ARVIOINTIA JOHTAMISEN TULKINNASTA JA TOTEUTUKSESTA KOTIPALVELUOHJAAJAN NÄKÖKULMASTA ALPPIKSEN KOTIPALVELUTULOSYKSIKÖSSÄ.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ARVIOINTIA JOHTAMISEN TULKINNASTA JA TOTEUTUKSESTA KOTIPALVELUOHJAAJAN NÄKÖKULMASTA ALPPIKSEN KOTIPALVELUTULOSYKSIKÖSSÄ."

Transkriptio

1 56 KEHITTYYKÖ IDIS ALPPIKSESSA? ARVIOINTIA JOHTAMISEN TULKINNASTA JA TOTEUTUKSESTA KOTIPALVELUOHJAAJAN NÄKÖKULMASTA ALPPIKSEN KOTIPALVELUTULOSYKSIKÖSSÄ. Esa Uotinen Päättötyö Kevät 2000 Diakonia-ammattikorkeakoulu Alppikadun yksikkö

2 PÄÄTTÖTYÖN TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU/ ALPPIKADUN YKSIKKÖ Aihe: Kehittyykö idis Alppiksessa - Arviointia johtamisen tulkinnasta ja toteutuksesta Kotipalveluohjaajan näkökulmasta Alppiksen kotipalvelutulosyksikössä. Koulutusammatti: Sosionomi amk Nimi: Esa Uotinen Sivuja 55 Aika: kevät 2000 Liitteet 11 Tässä tutkimuksessa tarkastelen miten tulosjohtaminen on toteutettu ja miten kotipalveluohjaaja on toiminut toiminta-ajatuksen ja toiminta-prosessien kehittäjänä Alppiharjun sosiaalipalvelutoimiston, Alppiksen kotipalvelutulosyksikössä. Sekä mitä työ- ja organisaatiotyyppiä tulosjohtaminen on Toikan (1984) kehittämän teorian mukaan. Olen toiminut Alppiharjun kotipalvelussa kodinhoitajana vuodesta 1992 ja vs. kotipalveluohjaajana vuoden 1999 alusta. Koko tutkimustyöajan toimin myös tehtävässäni. Käytin aineiston hakumenetelmänä teemahaastattelua. Haastattelin pitkäaikaista kotipalveluohjaajaa, jolla on myös kokemusta kodinhoitotehtävistä. Keskustelen aiheesta myös kodinhoitajien, kotisairaanhoitajien ja kotipalveluohjaajien kanssa. Tuon esille 1990-luvun tärkeimmät toimintaprosessien kehittämishankkeet ja arviot näiden näiden tulostavoitteiden saavutuksista. Käytän työstämiseen lukuisia muistioita ja raportteja, sekä koulutus- ja kehittämistyöryhmien muistiinpanoja. Kotipalvelu on aluetyötä. Alueen esittämiseen olen käyttänyt ottamiani kuvia, jotka kuvaavat Alppilan kaupunginosaa ja toimintaprosessien kehittymistä. Tutkimus on reflektoivaa evaluaatiotutkimusta. Luon kokonaiskuvan teemahaastattelun avulla. Tutkin lähimenneisyyden aineistoa kotipalvelusta ja näin peilaan silloista toimintaa nykyiseen. Käytän Toikan teoriaa palkkatyön historiallisista kehitystyypeistä, jotta voin tehdä yhteenvedon toimintaprosessien kehittämisestä Alppiksen kotipalvelutulosyksikössä, sekä määritellä tämän avulla mitä työ- ja organisaatiotyyppiä tulosjohtaminen on. Alppiharjussa, Alppiksen kotipalvelutulosyksikössä, on vuosien välisenä aikana tapahtunut valtava työn sisällön ja kulttuurin muutos. Siihen on vaikuttanut poliittiset päätökset, jotka ovat edesauttaneet avohoidon lisäämistä. Tulosjohtamisen aikana on tapahtunut useita toimintaprosessien kehittämishankkeita. Alppiksen Kotipalvelutulosyksikössä työn suoritteet eivät ole olleet tärkeää tai tiukat säästöt, vaan yhteiskunnalliset vaikutteet. Asiakkaalle on mahdollistettu kotona asuminen laitoksen sijaan. Asiasanat: Kotipalvelu, Johtaminen, Toiminta-ajatus Säilytyspaikka: Diakoniaopiston kirjasto, Alppikadun yksikkö

3 57 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ 1. JOHDANTO 2. ALPPIS- KOTIPALVELUYKSIKKÖ 2.1. Keskinen sosiaalikeskus, Alppiharjun sosiaalipalvelutoimisto Asiakasrakenteesta Brahen palvelutalo Alppiksen kotipalvelutulosyksikön henkilöstörakenne Alppiksen kotipalvelutulosyksikön tukipalvelu PÄÄTTÖTYÖN ONGELMA; TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3.1. Tutkimusongelmat Palkkatyön historialliset kehitystyypit teoreettisena lähtökohtana Aineiston esittelyä Yhteenveto analyysitavastani HELSINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDON KEHITTYMINEN 4.1. Kunnallisen kotipalvelun alkuaikoja Kotipalvelu osaksi sosiaalihuoltoa TULOSJOHTAMINEN JA TOIMINTA-AJATUS 5.1. Yleisesti tulosjohtamisesta Tuloksellisuuden käsite julkishallinnossa Tulosajattelu Helsingin kaupungin organisaatiossa Tulosjohtamisen periaatteet Toiminta-ajatus...27

4 58 6. TOIMINTA-AJATUS 6.1 Toiminta-ajatuksen alkulähteillä Keskisen sosiaalikeskuksen toiminta-ajatus Alppiharjun kotipalvelun toiminta-ajatus TULOSJOHTAMISEN AIKANA TAPAHTUNUT TOIMINTAPROSESSIEN KEHITTÄMINEN ALPPIKSEN KOTIPALVELUTULOSYKSIKÖSSÄ VUOSINA Toimintaprosessien kehittäminen on osa tulostavoitteita muutosta Aina vaan siivotaan ja tuuletettaan Ei kotipalvelua, vaan kotihoitoa Minua hoitaa tiimi En voinut kuvitella, että elän vuonna Yhteenveto työ- ja organisaatiotyypeistä Alppiksen kotipalveluyksikössä JOHTOPÄÄTÖKSET POHDINTA..51 LÄHTEET LIITTEET

5 1. JOHDANTO Helsingin kaupungin organisaatio on toteuttanut tulosjohtamismallia 80-luvun lopusta lähtien. Tämä tuloksellisuuden kehittäminen on jatkuva prosessi, joka jatkuu yhä monissa kaupungin yksiköissä. Tulosjohtaminen on soveltunut hyvin useisiin kuntasektorin yksiköihin. Monet laitokset ovat näin saaneet mallin, jonka avulla ne ovat voineet osoittaa tuottavuutensa, joka usein on välillistä ja vaikeasti mitattavaa. Näin yksiköt ovat osoittaneet tarpeellisuutensa ja voivat olla kilpailukykyisiä yksityisten palveluntuottajien kanssa. Helsingin Energiassa mittaamiseen on perehdytty ja useat tutkijat, sekä konsultit ovat antaneet asiantuntija-apua tulosjohtamismallin käyttäjille. Helsingin energia on menestynyt kilpailussa hyvän johtajuuden ansiosta ja antanut mallia muille kaupungin virastoille. Sosiaalihuollossa tulosjohtaminen on useista syistä problemaattinen ja siellä työskentelevän henkilöstön voimavaroja kysyvä. Siksi tulosjohtamisen tutkiminen ja analysointi on tärkeää motivaation ylläpitämiseksi. Tämän päättötyön tarkoitus on esittää ja tutkia tulosjohtamisen käyttöönottoa 90-luvulla Alppiharjun kotipalvelussa, lähinnä Alppiksen kotipalvelutulosyksikössä. Tarkastelen kuinka tulosajattelu toimintaprosessina on lähtenyt käyntiin ja miten se yhdessä sosiaalihuollon yksikössä on ymmärretty ja toteutettu. Tutkimus on tehty kotipalvelun lähiesimiehen näkökulmasta. Tämän päättötyön tavoitteena on antaa kuva kotipalveluyksiköstä, jossa toteutetaan tulosjohtamista. Tarkoituksena on luoda realistinen käsitys tulosjohtamisesta tätä johtamistapaa aloittaville kotipalveluyksiköille. Olen toiminut Alppiharjun kotipalvelussa kodinhoitajana koko tulosjohtamisprosessin ajan. Tämän päättötyön aiheen valinta syntyi työn ohessa pohtiessani kodinhoitajan toimenkuvan muuttumista vuodesta 1991, jolloin itse tulin töihin Helsingin kaupungin kotipalveluun. Tätä ennen minulla oli ollut kokemusta opintoihin liittyvistä käytännön harjoitteluista Tampereen ja Espoon kotipalvelusta. Alppiharjun kotipalvelussa aloitin työt 1992 nykyisessä Hesarin yksikössä. Vuonna 1999 aloitin kotipalveluohjaajan viransijaisuuden Alppiksen yksikössä, jonka jälkeen palasin vt. kodinhoitajaksi. Keväällä vuonna 2000 toimin vs. kotipalveluohjaajana kolmannessa Alppiharjun peruspiirin yksikössä Kinaporin kotipalvelussa.

6 2 Innostukseni tulosajattelua kohtaan on lähtenyt liikkeelle siitä, että tulosjohtamisessa työntekijän vaikutusmahdollisuudet ovat avautuneet prosessin aikana. Olen ollut mukana asettamassa yksikön toiminta-ajatusta ja tulostavoitteita. Toiminta-ajatuksia kehitetään yhä useissa toimintayksiköissä. Useissa työyksiköissä toiminta-ajatus on jäänyt sanahelinäksi jonnekin taustalle roikkumaan ja haalistumaan ilmoitustaulun yhteyteen. Sitä ei olla kuitenkaan otettu pois, vaan se on eräänlainen muisto jostain hyvästä työpaikan kehittämispäivästä, joka on ollut jo vuosia sitten. Tämän tutkimuksen tarkoitus on muistaa sitä haalistunutta toiminta-ajatusta ja muistuttaa sen olemassaolosta. Onko se pysynyt ajan hengen mukaisena vai pitäisikö sitä tarkentaa tai kokonaan muuttaa? Tämä tutkimustyö tarkentui prosessinomaisesti ajan kanssa. Arviointi johtamisen tulkinnasta syntyi, kun olin Alppiharjun sosiaalipalvelutoimiston johtajien laatuiltapäivässä. Lähiesimiehet ovat tärkeässä avainasemassa johtamistulkinnasta ja sen toteutuksesta.

7 3 2. ALPPIS KOTIPALVELUTULOSYKSIKKÖ 2.1. Keskinen sosiaalikeskus (keke), Alppiharjun sosiaalipalvelutoimisto, Alppiksen kotipalvelutulosyksikkö. Tässä osiossa esitän tämän tutkimuksen tutkimuskohteen, Alppiksen kotipalvelutulosyksikön. Käyn läpi pääkohdat Helsingin kaupungin sosiaaliviraston organisaatiorakenteesta. Esitän Alppiharjun sosiaalipalvelutoimiston, sekä alueen missä Alppis sijaitsee. Alppis on Alppiharjun peruspiirin yksi kotipalveluyksikkö, joka on virallinen Osion nimi. Osion tavoitteena on luoda kokonaiskuva tutkimuksen kohteesta. Helsinki on jaettu seitsemään sosiaalikeskukseen. Keskinen sosiaalikeskus sijaitsee Pitkänsillan pohjoispuolella, aluetta hallitsevat tyypillisen urbaanit kaupunginosat: Kallio, Vallila, Alppiharju, Pasila ja Vanhakaupunki. Näillä jokaisella kaupunginosalla on omat sosiaalipalvelutoimistonsa, joita kutsutaan kotipalvelussa peruspiireiksi. (Ks. Liite 1) Tämä päättötyö käsittää Alppiharjun peruspiiriä ja lähinnä Alppiksen kotipalvelutulosyksikköä. Keskuksen ylintä tasoa johtaa sosiaalikeskuksen johtaja, toimistotasolla toimistopäällikkö ja yksikkötasolla kotipalveluohjaaja. Alppiharjun kotipalveluperuspiiri jakautuu kolmeen tulosyksikköön: Hesariin, Alppikseen ja Kinaporiin. Alueella on kaksi vanhusten palvelutaloa: Brahen palvelutalo ja Kinaporin palvelutalo. Palvelukeskus Kinapori toimii palvelutalon viereisessä kiinteistössä. Palvelukeskus tarjoaa arkisin lämpimän aterian joko paikanpäällä tai kotiin vietäväksi. Ruokapalvelun lisäksi palvelukeskus järjestää Helsinkiläisille eläkeläisille tarkoitettuja virkistys, -liikunta ja saunapalveluita. Kinaporin saunan yhteydessä on myös uima-allas. Keskisessä sosiaalikeskuksessa on vaalittu alueiden perinteitä ja siksi eri kotipalveluyksiköt ovat saaneet nimensä kansanmukaisesta slangi sanastosta. Alppiksen kotipalvelu tulosyksikkö sijaitsee Linnanmäen kupeessa kiilamaisesti Sturenkadusta Aleksis-Kiven katuun ja päättyy Viipurinkadun päähän.

8 4 Aluetta on rakennettu voimakkaasti sekä luvuilla, että sotien jälkeen. Suuret kerrostalot ovat 60-ja 70-luvun taitteessa rakennettu kovan asumispulan vuoksi. Alppilassa on myös vanhoja puutalokortteleita, joista osa on museoitu. Helsingin kaupungin työläismuseo sijaitsee Kirstinkujan varrella. Alueella toimii kaupungin sosiaalihuollon yksiköitä, että järjestöjä. Näistä merkittävimpiä ovat Hangonkadun hoitokoti, Hyvösen asuntola, Brahen palvelutalo, Alppilan seurakunta ja Reumaliiton toimitila. Alppiharjun terveysasema,sekä Päiväkoti Pikku-Duunari ovat Brahen palvelutalon yhteydessä. Alppilassa on useita kouluja, jotka synnyttävät päivisin alueelle hyvin nuorekkaan ilmapiirin ja vaikutelman. Lapset ja nuoret tulevat kuitenkin melko pitkien matkojen takaa Asiakasrakenteesta Alppiharjun alueella asuu asukasta.. Lapsia ja alle 16-vuotiaita nuoria asuu vain 4,3%.( Liite 1 Helsinki alueittain tilastot ). Eläkeläisiä asui alueella 14,8%. Vuonna 1998 Alppiharjun kotipalvelussa oli asiakkaita yhteensä 325 ja käyntejä oli yhteensä Yhdelle kotipalvelun työntekijälle tuli näin käyntejä 948. Käynnin hinnaksi muodostui 204 markkaa. Käynti lasketaan kotipalvelussa yhdeksi suoritteeksi, joka toimii mittayksikkönä2.2. Alppiksen kotipalvelutulosyksikkö. (Keke, toimintakertomus,-1999) Alppiksen kotipalveluyksikön asiakasrakenne koostuu pääosin vanhuksista ( yli 75v) ja vammaisista, joihin lasketaan alle 75v. asukkaat, joilla on jokin vamma tai sairaus. Myös mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsiviä aikuisia on suhteellisen paljon. Pirkko Tepposen tekemän lisenssiaattityön tulosten mukaan, joka oli tehty Alppiharjun peruspiirissä asuville yli 75-vuotiaille vanhuksille, niin depressiivisyyden esiintyvyys kotipalveluasiakkaiden osalta oli 33%. (Tepponen. 1996, 52) Alppiksen kotipalveluyksikkö on toteuttanut aika-ajoin myös ennakoivaa lastensuojelutyötä ja muuta lapsiperhetyötä, sekä maahanmuuttajien parissa tehtävää työtä. Asiakaskunta on laaja ja hyvin haastava. Kotipalvelun henkilöstö kohtaa päivittäin erilaisia ihmisiä ja heidän elämäntapojaan paljon ja monipuolisesti. Kuvat 1 ja 2 kuvaavat alueen erityispiirrettä. Alueelle on rakennettu eri aikakausina lähinnä työväen luokalle tarkoitettuja asuntoja. Ne ovat usein pieniä ja niiden

9 5 mukavuudet ovat vaillinaisia. Varsinkin alueen vanhukset asuvat usein hyvin askeettisissa oloissa Brahen palvelutalo Alppiksen piiriin kuuluu tärkeänä osana Brahen palvelutalo. Tämä alun perin kutsuttu Brahen vanhusten asuintalo rakennettiin v Alkuaan asuintaloon pääsi melko hyväkuntoisia vanhuksia, jotka eivät vielä tällöin tarvinneet kotihoitoa, vaan tulivat toimeen itsenäisesti. Vuonna 1994 nimi muutettiin palvelutaloksi. Nykyään palvelutaloon pääsee vain asukkaiksi, joilla on tarve hoitoon ja huolenpitoon. Samassa korttelissa ovat Alppiharjun apteekki, terveysasema ja päiväkoti Pikku-Duunari, sekä sosiaaliviraston työsuhdeasuntoja. (Haataja. 1998, 3) Asuntoja Brahen palvelutalossa on 55, sosiaaliviraston yhteispalveluosaston on 10. Paikkoja on 65. Varsinaista palvelutalon henkilökuntaa ei vielä tällä hetkellä ole, vaan palvelun tuottaa alueen kotipalveluyksikkö, sekä yksityiset palvelun tuottajat, sekä kiinteistöhuolto. Alppiksen kotipalveluyksiköstä kuusi työntekijää työskentelee pääosin Brahen palvelutalossa. Heillä on oma työhuone, jossa he hoitavat hallintoon liittyviä tehtäviä, kuten vuokrien ja ruokalaskujen kirjaamista ja pitävät palavereja. Asukkailla on mahdollisuus käydä tiettynä aikana hoitamassa asioitaan toimistossa. Jokainen työntekijä vastaa varsinaisesta peruskotipalvelusta ja laajennetusta kotipalvelusta asiakkaan kotona, sekä osallistuu palvelutalon muiden asioiden hoitoon.(haataja.1998, 3) Laajennettu kotipalvelu tarkoittaa, että osalla kodinhoitajista on lääkkeiden jako- ja insuliinipistoslupa. Luvan antaa terveysviraston ylilääkäri. Valtakunnallisissa suunnitelmissa on esitetty palveluasumisen määrätavoitteen lisäksi myös laskennalliset mitoitusperusteet henkilöstötarpeeseen. Arvioissa on esitetty henkilöstömitoitukseksi 1-3 kotipalvelun työntekijää /10 palvelutalon asukasta ja noin yhtä muuta työntekijää/ asukasta vuoteen 2000.(Haataja. 1998, 6) Varsinaista työntekijää palvelutalossa ei ole, vaan Alppiksen kotipalvelutulosyksiköstä on 6 hoitajaa. Hoitajista kolmella on lääke- ja insuliininpistolupa.

10 6 Seuraavalla sivulla kuvat 3 ja 4 kuvaavat alueen moninaisuutta. Pienellä alueella on paljon sosiaali- ja terveyshuollon yksiköitä, sekä kouluja. Kuvassa 3 on Alppiharjun terveysasema, jonka yhteydessä toimii Brahen palvelutalo. Talo on arkkitehtuurisesti suunniteltu niin, että palvelutalon sisällä voi liikkua rapusta toiseen astumatta ollenkaan ulos. Kaikki ovet ovat automaattisia, jotta liikuntaesteisillä on helpompi kulkea. Talossa on elektroninen vartiointi mahdollisia varkaita varten. Kuvassa 4 on tyylikäs Jugend-rakennus, jossa toimii Hyvösen asuntola. Asuntola on tarkoitettu kehitysvammaisille. Arkiaamuisin, kun asuntolan asukkaat menevät kouluun tai töihin, yksi kodinhoitaja on auttamassa vakituista henkilökuntaa aamutoimissa. Rakennuksessa on myös päihdeongelmaisille tarkoitettuja tukiasuntoja, jotka ovat erillään Hyvösen toiminnasta.

11 Alppiksen kotipalvelutulosyksikön henkilöstö Alppiksen kotipalvelutulosyksikössä työskenteli kotipalveluohjaajan lisäksi 15 kodinhoitajaa ja kolme kotiavustajaa.(1999) Tämän lisäksi työyhteisössä on yksi lähihoitaja-oppisopimusopiskelija. Henkilöstö on jaettu viiteen kylätiimiin, joista kaksi tiimiä toimii Brahen palvelutalossa. Kylätiimeillä on omat erityisvastuutehtävät, joista he yhdessä huolehtii. Iltatyössä on oltava aina yksi työntekijä, sekä viikonloppuisin kaksi päivystävää työntekijää aamusta. Henkilöresurssista kuusi työntekijää on suorittanut lähihoitaja-, neljä kodinhoitajan-, kolme perushoitajan-, yksi kehitysvammaohjaaja-, yksi terveydenhoitajatutkinnon. Tämän lisäksi työskentelee kolme kotiavustajaa, joilla on pitkä työkokemus ja kotiavustajakurssin käynyttä, sekä sosiaaliohjaaja, joka toimii yksikön esimiehenä. Miehiä yksikössä on kolme.( ) Alppiksen kotipalveluyksikön tukipalvelut Helsingin kaupungin kotipalvelu muodostuu lisäksi varsinaisen kotipalvelun lisäksi erilaisista tukipalveluista. Kotipalvelun tukipalvelut ovat ateria-, sauna-,kuljetus-, turvapuhelin-, pesula- ja virkistyspalvelut, jotka muodostavat yhdessä kotipalvelun kokonaisuuden. Kotipalvelusta ja kotipalvelun tukipalveluista päättää kotipalveluohjaaja. Näitä tukipalveluita saavat alueen asukkaat kaupungin ohjeistusten mukaisesti. Tukipalvelut ovat, joko yksityisiä palveluntuottajia, kaupungin tukemia palveluja, kuten esim. taxi-kortit, kotiateriat, pesula- ja siivouspalvelut tai kaupungin omia palveluita, kuten sauna ja virkistys. Nämä kotipalvelun tukipalvelut vaikuttavat varsinaisen kotipalvelun työn sisältöön. Kotipalveluhenkilöstöllä on vastuu tukipalvelujen järjestelystä asiakkaalle. Varsinkin 90-luvulla tukipalveluiden käyttö lisääntyi merkittävästi, ruoanlaitosta on luovuttu lähes kokonaan ja korvattu avun tarve kotiin tuoduista kotiaterioista. Samoin kauppapalvelun käyttö on lisääntynyt. Varsinkin alueen asukkaat, jotka ovat pyytäneet kotipalvelulta siivousta ja kaupassakäyntiä on ohjattu käyttämään yksityisiä palveluntuottajia ja/tai kotipalvelun tukipalveluja.

12 8 Alppiharjussa tukipalveluja tarjoaa Palvelukeskus Kinapori, joka hoitaa keskitetysti sauna- ja virkistyspalvelut. Kinaporin kammari tarjoaa päivähoitoa Keskisen suurpiirin huonokuntoisille kotona-asuville asukkaille, paikkaluku on 10 asiakasta/ päivä. Alppiharjun ulkopuolella dementoituneille asiakkaille on olemassa päiväpaikka Touhula, jossa he saavat virikkeellistä toimintaa. Alppiharjun asiakkaille on järjestetty myös muita sosiaalipalvelutoimiston ulkopuolisia toimintoja. Näistä merkittävimpiä ovat lyhytaikaishoidot Kustaankartanon ja Pakilan vanhainkodeissa, sekä Koskelan päiväsairaalatoiminta. Asiakkaat saavat tuetusti turvapuhelimen ja kotiateriat yksityisiltä palveluntuottajilta, joiden kanssa Helsingin kaupunki on tehnyt sopimuksen. Kauppapalveluita alueella on vähän. Vain yksi yksityinen pieni perheyritys toimittaa aterioita kotiin. Toimitus ilmainen ja Euroopan Unionin tukemaa toimintaa.

13 9 3. TUTKIMUSONGELMA, TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3.1. Tutkimuksen ongelmat Helsingissä, Alppiharjun sosiaalipalvelutoimiston kotipalvelussa aloitettiin vuonna 94 tulosjohtaminen. Tämän päättötyön tarkoituksena on selvittää tulosjohtamisen vaikutusta Alppiksen kotipalvelutulosyksikössä, syventää toiminta-ajatuksen sisältöä. Perehdyn tulostavoitteisiin, siten että rajaan tutkimuksen toimintaprosessien kehittämisen arvioimiseen.(liitteet 3-9. Avaintulos ja tulostavoitteet) Samoin tuon esille teoreettisesti millaista työ- ja organisaatiotyyppiä tulosjohtaminen edustaa. Tämän tutkimuksen oleellisena seikkana on tuoda esille, kuinka tulosjohtaminen on tulkittu kotipalveluohjaajan näkökulmasta ja miten hän on sitä toteuttanut yksikölleen sopivaksi. Tutkimuksen päämääränä on vastata seuraaviin kysymyksiin. Samalla kysymykset jakavat tutkimuksen kahteen eri osa-alueeseen. 1. Miten toiminta-ajatus on syntynyt? Toiminta-ajatus on tulosjohtamisen perusta. Tässä tutkimuksessa esitän kuinka tulosjohtamismallia toteutetaan ja miten tulosjohtaminen on ymmärretty Alppiksen kotipalvelutulosyksikössä. Tarkastelun lähtökohdaksi olen ottanut historiallisen aikaperspektiivin tutkimusongelmaan. Rajaan tutkimuksen niin, että esitän vain kokonaiskuvan pelkästään Alppiharjussa tapahtuneeseen kotihoitoon ja näin yritän valaista nykyistä toiminta-ajatusta Alppiksen kotipalvelutulosyksikössä. Pyrin tuomaan esille konkreettiset muutokset ja ne seikat, jotka ovat tehneet kotipalvelutyöntekijöiden toimenkuvan muutoksen 90-luvun aikana.

14 10 2. Miten toimintaprosessien tulosalueet ovat toteutuneet käytännössä Alppiksen kotipalvelutulosyksikössä vuosina ? Tämän tutkimuksen toisena osa-alueena on perehtyä syvemmin tulostavoitteisiin. Avaintulostavoitteet ovat jaettu kolmeen tai neljään osa-alueeseen riippuen siitä milloin tavoitteet ovat tehty. Appiksen kotipalvelutulosyksikkö siirtyi tulospalkkiojärjestelmään vuonna Tällöin määriteltiin neljä tulosaluetta: Taloudellisuus, palvelukyky, toimintaprosessien kehittäminen ja työyhteisön hyvinvointi. Tässä tutkimuksessa perehdyn lähemmin toimintaprosessien kehittämiseen Ennen tulospalkkiojärjestelmää oli avaintulostavoitteina seuraavat osa-alueet: asiakkaan itsenäisyyden ja voimavarojen tukeminen, henkilöstön ammattitaidon vahvistaminen ja yhteistyön selkiyttäminen. (Katso liitteet avaintulos ja tulostavoitteet vuosina ) Näissä kohdennan tutkimuksen lähinnä niihin prosesseihin, jotka liittyvät toiminnan kehittämiseen. Toiminnan arviointiin olen käyttänyt Toikan teoriaa historiallisista työ- ja organisaatiotyypeistä. Toikan historialliset työ- ja organisaatiomallit ovat yleistyksiä eri aikakausina tehdystä työstä. (Engeström 1995, ) Teoria on hyvin käyttökelpoinen myös lyhyemmän aikavälin tarkastelussa, kuten kotipalvelutyön analysoinnissa. Kotipalvelutyö on muuttunut 90-luvun aikana huomattavasti. Työn ulkoinen ja sisäinen toiminta on kehittynyt yhä laaja-alaisemmaksi toimintamuodoksi. Tätä teoriaa apuna käyttäen määrittelen mitä työ- ja organisaatiotyyppiä tulosjohtaminen edustaa. Jotta tutkimus olisi mahdollisimman yhtenäinen, olen esittänyt lähiesimiehen tulkintaa tulosjohdetusta yksiköstä. Kotipalveluohjaaja toimii yksikön lähiesimiehenä ja hänen vastuulleen jää toiminnallisen tason johtaminen. Tässä tutkimuksessa tarkastelen miten tulosjohtaminen on toteutettu ja miten kotipalveluohjaaja on toiminut toimintaajatuksen ja toiminta-prosessien kehittäjänä Alppiksen kotipalvelutulosyksikössä.

15 11 Toikka (1984) on kehittänyt teorian, joka toimii tämän tutkimuksen punaisena lankana. Toikka jakaa työn historialliset kehitystyypit kolmeen eri kehitystyyppiin: käsityömäinen työ-, rationalisoitu työ-, humanisoitu työ- ja ekspansiivisesti hallittu työja organisaatiotyyppi.(engeström.1995, 21) Käsityömäinen työ ja Organisaatio *alhainen monimutkaisuus *kasvava keskittyneisyys Rationalisoitu työ ja Humanisoitu työ ja Organisaatio organisaatio *kasvava monimutkaisuus *kasvava monimutkaisuus * korkea keskittyneisyys *korkea keskittyneisyys Ekspansiivisesti hallittu Työ ja organisaatio *korkea monimutkaisuus *alhainen keskittyneisyys Kaavio 1. Palkkatyön historialliset kehitystyypit (Engeström.1995,22 ) Edellä olevan kaavion yritys on esittää erilaisten kehityskulkujen historiallisia peruspiirteitä pelkistettyjen ideaalityyppien avulla. On huomioitavaa, että organisaatiot ovat moniaineksisia ja siksi niissä esiintyy jokaisesta tyypistä eri aineksia.(engeström.1995,24)

16 Palkkatyön historialliset kehitystyypit teoreettisena lähtökohtana Tämä tutkimus on evaluaatiotutkimus, suomeksi arviointitutkimus, joka on monitieteellistä toimintaa, jossa käyttötarkoituksesta riippuen on sovellettu monia erilaisia "oppeja" eri tieteenalojen piiristä: tutkimukseen ovat vaikuttaneet muiden muassa sosiologia, sosiaalipolitiikka, organisaatiotutkimus. Arviointitutkimus on lähtökohdiltaan soveltavaa yhteiskuntatieteellistä tutkimusta, jossa korostetaan tulosten hyväksikäyttöä päätöksenteossa ja toiminnan ohjaamisessa. (Kuitunen, -91. s.14) Evaluoinnit pyrkivät vastaamaan miten kysymyksiin; halutaan saada tietoa miten toimenpiteet toimivat ja ovatko ne tehokkaita.(julkunen s. 7). Suomessa evaluointitutkimukselle ei vielä ole muodostunut selvää perinnettä. Se on ollut tähän mennessä hallinnollis-painotteista, jolloin ennen kaikkea ollaan kiinnostuttu siitä, kuinka hyvin tai huonosti projektit ovat pystyneet työllistämään ihmisiä, tai onko rahojen käyttö tarkoituksenmukaista ja miten innovatiivisia hankkeet ovat olleet.(julkunen s.9 ) Evaluaatio on sekä näyttöä, että asian tai ilmiön arvon ratkaisemista. (judgement of worth). ( Shaw, 1999.s.17). Ian Shaw on jakanut evaluaatiotukimuksen kolmeen eri evaluaatiostrategiaan: Näyttöön perustuva evaluaatioon, vahvistavaan evaluaatioon ja reflektiiviseen evaluaatioon. Näistä strategioista reflektiivinen evaluaatio (Reflective evaluation) sopii tutkimukseeni. Reflektiolla tarkoitetaan niitä mielen ja tunteiden toimintoja, joiden kautta tutkimme kokemuksiamme saavuttaaksemme uuden ymmärryksen asiasta. Yksin teoriaa tai näyttöä ei voida käyttää erillään meidän henkilökohtaisesta ja kokemuksellisesta tiedostamme. Tutkijat ja ammatinharjoittajat, jotka painottavat reflektiivisen käytännön tärkeyttä eivät hyväksy teorioiden merkitystä vaan ovat kiinnostuneita siitä, kuinka teoria voisi olla aidosti käyttökelpoinen käytännön työssä. Samalla heitä kiinnostaa, voisiko teoria jopa kehittyä käytännön kautta. He korostavat kahta toisiinsa liittyvää asiaa: tieto nousee toiminnasta ja on toimintaa varten ja tietoa testataan elävän elämän tilanteissa.(shaw, 1999.s.20)

17 13 Reflektiivinen käytäntö hyväksyy ns. maallikkotiedon merkityksen. Kahtiajakoon asiantuntevan professionaalisen tiedon (enemmän tai vähemmän luotettavan) ja naiivin maallikkotiedon (enemmän tai vähemmän epäluotettavan) välillä suhtaudutaan usein oikeutetun skeptisesti. Reflektiiviset evaluoijat ymmärtävät, että tavalliset ihmiset voivat asiantuntijoiden ohella harjoittaa hyvää käytännön arviointia. Reflektiivinen evaluoinnin piirre on, että se on usein osallistuvaa evaluointia. Validissa ihmisiä koskevassa tutkimuksessa tutkittavien tulee osallistua sosiaalisen ymmärryksen luomisprosessiin, minkä tähden voimme ainoastaan tehdä tutkimusta ihmisten kanssa vertaisina ja rinnakkaisina tutkijoina. (Shaw 1999,20). Edellä mainittu käytäntö näkyy niin, että työskentelen koko tutkimuksen ajan tutkittavassa ympäristössä ja teen omakohtaisia havaintoja ja keskustelen työntekijöiden kanssa kyseisestä aiheesta. Tulen myös peilaamaan saamani tietoa teoriaan. Lähinnä käytän Toikan kehittämää työn historiallisia kehitystyyppejä selvittämään työn sisällön muutoksia kotipalvelussa. Lyhyesti sanottuna reflektiivisen evaluaation tavoite on reflektiivinen käytäntö. Työntekijöiden sosiaalialalla täytyy tietää mitä he tietävät. Tässä tutkimuksessa tämä tarkoittaa oman henkilökohtaisen ja kulttuurisen tiedon läpikäymistä. (Shaw 1999,28) Ne ovat kotipalvelun taustatekijöiden, kuten muuttuneiden toimintatapojen esilletuomista, historiallisten seikkojen ja tapahtumien kuvausta ja kotipalvelun toimintaprosessien kehittymiseen liittyvien vaiheiden tarkastelua. Historiaa olen lähestynyt kahdesta eri näkökulmasta. Sosiaalihistoriallista pohdintaa on luvussa Helsingin kaupungin kotihoidon kehittyminen, jossa keskitytyn kaupungin työläiskortteleiden oloihin Pitkänsillan pohjoispuolella vuosisadan alussa, jossa sijaitsee Alppiharjun kaupunginosa. Tutkimuksen olen rajannut vain tähän kaupunginosaan. Toinen historiallinen näkökulma on kotihoitotyön sisällön muuttuminen kotipalvelussa. Näiden historiallisten näkökulmien kautta haluan osoittaa nykyiset kotipalvelun suuntaviivat ja käytännöt kuinka tulosjohtaminen on edesauttanut kehitystä.

18 14 Induktiivisessa tutkimuksessa tutkimustyö tai arviointi tulee ennen teorian muodostamista. Olen pyrkinyt myös kehittämään ja ideoimaan omaa aineistoani. Olen kerännyt informaatiota siten, että testaan soveltuuko selitys annettuun tapaukseen. Kun teorisointi tulee ennen tutkimusta, sovellan deduktiivista lähestymistapaa. Deduktiivista lähestymistapaa olen käyttänyt luvussa seitsemän, jossa pohdin tulosjohtamisen aikana tapahtunutta toimintaprosessien kehittämistä. Ero induktiivisen ja deduktiivisen lähestymistavan välillä ei koskaan ole niin selvä kuin saattaisi kuvitella. Tämä johtuu siitä, että teorian ja aineiston keräystä ei voida erottaa toisistaan. Ero vaikuttaa kuitenkin tietoisesti tai tiedostamatta tapoihin, joilla arvioidaan työtä.(shaw 1999,25) Tämä tutkimus on myös kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus, joka on luonteva kyseessä olevaan aiheeseen. Bo Enerothin mukaan kvalitatiivinen tutkimusmetodi on yksinkertaisesti menetelmä, jonka tavoitteena on kuvata ilmiön ominaisuuksia. Sen ei välttämättä tarvitse kertoa kuinka monta tutkittavia ilmiöitä on, tai kuinka monta ominaisuutta ilmiö pitää sisällään. Sen sijaan kvalitatiivinen menetelmä antaa tietoa siitä, minkälaisia ominaisuuksia tutkimuskohteeseen liittyy. Kvalitatiivisen aineiston analysointitapoja on useita, menetelmän valintaan vaikuttavat tutkimuskohde, kysymyksenasettelu ja aineiston laajuus. (Hirsjärvi& Hurme 1988) 3.3. Aineiston esittelyä Olen toiminut Alppiharjun kotipalvelussa kodinhoitajana vuodesta 1992 ja vs. kotipalveluohjaajana vuoden 1999 alusta. Koko tutkimustyön ajan toimin myös tehtävässäni. Käytin aineistonhakumenetelmänä teemahaastattelua. Olen pyrkinyt saamaan haastateltavaksi henkilöä, jolla on asiantuntemus organisaatiosta, työnjohdosta, että omakohtaista tietoa ja taitoa kotipalvelutyöstä. Tämä pyrkimys ei kuitenkaan takaa sitä, että tutkimusongelman kannalta olennaiset asiat saataisiin mahdollisimman perusteellisesti selvitettyä. Aineiston laatu on riippuvainen haastattelun onnistumisen lisäksi haastateltavasta ja hänen tiedoistaan, näkemyksistään ja mielipiteistään. (Turunen. 1995,7).

19 15 Haastattelin aluksi pitkäaikaista, virkaatekevää kotipalveluohjaajaa saadakseni kokonaiskuvaa aiheestani. Teemahaastattelussa on tyypillistä haastattelun aihepiirit eli teema-alueet ovat tiedossa, mutta kysymysten muoto puuttuu.(hirsjärvi, 1997). Haastattelin siten, että annoin haastattelevalle etukäteen haastattelurungon(liite 2), joka sisälsi periaatteessa kaikki haastatteluun aiotut teemat. Haastattelumetodiikka oli siis puolistrukturoitu teemahaastattelu (ks. Hirsjärvi, Hurme, 1995). Haastattelukertoja oli kaksi. Ensimmäisenä haastattelukerralla keskityttiin kotipalvelun toimintaan ennen tulosjohtamista ja toisella kerralla aiheena oli toimintaajatuksen kehittyminen tulosjohtamisen aikana. Haastattelut käytiin Alppiharjun kotipalvelutoimistossa. Toimisto rauhoitettiin, haastattelukerroilla ei tapahtunut mitään häiriötekijöitä. Haastattelut äänitin sanelulaitteelle, jonka jälkeen trans-skriptioin ne tekstinkäsittelyn avulla paperille. Tuon esille 1990-luvun tärkeimmät toimintaprosessien kehittämishankkeet ja arviot näiden tulostavoitteiden saavutuksista. Käytän työstämiseen muistioita ja raportteja, sekä koulutus- ja kehittämistyöryhmien muistiinpanoja, sekä keskustelen kodinhoitajien, kotisairaanhoitajien, sekä kotipalveluohjaajien kanssa. Tutkimusluvan olen saanut Sosiaalivirastolta.(Liite 10. Tutkimuslupa) Alppiharjun peruspiirissä työskentelee useita henkilöitä, jotka ovat joko työn ohella opiskelleet, oppisopimuksen kautta saaneet tutkinnon tai jatkaneet päätyökseen opiskelua saavuttaakseen lähihoitajan, sosiaaliohjaajan tai terveydenhoitajan tutkinnon ja näin ovat tehneet oppilastöitä kotipalvelusta tai kotisairaanhoidosta. Näistä töistä olen myös saanut arvokasta tietoa. Kotipalvelu on aluetyötä. Alueen esittämiseen olen käyttänyt ottamiani kuvia, jotka kuvaavat Alppilaa. Ottamillani kuvilla on myös syvällisempi merkitys. Haluan esittää niillä alueen moni-ilmeisyyttä, sekä alueelle tyypillistä rakennuskantaa ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuutta. Toiseksi tuon kuvin esille tyypillisiä tilanteita kodinhoitajan työstä toimintaprosessien kehityttyä nykyaikaisessa kotipalvelussa. Kuvat olen sijoittanut asiayhteyteen ja kuvien määrä kahdeksan.

20 16 Materiaalin keräämiseen olen pyytänyt virastolta tutkimusluvan.(liite 11). Sekä haastateltava, että kuvissa olevat henkilöt tietävät mihin ja mitä varten käytän pyytämääni tietoa ja oheismateriaalia. Yleisesti ottaen materiaalia oli runsaasti saatavilla, sillä Alppiharjun kotipalvelu on ollut ensimmäisiä kotipalveluyksiköitä, joissa on alettu toteuttaa tulosjohtamista. Etenkin Alppiksen kotipalvelutulosyksikön arvioinnit ja kalenterit ovat olleet suurena apuna tämän työn alullepanijana. Muuten samantyyppistä tutkimusta ja sisällöllistä tutkimusta Helsingin kaupungissa ei ole aikaisemmin tehty Yhteenveto analyysitavasta Tutkimuksessani lähden teemahaastattelun avulla luomaan kokonaiskuvaa tutkimuskohteesta. Haastattelen pitkäaikaista kotipalveluohjaajaa, joka on toiminut samassa toimipisteessä vuosia ja on kokenut organisaatiomuutoksia ennen tulosjohtamista. Tutkin toimintaraportteja, muistioita, päiväkirjoja ja muistiinpanoja koulutuksista. Käyn koulutustilaisuuksissa, joissa käsitellään tutkimusta sivuavia aiheita. Toimintataso on lähinnä lähiesimiehen näkökulma. Haastateltavani oli pitkäaikainen kotipalveluohjaaja Alppiksen tulosyksiköstä, joka oli työnkierrossa toisessa yksikössä ja itse toimin n. puoli vuotta kyseisellä alueella myös ohjaajana. Rajasin tutkimuksen juuri tälle tasolle. Tutkimus on reflektoivaa evaluaatiotutkimista. Työni ohessa teen havaintoja, muistelen ja keskustelen työtovereitteni kanssa aiheestani. Tutkin historiallista aineistoa kotipalvelusta ja näin peilaan silloista toimintaa nykyiseen ja kysyn miten mikäkin asia on lähtenyt toimimaan, jotta on saavutettu nykyinen toiminta. Käytän Toikan teoriaa palkkatyön historiallisista kehitystyypeistä, jotta voin tehdä yhteenvedon toimintaprosessien kehittämisestä Alppiksen kotipalvelutulosyksikössä, sekä määritellä mitä työ- ja organisaatiotyyppiä tulosjohtaminen on. Jotta tutkimukseni olisi mahdollisimman eettisesti kestävä. Olen pyytänyt Sosiaalivirastolta tutkimusluvan ja kertonut tehtävän tarkoituksen haastateltavalleni. Kuvia ottaessani olen toiminut samoin. Olen myös antanut lukea tutkimustyötäni

21 17 kolleegoillani, sukulaisilla ja ystävilläni, sekä päättötyön ohjaajallani, jotta tutkimukseni ei sisältäisi arkaluontoista tai vääristelevää sanomaa. 4. HELSINGIN KAUPUNGIN KODINHOITOTOIMINNAN KEHITTYMINEN 4.1. Kunnallisen kotipalvelun alkuaikoja Helsingissä Tässä luvussa esitän kunnallisen kotihoidon historiaa Helsingissä. Historian kuvaamiseen olen käyttänyt Helsingin kaupungin terveysviraston julkaisemaa kirjasta "Kotisairaanhoitoa Helsingissä sata vuotta ja sosiaaliviraston julkaisemaa Helsingin kunnallinen kodinhoitotoiminta , sekä raporttia Helsingin kotihoitojärjestelmästä, jonka on luonut sosiaaliviraston ja terveysviraston vuosien vanhuspalvelujen linjaryhmän kotihoitoryhmä. Edellä mainituista tutkimuksista olen ottanut Alppiharjua koskevaa tietoa. Tämän luvun tarkoituksena on esittää sosiaalinen näkökulma nykyaikaisen kotihoidon toiminnalle ja merkityksellisyydelle. Samoin haluan tuoda esille päätöksiä, jotka ovat vieraannuttaneet kotisairaanhoidon ja kotipalvelun aikaa myöten toisistaan, niin että yhteistyö on pitänyt aloittaa monien toimintaprosessien ja projektien kautta. Nykyaikainen kotipalvelu on melko uusi toimintamuoto kunnan kotihoitojärjestelmää pohdittaessa. Helsingissä kotisairaanhoitoa on harjoitettu vuodesta Kaupunki osti Diakonissalaitokselta kotisairaanhoitoa, joka oli tarkoitettu köyhälle väestönosalle. Syy sairaanhoitajan perustamiseen oli elinolosuhteet. Tuolloin suuri osa kaivoista oli saastuneita ja vesijohtoverkostoa alettiin vasta rakentaa. Jätteet heitettiin ulkohuoneiden taakse. Vesiklosetista, käymälähygieniasta ei voitu juuri puhua. Vielä 1800-luvun lopulla terveydenhuolto oli järjestäytymätöntä, vähitellen alettiin ymmärtää yhteiskunnan vastuu niissäkin asioissa. Esim. Harjussa 1888 sattunut pilkkukuumeepidemia oli saanut kaupungin rahatoimikamarin heti rakennuttamaan alueelle vesijohdon. Puhdas vesi oli ja on terveyden perusta.(laiho. 1996,13) Kauppa, teollisuus ja käsityöläisammatit kehittyivät Helsingissä. Väestön- kasvu oli vuosisadan vaihteessa huimaa. Kaupungin asukasluku kaksinkertaistui 1870-luvun nälkävuosien jälkeen vuoteen Vuonna 1910 asukkaita oli jo noin Asuinolosuhteilla oli suora vaikutus kaupunkilaisten sairastumiseen.

22 18 Vuonna 1900 tehdyssä työläisoloja kartoitetussa tutkimuksessa selvisi, että lähes kolmannes asunnoista oli ilman valaistusta ja melkein puolet kosteita ja kylmiä. Lisäksi 68% työväestöstä asui yhden huoneen asunnossa. Asumistiheys oli keskimäärin 3,9 henkeä asuntoa kohden. Kallion yksiöissä asumisahtaus oli suurin eli 4,6 henkeä. Koko kaupungissa asumistiheys huonetta kohti on 2,0 ja Kaivopuistossa 1,2.(Laiho. 1995,13) Ahdas asuminen ja suuren ihmismäärän kasautuminen pienelle alueelle aiheutti laajoja terveydellisiä haittoja. Se oli työläisten ja kaupungin köyhimmän väestönosan todellisuutta. Hygienian merkitystä ei ymmärretty. Se olikin usein kehityksen esteenä. Kaupungin alueella aikaansaadut parannukset eivät ulottuneet välittömästi kaupungin ulkopuolella surkeissa oloissa asuviin ihmisiin, joiden asuinalueilla esimerkiksi kulkutaudit saattoivat edelleen helposti levitä. Näin tartuntapesäkkeet olivat lähellä kaupunkilaisia.(laiho, ) Helsingissä kodinhoitotoiminnan aloitti terveydenhoitolautakunta. Toisen maailmansodan jälkeen kotisynnytykset olivat yleisiä ja äitiysneuvoloita perustettiin. Neuvoloissa tarvittiin henkilöitä, jotka kädestä pitäen auttoivat vastasyntyneitä ja heidän äitejään kodeissa. Vuonna 1945 äitiysneuvolaan valittiin kodinhoitajaksi kätilö. (Tuominen. 1981,1) Helsingin työvalmiusnaiset ry:lle kaupunki myönsi avustusta kodinhoitajien palkkaamiseen mk. Ilmaisia päiviä vaadittiin 145 vastapalveluksi. Menettelytapa jatkui vuoteen 1951 asti, jolloin lakimääräinen kodinhoitotoiminta alkoi.(tuominen R.!981,2) Vuonna 1947 Väestöliitolle myönnettiin apuraha kotisisartoiminnan rahoittamiseen ehdolla, että se antoi ilmaista kotisisarapua huoltolautakunnan osoittamille kotisisaravun tarpeessa oleville perheille. Vuonna 1948 lasten- ja äitiysneuvoloiden alaisten kodinhoitajien välittäminen perheisiin siirrettiin terveydenhoitoviraston toimiston tehtäviin kuuluvaksi. Helsingissä tällöin kodinhoitajien määrä oli 11.(Tuominen. 1981,2)

23 19 Vuonna 1950 terveydenhoidontarkastaja laati terveydenhoitolautakunnan toimeksiannosta suunnitelman kotisairaanhoidon uudistamisesta. Toimenpiteiden tarkoituksena oli mm. helpottaa paineita sairaaloissa ja poliklinikoilla. Kotihoitoa voitiin antaa monissa niissä tapauksista, jotka kotihoidon puutteessa olisi ollut otettava sairaalaan tai jotka olivat lisäämässä sairaaloihin pyrkivien lukumäärää.(tuominen R. 1981) Laki kunnallisista kodinhoitajista säädettiin Lain mukaan kodinhoitajakunnan tuli olla sosiaalilautakunnan alainen. Kotisairaanhoito toimisto perustettiin, koska terveydenhoitolautakunnan mielestä kotisairaanhoitotyö voitiin hoitaa tehokkaammin keskittämällä se omaksi yksikökseen. Maaliskuussa 1951 purettiin Helsingin kaupungin ja Diakonissa laitoksen kanssa yhteinen sopimus kotisairaanhoidon järjestämisestä. Sopimus oli voimassa vuodesta 1896.(Laiho A.1996, 33) Kotisairaanhoitajien ja kodinhoitajien yhteistyö olisi ollut järjestettävä hyvin kiinteäksi yhteisine johtoineen ja toimistoineen (Eranti 1999, 12) Kotipalvelu osaksi sosiaalihuoltoa Kodinhoitotoiminnan yleiset perusteet ja edellytykset muuttuivat, kun laki kunnallisista kodinhoitajista tuli voimaan Lain mukaan kodinhoitotoiminta oli sosiaaliministeriön ja sen alaisten tarkastusviranomaisten johdon ja valvonnan alaista. Paikalliset tehtävät kuuluvat sosiaalilautakunnalle., joka saattoi asettaa johtokunnan, jossa kunnan terveydenhoitoviranomaiset ovat edustettuina. Kodinhoitotoimintaa varten oli sosiaalilautakunnan toimesta laadittava ohjesääntö. Kunnan palvelukseen otettujen kodinhoitajien tehtävänä oli lähinnä vähävaraisissa monilapsisissa kodeissa huolehtia perheenemännän säännölliseen kodinhoitoon kuuluvista tehtävistä tai avustaa häntä niiden suorittamisessa, jos emäntä tai emännyyttä hoitava henkilö oman tai muun perheenjäsenen synnytyksen, sairauden, liikarasituksen, tarpeellisen loman taikka muun näihin verrattavan syyn takia tilapäisesti oli kykenemätön tai estynyt niitä hoitamasta. Kodinhoitoapu oli maksutonta, mutta valtuusto sai päättää, että muilta kuin

24 20 vähävaraisilta perheiltä perittiin sosiaaliministeriön vahvistamien perusteiden mukainen kohtuullinen korvaus sen käyttämisestä.(eranti E.-99, 13) Laki kunnallisesta kodinhoitoavusta tuli voimaan Laki poisti varallisuusrajoituksen eli kodinhoitotoiminta alkoi kehittyä yleiseksi sosiaalipalveluksi. Lisäksi laki sisällytti kunnallisen kodinhoitoavun piiriin vanhukset ja vammaiset. Laki oli kohtuuton, koska esim kodinhoitajien määrä Helsingissä oli vain 208. Vuonna 1976 huoltolautakunta esitti kaupungille, että " Helsingin kaupungissa on pitkäaikaissairaiden hoidon kohdalla olemassa tällä hetkellä vakava epäkohta. Kotioloissaan kotiavun tarpeessa olevat vanhukset ja pitkäaikaissairaat jäävät yhä enenemässä määrin ilman tarpeellista apua. Nykyisillä hoitomahdollisuuksilla huoltotoimi ei pysty enää vastaamaan lainsäädännön velvoitteisiin järjestää tarpeen mukainen hoito". (Eranti.E.-99, 12) Tähän seikkaan myönnettiin parannusta ja lisättiin kodinhoitajien määrää sadalla. Vuonna 1985 tapahtui suuria muutoksia, syntyi sosiaalivirasto, joka korvasi entisen huoltoviraston ja lastensuojeluviraston. Tällöin päivähoito yhdistettiin sosiaaliviraston yhteyteen. Sosiaalityö Helsingissä alueellistettiin. Syntyi 7 aluetta, joissa sijaitsi oma sosiaalikeskus omine sektoreineen. Tämän organisaatiouudistuksen yhteydessä kotipalvelu hajautettiin huoltoviraston kotipalvelutoimistosta seitsemään alueelliseen kotipalvelutoimistoon sosiaalikeskuksiin luvun alussa, Keskisessä sosiaalikeskuksessa, kotipalvelu integroitiin uusiin sosiaalipalvelutoimistoihin. Alppiharjun sosiaalipalvelutoimisto on osa keskistä sosiaalikeskusta. Teemahaastattelusta kävi ilmi, että 1980-luvun lopun valtava työvoimapula aiheutti epäpätevän henkilöstön palkkaamista kotipalvelussa. Tämä taas palvelujen laadun heikkenemistä, sillä aikaisemmin kotipalvelussa oli pääosin koulutuksen saaneita kodinhoitajia. Myös koko sosiaaliviraston keskeinen ongelma vielä 1990-luvun alussa oli sama. Tällöin henkilöstöpolitiikan tärkeimmäksi tavoitteeksi asetettiin ammattitaitoisen ja pätevän henkilöstön saantia edesauttava toiminta, sekä olemassa olevan henkilöstön pysyvyyden turvaaminen.

25 21 Loppuvuodesta 1990 oli jo olemassa viitteitä taloudellisen tilanteen muuttumisesta. Seuraavana vuonna otettiin käyttöön virkojen ja toimien täyttölupamenettely, jolla pyrittiin säätelemään vakanssien täyttöä. Kotipalvelua sääteli tällöin rakennemuutos. Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen vanhuspalvelujen järjestämisen tavoitteena oli siirtää painopistettä raskaasta laitoshoidosta kevyempiin hoitomuotoihin. Tässä onnistuttiin. Kotipalvelu sai lamasta huolimatta lisää henkilöstöä, mutta ehdolla, että kotipalvelussa pystytään vastaamaan yhä vaativammaksi käyvän asiakaskunnan luomiin haasteisiin. Tämä taas edellytti motivoitunutta, ammattitaitoista ja avohuollon resurssit oikein suuntaavaa henkilöstöä. Alppiksen kotipalveluyksikössä edellä mainitut seikat toteutuivat. Käytännössä se merkitsi hyvin huonokuntoisten asiakkaiden hoitamista kotona. Alppilassa asiakkaiden kodit ovat usein hyvin ahtaita, joissa on paljon huonekaluja, jotka haittaavat siivoustyötä. Pesut tehdään pienissä kylpyhuoneissa, joskus ilman suihkua. Asunnon muutostyö prosessit ovat hitaita toteuttaa ja vanhukset eivät niitä halua kotiinsa tuottaa. Tosin tukipalvelut, kuten sauna, ateria, virkistys ym. ovat kehittyneet huomattavasti. Kodinhoitajien aika kului usein tukipalvelujen ja erilaisten kotiin järjestettävien apuvälineiden hankkimiseen. Kotiin tuotetut hankinnat ja palvelut eivät ole vanhusasiakkaiden kannalta itsestäänselvä, vaan kotipalveluhenkilöstön on niistä keskusteltava vuolaasti yhtenään ja väsymättä.

26 22 5. TULOSJOHTAMINEN JA TOIMINTA-AJATUS ALPPIKSEN KOTIPALVELUTULOSYKSIKÖSSÄ 5.1. Yleisesti tulosjohtamisesta Tulosjohtaminen on kehitetty USA:ssa. Se on johtamismalli, johon on liitetty erilaisia johtamisen osioita ja soveltamisalueita. Tulosjohtamisen käsitteellä on englannin kielessä useita vastineita: performance management, management by results, accountable management ja productivity management. Druckerin mielestä kaiken mittaamisen organisaatiossa pitää kohdistua tuloksiin. Organisaatiot ja niiden johtajat pitäisi arvioida vain näiden tuloksellisuuden kautta. Henkilöstön toiminta, kommunikaatio, hallinnollinen rakenne ja kaikki muut organisaation osat saavat merkityksensä vain siinä suhteessa, miten ne vaikuttavat organisaation saavutuksiin. Ainoastaan tulokset lasketaan.(turunen 1996,17) Tulosjohtaminen on prosessi, johon kuuluu kolme eri osa-aluetta. Tulosjohtamisprosessista voidaan erottaa tulosten määritysprosessi, tilannejohtamisprosessi ja tulosten seuranta prosessi. Tulosten määritysprosessin lähtökohtana on tahtotila, jonka pohjalta tavoiteltavat tulokset määritellään eri tasoilla. Tahtotilan mukaiset tavoiteltavat tulokset perustuvat organisaation toiminta-ajatukseen ja heijastuvat päämääriin, strategioihin, avaintuloksiin ja tavoitteisiin. Tilanne johtamisprosessi on päivittäisjohtamista, jonka keskeisenä tarkoituksena on henkilöstön, asioiden ja ympäristön hallinta niin, että suunnitelmat toteutetaan käytännön tuloksiksi. Seurantaprosessissa arvioidaan saavutettuja tuloksia ja tehdään johtopäätöksiä niiden pohjalta. (Turunen 1996, 17) Tulosten saavuttaminen edellyttää johtamisprosessin jatkuvuutta. Tämä taas edellyttää suunnittelun, toteutuksen ja valvonnan uudistamista koko ajan tulevaisuuden tarpeita ennakoiden. Näin ajatellen tulosajattelu ohjaa erityisesti johto- ja esimieshenkilöstön toimintaa koskemaan kaikkia tuloksentekoon osallistuvia.(viinikka.1991,12)

27 Tuloksellisuuden käsite julkishallinnossa Tulosjohtamisen soveltaminen edellyttää, että tavoitteita ja tuloksia pystytään mittaamaan. Julkisella sektorilla tuloksellisuuden mittaaminen ei kuitenkaan ole niin yksiselitteistä kuin yksityisellä sektorilla, jossa liiketaloudellisen voiton maksimointi toimii keskeisenä tavoitteena. Sen vuoksi on tarpeellista,määritellä tuloksellisuuden käsitettä julkishallinnossa. Tulosajattelun perustana on, että tulos on aikaansaannos. Tällä tarkoitetaan työn tai toiminnan tulosta tai saavutusta, joka voidaan mieltää eräänlaiseksi lopputuotteeksi. Julkishallinnossa ympäristölle suoritetut lopputuotteet ovat usein aineettomia asioita. Ympäristönä voi tällöin olla koko yhteiskunta tai vaikkapa jokin muu hallinnollinen yksikkö. Jos hyväksytään se ajatus, että mikään organisaatio ei ole itseisarvo sinänsä, voidaan ajatella, että organisaation tulokset antavat sille olemassaolon. (Turunen, 1995, 19) 5.3. Tuloksellisuus Helsingin kaupungin organisaatiossa Tässä kappaleessa esitän tuloksellisuuden tarkoitusta ja toteuttamista Helsingin kaupungin organisaatiossa. Olen käyttänyt aineistona Henkilöstöasiankeskuksen kirjasta, joka jaettiin 1993 tulosjohtamiskoulutuksen yhteydessä Alppiksen yksikköön. Kirjan toteutumisesta vastaa henkilöstöasiainkeskuksen perustama työryhmä, jota silloinen apulaiskaupunginjohtaja Antti Viinikka johti. Helsingissä tulosjohtamisella tarkoitetaan tuloksellisuuteen ja yhteistyöhön perustuvaa johtamistapaa. Tuloksellisuus tarkoittaa tuottavuutta ja vaikuttavuutta, jossa korostuvat palvelujen laatu, sekä niiden yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Palvelutaso pyritään pitämään hyvänä ja riittävänä edullisin kustannuksin. (Viinikka, 1991, 3) Tulosjohdetulle organisaatiolle tunnusomaisena piirteenä on, että toiminnan lähtökohtana on asiakkaiden tarpeet. Silloin toiminta-ajatus eli organisaation perimmäinen tarkoitus on koko henkilöstön sisäistämä ja toimintaa ohjaava. Organisaation visiot ja päämäärät ovat yhdessä sovittu ja sisäistetty ja ne ohjaavat

28 24 toimintaa haluttuun suuntaan. Tärkeää on, että yksiköt ovat organisoituneet tulosyksiköihin.(viinikka 1991,12) Tulosjohdetulle organisaatiolle on tyypillistä, että huomio keskitetään tehdyn työn tuloksiin ja koko toiminta keskitetään oleelliseen, haluttujen tulosten aikaansaamiseen ja kuitenkin niin että se ihmiskeskeinen, yhteistyöhön perustuvaa osallistuvaa johtamista. Vaaditut tulokset ja annetut resurssit tulee olla jokaisella tasolla tasapainossa. Tulosten arvioinnissa kiinnitetään erityinen huomio vaikuttavuuteen, myös tuottavuus ja taloudellisuus on kunnossa.(viinikka.1991,12) Henkilöstö tulee olla mukana tavoitteiden asettamisessa ja tulosten seurannassa. Tuloskeskustelut käydään koko henkilöstön kattavana oleellisena osana toiminnan suunnittelua ja tulosten arviointia. Luovuuteen ja uusien ideoiden soveltamiseen kannustetaan, sekä hyvistä tuloksista palkitaan, samoin saavutetuista säästöistä. Tärkeää tulosajattelussa on, että epäonnistumisista opitaan, niistä ei rangaista. Yhteistyö ulkopuolisten kanssa toimii ja että kehittäminen on jatkuva prosessi, joka on osa normaalia työtä. (Viinikka. 1991, 12) Seuraava kaavio kuvaa tuloksellisuutta Helsingin kaupungissa : TULOKSELLISUUS TUOTTAVUUS VAIKUTTAVUUS YHTEIKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS PALVELUKYKY Kaavio 2.Tuloksellisuuden hahmotus. (Viinikka, ym. 1991) Tuloksellisuudella tarkoitetaan kaupungin hallinnossa sitä, että kaupunkilaisten tarvitsemat palvelut tuotetaan : määrällisesti riittävinä, laadullisesti korkeatasoisina ja mahdollisimman edullisesti. Kotipalvelussa edellä mainitut seikat tarkoittavat, että

29 25 asiakkaat saavat yksilökeskeistä, tarpeenmukaista hoitoa. Hoitohenkilöstö on motivoituneita ja ammattitaitoista, sekä kyvykkäitä työssään. Kotihoito on useasti, sekä asiakkaalle, että kunnalle edullisempi hoitomuoto. Kotona asuminen on usein myös elämänlaadun kannalta parempi vaihtoehto kuin laitos. Vaikuttavuus muodostuu palvelukyvystä ja yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioinnin avulla seurataan, että tuotetaan kaupunkilaisen kannalta oikeita palveluja.(viinikka. A, ym. 1991, 12) Arvioinnin tekee Alppiharjun sosiaalipalvelutoimisto, joka julkaisee vuosittain toimintakertomuksen Tulosajattelun periaatteet Tulosjohtamisen ideassa työyhteisössä toteutetaan ihmiskeskeistä ajattelu- ja johtamistapaa. Tulosjohtamisessa kiinnitetään huomiota aikaansaannoksiin ja tuloksiin, ei vain tekemiseen ja tiukkaan säännösten noudattamiseen. Tulosajattelun ihmiskäsityksessä korostetaan osallistuvaa vaikutusta, luovaa suunnittelua, onnistumisen ja vastuun ja yhteistyön merkitysten kokemista. Työntekijän on tärkeää tulla myös hyväksytyksi myös yksilönä yhteisössä, sekä ymmärtää työnsä merkityksen osana kokonaisuutta. Hän toimii omien arvojen mukaisesti ja kehittyy työssään, sekä saa kasvaa ihmisenä.(kontinen, -93, -) Alppiharjun kotipalvelun Alppiksen peruspiirissä tulosajattelun periaatteet tuli esille haastattelussa, kun keskusteltiin kotipalvelun roolin kehittymisestä 90-luvulla. Haastattelusta kävi ilmi, että kotipalvelu oli aikaisemmin ollut oma itsenäinen ryhmittymä sosiaalipalvelusektoreiden joukossa. Verkostotyö, moniammatilliset tiimit, erilaiset osallistumiset erityyppisiin foorumeihin ja kokouksiin, yhteistyöprojekteihin on korostanut ja luonut osallistuvaa vaikutusta. Kotipalveluohjaaja kertoo tämän tutkimuksen haastattelussa yhteiskunnan muutoksesta tulosjohtamisen aikana. Hän korostaa tulosjohtajuuden vaikutuksia, kuten sitä, että nykyään asiakas saa itse päättää asuuko hän kotonaan vai laitoksessa. Avaintulos- ja tulostavoitteet ovat luoneet päämäärän tehtävälle työlle. Samoin asiakkaan tarve on

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

Ikääntyvien asuminen ja arjen palvelut. Anna-Liisa Niemelä projektipäällikkö, FT Helsingin kaupungin terveyskeskus

Ikääntyvien asuminen ja arjen palvelut. Anna-Liisa Niemelä projektipäällikkö, FT Helsingin kaupungin terveyskeskus Ikääntyvien asuminen ja arjen palvelut Anna-Liisa Niemelä projektipäällikkö, FT Helsingin kaupungin terveyskeskus Terveyskeskuksen organisaatio Terveyslautakunta Toimitusjohtaja Terveysasemat 26 terveysasemaa

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Hietaniemenkadun palvelukeskus

Hietaniemenkadun palvelukeskus Hietaniemenkadun palvelukeskus 1.12.2010 Katri Joutselainen (ohj./sos.ohj.) Pia Mielonen (sh) Kuvat: Leif Mäkelä Hietaniemenkadun palvelukeskus 8.6.2009 yhdistyivät Herttoniemen asuntolan ja Pääskylänrinteen

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4 Palveluseteli ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1505-1 Painosmäärä: 10.000 kpl Taitto: AT-Julkaisutoimisto

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Kotihoidon asiakasmaksut

Kotihoidon asiakasmaksut 4/2012 Helsingin kotihoidon palvelupaletti Liite Kotihoidon asiakasmaksut Hinnasto sivut 2 3 Asiakasmaksuesimerkkejä sivut 4 10 Kotihoidon tukipalvelujen maksut 1.4.2012 alkaen Terveyslautakunta päättää

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj.

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. YKSITYISEN JA JULKISEN SEKTORIN EROJA AJATTELUSSA JA TOIMINNASSA SOTE-ALALLA

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HELSINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HILKKA HELLÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012

MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HELSINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HILKKA HELLÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012 MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HESINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HIKKA HEÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012 Kotihoidon tilastoa v.2010 Asiakkaita 17 091 Käyntejä 2 043 649 Vakanssirakenne 7/2011

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU- SEMINAARI 16.10.2012. Saavatko lapsiperheet kodinhoitopalveluja kunnissa?

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU- SEMINAARI 16.10.2012. Saavatko lapsiperheet kodinhoitopalveluja kunnissa? LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU- SEMINAARI 16.10.2012 Saavatko lapsiperheet kodinhoitopalveluja kunnissa? Marja-Leena Stenroos 16.10.2012 Mitä kotipalvelu on Kotipalveluilla tarkoitetaan asumiseen, henkilökohtaiseen

Lisätiedot

Kotihoito kotona asumisen tueksi. Kotihoito ja tukipalvelut

Kotihoito kotona asumisen tueksi. Kotihoito ja tukipalvelut Kotihoito kotona asumisen tueksi Kotihoito ja tukipalvelut Kotihoito Kotihoitoon kuuluvat kotipalvelu ja kotisairaanhoito. Kotihoito auttaa silloin, kun turvallinen kotona asuminen edellyttää sosiaali-

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Jämsä-Kuhmoinen Sote-yhteistoiminta-alue Leila Rutanen Vanhusten avohoidon johtaja

Jämsä-Kuhmoinen Sote-yhteistoiminta-alue Leila Rutanen Vanhusten avohoidon johtaja Jämsä-Kuhmoinen Sote-yhteistoiminta-alue Leila Rutanen Vanhusten avohoidon johtaja Kaupunki ja vanhaintuki Kotipalveluohjaajat Kodinhoitajat Kotiavustajat Lähihoitajat Kotipalvelun asiakkaat Vanhusten

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysturvan päivät 14.-15.8.2013. Palveluseteli valinnan välineenä

Sosiaali- ja terveysturvan päivät 14.-15.8.2013. Palveluseteli valinnan välineenä Sosiaali- ja terveysturvan päivät 14.-15.8.2013 Palveluseteli valinnan välineenä Stiftelsen Ålderdomshemmet i Vasa Rauhankatu 11, Vaasa Johtaja Viveca Salminen Kotipalveluohjaaja Nina Koskela Kolme kotia

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Anri Viskari-Lojamo (sosionomi YAMK) Johtava sosiaaliohjaaja Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Perhe- ja sosiaalipalvelut / Nuorten palvelut ja

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita Tuloksellisuudesta Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma Tuloksellisuussuositus Haasteita Mitä on tuloksellisuus? Käsitteet: Tuloksellisuus = vaikutukset / kustannukset Tuottavuus = tuotokset / panokset

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

LAUKAAN KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUMAKSUT 1.1. 31.12.2014

LAUKAAN KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUMAKSUT 1.1. 31.12.2014 Kunnanhallitus 9.12.2013 LAUKAAN KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUMAKSUT 1.1. 31.12.2014 1. Soveltamisala: Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista perittävistä maksuista säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

VANHEMMAN IHMISEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELU- MAKSUT

VANHEMMAN IHMISEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELU- MAKSUT VANHEMMAN IHMISEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELU- MAKSUT KESÄKUU 2006 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus 2 HAKEMISTO A sivu Apuvälineet 3 F Fysioterapia 3 H Hoitotarvikkeet 3 K Kotihoidon

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni

TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015 Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni 1 VUOSIKERTOMUKSESTA JA RAPORTOINNISTA 2 RAPORTOINNISTA Mikä on tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen (vuosikertomuksen)

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Millainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä?

Millainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä? Millainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä? Elina Moisio Tutkija, TkL, MBA 17.8.2011 Kannustaminen = suoritus- tai tulosperusteinen palkitseminen? Perinteinen oletus:

Lisätiedot

Mahdolliset hankintaan liittyvät kysymykset ja huomiot oli esitettävä 29.3.2012 mennessä sähköpostilla osoitteeseen: hankinta.sotet@espoo.fi.

Mahdolliset hankintaan liittyvät kysymykset ja huomiot oli esitettävä 29.3.2012 mennessä sähköpostilla osoitteeseen: hankinta.sotet@espoo.fi. 1 (6) KOTIIN TUOTETTAVIEN PALVELUJEN SEKÄ PÄIVÄTOIMINNAN HANKINTA DNO 899/02.08.00/2012 Mahdolliset hankintaan liittyvät kysymykset ja huomiot oli esitettävä 29.3.2012 mennessä sähköpostilla osoitteeseen:

Lisätiedot

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051 ESPOO/HELSINKI/TAMPERE/TURKU/VANTAA Vanhuspalvelut 2001 LIITE 1 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2002 559 718 216 836 179 856 173 686 197 853 1 327 949 KOKO VÄESTÖ

Lisätiedot

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Elina Uusitalo,ylitarkastaja Valvira 2.3.2011 Elina Uusitalo 1 Sosiaalihuolto Valvirassa Sosiaalihuollona valvonta ja ohjaus osaksi

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet PORTFOLIO-OHJEET Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet 1. Periodi portfolioryhmä, keskustelu, kirjoitus (2-3 sivua) Palautuspäivä: ennen keskustelua tai viimeistään 20.10.2006 klo 16:00 Perusharjoittelun

Lisätiedot

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 TOP palaute Työssäoppimisesta palautetta antoi yhteensä 431 opiskelijaa ja 16 työpaikkaohjaajaa Kokonaisarvio työssäoppimisesta asteikolla 1-5: opiskelijat 4,19

Lisätiedot

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 11/2005 Tast 20.5.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Kotihoito Oulun kotihoito on jaettu neljään palvelualueeseen: Eteläinen kotihoito, Pohjoinen kotihoito,

Lisätiedot

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2016-2019

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2016-2019 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2016-2019 Uudet vakanssit: Yksikkö/nimike 2016 2017 2018 2019 Suun terveydenhuolto Suuhygienisti 1 Hammaslääkäri 1 Hammashoitaja 1 Aikuisten psykososiaaliset

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 Sisäasiainministeriö SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalo uden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta. Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto

Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta. Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto Espoon jälkihuolto keväällä 2011 N. 270 nuorta tällä hetkellä 1 Johtava sosiaalityöntekijä 4 sosiaalityöntekijää

Lisätiedot

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA TRIPLEWIN KEHITYSTARINA Mistä olemme tulossa, mitä olemme tänään ja mihin olemme menossa? will invest into customer xperience leadership TripleWinin juuret ovat General Motorsissa (GM) ja Saturn automerkissä

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.

SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2. SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.2015 Reijo Väärälä 1 Sote politiikkaprosessina Politiikan toimintatavan

Lisätiedot

Slow-go ja Helsingin kotihoito

Slow-go ja Helsingin kotihoito Slow-go ja Helsingin kotihoito Anna-Liisa Niemelä projektipäällikkö, Lupaava-hanke Helsingin terveyskeskus Strategiayksikkö Esityksen rakenne Helsingin kotihoidon esittely Lupaava-hanke kotihoidossa Kotona

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Vajaaliikkeisten Kunto- Bot för Rörelsehindrade ry VLK. www.vlkunto.fi

Vajaaliikkeisten Kunto- Bot för Rörelsehindrade ry VLK. www.vlkunto.fi Vajaaliikkeisten Kunto- Bot för Rörelsehindrade ry VLK www.vlkunto.fi Eeva Seppälä projektipäällikkö 29.10.2008 VLK ry Perustettu vuonna 1953 Arkkiatri Arvo Ylppö ja hänen vaimonsa Lea Ylppö olivat mukana

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa Aiheita Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Lasten osallisuus päiväkodissa Keskiössä yhteisössä

Lisätiedot

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto Kotisairaanhoito Harmonia Oy Pienestä suureksi v.2001-2010 Tuotteet: Kotihoidon palvelut Kaikki palvelut samasta osoitteesta.

Lisätiedot

Vanhusten palvelut Helsinki

Vanhusten palvelut Helsinki Vanhusten palvelut Helsinki Arja Peiponen, VTL, THM, emba Palvelualuejohtaja Helsingin kaupunki Sosiaali ja terveysvirasto Helsinki Väestömäärä n. 600 000 Yli 65 v n. 100 000 Yli 75 v. 42 000 Sosiaali

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Kirsi Varhila ylijohtaja, STM Tuottavuuden peruskaava Management of resources TARGET INPUT resources PROCESS methods OUTPUT PRODUCTIVITY INPUT/

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE Sivu 2 / 6 SISÄLLYSLUETTELO 1. MITÄ PALVELUSETELI TARKOITTAA?... 3 SUONENJOEN KAUPUNGILLA KÄYTÖSSÄ OLEVAT PALVELUSETELIT...

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 Johdanto STT Viestintäpalvelut Oy ja ProCom ry tutkivat viestinnän mittaamisen

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Tavoitteena osallistaa kansalaiset palvelusetelin kehittämiseen Facebook/palveluseteli 1226 fania (2.10) Twitter/palveluseteli

Lisätiedot

RAI-tunnusluvut vertailukehittämisen ja johtamisen tukena - esimerkkinä ravitsemus

RAI-tunnusluvut vertailukehittämisen ja johtamisen tukena - esimerkkinä ravitsemus Tiedosta hyvinvointia 1 RAI-tunnusluvut vertailukehittämisen ja johtamisen tukena - esimerkkinä ravitsemus Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 23.9.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vertailukehittäminen

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas. Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.fi Turun lähimmäispalveluyhdistys ry Kotikunnas Yhdistys on perustettu

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulakiin tulee muutoksia 1.9.2009. Lakiin on lisätty säädökset vaikeavammaisille henkilöille järjestettävästä

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

9. Sosiaalihuoltolain mukaisen asumispalvelun maksut

9. Sosiaalihuoltolain mukaisen asumispalvelun maksut LAIHIAN KUNTA Sivu 1 / 6 ASIAKASMAKSUT 1.6.2015 LUKIEN Sisällys AVOPALVELUMAKSUT 1. Kotona annettava säännöllinen palvelu 2. Kotona annettava tilapäinen palvelu 3. Vanhusten asumispalvelut a. vuokra b.

Lisätiedot

Yliopiston ajatus ja strateginen johtaminen

Yliopiston ajatus ja strateginen johtaminen Yliopiston ajatus ja strateginen johtaminen Sosiologipäivät, Kuopio Korkeakoulutuksen sosiologia -työryhmä Jarkko Tirronen YTT Itä-Suomen yliopisto Kuopion kampus jarkko.tirronen@uef.fi Jarkko Tirronen

Lisätiedot