Kaksi kieltä, yhtä mieltä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaksi kieltä, yhtä mieltä"

Transkriptio

1 Kaksi kieltä, yhtä mieltä Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2020 Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Nro 36 F: 2003, ISBN , ISSN Julkaisija: Pohjanmaan liitto 2003 Taitto: Mainostoimisto Heikki Järvinen Tmi, Vaasa 2003 Kuvat: C. A. M. Lindman: Bilder ur Nordens Flora 1926, Olof Gylling / L. A. Jägerskiöld: Nordens Foglar

2 S Sisällys 1 Johdanto 1.1 Pohjanmaan maakuntasuunnitelma - maakunnan kehittämistyön perusta 1.2 Pohjanmaan maakuntasuunnitelman laadinnasta 1.3 Maakuntasuunnitelman edeltäjät Seutusuunnitelma Vaasan rannikkoseudun seutukaava Pohjanmaan maakunnan aluekehittämisohjelma Muut pitkän aikavälin suunnitelmat 1.4. Peruslähtökohdat maakuntasuunnitelmalle ja kehittämisstrategioille Alueelliset lähtökohdat kehittämiselle Kansalliset lähtökohdat kehittämiselle Euroopan unionin tavoitteet uudelle vuosikymmenelle 1.5 Menestyvän alueen tunnusmerkit Oppiva alue lähtökohtana Tavoitteellisen aluekehityksen tekijät Horisontaalinen näkökulma kehittämiseen 2 Pohjanmaan lähtökohdat tulevaisuuden kohtaamiselle 2.1 Osallisuus 2.2 Väestökuvaus Väestökehitys Väestön koulutustaso 2.3 Bruttokansantuote, tuottavuus ja yrittäjyys Alueellisen bruttokansantuotteen kehitys ja toimialarakenne Jalostusarvo ja teknologiaintensiteetti Yrittäjyys 2.4 Hyvinvointi 2.5 Kunnallisen sektorin palvelut 2.6 Työmarkkinat Pohjanmaan työpaikat Työttömyys Työttömyys ikäryhmän mukaan Työvoiman tarjonta ja kysyntä 2.7 Alueidenkäyttö 2.8 Luonnon ja ympäristön tila

3 3 Pohjanmaan vahvuudet ja heikkoudet kohtaavat uhat ja mahdollisuudet 3.1 Nelikenttäanalyysi - menettelytapa maakunnan toimijoille 3.2 Nelikenttäanalyysistä ongelmanasetteluun Osallisuus Demokratia ja läpinäkyvyys Sosiaalinen pääoma Osaaminen, kulttuuri ja vapaa-aika Osaaminen Kulttuuri Vapaa-aika Polarisoituminen Saavutettavuus Teknologinen kehitys ja innovaatio Taloudellinen rakennemuutos ja yrittäjyys Hyvinvointipalvelut Työmarkkinat ja työllistyvyys Alueidenkäyttö Kestävä kehitys Naisten ja miesten välinen tasa-arvo Pohjanmaan visio, tavoitteet ja strategiat vuoteen Pohjanmaan visio vuoteen Tavoitteet ja strategiat Hyvä hallintotapa, aktiivinen osallistuminen ja suuri sosiaalinen pääoma Monipuolinen osaaminen, monimuotoinen kulttuuri ja laaja-alainen vapaa-ajantoiminta Elävä Pohjanmaa - elävä kaupunki ja maaseutu Hyvin integroitu, älykäs maakunta Hyvä innovaatiokyky: monipuolinen elinkeinorakenne ja menestyvät klusterit Turvallisuutta ja ihmisläheisiä hyvinvointipalveluja Työllistyvyys Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja lisääminen Yhdennetty käyttö ja hoito kestävän kehityksen tasapainon saavuttamiseksi Tavoitteiden priorisointi 4.3. Maakuntasuunnitelman seuranta ja toteutus Maakuntasuunnitelman seuranta Toteuttamisen avainsanana kumppanuus Lähteet 75 3

4 4 P o h j j a n m a a n m a a k u n t t a s u u n n i i t t e l l m a

5 Hyvä lukija! Olet varmaan tutustunut useaan erilaiseen kehittämisohjelmaan ja strategiaan ja ollut jopa mukana laatimassa niitä. Kädessäsi oleva Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2020 Kaksi kieltä, yhtä mieltä on vuoden 2003 alussa voimaan tulleen alueiden kehittämislain (602/2002) sekä maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukainen maakunnan kehittämistä ohjaava suunnitelma, johon on kirjattu Pohjanmaan pitkän aikavälin tavoiteltu alueellinen kehitys. Maakunnan aluekehittämisviranomaisena toimiva Pohjanmaan liitto on hyväksynyt maakunnan kehittämisvision sekä pitkän aikavälin tavoitteet ja strategiat aina vuoteen 2020 asti. Pohjanmaan maakuntavaltuusto hyväksyi po. maakuntasuunnitelman Maakuntasuunnitelmalle on annettu maakunnan kehittämisessä keskeinen tehtävä: se on pitkän aikavälin strateginen suunnitelma, joka on tarkoitus ottaa huomioon muussa alueiden kehittämistä tukevassa suunnittelussa. Maakuntasuunnitelma kuvaa maakunnan tahtoa alueen kehittämisessä. Siten siis esimerkiksi aluekeskusohjelma, osaamiskeskusohjelma sekä erilaiset valtion aluehallintoviranomaisten suunnitelmat yhteensovitetaan maakuntasuunnitelman kanssa, jotta ne kaikki toteuttaisivat omalla tavallaan sen tavoitteita. Toisaalta nämä erityisohjelmat ja muut suunnitelmat ovat olleet pohjana valmisteltaessa maakuntasuunnitelmaa. Tällaisella eri suunnitelmien avulla toteutettavalla kehittämistyöllä uskomme voivamme vaikuttaa myönteisesti maakuntamme alueelliseen kehitykseen. Mutta, kuten ymmärrämme, maakuntasuunnitelma vaatii onnistuakseen myös määrätietoisen toteuttamisen, ja tätä varten laaditaan Pohjanmaan liiton johdolla maakunnan kehittämistyötä varten alueiden kehittämislain mukainen maakuntaohjelma ja vuotuinen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma. Samalla maakuntasuunnitelma kytkee maakuntakaavan osaksi maakunnan strategista kehittämistä ja osoittaa maakunnan kehittämisen tavoitteet maakuntakaavan lähtökohdaksi. Pohjanmaan liitto on vain yksi toimija siinä laajassa verkostossa, joka toimii aktiivisesti maakunnassamme tai yli maakunnan tai maan rajojen. Pohjanmaan liitto haluaa kiittää kaikkia niitä, jotka ovat osallistuneet maakuntasuunnitelman laadintaan. Toivomme, että eri toimijat, niin yksityiset kuin julkisetkin, toteuttavat maakuntasuunnitelman tavoitteita jokapäiväisellä työllään. Maakuntamme kehittäminen edellyttää, että kuljemme samaan suuntaan suuntana menestyvä maakunta. Allan Blom maakuntahallituksen puheenjohtaja Olav Jern maakuntajohtaja 5

6 Pohjanmaan visio, tavoitteet ja strategiat vuoteen 2020 VISIO Kaksi kieltä, yhtä mieltä Pohjanmaamme elää, kasvaa ja kehittää maakunnista parhaiten Meillä yhdistyvät osallisuus, kilpailukyky, kestävä kehitys YLEISET TAVOITTEET Taloudellinen kasvu ja hyvinvointi OSALLISUUS KILPAILUKYKY KESTÄVÄ KEHITYS ERITYISET TAVOITTEET Osallisuus on Pohjanmaan maakuntaa kehitettäessä sekä tavoite että keino. Maakunta lepää demokraattisen päätöksenteon, avoimuuden, tasa-arvon ja sosiaalisen pääoman muodostamalla vankalla pohjalla: hyvä hallintotapa aktiivinen osallistuminen suuri sosiaalinen pääoma Pohjanmaa on kansainvälinen ja kilpailukykyinen maakunta: Monipuolista osaamista ja monimuotoinen kulttuuri sekä laaja-alainen vapaa-ajantoiminta Elävä Pohjanmaa elävä kaupunki ja maaseutu Hyvin integroitu, älykäs maakunta Hyvä innovaatiokyky: monipuolinen elinkeinoelämän rakenne ja menestyvät klusterit Pohjanmaalla työskennellään määrätietoisesti kestävän kehityksen puolesta, tavoittelemme maakunnassamme jatkuvasti kehitystä, niin että meillä on: Turvallisuutta, ihmisläheisiä hyvinvointipalveluja Työllistyvyyttä Luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä ja edistämistä Yhdennetty käyttö ja hoito kestävän kehityksen tasapainon saavuttamiseksi 6

7 Pohjanmaan maakunta pähkinänkuoressa Pohjanmaan maakunta on moni-ilmeinen: monipuolinen luonnonympäristö, ruotsinkielinen ja suomenkielinen kulttuuri, vähemmistökulttuurit sekä vankka maatalous ja teollisuus ovat muutamia niistä tekijöistä, jotka luovat maakuntamme erityispiirteet. Nämä jokapäiväisessä elämässä vahvasti vaikuttavat asiat asettavat kehittämiselle haasteita, vaikka ne toisaalta myöskin luovat mahdollisuuksia. Suomen länsirannikolla sijaitseva Pohjanmaan maakunta koostuu 18 kunnasta, jotka muodostavat pitkän ja kapean rannikkokaistaleen (vrt. kartta 1). Pohjanmaalla asuu noin ihmistä, ja asutus on levittäytynyt melko tasaisesti jokilaaksoihin ja rannikolle. Alueen luonnonmaantiede on ainutlaatuinen. Vesistöt, lähinnä joet, ovat Pohjanmaalle tyypillisiä: maakunnan läpi virtaa kymmenkunta jokea. Rannikko maankohoamisilmiöineen ja yli saaren saaristo luovat oivan vastakohdan avoimille lakeuksille, metsille ja erämaille. Monipuolinen luonto ja yli vapaa-ajanasuntoa antavat hyvät mahdollisuudet nauttia luonnonläheisestä elämästä. Maakunnan kunnat muodostavat neljä seutukuntaa: Pietarsaaren seutukunta, Kyrönmaa, Vaasan seutu sekä Suupohjan rannikkoseutu. Kylät noudattavat maiseman muotoa, ryhminä tai leveinä nauhoina ja viljelymaat ovat laajoja. Maakunnan asutusrakenne on melko harva, vaikka yli 80 % väestöstä asuu taajamissa. Väestötiheys on 23 asukasta/ km 2. Pohjanmaan maakuntakeskus on asukkaan Vaasa, joka asukasluvultaan on suurin kunta. Maakunnan pienin kunta taasen on asukkaan Maksamaa. Pohjanmaan asukkaista 52,1 % puhuu ruotsia äidinkielenään ja 46,1 % suomea, muunkielisiä on 1,8 %. Ulkomaalaisten osuus väestöstä on 2,0 %. Heistä suurin osa asuu kaupungeissa. Maakunnan väestön koulutusaste on alle maan keskiarvon: yli 15-vuotiaista 35,5 %:lla on keskiasteen koulutus, ja korkea-asteen suorittaneita on 22,3 %. Korkeakoululaitos, johon kuuluu kahdeksan yliopisto- ja ammattikorkeakoulua, lukuisat muut oppilaitokset sekä tutkimustoiminta tarjoavat monipuolisen mahdollisuuden opiskella ja harjoittaa kehittämis- ja tutkimustoimintaa. Maakunnan menestystekijöitä ovat mm. monipuolinen elinkeinorakenne, vahva yrittäjäperinne, kansainvälisyys sekä osaaminen ja erikoistuminen. Tärkeimmät teollisen tuotannon toimialat ovat paperi- ja massateollisuus (31,2 %), koneiden ja laitteiden valmistus (21,2 %), sähköteknisten laitteiden valmistus (14,2 %) ja metallituotteiden valmistus (10,2 %). Muita maakunnan kehityksen kannalta tärkeitä toimialoja ovat energia, veneteollisuus sekä puunjalostus. Viennin osuus (57,2 %) teollisuuden bruttoarvosta on yli maan keskiarvon, ja vienti on voimakkainta Vaasan ja Pietarsaaren seudulla. Yritysten ja korkeakoulujen välinen yhteistyö tuo mukanaan huomattavia synergiavaikutuksia osaamisen alalla. Pohjanmaalla toimii myös Länsi-Suomen osaamiskeskus, jonka erikoisalana on energiatekniikka. Sekä Pietarsaaren seudulla että Vaasanseudulla (Vaasan seutu ja Kyrönmaa yhdessä Jurvan kanssa) toteutetaan aluekeskusohjelmaa. Alkutuotannon erikoistumisaste on korkea. Lasinalaisviljely on maakunnan varsinainen tavaramerkki. Peräti 70 % kaikista Suomessa tuotetuista tomaateista ja vastaavasti 40 % kurkuista kasvatetaan Pohjanmaalla. Merkille pantavaa ovat myös alueen vahvat turkistarhauksen perinteet. Meren antimien, kuten silakan, kilohailin, siian ja lohen merkitys osana elintarvikkeiden jalostusketjua on suuri. Kartta 1. Pohjanmaan kunnat ja seutukuntajako. 4. Korsnäs Kaskinen Kaskö Vaasa Vasa Malax Maalahti Närpes Närpiö Kristinestad Kristiinankaupunki 2. Korsholm Mustasaari Maxmo Maksamaa Jakobstad Pietarsaari Larsmo Luoto Nykarleby Uusikaarlepyy Oravais Oravainen Vörå Vöyri Vähäkyrö Lillkyro Isokyrö Storkyro Laihia Laihela Pedersöre Pohjanmaa Seutukuntajako Seutukunnan raja Kunnanraja 1. Pietarsaaren seutu 2. Vaasan seutu 3. Kyrönmaa 4. Suupohjan rannikkoseutu Kronoby Kruunupyy 7

8 Pohjanmaan maakuntapuu tervaleppä 8

9 Johdanto Pohjanmaan maakuntasuunnitelma maakunnan kehittämistyön perusta Tämä maakuntasuunnitelma luo pohjan Pohjanmaan tavoitteelliselle kehittämiselle, jonka avulla saavutamme yhteisesti asettamamme pitkän aikavälin - 20 vuoden - kehityskuvan. Määrätietoisesta alueellisesta kehittämisestä hyötyy viime kädessä jokainen Pohjanmaan maakunnan asukas ja toimija. Yhteisen vision ja pitkän aikavälin päämäärien ja tavoitteiden toteuttamisessa korostuvat eri toimijoiden osaaminen ja yhteistyö kumppanuus sekä toisaalta selkeä työnjako. Maakuntasuunnitelman nimi Kaksi kieltä, yhtä mieltä kuvaa omalta osaltaan maakuntamme monivivahteisuutta ja erityispiirteitä sekä niitä haasteita, joita alueellisessa kehittämistyössä kohtaamme. Maakuntamme kaksikielisyys, maahanmuuttajat, suomen- ja ruotsinkielinen kulttuuri, monikulttuurisuus sekä maaseudun ja kaupungin vuorovaikutus kuuluvat jokapäiväiseen arkielämäämme Pohjanmaalla. Kuva 1.1 havainnollistaa maakuntasuunnitelman asemaa muun suunnittelun ja toiminnan sekä lukuisten toimijoiden muodostamassa kokonaisuudessa: maakuntasuunnitelman ja kaiken muunkin kehittämissuunnittelun välillä on jatkuva vuorovaikutussuhde. Maakunnan poliittinen tahto Keskushallinto Maakuntasuunnitelma EU Aluehallinto Kunnat ja seutukunnat Elinkeinoelämä Järjestöt Tutkimus- ja oppilaitokset Maakuntakaava Maakuntaohjelma Kansalaiset Erillisohjelmat Ohjelmasopimukset Toteuttamishankkeet Menestyvä maakunta Kuva 1.1 Maakuntasuunnitelman suhde muuhun suunnitteluun ja toimintaan. Lähde: Ympäristöministeriö

10 Pohjanmaan maakuntasuunnitelma ohjaa maakuntakaavan laadintaa ja on perustana maakunnassa tehtäville muille alueellisille kehittämissuunnitelmille, jotka liittyvät EU:n, valtion ja kuntien toimintaan. Siten maakuntasuunnitelma yhteensovittaa ja linjaa maakunnan kehittämistyötä. Maakuntasuunnitelman on hyväksynyt aluekehittämisviranomaisena toimivan Pohjanmaan liiton valtuusto , ja se korvaa vuonna 1998 hyväksytyn Pohjanmaan aluekehitysohjelman Maakuntasuunnitelmaan kirjattu tavoiteltu kehitys ohjaa maakuntaohjelman ja maakuntakaavan toiminnallisia tavoitteita. Maakuntasuunnitelman, johon on kirjattu maakunnan tahto, avulla toimijat voivat muodostaa kokonaiskuvan maakunnan tavoitellusta kehityksestä ja ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, jotka tukevat yhteisiä Pohjanmaan kehitystavoitteita. Maakuntaohjelma laaditaan kunnanvaltuuston toimikausittain neljäksi vuodeksi yhteistyössä valtion viranomaisten sekä kuntien ja maakunnan eri tahojen kanssa. Valtion viranomaiset ottavat toiminnassaan huomioon maakuntaohjelman, edistävät sen toteuttamista ja arvioivat toimenpiteidensä vaikutuksia aluekehitykseen. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma laaditaan vuosittain maakuntaliiton johdolla. Se sisältää ehdotuksen maakuntaohjelman ja -kaavan toteuttamisen kannalta keskeisiksi hankkeiksi ja muiksi toimenpiteiksi sekä arvion niiden rahoittamisesta. Kehittämiskehikon työnjako on siis sellainen, että maakuntasuunnitelma antaa koko maakunnan tavoitellulle kehitykselle yhtenäiset tavoitteet. Maakuntaohjelmaa laadittaessa lähdetään liikkeelle seutukuntien omista lähtökohdista. Sama pätee maakuntakaavaan, jonka kokonaiskuva maakunnasta perustuu seutukuntien aluerakennesuunnitelmiin. 1.2 Pohjanmaan maakuntasuunnitelman laadinnasta Pohjanmaan maakuntahallitus teki päätöksen maakuntasuunnitelman laadinnasta syksyllä Koska keskeistä maakuntasuunnitelman valmistelun ja sen toteuttamisen kannalta on eri niin valtion, kuntien kuin kolmannen sektorin toimijoiden sitoutuminen visioon ja strategioihin, Pohjanmaan liitto nimesi maakuntasuunnitelmaa työstävään kuuteen työryhmään yhteensä 150 varsinaista ja varajäsentä. Työryhmät nimettiin ja työnjako sovittiin seuraavasti: 1. Osaaminen ja hyvinvointi: väestö, sosiaalinen osaaminen, palvelut 2. Työllistyvyys: työllisyys, yrittäjyys, tuotanto 3. Resurssit ja pääoma: energiaratkaisut, rakennettu ympäristö ja asukkaiden viihtyvyys, liikenneyhteydet 4. Äiti Maa: meri, joet ja muut vesistöt, saaristo ja luonnonympäristö 5. Eksogeeninen (eli ulkosyntyinen) kehitys: tieto- ja viestintäteknologia, energiateknologia ja muut megatrendit 6. Endogeeninen (eli sisäsyntyinen) kehitys: verkostot, sosiaalinen pääoma, kulttuuri sekä maaseudun ja kaupungin vuorovaikutus. Nämä maakuntamme keskeisistä toimijoistamme muodostetut työryhmät tapasivat ensimmäisen kerran vuoden 2002 tammikuussa Mustasaaressa Stundarsin kehittämispäivillä, minkä jälkeen ryhmät jatkoivat työtään koko kevään ja alkusyksyn. Avoimen keskustelun aikaansaamiseksi järjestettiin mm. erilaisia työryhmille ja suurelle yleisölle tarkoitettuja herätekeskusteluja ja luentoja. Laadintatyöstä on tiedotettu julkiselle sanalle, ja lisäksi yleisöllä on ollut mahdollisuus tutustua maakuntasuunnitelman laadinnan etenemiseen Pohjanmaan liiton kotisivuilla. Esimerkiksi maakuntasuunnitelman luonnos vietiin kotisivulle maakuntahallituksen ensimmäisen vuoden 2002 syyskuussa tapahtuneen käsittelyn jälkeen. Laadinnan avoimuus on omalta osaltaan edistänyt kansalaiskeskustelua ja siten myös kestävää kehitystä. 10

11 Laadinnan avoimuutta ja vuorovaikutteisuutta sekä kestävää kehitystä edisti omalta osaltaan myös maakuntasuunnitelman vaikutusten arviointi, jonka toteutti Suunnittelukeskus Oy. Tavoitteena oli laatia kattava ja asiantunteva arviointi Pohjanmaan maakuntasuunnitelman vaikutuksista taloudellisiin tekijöihin, elinkeinoelämään, työllisyyteen, ihmisten elinoloihin, luonnonympäristöön ja rakennettuun ympäristöön. Työ laadittiin Pohjanmaan liiton ja sidosryhmien tuottaman aineiston sekä maakunnan yleisten lähtötietojen pohjalta yhteistyössä paikallisten tahojen kanssa. Pohjanmaan liitto hyödynsi jo arvioinnin aikana saatua palautetta ja teki mm. tarpeelliset muutokset maakuntasuunnitelmaan. Ennen lopullista maakuntasuunnitelman hyväksyntää, luonnoksesta pyydettiin lausunnot seutukunnilta, valtion aluehallintoviranomaisilta sekä usealta muulta keskeiseltä maakuntamme toimijalta. Lisäksi toteutettiin epävirallinen lausuntokierros sen jälkeen, kun maakuntahallitus oli kokouksessaan hyväksynyt maakuntasuunnitelman ensimmäisen luonnoksen. 1.3 Maakuntasuunnitelman edeltäjät Seutusuunnitelma 1992 Vaasan läänin seutukaavaliiton liittovaltuusto hyväksyi seutusuunnitelman 92, Kohti Vaasan läänin tulevaisuutta, jossa Vaasan läänin tulevaisuutta käsiteltiin kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen vaihe, Visiot Vaasan läänistä 2030, kuvaa tulevaisuutta yleisellä tasolla, ja toinen vaihe, Vaasan läänin kehityslinjat, hahmottelee läänin tulevaisuutta ja rakennetta vuonna Seutusuunnitelman teemana olivat kansainvälisyys ja kestävä kehitys. Visioinnissa painottuivat suunnittelu- ja erityisesti seutusuunnittelunäkökohdat, ja siinä pyrittiin näkemään Vaasan läänin asema ja sen muuttuminen suomalaisessa, pohjoismaisessa ja eurooppalaisessa ympäristössä. Visiot on jäsennetty kahteentoista lohkoon seuraavasti: Visiolohko Visio 2030 Luonto Monipuolinen luonnon käyttö Ihminen Vaasan lääni on turvallinen asuinpaikka Arvot Globaalinen arvomaailma Ajankäyttö Monipuolisuutta ja vaihtoehtoja Osaaminen Vaasan lääni on osaamislääni Kulttuuri Elävä kulttuuri kaikille Elinkeinot Vanhentuneen kilpailukyvyn tilalle uusi Palvelut Palvelujen omavaraisuus Asutus Toimiva asutusrakenne Yhteydenpito Toimivat yhteydet Maankäyttö Viihtyisä luontolääni Yhteistoiminta Monipuolinen yhteistyö Kehittämislinjoissa on tarkasteltu seutusuunnittelun kannalta tärkeitä yhteiskuntasektoreita, niiden nykytilaa, ongelmia sekä tiedossa olevia suunnitelmia. Niiden tavoitteena oli osoittaa se suunta ja tie, joilla Vaasan läänin visiot voidaan toteuttaa. 11

12 1.3.2 Vaasan rannikkoseudun seutukaava Vaasan läänin seutukaavaliitto laati entisen Vaasan läänin kattavaa seutukaavaa vaiheittain vuodesta 1970 lähtien. Tämän seutukaavan vaiheet olivat seuraavat: Vaihe 1: Virkistystä ja luonnonsuojelua koskeva seutukaava (valtioneuvosto vahvistanut ) Vaihe 2: Asutusrakennetta koskeva seutukaava (ympäristöministeriö vahvistanut ) Vaihe 3: Luonnonvaroja ja liikennettä koskeva seutukaava (ympäristöministeriö vahvistanut ). Valtioneuvosto muutti tekemällä päätöksellään seutukaava-aluejakoa, ja Vaasan lääni jaettiin kolmeen seutukaava-alueeseen lähtien. Uudesta aluejaosta lähtien Pohjanmaan liiton alueella seutukaavasta on käytetty nimeä Vaasan rannikkoseudun seutukaava, joka käsittää Pohjanmaan maakunnan alueen. Se on niin kutsuttu yhdistelmäkaava, joka käsittää kaikki vaihekaavat. Seutukaavoitusta on ohjannut rakennuslaki ja lähtien maankäyttö- ja rakennuslaki, jossa seutukaavan nimi on muutettu maakuntakaavaksi. Seutukaava on yleispiirteinen pitkän aikavälin maankäytön suunnitelma, jossa varataan tarpeellinen määrä alueita eri toiminnoille 30 vuodeksi ja joka toimii ohjeena detaljikaavoitukselle. Seutukaavan tarkoituksena on ollut taata toimiva aluerakenne ja luoda fyysiset mahdollisuudet alueiden kehittämiselle. Vahvistettu Vaasan rannikkoseudun seutukaava on voimassa Pohjanmaan maakunnassa, kunnes Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu. Pohjanmaan maakuntakaavan valmistelu on käynnissä, ja sen on määrä valmistua lähivuosina Pohjanmaan maakunnan aluekehittämisohjelma Vuonna 1998 Pohjanmaan maakuntavaltuusto hyväksyi tarkistetun Pohjanmaan maakunnan aluekehittämisohjelman vuosille , jonka pohjana oli vuonna 1994 hyväksytty aluekehittämisohjelma. Pohjanmaan alueelliseksi visioksi vuodelle asetettiin se, että Pohjanmaa on monipuolinen ja edistyksellinen maakunta, jolla on selkeä kansallinen ja kansainvälinen profiili. Maakunta on omavarainen asukkaiden henkisen ja aineellisen hyvinvoinnin, puhtaan luonnon, tiedon, osaamisen ja työllisyyden suhteen. Maakunnalla on laaja kontaktiverkosto, ja täällä harjoitetaan laaja-alaista yhteistyötä rajojen ylitse. Em. visiota toteuttavan maakuntastrategian mukaisesti Pohjanmaan maakunta kehittää tietojaan, taitojaan ja yhteyksiään kestävän kehityksen pohjalta kansallisesta ja kansainvälisestä näkökulmasta voidakseen nyt ja tulevaisuudessa hyödyntää ympäristöllistä, inhimillistä ja taloudellista pääomaansa. Linjoiksi ja toimenpiteiksi kirjattiin seuraavaa: 1. Monipuolisen rakenteen Pohjanmaa - luonto, kulttuuri ja paikallinen identiteetti 2. Toimivien kontaktien ja yhteyksien Pohjanmaa - kansallinen ja kansainvälinen näkökulma 3. Tietoyhteiskunnan Pohjanmaa - tiedon ja osaamisen kasvavat mahdollisuudet 4. Vahvojen verkostojen Pohjanmaa - työllisyys, tuotanto, palvelutarjonta ja energiatalous 5. Kestävän kehityksen Pohjanmaa - ympäristön ja ihmisen välinen aktiivinen tasapaino 12

13 1.3.4 Muut pitkän aikavälin suunnitelmat Pohjanmaan liitto on laatinut myös muita pitkän aikavälin kehittämissuunnitelmia, jotka linjaavat alueellista kehittämistyötä. Esimerkkinä voidaan mainita Pohjanmaan maakunnan kulttuurin kehittämisohjelma vuosille , joka tehtiin yhteistyössä Svenska Österbottens Förbund för utbildning och kulturin (SÖF) kanssa. Kulttuurin kehittämisen painopistealueiksi on kirjattu: lapset ja nuoret inhimilliset voimavarat ja asiantuntemus perinteestä tietoa ja luovia ympäristöjä tapahtumat antavat valovoimaa ja identiteetin rajaton kulttuuri kasvua luova sisältö. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen sekä Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan liiton yhteistyönä valmistui puolestaan Länsi-Suomen ympäristöohjelma vuoteen Yhteisenä strategisena päätavoitteena on, että Pohjanmaasta osana Länsi-Suomea kehittyy esimerkkialue vastuullisen ympäristönsuojelun ja ihmistoiminnan yhteensovittamisessa. Lisäksi tavoitteena on, että: ympäristötietoisuuden ja vastuullisuuden taso on korkea asutun ympäristön elinvoimaisuus ja perinteet turvataan vesien tila paranee luonnon monimuotoisuus ja rikkaus turvataan Hyväksytyn ympäristöstrategian mukaan Länsi-Suomi ottaa ympäristön yhdeksi keskeiseksi alueensa kehitysvoimaksi lisäämällä ympäristöosaamista ja tietoisuutta. 1.4 Peruslähtökohdat maakuntasuunnitelmalle ja kehittämisstrategioille Alueelliset lähtökohdat kehittämiselle Maakuntasuunnitelman alueellisena lähtökohtana on käytetty mm. tilastoaineiston myötä syntynyttä kuvaa Pohjanmaan maakunnan toimintaympäristöstä. Erittäin keskeisellä sijalla ovat myös olleet maakuntasuunnitelmaan osallistuneiden kuuden työryhmän työskentelyn tulokset, kuten esimerkiksi SWOT- eli nelikenttäanalyysin avulla kirjatut Pohjanmaan maakunnan kehittämisen vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet sekä uhat. Maakuntasuunnitelma ja ohjelma ovat maakunnan yleistä kehittämistä ohjaava ja kuvaava strategiakehikko, johon muut maakuntaa koskevat kehittämisohjelmat sovitetaan. Maakunnassamme tavoitteellista kehittämistä on organisoitu myös alueellisella tasolla aluekeskusohjelmatyöllä. Vaasanseutu (Vaasan ja Kyrönmaan seutukunnat sekä Jurvan kunta) ja Pietarsaaren seutu ovat mukana kansallisessa aluekeskusohjelmassa, joka on osa valtakunnallista alueiden kehittämisen erityisohjelmaa. Erityisohjelmat eivät voi olla ristiriidassa maakuntasuunnitelman tai ohjelman kanssa, vaan niiden tulee toteuttaa maakuntasuunnitelman ja -ohjelman päämääriä ja tavoitteita. Aluekeskusten tehtävänä on tukea erikokoisten kaupunkiseutujen kehittymistä vahvoiksi aluekeskuksiksi, koota kunnat, yritykset, oppilaitokset, tutkimusyksiköt ja kansalaisjärjestöt yhteistyöhön sekä vahvistaa osaamiseen perustuvaa kaupunkiseutujen elinvoimaa. 13

14 Pietarsaaren seudun aluekeskusohjelma korostaa vene- ja muoviteollisuuden keskittymiä, koulutuksen edistämistä verkostomallein sekä uusien toimenpiteiden, jotka liittyvät väestön ikääntymiseen ja alueen houkuttavuuteen asuin- ja työpaikkana, tarvetta. Vaasanseudulla panostetaan mm. seudulliseen elinkeinopolitiikan kehittämiseen, veturiyritysten toimitilojen saatavuuden edistämiseen sekä yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin liittyvän koulutuksen ja tutkimuksen kehittämiseen. Erityinen huomio kiinnitetään hyvinvointipalveluiden ja media-alan kehittämiseen. Pohjanmaalla on myös toiseen valtakunnalliseen erityisohjelmaan eli osaamiskeskusverkostoon kuuluva toimija Länsi-Suomen osaamiskeskus. Toiminta osaamiskeskuksissa perustuu alueiden huippuosaamiseen ja verkottumiseen. Tavoitteena on paikallisten, alueellisten ja kansallisten voimavarojen kohdentaminen valittujen kansainvälisesti kilpailukykyisten osaamisalojen kehittämiseen. Osaamiskeskusten tarkoituksena on lisätä tutkimuksen ja elinkeinoelämän välistä yhteistyötä huippuosaamisen hyödyntämiseksi. Osaamiskeskus on aluelähtöinen, ja se perustuu alueen yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, yritysten ja teknologiakeskusten varaan. Siinä keskitytään kansallisesta näkökulmasta vain huippuosaamisaloihin. Länsi-Suomen osaamiskeskus keskittyy energiatekniikkaan Kansalliset lähtökohdat kehittämiselle Valmisteluprosessissa on ensisijaisesti otettu huomioon eri työryhmien ja sidosryhmien osaaminen ja tavoitteet. Taustamateriaalina on myös käytetty Pohjanmaan aluekehitysohjelmaa sekä muiden hallinnonalojen ja viranomaisten suunnitelmia ja kehittämisohjelmia. Maakuntasuunnitelman laadinnassa keskeisiä kansallisia lähtökohtia ovat mm. valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista sekä alueellisessa kehittämisohjelmassa vahvistetut tavoitteet. Kehityksen kulkua on pyritty suuntaamaan myös erilaisten ennusteiden ja skenaarioiden avulla. Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä sisältyy maankäyttö- ja rakennuslakiin. Valtioneuvosto teki päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Tavoitteiden tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien asioiden huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Tavoitteet yhtenäistävät maakuntakaavojen laadintaa. Pohjanmaan maakunnan kannalta merkitystä on lähinnä seuraavilla tavoitteilla: toimiva aluerakenne, aluerakenteen tasapainoinen kehittäminen, omien vahvuuksien kehittäminen, kaupungin ja maaseudun välinen vuorovaikutus eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu kulttuuri- ja luonnonperinnön vaaliminen, virkistyskäyttö ja luonnonvarat toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet, kuten maankohoamisrannikko, maankohoamisen taloudelliset ja ympäristölliset vaikutukset. Valtakunnallisiin tavoitteisiin ja strategioihin perustuvat maakuntakohtaiset kehittämistavoitteet vahvistetaan maakuntasuunnitelmassa, maakuntaohjelmassa ja maakuntakaavassa sekä Vaasanseudun, Pietarsaaren seudun ja Suupohjan rannikkoseudun aluerakennesuunnitelmissa. 14

15 1.4.3 Euroopan unionin tavoitteet uudelle vuosikymmenelle Maakuntasuunnitelmassa otetaan arvioitavaksi eri suunnitelmissa ja ohjelmissa ilmaistu Euroopan unionin politiikka ja kansallinen politiikka, jotka sulautetaan osaksi maakunnan kehittämispolitiikkaa. Maakuntasuunnitelman lähtökohdiksi on otettu Euroopan unionin taloudellista, sosiaalista ja kestävää kehitystä koskevat päätökset, Euroopan aluesuunnittelun ja aluekehityksen suuntaviivat sekä eurooppalaista hallintotapaa koskevat periaatteet. Eurooppa-neuvosto vahvisti vuonna 2000 Lissabonissa unionin uuden strategisen päämäärän. Tavoitteena on tulla maailman kilpailukykyisimmäksi ja dynaamisimmaksi tietoon perustuvaksi taloudeksi, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Euroopan komissio on tiedonannossaan esittänyt ehdotuksen kestävän kehityksen strategiaksi Euroopassa. Tämän päämäärän saavuttamiseksi tarvitaan kokonaisvaltainen strategia, jonka tavoitteena on: valmistella siirtymistä tietoon perustuvaan talouteen ja yhteiskuntaan toteuttamalla parempaa tietoyhteiskunta- sekä tutkimus- ja kehittämispolitiikkaa sekä nopeuttamalla kilpailukykyä ja innovaatioita edistävää rakenneuudistusprosessia ja toteuttamalla sisämarkkinat nykyaikaistaa Euroopan sosiaalista mallia, investoida ihmisiin ja torjua sosiaalista syrjäytymistä säilyttää talouden hyvät näkymät ja suotuisat kasvuennusteet toteuttamalla asianmukaista talouspolitiikan yhdistelmää. Vuonna 2001 Eurooppa-neuvosto kokoontui Göteborgissa ja hyväksyi kestävän kehityksen strategian ja lisäsi ympäristöulottuvuuden työllisyyttä, talousuudistuksia ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta koskevaan Lissabonin prosessiin. Kestävää kehitystä koskevan komission tiedonannon, kuudennen ympäristötoimintaohjelman sekä ympäristönäkökohtien huomioon ottamista koskevien alakohtaisten strategioiden pohjalta Eurooppa-neuvosto on ensivaiheessa esittänyt joitakin tavoitteita ja toimenpiteitä yleisiksi ohjeiksi tulevaisuudessa laadittavaa politiikkaa varten neljällä ensisijaisella alalla: ilmastonmuutoksen torjunta kestävä kehitys liikenteessä kansanterveyden uhat luonnonvarojen vastuullisempi hallinta. Eurooppalaista hallintotapaa koskevan nk. valkoisen kirjan mukaan hyvän hallintotavan periaatteena on osallistuminen, vastuun selkeys, tehokkuus sekä johdonmukaisuus. Valkoisen kirjan mukaan vallitsee avoimuus. Toimielinten on työskenneltävä nykyistä avoimemmin, ja niiden on tiedotettava päätöksistään sekä käytettävä kansantajuista kieltä. Vuonna 1999 Euroopan unionin aluesuunnittelusta vastaavien ministerien epävirallisessa kokouksessa Potsdamissa hyväksyttiin Euroopan aluesuunnittelun ja aluekehityksen suuntaviivat ( European Spatial Development Perspective, ESDP), joiden tavoitteena on Euroopan unionin alueen tasapainoinen ja kestävä kehitys. Päämäärän saavuttamiseksi on asetettu kolme alueiden kehittämistä koskevaa tavoitetta: 1) taloudellinen ja sosiaalinen koheesio, 2) luonnonvarojen ja kulttuuriperinnön säilyttäminen, hoito ja käyttö sekä 3) Euroopan alueen tasapuolisempi kilpailukyky. 15

16 ESDP-dokumentti osoittaa kolme suuntaviivaa näiden tavoitteiden saavuttamiseksi: a) monikeskeinen aluerakenne ja kehitys sekä kaupungin ja maaseudun välisen suhteen uudistaminen, b) monikeskeisyyttä ja EU:n integraatiota edistävän infrastruktuurin ja tiedon tasavertainen saatavuus sekä c) luonnon- ja kulttuuriperinnön järkevä käyttö ja hoito. Nämä Euroopan aluesuunnittelun ja aluekehityksen suuntaviivat näkyvät paitsi maakuntasuunnitelmassa myös maakuntakaavassa ja maakuntaohjelmassa. Euroopan yhteisöllä on ollut toimivaltuus kulttuuriasioissa marraskuun alussa vuonna 1993 voimaan tulleen Maastrichtin sopimuksen myötä. Myös tätä ennen, aina luvulta lähtien, yhteisö tuki kulttuurihankkeita. Perustamissopimuksen artiklassa 151 eli ns. kulttuuriartiklassa (artikla 128 Maastrichtin sopimuksessa) määritellään yhteisön toimivaltuus kulttuurin alalla. Artiklan mukaan yhteisö myötävaikuttaa siihen, että jäsenvaltioiden kulttuurit kehittyvät kukoistaviksi pitäen arvossa niiden kansallista ja alueellista monimuotoisuutta ja korostaen samalla niiden yhteistä kulttuuriperintöä. Artikla 151 määrittelee seuraavat neljä yhteistyön aluetta: Euroopan kansojen kulttuurin ja historian tuntemuksen ja sitä koskevan tiedon levityksen parantaminen Euroopan kannalta merkittävän kulttuuriperinnön säilyttäminen ja suojaaminen muu kuin kaupallinen kulttuurivaihto taiteellinen ja kirjallinen luova toiminta myös audiovisuaalisella sektorilla. 1.5 Menestyvän alueen tunnusmerkit Oppiva alue lähtökohtana Niin Pohjanmaan kuin muidenkin alueiden kehittymiseen ja kehittämismahdollisuuksiin vaikuttavat paitsi sellaiset tekijät, joihin voimme itse vaikuttaa (nk. endogeeniset eli sisäsyntyiset tekijät), myös tietyt ulkoa tulevat muutokset (nk. eksogeeniset eli ulkosyntyiset tekijät). Keskeisiä haasteita kehittämiselle asettavat mm. globalisaatio, informaatioteknologian kehitys, tiedon merkityksen kasvu, nopeat suhdannevaihtelut, kireä kansainvälinen kilpailu sekä Euroopan yhdentymiskehitys. Myös paikallinen toimintaympäristö, kilpailukyky sekä alueiden asema osana maailmanlaajuisia virtoja (mm. informaatio-, teknologiaja pääomavirrat) ovat alueen menestystekijöitä. Alueellisessa kehittämistoiminnassa korostuvat alueen kyky vahvistaa omaa innovaatio- ja kilpailukykyään sekä kyky luoda paikallisista lähtökohdista kilpailuetuja. Sotaraudan mukaan alueiden kilpailukykyyn vaikuttavat keskeisesti paitsi alueen imago ja luova jännite myös seuraavat toisiinsa kiinteästi yhteenkuuluvat kuusi tekijää: yritykset (mm. alihankkijoiden ja muiden yritysyhteistyökumppaneiden läheisyys, yritysten koko- ja toimialarakenne, vientisuuntautuneisuus, osaamisintensiivisyys sekä toimialojen kilpailukyky) inhimilliset voimavarat (inhimillinen eli osaava, innovatiivinen ja korkeasti kouluttautunut työvoima) asuin- ja elinympäristön (s.o. fyysinen, toiminnallinen sekä taloudellinen) laatu muodolliset ja epämuodolliset organisaatiot, niiden määrä sekä tiivis ja toimiva yhteistyö verkostoihin kuuluminen alueen fyysinen toimintaympäristö (liikenneyhteydet, kaavaratkaisut, tontit, toimitilat, energian saanti, luonnonvarojen ja raaka-aineiden saatavuus sekä erilaiset kustannustekijät). (Sotarauta & Mustikkamäki 2001.) 16

17 Alueen imagoon puolestaan vaikuttavat fyysinen ympäristö, yritykset, oppi- ja tutkimuslaitokset sekä asuin- ja elinympäristö. Kehittäminen edellyttää lisäksi uusia toimintamalleja ja prosesseja, uuden informaation hyödyntämistä sekä muutoksia aiheuttavien ilmiöiden tulkintaa ja muutosten ennakointia. (Sotarauta & Mustikkamäki 2001.) Erityisen tärkeinä voidaan myös pitää klustereita, jotka uudistavat teknologiaa ja osaamista. Klusteri on toimittajien, tuottajien, asiakkaiden ja kilpailijoiden erilaisten osaajien muodostama keskittymä, joka edistää taloudellista tehokkuutta, kasvattaa erikoistumista ja on kilpailuetujen lähde. Klusterin toimijoita yhdistävät yleensä vahvat hyödyke- ja osaamiskytkennät. Siinä on samanaikaisesti sekä kilpailua että yhteistyötä. Julkisen sektorin tehtävänä klustereiden tukemisessa on edistää infrastruktuurin kehitystä, koulutusta, tutkimusta ja verkottumista. Menestyvä maakunta pohjautuu omaleimaisuuteen, joka koostuu monesta yllä olevasta piirteestä. Tähän perustuvaa aluekehitysoppia voisi kutsua oppivaksi alueeksi. Oppivalla alueella läheisyys, luottamus ja eri kytkennät toimijoiden välillä edistävät kehitystä. Uusi osaaminen ja osaamisen siirrot toimijoiden välillä helpottavat innovaatioiden syntymistä. Sellaisella alueella, jolla on vahva osaamisen keskittymä ja jossa ihmisten lisäksi organisaatiot ja verkostot ovat osaavia, on hyvät menestymismahdollisuudet Tavoitteellisen aluekehityksen tekijät Tämänhetkinen kehitys - lisääntyvä taloudellinen ja poliittinen yhdentyminen on johtanut meidät poliittistaloudelliseen ristiriitatilanteeseen. Maailmanlaajuiset markkinat ja rakennemuutos kohti tietovaltaista tuotantoa ovat talouden areenoille ominaisia. Yhteiskuntapolitiikka lisää puolestaan päätöksenteon hajauttamista. Mitä useammat yhteiskunnan toiminnoista erotetaan kollektiivisesta harkinnasta ja huomioonottamisesta, sitä vaikeampaa on pitää yllä yhteisiä instituutioita, jotka kanavoivat maakunnan vahvuuksia. Toisaalta ei ole tarkoituksenmukaisen strategian mukaista luopua mahdollisuuksista, joita maailmanlaajuiset markkinat antavat Pohjanmaan kaltaiselle maakunnalle, jonka elinkeinoelämä on erittäin vientivoittoista. Tässä ristiriitatilanteessa korostuu alueellistamisen merkitys, ja on muotoiltava politiikka, jossa alueen kehittäminen vaatii maakunnan eri toimijoiden ja organisaatioiden yhteensovittamista. Lähtökohtana on siis tunnustaa sisäinen ristiriita ja muotoilla sellainen strategia, joka ottaa huomioon ja asettaa järjestykseen yhteen sovittamattomat tavoitteet. Taloudellinen kasvu ja hyvinvointi Osallisuus Kilpailukyky Kestävä kehitys - Demokraattinen päätöksenteko - Avoimuus - Tasavertaisuus - Sosiaalinen pääoma Kuva 1.2 Kehittämisen tekijät. - Inhimillinen pääoma - Saavutettavuus - Innovatiivisuus - Klusterit - Taloudellisesti kestävä kehitys - Sosiaalisesti kestävä kehitys - Ekologisesti kestävä kehitys 17

18 Yleisinä pitkän aikavälin tavoitteina ovat taloudellinen kasvu ja hyvinvointi (ks. kuva 1.2). Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi voimme pääasiallisesti tehdä työtä, jolla edistetään maakunnan osallisuutta, kilpailukykyä ja kestävää kehitystä. Osallisuus on sekä tavoite että keino. Se on endogeenisen eli sisältä tulevan kehityksen lähde. Demokraattinen päätöksenteko, avoimuus, tasavertaisuus ja sosiaalinen pääoma ovat osallisuuden perustavaa laatua olevia tekijöitä, jotka saavat ihmiset tuntemaan olevansa osallisina kehityksessä. Myös kilpailukyky on kehityksen lähde. Se voidaan jakaa neljään osatekijään: inhimilliseen pääomaan, saavutettavuuteen, innovatiivisuuteen ja klustereihin. Kestävä kehitys vuorostaan korostaa sekä taloudellista, sosiaalista että ekologista kestävyyttä. Maakuntasuunnitelmassa esitellään pääasiallisesti tämän jaon mukaisesti tähänastisen kehityksen taustalla olevat keskeiset tekijät ja ne uhkat ja mahdollisuudet, joita tulevaisuus tuo tullessaan Horisontaalinen näkökulma kehittämiseen Kun lähtökohtina ovat oppiva alue ja teema-alueittainen aluekehitys, on tärkeää kehittää sellaisia poliittisia välineitä, jotka sallivat painopistealueiden ja tavoitteiden kokonaisvaltaisen, alueellisen arvioinnin. Tähän tarvitaan sektoreiden rajat ylittävää, yhdennettyä kehittämispolitiikkaa. Sektoreiden rajat ylittävä politiikka tehostaisi ensinnäkin maaseutupolitiikkaa. Maaseutu on aluekehityksellisesti erityisasemassa, sillä maaseudulla on paraikaa meneillään raju taloudellinen rakennemuutos. Lisäksi maaseudun väestökehitys on epäsuotuisa. Tuotannolliset rakenteet keskittyvät yhä vahvemmin maamme länsi- ja eteläosiin. Jo pitkään jatkunut kehitys, jota ovat leimanneet tuottavuuden kasvu ja tuotannon tehostuminen, on johtanut peruselinkeinojen työllisyyden heikentymiseen ja vapauttanut peruselinkeinoista työvoimaa muille toimialoille. Kun työvoiman koulutustaso on samalla noussut ja työvoiman liikkuvuus on lisääntynyt, on seurauksena ollut kaupungistumisaalto. Edellä selostetut, maakunnallemme tunnusomaiset haasteet ovat sellaisia, että niistä on nykyisin kehittämistoimenpitein vaikeaa saada kunnollista otetta. Siksi tavoitteena on sellainen politiikka, joka edistää maaseudun kehitystä sekä toiminnallisesti että kulttuurisesti. Tämä on kirjattu maakuntasuunnitelmassa seuraavan otsikon alle: Elävä Pohjanmaa elävä kaupunki ja maaseutu Toisaalta on tärkeää, että aluetasolla kyetään toimimaan myös rannikkoalueen monimuotoisuuden ehdoin. Rannikkomaakunta on monellakin tapaa omintakeinen, sillä biologisten, fysikaalisten ja inhimillisten tekijöiden yhteisvaikutusta ei voida aina ennakoida. Koska fysikaaliset, taloudelliset, kulttuuriset ja institutionaaliset edellytykset vaihtelevat alueittain, on ongelmiin tartuttava joustavilla, konkreettisiin asioihin suunnatuilla strategioilla. Erityisen tärkeää on ottaa käyttäjien ja asukkaiden aloitteet huomioon. Siten maakuntaamme palvelisi parhaiten osallisuuteen perustuva, rannikkoalueiden yhdennetty hallinto. Tämä on kirjattu maakuntasuunnitelmassa seuraavan otsikon alle: Yhdennetty käyttö ja hoito kestävän kehityksen tasapainon saavuttamiseksi 18

19 Kolmannen esimerkin horisontaalisen näkökulman tarpeellisuudesta antavat verkostoyhteiskunnan haasteet. Suomi kuuluu tietoliikenneteknologian kärkimaihin, ja täällä on menestyksellisesti kehitetty kansainvälisesti kilpailukykyisiä teollisuusaloja. Suurena haasteena on se, kuinka maamme maakunnat menestyvät tämän hetkisessä maailmanlaajuisessa murroksessa, jota luonnehtivat nopea informaatioyhteiskunnan kehitys, globaalin talouden leviäminen sekä verkostoyhteiskunnan nousu. (Ks. Castells & Himanen 2001.) Maakuntasuunnitelmassa on käsitelty kehityssuuntauksia ottamalla huomioon ne haasteet, jotka tietoyhteiskunta asettaa infrastruktuurille, monikulttuuriseen yhteiskuntaan liittyvälle osaamiselle sekä innovaatiokyvylle. Verkostoyhteiskuntaa koskevat päämäärät ja strategiat on kirjattu maakuntasuunnitelmassa seuraavien otsikoiden alle: Hyvin integroitu, älykäs maakunta Monipuolinen osaaminen, monimuotoinen kulttuuri ja laaja-alainen vapaa-ajan toiminta Hyvä innovaatiokyky: monipuolinen elinkeinorakenne ja menestyvät klusterit. 19

20 Pohjanmaan maakuntalintu tervapääsky 20

21 Pohjanmaan lähtökohdat tulevaisuuden kohtaamiselle 2. Kehittämistyön lähtöasetelmia välittävän kokonaiskuvan luomiseksi kuvaillaan tässä luvussa Pohjanmaan maakuntaa eräiden maakunnan kehitykseen vaikuttavien erityisten teemojen valossa: osallisuus, väestö, bruttokansantuote ja elinkeinorakenne, hyvinvointi, kunnallisen sektorin palvelut, työmarkkinat, alueidenkäyttö ja kestävä kehitys. 2.1 Osallisuus Pohjalaiset osallistuvat aktiivisesti omien lähiyhteisöjensä kehittämiseen. Äänestysprosentti on perinteisesti korkea, ja kunnallisen demokratian tasoa pidetään yleisesti ottaen hyvänä. Kunnallisvaalien äänestysprosenttia voidaan käyttää asukkaiden osallistumisasteen mittarina. Vaikka äänestysprosentti on Pohjanmaalla selvästi laskenut sitten ja 1980-lukujen, vaaleissa äänestetään kuitenkin vilkkaammin kuin maassa keskimäärin, ks. kuva 2.1. Pedersöre Luoto Kruunupyy Kaskinen Maksamaa Kristiinankaupunki Korsnäs Vöyri Uusikaarlepyy Oravainen Närpiö Maalahti Isokyrö Vähäkyrö Mustasaari Pietarsaari Laihia Koko maa Vaasa Kuva 2.1 Äänestysprosentti kunnallisvaaleissa. Lähde: Tilastokeskus. 21

22 Osallisuuden tilanne: - vahva paikallisdemokratia - korkea osallistumisaste - vilkas yhdistyselämä Osallisuutta ei pidä mitata ainoastaan edustuksellisen demokratian mittareilla. Yhtä tärkeää on ottaa huomioon tosiasialliset, kansalaisten poliittisista puolueista riippumattomat vaikuttamismahdollisuudet sekä kansalaisyhteiskunta. Kansalaisyhteiskunnan sisällyttämisen takana on ajatus, että hyvin toimiva siviiliyhteiskunta edistää demokratiaa. Pohjalaiset osallistuvat aktiivisesti myös vapaaehtoistyöhön, ja maakunnan yhdistyselämä on monipuolinen. Yhdistyselämä on tärkeä mm. vapaa-ajan toiminnan tarjonnalle. Lähiyhteisöt ovat verrattain rauhallisia, ja rikollisuutta esiintyy Pohjanmaalla vähemmän kuin maassa keskimäärin. Väkivaltarikokset ovat erityisen harvinaisia maaseutukunnissa. Sen sijaan Pohjanmaata koettelee kumouksellinen toiminta, jolla on huomattavia taloudellisia seurauksia niin yksityishenkilöille kuin yrittäjillekin: turkiseläinten vapauttaminen ja turkistarhaiskut ovat herättäneet huomiota kaukana maakunnan ulkopuolella. 2.2 Väestökuvaus Väestökehitys aiheuttaa maakunnassa muutospaineita. Väestöllä on tärkeä merkitys kotimarkkinoiden ja työvoiman kokoa ja veropohjaa ajatellen. Väestö inhimillisenä pääomana on myös maakunnan tärkeimpiä kasvutekijöitä. Kaupungistuminen edustaa viime vuosisatojen selkeintä kehitystä, ja se on pikemminkin sääntö kuin poikkeus Väestökehitys Väestökehitystä voidaan tarkastella kolmena eri osatekijänä: syntyneiden enemmyys, nettomaassamuutto ja nettosiirtolaisuus. Eri maakuntien väestökehitys voi näin ollen poiketa toisistaan huomattavasti. Muuttoliike on voimakkain yksittäinen tekijä, joka pidemmällä aikavälillä vaikuttaa väestökehitykseen. Suomen väestörakenteeseen ovat vaikuttaneet toisen maailmansodan jälkeen vuosina syntyneet nk. suuret ikäluokat. Ao. vuosien jälkeen syntyvyys alkoi laskea. Vähiten lapsia syntyi 1970-luvun alussa. Koska tämä ikäluokka on nyt synnyttävässä iässä, syntyy luultavasti lähivuosina yhä vähemmän lapsia. Alhaisesta syntyneiden määrästä huolimatta on syntyvyys Suomessa naista kohden korkea eurooppalaiseen tilanteeseen verrattuna. Myös kuolleisuudessa on 1900-luvulla tapahtunut muutoksia. Keskimääräinen elinikä on pidentynyt, ja kuolleisuus on vähentynyt kolmanneksella viimeksi kuluneiden kahdenkymmenen vuoden aikana. Tähän mennessä on syntyneiden määrä ylittänyt kuolleiden määrän vuosittain. Tulevaisuudessa ei asianlaita kuitenkaan ole näin, ja pitkällä aikavälillä Suomen väestömäärä voi lisääntyä vain kasvaneen siirtolaisuuden seurauksena. Maan sisäiset alueelliset erot ovat suuria. Vuonna 2000 noin puolessa maakunnista vallitsi sekä syntyvyyden että alueiden välisen nettomuuton alijäämä. Maassamuutto on väestömuutosten suurin yksittäinen syy. Kaupungistuminen ei toki ole mikään uusi ilmiö. Muuttoliike lisääntyi kuitenkin entisestään 1990-luvun lopulla, pääasiassa sen takia, että työvoimaa muutti kasvukeskuksiin, etenkin pääkaupunkiseudulle, Turkuun, Tampereelle, Jyväskylään ja Ouluun, uusien työpaikkojen perässä. Muuttoliike liittyy myös koulutukseen. Nuoret hakeutuvat yliopistokaupunkeihin tai niitä ympäröiville paikkakunnille, joilla on työpaikkoja. Toisaalta korkeasti koulutetut muuttavat muita halukkaammin. Koska muuttajat ovat lapsia synnyttävässä iässä, on odotettavissa, että heidän muuttonsa kasvukeskuksiin johtaa tulevaisuudessa vielä suurempiin alueittaisiin eroihin väestökehityksessä. Muuttoliike vaikuttaa näin ollen maakuntien kehityksen dynamiikkaan. Erityisen voimakkaita seurauksia on odotettavissa seuraavilla aloilla: työvoiman ja työmarkkinoiden kehitys tulokehitys ja alueiden ostovoima väestörakenne kuntien kyky tarjota julkisia palveluja, esim. sosiaali- ja terveyshuollon palveluja, koulutus, infrastruktuuri, maankäyttö julkisten palvelujen kysyntä 22

23 Pohjanmaalla väestö on vähentynyt 1990-luvun jälkipuoliskolla. Tämä on ollut seurausta vähenevästä syntyvyydestä, joka kuitenkin edelleen on ylijäämäinen ja suhteellisen korkea muihin maakuntiin verrattuna. Nettomuutto on pysytellyt alijäämäisellä tasolla. Pohjanmaan nettosiirtolaisuus on kuitenkin ollut usean vuoden ajan positiivinen. Suurin epävarmuus koskee muuttoliikettä. Ennusteet osoittavat, että Pohjanmaan osalta ovat muutokset vuotiaiden sekä yli 65-vuotiaiden kohdalla suhteellisesti katsoen alhaisemmat kuin useimmissa muissa maakunnissa, ks. taulukko 2.1. Nykyinen muuttoliikkeen suuntaus vaikuttaa kielteisesti tulevaisuudessa Pohjanmaan väestönlisäykseen, ks. taulukko 2.2. Se tarkoittaa, että tulevaisuudessa maakuntamme huoltosuhde on huonompi kuin maassa keskimäärin. Ennusteet osoittavat, että väestökehitykseen vaikuttaa muuttoliikkeen kehitys. Vaikka tällaisiin ennusteisiin liittyy suuri epävarmuus, on syytä tarkastella väestökehitystä. Syntyvyys voi muuttua, kun taas kuolleisuus luultavasti laskee entisestään. Väestökehitykseen vaikuttavat osatekijät vaihtelevat maakunnassa paitsi ikärakenteen myös muiden tekijöiden vuoksi. Kuva 2.2 esittää vuosien 1991 ja 2001 syntyneiden enemmyyden, maan sisäisen nettomuuton ja nettosiirtolaisuuden Pohjanmaalla ja sen seutukunnissa. Taulukko 2.1 Väestöennuste / trendilaskelma YHT POHJANMAA 18,6 Koko maa 18,1 64,0 66,9 17,3 15, ,6 15,7 Lähde: Tilastokeskus ,5 61,4 yli 65-23,9 22,9 YHT Taulukko 2.2 Tilastokeskuksen väestöennusteet vuosille Pohjanmaalla seutukunnittain Trendilaskelma Omavaraisuuslaskelma Koko maa POHJANMAA: Seutukunnat Kyrönmaa Vaasan seutu Suupohjan rannikkoseutu Pietarsaaren seutu

24 Nettosiirtolaisuus Nettomaassamuutto Syntyneiden enemmyys 1991 Pohjanmaa Kyrönmaa Vaasan seutu Suupohjan rannikkoseutu Pietarsaaren seutu Nettosiirtolaisuus Nettomaassamuutto Syntyneiden enemmyys 2001 Pohjanmaa Kyrönmaa Vaasan seutu Suupohjan rannikkoseutu Pietarsaaren seutu Kuva 2.2 Väestölisäyksen osatekijät 1991 ja Lähde: Tilastokeskus. Muuttoliike vaikuttaa myös alueelliseen ikärakenteeseen. Käänteinen väestöpyramidi osoittaa trendilaskelman mukaan, että Pohjanmaan väestörakenne noudattaa suurelta osin maan jakoa. Vaasan seudulla jako on hiukan tasaisempi, kun taas Suupohjan rannikkoseudulla vanhusväestön osuus kasvaa kaiken aikaa, ks. kuva

25 Koko maa miehet naiset Pohjanmaa miehet naiset Kyrönmaa miehet naiset miehet Vaasan seutu 2020 naiset Suupohjan rannikkoseutu miehet naiset Pietarsaaren seutu miehet naiset Kuva 2.3 Väestön ikä- ja sukupuolirakenne trendilaskelman mukaan vuonna 2020 Pohjanmaan seutukunnissa. Lähde: Tilastokeskus. 25

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

13 Pohjanmaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti POHJANMAA

13 Pohjanmaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti POHJANMAA Kulttuuria kartalla 13 Pohjanmaa 13.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 13.1. POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 2 kpl Maaseutumaiset: 11 kpl Pohjanmaan

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? ETELÄ-KARJALAN LIITTO ALUESUUNNITTELU 2017 ARTO HÄMÄLÄINEN MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? Kaavoituksella ohjataan hyvin arkisia asioita, joita ei välttämättä edes tule ajatelleeksi. Kuten

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 Hyväksytty: Valtuusto 29.11.2016 97 2 1. Yleistä kaavoituskatsauksesta Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA) säätelevät kaavoitusta

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

LAPPI SOPIMUS. Maakuntastrategia 2040

LAPPI SOPIMUS. Maakuntastrategia 2040 LAPPI SOPIMUS maakuntaohjelma 2014-20172017 Maakuntastrategia 2040 Hyväksytään Lapin liiton valtuustossa 20.5.2014 Lisätietoja: ohjelmapäällikkö Mervi Nikander mervi.nikander(@)lapinliitto.fi www.lapinliitto.fi/lappi-sopimus

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 7.10.2014 Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 1 Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu yhdistettiin Tuloksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

Maakunnan liitto maaseudun kilpailukyvyn kehittäjänä. Maaseudun kilpailukyky -seminaari Mustiala, Asko Peltola

Maakunnan liitto maaseudun kilpailukyvyn kehittäjänä. Maaseudun kilpailukyky -seminaari Mustiala, Asko Peltola Maakunnan liitto maaseudun kilpailukyvyn kehittäjänä Maaseudun kilpailukyky -seminaari Mustiala, 17.9.2009 Asko Peltola Mikä on maakunnan liitto? Suomessa on 19 maakunnan liittoa (+ Ahvenanmaa) Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA (KESU) Alustavia näkökulmia; perusuran valinta

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA (KESU) Alustavia näkökulmia; perusuran valinta KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2016 2020 (KESU) Alustavia näkökulmia; perusuran valinta Tulevaisuuden tekijät korkeasti koulutettujen työmarkkinat -seminaari 11.3.2014 Koulutuksen ja

Lisätiedot

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistaminen

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistaminen Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistaminen - vaikuttavammin, rajatummin, täsmällisemmin Käynnistystilaisuus 8.2.2016 Timo Turunen ympäristöministeriöstä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Lisätiedot

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu 2010 -luvulla Veijo KAVONIUS Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö 3.2.2010 Aluestrategia 2020 työ Valmistuu

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö 15.4.2015 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET VNp 30.11.2000, tarkistetut tavoitteet voimaan 1.3.2009 Osa maankäyttö-

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA ASIANTUNTIJATYÖPAJA ARKTINEN KESKUS 18.3.2011 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Maakuntakaavan tehtävät MRL 25 Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön

Lisätiedot

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Liittojen päätehtävät Alueiden käyttö - Maakuntasuunnitelma ja kaava - Yhdyskuntarakenne, liikenne,

Lisätiedot

Muotoilemme elämäämme kestäväksi

Muotoilemme elämäämme kestäväksi Muotoilemme elämäämme kestäväksi Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma strategia 2035 Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan kehittämiseksi Pohjautuu sekä alueiden kehittämis- että maankäyttö-

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntaohjelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Pohjanmaan maakuntaohjelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Pohjanmaan maakuntaohjelma 2018 2021 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maakuntahallituksen hyväksymä 30.1.2017 Sisältö 1 Maakuntaohjelman lähtökohdat... 3 2 Maakuntaohjelman tarkoitus ja sisältö...

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö 9.9.2013 Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli 5.9.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Mistä puhun Valtakunnallisen sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin

Lisätiedot

Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva

Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva 26.4.2016 Maakuntakaavan toimintaympäristö muutoksessa Kaavoituksen tulee vastata aluehallintouudistuksen tarpeisiin Kaavaprosessia

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

Storklubbin asemakaavan muutos kortteleissa , Ala-Ähtävä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi:

Storklubbin asemakaavan muutos kortteleissa , Ala-Ähtävä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: Storklubbin asemakaavan muutos kortteleissa 111-115, Ala-Ähtävä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599417201404 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Keskustelutilaisuus 4.11.2014, Ympäristöministeriö Päivi Nurminen, seutujohtaja, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Kaupunkiseutu 2015 Kaupunkiseutu

Lisätiedot

ALUEET JA HYVINVOINTI

ALUEET JA HYVINVOINTI ALUEET JA HYVINVOINTI Hyvinvointialan kehittäminen strategisena kokonaisuutena Kehittämisyhteistyön käytännön kokemuksia Aluekehitysjohtaja Varpu Rajaniemi Pohjanmaan liitto 11.6.2009 POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013 Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva ALLI Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013 Keskiössä Suomen aluerakenne siis mikä? Palvelut Aluerakenteella e a tarkoitetaan väestön ja asumisen, tö työpaikkojen

Lisätiedot

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 30.6.2016 YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2016 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Ala-Ähtävän asemakaavan muutos, Langkulla (Malue muutetaan AO-alueeksi) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi:

Ala-Ähtävän asemakaavan muutos, Langkulla (Malue muutetaan AO-alueeksi) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: Ala-Ähtävän asemakaavan muutos, Langkulla (Malue muutetaan AO-alueeksi) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599414201601 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Satavesi 10 vuotta ohjelmakokous 2012 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto 22.11.2012 Satakunta yksi Suomen 19 maakunnasta monia kansallisesti ja jopa

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ VALTAKUNNALLISTEN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN UUDISTAMINEN

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ VALTAKUNNALLISTEN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN UUDISTAMINEN YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 19.2.2016 VALTAKUNNALLISTEN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN UUDISTAMINEN Alustava työ- ja arviointisuunnitelma Ympäristöministeriö on aloittanut valmistelun valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9. KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät 24.-25.8.2016, Mikkeli Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.2016 Unelmayhteiskunta (Jensen) Tulevaisuuden maailmassa

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

Globaalin vastuun strategia

Globaalin vastuun strategia Globaalin vastuun strategia 9.5.2012 HELSINGIN KAUPUNKI 1 GLOBAALIN VASTUUN STRATEGIA Sisältö 1. Johdanto 2. Globaalin vastuun linjaukset Helsingin kaupungin toiminnassa Globaalin vastuun määritelmä Ilmastonmuutos

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 63 ) mukainen asiakirja, jossa kuvataan

Lisätiedot

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan Laajennus. Alkkulan teollisuusalue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan Laajennus. Alkkulan teollisuusalue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan Laajennus. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.3.2015 YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2015 Seitap Oy Osallistumis-

Lisätiedot

Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen

Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen Tilastokeskuspäivä 4.11.2008 Yliaktuaari Markus Rapo, Tilastokeskus Esityksessäni! Hieman historiaa! Miksi ennusteita laaditaan! Tilastokeskuksen väestöennusteen

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OAS 1 (6) TURUNKANKAAN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 7.2.2014 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 Sisällysluettelo 1. Yleistä 2. Maakuntakaava 3. Yleiskaava 4. Asemakaava 5. Rakennusjärjestys 6. Ohjelmoimattomat kaavoitustyöt 7. Kaavoitusohjelma 8. Liitekartat

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017

LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017 LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017 LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017 Suomen ruotsalainen kansanpuolue on sinun äänesi tasa-arvoisen Suomen puolesta. Me työskentelemme kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Maisema-alueet maankäytössä

Maisema-alueet maankäytössä Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 26.11.2013 1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kulttuuriympäristöä koskevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden

Lisätiedot

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva rr-ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3%

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa

Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa Raimo Vuorinen, KT, Projektipäällikkö, ELGPN Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto Jukka Lerkkanen, KT, Opettajankoulutuspäällikkö

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohta Työ- elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Haikko 15.3.2011 Lakiuudistuksen (Laki alueiden kehittämisestä 1651/2009)

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista

Lisätiedot

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, 31.5.2011, Antti Below Taustaa Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma (19.4.2007): Selvitetään mahdollisuudet

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 3/2016 Kirsi Kaunisharju 26.10.2016 Sote- ja maakuntauudistus Hallituksen linjaus 5.4.2016:

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Aluekehittämisjärjestelmä ja lainsäädäntö (luonnos keskeisistä sisällöistä koskien aluekehittämistä) Maakuntalaki (11/2016 HE eduskunnalle) Maakunnan tehtävät: Aluekehittämisviranomainen

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään)

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

VERKOSTOJA KOROSTAVA KANSAINVÄLISYYSOHJELMA JA ESIMERKKEJÄ KANSAINVÄLISTEN VERKOSTOJEN ARVIOINTITYÖKALUISTA

VERKOSTOJA KOROSTAVA KANSAINVÄLISYYSOHJELMA JA ESIMERKKEJÄ KANSAINVÄLISTEN VERKOSTOJEN ARVIOINTITYÖKALUISTA KV-KEVÄTPÄIVÄT 2016 KORKEAKOULUJEN, KAUPUNGIN JA ELINKEINOELÄMÄN YHTEISTYÖN ARVIOINTI KANSAINVÄLISTYMISEN NÄKÖKULMASTA VERKOSTOJA KOROSTAVA KANSAINVÄLISYYSOHJELMA JA ESIMERKKEJÄ KANSAINVÄLISTEN VERKOSTOJEN

Lisätiedot

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Asemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen

Asemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen Asemakaavan sisällöstä 11.4.2013 Asemakaava: yksityiskohtaisin kaavataso Asemakaava on yksityiskohtaisin kaavataso. Sillä ohjataan maankäyttöä ja rakentamista paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan,

Lisätiedot

TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA

TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA Rovaniemen maalaiskunta TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITTELUKESKUS OY 2 ROVANIEMEN MAALAISKUNTA TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAAVOITUKSEN

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Maakunnan turvallisuus Kuopio Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Maakunnan turvallisuus Kuopio Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Maakunnan turvallisuus Kuopio 28.10.2016 Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Suomi maailman turvallisin maa World Economic Forum arvioi Suomen maailman turvallisimmaksi maaksi Onko Etelä-Savo Suomen turvallisin

Lisätiedot

Kuntien haasteita vuoteen 2015

Kuntien haasteita vuoteen 2015 Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Aluestrategia 2020 ja EU:n alueja rakennepolitiikan valmistelu

Aluestrategia 2020 ja EU:n alueja rakennepolitiikan valmistelu Aluestrategia 2020 ja EU:n alueja rakennepolitiikan valmistelu Alivaltiosihteeri Heikki Aurasmaa Työ- ja elinkeinoministeriö Rovaniemi 5.5.2010 Suomen aluekehittämisstrategia 2020 I Suomen aluekehittämisstrategia

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

MAASEUDUN TULEVAISUUS

MAASEUDUN TULEVAISUUS Alue- ja kaupunkipolitiikan keskustelutilaisuus 21.4. 2017 MAASEUDUN TULEVAISUUS Christell Åström, pääsihteeri Maaseutupolitiikan neuvosto MANE TAUSTA 1995-2015 Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä 1995-2015

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Elämää elinvoimaisella alueella

Elämää elinvoimaisella alueella Pitäjäntupa Vahva henki ja elävä yhteisö Paikallinen vetovoima Paikallinen työntövoima Elämänuskon infravaunut Perustana peruskunta Elämää elinvoimaisella alueella 5.6.2014 Page 1 ELINVOIMAISET PAIKALLISYHTEISÖT

Lisätiedot