Nurmijärven kunnan elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nurmijärven kunnan elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006 2010 www.nurmijarvi.fi"

Transkriptio

1 Kunnanhallitus Valtuusto Nurmijärven kunnan elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille

2 Nurmijärven kunnan elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille Sisällysluettelo Esipuhe Sivu 1. Lähtökohtia, muut strategiat ja ohjelmat 3 2. Nykytilan kuvaus Väestö jatyövoima 4 - Väestönkasvuu ja taajamien kehitys - Koulutustaso 2.2 Työpaikat ja työllisyys 5 - Työpaikkojen määrä - Uudet yritykset - Työpaikkaomavaraisuus - Työttömyys - Työmatkaliikenne, pendelöinti 2.3 Elinkeinorakenne 8 - Työpaikkojen jakauma eri toimialoilla - Työpaikkojen määrä ja kehitys päätoimialoilla - Suurimmat työnantajat 2.4 Infrastruktuuri 12 - Liikenneyhteydet - Tontti- ja toimitilatrjonta - Kunnallistekniikka, energia - Elinkeinotoimen resurssit, organisointi 3. Elinkeinopoliittinen ohjelma Toimintaympäristön haasteet 17 - Toimintaympäristön SWOT-analyysi: heikkoudet, vahvuudet, uhat, mahdollisuudet 3.2. Toimintaperiaatteita ja linjauksia 19 - Toiminnan reagointikyky - Rahoitus ja hanketyö - Verkostomainen toiminta - Yhteydet yrityksiin ja elinkeinoelämän järjestöihin - Kansainvälinen yhteistyö - Yrittäjyyskasvatus - Työvoiman saatavuus - Asuminen - Julkiset hankinnat 3.3. Elinkeinopolitiikan painopisteet ja toimenpiteet 21 vuosille Liitteet jataustamateriaali Toimijat ja rakenteet Kuuma-elinkeinostartegia, tiivistelmä YTV:n tilastot työmatkasukkuloinnista Elinkeinopoliittisen ohjelman laadinnan vaiheet ja aikataulu 33

3 2 Esipuhe Elinkeinopolitiikan toteuttaminen on poikkihallinnollista toimintaa, joka koskettaa käytännössä lähes kaikkia kunnan toimintoja ja palvelualoja. Tulosten aikaansaamiseksi tarvitaan kunnan yksiköiden, kunnassa toimivien yritysten, oppilaitosten ja muiden yhteistyökumppaneiden yhteistyötä. Elinkeinopoliittinen ohjelma pohjautuu Nurmijärven kunnan strategiaan tiivistäen keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet kokonaisvaltaisen elinkeinopolitiikan ja kunnan sekä alueen kilpailukyvyn kehittämisen näkökulmasta. Tästä syystä tulee määritellä, mitkä elinkeinopoliittiseen ohjemaan kirjatut asiat kuuluvat millekin taholle kuntaorganisaatiossa. 1. Lähtökohtia, muut strategiat ja ohjelmat Nurmijärvi vastuullisten ihmisten elinvoimainen kunta pääkaupunkiseudulla (kunnan visio) Nurmijärven kunnan toimintaa ohjaa kuntastrategia, joka uudistettiin vuonna Yhtenä kuudesta painopisteestä, ns. strategisesta päämäärästä vuosille on elinkeinot ja yrittäjyys. Elinkeinojen ja yrittäjyyden päämäärä on kuvattu seuraavasti: Nurmijärvi tarjoaa yrityksille kilpailukykyisen toimintaympäristön. Aktiivinen elinkeinopolitiikka sekä koulutuksen ja työelämän yhteistyö mahdollistavat monipuolisen ja kasvavan yritystoiminnan. Päämäärän saavuttamiseksi on valittu tarkemmat johtamiskohteet, joihin panostetaan. Näitä ovat: yritysmäärä ja työpaikat; yritystonttien määrä, laatu ja käyttöönottovalmius; yrityspalvelut; toimialakeskittymät sekä yritysten ja oppilaitosten yhteistyö; palvelumarkkinoiden kehittäminen. Johtamiskohteille on asetettu erikseen tarkemmat tavoitteet vuosille 2008 ja Kuntastrategiassa on lisäksi kirjattu yhtenä ns. strategian punaisista langoista elinkeinopolitiikan tehostaminen riittävällä resurssoinnilla. Tämä merkitsee sitä, että tavoitteiden toteuttamiseen tarvitaan riittävät resurssit. Seudullisen Kuuma-yhteistyön visiona on Kuuma rajatonta kumppanuutta Kuuma uudistaa kunnallisia palveluja ja vahvistaa aluerakennetta vetovoimaisena asuin- ja yritysympäristönä Helsingin seudulla.

4 3 Seudullisena yhteistyönä on valmisteltu Kuuma-elinkeinostrategia, jossa on määritelty ja kirjattu yhteisen elinkeinopolitiikan linjaukset ja painopisteet. Elinkeinostrategia on osa Kuuma-strategiaa ja sillä tähdätään alueen kehittämiseen vetovoimaisena yritysympäristönä. Painopisteiksi nousivat yritysinfrastruktuuri, työvoiman saatavuus ja osaaminen, seutumarkkinointi, yrityskeskittymät ja toimialaosaaminen sekä seudulliset yrityspalvelut. Kuuma-elinkeinostrategia antaa perustan kuntien elinkeinopoliittisille ohjelmille. Se antaa myös pohjan alueen esityksille Uudenmaan liiton maakuntaohjelmaan elinkeinopoliittisiksi hankkeiksi. Nurmijärven kunnan edellinen elinkeinopoliittinen ohjelma koski vuosia Siinä kehittämisen painopisteinä olivat: taajamapalvelut, työpaikka-alueet, neuvonta- ja informaatiopalvelut, elinkeinopoliittinen yhteistyö sekä matkailuelinkeinot. Uuden ohjelman valmistelusta on vastannut elinkeinopäällikkö kuntakehitystoimikunnan ohjauksessa. 2. Nykytilan kuvaus 2.1. Väestö ja työvoima Väestönkasvu ja taajamien kehitys Nurmijärven väestönkasvu on voimakasta. Kunta kuuluu lähes asukkaallaan noin 20 suurimman kunnan joukkoon. Väkiluku kasvaa vuosittain henkilöllä. Kunnan ikärakenne on poikkeuksellisen nuori. Lapsia ja kouluikäisiä väestöstä on runsas neljännes. Pääkaupunkiseudun ruuhkautuessa Nurmijärvi on ollut erityisesti nuorten lapsiperheiden suosiossa. Väestön ikärakenteen kehitys merkitsee lähivuosina edelleen jatkuvaa painetta päiväkotija kouluinvestointeihin. Kuntarakenteen laajuudesta ja hajanaisuudesta johtuen investointien määrä tulee peruspalveluinvestointien ohella lisääntymään infrastruktuurin, kunnallistekniikan vesi- ja jätevesihuoltoon sekä katujen ja teiden rakentamiseen. Kunnassa on kolme päätaajamaa (kirkonkylä, Klaukkala ja Rajamäki), näitä pienempi taajama Röykkä sekä seitsemän maaseutumaista kylää keskuksineen. Yhdyskuntarakenteesta johtuen kunnallisteknisen valmiuden rakentaminen ja ylläpito on huomattavasti kalliimpaa kuin kunnissa, joissa on vain yksi keskusta. Päätaajamien keskinäinen suhde on vuosikymmenten mittaan muuttunut siten, että perinteisesti teollisuuteen vahvasti painottunut Rajamäki oli kunnan suurin taajama aina 1970-luvulle saakka, jolloin Klaukkala kasvoi sen ohi. Kirkonkylä saavutti Rajamäen luvun lopulla, jonka jälkeen ne ovat kasvaneet lähes samaa vauhtia. Klaukkala on noin asukkaallaan kunnan selvästi suurin taajama. Ammatissa toimivan väestön osuus, eli työllinen työvoima on Nurmijärvellä melko alhainen verrattuna muutamiin lähikuntiin. Kuviosta ilmenee, että työllisen työvoiman osuus on meillä 65,6%, mikä on vertailukunnista alhaisin. Korkein on Keravalla. Alle 15-vuotiaiden osuus on vastaavasti suurin Nurmijärvellä ja alhaisin Keravalla. Vanhusväestön osuus puolestaan on suurin Hyvinkäällä ja alhaisin Tuusulassa ja Nurmijärvellä.

5 4 Kuvio: Väestö ikäryhmittäin Nurmijärvellä ja vertailukunnissa Väestö ikäryhmittäin (%) VIHTI TUUSULA NURMIJARVI LOHJA KERAVA JARVENPAA HYVINKAA 67,41 67,10 65,62 66,91 71,11 70,04 66,78 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 0-6 v v v v v. yli 85 v Väestön koulutustaso Kuuma-elinkeinostrategian yhteydessä selvitettiin Keski-Uudenmaan kuntien väestön koulutustasoa ns. koulutustasomittaimen avulla. Sillä mitataan väestön koulutustasoa perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräisellä pituudella henkeä kohti. Keski-Uudenmaan kuntien koulutustasomittaimet ovat maan keskiarvojen yläpuolella Mäntsälää ja Pornaista lukuun ottamatta. Sen sijaan alueen kuntien mittaimet ovat koko Uudenmaan lukujen alapuolella. Nurmijärven luku 322 tarkoittaa sitä, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 3,2 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. Kuvio: Koulutustasomittain Kuuma-alueella, Uudellamaalla ja koko Suomessa vuonna 2004 (Lähde: Tilastokeskus) Kunta / alue Koulutustasomittain 1. Järvenpää Tuusula Nurmijärvi Kerava Pornainen Mäntsälä 263 Uusimaa 355 Koko Suomi Työpaikat ja työllisyys Työpaikkojen määrä kasvoi Nurmijärvellä 1990-luvun lopussa 3-4%:n vuosivauhtia luvun alussa IT-alalla tapahtuneet muutokset johtivat kuitenkin siihen, että työpaikkojen kokonaismäärä kunnassa hetkellisesti väheni. Jo 1960-luvun alussa pääkonttorinsa ja toimintonsa Nurmijärvellä käynnistänyt Perlos Oy siirsi sekä pääkonttorinsa että huomattavan määrän toimintoja pois paikkakunnalta. Vuodesta 2003 työpaikkojen määrä lähti jälleen runsaan 4 %:n nousuun ja vuonna 2004 kasvu oli ennakkotietojen mukaan runsaat 3% edellisestä vuodesta. Tällöin työpaikkoja oli noin kappaletta.

6 5 Uusia yrityksiä kuntaan on perustettu vilkkaasti, 2000-luvulla keskimäärin 150 kpl vuodessa. Suurin osa perustetuista yrityksistä on kunnassa, kuten koko maassa pääasiassa palvelualan yrityksiä. Väestönkasvu antaakin hyvät edellytykset palvelualan kehittymiselle. Tavoitteena on, että uusien yritysten elinkaari olisi mahdollisimman pitkä. Tätä pyritään varmistamaan yritysten perustamisneuvonnalla, jota kunnan alueella tekee. mm. Keski- Uudenmaan Uusyrityskeskus ry. Organisaatiolla on yritysneuvojan vastaanotto Klaukkalan yhteispalvelupisteessä. Kuvio: Aloittaneet ja lopettaneet yritykset vuosina Yritysten lukumäärä Aloittaneet yritykset Lopettaneet yritykset Kunnan alueen työpaikkaomavaraisuus oli 1990-luvun loppupuoliskolla aina vuoteen 2000 saakka runsaan 62 prosentin luokkaa. Omavaraisuus laski tämän jälkeen mm. yritysten henkilöstösupistusten (mm. Perlos Oyj) vuoden 2002 lopun 57,6%:in. Toisaalta myös työllisten määrä kasvoi tulomuuton ollessa vilkasta. Työpaikkamäärän lähdettyä vuodesta 2003 jälleen kasvuun myös työpaikkaomavaraisuus nousi. Omavaraisuusasteen laskutavasta johtuen työpaikkojen määrän tulee kasvaa nopeammin kuin väestön kasvun mukanaan tuoma työllisten määrä. Näin onkin tapahtunut ja vuoden 2004 ennakkotiedot osoittavat noin 59 %:n omavaraisuusastetta. Työpaikat ovat laajassa kunnassa keskittyneet pitkälti taajamien yhteyteen. Alueittaisissa työpaikkaomavaraisuusasteissa on suuria vaihteluita. Eteläisimmissä, väestömäärältään suurimmassa Klaukkalan taajamassa luku on noin 40 %, Pohjois-Nurmijärvellä Rajamäellä noin 57% ja hallinnollisessa keskuksessa Kirkonkylällä runsaat 90%.(luvut v. 2003). Voimakkaan väestönkasvun kehyskunnissa työpaikkaomavaraisuuden nostamistavoite on haasteellinen. Tosin yrityksiä vetävät kuntaan osin samat seikat kuin asukkaitakin. Työpaikkaomavaraisuusaste kertoo sen, kuinka paljon työpaikkoja kunnan alueelta löytyy suhteessa kunnassa asuvaan työikäiseen väestöön. Koska Helsingin seutu kuitenkin on laajaa yhteistä työssäkäyntialuetta, Nurmijärveltä sekä käydään työssä lähikunnissa ja pääkaupunkiseudulla että muista kunnista käydään työssä Nurmijärvellä. Noin kolmasosassa kunnan alueella olevista työpaikoista tehdään työmatka kunnan ulkopuolelta. Laskutavasta riippumatta tärkeää on kuitenkin se, että kunnassa toimii ja voi hyvin elinvoimainen yritystoiminta, joka tarjoaa sekä entistä useammalle kuntalaiselle mahdollisuuden valintansa mukaan työskennellä oman kunnan alueella että yritystoiminnalle laajat, osaavaa henkilöstöä tarjoavat työmarkkinat.

7 6 Kuvio: Työssäkäynti ja siihen liittyvät tunnusluvut vuosina työikäinen väestö työpaikat muualta kunnassa työssä käyvät Työpaikkaomavaraisuus 62,8 59,4 57,6 58,1 58,8 Työttömyysprosentti 5,9 5,8 5,5 5,5 5,6 (Työpaikkaomavaraisuus %= Työpaikat/työllinen työvoima x 100) Työttömyys on ollut 2000-luvun alun työpaikkamäärän vähenemisestä huolimatta pientä. Helsingin seudun laajat työmarkkinat ovat työllistäneet hyvin. Viime vuosina työtömyysprosentti on ollut Uudenmaan pienimpiä, vuonna 2006 jopa alle viisi prosenttia. Työmatkaliikenne Uudenmaan alueella on keskeinen merkityskoko maan työllisyydelle, sillä alueella sijaitsee kolmannes maamme työpaikoista. Uudenmaan työpaikoista noin 79 % sijaitsee pääkaupunkiseudulla ja 11% muissa Helsingin seudun kunnissa. Kehyskuntien painoarvo tulee kasvamaan, sillä työpaikkojen määrän ennustetaan kasvavan suhteellisesti eniten erityisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa kunnissa. Maakuntaliittojen työpaikkatavoitteiden perusteella vuodesta 2002 vuoteen 2030 työpaikkojen määrä kasvaisi pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa Helsingin seudun kunnissa noin 37%, jolloin työpaikkojen määrä kasvaisi :stä työpaikkaan. Tämä vaikuttaisi positiivisesti myös työmatkaliikenteeseen. Nurmijärveltä kulkee työmatkansa pääkaupunkiseudulle noin 9000 henkilöä. Vastavirtaan, pääkaupunkiseudulta Nurmijärvelle kulkevia työmatkalaisia oli vuonna 2003 päivittäin noin 1250 henkilöä. Kuuma- ja lähikunnissa käytiin vuonna 2001 työssä seuraavasti: Kuvio: Työssäkäynti Nurmijärveltä (vas.) Kuvio: Työssäkäynti Nurmijärvelle Tuusulasta 187 Järvenpäästä 110 Keravalta 82 Mäntsälästä 57 Pornaisista 7

8 Elinkeinorakenne Elinkeinorakenne on koko maassa ja erityisesti Uudellamaalla voimakkaasti palveluvaltainen. Nurmijärven kunnassa palveluala työllistää 65 prosenttia kunnassa työssäkäyvistä henkilöistä. Kuvio: Elinkeinorakenne (työpaikkajakauma) v ennakkotiedot ; Yhteensä työpaikkaa (mukana julkinen hallinto) 2 % 3 % 65 % 30 % Alkutuotanto 319 Jalostus 3162 Palvelut 6937 Tuntematon 175 Kuvio: Elinkeinorakenne toimialoittain v (ml. julkinen hallinto); Lähde: Tilastokeskus Toimiala Työpaikkojen lkm Alkutuotanto 319 maa-, riista-, metsä- ja kalatalous, louhinta 319 Jalostus: 3162 Teollisuus 2102 Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 80 Rakentaminen 980 Palvelut: 6937 Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajoneuvojen sekä 1415 henk. ja kotitalouden esineiden korjaus Majoitus ja ravitsemistoiminta 186 Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 970 Rahoitustoiminta 111 Kiinteistö- vuokraus- ja tutkimuspalvelut; liike-elämän 1030 palvelut Julkinen hallinto, maanpuolustus, pakollinen 249 sosiaalivakuutus Koulutus 851 Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut 1559 Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut 566 Toimiala tuntematon 175 Yhteensä Teollisuudessa on noin 2000 työpaikkaa. Rakentaminen työllistää noin 1000 henkilöä. Lisäksi teollisuuteen sisältyy erilaista rakennusmateriaalien, maalien yms. valmistusta, jolloin voidaan laajasti ottaen puhua rakentamisen alan keskittymästä. Perinteisellä

9 8 toimialajaolla tarkasteltuna teollisuus on jakautunut työpaikkojen osalta melko tasaisesti muutamiin toimialoihin: 1) Kemiallisten tuotteiden ja kemikaalien valmistus, jossa suurimpia työllistäjiä on Teknos Oy, 2) Metallituotteiden valmistus ja konepajat (runsaasti yrityksiä), 3) Juomien ja elintarvikkeiden valmistus, joista merkittävin Altia Oyj, 4) Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus (mm. Mecanova Oy, ent. Aspocomp Oy) sekä 4) Muovi- ja kumituotteiden valmistus, joka on aiempina vuosina ollut merkittävämmässä asemassa, mutta on Perloksen siirtymisten ja supistusten vuoksi menettänyt työpaikkoja. Kuvio: Työpaikkamääriltään suurimmat teollisuuden toimialat Nurmijärvellä v Teollisuuden toimiala Kemikaalien, kemiallisten tuotteiden ja tekokuitujen valmistus Metallituotteiden, koneiden ja laitteiden valmistus Elintarvikkeiden ja juomien valmistus Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus Kumi- ja muovituotteiden valmistus Ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus rakennustarkoituksiin Muut : mm. sahatavaran, puu- ja paperituott.. ja huonekalujen valmistus; tekstiilit, vaatteet, turkikset, Kustantaminen ja painaminen; kulkuneuvojen valmlstus, muu valmistus Työpaikk o-jen lkm Prosent -tia (%) Toimi paikkojen lkm Yhteensä Yrityksiä mm Roal Oy, Premix Oy, Teknos Oy Plastone Oy, Perlos Oyj,Sarlin Oy Ab, Altia Oyj, Uudenmaan Leipä Oy Reimax Electronics Oy, Mecanova Oy Polimoon Oy, Muovihaka Oy Paramid Oy, Skanska Betoni Oy Onni Forsell Oy, Panelia Woods Oy jne. Palvelutoimialoista nousevat esille työpaikkamäärältään merkittävimpinä tukku- ja vähittäiskauppa, kuljetus- ja varastointiala sekä kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut. Palvelualalla osuuttaan ovat kasvattaneet myös yksityiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Suunta on ollut samansuuntainen kaikissa Kuuma-kunnissa. Kaupan alalla on ollut ja on edelleen käynnissä rakennemuutos, mikä on näkynyt muun muassa päivittäistavarakaupan keskittymisenä suuriin yksiköihin, lähikauppojen vähentymisenä ja myymäläverkon harvenemisena. Nurmijärvellä kaupan ala on kehittynyt voimakkaasti viime vuosina. Kehitys on seurannut voimakasta väestön kasvua. Suuria yksiköitä on perustettu ja useita hankkeita on meneillään. Sivuvaikutuksena on ollut näkyvissä muun muassa kirkonkylällä joidenkin pienempien kauppaliikkeiden toiminnan lopettaminen. Klaukkalan keskustan kehittämishankkeen yhteydessä kaikkiin taajamiin tehdyt ostovoimatutkimukset osoittivat, että kunnassa on ostopotentiaalia erityisesti eritystavaroissa ja palveluissa.

10 9 Kuvio: Henkilöstökehitys (työpaikkojen määrä) eri toimialoilla Nurmijärvellä vuosina (vuosi 2004 ennakkotiedot), julkinen hallinto ei mukana Teollisuus Tukku- ja vähittäiskauppa Rakentaminen Kuljetus Kiinteistö-,vuokraustutk.palv. Terveydenhuolto ja so.palv. Kuvio: Henkilöstökehitys (työpaikkojen määrä) eri toimialoilla Kuuma-kunnissa vuosina (vuosi 2004 ennakkotiedot; eivät sisällä julkista hallintoa). Henkilöstökehitys päätoimialoilla Kuumakunnissa Teollisuus Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa Kuljetus, varastointi ja tietoliik. Kiinteistö-, vuokraus-, tutk.palv. Terveydenhuolto- ja sosiaalipalv. Nurmijärven yrityskannassa on muutamia työntekijän yrityksiä. Suurin osa on 1-10 henkilöä työllistäviä mikroyrityksiä.

11 10 Kuvio: Suurimmat työnantajat Nurmijärvellä 2005, henkilöitä (noin) Teollisuus ja sähkönjakelu Palvelu ja kuljetus Altia Oyj 301 Nurmijärven kunta Teknos Oy 201 Korsisaari-yhtiöt 200 Perlos Oyj 120 Nurmijärven seurakunta 122 Mecanova Oy 70 Ammatillinen aikuiskoulutuskeskus 111 Roal Oy 64 Simeon-yhtiöt 110 Polimoon Oy 64 Työtehoseura ry 75 Premix Oy 60 Kiljavan opisto 48 Paramid Oy 60 Kauppa Plastone Oy 52 SuperSpar (Klaukkala) 48 A-Pullo Oy 50 S-Market (Klaukkala) 43 CC-Company Teknokemia Oy 45 S-Market (Nurmijärvi) 35 Ferrometal Oy 43 Spar-Market (Rajamäki) 17 Skanska Oy 40 K-Market Karppala (Nurmijärvi) 15 Würth Elektronik Oy 35 K-Supermarket Klaukkala 12 Suurimpien yritysten listalla tilanne tulee muuttumaan Perlos Oyj:n Nurmijärven maalauslinjan toiminnan loppuessa. Perlos supistaa ja lopettaa toimintoja Suomessa ja siirtää niitä ulkomaille. Toiminta Nurmijärvellä päättynee viimeistään maaliskuussa Yrityksiä Nurmijärvellä on lukumääräisesti lähes Toimipaikkatilastojen mukaan Nurmijärvellä on Kuuma-kunnista eniten toimipaikkoja. Yritykset ovat keskimäärin pieniä. Työpaikkojen lukumäärä toimipaikkaa kohti oli Kuuma-kunnissa vuonna 2004 seuraava: Kerava 5,1, Järvenpää 4,2, Tuusula 3,9, Nurmijärvi 3,2, Mäntsälä 2,8 ja Pornainen 1,6. Kuvio: Toimipaikkojen määrän kehitys Kuuma-kunnissa vuosina Toimipaikat KUUMA-kunnissa Jpää Kva Mlä Njärvi Por Tla Kuuma-kunnissa työpaikkojen kehitys on ollut suotuisaa. Kymmenessä vuodessa työpaikkojen määrä on kasvanut 23-41prosenttia. Nurmijärvellä kasvu on ollut 36%. Kuvio: Työpaikkojen muutos Kuuma-kunnissa vuosina Muutos Muutos % 1. Tuusula ,2 2. Pornainen ,9 3. Nurmijärvi ,1 4. Järvenpää ,3 5. Kerava ,0 6. Mäntsälä ,9

12 Infrastruktuuri Liikenneyhteydet, kuljetukset Nurmijärven logistinen sijainti on erinomainen. Kunnan läpi kulkevat Helsinki-Tampere - moottoritie ja Hangonväylä. Kunta sijaitsee lähellä Kehä III:a, mutta pahimpien pääkaupunkiseudun ruuhkien ulkopuolella. Raideliikenteessä tavaraliikennettä palvelee Hanko-Hyvinkää rata Karjaalta Nurmijärven läpi Hankoon. Rata kuuluu Uudenmaan maakunnan rahtikäytäviin. Lentoaseman palvelut ovat lähellä. Sijainnista riippuen lentokentälle ajaa parhaimmillaan noin 20 minuutissa. Elinkeinoelämän kuljetustarpeet ja vaatimukset tie- ja rataverkolle sekä väylien palvelutasolle riippuvat toimialan ominaisuuksista ja kuljetusintensiivisyydestä. Käytännössä mikään kuljetus ei kulje pelkästään yleistä tieverkkoa pitkin. Reittiin voi kuulua esimerkiksi teollisuuden omia lastaus- ja piha-alueita, kunnan hoitamia teitä ja yksityisteitä. Jokaisen osa-alueen on oltava kuljetushetkellä liikennöitävässä kunnossa kuljetusten onnistumiseksi. Uudellamaalla satamista tärkeimpiä ovat Helsingin satamat. Muita tärkeitä satamia ovat Hangon satama ja Sköldvikin öljysatama. Pääosa keskusliikkeiden ja suurten tukkuliikkeiden varastoista on keskittynyt pääkaupunkiseudulle, jolla logististen toimintojen painopiste on Kehä III:n vyöhykkeessä. Helsingin satama siirtyy Länsisatamasta ja Sörnäisistä Vuosaareen ja aloittaa toimintansa vuoteen 2008 mennessä. Hangon satama on erikoistunut paperin vientiin, yksikkötavaraliikenteeseen ja autojen tuontiin. Tavaraliikenteen määrä on viime vuosina kasvanut voimakkaasti. Määrällisesti eniten tiekuljetuksia on valtateillä 1,3,4, ja 7. Myös Hanko-Porvoo valtatie 25:n merkitys korostuu enemmän tavaraliikenteen väylänä kuin henkilöautoliikenteen määrällä mitattuna Helsinki-Vantaa lentoasema on Suomen lentoliikenteen keskus niin henkilö- kuin tavaraliikenteen osalta. Raideliikenteessä vain tavaraliikennettä palvelevia ratoja Uudellamaalla ovat Hanko- Hyvinkää rata Karjaalta Nurmijärven läpi Hankoon sekä radat Keravalta Sköldvikiin. Ns. rahtikäytävät muodostavat keskeiset tavaraliikenteen kuljetusreitit. Niiden määrittelyn lähtökohtana on ollut yli miljoonan tonninkuljetusmäärä vuonna Uudenmaan maakunnan alueen rahtikäytäviä ovat Hanko-Hyvinkää rata, päärata, oikorata ja Kerava- Sköldvik-rata Tontti- ja toimitilatarjonta Toimintaperiaatteita Kunnan tavoitteena on tarjota riittävästi ja kilpailukyiseen hintaan sijainniltaan ja muilta ominaisuuksiltaan yrityksille sopivaa rakennusmaata. Tulevaisuuden tonttivarannon ylläpitäminen on suunnitelmallista. Kunnallistekniikka rakennetaan tarkoituksenmukaisesti siten, että yritystontit voidaan ottaa käyttöön. Yrityksiä autetaan toimitilojen hankinnassa mm. ylläpitämällä toimitilarekisteriä internetsivuilla. Kunnan omistamien yritystonttien myynti valmistellaan elinkeinotoimessa yhteistyössä ympäristöpalvelualueen kanssa. Tonttien myynnistä päättää pääsääntöisesti kunnanhallitus. Mikäli tontin hinta jää alle euron, kunnanjohtajalla on valtuudet

13 12 tehdä päätös. Yritystonttien hinnat vahvistetaan valtuustossa. Hinnoittelussa on määritelty ne tilanteet, joissa kunnanhallitus voi poiketa sekä maksimimäärät poikkeamisille. Sijoittumisneuvonnalla yrityksiä pyritään samalla ohjaamaan alueille ja tonteille, jotka parhaiten soveltuvat yrityksen toimialaan ja yritysalueen profiiliin. Elinkeinotoimi valmistelee hinnoitteluineen teollisuustonttien myynnin tai vuokrauksen, kuitenkin siten, että kauppa- ja vuokrasopimukset hoidetaan kiinteistö- ja mittaustoimen tulosalueella Yritysalueet ja tonttitarjonta Kunnassa on kymmenkunta yritystoimintaa varten kaavoitettua aluetta. Osa näistä on jo pitkään käytössä olleita alueita, joissa kunnalla ei ole omistuksessaan vapaita tontteja. Varsinaista kunnan tonttivarantoa ollaan ottamassa käyttöön moottoritien varressa sijaitsevassa Ilvesvuoressa sekä Hangonväylän varren Ketunpesässä. Muilla alueilla kunnalla on vapaana yksittäisiä tontteja. Yritysalueilla on toteutettu alueiden kehittämisprojekteja. Kunnan ja yrittäjien yhteishankkeissa on kiinnitetty huomiota epäkohtiin alueiden ympäristökuvassa ja jätehallinta-asioissa. Parhaillaan on käynnissä Ristipakan yritys-asuinalueen rakennustapaohjeissa olevien yhteisten toimintojen, mm. aitojen, opasteiden yms. hanke. Kirkonkylän yritysalueet: - Karhunkorpi (2 kpl) - Karhunkorpi sijaitsee näkyvällä paikalla kirkonkylän pohjoispuolella moottoritien vieressä. Sijainti ja maaperän hyvä rakennettavuus tekevät alueesta erityisesti rakentamiseen liittyvän ja muun raskaan teollisuuden suosiman alueen. Karhunkorpi on pohjavesialuetta, mikä osaltaan vaikuttaa eri toimialojen yritysten

14 13 sijoittamiseen alueelle. Kunnalla on omistuksessaan kaksi runsaan hehtaarin kokoista tonttia. Alueelle on kaavoitettu 2000-luvulla yhden yrityksen tarpeisiin noin 2,5 hehtaarin suuruinen tontti. Muutoin alueen laajennuksia ei ole näkyvissä - Kuusimäki (0 kpl) - Kuusimäen alue sijoittuu Helsinki-Tampere moottoritien ja Hämeenlinnantie väliin, kirkonkylän liittymän välittömään läheisyyteen. Alueella ei tällä hetkellä ole vapaita kunnan tontteja. Alueen laajentamista pohjoisen suuntaan on suunniteltu. - Alhonniittu (0 kpl) - Alue sijaitsee kunnan keskipisteessä kirkonkylän länsipuolella. Kunnalla ei ole vapaita tontteja omistuksessaan tällä alueella. - UUSI: Ilvesvuori (yht. noin 40 ha) - Ilvesvuoren alue sijaitsee välittömästi moottoritien varressa kirkonkylän liittymässä. Kunta omistaa pääsääntöisesti tämän, noin 40 hehtaarin yritysalueen. Ensimmäiset yritykset ovat käynnistäneet toimintansa. Moottoritielle suoran näkyvyyden omaavat tontit on suunniteltu suurempien yritysten käyttöön. Alueelle johtavan pääkadun, Ilvesvuorenkadun varteen on kaavoitettu myös liike- ja toimistorakentamista. Alueelle kaavoitetut muut tontit ovat teollisuustontteja, jotka mahdollistavat myös liike- ja toimistorakentamisen. - Alueella on käynnistynyt uuden kadun, Ilveskaaren rakentaminen. Tällä varmistetaan pienempien teollisuustonttien saavutettavuus nopealla aikataululla. - Ilvesvuoren alueella sijaitsee tällä hetkellä suurin osa kunnan kaavoitetusta tonttivarannosta ja sen kunnallistekniseen rakentamiseen ja kehittämiseen tullaan tarvitsemaan huomattavia panostuksia. Klaukkalan yritysalueet: - Järvihaka ( 2kpl) - Järvihaka on monipuolinen, asutuksen ympäröimä alue, noin asukkaan Klaukkalan kupeessa. Alueelle valmistui kaavan laajennus pari vuotta sitten. Kiinnostus kunnan eteläisimpään yritysalueeseen on kasvanut viime aikoina. Tämä on johtanut siihen, että ns. vanhan alueen tonteista on kaikista tehty luovutuspäätös. Uudella kaava-alueella on kunnan omistuksessa kaksi noin m2:n suurista tonttia. Järvihaassa uusittiin edellisenä vuonna yritysten asiakkaita opastava karttataulu ja siirrettiin se liikenteellisesti parempaan paikkaan. - Pietarinmäki (0 kpl) - Pietarinmäki on perinteinen teollisuusalue Klaukkalan taajaman eteläosassa. Alueella ei ole kunnan omistamia tontteja. - Ristipakka (0 kpl) - Ristipakka on Klaukkalassa sijaitseva yritystoiminnan ja asumisen yhdistävä asuinalue. Suurin osa tonteista myytiin tarjousten perusteella 2000-luvun alussa alueen kaavan valmistuttua. Loput myytiin kunnanvaltuustossa vahvistettujen hintojen perusteella myöhemmin. Yksi tontti on palautunut jälkeenpäin kunnalle ja sen luovutusta valmistellaan. Rajamäen yritysalueet: - Matku (3 kpl) - Matku sijaitsee Rajamäen perinteisen teollisuustaajaman länsipuolella Kiljavantien ja Hankoon johtavan rautatien välissä. Alueella toimivat mm. Teknos Oy:n maalitehdas ja Työtehoseuran tutkimus- ja aikuiskoulutuskeskus. Alueella on jäljellä kaksi m2:n suuruista kunnan omistamaa tonttia, joista toinen on kaavoitettu liike- ja toimistorakentamiseen ja toinen teollisuustoimintaan. Lisäksi lähellä Teknosta sijaitsee vajaan kahden hehtaarin suuruinen, kunnan omistuksessa oleva alue. - Valta-akseli (0 kpl) - Valta-akselin alue Rajamäellä on Hangonväylän tuntumassa sijaitseva Altia Oyj:n omistama alue. - UUSI: Ketunpesä (8 kpl)

15 14 - Uusi Ketunpesän yritysalue on rakentumassa logistisesti erinomaiselle paikalle Hangonväylän varteen lähelle Helsinki-Tampere -moottoritien risteystä. Yhteydet ovat hyvät myös joka puolelta pääkaupunkiseutua. Alueella on jo käynnistänyt toimintansa kuljetusliike. Hangonväylälle on valmistunut uusi ryhmittymiskaista ja opastuskyltti. Ketunpesässä on vielä vapaana kunnan omistuksessa oleva runsaan viiden hehtaarin alue. Se on kaavoitettu keskimäärin 6000 m2:n kokoisiin tontteihin, mutta tontteja on mahdollisuus tarvittaessa myös yhdistää. Alue soveltuu sijaintinsa puolesta hyvin kuljetus- ja logistiikka-alan käyttöön. Kuvio: Kunnan omistuksessa olevat tontit yritysalueilla: Yritysalue Tontit lkm Pinta-ala m2 Rakennusoikeus k-m2 Tonttien koot m2 Myyntihinta:euroa/ maaneliömetri (m2) Myyntihinta: euroa/rakennusoikeus (k-m2) Yhteensä , Järvihaka Ristipakka 1 (varaus) noin 25 noin 100 Karhunkorpi 2 n n Matku ,4 10,5 21 Ketunpesä Kuusimäki 0 Alhonniittu 0 Pietarinmäki 0 Lisäksi Ilvesvuori: Kohtuullisella , ajalla käyttöön otettavia Lisäksi : Alueella yht. noin 40 ha Tonttien lukumäärät ovat ohjeellisia. Tontteja voidaan yhdistää tai joissain tapauksissa myös pilkkoa pienemmiksi Kunnallistekniikka, energia Kunnallisteknisiä asioita hoidetaan kunnan ympäristöpalvelualueella. Kunnan vesilaitos ja Nurmijärven Sähkö Oy ovat pääasialliset veden ja sähkön tarjoajat Elinkeinopolitiikan resurssit, organisointi kuntaorganisaatiossa Yleisesti yritysasioista vastaavat kunnanjohtaja ja elinkeinopäällikkö. Kunnanjohtajan pääasiallisena vastuuna ovat suuremmat strategiset yritykset. Elinkeinopäällikön tehtäväkenttään kuuluvat erityisesti pk-sektori, elinkeinomarkkinointi, kehittämishankkeet ja seudullinen elinkeinoyhteistyö. Elinkeinoasiat on keskitetty kunnanjohtajan alaisuudessa toimivaan elinkeinotoimi ja kuntaviestintä-tulosalueelle. Yksikköä johtaa elinkeinopäällikkö. Tulosalue aloitti tässä muodossa toimintansa vuoden 2003 elokuussa. Tällöin elinkeinopäällikön toimenkuvaa laajennettiin siten, että tehtäviin kuuluu yritystoiminnan edistämisen, elinkeinomarkkinoinnin ja matkailun kehittämisen lisäksi kuntaviestinnän koordinointi. Samoin tulosalueeseen liitettiin uutena osiona maatalouselinkeinot, eli maataloustoimi, jota hoitaa maataloussihteeri

16 15 Kuvio: Elinkeinotoimi ja kuntaviestintä tulosalueen organisaatio Kunnanjohtaja Kimmo Behm Kunnanjohtajan sihteeri Senja Saarela Elinkeinotoimi ja kuntaviestintä Elinkeinopäällikkö Hilkka Gehör Elinkeinopäällikkö Elinkeinotoimi Elinkeinopäällikkö Maataloussihteeri Irina Lähteenmaa Maataloustoimi Toimistosihteeri Kuntaviestintä Suunnittelija 50 % Kanslisti 70 % Tiedotussuunnittelija 60% Käytännön elinkeinoasioista vastaa elinkeinopäällikkö apunaan toimistosihteeri. Toimistosihteeri hoitaa osin myös koko tulosalueen yhteisiä tehtäviä. Matkailuasioissa kulttuuri- ja kirjastopalvelut hoitaa matkailuneuvonnan ja markkinointiin liittyvät tehtävät. Kunnan elinkeinopoliittiset linjaukset määritellään elinkeinopoliittisessa ohjelmassa. Tärkeimmät elinkeinopoliittiset asiat käsitellään kuntakehitystoimikunnassa. Toimikunnan jäsenet koostuvat luottamushenkilöistä ja virkamiehistä. Puheenjohtajana toimii kunnanjohtaja. Vuoden 2006 alusta käynnistettiin lisäksi kunnan eri yksikköjen edustajista koostuva yrityspalvelutiimi. Tämä käsittelee mm. sijoittumis- ja muita yrityskohtaisia hankkeita. Neuvontapalveluja ja muita alihankintapalveluja hankitaan sekä seudullisilta että muilta toimijoilta. Yritysten perustamisneuvontaa hoitaa Keski-Uudenmaan Uusyrityskeskus ry. Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy Forum palvelee yrityksiä mm. yrityksen kansainvälistymiseen ja kehittämiseen liittyvissä asioissa sekä tarjoaa yrityshautomopalveluita. Elinkeinopoliittinen ohjelma on tehty edellisen kerran vuosille Tätä ennen ohjelma valmisteltiin vuonna 1997.

17 16 Kuvio: Elinkeinotoimen toimintakulut/asukas Nurmijärvellä ja vertailukunnissa vuosina ELINKEINOTOIMI:toimintakulut eur/as VIHTI TUUSULA N:JARVI LOHJA KERAVA J:PAA HYVINKAA HYVINKAA J:PAA KERAVA LOHJA N:JARVI TUUSULA VIHTI ,63 12,90 3,06 41,06 5,96 10,32 14, ,79 13,30 4,11 36,86 5,57 9,38 13, ,54 11,95 4,36 32,01 6,01 9,46 12, Elinkeinotoiminnan kehittämiseen suunnatut toimintakulut asukasta kohden olivat vuonna 2004 vertailukunnissa keskimäärin 14,90 euroa. Kuuma-kunnissa korkeimmat luvut olivat Järvenpäässä (12,90 euroa) ja Tuusulassa (10,32 euroa). Nurmijärven toimintakulut olivat alueen pienimpiä, luku oli noin puolet edellä mainituista, eli 5,96 euroa/asukas. Elinkeinotoimen organisointi ja työnkuvat myös vaihtelevat kunnittain. Elinkeinoasioiden hoitoon osallistutaan mm. seuraavilla nimikkeillä: elinkeinopäällikkö, elinkeinojohtaja, markkinointipäällikkö, geodeetti, kehitysjohtaja, viestintäpäällikkö sekä kehitysyhtiöissä toimitusjohtajat ja yhtiön muu henkilökunta. Kustannuksia voi siten olla osin myös muualla kuin elinkeinotoimi-otsikon alla. Kuuma-kunnista tarkastelusta puuttuvat Mäntsälän ja Pornaisten luvut. Mäntsälässä palvelut on yhtiöitetty Mäntsälän Yrityskehitys Oy:lle, jonka palveluksessa on neljä henkilöä. On todennäköistä, että Mäntsälän toimintakulut asukasta kohden ovat Kuuma-kunnista suurimmat. 3. Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopolitiikan lähtökohtana yritysten elinkaarta ja sijaintia ajatellen voidaan pitää kolmea asiaa : - Yrittäjyyden edistäminen ja uusien yritysten perustaminen kuntaan - Uusien yritysten hankkiminen kuntaan - Kunnan nykyisten yritysten kehittäminen. Näitä koskevat myös erilaiset toimenpiteet Toimintaympäristön haasteet Toimintaympäristön haasteita ja tärkeimpiä painopistealueita on käsitelty pienimuotoisissa seminaareissa. Näitä on järjestetty mm. kuntakehitystoimikunnalle laajennetulla kokoonpanolla, yrittäjäyhdistysten hallituksille sekä kunnan johtoryhmälle täydennettynä yrityspalvelutiimillä. Tilaisuuksissa työstettiin mm. yritysten toimintaedellytyksiä ja näkemyksiä kuvaava SWOT-analyysi. Oheisessa kuviossa tulokset on yhdistetty.

18 17 Kuvio: Toimintaympäristön haasteet, SWOT-analyysi VAHVUUDET Logistisesti hyvä sijainti Hyvä imago, tunnettuus (ml. kulttuuriperinne) Hyvin koulutettu väestö Tonttitarjontaa sekä yrityksille että asukkaille Ostovoimaa väestönkasvun myötä Kohtuullinen hintataso yritystonteissa ja taksoissa Asenne yritysystävällinen ja palvelualtis Kuntien välinen yhteistyö Vahva identiteetti, itsenäisyys vapaus yhteistyöhön Monipuolinen yritystoiminta, ei herkkiä muutoksille Asumisen vetovoima, hyvät peruspalvelut Ympäristö, turvallisuus Hyvä yhteistyö yrittäjien ja kunnan välillä Alhainen työttömyys Yritysten neuvontapalvelut (omia palveluja vahvistettu seudullisilla) MAHDOLLISUUDET Potentiaalisia yritysalueita tulevaisuuden käyttöön mm. Etelä-Nurmijärvellä Sääksin ja Röykän alueiden kehittyminen Toimitilojen tarjontavaihtoehdot Kunnan sisäisen yhteistyön tiivistäminen tehostaa toimintoja Uudet liikenneyhteydet: Klaukkalan ohikulkutie, Kehä IV, rautatie Kunnan laajeneva ostopalvelutoiminta tuo uusia mahdollisuuksia yritystoiminnalle Pääkaupunkiseudun läheisyys ja palvelut, laajat markkinat, työvoimaa saatavilla Yritysten monialaisuus Markkinointi; menestyminen kilpailussa yrityksistä Yritysten johdon/avainhenkilöiden muutto/asuminen yrityksen siirto jatkossa Asuntotontteja työntekijöille, asumisen/ yritystoiminnan väljyys Väestönkasvu, nuorta väkeä Luonto ja maaseutumaisuus Yritysten kasvu ja kansainvälistyminen HEIKKOUDET Alueellinen hajanaisuus, kolme päätaajamaa, laaja kunta Julkiset liikenneyhteydet, sisäinen liikenne, poikittaisliikenneyhteydet Uuden yritysalueen tonttien käyttöönoton valmiusaste suhteessa alueen laajuuteen Pääkaupunkiseudun keskiarvoa heikompi koulutustaso (Kuuma-seudullisesti hyvä) Alueelta poistuu paljon yrityksiä, vaihtuvuus Alueella vähän suuria/keskisuuria yrityksiä Ei luontaista selkeää yhteistyösuuntaa, useita vaihtoehtoja Kunnan mahdollisuuksia/yrityksiä ei tunneta riittävästi, mm. ostovoiman virtaaminen kunnasta ulospäin Yrityskantaan nähden pienet elinkeinotoimen resurssit UHAT Kuntien välinen kilpailu yrityksistä Tonttien ja taksojen hintatason kehitys, verotuksen taso Oikea-aikaisen maanhankinnan onnistuminen Kaupallisten palveluiden keskittymät lähialueilla, kilpailu Seutuyhteistyö sitoo resursseja Yrityspalveluiden resurssit Väestön ikääntyminen, työvoiman saatavuus Nurkkakuntaisuus / kyläpolitiikka Yritysten heikko kasvu ja kansainvälistyminen Liiallinen pääkaupunkiseutuun nojautuminen Heikot poikittaisliikenneyhteydet

19 Toimintaperiaatteita ja linjauksia Varsinaisen toimenpideohjelman lisäksi elinkeinopoliittisessa ohjelmassa esitetään muutamia yleisiä toimintalinjauksia, toimintaperiaatteita, miten menetellään eri asioiden suhteen. Toiminnan reagointikyky Yrityksiä palvellaan joustavasti. Menestyksellinen elinkeinopolitiikka edellyttää toiminnan joustavuutta sekä reagointikykyä ja kykyä muutoksiin toimintaympäristössä. Yrityksille suunnattuja palveluja tuottavat elinkeinotoimen lisäksi laajassa mittakaavassa ympäristöpalvelualue: kaavoitus, kunnallistekniikan suunnittelu ja rakentaminen, katujen kunnossapito, vesi- ja jätehuolto ja ympäristölliset palvelut. Myös sivistystoimi, asuntotoimi sekä sosiaali- ja terveystoimi tuottavat yrityksille kohdennettuja palveluja. Näiden toiminta muodostaa yritysten ajattelussa kokonaisuuden kunnan palvelutasosta. Yritysten joustavaa palvelua varten on päivittäisen toiminnan rinnalle perustettu laajimmasta yrityksiä palvelevista yksiköistä, ympäristöpalvelualan yksiköistä ja elinkeinotoimesta koostuva yritystiimi. Tiimi kokoontuu kunnanjohtaja johdolla ja käsittelee mm. yrityskohtaisia sijoittumishankkeita, paikallisten yritysten toimintaan liittyviä erityiskysymyksiä ja yritysalueiden kehittämiseen liittyviä hankkeita. Rahoitus ja hanketyö Kunta ei myönnä suoria yritystukia, lainoja tai takauksia yrityksille eikä rahoita yksittäisen yrityksen toimintaa. Yritysryhmien kehittämisprojekteihin kunta voi osallistua osarahoittajana tarpeen mukaan. Yhteisissä seudullisissa tai muiden sidosryhmien hankkeissa kunnan rahoituksen lähtökohtana on kunnan intressit hankkeeseen. Verkostomainen toiminta Elinkeinojen kehittäminen ja elinkeinopoliittiset toimenpiteet perustuvat kunnassa pitkälti verkostomaiseen toimintaan. Kunnan oma organisaatio on ohut. Palvelujen tuotannossa tehdään yhteistyötä sekä kunnan sisällä että seudun ja sen kehittämisorganisaatioiden kanssa. Seudullisessa KUUMA-elinkeinostrategiassa on määritelty yhteiset linjaukset ja painopisteet. Tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy Forum ja Keski-Uudenmaan Uusyrityskeskus ry. Muita seudullisia ja alueellisia yhteistyökumppaneita ovat mm. Keskisen Uudenmaan kumppanuusyhdistys, Nurmijärven Nuorkauppakamari, Keski-Uudenmaan kauppakamariyksikkö, Kehu ry, alueen oppilaitokset, Uudenmaan TEkeskus, Uudenmaan liitto, Kuntaliitto sekä muut paikalliset ja alueelliset rahoitus- ja kehittämisorganisaatiot. Yhteydet yrityksiin ja elinkeinoelämän järjestöihin Yhteydenpito yrityksiin ja elinkeinoelämän järjestöihin on jatkuvaa ja suunniteltua. Ajankohtaisista yrityselämää koskevista asioista keskustellaan säännöllisissä tilaisuuksissa yrittäjäjärjestöjen edustajien kanssa. Yrityksille järjestetään informaatio-keskustelu- ja koulutustilaisuuksia. Suoria yhteyksiä yrityksiin ylläpidetään sekä yrityskohtaisten hankkeiden yhteydessä että resurssien sallimissa rajoissa erikseen sovituilla tutustumiskäynneillä. Lisäksi kunnassa toimiville suurimmille yrityksille järjestetään yhteisiä keskustelutilaisuuksia. Yrityksiä informoidaan heitä koskevista asioista myös sähköisesti.

20 19 Kansainvälinen yhteistyö Yritysten kansainvälistä yhteistyötä edistetään kunnan omia yhteyksiä hyödyntäen. Kunnan internet-sivujen kieliversiot tukevat kansainvälistä toimintaa. Kunnan ystävyyskuntien yhteyksiä hyödynnetään tarpeen mukaan paikallisen elinkeinoelämän tarpeisiin. Yritysten kontaktien syntymistä ja yhteistyön kehittymistä tuetaan tarpeen mukaan mm. kuntien välisissä yhteistyösopimuksissa. Nurmijärven kunnan ystävyyskunnat ovat Virossa Raplan kunta ja maakunta sekä Ruotsissa Lilla Edet. Kunnan internet-sivuilla on ajantasaiset kansainväliset osiot, joita myös yrityksen voivat hyödyntää kansainvälisissä yhteyksissään. Yrittäjyyskasvatus Yrittäjyyskasvatusta toteutetaan aktiivisesti kunnan kouluissa ja oppilaitoksissa. Lisäksi edistetään koulujen ja yritysten välistä yhteistyötä. Yrittäjyyskasvatus on yksi peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmaan liittyvä aihekokonaisuus. Yrittäjyyskasvatus ei ole tietyn yhden oppiaineen tehtävä, vaan sen on hyvä sisältyä opetukseen kokonaisvaltaisesti. Koulujen toimintakulttuuria tulee kehittää aktiiviseksi elinkeinoelämän, esimerkiksi paikallisten yritysten ja yritysjärjestöjen suuntaan. Koulun ulkopuolisten tahojen kanssa voi yhteistyötä toteuttaa usealla tavalla, kuten vierailemalla yrityksissä, kutsumalla yritysten edustajia ja yritysjärjestöjä koululle. Erityisen tärkeää on, että oppilaat/opiskelijat ja yritysten edustajat kohtaavat toisensa aidossa yritysympäristössä. Lisäksi koulu pyrkii kannustamaan oppilaita sisäiseen yrittäjyyteen. Työvoiman saatavuus Yhteistyötä yritysten ja oppilaitosten sekä työvoimaviranomaisten kanssa tuetaan työvoiman saatavuuden varmistamiseksi. Väestön ikärakenteen muuttuminen tuo tullessaan aiempaa pienemmät ikäluokat työmarkkinoille. On todennäköistä, että työvoimakapeikkoja syntyy eri aloille. Asuminen Vuokra-asunto- ja muussa asuntotuotannossa varaudutaan yritysten työvoimatarpeisiin. Tämä otetaan huomioon mm. kunnan asunto-ohjelmassa. Julkiset hankinnat Kunta kilpailuttaa hankintansa hankintasäännösten mukaisesti. Tarjouspyynnöt ovat paikallisten yritysten käytettävissä. Kunnan hankintojen tarjouspyynnöt julkaistaan kunnan internet-sivuilla. Sinne päivitetään tietoa myös sopimusten kestosta ja tulevien tarjouspyyntöjen ajankohdista. Lisäksi tarjouspyyntöilmoituksia julkaistaan sähköisessä julkisten hankintojen hankintailmoitusjärjestelmässä (JULMA muuttuu myöhemmin muotoon HILMA) sekä EU:n virallisessa tiedotuslehdessä. Nurmijärven kunnassa on hyväksytty hankintaohjeisto ja se sisältää myös palvelujen hankintaperiaatteet. Kuntaan valmistuva palvelustrategia määrittelee mm. kunnan oman palvelutuotannon suhteessa ostettaviin palveluihin.

21 Elinkeinopolitiikan painopisteet ja toimenpiteet vuosille Elinkeinopoliittisia painopisteitä on linjattu kuntastrategiassa vuosille Kuntastrategiassa esitettyjä asioita on täydennetty vuonna 2006 pidettyjen seminaarien perusteella. Toimenpideohjelma tulee jatkossa sisältämään keskeisten toimenpiteiden lisäksi vastuutahon, resurssit ja aikataulun. Toimenpideohjelmassa otetaan huomioon Kuumaelinkeinostrategian hankkeet ja mahdollisten Uudenmaan maakuntaohjelman kautta toteutettavaksi tulevat hankkeet ts. osa hankkeista voidaan toteuttaa itse, osa seudullisesti. Kuuma-elinkeinostrategian tiivistelmä on esitetty liitteessä. Koko elinkeinostrategia löytyy tarvittaessa Kuuma-hankkeen internet-sivuilta

22 21 Kuvio: Elinkeinopolitiikan painopisteet ja toimenpiteet Painopisteet Tavoitteet, kriittiset menestystekijät Toimenpiteet Yritysmäärä, työpaikat Yritystonttien määrä, laatu ja käyttöönottovalmius Elinkeinomarkkinointi (sijoittujamarkkinointi sekä ammattitaitoisen työvoiman markkinointi; kohderyhmänä myös nykyiset asukkaat ja yritykset) Yritysten ja niiden tarjoamien työpaikkojen määrä kasvaa siten, että kunnan työpaikkaomavaraisuus on vuonna 2010 vähintään 60 % Parannetaan uusien yritysalueiden yritystonttien jalostus- /valmiusastetta Hankitaan yritysvarantoa strategisesti tärkeiltä alueilta (hyvä logistinen sijainti); varaudutaan pitkällä tähtäimellä yritysalueiden hankintaan ja kaavoitukseen Moottoritien ja vanhan 3-tien läheiset kaavoitetut alueet Metsäkylässä on hyödynnetty työpaikka-alueina, ja Klaukkalan ohikulkutien varteen avataan uusi työpaikka-alue. Kaavoitus vastaa tehokkaasti ja joustavasti yritystoiminnan tarpeisiin Kohdennetaan markkinointipanokset tehokkaasti Kehitetään julkis-yksityisiä kumppanuuksia Kuuma-seudun yhteismarkkinointi potentiaalisille sijoittujille täydentää kunnan omaa markkinointia kansainvälisessä markkinoinnissa hyödynnetään alueellisia ja valtakunnallisia markkinointiorganisaatioita Kunnan asukkaat tuntevat kunnan alueella toimivat yritykset ja niiden tarjonnan tavoitetta toteutetaan mm. alla olevilla toimenpiteillä Kunnan yritystonttien myyntituottoja käytetään uusien yritystonttien rakentamiseen tonttien käyttöönoton tehostaminen Käynnistetään tulevien moottoritien ja vanhan 3- tien välisten alueiden suunnittelu; hyödynnetään liikenneväyliä ja olemassa olevaa infrastruktuuria Käynnistetään tulevan Jussila-Tyynelä - yritysalueen suunnittelu (sidottu Klaukkalan ohikulkutien valmistumisaikatauluun) Kehitetään sekä manuaalisia että sähköisiä markkinointitapoja, aineistoja ja palveluita valmiine paketteineen; otetaan entistä paremmin huomioon tulevaisuuden toimijat ja investoijat Ideoidaan ja toteutetaan markkinointiyhteistyötä paikallisten yritysten kanssa (positiivinen kierre) Markkinoidaan potentiaalisille yrityksille, mm. kaupalle taajamien liiketoimintamahdollisuuksia Parannetaan yritysalueiden ja taajamien ulkoista kuvaa ja toimivuutta (mm. yhteishankinnat kylttien ja opasteiden yhtenäistämiseksi; yritysten omien piha-alueiden ja rakennusten kunnostamiset; päivitetään aiempien kehittämishankkeiden kokemukset) Parannetaan paikallisten yritysten tunnettuutta kunnan sisällä yhteishankkeet yritysten kanssa; yritysrekisterin hyödyntäminen Toimialakeskittymät Yritysten välistä yhteistyötä ja kasvumahdollisuuksia lisätään Hyödynnetään uusittua yritysrekisteriä yritysten

23 Yritysten kehittämishankkeet Palvelumarkkinoiden kehittäminen Matkailupalvelut tukemalla toimialakeskittymien muodostumista Toimialojen vahvuuksia tunnistetaan ja vahvistetaan (mm. logistiikka ja kuljetus, muoviteollisuus, rakennusteollisuus ja rakennusala kokonaisuudessaan, hyvinvointipalvelut) Tunnistetaan entistä paremmin kunnassa toimivien yritysten tarpeet (vrt. toimenpiteiden suunnittelu) Edistetään yritysten tarpeisiin perustuvia kehittämishankkeita Kunta tukee yritysten kasvua ja kansainvälistymistä; (vrt. kunnan sijainti lähellä lentokenttää) Kunta hyödyntää seudullisen yhteistyön mahdollisuuksia yritysten ja yritysverkostojen kehittämisessä Sääksjärven aluetta kehitetään merkittäväksi terveydenhuollon ja hoivapalveluiden sekä matkailupalveluiden keskittymäksi Kunta edistää yksityisen palvelutuotannon syntymistä, yksityisen sektorin palvelutarjonta kasvaa Kehitetään kuntaa palvelevaa ja kunnallisia toimintoja tukevaa yritystoimintaa, sekä uutta että nykyistä: hyvinvointisektori, päivähoito-, sosiaali-, matkailu/kulttuuriyms. palvelut Edistetään matkailuelinkeinojen kehittymistä kunnassa 22 yhteistyön ja alihankintatoimintojen kannustamisessa Tehdään kysely yrityksille odotuksista ja kehittämistarpeista sen perusteella tarkemmat toimenpiteet Lisätään yrityskäyntejä eri toimialojen yrityksiin Ideoidaan kunnan ja seudun sekä yritysten yhteisiä toimenpiteitä yritysten kehittämiseksi, osallistutaan hankkeisiin soveltuvin osin Ylläpidetään kunnan internet-sivuilla kieliversioita mm. yritystenkansainvälisten yhteyksien edistämiseksi edistetään yritysten messuosallistumista Sähköisellä uutiskirjeellä informoidaan seudun ja alueen yrityskoulutuksesta ja kehittämishankkeista Osallistutaan Kiljavan sairaalan toiminnan käynnistämiseen ja kehittämiseen Ohjataan Röykän sairaalan toiminnan kehittämistä siten, että alueelle syntyy työpaikkoja, toimitaan yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa Tehostetaan yhteistyötä kunnan sisällä terveysja sosiaalipalvelualueen kanssa hyvinvointipalveluyritysten määrän ja laadun kasvattamiseksi ja uusien toimintatapojen kartoittamiseksi Osallistutaan tavoitetta tukeviin muiden tahojen koulutus- ja kehittämishankkeisiin Hyödynnetään ja aktivoidaan yrityksiä hyödyntämään Kuuma-seudun matkailun yhteishanketta (mm. markkinointi ja tuotekehitys)

24 23 Yrityspalvelut Palvelu on nopeaa ja sujuvaa, seudulliset asiantuntijat täydentävät palveluita Yrityksille on kehitetty uusia/nykyisiä informaatiopalveluja Yritysaluekohtaista tietoa on saatavilla eri tietokannoista Osa palveluista hoidetaan seudullisesti Kuuma-yhteistyössä Kehitetään toimintatapoja ja kunnan sisäisiä prosesseja; poikkihallinnollinen yrityspalvelutiimi tiivistää kunnan sisäistä yhteistyötä yrityshankkeissa, tiimin toimintaa vahvistetaan Perustetaan sähköinen uutiskirje yrityksille ja ideoidaan sen tuomia mahdollisuuksia Hankitaan monipuolinen yritysrekisteri, jota päivitetään säännöllisesti (myös yritykset) Yrittäjyyden edistäminen Lisätään yrittäjyyden tunnettuutta ja kehitetään yritysten toimintaedellytyksiä; vaikutetaan tätä kautta myös yrittäjyydestä kiinnostuneiden määrään Lisätään yrittäjäkoulutusta ja kasvatusta opetussuunnitelmissa, toteutetaan kummiluokkatoimintaa; tiivistetään yhteistyötä yritysten ja elinkeinoelämän järjestöjen kanssa Elinkeinopolitiikkaa tukevat hankkeet Työvoiman saatavuus, yritysten ja oppilaitosten yhteistyö Yritysten ja oppilaitosten yhteistyö lisää yritysten kehittämismahdollisuuksia ja tarjoaa riittävän määrän osaavaa työvoimaa eri alojen yritysten tarpeisiin Liikenne Poikittaisliikenteen kehittäminen, Kuuma-yhteistyö Sisäisen työpaikkaliikenteen (joukkoliikenteen) kehittäminen Taajamien sujuva liikenne Tehostetaan ja ideoidaan yhteistyötä kunnan, työvoimaviranomaisten sekä oppilaitosten, mm. ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten ja yritysten kanssa yritysten työvoimatarpeeseen ja työvoimakapeikkoihin vastaamiseksi Kehitetään joukkoliikenneyhteyksiä ja lippujärjestelmiä Kuuma-kuntien ja pääkaupunkiseudun kuntien kanssa Kuuma-yhteistyö ja edunvalvonta liikenneväylien suunnittelussa ja toteuttamisessa Kunnan hankintapolitiikka, osto-osaaminen Kunnan ja yritysten välinen yhteistyö hankintalain sallimissa puitteissa Kunnassa valmistuva palvelustrategia määrittelee mm. kunnan oman palvelutuotannon suhteessa ostettaviin palveluihin Hankintojen tarjouspyynnöt ovat yritysten helposti saavutettavissa Järjestetään hankintainfoja ja koulutustilaisuuksia hankintalain soveltamisesta sekä kunnassa hankintoja tekeville että myös yrityksille Ylläpidetään kunnan internet-sivuilla julkaistavaa tarjouspyyntökantaa mahdollisimman laajasti ja ajantasaisesti Hyödynnetään yritysrekisteriä tarjouspyyntöjen kohdentamisessa yrityksille

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Kymenlaakso ennusteet päivitetty

Kymenlaakso ennusteet päivitetty Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet 12.04.2016 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson väestöennuste 2014-2040 3 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson ikärakenne-ennuste

Lisätiedot

Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh. Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö

Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh. Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö Tuusulalla on keskeinen sijainti Tuusula on yksi pääkaupunkiseudun kehyskunnista eli KUUMA-kunnista

Lisätiedot

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja elinkeinoelämässä on vahva usko tulevaisuuteen. Johdanto Ylitornion

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Yhdistymisselvityksen tavoitteet

Yhdistymisselvityksen tavoitteet Yhdistymisselvityksen tavoitteet 1. Aikaansaada esitys Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisestä sekä esitykseen liittyvä yhdistymissopimus.

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

Sipoo. Kuntaraportti

Sipoo. Kuntaraportti Sipoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Pornainen. Kuntaraportti

Pornainen. Kuntaraportti Pornainen Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste, työllisyys VATT Toimiala Online syysseminaari 21.11. Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut 1, työllisyyden kumulatiivinen %-muutos -4-6 -8-1 -12-14 Metsätalous

Lisätiedot

Järvenpää. Kuntaraportti

Järvenpää. Kuntaraportti Järvenpää Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Porvoo. Kuntaraportti

Porvoo. Kuntaraportti Porvoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

Yritystoiminta Helsingissä 2004

Yritystoiminta Helsingissä 2004 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 9 Yritystoiminta Helsingissä 2004 Helsingin kaupungin tietokeskus/ Kari Palomäki Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-644-6 Painettuna ISSN

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko)

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Vuosi 2009 Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Koko maa 2009 Ryhmälomautettujen henkilöiden lukumäärä Laskentapäivä

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

VISIO 2010: Kiteellä on hyvä yrittää

VISIO 2010: Kiteellä on hyvä yrittää Kiteen elinkeino-ohjelma VISIO 2010: Kiteellä on hyvä yrittää Hyväksytty KV 28.5.2007 26 ja Kiteen Yrittäjien hallituksen kokouksessa 24.04.2007 Kiteen elinkeino-ohjelma on laadittu yhteistyössä Kiteen

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 Kainuun osuus koko maasta Kainuun maakuntaprofiili Kainuun kuntien väkiluku Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

Vihti. Kuntaraportti

Vihti. Kuntaraportti Vihti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/ Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT TYÖPAIKAT TYÖPAIKKA-ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS ESPOON ELINKEINOKUDELMA 2050 (LUONNOS) POKE:N ELINKEINOJEN VISIO 2050 TYÖMATKAT 61 Työpaikat Visioalueella oli noin 17 000 työpaikkaa vuonna 2011, eli noin 14

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 5 % 4 % 1 % 2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 2 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 2 % C Teollisuus G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus

Lisätiedot

Espoo. Kuntaraportti

Espoo. Kuntaraportti Espoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015 2015:37 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

VUODEN 2014 MAAKUNTAENNUSTEEN JULKISTAMINEN

VUODEN 2014 MAAKUNTAENNUSTEEN JULKISTAMINEN VUODEN 14 MAAKUNTAENNUSTEEN JULKISTAMINEN 9.1.14 Varsinais-Suomen Maakuntaennuste 14 on 15. Yrittäjien ja Osuuspankkien yhteistyössä laatima ja koko Varsinais-Suomen Maakuntaennusteen historian 21. Maakuntaennuste.

Lisätiedot

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo -materiaalia Diasarjaan on koottu linkkejä ja Lapin Letkan laatimaa tasa-arvomateriaalia, joita opettaja voi hyödyntää tasa- arvoa

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 2016:28 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 1 Kaupunkikehitysohjelman lähtökohdat Strateginen

Lisätiedot

Yhdistymisselvityksen tavoitteet

Yhdistymisselvityksen tavoitteet Yhdistymisselvityksen tavoitteet 1. Aikaansaada esitys Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisestä sekä esitykseen liittyvä yhdistymissopimus.

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Mustasaari. Kuntaraportti

Mustasaari. Kuntaraportti Mustasaari Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Hamina. Kuntaraportti

Hamina. Kuntaraportti Hamina Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Lieksa. Kuntaraportti

Lieksa. Kuntaraportti Lieksa Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 2017:5 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Suomussalmi. Kuntaraportti

Suomussalmi. Kuntaraportti Suomussalmi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Tammela. Kuntaraportti

Tammela. Kuntaraportti Tammela Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikat 2010 2014 Muutokset 5 vuodessa: Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi 960:llä. Työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 860:llä ja kunnalla 740:llä. Valtion

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

Sysmä. Kuntaraportti

Sysmä. Kuntaraportti Sysmä Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015 2015:14 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Elinkeino- ja kuntakehityskeskus

Elinkeino- ja kuntakehityskeskus TP TA+muutokset TA TS TS Tuloslaskelma 2015 2016 2017 2018 2019 Toimintatuotot 32 347 41 900 31 900 31 900 31 900 Myyntituotot 6 379 15 900 7 400 7 400 7 400 Maksutuotot 19 611 20 000 20 000 20 000 20

Lisätiedot

Outokumpu. Kuntaraportti

Outokumpu. Kuntaraportti Outokumpu Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Maalahti. Kuntaraportti

Maalahti. Kuntaraportti Maalahti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kouvola. Kuntaraportti

Kouvola. Kuntaraportti Kouvola Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kontiolahti. Kuntaraportti

Kontiolahti. Kuntaraportti Kontiolahti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Polvijärvi. Kuntaraportti

Polvijärvi. Kuntaraportti Polvijärvi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Rääkkylä. Kuntaraportti

Rääkkylä. Kuntaraportti Rääkkylä Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kotka. Kuntaraportti

Kotka. Kuntaraportti Kotka Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Puumala. Kuntaraportti

Puumala. Kuntaraportti Puumala Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Rantasalmi. Kuntaraportti

Rantasalmi. Kuntaraportti Rantasalmi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Ulvila. Kuntaraportti

Ulvila. Kuntaraportti Ulvila Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Säkylä. Kuntaraportti

Säkylä. Kuntaraportti Säkylä Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Huittinen. Kuntaraportti

Huittinen. Kuntaraportti Huittinen Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Paltamo. Kuntaraportti

Paltamo. Kuntaraportti Paltamo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kajaani. Kuntaraportti

Kajaani. Kuntaraportti Kajaani Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Imatra. Kuntaraportti

Imatra. Kuntaraportti Imatra Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Liminka. Kuntaraportti

Liminka. Kuntaraportti Liminka Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Lappeenranta. Kuntaraportti

Lappeenranta. Kuntaraportti Lappeenranta Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Parikkala. Kuntaraportti

Parikkala. Kuntaraportti Parikkala Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Riihimäki. Kuntaraportti

Riihimäki. Kuntaraportti Riihimäki Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot

Hämeenlinna. Kuntaraportti

Hämeenlinna. Kuntaraportti Hämeenlinna Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Keitele. Kuntaraportti

Keitele. Kuntaraportti Keitele Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Viitasaari. Kuntaraportti

Viitasaari. Kuntaraportti Viitasaari Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Luhanka. Kuntaraportti

Luhanka. Kuntaraportti Luhanka Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Suonenjoki. Kuntaraportti

Suonenjoki. Kuntaraportti Suonenjoki Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Lapinlahti. Kuntaraportti

Lapinlahti. Kuntaraportti Lapinlahti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kolari. Kuntaraportti

Kolari. Kuntaraportti Kolari Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot