Nurmijärven kunnan elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nurmijärven kunnan elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006 2010 www.nurmijarvi.fi"

Transkriptio

1 Kunnanhallitus Valtuusto Nurmijärven kunnan elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille

2 Nurmijärven kunnan elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille Sisällysluettelo Esipuhe Sivu 1. Lähtökohtia, muut strategiat ja ohjelmat 3 2. Nykytilan kuvaus Väestö jatyövoima 4 - Väestönkasvuu ja taajamien kehitys - Koulutustaso 2.2 Työpaikat ja työllisyys 5 - Työpaikkojen määrä - Uudet yritykset - Työpaikkaomavaraisuus - Työttömyys - Työmatkaliikenne, pendelöinti 2.3 Elinkeinorakenne 8 - Työpaikkojen jakauma eri toimialoilla - Työpaikkojen määrä ja kehitys päätoimialoilla - Suurimmat työnantajat 2.4 Infrastruktuuri 12 - Liikenneyhteydet - Tontti- ja toimitilatrjonta - Kunnallistekniikka, energia - Elinkeinotoimen resurssit, organisointi 3. Elinkeinopoliittinen ohjelma Toimintaympäristön haasteet 17 - Toimintaympäristön SWOT-analyysi: heikkoudet, vahvuudet, uhat, mahdollisuudet 3.2. Toimintaperiaatteita ja linjauksia 19 - Toiminnan reagointikyky - Rahoitus ja hanketyö - Verkostomainen toiminta - Yhteydet yrityksiin ja elinkeinoelämän järjestöihin - Kansainvälinen yhteistyö - Yrittäjyyskasvatus - Työvoiman saatavuus - Asuminen - Julkiset hankinnat 3.3. Elinkeinopolitiikan painopisteet ja toimenpiteet 21 vuosille Liitteet jataustamateriaali Toimijat ja rakenteet Kuuma-elinkeinostartegia, tiivistelmä YTV:n tilastot työmatkasukkuloinnista Elinkeinopoliittisen ohjelman laadinnan vaiheet ja aikataulu 33

3 2 Esipuhe Elinkeinopolitiikan toteuttaminen on poikkihallinnollista toimintaa, joka koskettaa käytännössä lähes kaikkia kunnan toimintoja ja palvelualoja. Tulosten aikaansaamiseksi tarvitaan kunnan yksiköiden, kunnassa toimivien yritysten, oppilaitosten ja muiden yhteistyökumppaneiden yhteistyötä. Elinkeinopoliittinen ohjelma pohjautuu Nurmijärven kunnan strategiaan tiivistäen keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet kokonaisvaltaisen elinkeinopolitiikan ja kunnan sekä alueen kilpailukyvyn kehittämisen näkökulmasta. Tästä syystä tulee määritellä, mitkä elinkeinopoliittiseen ohjemaan kirjatut asiat kuuluvat millekin taholle kuntaorganisaatiossa. 1. Lähtökohtia, muut strategiat ja ohjelmat Nurmijärvi vastuullisten ihmisten elinvoimainen kunta pääkaupunkiseudulla (kunnan visio) Nurmijärven kunnan toimintaa ohjaa kuntastrategia, joka uudistettiin vuonna Yhtenä kuudesta painopisteestä, ns. strategisesta päämäärästä vuosille on elinkeinot ja yrittäjyys. Elinkeinojen ja yrittäjyyden päämäärä on kuvattu seuraavasti: Nurmijärvi tarjoaa yrityksille kilpailukykyisen toimintaympäristön. Aktiivinen elinkeinopolitiikka sekä koulutuksen ja työelämän yhteistyö mahdollistavat monipuolisen ja kasvavan yritystoiminnan. Päämäärän saavuttamiseksi on valittu tarkemmat johtamiskohteet, joihin panostetaan. Näitä ovat: yritysmäärä ja työpaikat; yritystonttien määrä, laatu ja käyttöönottovalmius; yrityspalvelut; toimialakeskittymät sekä yritysten ja oppilaitosten yhteistyö; palvelumarkkinoiden kehittäminen. Johtamiskohteille on asetettu erikseen tarkemmat tavoitteet vuosille 2008 ja Kuntastrategiassa on lisäksi kirjattu yhtenä ns. strategian punaisista langoista elinkeinopolitiikan tehostaminen riittävällä resurssoinnilla. Tämä merkitsee sitä, että tavoitteiden toteuttamiseen tarvitaan riittävät resurssit. Seudullisen Kuuma-yhteistyön visiona on Kuuma rajatonta kumppanuutta Kuuma uudistaa kunnallisia palveluja ja vahvistaa aluerakennetta vetovoimaisena asuin- ja yritysympäristönä Helsingin seudulla.

4 3 Seudullisena yhteistyönä on valmisteltu Kuuma-elinkeinostrategia, jossa on määritelty ja kirjattu yhteisen elinkeinopolitiikan linjaukset ja painopisteet. Elinkeinostrategia on osa Kuuma-strategiaa ja sillä tähdätään alueen kehittämiseen vetovoimaisena yritysympäristönä. Painopisteiksi nousivat yritysinfrastruktuuri, työvoiman saatavuus ja osaaminen, seutumarkkinointi, yrityskeskittymät ja toimialaosaaminen sekä seudulliset yrityspalvelut. Kuuma-elinkeinostrategia antaa perustan kuntien elinkeinopoliittisille ohjelmille. Se antaa myös pohjan alueen esityksille Uudenmaan liiton maakuntaohjelmaan elinkeinopoliittisiksi hankkeiksi. Nurmijärven kunnan edellinen elinkeinopoliittinen ohjelma koski vuosia Siinä kehittämisen painopisteinä olivat: taajamapalvelut, työpaikka-alueet, neuvonta- ja informaatiopalvelut, elinkeinopoliittinen yhteistyö sekä matkailuelinkeinot. Uuden ohjelman valmistelusta on vastannut elinkeinopäällikkö kuntakehitystoimikunnan ohjauksessa. 2. Nykytilan kuvaus 2.1. Väestö ja työvoima Väestönkasvu ja taajamien kehitys Nurmijärven väestönkasvu on voimakasta. Kunta kuuluu lähes asukkaallaan noin 20 suurimman kunnan joukkoon. Väkiluku kasvaa vuosittain henkilöllä. Kunnan ikärakenne on poikkeuksellisen nuori. Lapsia ja kouluikäisiä väestöstä on runsas neljännes. Pääkaupunkiseudun ruuhkautuessa Nurmijärvi on ollut erityisesti nuorten lapsiperheiden suosiossa. Väestön ikärakenteen kehitys merkitsee lähivuosina edelleen jatkuvaa painetta päiväkotija kouluinvestointeihin. Kuntarakenteen laajuudesta ja hajanaisuudesta johtuen investointien määrä tulee peruspalveluinvestointien ohella lisääntymään infrastruktuurin, kunnallistekniikan vesi- ja jätevesihuoltoon sekä katujen ja teiden rakentamiseen. Kunnassa on kolme päätaajamaa (kirkonkylä, Klaukkala ja Rajamäki), näitä pienempi taajama Röykkä sekä seitsemän maaseutumaista kylää keskuksineen. Yhdyskuntarakenteesta johtuen kunnallisteknisen valmiuden rakentaminen ja ylläpito on huomattavasti kalliimpaa kuin kunnissa, joissa on vain yksi keskusta. Päätaajamien keskinäinen suhde on vuosikymmenten mittaan muuttunut siten, että perinteisesti teollisuuteen vahvasti painottunut Rajamäki oli kunnan suurin taajama aina 1970-luvulle saakka, jolloin Klaukkala kasvoi sen ohi. Kirkonkylä saavutti Rajamäen luvun lopulla, jonka jälkeen ne ovat kasvaneet lähes samaa vauhtia. Klaukkala on noin asukkaallaan kunnan selvästi suurin taajama. Ammatissa toimivan väestön osuus, eli työllinen työvoima on Nurmijärvellä melko alhainen verrattuna muutamiin lähikuntiin. Kuviosta ilmenee, että työllisen työvoiman osuus on meillä 65,6%, mikä on vertailukunnista alhaisin. Korkein on Keravalla. Alle 15-vuotiaiden osuus on vastaavasti suurin Nurmijärvellä ja alhaisin Keravalla. Vanhusväestön osuus puolestaan on suurin Hyvinkäällä ja alhaisin Tuusulassa ja Nurmijärvellä.

5 4 Kuvio: Väestö ikäryhmittäin Nurmijärvellä ja vertailukunnissa Väestö ikäryhmittäin (%) VIHTI TUUSULA NURMIJARVI LOHJA KERAVA JARVENPAA HYVINKAA 67,41 67,10 65,62 66,91 71,11 70,04 66,78 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 0-6 v v v v v. yli 85 v Väestön koulutustaso Kuuma-elinkeinostrategian yhteydessä selvitettiin Keski-Uudenmaan kuntien väestön koulutustasoa ns. koulutustasomittaimen avulla. Sillä mitataan väestön koulutustasoa perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräisellä pituudella henkeä kohti. Keski-Uudenmaan kuntien koulutustasomittaimet ovat maan keskiarvojen yläpuolella Mäntsälää ja Pornaista lukuun ottamatta. Sen sijaan alueen kuntien mittaimet ovat koko Uudenmaan lukujen alapuolella. Nurmijärven luku 322 tarkoittaa sitä, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 3,2 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. Kuvio: Koulutustasomittain Kuuma-alueella, Uudellamaalla ja koko Suomessa vuonna 2004 (Lähde: Tilastokeskus) Kunta / alue Koulutustasomittain 1. Järvenpää Tuusula Nurmijärvi Kerava Pornainen Mäntsälä 263 Uusimaa 355 Koko Suomi Työpaikat ja työllisyys Työpaikkojen määrä kasvoi Nurmijärvellä 1990-luvun lopussa 3-4%:n vuosivauhtia luvun alussa IT-alalla tapahtuneet muutokset johtivat kuitenkin siihen, että työpaikkojen kokonaismäärä kunnassa hetkellisesti väheni. Jo 1960-luvun alussa pääkonttorinsa ja toimintonsa Nurmijärvellä käynnistänyt Perlos Oy siirsi sekä pääkonttorinsa että huomattavan määrän toimintoja pois paikkakunnalta. Vuodesta 2003 työpaikkojen määrä lähti jälleen runsaan 4 %:n nousuun ja vuonna 2004 kasvu oli ennakkotietojen mukaan runsaat 3% edellisestä vuodesta. Tällöin työpaikkoja oli noin kappaletta.

6 5 Uusia yrityksiä kuntaan on perustettu vilkkaasti, 2000-luvulla keskimäärin 150 kpl vuodessa. Suurin osa perustetuista yrityksistä on kunnassa, kuten koko maassa pääasiassa palvelualan yrityksiä. Väestönkasvu antaakin hyvät edellytykset palvelualan kehittymiselle. Tavoitteena on, että uusien yritysten elinkaari olisi mahdollisimman pitkä. Tätä pyritään varmistamaan yritysten perustamisneuvonnalla, jota kunnan alueella tekee. mm. Keski- Uudenmaan Uusyrityskeskus ry. Organisaatiolla on yritysneuvojan vastaanotto Klaukkalan yhteispalvelupisteessä. Kuvio: Aloittaneet ja lopettaneet yritykset vuosina Yritysten lukumäärä Aloittaneet yritykset Lopettaneet yritykset Kunnan alueen työpaikkaomavaraisuus oli 1990-luvun loppupuoliskolla aina vuoteen 2000 saakka runsaan 62 prosentin luokkaa. Omavaraisuus laski tämän jälkeen mm. yritysten henkilöstösupistusten (mm. Perlos Oyj) vuoden 2002 lopun 57,6%:in. Toisaalta myös työllisten määrä kasvoi tulomuuton ollessa vilkasta. Työpaikkamäärän lähdettyä vuodesta 2003 jälleen kasvuun myös työpaikkaomavaraisuus nousi. Omavaraisuusasteen laskutavasta johtuen työpaikkojen määrän tulee kasvaa nopeammin kuin väestön kasvun mukanaan tuoma työllisten määrä. Näin onkin tapahtunut ja vuoden 2004 ennakkotiedot osoittavat noin 59 %:n omavaraisuusastetta. Työpaikat ovat laajassa kunnassa keskittyneet pitkälti taajamien yhteyteen. Alueittaisissa työpaikkaomavaraisuusasteissa on suuria vaihteluita. Eteläisimmissä, väestömäärältään suurimmassa Klaukkalan taajamassa luku on noin 40 %, Pohjois-Nurmijärvellä Rajamäellä noin 57% ja hallinnollisessa keskuksessa Kirkonkylällä runsaat 90%.(luvut v. 2003). Voimakkaan väestönkasvun kehyskunnissa työpaikkaomavaraisuuden nostamistavoite on haasteellinen. Tosin yrityksiä vetävät kuntaan osin samat seikat kuin asukkaitakin. Työpaikkaomavaraisuusaste kertoo sen, kuinka paljon työpaikkoja kunnan alueelta löytyy suhteessa kunnassa asuvaan työikäiseen väestöön. Koska Helsingin seutu kuitenkin on laajaa yhteistä työssäkäyntialuetta, Nurmijärveltä sekä käydään työssä lähikunnissa ja pääkaupunkiseudulla että muista kunnista käydään työssä Nurmijärvellä. Noin kolmasosassa kunnan alueella olevista työpaikoista tehdään työmatka kunnan ulkopuolelta. Laskutavasta riippumatta tärkeää on kuitenkin se, että kunnassa toimii ja voi hyvin elinvoimainen yritystoiminta, joka tarjoaa sekä entistä useammalle kuntalaiselle mahdollisuuden valintansa mukaan työskennellä oman kunnan alueella että yritystoiminnalle laajat, osaavaa henkilöstöä tarjoavat työmarkkinat.

7 6 Kuvio: Työssäkäynti ja siihen liittyvät tunnusluvut vuosina työikäinen väestö työpaikat muualta kunnassa työssä käyvät Työpaikkaomavaraisuus 62,8 59,4 57,6 58,1 58,8 Työttömyysprosentti 5,9 5,8 5,5 5,5 5,6 (Työpaikkaomavaraisuus %= Työpaikat/työllinen työvoima x 100) Työttömyys on ollut 2000-luvun alun työpaikkamäärän vähenemisestä huolimatta pientä. Helsingin seudun laajat työmarkkinat ovat työllistäneet hyvin. Viime vuosina työtömyysprosentti on ollut Uudenmaan pienimpiä, vuonna 2006 jopa alle viisi prosenttia. Työmatkaliikenne Uudenmaan alueella on keskeinen merkityskoko maan työllisyydelle, sillä alueella sijaitsee kolmannes maamme työpaikoista. Uudenmaan työpaikoista noin 79 % sijaitsee pääkaupunkiseudulla ja 11% muissa Helsingin seudun kunnissa. Kehyskuntien painoarvo tulee kasvamaan, sillä työpaikkojen määrän ennustetaan kasvavan suhteellisesti eniten erityisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa kunnissa. Maakuntaliittojen työpaikkatavoitteiden perusteella vuodesta 2002 vuoteen 2030 työpaikkojen määrä kasvaisi pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa Helsingin seudun kunnissa noin 37%, jolloin työpaikkojen määrä kasvaisi :stä työpaikkaan. Tämä vaikuttaisi positiivisesti myös työmatkaliikenteeseen. Nurmijärveltä kulkee työmatkansa pääkaupunkiseudulle noin 9000 henkilöä. Vastavirtaan, pääkaupunkiseudulta Nurmijärvelle kulkevia työmatkalaisia oli vuonna 2003 päivittäin noin 1250 henkilöä. Kuuma- ja lähikunnissa käytiin vuonna 2001 työssä seuraavasti: Kuvio: Työssäkäynti Nurmijärveltä (vas.) Kuvio: Työssäkäynti Nurmijärvelle Tuusulasta 187 Järvenpäästä 110 Keravalta 82 Mäntsälästä 57 Pornaisista 7

8 Elinkeinorakenne Elinkeinorakenne on koko maassa ja erityisesti Uudellamaalla voimakkaasti palveluvaltainen. Nurmijärven kunnassa palveluala työllistää 65 prosenttia kunnassa työssäkäyvistä henkilöistä. Kuvio: Elinkeinorakenne (työpaikkajakauma) v ennakkotiedot ; Yhteensä työpaikkaa (mukana julkinen hallinto) 2 % 3 % 65 % 30 % Alkutuotanto 319 Jalostus 3162 Palvelut 6937 Tuntematon 175 Kuvio: Elinkeinorakenne toimialoittain v (ml. julkinen hallinto); Lähde: Tilastokeskus Toimiala Työpaikkojen lkm Alkutuotanto 319 maa-, riista-, metsä- ja kalatalous, louhinta 319 Jalostus: 3162 Teollisuus 2102 Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 80 Rakentaminen 980 Palvelut: 6937 Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajoneuvojen sekä 1415 henk. ja kotitalouden esineiden korjaus Majoitus ja ravitsemistoiminta 186 Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 970 Rahoitustoiminta 111 Kiinteistö- vuokraus- ja tutkimuspalvelut; liike-elämän 1030 palvelut Julkinen hallinto, maanpuolustus, pakollinen 249 sosiaalivakuutus Koulutus 851 Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut 1559 Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut 566 Toimiala tuntematon 175 Yhteensä Teollisuudessa on noin 2000 työpaikkaa. Rakentaminen työllistää noin 1000 henkilöä. Lisäksi teollisuuteen sisältyy erilaista rakennusmateriaalien, maalien yms. valmistusta, jolloin voidaan laajasti ottaen puhua rakentamisen alan keskittymästä. Perinteisellä

9 8 toimialajaolla tarkasteltuna teollisuus on jakautunut työpaikkojen osalta melko tasaisesti muutamiin toimialoihin: 1) Kemiallisten tuotteiden ja kemikaalien valmistus, jossa suurimpia työllistäjiä on Teknos Oy, 2) Metallituotteiden valmistus ja konepajat (runsaasti yrityksiä), 3) Juomien ja elintarvikkeiden valmistus, joista merkittävin Altia Oyj, 4) Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus (mm. Mecanova Oy, ent. Aspocomp Oy) sekä 4) Muovi- ja kumituotteiden valmistus, joka on aiempina vuosina ollut merkittävämmässä asemassa, mutta on Perloksen siirtymisten ja supistusten vuoksi menettänyt työpaikkoja. Kuvio: Työpaikkamääriltään suurimmat teollisuuden toimialat Nurmijärvellä v Teollisuuden toimiala Kemikaalien, kemiallisten tuotteiden ja tekokuitujen valmistus Metallituotteiden, koneiden ja laitteiden valmistus Elintarvikkeiden ja juomien valmistus Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus Kumi- ja muovituotteiden valmistus Ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus rakennustarkoituksiin Muut : mm. sahatavaran, puu- ja paperituott.. ja huonekalujen valmistus; tekstiilit, vaatteet, turkikset, Kustantaminen ja painaminen; kulkuneuvojen valmlstus, muu valmistus Työpaikk o-jen lkm Prosent -tia (%) Toimi paikkojen lkm Yhteensä Yrityksiä mm Roal Oy, Premix Oy, Teknos Oy Plastone Oy, Perlos Oyj,Sarlin Oy Ab, Altia Oyj, Uudenmaan Leipä Oy Reimax Electronics Oy, Mecanova Oy Polimoon Oy, Muovihaka Oy Paramid Oy, Skanska Betoni Oy Onni Forsell Oy, Panelia Woods Oy jne. Palvelutoimialoista nousevat esille työpaikkamäärältään merkittävimpinä tukku- ja vähittäiskauppa, kuljetus- ja varastointiala sekä kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut. Palvelualalla osuuttaan ovat kasvattaneet myös yksityiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Suunta on ollut samansuuntainen kaikissa Kuuma-kunnissa. Kaupan alalla on ollut ja on edelleen käynnissä rakennemuutos, mikä on näkynyt muun muassa päivittäistavarakaupan keskittymisenä suuriin yksiköihin, lähikauppojen vähentymisenä ja myymäläverkon harvenemisena. Nurmijärvellä kaupan ala on kehittynyt voimakkaasti viime vuosina. Kehitys on seurannut voimakasta väestön kasvua. Suuria yksiköitä on perustettu ja useita hankkeita on meneillään. Sivuvaikutuksena on ollut näkyvissä muun muassa kirkonkylällä joidenkin pienempien kauppaliikkeiden toiminnan lopettaminen. Klaukkalan keskustan kehittämishankkeen yhteydessä kaikkiin taajamiin tehdyt ostovoimatutkimukset osoittivat, että kunnassa on ostopotentiaalia erityisesti eritystavaroissa ja palveluissa.

10 9 Kuvio: Henkilöstökehitys (työpaikkojen määrä) eri toimialoilla Nurmijärvellä vuosina (vuosi 2004 ennakkotiedot), julkinen hallinto ei mukana Teollisuus Tukku- ja vähittäiskauppa Rakentaminen Kuljetus Kiinteistö-,vuokraustutk.palv. Terveydenhuolto ja so.palv. Kuvio: Henkilöstökehitys (työpaikkojen määrä) eri toimialoilla Kuuma-kunnissa vuosina (vuosi 2004 ennakkotiedot; eivät sisällä julkista hallintoa). Henkilöstökehitys päätoimialoilla Kuumakunnissa Teollisuus Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa Kuljetus, varastointi ja tietoliik. Kiinteistö-, vuokraus-, tutk.palv. Terveydenhuolto- ja sosiaalipalv. Nurmijärven yrityskannassa on muutamia työntekijän yrityksiä. Suurin osa on 1-10 henkilöä työllistäviä mikroyrityksiä.

11 10 Kuvio: Suurimmat työnantajat Nurmijärvellä 2005, henkilöitä (noin) Teollisuus ja sähkönjakelu Palvelu ja kuljetus Altia Oyj 301 Nurmijärven kunta Teknos Oy 201 Korsisaari-yhtiöt 200 Perlos Oyj 120 Nurmijärven seurakunta 122 Mecanova Oy 70 Ammatillinen aikuiskoulutuskeskus 111 Roal Oy 64 Simeon-yhtiöt 110 Polimoon Oy 64 Työtehoseura ry 75 Premix Oy 60 Kiljavan opisto 48 Paramid Oy 60 Kauppa Plastone Oy 52 SuperSpar (Klaukkala) 48 A-Pullo Oy 50 S-Market (Klaukkala) 43 CC-Company Teknokemia Oy 45 S-Market (Nurmijärvi) 35 Ferrometal Oy 43 Spar-Market (Rajamäki) 17 Skanska Oy 40 K-Market Karppala (Nurmijärvi) 15 Würth Elektronik Oy 35 K-Supermarket Klaukkala 12 Suurimpien yritysten listalla tilanne tulee muuttumaan Perlos Oyj:n Nurmijärven maalauslinjan toiminnan loppuessa. Perlos supistaa ja lopettaa toimintoja Suomessa ja siirtää niitä ulkomaille. Toiminta Nurmijärvellä päättynee viimeistään maaliskuussa Yrityksiä Nurmijärvellä on lukumääräisesti lähes Toimipaikkatilastojen mukaan Nurmijärvellä on Kuuma-kunnista eniten toimipaikkoja. Yritykset ovat keskimäärin pieniä. Työpaikkojen lukumäärä toimipaikkaa kohti oli Kuuma-kunnissa vuonna 2004 seuraava: Kerava 5,1, Järvenpää 4,2, Tuusula 3,9, Nurmijärvi 3,2, Mäntsälä 2,8 ja Pornainen 1,6. Kuvio: Toimipaikkojen määrän kehitys Kuuma-kunnissa vuosina Toimipaikat KUUMA-kunnissa Jpää Kva Mlä Njärvi Por Tla Kuuma-kunnissa työpaikkojen kehitys on ollut suotuisaa. Kymmenessä vuodessa työpaikkojen määrä on kasvanut 23-41prosenttia. Nurmijärvellä kasvu on ollut 36%. Kuvio: Työpaikkojen muutos Kuuma-kunnissa vuosina Muutos Muutos % 1. Tuusula ,2 2. Pornainen ,9 3. Nurmijärvi ,1 4. Järvenpää ,3 5. Kerava ,0 6. Mäntsälä ,9

12 Infrastruktuuri Liikenneyhteydet, kuljetukset Nurmijärven logistinen sijainti on erinomainen. Kunnan läpi kulkevat Helsinki-Tampere - moottoritie ja Hangonväylä. Kunta sijaitsee lähellä Kehä III:a, mutta pahimpien pääkaupunkiseudun ruuhkien ulkopuolella. Raideliikenteessä tavaraliikennettä palvelee Hanko-Hyvinkää rata Karjaalta Nurmijärven läpi Hankoon. Rata kuuluu Uudenmaan maakunnan rahtikäytäviin. Lentoaseman palvelut ovat lähellä. Sijainnista riippuen lentokentälle ajaa parhaimmillaan noin 20 minuutissa. Elinkeinoelämän kuljetustarpeet ja vaatimukset tie- ja rataverkolle sekä väylien palvelutasolle riippuvat toimialan ominaisuuksista ja kuljetusintensiivisyydestä. Käytännössä mikään kuljetus ei kulje pelkästään yleistä tieverkkoa pitkin. Reittiin voi kuulua esimerkiksi teollisuuden omia lastaus- ja piha-alueita, kunnan hoitamia teitä ja yksityisteitä. Jokaisen osa-alueen on oltava kuljetushetkellä liikennöitävässä kunnossa kuljetusten onnistumiseksi. Uudellamaalla satamista tärkeimpiä ovat Helsingin satamat. Muita tärkeitä satamia ovat Hangon satama ja Sköldvikin öljysatama. Pääosa keskusliikkeiden ja suurten tukkuliikkeiden varastoista on keskittynyt pääkaupunkiseudulle, jolla logististen toimintojen painopiste on Kehä III:n vyöhykkeessä. Helsingin satama siirtyy Länsisatamasta ja Sörnäisistä Vuosaareen ja aloittaa toimintansa vuoteen 2008 mennessä. Hangon satama on erikoistunut paperin vientiin, yksikkötavaraliikenteeseen ja autojen tuontiin. Tavaraliikenteen määrä on viime vuosina kasvanut voimakkaasti. Määrällisesti eniten tiekuljetuksia on valtateillä 1,3,4, ja 7. Myös Hanko-Porvoo valtatie 25:n merkitys korostuu enemmän tavaraliikenteen väylänä kuin henkilöautoliikenteen määrällä mitattuna Helsinki-Vantaa lentoasema on Suomen lentoliikenteen keskus niin henkilö- kuin tavaraliikenteen osalta. Raideliikenteessä vain tavaraliikennettä palvelevia ratoja Uudellamaalla ovat Hanko- Hyvinkää rata Karjaalta Nurmijärven läpi Hankoon sekä radat Keravalta Sköldvikiin. Ns. rahtikäytävät muodostavat keskeiset tavaraliikenteen kuljetusreitit. Niiden määrittelyn lähtökohtana on ollut yli miljoonan tonninkuljetusmäärä vuonna Uudenmaan maakunnan alueen rahtikäytäviä ovat Hanko-Hyvinkää rata, päärata, oikorata ja Kerava- Sköldvik-rata Tontti- ja toimitilatarjonta Toimintaperiaatteita Kunnan tavoitteena on tarjota riittävästi ja kilpailukyiseen hintaan sijainniltaan ja muilta ominaisuuksiltaan yrityksille sopivaa rakennusmaata. Tulevaisuuden tonttivarannon ylläpitäminen on suunnitelmallista. Kunnallistekniikka rakennetaan tarkoituksenmukaisesti siten, että yritystontit voidaan ottaa käyttöön. Yrityksiä autetaan toimitilojen hankinnassa mm. ylläpitämällä toimitilarekisteriä internetsivuilla. Kunnan omistamien yritystonttien myynti valmistellaan elinkeinotoimessa yhteistyössä ympäristöpalvelualueen kanssa. Tonttien myynnistä päättää pääsääntöisesti kunnanhallitus. Mikäli tontin hinta jää alle euron, kunnanjohtajalla on valtuudet

13 12 tehdä päätös. Yritystonttien hinnat vahvistetaan valtuustossa. Hinnoittelussa on määritelty ne tilanteet, joissa kunnanhallitus voi poiketa sekä maksimimäärät poikkeamisille. Sijoittumisneuvonnalla yrityksiä pyritään samalla ohjaamaan alueille ja tonteille, jotka parhaiten soveltuvat yrityksen toimialaan ja yritysalueen profiiliin. Elinkeinotoimi valmistelee hinnoitteluineen teollisuustonttien myynnin tai vuokrauksen, kuitenkin siten, että kauppa- ja vuokrasopimukset hoidetaan kiinteistö- ja mittaustoimen tulosalueella Yritysalueet ja tonttitarjonta Kunnassa on kymmenkunta yritystoimintaa varten kaavoitettua aluetta. Osa näistä on jo pitkään käytössä olleita alueita, joissa kunnalla ei ole omistuksessaan vapaita tontteja. Varsinaista kunnan tonttivarantoa ollaan ottamassa käyttöön moottoritien varressa sijaitsevassa Ilvesvuoressa sekä Hangonväylän varren Ketunpesässä. Muilla alueilla kunnalla on vapaana yksittäisiä tontteja. Yritysalueilla on toteutettu alueiden kehittämisprojekteja. Kunnan ja yrittäjien yhteishankkeissa on kiinnitetty huomiota epäkohtiin alueiden ympäristökuvassa ja jätehallinta-asioissa. Parhaillaan on käynnissä Ristipakan yritys-asuinalueen rakennustapaohjeissa olevien yhteisten toimintojen, mm. aitojen, opasteiden yms. hanke. Kirkonkylän yritysalueet: - Karhunkorpi (2 kpl) - Karhunkorpi sijaitsee näkyvällä paikalla kirkonkylän pohjoispuolella moottoritien vieressä. Sijainti ja maaperän hyvä rakennettavuus tekevät alueesta erityisesti rakentamiseen liittyvän ja muun raskaan teollisuuden suosiman alueen. Karhunkorpi on pohjavesialuetta, mikä osaltaan vaikuttaa eri toimialojen yritysten

14 13 sijoittamiseen alueelle. Kunnalla on omistuksessaan kaksi runsaan hehtaarin kokoista tonttia. Alueelle on kaavoitettu 2000-luvulla yhden yrityksen tarpeisiin noin 2,5 hehtaarin suuruinen tontti. Muutoin alueen laajennuksia ei ole näkyvissä - Kuusimäki (0 kpl) - Kuusimäen alue sijoittuu Helsinki-Tampere moottoritien ja Hämeenlinnantie väliin, kirkonkylän liittymän välittömään läheisyyteen. Alueella ei tällä hetkellä ole vapaita kunnan tontteja. Alueen laajentamista pohjoisen suuntaan on suunniteltu. - Alhonniittu (0 kpl) - Alue sijaitsee kunnan keskipisteessä kirkonkylän länsipuolella. Kunnalla ei ole vapaita tontteja omistuksessaan tällä alueella. - UUSI: Ilvesvuori (yht. noin 40 ha) - Ilvesvuoren alue sijaitsee välittömästi moottoritien varressa kirkonkylän liittymässä. Kunta omistaa pääsääntöisesti tämän, noin 40 hehtaarin yritysalueen. Ensimmäiset yritykset ovat käynnistäneet toimintansa. Moottoritielle suoran näkyvyyden omaavat tontit on suunniteltu suurempien yritysten käyttöön. Alueelle johtavan pääkadun, Ilvesvuorenkadun varteen on kaavoitettu myös liike- ja toimistorakentamista. Alueelle kaavoitetut muut tontit ovat teollisuustontteja, jotka mahdollistavat myös liike- ja toimistorakentamisen. - Alueella on käynnistynyt uuden kadun, Ilveskaaren rakentaminen. Tällä varmistetaan pienempien teollisuustonttien saavutettavuus nopealla aikataululla. - Ilvesvuoren alueella sijaitsee tällä hetkellä suurin osa kunnan kaavoitetusta tonttivarannosta ja sen kunnallistekniseen rakentamiseen ja kehittämiseen tullaan tarvitsemaan huomattavia panostuksia. Klaukkalan yritysalueet: - Järvihaka ( 2kpl) - Järvihaka on monipuolinen, asutuksen ympäröimä alue, noin asukkaan Klaukkalan kupeessa. Alueelle valmistui kaavan laajennus pari vuotta sitten. Kiinnostus kunnan eteläisimpään yritysalueeseen on kasvanut viime aikoina. Tämä on johtanut siihen, että ns. vanhan alueen tonteista on kaikista tehty luovutuspäätös. Uudella kaava-alueella on kunnan omistuksessa kaksi noin m2:n suurista tonttia. Järvihaassa uusittiin edellisenä vuonna yritysten asiakkaita opastava karttataulu ja siirrettiin se liikenteellisesti parempaan paikkaan. - Pietarinmäki (0 kpl) - Pietarinmäki on perinteinen teollisuusalue Klaukkalan taajaman eteläosassa. Alueella ei ole kunnan omistamia tontteja. - Ristipakka (0 kpl) - Ristipakka on Klaukkalassa sijaitseva yritystoiminnan ja asumisen yhdistävä asuinalue. Suurin osa tonteista myytiin tarjousten perusteella 2000-luvun alussa alueen kaavan valmistuttua. Loput myytiin kunnanvaltuustossa vahvistettujen hintojen perusteella myöhemmin. Yksi tontti on palautunut jälkeenpäin kunnalle ja sen luovutusta valmistellaan. Rajamäen yritysalueet: - Matku (3 kpl) - Matku sijaitsee Rajamäen perinteisen teollisuustaajaman länsipuolella Kiljavantien ja Hankoon johtavan rautatien välissä. Alueella toimivat mm. Teknos Oy:n maalitehdas ja Työtehoseuran tutkimus- ja aikuiskoulutuskeskus. Alueella on jäljellä kaksi m2:n suuruista kunnan omistamaa tonttia, joista toinen on kaavoitettu liike- ja toimistorakentamiseen ja toinen teollisuustoimintaan. Lisäksi lähellä Teknosta sijaitsee vajaan kahden hehtaarin suuruinen, kunnan omistuksessa oleva alue. - Valta-akseli (0 kpl) - Valta-akselin alue Rajamäellä on Hangonväylän tuntumassa sijaitseva Altia Oyj:n omistama alue. - UUSI: Ketunpesä (8 kpl)

15 14 - Uusi Ketunpesän yritysalue on rakentumassa logistisesti erinomaiselle paikalle Hangonväylän varteen lähelle Helsinki-Tampere -moottoritien risteystä. Yhteydet ovat hyvät myös joka puolelta pääkaupunkiseutua. Alueella on jo käynnistänyt toimintansa kuljetusliike. Hangonväylälle on valmistunut uusi ryhmittymiskaista ja opastuskyltti. Ketunpesässä on vielä vapaana kunnan omistuksessa oleva runsaan viiden hehtaarin alue. Se on kaavoitettu keskimäärin 6000 m2:n kokoisiin tontteihin, mutta tontteja on mahdollisuus tarvittaessa myös yhdistää. Alue soveltuu sijaintinsa puolesta hyvin kuljetus- ja logistiikka-alan käyttöön. Kuvio: Kunnan omistuksessa olevat tontit yritysalueilla: Yritysalue Tontit lkm Pinta-ala m2 Rakennusoikeus k-m2 Tonttien koot m2 Myyntihinta:euroa/ maaneliömetri (m2) Myyntihinta: euroa/rakennusoikeus (k-m2) Yhteensä , Järvihaka Ristipakka 1 (varaus) noin 25 noin 100 Karhunkorpi 2 n n Matku ,4 10,5 21 Ketunpesä Kuusimäki 0 Alhonniittu 0 Pietarinmäki 0 Lisäksi Ilvesvuori: Kohtuullisella , ajalla käyttöön otettavia Lisäksi : Alueella yht. noin 40 ha Tonttien lukumäärät ovat ohjeellisia. Tontteja voidaan yhdistää tai joissain tapauksissa myös pilkkoa pienemmiksi Kunnallistekniikka, energia Kunnallisteknisiä asioita hoidetaan kunnan ympäristöpalvelualueella. Kunnan vesilaitos ja Nurmijärven Sähkö Oy ovat pääasialliset veden ja sähkön tarjoajat Elinkeinopolitiikan resurssit, organisointi kuntaorganisaatiossa Yleisesti yritysasioista vastaavat kunnanjohtaja ja elinkeinopäällikkö. Kunnanjohtajan pääasiallisena vastuuna ovat suuremmat strategiset yritykset. Elinkeinopäällikön tehtäväkenttään kuuluvat erityisesti pk-sektori, elinkeinomarkkinointi, kehittämishankkeet ja seudullinen elinkeinoyhteistyö. Elinkeinoasiat on keskitetty kunnanjohtajan alaisuudessa toimivaan elinkeinotoimi ja kuntaviestintä-tulosalueelle. Yksikköä johtaa elinkeinopäällikkö. Tulosalue aloitti tässä muodossa toimintansa vuoden 2003 elokuussa. Tällöin elinkeinopäällikön toimenkuvaa laajennettiin siten, että tehtäviin kuuluu yritystoiminnan edistämisen, elinkeinomarkkinoinnin ja matkailun kehittämisen lisäksi kuntaviestinnän koordinointi. Samoin tulosalueeseen liitettiin uutena osiona maatalouselinkeinot, eli maataloustoimi, jota hoitaa maataloussihteeri

16 15 Kuvio: Elinkeinotoimi ja kuntaviestintä tulosalueen organisaatio Kunnanjohtaja Kimmo Behm Kunnanjohtajan sihteeri Senja Saarela Elinkeinotoimi ja kuntaviestintä Elinkeinopäällikkö Hilkka Gehör Elinkeinopäällikkö Elinkeinotoimi Elinkeinopäällikkö Maataloussihteeri Irina Lähteenmaa Maataloustoimi Toimistosihteeri Kuntaviestintä Suunnittelija 50 % Kanslisti 70 % Tiedotussuunnittelija 60% Käytännön elinkeinoasioista vastaa elinkeinopäällikkö apunaan toimistosihteeri. Toimistosihteeri hoitaa osin myös koko tulosalueen yhteisiä tehtäviä. Matkailuasioissa kulttuuri- ja kirjastopalvelut hoitaa matkailuneuvonnan ja markkinointiin liittyvät tehtävät. Kunnan elinkeinopoliittiset linjaukset määritellään elinkeinopoliittisessa ohjelmassa. Tärkeimmät elinkeinopoliittiset asiat käsitellään kuntakehitystoimikunnassa. Toimikunnan jäsenet koostuvat luottamushenkilöistä ja virkamiehistä. Puheenjohtajana toimii kunnanjohtaja. Vuoden 2006 alusta käynnistettiin lisäksi kunnan eri yksikköjen edustajista koostuva yrityspalvelutiimi. Tämä käsittelee mm. sijoittumis- ja muita yrityskohtaisia hankkeita. Neuvontapalveluja ja muita alihankintapalveluja hankitaan sekä seudullisilta että muilta toimijoilta. Yritysten perustamisneuvontaa hoitaa Keski-Uudenmaan Uusyrityskeskus ry. Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy Forum palvelee yrityksiä mm. yrityksen kansainvälistymiseen ja kehittämiseen liittyvissä asioissa sekä tarjoaa yrityshautomopalveluita. Elinkeinopoliittinen ohjelma on tehty edellisen kerran vuosille Tätä ennen ohjelma valmisteltiin vuonna 1997.

17 16 Kuvio: Elinkeinotoimen toimintakulut/asukas Nurmijärvellä ja vertailukunnissa vuosina ELINKEINOTOIMI:toimintakulut eur/as VIHTI TUUSULA N:JARVI LOHJA KERAVA J:PAA HYVINKAA HYVINKAA J:PAA KERAVA LOHJA N:JARVI TUUSULA VIHTI ,63 12,90 3,06 41,06 5,96 10,32 14, ,79 13,30 4,11 36,86 5,57 9,38 13, ,54 11,95 4,36 32,01 6,01 9,46 12, Elinkeinotoiminnan kehittämiseen suunnatut toimintakulut asukasta kohden olivat vuonna 2004 vertailukunnissa keskimäärin 14,90 euroa. Kuuma-kunnissa korkeimmat luvut olivat Järvenpäässä (12,90 euroa) ja Tuusulassa (10,32 euroa). Nurmijärven toimintakulut olivat alueen pienimpiä, luku oli noin puolet edellä mainituista, eli 5,96 euroa/asukas. Elinkeinotoimen organisointi ja työnkuvat myös vaihtelevat kunnittain. Elinkeinoasioiden hoitoon osallistutaan mm. seuraavilla nimikkeillä: elinkeinopäällikkö, elinkeinojohtaja, markkinointipäällikkö, geodeetti, kehitysjohtaja, viestintäpäällikkö sekä kehitysyhtiöissä toimitusjohtajat ja yhtiön muu henkilökunta. Kustannuksia voi siten olla osin myös muualla kuin elinkeinotoimi-otsikon alla. Kuuma-kunnista tarkastelusta puuttuvat Mäntsälän ja Pornaisten luvut. Mäntsälässä palvelut on yhtiöitetty Mäntsälän Yrityskehitys Oy:lle, jonka palveluksessa on neljä henkilöä. On todennäköistä, että Mäntsälän toimintakulut asukasta kohden ovat Kuuma-kunnista suurimmat. 3. Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopolitiikan lähtökohtana yritysten elinkaarta ja sijaintia ajatellen voidaan pitää kolmea asiaa : - Yrittäjyyden edistäminen ja uusien yritysten perustaminen kuntaan - Uusien yritysten hankkiminen kuntaan - Kunnan nykyisten yritysten kehittäminen. Näitä koskevat myös erilaiset toimenpiteet Toimintaympäristön haasteet Toimintaympäristön haasteita ja tärkeimpiä painopistealueita on käsitelty pienimuotoisissa seminaareissa. Näitä on järjestetty mm. kuntakehitystoimikunnalle laajennetulla kokoonpanolla, yrittäjäyhdistysten hallituksille sekä kunnan johtoryhmälle täydennettynä yrityspalvelutiimillä. Tilaisuuksissa työstettiin mm. yritysten toimintaedellytyksiä ja näkemyksiä kuvaava SWOT-analyysi. Oheisessa kuviossa tulokset on yhdistetty.

18 17 Kuvio: Toimintaympäristön haasteet, SWOT-analyysi VAHVUUDET Logistisesti hyvä sijainti Hyvä imago, tunnettuus (ml. kulttuuriperinne) Hyvin koulutettu väestö Tonttitarjontaa sekä yrityksille että asukkaille Ostovoimaa väestönkasvun myötä Kohtuullinen hintataso yritystonteissa ja taksoissa Asenne yritysystävällinen ja palvelualtis Kuntien välinen yhteistyö Vahva identiteetti, itsenäisyys vapaus yhteistyöhön Monipuolinen yritystoiminta, ei herkkiä muutoksille Asumisen vetovoima, hyvät peruspalvelut Ympäristö, turvallisuus Hyvä yhteistyö yrittäjien ja kunnan välillä Alhainen työttömyys Yritysten neuvontapalvelut (omia palveluja vahvistettu seudullisilla) MAHDOLLISUUDET Potentiaalisia yritysalueita tulevaisuuden käyttöön mm. Etelä-Nurmijärvellä Sääksin ja Röykän alueiden kehittyminen Toimitilojen tarjontavaihtoehdot Kunnan sisäisen yhteistyön tiivistäminen tehostaa toimintoja Uudet liikenneyhteydet: Klaukkalan ohikulkutie, Kehä IV, rautatie Kunnan laajeneva ostopalvelutoiminta tuo uusia mahdollisuuksia yritystoiminnalle Pääkaupunkiseudun läheisyys ja palvelut, laajat markkinat, työvoimaa saatavilla Yritysten monialaisuus Markkinointi; menestyminen kilpailussa yrityksistä Yritysten johdon/avainhenkilöiden muutto/asuminen yrityksen siirto jatkossa Asuntotontteja työntekijöille, asumisen/ yritystoiminnan väljyys Väestönkasvu, nuorta väkeä Luonto ja maaseutumaisuus Yritysten kasvu ja kansainvälistyminen HEIKKOUDET Alueellinen hajanaisuus, kolme päätaajamaa, laaja kunta Julkiset liikenneyhteydet, sisäinen liikenne, poikittaisliikenneyhteydet Uuden yritysalueen tonttien käyttöönoton valmiusaste suhteessa alueen laajuuteen Pääkaupunkiseudun keskiarvoa heikompi koulutustaso (Kuuma-seudullisesti hyvä) Alueelta poistuu paljon yrityksiä, vaihtuvuus Alueella vähän suuria/keskisuuria yrityksiä Ei luontaista selkeää yhteistyösuuntaa, useita vaihtoehtoja Kunnan mahdollisuuksia/yrityksiä ei tunneta riittävästi, mm. ostovoiman virtaaminen kunnasta ulospäin Yrityskantaan nähden pienet elinkeinotoimen resurssit UHAT Kuntien välinen kilpailu yrityksistä Tonttien ja taksojen hintatason kehitys, verotuksen taso Oikea-aikaisen maanhankinnan onnistuminen Kaupallisten palveluiden keskittymät lähialueilla, kilpailu Seutuyhteistyö sitoo resursseja Yrityspalveluiden resurssit Väestön ikääntyminen, työvoiman saatavuus Nurkkakuntaisuus / kyläpolitiikka Yritysten heikko kasvu ja kansainvälistyminen Liiallinen pääkaupunkiseutuun nojautuminen Heikot poikittaisliikenneyhteydet

19 Toimintaperiaatteita ja linjauksia Varsinaisen toimenpideohjelman lisäksi elinkeinopoliittisessa ohjelmassa esitetään muutamia yleisiä toimintalinjauksia, toimintaperiaatteita, miten menetellään eri asioiden suhteen. Toiminnan reagointikyky Yrityksiä palvellaan joustavasti. Menestyksellinen elinkeinopolitiikka edellyttää toiminnan joustavuutta sekä reagointikykyä ja kykyä muutoksiin toimintaympäristössä. Yrityksille suunnattuja palveluja tuottavat elinkeinotoimen lisäksi laajassa mittakaavassa ympäristöpalvelualue: kaavoitus, kunnallistekniikan suunnittelu ja rakentaminen, katujen kunnossapito, vesi- ja jätehuolto ja ympäristölliset palvelut. Myös sivistystoimi, asuntotoimi sekä sosiaali- ja terveystoimi tuottavat yrityksille kohdennettuja palveluja. Näiden toiminta muodostaa yritysten ajattelussa kokonaisuuden kunnan palvelutasosta. Yritysten joustavaa palvelua varten on päivittäisen toiminnan rinnalle perustettu laajimmasta yrityksiä palvelevista yksiköistä, ympäristöpalvelualan yksiköistä ja elinkeinotoimesta koostuva yritystiimi. Tiimi kokoontuu kunnanjohtaja johdolla ja käsittelee mm. yrityskohtaisia sijoittumishankkeita, paikallisten yritysten toimintaan liittyviä erityiskysymyksiä ja yritysalueiden kehittämiseen liittyviä hankkeita. Rahoitus ja hanketyö Kunta ei myönnä suoria yritystukia, lainoja tai takauksia yrityksille eikä rahoita yksittäisen yrityksen toimintaa. Yritysryhmien kehittämisprojekteihin kunta voi osallistua osarahoittajana tarpeen mukaan. Yhteisissä seudullisissa tai muiden sidosryhmien hankkeissa kunnan rahoituksen lähtökohtana on kunnan intressit hankkeeseen. Verkostomainen toiminta Elinkeinojen kehittäminen ja elinkeinopoliittiset toimenpiteet perustuvat kunnassa pitkälti verkostomaiseen toimintaan. Kunnan oma organisaatio on ohut. Palvelujen tuotannossa tehdään yhteistyötä sekä kunnan sisällä että seudun ja sen kehittämisorganisaatioiden kanssa. Seudullisessa KUUMA-elinkeinostrategiassa on määritelty yhteiset linjaukset ja painopisteet. Tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy Forum ja Keski-Uudenmaan Uusyrityskeskus ry. Muita seudullisia ja alueellisia yhteistyökumppaneita ovat mm. Keskisen Uudenmaan kumppanuusyhdistys, Nurmijärven Nuorkauppakamari, Keski-Uudenmaan kauppakamariyksikkö, Kehu ry, alueen oppilaitokset, Uudenmaan TEkeskus, Uudenmaan liitto, Kuntaliitto sekä muut paikalliset ja alueelliset rahoitus- ja kehittämisorganisaatiot. Yhteydet yrityksiin ja elinkeinoelämän järjestöihin Yhteydenpito yrityksiin ja elinkeinoelämän järjestöihin on jatkuvaa ja suunniteltua. Ajankohtaisista yrityselämää koskevista asioista keskustellaan säännöllisissä tilaisuuksissa yrittäjäjärjestöjen edustajien kanssa. Yrityksille järjestetään informaatio-keskustelu- ja koulutustilaisuuksia. Suoria yhteyksiä yrityksiin ylläpidetään sekä yrityskohtaisten hankkeiden yhteydessä että resurssien sallimissa rajoissa erikseen sovituilla tutustumiskäynneillä. Lisäksi kunnassa toimiville suurimmille yrityksille järjestetään yhteisiä keskustelutilaisuuksia. Yrityksiä informoidaan heitä koskevista asioista myös sähköisesti.

20 19 Kansainvälinen yhteistyö Yritysten kansainvälistä yhteistyötä edistetään kunnan omia yhteyksiä hyödyntäen. Kunnan internet-sivujen kieliversiot tukevat kansainvälistä toimintaa. Kunnan ystävyyskuntien yhteyksiä hyödynnetään tarpeen mukaan paikallisen elinkeinoelämän tarpeisiin. Yritysten kontaktien syntymistä ja yhteistyön kehittymistä tuetaan tarpeen mukaan mm. kuntien välisissä yhteistyösopimuksissa. Nurmijärven kunnan ystävyyskunnat ovat Virossa Raplan kunta ja maakunta sekä Ruotsissa Lilla Edet. Kunnan internet-sivuilla on ajantasaiset kansainväliset osiot, joita myös yrityksen voivat hyödyntää kansainvälisissä yhteyksissään. Yrittäjyyskasvatus Yrittäjyyskasvatusta toteutetaan aktiivisesti kunnan kouluissa ja oppilaitoksissa. Lisäksi edistetään koulujen ja yritysten välistä yhteistyötä. Yrittäjyyskasvatus on yksi peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmaan liittyvä aihekokonaisuus. Yrittäjyyskasvatus ei ole tietyn yhden oppiaineen tehtävä, vaan sen on hyvä sisältyä opetukseen kokonaisvaltaisesti. Koulujen toimintakulttuuria tulee kehittää aktiiviseksi elinkeinoelämän, esimerkiksi paikallisten yritysten ja yritysjärjestöjen suuntaan. Koulun ulkopuolisten tahojen kanssa voi yhteistyötä toteuttaa usealla tavalla, kuten vierailemalla yrityksissä, kutsumalla yritysten edustajia ja yritysjärjestöjä koululle. Erityisen tärkeää on, että oppilaat/opiskelijat ja yritysten edustajat kohtaavat toisensa aidossa yritysympäristössä. Lisäksi koulu pyrkii kannustamaan oppilaita sisäiseen yrittäjyyteen. Työvoiman saatavuus Yhteistyötä yritysten ja oppilaitosten sekä työvoimaviranomaisten kanssa tuetaan työvoiman saatavuuden varmistamiseksi. Väestön ikärakenteen muuttuminen tuo tullessaan aiempaa pienemmät ikäluokat työmarkkinoille. On todennäköistä, että työvoimakapeikkoja syntyy eri aloille. Asuminen Vuokra-asunto- ja muussa asuntotuotannossa varaudutaan yritysten työvoimatarpeisiin. Tämä otetaan huomioon mm. kunnan asunto-ohjelmassa. Julkiset hankinnat Kunta kilpailuttaa hankintansa hankintasäännösten mukaisesti. Tarjouspyynnöt ovat paikallisten yritysten käytettävissä. Kunnan hankintojen tarjouspyynnöt julkaistaan kunnan internet-sivuilla. Sinne päivitetään tietoa myös sopimusten kestosta ja tulevien tarjouspyyntöjen ajankohdista. Lisäksi tarjouspyyntöilmoituksia julkaistaan sähköisessä julkisten hankintojen hankintailmoitusjärjestelmässä (JULMA muuttuu myöhemmin muotoon HILMA) sekä EU:n virallisessa tiedotuslehdessä. Nurmijärven kunnassa on hyväksytty hankintaohjeisto ja se sisältää myös palvelujen hankintaperiaatteet. Kuntaan valmistuva palvelustrategia määrittelee mm. kunnan oman palvelutuotannon suhteessa ostettaviin palveluihin.

21 Elinkeinopolitiikan painopisteet ja toimenpiteet vuosille Elinkeinopoliittisia painopisteitä on linjattu kuntastrategiassa vuosille Kuntastrategiassa esitettyjä asioita on täydennetty vuonna 2006 pidettyjen seminaarien perusteella. Toimenpideohjelma tulee jatkossa sisältämään keskeisten toimenpiteiden lisäksi vastuutahon, resurssit ja aikataulun. Toimenpideohjelmassa otetaan huomioon Kuumaelinkeinostrategian hankkeet ja mahdollisten Uudenmaan maakuntaohjelman kautta toteutettavaksi tulevat hankkeet ts. osa hankkeista voidaan toteuttaa itse, osa seudullisesti. Kuuma-elinkeinostrategian tiivistelmä on esitetty liitteessä. Koko elinkeinostrategia löytyy tarvittaessa Kuuma-hankkeen internet-sivuilta

22 21 Kuvio: Elinkeinopolitiikan painopisteet ja toimenpiteet Painopisteet Tavoitteet, kriittiset menestystekijät Toimenpiteet Yritysmäärä, työpaikat Yritystonttien määrä, laatu ja käyttöönottovalmius Elinkeinomarkkinointi (sijoittujamarkkinointi sekä ammattitaitoisen työvoiman markkinointi; kohderyhmänä myös nykyiset asukkaat ja yritykset) Yritysten ja niiden tarjoamien työpaikkojen määrä kasvaa siten, että kunnan työpaikkaomavaraisuus on vuonna 2010 vähintään 60 % Parannetaan uusien yritysalueiden yritystonttien jalostus- /valmiusastetta Hankitaan yritysvarantoa strategisesti tärkeiltä alueilta (hyvä logistinen sijainti); varaudutaan pitkällä tähtäimellä yritysalueiden hankintaan ja kaavoitukseen Moottoritien ja vanhan 3-tien läheiset kaavoitetut alueet Metsäkylässä on hyödynnetty työpaikka-alueina, ja Klaukkalan ohikulkutien varteen avataan uusi työpaikka-alue. Kaavoitus vastaa tehokkaasti ja joustavasti yritystoiminnan tarpeisiin Kohdennetaan markkinointipanokset tehokkaasti Kehitetään julkis-yksityisiä kumppanuuksia Kuuma-seudun yhteismarkkinointi potentiaalisille sijoittujille täydentää kunnan omaa markkinointia kansainvälisessä markkinoinnissa hyödynnetään alueellisia ja valtakunnallisia markkinointiorganisaatioita Kunnan asukkaat tuntevat kunnan alueella toimivat yritykset ja niiden tarjonnan tavoitetta toteutetaan mm. alla olevilla toimenpiteillä Kunnan yritystonttien myyntituottoja käytetään uusien yritystonttien rakentamiseen tonttien käyttöönoton tehostaminen Käynnistetään tulevien moottoritien ja vanhan 3- tien välisten alueiden suunnittelu; hyödynnetään liikenneväyliä ja olemassa olevaa infrastruktuuria Käynnistetään tulevan Jussila-Tyynelä - yritysalueen suunnittelu (sidottu Klaukkalan ohikulkutien valmistumisaikatauluun) Kehitetään sekä manuaalisia että sähköisiä markkinointitapoja, aineistoja ja palveluita valmiine paketteineen; otetaan entistä paremmin huomioon tulevaisuuden toimijat ja investoijat Ideoidaan ja toteutetaan markkinointiyhteistyötä paikallisten yritysten kanssa (positiivinen kierre) Markkinoidaan potentiaalisille yrityksille, mm. kaupalle taajamien liiketoimintamahdollisuuksia Parannetaan yritysalueiden ja taajamien ulkoista kuvaa ja toimivuutta (mm. yhteishankinnat kylttien ja opasteiden yhtenäistämiseksi; yritysten omien piha-alueiden ja rakennusten kunnostamiset; päivitetään aiempien kehittämishankkeiden kokemukset) Parannetaan paikallisten yritysten tunnettuutta kunnan sisällä yhteishankkeet yritysten kanssa; yritysrekisterin hyödyntäminen Toimialakeskittymät Yritysten välistä yhteistyötä ja kasvumahdollisuuksia lisätään Hyödynnetään uusittua yritysrekisteriä yritysten

23 Yritysten kehittämishankkeet Palvelumarkkinoiden kehittäminen Matkailupalvelut tukemalla toimialakeskittymien muodostumista Toimialojen vahvuuksia tunnistetaan ja vahvistetaan (mm. logistiikka ja kuljetus, muoviteollisuus, rakennusteollisuus ja rakennusala kokonaisuudessaan, hyvinvointipalvelut) Tunnistetaan entistä paremmin kunnassa toimivien yritysten tarpeet (vrt. toimenpiteiden suunnittelu) Edistetään yritysten tarpeisiin perustuvia kehittämishankkeita Kunta tukee yritysten kasvua ja kansainvälistymistä; (vrt. kunnan sijainti lähellä lentokenttää) Kunta hyödyntää seudullisen yhteistyön mahdollisuuksia yritysten ja yritysverkostojen kehittämisessä Sääksjärven aluetta kehitetään merkittäväksi terveydenhuollon ja hoivapalveluiden sekä matkailupalveluiden keskittymäksi Kunta edistää yksityisen palvelutuotannon syntymistä, yksityisen sektorin palvelutarjonta kasvaa Kehitetään kuntaa palvelevaa ja kunnallisia toimintoja tukevaa yritystoimintaa, sekä uutta että nykyistä: hyvinvointisektori, päivähoito-, sosiaali-, matkailu/kulttuuriyms. palvelut Edistetään matkailuelinkeinojen kehittymistä kunnassa 22 yhteistyön ja alihankintatoimintojen kannustamisessa Tehdään kysely yrityksille odotuksista ja kehittämistarpeista sen perusteella tarkemmat toimenpiteet Lisätään yrityskäyntejä eri toimialojen yrityksiin Ideoidaan kunnan ja seudun sekä yritysten yhteisiä toimenpiteitä yritysten kehittämiseksi, osallistutaan hankkeisiin soveltuvin osin Ylläpidetään kunnan internet-sivuilla kieliversioita mm. yritystenkansainvälisten yhteyksien edistämiseksi edistetään yritysten messuosallistumista Sähköisellä uutiskirjeellä informoidaan seudun ja alueen yrityskoulutuksesta ja kehittämishankkeista Osallistutaan Kiljavan sairaalan toiminnan käynnistämiseen ja kehittämiseen Ohjataan Röykän sairaalan toiminnan kehittämistä siten, että alueelle syntyy työpaikkoja, toimitaan yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa Tehostetaan yhteistyötä kunnan sisällä terveysja sosiaalipalvelualueen kanssa hyvinvointipalveluyritysten määrän ja laadun kasvattamiseksi ja uusien toimintatapojen kartoittamiseksi Osallistutaan tavoitetta tukeviin muiden tahojen koulutus- ja kehittämishankkeisiin Hyödynnetään ja aktivoidaan yrityksiä hyödyntämään Kuuma-seudun matkailun yhteishanketta (mm. markkinointi ja tuotekehitys)

24 23 Yrityspalvelut Palvelu on nopeaa ja sujuvaa, seudulliset asiantuntijat täydentävät palveluita Yrityksille on kehitetty uusia/nykyisiä informaatiopalveluja Yritysaluekohtaista tietoa on saatavilla eri tietokannoista Osa palveluista hoidetaan seudullisesti Kuuma-yhteistyössä Kehitetään toimintatapoja ja kunnan sisäisiä prosesseja; poikkihallinnollinen yrityspalvelutiimi tiivistää kunnan sisäistä yhteistyötä yrityshankkeissa, tiimin toimintaa vahvistetaan Perustetaan sähköinen uutiskirje yrityksille ja ideoidaan sen tuomia mahdollisuuksia Hankitaan monipuolinen yritysrekisteri, jota päivitetään säännöllisesti (myös yritykset) Yrittäjyyden edistäminen Lisätään yrittäjyyden tunnettuutta ja kehitetään yritysten toimintaedellytyksiä; vaikutetaan tätä kautta myös yrittäjyydestä kiinnostuneiden määrään Lisätään yrittäjäkoulutusta ja kasvatusta opetussuunnitelmissa, toteutetaan kummiluokkatoimintaa; tiivistetään yhteistyötä yritysten ja elinkeinoelämän järjestöjen kanssa Elinkeinopolitiikkaa tukevat hankkeet Työvoiman saatavuus, yritysten ja oppilaitosten yhteistyö Yritysten ja oppilaitosten yhteistyö lisää yritysten kehittämismahdollisuuksia ja tarjoaa riittävän määrän osaavaa työvoimaa eri alojen yritysten tarpeisiin Liikenne Poikittaisliikenteen kehittäminen, Kuuma-yhteistyö Sisäisen työpaikkaliikenteen (joukkoliikenteen) kehittäminen Taajamien sujuva liikenne Tehostetaan ja ideoidaan yhteistyötä kunnan, työvoimaviranomaisten sekä oppilaitosten, mm. ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten ja yritysten kanssa yritysten työvoimatarpeeseen ja työvoimakapeikkoihin vastaamiseksi Kehitetään joukkoliikenneyhteyksiä ja lippujärjestelmiä Kuuma-kuntien ja pääkaupunkiseudun kuntien kanssa Kuuma-yhteistyö ja edunvalvonta liikenneväylien suunnittelussa ja toteuttamisessa Kunnan hankintapolitiikka, osto-osaaminen Kunnan ja yritysten välinen yhteistyö hankintalain sallimissa puitteissa Kunnassa valmistuva palvelustrategia määrittelee mm. kunnan oman palvelutuotannon suhteessa ostettaviin palveluihin Hankintojen tarjouspyynnöt ovat yritysten helposti saavutettavissa Järjestetään hankintainfoja ja koulutustilaisuuksia hankintalain soveltamisesta sekä kunnassa hankintoja tekeville että myös yrityksille Ylläpidetään kunnan internet-sivuilla julkaistavaa tarjouspyyntökantaa mahdollisimman laajasti ja ajantasaisesti Hyödynnetään yritysrekisteriä tarjouspyyntöjen kohdentamisessa yrityksille

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007 -tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

KERAVA ONNELLINEN JA HYVÄNMAKUINEN KAUPUNKI Elinkeino-ohjelma

KERAVA ONNELLINEN JA HYVÄNMAKUINEN KAUPUNKI Elinkeino-ohjelma KERAVA ONNELLINEN JA HYVÄNMAKUINEN KAUPUNKI Elinkeino-ohjelma SISÄLTÖ Visio & Missio... Elinkeino-ohjelman tavoitteet... Vahvuudet... Painopistealueet... Keskustan kehittäminen Keravasta seudullinen kaupankeskus...

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa Toimiala Onlinen syysseminaari... Jussi Ahokas VATT:n ennakointityö ja Toimiala Online VATT:n ennakointityön taustaa Ennakoinnin tulokset laadulliset skenaariot

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Näkymiä KUUMA-alueen kehittämiseen. Kimmo Behm 14.10.2010

Näkymiä KUUMA-alueen kehittämiseen. Kimmo Behm 14.10.2010 Näkymiä KUUMA-alueen kehittämiseen Kimmo Behm 14.10.2010 KUUMA-yhteistyön painopisteet 1. Seudun kilpailukyky ja vetovoima Tavoitteena kilpailukykyiset ja helposti saavutettavissa olevat yritykset ja yhteisöt,

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

Painopiste Tavoite Toimenpide-ehdotus Mittari Vastuutahot

Painopiste Tavoite Toimenpide-ehdotus Mittari Vastuutahot Yhteenveto Painopiste Tavoite Toimenpide-ehdotus Mittari Vastuutahot Työpaikkaomavaraisuuden kasvattaminen Tunnistetaan entistä enemmän kunnassa jo toimivien yritysten tarpeet. Tonttien luovutuksessa pyritään

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009 Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla Raportti, Syyskuu 2009 Raportin sisältö 1. Länsi-Uudenmaan logistista asemaa koskevien taustaselvitysten tulokset 2. Ehdotus Länsi-Uudenmaan strategiaksi

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen

Lisätiedot

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Työpaikkojen määrän kehitys Tampereen seutukunnassa 2002 2003 2004* Muutos, 03-04 lkm Kangasala (1 8 017 8 134 8 240 106 1,3 Lempäälä 4 748 4

Lisätiedot

Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016

Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016 Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016 Sisällys 1. Valtuuston hyväksymä taloussuunnitelma 2014 2016... 4 2. Toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelma-kaudella

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihti lyhyesti 27 628 asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008 -tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

Elinkeinotoimen vastuualue

Elinkeinotoimen vastuualue Elinkeinotoimen vastuualue Luottamushenkilökoulutus 6.3.2013 kehittämispäällikkö Satu Sarin p. 044 767 4936 Sisältö o Tehtävät, toimijat ja yhteistyökumppanit o Strategiset tavoitteet: elinkeino-ohjelma

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.2015) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 25 000 22 500 20 000 Ennuste 19 016 väestön määrä 17 500 15 000 12 500 10 000 15 042 7 500 5 000 2 500 0 1991 1993 1995 1997

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT Toimiala Online syysseminaari.. Kotitalouksien reaalitulot (Household income, constant prices) 7 6 5 3 - - -3 Y Y5 3 Y6 PohjSavo Julkisen sektorin investoinnit, perushintaan

Lisätiedot

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste, työllisyys VATT Toimiala Online syysseminaari 21.11. Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut 1, työllisyyden kumulatiivinen %-muutos -4-6 -8-1 -12-14 Metsätalous

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelma 2015-2020

Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Painopisteet: Yrittäjyysmyönteisen ilmapiirin edistäminen Toimintaedellytysten luominen elinkeinoelämälle Seudullisen yhteistyön Yrittäjyysmyönteisen

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2010

Tilastokatsaus 11:2010 Tilastokatsaus 11:2010 1.11.2010 Tietopalvelu B14:2010 Työpaikat Vantaalla 31.12.2008 1 Työllisen työvoiman määrä oli Vantaalla vuoden 2008 lopussa 101 529 henkilöä. Työttömänä oli tuolloin 6 836 vantaalaista.

Lisätiedot

Liittyminen laajempaan kontekstiin

Liittyminen laajempaan kontekstiin Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Vantaan matkailun kuulumisia Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Kohti elinvoimapolitiikkaa Terveen kaupungin keskeinen tavoite ja menestyksen

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:22 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta 18.8.215 päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.215) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2013

Tilastokatsaus 9:2013 Tilastokatsaus 9:2013 Vantaa 31.10.2013 Tietopalvelu B15:2013 1 Työpaikat ja työssäkäynti Vantaalla vuonna 2011 Työvoima ja työllisyys Vantaalla 31.12.2011 Vantaalla työllisen työvoiman määrä oli 101 348

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:30 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA

PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA Palvelusektori työllistää suhdannevaihteluista huolimatta. Vuosina 2008 2010 uusia työpaikkoja syntyi joka vuosi erityisesti ympäristönhuoltotehtäviin

Lisätiedot

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 HSY seutu- ja ympäristötieto 6.6.2015 Katsauksen sisältö: 1. Työmatkasukkuloinnin karttasarjat 2. Työmatkasukkuloinnin kehitys 3. HSY:n työmatkasukkulointia

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yritysraportti

Pääkaupunkiseudun yritysraportti Pääkaupunkiseudun yritysraportti Yritysten ja niiden toimipaikkojen rakenne, sijoittuminen ja muutostrendit 2000-luvulla Seppo Laakso & Päivi Kilpeläinen, Kaupunkitutkimus TA Oy Anna-Maria Kotala, Arja

Lisätiedot

Vihti. Kuntaraportti

Vihti. Kuntaraportti Vihti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/ Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko)

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Vuosi 2009 Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Koko maa 2009 Ryhmälomautettujen henkilöiden lukumäärä Laskentapäivä

Lisätiedot

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011 Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa yritysneuvonta yritysten eri elinkaaren vaiheissa seudullinen elinkeinojen kehittäminen hallinnoimalla Koheesio- ja kilpailukykyohjelma

Lisätiedot

Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä

Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä Kauhava 10.10.2013 Yhteysjohtaja Kristiina Salo Uudenkaupungin kaupunki Uusikaupunki Perustettu 1617 Asukasmäärä 15 499 31.12.2011 Kesämökkejä 3873 Työvoima 6 652

Lisätiedot

kunnista tammi maaliskuussa

kunnista tammi maaliskuussa Tilastoja 2014:13 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja etoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Tiivistelmä Väkiluku on kasvanut määrältään

Lisätiedot

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2015:3 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-joulukuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset Mäntsälän maankäytön visio 2040 Rakennemallien kuvaukset 1 Sisällysluettelo 1 Rakennemallien kuvaukset... 3 1.1 Kaikilla mausteilla... 4 1.2 Pikkukaupunki... 6 1.3 Nykymalliin... 8 2 Vaikutusten arviointi...virhe.

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

Uusi toimialaluokitus TOL 2008

Uusi toimialaluokitus TOL 2008 Uusi toimialaluokitus TOL 2008 - Uudistuksen lähtökohdat - Käyttöönotto - Mikä muuttuu - Tilastokeskuksen palvelut Luokitusuudistuksen yleiset lähtökohdat Kv-toimialaluokituksen (ISIC) rakenne tarkistetaan

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimet rakennemuutosalueilla

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimet rakennemuutosalueilla Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimet rakennemuutosalueilla Yleisö- ja keskustelutilaisuus Lentosotakoulun lakkauttamisesta Kauhava 20.2.2013 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Strategiayksikkö Pekka Rinta-Jouppi

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seudun yritysraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seutu on Suomen suurin tuotannon ja yritystoiminnan

Lisätiedot

KEMPELEEN KUNNAN ELINKEINOPOLIITTISET LINJAUKSET

KEMPELEEN KUNNAN ELINKEINOPOLIITTISET LINJAUKSET KEMPELEEN KUNNAN ELINKEINOPOLIITTISET LINJAUKSET, Kempeleen kunnan elinkeinopoliittiset linjaukset sivu 1(7) SISÄLTÖ Kunnan elinkeinopolitiikan lähtökohdat... 3 Kempele-sopimus... 3 Kunnan tehtävä elinkeinojen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä 75,1 prosenttia, mikä oli puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde: TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 Riihimäen seutu Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 1. Seudun tulevaisuus Talousaluestrategia 2015: Väestönkasvu jatkuu, 1-1,5%/vuosi Talousalueemme on metropolialueen aluekeskus

Lisätiedot

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 1 Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 116 000 jäsenyritystä 21 aluejärjestöä 400 paikallisyhdistystä 53 toimialajärjestöä yli 4000 luottamushenkilöä 1500 jäsentä kuntien valtuustoissa 55000 Elinkeinorakenne

Lisätiedot

17 Yritystoiminta Helsingissä 2005

17 Yritystoiminta Helsingissä 2005 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS 2007 tilastoja 17 Yritystoiminta Helsingissä 2005 Kolmasosa liikevaihdosta ulkomaisomisteisista yrityksistä Viidennes yritysten liikevaihdosta helsinkiläisyrityksistä Vuonna

Lisätiedot

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT TYÖPAIKAT TYÖPAIKKA-ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS ESPOON ELINKEINOKUDELMA 2050 (LUONNOS) POKE:N ELINKEINOJEN VISIO 2050 TYÖMATKAT 61 Työpaikat Visioalueella oli noin 17 000 työpaikkaa vuonna 2011, eli noin 14

Lisätiedot

Uutta vetovoimaa bisnekseen.

Uutta vetovoimaa bisnekseen. Magneetti vetää uusia mahdollisuuksia Kurikkaan Kurikan Magneetti on uusi yritysalue ja kaupungin ykköshanke, joka yhdistää keskustan ja kolmostien vilkkaan valtaväylän. Uutta vetovoimaa bisnekseen. WWW.KURIKKA.FI

Lisätiedot

Teollisuustyöpaikat kunnittain vuosien 2009, 2010, 2011 ja 2012 lopussa

Teollisuustyöpaikat kunnittain vuosien 2009, 2010, 2011 ja 2012 lopussa llomantsi 256 324 341 330 74 28,9 Outokumpu 988 1 035 1 096 1 076 88 8,9 Joensuu 5 184 5308 5377 5321 137 2,6 abs. % Kunta/seutukunta 2009 2010 2011 2012 Muutos C Teollisuus C 1315 Tekstiilien, vaatteiden

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Seppo Laakso (Kaupunkitutkimus TA) & Paavo Moilanen (Strafica) Yritystoiminnan

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 2015:25 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Mustasaari. Kuntaraportti

Mustasaari. Kuntaraportti Mustasaari Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Nestorklinikka Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Kokemus syntyy vain kokemalla Lisäarvo asiakkaille Nestorit Vastuuntuntoinen,

Lisätiedot

Yritysalue Kehien keskellä

Yritysalue Kehien keskellä Kehä V NURMIJÄRVI Ilvesvuori VANTAA I l v e s v u o r i Yritysalue Kehien keskellä ESPOO Kehä III Kehä I HELSINKI Nurmijärvi on osa laajenevaa Helsingin metropolialuetta Kehä III:n välittömässä läheisyydessä.

Lisätiedot

SIPOON KUNNAN YRITYSOHJELMA 2014-2015

SIPOON KUNNAN YRITYSOHJELMA 2014-2015 SIPOON KUNTA SIPOON KUNNAN YRITYSOHJELMA 2014-2015 SIPOON KUNTA Hyväksytty kunnanhallituksessa 17.6.2014 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Sipoon kunnassa on yli 1200 yritystä, joista yli 90 % on pieniä, joissa työntekijämäärä

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaseminaari ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA maakuntajohtaja Matti Viialainen Ruokolahti 23.1.2014 Maakuntaliiton tehtävät (aluekehityslaki) - aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

Tilastokeskuksen yritysrekisteri yritysmarkkinoinnin kohdentamiseen

Tilastokeskuksen yritysrekisteri yritysmarkkinoinnin kohdentamiseen Tilastokeskuksen yritysrekisteri yritysmarkkinoinnin kohdentamiseen Tilastotiedon hyödyntäminen liiketoiminnassa - Tilastokeskuksen asiakasseminaari Turussa Suunnittelija Päivi Krzywacki, 13.3.2008 Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa

Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Yksityisen Opetusalan Liiton keskustelutilaisuus Helsinki 9.4.2008 Muutosvoimat pakottavat jatkuvaan osaamisen kehittämiseen

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky

Lisätiedot

Moottoritien liittymät yritysalueina?

Moottoritien liittymät yritysalueina? Moottoritien liittymät yritysalueina? TULEVAISUUDEN YRITYSALUEET SALOSSA 9.10.2013 Kaavoitusins. Timo Alhoke Yleiskaavallinen rakennemalli Keskusta Keskustavyöhyke Aluekeskukset Perniö ja Suomusjärvi Palvelukylät

Lisätiedot

Sijoitu Kempeleeseen

Sijoitu Kempeleeseen Sijoitu Kempeleeseen Kempeleessä olet Pohjois-Suomen paalupaikalla Kempele sijaitsee keskellä 250 000 asukkaan kaupunkiseutua, kymmenen kilometrin päässä Oulusta. Lähellä on matkustajamääriltään Suomen

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT 1995=100 YRITYSTEN MÄÄRÄN KEHITYS 1995-2012 200 190 180 Laukaa Koko maa 170 160 150 140 130 120 110 100 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot