman päällekkäisyyksiä Asiakaslähtöisyys

Lisätiedot

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 Rovaniemi paisuu, muu Lappi tyhjenee Yle Lapin Radio 20.11.2008 Lapin väkiluku pienenee

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Liittojen päätehtävät Alueiden käyttö - Maakuntasuunnitelma ja kaava - Yhdyskuntarakenne, liikenne,

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013 SEEK/jp SEINÄJOKI PERÄSEINÄJOKI Seinäjoki + Peräseinäjoki + Nurmo ja Ylistaro 31.12.2004 1.1.2005 1.1.2009 Asukkaita 32.000 35.939 57.000 Työpaikkoja 19.206

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen. Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011

Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen. Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011 Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011 1 Alueellinen metsäohjelma Metsäalan ja yhteiskunnallisten vaikutusten strateginen ohjelma Yli

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja hyvät käytännöt:

Väestönmuutokset ja hyvät käytännöt: Väestönmuutokset ja hyvät käytännöt: Nordregion väestönmuutosten kohtaamisen käsikirja DEMO-verkoston hyvät käytännöt Projektipäällikkö Ruusu Tuusa DEMO-ikärakenneverkosto http://www.demoverkosto.fi/ Kouvola

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille. Vaasa 22.5.2014

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille. Vaasa 22.5.2014 Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Vaasa 22.5.2014 Miksi vahvempia kaupunkiseutuja? Kauniisti muotoillut kaupungit: toiminnallisilla kaupunkiseuduilla toimiva ja sujuva arki asukkaille

Lisätiedot

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kestävä kehitys on yhteiskuntapolitiikkaa Ekologinen kestävyys;

Lisätiedot

Eduskunta. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys. Valtioneuvosto. Tulevaisuusvaliokunta. Tutkimuslaitokset Tekes.

Eduskunta. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys. Valtioneuvosto. Tulevaisuusvaliokunta. Tutkimuslaitokset Tekes. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys Ministeriöt, keskusvirastot ja laitokset Eduskunta Valtioneuvosto Tulevaisuusvaliokunta TEM (Tekes), OKM, SM, MMM (Evira ja Mavi), YM, LVM Valtioneuvoston ennakointiverkosto

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Lounaisrannikkoseminaari 5.2.2015 Neuvotteleva virkamies Olli Alho Lähtökohtia TEM tilasi selvityksen yhteiskuntamaantieteen

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

ALUEET JA HYVINVOINTI

ALUEET JA HYVINVOINTI ALUEET JA HYVINVOINTI Hyvinvointialan kehittäminen strategisena kokonaisuutena Kehittämisyhteistyön käytännön kokemuksia Aluekehitysjohtaja Varpu Rajaniemi Pohjanmaan liitto 11.6.2009 POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Kokkolan seudun koko kuva

Kokkolan seudun koko kuva Kannus Kokkola Kruunupyy Toholampi Kaustinen Halsua Lestijärvi Veteli Perho Kokkolan seudun koko kuva Toimintaympäristön tilastoaineiston perustuva koonti Konsultti Anni Antila 19.6.2014 Page 1 Pidemmän

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen 27.11.2008 Jyväskylä

Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen 27.11.2008 Jyväskylä Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen 27.11.2008 Jyväskylä Kommenttipuheenvuoro: Keski-Suomen malli aluetalouden näkökulmasta Hannu Tervo Kansantaloustieteen professori, JY 1 Toimivat

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät 1/2013 ja Maakuntien suhdannenäkymät julkistamistilaisuus

Alueelliset kehitysnäkymät 1/2013 ja Maakuntien suhdannenäkymät julkistamistilaisuus Alueelliset kehitysnäkymät 1/2013 ja Maakuntien suhdannenäkymät julkistamistilaisuus Aluekehitysjohtaja Varpu Rajaniemi 6.3.2013 Keskeiset johtopäätökset Pohjanmaalla myönteinen kehitys on jatkunut huolimatta

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Kaupunki- ja aluekehitys ja tilastot

Kaupunki- ja aluekehitys ja tilastot Kaupunki- ja aluekehitys ja tilastot Maaseudun ja kaupungin määrittely tilastoissa ja tilastojen avulla seminaari Tilastokeskuksessa Janne Antikainen SM/AHO/AKO 24.8.2005 Neljä kansallista projektia Osaamis-Suomi

Lisätiedot

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Ennakoima yhessä! - Lapin ennakoinnin toimintamalli Pohjalla tiivis yhteistyö alueviranomaisten,

Lisätiedot

Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely

Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely Kohti kestävää luonnonvarataloutta Pohjois-Savossa Hankkeet luonnonvarastrategian toteuttajina SAKKY 11.11.2014 Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely Jari Mutanen, johtaja,

Lisätiedot

Vahvat peruskunnat -hanke

Vahvat peruskunnat -hanke Vahvat peruskunnat -hanke Signe Jauhiainen 22.5.2012 Tutkimuskysymykset Syntyykö kuntaliitoksissa elinvoimaisia peruskuntia? Ovatko kunnat elinvoimaisia myös tulevaisuudessa? Millaisia vaikutuksia liitoksilla

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Vaasan muuttoliike 2000 2014

Vaasan muuttoliike 2000 2014 Vaasan muuttoliike 2000 2014 Erityissuunnittelija Jonas Nylén, Kaupunkikehitys, 9.6.2015 Nettomuuttoliike* ja luonnollinen väestönkasvu 2000 2014 *) Muuttoliikkeen nettoluvut osoittavat tulo- ja lähtömuuttojen

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

Aluekehityspäätös 2015-2018. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM

Aluekehityspäätös 2015-2018. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM Aluekehityspäätös 2015-2018 Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM Laki alueiden kehittämisestä (7/2014) VN päättää vuoden 2015 loppuun mennessä alueiden kehittämisen painopisteet hallituskaudeksi.

Lisätiedot

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali 9.10.2013 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto marko.rossinen@etela-pohjanmaa.fi Esityksen keskeinen sisältö - Kauhavan

Lisätiedot

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta 1 Tampereen pormestarin puheenvuoro Suomalais Saksalaisessa Ystävyyskuntakokouksessa 17.6.2011 Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta Hyvät suomalais saksalaisen

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Maarit Alikoski 15.9.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 15.92015 Kuva: Pasi Tarvainen 2015 Rovaniemen maaseudun kehittämisohjelma 2013-2020 Laaja yhteys

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Metropolipolitiikka, seutupolitiikka, aluepolitiikka- Mistä oikein on kysymys? Helsinki 15.9.2010

Metropolipolitiikka, seutupolitiikka, aluepolitiikka- Mistä oikein on kysymys? Helsinki 15.9.2010 Metropolipolitiikka, seutupolitiikka, aluepolitiikka- Mistä oikein on kysymys? Helsinki 15.9.2010 Perttu Vartiainen Monitasoinen aluepolitiikka vai kamppailu aluetasoista? Alue- ja kaupunkijärjestelmän

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

MMM:n hallinnonalan energiapäivä

MMM:n hallinnonalan energiapäivä MMM:n hallinnonalan energiapäivä Energia-asioiden sijoittuminen TEK-/ELY-organisaatioon ja yhteistyö metsäkeskusten kanssa 5.6.2009 Osastopäällikkö Heimo Hanhilahti MMM Energia-asioiden hoito TE-keskuksissa

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu Eero Ylitalo Agenda Avaus ja katsaus seudun kehittämisnäkymiin Eero Ylitalo, Seudun joryn pj. Keski-Suomen strategian vuosien 2014-2017 valinnat Maakuntaliiton

Lisätiedot

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 1 Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 116 000 jäsenyritystä 21 aluejärjestöä 400 paikallisyhdistystä 53 toimialajärjestöä yli 4000 luottamushenkilöä 1500 jäsentä kuntien valtuustoissa 55000 Elinkeinorakenne

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Näkökulmia kilpailukykyisten maaseutujen kehittämiseen

Näkökulmia kilpailukykyisten maaseutujen kehittämiseen Maaseudun kilpailukyky -seminaari. MUA-foorumi 17.9.2009 Hämeen ammattikorkeakoulun Mustialan yksikössä Näkökulmia kilpailukykyisten maaseutujen kehittämiseen Olli Rosenqvist Jyväskylän yliopisto Kokkolan

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Pohjanmaan hyvinvointitutkimuksen ja -osaamisen keskittymä ja avoin verkosto. Yhteistyön konkreettisena esimerkkinä Ikäihmisten kansalaisraati

Pohjanmaan hyvinvointitutkimuksen ja -osaamisen keskittymä ja avoin verkosto. Yhteistyön konkreettisena esimerkkinä Ikäihmisten kansalaisraati Pohjanmaan hyvinvointitutkimuksen ja -osaamisen keskittymä ja avoin verkosto. Yhteistyön konkreettisena esimerkkinä Ikäihmisten kansalaisraati Kuntamarkkinat 14.9.2011 Tutkijatohtori Harri Raisio ja projektitutkija

Lisätiedot

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 KESKI-SUOMEN SUOMEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen liitto Visio Keski-Suomi tilastojen

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Luonnos strategisista päämääristä Hyvinvoinnin näkökulma Yritysten kilpailukyvyn kehittäminen Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT 6.3.2013 Hannu Korhonen MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT Yhteisen kehittämistahdon muodostaja Strateginen suunnittelija ja kehittäjä Aktiivinen edunvalvoja 1 TOIMINNAN

Lisätiedot

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Pirjo Sirola-Karvinen, projektipäällikkö p. 0500 444575 Merja Turpeinen, tutkija p. 030 4742669 Maria Rautio, kehittämispäällikkö Päivi Husman, hankkeen vastuullinen

Lisätiedot