TOSI-TV OSANA DOKUMENTARISMIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOSI-TV OSANA DOKUMENTARISMIA"

Transkriptio

1 TOSI-TV OSANA DOKUMENTARISMIA Juha Aarikka Opinnäytetyö, syksy 2004 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun yksikkö Viestinnän koulutusohjelma Medianomi(AMK)

2 TIIVISTELMÄ Aarikka, Juha Tosi-tv osana dokumentarismia, Turku syksy 2004, 34 s Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun yksikkö, medianomi(amk). Opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia tosi-tv:n ja dokumentin yhtäläisyyksiä. Niillä on selkeitä yhteisiä sisällöllisiä ja työmetodillisia samankaltaisuuksia. Käsittelen myös tositv:n käsikirjoittamista ja ohjaamista esimerkkeinä työmetodien samankaltaisuudesta. Tosi-tv:n ohjaajan rooli eroaa perinteisestä ohjaajakäsityksestä, koska lähtökohtana, että todellisuutta ei voi ohjata. Sitä voi suunnitella ja ennakoida. Tosi-tv on tutkimusalue, josta ei ole juurikaan tehty tutkimuksia. Tämän vuoksi kirjalliset lähteeni käsittelevät dokumentarismia. Toisena informaation lähteenä käytän teemahaastatteluita. Haastatteluiden tarkoituksena on selvittää sekä alan ammattilaisten näkemystä tosi-tv:n suhteesta dokumentarismiin ja muihin ohjelmatyyppeihin että työmetodeja. Haastateltavina ovat tosi-tv-ohjaajat Kim Finn ja Tuomas Summanen. dokumentaristi Jean Bitar ja elokuva- ja televisiotieteen dosentti Veijo Hietala. Tutkielmani todistaa tosi-tv:n ja dokumentarismin suhteen, mutta tuo esiin vahvan yhtäläisyyden fiktion kanssa. Tosi-tv:llä on molempien ohjelmatyyppien kanssa yhtenäisyyksiä lähinnä työtavoissa. Tämä osoittaa tosi-tv:n jakautuneen useaan erilaiseen alalajiin, joita yhdistää ainoastaan sana tosi-tv. Dokumentarismi on tällä hetkellä nousemassa aiempaa suurempaan suosioon ja saa jatkuvasti uusia variaatioita. Tosi-tv saa vaikutteita dokumenteista ja samalla dokumentti saa vaikutteita tosi-tv:stä. On arvioitu, että henkilövetoinen dokumenttikerronta yleistyy myös suomalaisessa dokumenttikulttuurissa. Tosi-tv:n ohjaamisen ymmärtäminen on yksi työkalu, millä uuden dokumenttikulttuurin luominen on mahdollista. Asiasanat: viestintä, tosi-tv, dokumentti, fiktio, viihde, käsikirjoittaminen

3 ABSTRACT Aarikka, Juha. Reality Tv as part of Documentarism, Turku, Autumn 2004, Language: Finnish, 34 pages. Diaconia Polytechnic, Turku Unit, Degree Programme in Communication and Media Arts, Media Artist. Reality TV is a well known television format. It has a significant amount of similarities with documentaries. The aim of this study is to define these similarities and analyze their relation with reality TV. To do this, two general definitions must be made. One, there is no exact definition what reality TV is and two there are no definitions for different genres inside reality TV. The idea of directing reality TV is foggy. How can anyone direct reality? My purpose is to give tools how to direct reality TV. I am not trying to write a definitive manual, only to point out the main tools of the director. There is not much written data about reality TV. Therefore I had to rely on literature dealing with documentary realism and ways of directing. My other source of information was interviewing directors and media scientist. The form of study was qualitative. For the study I interviewed reality TV directors Kim Finn, and Tuomas Summanen, documentary director Jean Bitar and PhD Veijo Hietala, docent in Media Studies. The main results of the study, points out similarities between documentary and reality TV manuscripts. Writing a documentary manuscript and planning actions for reality TV are based on the same idea and purpose, to stress the chosen point of view of the program. Reality TV is a television genre that can be considered as a hybrid of several different genres. It adapts qualities from documentaries, fiction and music videos therefore it does not have to create its own way of screenwriting. The overall narration follows traditional storytelling to please those who watch it for entertainment. Key words: reality TV, documentary, fiction, entertainment, qualitative

4 Sisältö 1 JOHDANTO MITÄ TOSI-TV ON Kilpailuohjelmat Sosiaaliset kilpailut Seurantaohjelmat SYYT TOSI-TV:N SUOSIOON Tuotantoteknologia Tosi-tv-tuotannon kustannukset Tarinan miellyttävyys TOSI-TV: SUHDE PERINTEISIIN OHJELMATYYPPEIHIN Tosi-tv ja dokumentti Dokumentin käsikirjoittaminen suhteessa tosi-tv:n suunnitteluun Tosi-tv:n käsikirjoittaminen Casting eli henkilöiden valinta Tieto takaa laatua Tosi-tv ei ole todellista Tosi-tv ja cinéma vérité Tosi-tv ja fiktio Tosi-tv ja dokusoap OHJAAJAN ROOLI Ohjaajan perinteiset määritelmät Ohjaaja tosi-tv:sä Konsepti ja formaatti Kuvaustilanteen ohjaaminen JOHTOPÄÄTELMÄT LÄHTEET... 33

5 1 JOHDANTO Työskennellessäni tosi-tv:n parissa, huomasin sen sukulaisuuden dokumentarismiin. Tosi-tv:llä on selkeitä yhtäläisyyksiä dokumentarismiin, kuten seurannallisen materiaalin käyttö. Siinä käytetään suurta materiaalimäärää, josta leikataan eheä draamallinen kokonaisuus. Tämä muistuttaa seurantadokumentin menetelmiä ja suunnittelemattomuudessaan cinéma véritén periaatteita. Muodostin väittämän, että tositv on dokumentarismin viihteellinen alalaji, joka saa vaikutteita dokumentarismin eri osa-alueilta. Tutkielmani ensimmäinen lähtökohta on selvittää tosi-tv:n ja dokumentarismin suhdetta. Toisena lähtökohtana on selvittää tosi-tv:n ohjaajan roolia. Perinteisesti ohjaaja käyttää tuotannon taiteellista valtaa ja vastaa tuotteen sisällöllisistä ratkaisuista. Nämä väittämät pitävät paikkaansa myös tosi-tv:ssä, mutta kysymys onkin kuinka tämä tapahtuu. Varsinainen kysymys on, kuinka ohjaaja voi ohjata todellisuutta. Onko se vain leikkausvaiheessa tapahtuvaa draamankaaren muodostamista? Lopputyöni tuoteosana ohjasin pilottijakson tosi-tv-sarjalle Love Boat. Se sai muotonsa ja draamansa leikkausvaiheessa. Oman ohjaajakokemukseni kautta muodostin toisen väittämän, että tosi-tv syntyy leikkausvaiheessa. Tähän mennessä tosi-tv:n määritelmät ovat olleet hyvin laveita ja tarkka määritelmä, mitä tosi-tv on, puuttuu. Koko ohjelmatyypin ja sen alla olevien alatyyppien määrittely on tärkeä osa, jotta voi käsitellä kokonaisen lajityypin suhdetta sekä dokumentarismiin että ohjaamiskäytäntöön. Tutkielmassani pyrin antamaan kuvan mitä tosi-tv on ja kuinka ohjaajan toiminta poikkeaa ohjaajan roolista fiktion ja dokumentin suhteen. Ohjaajan osuutta lukuun ottamatta tosi-tv on perinteisesti toimivaa televisiotuotantoa. Opinnäytetyön tarkoituksena on antaa kuva, mitä tosi-tv tällä hetkellä on ja mitkä ovat ohjaajan työkalut ja työskentelytavat. Tosi-tv on ohjelmatyyppi, mikä on jatkuvan muutoksen tilassa. Siitä kehitettään jatkuvasti erilaisia variaatioita. Tästä huolimatta ohjaajan toiminta pysyy samankaltaisena. Valitessani haastateltavia lopputyötäni varten, tärkein kriteerini oli haastateltavien erilaiset taustat. Halusin haastateltavaksi ohjaajia, joilla on takanaan erilainen määrä

6 6 tosi-tv-ohjelmia. Tuomas Summasella tosi-tv:n ohjaustöitä on useita ja Kim Finn on ohjannut yhden ja työstää toista. Halusin mukaan myös dokumentaristin ja päädyin Jean Bitariin, koska hän on ohjannut monenlaisia dokumentteja ja viimeisimpänä seurantadokumentin Minä ja Itä-Hakkila. Tutkijan näkökulma oli mielestäni saatava mukaan, joten päädyin Veijo Hietalaan. Hän on kirjoittanut aiheesta ja tunnustautunut tosi-tv-faniksi. Haastateltavien määrä oli ainoastaan neljä johtuen lopputyön laajuudesta. Neljän haastateltavan ryhmä saattaa antaa värittyneen kuvan aiheesta, mutta uskon erilaiset taustat ja toimenkuvat omaavien haastateltavien antavan laajan informaatiopohjan aiheesta. Värittynyttä kuvaa tosi-tv:seen saattaa antaa myös subjektiivinen analyysini alan kirjallisuuteen. Dokumentarismista kertovan kirjallisuuden analysointi ja vertaaminen tosi-tv:seen on subjektiivinen näkemykseni aiheeseen.

7 7 2 MITÄ TOSI-TV ON Vielä viisi vuotta sitten tosi-tv tarkoitti lähinnä hauskoja kotivideoita joita näytettiin niille varatuissa lyhyissä viihdeohjelmissa. Erityisesti Suomessa Nelosen esittämän Tositv nimisen ohjelman kautta kyseinen käsite oli vallalla ennen nykyisten tosi-tvohjelmien suosiota. Tositv näytti katsojien lähettämiä kotivideoita todellisesta elämästä. Muista kotivideo-ohjelmista se poikkesi näyttämällä muutakin kuin hupivideoita. Tositv näytti myös dokumentaarisia selviytymistarinoita vaarallisista tilanteista. Tuosta ajasta on tultu paljon eteenpäin aikaan, jolloin tosi-tv on suurta yksi suosituimpia ohjelmatyyppejä televisiossa ja nykystandardin mukaisia tosi-tv-ohjelmia näyttävät lähes kaikki televisionkanavat (Finnpanel Oy 2004, elektroninen materiaali). Tosi-tv:n alkumuotoina voidaan pitää esimerkiksi brittiläistä Crime Watch UK (1984) ja NBC:n Unsolved Mysteries (1987). Sarjojen seuraajina tuli Suomessakin edelleen esitettävä Cops, Rescue 911 ja Real Life Heroes. (Hietala 2000, 32). Jon Dovey on määritellyt tosi-tv:n laajalla näkökulmalla. Hänen mukaansa tosi-tv:ksi täytyy lukea talk-show:t, dokusoap-ohjelmat, järjestetyt dokumentit kuten Selviytyjät. (Dovey 2001, 135). Tosi-tv:n määritelmää hankaloittaa tosi-tv:n sekoittuminen muihin ohjelmatyyppeihin. Varsinkin lehdistössä tosi-tv:nä pidetään monen tyyppisiä ohjelmia. Kirsikka Saari pitää Noriko-show:ta tosi-tv:nä (Saari 2004, 18). Ainoa asia mikä siinä on totta, on se että siinä höynäytetään julkisuuden ihmisiä Candid Cameran (1949) tyyliin, jota on pidetty tosi-tv:n yhtenä alkumuotona (Hietala 2000, 32). Tämän tyyppisiä ohjelmia voi yhtä hyvin kutsua perinteiseksi televisioviihteeksi ilman tosi-tv liitettä. Tosi-tv:n voi määritellä monella tavalla, koska lajityyppi jakautuu moneen eri alatyyppiin. Yleismääritteenä voisi olla, että tosi-tv on televisio-ohjelmatyyppi, jossa seurataan tavallisten ihmisten toimia ja kokemuksia erilaisissa luonnollisissa tai järjestetyissä ympäristöissä. (Finn 2004, haastattelu). Määritelmä on hyvin laaja, koska ohjelmien kirjo on valtava.

8 8 Ohjelmat poikkeavat toisistaan paljon, minkä vuoksi voidaankin määritellä erilaisia alatyyppejä tosi-tv:lle. Tosi-tv:n eri alatyypeille ei ole vakiintuneita nimiä, joten muodostin oman kolmeen eri alatyyppiin jakautuvan luokittelun. Luokat ovat kilpailuohjelmat, seurantaohjelmat ja sosiaaliset kilpailut. Tosi-tv:n ollessa suhteellisen nuori ohjelmatyyppi, sille ei ole muodostunut vakiintunutta termistöä. Tämän vuoksi esittämäni nimitys sosiaalinen kilpailu on oma termini. 2.1 Kilpailuohjelmat Kilpailuohjelmissa on yleensä suuri palkinto tavoiteltavana. Puhdasta kilpailuohjelmatyyppiä edustaa Fear Factor (Pelkokerroin). Siinä valitut kilpailijat tavoittelevat kymmentätuhatta dollaria kohtaamalla monia haasteita, kuten torakoiden syöminen, pilvenpiirtäjän katonreunalla tasapainoilu ja nopeuskilpailuna kuolleiden rottien kuljettaminen suussa korista toiseen. Tehtävistä nopeimmin suoriutunut kilpailija saa koko palkinnon. Suomessa tuotetuista ohjelmista Australialaiseen formaattiin perustuva Yllytyshullut on kilpailutyypin selkein edustaja. 2.2 Sosiaaliset kilpailut Kaikkein seuratuimmat tosi-tv-tyypin ohjelmat eivät ole puhtaasti kilpailuohjelmia eivätkä seurantaohjelmiakaan. Ne ovat sosiaalisia kilpailuja, joissa kilpaillaan osakilpailuissa ja sosiaalisessa taktikoinnissa muita kilpailijoita vastaan. Tunnetuimpia ohjelmia ovat Big Brother ja Survivors (Selviytyjät). Suomessa tuotetuista tosi-tvohjelmista tätä lajityyppiä edustavat Suuri Seikkailu, Idols ja Suomen Robinson. Oleellisena osana tätäkin ohjelmatyyppiä on suuri palkinto. Se vaihtelee muutamista tuhansista dollareista jopa miljooniin dollareihin, uraan menestyvässä yrityksessä tai levytyssopimukseen suureen levy-yhtiöön. Voisikin sanoa, että mitä pidempi on ohjelman kesto kilpailijaa kohden, sitä suurempi palkinto on tiedossa. MTV3:n Suuri

9 9 Seikkailu kestää kolmekymmentä päivää ja palkkiona on kolmekymmentätuhatta euroa. Yhdysvaltalainen Survivor palkitsee menestyneimmän kilpailijan miljoonalla dollarilla. Sosiaalisiin kilpailuihin liittyy oleellisesti kilpailijoiden tiputtaminen pois kilpailusta äänestämällä. Ohjelmaformaatista riippuen äänestäjinä ovat katsojat tai kanssakilpailijat. Kilpailijoiden tiputtaminen luo mahdollisuuden taktikoinnille, erilaisten liittojen tekemiselle ja kieroilulle. Tämä sosiaalinen kanssakäyminen tekee tästä tosi-tv-tyypistä suositun (Finnpanel Oy 2004, elektroninen aineisto). 2.3 Seurantaohjelmat Seurantaohjelmissa seurataan kohteen tai kohteiden elämää heidän omassa tai osittain järjestetyssä ympäristössä. Tosi-tv-lajityypin mukaisesti seurantaohjelmatkin jakautuvat kahteen alatyyppiin, kuuluisuuksien seuraamiseen ja tavallisten ihmisten seuraamiseen. Kuuluisuuksien seuraamisesta selkeimpinä esimerkkeinä ovat MTV:n The Osbournes, Nelosella pyörivät Ann Nicole Smith Show sekä Ron Jeremy ja himmeet tähdet. MTV on esittänyt vuoden 2004 aikana ohjelmia kuuluisista pareista, jotka ovat menossa naimisiin ja heidän hääprosessinsa seurannasta. Heistä esimerkkinä muusikko Dave Navarro ja malli Carmen Electra. The McCoys Show oli suomalainen versio kuuluisuuksien seuraamisesta. Ohjelmassa seurattiin muusikkopariskunta Andy ja Angela McCoyn elämää. Tosi-tv:lle tyypillisen tavan mukaan esimerkiksi The Osbournes ja Ron Jeremy ja himmeet tähdet ovat lajityyppien rajalla. Niissä seurataan ihmisten toimintaa, mutta ne vaikuttavat liian järjestetyiltä ollakseen puhtaasti tosi-tv:tä. Ohjaaja Kim Finn luokitteleekin kyseiset ohjelmat perinteiseen sitcomiin, tilannekomediaan (Finn 2004, haastattelu). Tavallisten ihmisten seuraaminen on ollut jo vuosia brittiläisen Real Life at Ibiza ohjelman kantava idea. Siinä seuraillaan Ibizalla lomailevien brittinuorten villiä lomailua ja lomakohteissa työskentelevien brittien elämää. Samasta aihepiiristä kertoi

10 10 Sub Marine, Subtv:llä syksyllä 2003 esitetty nuorten juhlintaohjelma. Siinä seurailtiin kahden erillisen nuorisoryhmän vuorokauden mittaista risteilyä. Seurantaohjelmiin voi luokitella myös Miljonääri-Jussi ja Unelmien poikamies. Ne ovat seurannallisia ohjelmia, mutta sisältävät kuitenkin elementtejä myös sosiaalisista kilpailuista. Miljonääri-Jussissa ja Unelmien poikamiehessä oleellisena osana ohjelmaa on oletettu palkinto, joka näissä tapauksissa on avioliitto. Miljonääri-Jussi kyseessä oli kuitenkin huijaus, mutta tavoite oli sama kuin Unelmien poikamiehessä, missä tavoitteena on unelmien kumppanin saaminen. Nämä ohjelmat kuuluvat seurantaohjelmiin myös siksi, että niissä katsojat tai kilpakumppanit eivät äänestä ketään pois ohjelmasta. Ohjelmasta poistamiset tekee Jussi tai tavoiteltava poikamies. MTV on ollut tosi-tv:n pioneereja monilla eri sarjoillaan. Vuonna 1992 MTV aloitti sarjansa The Real World. Se esitti tavallisten nuorien elämää New Yorkissa heille vuokratussa asunnossa. (Aslama 2002, 163). Heidän elämäänsä kuvattiin kolmen kuukauden ajan. The Real World on siis eräänlainen seurannallinen esiaste Big Brotherille.

11 11 3 SYYT TOSI-TV:N SUOSIOON Tosi-tv on viime vuosina ollut suurin menestystarina televisiomaailmassa kaikkialla maailmassa. Tosi-tv:n maailmasta kertovan sivuston mukaan Amerikassa on esitetty noin kahtasataa, Britanniassa liki sataa ja Suomessakin on lukuisia tosi-tv-ohjelmia. Sivuston laskelmia ei voi pitää täysin totuudellisina, mutta silti ne antavat hyvän kuvan tosi-tv:n suuresta tuotantomäärästä. Sarjojen suosio Suomessa selviää television katselumääriä mittaavan Finnpanel Oy:n neljännesvuositutkimuksesta. Aikavälillä huhtikuu-kesäkuu 2004, kotimaisia tosi-tvohjelmia on katsotuimpien kahdenkymmenen ohjelman joukossa kolme. Miljönääri- Jussia katsoi parhaimmillaan , Suurta Seikkailua ja Suomen Robinsonia katsojaa. Katsotuin ohjelma tutkimusaikana oli jääkiekon MMkilpailuiden esitetty ottelu saaden katsojaa. Toiseksi katsotuin oli YLE:n Tv-uutiset saaden katsojaa. Kolmanneksi suosituin oli jääkiekon MM-kilpailuiden esitetty ottelu saaden katsojaa. Miljonääri-Jussin esitetty jakso sijoittui neljänneksi. (Finnpanel Oy 2004, elektroninen aineisto). 3.1 Tuotantoteknologia Minna Aslaman mukaan suuri tekijä tosi-tv:n suosiossa on viestintäteknologinen kehittyminen. Videokameroiden tekninen kehittyminen on johtanut ihmisten tottumiseen hieman rosoiseen kuvaan. Televisioon kelvollista kuvaa voidaan tuottaa vain hieman kuluttajahintoja kalliimmilla kameroilla. Aslama käyttää tästä joskus rosoisesta kerronnasta määritelmää kevyen kuvauskaluston estetiikka (Aslama 2002, 167). Tätä samaa esteettistä kokonaisuutta pohtii myös Kim Finn (Finn 2004, haastattelu). Hänen mukaansa tosi-tv:n kuvallinen laatu on jopa hirveää. Esimerkiksi Big Brotherissa taloa tarkkaillaan kauko-ohjattavilla kameroilla ja valvontakameroilla, joiden kuvallinen

12 12 laatu ei voi olla yhtä hyvää kuin perinteisesti ammattikuvaajan käsissä olevan kameran kuva. Valvontakameroiden käyttö on ollut osana ohjelman tyyliä alusta alkaen. Tämä on aiheuttanut katsojien tottumisen tällaiseen estetiikkaan. Katsoja hyväksyy tämän osana tosi-tv:tä, koska teknisesti täydellinen kuva aiheuttaisi epäilyjä kuvan aitoudesta. Liian hyvä kuva näyttää liian järjestetyltä fiktiokerronnalta. (Finn 2004, haastattelu). Myös dokumenttikerronnassa on käytetty ja käytetään kevyttä videokalustoa. Jean Bitarin Minä ja Itä-Hakkila (Bitar Films Oy 2003) on kuvattu kokonaan yhdellä pienellä kuluttajatasoisella videokameralla. Ohjaaja Bitarin mielestä tämä mahdollisti ihmisten kohtaamisen aivan eri tasolla kuin suuren kuvauskaluston kanssa. Hän kykeni menemään naapurinsa luo vain juttelemaan kamera kädessään. Se ei olisi ollut yhtä helppoa, jos mukana olisi ollut kuvaaja ja äänittäjä (Bitar 2004, haastattelu.) Kevyen kuvauskaluston käyttäminen saattaa auttaa kuvausvaiheessa saamaan nauhalle muuten mahdottomia tilanteita. Se kuitenkin aiheuttaa jälkikäsittelyyn lisätyötä (Bitar 2004, haastattelu). Varsinkin äänet vaativat paljon käsittelyä johtuen kameroiden huonoista mikrofonitasoista. Esimerkiksi Minä ja Itä-Hakkila on hetkittäin vaikeaa katsottavaa tekniikan puutteiden vuoksi, mutta tarinan mukana huomion kiinnittäminen tekniikkaan katoaa. Myös fiktiossa on käytetty kevyenkaluston menetelmää. The Blair Witch Project (1999) loi kotivideomaisen hittielokuvan heiluvalla kameralla ja perinteisessä mielessä huonolla äänitekniikalla. Elokuvassa äänet kuuluivat, kuten elokuvan hahmot olisivat kuulleet ne. Perinteisessä fiktiossa äänet pääsääntöisesti optimoidaan katsojan mukaan. Tämä kotivideomainen kerronta sai aikaan elokuvan, josta keskusteltiin paljon ja sai aikaa kohua realistisuudellaan. Jarmo Valkolan (Valkola 2002, 68) mukaan modernin taiteen esteettinen kieli mukailee aina käytettävissä olevan välineistön fyysisiä ominaisuuksia. Valkolan mukaan se luo fenomenologisen yhteyden teoksen ja katsojan välille eli ajan ilmiön, nykyisen tekniikan hyväksynnän (Valkola 2002, 68). Ensimmäisen äänielokuva, The Jazz Singer (1927), oli menestys, koska se tarjosi jotain uutta. Samoin uutta tarjosi Star Wars IV: The New Hope (1977). Se tarjosi ennen näkemättömiä tehosteita. Tosi-tv tarjoaa

13 nykyaikaisen välineistön mahdollistamaa läsnäoloa. Mielestäni tosi-tv on siis vai osa teknisentuotannon jatkumoa Tosi-tv-tuotannon kustannukset Jo vuonna 1998 Iso-Britanniassa tosi-tv ja tosi-tv:n lahkoon laskettava dokusoapohjelmat saivat enemmän katsojia kuin perinteinen draama. Dokusoap:n voi lyhyesti määritellä ohjelmaksi, mikä yhdistää dokumentarismin vakavuuden ja saippuaoopperan viihteellisyyden. Esimerkkinä dokuasoapista on Suomessakin esitettyä Vet School. Vuonna 1998 BBC:n dokumenttiosaston johtaja Paul Hamann sanoikin niiden olevan kanavajohtajille ja tuottajille ylitsepääsemätön houkutin halvempaan tuotantoon. Hamannin mukaan ne ovat kolme kertaa edullisempia tuottaa kuin perinteinen draama. (Bruzzi 2001, 132). Tuotannon edullisuus ei enää välttämättä pidä paikkaansa. Tällä hetkellä menestyvimmät tosi-tv-ohjelmat ovat pitkiä projekteja, jotka sitovat tekijänsä siihen mittavaksi ajaksi. Yhden ohjelman suunnitteluprosessi saattaa viedä suunnitteluryhmältä vuoden päivittäistä työaikaa. Myös kuvauspaikkajärjestelyt ovat suosituimmissa sarjoissa massiivisia ja samalla kalliita. Kuvattavien ja työryhmän sijoittaminen hienoon linnaan Ranskassa on kallista jopa suomalaisen elokuvatuotannon mittakaavassa. (Summanen 2004, haastattelu). 3.3 Tarinan miellyttävyys Viihteen tarkoituksena on antaa nautintoa katsojalleen. On todettu, että tietynlaiset tarinat miellyttävät katsojia enemmän kuin toiset. Tarinassa on olava tiettyjä elementtejä. Konfliktia pidetään yhtenä hyvän draaman elementtinä. Sinällään konfliktin esittäminen ei ole kovin erikoista eikä katsojille mielihyvää tuottavaa. Oleellisia ovat konfliktin vaikutukset sen osapuolille. Katsojan konfliktista saama mielihyvä riippuu kuinka aktiivisesti hän on kiintynyt konfliktin osapuoliin. Katsojan

14 14 suosikin päästessä konfliktissa voitolle, voi katsoja elää hänen riemunsa kanssa. Vastaavasti häviölle jääneen puolella oleva suree häviäjän kanssa. (Hiltunen 1999, 80-81). Oma suosikin tunteiden mukana elämiseen perustuu myös sosiaalisten kilpailuiden viehätys. Tuomas Summasen mukaan kaikissa tosi-tv-ohjelmissa on luotava henkilökohtainen suhde kilpailijoihin ja erityisesti on valittava yksi suosikki. Ohjelman edetessä katsoja toivoo oman suosikkinsa pärjäävän kilpailun luonteesta riippuen mahdollisimman hyvin. (Summanen 2004, haastattelu). Oman suosikin valinta perustuu samastumiseen ja haluun kokea toisen kanssa asioita. Michael Rabingerin mukaan katsojat eivät ainoastaan halua katsoa ohjelmaa tai elokuvaa, vaan haluavat kuvitella itsensä samaan tilanteeseen. Katsojat haluavat tuntea olevansa mukana näkemässään tilanteessa (Rabinger 1997, 12). Mielestäni tätä voi katsoa Aristoteleen katharsiksen saavuttamiseksi. On oltava jännitys ja vapautuminen katharsiksen toteutumiselle (Hiltunen 1999, 42). Katsoja haluaa jännittää suosikkinsa puolesta ja hänen onnistuessaan tai epäonnistuessa katsoja saavuttaa katharsiksen. Aristoteelisesti sanoen moraalisesti hyvä henkilö joutui mahdollisimman intensiivisen epäoikeudenmukaisen kärsimyksen kohteeksi, mutta kärsimys päättyi kuitenkin moraalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Tällainen moraalinen rakenne vastaa emotionaalista rakennetta, jossa toisiaan seuraavat mahdollisimman voimakas samastuminen, jännitys ja äkillinen jännityksen vapautuminen. (Hiltunen 1999, 81). Tosi-tv:n suosioon ja miellyttävyyteen Veijo Hietalan mukaan on kulttuurihistoriallinen syy. Kyse on uusromantiikan aikakaudesta, mitä hänen mukaansa nyt elämme. Romantiikan aikakaudella tunteet ja niiden erilainen esittäminen oli kulttuurillisesti arvossa. Hietalan mukaan nykyään kaikki tunteet nostetaan etualalle ja halutaan elää niitä television kautta. Ei pelkästään rakkauteen liittyvät tunteet, vaan vihan purkaukset, aggressiot (Hietala 2004, haastattelu). Ajateltaessa tämän väitteen suhdetta tosi-tv:n ohjelmatarjontaan on huomattavissa yhteneväisyys. Suuri osa tosi-tv-ohjelmista yrittää saada katsojan mukaan äärimmäisiin tunteisiin. Parinhakuun perustuvat ohjelmat haluavat herättää rakkauteen liittyviä tunteita, toimintaan perustuvat, kuten Fear Factor,

15 15 taas käsittelevät pelon ja inhon tunteita ja seikkailuun keskittyvät ohjelmat käyttävät laajaa kirjoa vihasta, selviytymisen pelosta epätietoisuuteen. Näitä kaikki tunteita välitetään katsojalle, joilla on mahdollisuus elää mukana näitä tunteita.

16 16 4 TOSI-TV: SUHDE PERINTEISIIN OHJELMATYYPPEIHIN Tosi-tv luo uudenlaista televisiokulttuuria. Useimmiten uuden luominen on ainakin osittain vanhalta lainaamista ja muokkaamista sen hetkiseen käyttötarkoitukseen. Dokumenttiohjaaja Jean Bitar sanoo, että eri toimintamallien suhteen tulisi olla avarakatseinen. Hänen mielestään ei tulisi rajoittaa minkään ohjelmatyypin kehittymistä, koska kaikki uusi rikastuttaa kuvakerrontaa luoden aikakauteen sopivaa tyyliä (Bitar 2004, haastattelu.) Ohjaaja Kim Finn vertaa dokumentin, fiktion ja tosi-tv:n tekemistä keskenään. Hänen mielestään kaikki ammentavat toisistaan elementtejä. Dokumentit saavat jatkuvasti uusia radikaalimpia muotoja lainatessaan kuvakerrontaa fiktiosta. Tosi-tv taas lainaa elementtejä sekä fiktiolta ja musiikkivideoilta että dokumenteilta luoden uutta visuaalista kulttuuria. Esimerkiksi Vetelehtijät ja Sub Marine olivat hetkellisesti puhdasta musiikkivideotyyliä. Sopivaan musiikkiin oli leikattu katsojan silmille vyöryviä kuvamontaaseja. (Finn 2004, haastattelu). Yhteisenä nimittäjänä tosi-tv:llä, fiktiolla ja dokumentilla on dramatisointi. Ohjaaja Paul Rotha on sanonut, että dokumentin olemus on materiaalin dramatisoinnissa (Rosenthal 1988, 21). Tämä kiteyttää ohjaamisen periaatteen, irrallisesta materiaalista tulee dramatisoida eheä kokonaisuus. Fiktiossa kuvatut kohtaukset useine kuvakulmineen ja kokoineen ovat leikkausvaiheessa paikalleen pudotettavia tarinan osia. Leikkauksen rytmillä otokset dramatisoidaan kokonaisuudeksi. Dokumenteissa ja tosi-tv:ssä materiaalin määrä vaihtelee, mutta kaikki on irrallista dramatisoitavaa materiaalia. Tosi-tv on siis yhdistelmä perinteisiä juonikaavioita, tarinan sisäisiä koukkuja ja leikkaustapoja. Se itsessään ei luo paljon uutta vaan yhdistää uudella tavalla. Olemme tottuneet fiktiokerrontaan, koska televisio ja elokuvat ovat suuri osa arkipäiväämme. Vaikka dokumentteja esitetään paljon, niitä pidetään taiteellisempina ja siksi vaikeampina. Ihmisen luontoon kuuluu etsiä helppoja selityksiä näkemilleen tarinoille vaikka ne olisivatkin dokumentteja. Tämän vuoksi etsimme meille tuttuja hahmotyyppejä niin dokumenteista kuin fiktioistakin. Tosi-tv ei tee tässä poikkeusta

17 17 vaan fiktion tapaan rakentaa näitä etsimiämme hahmoja. Tutut hahmotyypit helpottavat katselukokemusta (Hiltunen 1999, 28). Tosi-tv:n perimmäinen tarkoitus on viihdyttää ja helpot hahmotyypit ovat luonnollinen instrumentti katsojan viihdyttämiselle. Tosi-tv:n suunnittelulla ja dokumentin käsikirjoittamisella on paljon yhteneväisyyksiä. Käsittelen niiden suhdetta käyttäen John Websterin (1996, elektroninen aineisto) mallia dokumentin käsikirjoittamiseen. Vertailen teoriaa ohjaamaani tosi-tv-ohjelman Love Boat pilottijaksoon ja Suomen Robinsonin suunnittelua pohjautuen ohjaaja Tuomas Summasen haastatteluun. 4.1 Tosi-tv ja dokumentti Tosi-tv:llä ja dokumenteilla on paljon yhtenäisyyksiä. Molemmat käyttävät paljon seurannallista materiaalia, lopputulosta ei voi tarkasti tietää ja molemmat kertovat tarinaa valitun premissin kautta. Tosi-tv:tä voi mielestäni pitää dokumentarismin viihteellisenä alalajina. Suosituimmat tosi-tv-ohjelmat, kuten Selviytyjät, Miljonääri- Jussi ja Suomen Robinson, perustuvat pitkäaikaiseen dokumentaariseen seurantaan. Tuomas Summanen pitää pitkäaikaista seurantaa jopa edellytyksenä suurelle suosiolle (Summanen 2004, haastattelu). Tästä materiaalista ei leikata reilun tunnin mittaista dokumenttielokuvaa vaan tosi-tv:tä. Sen perimmäisenä tarkoituksena on viihdyttää, ei luoda korkeakulttuurillista taidetta. Viihteellisyys ei kuitenkaan sulje pois dokumentaarista otetta. Cambridgen yliopiston professori John Corner on määritellyt dokumenteille kaksi eri tasoa. Corner määritelmän mukaan on thick text ja thin text dokumentteja, paksun ja ohuen tekstin tai sisällön dokumentteja. Paksun tekstin dokumentit ovat nimensä mukaan paksuja ja aiheiltaan vakavia. Sen tunnusmerkkeinä on tarkkaan suunniteltu kerronta, nykyään suosittujen dramatisaatioiden puuttuminen ja vain päähenkilön tarinaan luottaminen ilman kertojan osuutta (Corner 2001, ). Ohuen tekstin dokumentit Cornerin mukaan pelaavat televisiokerronnasta tuttujen elementtien kanssa. Näitä elementtejä on reportaasimaisuus ja seurannan

18 18 hyväksikäyttäminen. Cornerin mukaan suuri osa ohuista dokumenteista on juuri televisiodokumentteja, ei suurta taiteellista maalia tavoittelevia vakavia dokumentteja vaan enemmän viihdyttäviä (Corner 2001, ). Tässä tosi-tv on lähellä Cornerin mainitsemaa ohutta dokumenttia. Cornerin määritelmien mukaan tosi-tv:n sekä sosiaaliset kilpailut että seurannalliset ohjelmat ovat ohuita dokumentteja. Ne täyttävät Cornerin määritelmän lähes sanatarkasti. Niissä kummassakin käytettään seurannallista tyyliä, jossa kamera seuraa päähenkilöitä herkeämättä. Ne myös käyttävät reportaasiin tyypillisiä tunnustuksellisia kohtia, joissa henkilöt juttelevat kameralle kuin ystävälleen. 4.2 Dokumentin käsikirjoittaminen suhteessa tosi-tv:n suunnitteluun Vertailtaessa dokumenttielokuvan käsikirjoittamista ja tosi-tv:n suunnittelua voi huomata suuren yhtenevyyden. Perusajatus on, että täytyy ennakoida, miten saa tulevilla kohtauksilla kerrottua haluamansa asian. Tilanteita ei voi varsinaisesti hallita, eikä voi tietää kuinka kuvattavat reagoivat tilanteissa, mutta niitä voi kuitenkin järjestää. Käytän vertailun pohjana John Websterin artikkelia Dokumenttielokuvan käsikirjoittamisesta. Vertailen Websterin artikkelissaan esittämää teoriaa, Tuomas Summasen ohjaamaa tosi-tv-sarjaa Suomen Robinson ja ohjaamaani tosi-tv-ohjelma Love Boatin pilottijaksoa. Näistä kaikista on löydettävissä Websterin käsikirjoitusmalli, jonka lähtökohtana on, että dokumentaarinen ohjelma tulee aina käsikirjoittaa ja aiheesta on tiedettävä mahdollisimman paljon toisin kuin cinéma véritéssä (Webster 1996, elektroninen materiaali). Ennen vertailua on määriteltävä mitä tosi-tv:n käsikirjoittaminen on. Love Boat oli Bluemedia Oy:n keväällä 2004 tuottama pilottijakso kuusitoistaosaiselle tosi-tv-sarjalle. Neljän hengen ryhmä toisilleen tuntemattomia nuoria vietiin vuorokauden mittaiselle risteilylle Itämerelle. Ryhmään kuului kaksi naista ja kaksi miestä, juontaja ja hänen viikoittain vaihtuva avustajansa. Nämä toisilleen tuntemattomat henkilöt menivät treffeille vuoronperään vastakkaisen sukupuolen

19 19 edustajien kanssa. Treffien jälkeen tytöt päättivät kumman kanssa haluavat jatkotreffeille pidempään illanviettoon. Pilottijakson ohjaaminen on lopputyöni tuoteosa Tosi-tv:n käsikirjoittaminen Tuomas Summanen määrittelee tosi-tv:n siten, että kerätään joukko mielenkiintoisia ihmisiä ja keksitään kehys, minkä sisällä heidät yritetään saada toimimaan oletetun kaavan mukaan (Summanen 2004, haastattelu). Tämä pitää sisällään tosi-tv:n valmiiksi suunnitellun, käsikirjoitetun luonteen. Käytettäessä nimitystä käsikirjoittaminen, tapahtuma viittaa fiktion kirjoittamiseen. Tuomas Summanen käytti ohjaajasta määritelmää sisällöntuottaja laajan toimenkuvan vuoksi (Summanen 2004, haastattelu) Samasta syystä käsikirjoittajista voi mielestäni käyttää määritelmä sisällöntuottaja. Normaalisti ohjaaja on aktiivisesti mukana käsikirjoittamisessa ja tämän vuoksi ohjaajan rooli, lopullisen draamallisen rakenteen muokkaajana, on käsikirjoitusvaiheessa tärkeä. Tosi-tv:n käsikirjoittaminen on yhdistelmä erilaisista käsikirjoitustavoista. Kim Finnin mukaan useissa ohjelmissa on useita käsikirjoittajia tuotannon suuruudesta riippuen. Käsikirjoittajat suunnittelevat jaksokohtaisesti minkälaisia kohtauksia tulee olemaan ja miten ne johtavat seuraaviin tapahtumiin. Tapahtumat toki ovat tosia, mutta ne on osittain ohjattu tapahtumaan spontaanin näköisesti (Finn 2004, haastattelu). Suunnittelussa pyritään varmistamaan, että esiintyjät toimivat oletetulla tavalla, jotta saadaan draamallinen kokonaisuus. Esiintyjät eivät varsinaisesti tee mitään erityistä ja kiinnostavaa ellei heille tarjota virikkeitä. Esimerkiksi autiolla saarella olevalle ihmisryhmälle täytyy antaa esineitä ja tehtäviä, jotta he tekisivät jotain kiinnostavaa. Esimerkiksi Suomen Robinsonissa kilpailijoille annettiin peilejä heidän oltua autiolla saarella useita viikkoja. Tällöin he kauhistelivat oman kehon muutoksia ja miettivät nälän vaikutuksia itseensä ja kanssakilpailijoihin. (Summanen 2004, haastattelu) Tosi-tv:n käsikirjoitusprosessi on erilainen, johtuen erilaisesta luonteesta. Tosi-tv on viihdettä, joka useimmiten on sarjamuotoista. Sarjojen yleisenä tunnusmerkkinä voi

20 20 pitää samankaltaisena pysyvää muotoa, jota varioidaan. Esimerkkinä voisi käyttää australialaista formaattia The Block, joka alkaa suomessa syksyllä 2004 nimellä Unelmakämppä. Myös tosi-tv:n hahmojen todellisuudesta on eriäviä mielipiteitä. Tuomas Summasen mukaan tosi-tv sarjojen henkilöt ovat tavallisia ihmisiä, jotka toimivat järjestetyssä, käsikirjoitetussa kontekstissa (Summanen 2004, haastattelu). Kim Finnin mukaan koko sarja on käsikirjoitettua fiktiota, jossa ammattinäyttelijöiden sijasta käytetään oikeita ihmisiä. Näitä tavallisia ihmisiä Finn nimittää amatöörinäyttelijöiksi (Finn 2004, haastattelu) Casting eli henkilöiden valinta Webster painottaa oikean ihmisen tai oikeiden ihmisten löytämistä, jotka kertovat tarinasi parhaiten (Webster 1996, elektroninen materiaali). Tosi-tv:ssä on taas kyse sopivien ihmisten löytämisestä viihdyttävyyden ja ohjelmaan sopivuuden kannalta. Suurissa formaatteihin perustuvissa tosi-tv-ohjelmissa, kuten Suomen Robinson ja Unelmakämppä, on ohjelmakonseptissa määritelty, minkä tyyppisiä ihmisiä ohjelmaan olisi hyvä ottaa mukaan (Summanen 2004, haastattelu). Tämä takaa konfliktien, draaman perusaineksen, syntymisen (Hiltunen 1999, 26). Tavoitteena on aina saada mahdollisimman eheä kokonaisuus ja henkilöt ovat tässä avainasemassa. Websterin mukaan henkilöt ratkaisevat tarinan menestyksen, koska katsojat samaistuvat henkilöihin ja haluavat tietää miten heille käy (Webster 1996, elektroninen materiaali). Samaa logiikkaa noudattaa myös tosi-tv. Katsoja täytyy saada viihtymään ja samastumaan ohjelman hahmoihin. Tärkeintä on saada katsoja elämään hahmojen mukana, valitsemaan suosikkinsa ja luomaan suhteen häneen (Summanen 2004, haastattelu). Love Boat -pilottijakso oli hieman erilaisessa tilanteessa verrattuna laajoihin tosi-tvsarjoihin ja dokumenttielokuviin. Pilotin lyhyessä ajassa hahmoilla tuli kertoa myyvä tarina, josta ohjelman ostajat ja yhteistyökumppanit pitäisivät. Tärkeää oli siis valita jo entuudestaan tiedettyjä puheliaita ja meneviä tyyppejä, joilta varmasti tulisi

21 21 mielenkiintoista keskustelua ja tapahtumia. Pilottituotannossa henkilövalintaan ei ole mahdollista käyttää rahaa ja aikaa, vaan sen on tapahduttava ennalta hankittujen tietojen perusteella Tieto takaa laatua Webster painottaa myös, että kuvattavasta kohteesta tulisi tietää mahdollisimman paljon ennen kuvausten aloittamista. Pitkässä tutustumisvaiheessa hänen mukaansa saattaa tulla ilmi tietoa millaisia kohtauksia elokuva rakenteellisesti tarvitsee (Webster 1996, elektroninen materiaali). Suomen Robinsoniin hakijoita oli kokonaisuudessa 3100, joista valittiin erilaisten haastatteluiden perusteella 18 kilpailijaa (Nelonen 2004, elektroninen aineisto). Tuomas Summasen mukaan osa Suomen Robinsonin tekijöistä oppi tuntemaan sarjan henkilöt varsin hyvin jo ennen kuvauksia. Tämän tuntemisen pohjalta saattoi olettaa miten he käyttäytyvät eristyksissä autiolla saarella. Se oli kuitenkin vain oletus, koska ennakkoon ei voi tietää miten ihminen käyttäytyy. (Summanen 2004, haastattelu). Tiedon voi määritellä myös kuvausympäristön kautta. Love Boat pilotin tuottaja oli edellisenä vuonna tuottanut samassa ympäristössä Sub Marine nimistä tosi-tv-ohjelmaa. Tieto kuvauspaikan mahdollisuuksista ja rajoitteista luo mahdollisuuden sijoittaa kuvaustilanteet niille sopiville paikoille Tosi-tv ei ole todellista Dokumentarismi kuvaa maailmaa sellaisena kuin se on. Se voi värittää ja kärjistää totuutta, mutta sen tarkoituksena ei ole muuttaa totuutta. Tämä on dokumentarismin ja tosi-tv:n suurin eroavaisuus. Tosi-tv ei tunne vastuuta kohteistaan, vaan käyttää heitä viihteen elementteinä. Tosi-tv:ssä on aina kyse viihteestä, vaikka kerronta saattaisikin käyttää dokumentaarisia keinoja. Jos hyväksymme sen, ettemme voi kertoa mistään aiheesta koko totuutta, vaan vain osan siitä, niin meidän pitää olla yhtä lailla

22 22 realistisia silloinkin kun teema on abstrakti: voimme lähestyä sitä vain teeman yhden näkökulman kautta. Ja tämän näkökulman kautta saatamme pystyä kertomaan jotain kokonaisuudesta - meidän pitäisi pyrkiä kuvailemaan makrokosmosta ymmärtämämme mikrokosmoksen kautta. (Webster 2001, elektroninen aineisto). Tosi-tv:llä ei koskaan ole ollutkaan totuuden aspektia vaikka nimi väittää aivan toista. Kaikki materiaali alistetaan tarinalle ilman huolta kronologisesta kerronnasta ja totuuden filosofiasta. Tärkeintä on saada katsoja viihtymään. Kim Finn on sitä mieltä, että katsoja ymmärtää tämän ja hyväksyy osana tosi-tv:n luonnetta (Finn 2004, haastattelu). Veijo Hietalan mukaan tosi-tv on katsojille niin tuttua, että he ymmärtävät minkä on totta ja mikä ei välittämättä pienestä huijauksesta (Hietala 2004, haastattelu). Huijauksella tarkoitetaan esimerkiksi kuvien yhdistelemistä toisiin kuviin, joihin alkuperäisellä kuvalla ei ole yhteyttä. Seurantadokumenteissa seurataan valittua kohdetta ohjaajan premissin mukaan. Oleellisena seikkana on, että koskaan ei kokonaan voi tietää mitä tuleman pitää, päähenkilöstä voi ilmetä aivan uusia puolia tai tapahtumia. Joskus tapahtumat ovat kokonaan tai osittain järjestettyjä. Mielestäni tätä voi sanoa premissin mukaiseksi manipuloimiseksi. 4.3 Tosi-tv ja cinéma vérité Alan Rosenthal (1996, 225) määrittelee cinéma véritén helpommaksi dokumentarismin muodoksi kuin käsikirjoitetun dokumenttielokuvan. Hänen mukaansa siitä puuttuvat kaikki laadun takaavat elementit, kuten ennakkosuunnittelu ja taustatutkimus. Visuaalisesti cinéma vérité jää paitsi elokuvankerronnan hienouksista. Tilanteen mukainen valaistus, suunnitellut kamerakulmat ja äänitys jäävät toissijaisiksi. Rosenthal painottaa itsekin, ettei tämä ole totta kaikissa vérité perinteen mukaisissa elokuvissa. Rosenthalin mukaan yhdeksänkymmentä prosenttia vérité-elokuvista syntyy editointivaiheessa. Oleellista on myös avoimuus ja vaatimus asioiden käsittelyyn

23 23 henkilökohtaisella tasolla. Tarinan aineksia eli kohdetta kuvataan kaikkialla ja milloin vain, mielenkiintoiset asiat tapahtuvat milloin vain ilman ennakkovaroituksia. Kuvatun materiaalin määrä on aina valtava. Se saattaa kivuta jopa suhteeseen viisikymmentä yhteen. Kommenttiraitoja ei juuri käytetä tai pyritään mahdollisimman pieneen määrään. (Rosenthal 1996, ). Rosenthalin antamat määritteet vérité:stä ovat paikkansa pitäviä myös tosi-tv:n osalta. Erityisesti seurantamalliset tosi-tv-ohjelmat täyttävät määritelmät. Helpoimmin havaittavat yhtenäisyydet ovat kuvatun materiaalin määrä ja varsinaisen tarinan syntyminen editoidessa. Sub Marinessa puolen tunnin jaksoa kohti materiaalia kertyi noin neljäkymmentä tuntia. Tämä myös vahvistaa Rosenthalin väitteen, että vérité eli seurannalliset ohjelmat syntyvät editoidessa. Ohjaajalla ei ole mahdollisuutta nähdä kaikkia kuvattuja tapauksia paikan päällä, joten materiaaliin tutustutaan jälkikäteen. Sub Marinen ohjaaja Kim Finn (2004, haastattelu) sanoikin materiaalin katsomisen olleen varsin rankka urakka. Katsomisen jälkeen hän muodosti kohtausluettelon, mitä tultaisiin leikatessa käyttämään ohjenuorana. Tämäkin suunnitelma heitettiin usein romukoppaan, kun siltä tuntui. Rosenthal (1996, 229) esittää ajatuksen, että ohjaajalla on usein materiaalia katsomaan mennessä ajatus, mitä hän haluaa sanoa. Rosenthal kuitenkin painottaa, että tämän tyyppisessä kerronnassa on aina edettävä materiaalin ehdoilla. Se saattaa viedä ohjaajansa kuitenkin sivuun alkuperäisestä suunnitelmastaan. Cinéma véritéstä poiketen seurannalliset ohjelmat käyttävät paljon kommenttiraitoja. Niiden merkitys saattaa nousta jopa oleelliseksi tarinan kuljettelussa. Seurantamallisissa ohjelmissa valaistusolosuhteet eivät ole aina parhaat mahdolliset verrattuna esimerkiksi haastatteluvetoiseen dokumenttiin. Kameramies seuraa kuvattavia kaikkialle ja vaihdokset esimerkiksi kadulta yökerhoon aiheuttavat kuvanlaatuun suuria ongelmia. Tällaisiin tyyliin tottumattomalle katsojalle se saattaa aiheuttaa kiinnostuksen heikkenemistä.

24 Tosi-tv ja fiktio Sosiaaliset kilpailut ovat tosi-tv:n tyyleistä lähimpänä fiktiota. Sitä ilmentää eniten ohjelmien valmistelu, joka on hyvin lähellä fiktion työtapoja. Sosiaalikilpailut ovat tarkkaan strukturoituja ja käsikirjoitettuja kokonaisuuksia kuten fiktiotuotteet. Tarinakaaviot on valmisteltu kattamaan koko sarjan kaikki jaksot. Kim Finnin mukaan ohjelmat syntyisivät ilman yhtään yllättävää spontaania käännettä (Finn 2004, haastattelu). Tätä voisi verrata fiktioelokuviin tai sarjoihin, joissa kohtaukset ovat selkeitä ja niistä muodostuu ohjelma. Huolimatta yhtenäisyyksistä fiktioon sosiaaliset kilpailut ovat myös lähellä dokumenttia. Niiden suunnittelu on läheisessä suhteessa dokumentin käsikirjoittamiseen. Usein sosiaaliset kilpailut perustuvat kansainväliseen formaattiin. Formaattiohjelmissa tuotantosuunnittelu perustuu alkuperäisohjelman perusteella tehtyyn formaattikansioon. Siinä on määriteltynä ohjelman rakenne, kuvaus- ja leikkaustyyli, kerronnan rytmi sekä mahdollisesti myös jaksokohtaiset rakenteet. Formaattikansio on siis tekijöiden ohjekirja, jota sovelletaan kuhunkin maahan sopiviksi. Joissain maissa formaatteja muokataan hyvinkin paljon, koska formaatteja ei valvota järjestelmällisesti. Samaan formaattiin perustuvat Survivor ja Suomen Robinson näyttävät varsin erilaisilta vaikka formaatti ja kuvauspaikatkin ovat samankaltaisia. 4.5 Tosi-tv ja dokusoap Kim Finnin (2004, haastattelu) mielestä sosiaaliset kilpailut ovat eksploataation, riistämisen ja hyväksi käyttämisen, muotoja käyttävä tapa kertoa todellisuudesta. Finnin mukaan ne muistuttavat eniten saippuaoopperaa. Ohjelmatyyppiä voisi siis kutsua myös vakiintuneella termillä dokusoap. (Finn 2004, haastattelu). Big Brother -formaatin kehittänyt Endemol kutsuu tätä ohjelmatyyppiä nykyään Real Life Soap:iksi. Termiä dokusoap alettiin käyttää 1990-luvulla kuvaamaan viihteellisiä dokumentaarisia ohjelmia, jotka saavuttivat parhaaseen katselu aikaan draaman kanssa kilpailukykyisen katsojakunnan. Dokusoap:n voi lyhyesti määritellä ohjelmaksi, mikä yhdistää

25 25 dokumentarismin vakavuuden ja saippuaoopperan viihteellisyyden. (Bruzzi 2001, 132). Dokusoap tyylisessä tosi-tv:ssä suurimpana koukkuna katsojille ovat juuri tavalliset ihmiset, joihin katsoja voi samaistua. Finnin mukaan pienistä asioista saadaan isoja asioita kun ne sijoitetaan televisionruutuun. Esimerkiksi Big Brotherissa ruuanlaitosta saadaan iso tapahtuma, koska sillä voidaan kertoa kilpailijoiden sosiaalisista suhteista. Hyvät kokkaajat mainitaan aina ja heille luodaan katsojien silmissä hyvän tyypin leimaa. Samoin kanojen ruokkiminen saattaa olla jännittävä tapahtuma varsinkin kaupunkilaiselle yleisölle. Dokusoap ilmenee kerronnallisesti ja käsikirjoittamisenkin puolesta. Jännitettä luodaan jakson ajan ja se katkaistaan juuri ratkaisevalla hetkellä ennen mainoskatkoa tai jakson päättymistä (Finn 2004, haastattelu). Tätä menetelmää kutsutaan cliffhangeriksi, koukuksi jolla katsoja saadaan pidettyä kanavalla mainosten ajan tai palaamaan seuraavan jakson ajaksi television ääreen. Mainoskatkon jälkeisen osuuden tai seuraavan jakson huippukohdan vilauttaminen on meille tuttua monista ohjelmista. Salatut elämät käyttää samaa menetelmää vaihtamalla lopun cliffhangerin värin siniseksi. Dokusoap on maailmalla ja suomessakin menestynyt ohjelmatyyppi. Esimerkiksi Suomessa esitetyt Vet School ja Vet In Practise keräsivät briteissä jopa kymmenen miljoonan yleisön (Bruzzi 2001, 132). Tavallisista eläinlääketieteen opiskelijoista ei tullut mielenkiintoisia sosiaalisen asemansa vuoksi, vaan he olivat mielenkiintoisia henkilöinä mielenkiintoisessa ammatissa.

26 26 5 OHJAAJAN ROOLI Ohjaajan rooli on tosi-tv:ssä yhtä merkittävä kuin missä tahansa ohjelmatuotannossa. Ohjaaja hallitsee tuotannon laadusta huolimatta korkeinta taiteellista päätäntävaltaa. Fiktiossa ohjaaja hallitsee koko kuvaustilannetta, dokumentissa ja dokusoapissa ohjaaja hallitsee kokonaisuutta ilman täydellistä kontrollia kuvaustilanteen keskellä. Tässä luvussa määrittelen ohjaajan roolin, kuten se perinteisessä mielessä käsitetään. Määrittelen myös millainen on tosi-tv:n ohjaajan roolista. 5.1 Ohjaajan perinteiset määritelmät Perinteisesti ohjaaja ohjaa tuotannon taiteellisuutta käsikirjoituksen ja oman näkemyksensä mukaiseksi. Hän vastaa näyttelijöiden suorituksesta, tarinan etenemisestä ja kuvaajan kanssa visuaalisesta tyylistä. Hän vastaa kaikista tuotannon luovista ja taiteellisista ratkaisuista tuottajan antamien resurssien mukaisesti. (Rabinger 1997, 326) Michael Rabinger määrittelee ohjaajan tärkeimmäksi ominaisuudeksi vahvan ja selkeän taiteellisen identiteetin (Rabinger 1997, 3). Tämän lisäksi Rabingerin mukaan ohjaajan velvollisuuksia ovat: - Visioida elokuvan laajuutta, pyrkimyksiä, identiteettiä ja tarkoitusta - Etsiä kuvauspaikkoja - Käsikirjoittaa tai työskennellä käsikirjoittajien kanssa - Järjestää koe-esiintymiset - Koota näyttelijäkaartin ja kuvausryhmän (yleensä tuottajan tehtävänä) - Valmentaa ja parantaa näyttelijöitä ja käsikirjoitusta harjoitusten kautta - Valvoa kuvausaikataulun valmistumista

27 27 - Ohjata näyttelijöitä ja kuvausryhmää kuvausten aikana - Johtaa leikkausta ja projektin loppuun saattamista. (Rabinger 1997, ) Ohjaaja on taiteellinen voima ja viimeinen ratkaisujen tekijä. Ohjaajasta voisi käyttää yritysmaailmasta tuttua termiä COO, Chief Operating Officer, joka on korkein toimiva johtaja ennen pääjohtajaa, tuottajaa. 5.2 Ohjaaja tosi-tv:sä Tosi-tv:n ohjaaja täyttää samat määritelmät kuin perinteisesti fiktio- ja dokumenttiohjaaja Rabingerin määritelmien mukaan. Ainoastaan tosi-tv:n ohjaajan toiminnan painotuspisteet ovat erilaisia. Ohjaaja ei voi suoraan laittaa kuvattavaansa tekemään jotakin, vaan kuvattavalle syötetään ideoita mitä hän lopulta alkaa pitää ominaan. (Finn 2004, haastattelu). Ohjaajan rooli riippuu tosi-tv:n tyypistä. Ohjelman ollessa seurantamateriaalista leikattu, ohjaajan työ on hyvin erilainen verrattuna hyvin strukturoituun kilpailuohjelmaan. Seurannallisessa mallissa ohjaajan työ painottuu enemmän leikkausvaiheeseen kuin perinteisessä ohjaajakäsityksessä. Draama muodostuu usein vasta leikkausvaiheessa. Sosiaalisissa kilpailuissa ohjaajan rooli on monipuolisempi. Tuomas Summanen määritteli ohjaajan roolin Suomen Robinsonissa sisältäneen tuottajan, käsikirjoittajan ja ohjaajan tehtäviä. Tämän hybridiroolin Summanen määritteli sisällöntuottajaksi. (Summanen 2004, haastattelu). Sisällöntuottajana hänen täytyi järjestää kilpailijoille kaikki toiminta, koska autiolla saarella ei varsinaisesti tapahdu mitään ilman valmisteltuja tehtäviä.

28 Konsepti ja formaatti Ohjaajan työskentelyä määrittelee ohjelmaformaatti, jos kyseessä on ostettuun formaattiin perustuva ohjelma. Formaattia edeltää aina konseptivaihe. Konsepti on ohjelman runko, perusajatus. Käsitettä konsepti käytettään yleensä ohjelmasta, joka on kehittelyvaiheessa. Käsikirjoitustermien mukaan konseptia voi pitää treatmenttinä, joka esittelee ohjelman sisällön ja tyylin. Konseptin pohjalta saattaa lopulta kehittyä ohjelmaformaatti. Formaateista puhutaan yleisesti kun kyse on ohjelmasta, jonka oikeudet omistaa ja käyttöoikeuden myy jokin toinen tuotantoyhtiö. Esimerkkejä ohjelmaformaateista on Suomen Robinson, Unelmakämppä, Uutisvuoto ja Idols. Kaikki nämä ovat ulkomailta ostettuja ohjelmaformaatteja, jotka on sovitettu Suomeen. Konsepti saattaa olla vain muutaman ranskalaisen viivan muistio tai se voi olla useiden sivujen mittainen selvitys ohjelmasta. Konsepti kertoo toteuttajalleen mistä ohjelmassa on kysymys ja minkälaisia kohtauksia ohjelmaan tulee. Se ei välttämättä sisällä tarkempia suunnitelmia tapahtumista, vaan ennemminkin se kertoo mihin suuntaan asiaa kuljetetaan. Konsepti on kokoelma toimintatavoista, joilla päästään haluttuihin tuloksiin. Ohjelmaformaatin lokalisointi, eli sovittaminen toiseen kulttuurin oloihin ja sen sekä tarinankerronnallisen että visuaalisen ymmärtämyksen mukaiseksi, on oleellinen osa ohjelman onnistumista erikulttuureissa. Eri maissa kuvattavat ihmiset reagoivat ja toimivat eri tavoin. Ennen kaikkea katsojat reagoivat eri tavoin. (Finn 2004, haastattelu). Tämän vuoksi formaatin muokkaaminen kulttuurilliseen taustaan sopivaksi on erittäin oleellista. Suomalaiset ovat tosi-tv:n hahmoina jopa tylsiä ja todella harkitsevia kuvattavia. Heille tulee tarjota paljon erilaisia virikkeitä ja ideoita, jotta ohjelmasta tulisi toiminnallinen. (Summanen 2004, haastattelu). Tätä voi käyttää esimerkkinä formaatin lokalisoinnista.

29 Kuvaustilanteen ohjaaminen Perinteisesti ohjaaja vastaa viime kädessä kuvausryhmän toiminnasta kuvauspaikalla. Hänen tehtävänään on varmistaa, että kuvausryhmä ymmärtänyt tehtävänsä ja vastata kuvausten aikaisesta työskentelystä. Tosi-tv:ssä kuvausryhmä voi olla hieman erilainen kuin mihin on totuttu normaalisti. On jopa mahdollista, että ohjaaja ei ole mukana kuvaustilanteissa, jolloin kuvausryhmä ohjaaminen on ennakkovalmistelua. Unelmakämppä-sarjassa ohjaajalla ei ollut minkäänlaista kontaktia kuvattaviin, vaan hän toimi ainoastaan monitorointijärjestelmän kautta ohjaamosta. Ohjaajan ja kuvattavien välissä oli kuvaaja ja toimittaja, jotka ohjaajan ohjeiden mukaan työskentelivät kuvattavien kanssa (Finn 2004, haastattelu). Samanlaista toimintamallia käytettiin myös Suomen Robinsonin kuvauksissa. Ohjaaja Tuomas Summanen päätti jokaisen kuvauspäivän jälkeen minkälaisia haastatteluita ja kuvia hän halusi seuraavalta päivältä. Kuvattavien ryhmien kanssa autiolla saarella olivat vain kuvaaja ja toimittaja, jotka tekivät haastattelut. (Summanen 2004, haastattelu). Kuvaajan tai toimittajan työskentely kuvattavien kanssa on avainasemassa tosi-tvtuotannoissa. Sub Marinessa kuvaajat ainoastaan raportoivat ohjaajalle radiopuhelimien ja kuvaussihteerin kautta tapahtumista. He toimivat itsenäisesti kuvaustilanteessa ja ainoastaan ongelmatilanteissa pyysivät konsultointia ohjaajalta tai tuottajalta. (Finn 2004, haastattelu.) Fyysisen etäisyyden lisäksi henkinen etäisyys kuvattavaan on huomioitava. Kun ollaan henkisesti liian lähellä kohdetta, saattaa se alkaa vaikuttaa päätösten tekemiseen. Liian läheisestä hahmosta ei välttämättä halua näyttää ratkaisevan ilkeitä kohtauksia. Dokumenttien ohjaamisessa kyseessä on ohjaajan vastuu kuvattavastaan. Tosi-tv:ssä kysymys on viihteellisen arvon laskemisesta, jos ohjaaja ei henkilökohtaisista syistä halua käyttää joitain otoksia. Tällainen tilanne vaikuttaa suoraan tuotteen eli viihdeohjelman laatuun, mikä ohjaajalle on kuitenkin tärkein asia (Finn 2004, haastattelu.) Tosi-tv:n ohjaaminen on yhdistelmä erilaisia ohjaustapoja ja käyttää erilaisia painopisteitä riippuen mitä tosi-tv:n alalajia ohjelma edustaa. Alalajista huolimatta

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO Katja Reinikainen Kansalaisareena 2016 Taustaa Tiedotteen kirjoittaminen lähtee tarpeesta tiedottaa yhteisöä/organisaatiota koskevasta asiasta. Tiedotteen tarkoitus

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Päiväkirjamerkintä Koetan edetä vaistolla ja pakottamatta. Koetan lähestyä autenttisuutta luottamalla intuitioon ja siihen, mitä en osaa

Päiväkirjamerkintä Koetan edetä vaistolla ja pakottamatta. Koetan lähestyä autenttisuutta luottamalla intuitioon ja siihen, mitä en osaa 1 2 3 Päiväkirjamerkintä 21.1.2014 Koetan edetä vaistolla ja pakottamatta. Koetan lähestyä autenttisuutta luottamalla intuitioon ja siihen, mitä en osaa aina järkeistää, mutta mikä ohjaa valintoja sen

Lisätiedot

9.-luokkalaisen kulttuurikansio

9.-luokkalaisen kulttuurikansio 9.-luokkalaisen kulttuurikansio Kokoa kulttuurikansioon puolen vuoden ajan kulttuurielämyksiäsi. Kulttuurikansio palautetaan opettajalle 31.3. 2009. Liimaa pääsyliput kansioon! Pakolliset sivut Huom! -

Lisätiedot

1.11.2012 1(5) Palkkiot maksetaan ohjelman todellisen pituuden mukaan kultakin alkavalta minuutilta.

1.11.2012 1(5) Palkkiot maksetaan ohjelman todellisen pituuden mukaan kultakin alkavalta minuutilta. 1.11.2012 1(5) TELEVISION PALKKIOT 1.11.2012 ALKAEN Ohjelmat on jaettu palkkioitten kannalta ajankäytön ja vaativuuden perusteella jäljempänä oleviin ryhmiin. Palkkion määrityksessä otetaan huomioon, mitä

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Maanantai 13.6.2016 klo 9.00 13.00 (F2066 ja F2063) Tehtävä 1 - Audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelma

Maanantai 13.6.2016 klo 9.00 13.00 (F2066 ja F2063) Tehtävä 1 - Audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelma AUDIOVISUAALISEN MEDIAKULTTUURIN KOULUTUSOHJELMA 2016 Maanantai 13.6.2016 klo 9.00 13.00 (F2066 ja F2063) Tehtävä 1 - Audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelma Tehtävän materiaalit Lyhytelokuva

Lisätiedot

Digitaalisen tarinan koostaminen HTKS Tanja Välisalo

Digitaalisen tarinan koostaminen HTKS Tanja Välisalo Digitaalisen tarinan koostaminen HTKS152 17.2.2014 Tanja Välisalo Digitaalisen tarinan käytännön toteutus 1. Kuva-, ääni- ja videomateriaalin muokkaaminen 2. Digitaalisen tarinan koostaminen Editointi

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 4 Jatkuvuus Jatkuvan funktion määritelmä Tarkastellaan funktiota f x) jossakin tietyssä pisteessä x 0. Tämä funktio on tässä pisteessä joko jatkuva tai epäjatkuva. Jatkuvuuden

Lisätiedot

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1 Syksy 2005, laskari 1 Sisältö Tarvekartoituksen periaatteet Tutkimusmenetelmät Raportin laatiminen Tehtävä Kirjaa ylös: mitä tarvekartoituksen menetelmiä tunnet? Mitä hyötyjä tai haasteita tiedät niihin

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD1325 SOTA-AJAN PIKKUPOJAT 1999-2001 FSD1325 FATHER-SON RELATIONSHIPS AND THE WAR 1999-2001 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa.

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto Tämän viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelman valintakokeen avulla Arvioidaan viestintävalmiuksia,

Lisätiedot

VOIMAUTTAVA VALOKUVA

VOIMAUTTAVA VALOKUVA VOIMAUTTAVA VALOKUVA Voimauttava valokuva on taide- ja sosiaalikasvattaja Miina Savolaisen kehittämä sosiaalipedagoginen menetelmä, jonka avulla valokuvaa voidaan käyttää yksilön ja erilaisten ryhmien

Lisätiedot

Expression of interest

Expression of interest Expression of interest Avoin hakemus tohtorikoulutettavaksi käytäntö Miksi? Dear Ms. Terhi virkki-hatakka I am writing to introduce myself as a volunteer who have the eagerness to study in your university.

Lisätiedot

Information on preparing Presentation

Information on preparing Presentation Information on preparing Presentation Seminar on big data management Lecturer: Spring 2017 20.1.2017 1 Agenda Hints and tips on giving a good presentation Watch two videos and discussion 22.1.2017 2 Goals

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

markkinointistrategia

markkinointistrategia Menestyksen markkinointistrategia kaava - Selkeät tavoitteet + Markkinointistrategia + Markkinointisuunnitelma + Tehokas toiminta = Menestys 1. markkinat Käytä alkuun aikaa kaivaaksesi tietoa olemassa

Lisätiedot

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia KOULUTTAJAN VUOROVAIKUTUSTAIDOT/ PALOTARUS 2010- suurleiri /T.Laurén Persoonallisuus (Tony Dunderfelt, 2009): FYYSINEN MINÄ SOSIAALINEN MINÄ * suhde omaan kehoon * sanaton viestintä kehon kautta * asema

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia VASTAVÄITTEET Tapio Joki Johdanto Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia K aupat syntyvät harvoin ilman vastaväitteitä. Myyjälle ratkaisevan tärkeää on ymmärtää,

Lisätiedot

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin

Lisätiedot

OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI

OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI Alakoulun tehtävävihko Tämän vihkon omistaa: Luokka: Listassa on 70 eri tehtävävaihtoehtoa. Yhdestä kirjasta tehdään yksi tehtävä. Sovi opettajan kanssa minkä tehtävän

Lisätiedot

Adprofit junior. Alko

Adprofit junior. Alko 16 20 Adprofit junior Alko Lähtötilanne Alkon vastuullisuustyö puheenaiheeksi tunnettuuden nostaminen ja kuluttajien osallistaminen Haaste Tapa, jolla vastuullisuustyöstä perinteisesti pyritään kertomaan,

Lisätiedot

Liite A: Kyselylomake

Liite A: Kyselylomake 1/4 2/4 3/4 4/4 Liite B: Kyselyyn liitetty viesti 1/1 Hei, olen Saija Vuorialho Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitokselta. Teen Pro gradu tutkielmaani fysiikan historian käytöstä lukion

Lisätiedot

TEHTÄVÄEHDOTUKSIA. Lukudiplomitehtävät 1.- ja 2. luokkalaisille

TEHTÄVÄEHDOTUKSIA. Lukudiplomitehtävät 1.- ja 2. luokkalaisille TEHTÄVÄEHDOTUKSIA Lukudiplomitehtävät 1.- ja 2. luokkalaisille 1. Piirrä kuva kirjan päähenkilöstä. 2. Kirjoita postikortti jollekin kirjan henkilölle. 3. Tee kartta kirjan tapahtumapaikoista. 4. Piirrä

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:9. Muunnelma / vapaa muuttaminen, moraaliset oikeudet, käsikirjoitus

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:9. Muunnelma / vapaa muuttaminen, moraaliset oikeudet, käsikirjoitus TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:9 Asia Hakija Muunnelma / vapaa muuttaminen, moraaliset oikeudet, käsikirjoitus A Annettu 9.5.1994 Tiivistelmä Televisiosarjan ohjaaja oli tehnyt alkuperäisen käsikirjoituksen

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen Esittelyteksti (mainostyylinen): Koskaan ihminen ei ole tiennyt niin paljon kuin nyt. Mutta huomenna tiedämme taas

Lisätiedot

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL FinFamily PostgreSQL 1 Sisällys / Contents FinFamily PostgreSQL... 1 1. Asenna PostgreSQL tietokanta / Install PostgreSQL database... 3 1.1. PostgreSQL tietokannasta / About the PostgreSQL database...

Lisätiedot

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari Kandityön kirjoittaminen Opinnäyteseminaari Lue ja kirjoita Ajatukset eivät kasva tyhjästä. Ruoki niitä lukemalla ja kirjoittamalla lukemastasi. Älä luota muistiisi Merkitse alusta asti muistiinpanoihin

Lisätiedot

Käytettävyys ja käyttäjätutkimus. Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi

Käytettävyys ja käyttäjätutkimus. Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi Käytettävyys ja käyttäjätutkimus Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi Teron luennot Ke 15.2 miniluento Ti 28.2 viikkotehtävän anto (T,M) To 1.3 Tero paikalla (tehtävien tekoa) Ti 6.3

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Kvalitatiiviset On Line Yhteisöt / KMM

Kvalitatiiviset On Line Yhteisöt / KMM 1 13.03.2013 Kvalitatiiviset On Line Yhteisöt / KMM KVALITATIIVISET ON LINE YHTEISÖT - tulevaisuuden mahdollisuuksia etsimässä - SMTS, Aamiaisseminaari 13.3.2013. - Kati Myrén Taloustutkimus 3 13.03.2013

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

OMAN TYÖNSÄ SANKARI. Katso kuinka Seppo loi yrityksessään unelmiensa työn.

OMAN TYÖNSÄ SANKARI. Katso kuinka Seppo loi yrityksessään unelmiensa työn. OMAN TYÖNSÄ SANKARI Katso kuinka Seppo loi yrityksessään unelmiensa työn. DO WHAT YOU LOVE AND YOU LL NEVER HAVE TO WORK A DAY IN YOUR LIFE. - VANHA KIINALAINEN SANONTA TÄSSÄ OPPAASSA KERROMME SEPON TARINAN.

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

Yhteistyö ja kommunikointi komission kanssa. Sinustako koordinaattori? Elina Holmberg EUTI, Tekes

Yhteistyö ja kommunikointi komission kanssa. Sinustako koordinaattori? Elina Holmberg EUTI, Tekes Yhteistyö ja kommunikointi komission kanssa Sinustako koordinaattori? 2.10.2014 Elina Holmberg EUTI, Tekes Sisältö Mitä PO duunaa? Mihin PO:ta tarvitaan? Sopimusmuutokset Review Vinkit viestien tulkintaan

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat?

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat? Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit Lasse Lipponen Kasvatustieteen professori Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 27.1.2011 VOIMAA KANSAINVÄLISTYMISEEN VERKOSTOISTA Mikä

Lisätiedot

LISÄOHJEITA DIPLOMITYÖN TEKEMISEEN

LISÄOHJEITA DIPLOMITYÖN TEKEMISEEN LISÄOHJEITA DIPLOMITYÖN TEKEMISEEN TÄYDENTÄMÄÄN OSASTON DIPLOMITYÖOHJETTA http://www.ee.oulu.fi/opiskelu/lomakkeet/diplomity%f6/diplomity%f6n.teko-ohjeet.pdf Prof. Mika Ylianttila Informaationkäsittelyn

Lisätiedot

Cover letter and responses to reviewers

Cover letter and responses to reviewers Cover letter and responses to reviewers David E. Laaksonen, MD, PhD, MPH Department of Medicine Kuopio University Hospital Kuopio, Finland Luennon sisältö Peer review Vinkit vastineiden kirjoittamista

Lisätiedot

Kuvaviestintä. yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Tiedottaja Jenni Tiainen Kimpsu-koulutus

Kuvaviestintä. yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Tiedottaja Jenni Tiainen Kimpsu-koulutus Kuvaviestintä yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa Tiedottaja Jenni Tiainen Kimpsu-koulutus 7.4.2016 Tuensaajan viestintäohjeet Hankerahoitukseen kuuluu, että hankkeista tiedotetaan avoimesti. Hankkeet

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Tietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15

Tietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15 Tietoteoria Tiedon käsite ja logiikan perusteita Tietoteoria etsii vastauksia kysymyksiin Mitä tieto on? Miten tietoa hankitaan? Mitä on totuus? Minkälaiseen tietoon voi luottaa? Mitä voi tietää? Tieto?

Lisätiedot

Tv-äänisuunnittelu. Antti Silvennoinen Tel. +358 50 3501016 Email. antti.silvennoinen@saunalahti.fi

Tv-äänisuunnittelu. Antti Silvennoinen Tel. +358 50 3501016 Email. antti.silvennoinen@saunalahti.fi Antti Silvennoinen Tel. +358 50 3501016 Email. antti.silvennoinen@saunalahti.fi Päivän ohjelma: Käsitteen avaaminen Et, palaverit, suunnittelu Aikataulut Erilaiset tuotannot ja niiden resurssit Puhe vs.

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 2

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 2 Matematiikan tukikurssi kurssikerta 1 Relaatioista Oletetaan kaksi alkiota a ja b. Näistä kumpikin kuuluu johonkin tiettyyn joukkoon mahdollisesti ne kuuluvat eri joukkoihin; merkitään a A ja b B. Voidaan

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 QUESTIONNAIRE: FSD2209 STUDENT EXCHANGE EXPERIENCES OF UNIVERSITY

Lisätiedot

Tieto ja päätöksenteko. Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen

Tieto ja päätöksenteko. Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Tieto ja päätöksenteko Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen 20.10.2015 2 There is nothing a government hates more than to be well-informed; for it makes the process of arriving at decisions much more complicated

Lisätiedot

Tutkija somessa Jenni Valta Turun yliopiston viestintä

Tutkija somessa Jenni Valta Turun yliopiston viestintä Tutkija somessa Jenni Valta Turun yliopiston viestintä Mitä some antaa tutkijalle? Oma ääni kuuluviin Toimituksellisissa medioissa toimittaja päättää sisällön ja rakenteen somessa voit itse päättää, mitä

Lisätiedot

Verkoston päätyypit. Nykyään rihmastomainen puuhailu, ei keskusmaista, mielipidejohtajatyyppistä toimintaa.

Verkoston päätyypit. Nykyään rihmastomainen puuhailu, ei keskusmaista, mielipidejohtajatyyppistä toimintaa. SOMETU-VERKOSTON JÄSENTEN ROOLEJA: Supermoodi Ryvästäjä Siiloittaja Verkottuja Seurattava Seuraaja Mittakaavaton verkosto 1-9-90-sääntö Verkosto Internetissä 2030 Verkoston päätyypit Nykyään rihmastomainen

Lisätiedot

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä LET.OULU.FI Niina Impiö 14.4.2010 Väitöskirjatutkimuksen tavoite Ymmärtää opettajayhteisöjen yhteisöllistä työskentely- ja toimintakulttuuria. Tutkia

Lisätiedot

Tiedeohjelmien analyysi Tuomo Mörä

Tiedeohjelmien analyysi Tuomo Mörä Tiedeohjelmien analyysi 26.3.15 Tuomo Mörä Tausta ja tavoitteet Tiedeohjelmien analyysiin ei ole oppikirjoja tai formaaleja analyysimenetelmiä tätäkin harjoitusta käytetään menetelmän kehittämiseen Tavoitteena

Lisätiedot

Rahoituksen näkökulmaa

Rahoituksen näkökulmaa Rahoituksen näkökulmaa Sukupolvenvaihdos investointi tulevaisuuteen Kuopio, Puijon Maja Arto Piipponen, 13.10.2016 Mihin pankki kiinnittää huomiota investointeja rahoitettaessa? Kannattavuus Vakavaraisuus

Lisätiedot

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.

Lisätiedot

Sosiaalisten verkostojen data

Sosiaalisten verkostojen data Sosiaalisten verkostojen data Hypermedian jatko-opintoseminaari 2008-09 2. luento - 17.10.2008 Antti Kortemaa, TTY/Hlab Wasserman, S. & Faust, K.: Social Network Analysis. Methods and Applications. 1 Mitä

Lisätiedot

Minä ohjaajana - kokonaisvaltainen ihmiskäsitys

Minä ohjaajana - kokonaisvaltainen ihmiskäsitys Tavoite Harjoitus on tarkoitettu elämäntapamuutosohjaajalle ohjaajan oman ihmiskäsityksen tiedostamiseen. Jokaisella meistä painottuu ihmiskäsityksessä joku puoli: koulutustausta, omat mielenkiinnon kohteet

Lisätiedot

ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA

ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA Tässä luvussa annetaan neuvoja parhaista tavoista tukea ADHD-lasta luokkahuoneessa. Lukuun on sisällytetty myös metodologiaan liittyviä ehdotuksia, joiden avulla voidaan

Lisätiedot

Geogebra-appletit Scifestissä

Geogebra-appletit Scifestissä Geogebra-appletit Scifestissä Raportti Henri Heiskanen 185703 Itä-Suomen yliopisto 29. huhtikuuta 2014 Sisältö 1 Johdanto 1 2 Pajan suunnittelu ja applettien taustateoria 1 3 Geogebra-appletit 2 4 Pohdintaa

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

Virittävä valistus

Virittävä valistus Virittävä valistus 17.11.2014 Valistus ja elämäntapojen muutos 1979 Teesejä valistuksesta 1981 Valistuksen paikka 1990 Jäikö virittävän valistuksen aate vaikuttamaan 1999 Valistus normilähteenä Valistus

Lisätiedot

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti 2 4. 1 1. 2 0 1 6 Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti Hanna Repo, Asiakkuusjohtaja Risto Laine, Myyntijohtaja Otavamedia OMA Autamme asiakkaitamme luomaan merkityksellistä vuorovaikutusta

Lisätiedot

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT)

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT) Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista Kari Hämäläinen (VATT) VATES päivät, 5.5.2015 Perimmäinen kysymys Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? 1 Kolme ehtoa kausaaliselle syy seuraussuhteelle

Lisätiedot

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma <Aihe> 83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma TTKK 83450 Internetin verkkotekniikat Tekijät: Ryhmän nro:

Lisätiedot

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta Koulutuspäivä: VERTAISARVIOINTI JA VERTAISARVIOIJANA TOIMIMINEN Koulutuspäivä 13.2.2012, klo 09.00 16.00 Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty

Lisätiedot

Mittariston laatiminen laatutyöhön

Mittariston laatiminen laatutyöhön Mittariston laatiminen laatutyöhön Perusopetuksen laatukriteerityö Vaasa 18.9.2012 Tommi Karjalainen Opetus- ja kulttuuriministeriö Millainen on hyvä mittaristo? Kyselylomaketutkimuksen vaiheet: Aiheen

Lisätiedot

Avoin lähdekoodi hankinnoissa Juha Yrjölä

Avoin lähdekoodi hankinnoissa Juha Yrjölä Avoin lähdekoodi hankinnoissa 9.6.2016 Juha Yrjölä Mitä on avoin lähdekoodi? 1. Lähdekoodi tulee jakaa ohjelmiston mukana tai antaa saataville joko ilmaiseksi tai korkeintaan luovuttamiskulujen hinnalla.

Lisätiedot

Opettajan tehtävänä on lukea tehtävänannot ja kirjata lasten vastaukset ylös näyttelyyn tutustumisen ohessa

Opettajan tehtävänä on lukea tehtävänannot ja kirjata lasten vastaukset ylös näyttelyyn tutustumisen ohessa ETELÄ-KARJALAN MUSEO Opetusmateriaalia näyttelyyn Kolme karjalaista kaupunkia Kolme karjalaista kaupunkia kertoo Lappeenrannan, Viipurin ja Käkisalmen keskeisistä vaiheista. Lappeenranta sopii näiden kaupunkien

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Katetta kumppanuudelle

Katetta kumppanuudelle JUKKA VESALAINEN Katetta kumppanuudelle Hyöty ja sen jakaminen asiakas-toimittaja-suhteessa Esipuhe T ämä teos on jatkoa vuonna 2002 julkaistulle Kaupankäynnistä kumppanuuteen -kirjalle, jossa tarkastelin

Lisätiedot

Kuinka hallita suuria muutoshankkeita? Onnistumisen ja epäonnistumisen elementit

Kuinka hallita suuria muutoshankkeita? Onnistumisen ja epäonnistumisen elementit Kuinka hallita suuria muutoshankkeita? Onnistumisen ja epäonnistumisen elementit Jarmo Nykänen, Director, EY Agenda: Tausta Ongelmankentän jäsentäminen Hankkeiden elinkaari ja näkökulmat Esimerkki onnistuneesta

Lisätiedot

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo 31.10.2008 Ääntä etsimässä Mikä ääni? Käytetty usein poliittisessa mielessä, nuorten ääni politiikassa, kirkossa, kulttuurien välisessä vuoropuhelussa.

Lisätiedot

Suomen Saappaanheittoliitto ry. Strategiamalli (Liite 2) Faktoja

Suomen Saappaanheittoliitto ry. Strategiamalli (Liite 2) Faktoja Suomen Saappaanheittoliitto ry Strategiamalli 21.11.2008 (Liite 2) Suomen Saappaanheitoliitto ry Faktoja perustettu 1992 1.1.2008 aktiiviheittäjiä 1393 1.1.2008 jäsenmaksun maksaneita seuroja 31 1.1.2008

Lisätiedot

Kielellinen selviytyminen

Kielellinen selviytyminen BILBAO Kulttuurit kohtaavat Bilbaossa ollessani havaitsin täysin erilaisen päivärytmin. Päivät ovat todella pitkiä, sillä ihmiset viihtyvät myöhään ulkona viettäen aikaa perheen ja ystäviensä kanssa. Myös

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Kurssilla on käytössä Canon 60D-kamerat. Kurssityön leikkaaminen tapahtuu Valokuvataiteen tiloissa kurssin aikana.

Kurssilla on käytössä Canon 60D-kamerat. Kurssityön leikkaaminen tapahtuu Valokuvataiteen tiloissa kurssin aikana. Kurssin nimi: Elokuvan ja valokuvan yhteydet Opettaja: Katri Lassila (TaM, tohtorikoulutettava) Ajankohta: 17. 21.10. 2016 2.5 4op Viikon mittainen työpajamuoto ja mahdollinen lisätehtävä Opetuskieli suomi

Lisätiedot

Tuhat tarinaa TAMKista

Tuhat tarinaa TAMKista 3.6.2015 Vimma, Viestintä- ja markkinointiseminaari 2015 Tuhat tarinaa TAMKista kokemuksia videotuotannoista Hanna-Leena Saarenmaa, Essi Kannelkoski & Josefiina Kemppinen TAMK Viestintäpalvelut Case 1:

Lisätiedot

Digitaalinen tarinankerronta HTKS152

Digitaalinen tarinankerronta HTKS152 Digitaalinen tarinankerronta HTKS152 Paul Ife Horne. Flickr. CC BY-NC 2.0. http://tinyurl.com/digitarina 3.2.2014 Tanja Välisalo Tänään Digitaalinen tarinankerronta menetelmänä Kurssin suoritus Digitaalisen

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12 TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.

Lisätiedot

Esimerkkikysymyksiä: Tulitko pyörällä kouluun? Syötkö lähes päivittäin koulussa välipalan? Käytkö päivittäin välitunnilla ulkona?

Esimerkkikysymyksiä: Tulitko pyörällä kouluun? Syötkö lähes päivittäin koulussa välipalan? Käytkö päivittäin välitunnilla ulkona? 1 Idealaboratorio on työpaja, jossa nuoret pääsevät itse ideoimaan koulun toimintakulttuuria. Työpaja on suunniteltu 15-60 hengelle ja ideointi tapahtuu 4-5 oppilaan ryhmissä. 60-90 minuuttia kestävän

Lisätiedot

Mikään ei ole niin vanha kuin eilinen uutinen Copyright Thorleif Johansson 2

Mikään ei ole niin vanha kuin eilinen uutinen Copyright Thorleif Johansson 2 Uutinen Mikään ei ole niin vanha kuin eilinen uutinen 21.1.2015 Copyright Thorleif Johansson 2 21.1.2015 Copyright Thorleif Johansson 3 21.1.2015 Copyright Thorleif Johansson 4 Uutinen Vastaa kysymyksiin:

Lisätiedot

SOSIAALINEN MEDIA, EduBerry. Hannakaisa Markkanen, tiedottaja

SOSIAALINEN MEDIA, EduBerry. Hannakaisa Markkanen, tiedottaja SOSIAALINEN MEDIA, EduBerry Hannakaisa Markkanen, tiedottaja SOSIAALINEN MEDIA 2. OSIO Facebook ja Whatsapp fokuksessa Facebook-tehtävän purku ja harjoitteita Whatsapp-ryhmä EduBerry Miten Whatsapp-ryhmää

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

SOPIMUSJURISTIN KÄYTTÖOHJEET. Kimmo Kajander Oik. maist., fil. maist.

SOPIMUSJURISTIN KÄYTTÖOHJEET. Kimmo Kajander Oik. maist., fil. maist. SOPIMUSJURISTIN KÄYTTÖOHJEET Kimmo Kajander Oik. maist., fil. maist. Esityksen rakenne Sopimuksen elinkaari juristin silmin Tahto + Ilmaisu Käyttöohjeet Sopimuksen elinkaari juristin silmin Jos haluat

Lisätiedot

MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA

MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA Viestintä- ja markkinointiseminaari 2.-3.6.2015 Kari Ikonen twitter @IkonenKari 3.6.2015 Alma Aluemedia Maakuntalehdet Alma Aluemedia 4 maakuntalehteä 14 tilattavaa

Lisätiedot