TOSI-TV OSANA DOKUMENTARISMIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOSI-TV OSANA DOKUMENTARISMIA"

Transkriptio

1 TOSI-TV OSANA DOKUMENTARISMIA Juha Aarikka Opinnäytetyö, syksy 2004 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun yksikkö Viestinnän koulutusohjelma Medianomi(AMK)

2 TIIVISTELMÄ Aarikka, Juha Tosi-tv osana dokumentarismia, Turku syksy 2004, 34 s Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun yksikkö, medianomi(amk). Opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia tosi-tv:n ja dokumentin yhtäläisyyksiä. Niillä on selkeitä yhteisiä sisällöllisiä ja työmetodillisia samankaltaisuuksia. Käsittelen myös tositv:n käsikirjoittamista ja ohjaamista esimerkkeinä työmetodien samankaltaisuudesta. Tosi-tv:n ohjaajan rooli eroaa perinteisestä ohjaajakäsityksestä, koska lähtökohtana, että todellisuutta ei voi ohjata. Sitä voi suunnitella ja ennakoida. Tosi-tv on tutkimusalue, josta ei ole juurikaan tehty tutkimuksia. Tämän vuoksi kirjalliset lähteeni käsittelevät dokumentarismia. Toisena informaation lähteenä käytän teemahaastatteluita. Haastatteluiden tarkoituksena on selvittää sekä alan ammattilaisten näkemystä tosi-tv:n suhteesta dokumentarismiin ja muihin ohjelmatyyppeihin että työmetodeja. Haastateltavina ovat tosi-tv-ohjaajat Kim Finn ja Tuomas Summanen. dokumentaristi Jean Bitar ja elokuva- ja televisiotieteen dosentti Veijo Hietala. Tutkielmani todistaa tosi-tv:n ja dokumentarismin suhteen, mutta tuo esiin vahvan yhtäläisyyden fiktion kanssa. Tosi-tv:llä on molempien ohjelmatyyppien kanssa yhtenäisyyksiä lähinnä työtavoissa. Tämä osoittaa tosi-tv:n jakautuneen useaan erilaiseen alalajiin, joita yhdistää ainoastaan sana tosi-tv. Dokumentarismi on tällä hetkellä nousemassa aiempaa suurempaan suosioon ja saa jatkuvasti uusia variaatioita. Tosi-tv saa vaikutteita dokumenteista ja samalla dokumentti saa vaikutteita tosi-tv:stä. On arvioitu, että henkilövetoinen dokumenttikerronta yleistyy myös suomalaisessa dokumenttikulttuurissa. Tosi-tv:n ohjaamisen ymmärtäminen on yksi työkalu, millä uuden dokumenttikulttuurin luominen on mahdollista. Asiasanat: viestintä, tosi-tv, dokumentti, fiktio, viihde, käsikirjoittaminen

3 ABSTRACT Aarikka, Juha. Reality Tv as part of Documentarism, Turku, Autumn 2004, Language: Finnish, 34 pages. Diaconia Polytechnic, Turku Unit, Degree Programme in Communication and Media Arts, Media Artist. Reality TV is a well known television format. It has a significant amount of similarities with documentaries. The aim of this study is to define these similarities and analyze their relation with reality TV. To do this, two general definitions must be made. One, there is no exact definition what reality TV is and two there are no definitions for different genres inside reality TV. The idea of directing reality TV is foggy. How can anyone direct reality? My purpose is to give tools how to direct reality TV. I am not trying to write a definitive manual, only to point out the main tools of the director. There is not much written data about reality TV. Therefore I had to rely on literature dealing with documentary realism and ways of directing. My other source of information was interviewing directors and media scientist. The form of study was qualitative. For the study I interviewed reality TV directors Kim Finn, and Tuomas Summanen, documentary director Jean Bitar and PhD Veijo Hietala, docent in Media Studies. The main results of the study, points out similarities between documentary and reality TV manuscripts. Writing a documentary manuscript and planning actions for reality TV are based on the same idea and purpose, to stress the chosen point of view of the program. Reality TV is a television genre that can be considered as a hybrid of several different genres. It adapts qualities from documentaries, fiction and music videos therefore it does not have to create its own way of screenwriting. The overall narration follows traditional storytelling to please those who watch it for entertainment. Key words: reality TV, documentary, fiction, entertainment, qualitative

4 Sisältö 1 JOHDANTO MITÄ TOSI-TV ON Kilpailuohjelmat Sosiaaliset kilpailut Seurantaohjelmat SYYT TOSI-TV:N SUOSIOON Tuotantoteknologia Tosi-tv-tuotannon kustannukset Tarinan miellyttävyys TOSI-TV: SUHDE PERINTEISIIN OHJELMATYYPPEIHIN Tosi-tv ja dokumentti Dokumentin käsikirjoittaminen suhteessa tosi-tv:n suunnitteluun Tosi-tv:n käsikirjoittaminen Casting eli henkilöiden valinta Tieto takaa laatua Tosi-tv ei ole todellista Tosi-tv ja cinéma vérité Tosi-tv ja fiktio Tosi-tv ja dokusoap OHJAAJAN ROOLI Ohjaajan perinteiset määritelmät Ohjaaja tosi-tv:sä Konsepti ja formaatti Kuvaustilanteen ohjaaminen JOHTOPÄÄTELMÄT LÄHTEET... 33

5 1 JOHDANTO Työskennellessäni tosi-tv:n parissa, huomasin sen sukulaisuuden dokumentarismiin. Tosi-tv:llä on selkeitä yhtäläisyyksiä dokumentarismiin, kuten seurannallisen materiaalin käyttö. Siinä käytetään suurta materiaalimäärää, josta leikataan eheä draamallinen kokonaisuus. Tämä muistuttaa seurantadokumentin menetelmiä ja suunnittelemattomuudessaan cinéma véritén periaatteita. Muodostin väittämän, että tositv on dokumentarismin viihteellinen alalaji, joka saa vaikutteita dokumentarismin eri osa-alueilta. Tutkielmani ensimmäinen lähtökohta on selvittää tosi-tv:n ja dokumentarismin suhdetta. Toisena lähtökohtana on selvittää tosi-tv:n ohjaajan roolia. Perinteisesti ohjaaja käyttää tuotannon taiteellista valtaa ja vastaa tuotteen sisällöllisistä ratkaisuista. Nämä väittämät pitävät paikkaansa myös tosi-tv:ssä, mutta kysymys onkin kuinka tämä tapahtuu. Varsinainen kysymys on, kuinka ohjaaja voi ohjata todellisuutta. Onko se vain leikkausvaiheessa tapahtuvaa draamankaaren muodostamista? Lopputyöni tuoteosana ohjasin pilottijakson tosi-tv-sarjalle Love Boat. Se sai muotonsa ja draamansa leikkausvaiheessa. Oman ohjaajakokemukseni kautta muodostin toisen väittämän, että tosi-tv syntyy leikkausvaiheessa. Tähän mennessä tosi-tv:n määritelmät ovat olleet hyvin laveita ja tarkka määritelmä, mitä tosi-tv on, puuttuu. Koko ohjelmatyypin ja sen alla olevien alatyyppien määrittely on tärkeä osa, jotta voi käsitellä kokonaisen lajityypin suhdetta sekä dokumentarismiin että ohjaamiskäytäntöön. Tutkielmassani pyrin antamaan kuvan mitä tosi-tv on ja kuinka ohjaajan toiminta poikkeaa ohjaajan roolista fiktion ja dokumentin suhteen. Ohjaajan osuutta lukuun ottamatta tosi-tv on perinteisesti toimivaa televisiotuotantoa. Opinnäytetyön tarkoituksena on antaa kuva, mitä tosi-tv tällä hetkellä on ja mitkä ovat ohjaajan työkalut ja työskentelytavat. Tosi-tv on ohjelmatyyppi, mikä on jatkuvan muutoksen tilassa. Siitä kehitettään jatkuvasti erilaisia variaatioita. Tästä huolimatta ohjaajan toiminta pysyy samankaltaisena. Valitessani haastateltavia lopputyötäni varten, tärkein kriteerini oli haastateltavien erilaiset taustat. Halusin haastateltavaksi ohjaajia, joilla on takanaan erilainen määrä

6 6 tosi-tv-ohjelmia. Tuomas Summasella tosi-tv:n ohjaustöitä on useita ja Kim Finn on ohjannut yhden ja työstää toista. Halusin mukaan myös dokumentaristin ja päädyin Jean Bitariin, koska hän on ohjannut monenlaisia dokumentteja ja viimeisimpänä seurantadokumentin Minä ja Itä-Hakkila. Tutkijan näkökulma oli mielestäni saatava mukaan, joten päädyin Veijo Hietalaan. Hän on kirjoittanut aiheesta ja tunnustautunut tosi-tv-faniksi. Haastateltavien määrä oli ainoastaan neljä johtuen lopputyön laajuudesta. Neljän haastateltavan ryhmä saattaa antaa värittyneen kuvan aiheesta, mutta uskon erilaiset taustat ja toimenkuvat omaavien haastateltavien antavan laajan informaatiopohjan aiheesta. Värittynyttä kuvaa tosi-tv:seen saattaa antaa myös subjektiivinen analyysini alan kirjallisuuteen. Dokumentarismista kertovan kirjallisuuden analysointi ja vertaaminen tosi-tv:seen on subjektiivinen näkemykseni aiheeseen.

7 7 2 MITÄ TOSI-TV ON Vielä viisi vuotta sitten tosi-tv tarkoitti lähinnä hauskoja kotivideoita joita näytettiin niille varatuissa lyhyissä viihdeohjelmissa. Erityisesti Suomessa Nelosen esittämän Tositv nimisen ohjelman kautta kyseinen käsite oli vallalla ennen nykyisten tosi-tvohjelmien suosiota. Tositv näytti katsojien lähettämiä kotivideoita todellisesta elämästä. Muista kotivideo-ohjelmista se poikkesi näyttämällä muutakin kuin hupivideoita. Tositv näytti myös dokumentaarisia selviytymistarinoita vaarallisista tilanteista. Tuosta ajasta on tultu paljon eteenpäin aikaan, jolloin tosi-tv on suurta yksi suosituimpia ohjelmatyyppejä televisiossa ja nykystandardin mukaisia tosi-tv-ohjelmia näyttävät lähes kaikki televisionkanavat (Finnpanel Oy 2004, elektroninen materiaali). Tosi-tv:n alkumuotoina voidaan pitää esimerkiksi brittiläistä Crime Watch UK (1984) ja NBC:n Unsolved Mysteries (1987). Sarjojen seuraajina tuli Suomessakin edelleen esitettävä Cops, Rescue 911 ja Real Life Heroes. (Hietala 2000, 32). Jon Dovey on määritellyt tosi-tv:n laajalla näkökulmalla. Hänen mukaansa tosi-tv:ksi täytyy lukea talk-show:t, dokusoap-ohjelmat, järjestetyt dokumentit kuten Selviytyjät. (Dovey 2001, 135). Tosi-tv:n määritelmää hankaloittaa tosi-tv:n sekoittuminen muihin ohjelmatyyppeihin. Varsinkin lehdistössä tosi-tv:nä pidetään monen tyyppisiä ohjelmia. Kirsikka Saari pitää Noriko-show:ta tosi-tv:nä (Saari 2004, 18). Ainoa asia mikä siinä on totta, on se että siinä höynäytetään julkisuuden ihmisiä Candid Cameran (1949) tyyliin, jota on pidetty tosi-tv:n yhtenä alkumuotona (Hietala 2000, 32). Tämän tyyppisiä ohjelmia voi yhtä hyvin kutsua perinteiseksi televisioviihteeksi ilman tosi-tv liitettä. Tosi-tv:n voi määritellä monella tavalla, koska lajityyppi jakautuu moneen eri alatyyppiin. Yleismääritteenä voisi olla, että tosi-tv on televisio-ohjelmatyyppi, jossa seurataan tavallisten ihmisten toimia ja kokemuksia erilaisissa luonnollisissa tai järjestetyissä ympäristöissä. (Finn 2004, haastattelu). Määritelmä on hyvin laaja, koska ohjelmien kirjo on valtava.

8 8 Ohjelmat poikkeavat toisistaan paljon, minkä vuoksi voidaankin määritellä erilaisia alatyyppejä tosi-tv:lle. Tosi-tv:n eri alatyypeille ei ole vakiintuneita nimiä, joten muodostin oman kolmeen eri alatyyppiin jakautuvan luokittelun. Luokat ovat kilpailuohjelmat, seurantaohjelmat ja sosiaaliset kilpailut. Tosi-tv:n ollessa suhteellisen nuori ohjelmatyyppi, sille ei ole muodostunut vakiintunutta termistöä. Tämän vuoksi esittämäni nimitys sosiaalinen kilpailu on oma termini. 2.1 Kilpailuohjelmat Kilpailuohjelmissa on yleensä suuri palkinto tavoiteltavana. Puhdasta kilpailuohjelmatyyppiä edustaa Fear Factor (Pelkokerroin). Siinä valitut kilpailijat tavoittelevat kymmentätuhatta dollaria kohtaamalla monia haasteita, kuten torakoiden syöminen, pilvenpiirtäjän katonreunalla tasapainoilu ja nopeuskilpailuna kuolleiden rottien kuljettaminen suussa korista toiseen. Tehtävistä nopeimmin suoriutunut kilpailija saa koko palkinnon. Suomessa tuotetuista ohjelmista Australialaiseen formaattiin perustuva Yllytyshullut on kilpailutyypin selkein edustaja. 2.2 Sosiaaliset kilpailut Kaikkein seuratuimmat tosi-tv-tyypin ohjelmat eivät ole puhtaasti kilpailuohjelmia eivätkä seurantaohjelmiakaan. Ne ovat sosiaalisia kilpailuja, joissa kilpaillaan osakilpailuissa ja sosiaalisessa taktikoinnissa muita kilpailijoita vastaan. Tunnetuimpia ohjelmia ovat Big Brother ja Survivors (Selviytyjät). Suomessa tuotetuista tosi-tvohjelmista tätä lajityyppiä edustavat Suuri Seikkailu, Idols ja Suomen Robinson. Oleellisena osana tätäkin ohjelmatyyppiä on suuri palkinto. Se vaihtelee muutamista tuhansista dollareista jopa miljooniin dollareihin, uraan menestyvässä yrityksessä tai levytyssopimukseen suureen levy-yhtiöön. Voisikin sanoa, että mitä pidempi on ohjelman kesto kilpailijaa kohden, sitä suurempi palkinto on tiedossa. MTV3:n Suuri

9 9 Seikkailu kestää kolmekymmentä päivää ja palkkiona on kolmekymmentätuhatta euroa. Yhdysvaltalainen Survivor palkitsee menestyneimmän kilpailijan miljoonalla dollarilla. Sosiaalisiin kilpailuihin liittyy oleellisesti kilpailijoiden tiputtaminen pois kilpailusta äänestämällä. Ohjelmaformaatista riippuen äänestäjinä ovat katsojat tai kanssakilpailijat. Kilpailijoiden tiputtaminen luo mahdollisuuden taktikoinnille, erilaisten liittojen tekemiselle ja kieroilulle. Tämä sosiaalinen kanssakäyminen tekee tästä tosi-tv-tyypistä suositun (Finnpanel Oy 2004, elektroninen aineisto). 2.3 Seurantaohjelmat Seurantaohjelmissa seurataan kohteen tai kohteiden elämää heidän omassa tai osittain järjestetyssä ympäristössä. Tosi-tv-lajityypin mukaisesti seurantaohjelmatkin jakautuvat kahteen alatyyppiin, kuuluisuuksien seuraamiseen ja tavallisten ihmisten seuraamiseen. Kuuluisuuksien seuraamisesta selkeimpinä esimerkkeinä ovat MTV:n The Osbournes, Nelosella pyörivät Ann Nicole Smith Show sekä Ron Jeremy ja himmeet tähdet. MTV on esittänyt vuoden 2004 aikana ohjelmia kuuluisista pareista, jotka ovat menossa naimisiin ja heidän hääprosessinsa seurannasta. Heistä esimerkkinä muusikko Dave Navarro ja malli Carmen Electra. The McCoys Show oli suomalainen versio kuuluisuuksien seuraamisesta. Ohjelmassa seurattiin muusikkopariskunta Andy ja Angela McCoyn elämää. Tosi-tv:lle tyypillisen tavan mukaan esimerkiksi The Osbournes ja Ron Jeremy ja himmeet tähdet ovat lajityyppien rajalla. Niissä seurataan ihmisten toimintaa, mutta ne vaikuttavat liian järjestetyiltä ollakseen puhtaasti tosi-tv:tä. Ohjaaja Kim Finn luokitteleekin kyseiset ohjelmat perinteiseen sitcomiin, tilannekomediaan (Finn 2004, haastattelu). Tavallisten ihmisten seuraaminen on ollut jo vuosia brittiläisen Real Life at Ibiza ohjelman kantava idea. Siinä seuraillaan Ibizalla lomailevien brittinuorten villiä lomailua ja lomakohteissa työskentelevien brittien elämää. Samasta aihepiiristä kertoi

10 10 Sub Marine, Subtv:llä syksyllä 2003 esitetty nuorten juhlintaohjelma. Siinä seurailtiin kahden erillisen nuorisoryhmän vuorokauden mittaista risteilyä. Seurantaohjelmiin voi luokitella myös Miljonääri-Jussi ja Unelmien poikamies. Ne ovat seurannallisia ohjelmia, mutta sisältävät kuitenkin elementtejä myös sosiaalisista kilpailuista. Miljonääri-Jussissa ja Unelmien poikamiehessä oleellisena osana ohjelmaa on oletettu palkinto, joka näissä tapauksissa on avioliitto. Miljonääri-Jussi kyseessä oli kuitenkin huijaus, mutta tavoite oli sama kuin Unelmien poikamiehessä, missä tavoitteena on unelmien kumppanin saaminen. Nämä ohjelmat kuuluvat seurantaohjelmiin myös siksi, että niissä katsojat tai kilpakumppanit eivät äänestä ketään pois ohjelmasta. Ohjelmasta poistamiset tekee Jussi tai tavoiteltava poikamies. MTV on ollut tosi-tv:n pioneereja monilla eri sarjoillaan. Vuonna 1992 MTV aloitti sarjansa The Real World. Se esitti tavallisten nuorien elämää New Yorkissa heille vuokratussa asunnossa. (Aslama 2002, 163). Heidän elämäänsä kuvattiin kolmen kuukauden ajan. The Real World on siis eräänlainen seurannallinen esiaste Big Brotherille.

11 11 3 SYYT TOSI-TV:N SUOSIOON Tosi-tv on viime vuosina ollut suurin menestystarina televisiomaailmassa kaikkialla maailmassa. Tosi-tv:n maailmasta kertovan sivuston mukaan Amerikassa on esitetty noin kahtasataa, Britanniassa liki sataa ja Suomessakin on lukuisia tosi-tv-ohjelmia. Sivuston laskelmia ei voi pitää täysin totuudellisina, mutta silti ne antavat hyvän kuvan tosi-tv:n suuresta tuotantomäärästä. Sarjojen suosio Suomessa selviää television katselumääriä mittaavan Finnpanel Oy:n neljännesvuositutkimuksesta. Aikavälillä huhtikuu-kesäkuu 2004, kotimaisia tosi-tvohjelmia on katsotuimpien kahdenkymmenen ohjelman joukossa kolme. Miljönääri- Jussia katsoi parhaimmillaan , Suurta Seikkailua ja Suomen Robinsonia katsojaa. Katsotuin ohjelma tutkimusaikana oli jääkiekon MMkilpailuiden esitetty ottelu saaden katsojaa. Toiseksi katsotuin oli YLE:n Tv-uutiset saaden katsojaa. Kolmanneksi suosituin oli jääkiekon MM-kilpailuiden esitetty ottelu saaden katsojaa. Miljonääri-Jussin esitetty jakso sijoittui neljänneksi. (Finnpanel Oy 2004, elektroninen aineisto). 3.1 Tuotantoteknologia Minna Aslaman mukaan suuri tekijä tosi-tv:n suosiossa on viestintäteknologinen kehittyminen. Videokameroiden tekninen kehittyminen on johtanut ihmisten tottumiseen hieman rosoiseen kuvaan. Televisioon kelvollista kuvaa voidaan tuottaa vain hieman kuluttajahintoja kalliimmilla kameroilla. Aslama käyttää tästä joskus rosoisesta kerronnasta määritelmää kevyen kuvauskaluston estetiikka (Aslama 2002, 167). Tätä samaa esteettistä kokonaisuutta pohtii myös Kim Finn (Finn 2004, haastattelu). Hänen mukaansa tosi-tv:n kuvallinen laatu on jopa hirveää. Esimerkiksi Big Brotherissa taloa tarkkaillaan kauko-ohjattavilla kameroilla ja valvontakameroilla, joiden kuvallinen

12 12 laatu ei voi olla yhtä hyvää kuin perinteisesti ammattikuvaajan käsissä olevan kameran kuva. Valvontakameroiden käyttö on ollut osana ohjelman tyyliä alusta alkaen. Tämä on aiheuttanut katsojien tottumisen tällaiseen estetiikkaan. Katsoja hyväksyy tämän osana tosi-tv:tä, koska teknisesti täydellinen kuva aiheuttaisi epäilyjä kuvan aitoudesta. Liian hyvä kuva näyttää liian järjestetyltä fiktiokerronnalta. (Finn 2004, haastattelu). Myös dokumenttikerronnassa on käytetty ja käytetään kevyttä videokalustoa. Jean Bitarin Minä ja Itä-Hakkila (Bitar Films Oy 2003) on kuvattu kokonaan yhdellä pienellä kuluttajatasoisella videokameralla. Ohjaaja Bitarin mielestä tämä mahdollisti ihmisten kohtaamisen aivan eri tasolla kuin suuren kuvauskaluston kanssa. Hän kykeni menemään naapurinsa luo vain juttelemaan kamera kädessään. Se ei olisi ollut yhtä helppoa, jos mukana olisi ollut kuvaaja ja äänittäjä (Bitar 2004, haastattelu.) Kevyen kuvauskaluston käyttäminen saattaa auttaa kuvausvaiheessa saamaan nauhalle muuten mahdottomia tilanteita. Se kuitenkin aiheuttaa jälkikäsittelyyn lisätyötä (Bitar 2004, haastattelu). Varsinkin äänet vaativat paljon käsittelyä johtuen kameroiden huonoista mikrofonitasoista. Esimerkiksi Minä ja Itä-Hakkila on hetkittäin vaikeaa katsottavaa tekniikan puutteiden vuoksi, mutta tarinan mukana huomion kiinnittäminen tekniikkaan katoaa. Myös fiktiossa on käytetty kevyenkaluston menetelmää. The Blair Witch Project (1999) loi kotivideomaisen hittielokuvan heiluvalla kameralla ja perinteisessä mielessä huonolla äänitekniikalla. Elokuvassa äänet kuuluivat, kuten elokuvan hahmot olisivat kuulleet ne. Perinteisessä fiktiossa äänet pääsääntöisesti optimoidaan katsojan mukaan. Tämä kotivideomainen kerronta sai aikaan elokuvan, josta keskusteltiin paljon ja sai aikaa kohua realistisuudellaan. Jarmo Valkolan (Valkola 2002, 68) mukaan modernin taiteen esteettinen kieli mukailee aina käytettävissä olevan välineistön fyysisiä ominaisuuksia. Valkolan mukaan se luo fenomenologisen yhteyden teoksen ja katsojan välille eli ajan ilmiön, nykyisen tekniikan hyväksynnän (Valkola 2002, 68). Ensimmäisen äänielokuva, The Jazz Singer (1927), oli menestys, koska se tarjosi jotain uutta. Samoin uutta tarjosi Star Wars IV: The New Hope (1977). Se tarjosi ennen näkemättömiä tehosteita. Tosi-tv tarjoaa

13 nykyaikaisen välineistön mahdollistamaa läsnäoloa. Mielestäni tosi-tv on siis vai osa teknisentuotannon jatkumoa Tosi-tv-tuotannon kustannukset Jo vuonna 1998 Iso-Britanniassa tosi-tv ja tosi-tv:n lahkoon laskettava dokusoapohjelmat saivat enemmän katsojia kuin perinteinen draama. Dokusoap:n voi lyhyesti määritellä ohjelmaksi, mikä yhdistää dokumentarismin vakavuuden ja saippuaoopperan viihteellisyyden. Esimerkkinä dokuasoapista on Suomessakin esitettyä Vet School. Vuonna 1998 BBC:n dokumenttiosaston johtaja Paul Hamann sanoikin niiden olevan kanavajohtajille ja tuottajille ylitsepääsemätön houkutin halvempaan tuotantoon. Hamannin mukaan ne ovat kolme kertaa edullisempia tuottaa kuin perinteinen draama. (Bruzzi 2001, 132). Tuotannon edullisuus ei enää välttämättä pidä paikkaansa. Tällä hetkellä menestyvimmät tosi-tv-ohjelmat ovat pitkiä projekteja, jotka sitovat tekijänsä siihen mittavaksi ajaksi. Yhden ohjelman suunnitteluprosessi saattaa viedä suunnitteluryhmältä vuoden päivittäistä työaikaa. Myös kuvauspaikkajärjestelyt ovat suosituimmissa sarjoissa massiivisia ja samalla kalliita. Kuvattavien ja työryhmän sijoittaminen hienoon linnaan Ranskassa on kallista jopa suomalaisen elokuvatuotannon mittakaavassa. (Summanen 2004, haastattelu). 3.3 Tarinan miellyttävyys Viihteen tarkoituksena on antaa nautintoa katsojalleen. On todettu, että tietynlaiset tarinat miellyttävät katsojia enemmän kuin toiset. Tarinassa on olava tiettyjä elementtejä. Konfliktia pidetään yhtenä hyvän draaman elementtinä. Sinällään konfliktin esittäminen ei ole kovin erikoista eikä katsojille mielihyvää tuottavaa. Oleellisia ovat konfliktin vaikutukset sen osapuolille. Katsojan konfliktista saama mielihyvä riippuu kuinka aktiivisesti hän on kiintynyt konfliktin osapuoliin. Katsojan

14 14 suosikin päästessä konfliktissa voitolle, voi katsoja elää hänen riemunsa kanssa. Vastaavasti häviölle jääneen puolella oleva suree häviäjän kanssa. (Hiltunen 1999, 80-81). Oma suosikin tunteiden mukana elämiseen perustuu myös sosiaalisten kilpailuiden viehätys. Tuomas Summasen mukaan kaikissa tosi-tv-ohjelmissa on luotava henkilökohtainen suhde kilpailijoihin ja erityisesti on valittava yksi suosikki. Ohjelman edetessä katsoja toivoo oman suosikkinsa pärjäävän kilpailun luonteesta riippuen mahdollisimman hyvin. (Summanen 2004, haastattelu). Oman suosikin valinta perustuu samastumiseen ja haluun kokea toisen kanssa asioita. Michael Rabingerin mukaan katsojat eivät ainoastaan halua katsoa ohjelmaa tai elokuvaa, vaan haluavat kuvitella itsensä samaan tilanteeseen. Katsojat haluavat tuntea olevansa mukana näkemässään tilanteessa (Rabinger 1997, 12). Mielestäni tätä voi katsoa Aristoteleen katharsiksen saavuttamiseksi. On oltava jännitys ja vapautuminen katharsiksen toteutumiselle (Hiltunen 1999, 42). Katsoja haluaa jännittää suosikkinsa puolesta ja hänen onnistuessaan tai epäonnistuessa katsoja saavuttaa katharsiksen. Aristoteelisesti sanoen moraalisesti hyvä henkilö joutui mahdollisimman intensiivisen epäoikeudenmukaisen kärsimyksen kohteeksi, mutta kärsimys päättyi kuitenkin moraalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Tällainen moraalinen rakenne vastaa emotionaalista rakennetta, jossa toisiaan seuraavat mahdollisimman voimakas samastuminen, jännitys ja äkillinen jännityksen vapautuminen. (Hiltunen 1999, 81). Tosi-tv:n suosioon ja miellyttävyyteen Veijo Hietalan mukaan on kulttuurihistoriallinen syy. Kyse on uusromantiikan aikakaudesta, mitä hänen mukaansa nyt elämme. Romantiikan aikakaudella tunteet ja niiden erilainen esittäminen oli kulttuurillisesti arvossa. Hietalan mukaan nykyään kaikki tunteet nostetaan etualalle ja halutaan elää niitä television kautta. Ei pelkästään rakkauteen liittyvät tunteet, vaan vihan purkaukset, aggressiot (Hietala 2004, haastattelu). Ajateltaessa tämän väitteen suhdetta tosi-tv:n ohjelmatarjontaan on huomattavissa yhteneväisyys. Suuri osa tosi-tv-ohjelmista yrittää saada katsojan mukaan äärimmäisiin tunteisiin. Parinhakuun perustuvat ohjelmat haluavat herättää rakkauteen liittyviä tunteita, toimintaan perustuvat, kuten Fear Factor,

15 15 taas käsittelevät pelon ja inhon tunteita ja seikkailuun keskittyvät ohjelmat käyttävät laajaa kirjoa vihasta, selviytymisen pelosta epätietoisuuteen. Näitä kaikki tunteita välitetään katsojalle, joilla on mahdollisuus elää mukana näitä tunteita.

16 16 4 TOSI-TV: SUHDE PERINTEISIIN OHJELMATYYPPEIHIN Tosi-tv luo uudenlaista televisiokulttuuria. Useimmiten uuden luominen on ainakin osittain vanhalta lainaamista ja muokkaamista sen hetkiseen käyttötarkoitukseen. Dokumenttiohjaaja Jean Bitar sanoo, että eri toimintamallien suhteen tulisi olla avarakatseinen. Hänen mielestään ei tulisi rajoittaa minkään ohjelmatyypin kehittymistä, koska kaikki uusi rikastuttaa kuvakerrontaa luoden aikakauteen sopivaa tyyliä (Bitar 2004, haastattelu.) Ohjaaja Kim Finn vertaa dokumentin, fiktion ja tosi-tv:n tekemistä keskenään. Hänen mielestään kaikki ammentavat toisistaan elementtejä. Dokumentit saavat jatkuvasti uusia radikaalimpia muotoja lainatessaan kuvakerrontaa fiktiosta. Tosi-tv taas lainaa elementtejä sekä fiktiolta ja musiikkivideoilta että dokumenteilta luoden uutta visuaalista kulttuuria. Esimerkiksi Vetelehtijät ja Sub Marine olivat hetkellisesti puhdasta musiikkivideotyyliä. Sopivaan musiikkiin oli leikattu katsojan silmille vyöryviä kuvamontaaseja. (Finn 2004, haastattelu). Yhteisenä nimittäjänä tosi-tv:llä, fiktiolla ja dokumentilla on dramatisointi. Ohjaaja Paul Rotha on sanonut, että dokumentin olemus on materiaalin dramatisoinnissa (Rosenthal 1988, 21). Tämä kiteyttää ohjaamisen periaatteen, irrallisesta materiaalista tulee dramatisoida eheä kokonaisuus. Fiktiossa kuvatut kohtaukset useine kuvakulmineen ja kokoineen ovat leikkausvaiheessa paikalleen pudotettavia tarinan osia. Leikkauksen rytmillä otokset dramatisoidaan kokonaisuudeksi. Dokumenteissa ja tosi-tv:ssä materiaalin määrä vaihtelee, mutta kaikki on irrallista dramatisoitavaa materiaalia. Tosi-tv on siis yhdistelmä perinteisiä juonikaavioita, tarinan sisäisiä koukkuja ja leikkaustapoja. Se itsessään ei luo paljon uutta vaan yhdistää uudella tavalla. Olemme tottuneet fiktiokerrontaan, koska televisio ja elokuvat ovat suuri osa arkipäiväämme. Vaikka dokumentteja esitetään paljon, niitä pidetään taiteellisempina ja siksi vaikeampina. Ihmisen luontoon kuuluu etsiä helppoja selityksiä näkemilleen tarinoille vaikka ne olisivatkin dokumentteja. Tämän vuoksi etsimme meille tuttuja hahmotyyppejä niin dokumenteista kuin fiktioistakin. Tosi-tv ei tee tässä poikkeusta

17 17 vaan fiktion tapaan rakentaa näitä etsimiämme hahmoja. Tutut hahmotyypit helpottavat katselukokemusta (Hiltunen 1999, 28). Tosi-tv:n perimmäinen tarkoitus on viihdyttää ja helpot hahmotyypit ovat luonnollinen instrumentti katsojan viihdyttämiselle. Tosi-tv:n suunnittelulla ja dokumentin käsikirjoittamisella on paljon yhteneväisyyksiä. Käsittelen niiden suhdetta käyttäen John Websterin (1996, elektroninen aineisto) mallia dokumentin käsikirjoittamiseen. Vertailen teoriaa ohjaamaani tosi-tv-ohjelman Love Boat pilottijaksoon ja Suomen Robinsonin suunnittelua pohjautuen ohjaaja Tuomas Summasen haastatteluun. 4.1 Tosi-tv ja dokumentti Tosi-tv:llä ja dokumenteilla on paljon yhtenäisyyksiä. Molemmat käyttävät paljon seurannallista materiaalia, lopputulosta ei voi tarkasti tietää ja molemmat kertovat tarinaa valitun premissin kautta. Tosi-tv:tä voi mielestäni pitää dokumentarismin viihteellisenä alalajina. Suosituimmat tosi-tv-ohjelmat, kuten Selviytyjät, Miljonääri- Jussi ja Suomen Robinson, perustuvat pitkäaikaiseen dokumentaariseen seurantaan. Tuomas Summanen pitää pitkäaikaista seurantaa jopa edellytyksenä suurelle suosiolle (Summanen 2004, haastattelu). Tästä materiaalista ei leikata reilun tunnin mittaista dokumenttielokuvaa vaan tosi-tv:tä. Sen perimmäisenä tarkoituksena on viihdyttää, ei luoda korkeakulttuurillista taidetta. Viihteellisyys ei kuitenkaan sulje pois dokumentaarista otetta. Cambridgen yliopiston professori John Corner on määritellyt dokumenteille kaksi eri tasoa. Corner määritelmän mukaan on thick text ja thin text dokumentteja, paksun ja ohuen tekstin tai sisällön dokumentteja. Paksun tekstin dokumentit ovat nimensä mukaan paksuja ja aiheiltaan vakavia. Sen tunnusmerkkeinä on tarkkaan suunniteltu kerronta, nykyään suosittujen dramatisaatioiden puuttuminen ja vain päähenkilön tarinaan luottaminen ilman kertojan osuutta (Corner 2001, ). Ohuen tekstin dokumentit Cornerin mukaan pelaavat televisiokerronnasta tuttujen elementtien kanssa. Näitä elementtejä on reportaasimaisuus ja seurannan

18 18 hyväksikäyttäminen. Cornerin mukaan suuri osa ohuista dokumenteista on juuri televisiodokumentteja, ei suurta taiteellista maalia tavoittelevia vakavia dokumentteja vaan enemmän viihdyttäviä (Corner 2001, ). Tässä tosi-tv on lähellä Cornerin mainitsemaa ohutta dokumenttia. Cornerin määritelmien mukaan tosi-tv:n sekä sosiaaliset kilpailut että seurannalliset ohjelmat ovat ohuita dokumentteja. Ne täyttävät Cornerin määritelmän lähes sanatarkasti. Niissä kummassakin käytettään seurannallista tyyliä, jossa kamera seuraa päähenkilöitä herkeämättä. Ne myös käyttävät reportaasiin tyypillisiä tunnustuksellisia kohtia, joissa henkilöt juttelevat kameralle kuin ystävälleen. 4.2 Dokumentin käsikirjoittaminen suhteessa tosi-tv:n suunnitteluun Vertailtaessa dokumenttielokuvan käsikirjoittamista ja tosi-tv:n suunnittelua voi huomata suuren yhtenevyyden. Perusajatus on, että täytyy ennakoida, miten saa tulevilla kohtauksilla kerrottua haluamansa asian. Tilanteita ei voi varsinaisesti hallita, eikä voi tietää kuinka kuvattavat reagoivat tilanteissa, mutta niitä voi kuitenkin järjestää. Käytän vertailun pohjana John Websterin artikkelia Dokumenttielokuvan käsikirjoittamisesta. Vertailen Websterin artikkelissaan esittämää teoriaa, Tuomas Summasen ohjaamaa tosi-tv-sarjaa Suomen Robinson ja ohjaamaani tosi-tv-ohjelma Love Boatin pilottijaksoa. Näistä kaikista on löydettävissä Websterin käsikirjoitusmalli, jonka lähtökohtana on, että dokumentaarinen ohjelma tulee aina käsikirjoittaa ja aiheesta on tiedettävä mahdollisimman paljon toisin kuin cinéma véritéssä (Webster 1996, elektroninen materiaali). Ennen vertailua on määriteltävä mitä tosi-tv:n käsikirjoittaminen on. Love Boat oli Bluemedia Oy:n keväällä 2004 tuottama pilottijakso kuusitoistaosaiselle tosi-tv-sarjalle. Neljän hengen ryhmä toisilleen tuntemattomia nuoria vietiin vuorokauden mittaiselle risteilylle Itämerelle. Ryhmään kuului kaksi naista ja kaksi miestä, juontaja ja hänen viikoittain vaihtuva avustajansa. Nämä toisilleen tuntemattomat henkilöt menivät treffeille vuoronperään vastakkaisen sukupuolen

19 19 edustajien kanssa. Treffien jälkeen tytöt päättivät kumman kanssa haluavat jatkotreffeille pidempään illanviettoon. Pilottijakson ohjaaminen on lopputyöni tuoteosa Tosi-tv:n käsikirjoittaminen Tuomas Summanen määrittelee tosi-tv:n siten, että kerätään joukko mielenkiintoisia ihmisiä ja keksitään kehys, minkä sisällä heidät yritetään saada toimimaan oletetun kaavan mukaan (Summanen 2004, haastattelu). Tämä pitää sisällään tosi-tv:n valmiiksi suunnitellun, käsikirjoitetun luonteen. Käytettäessä nimitystä käsikirjoittaminen, tapahtuma viittaa fiktion kirjoittamiseen. Tuomas Summanen käytti ohjaajasta määritelmää sisällöntuottaja laajan toimenkuvan vuoksi (Summanen 2004, haastattelu) Samasta syystä käsikirjoittajista voi mielestäni käyttää määritelmä sisällöntuottaja. Normaalisti ohjaaja on aktiivisesti mukana käsikirjoittamisessa ja tämän vuoksi ohjaajan rooli, lopullisen draamallisen rakenteen muokkaajana, on käsikirjoitusvaiheessa tärkeä. Tosi-tv:n käsikirjoittaminen on yhdistelmä erilaisista käsikirjoitustavoista. Kim Finnin mukaan useissa ohjelmissa on useita käsikirjoittajia tuotannon suuruudesta riippuen. Käsikirjoittajat suunnittelevat jaksokohtaisesti minkälaisia kohtauksia tulee olemaan ja miten ne johtavat seuraaviin tapahtumiin. Tapahtumat toki ovat tosia, mutta ne on osittain ohjattu tapahtumaan spontaanin näköisesti (Finn 2004, haastattelu). Suunnittelussa pyritään varmistamaan, että esiintyjät toimivat oletetulla tavalla, jotta saadaan draamallinen kokonaisuus. Esiintyjät eivät varsinaisesti tee mitään erityistä ja kiinnostavaa ellei heille tarjota virikkeitä. Esimerkiksi autiolla saarella olevalle ihmisryhmälle täytyy antaa esineitä ja tehtäviä, jotta he tekisivät jotain kiinnostavaa. Esimerkiksi Suomen Robinsonissa kilpailijoille annettiin peilejä heidän oltua autiolla saarella useita viikkoja. Tällöin he kauhistelivat oman kehon muutoksia ja miettivät nälän vaikutuksia itseensä ja kanssakilpailijoihin. (Summanen 2004, haastattelu) Tosi-tv:n käsikirjoitusprosessi on erilainen, johtuen erilaisesta luonteesta. Tosi-tv on viihdettä, joka useimmiten on sarjamuotoista. Sarjojen yleisenä tunnusmerkkinä voi

20 20 pitää samankaltaisena pysyvää muotoa, jota varioidaan. Esimerkkinä voisi käyttää australialaista formaattia The Block, joka alkaa suomessa syksyllä 2004 nimellä Unelmakämppä. Myös tosi-tv:n hahmojen todellisuudesta on eriäviä mielipiteitä. Tuomas Summasen mukaan tosi-tv sarjojen henkilöt ovat tavallisia ihmisiä, jotka toimivat järjestetyssä, käsikirjoitetussa kontekstissa (Summanen 2004, haastattelu). Kim Finnin mukaan koko sarja on käsikirjoitettua fiktiota, jossa ammattinäyttelijöiden sijasta käytetään oikeita ihmisiä. Näitä tavallisia ihmisiä Finn nimittää amatöörinäyttelijöiksi (Finn 2004, haastattelu) Casting eli henkilöiden valinta Webster painottaa oikean ihmisen tai oikeiden ihmisten löytämistä, jotka kertovat tarinasi parhaiten (Webster 1996, elektroninen materiaali). Tosi-tv:ssä on taas kyse sopivien ihmisten löytämisestä viihdyttävyyden ja ohjelmaan sopivuuden kannalta. Suurissa formaatteihin perustuvissa tosi-tv-ohjelmissa, kuten Suomen Robinson ja Unelmakämppä, on ohjelmakonseptissa määritelty, minkä tyyppisiä ihmisiä ohjelmaan olisi hyvä ottaa mukaan (Summanen 2004, haastattelu). Tämä takaa konfliktien, draaman perusaineksen, syntymisen (Hiltunen 1999, 26). Tavoitteena on aina saada mahdollisimman eheä kokonaisuus ja henkilöt ovat tässä avainasemassa. Websterin mukaan henkilöt ratkaisevat tarinan menestyksen, koska katsojat samaistuvat henkilöihin ja haluavat tietää miten heille käy (Webster 1996, elektroninen materiaali). Samaa logiikkaa noudattaa myös tosi-tv. Katsoja täytyy saada viihtymään ja samastumaan ohjelman hahmoihin. Tärkeintä on saada katsoja elämään hahmojen mukana, valitsemaan suosikkinsa ja luomaan suhteen häneen (Summanen 2004, haastattelu). Love Boat -pilottijakso oli hieman erilaisessa tilanteessa verrattuna laajoihin tosi-tvsarjoihin ja dokumenttielokuviin. Pilotin lyhyessä ajassa hahmoilla tuli kertoa myyvä tarina, josta ohjelman ostajat ja yhteistyökumppanit pitäisivät. Tärkeää oli siis valita jo entuudestaan tiedettyjä puheliaita ja meneviä tyyppejä, joilta varmasti tulisi

21 21 mielenkiintoista keskustelua ja tapahtumia. Pilottituotannossa henkilövalintaan ei ole mahdollista käyttää rahaa ja aikaa, vaan sen on tapahduttava ennalta hankittujen tietojen perusteella Tieto takaa laatua Webster painottaa myös, että kuvattavasta kohteesta tulisi tietää mahdollisimman paljon ennen kuvausten aloittamista. Pitkässä tutustumisvaiheessa hänen mukaansa saattaa tulla ilmi tietoa millaisia kohtauksia elokuva rakenteellisesti tarvitsee (Webster 1996, elektroninen materiaali). Suomen Robinsoniin hakijoita oli kokonaisuudessa 3100, joista valittiin erilaisten haastatteluiden perusteella 18 kilpailijaa (Nelonen 2004, elektroninen aineisto). Tuomas Summasen mukaan osa Suomen Robinsonin tekijöistä oppi tuntemaan sarjan henkilöt varsin hyvin jo ennen kuvauksia. Tämän tuntemisen pohjalta saattoi olettaa miten he käyttäytyvät eristyksissä autiolla saarella. Se oli kuitenkin vain oletus, koska ennakkoon ei voi tietää miten ihminen käyttäytyy. (Summanen 2004, haastattelu). Tiedon voi määritellä myös kuvausympäristön kautta. Love Boat pilotin tuottaja oli edellisenä vuonna tuottanut samassa ympäristössä Sub Marine nimistä tosi-tv-ohjelmaa. Tieto kuvauspaikan mahdollisuuksista ja rajoitteista luo mahdollisuuden sijoittaa kuvaustilanteet niille sopiville paikoille Tosi-tv ei ole todellista Dokumentarismi kuvaa maailmaa sellaisena kuin se on. Se voi värittää ja kärjistää totuutta, mutta sen tarkoituksena ei ole muuttaa totuutta. Tämä on dokumentarismin ja tosi-tv:n suurin eroavaisuus. Tosi-tv ei tunne vastuuta kohteistaan, vaan käyttää heitä viihteen elementteinä. Tosi-tv:ssä on aina kyse viihteestä, vaikka kerronta saattaisikin käyttää dokumentaarisia keinoja. Jos hyväksymme sen, ettemme voi kertoa mistään aiheesta koko totuutta, vaan vain osan siitä, niin meidän pitää olla yhtä lailla

22 22 realistisia silloinkin kun teema on abstrakti: voimme lähestyä sitä vain teeman yhden näkökulman kautta. Ja tämän näkökulman kautta saatamme pystyä kertomaan jotain kokonaisuudesta - meidän pitäisi pyrkiä kuvailemaan makrokosmosta ymmärtämämme mikrokosmoksen kautta. (Webster 2001, elektroninen aineisto). Tosi-tv:llä ei koskaan ole ollutkaan totuuden aspektia vaikka nimi väittää aivan toista. Kaikki materiaali alistetaan tarinalle ilman huolta kronologisesta kerronnasta ja totuuden filosofiasta. Tärkeintä on saada katsoja viihtymään. Kim Finn on sitä mieltä, että katsoja ymmärtää tämän ja hyväksyy osana tosi-tv:n luonnetta (Finn 2004, haastattelu). Veijo Hietalan mukaan tosi-tv on katsojille niin tuttua, että he ymmärtävät minkä on totta ja mikä ei välittämättä pienestä huijauksesta (Hietala 2004, haastattelu). Huijauksella tarkoitetaan esimerkiksi kuvien yhdistelemistä toisiin kuviin, joihin alkuperäisellä kuvalla ei ole yhteyttä. Seurantadokumenteissa seurataan valittua kohdetta ohjaajan premissin mukaan. Oleellisena seikkana on, että koskaan ei kokonaan voi tietää mitä tuleman pitää, päähenkilöstä voi ilmetä aivan uusia puolia tai tapahtumia. Joskus tapahtumat ovat kokonaan tai osittain järjestettyjä. Mielestäni tätä voi sanoa premissin mukaiseksi manipuloimiseksi. 4.3 Tosi-tv ja cinéma vérité Alan Rosenthal (1996, 225) määrittelee cinéma véritén helpommaksi dokumentarismin muodoksi kuin käsikirjoitetun dokumenttielokuvan. Hänen mukaansa siitä puuttuvat kaikki laadun takaavat elementit, kuten ennakkosuunnittelu ja taustatutkimus. Visuaalisesti cinéma vérité jää paitsi elokuvankerronnan hienouksista. Tilanteen mukainen valaistus, suunnitellut kamerakulmat ja äänitys jäävät toissijaisiksi. Rosenthal painottaa itsekin, ettei tämä ole totta kaikissa vérité perinteen mukaisissa elokuvissa. Rosenthalin mukaan yhdeksänkymmentä prosenttia vérité-elokuvista syntyy editointivaiheessa. Oleellista on myös avoimuus ja vaatimus asioiden käsittelyyn

23 23 henkilökohtaisella tasolla. Tarinan aineksia eli kohdetta kuvataan kaikkialla ja milloin vain, mielenkiintoiset asiat tapahtuvat milloin vain ilman ennakkovaroituksia. Kuvatun materiaalin määrä on aina valtava. Se saattaa kivuta jopa suhteeseen viisikymmentä yhteen. Kommenttiraitoja ei juuri käytetä tai pyritään mahdollisimman pieneen määrään. (Rosenthal 1996, ). Rosenthalin antamat määritteet vérité:stä ovat paikkansa pitäviä myös tosi-tv:n osalta. Erityisesti seurantamalliset tosi-tv-ohjelmat täyttävät määritelmät. Helpoimmin havaittavat yhtenäisyydet ovat kuvatun materiaalin määrä ja varsinaisen tarinan syntyminen editoidessa. Sub Marinessa puolen tunnin jaksoa kohti materiaalia kertyi noin neljäkymmentä tuntia. Tämä myös vahvistaa Rosenthalin väitteen, että vérité eli seurannalliset ohjelmat syntyvät editoidessa. Ohjaajalla ei ole mahdollisuutta nähdä kaikkia kuvattuja tapauksia paikan päällä, joten materiaaliin tutustutaan jälkikäteen. Sub Marinen ohjaaja Kim Finn (2004, haastattelu) sanoikin materiaalin katsomisen olleen varsin rankka urakka. Katsomisen jälkeen hän muodosti kohtausluettelon, mitä tultaisiin leikatessa käyttämään ohjenuorana. Tämäkin suunnitelma heitettiin usein romukoppaan, kun siltä tuntui. Rosenthal (1996, 229) esittää ajatuksen, että ohjaajalla on usein materiaalia katsomaan mennessä ajatus, mitä hän haluaa sanoa. Rosenthal kuitenkin painottaa, että tämän tyyppisessä kerronnassa on aina edettävä materiaalin ehdoilla. Se saattaa viedä ohjaajansa kuitenkin sivuun alkuperäisestä suunnitelmastaan. Cinéma véritéstä poiketen seurannalliset ohjelmat käyttävät paljon kommenttiraitoja. Niiden merkitys saattaa nousta jopa oleelliseksi tarinan kuljettelussa. Seurantamallisissa ohjelmissa valaistusolosuhteet eivät ole aina parhaat mahdolliset verrattuna esimerkiksi haastatteluvetoiseen dokumenttiin. Kameramies seuraa kuvattavia kaikkialle ja vaihdokset esimerkiksi kadulta yökerhoon aiheuttavat kuvanlaatuun suuria ongelmia. Tällaisiin tyyliin tottumattomalle katsojalle se saattaa aiheuttaa kiinnostuksen heikkenemistä.

24 Tosi-tv ja fiktio Sosiaaliset kilpailut ovat tosi-tv:n tyyleistä lähimpänä fiktiota. Sitä ilmentää eniten ohjelmien valmistelu, joka on hyvin lähellä fiktion työtapoja. Sosiaalikilpailut ovat tarkkaan strukturoituja ja käsikirjoitettuja kokonaisuuksia kuten fiktiotuotteet. Tarinakaaviot on valmisteltu kattamaan koko sarjan kaikki jaksot. Kim Finnin mukaan ohjelmat syntyisivät ilman yhtään yllättävää spontaania käännettä (Finn 2004, haastattelu). Tätä voisi verrata fiktioelokuviin tai sarjoihin, joissa kohtaukset ovat selkeitä ja niistä muodostuu ohjelma. Huolimatta yhtenäisyyksistä fiktioon sosiaaliset kilpailut ovat myös lähellä dokumenttia. Niiden suunnittelu on läheisessä suhteessa dokumentin käsikirjoittamiseen. Usein sosiaaliset kilpailut perustuvat kansainväliseen formaattiin. Formaattiohjelmissa tuotantosuunnittelu perustuu alkuperäisohjelman perusteella tehtyyn formaattikansioon. Siinä on määriteltynä ohjelman rakenne, kuvaus- ja leikkaustyyli, kerronnan rytmi sekä mahdollisesti myös jaksokohtaiset rakenteet. Formaattikansio on siis tekijöiden ohjekirja, jota sovelletaan kuhunkin maahan sopiviksi. Joissain maissa formaatteja muokataan hyvinkin paljon, koska formaatteja ei valvota järjestelmällisesti. Samaan formaattiin perustuvat Survivor ja Suomen Robinson näyttävät varsin erilaisilta vaikka formaatti ja kuvauspaikatkin ovat samankaltaisia. 4.5 Tosi-tv ja dokusoap Kim Finnin (2004, haastattelu) mielestä sosiaaliset kilpailut ovat eksploataation, riistämisen ja hyväksi käyttämisen, muotoja käyttävä tapa kertoa todellisuudesta. Finnin mukaan ne muistuttavat eniten saippuaoopperaa. Ohjelmatyyppiä voisi siis kutsua myös vakiintuneella termillä dokusoap. (Finn 2004, haastattelu). Big Brother -formaatin kehittänyt Endemol kutsuu tätä ohjelmatyyppiä nykyään Real Life Soap:iksi. Termiä dokusoap alettiin käyttää 1990-luvulla kuvaamaan viihteellisiä dokumentaarisia ohjelmia, jotka saavuttivat parhaaseen katselu aikaan draaman kanssa kilpailukykyisen katsojakunnan. Dokusoap:n voi lyhyesti määritellä ohjelmaksi, mikä yhdistää

25 25 dokumentarismin vakavuuden ja saippuaoopperan viihteellisyyden. (Bruzzi 2001, 132). Dokusoap tyylisessä tosi-tv:ssä suurimpana koukkuna katsojille ovat juuri tavalliset ihmiset, joihin katsoja voi samaistua. Finnin mukaan pienistä asioista saadaan isoja asioita kun ne sijoitetaan televisionruutuun. Esimerkiksi Big Brotherissa ruuanlaitosta saadaan iso tapahtuma, koska sillä voidaan kertoa kilpailijoiden sosiaalisista suhteista. Hyvät kokkaajat mainitaan aina ja heille luodaan katsojien silmissä hyvän tyypin leimaa. Samoin kanojen ruokkiminen saattaa olla jännittävä tapahtuma varsinkin kaupunkilaiselle yleisölle. Dokusoap ilmenee kerronnallisesti ja käsikirjoittamisenkin puolesta. Jännitettä luodaan jakson ajan ja se katkaistaan juuri ratkaisevalla hetkellä ennen mainoskatkoa tai jakson päättymistä (Finn 2004, haastattelu). Tätä menetelmää kutsutaan cliffhangeriksi, koukuksi jolla katsoja saadaan pidettyä kanavalla mainosten ajan tai palaamaan seuraavan jakson ajaksi television ääreen. Mainoskatkon jälkeisen osuuden tai seuraavan jakson huippukohdan vilauttaminen on meille tuttua monista ohjelmista. Salatut elämät käyttää samaa menetelmää vaihtamalla lopun cliffhangerin värin siniseksi. Dokusoap on maailmalla ja suomessakin menestynyt ohjelmatyyppi. Esimerkiksi Suomessa esitetyt Vet School ja Vet In Practise keräsivät briteissä jopa kymmenen miljoonan yleisön (Bruzzi 2001, 132). Tavallisista eläinlääketieteen opiskelijoista ei tullut mielenkiintoisia sosiaalisen asemansa vuoksi, vaan he olivat mielenkiintoisia henkilöinä mielenkiintoisessa ammatissa.

26 26 5 OHJAAJAN ROOLI Ohjaajan rooli on tosi-tv:ssä yhtä merkittävä kuin missä tahansa ohjelmatuotannossa. Ohjaaja hallitsee tuotannon laadusta huolimatta korkeinta taiteellista päätäntävaltaa. Fiktiossa ohjaaja hallitsee koko kuvaustilannetta, dokumentissa ja dokusoapissa ohjaaja hallitsee kokonaisuutta ilman täydellistä kontrollia kuvaustilanteen keskellä. Tässä luvussa määrittelen ohjaajan roolin, kuten se perinteisessä mielessä käsitetään. Määrittelen myös millainen on tosi-tv:n ohjaajan roolista. 5.1 Ohjaajan perinteiset määritelmät Perinteisesti ohjaaja ohjaa tuotannon taiteellisuutta käsikirjoituksen ja oman näkemyksensä mukaiseksi. Hän vastaa näyttelijöiden suorituksesta, tarinan etenemisestä ja kuvaajan kanssa visuaalisesta tyylistä. Hän vastaa kaikista tuotannon luovista ja taiteellisista ratkaisuista tuottajan antamien resurssien mukaisesti. (Rabinger 1997, 326) Michael Rabinger määrittelee ohjaajan tärkeimmäksi ominaisuudeksi vahvan ja selkeän taiteellisen identiteetin (Rabinger 1997, 3). Tämän lisäksi Rabingerin mukaan ohjaajan velvollisuuksia ovat: - Visioida elokuvan laajuutta, pyrkimyksiä, identiteettiä ja tarkoitusta - Etsiä kuvauspaikkoja - Käsikirjoittaa tai työskennellä käsikirjoittajien kanssa - Järjestää koe-esiintymiset - Koota näyttelijäkaartin ja kuvausryhmän (yleensä tuottajan tehtävänä) - Valmentaa ja parantaa näyttelijöitä ja käsikirjoitusta harjoitusten kautta - Valvoa kuvausaikataulun valmistumista

27 27 - Ohjata näyttelijöitä ja kuvausryhmää kuvausten aikana - Johtaa leikkausta ja projektin loppuun saattamista. (Rabinger 1997, ) Ohjaaja on taiteellinen voima ja viimeinen ratkaisujen tekijä. Ohjaajasta voisi käyttää yritysmaailmasta tuttua termiä COO, Chief Operating Officer, joka on korkein toimiva johtaja ennen pääjohtajaa, tuottajaa. 5.2 Ohjaaja tosi-tv:sä Tosi-tv:n ohjaaja täyttää samat määritelmät kuin perinteisesti fiktio- ja dokumenttiohjaaja Rabingerin määritelmien mukaan. Ainoastaan tosi-tv:n ohjaajan toiminnan painotuspisteet ovat erilaisia. Ohjaaja ei voi suoraan laittaa kuvattavaansa tekemään jotakin, vaan kuvattavalle syötetään ideoita mitä hän lopulta alkaa pitää ominaan. (Finn 2004, haastattelu). Ohjaajan rooli riippuu tosi-tv:n tyypistä. Ohjelman ollessa seurantamateriaalista leikattu, ohjaajan työ on hyvin erilainen verrattuna hyvin strukturoituun kilpailuohjelmaan. Seurannallisessa mallissa ohjaajan työ painottuu enemmän leikkausvaiheeseen kuin perinteisessä ohjaajakäsityksessä. Draama muodostuu usein vasta leikkausvaiheessa. Sosiaalisissa kilpailuissa ohjaajan rooli on monipuolisempi. Tuomas Summanen määritteli ohjaajan roolin Suomen Robinsonissa sisältäneen tuottajan, käsikirjoittajan ja ohjaajan tehtäviä. Tämän hybridiroolin Summanen määritteli sisällöntuottajaksi. (Summanen 2004, haastattelu). Sisällöntuottajana hänen täytyi järjestää kilpailijoille kaikki toiminta, koska autiolla saarella ei varsinaisesti tapahdu mitään ilman valmisteltuja tehtäviä.

28 Konsepti ja formaatti Ohjaajan työskentelyä määrittelee ohjelmaformaatti, jos kyseessä on ostettuun formaattiin perustuva ohjelma. Formaattia edeltää aina konseptivaihe. Konsepti on ohjelman runko, perusajatus. Käsitettä konsepti käytettään yleensä ohjelmasta, joka on kehittelyvaiheessa. Käsikirjoitustermien mukaan konseptia voi pitää treatmenttinä, joka esittelee ohjelman sisällön ja tyylin. Konseptin pohjalta saattaa lopulta kehittyä ohjelmaformaatti. Formaateista puhutaan yleisesti kun kyse on ohjelmasta, jonka oikeudet omistaa ja käyttöoikeuden myy jokin toinen tuotantoyhtiö. Esimerkkejä ohjelmaformaateista on Suomen Robinson, Unelmakämppä, Uutisvuoto ja Idols. Kaikki nämä ovat ulkomailta ostettuja ohjelmaformaatteja, jotka on sovitettu Suomeen. Konsepti saattaa olla vain muutaman ranskalaisen viivan muistio tai se voi olla useiden sivujen mittainen selvitys ohjelmasta. Konsepti kertoo toteuttajalleen mistä ohjelmassa on kysymys ja minkälaisia kohtauksia ohjelmaan tulee. Se ei välttämättä sisällä tarkempia suunnitelmia tapahtumista, vaan ennemminkin se kertoo mihin suuntaan asiaa kuljetetaan. Konsepti on kokoelma toimintatavoista, joilla päästään haluttuihin tuloksiin. Ohjelmaformaatin lokalisointi, eli sovittaminen toiseen kulttuurin oloihin ja sen sekä tarinankerronnallisen että visuaalisen ymmärtämyksen mukaiseksi, on oleellinen osa ohjelman onnistumista erikulttuureissa. Eri maissa kuvattavat ihmiset reagoivat ja toimivat eri tavoin. Ennen kaikkea katsojat reagoivat eri tavoin. (Finn 2004, haastattelu). Tämän vuoksi formaatin muokkaaminen kulttuurilliseen taustaan sopivaksi on erittäin oleellista. Suomalaiset ovat tosi-tv:n hahmoina jopa tylsiä ja todella harkitsevia kuvattavia. Heille tulee tarjota paljon erilaisia virikkeitä ja ideoita, jotta ohjelmasta tulisi toiminnallinen. (Summanen 2004, haastattelu). Tätä voi käyttää esimerkkinä formaatin lokalisoinnista.

29 Kuvaustilanteen ohjaaminen Perinteisesti ohjaaja vastaa viime kädessä kuvausryhmän toiminnasta kuvauspaikalla. Hänen tehtävänään on varmistaa, että kuvausryhmä ymmärtänyt tehtävänsä ja vastata kuvausten aikaisesta työskentelystä. Tosi-tv:ssä kuvausryhmä voi olla hieman erilainen kuin mihin on totuttu normaalisti. On jopa mahdollista, että ohjaaja ei ole mukana kuvaustilanteissa, jolloin kuvausryhmä ohjaaminen on ennakkovalmistelua. Unelmakämppä-sarjassa ohjaajalla ei ollut minkäänlaista kontaktia kuvattaviin, vaan hän toimi ainoastaan monitorointijärjestelmän kautta ohjaamosta. Ohjaajan ja kuvattavien välissä oli kuvaaja ja toimittaja, jotka ohjaajan ohjeiden mukaan työskentelivät kuvattavien kanssa (Finn 2004, haastattelu). Samanlaista toimintamallia käytettiin myös Suomen Robinsonin kuvauksissa. Ohjaaja Tuomas Summanen päätti jokaisen kuvauspäivän jälkeen minkälaisia haastatteluita ja kuvia hän halusi seuraavalta päivältä. Kuvattavien ryhmien kanssa autiolla saarella olivat vain kuvaaja ja toimittaja, jotka tekivät haastattelut. (Summanen 2004, haastattelu). Kuvaajan tai toimittajan työskentely kuvattavien kanssa on avainasemassa tosi-tvtuotannoissa. Sub Marinessa kuvaajat ainoastaan raportoivat ohjaajalle radiopuhelimien ja kuvaussihteerin kautta tapahtumista. He toimivat itsenäisesti kuvaustilanteessa ja ainoastaan ongelmatilanteissa pyysivät konsultointia ohjaajalta tai tuottajalta. (Finn 2004, haastattelu.) Fyysisen etäisyyden lisäksi henkinen etäisyys kuvattavaan on huomioitava. Kun ollaan henkisesti liian lähellä kohdetta, saattaa se alkaa vaikuttaa päätösten tekemiseen. Liian läheisestä hahmosta ei välttämättä halua näyttää ratkaisevan ilkeitä kohtauksia. Dokumenttien ohjaamisessa kyseessä on ohjaajan vastuu kuvattavastaan. Tosi-tv:ssä kysymys on viihteellisen arvon laskemisesta, jos ohjaaja ei henkilökohtaisista syistä halua käyttää joitain otoksia. Tällainen tilanne vaikuttaa suoraan tuotteen eli viihdeohjelman laatuun, mikä ohjaajalle on kuitenkin tärkein asia (Finn 2004, haastattelu.) Tosi-tv:n ohjaaminen on yhdistelmä erilaisia ohjaustapoja ja käyttää erilaisia painopisteitä riippuen mitä tosi-tv:n alalajia ohjelma edustaa. Alalajista huolimatta

Elävä kuva oppimisympäristönä. Käsikirjoitus

Elävä kuva oppimisympäristönä. Käsikirjoitus Elävä kuva oppimisympäristönä Käsikirjoitus Mihin käsikirjoitusta tarvitaan? Elokuva (lyhyt, täyspitkä, dokumentti)- ja tv -tuotannot Mainokset Musiikkivideot Nettisivut Trailerit Kirjat Kuunnelmat Mikä

Lisätiedot

Sisällöt liikkeelle. Kaisa Mikkola 25.11.2014

Sisällöt liikkeelle. Kaisa Mikkola 25.11.2014 Sisällöt liikkeelle Kaisa Mikkola 25.11.2014 Alma 360 Alma 360 on sisältötoimisto, jossa tehdään tavoitteista totta. Videot ovat oleellinen osa monikanavaista sisällöntuotantoa. Kuukaudessa toteutetaan

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT

KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT Antti Eronen ae_anttieronen@hotmail.com http://anttieronen.blogspot.fi PROFIILI: ANTTI ERONEN Dreamland Aavekomppania (2008) Talvi (2011) Operaatio: Harmageddon (2013) AIHEITAMME

Lisätiedot

Jesse Saarinen & Jaakko Jänis

Jesse Saarinen & Jaakko Jänis Jesse Saarinen & Jaakko Jänis Amazing Race Amazing racessa kilpailijat toimivat joukkueina, joissa on kaksi henkeä, jotka jotenkin tuntevat toisensa. Joillakin tuotantokausilla on ollut enemmänkin henkilöitä

Lisätiedot

EDITOINTI ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ. Vasantie 11 99600 Sodankylä +358 (0)40 73 511 63. email tommi.nevala@sodankyla.fi

EDITOINTI ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ. Vasantie 11 99600 Sodankylä +358 (0)40 73 511 63. email tommi.nevala@sodankyla.fi ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ 99600 Sodankylä +358 (0)40 73 511 63 tommi.nevala@sodankyla.fi Elokuvakasvatus Sodankylässä projekti Opettajien täydennyskoulutus Oppimateriaalit 8/2005 EDITOINTI 2 Digitaalisen

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

AUDIOVISUAALISEN TYÖN PALKKIOT 1.5.2014 ALKAEN

AUDIOVISUAALISEN TYÖN PALKKIOT 1.5.2014 ALKAEN 1.1.2014 1(6) AUDIOVISUAALISEN TYÖN PALKKIOT 1.5.2014 ALKAEN Tekstit voimassa 1.1.2014 lukien. Palkkiot voimassa 1.5.2015 alkaen. Ohjelmat on jaettu palkkioitten kannalta ajankäytön ja vaativuuden perusteella

Lisätiedot

9.-luokkalaisen kulttuurikansio

9.-luokkalaisen kulttuurikansio 9.-luokkalaisen kulttuurikansio Kokoa kulttuurikansioon puolen vuoden ajan kulttuurielämyksiäsi. Kulttuurikansio palautetaan opettajalle 31.3. 2009. Liimaa pääsyliput kansioon! Pakolliset sivut Huom! -

Lisätiedot

YHTEISKUNNALLINEN ELOKUVA-ANALYYSI

YHTEISKUNNALLINEN ELOKUVA-ANALYYSI DOKKINO-OPETUSMATERIAALI 2014 BENTEN ÄÄNI Hollantilainen Bente unelmoi laulajan urasta. Ladattuaan lauluesityksiään internetiin levytuottaja ottaa yhteyttä, mutta äidin mielestä 11-vuotias Bente on vielä

Lisätiedot

Lapset Hittivideon tekijöinä - menetelmä musiikkivideoiden tekemiseen koululuokassa

Lapset Hittivideon tekijöinä - menetelmä musiikkivideoiden tekemiseen koululuokassa Lapset Hittivideon tekijöinä - menetelmä musiikkivideoiden tekemiseen koululuokassa Antti Haaranen, Valveen elokuvakoulu 18.11.2010 GRAFIIKKA: HENNA TOPPI Hittivideo lyhyesti - Elokuva- ja mediakasvatuksen

Lisätiedot

Lyhyen videotyöpajan ohjelma (90 min)

Lyhyen videotyöpajan ohjelma (90 min) Lyhyen videotyöpajan ohjelma (90 min) Päätarkoitus: - Lyhyiden selitysvideoiden tuotanto (max 3 minuuttia) yksinkertaisin keinoin Selitysvideoiden tuottaminen edistää reflektioprosessia liittyen omaan

Lisätiedot

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota. JUJUPRIX 2015 Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.fi Tampere matkailukohteena. Tampere on Pohjoismaiden suurin

Lisätiedot

Tekijät: Kyösti Grönstrand, Janika Kaartinen, Keerthisana Gobikrishna, Konsta Pääkkönen, Veera Juntunen, Juho Jokelainen.

Tekijät: Kyösti Grönstrand, Janika Kaartinen, Keerthisana Gobikrishna, Konsta Pääkkönen, Veera Juntunen, Juho Jokelainen. lasten ja nuorten dokumenttielokuvatapahtuma DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 ERILAISET UNELMAT Elokuvan esittely: Erilaiset unelmat on DOKKINO-dokumenttielokuvaverstaassa Kajaanissa Nakertajan koululla syksyllä

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

1.11.2012 1(5) Palkkiot maksetaan ohjelman todellisen pituuden mukaan kultakin alkavalta minuutilta.

1.11.2012 1(5) Palkkiot maksetaan ohjelman todellisen pituuden mukaan kultakin alkavalta minuutilta. 1.11.2012 1(5) TELEVISION PALKKIOT 1.11.2012 ALKAEN Ohjelmat on jaettu palkkioitten kannalta ajankäytön ja vaativuuden perusteella jäljempänä oleviin ryhmiin. Palkkion määrityksessä otetaan huomioon, mitä

Lisätiedot

Seija Pylkkö Valkealan lukio

Seija Pylkkö Valkealan lukio ELOKUVA ANALYYSIA Seija Pylkkö Valkealan lukio ELOKUVA ANALYYSIA Sukella tarinaan Selvitä, mikä on elokuvan aihe eli mistä se keskeisesti kertoo? Miten tapahtumat etenevät, eli millainen on juoni? Kertooko

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

KÄSIKIRJOITTAMINEN Rinna Härkönen / Yle

KÄSIKIRJOITTAMINEN Rinna Härkönen / Yle KÄSIKIRJOITTAMINEN Rinna Härkönen / Yle Idea ja rakenne Lähde: Jouko Aaltonen: Käsikirjoittajan työkalupakki (1993, Painatuskeskus Oy) 1. Valitse aihe joka todella kiinnostaa sinua. Päätä teema. Mikä on

Lisätiedot

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Vertaile itseäsi ja kirjan päähenkilöä. Mitä teissä on samaa, mitä erilaista? 2. Kirjoita kirje valitsemallesi kirjan henkilölle. 3. Kuvittele,

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Hurja remontti Sarjan idea Onnellisten valittujen talo remontoidaan oikeitten ammattilaisten avulla. Oman osansa suunnittelusta saavat sisätilojen lisäksi julkisivu ja pihakin. kommentit Pettymys :( Kirjoittanut:

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

1. Kuinka kaikki alkoi? 2. Synopsis 3. Käsikirjoituksen lähtökohdat 4. Käsikirjoitus 5. Kuvausten ennakko suunnittelu 6. Kuvauspaikkojen valmistelu

1. Kuinka kaikki alkoi? 2. Synopsis 3. Käsikirjoituksen lähtökohdat 4. Käsikirjoitus 5. Kuvausten ennakko suunnittelu 6. Kuvauspaikkojen valmistelu 1. Kuinka kaikki alkoi? 2. Synopsis 3. Käsikirjoituksen lähtökohdat 4. Käsikirjoitus 5. Kuvausten ennakko suunnittelu 6. Kuvauspaikkojen valmistelu 7. Kuvaukset 8. Ongelmia kuvauksissa 9. Editointi 10.

Lisätiedot

TIINA PUPUTTI Y KSINKERTAISUUS. Davide Cerati on Pohjois-Italiassa toimiva ammattivalokuvaaja,

TIINA PUPUTTI Y KSINKERTAISUUS. Davide Cerati on Pohjois-Italiassa toimiva ammattivalokuvaaja, Cerati on innostunut henkilökohtaisesta projektistaan Enkelit. Kuvien ideat syntyvät usein kuvaustilanteessa inspiraatio tulee malleista ja tunnelmasta. TIINA PUPUTTI Davide Cerati on Pohjois-Italiassa

Lisätiedot

LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT. Ideoita opettajille

LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT. Ideoita opettajille LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT Ideoita opettajille Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Piirrä kuva kirjan päähenkilöstä. Kirjoita henkilöstä luonnekuvaus. 2. Tee ja kirjoita postikortti jollekin kirjan henkilölle.

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Maanantai 13.6.2016 klo 9.00 13.00 (F2066 ja F2063) Tehtävä 1 - Audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelma

Maanantai 13.6.2016 klo 9.00 13.00 (F2066 ja F2063) Tehtävä 1 - Audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelma AUDIOVISUAALISEN MEDIAKULTTUURIN KOULUTUSOHJELMA 2016 Maanantai 13.6.2016 klo 9.00 13.00 (F2066 ja F2063) Tehtävä 1 - Audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelma Tehtävän materiaalit Lyhytelokuva

Lisätiedot

COMAPP - Community Media Applications and Participation. Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot

COMAPP - Community Media Applications and Participation. Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot - Community Media Applications and Participation Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot Projektin partnerit: Freiburgin yliopisto, Saksa (projektin koordinaattori) Sunderlandin yliopisto,

Lisätiedot

OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ

OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ PÄÄTTÖTYÖ Keväällä 2013 Vantaan Tanssiopistossa voi suorittaa syventävien opintojen päättötyön. Päättötyön voivat suorittaa

Lisätiedot

Sosiaalinen media muuttaa maailman. Nyt! Heti! Nopeasti!

Sosiaalinen media muuttaa maailman. Nyt! Heti! Nopeasti! Sosiaalinen media muuttaa maailman Nyt! Heti! Nopeasti! Sara-Maria Forsberg Syyskuu 2014: 2 elokuvaa ja kansainvälinen levytys-sopimus Maaliskuu 2014: Kassaneiti Sosiaalinen Media YouTube Tuotetaan sisältöä

Lisätiedot

Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri

Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri VIKING Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri Liikenteen palvelut Kouvola 2001 Raportin

Lisätiedot

OPETUSMATERIAALI 2015

OPETUSMATERIAALI 2015 OPETUSMATERIAALI 2015 ONGELMAKO? Ongelmako? on Porissa Meri- Porin koululla keväällä 2014 valmistunut dokumentti, joka on täysin nuorten itse käsikirjoittama, kuvaama ja leikkaama. Elokuvassa tarkastellaan

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

Toimintatapainnovaatiot: kehity ja kehitä kokeilemalla Lupa toimia eri tavalla

Toimintatapainnovaatiot: kehity ja kehitä kokeilemalla Lupa toimia eri tavalla Toimintatapainnovaatiot: kehity ja kehitä kokeilemalla Lupa toimia eri tavalla OSUVA HKI 22.5.2013 Anssi Tuulenmäki, Yli-innovaatioaktivisti Tutkimuspäällikkö vai Yli-innovaatioaktivisti? Vastaanottovirkailija

Lisätiedot

LIITE 2 YLEISRADIO OY:N JA SUOMEN NÄYTTELIJÄLIITTO RY:N YM. VÄLISEEN 1.5.2010 PÄIVÄTTYYN SOPIMUKSEEN LIITTYVÄT TELEVISION PALKKIOT 1.4.

LIITE 2 YLEISRADIO OY:N JA SUOMEN NÄYTTELIJÄLIITTO RY:N YM. VÄLISEEN 1.5.2010 PÄIVÄTTYYN SOPIMUKSEEN LIITTYVÄT TELEVISION PALKKIOT 1.4. 1.4.2011 alkaen 1(7) YLEISRADIO OY:N JA SUOMEN NÄYTTELIJÄLIITTO RY:N YM. VÄLISEEN 1.5.2010 PÄIVÄTTYYN SOPIMUKSEEN LIITTYVÄT TELEVISION PALKKIOT 1.4.2011 ALKAEN I OHJAAJAT Ohjaajan palkkio määräytyy ohjelman

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Videotuotantojen kilpailutuksen käsikirja. MASSIVE Helsinki / TrueStory 11.9.2014

Videotuotantojen kilpailutuksen käsikirja. MASSIVE Helsinki / TrueStory 11.9.2014 Videotuotantojen kilpailutuksen käsikirja MASSIVE Helsinki / TrueStory 11.9.2014 Ja kaikki alkoi suunnittelusta... Ennen kilpailutusta mieti tarkkaan, että mihin tarkoitukseen videotuotanto tulee ja mitä

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD1325 SOTA-AJAN PIKKUPOJAT 1999-2001 FSD1325 FATHER-SON RELATIONSHIPS AND THE WAR 1999-2001 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa.

Lisätiedot

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin.

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. TEKIJÄNOIKEUS (Kopiereg - Derechos d autor - Müəlliflik hüquqları

Lisätiedot

OHJAAJASOPIMUS (TELEVISIO)

OHJAAJASOPIMUS (TELEVISIO) OHJAAJASOPIMUS (TELEVISIO) Tämän sopimuksen osapuolet ovat:, (jäljempänä Ohjaaja ); ja, (jäljempänä Tuottaja ). 1. SOPIMUKSEN KOHDE 1.1 Tuottaja ottaa ohjaajan palvelukseensa ( Elokuva / Sarja ) valmistamista

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:9. Muunnelma / vapaa muuttaminen, moraaliset oikeudet, käsikirjoitus

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:9. Muunnelma / vapaa muuttaminen, moraaliset oikeudet, käsikirjoitus TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:9 Asia Hakija Muunnelma / vapaa muuttaminen, moraaliset oikeudet, käsikirjoitus A Annettu 9.5.1994 Tiivistelmä Televisiosarjan ohjaaja oli tehnyt alkuperäisen käsikirjoituksen

Lisätiedot

VOIMAUTTAVA VALOKUVA

VOIMAUTTAVA VALOKUVA VOIMAUTTAVA VALOKUVA Voimauttava valokuva on taide- ja sosiaalikasvattaja Miina Savolaisen kehittämä sosiaalipedagoginen menetelmä, jonka avulla valokuvaa voidaan käyttää yksilön ja erilaisten ryhmien

Lisätiedot

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät?

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? 1 Hyvästä paras Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? Nimi: Nina Granqvist Päivämäärä: Teos: Hyvästä paras Kirjailija: Jim Collins Kirjapisteet: 3 2 Jim Collinsin teos Hyvästä paras on noussut

Lisätiedot

Harjoituspaketti 2. 17. helmikuuta 2008

Harjoituspaketti 2. 17. helmikuuta 2008 17. helmikuuta 2008 ISLP:n Kansainvälinen tilastotieteellisen lukutaidon kilpailu (International Statistical Literacy Competition of the ISLP) http://www.stat.auckland.ac.nz/~iase/islp/competition Harjoituspaketti

Lisätiedot

Vuorovaikutteisuutta videomainontaan. Teemu Suominen Nelonen Media

Vuorovaikutteisuutta videomainontaan. Teemu Suominen Nelonen Media Vuorovaikutteisuutta videomainontaan Teemu Suominen Nelonen Media Aiheet Tv-sisältöjen kulutus tänä päivänä Miksi interaktiivista videomainontaa Esimerkkejä toteutuksista Kokemuksia ja oppeja TV Päälähetys

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä

TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä 1 TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä Teatteri-ilmaisun ohjaajat Riku Laakkonen & Arttu Haapalainen 2 SOPIMUSVUORI RY Sosiaalipsykiatrisia

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

VIDEOMIELIPIDEKIRJOITUS

VIDEOMIELIPIDEKIRJOITUS TYÖPAJAOPAS VIDEOMIELIPIDEKIRJOITUS Ismo Kiesiläinen & Mikko Toiviainen Työpajassa tehdään videomielipidekirjoituksia, joilla pyritään vaikuttamaan koulun asioihin. Tavoitteena on oppia ilmaisemaan ja

Lisätiedot

OSAAMISTODISTUS* Todistus Jupiter säätiössä valmennusjakson aikana tunnistetusta ja saavutetusta ammatillisesta osaamisesta

OSAAMISTODISTUS* Todistus Jupiter säätiössä valmennusjakson aikana tunnistetusta ja saavutetusta ammatillisesta osaamisesta OSAAMISTODISTUS* Todistus Jupiter säätiössä valmennusjakson aikana tunnistetusta ja saavutetusta ammatillisesta osaamisesta Nimi Ville Valmentautuja Henkilötunnus 031111-094W Valmennuksen järjestäjä Todistuksen

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan erilaisia ääniä tai musiikkityylejä (tallenteen tai karaoken kuuntelemisen jälkeen).

Musiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan erilaisia ääniä tai musiikkityylejä (tallenteen tai karaoken kuuntelemisen jälkeen). Musiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan erilaisia ääniä tai musiikkityylejä (tallenteen tai karaoken kuuntelemisen jälkeen). Musiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan

Lisätiedot

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Pasilan studiot Median & luovien alojen keskus Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Suomalainen elokuvateollisuus hyötyy tästä ihan varmasti. Tässä kannattaa olla mukana

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Mä ammun teidät kaikki

Mä ammun teidät kaikki Mä ammun teidät kaikki Kokemuksia lukion dramaturgian kursseilta Äidinkielen opettajien liiton talvipäivät 19.1.2014 Marja Kangas Teatterin pt. tuntiopettaja, Turun klassillinen lukio Me ollaan teinejä

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Sami Hirvonen. Ulkoasut Media Works sivustolle

Sami Hirvonen. Ulkoasut Media Works sivustolle Metropolia ammattikorkeakoulu Mediatekniikan koulutusohjelma VBP07S Sami Hirvonen Ulkoasut Media Works sivustolle Loppuraportti 14.10.2010 Visuaalinen suunnittelu 2 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Oppimisteknologiat

Lisätiedot

Peikkoarvoitus Taikametsässä

Peikkoarvoitus Taikametsässä Peikkoarvoitus Taikametsässä Vaasa, Teeriniemen koulu luokat 2 A ja B Teeriniemen koulun kakkosluokat, yhteensä 30 oppilasta, päättivät osallistua kilpailuun Tämä metsä on meille tärkeä. Teeriniemen koulu

Lisätiedot

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä.

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä. MIELIKUVAT JA DESIGN MANAGEMENT Psykologisia perusteita Ihmiselle on ainoa totuus se, jonka hän uskoo todeksi eli siis mielikuva asiasta, eikä ole merkitystä pitääkö tämä asia paikkansa vai ei. Ostopäätöstilanteessa

Lisätiedot

Brändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit

Brändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit Brändäystä lyhyesti Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit BRÄNDÄYSTÄ HELPOSTI -KURSSIN SISÄLTÖ Päivä 1 Päivä 2 PERUSTEET Mitä kurssi sisältää? Mitä on luova ajattelu brändäyksessä? Brändi-aakkoset

Lisätiedot

h st v Studio Kulmapöytä

h st v Studio Kulmapöytä h st v e s i t tä ä : Studio Kulmapöytä Ohjelmassa vierailee joka viikko eturivin poliitikkoja ja päättäjiä. Viikon tiukin politiikkavartti iskeytyy voimalla aina viikon ajankohtaisimpaan kysymykseen.

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE Suomen Alzheimer-tutkimusseura ja muistitutkimusyksiköiden asiantuntijaryhmä Kustantaja: Novartis Oy otilaan ja omaisen huolellinen haastattelu on tärkeä osa muistihäiriöpotilaan

Lisätiedot

INNOSTU JA INNOSTA MUKAAN! Salla Saarinen Twitter @salsaari Email salla@radicalsoul.fi Radical Soul

INNOSTU JA INNOSTA MUKAAN! Salla Saarinen Twitter @salsaari Email salla@radicalsoul.fi Radical Soul INNOSTU JA INNOSTA MUKAAN! Salla Saarinen Twitter @salsaari Email salla@radicalsoul.fi Radical Soul 1 Salla Saarinen Radical Soul Oy Osaava ja kokenut järjestöasiantuntija ja mukaansatempaava kouluttaja

Lisätiedot

TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17

TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17 1 TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17 TIEDOTE c/o Veijo Kare Särkilahdentie 29 19700 SYSMÄ Puh 0500 734910 veijo.kare@sysma.fi 7.7. 2010 LEHDISTÖ JA MUUT NÄYTTELYVIERAAT

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

tarua vai totta 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Mirjam Heikkinen Helsingin kaupunki

tarua vai totta 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Mirjam Heikkinen Helsingin kaupunki Asiakasystävällinen älli ja ylläpidettävä verkkopalvelu tarua vai totta 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Leila Oravisto Mirjam Heikkinen Helsingin kaupunki Haasteet Kunnilla on palveluja vauvasta vaariin

Lisätiedot

Useasti Kysyttyä ja Vastattua

Useasti Kysyttyä ja Vastattua 1. Miksen ostaisi tykkääjiä, seuraajia tai katsojia? Sinun ei kannata ostaa palveluitamme mikäli koet että rahasi kuuluvat oikeastaan kilpailijoidesi taskuun. 2. Miksi ostaisin tykkääjiä, seuraajia tai

Lisätiedot

Asiakasymmärryksestä avaimet tulevaisuuteen 22.4.2015

Asiakasymmärryksestä avaimet tulevaisuuteen 22.4.2015 Asiakasymmärryksestä avaimet tulevaisuuteen 22.4.2015 Ani Korpela, Head of Content Users, Elisa Viihde Mika Lepistö, Business Manager, Elisa Viihde Asiakasymmärrys strateginen valinta 2 Miten haemme asiakasymmärrystä

Lisätiedot

Big Brother Big Brother

Big Brother Big Brother Big Brother Big Brother on tosi-tv sarja, jossa on 12 kilpailijaa kerrallaan elää 14 viikon ajan muulta maailmalta eristetyssä talossa. Viikoittain yksi kilpailija häädetään talosta, viimeiseksi taloon

Lisätiedot

Reaaliaineiden ja äidinkielen työpaja

Reaaliaineiden ja äidinkielen työpaja Reaaliaineiden ja äidinkielen työpaja Reaalikokeiden rakenne Äidinkielen suunnitelmia Matematiikan suunnitelmia Vieraidenkielten suunnitelmia ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Reaalikokeet Osaamisen eri

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E Draamatyöpajassa ryhmä ideoi ja tuottaa synopsiksen pohjalta musiikkiteatteriesityksen käsikirjoituksen. Käsikirjoitus

Lisätiedot

Selkoilmaisun uudet muodot

Selkoilmaisun uudet muodot Selkoilmaisun uudet muodot Viestintäympäristö muuttuu Internetin kehityksen alkuvaiheessa kuvien ja videoitten käyttö oli hankalaa. Nyt yhteydet ovat nopeutuneet, päätelaitteiden teho on kasvanut, ja erilaiset

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Sisältö Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Mediaviestintä Kriisiviestintä Seuraviestintä sisäinen viestintä Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Hyvä sisäinen viestintä

Lisätiedot

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Kommentoitu esitysmateriaali: http://www.futurasociety.fi/2007/kesa2007/hamalainen.pdf

Lisätiedot

Monimuotoinen etäopetus - laatua ja saatavuutta etäisyyksistä välittämättä. Kolibri-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2015

Monimuotoinen etäopetus - laatua ja saatavuutta etäisyyksistä välittämättä. Kolibri-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2015 Monimuotoinen etäopetus - laatua ja saatavuutta etäisyyksistä välittämättä Kolibri-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2015 Etäopetuksen määritelmät Etäopetus tarkoittaa opetusta, jossa oppilas ja opettaja ovat

Lisätiedot

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hanketyöpaja LLP-ohjelman keskitettyjä hankkeita (Leonardo & Poikittaisohjelma) valmisteleville11.11.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa

Lisätiedot

LET S GO! 4 KOEALUE 7-9 Nähnyt:

LET S GO! 4 KOEALUE 7-9 Nähnyt: 1 LET S GO! 4 KOEALUE 7-9 Nähnyt: On jälleen tullut aika testata osaamisesi. Koekappaleina ovat kappaleet 7-9. Muista LUKEA KAPPALEITA ÄÄNEEN useaan otteeseen ja opetella erityisen hyvin KUVASANASTOT ja

Lisätiedot

Finanssiosaamisen tarjoajien sidosryhmädialogi

Finanssiosaamisen tarjoajien sidosryhmädialogi Finanssiosaamisen tarjoajien sidosryhmädialogi Silja Petäjäinen 1 Opinnäytetyön tavoitteet ja ongelmanasettelu Tavoite Työn tavoitteena on selvittää miten eri toimijat tällä hetkellä jakavat finanssiosaamista.

Lisätiedot

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Tutkielmatyöskentely opettaa tieteellisen ja analyyttisen kirjoittamisen taitoja.

Lisätiedot

TOTUUDEN TUNTOMERKIT -

TOTUUDEN TUNTOMERKIT - TOTUUDEN TUNTOMERKIT - tosi-tv:tä ja totuus -elokuvaa.. Viestinnän koulutusohjelma Medianomi Opinnäytetyö 16.4.2007 Mari-Kaisu Mononen Kulttuuriala TIIVISTELMÄSIVU Koulutusohjelma Viestinnän koulutusohjelma

Lisätiedot

Galleri 5/Text 1 Tidens melodi (Portfoliotehtävä) Etsi tekstistä, alleviivaa ja kirjoita vihkoosi! Taivuta alleviivatut.

Galleri 5/Text 1 Tidens melodi (Portfoliotehtävä) Etsi tekstistä, alleviivaa ja kirjoita vihkoosi! Taivuta alleviivatut. Galleri 5/Text 1 Tidens melodi (Portfoliotehtävä) Etsi tekstistä, alleviivaa ja kirjoita vihkoosi! Taivuta alleviivatut. 1. matkalla kotiin 2. kaikkialla 3. sulkea kännykkä 4. laittaa se äänettömälle 5.

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot