Maahanmuuttajalähihoitajien polkuja työelämään ja kokemuksia työyhteisön jäseneksi tulemisesta
|
|
- Arttu Haavisto
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 HELSINGIN YLIOPISTO KOULUTUS- JA KEHITTÄMISKESKUS PALMENIA On omat haasteet mutta kyllä pärjää! Maahanmuuttajalähihoitajien polkuja työelämään ja kokemuksia työyhteisön jäseneksi tulemisesta NUPPU TUONONEN 1
2 Tämä kirja on toteutettu Euroopan Sosiaalirahaston tuella Tilaukset: Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Fabianinkatu 32 (PL 53) Helsingin yliopisto ISBN Kustannustoimittaja: Tea Seppälä, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Taitto: Paula Paasto Paino: Unigrafia, Helsinki
3 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE 6 TIIVISTELMÄ 8 ABSTRACT Johdanto Tutkimuksen taustaa Ankkuri-hanke Lähihoitajat Suomessa Lähihoitajan ammatillinen perustutkinto ja rakenne Tilanne yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Pääkaupunkiseudun maahanmuuttajaväestö Vieraskielisyys ja Suomen kansalaisuus kriteereinä Työikäiset maahanmuuttajat Aiesopimukset Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla Helsinki Espoo Vantaa Tutkimustaustaa ja käsitteenmäärittelyä Sosiaali- ja terveysalan nykytilanne Työyhteisön toimivuuteen ja johtamiseen liittyviä käsitteitä Maahanmuuttajat eli ulkomaalaiset, vieraskieliset vai uussuomalaiset? Työllistymiseen vaikuttavia tekijöitä Monimuotoisuus ja maahanmuuttajat Etnisen taustan merkitys Kielitaidon merkitys Tutkittava joukko ja tutkimusmenetelmä Tutkittava joukko ja heidän tavoittaminen Maahanmuuttajalähihoitajat 53 3
4 Hoitoalan esimiehet Tutkimusmenetelmä ja aineiston käsittelytapa Puolistrukturoidun, teemoittain etenevän haastattelun edut ja haitat Aineiston käsittely yhtenevien sekä eriävien piirteiden tarkastelu Maahanmuuttajalähihoitajien kokemuksia työharjoittelujaksoista, työnhausta ja työelämästä Lähihoitajien työharjoittelun merkitys Kielikysymykset työharjoittelussa ja koulutusohjelmissa Työnhaku ja työharjoittelun merkitys ensimmäisen työpaikan saamisessa Arki työelämässä nyt ja tulevaisuudessa Työelämän pyörteissä Perehtyminen ja perehdyttäminen Työyhteisön ilmiöitä: ilmapiirin ja kielitaidon merkitys Työyhteisöön kuulumisen kokemus Esimies työyhteisön ilmapiirin luojana Etnisen taustan vaikutus työelämässä Omaisten vaatimukset ja toiveet Työtä tekemässä työn imussa Lisäkoulutukset ja suomen kielen koulutus Koulutuksen ja työelämän vastaavuudesta Tulevaisuus ja lisäkoulutukseen hakeutuminen urapolkuja tulevaan? Yhteenvetoa kolmesta työntekijäryhmästä Motivoituneet sitoutujat Työnsä hyvin suorittavat tyytyväiset Omaa paikkaansa hakevat Arki ylihoitajien ja osastonhoitajien silmin Opintojen ja työelämän vastaavuus Ovet auki työelämään? Rekrytointi ja työhaastattelut Etnisen taustan merkitys rekrytoitaessa Perehdyttäminen Haasteita ja onnistumisia työelämässä Kielitaidon vaikutus työhön 124 4
5 Työyhteisö sosiaalisena ympäristönä Etnisen taustan näkyminen työelämässä Johtopäätökset 136 Kirjallisuuskatsaus 141 Lähteet 151 Liitteet 159 Liite 1. Haastattelurunko maahanmuuttajat 159 Liite 2. Haastattelurunko esimiehet 162 Liite 3. Postitse ja sähköpostitse lähetetty viesti 164 5
6 ESIPUHE Sosiaali- ja terveydenhoidon työpaikat ovat vahvasti monikulttuuristuneet yhteiskunnallisten rakennemuutosten vanavedessä. Alan työ on tekijöilleen vaativaa ja kuormittavaa, mutta alalle haluavat ja pääsevät kokevat olevansa kutsumusammatissaan. Myös maahanmuuttajataustaiset hoitajat kokevat sekä auttamistyön että viihtyisän työyhteisön merkitykselliseksi ja palkitsevaksi. Työyhteisön sisällä maahanmuuttajahoitajat haluavat kuulua me-ryhmään mutta myös mahdollisuuden ammatilliseen kasvuun ja urapolkuun alalla joko oman tehtäväalueen sisällä tai lisätutkinnoilla alan vaativampiin tehtäviin. Kesällä 2012 käynnistettiin Helsingin yliopiston Koulutus -ja kehittämiskeskus Palmeniassa laadullinen selvitys siitä, kuinka maahanmuuttajataustaiset työllistyvät alan työpaikkoihin. Selvitimme, kuinka maahanmuuttajataustaiset hoitajat näkevät tarjotun koulutuksen ja työpaikan osaamistarpeen korreloivan keskenään ja minkälaisena he näkevät osaamista sekä työstä selviytymistä ja viihtymistä tukevan työpaikan. Työnantajilta selvitimme mitä kehittämistarpeita he puolestaan näkevät maahanmuuttajataustaisten hoitajien integrointiin; minkälaista kieliosaamista työssä ja työyhteisössä tarvitaan ja kuinka sekä työssä oppimisen että suomen kielen oppimisen tuki kannattaisi työpaikalla järjestää. Selvityksessä käy mm. ilmi, että maahanmuuttajataustaisten työllistymisessä ja työssä pärjäämisessä etniset kysymykset eivät nouse esille niin vahvasti kuin yleisesti oletetaan. Sen sijaan maassamme työn vaatimuksiin nähden liian matalalle kielitaitotasolle järjestettävä S2-kielikoulutus ja siitä johtuva puutteellinen kielitaito on kriittinen pullonkaula ja lisäpanostusta vaativa asia. Haastateltujen työnantajien mukaan vanhusten kohtelu, aito läsnäolo, kunnioitus ja inhimillisyys ovat puolestaan tekijöitä, joista suomalaisilla hoitajilla ja hoitotyön johtamisesta vastaavilla henkilöillä olisi oppimista. Työyhteisön hyvinvoinnin kannalta erityisesti painotus positiivinen tasa-arvoon korostui. Siinä maahanmuuttajataustaisilta ei odoteta taustan tai kielitaidon vuoksi vähäisempää panostusta kuin syntyperäisiltä hoitajilta, vaan työyhteisö kannustavassa hengessä vaatii kaikkia jäseniään olemaan yhtä suurella panostuksella mukana. Näin työtovereiden ei tarvitse käyttää osaa kiireisestä työajastaan maahanmuuttaja-taustaisten töihin, samalla maahanmuuttajahoitaja kehit- 6
7 tyy osaamisessaan ja kielitaidossaan. On olennaista, että tunnistetaan riski luisua ns. kahden tason työtehtäviin ja eriarvoisiin rooleihin työyhteisössä ja osataan sitä välttää. Julkaisu tuo maahanmuuttajille suunnattuja ammatillisia koulutuksia kehittäville päättäjille mutta myös työnantajille ja työyhteisöille sekä ammatillisten oppilaitosten opettajille ja rehtoreille ajatuksia siihen, kuinka integroitumiseen suuntaavaa ammatillista koulutusta, S2-kielikoulutusta ja työssä oppimista voidaan kehittää. Samalla julkaisulla osallistutaan koulutus- ja yhteiskuntapoliittiseen keskusteluun, jossa käsitellään maahanmuuttajille suunnatun ammatillisen koulutuksen edellytyksiä ja kuinka työn ilo heijastuu myös maahanmuuttaja-hoitajien työssä. Julkaisu on toteutettu ESR-rahoitteisessa hankkeessa Ankkuri Tuki ammatilliseen ja työelämän nivelvaiheisiin, joka päättyi kesällä Hankkeen lähtökohta on koulutuksen keskeyttämisen ennaltaehkäisy, ja hankkeessa Helsingin yliopiston tehtävä on tutkimuksen ja täydennyskoulutuksen avulla tukea maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden opintoja ja työllistymistä. Kiitän Opetushallitusta Euroopan Sosiaalirahaston taloudellisesta tuesta, jota ilman tämä tutkimus ei olisi ollut mahdollinen. Helsingissä Tea Seppälä Kehittämispäällikkö Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Helsingin yliopisto 7
8 TIIVISTELMÄ On omat haasteet mutta kyllä pärjää! Maahanmuuttajalähihoitajien polkuja työelämään ja kokemuksia työyhteisön jäseneksi tulemisesta Monet maahanmuuttajat hakeutuvat suomalaiseen lähihoitajakoulutukseen joko ulkomailta suoraan tai jo Suomessa jonkin aikaa asuttuaan. Väestön ikääntyminen ja hoitoalan työntekijöiden kasvava eläkkeelle jäävien hoitajien määrä ovat ajankohtaisia ja ratkaisua vaativia kysymyksiä, ja maahanmuuttajatyövoima on nähty yhtenä vastauksena hoitoalan työvoimapulaan. Tässä Ankkuri-hankkeen osatutkimuksessa haluttiin selvittää maahanmuuttajalähihoitajien valmistumisen jälkeistä työmarkkinatoimintaa: työnhakua, työelämään sijoittumista ja työelämään integroitumista ja sitoutumista. Tarkoituksena oli saada tietoa siitä, millaisiin työpaikkoihin ja minkälaisiin työsuhteisiin maahanmuuttajalähihoitajat olivat tai eivät olleet päässeet ja millaisena he kokivat työelämän tai työttömyyden tällä hetkellä. Lisäksi työnantajan näkökulmaa haluttiin tuoda näkyville esimiesasemassa olevien kautta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua haastattelua, jonka teemat koskivat sekä maahanmuuttajahoitajien että esimiesten osalta samoja aihepiirejä; työnhaku- ja rekrytointiprosessia, työelämään integroitumista ja integroimista, koulutuksen ja työelämän vastaavuutta sekä tulevaisuudensuunnitelmia ja esimiesten osalta hoitoalan tulevaisuutta. Kohdejoukkoina oli neljästä pääkaupunkiseudun sosiaalialan oppilaitoksesta vuosina valmistuneet lähihoitajat ja toisena haastateltavana ryhmänä esimiehiä pääkaupunkiseudun vanhuspalvelujen yksiköistä. Lähihoitajista haastateltiin yhtätoista, esimiehiä puolestaan saatiin haastatteluun seitsemän. Teemahaastattelua lähentyvä keskustelu kahden kesken haastattelijan kanssa pain- 8
9 ottui työnhaun sijasta voimakkaammin tämänhetkiseen tilanteeseen eli työelämän haasteisiin ja onnistumisiin, koska kaikki haastateltavat olivat mukana työelämässä. Aineistolähtöisen tutkimustavan mukaisesti haastattelut litteroitiin ja luokiteltiin yhtenevien näkemysten ja kokemusten perusteella. Teemoista nousevat tarkastelukulmat avasivat työelämän sosiaalisia ja rakenteellisia piirteitä: hoitoalalla työskenteleminen vaatii monipuolisia sosiaalisia ja kognitiivisia taitoja ammatillisten työtehtävien osaamisen ja oma-aloitteisuuden lisäksi. Työelämän arkeen sopeutuminen on sidoksissa työyhteisön ilmapiiriin, esimiestyöhön, kielitaitoon, perehdyttämiseen, ryhmään kuulumisen kokemukseen sekä etniseen taustaan. Työnhaku näyttäytyi yhtenevänä työharjoittelujen osalta; työharjoittelupaikat olivat selvästi ensisijainen työllistymisväylä ja ne olivat myös osaamisen näyttämisen ja sosiaalisen verkostoitumisen tärkeimpiä paikkoja. Työyhteisöön integroitumisessa tarvitaan monipuolisia vuorovaikutustaitoja ja perehdyttäen, tukien vastaanottavaa työyhteisöä sekä vastuuta kantavaa, henkilöstöstä huolehtivaa esimiestä. Työelämän arkeen sopeutuminen on sidoksissa työyhteisön ilmapiiriin, esimiestyöhön, kielitaitoon, perehdyttämiseen, ryhmään kuulumisen kokemukseen sekä etniseen taustaan. Etninen tausta näyttää olevan toissijainen tekijä työnhakuprosessissa ja työelämässä, mutta suomen kielen taidon merkitystä korostettiin sekä hoitajien että esimiesten haastatteluissa. Hoitajat voitiin työhön sitoutumisen perusteella jakaa karkeasti kolmeen ryhmään: motivoituneisiin sitoutujiin, työnsä hyvin suorittaviin tyytyväisiin sekä omaa paikkaansa hakeviin. Hoitoalan haasteena on kohtaanto-ongelma avointen työpaikkojen ja työvoiman välillä. Työnhakuprosessissa kielitaidon arviointia täytyisi yhdenmukaistaa ja työyhteisöjen monikulttuurisuuteen liittyvää koulutusta tulisi syventää ja monipuolistaa koko työyhteisöä koskevaksi. Kielen opettamisen tulisi olla sekä lähihoitajakoulutuksen että työelämän kielikoulutuksen osalta tarkoituksenmukaista ja toiminnallista. Toimiva työyhteisö, riittävät muttei liian kuormittavat haasteet sekä sosiaalinen vuorovaikutus lisäisivät alan houkuttelevuutta. 9
10 ABSTRACT Immigrant practical nurses - paths to working life and experiences of becoming a member of a working community Many immigrants apply to be trained as practical nurses in Finland, either directly from their native countries or after having lived in Finland for some time. The aging of the Finnish population and the growing number of retiring health care workers are both current issues that require quick solutions. Thus the immigrant work force is seen as one possible answer to the shortage of workers in the health care field. This study, part of a larger Ankkuri Project, was completed in order to survey the employment activities among immigrant practical nurses after graduation. Job searches, placements in the workplace, and integration and commitment to work life were included in the research. The objectives were to map out the types of jobs immigrant practical nurses had or had not found, and to record their feelings regarding work life or unemployment at the time of the study. Moreover, supervisors were interviewed on these issues as well to bring their perspectives to light. The research method used was a semi-structured interview. The themes discussed touched on similar topics with both the immigrant nurses and the supervisors: the processes of applying for a job, recruitment, integration into the working world, the correlation between training and working as well as future plans, and the future of the healthcare field as far as supervisors are concerned. The target group was the classes of practical nurses who graduated from the greater Helsinki area colleges of social work in The second group was the supervisors from the greater Helsinki area units serving senior citizens. Eleven practical nurses and seven supervisors agreed to be interviewed. 10
11 A modified theme interview with two interviewers concentrated mostly on the current situation, or the challenges and successes at the workplaces since all interviewees were actively employed. According to the data-driven research practice, the interviews were transcribed and classified according to similar views and experiences. The viewpoints rising from the themes revealed social and structural features of work life: working in the healthcare field requires comprehensive social and cognitive skills in addition to professional know-how and initiative. Adjusting to the work life routine is closely linked with work place atmosphere, supervisor input, language skills, group dynamics, and ethnic background. Internships seem to play an import role in job placement; internships were the primary road to employment, and they were places for demonstrating one s skills as well as opportunities for social networking. Integration into the workplace requires various communication skills and a work environment that trains and supports the new employee. The role of a responsible supervisor committed to caring for his/her workforce also proves essential. Ethnic background in the job search process and in the work place proved secondary, but the importance of Finnish skills was emphasized in both the nurse and supervisor interviews. The nurses could be divided into three categories based on their commitment: the motivated and committed, the diligent and content, and the ones still seeking their place. The challenge in the health care field is the timely connection between job openings and the available work force. In the job application process, the following ought to happen: the assessment of language skills should be uniform, and the training towards multiculturalism in the workplace should be deepened and made more comprehensive to cover the entire workforce. In addition, language instruction should be relevant and active, both when training practical nurses and in the workplace. The field could become more appealing with a well-functioning workplace with adequate but not overly demanding challenges and social interaction. 11
12 1. Johdanto Kukaan suomalaisista ei voi kulkea kehdosta hautaan saakka ilman sosiaali- ja terveysalan palveluita. Kaikilla on jonkinlainen mielipide siitä, millaista terveydenhoidon täytyisi olla, miten ihmisiä tulisi hoitoalalla kohdella ja millaista hoitoa haluaisi lapselleen päiväkodissa, itselleen sairaalan vuodeosastolla tai äidilleen vanhainkodissa. Tästä syystä sosiaali- ja terveysalan ilmiöt, muutokset ja yksittäiset tilanteet ovat aiheita, joista puhutaan kiivaasti kahvipöydissä, vaalipaneeleissa ja erityisesti niitä varten perustetuissa työryhmissä. Kun keskusteluun lisätään maahanmuuttajatyöntekijät, joita tapaa vuosi vuodelta enemmän sosiaali- ja terveysalan tehtävissä, lähes kaikilla on mielipide siitäkin, miten he yksilötasolla vaikuttavat asiakas- ja hoitotilanteisiin useimmiten aihetta pohditaan myös laajemmin kuin omien yksittäisten kokemusten kautta. Väestön ikääntyminen, hoitoalan työntekijöiden eläkkeelle jäävien määrä sekä sosiaali- ja terveysalan palvelurakenneuudistus koskevat jokaista konkreettisesti. Lyhenne sote tuli laajalti tunnetuksi syksyn 2012 kuntavaalien ansiosta. Maahanmuuttajia ja heidän asemaansa työmarkkinoilla on tarkasteltu eri näkökulmista varsin laajastikin. Yhdeksi keskeiseksi tekijäksi työmarkkina-aseman määräytymisessä tiivistyy luottamus (Forsander 2002) ja kokemus kuulumisesta työyhteisöön. Nuorten ja korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työmarkkinahistoriaa sekä -orientaatiota on valottanut Haapakorpi (2004), joka on painottanut kielitaidon ja tiedon etsimisen kyvyn merkitystä Suomeen jäämisen perustana ja syvemmän vuorovaikutuksen, yhteiskuntaan sitoutumisen pohjana. Larja (2011, 98) korostaa, että tiedon määrä itsessään ei aina edistä työnsaantia, vaan kyse on odotusten ja tavoitteiden vahvistamisesta; ihminen ohjautuu sosiaalisesti enemmän kuin rationaalisesti. Yhteiskunnan kustannussäästöjen kannalta maahanmuuttajien työllistymistä ovat tutkineet Karvinen ja Sarvimäki (2008). Maahanmuuttajien lähihoitajakoulutukset sekä ulkomailla että Suomessa ovat tul- 12
13 leet median kautta tunnetuksi, mutta tutkimusta hoitoalalta valmistuneiden työhön sijoittumisesta ei vielä juuri ole. Kun lähihoitajat ovat valmistuneet oppilaitoksestaan, polut työelämään voivat avautua eri tavoin kunkin kohdalla. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli tavoittaa näitä jo valmistuneita lähihoitajia työmarkkinatoiminnan, työtilanteen tai työnhakutilanteen kartoittamiseksi. Haluttiin myös tietoa siitä, miten hoitajat itse kokevat päässeensä työyhteisön jäseniksi ja miten he kokevat työympäristönsä ja jatkokoulutusmahdollisuutensa. Työntekijöiden kokemusten lisäksi koettiin tärkeäksi kuulla myös esimiesten kokemuksia rekrytointiprosessista ja työelämän haasteista toisaalta maahanmuuttajatyöntekijöiden osalta, toisaalta koko työyhteisön osalta. Maahanmuuttajat hoitoalan työpaikoissa päiväkodista vanhuspalveluiden yksiköihin on jo pitkään ollut arkipäivää, joten enää ei voida pitää erikoisena, että hoitoalan työntekijät tulevat useista eri maista tai ovat muulla tavoin vähemmistöryhmien edustajia; työelämän moninaisuus ei ole ainoastaan maahanmuuttajien tuomaa erilaisuutta. Sen vuoksi tällä hetkellä olisi tärkeintä vakiinnuttaa kokemuksen tuomia hyviä toimintamalleja rekrytoinnin tehostamiseksi sekä työyhteisöjen hyvinvoinnin ja työympäristöjen parantamiseksi. Maahanmuuttajien on joskus katsottu olevan indikaattori, jonka mukaan voi tulkita maamme työllisyystilannetta: maahanmuuttajat ovat ensimmäisiä, jotka eivät saa työtä taloustilanteen tiukentuessa. Toisaalta hoitoala saattaakin poiketa kaikista muista aloista juuri tässä. Kirja on omistettu Hänelle, jolle jokainen meistä on samanarvoinen. 13
14 2. Tutkimuksen taustaa Tässä luvussa perehdytään tutkimuksen julkaisevan hankkeen toimintaan, lähihoitajien koulutukseen, heidän asemaansa yhteiskunnassa tällä hetkellä vastaavasti sekä pääkaupunkiseudun maahanmuuttajaväestöön ja heidän työmarkkina-asemaansa. Hoitoalalla maahanmuuttajat ovat jo kiinteä osa toimivaa, monimuotoista työelämää, mutta heidän asemansa parantamiseksi ja mahdollisen tuen ja tarpeiden tunnistamiseksi heidän äänensä tulisi saada paremmin kuuluville Ankkuri-hanke Käsissäsi oleva tutkimus on osa laajaa ESR-hanketta. Ankkuri Tuki ammatilliseen koulutukseen ja työelämän nivelvaiheisiin -hanketta rahoittaa Opetushallitus. Hankkeen hallinnoija on Helsingin Diakoniaopisto (HDO) ja osatoteuttajina ovat Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia (HY) sekä Vantaan ammattiopisto Varia. Päätavoitteena on ehkäistä nuorten ja maahanmuuttajien opintojen keskeyttämistä sekä tukea heidän integroitumistaan työelämään. Opintojen keskeyttämisiä on pyritty vähentämään mm. työvaltaisen koulutuksen avulla, ja jo ilman tutkintoa työelämään siirtyneille tätä koulutusta on antanut HDO. Näin mahdollistetaan opintojen suorittaminen loppuun työn ohessa. (Helsingin Diakoniaopiston verkkosivut, viitattu ) Koska työurille ohjaamisessa tarvitaan myös monialaista osaamista, opetus- ja ohjaushenkilöstölle on järjestetty koulutusta interkulttuurisista kompetensseista. Koulutusta ovat järjestäneet HDO ja Palmenia. Täydennyskoulutusosioissa on käsitelty ajankohtaisia oppimisen tukemiseen ja kotoutumiseen liittyviä kysymyksiä kuten maahanmuuttajataustaisen ohjaamista, selkokielistä viestintää, dialogisia menetelmiä ja huolen puheeksi ottamista. (Helsingin Diakoniaopiston verkkosivut, viitattu ) 14
15 Myös nivelvaiheen työnantajapuoli on huomioitu interkulttuurisen mentoroinnin toimijana ja hyötyjänä. Perehdyttämisen ja mentoroinnin kehittämisessä on tehty paljon työtä (ks. mm. Bartis 2010), joka toivottavasti kantaa runsaasti hedelmää ja tulee istutetuksi ja juurrutetuksi myös niihin työpaikkoihin, joissa vastaavanlaista toimintaa ei vielä yhtä merkittävästi ole aiemmin ollut. Opettajankoulutuslaitoksen ja Palmenian yhteistyönä tutkimus, jossa tarkasteltiin muuttuvaa opettajuutta ja erityisesti sitä, miten sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten opiskelijoiden monikulttuuristuminen heijastuu opettajien työhön. Tämä tutkimus tehtiin osana Ankkuri-projektia, joten oppilaitokset ja yhteyshenkilöt olivat jo olemassa ennalta projektin ansiosta. Tuija Itkonen selvitti tutkimuksessaan Kameleonttipuuhaa (2012) ammatillisissa oppilaitoksissa toimivien opettajien interkulttuurisia kompetensseja ja antoi tulosten kautta ammatillisten oppilaitosten opetussuunnitelmia kehittäville opettajille ja rehtoreille arvokasta tutkimusperusteista tietoa koulutuksen kehittämiskohteista, joiden avulla voitaisiin sekä tukea hoitoalaa opiskelevia myös opettajia heidän monialaisessa työssään. (Itkonen 2012.) Myös tämä tutkimus lähti liikkeelle Ankkuri-hankkeen osatutkimuksena. Tutkimuskysymykset ja tutkimussuunnitelma olivat VTT Arja Haapakorven aiempiin julkaisuihin liittyviä jatkokysymyksiä toiselta asteelta valmistuneiden työmarkkinoille siirtymisestä ja nivelvaiheen aukkokohdasta, josta ei ole juurikaan tutkimusta tehty. Tavoitteena oli saada valmistuneet lähihoitajat tavoitettua uudestaan työmarkkinatoiminnan ja tämänhetkisen tilanteen selvittämiseksi ja joidenkin tyypillisten työpolkujen tai työurien alkujen kartoittamiseksi. Tarkoituksena oli myös saada ensi käden tietoa siitä, mikä puhuttaa tällä hetkellä varsin laajasti ja mikä yhteiskunnallisesti vaatii tiedostamista ja toimintaa sen moniaalle liittyvän luonteen vuoksi: yhtäältä väestön ikääntymisestä johtuva hoitoalan kasvava työntekijöiden tarve, toisaalta maahanmuuttajien kasvava sosiaali- ja terveysalan opintoihin ja työelämään hakeutuminen, työyhteisöön integroituminen ja siellä paikkansa vakiinnuttaminen. Tähän yhtenä luonnollisena tiedon ja kokemuksen jakajana ovat hoitoalan työpaikkojen esimiehet Lähihoitajat Suomessa Vanha perushoitajakoulutus keskittyi nimensä mukaisesti perushoitoon ja sairaanhoitotyöhön. Nykyinen lähihoitajakoulutuksen tavoitteena on varustaa opiskelijoita huomattavasti monipuolisempaan työkenttään. Lähihoitaja-nimike pitääkin nyt sisällään useita ammattiryhmiä, jotka aikaisemmin olivat erillisiä ammattinimikkeitä. Tällaisia ovat mm. lastenhoitajat, avo-, ja perus- ja lähihoitajat, mielenterveyshoitajat, lääkintävahtimestarit ja sairaankuljettajat, kehitysvammaisten hoitajat, hammashoitajat, sosiaalialan hoitajat, välinehuoltajat, kodinhoitajat ja kuntohoitajat. (Ailasmaa 2012: 9.) Yleisesti ottaen alaa tuntematon kuitenkin näkee lähihoitajat lähinnä hoidon ja huolenpidon asiantuntijana. 15
16 Sairaanhoitoon ja huolenpitoon suuntautunut lähihoitaja onkin nimenomaan hoitaja. Hän avustaa ja hoitaa potilaita sairaaloiden ja terveyskeskusten eri osastoilla, vanhainkodeissa, kotisairaanhoidossa, hoitolaitoksissa jne. Käytettyjä ammattinimikkeitä ovat lähihoitaja ja perushoitaja. Hoitotyöhön kuuluu mm. hoitotoimenpiteisiin osallistumista sekä potilaan auttamista ruokailussa, pesussa ja pukeutumisessa. ( Ammatit, viitattu ) Tähän tutkimukseen osallistuneista lähihoitajista valtaosa toimii tämänkaltaisissa tehtävissä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden yksiköissä työskenteli vuoden 2009 lopussa yhteensä henkilöä. Jos tarkastellaan vain naisten työllisyyttä, useampi kuin joka neljäs (28 prosenttia) Suomen työllisistä naisista työskenteli sosiaali- ja terveyspalvelujen alalla vuonna (Ailasmaa 2012: 1, 9.) Lähihoitajien koulutuksen saaneiden määrä puolestaan on kasvanut vuodesta 2000 lähes :lla, kun lasketaan tällä hetkellä työelämässä olevat. Työttömyysprosentti on lähihoitajan tai vastaavan tutkinnon suorittaneilla 5,4. Yli puolet lähihoitajista työskentelee sosiaalipalveluissa ja yli neljäsosa terveyspalveluissa. Loput ovat koulutuksen, opetuksen, apteekkien ja muiden toimialojen työpaikoissa. Työvoiman vuokrauspalveluissa lähihoitajia oli yli 1000 vuonna (Ailasmaa 2012: 1, 9.) Lähihoitajien ja perushoitajien ammattiliitossa SuPerissa on jäseniä runsaat , joista lähihoitajan tutkinnon suorittaneita on 76,5 % (Suomen lähi- ja perushoitajaliiton verkkosivut, viitattu ). Lisäksi Suomen Lähihoitajat ry. toimii Tehyn piirissä erillisellä yhteistyösopimuksella (Tehyn verkkosivut, viitattu ). Alaa opiskelevat voivat kuulua toiseen tai molempiin liittoihin. Koko sosiaali- ja terveysalaa koskeva muutos, joka liittyy väestön ikääntymiseen ja työssäkäyvän väestönosan pienenemiseen, aiheuttaa painetta hoitoalalle. Henkilöstön näkökulmasta katsottuna haluttuja ovat työalat ja työpaikat, joilla voi toimia koulutuksensa mukaisissa tehtävissä itsenäisesti ja ilman kohtuutonta kuormitusta. Hyvää palvelua ei voida taata, ellei henkilökuntaa ole tarpeeksi tai se ei ole riittävän osaavaa ja ammattitaitoista. Niinpä on oleellista kiinnittää huomiota hoitohenkilöstön paitsi määrälliseen myös laadulliseen mitoitukseen ja tarkoituksenmukaisuuteen. (Ruontimo 2012: 1 4.) Yksilöllisiä tai yhteisöllisiä tukitoimia voidaan tarvita; esimerkiksi maahanmuuttajatyöntekijöiden kielikoulutus on tarvittaessa yksi tapa vahvistaa työntekijän ammatillista kasvua toisaalta koko työyhteisö hyötyy monimuotoisen työyhteisön rikkaudesta ammentavasta koulutuksesta Lähihoitajan ammatillinen perustutkinto ja rakenne Ammatillinen koulutus Suomessa kestää yleensä kolme vuotta ja ammatilliseen perustutkinnon suorittamiseen sisältyy työssäoppimisjaksoja työpaikoilla. Ammatillista koulutusta järjestetään ammatillisissa oppilaitoksissa ja kansanopistoissa peruskoulupohjaisena, ylioppilaspohjaisena sekä oppisopimuskoulutuksena ympäri Suomea. Ammatillisessa koulutuksessa voi suorittaa myös kaksoistutkinnon, jolloin 16
17 saa ammatillisen perustutkintotodistuksen lisäksi ylioppilastutkintotodistuksen. (Koulutusnetti, viitattu ) Lähihoitajakoulutuksen sisällöt perustuvat Opetushallituksen 2010 sosiaali-, terveys-, ja liikunta-alan ammatillisen perustutkinnon opetussuunnitelmaan. Määräys on jaettu tarkemmin yhdeksään koulutusohjelmaan: asiakaspalvelun ja tietohallinnon, ensihoidon, kuntoutuksen, lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen, mielenterveys- ja päihdetyön, sairaanhoidon ja huolenpidon, suun terveydenhoidon, vammaistyön ja vanhustyön osaamisaloihin. Ammatillisen perustutkinnon perusteiden pohjalta koulutuksen järjestäjä hyväksyy ammatillista peruskoulutusta varten opetussuunnitelman. Järjestäessään näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta koulutuksen järjestäjä päättää koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä tutkinnon perusteiden mukaisesti. (Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010: 7 8.) Tutkinto muodostuu pakollisista ja valinnaisista tutkinnon osista sekä ammattitaitoa täydentävistä pakollisista ja valinnaista tutkinnon osista (ks. liite 3). Yksilöllisesti on oltava mahdollista sisällyttää tutkintoon myös opintoja niiltä osin kuin se on tarpeellista työelämän ammattitaitovaatimuksiin nähden ja ammattitaidon syventämisen kannalta. (Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010: 17.) Koska osaamisalat ovat varsin moninaiset ja toisaalta lähihoitajaopiskelijat taustoiltaan, lähtökohdiltaan ja tavoitteiltaan yksilöllisiä, valinnaisuutta pyritään varmistamaan sillä, että niiden pohjalta laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS). Sitä täytyy myös voida päivittää koko koulutuksen ajan. (Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010: 23.) Käytännössä myös myöhemmin työelämässä on mahdollista osallistua useisiin eripituisiin koulutuksiin, joissa syvennytään kussakin työpaikassa tarvittavaan erityisosaamiseen. Lähihoitajan perustutkintoon sisältyy työssäoppimisjaksoja, joiden tarkoitus on antaa valmiuksia käytännön työelämään. Jaksot ajoittuvat koko opiskelun ajalle, ja ovat tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua. (Ammattiopisto Omnia työssäoppiminen, viitattu ). Työpaikkojen ja koulutuksenjärjestäjien yhteinen tehtävä on järjestää jaksot niin, että ne voivat tarjota työelämävastaavuudeltaan, laadukkuudeltaan ja ajantasaisuudeltaan hyviä oppimispaikkoja. Työssäoppimisjaksolla opiskelija ei ole työsuhteessa työnantajaan ja koulutuksenjärjestäjä on vastuussa siitä, että opiskelija saa riittävästi ohjausta ja opetusta työssäoppimisjakson aikana sekä saavuttaa tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimukset. Myös palautteen antamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Työturvallisuuteen puolestaan liittyy se, että opiskelijalla on edellytykset tehdä työnsä turvallisesti ja omaa terveyttään vaarantamatta, ohjeita noudattaen. (Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010: ) Lähihoitajan tutkinnon perusteissa on myös kirjattu koulutuksen järjestäjän vastuu tarvittavien voimavarojen ja annetun tuen ja ohjauksen arvioijana sekä koulutus- 17
18 päivien että harjoittelujaksojen aikana: Koulutuksen järjestäjä huolehtii opetussuunnitelmassa siitä, että opiskelija voi saavuttaa tutkinnolle asetetut tavoitteet, saa riittävästi opetusta ja tarvitsemaansa ohjausta koulutuksen järjestämistavasta riippumatta oppilaitoksen kaikkina työpäivinä, myös työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen aikana (Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010: 21). Koulutuksen tavoitteet korostavat tasavertaista, yksilöllistä asiakkaan ja potilaan kohtaamista, toimintakyvyn, hyvinvoinnin, terveyden ja kuntoutuksen edistämistä sekä ammattilaisen kasvatuksellista tehtävää. Lähihoitaja työskentelee paitsi ihmisten kanssa myös heitä varten. Vastuussa hän on asiakkaan ja potilaan lisäksi myös yhteiskunnalle. Avustavat, ohjaavat ja yksilöä tukevat tehtävät korostuvat. (Sosiaalija terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010: 8.) Työssäoppimisjaksoja tehdään erilaisissa työpaikoissa eri työalueisiin tutustuen. Jo lähihoitajan perustutkinnon kuvauksessa sanotaan laaja-alaisen sosiaali- ja terveysalan osaamisen tarkoittavan lähihoitajan ammatissa sitä, että voi tarvittaessa joustavasti siirtyä alan erilaisiin työtehtäviin ja hyödyntää erikoisosaamistaan valitsemastaan koulutusohjelmasta. Lähihoitajan odotetaan myös tekevän valintoja ja päätöksiä luovasti mutta suunnitelmallisesti muuttuvissakin tilanteissa. (Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010: 8.) Työtehtävien kuvauksen lisäksi tavoitteisiin kuuluu lähihoitajaopiskelijoiden kouluttaminen siihen, että he osaavat toimia työssään sosiaali- ja terveysalan arvoperustan mukaisesti. Tämä tarkoittaa työssä esiin tulevien eettisien ongelmien tunnistamista, käsittelemistä ja ratkaisemista sekä sitä, että lähihoitaja noudattaa alansa ammattietiikkaa. Hänen on myös opittava työskentelemään vastuullisesti ja oikeudenmukaisesti ja toimittava velvollisuuksiensa mukaisesti. Valmistumisen jälkeen omia tietojaan päivittämällä ja ammattitaitoaan syventämällä sekä alaa seuraamalla lähihoitajan on lisäksi ylläpidettävä ja kehitettävä omaa ammattitaitoaan. Luonnollisesti on tärkeää myös oppia huolehtimaan omasta työ- ja toimintakyvystä sekä työhyvinvoinnista. (Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010: 8.) Maahanmuuttajien ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetukseen liittyen koulutuksessa huomioidaan tarvittaessa maahanmuuton syy, maassaoloaika sekä kehittyvä suomen kielen taito. Opintojen katsotaan myös tukevan opiskelijan kasvua sekä suomalaisen että hänen oman kieli- ja kulttuuriryhmänsä aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi (Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010: ). Tavoitteiden näkökulmasta katsottuna työ vaatii varsin alttiin, päättäväisen ja auttamishaluisen työntekijän, joka tuo arvot ja eettisen perustan arjen tasolle ja lähes henkilöityy noissa arvoissa hoitaen ja vaalien samalla myös itseään ja toimintaansa. Maahanmuuttajille merkittävän lisähaasteen luo kielitaito ja mahdollisesti lähtökulttuuriin verrattuna uudenlainen työkulttuuri. Toisaalta lähtökulttuuri on saattanut jo evästää hoitamiseen ja huolenpitoon osana perheen ja suvun perinteitä ja tapoja. 18
19 Tilanne yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Jo vuosia on puhuttu siitä, miten väestön ikääntyminen Suomessa on vaikuttanut ja yhä enemmän vaikuttaa työmarkkinatilanteeseen, joillakin aloilla erittäin merkittävästi. Erityisesti hoitoalalla väestön ikääntymisellä on merkitystä paitsi työelämästä poistuvien suuren määrän vuoksi myös hoitoa tarvitsevien määrän kasvaessa: vuonna 2011 julkaistun väestörakennetilaston mukaan 80 vuotta täyttäneitä ja heitä vanhempia henkilöitä oli Määrä oli viisinkertaistunut viimeisen 40 vuoden aikana. (SVT: Väestörakenne 2010, viitattu ) Tietoajassa vuonna 2003 ilmestyneessä artikkelissa jo todettiin, miten jonkin ajan kuluttua odotetaan eläkkeelle jääviä olevan enemmän kuin koskaan, ja sen tiedettiin horjuttavan koko eläkepolitiikan kasvun vuosina luotua perustaa (Tietoaika 2003, viitattu ). Artikkelin mukaan väestön ikääntyminen on runsainta seuraavat 20 vuotta, jota aikaa elämme tälläkin hetkellä. Vuosien 2000 ja 2030 välillä yli 65-vuotiaiden määrän ennakoitiin kasvavan 78,7 prosenttia. (Tietoaika 2003, viitattu ) Vuonna vuotta täyttäneiden määrä ylittikin miljoonan henkilön rajan; vuoden lopussa heitä oli Väestöllinen huoltosuhde, mikä tarkoittaa alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrää 100 työikäistä kohden, oli 2012 vuoden lopussa 54,3, joka on korkein luku sitten 1960-luvun. Alueellisesti ja kunnallisesti tarkasteltuna huoltosuhde toki vaihtelee Etelä-Savon maakunnan korkeasta 63,2:sta Uudenmaan maakunnan 47,1:een ja Järvenpään 45,8:sta Luhangan 101,8:aan. (SVT: Väestörakenne 2012, viitattu ) Nykyisen hallitusohjelman mukaisesti sosiaali- ja terveysalan palvelut on kuitenkin turvattava yhdenvertaisesti koko maassa ja vahvistettava kuntien edellytyksiä itsenäisesti vastata peruspalvelujen järjestämisestä (Palvelurakennetyöryhmän loppuraportti 2012: 13 14). Huoltosuhteen muutokseen liittyvät erilaiset vaikutukset sosiaali- ja terveysalan palvelurakenteen ohella ovat mediassakin jo jonkin aikaa olleet esillä lähes viikoittain. Meneillään oleva kehitys vaikuttaa työmarkkinoihin merkittävästi. Sosiaali- ja terveysalan henkilöstöstä neljäsosa tulee 2020 mennessä 65 vuoden ikään, joten alalle tarvitaan kipeästi uusia osaajia ja ammattilaisia. (Ailasmaa 2012: 1.) Pelkästään eläköitymisen myötä alalle avautuu noin työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä (Ruontimo 2012: 1). Henkilöstön määrä on kuitenkin tasaisesti kasvanut koko 2000-luvun ajan, vuosina %. Terveyspalvelujen puolella sairaalapalveluissa työskentelee yli puolet (54 %) ja sosiaalipalveluissa kaksi suurta ryhmää olivat vanhusten palvelut (mm. vanhainkodit ja palvelukodit) ja lasten päivähoito. Näiden alaisuudessa työskenteli yli kolme neljäsosaa koko sosiaalipalvelujen henkilöstöstä. (Ailasmaa 2012: 3.) Kesällä 2008 tuli voimaan valtioneuvoston asetuksen muutos (104/2008) terveydenhuollon laillistetuista ammattihenkilöistä. Muutokset liittyivät mm. opiske- 19
20 lijoiden työskentelyyn ja ohjaukseen terveydenhuollossa ja samalla ne rajaavat mahdollisuuksia toimia tilapäisesti tehtävissä, jotka ovat vain laillistettujen ammattihenkilöiden vastuulla. Asetus myös vaatii tiettyjä vähimmäistasoja osaamisessa, ja osaamisen ja arvioinnin vastuu siirtyi kunnille, kuntayhtymille ja sosiaalihuollon laitoksille riippumatta siitä, onko henkilö kuntaan nähden virka- vai vuokrasuhteessa. Ammattihenkilön sijaisena voi toimia opiskelija, mutta hänellä on oltava suoritettuna tutkinnostaan kaksi kolmasosaa (140 tai 180 opintopistettä), ja työnantajan on nimettävä hänelle jokaiseen työvuoroon henkilökohtainen ohjaaja, joka on laillistettu ammattihenkilö ja näin ollen oikeutettu harjoittamaan kyseistä ammattia. (Valtioneuvoston asetus (104/2008) terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen (564/1994) muuttamisesta 2008.) Tämän muutoksen myötä opiskelijoiden työmahdollisuudet monimutkaistuvat, mutta toisaalta turvataan opiskelijoiden ohjaus ja se, ettei heille anneta suurempaa vastuuta kuin mitä heillä on edellytyksiä kantaa. Yhtä kaikki ammattitaitoista henkilöstöä tarvitaan jatkuvasti lisää. Kesällä 2009 Tehy antoi eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle esityksen aluehallinnon uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi, ja sen yhtenä merkittävänä pääkohtana oli kiinnittää huomiota juuri koulutuksen ja työvoiman ennakointiin ja kohtaantoon sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Kuulemistilaisuus+eduskunnan+sos.+ja+terv.vlkssa+aluehallinnon+uudistamisesta.pdf 2009, viitattu ) Kohtaanto-ongelmassa on kyse siitä, että työmarkkinatilanne on epätasainen: joillakin aloilla työntekijöistä on pulaa ja toisilla taas on paljon työttömiä. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuus sisältää kaksi ääriulottuvuutta: työvoimapulan ja työvoiman ylitarjonnan. Kun kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa, syntyy kohtaamisen haasteita, jotka ovat joko alueellisia tai ammatillisia tai jopa molempia. Alueellinen kohtaamattomuus liittyy siihen, että työttömät ja avoimet paikat sijoittuvat eri alueille, ammatillisella tarkoitetaan puolestaan sitä, että työvoiman osaaminen tai ominaisuudet eivät ole sitä, mitä työnantaja erityisesti hakee. (Haapa-aho 2009: 10; Pentikäinen ym. 2009, viitattu ; Tuomaala 2010: 1 9.) Ilmiö koskee jossakin määrin kaikkia aloja, mutta työvoimapulasta on kärsinyt erityisesti sosiaali- ja terveysala. Alueellisesti tilanne vaihtelee kuitenkin paljon: yhtäällä eletään työvoimapulan keskellä, toisaalta mietitään työntekijöiden ylitarjonnan syitä. Kokonaistilanne on Uudenmaan ja Pirkanmaan osalta hieman parantunut vuoden 2009 alusta vuoden 2010 alkuun nähden, ja työpaikat ovat löytäneet työlle tekijöitä ja työttömiä on saatu rekrytoitua. Silti hoitoala on työkenttä, jolla on samaan aikaan ollut lukumääräisesti eniten vaikeasti täytettäviä työpaikkoja. (Tuomaala 2010: 2 3.) Erityisesti laitoksissa ja asumispalveluyksiköissä tehtävä työ koetaan raskaaksi sekä fyysisesti että psyykkisesti (Ruontimo 2012: 13); laitoshoitoon liitetään mm. työpaineet, rasitusoireet, sairauspoissaolot ja riittämättömyyden tunteet (Kröger ym. 2009: 7, 8). Myös vaikutusmahdollisuuksien sekä esimiehen tuen koetaan olevan matalalla. 20
21 Monet hoivatyötä tekevät harkitsevatkin töiden lopettamista. (Kröger ym , 8; Laine 2005). Työpaikoilla tärkeimpiä tekijöitä myös rekrytoinnin kannalta ovat henkilöstön hyvinvointi ja hoidon laadukkuus sekä kustannustehokkuus (Mäkipää ym. 2012). Aidosti laadukas asiakaspalvelu osaltaan jo itsessään parantaa osapuolten motivaatiota ja tyytyväisyyttä (Ruontimo 2012: 12). Vaikka Suomeen on viime vuosina rekrytoitu hoitajia myös ulkomailta (Jauhola ym. 2010), työperäinen maahanmuutto ei yksistään riitä vastaukseksi hoitoalan kasvavaan tarpeeseen. Jo maassa olevia maahanmuuttajia olisi Tehyn mukaan (2011: 10) houkuteltava alalle ja työpaikoista olisi tehtävä yleisestikin vetovoimaisempia. Maahanmuuttajista 2 % työskentelee sosiaali- ja terveysalalla (Tehyn selvitys 2005, viitattu ), mikä lukuna vaikuttaa varsin pieneltä. Toisaalta vuonna 2009 kaikista työllisistä vain 3,5% oli vieraskielisiä eli muun kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielisiä. On muistettava, että Suomessa on edelleen suhteellisen vähän maahanmuuttajia, joten myöskään heidän osuutensa työvoimasta ei voi olla kovin suuri. (Forsander 2013: 223.) Työttömyysaste Helsingissä maahanmuuttajaväestön osalta on kuitenkin kolme kertaa suurempi kuin koko väestössä (Opetusministeriön politiikka-analyysejä 2009:3, 13, viitattu ; Helsingin tila ja kehitys 2012: 11, viitattu ) Jos ei tarkastella kielikriteerillä saatuja lukuja ja keskitytään henkilöihin, jotka eivät ole Suomen kansalaisia ulkomaalaisiin heidän osuutensa kaikista työnhakijoista oli 8 % vuonna Työttömyysaste maahanmuuttajilla on vuoden prosentista kohonnut ja oli 2011 vuoden lopussa 24 %. Sama trendi näkyy tosin koko väestössä laimeammin; vuoden 2008 seitsemän sijaan työttömyysaste on nyt yhdeksän prosenttia. (Maahanmuuton tilastoja 2011: 16) Työmarkkina-asemaan vaikuttavia tekijöitä pohditaan tarkemmin luvussa 3. Pääkaupunkiseudulla ollaan jo joitakin vuosia sosiaali- ja terveysalan kaikilla osa-alueilla (terveydenhuollon, sairaanhoidon, sosiaalialan ja lasten päivähoidon) oltu tilanteessa, jossa yleensä alkaa ilmetä ongelmia työvoiman saannissa. Toisin sanoen hakijoita on ollut alle kaksi työtöntä henkilöä yhtä työpaikkaa kohti. (Hyvinvointialan kehittäminen 2009: ) Koko Suomea ajatellen työllisten määrä kasvoi vuonna 2011 nimenomaan sosiaali- ja terveysalalla, peräti henkilöllä. (Tilastokeskus : Työttömyys väheni vuonna 2011) Pääkaupunkiseudun maahanmuuttajaväestö Suomen väestö oli vuoden 2012 lopussa henkilöä (Väestörakenne 2012, Tilastokeskus, viitattu ), ja viidentenä vuotena peräkkäin muuttovoitto ulkomailta oli luonnollista väestönlisäystä suurempi väkilukua kasvattava tekijä (Väestörakenne, Tilastokeskus, viitattu ). Vieraskielisten osuus väestönkasvusta oli 87 %, mikä on 4,9 % koko väestöstä. Luku oli vuonna ,5 % (Väestörakenne 21
22 2011, Tilastokeskus, viitattu ). Suurimmat kieliryhmät olivat venäjänkieliset (62 554), vironkieliset (38 364) ja somalinkieliset (14 769). Seuraavaksi suurimmat kieliryhmät olivat englanninkielisten (14 666) ja arabiankielisten (12 042) ryhmät. (Väestörakenne 2012, Tilastokeskus, viitattu ) Pääkaupunkiseudulla vieraskielisiä ja ulkomaalaisia on suhteellisesti eniten, vuoden 2009 alussa 48,5 % koko Suomen ulkomaalaisista. Alueellahan asuu muutoinkin neljännes koko Suomen asukkaista. Myös muualta Suomesta muuttavien joukossa on ulkomaalaistaustaisia: tämä ryhmä on lähes yhtä suuri kuin kantaväestöön kuuluvien ryhmä. Kaupungeista nopeimmin 2000-luvun aikana on kasvanut Espoo (15 %), mutta myös Vantaan väkiluku on noussut 11 %, Helsingin puolestaan 5 %. Seudulle laaditun väestönennusteen mukaan väestö vielä nykyisestä 1,32 miljoonasta kasvaisi 1,5 miljoonaan 2022 mennessä. (Vieraskielisen väestön ennuste Helsingin seudulla : 5.) Vieraskielisyys ja Suomen kansalaisuus kriteereinä Lukujen ja prosenttien viidakossa on muistettava tilastolliset tekijät, jotka vaikuttavat erilaisiin tuloksiin taulukoissa. Kriteerinä eri tilastoissa voi olla muun kuin Suomen kansalaisuus. Suomen kansalaisuuden vuonna 2012 saaneita oli 9090, mikä on enemmän kuin vuonna (Suomen kansalaisuuden saamiset, Tilastokeskus, viitattu ) Jos henkilöllä on kahden maan kansalaisuus, Suomen ja jonkin muun maan, hänet lasketaan tilastoissa Suomen kansalaiseksi. Jos taas Suomessa asuvalla ulkomaan kansalaisella on useita eri kansalaisuuksia, rekisteröinti ja tilastointi tehdään sillä perusteella, minkä maan passilla hän on maahan tullut. (SVT: Väestörakenne 2012: 9.) Toinen, kenties kuvaavampi peruste eri kansalaisryhmiin jakamiselle on äidinkieli. Tukitoimien ja palvelujen saamiseksi erityisesti lasten kohdalla lienee parasta ja tavallisinta ilmoittaa äidinkieleksi vähemmistökieli, ei suomen kieltä, vaikka se yhtä vahva olisikin. Omaksi kielekseen voi nimittäin valita vain yhden kielen riippumatta siitä, onko henkilö kaksi- tai monikielinen. Kieli kuitenkin kertoo asukkaan taustasta kansalaisuuden muuttumista enemmän, koska se kantaa mukanaan myös kulttuuria. Tietoa kielitaustoista tarvitaan myös palvelujen ja työmarkkinoiden suunnittelun näkökulmasta enemmän kuin tietoa henkilön kansalaisuudesta. (Suomen kansalaisuuden saamiset, Tilastokeskus, viitattu ) Luokitellessamme henkilöitä maahanmuuttajiksi, maahanmuuttajataustaisiksi, ulkomaalaisiksi tai ulkomaalaistaustaisiksi liikutaan aina alueella, joka on sopimuksenvaraista ja varsin yksilöllistä. Suomeen vuosikausia sitten muuttanut ja täällä pitkään asunut aikuinen, tänne 2-vuotiaana muuttanut ja viime vuonna opiskelemaan tullut ovat kaikki kolme tilastollisesti samalla viivalla, jos ajatellaan sitä, että omaksi kielekseen voi ilmoittaa vain yhden. Samoin kansalaisuudeltaan suomalainen, joka 22
23 on jo vauvana muuttanut ulkomaille vanhempiensa kanssa, kokee kenties aikuisena takaisin muuttaessaan äidinkielestään ja kansalaisuudesta huolimatta olevansa varsin ulkopuolinen, ulkomaalainen. Voi olla, että hänen on aloitettava suomen kielen opiskeleminen lähes alusta, jos vanhemmat ovat käyttäneet kohdemaan tai jommankumman vanhemman äidinkieltä (muuta kuin suomea), suomea on käytetty vain puhuttuna kielenä tai se on jostakin syystä jäänyt muutoin puutteelliseksi, riittämättömäksi arkielämässä toimimiseen 1. Ulkomaalainen voi olla ihminen, joka ei vain ole tullut hakeneeksi kansalaisuutta, koska siihen ei ole ollut tarvetta. Samoin suomalainen on voinut olla Suomen kansalainen vasta kolme kuukautta. Maahanmuuttajista puhutaan siksi, että heidän synnyinmaansa on muu kuin Suomi. Tämä puolestaan voi koskea useita ulkomailla asuvia suomalaisvanhempien lapsia. Kun vuosia kuluu, toisen polven maahanmuuttajien joukko entisestään kasvaa, mikä osaltaan muuttaa termin maahanmuuttaja tai maahanmuuttajataustainen merkitystä. Kansalaisuus ei vielä siis kerro paljoa integraatiosta tämänkin tutkimuksen lähihoitajista osa on kansalaisuudeltaan suomalaisia, osa ei. Yhteinen tekijä kaikilla kuitenkin on muunkielisyys: äidinkieli heillä on jokin muu kuin suomi, ja se oli myös hakukriteeri valmistuneiden lähihoitajien yhteystietolistoja kerättäessä. Maahanmuuttaja-termiä käytetään tässä tutkimuksessa sen laajassa muodossa: riippumatta Suomessa oloajasta jokainen on muuttanut Suomeen synnyttyään ja asuttuaan ensin jossakin toisessa maassa. Lisäksi kaikkien äidinkieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame Työikäiset maahanmuuttajat Vuoden 2012 lopussa koko Suomen väestöstä työikäisiä oli 64,8 % koko maan väestöstä (Väestö, Tilastokeskus, viitattu ). Työikäisten tilastoinnissa on kuitenkin arkaainen epäkohta, joka liittyy työikäisen määrittelyyn: 15-vuotiaat eivät enää käy töissä siinä määrin kuin maanviljelyn ollessa yleisemmin koko perheen työpaikka (Rapo 2012, Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsaus 1/2012, viitattu ). Työikäisten määrän joka tapauksessa ennustetaan vähenevän vuoteen 2030 mennessä henkilöllä nykyisestä. Sen jälkeen työikäisen väestön määrä alkaa ennusteen mukaan hitaasti nousta. Työikäisten (siis tässä tilastossa vuotiaiden) osuus väestöstä pienenee nykyisestä 65 prosentista 58 prosenttiin vuoteen 2030 (Väestöennuste 2012, Tilastokeskus, viitattu ). Selvää on, että tarvitsemme muiden työllistämisstrategioiden ohella maahanmuuttoa työikäisen väestön vähenemisen johdosta. Suomeen ulkomailta muuttavat ovat tavallisesti työikäisiä. Esimerkiksi vuosien aikana muuttovoittoa saatiin 1 Vaikka tässä tutkimuksessa vain suomen kieli on maahanmuuttajien toinen kieli, rannikolla ja Etelä-Suomessa myös ruotsin kieli voi olla heidän toinen kielensä. 23
24 yhteensä henkilöä, joista alle 35-vuotiaiden osuus on 73 prosenttia. Vuonna 2008 muuttovoittoa ulkomailta oli ennätykselliset henkilöä. (Rapo 2009, viitattu ) Määrä ei ole laskemaan päin vaan nimenomaan kasvamassa. Ikärakenne ulkomaalaisilla on työvoimanäkökulmaa ajatellen hyvä: 75 % Suomessa asuvista ulkomaalaisista on vuotiaita, kun koko väestössä työikäisiä on prosentuaalisesti vain 60 %. Tästä huolimatta työhön osallistuminen on vähäisempää ulkomaalaisilla kuin suomalaisilla: ulkomaalaisten työllisyysaste on vain 52 %, koko väestössä taas 70 %. On toki myös muistettava, että eri kansalaisuuksien välillä on huomattavan suuria eroja työllisyydessä. (Ruotsalainen 2009, viitattu ) Usein määräaikaisista ja osa-aikaisista töistä ovat kiinnostuneet opiskelijat, joista osan työmarkkinat vetävät mukaansa kysynnän kasvaessa ja työntävät takaisin työvoimatarpeen vähetessä. Vuonna 2008 opintojensa ohella työskenteleviä oli 14 % kaikista työllisistä, joten kysymys on isosta reservistä, ei vain pienestä joukosta aktiivisia nuoria. (Työvoiman kasvu hiipui lamaan, Tilastokeskus, viitattu ) Emme suinkaan ole EU:n ainoa maa, joka joutuu pohtimaan tarkoituksenmukaisia ratkaisuja ikääntymisestä johtuvista haasteista ja huoltosuhdeongelmasta selviämiseksi. Maahanmuutto on kuitenkin ratkaisu, joka vaatii pitkäaikaista strategiaa: Suomeen kyllä muutetaan, mutta tavoitteena olisi saada maahanmuuttajat työllistettyä ja auttaa integroitumisessa suomalaiseen yhteiskuntaan. (Rapo 2009, viitattu ) Yhteiskunnasta ja sosiaalisesti mielekkäästä elämästä osalliseksi pääsemisessä työ on usein merkittävä tekijä. Työikäisten maahanmuuttajien työttömyys on korkeaa. Luku on suurin pääkaupunkiseudulla, missä muutenkin vieraskielisiä ja maahanmuuttajia on eniten. Siivooja, myyjä ja tarjoilija olivat tavanomaisimmat ammatit vieraskielisillä, mutta tyypillisimpien ammattien listalle on päässyt vuonna 2009 ensimmäistä kertaa myös perusja lähihoitajat. 24
25 Kuva 1. (Tilastokeskus: Vieraskielisten ammatit vuonna 2009) Aiesopimukset Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla Joulukuussa 2009 työ- ja elinkeinoministeriö allekirjoittivat pääkaupunkiseudun aiesopimuksen maahanmuuttajien työllistymisen edistämiseksi. Se tuli voimaan vuoden 2010 alusta, ja tavoitteena oli tehostaa maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä TE-toimistojen ja kuntien yhteisten toimenpiteiden avulla. Myös nopean työllistymisen mallia kehiteltiin. (Pääkaupunkiseudun aiesopimus, viitattu ) Taustalla vaikuttivat silloisen hallitusohjelman tavoitteet kansainvälistymisen toteutuksesta, syrjäytymisen ehkäisemisestä sekä monikulttuurisuuden ja kaksikielisyyden edistämisestä ( kirjattu Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen aiesopimus metropolialueen kehittämiseen ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi, viitattu ). Lisämäärärahaa saatiin mm. maahanmuuttajapalveluiden henkilöstöresurssien lisäämiseksi noin 40 henkilötyövuodella. Maahanmuuttajille tarkoitettuja alkukartoituksia ja koulutuksia työllistämistoimenpiteitä (esim. palkkatuki- ja työharjoittelupaikkoja) suunniteltiin järjestettävän tehostetusti, ohjausta sekä monikielistä neuvontaa kehitettävän. Koulutuksista pyrittiin tekemään jatkumoita, jotta vältytään turhilta odottamisjaksoilta. Myös korkeakoulutettujen täydennyskoulutusta ja tutkintojen tunnistamista suunniteltiin kehitettävän. (Pääkaupunkiseudun aiesopimus, viitattu ) Lähtökohtana aiesopimuksessa on se, että maahanmuutto on pysyvä osa pääkaupunkiseudun kehitystä. Koko Suomen maahanmuuttajaväestöstä noin puolet asuu pääkaupunkiseudun alueella, ja osuuden arvioidaan kasvavan edelleen. (Vieraskielisen väestön ennusta Helsingin seudulla : 5.) 25
(Luonnos ) MÄÄRÄYS SISÄLTÖ
(Luonnos 19.11.2008) MÄÄRÄYS SISÄLTÖ Johdanto 1 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON, LÄHIHOITAJA, TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN 1.1 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon tavoitteet 1.2 Sosiaali-
LisätiedotTyössäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta
LisätiedotSUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä
SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen
Lisätiedot-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus
Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009
LisätiedotSUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä
SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan
LisätiedotAmmattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
LisätiedotTyössäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Suunnittelun lähtökohdat Suunnittelun pohjana aina voimassa oleva
LisätiedotLähihoitajasta on moneksi
Lähihoitajasta on moneksi SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON AMMATTIHENKILÖ Lähihoitajalla on sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Lähihoitajaksi voi opiskella ammatillisessa peruskoulutuksessa koulumuotoisesti,
LisätiedotSUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä
SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan
LisätiedotTUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014
TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja Tutkinnon osan nimi ja laajuus: 2.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus, 20 osp. Pakollinen
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009
TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin
LisätiedotValmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto
Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta
LisätiedotSisältö Mitä muuta merkitään?
HOKSin rakenne Asetuksen (673/2017, 9 ) kohta Koulutuksen järjestäjä merkitsee opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan ainakin seuraavat tiedot: 1) suoritettava tutkinto tai valmentava
LisätiedotTyössäoppimisen toteuttaminen
Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa
LisätiedotSOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016
Hyvinvointi ja palveluala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Otavankatu 4 50100 MIKKELI SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE syksy 2015 ja kevät 2016 Työelämän edustajina,
LisätiedotTyössäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu
Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen
LisätiedotLähi- ja perushoitajien ammattiliitto SuPer
Lähi- ja perushoitajien ammattiliitto SuPer SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan toisen asteen tutkinnon suorittaneiden ja aloille opiskelevien ammattiliitto. Me teemme lähihoitajille
LisätiedotHumanistisen ja kasvatusalan tutkintojen perusteiden uudistamisen käynnistämistyöpaja Yhteydet sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon 8.11.
Humanistisen ja kasvatusalan tutkintojen perusteiden uudistamisen käynnistämistyöpaja Yhteydet sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon 8.11.2016 Aira Rajamäki, opetusneuvos, Opetushallitus Sosiaali- ja
LisätiedotTYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA
TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö Tehy ry 26.3.2010 1 Kansainvälisen rekrytoinnin Lähtökohtia
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS
MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN
LisätiedotVammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään
Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista
LisätiedotMAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke
MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien
LisätiedotMuutokset 1.8.2015 alkaen
Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle
LisätiedotAmmatillisten oppilaitosten ja yritysten yhteistyö
Ammatillisten oppilaitosten ja yritysten yhteistyö Ammattilaisen kädenjälki 8.11.2017 Helsinki Kiertotalous ja kestävän kehityksen osaaminen koulutusreformissa Kiertotalous ja kestävän kehityksen osaaminen
LisätiedotErityisryhmät henkilökohtaistamisessa
Erityisryhmät henkilökohtaistamisessa Näyttötutkintotoiminnan kehittämisseminaari Syksy 2014 Sanna Penttinen Ammatillinen aikuiskoulutus Ohjauksen ja tukitoimien tarve Lähtökohtaisesti kaikki tutkinnon
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan perustutkinnon perusteiden muutokset ja osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 1.8.
Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon perusteiden muutokset ja osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 1.8.2015 Opetusneuvos Aira Rajamäki Lait ja asetukset, tutkintojen
LisätiedotTutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat
SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET AMMATILLISEN TUTKINNON OSAN MUODOSTUMINEN JA TUTKINNON OSIEN VALINNAISUUS 19.11.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen
LisätiedotUusi NAO maahanmuuttajille
Uusi NAO maahanmuuttajille Ikkunat auki eurooppalaiseen aikuiskoulutukseen, Helsinki 17.-18.11.2016 Ulla-Jill Karlsson Neuvotteleva virkamies Ammatillisen koulutuksen osasto Uusi NAO maahanmuuttajille
LisätiedotVanhuspalvelulakiin tehdyt keskeiset muutokset
Vanhuspalvelulakiin tehdyt keskeiset muutokset Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta (HE 240/2014) Eduskunnan päätöksen
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun
LisätiedotTIE NÄYTTÖTUTKINTOON
TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan
LisätiedotHenkilöstöjohtaja Hannu. Tulensalo
Ammatillisen suomen kielen kehittäminen monimuotoisessa työyhteisössä Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvat Helsingin kaupungin henkilöstössä Henkilöstöjohtaja Hannu Erityissuunnittelija
LisätiedotKiinni työelämässä -seminaari 11.11.09
MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla
LisätiedotTyöelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena
Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Kiinni Työelämässä Mahis työhön projektin väliseminaari 11.11.2009 Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen - yksikkö Opetushallitus Ammatillisten
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!
Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien
LisätiedotAmmattiosaamisen näytöt
Työpaikkaohjaaja kouluttajakoulutus Veijo Kykkänen Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa osa opiskelijan arviointia.
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov
Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen
LisätiedotHOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.
HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti
LisätiedotKestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset
Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä
LisätiedotEnnakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö
Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien
LisätiedotValmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa
Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa Pvm 4.12.2009 Helsinki Opetushallitus 1 Työelämään valmentautuminen ja
LisätiedotIlman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen
Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN OHJAAMINEN KORKEAKOULUIHIN, KORKEAKOULUISSA JA TYÖELÄMÄÄN
MAAHANMUUTTAJIEN OHJAAMINEN KORKEAKOULUIHIN, KORKEAKOULUISSA JA TYÖELÄMÄÄN Presentation Name / Firstname Lastname 24/05/2019 1 MAAHANMUUTTAJIEN OHJAAMINEN KORKEAKOULUIHIN, KORKEAKOULUISSA JA TYÖELÄMÄÄN
LisätiedotLapin ammattiopistossa
VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,
LisätiedotOSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014
OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus
LisätiedotOppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii
Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää
LisätiedotARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja
ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma
LisätiedotRaamit ja tuki henkilökohtaistamiseen. (työpaja 4) Oulu Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja
Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen (työpaja 4) Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja Oulu 27.9.2017 Keskeiset käsitteet Henkilökohtaistaminen = toiminta, jossa tunnistetaan ja
LisätiedotAMMATILLINEN KOULUTUS. Työelämän näkökulma 03/2018
AMMATILLINEN KOULUTUS Työelämän näkökulma 03/2018 Vastaus työelämän ja opiskelijoiden tarpeisiin Ammatillinen koulutus tarjoaa osaamista, jota tarvitaan tulevaisuuden työelämässä. Koulutuspalvelut rakennetaan
LisätiedotTietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu
Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste
LisätiedotUraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi
Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma
LisätiedotLIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA SEUROISSA TYÖSKENTELEVILLE
LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA SEUROISSA TYÖSKENTELEVILLE Oppisopimuskoulutus on ammatillista peruskoulutusta, joka koostuu työnopetuksesta työpaikalla ja tietopuolisesta opetuksesta
LisätiedotBryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri
MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet
LisätiedotValtioneuvoston asetus
16.11.2017 Asetusluonnos Lausuntoversio Valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia koskevan asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan opetustoimen
LisätiedotMitä haluamme ammatillisen koulutuksen olevan 2025?
Mitä haluamme ammatillisen koulutuksen olevan 2025? Toimitusjohtaja Petri Lempinen Tammikuu 2017 Täältä tulemme Ammattikorkeakoulujen irtaantuminen Ammattitutkintolaki 1994 > laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
LisätiedotAjankohtaista ammatillisesta koulutuksesta
Mitä muutoksia on tulossa 2017-2019 http://www.oph.fi/download/171627_toisen_asteen_ammatillisen_koulutuksen_reformi.pdf Ammatillisen koulutuksen reformi on esitelty eduskunnalle ja tulee päätettäväksi
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KOTKAN-HAMINAN SEUDULLA
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KOTKAN-HAMINAN SEUDULLA Sami Tikkanen, kuntayhtymän johtaja, rehtori Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä Seutufoorumi 28.11.2017 KOTKAN-HAMINAN SEUDUN
LisätiedotTyössäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet...
1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti Valtionavustus
LisätiedotPALO (Testori) Kielitaidon ja oppimisen alkukartoituskeskus
PALO (Testori) Kielitaidon ja oppimisen alkukartoituskeskus Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuttajien alkukartoitusmallin luominen (ensisijainen tavoite) Tiedon lisääminen ja eteenpäin
LisätiedotMaahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen
Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19. 20.3.2009, Helsinki Opetushallitus Ulla Nieminen, Koulutuskeskus Salpaus Taustaa Osuma-projekti,
LisätiedotTiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille
VUOSAAREN LUKIO_MAAHANMUUTTAJIEN VALMISTAVA KOULUTUS Lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille alkamassa Vuosaaren lukion yhteydessä on syksyllä 2011 alkamassa lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille.
LisätiedotAikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä
Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus
LisätiedotOpiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi
Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja
LisätiedotOpetushallitus HELSINKI 7/521/2008
Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN
LisätiedotTyöturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö
Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia
LisätiedotNäyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa
Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista
LisätiedotHENKILÖKOHTAISTAMINEN JA ARVIOINTI OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA
HENKILÖKOHTAISTAMINEN JA ARVIOINTI OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA 19 20.11.2009 Koulutuspäivien avauspuheenvuoro, Henkilökohtaistaminen säädöksissä Opetusneuvos Lea Lakio Lea Lakio 19.11.2009 www.oph.fi HENKILÖKOHTAISTAMINEN
LisätiedotSujuvuutta siirtymiin työpajojen ja koulutuksen järjestäjien välisellä yhteistyöllä
Sujuvuutta siirtymiin työpajojen ja koulutuksen järjestäjien välisellä yhteistyöllä Valtakunnalliset työpajapäivät 19.4.2018 Rinnakkaisseminaari 2: Osaamisen tunnistaminen ja yhteistyö koulutuksen järjestäjien
LisätiedotVammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet
Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja
LisätiedotOpiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi
Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2
Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 TUTKE2-hanke Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 16.2.2012 ohjausryhmän työryhmän Ohjausryhmän tehtävänä on ohjata, linjata, tukea ja
LisätiedotLIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA
LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA Oppisopimuskoulutus on ammatillista peruskoulutusta, joka koostuu työnopetuksesta työpaikalla ja tietopuolisesta opetuksesta oppilaitoksessa sekä ohjatuista
LisätiedotMitä ja miten ammattiin opiskeleva oppii ja mikä muuttuu uuden lainsäädännön myötä
Mitä ja miten ammattiin opiskeleva oppii ja mikä muuttuu uuden lainsäädännön myötä 5.10.2017 Pirjo Kauhanen pirjo.kauhanen@jao.fi Kuva: Mathias Falk / Skills Finland AMISreformi Koulutukseen joustavasti
LisätiedotTyöpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä
Työpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä Minkälaista on hyvä työpaikkaohjaus? SuPer 26.3.2014 Opetusneuvos Aira Rajamäki Lähtökohdat hyvälle työpaikkaohjaukselle =>
LisätiedotOpinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä
Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman
LisätiedotHAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto
HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto Haasteena sosiaali- ja terveysalan työvoiman saatavuus Alalla työskentelevät eläköityvät Palvelutarpeen lisääntyminen kysynnän kasvu väestön ikääntyminen
LisätiedotOPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi
OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa
LisätiedotNäyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008
, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,
LisätiedotVOIMAA HOIVAAN II 2011-2013 MIESNÄKÖKULMAA SOTE-ALALLE
VOIMAA HOIVAAN II 2011-2013 MIESNÄKÖKULMAA SOTE-ALALLE VOIMAA HOIVAAN II Voimaa Hoivaan II on osa Valtava -kehittämisohjelmaa, jota Työ-ja elinkeinoministeriö koordinoi Helsingin Diakoniaopisto(Hdo) toteuttajana
LisätiedotRiittääkö työlle tekijöitä 2030 Onko työtä ylipäätään! Kuntamarkkinat
Riittääkö työlle tekijöitä 2030 Onko työtä ylipäätään! Kuntamarkkinat 12.9.2019 Jarno Parviainen ja Heikki Miettinen Työpaikkakehitys ja työvoimantarjonta vuonna 2030 Miten vähenevä ja vanheneva väestö
LisätiedotYhteiset tutkinnon osat uudistuvat!
Yhteiset tutkinnon osat uudistuvat! Yhteistyöseminaari 15.8.2017 Tuija Laukkanen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Tilanne säädösten ja yhteisten tutkinnon osien valmistelun osalta Ammatillisen koulutuksen
LisätiedotAmmattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen
Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen reformi ja kestävä kehitys. Petri Sotarauta
Ammatillisen koulutuksen reformi ja kestävä kehitys Petri Sotarauta 28.11.2017 2 #AMISREFORMI REFORMI PÄHKINÄNKUORESSA Uusi laki ammatillisesta koulutuksesta voimaan 1.1.2018 Yksi näyttöön perustuva ja
Lisätiedotterveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa
Tutkintokohtaiset t k i t terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa tki Aira Rajamäki 30.11.2009 Opetusneuvos Aira Rajamäki Opetushallitus aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI Yrityspalvelupäällikkö Armi Hyvönen, TAKK Infotilaisuus välityömarkkinatoimijoille Pirkanmaan TE-toimisto
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI 26.1.2018 Yrityspalvelupäällikkö Armi Hyvönen, TAKK Infotilaisuus välityömarkkinatoimijoille Pirkanmaan TE-toimisto 26.1.2018 Tampereen Aikuiskoulutuskeskus www.takk.fi
LisätiedotTYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV
TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV Määräykset ja ohjeet 2012:41 Opetushallitus ja tekijät Määräykset ja ohjeet 2012:41 ISBN 978-952-13-5271-3 (nid.) ISBN 978-952-13-5272-0 (pdf) ISSN-L 1798-887X ISSN 1798-887X
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI JA TYÖELÄMÄ- YHTEISTYÖ
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI JA TYÖELÄMÄ- YHTEISTYÖ LVI-koulutus 2018 -seminaari MS Viking Mariella to 28.9.2017 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Työelämäyhteistyön monet muodot Ammatillisten
LisätiedotMikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa.
Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Aikuisten maahanmuuttajien ammatillisten näyttötutkintojen kehittäminen hyvinvointialalla -hanke
LisätiedotOhjaava opettaja -osaajamerkki
Ohjaava opettaja -osaajamerkki Osaajamerkkikuvake Kriteerit Ohjaava opettaja -osaamismerkki koostuu seitsemästä osaamismerkistä. Saavutettuasi osaamismerkkien taitotasot saat Ohjaava opettaja -osaajamerkin.
LisätiedotUudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia. 10 askelta onnistumiseen
Uudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia 10 ta onnistumiseen Elinkeinoelämän järjestöt yhteistyössä ammatillisen koulutuksen uudistumisen tukena #UUSIAMIS on tervetullut
LisätiedotYrittäjyys ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa (Yrtti-arviointi)
Yrittäjyys ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa (Yrtti-arviointi) Ammatilliseen koulutukseen suunnatun opiskelijakyselyn tuloksia Juha Vettenniemi ja Raisa Hievanen Kansallinen
Lisätiedot27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen
1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti
LisätiedotUlkomailla suoritettujen tutkintojen pätevöitymiskoulutusten haasteet ja hyvät käytännöt
Ulkomailla suoritettujen tutkintojen pätevöitymiskoulutusten haasteet ja hyvät käytännöt Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osaaminen käyttöön Suomessa hanke 16.05.2019 KV-Kevätpäivät Aikataulu Esittäytyminen
LisätiedotTuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville
Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen
LisätiedotTuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma
Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014
14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia
LisätiedotVäyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle
Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita
LisätiedotTyöelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa
Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa SAK SAK syksy 2009 1 Työmarkkinoiden joustavuus haastaa ammatillisen peruskoulutuksen Työmarkkinoiden muutokset ja joustavuus lisääntynyt
Lisätiedot