Maahanmuuttajalähihoitajien polkuja työelämään ja kokemuksia työyhteisön jäseneksi tulemisesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maahanmuuttajalähihoitajien polkuja työelämään ja kokemuksia työyhteisön jäseneksi tulemisesta"

Transkriptio

1 HELSINGIN YLIOPISTO KOULUTUS- JA KEHITTÄMISKESKUS PALMENIA On omat haasteet mutta kyllä pärjää! Maahanmuuttajalähihoitajien polkuja työelämään ja kokemuksia työyhteisön jäseneksi tulemisesta NUPPU TUONONEN 1

2 Tämä kirja on toteutettu Euroopan Sosiaalirahaston tuella Tilaukset: Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Fabianinkatu 32 (PL 53) Helsingin yliopisto ISBN Kustannustoimittaja: Tea Seppälä, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Taitto: Paula Paasto Paino: Unigrafia, Helsinki

3 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE 6 TIIVISTELMÄ 8 ABSTRACT Johdanto Tutkimuksen taustaa Ankkuri-hanke Lähihoitajat Suomessa Lähihoitajan ammatillinen perustutkinto ja rakenne Tilanne yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Pääkaupunkiseudun maahanmuuttajaväestö Vieraskielisyys ja Suomen kansalaisuus kriteereinä Työikäiset maahanmuuttajat Aiesopimukset Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla Helsinki Espoo Vantaa Tutkimustaustaa ja käsitteenmäärittelyä Sosiaali- ja terveysalan nykytilanne Työyhteisön toimivuuteen ja johtamiseen liittyviä käsitteitä Maahanmuuttajat eli ulkomaalaiset, vieraskieliset vai uussuomalaiset? Työllistymiseen vaikuttavia tekijöitä Monimuotoisuus ja maahanmuuttajat Etnisen taustan merkitys Kielitaidon merkitys Tutkittava joukko ja tutkimusmenetelmä Tutkittava joukko ja heidän tavoittaminen Maahanmuuttajalähihoitajat 53 3

4 Hoitoalan esimiehet Tutkimusmenetelmä ja aineiston käsittelytapa Puolistrukturoidun, teemoittain etenevän haastattelun edut ja haitat Aineiston käsittely yhtenevien sekä eriävien piirteiden tarkastelu Maahanmuuttajalähihoitajien kokemuksia työharjoittelujaksoista, työnhausta ja työelämästä Lähihoitajien työharjoittelun merkitys Kielikysymykset työharjoittelussa ja koulutusohjelmissa Työnhaku ja työharjoittelun merkitys ensimmäisen työpaikan saamisessa Arki työelämässä nyt ja tulevaisuudessa Työelämän pyörteissä Perehtyminen ja perehdyttäminen Työyhteisön ilmiöitä: ilmapiirin ja kielitaidon merkitys Työyhteisöön kuulumisen kokemus Esimies työyhteisön ilmapiirin luojana Etnisen taustan vaikutus työelämässä Omaisten vaatimukset ja toiveet Työtä tekemässä työn imussa Lisäkoulutukset ja suomen kielen koulutus Koulutuksen ja työelämän vastaavuudesta Tulevaisuus ja lisäkoulutukseen hakeutuminen urapolkuja tulevaan? Yhteenvetoa kolmesta työntekijäryhmästä Motivoituneet sitoutujat Työnsä hyvin suorittavat tyytyväiset Omaa paikkaansa hakevat Arki ylihoitajien ja osastonhoitajien silmin Opintojen ja työelämän vastaavuus Ovet auki työelämään? Rekrytointi ja työhaastattelut Etnisen taustan merkitys rekrytoitaessa Perehdyttäminen Haasteita ja onnistumisia työelämässä Kielitaidon vaikutus työhön 124 4

5 Työyhteisö sosiaalisena ympäristönä Etnisen taustan näkyminen työelämässä Johtopäätökset 136 Kirjallisuuskatsaus 141 Lähteet 151 Liitteet 159 Liite 1. Haastattelurunko maahanmuuttajat 159 Liite 2. Haastattelurunko esimiehet 162 Liite 3. Postitse ja sähköpostitse lähetetty viesti 164 5

6 ESIPUHE Sosiaali- ja terveydenhoidon työpaikat ovat vahvasti monikulttuuristuneet yhteiskunnallisten rakennemuutosten vanavedessä. Alan työ on tekijöilleen vaativaa ja kuormittavaa, mutta alalle haluavat ja pääsevät kokevat olevansa kutsumusammatissaan. Myös maahanmuuttajataustaiset hoitajat kokevat sekä auttamistyön että viihtyisän työyhteisön merkitykselliseksi ja palkitsevaksi. Työyhteisön sisällä maahanmuuttajahoitajat haluavat kuulua me-ryhmään mutta myös mahdollisuuden ammatilliseen kasvuun ja urapolkuun alalla joko oman tehtäväalueen sisällä tai lisätutkinnoilla alan vaativampiin tehtäviin. Kesällä 2012 käynnistettiin Helsingin yliopiston Koulutus -ja kehittämiskeskus Palmeniassa laadullinen selvitys siitä, kuinka maahanmuuttajataustaiset työllistyvät alan työpaikkoihin. Selvitimme, kuinka maahanmuuttajataustaiset hoitajat näkevät tarjotun koulutuksen ja työpaikan osaamistarpeen korreloivan keskenään ja minkälaisena he näkevät osaamista sekä työstä selviytymistä ja viihtymistä tukevan työpaikan. Työnantajilta selvitimme mitä kehittämistarpeita he puolestaan näkevät maahanmuuttajataustaisten hoitajien integrointiin; minkälaista kieliosaamista työssä ja työyhteisössä tarvitaan ja kuinka sekä työssä oppimisen että suomen kielen oppimisen tuki kannattaisi työpaikalla järjestää. Selvityksessä käy mm. ilmi, että maahanmuuttajataustaisten työllistymisessä ja työssä pärjäämisessä etniset kysymykset eivät nouse esille niin vahvasti kuin yleisesti oletetaan. Sen sijaan maassamme työn vaatimuksiin nähden liian matalalle kielitaitotasolle järjestettävä S2-kielikoulutus ja siitä johtuva puutteellinen kielitaito on kriittinen pullonkaula ja lisäpanostusta vaativa asia. Haastateltujen työnantajien mukaan vanhusten kohtelu, aito läsnäolo, kunnioitus ja inhimillisyys ovat puolestaan tekijöitä, joista suomalaisilla hoitajilla ja hoitotyön johtamisesta vastaavilla henkilöillä olisi oppimista. Työyhteisön hyvinvoinnin kannalta erityisesti painotus positiivinen tasa-arvoon korostui. Siinä maahanmuuttajataustaisilta ei odoteta taustan tai kielitaidon vuoksi vähäisempää panostusta kuin syntyperäisiltä hoitajilta, vaan työyhteisö kannustavassa hengessä vaatii kaikkia jäseniään olemaan yhtä suurella panostuksella mukana. Näin työtovereiden ei tarvitse käyttää osaa kiireisestä työajastaan maahanmuuttaja-taustaisten töihin, samalla maahanmuuttajahoitaja kehit- 6

7 tyy osaamisessaan ja kielitaidossaan. On olennaista, että tunnistetaan riski luisua ns. kahden tason työtehtäviin ja eriarvoisiin rooleihin työyhteisössä ja osataan sitä välttää. Julkaisu tuo maahanmuuttajille suunnattuja ammatillisia koulutuksia kehittäville päättäjille mutta myös työnantajille ja työyhteisöille sekä ammatillisten oppilaitosten opettajille ja rehtoreille ajatuksia siihen, kuinka integroitumiseen suuntaavaa ammatillista koulutusta, S2-kielikoulutusta ja työssä oppimista voidaan kehittää. Samalla julkaisulla osallistutaan koulutus- ja yhteiskuntapoliittiseen keskusteluun, jossa käsitellään maahanmuuttajille suunnatun ammatillisen koulutuksen edellytyksiä ja kuinka työn ilo heijastuu myös maahanmuuttaja-hoitajien työssä. Julkaisu on toteutettu ESR-rahoitteisessa hankkeessa Ankkuri Tuki ammatilliseen ja työelämän nivelvaiheisiin, joka päättyi kesällä Hankkeen lähtökohta on koulutuksen keskeyttämisen ennaltaehkäisy, ja hankkeessa Helsingin yliopiston tehtävä on tutkimuksen ja täydennyskoulutuksen avulla tukea maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden opintoja ja työllistymistä. Kiitän Opetushallitusta Euroopan Sosiaalirahaston taloudellisesta tuesta, jota ilman tämä tutkimus ei olisi ollut mahdollinen. Helsingissä Tea Seppälä Kehittämispäällikkö Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Helsingin yliopisto 7

8 TIIVISTELMÄ On omat haasteet mutta kyllä pärjää! Maahanmuuttajalähihoitajien polkuja työelämään ja kokemuksia työyhteisön jäseneksi tulemisesta Monet maahanmuuttajat hakeutuvat suomalaiseen lähihoitajakoulutukseen joko ulkomailta suoraan tai jo Suomessa jonkin aikaa asuttuaan. Väestön ikääntyminen ja hoitoalan työntekijöiden kasvava eläkkeelle jäävien hoitajien määrä ovat ajankohtaisia ja ratkaisua vaativia kysymyksiä, ja maahanmuuttajatyövoima on nähty yhtenä vastauksena hoitoalan työvoimapulaan. Tässä Ankkuri-hankkeen osatutkimuksessa haluttiin selvittää maahanmuuttajalähihoitajien valmistumisen jälkeistä työmarkkinatoimintaa: työnhakua, työelämään sijoittumista ja työelämään integroitumista ja sitoutumista. Tarkoituksena oli saada tietoa siitä, millaisiin työpaikkoihin ja minkälaisiin työsuhteisiin maahanmuuttajalähihoitajat olivat tai eivät olleet päässeet ja millaisena he kokivat työelämän tai työttömyyden tällä hetkellä. Lisäksi työnantajan näkökulmaa haluttiin tuoda näkyville esimiesasemassa olevien kautta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua haastattelua, jonka teemat koskivat sekä maahanmuuttajahoitajien että esimiesten osalta samoja aihepiirejä; työnhaku- ja rekrytointiprosessia, työelämään integroitumista ja integroimista, koulutuksen ja työelämän vastaavuutta sekä tulevaisuudensuunnitelmia ja esimiesten osalta hoitoalan tulevaisuutta. Kohdejoukkoina oli neljästä pääkaupunkiseudun sosiaalialan oppilaitoksesta vuosina valmistuneet lähihoitajat ja toisena haastateltavana ryhmänä esimiehiä pääkaupunkiseudun vanhuspalvelujen yksiköistä. Lähihoitajista haastateltiin yhtätoista, esimiehiä puolestaan saatiin haastatteluun seitsemän. Teemahaastattelua lähentyvä keskustelu kahden kesken haastattelijan kanssa pain- 8

9 ottui työnhaun sijasta voimakkaammin tämänhetkiseen tilanteeseen eli työelämän haasteisiin ja onnistumisiin, koska kaikki haastateltavat olivat mukana työelämässä. Aineistolähtöisen tutkimustavan mukaisesti haastattelut litteroitiin ja luokiteltiin yhtenevien näkemysten ja kokemusten perusteella. Teemoista nousevat tarkastelukulmat avasivat työelämän sosiaalisia ja rakenteellisia piirteitä: hoitoalalla työskenteleminen vaatii monipuolisia sosiaalisia ja kognitiivisia taitoja ammatillisten työtehtävien osaamisen ja oma-aloitteisuuden lisäksi. Työelämän arkeen sopeutuminen on sidoksissa työyhteisön ilmapiiriin, esimiestyöhön, kielitaitoon, perehdyttämiseen, ryhmään kuulumisen kokemukseen sekä etniseen taustaan. Työnhaku näyttäytyi yhtenevänä työharjoittelujen osalta; työharjoittelupaikat olivat selvästi ensisijainen työllistymisväylä ja ne olivat myös osaamisen näyttämisen ja sosiaalisen verkostoitumisen tärkeimpiä paikkoja. Työyhteisöön integroitumisessa tarvitaan monipuolisia vuorovaikutustaitoja ja perehdyttäen, tukien vastaanottavaa työyhteisöä sekä vastuuta kantavaa, henkilöstöstä huolehtivaa esimiestä. Työelämän arkeen sopeutuminen on sidoksissa työyhteisön ilmapiiriin, esimiestyöhön, kielitaitoon, perehdyttämiseen, ryhmään kuulumisen kokemukseen sekä etniseen taustaan. Etninen tausta näyttää olevan toissijainen tekijä työnhakuprosessissa ja työelämässä, mutta suomen kielen taidon merkitystä korostettiin sekä hoitajien että esimiesten haastatteluissa. Hoitajat voitiin työhön sitoutumisen perusteella jakaa karkeasti kolmeen ryhmään: motivoituneisiin sitoutujiin, työnsä hyvin suorittaviin tyytyväisiin sekä omaa paikkaansa hakeviin. Hoitoalan haasteena on kohtaanto-ongelma avointen työpaikkojen ja työvoiman välillä. Työnhakuprosessissa kielitaidon arviointia täytyisi yhdenmukaistaa ja työyhteisöjen monikulttuurisuuteen liittyvää koulutusta tulisi syventää ja monipuolistaa koko työyhteisöä koskevaksi. Kielen opettamisen tulisi olla sekä lähihoitajakoulutuksen että työelämän kielikoulutuksen osalta tarkoituksenmukaista ja toiminnallista. Toimiva työyhteisö, riittävät muttei liian kuormittavat haasteet sekä sosiaalinen vuorovaikutus lisäisivät alan houkuttelevuutta. 9

10 ABSTRACT Immigrant practical nurses - paths to working life and experiences of becoming a member of a working community Many immigrants apply to be trained as practical nurses in Finland, either directly from their native countries or after having lived in Finland for some time. The aging of the Finnish population and the growing number of retiring health care workers are both current issues that require quick solutions. Thus the immigrant work force is seen as one possible answer to the shortage of workers in the health care field. This study, part of a larger Ankkuri Project, was completed in order to survey the employment activities among immigrant practical nurses after graduation. Job searches, placements in the workplace, and integration and commitment to work life were included in the research. The objectives were to map out the types of jobs immigrant practical nurses had or had not found, and to record their feelings regarding work life or unemployment at the time of the study. Moreover, supervisors were interviewed on these issues as well to bring their perspectives to light. The research method used was a semi-structured interview. The themes discussed touched on similar topics with both the immigrant nurses and the supervisors: the processes of applying for a job, recruitment, integration into the working world, the correlation between training and working as well as future plans, and the future of the healthcare field as far as supervisors are concerned. The target group was the classes of practical nurses who graduated from the greater Helsinki area colleges of social work in The second group was the supervisors from the greater Helsinki area units serving senior citizens. Eleven practical nurses and seven supervisors agreed to be interviewed. 10

11 A modified theme interview with two interviewers concentrated mostly on the current situation, or the challenges and successes at the workplaces since all interviewees were actively employed. According to the data-driven research practice, the interviews were transcribed and classified according to similar views and experiences. The viewpoints rising from the themes revealed social and structural features of work life: working in the healthcare field requires comprehensive social and cognitive skills in addition to professional know-how and initiative. Adjusting to the work life routine is closely linked with work place atmosphere, supervisor input, language skills, group dynamics, and ethnic background. Internships seem to play an import role in job placement; internships were the primary road to employment, and they were places for demonstrating one s skills as well as opportunities for social networking. Integration into the workplace requires various communication skills and a work environment that trains and supports the new employee. The role of a responsible supervisor committed to caring for his/her workforce also proves essential. Ethnic background in the job search process and in the work place proved secondary, but the importance of Finnish skills was emphasized in both the nurse and supervisor interviews. The nurses could be divided into three categories based on their commitment: the motivated and committed, the diligent and content, and the ones still seeking their place. The challenge in the health care field is the timely connection between job openings and the available work force. In the job application process, the following ought to happen: the assessment of language skills should be uniform, and the training towards multiculturalism in the workplace should be deepened and made more comprehensive to cover the entire workforce. In addition, language instruction should be relevant and active, both when training practical nurses and in the workplace. The field could become more appealing with a well-functioning workplace with adequate but not overly demanding challenges and social interaction. 11

12 1. Johdanto Kukaan suomalaisista ei voi kulkea kehdosta hautaan saakka ilman sosiaali- ja terveysalan palveluita. Kaikilla on jonkinlainen mielipide siitä, millaista terveydenhoidon täytyisi olla, miten ihmisiä tulisi hoitoalalla kohdella ja millaista hoitoa haluaisi lapselleen päiväkodissa, itselleen sairaalan vuodeosastolla tai äidilleen vanhainkodissa. Tästä syystä sosiaali- ja terveysalan ilmiöt, muutokset ja yksittäiset tilanteet ovat aiheita, joista puhutaan kiivaasti kahvipöydissä, vaalipaneeleissa ja erityisesti niitä varten perustetuissa työryhmissä. Kun keskusteluun lisätään maahanmuuttajatyöntekijät, joita tapaa vuosi vuodelta enemmän sosiaali- ja terveysalan tehtävissä, lähes kaikilla on mielipide siitäkin, miten he yksilötasolla vaikuttavat asiakas- ja hoitotilanteisiin useimmiten aihetta pohditaan myös laajemmin kuin omien yksittäisten kokemusten kautta. Väestön ikääntyminen, hoitoalan työntekijöiden eläkkeelle jäävien määrä sekä sosiaali- ja terveysalan palvelurakenneuudistus koskevat jokaista konkreettisesti. Lyhenne sote tuli laajalti tunnetuksi syksyn 2012 kuntavaalien ansiosta. Maahanmuuttajia ja heidän asemaansa työmarkkinoilla on tarkasteltu eri näkökulmista varsin laajastikin. Yhdeksi keskeiseksi tekijäksi työmarkkina-aseman määräytymisessä tiivistyy luottamus (Forsander 2002) ja kokemus kuulumisesta työyhteisöön. Nuorten ja korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työmarkkinahistoriaa sekä -orientaatiota on valottanut Haapakorpi (2004), joka on painottanut kielitaidon ja tiedon etsimisen kyvyn merkitystä Suomeen jäämisen perustana ja syvemmän vuorovaikutuksen, yhteiskuntaan sitoutumisen pohjana. Larja (2011, 98) korostaa, että tiedon määrä itsessään ei aina edistä työnsaantia, vaan kyse on odotusten ja tavoitteiden vahvistamisesta; ihminen ohjautuu sosiaalisesti enemmän kuin rationaalisesti. Yhteiskunnan kustannussäästöjen kannalta maahanmuuttajien työllistymistä ovat tutkineet Karvinen ja Sarvimäki (2008). Maahanmuuttajien lähihoitajakoulutukset sekä ulkomailla että Suomessa ovat tul- 12

13 leet median kautta tunnetuksi, mutta tutkimusta hoitoalalta valmistuneiden työhön sijoittumisesta ei vielä juuri ole. Kun lähihoitajat ovat valmistuneet oppilaitoksestaan, polut työelämään voivat avautua eri tavoin kunkin kohdalla. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli tavoittaa näitä jo valmistuneita lähihoitajia työmarkkinatoiminnan, työtilanteen tai työnhakutilanteen kartoittamiseksi. Haluttiin myös tietoa siitä, miten hoitajat itse kokevat päässeensä työyhteisön jäseniksi ja miten he kokevat työympäristönsä ja jatkokoulutusmahdollisuutensa. Työntekijöiden kokemusten lisäksi koettiin tärkeäksi kuulla myös esimiesten kokemuksia rekrytointiprosessista ja työelämän haasteista toisaalta maahanmuuttajatyöntekijöiden osalta, toisaalta koko työyhteisön osalta. Maahanmuuttajat hoitoalan työpaikoissa päiväkodista vanhuspalveluiden yksiköihin on jo pitkään ollut arkipäivää, joten enää ei voida pitää erikoisena, että hoitoalan työntekijät tulevat useista eri maista tai ovat muulla tavoin vähemmistöryhmien edustajia; työelämän moninaisuus ei ole ainoastaan maahanmuuttajien tuomaa erilaisuutta. Sen vuoksi tällä hetkellä olisi tärkeintä vakiinnuttaa kokemuksen tuomia hyviä toimintamalleja rekrytoinnin tehostamiseksi sekä työyhteisöjen hyvinvoinnin ja työympäristöjen parantamiseksi. Maahanmuuttajien on joskus katsottu olevan indikaattori, jonka mukaan voi tulkita maamme työllisyystilannetta: maahanmuuttajat ovat ensimmäisiä, jotka eivät saa työtä taloustilanteen tiukentuessa. Toisaalta hoitoala saattaakin poiketa kaikista muista aloista juuri tässä. Kirja on omistettu Hänelle, jolle jokainen meistä on samanarvoinen. 13

14 2. Tutkimuksen taustaa Tässä luvussa perehdytään tutkimuksen julkaisevan hankkeen toimintaan, lähihoitajien koulutukseen, heidän asemaansa yhteiskunnassa tällä hetkellä vastaavasti sekä pääkaupunkiseudun maahanmuuttajaväestöön ja heidän työmarkkina-asemaansa. Hoitoalalla maahanmuuttajat ovat jo kiinteä osa toimivaa, monimuotoista työelämää, mutta heidän asemansa parantamiseksi ja mahdollisen tuen ja tarpeiden tunnistamiseksi heidän äänensä tulisi saada paremmin kuuluville Ankkuri-hanke Käsissäsi oleva tutkimus on osa laajaa ESR-hanketta. Ankkuri Tuki ammatilliseen koulutukseen ja työelämän nivelvaiheisiin -hanketta rahoittaa Opetushallitus. Hankkeen hallinnoija on Helsingin Diakoniaopisto (HDO) ja osatoteuttajina ovat Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia (HY) sekä Vantaan ammattiopisto Varia. Päätavoitteena on ehkäistä nuorten ja maahanmuuttajien opintojen keskeyttämistä sekä tukea heidän integroitumistaan työelämään. Opintojen keskeyttämisiä on pyritty vähentämään mm. työvaltaisen koulutuksen avulla, ja jo ilman tutkintoa työelämään siirtyneille tätä koulutusta on antanut HDO. Näin mahdollistetaan opintojen suorittaminen loppuun työn ohessa. (Helsingin Diakoniaopiston verkkosivut, viitattu ) Koska työurille ohjaamisessa tarvitaan myös monialaista osaamista, opetus- ja ohjaushenkilöstölle on järjestetty koulutusta interkulttuurisista kompetensseista. Koulutusta ovat järjestäneet HDO ja Palmenia. Täydennyskoulutusosioissa on käsitelty ajankohtaisia oppimisen tukemiseen ja kotoutumiseen liittyviä kysymyksiä kuten maahanmuuttajataustaisen ohjaamista, selkokielistä viestintää, dialogisia menetelmiä ja huolen puheeksi ottamista. (Helsingin Diakoniaopiston verkkosivut, viitattu ) 14

15 Myös nivelvaiheen työnantajapuoli on huomioitu interkulttuurisen mentoroinnin toimijana ja hyötyjänä. Perehdyttämisen ja mentoroinnin kehittämisessä on tehty paljon työtä (ks. mm. Bartis 2010), joka toivottavasti kantaa runsaasti hedelmää ja tulee istutetuksi ja juurrutetuksi myös niihin työpaikkoihin, joissa vastaavanlaista toimintaa ei vielä yhtä merkittävästi ole aiemmin ollut. Opettajankoulutuslaitoksen ja Palmenian yhteistyönä tutkimus, jossa tarkasteltiin muuttuvaa opettajuutta ja erityisesti sitä, miten sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten opiskelijoiden monikulttuuristuminen heijastuu opettajien työhön. Tämä tutkimus tehtiin osana Ankkuri-projektia, joten oppilaitokset ja yhteyshenkilöt olivat jo olemassa ennalta projektin ansiosta. Tuija Itkonen selvitti tutkimuksessaan Kameleonttipuuhaa (2012) ammatillisissa oppilaitoksissa toimivien opettajien interkulttuurisia kompetensseja ja antoi tulosten kautta ammatillisten oppilaitosten opetussuunnitelmia kehittäville opettajille ja rehtoreille arvokasta tutkimusperusteista tietoa koulutuksen kehittämiskohteista, joiden avulla voitaisiin sekä tukea hoitoalaa opiskelevia myös opettajia heidän monialaisessa työssään. (Itkonen 2012.) Myös tämä tutkimus lähti liikkeelle Ankkuri-hankkeen osatutkimuksena. Tutkimuskysymykset ja tutkimussuunnitelma olivat VTT Arja Haapakorven aiempiin julkaisuihin liittyviä jatkokysymyksiä toiselta asteelta valmistuneiden työmarkkinoille siirtymisestä ja nivelvaiheen aukkokohdasta, josta ei ole juurikaan tutkimusta tehty. Tavoitteena oli saada valmistuneet lähihoitajat tavoitettua uudestaan työmarkkinatoiminnan ja tämänhetkisen tilanteen selvittämiseksi ja joidenkin tyypillisten työpolkujen tai työurien alkujen kartoittamiseksi. Tarkoituksena oli myös saada ensi käden tietoa siitä, mikä puhuttaa tällä hetkellä varsin laajasti ja mikä yhteiskunnallisesti vaatii tiedostamista ja toimintaa sen moniaalle liittyvän luonteen vuoksi: yhtäältä väestön ikääntymisestä johtuva hoitoalan kasvava työntekijöiden tarve, toisaalta maahanmuuttajien kasvava sosiaali- ja terveysalan opintoihin ja työelämään hakeutuminen, työyhteisöön integroituminen ja siellä paikkansa vakiinnuttaminen. Tähän yhtenä luonnollisena tiedon ja kokemuksen jakajana ovat hoitoalan työpaikkojen esimiehet Lähihoitajat Suomessa Vanha perushoitajakoulutus keskittyi nimensä mukaisesti perushoitoon ja sairaanhoitotyöhön. Nykyinen lähihoitajakoulutuksen tavoitteena on varustaa opiskelijoita huomattavasti monipuolisempaan työkenttään. Lähihoitaja-nimike pitääkin nyt sisällään useita ammattiryhmiä, jotka aikaisemmin olivat erillisiä ammattinimikkeitä. Tällaisia ovat mm. lastenhoitajat, avo-, ja perus- ja lähihoitajat, mielenterveyshoitajat, lääkintävahtimestarit ja sairaankuljettajat, kehitysvammaisten hoitajat, hammashoitajat, sosiaalialan hoitajat, välinehuoltajat, kodinhoitajat ja kuntohoitajat. (Ailasmaa 2012: 9.) Yleisesti ottaen alaa tuntematon kuitenkin näkee lähihoitajat lähinnä hoidon ja huolenpidon asiantuntijana. 15

16 Sairaanhoitoon ja huolenpitoon suuntautunut lähihoitaja onkin nimenomaan hoitaja. Hän avustaa ja hoitaa potilaita sairaaloiden ja terveyskeskusten eri osastoilla, vanhainkodeissa, kotisairaanhoidossa, hoitolaitoksissa jne. Käytettyjä ammattinimikkeitä ovat lähihoitaja ja perushoitaja. Hoitotyöhön kuuluu mm. hoitotoimenpiteisiin osallistumista sekä potilaan auttamista ruokailussa, pesussa ja pukeutumisessa. (www.mol.fi Ammatit, viitattu ) Tähän tutkimukseen osallistuneista lähihoitajista valtaosa toimii tämänkaltaisissa tehtävissä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden yksiköissä työskenteli vuoden 2009 lopussa yhteensä henkilöä. Jos tarkastellaan vain naisten työllisyyttä, useampi kuin joka neljäs (28 prosenttia) Suomen työllisistä naisista työskenteli sosiaali- ja terveyspalvelujen alalla vuonna (Ailasmaa 2012: 1, 9.) Lähihoitajien koulutuksen saaneiden määrä puolestaan on kasvanut vuodesta 2000 lähes :lla, kun lasketaan tällä hetkellä työelämässä olevat. Työttömyysprosentti on lähihoitajan tai vastaavan tutkinnon suorittaneilla 5,4. Yli puolet lähihoitajista työskentelee sosiaalipalveluissa ja yli neljäsosa terveyspalveluissa. Loput ovat koulutuksen, opetuksen, apteekkien ja muiden toimialojen työpaikoissa. Työvoiman vuokrauspalveluissa lähihoitajia oli yli 1000 vuonna (Ailasmaa 2012: 1, 9.) Lähihoitajien ja perushoitajien ammattiliitossa SuPerissa on jäseniä runsaat , joista lähihoitajan tutkinnon suorittaneita on 76,5 % (Suomen lähi- ja perushoitajaliiton verkkosivut, viitattu ). Lisäksi Suomen Lähihoitajat ry. toimii Tehyn piirissä erillisellä yhteistyösopimuksella (Tehyn verkkosivut, viitattu ). Alaa opiskelevat voivat kuulua toiseen tai molempiin liittoihin. Koko sosiaali- ja terveysalaa koskeva muutos, joka liittyy väestön ikääntymiseen ja työssäkäyvän väestönosan pienenemiseen, aiheuttaa painetta hoitoalalle. Henkilöstön näkökulmasta katsottuna haluttuja ovat työalat ja työpaikat, joilla voi toimia koulutuksensa mukaisissa tehtävissä itsenäisesti ja ilman kohtuutonta kuormitusta. Hyvää palvelua ei voida taata, ellei henkilökuntaa ole tarpeeksi tai se ei ole riittävän osaavaa ja ammattitaitoista. Niinpä on oleellista kiinnittää huomiota hoitohenkilöstön paitsi määrälliseen myös laadulliseen mitoitukseen ja tarkoituksenmukaisuuteen. (Ruontimo 2012: 1 4.) Yksilöllisiä tai yhteisöllisiä tukitoimia voidaan tarvita; esimerkiksi maahanmuuttajatyöntekijöiden kielikoulutus on tarvittaessa yksi tapa vahvistaa työntekijän ammatillista kasvua toisaalta koko työyhteisö hyötyy monimuotoisen työyhteisön rikkaudesta ammentavasta koulutuksesta Lähihoitajan ammatillinen perustutkinto ja rakenne Ammatillinen koulutus Suomessa kestää yleensä kolme vuotta ja ammatilliseen perustutkinnon suorittamiseen sisältyy työssäoppimisjaksoja työpaikoilla. Ammatillista koulutusta järjestetään ammatillisissa oppilaitoksissa ja kansanopistoissa peruskoulupohjaisena, ylioppilaspohjaisena sekä oppisopimuskoulutuksena ympäri Suomea. Ammatillisessa koulutuksessa voi suorittaa myös kaksoistutkinnon, jolloin 16

17 saa ammatillisen perustutkintotodistuksen lisäksi ylioppilastutkintotodistuksen. (Koulutusnetti, viitattu ) Lähihoitajakoulutuksen sisällöt perustuvat Opetushallituksen 2010 sosiaali-, terveys-, ja liikunta-alan ammatillisen perustutkinnon opetussuunnitelmaan. Määräys on jaettu tarkemmin yhdeksään koulutusohjelmaan: asiakaspalvelun ja tietohallinnon, ensihoidon, kuntoutuksen, lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen, mielenterveys- ja päihdetyön, sairaanhoidon ja huolenpidon, suun terveydenhoidon, vammaistyön ja vanhustyön osaamisaloihin. Ammatillisen perustutkinnon perusteiden pohjalta koulutuksen järjestäjä hyväksyy ammatillista peruskoulutusta varten opetussuunnitelman. Järjestäessään näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta koulutuksen järjestäjä päättää koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä tutkinnon perusteiden mukaisesti. (Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010: 7 8.) Tutkinto muodostuu pakollisista ja valinnaisista tutkinnon osista sekä ammattitaitoa täydentävistä pakollisista ja valinnaista tutkinnon osista (ks. liite 3). Yksilöllisesti on oltava mahdollista sisällyttää tutkintoon myös opintoja niiltä osin kuin se on tarpeellista työelämän ammattitaitovaatimuksiin nähden ja ammattitaidon syventämisen kannalta. (Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010: 17.) Koska osaamisalat ovat varsin moninaiset ja toisaalta lähihoitajaopiskelijat taustoiltaan, lähtökohdiltaan ja tavoitteiltaan yksilöllisiä, valinnaisuutta pyritään varmistamaan sillä, että niiden pohjalta laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS). Sitä täytyy myös voida päivittää koko koulutuksen ajan. (Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010: 23.) Käytännössä myös myöhemmin työelämässä on mahdollista osallistua useisiin eripituisiin koulutuksiin, joissa syvennytään kussakin työpaikassa tarvittavaan erityisosaamiseen. Lähihoitajan perustutkintoon sisältyy työssäoppimisjaksoja, joiden tarkoitus on antaa valmiuksia käytännön työelämään. Jaksot ajoittuvat koko opiskelun ajalle, ja ovat tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua. (Ammattiopisto Omnia työssäoppiminen, viitattu ). Työpaikkojen ja koulutuksenjärjestäjien yhteinen tehtävä on järjestää jaksot niin, että ne voivat tarjota työelämävastaavuudeltaan, laadukkuudeltaan ja ajantasaisuudeltaan hyviä oppimispaikkoja. Työssäoppimisjaksolla opiskelija ei ole työsuhteessa työnantajaan ja koulutuksenjärjestäjä on vastuussa siitä, että opiskelija saa riittävästi ohjausta ja opetusta työssäoppimisjakson aikana sekä saavuttaa tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimukset. Myös palautteen antamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Työturvallisuuteen puolestaan liittyy se, että opiskelijalla on edellytykset tehdä työnsä turvallisesti ja omaa terveyttään vaarantamatta, ohjeita noudattaen. (Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010: ) Lähihoitajan tutkinnon perusteissa on myös kirjattu koulutuksen järjestäjän vastuu tarvittavien voimavarojen ja annetun tuen ja ohjauksen arvioijana sekä koulutus- 17

18 päivien että harjoittelujaksojen aikana: Koulutuksen järjestäjä huolehtii opetussuunnitelmassa siitä, että opiskelija voi saavuttaa tutkinnolle asetetut tavoitteet, saa riittävästi opetusta ja tarvitsemaansa ohjausta koulutuksen järjestämistavasta riippumatta oppilaitoksen kaikkina työpäivinä, myös työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen aikana (Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010: 21). Koulutuksen tavoitteet korostavat tasavertaista, yksilöllistä asiakkaan ja potilaan kohtaamista, toimintakyvyn, hyvinvoinnin, terveyden ja kuntoutuksen edistämistä sekä ammattilaisen kasvatuksellista tehtävää. Lähihoitaja työskentelee paitsi ihmisten kanssa myös heitä varten. Vastuussa hän on asiakkaan ja potilaan lisäksi myös yhteiskunnalle. Avustavat, ohjaavat ja yksilöä tukevat tehtävät korostuvat. (Sosiaalija terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010: 8.) Työssäoppimisjaksoja tehdään erilaisissa työpaikoissa eri työalueisiin tutustuen. Jo lähihoitajan perustutkinnon kuvauksessa sanotaan laaja-alaisen sosiaali- ja terveysalan osaamisen tarkoittavan lähihoitajan ammatissa sitä, että voi tarvittaessa joustavasti siirtyä alan erilaisiin työtehtäviin ja hyödyntää erikoisosaamistaan valitsemastaan koulutusohjelmasta. Lähihoitajan odotetaan myös tekevän valintoja ja päätöksiä luovasti mutta suunnitelmallisesti muuttuvissakin tilanteissa. (Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010: 8.) Työtehtävien kuvauksen lisäksi tavoitteisiin kuuluu lähihoitajaopiskelijoiden kouluttaminen siihen, että he osaavat toimia työssään sosiaali- ja terveysalan arvoperustan mukaisesti. Tämä tarkoittaa työssä esiin tulevien eettisien ongelmien tunnistamista, käsittelemistä ja ratkaisemista sekä sitä, että lähihoitaja noudattaa alansa ammattietiikkaa. Hänen on myös opittava työskentelemään vastuullisesti ja oikeudenmukaisesti ja toimittava velvollisuuksiensa mukaisesti. Valmistumisen jälkeen omia tietojaan päivittämällä ja ammattitaitoaan syventämällä sekä alaa seuraamalla lähihoitajan on lisäksi ylläpidettävä ja kehitettävä omaa ammattitaitoaan. Luonnollisesti on tärkeää myös oppia huolehtimaan omasta työ- ja toimintakyvystä sekä työhyvinvoinnista. (Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010: 8.) Maahanmuuttajien ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetukseen liittyen koulutuksessa huomioidaan tarvittaessa maahanmuuton syy, maassaoloaika sekä kehittyvä suomen kielen taito. Opintojen katsotaan myös tukevan opiskelijan kasvua sekä suomalaisen että hänen oman kieli- ja kulttuuriryhmänsä aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi (Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010: ). Tavoitteiden näkökulmasta katsottuna työ vaatii varsin alttiin, päättäväisen ja auttamishaluisen työntekijän, joka tuo arvot ja eettisen perustan arjen tasolle ja lähes henkilöityy noissa arvoissa hoitaen ja vaalien samalla myös itseään ja toimintaansa. Maahanmuuttajille merkittävän lisähaasteen luo kielitaito ja mahdollisesti lähtökulttuuriin verrattuna uudenlainen työkulttuuri. Toisaalta lähtökulttuuri on saattanut jo evästää hoitamiseen ja huolenpitoon osana perheen ja suvun perinteitä ja tapoja. 18

19 Tilanne yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Jo vuosia on puhuttu siitä, miten väestön ikääntyminen Suomessa on vaikuttanut ja yhä enemmän vaikuttaa työmarkkinatilanteeseen, joillakin aloilla erittäin merkittävästi. Erityisesti hoitoalalla väestön ikääntymisellä on merkitystä paitsi työelämästä poistuvien suuren määrän vuoksi myös hoitoa tarvitsevien määrän kasvaessa: vuonna 2011 julkaistun väestörakennetilaston mukaan 80 vuotta täyttäneitä ja heitä vanhempia henkilöitä oli Määrä oli viisinkertaistunut viimeisen 40 vuoden aikana. (SVT: Väestörakenne 2010, viitattu ) Tietoajassa vuonna 2003 ilmestyneessä artikkelissa jo todettiin, miten jonkin ajan kuluttua odotetaan eläkkeelle jääviä olevan enemmän kuin koskaan, ja sen tiedettiin horjuttavan koko eläkepolitiikan kasvun vuosina luotua perustaa (Tietoaika 2003, viitattu ). Artikkelin mukaan väestön ikääntyminen on runsainta seuraavat 20 vuotta, jota aikaa elämme tälläkin hetkellä. Vuosien 2000 ja 2030 välillä yli 65-vuotiaiden määrän ennakoitiin kasvavan 78,7 prosenttia. (Tietoaika 2003, viitattu ) Vuonna vuotta täyttäneiden määrä ylittikin miljoonan henkilön rajan; vuoden lopussa heitä oli Väestöllinen huoltosuhde, mikä tarkoittaa alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrää 100 työikäistä kohden, oli 2012 vuoden lopussa 54,3, joka on korkein luku sitten 1960-luvun. Alueellisesti ja kunnallisesti tarkasteltuna huoltosuhde toki vaihtelee Etelä-Savon maakunnan korkeasta 63,2:sta Uudenmaan maakunnan 47,1:een ja Järvenpään 45,8:sta Luhangan 101,8:aan. (SVT: Väestörakenne 2012, viitattu ) Nykyisen hallitusohjelman mukaisesti sosiaali- ja terveysalan palvelut on kuitenkin turvattava yhdenvertaisesti koko maassa ja vahvistettava kuntien edellytyksiä itsenäisesti vastata peruspalvelujen järjestämisestä (Palvelurakennetyöryhmän loppuraportti 2012: 13 14). Huoltosuhteen muutokseen liittyvät erilaiset vaikutukset sosiaali- ja terveysalan palvelurakenteen ohella ovat mediassakin jo jonkin aikaa olleet esillä lähes viikoittain. Meneillään oleva kehitys vaikuttaa työmarkkinoihin merkittävästi. Sosiaali- ja terveysalan henkilöstöstä neljäsosa tulee 2020 mennessä 65 vuoden ikään, joten alalle tarvitaan kipeästi uusia osaajia ja ammattilaisia. (Ailasmaa 2012: 1.) Pelkästään eläköitymisen myötä alalle avautuu noin työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä (Ruontimo 2012: 1). Henkilöstön määrä on kuitenkin tasaisesti kasvanut koko 2000-luvun ajan, vuosina %. Terveyspalvelujen puolella sairaalapalveluissa työskentelee yli puolet (54 %) ja sosiaalipalveluissa kaksi suurta ryhmää olivat vanhusten palvelut (mm. vanhainkodit ja palvelukodit) ja lasten päivähoito. Näiden alaisuudessa työskenteli yli kolme neljäsosaa koko sosiaalipalvelujen henkilöstöstä. (Ailasmaa 2012: 3.) Kesällä 2008 tuli voimaan valtioneuvoston asetuksen muutos (104/2008) terveydenhuollon laillistetuista ammattihenkilöistä. Muutokset liittyivät mm. opiske- 19

20 lijoiden työskentelyyn ja ohjaukseen terveydenhuollossa ja samalla ne rajaavat mahdollisuuksia toimia tilapäisesti tehtävissä, jotka ovat vain laillistettujen ammattihenkilöiden vastuulla. Asetus myös vaatii tiettyjä vähimmäistasoja osaamisessa, ja osaamisen ja arvioinnin vastuu siirtyi kunnille, kuntayhtymille ja sosiaalihuollon laitoksille riippumatta siitä, onko henkilö kuntaan nähden virka- vai vuokrasuhteessa. Ammattihenkilön sijaisena voi toimia opiskelija, mutta hänellä on oltava suoritettuna tutkinnostaan kaksi kolmasosaa (140 tai 180 opintopistettä), ja työnantajan on nimettävä hänelle jokaiseen työvuoroon henkilökohtainen ohjaaja, joka on laillistettu ammattihenkilö ja näin ollen oikeutettu harjoittamaan kyseistä ammattia. (Valtioneuvoston asetus (104/2008) terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen (564/1994) muuttamisesta 2008.) Tämän muutoksen myötä opiskelijoiden työmahdollisuudet monimutkaistuvat, mutta toisaalta turvataan opiskelijoiden ohjaus ja se, ettei heille anneta suurempaa vastuuta kuin mitä heillä on edellytyksiä kantaa. Yhtä kaikki ammattitaitoista henkilöstöä tarvitaan jatkuvasti lisää. Kesällä 2009 Tehy antoi eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle esityksen aluehallinnon uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi, ja sen yhtenä merkittävänä pääkohtana oli kiinnittää huomiota juuri koulutuksen ja työvoiman ennakointiin ja kohtaantoon sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Kuulemistilaisuus+eduskunnan+sos.+ja+terv.vlkssa+aluehallinnon+uudistamisesta.pdf 2009, viitattu ) Kohtaanto-ongelmassa on kyse siitä, että työmarkkinatilanne on epätasainen: joillakin aloilla työntekijöistä on pulaa ja toisilla taas on paljon työttömiä. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuus sisältää kaksi ääriulottuvuutta: työvoimapulan ja työvoiman ylitarjonnan. Kun kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa, syntyy kohtaamisen haasteita, jotka ovat joko alueellisia tai ammatillisia tai jopa molempia. Alueellinen kohtaamattomuus liittyy siihen, että työttömät ja avoimet paikat sijoittuvat eri alueille, ammatillisella tarkoitetaan puolestaan sitä, että työvoiman osaaminen tai ominaisuudet eivät ole sitä, mitä työnantaja erityisesti hakee. (Haapa-aho 2009: 10; Pentikäinen ym. 2009, viitattu ; Tuomaala 2010: 1 9.) Ilmiö koskee jossakin määrin kaikkia aloja, mutta työvoimapulasta on kärsinyt erityisesti sosiaali- ja terveysala. Alueellisesti tilanne vaihtelee kuitenkin paljon: yhtäällä eletään työvoimapulan keskellä, toisaalta mietitään työntekijöiden ylitarjonnan syitä. Kokonaistilanne on Uudenmaan ja Pirkanmaan osalta hieman parantunut vuoden 2009 alusta vuoden 2010 alkuun nähden, ja työpaikat ovat löytäneet työlle tekijöitä ja työttömiä on saatu rekrytoitua. Silti hoitoala on työkenttä, jolla on samaan aikaan ollut lukumääräisesti eniten vaikeasti täytettäviä työpaikkoja. (Tuomaala 2010: 2 3.) Erityisesti laitoksissa ja asumispalveluyksiköissä tehtävä työ koetaan raskaaksi sekä fyysisesti että psyykkisesti (Ruontimo 2012: 13); laitoshoitoon liitetään mm. työpaineet, rasitusoireet, sairauspoissaolot ja riittämättömyyden tunteet (Kröger ym. 2009: 7, 8). Myös vaikutusmahdollisuuksien sekä esimiehen tuen koetaan olevan matalalla. 20

21 Monet hoivatyötä tekevät harkitsevatkin töiden lopettamista. (Kröger ym , 8; Laine 2005). Työpaikoilla tärkeimpiä tekijöitä myös rekrytoinnin kannalta ovat henkilöstön hyvinvointi ja hoidon laadukkuus sekä kustannustehokkuus (Mäkipää ym. 2012). Aidosti laadukas asiakaspalvelu osaltaan jo itsessään parantaa osapuolten motivaatiota ja tyytyväisyyttä (Ruontimo 2012: 12). Vaikka Suomeen on viime vuosina rekrytoitu hoitajia myös ulkomailta (Jauhola ym. 2010), työperäinen maahanmuutto ei yksistään riitä vastaukseksi hoitoalan kasvavaan tarpeeseen. Jo maassa olevia maahanmuuttajia olisi Tehyn mukaan (2011: 10) houkuteltava alalle ja työpaikoista olisi tehtävä yleisestikin vetovoimaisempia. Maahanmuuttajista 2 % työskentelee sosiaali- ja terveysalalla (Tehyn selvitys 2005, viitattu ), mikä lukuna vaikuttaa varsin pieneltä. Toisaalta vuonna 2009 kaikista työllisistä vain 3,5% oli vieraskielisiä eli muun kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielisiä. On muistettava, että Suomessa on edelleen suhteellisen vähän maahanmuuttajia, joten myöskään heidän osuutensa työvoimasta ei voi olla kovin suuri. (Forsander 2013: 223.) Työttömyysaste Helsingissä maahanmuuttajaväestön osalta on kuitenkin kolme kertaa suurempi kuin koko väestössä (Opetusministeriön politiikka-analyysejä 2009:3, 13, viitattu ; Helsingin tila ja kehitys 2012: 11, viitattu ) Jos ei tarkastella kielikriteerillä saatuja lukuja ja keskitytään henkilöihin, jotka eivät ole Suomen kansalaisia ulkomaalaisiin heidän osuutensa kaikista työnhakijoista oli 8 % vuonna Työttömyysaste maahanmuuttajilla on vuoden prosentista kohonnut ja oli 2011 vuoden lopussa 24 %. Sama trendi näkyy tosin koko väestössä laimeammin; vuoden 2008 seitsemän sijaan työttömyysaste on nyt yhdeksän prosenttia. (Maahanmuuton tilastoja 2011: 16) Työmarkkina-asemaan vaikuttavia tekijöitä pohditaan tarkemmin luvussa 3. Pääkaupunkiseudulla ollaan jo joitakin vuosia sosiaali- ja terveysalan kaikilla osa-alueilla (terveydenhuollon, sairaanhoidon, sosiaalialan ja lasten päivähoidon) oltu tilanteessa, jossa yleensä alkaa ilmetä ongelmia työvoiman saannissa. Toisin sanoen hakijoita on ollut alle kaksi työtöntä henkilöä yhtä työpaikkaa kohti. (Hyvinvointialan kehittäminen 2009: ) Koko Suomea ajatellen työllisten määrä kasvoi vuonna 2011 nimenomaan sosiaali- ja terveysalalla, peräti henkilöllä. (Tilastokeskus : Työttömyys väheni vuonna 2011) Pääkaupunkiseudun maahanmuuttajaväestö Suomen väestö oli vuoden 2012 lopussa henkilöä (Väestörakenne 2012, Tilastokeskus, viitattu ), ja viidentenä vuotena peräkkäin muuttovoitto ulkomailta oli luonnollista väestönlisäystä suurempi väkilukua kasvattava tekijä (Väestörakenne, Tilastokeskus, viitattu ). Vieraskielisten osuus väestönkasvusta oli 87 %, mikä on 4,9 % koko väestöstä. Luku oli vuonna ,5 % (Väestörakenne 21

22 2011, Tilastokeskus, viitattu ). Suurimmat kieliryhmät olivat venäjänkieliset (62 554), vironkieliset (38 364) ja somalinkieliset (14 769). Seuraavaksi suurimmat kieliryhmät olivat englanninkielisten (14 666) ja arabiankielisten (12 042) ryhmät. (Väestörakenne 2012, Tilastokeskus, viitattu ) Pääkaupunkiseudulla vieraskielisiä ja ulkomaalaisia on suhteellisesti eniten, vuoden 2009 alussa 48,5 % koko Suomen ulkomaalaisista. Alueellahan asuu muutoinkin neljännes koko Suomen asukkaista. Myös muualta Suomesta muuttavien joukossa on ulkomaalaistaustaisia: tämä ryhmä on lähes yhtä suuri kuin kantaväestöön kuuluvien ryhmä. Kaupungeista nopeimmin 2000-luvun aikana on kasvanut Espoo (15 %), mutta myös Vantaan väkiluku on noussut 11 %, Helsingin puolestaan 5 %. Seudulle laaditun väestönennusteen mukaan väestö vielä nykyisestä 1,32 miljoonasta kasvaisi 1,5 miljoonaan 2022 mennessä. (Vieraskielisen väestön ennuste Helsingin seudulla : 5.) Vieraskielisyys ja Suomen kansalaisuus kriteereinä Lukujen ja prosenttien viidakossa on muistettava tilastolliset tekijät, jotka vaikuttavat erilaisiin tuloksiin taulukoissa. Kriteerinä eri tilastoissa voi olla muun kuin Suomen kansalaisuus. Suomen kansalaisuuden vuonna 2012 saaneita oli 9090, mikä on enemmän kuin vuonna (Suomen kansalaisuuden saamiset, Tilastokeskus, viitattu ) Jos henkilöllä on kahden maan kansalaisuus, Suomen ja jonkin muun maan, hänet lasketaan tilastoissa Suomen kansalaiseksi. Jos taas Suomessa asuvalla ulkomaan kansalaisella on useita eri kansalaisuuksia, rekisteröinti ja tilastointi tehdään sillä perusteella, minkä maan passilla hän on maahan tullut. (SVT: Väestörakenne 2012: 9.) Toinen, kenties kuvaavampi peruste eri kansalaisryhmiin jakamiselle on äidinkieli. Tukitoimien ja palvelujen saamiseksi erityisesti lasten kohdalla lienee parasta ja tavallisinta ilmoittaa äidinkieleksi vähemmistökieli, ei suomen kieltä, vaikka se yhtä vahva olisikin. Omaksi kielekseen voi nimittäin valita vain yhden kielen riippumatta siitä, onko henkilö kaksi- tai monikielinen. Kieli kuitenkin kertoo asukkaan taustasta kansalaisuuden muuttumista enemmän, koska se kantaa mukanaan myös kulttuuria. Tietoa kielitaustoista tarvitaan myös palvelujen ja työmarkkinoiden suunnittelun näkökulmasta enemmän kuin tietoa henkilön kansalaisuudesta. (Suomen kansalaisuuden saamiset, Tilastokeskus, viitattu ) Luokitellessamme henkilöitä maahanmuuttajiksi, maahanmuuttajataustaisiksi, ulkomaalaisiksi tai ulkomaalaistaustaisiksi liikutaan aina alueella, joka on sopimuksenvaraista ja varsin yksilöllistä. Suomeen vuosikausia sitten muuttanut ja täällä pitkään asunut aikuinen, tänne 2-vuotiaana muuttanut ja viime vuonna opiskelemaan tullut ovat kaikki kolme tilastollisesti samalla viivalla, jos ajatellaan sitä, että omaksi kielekseen voi ilmoittaa vain yhden. Samoin kansalaisuudeltaan suomalainen, joka 22

23 on jo vauvana muuttanut ulkomaille vanhempiensa kanssa, kokee kenties aikuisena takaisin muuttaessaan äidinkielestään ja kansalaisuudesta huolimatta olevansa varsin ulkopuolinen, ulkomaalainen. Voi olla, että hänen on aloitettava suomen kielen opiskeleminen lähes alusta, jos vanhemmat ovat käyttäneet kohdemaan tai jommankumman vanhemman äidinkieltä (muuta kuin suomea), suomea on käytetty vain puhuttuna kielenä tai se on jostakin syystä jäänyt muutoin puutteelliseksi, riittämättömäksi arkielämässä toimimiseen 1. Ulkomaalainen voi olla ihminen, joka ei vain ole tullut hakeneeksi kansalaisuutta, koska siihen ei ole ollut tarvetta. Samoin suomalainen on voinut olla Suomen kansalainen vasta kolme kuukautta. Maahanmuuttajista puhutaan siksi, että heidän synnyinmaansa on muu kuin Suomi. Tämä puolestaan voi koskea useita ulkomailla asuvia suomalaisvanhempien lapsia. Kun vuosia kuluu, toisen polven maahanmuuttajien joukko entisestään kasvaa, mikä osaltaan muuttaa termin maahanmuuttaja tai maahanmuuttajataustainen merkitystä. Kansalaisuus ei vielä siis kerro paljoa integraatiosta tämänkin tutkimuksen lähihoitajista osa on kansalaisuudeltaan suomalaisia, osa ei. Yhteinen tekijä kaikilla kuitenkin on muunkielisyys: äidinkieli heillä on jokin muu kuin suomi, ja se oli myös hakukriteeri valmistuneiden lähihoitajien yhteystietolistoja kerättäessä. Maahanmuuttaja-termiä käytetään tässä tutkimuksessa sen laajassa muodossa: riippumatta Suomessa oloajasta jokainen on muuttanut Suomeen synnyttyään ja asuttuaan ensin jossakin toisessa maassa. Lisäksi kaikkien äidinkieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame Työikäiset maahanmuuttajat Vuoden 2012 lopussa koko Suomen väestöstä työikäisiä oli 64,8 % koko maan väestöstä (Väestö, Tilastokeskus, viitattu ). Työikäisten tilastoinnissa on kuitenkin arkaainen epäkohta, joka liittyy työikäisen määrittelyyn: 15-vuotiaat eivät enää käy töissä siinä määrin kuin maanviljelyn ollessa yleisemmin koko perheen työpaikka (Rapo 2012, Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsaus 1/2012, viitattu ). Työikäisten määrän joka tapauksessa ennustetaan vähenevän vuoteen 2030 mennessä henkilöllä nykyisestä. Sen jälkeen työikäisen väestön määrä alkaa ennusteen mukaan hitaasti nousta. Työikäisten (siis tässä tilastossa vuotiaiden) osuus väestöstä pienenee nykyisestä 65 prosentista 58 prosenttiin vuoteen 2030 (Väestöennuste 2012, Tilastokeskus, viitattu ). Selvää on, että tarvitsemme muiden työllistämisstrategioiden ohella maahanmuuttoa työikäisen väestön vähenemisen johdosta. Suomeen ulkomailta muuttavat ovat tavallisesti työikäisiä. Esimerkiksi vuosien aikana muuttovoittoa saatiin 1 Vaikka tässä tutkimuksessa vain suomen kieli on maahanmuuttajien toinen kieli, rannikolla ja Etelä-Suomessa myös ruotsin kieli voi olla heidän toinen kielensä. 23

24 yhteensä henkilöä, joista alle 35-vuotiaiden osuus on 73 prosenttia. Vuonna 2008 muuttovoittoa ulkomailta oli ennätykselliset henkilöä. (Rapo 2009, viitattu ) Määrä ei ole laskemaan päin vaan nimenomaan kasvamassa. Ikärakenne ulkomaalaisilla on työvoimanäkökulmaa ajatellen hyvä: 75 % Suomessa asuvista ulkomaalaisista on vuotiaita, kun koko väestössä työikäisiä on prosentuaalisesti vain 60 %. Tästä huolimatta työhön osallistuminen on vähäisempää ulkomaalaisilla kuin suomalaisilla: ulkomaalaisten työllisyysaste on vain 52 %, koko väestössä taas 70 %. On toki myös muistettava, että eri kansalaisuuksien välillä on huomattavan suuria eroja työllisyydessä. (Ruotsalainen 2009, viitattu ) Usein määräaikaisista ja osa-aikaisista töistä ovat kiinnostuneet opiskelijat, joista osan työmarkkinat vetävät mukaansa kysynnän kasvaessa ja työntävät takaisin työvoimatarpeen vähetessä. Vuonna 2008 opintojensa ohella työskenteleviä oli 14 % kaikista työllisistä, joten kysymys on isosta reservistä, ei vain pienestä joukosta aktiivisia nuoria. (Työvoiman kasvu hiipui lamaan, Tilastokeskus, viitattu ) Emme suinkaan ole EU:n ainoa maa, joka joutuu pohtimaan tarkoituksenmukaisia ratkaisuja ikääntymisestä johtuvista haasteista ja huoltosuhdeongelmasta selviämiseksi. Maahanmuutto on kuitenkin ratkaisu, joka vaatii pitkäaikaista strategiaa: Suomeen kyllä muutetaan, mutta tavoitteena olisi saada maahanmuuttajat työllistettyä ja auttaa integroitumisessa suomalaiseen yhteiskuntaan. (Rapo 2009, viitattu ) Yhteiskunnasta ja sosiaalisesti mielekkäästä elämästä osalliseksi pääsemisessä työ on usein merkittävä tekijä. Työikäisten maahanmuuttajien työttömyys on korkeaa. Luku on suurin pääkaupunkiseudulla, missä muutenkin vieraskielisiä ja maahanmuuttajia on eniten. Siivooja, myyjä ja tarjoilija olivat tavanomaisimmat ammatit vieraskielisillä, mutta tyypillisimpien ammattien listalle on päässyt vuonna 2009 ensimmäistä kertaa myös perusja lähihoitajat. 24

25 Kuva 1. (Tilastokeskus: Vieraskielisten ammatit vuonna 2009) Aiesopimukset Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla Joulukuussa 2009 työ- ja elinkeinoministeriö allekirjoittivat pääkaupunkiseudun aiesopimuksen maahanmuuttajien työllistymisen edistämiseksi. Se tuli voimaan vuoden 2010 alusta, ja tavoitteena oli tehostaa maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä TE-toimistojen ja kuntien yhteisten toimenpiteiden avulla. Myös nopean työllistymisen mallia kehiteltiin. (Pääkaupunkiseudun aiesopimus, viitattu ) Taustalla vaikuttivat silloisen hallitusohjelman tavoitteet kansainvälistymisen toteutuksesta, syrjäytymisen ehkäisemisestä sekä monikulttuurisuuden ja kaksikielisyyden edistämisestä ( kirjattu Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen aiesopimus metropolialueen kehittämiseen ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi, viitattu ). Lisämäärärahaa saatiin mm. maahanmuuttajapalveluiden henkilöstöresurssien lisäämiseksi noin 40 henkilötyövuodella. Maahanmuuttajille tarkoitettuja alkukartoituksia ja koulutuksia työllistämistoimenpiteitä (esim. palkkatuki- ja työharjoittelupaikkoja) suunniteltiin järjestettävän tehostetusti, ohjausta sekä monikielistä neuvontaa kehitettävän. Koulutuksista pyrittiin tekemään jatkumoita, jotta vältytään turhilta odottamisjaksoilta. Myös korkeakoulutettujen täydennyskoulutusta ja tutkintojen tunnistamista suunniteltiin kehitettävän. (Pääkaupunkiseudun aiesopimus, viitattu ) Lähtökohtana aiesopimuksessa on se, että maahanmuutto on pysyvä osa pääkaupunkiseudun kehitystä. Koko Suomen maahanmuuttajaväestöstä noin puolet asuu pääkaupunkiseudun alueella, ja osuuden arvioidaan kasvavan edelleen. (Vieraskielisen väestön ennusta Helsingin seudulla : 5.) 25

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja Tutkinnon osan nimi ja laajuus: 2.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus, 20 osp. Pakollinen

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö Tehy ry 26.3.2010 1 Kansainvälisen rekrytoinnin Lähtökohtia

Lisätiedot

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016 Hyvinvointi ja palveluala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Otavankatu 4 50100 MIKKELI SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE syksy 2015 ja kevät 2016 Työelämän edustajina,

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET AMMATILLISEN TUTKINNON OSAN MUODOSTUMINEN JA TUTKINNON OSIEN VALINNAISUUS 19.11.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon perusteiden muutokset ja osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 1.8.

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon perusteiden muutokset ja osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 1.8. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon perusteiden muutokset ja osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 1.8.2015 Opetusneuvos Aira Rajamäki Lait ja asetukset, tutkintojen

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto Haasteena sosiaali- ja terveysalan työvoiman saatavuus Alalla työskentelevät eläköityvät Palvelutarpeen lisääntyminen kysynnän kasvu väestön ikääntyminen

Lisätiedot

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Kiinni Työelämässä Mahis työhön projektin väliseminaari 11.11.2009 Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen - yksikkö Opetushallitus Ammatillisten

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA SEUROISSA TYÖSKENTELEVILLE

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA SEUROISSA TYÖSKENTELEVILLE LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA SEUROISSA TYÖSKENTELEVILLE Oppisopimuskoulutus on ammatillista peruskoulutusta, joka koostuu työnopetuksesta työpaikalla ja tietopuolisesta opetuksesta

Lisätiedot

Työpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä

Työpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä Työpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä Minkälaista on hyvä työpaikkaohjaus? SuPer 26.3.2014 Opetusneuvos Aira Rajamäki Lähtökohdat hyvälle työpaikkaohjaukselle =>

Lisätiedot

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet...

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet... 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti Valtionavustus

Lisätiedot

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA Oppisopimuskoulutus on ammatillista peruskoulutusta, joka koostuu työnopetuksesta työpaikalla ja tietopuolisesta opetuksesta oppilaitoksessa sekä ohjatuista

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 TUTKE2-hanke Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 16.2.2012 ohjausryhmän työryhmän Ohjausryhmän tehtävänä on ohjata, linjata, tukea ja

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti

Lisätiedot

VOIMAA HOIVAAN II 2011-2013 MIESNÄKÖKULMAA SOTE-ALALLE

VOIMAA HOIVAAN II 2011-2013 MIESNÄKÖKULMAA SOTE-ALALLE VOIMAA HOIVAAN II 2011-2013 MIESNÄKÖKULMAA SOTE-ALALLE VOIMAA HOIVAAN II Voimaa Hoivaan II on osa Valtava -kehittämisohjelmaa, jota Työ-ja elinkeinoministeriö koordinoi Helsingin Diakoniaopisto(Hdo) toteuttajana

Lisätiedot

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille VUOSAAREN LUKIO_MAAHANMUUTTAJIEN VALMISTAVA KOULUTUS Lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille alkamassa Vuosaaren lukion yhteydessä on syksyllä 2011 alkamassa lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille.

Lisätiedot

Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa.

Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Aikuisten maahanmuuttajien ammatillisten näyttötutkintojen kehittäminen hyvinvointialalla -hanke

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Osallisena Suomessa Pudasjärvi Kuntamarkkinat 12.9.2012 Virpi Harilahti-Juola Pudasjärven kuntasuunnitelma uusi ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV Määräykset ja ohjeet 2012:41 Opetushallitus ja tekijät Määräykset ja ohjeet 2012:41 ISBN 978-952-13-5271-3 (nid.) ISBN 978-952-13-5272-0 (pdf) ISSN-L 1798-887X ISSN 1798-887X

Lisätiedot

TYÖPAIKKAKOULUTTAJA nuoren ohjaajaksi?

TYÖPAIKKAKOULUTTAJA nuoren ohjaajaksi? Sinustako TYÖPAIKKAKOULUTTAJA nuoren ohjaajaksi? Mitä työnantajan on hyvä tietää työpaikkakouluttajan tehtävästä oppisopimuskoulutuksessa? Mitä nuoren työpaikkakouluttajan valinnassa tulisi ottaa huomioon?

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19. 20.3.2009, Helsinki Opetushallitus Ulla Nieminen, Koulutuskeskus Salpaus Taustaa Osuma-projekti,

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen V-S:n koulutusstrategia/ Maahanmuuttajakoulutuksen teemaryhmä 8.6.2012 Sanna Halttunen-Välimaa EK Turku Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Jyväskylän seudun työryhmän näkemyksiä 27.11.2008 2008 Olli Patrikainen Johtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Kannattavan Kannattavan

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10. Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.2011 Sisältö 1. WinNova 2. Opiskelijoiden perehdyttäminen arviointiin 3.

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Osaava maahanmuuttaja ohjausta maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen 20.11.2015 Turku, Turun yliopisto & NVL Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen

Lisätiedot

Välinehuoltajan ammattitutkinto ja työ

Välinehuoltajan ammattitutkinto ja työ Välinehuoltajan ammattitutkinto ja työ Välinehuoltajan ammattitutkinto näyttötutkintona tai oppisopimuksella VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINNON SUORITTAMINEN Välinehuoltajan ammattitutkinto suoritetaan pääsääntöisesti

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYS OPETUSSUUNNITELMISSA 29.3.2011

KANSAINVÄLISYYS OPETUSSUUNNITELMISSA 29.3.2011 KANSAINVÄLISYYS OPETUSSUUNNITELMISSA 29.3.2011 Sirkka-Liisa Kärki Tutkinnot - yksikön päällikkö, opetusneuvos AMMATTIKOULUTUKSEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄ Valmistavat ja valmentavat koulutukset (4) 52 ammatillista

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Erityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa Materiaalia työpaikkaohjaajakoulutukseen ja työpaikkaohjaajien kanssa tehtävään yhteistyöhön

Erityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa Materiaalia työpaikkaohjaajakoulutukseen ja työpaikkaohjaajien kanssa tehtävään yhteistyöhön Erityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa Materiaalia työpaikkaohjaajakoulutukseen ja työpaikkaohjaajien kanssa tehtävään yhteistyöhön Seija Eskola Julkaisun tarkoitus Tämä materiaali on tarkoitettu

Lisätiedot

AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSI AMMATTIOSAAMISEN VAHVISTAMISEN TUKENA AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSIN SUORITTAMINEN Tiedotustilaisuus 14.5.

AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSI AMMATTIOSAAMISEN VAHVISTAMISEN TUKENA AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSIN SUORITTAMINEN Tiedotustilaisuus 14.5. AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSI AMMATTIOSAAMISEN VAHVISTAMISEN TUKENA AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSIN SUORITTAMINEN Tiedotustilaisuus 14.5.2008 Sirkka-Liisa Kärki, Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

AIKIS Aikuisten maahanmuuttajien kielikoulutus 2008 2011

AIKIS Aikuisten maahanmuuttajien kielikoulutus 2008 2011 AIKIS Aikuisten maahanmuuttajien kielikoulutus 2008 2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Aikis -hankkeen tavoitteena on koordinoida aikuisille maahanmuuttajille tarkoitetun suomen ja ruotsin

Lisätiedot

PALO (Testori) Kielitaidon ja oppimisen alkukartoituskeskus

PALO (Testori) Kielitaidon ja oppimisen alkukartoituskeskus PALO (Testori) Kielitaidon ja oppimisen alkukartoituskeskus Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuttajien alkukartoitusmallin luominen (ensisijainen tavoite) Tiedon lisääminen ja eteenpäin

Lisätiedot

Miehiä tarvitaan (ja halutaan) enemmän sote-alalle

Miehiä tarvitaan (ja halutaan) enemmän sote-alalle Miehiä tarvitaan (ja halutaan) enemmän sote-alalle 89/11 28 / 3,7 7071 / 49 120 000 VOIMAA HOIVAAN II 2011-2013 MIESNÄKÖKULMAA SOTE-ALALLE Taustalla mm.: PROJEKTIN TAUSTAA Sote-alan segregaatio, miesten

Lisätiedot

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Kokeilun päätavoitteet Tuottaa uusia testattuja toimintamalleja ja -tapoja laajamittaisen työssäoppimisen toteuttamiseen Tavoitteena on, Edistää työssäoppimisen

Lisätiedot

Koulutuksella Palkkatyöhön-projekti

Koulutuksella Palkkatyöhön-projekti Koulutuksella Palkkatyöhön-projekti Ilmiöitä, merkityksiä, kokemuksia Työttömyys tänään-seminaari 22.10.10 Heidi Kaartinen Projektipäällikkö Asumispalvelusäätiö ASPA People are all different. When you

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Alueellinen vesihuoltopäivä, Kouvola, 19.3.2015 Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit Koulutuspäällikkö Anna-Maija Hallikas 18.3.2015 1 Esiintyjän nimi Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012

Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012 Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012 Tavoite Kehittää toiselta asteelta ammattikorkeakouluun tapahtuvan siirtymävaiheen sujuvuutta Ohjaus Ura- ja jatko-opintosuunnittelu

Lisätiedot

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90 AOTT-mestari täydennyskoulutus Sisältö 1. Johdanto......................... 3 2. Koulutuksen tavoitteet ja tehtävä................ 3 3. Koulutuksen kohderyhmä................... 4 4. Valmistava koulutus.....................

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Työväline työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen arviointiin

Työväline työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen arviointiin Oppimistulosten arvioinnin kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla Erja Kotimäki projektipäällikkö SOTE JÄRKEVÄ -projekti Projektissa kehitetään lähihoitajakoulutukseen soveltuva, näyttöjärjestelmään yhdistetty

Lisätiedot

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja.

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja. Kielitaidon ja EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun osaamisen täydentäminen terveysalalla -työryhmä Laatia nykytilan kuvaus EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun terveydenhuollon ammattipätevyyden tunnistamisen

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt

Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisessa peruskoulutuksessa osa opiskelijan arviointia. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua, toteuttamista ja arviointia säätelevät laki ja

Lisätiedot

Lähihoitaja 80 ov (120) / 2v Yo-pohjainen koulutus SOTE. Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto

Lähihoitaja 80 ov (120) / 2v Yo-pohjainen koulutus SOTE. Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto Lähihoitaja 80 ov (120) / 2v Yo-pohjainen koulutus SOTE LÄHIHOITAJA - Lähellä sinua Sosiaali- ja terveysalan opistolla tarjoamme Sinulle mahdollisuuden hankkia ihmisläheisen ammatin, jonka työllistymisnäkymät

Lisätiedot

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä Opintoviikoista osaamispisteisiin, ECVET Round Table - keskustelutilaisuus Helsinki ma 9.12.2013 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista JULKISEN TYÖVOIMAPALVELUN TAVOITTEITA Työllisyysasteen nostaminen Osaavaa työvoimaa joustavasti työnantajan

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Tutkintojärjestelmän/perusteiden kehittämisen tahtotila

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Soila Nordström Opetusneuvos / Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Ammatillinen aikuiskoulutus yksikkö 11.2.2015 Näyttötutkinnot: tilastotietoja Vuosina

Lisätiedot