HUOLTOUPSEERI. H Onnistunutta Huoltotapahtumaa vietettiin Hennalassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HUOLTOUPSEERI. H Onnistunutta Huoltotapahtumaa vietettiin Hennalassa"

Transkriptio

1 HUOLTOUPSEERI Huoltoupseeriyhdistys r.y:n jäsenlehti H Onnistunutta Huoltotapahtumaa vietettiin Hennalassa H Puolustusvoimien logistiikkapäällikkö: Organisaatiotasoja vähennetään ja päätöksentekoa delegoidaan alemmas

2 TÄYTTÄ OLUTTA.

3 ISAF optimismia ja synkkiä pilviä Sotilashallinnollisen aikakauslehden perinteiden jatkaja Huoltoupseeriyhdistys r.y:n JÄSENLEHTI 3/2013 Päätoimittaja EV evp Risto Gabrielsson Kalevi 109 B Tartto, Viro Toimittajat Hans Gabrielsson Luuvantie 6 B 4, Espoo Ilmoitusmarkkinointi Juha Halminen (09) Huoltoupseeriyhdistys r.y. Valtuuskunta Pj Harri Juhani Koponen Vpj Heikki Härtsiä Hallitus Pj EV Risto Kosonen Vpj KAPT res Caj Lövegren Jäsenet EVL Aarne Veijalainen EVL evp Matti Paasivaara LTN res Hans Gabrielsson EV Timo Saarinen KAPT res Olli Happonen MAJ Lauri Rissanen MAJ Juha Ponto MAJ Juha Lemminki Osoitteiden muutokset, jäsenmaksuja sekä jäsenrekisteriä koskevat tiedustelut ja laskutusasiat pyydetään lähettämään KIRJALLISESTI osoitteella Huoltoupseeriyhdistys r.y. /co Tarja Takala Sepäntie 15 A TUUSULA tai sähköpostilla Kokousasiat, jäsenhakemukset ja aluetoimintaa koskevat tukipyynnöt Sihteeri KAPT Jere Perkiökangas Maanpuolustuskorkeakoulu PL 7, HELSINKI Kansikuva: Huoltotapahtuma 2013 (Hans Gabrielsson) ISSN (Painettu) ISSN (Verkkojulkaisu) AO-PAINO 2013 Teollisuuskatu 9, Mikkeli, ISAF operaation missio Afganistanissa on tukea maan hallintoa, heikentää kapinallisten toimintakykyä ja taistelutahtoa sekä tukea ja parantaa maan turvallisuusviranomaisten ja -joukkojen (Afghan National Security Forces ANSF) kykyä ja kokoa ottaa vastuu maan turvallisuustilanteesta. Hallintoa ja yhteiskunnallis-taloudellista kehitystä halutaan parantaa niin, että myös maan väestö havaitsee parantuneen turvallisuusympäristön. Vastuuta ollaan vaiheittain siiryämässä maan omille kansallisille turvallisuusjoukoille. Koko prosessin pitäisi olla valmiina ensi vuoden loppuuun mennessä kuten Lissabonin vuoden 2010 ja Chicagon vuoden 2012 huippukokouksissa sovittiin. Tämän vuoden kesäkuussa maan presidentti Karzai julisti viidennen ja viimeisen vaiheen alkaneeksi. Kun tämä vaihe on täysin toteutettu, jäljellä olevat maan viimeiset 11 maakuntaa siirtyvät Afganistanin joukkojen valvontaan ja tämän jälkeen niillä olisi vastuullaan koko maa. Afghan National Security Forces käsittää nykyisin noin 183,000 henkeä ja poliisivoimat Afghan National Police (ANP) noin 151,000 henkeä. Vastuu joukkojen kehittämisestä ja ylläpidosta on maan hallituksella, mutta kansainvälinen yhteisö on sitoutunut antamaan koulutustukea vuoden 2014 jälkeenkin. Joukkoja koulutetaan, mutta tappioitakin tulee. Helsingin Sanomat raportoi , että Afgaanipoliisien kuolemat ovat hurjassa kasvussa; Afganistanissa kuolee pahimmillaan yli sata poliisia viikossa. Kuolemat ovat lisääntyneet rajusti sen jälkeen, kun Tässä numerossa: afgaanijoukot virallisesti ottivat turvallisuusvastuun maastaan. Tapauksia sattuu jo siinä määrin, että Afganistanin hallitus on pidättäytynyt kuolinlukujen säännöllisestä julkaisusta, kertoo uutistoimisto Reuters. Armeijan uhrimääristä ei tiedoteta enää lainkaan. Maa on erittäin vaikekulkuinen, tieyhteydet ovat harvassa ja ne ovat tienvarsipommien takia hyvin vaarallisia. Sääolosuhteet ovat rankkoja. Kun taisteluja käydään syrjäseuduilla on haavoittuneiden evakuointi äärimmäisen vaikeaa. Monessa tapauksessa evakuointi helikopterilla on ainoa tehokas henkeä säästävä keino. Kansainvälinen koalitio on kuitenkin vetäytymässä alueelta vieden kipeästi kaivattua kalustoa mukanaan. The Washington Post raportoi tämän vuoden toukokuussa, että Afganistanin omilla ilmavoimilla on noin 60 helikopteria, mutta suuri osa niistä on jatkuvasti pois käytöstä eikä niistä ole yhtäkään osoitettu vain potilasevakuointeihin. Evakuointikapasiteetin puutteet pistävät joukkojen motivaation varmasti kovalle koetukselle. Nato-operaation komentaja, kenraali Dunfordin sanoi haastattelussa Afganistanin joukkojen tarvitsevan vielä noin 3 5 vuotta kehittyäkseen. Aika tuntuu melko optimistiselta sellaisen tason saavuttamiseen, jolla koko maata kyettäisiin kontrolloimaan edes välttävästi. Ja tässä tapauksessa aika tuntuu pelaavan taleban-taistelijoiden hyväksi. Pääkirjoitus... 3 Puheenjohtajan kynästä Logistiikkaupseerit ry... 4 Everstiluutnantti evp Kaarle Pentti promovoitiin sotatieteiden kunniatohtoriksi... 5 Puolustusvoimien logistiikkapäällikön haastattelu Henki voitti materian Talvisodassa Yhteiskunnan kriisinkestävyyden kehityssuuntia Yhdysvaltojen Tactical Combat Casualty Care -toimintatapamalli lääkintähuollon kehitystrendinä Prosessijohtaminen tuo uusia mahdollisuuksia Tehokkuutta logistiikkajärjestelmän toimintaan Huoltotapahtuma järjestettiin Hennalassa Ensimmäiset huollon upseerikokelaat valmistuivat Haminasta Huollon osaajien hyvähenkinen Herrasmieskilpailu Huoltoveljet teemamatkalla Virossa Metsäveljet toimintaa neuvostomiehittäjiä vastaan NATO etenee uudelle osaamisalueelle Energiaturvallisuuskonferenssi Vuosikokousilmoitus

4 Puheenjohtajan kynästä Logistiikkaupseerit ry Esitän Huoltoupseeriyhdistyksen nimen vaihtamista Logistiikkaupseerit ry:ksi. Samalla esitän, että Huoltoupseeri -lehti muutetaan Logistiikkaupseeri -lehdeksi. Perustelen esitystäni sillä, että nykyisen Huoltoupseeriyhdistyksen toimintaan kaivataan uutta potkua ja sisältöä. Yhdistyksen tarkoitusta ei yksinkertaisesti voida kyllin noudattaa, jos kaikki logistiikan alalla työskentelevät aktiivi- ja reserviupseerit eivät tunne yhdistystä omakseen erityisesti tämä koskee nuoria aktiivi- ja reserviupseereita. Jo vuosia sitten Puolustusvoimien huoltojärjestelmästä on siirrytty Puolustusvoimien logistiikkajärjestelmään. Toimintaa ohjaa Puolustusvoimain komentajan hyväksymä Puolustusvoimien Logistiikkastrategia. Logistiikka on yksi puolustusvoimien keskeisimmistä toimialoista etenkin jatkossa mittasuhteiltaan se on lähes puolustushaara. Logistiikka tarkoittaa puolustusvoimissa kaikissa toimintaympäristöissä tapahtuvaa kokonaisvaltaista prosessia, jolla luodaan ja ylläpidetään joukkojen ja henkilöstön toimintakykyä tarpeen mukaisesti sekä hankitaan, tuotetaan, varastoidaan, jaetaan, modernisoidaan sekä kunnossapidetään ja poistetaan käytöstä materiaalia. Logistiikkaan kuuluu tuotteiden ja palvelujen tilaus-toimitusketjut sekä niiden hallinta. Puolustushaarojen huolto sisältyy logistiikkaan. Puolustusvoimiin perustetaan Puolustusvoimien logistiikkalaitos (PVLOGL). Kyseiseen laitokseen keskitetään kaikki puolustusvoimien logistiikan toiminnot, mukaan lukien kumppanuudet ja kaupallinen toiminta. Puolustushaaroihin jää sen oma orgaaninen huolto, taistelujärjestelmän välitön tuki, joka on osa puolustusvoimien logistiikkajärjestelmää. Vain osa PVLOGL:ssa palvelevasta henkilöstöstä on huoltokoulutuksen saaneita, mutta kaikki työskentelevät logistiikan kanssa. Käsitteenä logistiikka (logistics) on kansainvälisesti laajasti käytössä. Se on elinkeinoelämän ja teollisuuden laajasti käyttämä strateginen käsite. Logistiikka käsittää materiaali- ja palveluvirrat, joita ohjaa asiakkaalta lähtevä pääoma- ja tietovirtojen kokonaisuus. Toiminnassa olennaista on asiakas. Logistiikan alakäsite on huolto, mikä kuvastaa nykyisellään lähinnä vain käytännön ylläpitotoimia osana suurempaa logistista kokonaisuutta. Yhdistyksen sääntöjen mukaan: Yhdistyksen tarkoitus on tukea maanpuolustusta edistämällä vahvaa maanpuolustushenkeä, huollon kehittämistä ja tutkimustoimintaa, toimimalla sekä vakinaisessa palveluksessa että reservissä olevien huoltoupseereiden yhteisenä maanpuolustusjärjestönä sekä tarjoamalla jäsenilleen tilaisuus keskinäiseen kanssakäymiseen. Yhdistyksen keskeiset haasteet ovat nuorten aktiivi- ja reserviupseereiden etenkin ilma- ja merivoimien sekä materiaalialan upseereiden aktivoimisessa. Muuttamalla yhdistyksen nimi vanhentuneesta huollosta nykyaikaiseen ja laajempaan käsitteeseen, logistiikkaan, voidaan toimintaa laajentaa ja kehittää niin elinkeinoelämään ja teollisuuteen kun nuorten upseereidenkin suuntaan sekä kehittämisen ja tutkimuksen seuranta huoltoa laajempiin kokonaisuuksiin. Hyvät yhdistyksen jäsenet HUY:n hallitus pohtii edellä esittämääni asiaa ja tuo asian yhdistyksen syyskokoukseen. Tähän kevätkokouskin velvoitti hallitusta. Kenttähuolto ja huoltoupseeri nimenä varmasti säilyvät, mutta logistiikka on käsitteenä huomattavasti laajempi, terminä vetävä ja nuorekas. Logistiikalla on kotimaisessa ja kansainvälisessä käsitteistössä vakiintunut paikkansa. Nimen ja säätöjen päivitys on tehtävä nyt, mikäli yhdistyksemme haluaa kehittyä puolustusvoimien ja elinkeinoelämän mukana. Esitän, että olemme mukana uudistumassa uudistuva maapuolustus, uudistuva puolustusvoimien logistiikka, uudistuva Huoltoupseeriyhdistys! Nähdään vuosikokouksessa Helsingissä! 4

5 Everstiluutnantti evp Kaarle Pentti promovoitiin sotatieteiden kunniatohtoriksi Maanpuolustuskorkeakoulu on myöntänyt ensimmäiset sotatieteiden kunniatohtorin arvonimet. Sotatieteiden kunniatohtorit ovat merkittäviä ja Maanpuolustuskorkeakoulun toiminnan kannalta keskeisiä yhteiskunnallisia vaikuttajia. Sotatieteiden tohtoreiden promovointitilaisuus järjestettiin Helsingissä ja siihen kuului useita eri tilaisuuksia. Niistä ehkä näyttävin oli kulkue Helsingin Tuomiokirkolle. Yhteensä promovoitiin kuusi sotatieteiden kunniatohtoria ja 18 sotatieteiden tohtoria. Puolustusvoimien logistiikan ja huollon kannalta merkittävin promovoiduista tohtoreista on everstiluutnantti (evp) Kaarle Henrik Pentti. Teollisuusneuvos, everstiluutnantti Kaarle Henrik Pentti (s. 1918) valmistui kurssinsa priimuksena Kadettikoulusta vuonna 1941, diplomi-insinööriksi Teknillisestä Korkeakoulusta 1947 ja ekonomiksi Helsingin Kauppakorkeakoulusta Sodan aikana hän palveli useissa ilmatorjunnan ja ilmavalvonnan tehtävissä toimien sodan lopussa Helsinkiin sijoitetun valonheitinpatteriston komentajana. Valmistuttuaan diplomi-insinööriksi Pentti työskenteli teollisuuselämän palveluksessa. Hän toimi muun muassa Yhtyneiden paperitehtaiden johtajana ja yli 20 vuotta Lemminkäisen hallituksen puheenjohtajana. Toimiessaan Puolustustaloudellisen suunnittelukunnan suunnittelujohtajana vuosina Pentti loi Suomen kriisiaikojen huoltovarmuusjärjestelmän hyödyntäen tehtävässään sotilas- ja teollisuusuransa kokemuksia. Teollisuusneuvos, everstiluutnantti Kaarle Henrik Pentti on Huoltoupseeriyhdistys ry:n kunniajäsen ja Valtuuskunnan kunniapuheenjohtaja. Hän on perustanut Valtuuskunnan, toiminut sen ensimmäisenä puheenjohtajana ja ollut yhdistyksen kantavana voimana vuosikymmenet. Teollisuusneuvokseksi Pentti nimitettiin 1979 ja Teknillinen korkeakoulu promovoi hänet kunniatohtoriksi Maanpuolustuskorkeakoulun historian ensimmäiset sotatieteiden kunniatohtoreiden arvonimet myönnettiin syyskuussa Kuvassa everstiluutnantti, teollisuusneuvos Kaarle Henrik Pentti vihitään sotatieteiden kunniatohtoriksi. Huoltoupseeriyhdistys ry onnittelee sotatieteiden kunniatohtori Kaarle Penttiä lämpimästi! 5

6 Puolustusvoimien logistiikkapäällikön haastattelu Puolustusvoimien logistiikkapäällikkö, prikaatikenraali Timo Rotonen ja yhdistyksen puheenjohtaja, eversti Risto Kosonen. Herra Kenraali, Teillä on erittäin laaja kokemus Puolustusvoimien ja sittemmin Maavoimien materiaalilaitoksen tehtävistä. Lisäksi olette toimineet Helsingin Ilmatorjuntarykmentin komentajana ja kansainvälisissä tehtävissä. Olette toimineet nyt Puolustusvoimien logistiikkapäällikkönä runsaan vuoden. Mitkä ovat kokemuksenne? Suuria yllätyksiä ei ole matkan varrella tullut, sillä tehtäväkenttä on edellisten tehtävien kautta pääpiirtein hyvin tuttu. Joihinkin vähemmän tuttuihin toimialoihin on tietenkin ollut välttämätöntä perehdyttyä - aina kannattaa oppia uutta tai syventää omaa aiempaa osaamistaan. Ilman opastusta logistiikan kentässä ei tarvitse harhailla, sillä lähipiirissä on erittäin osaavia asiantuntijoita, joilla on hyvä ote työhönsä. 6 Puolustusvoimauudistus (PVUUD) on näkynyt merkittävällä tavalla toimenkuvassa. Aikaisemmista uran vaiheista logistiikan tehtävissä ja kokemuksesta organisaation muutoksen johtajana on ollut selkeää hyötyä. Teidän keskeinen tehtävänne on johtaa Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen valmisteluja. Missä vaiheessa työ on tällä hetkellä? PVUUD:n esiselvitys- ja valmisteluvaiheet olivat jo pitkällä, kun tulin mukaan kuvaan. Koko vuosi 2012 ja logistiikkajärjestelmää koskevien päätösten valmistelu sekä keskeisten perustedokumenttien tuottaminen niukoilla resursseilla oli kova ponnistus. Suunnitteluryhmässä on nyt hyvä joukko kokoaikaisia tekijöitä. Työ on kohdistunut konkreettisemmin uuden organisaation toimintaan ja rakenteisiin. Kesällä tullee tarvittavat Puolustusministerin hallinnolliset päätökset, jonka jälkeen voidaan perustaa uusien organisaatioiden rungot. Työ on edetty suunnitellulla aikataululla ja tuotos on laajasti todettu laadukkaaksi. Laitoksen prosessit on rakennettu ja kuvattu tarkasti sekä keskeisiltä osin niiden toimivuus on testattu pelaamalla. Kuvauksessa ollaan jo etenemässä yksittäisten henkilöiden työohjeiden tasolle. Muut keskeiset normit ovat luonnoksina lausuntokierroksella, esimerkiksi palveluja käyttäville joukoille tärkeä Tukeutumisohje Puolustusvoimien Logistiikkalaitokseen lähti juhannuksen paikkeilla arvioitavaksi. Toimintamallit on tarkoitus ottaa mahdollisimman laajasti käyttöön jo vuoden 2014 aikana periaatteella Ei anneta vuoden 2015 yllättää!

7 Miten keskitettyyn logistiikkaan siirtyminen muuttaa puolustushaarojen ja joukko-osastojen tehtäviä? Tehostuuko toiminta? Toiminta tehostuu monellakin tavalla. Logististen palvelujen tuottaminen 20% aiempaa vähemmällä henkilöstöllä on tässä kaikkein yksinkertaisinta matematiikkaa. Palveluja käyttävät joukot ja puolustushaarat voivat jatkossa keskittyä tehtävissään olennaisimpaan: koulutukseen, joukkotuotantoon, operatiivisiin ja valmiusasioihin. Puolustushaaroilla säilyy taistelujärjestelmän välitön huolto ja sen kehittäminen (kenttähuolto). Logistiset palvelut tuotetaan siihen erikoistuneella organisaatiolla, joka vastaa materiaalitoiminnoista, palvelujen järjestelyistä, sopimuksista jne. Materiaalin elinjakso ja materiaaliin kohdistettavat toimenpiteet sen eri vaiheissa hallitaan kokonaisuutena, mikä mahdollistaa toiminnan rationaalisen järjestelyn. Toimintatapoja uudistetaan ja suunnitelmallisuutta nostetaan esimerkiksi käytettävyysperusteisen kunnossapidon avulla. Edellä kuvattu keskittyminen ydintehtäviin ei tehosta pelkästään logistiikan järjestelyjä, vaan myös joukko-osastojen, palvelujen käyttäjien toimintaa. Tehostumista voidaan tavoitella myös kumppanuuksien kautta. Uudistuksen yksi keskeinen tavoite on ollut organisaatiotasojen vähentäminen ja päätöksenteon delegointi alemmas. Näillä eväillä suuressakin organisaatiossa pyritään tekemään palvelujen tuottamiseen liittyvät ratkaisut lähellä palvelujen käyttäjää. Vastaavia menettelyjä on löydettävissä jo nykyisessä organisaatiossa huoltorykmenttien palvelukonseptissa. Puolustushaarojen parhaat käytännöt pyritään ottamaan yhteiseen käyttöön kehitettäessä puolustusvoimien logistiikkajärjestelmää, tämä niin hankkeiden, hankintojen, kunnossapidon ja muidenkin toimintojen osalta. Miten Puolustusvoimien logistiikkalaitos näkyy elinkeinoelämään ja teollisuuteen? PVLOG:lle keskitetään teknistä, kaupallista ja juridista osaamista. Se tulee näkymään suurena toimijana, joka valmistelee nykyistä laajempia normaalija poikkeusolojen logistisia toimintoja. Käsiteltäessä asioita kokonaisuuksina saadaan myös kattavampia vastauksia. Uskon, että PVLOGL:n toimintatapojen vakiinnuttua eri yhteistoimintatahojen, ja elinkeinoelämän sekä teollisuuden on paljon nykyistä helpompaa ja selkeämpää asioida Puolustusvoimien logistiikan kanssa. Toimitte myös puolustusvoimien logistiikan henkilöstöryhmä päällikkönä. Millaisena näette tulevaisuuden huoltoupseerin uran? Peruskoulutetut huoltoupseerit alkavat nyt olla perusyksikön päällikkövaiheessa. Alkuvaiheen uraa huoltoupseeri palvelee tyypillisesti joukko-osastossa, pääasiassa joukkotuotannon tehtävissä. Luonteva jatke sille on suuntautuminen esikuntien suunnittelu- ja toimialatehtäviin sekä jatkokoulutuksen kautta ylempiin huollon ja logistiikan tehtäviin. Logistiikan urapolku tarjoaa monipuolisia tehtäviä aivan ylimmille tehtävätasoille saakka. Olitte käyneet kentällä seuraamassa kenttähuollon koulutusta, joukkotuotantoa ja kenttähuollon kehittämistä. Miltä toiminta näyttää? Toiminta näyttää laadukkaalta ja dynaamiselta. Huollon joukkotuotanto on melko uusi asia, joka kehittyy jatkuvasti ja nopeasti. Joukkotuotettava perusyksikkö, huoltokomppania, on modulaarinen ja toiminnaltaan samankaltainen, olipa se yhtymien tai logistiikkarykmenttien alueella. Materiaalihankinnat terävöittävät suorituskykyä ja tuovat uskottavuutta. Huollolla on nykyään selkeä identiteetti ja hyvää särmää. Kuinka tärkeänä näette kenttähuollossa tehtävän kehittämisen? Puolustushaaroilla säilyy taistelujärjestelmän välitön huolto, kenttähuolto ja sen kehittäminen on puolustushaarojen tehtävä. Rajapintojen rakentaminen huoltojärjestelmän ja logistiikkajärjestelmän välillä tehdään yhteistyössä molempien järjestelmien kehittäjien välillä. Teillä on erittäin hyvä kokemus myös kansainvälisistä kriisinhallintatehtävistä. Miten voimme hyödyntää operaatiosta saatavaa kokemusta puolustusvoimien logistiikasta? Kriha-operaatiot ovat kaikki omine piirteineen erilaisia ja myös tarjoavat erilaisia logistisia haasteita. Suomalaisten joukkojen henkilö- ja kalustomäärä on siinä määrin pieni, että tukitoiminta on 7

8 hyvin räätälöitävissä tarpeiden mukaan. Ehkä parasta antia on kansainvälinen verkottuminen ja erilaiset toimintatavat. Vertailua muiden maiden kanssa kannattaa harrastaa logistiikassakin, mutta ei kritiikittömästi kopioiden. Kotimaiset logistiikan poikkeusolojen järjestelyt täytyy joka tapauksessa pääosin rakentaa itse. Meillä on monilla logistiikan aloilla muille malliksi kelpaavaa toimintaa, esimerkiksi kansallinen huoltovarmuusajattelu, kumppanuuden järjestelyt. Kertausharjoitusten määrää on vähennytty tuntuvasti. Miten tärkeänä näette kertausharjoitukset logistiikan alalla? Kertausharjoitukset ovat logistiikan henkilöstölle aivan yhtä tärkeitä kuin muillekin reserviläisille. Vaikka monet sijoitetusta reservistä työskentelevät ammattinsa puolesta päivittäin logistiikan tehtävissä on poikkeusolojen tilanne kuitenkin merkittävästi erilainen ja toimintaa siinä kehyksessä tulisi harjoitella. Huollon tehtäviin on ollut yhä suurempaa mielenkiintoa nuorten upseereiden keskuudessa muun muassa kadettikurssilla. Haluatteko viestiä jotain tämä lehden välityksellä? Aikaisemmin huollon upseeritehtäviin suuntauduttiin jatko- ja täydennyskoulutuksen kautta. Nyt huolto tarjoaa aselajina ja logistiikka urapolkuna selkeämpiä ja paljon aiempaa laajempia valinnan mahdollisuuksia aivan ylimpiin tehtävätasoihin asti. Kaikissa henkilöstöryhmissä kannattaa tiedostaa tulevan Logistiikkalaitoksen tarjoamat monipuoliset tehtävät ja mahdollisuus suuntautua logistiikan urapolulle. Osa uutta aselaji-identiteettiä muodostuu uusissa organisaatioissa, joissa logistiikka on joukon ehdoton ykköstehtävä, kun nykyään se on joukkoosastoissa perustehtävää tukevaa työtä. Yhteiset toimintatavat selkeyttävät toimintaa kaikille siihen osallistuville ja samalla parantaa henkilöstön motivoitumista tekemäänsä työhön. Herra Kenraali, kiitokset ajastanne! HUOLTO = puolustushaaroilla säilyvä taistelujärjestelmän välitön tuki LOGISTIIKKA = Logistiikalla tarkoitetaan kaikissa toimintaympäristöissä tapahtuvaa kokonaisvaltaista prosessia, jolla luodaan ja ylläpidetään joukkojen ja henkilöstön toimintakykyä tarpeen mukaisesti sekä hankitaan, tuotetaan, varastoidaan, jaetaan, modernisoidaan sekä kunnossapidetään ja poistetaan käytöstä materiaalia. Logistiikkaan kuuluu tuotteiden ja palvelujen tilaus-toimitusketjut sekä niiden hallinta. (LOGSTRA). Puolustushaarojen huolto sisältyy logistiikkaan. 8

9 Ammattitaitoista huolto- ja korjauspalvelua Valtakunnallinen puh Päivystys 24/7 puh raskone.fi

10 Henki voitti materian Talvisod Seppo Laalo Yhdistyksen kunniajäsen Kun Adolf Hitler saneli Mein Kampfinsa Rudolf Hessille Landsbergin vankilassa 1924, ei sitä vielä ymmärretty toisen maailmansodan käsikirjoitukseksi. Hän miehitytti Reininmaan revanssina Versaillesin rauhasta. Synnyinmaansa Itävallan Hitler miehitti , se oli Anschluss. Toinen diktaattori, gruusialainen Josif Stalin, sai nuotit siihen, miten Baltian maat vapaaehtoisesti luovuttavat alueensa Neuvostoliiton suoja-alueiksi. Samoin keinoin Stalin yritti alistaa Suomenkin, mutta tämä aiemmin sata vuotta Venäjään kuulunut ja siitä itsenäistynyt kansa oli asiasta toista mieltä. Tämä mielipide-ero johti Talvisotaan. Itävallan jälkeen Saksa jatkoi Tsekkoslovakiaan, jonka Sudeettimaan se aluksi miehitti Takuumiehet Englanti, Ranska ja Italia myivät hyväuskoisuuttaan Tsekkoslovakian Saksalle. Seuraavaksi jyrättiin Puola Ribbentrop-sopimuk-sen turvin. Näin Saksa alkoi hankkia Lebensraumia. Taas takuumiehet Englanti ja Ranska joutuivat vain toteamaan tapahtuneen. Ribbentropsopimuksessa Saksa ja Neuvostoliitto jakoivat keskenään Puolan sekä sopivat Neuvostoliiton etupiiriin kuuluviksi Baltian maat, joihin lukivat myös Suomen. Syys lokakuussa olivatkin sitten vuorossa Viro, Latvia ja Liettua. Tämän jälkeen tuli Suomen vuoro. Suomi totesi silloin neuvottelevansa aivan yksin Neuvostoliiton kanssa. Pohjoismainen yhteistyö oli osoittautunut ompeluseuraksi, jossa juhlallisesti vannottiin yhteenkuuluvaisuuden ja puolueettomuuden nimiin ilman konkreettisia tekoja. Henki vailla konkretiaa ei myöhemmin auttanut Tanskaa eikä Norjaakaan, vaan Saksa 10 miehitti ne vuonna Mutta Suomea ei koskaan miehitetty. Ruotsi toimi rauhanneuvottelujen välittäjänä Talvisodan aikana. Niissä se veti Suomen kustannuksella karkeasti omaan pussiinsa ja kykenikin itse pysyttelemään koko toisen maailmansodan ulkopuolella. Se saattoi jatkaa keskeytyksettä rautamalmi-toimituksiaan Saksan sotatarviketeollisuudelle, jotka edustivat 22 miljoonan tonnin tuonnista 10 miljoonaa tonnia. Myös kuulalaakerit tekivät hyvin kauppansa. Neuvostoliiton voimasuhteet ja tavoitteet Neuvostoliitto katkaisi alueluovutusneuvottelut ja aloitti Talvisodan Sodan johto kuului viikon ajan Leningradin sotilaspiirille, mutta siirtyi sitten Stavkalle, jonka jäsenenä Stalin oli. Joulukuun 1939 hyökkäykset eivät tuottaneet tavoitteitten mukaista tulosta. Kun sota venyi pitemmälle, kuin Neuvostoliiton kansanvälisen tilanteen kannalta oli suotuisaa, se suostui tammikuussa 1940 neuvottelemaan rauhanteosta Suomen laillisen hallituksen kanssa. Tähän vaikuttivat myös joulukuussa alkaneet Ranskan ja Englannin suunnitelmat sodan laajentamisesta Skandinaviaan, Suomeen sekä Mustallemerelle. Rauha astui voimaan Talvisodassa voimasuhteiden suhdeluvut olivat Neuvostoliiton hyväksi: maavoimien elävä voima 1:4, kenttätykistö 1:10, panssarivoimat 1:192 ja ilmavoimat 1:12. Lisäksi Neuvostoliitolla oli ehtymättömät täydennysmahdollisuudet sekä elävän voiman, että materiaalin osalta. Suomi lähti sotaan Cajandermallisella armeijallaan. Puolustusminis- SA-kuva

11 assa SA-kuva teriö ja päämaja kykenivät hankkimaan ulkomailta ja sotavaruste-teollisuudeltamme melko nopeasti uutta sotavarus- tusta, joten varustetilanne Talvisodan lopussa oli aloitustilannetta parempi, silti riittämätön. Sotasaaliit auttoivat tilannetta myös melkoisesti. Neuvostoliiton tavoitteena oli vallata Suomi. Sen seitsemännen armeijan piti miehittää Helsinki, maan pääkaupunki, kahdeksannen armeijan tavoitteina olivat Mikkeli ja Kuopio, yhdeksäs armeija oli menossa Ouluun ja Rovaniemelle sekä neljästoista armeija valtasi ongelmitta Petsamon. Suomi koulutti Puna-armeijaa Puna-armeija ja -laivasto epäonnistuivat siis tavoitteissaan joulukuussa Eri puolustushaarojen yhteistoiminta ontui kokemattomien johtajien käsissä. Stalinin puhdistuksissa oli 30-luvun lopulla teloitettu upseeria mukana Leningradin sotilaspiirin tiedusteluosasto. Puna-armeija oli uudistettu 1939 ja sen kokoa oli kasvatettu. Mekanisoitu neuvostodivisioona (18000 miestä) oli suomalaisessa maastossa liian raskasliikkeinen, eivätkä sen organisaatiot vielä toimineet kunnollisesti. Niiden johtajat aliarvioivat Suomen armeijan puolustuskyvyn. Mannerheim-linjan merkitystä venäläiset ylikorostivat halutessaan puolustella heikkoa menestystään. Joukoilla oli kaksoisjohto, sotilaallinen ja poliittinen. Poliittinen johtaja saattoi muuttaa sotilasjohtajan päätökset. Joukkojen huolto toimi huonosti. Stalin totesi pidetyssä Talvisodan jälkipuintipalaverissa, että Puna-armeija joutui vasta Suomessa nykyaikaiseen sotaan. Suomen sodanjohdon sekä taistelijoiden koulutustasoa ja yksilöiden aloitteellisuutta hän arvosti. Esimerkiksi Puolan valtausta hän piti pelkkänä huviretkenä. Stalin vannoi tykistön, ilmavoimien, panssareiden, kranaatinheittimien sekä puoliautomaatti- ja automaattiasein varustetun jalkaväen massiivisen yhteistoiminnan nimiin. Suomi-konepistoolin kaltaisen aseen puutetta hän piti suurena virheenä. Talvisota oli Neuvostoliitolle tärkeä laboratorio sen valmistautuessa Suureen isänmaalliseen sotaan, joka oli tiedossa jo Mein Kampfin sivuilta. Stalin oli myös oppiva ja ovela sotilasjohtaja. Hän osallistui Talvisodassa Stavkan toimintaan ja järjesti edellä mainitun Talvisodan jälkipuintikokouksen, joiden kokemusten avulla kykeni korjaamaan ne virheet, jotka johtivat Neuvostoliitolle nöyryyttävän Talvisodan huonoon menestykseen. Puhdistuksista kokouksessa ei uskallettu puhua. Avainpaikoille nostettiin nopeasti useita Talvisodan käyneitä johtajia. Näitten korjaustoimenpiteitten sekä länsivaltojen avun turvin Puna-armeija kykeni lyömään saksalaisen sotakoneen toisessa maailmansodassa alkuvaikeuksiensa jälkeen. Henki voitti materian Talvisodan syttyessä ei yksikään ulkovalloista uskonut Suomen selviytyvän sodasta Neuvostoliittoa vastaan. Stalin valitsi sodan aloitusajaksi talvikauden, koska pelkäsi Englannin, Ranskan ja Saksan pääsevän keskinäiseen sopimukseen ja kääntyvän Neuvostoliitoa vastaan. Neuvostoliiton tiedustelutietojen mukaan Suomessa piti olla voimakasta kannatusta maan vapauttajille. Yllätys olikin suuri, kun vastassa oli yhtenäinen kansa rintamalinjoilla ja kotirintamilla. Joukkojen pääosat olivat YH:n ansiosta koulutettuina puolustusryhmityksessä jo Suomalaisten sotilasjohdon ja sotilaiden koulutustaso, aloitekyky, kyky selvitä vaikeissa maasto-olosuhteissa ja ennen kaikkea tahto puolustaa maan itsenäisyyttä osoittautuivat paljon vahvemmaksi voimaksi, kuin hyökkääjän elävän voiman ja sotamateriaalin ylivoima. Nuori demokratiamme ja sen valtiovalta näyttivät voimansa. Vaikka menetimme maa-alueestamme kymmenennen osan ja suomalaista joutui muuttamaan kodeistaan uuden rajan taakse, säilytimme itsenäisyytemme, jota koeteltiin vielä jatkosodassakin. Talvisodan 105 kunnian päivää ovat eräitä maamme historian ratkaisevimpia hetkiä. Yhtenäinen kansamme osoitti, että henki voittaa materian. Tai kuten Seitsemän veljeksen Aapo sen sanoisi: Voimallinen tahto vie miehen (ja naisen) läpi harmaan kiven. Lähteet: Max Jakobson: Diplomaattien Talvisota, Ohto Manninen Oleg A. Rzesevski: Puna-armeija Stalinin tentissä, Juho Niukkanen: Talvisodan puolustusministeri kertoo, Veikko Huovinen: Veitikka, Anssi Vuorenmaa (ye-evl): julkaisut ja keskustelut 11

12 Yhteiskunnan kriisinkestävyyden kehityssuuntia talous, tuotanto ja infrastruktuuri Kirjoitus perustuu v strategiseen suunnitteluun liittyen yhteiskunnan kriisinkestävyyden kehittymisestä työryhmätyönä laaditun raportin julkiseen versioon. Sähkö on kriittinen tekijä myös tietoliikenne- ja logistiikkajärjestelmien toimivuudelle. Yhteiskuntaamme ja toimintaympäristöömme kohdistuvat uhat ovat yhä monimuotoisempia ja yhä vaikeammin ennakoitavissa. Verkottunut suomalainen yhteiskunta toimii sekä kansallisesti että kansainvälisesti, ja tässä toiminnassa kriisinkestävyyden turvaaminen edellyttää yhteiskunnan kaikkien toimijoiden resursseja ja niiden käytettävyyttä. Ennakoinnin merkitys yhteiskunnan toimivuuden turvaamiseksi kasvaa. On tunnettava kehitystä muovaavien ilmiöiden mahdollisia ja todennäköisiä kehityspolkuja ja vaikutuksia. Yhteiskunnan kriisinkestävyys voidaan määritellä yhteiskunnan kyvyksi ennakoida ja kestää epävakaiden tilanteiden aiheuttamia odottamattomia ja/tai merkittäviä tapahtumia ja muutoksia sekä selviytyä niiden vaikutuksilta. Kriisinkestävyyttä ei pidä tarkastella pelkästään uhkien ja niihin varautumisen kautta, vaan siihen sisältyy myös yhteiskunnan kyky hyödyntää kehityksen tarjoamia mahdollisuuksia kriisinkestävyyden kehittämiseksi. Yhteiskunnan on suunnattava resursseja kriisinkestävyyden vahvistamiseksi ennakoivaan varautumiseen, kriisinai- 12 kaisen toimintakyvyn varmistamiseksi, kriisin jälkitilan toimintakyvyn varmistamiseksi sekä toipumiskyvyn kehittämiseksi. Erityisesti toipumiskyvyn merkitys kasvaa uhkien monimuotoistuessa ja niiden ennakoinnin vaikeutuessa. Suomessa vahvuutena ovat lainsäädännön tarjoama tuki ja velvoitteet varautumiselle, mikä auttaa ylläpitämään ja kehittämään kriisinkestävyyttä. Suomesta löytyy teknologiaosaamista ja perusteollisuutta sekä luonnonvaroja (esim. vesi, mineraalivarat, maa- ja metsäalueet). Väestö on korkeasti koulutettua. Myös hyvä logistinen perusinfrastruktuuri on olemassa. Yksittäiset häiriöt, kuten Nokian vesikriisi tai Itä- Suomen myrskyt ovat aiheuttaneet palvelukatkoksia alueellisesti, mutta kokonaisuutena yhteiskunnan toiminta ei ole lamaantunut. Kriisinkestävyyttä voidaan siis pitää varsin hyvänä. Julkisen talouden jatkuvat kustannuspaineet aiheuttavat kuitenkin mm. varautumisen kehittämiselle rajoitteita. Logistisen infrastruktuurin ylläpitoon on käytössä yhä vähemmän rahaa. Yritysten on ajateltava kannattavuuttaan ja varajärjestelmien ja vaihtoehtoisten menettelyjen rakentaminen ja ylläpito vaatisi resursseja, joista tulee lisäkustannuksia. Esimerkiksi energiayhtiöiden sitouttaminen varautumistoimenpiteiden kehittämi- TkT Sari Uusipaavalniemi työskentelee logistiikan tutkijana Hämeen Rykmentin Huoltokoulun Tutkimus- ja kehittämisosastolla ja toimi yhteiskunnan kriisinkestävyyttä tarkastelleen työryhmän varapuheenjohtajana.

13 Kriisinkestävyyden vahvuudet ja heikkoudet. seen vaatisi lainsäädännön tiukentamista. Riippuvuus ulkomaisista toimijoista ja infrastruktuurista lisää haavoittuvuutta ja voi vaikeuttaa tarvittavan osaamisen ja materiaalin saatavuutta. Tuotannon ja infrastruktuurin vahva liitto Suomen talouden kannalta merkittävä tuotanto tulee tulevaisuudessa olemaan erilaista kuin nykyään. Perinteisestä teollisesta tuotannosta siirrytään yhä enemmän osaksi globaalien suurten yritysten toimitusketjuja ja palveluliiketoimintaan. Bulkkituotteista siirrytään pidemmälle jalostettuihin, teknologisesti kehittyneisiin, pienempiin ja kalliimpiin tuotteisiin, mikä muuttaa myös tarvittavan logistiikkajärjestelmän rakennetta. Suuri osa yrityksistä on ulkomaisessa omistuksessa, eikä päätöksenteko enää tapahdu Suomessa. Toimitusketjujen verkostoituessa, monimutkaistuessa ja erikoistuessa materiaalin saatavuus ja korvattavuus vaikeutuu. Suuressa mittakaavassa tapahtuva valmistus, joka usein keskittyy maantieteellisesti tietylle alueelle, lisää haavoittuvuutta esim. luonnonkatastrofien tms. kriisien sattuessa. Avainasemassa on oman toimitusketjun tunteminen ja riskien hallinta. Elinkeinoelämän tuotannolliset toimialat ovat riippuvaisia infrastruktuuritoimialoista ja riippuvuussuhde on kriisitilanteissa merkittävä. Tuotannollisen kriisinkestävyyden peruspilareita ovat energia, tiedonsiirto ja kuljetukset. Infrastruktuurin näkökulmasta keskeistä on sähkön ja tietoverkkojen keskinäinen riippuvuussuhde. Toisaalta myös logistiset järjestelmät ovat riippuvaisia sähköstä ja tietoliikenteestä. Ilman niitä tuotanto- ja palvelutoiminta häiriintyy. Samalla kun infrastruktuuri vanhenee, myös sen ylläpitoon käytettävissä olevat resurssit niukkenevat. Infrastruktuurin rakentamisen ja ylläpidon kustannukset kohdistetaankin jatkossa yhä enemmän käyttäjien maksettavaksi (esim. tiemaksut, lentokenttämaksut). Infrastruktuuri (esim. liikenne-, tietoliikenne-, jne.) keskittyy yhä enemmän suurten asutuskeskusten läheisyyteen, mikä väistämättä edesauttaa väestön keskittymistä ja alueiden eriarvoistumista. Tuotannon ja infrastruktuurin näkökulmasta kriisinkestävyyden avaintekijöitä ovat tuotannon ja toimitusverkostojen hallintakyky sekä toiminnan jatkuvuudenhallinta. Suomessa useat infrastruktuuritoimialat ovat varmistaneet riittävän kapasiteetin, rakenteet, resurssit ja osaamisen normaalioloissa ja lyhytkestoisissa häiriötilanteissa. Taloudelliset näkökohdat kuitenkin ratkaisevat, eikä tehokkuusvaatimusten myötä välttämättä kehitetä riittävästi toimialakohtaista kapasiteettia tai vaihtoehtoratkaisuja ja osaamista poikkeusoloja varten. Tuotanto- ja infrastruktuuriverkostot ovat entistä riippuvaisempia Suomen ulkopuolisesta tuotanto- ja palveluverkostosta, jolloin tarvittavan osaamisen varmistaminen tulee haastavammaksi. Esimerkiksi sähköenergian osalta Suomessa ollaan kulutushuippuina hyvinkin riippuvaisia tuonnista ja naapurimaidemme energiajärjestelmistä. Mahdollisuuksia paikallisten tuotantoketjujen rakentamiseen ja esimerkiksi paikallisen energiantuotannon hyödyntämiseen tulisi selvittää. Yhteiskunnan rooli ja tuki varajärjestelmien turvaamiseksi esimerkiksi erilaisin kannustimin ja lainsäädännöllä on oleellista kriisinkestävyyden kehittämiselle. Talous kuralla - vyö kiristyy Kaikki ratkaisut eivät ole Suomen omissa käsissä. Suomi on osa globaalia integroitunutta talousjärjestelmää niin hyvässä kuin pahassa. Erityisesti Euroopan Unionin puitteissa tehtävät taloudelliset ratkaisut sekä kauppa- ja ulkopolitiikka heijastuvat väestön toimeentulon turvaamisen ratkaisuihin Suomessa. EU:n epävakaa tilanne taantumasta toipuessa, velkakriisin vallitessa ja euron tulevaisuuden ollessa vaakalaudalla vaikuttaa suoraan Suomen talouteen ja taloudelliseen kriisinkestävyyteen. Riskinä on laman aiheuttama pidempiaikainen alennustila Euroopalle. Euro-alueen talouskriisin vaikutukset näkyvät vielä pitkään, sillä esimerkiksi työttömyys uhkaa jäädä osin pysyvämmäksi ongelmaksi. Talouden ongelmat, kuten heikko työllisyys, voivat aiheuttaa myös yhteiskunnallisia ja poliittisia vaikutuksia ja levottomuutta ja vaikuttaa esimerkiksi väestön henkiseen kriisinkestävyyteen. Globaalin talouden painopiste on väistämättä siirtymässä kehittyviin maihin, kuten Kiina ja Intia, jatkossa myös Afrikka. Globaalit tasapainottomuudet ylläpitävät valuuttakurssipaineita, jotka

14 Tuotannollinen ja infrastruktuurin kriisinkestävyys. voivat puhjeta raha- ja valuuttamarkkinoiden levottomuutena ja pahimmillaan lietsovat kauppasotia ja protektionismia. Suomessa myös väestörakenteen muutos liitettynä julkisen talouden kestävyysongelmaan on talouden kannalta merkittävä ilmiö. Julkisen velan suhde BKT:hen kasvaa koko ajan. Samalla vanhushuoltosuhde kohoaa Suomessa nykyisestä 25 %:sta lähes 43 %:iin vuoteen 2030 mennessä. Demografisen muutoksen nopein vaihe on juuri aluillaan, joten sopeutustoimia talouden kestävyysvajeen kuromiseksi Maailman talouden valtasuhteet ovat muuttumassa. umpeen tarvitaan pikaisesti. Tämä luo lisää painetta tuottavuuden kehittämiselle, veronkorotuksille ja menojen priorisoinnille ja karsimiselle, jopa hyvinvointivaltion etuuksista tinkimiselle. Tuottavuuden nostaminen on avaintekijä julkisen talouden kestävyysongelman ratkaisemisessa. Myös julkisen sektorin tulee parantaa tuottavuutta, erityisesti esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimen palvelurakenteissa. Valtion toimet yhtenäisten perusratkaisujen ja toimintamallien luomisessa ratkaisevat, jotta saadaan myös tieto- ja viestintäteknologia tukemaan julkisen sektorin työn tuottavuuden ja laadun kehittymistä. Ympäri käydään yhteen tullaan Riippuvuuksien myötä yhteiskunnan toiminta tulee häiriintymään yhä helpommin. Erilaisia syy-yhdistelmiä, jotka voivat aiheuttaa häiriöitä, on yhä vaikeampi ymmärtää. Häiriöiden vaikutukset ovat merkittäviä normaalioloissakin ja vaikutuksia voidaan helposti aiheuttaa jopa tahallisesti. Vaikutukset voivat myös levitä aiottua laajemmalle. On vaikea hallita kokonaisuutta, joka ei ole enää konkreettisesti hahmotettavissa. Kokonaisvaltainen ja verkostomainen toimintatapa korostuu tulevaisuudessa. Yhteiskäyttöiset toimintaympäristöt tulevat yhä merkittävämpään rooliin ja suojaaminen ja valvonta eivät ole enää maantieteellisesti rajattuja tai kohdistu pelkästään fyysisiin kohteisiin. Järjestelmien integroituminen ja keskinäisriippuvuus lisää haavoittuvuuksia, mikä tulisi ennakoida ja huomioida infrastruktuurin ja toiminnan suunnittelussa. Yhteiskuntaamme kohdistuvien uhkien monimuotoisuus ja ennakoimattomuus edellyttää erityisesti yhteiskunnan toipumiskyvyn kehittämistä. Toiminnan aikajänne ja reagointiaika lyhenee ja kriisitilanteessa toiminta, suunnittelu ja korjaavat toimenpiteet tapahtuvat samanaikaisesti - eivät enää peräkkäisinä vaiheina. Kriisinkestävyyttä onkin jatkossa ajateltava entistä kokonaisvaltaisemmin kokonaisturvallisuuden ja koko yhteiskunnan voimavarojen hyödyntämisen kannalta. Kansainvälisen yhteistyön ja verkostoitumisen roolia kriisinkestävyyden kehittämisessä yhä niukentuvin resurssein ei myöskään pidä väheksyä. 14

15 UUTUUS! Vähemmän kulutusta. TESTIVOITTAJA ww w.t m n e t.f i 16/2013 * Nokian Hakkapeliitta 8 -renkaissa on keskimäärin 50% enemmän nastoja kuin Nokian Hakkapeliitta 7:ssä. Tienkulumavaikutus alittaa selvästi uuden nastalainsäädännön vaatimukset. Katso lisää 12/2013

16 Yhdysvaltojen Tactical Combat lääkintähuollon Tämä artikkeli pohjautuu vuosina tehtyyn pro gradu -opinnäytetyöhöni. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten Tactical Combat Casualty Care -mallia voidaan hyödyntää jääkärikomppanian lääkintähuollon toteuttamisessa. Artikkelissa avaan lähtökohtia tutkimukselleni ja kerron lyhyesti, miksi juuri TCCC-toimintatapamalli on nousevana trendinä suomalaisessa lääkintähuollossa. Lisäksi kerron Yhdysvaltojen Tactical Combat Casualty Care -toimintatapamallin historiasta ja pyrin kuvaamaan TCCC-mallin eri hoitovaiheet. Artikkelin lopussa tuon esille työni pohjalta muutamia havaintoja, miten TCCC-mallia voitaisiin hyödyntää jääkärikomppanian lääkintähuollon toteuttamisessa ja mitä haasteita uudistuksen tiellä voi olla. sualty Care, TC3, T3C). Lisäksi uuden vuosituhannen aseelliset konfliktit ovat kiihdyttäneet alan tutkimusta ja nopeuttaneet uusien toimintatapamallien käyttöönottoa. Kehittyneet toimintatapamallit yhdessä parempien suojavarusteiden sekä lyhyiden evakuointiaikojen kanssa ovat laskeneet menehtyneiden määrän historiallisen alas. Ulkomaiset kokemukset sekä Trollenhagenin Nato-valmiuden evaluutio vuonna 2010 ovat aiheuttaneet Suomessa Yliluutnantti Henri Pitkäkoski Huoltoupseeri Porin Prikaati, alkaen Länsi-Suomen Huoltorykmentti Aseiden teho on kasvanut ja sodat ovat muuttaneet luonnettaan viime vuosikymmenien aikana. Myös kenttälääkinnän eli taistelukentällä annettavan ensiavun ja ensihoidon menetelmät ovat kehittyneet samalla huomattavasti. Kehitys sai alkunsa, kun taistelukentillä toimivat lääkintähenkilöt huomasivat, että vammat ja tilanne poikkeavat suuresti siviilipuolen toiminnasta. Samalla huomattiin, että tarpeettomia kuolemia ja haavoittumisia saattaa syntyä, jos taktinen tilanne ja hoitomallit eivät kohtaa toisiaan. Sairaanhoitoon päässeiden haavoittuneiden eloonjäämisprosentti onkin noussut ensimmäisen maailmansodan aikaisesta 92 prosentista yli 98 prosenttiin. Hoitoennusteen parantuminen on pitkälti nopeutuneiden evakuointien ansiota. Ensimmäisen maailmansodan aikana haavoittuneen pääsy sairaalahoitoon kesti tyypillisesti noin 12 tuntia, kun taas viimeaikaisissa sodissa kuljetusaika on ollut 2 6 tuntia. Myös taistelija- ja taistelijaparikohtaisella ensiaputaidolla on ratkaiseva merkitys. Ensiapu on annettava mahdollisimman nopeasti, mahdollisimman yksinkertaisesti ja mahdollisimman monelle. Avuntarpeen kiireellisyyden arvioiminen on erityisen tärkeää, koska yhtäaikaisesti autettavia potilaita on yleensä useampia. Osaksi tästä johtuen on taistelukentällä annettavan ensiavun ja ensihoidon laatu ollut jatkuvassa nousussa ympäri maailmaa. Nousun taustalla on 1990-luvun puolivälissä lanseerattu Yhdysvaltojen TCCCtoimintatapamalli (Tactical Combat Ca- Oak Harbor, Wash. ( ) Lääkintämies Merivoimien sairaalasta Oak Harbor ottaa osaa Tactical Combat Casualty Care (TC3) harjoitteluun 16 tuntia kestävässä ohjelmassa, joka on kehitetty suoraan tai välillisesti sotilaallisia taistelutoimia tukevalle lääkintähenkilöstölle. Navy Region Northwestin matruusit ja merijalkaväkimiehet osallistuivat kurssille, jonka Merivoimien sairaala Oak Harbor veti. (Kuva: U.S. Navy photo by Mass Communication Specialist 1st Class Bruse McVican). 16

17 Casualty Care -toimintatapamalli kehitystrendinä sen, että taistelijoiden, taistelijaparien ja partioiden ensiapukoulutus tarkistetaan perinpohjaisesti kenttäolosuhteissa selviytymisen näkökulmasta TCCC-periaatteiden mukaiseksi. Eri joukko-osastoissa onkin jo aloitettu erilaisten TC- CC-kurssien kokeiluja. Tulevaisuudessa Sotilaslääketieteen keskus, joka toimii Puolustusvoimien lääkintähuollon palveluskeskuksena, pyrkii tuottamaan kaikille joukoille yhtenäisen mallin koulutukseen. Tämä on myös aiheuttanut sen, että Tactical Combat Casualty Care termin käytöstä on siirrytty Taisteluensiapu termin käyttöön. Ensivaiheessa tavoitteena on saattaa henkilökunnan ja varusmiesten taisteluensiapukoulutus ajan tasalle. Muutoksilla on tarkoitus saada suorituskykyyn huomattava parannus. Näistä tärkeimpinä koulutustavoitteina ovat verenvuodon tyrehdyttäminen, hengitysteiden turvaaminen, haavoittuneiden suojaaminen ja jatkohoito. Yksinkertaisilla taistelutilanteen huomioivilla toimilla ja yksinkertaisilla välineillä voidaan tehdä hengen ja raajan pelastamiseksi paljon, kun tiedetään miten toimitaan. Maavoimien huoltopäällikkö eversti Risto Kosonen kirjoittaa syksyn 2012 Huoltoupseeri-lehdessä, että kenttälääkinnässä panostetaan taistelijoiden antamaan, henkeä pelastavaan ensiapuun, joka tulisi kyetä antamaan alle kymmenessä minuutissa haavoittumisesta. Tähän tavoitteeseen pyritään osaamisen ja lääkintäkaluston lisäämisellä ryhmätasolla. Myös puolustusvoimien ylilääkäri lääkintäprikaatinkenraali Simo Siitonen toteaa vuoden 2013 ensimmäisessä sotilaslääketieteen lehdessä, että varusmiesten ja henkilökunnan koulutusta tulee uudistaa paremmin taistelutilanteisiin soveltuvaksi. Lisäksi lääkintävoimavarojen laadun ja määrän määrittelyssä vaatimuksena on periaate. Periaatteen mukaan verenvuotoa hillitsevä ensihoito on aloitettava 10 minuutin sisällä haavoittumisesta, 1 tunnin sisällä on aloitettava lääkärin antama ensihoito ja 2 tunnin sisällä haavoittuneen tulee saada henkeä pelastavaa kirurgista ensihoitoa. Mikä ihmeen TCCC? Tactical Combat Casualty Care -projekti sai alkunsa Yhdysvaltojen laivaston erikoisjoukoista (Naval Special Operations Command) vuonna Projekti synnytti ohjeen taktisesti sopivista taistelukentän ensihoidon toimintaperiaatteista. Ohje julkaistiin vuonna TCCC-toimintatapamalli tarjosi lääkintähenkilöstölle ja miehistölle ensiavun ja ensihoidon ohjesäännön, joka yhdisti tehokkaan lääkinnän ja pienen yksikön taktiikan. TCCC-toimintatapamallissa on kolme pääkohtaa, jotka ovat seuraavat: hoida haavoittunut, ennalta ehkäise lisähaavoittumisia ja suorita annettu tehtävä. Alkuperäisissä TCCC-toimintaohjeissa taistelukentällä tapahtuva hoito jaettiin kolmeen vaiheeseen, joita olivat care under fire (CUF), tactical field care (TFC), ja tactical evacuation care (TA- CEVAC). TCCC-toimintatapamallissa hoitoon kuuluivat seuraavat hoitovälineet ja -menetelmät: kiristyssiteet, antibiootit, nestehoito, kivunlievitys, nenänieluputket, kirurginen hengitysteiden avaus, jänniteilmarinnan toteaminen ja hoito, koulutus sekä lääkinnän ja taktiikan yhdistäminen. TCCC-toimintatapamallin synnyttyä huomattiin nopeasti, että sitä on syytä päivittää jatkuvasti. Tätä varten perustettiin Yhdysvaltoihin TCCC -komitea vuonna 2001/2002. Komitea sai vuoteen 2009 mennessä täyden tuen tärkeimmiltä Yhdysvaltojen lääkintäammattikunnilta toimintatapamallin kehittämiselle. Komitean oli tärkeä saada kaikki tieto eri alojen erikoisosaamisesta. Tämän takia komiteaan otettiin mukaan kirurginen sekä psykiatrinen osaaminen armeijan puolelta. Lisäksi tarvittiin lääkintähenkilöiden näkemykset maa-, meri- ja ilmavoimilta sekä erikoisjoukoilta. Komiteaan otettiin mukaan henkilöitä laivaston erikoisjoukoista (Navy Seal), merijalkaväestä, laskuvarjojoukoista (75th Ranger Regiment), erikoisjoukkojen (18-D) lääkintähenki- 17

18 löistä, ilmavoimien laskuvarjomiehistä, ilmavoimien lääkintähenkilöistä ja rannikkovartioston hoitohenkilöstöstä. Care Under Fire Tactical Combat Casualty Care -mallissa ensimmäinen hoitovaihe on nimetty Care under fire (CUF) -nimiseksi. Tässä vaiheessa hoito on hyvin rajoittunutta, koska haavoittunut ja taisteleva joukko ovat vihollistulen alla. Vihollistuleen vastaaminen ja haavoittuneen siirtäminen suojaan ovat tärkeimpiä tehtäviä CUF-vaiheessa. Yksityiskohtaisia tutkimuksia tai laajoja hoitotoimenpiteitä haavoittuneelle ei voida vielä tässä vaiheessa tehdä. Vammojen mahdollistaessa on myös haavoittuneiden osallistuttava tulenkäyttöön. Vihollistuleen vastaaminen ja toiminnan suojaaminen voivat myös olla kriittisen tärkeitä tehtäviä lääkintähenkilölle tai miehistön jäsenelle ennen kuin he voivat hoitaa haavoittunutta. Tämä korostuu pienissä taistelujoukoissa, joissa jokaisen aseen tulivoima on merkityksellistä. Lääkintähenkilöstön ja miehistön hoitovälineet CUF-vaiheessa ovat vähäisiä. Tärkeä tekijä on hetkellinen tuliylivoima. Nopea menestys taistelutehtävässä on ensisijainen ja paras tapa välttää haavoittumisia. Lääkintähenkilöstö suojaa aseillaan itseään ja haavoittuneita. Pienet taisteluvammat eivät saa johtaa taistelusta vetäytymiseen. Tactical Field Care Tactical field care (TFC) on vaihe, jossa uhri ja pelastaja/pelastajat eivät ole enää vihollistulen alla. Tämän vaiheen toimenpiteet perustuvat seuraaviin asioihin: vihollistulen vaara ei ole välitön, hoitovälineet ovat henkilöstön mukana kannettavia, hoitoaika on hyvin vaihteleva ja hoitoaika riippuu vihollistilanteesta ja siitä, miten nopeasti evakuointikuljetus saadaan järjestettyä. TFC-vaiheessa keskitytään potilaan tilan arviointiin ja hoitoihin, joita ei ole voitu tehdä CUF-vaiheessa. Hoito perustuu kuitenkin välttämättömimpiin toimenpiteisiin. Taktinen tilanne sanelee edelleen, mitä hoitoa voidaan antaa. Hoitotoimenpiteet voidaan joutua tekemään nopeasti, jos odotettavissa on uusi viholliskosketus. Hoitoa voidaan jatkaa turvallisen evakuointipaikan löydyttyä ja evakuointikuljetusta odotellessa. Hoitajien tulee arvioida, mitä hoitoa kannattaa tehdä ja mitä ei. Tähän vaikuttaa evakuointikuljetuksen odotusaika. Tactical Evacuation Care ja sitä ei ole merkitty punaisilla risteillä. MEDEVAC eli medical evacuation suoritetaan taas erityisesti lääkintäjoukkojen käyttöön tarkoitetulla ajoneuvolla tai -aluksella, joka merkitään punaisilla risteillä. Aseistus on omaa suojausta varten. MEDEVAC-kuljetuksia suoritetaan pääasiassa ympäristössä, jossa ei ole vihollisuhkaa. TACEVAC-vaihe alkaa, kun uhri on saatu taistelukentällä evakuointikuljetuksen kyytiin. Vaihe perustuu seuraaviin kohtiin: evakuointikuljetuksen mukana saattaa seurata lääkintähenkilöstöä ja evakuointikuljetuksen mukana voidaan tuoda lääkintäkalustoa. Lääkintähenkilöstön tuominen evakuointikuljetuksen mukana on tärkeää, koska haavoittunut saattaa olla lääkintähenkilö. Lääkintähenkilö saattaa lisäksi olla nestehukassa kuivunut, alilämpöinen tai jollain muulla tapaa toimintakyvytön jatkamaan omaa tehtäväänsä. Lisäksi taistelukentällä saattaa olla monipotilastilanne, johon tarvitaan lisää lääkintäkapasiteettia. Evakuointikuljetuksen mukana voidaan tuoda lääkinnän erikoishenkilöitä, kuten psyykkisiin vammoihin erikoistunutta henkilöstöä. Evakuointikuljetusten johtaminen vaatii näin ollen laajaa osaamista, koska johtajan tulee osata priorisoida henkilöstö ja kalusto tärkeimmälle kohteelle. Evakuointikuljetuksen mukana saapuvalla lääkintämateriaalilla voidaan täydentää joukkojen lääkintämateriaalia tai kuljetuksen mukana voi olla kehittyneempää hoito- ja tutkimuskalustoa. Näitä ovat erilaiset nestehoitovälineet, verituotteet, elektroniset seurantalaitteet Tactical evacuation care (TACEVAC) on TCCC-toimintatapamallin kolmas vaihe. Vaihe voidaan suorittaa joko CASEVACtai MEDEVAC-periaatteella. CASEVAC eli casualty evacuation voidaan mieltää toiminnaksi, jossa haavoittunut evakuoidaan haavoittumispaikalta ensimmäiselle hoitopaikalle. Käytössä oleva evakuointiajoneuvo tai -alus on aseistettu Sotatieteiden maisterikurssin taktikot harjoittelemassa kiristyssiteen käyttöä syksyllä Kuva: Henri Pitkäkoski 18

19 ja hapenantolaitteet. Se, että käytetäänkö kehittyneempää kalustoa, on tilanteesta kiinni. Mitä hyötyä meille on TCCCmallista? TCCC-mallin hyödyntämisellä jääkärikomppanian lääkintähuollossa saadaan lisäaikaa haavoittuneille, koska hoitohenkilöstö ja -kalusto ovat paikassa, jossa niitä eniten tarvitaan. Jatkossa potilaat selviävät suuremmalla todennäköisyydellä elossa ensimmäiselle lääkäritasoiselle hoitopaikalle ja sieltä edelleen jatkohoitoon. TCCC-mallin mukainen alkuvaiheen hoito, potilasselvitys ja -seuranta vapauttavat lääkintäresursseja myöhemmässä vaiheessa hoitoketjua. Tämä taas mahdollistaa lääkäritasoisen hoidon keskittämisen vaativampien vammojen hoitoon. Komppanian lääkintähuollon suorituskyvyn kehittäminen on aloitettava koulutusjärjestelmän uudistamisella. Suomessa tulee jatkossa keskittyä enemmän joukkueen sisäiseen ensiapu-/ ensihoitokoulutukseen, jossa tehdään ratkaisevimmat hoitotoimenpiteet. Nyt on jo saatu hyviä kokemuksia taistelijoiden ja taistelupelastajien koulutuksesta, mutta lääkintämiesten koulutus on jäämässä jälkeen. Nyt näyttääkin siltä, että puolustusvoimat lisää komppanian ensihoitoketjussa kaikkien muiden tasojen lääkintäresursseja paitsi lääkintämiehen. Tämä voi johtaa tulokseen, jota joudutaan myöhemmin korjaamaan. Ensihoitoketju on tasan niin vahva kuin sen heikoin lenkki. Olivat koulutusmuutokset mitä tahansa, on niiden rahoitus varmistettava, jotta uudistuksia ei jouduta viemään läpi vain osittain. Muutosten tarve tulee perustella, jotta asenteet muutoksille ovat myönteisiä. Muutokset voidaan perustella eri maiden positiivisilla kokemuksien ja tutkimuksien perusteella. Asennekasvatus tulee aloittaa henkilökunnasta, jotta vaikutus näkyy myös varusmieskoulutuksessa. Erilaiset kurssit, harjoitukset ja koulutustapahtumat lisäävät tietoisuutta asiasta, mikä toivottavasti johtaa uusien toimintatapamallien käyttöön osana taistelukoulusta. Tulevaisuudessa tulee edelleen seurata Yhdysvaltojen TCCC-toimintatapamallin kehittymistä. Näin voimme saada lisää ohjeita oman toimintamme kehittämiseen. Parhaimmillaan Tactical Combat Casualty Care -mallin hyödyntäminen jääkärikomppanian lääkintähuollon toteuttamisessa sovittaa lääkintähuollon entistä paremmin osaksi komppanian taistelutehtävää. Lopputuloksena syntyy jääkärikomppanian lääkintätaktiikka. Lääkintätaktiikka auttaa päällikköä ymmärtämään lääkintähuollon vaatimukset komppanian tehtävälle suunnittelu-, valmistelu- ja toteuttamisvaiheessa ja päinvastoin. Jatkossa Tactical Combat Casualty Care -termi, tulisi ymmärtää lääkintätaktiikkana eikä pelkästään taisteluensiapuna. Lähteet: Tiilikka Jari, Taisteluensiapu -ajatuksia kentältä, Sotilasaikakauslehti, 12/2010 Lääkintähuolto poikkeusoloissa, Kuronen, Pentti, Puolustusvoimien ylilääkäri: Puolustusvoimauudistus tulee - millaiset kortit ovat jaossa lääkintähuollolle, Sotilaslääketieteenkeskuksen aikakausilehti, 2/2011, s. 6 PHTLS, Prehospital Trauma life support: Military version, seventh edition, copyright 2011, 2007, 2003, 1999, 1994 by Mosby Inc, an affiliate of Elsevier Incs. Peltomaa, Jouko, Lääkintäkoulun johtaja: Kenttälääkintäkoulutus -lääkintäkoulun johtajan linjaukset, Sotilaslääketieteenkeskuksen aikakausilehti, 1/2011, s. 6 Kosonen, Risto, Huoltoupseeriyhdistyksen puheenjohtaja ja Maavoimien huoltopäällikkö: Uudistuva kenttähuolto, Huoltoupseeriyhdistys ry:n jäsenlehti (Huoltoupseeri), 3/2012, s. 7 TCCC Guidelines and Curriculum, (2012), Handbook, Tactical Combat Casualty Care, Center for army lessons learned, U.S. Unclassified, REL NATO, GCTF, ISAF, MCFI, ABCA, toukokuu

20 Prosessijohtaminen tuo uusia mahdollisuuksia tilaus-toimitusketjun tapaustutkimus Artikkeli perustuu kirjoittajan maisterikurssilla tekemään pro gradu-työhön. Työssä tutkittiin prosessijohtamisen mallia käyttäen vertailukohtana todellista Karjalan Prikaatin rauhan ajan ampumatarvikkeiden tilaus-toimitusketjua. Työn lähtökohtana oli uuden PVSAPjärjestelmän antama tuki ja eräänä tavoitteena sekä toimitusketjun käytänteiden että tietojärjestelmän palveluiden kehittäminen. Työn tutkimusmetodina oli asiantuntijahaastatteluilla tuettu kirjallisuusanalyysi. Lopputuloksena saatiin lista kehitysehdotuksia tilaus-toimitusketjun ja sen tuen kehittämiseksi vastaamaan paremmin prosessia. Henri Laine Yliluutnantti, sotatieteiden maisteri Pääaine johtaminen Karjalan Huoltopataljoonan esikunta Yksinkertaisimmillaan prosessi voidaan nähdä joukkona toisiinsa liittyviä toimintoja, joiden tarkoituksena on tuottaa haluttua tuotetta. Vuosien varrella käsitettä on täydennetty useilla eri elementeillä. Tällaisia elementtejä voidaan katsoa olevan esimerkiksi asiakas (sisäinen tai ulkoinen), prosessiorganisaatio (prosessin omistaja, johto, tiimit ja muut roolit), syötteet, tuotteet ja erilaiset mittarit sekä kokonaisuutta tukeva teknologia. Prosessien kuvaukseen kuuluu myös toimijoiden ja toimintojen rajapintojen määrittäminen. Runkona kuitenkin edelleen toimii yleensä alkuperäinen prosessin konsepti. Prosessijohtaminen voidaan käsittää johtamismenetelmänä, joka käyttää perustanaan prosesseja ja näihin liittyviä elementtejä, prosessien tunnistamista, mittaamista ja kehittämistä ja lopulta muuta toimintaa johdetaan edellä mainittujen kokonaisuuksien avulla. Prosessijohtamisen tarkoituksena on esimerkiksi laadukkaampi ja tehokkaampi toiminta sekä ennen kaikkea kokonai- 20 suuksien hallinta kuten huoltoupseerilehden 3/2007 pääkirjoituksessa tuotiin esille. Puolustusvoimissa kuten muussakin julkishallinnossa on prosessijohtamisen ja -organisaation sijasta vallalla funktionaalinen johtamistapa selkeine organisaatiorakenteineen. Kun prosessijohtaminen lähtee asiakkaan tarpeista, tehokkuudesta ja sisäisestä kehittämisestä, funktionaalisessa organisoinnissa keskeisiä ovat pelkistäen vastuut, toimivallat ja raportointi johdon tarpeiden mukaan. Funktionaalisessa organisaatiossa prosessijohtamisen suurin haaste on, että prosessi tarvitsee useimmiten useiden organisaatioyksiköiden tai tulosyksiköiden henkilöstöä, tiloja, laitteita ja muita resursseja. Muun muassa toiminnan mittaaminen ja raportointi sen paremmin kuin henkilöstön koulutus tai palkitseminen ei ole yleensä mahdollista prosessikohtaisesti. Tulosjohdetussa organisaatiossa ristiriita korostuu. Prosessijohtaminen muuttaa sekä valtasuhteita että hierarkkisuuden tasoa, joten muutosvastarinta on ymmärrettävää. Puolustusvoimissa on tiedostettu prosessijohtamisen mahdollisuudet, ja nykyisen organisaation rajoitusten puitteissa on hyväksytty pyrkimys prosessimaiseen toimintaan. Puolustusvoimien pääprosessit on käsketty kenttäohjesäännössä vuodelta Lisäksi alaprosesseja on kuvattu käskettynä ja oma-aloitteisesti eri toimijoiden toimesta jo aikaisemmin aina työnkulkukaavioihin asti. Esimerkkinä prosessityöstä on Länsi-Suomen Huoltorykmentti, jonka prosesseja on esitelty Huoltoupseerissa 1/2009. Eräänä kokeiluna mainittakoon myös maisteriopintoihini liittynyt opintojakso, jonka tarkoituksena oli tarkastella prosessijohtamisen soveltuvuutta logistiikkapataljoonan esikunnan toimintaan syksyllä Prosessijohtamisen näkökulmasta tuolloin oli oikea momentum ja pääsinkin tunnistamaan prosessikokonaisuuksia (asiakkaineen, organisaatioineen ja prosessi- sekä työnkulkukaavioineen) valmisteilla olleeseen konseptiin. Tuon työn hedelmistä voi huomata viitteitä 1/2013 Huoltoupseerissa. Havainnot opintojaksosta vahvistivat käsitystäni prosessityön merkityksestä. Puolustusvoimien mittakaavassa eritasoisia alaprosesseja voidaan tunnistaa varsin suuria määriä ja prosessityön läpivieminen vaatii aikaa. Toisaalta, esimerkiksi toiminta välivaiheessa niin sanotussa hybridiorganisaatiossa on myös kelvollinen vaihtoehto radikaalien muutosten sijaan.

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ PE Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012 1 Suorituskykyperusteisuus Suomen sotilaallisen puolustamisen toteuttaminen edellyttää turvallisuus-ympäristön sotilaalliseen

Lisätiedot

Kaikkiaan kokoukseen osallistui 39 yhdistyksen jäsentä.

Kaikkiaan kokoukseen osallistui 39 yhdistyksen jäsentä. HUOLTOUPSEERIYHDISTYS RY PÖYTÄKIRJA Helsinki.10.2009 HUOLTOUPSEERIYHDISTYS RY:N SYYSKOKOUS 12.10.2009 AIKA: 12.10.2009 klo 17.30 PAIKKA: LÄSNÄ: Valio OY Yhdistyksen kunniajäsenistä: - teollisuusneuvos

Lisätiedot

LOGHU3. Kokemuksia ja suosituksia

LOGHU3. Kokemuksia ja suosituksia LOGHU3 Kokemuksia ja suosituksia 31.3.2011 Pekka Rautiainen ja Irmeli Rinta-Keturi, Talent Partners Oy LOGHU3 on Huoltovarmuuskeskuksen, puolustusvoimien ja liikenne- ja viestintäministeriön yhteishanke,

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta - missio ja kyky - Kansainvälisen toiminnan perusmotiivit - missio - Ennaltaehkäistä ja rajoittaa kriisejä sekä estää niiden vaikutusten ulottuminen Suomeen. Parantaa

Lisätiedot

HUOLTOUPSEERIYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT

HUOLTOUPSEERIYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT HUOLTOUPSEERIYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI 1 Yhdistyksen nimi on Huoltoupseeriyhdistys ry. KOTIPAIKKA 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen toimintaalueeseen kuuluu Suomen

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

NH 90 MEDEVAC. Utin Jääkärirykmentti Mikko Herd mikko.herd@mil.fi. Erikoisjääkäripataljoonan Esikunta 20.5.2015

NH 90 MEDEVAC. Utin Jääkärirykmentti Mikko Herd mikko.herd@mil.fi. Erikoisjääkäripataljoonan Esikunta 20.5.2015 NH 90 MEDEVAC Utin Jääkärirykmentti Mikko Herd mikko.herd@mil.fi SISÄLTÖ: MEDEVAC LÄÄKINNÄLLISEN EVAKUOINNIN TASOT SOTILASYMPÄRISTÖSSÄ NH 90 MEDEVAC-KONSEPTI NBG-15 TAISTELUOSASTO TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ

Lisätiedot

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Asiakkuusjohtaja Heikki Härtsiä Millog Oy 17.3.2015 17.3.2015 1 Strateginen kumppanuus Puolustushallinnon kumppanuusstrategia (Puolustusministeriön

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa johtamisjärjestelmä muutoksessa PUOLUSTUSVOIMIEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄPÄÄLLIKKÖ PRIKAATIKENRAALI ILKKA KORKIAMÄKI Mihin maailmaan olemme menossa JULK-ICT TORI-palvelukeskus SA - johtaminen PV (PVJJK) TORI

Lisätiedot

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä Suomalainen Klubi 26.1.2015 Jukka Heikkilä 1 Perustettu 18.1.1944 nimellä Sotamuistoyhdistys ry. V. 1949 Sotamuseoseura ry. V. 1957 Sotahistoriallinen Seura ry. > sotahistoriallinen yleisseura Vuonna 2004

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa EK Puolustusvoimauudistuksen aikataulu

Lisätiedot

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta AJOLUPAKURSSI 10.2.2014 Ajolupakursseille haluaa moni. Nyt se on taas mahdollista. Seuraava B-ajolupakurssi järjestetään maanantaina 10.2.2014. Kurssi on henkilökunnan

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

Henkilöstörakenteen kehittäminen Kokonaisvastaajamäärä: 663

Henkilöstörakenteen kehittäminen Kokonaisvastaajamäärä: 663 Henkilöstörakenteen kehittäminen Kokonaisvastaajamäärä: 663 1. Puolustushaara (vast.) Kysymykseen vastanneet: 663 (ka: 1,4) (1.1) Maavoimat 71% 471 (1.2) Merivoimat 16,9% 112 (1.3) Ilmavoimat 12,1% 80

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet. FINAS-päivä Jukka Verho

FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet. FINAS-päivä Jukka Verho FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet FINAS-päivä Jukka Verho Inspectan kasvu pienestä kansallisesta tarkastuslaitoksesta kansainväliseksi TIC toimijaksi 1995

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille

Lisätiedot

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia Kirkot kriisien kohtaajina 25.3.2009 Valtiosihteeri Risto Volanen Suomen valtion kriisistrategia TURVALLISUUSTILANTEET JA UHKAMALLIT: YETT Normaaliolot Häiriötilanteet Poikkeusolot Uhkat tietojärjestelmille

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

YKSITYISEN LABORATORIOALAN NÄKYMISTÄ Finntesting kevätseminaari 19.4.2010 Tuotantojohtaja Paul Klein

YKSITYISEN LABORATORIOALAN NÄKYMISTÄ Finntesting kevätseminaari 19.4.2010 Tuotantojohtaja Paul Klein YKSITYISEN LABORATORIOALAN NÄKYMISTÄ Finntesting kevätseminaari 19.4.2010 Tuotantojohtaja Paul Klein Nab Labs Oy Rauma sellu- ja paperiteollisuuden palvelut kemian- ja energiateollisuuden palvelut vesi-

Lisätiedot

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja Kaiken varalta harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja taitojen hyödyntäminen suunnitelmallisesti normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tukee yhteiskunnan

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe,

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, toimeenpano ja henkilöstövaikutukset Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen Tiedotustilaisuus, Helsinki 6.6.2014 Puolustusvoimauudistuksen syyt ja tavoite

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjyys Konsultit 2HPO 1 Jos saisi valita yrittäjä- ja palkansaajauran välillä Liettua Kiina USA Kreikka Latvia Bulgaria Italia Ranska Irlanti EU-27 Viro Espanja Iso-Britannia Alankomaat Belgia Saksa

Lisätiedot

Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat,

Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat, PUOLUSTUSMINISTERI JYRI HÄKÄMIES 1 (7) FÖRSVARSMINISTER JYRI HÄKÄMIES Pelastusalan varautumisseminaari/ritarihuone Puhe 2.12.2009 Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat, Talouskriisi

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa: Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen lainsäädännöllisen kehityksen ennustettavuudesta ja poliittisesta

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset 1 : Julkistaminen ja keskeiset tulokset Turun Liikennepäivä 2014 Professori Lauri Ojala 19.11.2014 LOGISTIIKKASELVITYS 2014 2 Liikenneviraston toimeksianto Tietojen keruu suoritettu keväällä 2014 Toteutettu

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Suomen logistinen kilpailukyky

Suomen logistinen kilpailukyky 1 Suomen logistinen kilpailukyky -Liikennepoliittisen selonteon selvitysmiesryhmä* ja Logistiikkaselvitys 2012 Väylät & Liikenne 2012 Erikoistutkija Tomi Solakivi 30.8.2012 *Jyrki Paavola (pj.), Antti

Lisätiedot

Helsingin valmiussuunnitelma

Helsingin valmiussuunnitelma Helsingin valmiussuunnitelma Rakennusviraston toiminnan jatkuvuudenhallinta SKTY syyspäivät 21.10.2014 Timo Rytkönen Kaupungin valmiussuunnittelu Valmiuslaki (22.7.1991/1080) 40 : kunnan tulee valmiussuunnitelmin

Lisätiedot

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö

Lisätiedot

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT 2020 Työeläkekuntoutus Työntekijän eläkelain mukaan vakuutetulla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, jos sairaus aiheuttaa hänelle uhkan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle

Lisätiedot

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016 Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.

Lisätiedot

Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön

Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Puolustusvoimien operaatiopäällikkö, NORDEFCON sotilaskomitean puheenjohtaja, kenraaliluutnantti Mika Peltonen, Pääesikunta 26. maaliskuuta 2013

Lisätiedot

AFCEA syysseminaari 4.11.2009

AFCEA syysseminaari 4.11.2009 AFCEA syysseminaari 4.11.2009 PVTO 2010 Taistelija S2 Ryhmän tilannetietojärjestelmät Sisältö Insta DefSec Oy yleisesittely Taustalla oleva osaaminen Projekti S2, Ryhmän tilannetietojärjestelmät Jatkokehitys

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Puolustusvoimien logistiikan uudistaminen Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012. Sotataloupäällikkö Kenraaliluutnantti Jarmo Lindberg

Puolustusvoimien logistiikan uudistaminen Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012. Sotataloupäällikkö Kenraaliluutnantti Jarmo Lindberg Puolustusvoimien logistiikan uudistaminen Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012 Sotataloupäällikkö Kenraaliluutnantti Jarmo Lindberg 25. syyskuuta 2012 1 Sisältö Logistiikkajärjestelmä Miksi muutos Mitä

Lisätiedot

IT/ Logistiikkac. iikkajärje - Kuljetuks. Pi lier stiikkajärje nä i /t - joht jhteet ja tukeutuminen. tel

IT/ Logistiikkac. iikkajärje - Kuljetuks. Pi lier stiikkajärje nä i /t - joht jhteet ja tukeutuminen. tel PA Logistiikkac IT/ isto Lo iikkajärje - Kuljetuks tel Pi lier stiikkajärje nä i /t - joht jhteet ja tukeutuminen Ohjaa Pääesikunta sotetali^^ääistmu Logistiikkaosasto Y Materiaaliosasto Sotilaslääketieteen

Lisätiedot

Aluekehityspäätös 2015-2018. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM

Aluekehityspäätös 2015-2018. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM Aluekehityspäätös 2015-2018 Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM Laki alueiden kehittämisestä (7/2014) VN päättää vuoden 2015 loppuun mennessä alueiden kehittämisen painopisteet hallituskaudeksi.

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 1-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 1 / 2014 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World Economic

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Suomen ryhdikkäin yliopisto

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Suomen ryhdikkäin yliopisto MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Suomen ryhdikkäin yliopisto Upseerin työ on haastava ja monipuolinen Upseerit toimivat mielenkiintoisissa ja vastuullisissa kansallisissa ja kansainvälisissä koulutus-, johto-,

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa 1 Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa Logistiikka-Kuljetus 2012, Helsinki Erikoistutkija Tomi Solakivi 10.5.2012 LOGISTIIKKASELVITYS 2012 2 Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Alkukartoitushaastattelujen alustavia havaintoja

Alkukartoitushaastattelujen alustavia havaintoja Alkukartoitushaastattelujen alustavia havaintoja 12.11.2009 Tero Haahtela Olavi Kallio Pekka Malinen Pentti Siitonen TKK BIT 1 Teknisen sektorin roolin kokeminen Teknistä sektoria ei koeta miellettävän

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVIA HANKKEITA Turvallisuusjohtaja Rauli Parmes Liikenne- ja viestintäministeriö Keskushallinnon uudistushanke Nykyisen hallituksen ohjelmassa on linjattu, että hallitus

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

Puolustusvoimien kilpailutoiminta

Puolustusvoimien kilpailutoiminta Puolustusvoimien kilpailutoiminta Ohje Puolustusvoimien kilpailu- ja valmennustoiminnasta 1. Johdanto 1.1 Kilpaurheilun perusteet Puolustusvoimien kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta tähtää

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

PUOLUSTUSVOIMIEN KESKEISET MATERIAALIHANKKEET KOTIMAISEN PUOLUSTUSTEOLLISUUDEN KANNALTA LOGISTIIKKAYHTEISTYÖ RUOTSIN, NORJAN JA VIRON KANSSA

PUOLUSTUSVOIMIEN KESKEISET MATERIAALIHANKKEET KOTIMAISEN PUOLUSTUSTEOLLISUUDEN KANNALTA LOGISTIIKKAYHTEISTYÖ RUOTSIN, NORJAN JA VIRON KANSSA PUOLUSTUSVOIMIEN KESKEISET MATERIAALIHANKKEET KOTIMAISEN PUOLUSTUSTEOLLISUUDEN KANNALTA LOGISTIIKKAYHTEISTYÖ RUOTSIN, NORJAN JA VIRON KANSSA Patrian esitys Puolustusvaliokunnalle 8.10.2015 / Jukka Holkeri

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

01 June 2015. Subject/Place/Occasion

01 June 2015. Subject/Place/Occasion Palveluyritys Missiomme on tukea asiakkaitamme ja toimittajatehtaitamme ja tuottaa niille lisäarvoa Välitämme ihmisistä Enemmän kuin laajan tuotevalikoiman toimittaminen: Tukea jokapäiväiseen työhön Yksinkertaiset

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 18.1.2006 Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 Yrityksen historia 1919 SAKO, Suojeluskuntain Ase ja Konepaja Oy toiminta alkaa Helsingissä

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ RESERVILÄISLIITTO ON AVOIN KAIKILLE Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu lähes 40.000 suomalaista. Joukossa on sekä miehiä että naisia.

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita 29.10.2007 Tiedosta kompetensseihin Räjäytetään rajat mielissä ja järjestelmissä Satu Ågren Esityksen sisältö Muutosvoimat uudistumisen moottoreina Arvot ja

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT Hankintatoimen kehittäminen teknologiateollisuudessa - VTT mukana kehitystyössä VTT:n Liiketoiminta ja teknologian johtaminen -osaamiskeskuksen toteuttamissa

Lisätiedot

Julkishallinnon tietoturvatoimittaja 2013-2017

Julkishallinnon tietoturvatoimittaja 2013-2017 Julkishallinnon tietoturvatoimittaja 2013-2017 Decens - Sujuvaa yhteistyötä Decens on ICT palvelutoimittaja Perustettu vuonna 2008 Päätoimipaikka on Tampere Yrityksessä työskentelee n. 70 henkilöä Toimipisteet:

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Logistiikkayritysten Liitto. Strategia 2012

Logistiikkayritysten Liitto. Strategia 2012 Logistiikkayritysten Liitto Strategia 2012 2 LL STRATEGIA 2012 Perustehtävä Toimintaympäristön muutosvoimat Tahtotila Toimintamalli Organisaatio ja resurssit Jäsenten ja sidosryhmien odotukset Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

Eräitä kehityssuuntia

Eräitä kehityssuuntia Eräitä kehityssuuntia Tietohallintokustannukset Sotaharjoitusvuorokaudet Kiinteistökustannukset Lentotunnit Henkilötyövuoden hinta Alusvuorokaudet Kv-toiminnan kustannukset Koulutetut reserviläiset / KH

Lisätiedot

ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen. Elintarvikehuoltosektorin poolit

ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen. Elintarvikehuoltosektorin poolit ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen Elintarvikehuoltosektorin poolit Alkutuotanto pooli Kauppa- ja jakelupooli Elintarviketeollisuuspooli KOVAtoimikunta 14 aluetta Toimikunta

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Hankintaosaaminen kasvun tukena -projekti Turun kauppakorkeakoulu

Hankintaosaaminen kasvun tukena -projekti Turun kauppakorkeakoulu Hankintaosaaminen kasvun tukena -projekti Turun kauppakorkeakoulu Hankintaosaaminen kasvun tueksi -projektin tavoitteet (2012-06/2014) Projektin tavoitteena on tukea varsinaissuomalaisten yritysten kytkeytymistä

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Terveyskeskusjohdon päivät 10.2.2012 Eija Peltonen Johtava hoitaja, TtT 10.2.2012 1 Hyvä johtaminen ja henkilöstö? Hyvät johtamis-

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot