Laurea-ammattikorkeakoulu syyskuu 2006 YRITTÄJYYDEN JA LIIKETOIMINTAOSAAMISEN KOULUTUSOH- JELMA

Transkriptio

1 Laurea-ammattikorkeakoulu syyskuu YRITTÄJYYDEN JA LIIKETOIMINTAOSAAMISEN KOULUTUSOH- JELMA JULKISTEN PALVELUJEN UUDISTAMINEN 90 op, ylempi ammattikorkeakoulututkinto Opetussuunnitelma 1 JOHDANTO Ammattikorkeakouluissa voidaan suorittaa ammattikorkeakoulututkintoja ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja. Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot vakinaistettiin kesällä 2005 osaksi suomalaista korkeakoulujärjestelmää. Tullakseen valituksi suorittamaan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa, hakijalla täytyy olla vähintään kolme (3) vuotta työelämäkokemusta ja soveltuva pohjakoulutus. Valtioneuvoston ammattikorkeakouluista antaman asetuksen ( /423) 7 a :n nojalla ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle: 1) työelämän kehittämisen edellyttämät laajat ja syvälliset tiedot asianomaiselta alalta sekä tarvittavat teoreettiset tiedot asianomaisen alan vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä toimimista varten 2) syvällinen kuva asianomaisesta alasta, asemasta työelämässä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä valmius asianomaisen alan tutkimustiedon ja ammattikäytännön kehityksen seuraamiseen ja erittelyyn 3) valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja jatkuvaan oman ammattitaidon kehittämiseen 4) työelämässä vaadittava hyvä viestintä- ja kielitaito; sekä 5) kansainvälisen vuorovaikutuksen ja ammatillisen toiminnan edellyttämät valmiudet. Edelleen syventävien ammattiopintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle mahdollisuus syventää teorian soveltamista käytäntöön, analyyttisiä taitoja, projektin johtamisen sekä tutkimus- ja kehitystyöhön osallistumisen taitoja ja sosiaalisia taitoja. Tämän opetussuunnitelman, Julkisten palvelujen uudistaminen (90 op), mukainen koulutus johtaa yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon koulutusalalla liiketalouden ylempään ammattikorkeakoulututkintoon, tradenomi (ylempi AMK). Koulutus järjestetään Laurea ammattikorkeakoulun Hyvinkään toimipisteessä ja se on tarkoitettu ensisijaisesti ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille tradenomeille. Koulutus toteutetaan monimuotokoulutuksena ja opiskelijoiden on mahdollista suorittaa se työn ohessa. Koulutuksen järjestämisessä ja opinjaksojen suoritusmuodoissa pyritään hyödyntämään innovatiivisia ratkaisuja kulloinkin tarjolla olevan valikoiman mukaan. Opiskelija voi esimerkiksi osoittaa kunnallispolitiikan hallintansa osallistumalla poliittisten päättäjien ns. tupailtaan ja laatimalla siitä ennakkoon annetun rungon mukaisesti oppimispäiväkirjan. Opiskelijoille pyritään tarjoamaan myös mahdollisuus oppia edelläkävijämaiden, erityisesti metropolialueiden toimijoiden, julkisten palvelu-

2 2 jen uudistamiseen liittyneistä parhaista käytänteistä suorittamalla osa koulutusohjelman vaatimuksista mahdollisesti järjestettävän kansainvälisen kesäkoulun puitteissa. Tämä koulutuksen toteuttamisessa sovelletaan Learning by Developing (LbD) menetelmää. LbD tai toisin sanoen kehittämispohjainen oppiminen, on Laurea-ammattikorkeakoulun pedagoginen toimintamalli-innovaatio, jossa oppimisprosessi on muotoiltu tutkimus- ja kehittämisprosessiksi. Se merkitsee autenttisuuteen, tutkimuksellisuuteen ja kohtaamiseen perustuvaa uutta luovaa oppimista. Toimintamallissa ammattikorkeakoulun pedagoginen, aluekehitys- ja tutkimus- ja kehittämistehtävä sulautuvat yhdeksi uuden osaamisen ja tiedon tuottamisen prosessiksi. 1.1 Julkisten palvelujen uudistaminen -koulutusohjelman lähtökohdat Sekä kunta- että valtiosektori ovat vahvasti uudistumassa. Valtionhallinnossa on ollut käynnissä esimerkiksi toimintojen alueellistaminen. Hallituksen aloittama kunta- ja palvelurakenneuudistus tavoittelee julkisten palvelujen järjestämisen, rahoittamisen ja tuottamisen uudelleenarviointia pidemmällä aikavälillä. Kuntakentällä puolestaan viedään eteenpäin kunta- ja palvelurakenneuudistusta (ns. PARAS-hanke), jonka primääritavoitteena on turvata kuntien vastuulla olevien palvelujen järjestämiseen riittävän vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta. Vuonna 2001 kuntasektorin hankinnoista 3,6 miljardia euroa oli erilaisten palvelujen ostoa. Asiakaspalvelujen ostot olivat 830 miljoonaa euroa. Julkisten palvelujen kysynnän odotetaan kasvavan entisestään. Tehokkuuden on määritelty julkisella sektorilla muodostuvan inhimillisistä voimavaroista, osaamisesta, hyvästä työn organisoinnista ja johtamisesta sekä tieto- ja viestintäteknologian innovatiivisesta soveltamisesta. Usein tehokkuuden syntymisessä on kyse motivoituneen työn tuloksista. Euroopan keskuspankin kesällä 2003 julkaisema selvitys asetti Suomen 23 maan joukossa viimeistä edelliselle sijalle julkisen sektorin tehokkuutta vertailtaessa. Vertailun mukaan Suomi olisi saavuttanut samat tulokset 39 % pienemmillä julkisilla menoilla, jos Suomi olisi ollut tehokkaimpien maiden rintamassa. Julkisia palveluja uudistettaessa kuntien toimenpiteet, kuten palvelujen tuotantotapojen uudistaminen, kuntien yhteistyö tehostaminen ja tiivistäminen, sekä kuntaliitokset ovat avainasemassa. Palvelujärjestelmien ja palvelujen tuotantotapojen uudistaminen on keskeinen väline julkisten palvelujen saatavuuden ja laadun turvaamisessa. Esimerkiksi Isossa- Britanniassa Social Enterprise Coalitionin (SEC) toimitusjohtaja Jonathan Bland on arvioinut, että julkisten palvelujen tuottamisessa (esimerkiksi lasten- ja vanhustenhoito, julkiset kuljetukset ja jätteiden kierrätys) on sosiaalisille yritysmuodoille runsaasti markkinarakoa. Kuntien osalta palvelutuotannon markkinaehtoistumiskehitys näyttäisi siis jatkuvan. Todellinen palvelutuotannon yhteistyö edellyttää yhdenmukaisuutta palvelurenkaan sisällä. Erityisen tärkeää on, että uudistaminen kohdistuu myös palvelujen tuotantorakenteisiin ja prosesseihin. Palvelujen tuottamisen tehostamispyrkimyksiin voidaan vastata monin eri tavoin. Vaihtoehtoisia tuotantorakenteita ovat esimerkiksi osakeyhtiö, liikelaitos, tilaaja-tuottaja toimintatapa, ostopalvelut ja isäntäkuntamalli. Prosessimallien käyttöönotto toiminnan organisoinnissa julkisella sektorilla on olennainen osa muutosta. Prosessiorganisaatio luo paremmat edellytykset joustavuuteen, muuntautumiseen ja kykyyn nähdä organisaation toiminnassa olennainen. Arvioiden mukaan kuntien työntekijöistä noin eli reilu kolmannes jää eläkkeelle seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tämä rakennemuutos luo Suomen Yrittäjien kehittämispäällikkö Ismo Partasen mukaan tilaisuuden arvioida uudelleen kuntien roolia julkisten palvelujen tuotannossa. Partasen ennusteen mukaan palvelurakenteita uudistamalla ei ainoastaan tehosteta palvelutuotantoa vaan lisäksi kyetään parantamaan kansalaisille suunnattujen palvelujen saatavuutta ja laatua. Yritysten hyödyntäminen julkisten palvelujen tuotannossa lisää kansalaisten valintamahdollisuuksia sekä parantaa osaltaan suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja valmiuksia kehittyä jopa hyvinvointipal-

3 3 velujen viejiksi. Myös VTT Sinikka Salo on nostanut esiin näkemyksen siitä, ettei julkisten palvelujen tuottavuuden kasvun nostamisessa ole kyse palvelujen laadun heikentämisestä vaan pikemminkin päinvastoin. Suomen Kuntaliiton valtuuston puheenjohtaja Markku Andersson puolestaan on kehottanut kuntapäättäjiä palvelujen uudistamisessa aktiivisuuteen. Julkisten palvelujen järjestäjänä suomalaiset kunnat ovat kaikenlaisen kehityksen etulinjassa. Ne kansainvälistyvät ja hyödyntävät uusinta teknologiaa perustehtäviensä hoidossa. Edellä mainittujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kuitenkin aiempaa monimuotoisempia palvelujen tuotantotapoja ja malleja, mikä pitää sisällään myös yksityisen ja kolmannen sektorin tuottamat palvelut. Palvelujen järjestämistapaa harkittaessa on oleellista kiinnittää huomiota palvelujen tuottamisen tehokkuuteen, saatavuuteen, laatuun ja henkilöstövaikutuksiin. Tämä opintokokonaisuus pyrkii tehostamaan kuntasektorin toimintaa palvelun tilaajana että toisaalta kasvattamaan palvelun tuottajan ymmärtämystä kuntasektorin tarpeista. Palvelutuotannon uudistaminen on tärkeää myös siksi, että julkinen sektori voisi saada tulevaisuudessa tarvitsemansa työvoiman ja olla kilpailukykyinen työnantaja. Innovaatiojärjestelmän näkökulmasta tärkeänä tekijänä voidaan nähdä yritykset, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset osana julkisten palvelujen uudistamisen ketjua (Triple Helix), jossa tutkimus- ja kehitystoiminta kytketään palveluinnovaatioiden tuotantoon ja sitä kautta entistä tiiviimmin palvelemaan alueen toimijoita. Samalla säilyy yhteys kansainväliseen tutkimus- ja kehitystyöhön, mikä osaltaan rikastuttaa alueen osaamispääomaa. Lähtökohtana on tarjota kuntalaisille palvelut myös tulevaisuudessa hyvinvointiyhteiskunnan mahdollisesta uudelleenmäärittämisestä riippumatta. Muuttuvassa toimintaympäristössä strategiseen tietohallintoon tulisikin kiinnittää yhä enemmän huomiota. Suomen Kuntaliiton hallituksen linjanvedon mukaan kunnan palvelutoiminnan turvaaminen jatkossa edellyttää sähköisen asioinnin kehittämistä tarkoittaen kehitystyön aloittamista palveluprosessien uudistamisesta ja tietoteknologian sovittamisesta prosesseihin uusilla tavoilla. Prosessien kehittäminen yhdessä tietoliikenneverkkojen kehittämisen kanssa vahvistavat kuntien yhteistyömahdollisuuksien edellytyksiä. Koulutusohjelma (90 op) koostuu seuraavista opintokokonaisuuksista: Kehittämispohjaisen oppimisen ja työelämän kehittämisen valmiudet (16op) Verkosto-osaaminen ja yhteisöllisyys (16op) Innovatiivisuus osana julkisten palvelujen uudistamista (22op) Opinnäytetyö kehittämishankkeena (30op) Vapaasti valittavat opinnot (6op) Koulutusohjelma linkittyy läheisesti Laurean hallinnoimien Knowledge Intensive Business Services (KIBS) ja Public Private Partnership (PPP) keskusten toimintaan, missä julkisen sektorin toimijat, palveluja tarjoavan yritykset ja Laurean koulutustavoitteet kohtaavat yhteisen T&K toiminnan muodossa. Koulutusohjelman opiskelijoille tarjoutuu mahdollisuus suoraan kontaktiin julkisten palvelujen uudistamista toteuttavien (alueellisten) toimijoiden kanssa. 1.2 Koulutuksen tavoitteet Julkisten palvelujen uudistamisen osaajista on puutetta paitsi palveluja tilaavan, julkisen (kunta tai valtio) sektorin puolella, myös palveluja tarjoavissa yrityksissä yksityisen ja ns. kolmannen sektorin (esim. työyhdistykset ja järjestöt) tehtävissä. Yrityssektori rekrytoi kunta-alan asiantuntijoita yhä enemmän mm. siitä syystä, että kunnat ovat monien yritysten suurimpia asiakkaita. Tämä koulutusohjelma kouluttaa osaajia olemassa olevaan tarpeeseen vastaamiseksi. Kunnallisala tarjoaa muuttuvan toimintakentän, jossa osaavan henkilön työhön sijoittumisen näkymät ovat Tampereen yliopiston Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunnan mukaan hyvät.

4 4 Koulutuksen tavoitteena on laajentaa ja syventää opiskelijoiden jo saavuttamaa ammatillista osaamista julkisten palvelujen uudistamisessa edistää opiskelijoiden reflektiivisyyttä ja motivoida heitä vastaanottamaan uusia haasteita kehittää opiskelijoiden asiantuntijuutta kohti monialaista, verkostomaista toimintaa julkisten palvelujen uudistamisessa lainsäädäntö, globaali ympäristö ja poliittisen toiminnan lainalaisuudet huomioon ottaen tuottaa uutta tietoa ja osaamista hyödyntämällä tutkimustuloksia työelämän innovatiivisten menetelmien kehittämiseksi laaja-alaistaa opiskelijoiden valmiuksia työelämän kehittämiseen prosessilähtöisessä organisaatiossa muutoksen keskellä Opetuksessa kiinnitetään huomiota prosessien hallintaan ja muutosjohtamiseen, kilpailuttamisen tehostamiseen, globalisaation vaikutuksiin, tietoyhteiskuntakehitykseen sekä yleisiin toimintaympäristön muutoksiin. Opetuksessa peilataan tutkimuksellista otetta innovaatiivisessa ongelman ratkaisussa ja opiskelijat tutustutetaan kunnallispolitiikan perusteisiin. Asiakaslähtöiset palvelukonseptit ja palveluliiketoiminnan kannattavuus ovat nekin olennaisessa roolissa tässä koulutuskokonaisuudessa verkostotalouden lainalaisuuksia unohtamatta. 1.3 Koulutuksen antamat työelämävalmiudet Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut opiskelija hallitsee tyypillisesti ainakin seuraavat, yleisten kompetenssien osa-alueet: 1) osaa monipuolisesti ja systemaattisesti arvioida omaa osaamistaan ja asiantuntijuuttaan sekä määritellä osaamisensa kehittämistarpeita (itsensä kehittäminen) 2) osaa soveltaa kestävän kehityksen periaatteita omassa toiminnassaan ja tuntee organisaationsa yhteiskuntavastuun (eettinen osaaminen) 3) osaa toimia erilaisissa viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa sekä osaa organisoida ja luoda ammatillisia verkostoja (viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen) 4) hallitsee tutkimus- ja kehitystoiminnan menetelmiä sekä osaa itsenäisesti toteuttaa alaa kehittäviä tutkimus- ja kehittämishankkeita (kehittämistoiminnan osaaminen) 5) osaa arvioida työyhteisön toimintaa sekä suunnitella, organisoida ja kehittää toimintaa työelämän muuttuvissa tilanteissa(organisaatio- ja yhteiskuntaosaaminen) 6) omaa yleiskuvan ammatillisen tehtäväalueen asemasta ja merkityksestä kansainvälisessä toimintaympäristössä (kansainvälisyysosaaminen) Palvelujen ostaminen edellyttää uudenlaista osaamista. Julkisten palvelujen uudistaminen opintokokonaisuuden suorittaneella on osaamista päätöksenteon ympäristötekijöistä, operatiivisista tekijöistä, ja muutosjohtamisesta. Julkisten palvelujen tilaamista ja tuottamista säätelevät sekä poliittiset että lakisääteiset rajoitteet. Toteuttamisen lähtökohtana on aina lakien ja muiden säädösten noudattaminen, koska niiden laiminlyöminen aiheuttaa pienimmilläänkin viivästyksiä ja kustannuksia. Esimerkiksi palvelujen kilpailuttaminen edellyttää oikean hinta-laatu suhteen, kokonaistaloudellisuuden löytämisen ja asiakastarpeiden huomioonottamisen jo tarjouspyyntövaiheessa. Jokaisen palvelun uudelleen organisoimiselle on saavutettava poliittinen hyväksyntä ennen toteuttamista. Ympäristötekijöiden osaaminen onkin oleellinen osa palvelujen uudistamista, jota ei edes voida aloittaa ilman päättävien elinten tahtoa. Operatiivisia tekijöitä kuten tietojenkäsittelyä, neuvolahoitoa, jätehuoltoa, ja kiinteistöjen ylläpitoa ei voida kuvata eikä muuttaa samalla kaavalla tai saman mallin mukaisiksi. Jokaisen uudelleen organisoimisen lähtökohtana on kunkin palveluprosessin yksityiskohtainen kuvaaminen palvelutason määrityksineen ja toteutuksen suunnitelmineen. Näiden yhdistäminen relevantteihin kustannuksiin antaa mahdollisuuden järkevään päätöksentekoon ex ante ex post kustannus-hyötyanalyysien

5 5 kautta. Suuri määrä osaamista vaaditaan myös muutosstrategian luomisessa, muutosprojektin johtamisessa ja ennen kaikkea muutoksen henkilöstöjohtamisessa. Juuri tämän osaamisen puute nähdään usein epäonnistuneiden hankkeiden tärkeimpänä aiheuttajana. Tulevaisuuden työtehtävissä tarvittavien kompetenssien ohella koulutusohjelma tarjoaa mahdollisuuden hankkia hyvä kielitaito sekä tietojenkäsittely- ja viestintävalmiudet. On mahdollista, että julkisten palvelujen kansainvälinen kauppa tulee ajankohtaiseksi lähitulevaisuudessa, jolloin kielitaidon merkitys korostuu entisestään. Lisäksi on tärkeää, ettei tietohallinnon osaaminen keskity ainoastaan operatiiviseen tekniseen ylläpitoon, vaan tulevaisuudessa yhä enemmän tarvittavaan muutoksenhallinnan ja kehittämisen osaamiseen. Tämän ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut osaa vaatia omia ja organisaationsa prosesseja parhaiten tukevien palveluratkaisujen toimittamista, ja myös konkretisoida haluamansa palvelun toiminnallisuudet ulottuvuudet esimerkiksi julkisten mobiilipalvelujen ja tietojärjestelmien toimittajille. Vastaavasti tämän koulutusohjelman suorittaneiden, yrityksissä toimivien osaaminen tarjota kunnille täsmäpalveluja ja optimaalisia palvelupaketteja syvenee. LÄHTEITÄ Andersson, M. (2006). Lähidemokratian säilyminen kuntauudistuksen perusta. Kuntaliiton tiedote Britannian sosiaaliset yritykset (2003). Matkaraportti. Saatavilla osoitteessa / Damelio, R. (1996). The Basics of Process Mapping. Globalisaation haasteissa paljon tekemistä! (2004). Numero 4/2004 kuten saatavilla osoitteessa Harjuhahto-Madetoja, K. (2006). Julkishallinnon tieto- ja asiakirjahallinnon tulevaisuus. Suullinen esitys Finlandia-talo. Heinolan seudun terveydenhuollon kehittämishanke STM:n rahoittamat hankkeet Raportti 071/TRO/KH/2005 Karvonen, T. (2006) Julkishallinnon strategiat jalkautettava e-palveluissa kuten saatavilla osoitteessa Kietäväinen, T. (2005). Palveluprosessien uudistus tärkeintä. Mielipidekirjoitus kuten saatavilla osoitteessa Kietäväinen, T. (2006). Valtion toimenpiteet ratkaisevia palvelujen turvaamisessa. Kuntaliiton tiedote Kilpailuviraston toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Saatavilla osoitteessa / Kuntien rooli tietoyhteiskunnassa (2000). Kuntaliiton hallituksen kokouksessaan yksimielisesti hyväksymä linjanveto. Lillrank, P. & Haukkapää-Haara, P. (2006). Terveydenhuollon tilaaja-tuottaja-malli. Edita. Manninen, H. (2003). Hallituksen tavoitteet seutuistumiskehitykselle. Puhe Seutuseminaarissa Helsingissä. Menokurissa olisi pysyttävä (2006). Saatavilla osoitteessa / Mustonen, J. (2006). Mobiiliteknologian hyödyntäminen julkisella sektorilla. SmartTouch-hankkeen kuvausta kuten saatavilla osoitteessa Online-käytännöt ja niiden tietosuoja (2004) kuten saatavilla osoitteessa Paasivirta, A. (2006). Valtioneuvoston periaatepäätös Yritys-Suomi palvelujärjestelmästä. Muistio Kauppa- ja teollisuusministeriö Palvelujen osto yksityisiltä lisääntyy kunnissa (2003). Kuntien palvelutuotanto uudistettava hallitusti. Kuntaliiton tiedote Palvelut ja palveluinnovaatiot. TEKES-hankekuvaus kuten saatavilla osoitteessa projects.tekes.fi

6 6 Partanen, I. (2006). Lisää yrittäjyyttä julkisten palvelujen tuotantoon. Puhe Pohjois-Pohjanmaan Prättälä, K. & Ahvenainen, T. (2001). Eurooppalainen hallintotapa: valkoinen kirja. Huomioita kuntien ja alueiden näkökulmista. Puheenvuoro Suomen kilpailukyvystä. Strategiseen ajatteluun. Laatuakatemia. Saatavilla sivut.koti.soon.fi/tuurala / Salo, S. (2004). Puhe järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumissa Suomen Kuntaliiton toimintasuunnitelma vuodelle Saatavilla osoitteessa / Tampereen yliopisto, Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunnan opintojaksokuvaukset kuten saatavilla osoitteessa Uusista pelisäännöistä neuvotellaan: Palvelujen kaupalla yli rajojen kasvava merkitys suomalaisille (2002) kuten saatavilla osoitteessa Verkkotunnistaminen ja maksaminen (VETUMA). Hankekuvaus kuten saatavilla osoitteessa Wideroos, U-M. (2004). Onko Suomen julkinen sektori kilpailukykyinen? Vaasan yliopiston tiedote Ylä-Pirkanmaan kuntien yhteinen tietotekniikkaa ja tietotekniikkaan perustuvia tukipalveluja koskeva yhteistoimintasopimus, 86. Yrittäjien neuvottelupäivillä Oulussa Uusimaa Innnovoi hankkeen strategiateksti kuten saatavilla osoitteessa

7 2 OPINTOJAKSOT Kehittämispohjaisen oppimisen ja työelämän kehittämisen valmiudet (16op) Vuorovaikutus pienryhmässä ja henkilökohtaisten vahvuuksien arviointi, 2op osaa kartoittaa omaa osaamistaan ja laatia henkilökohtaisen opintosuunnitelman oppii tunnistamaan erilaisten käyttäytymismallien piirteet ja niiden aiheuttamat vastareaktiot pienryhmätyöskentelyssä tunnistaa omat vahvuutensa suhteessa muihin toimijoihin sekä positiivisten tapahtumien yhteydessä että konfliktitilanteissa osaa jakson suoritettuaan toimia saumattomammin muuttuvissa työyhteisöissä. orientaatio koulutusohjelmaan ja opiskelemiseen Laureassa henkilökohtaisten vahvuuksien kartoitus henkilökohtaisten ominaisuuksien arviointiin perehtyminen pienryhmätyöskentelyn eri ulottuvuuksien havainnointi ja analysoiminen kirjalliset oppimistehtävät osallistuva työskentely lähiopetuksessa palautekeskusteluun osallistuminen henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatiminen osaamiskartoituksen pohjalta hyväksytty / hylätty Kirjallisuus (jaetaan tunnilla): Esimerkiksi Thomas-Killman Conflict Mode Instrument Strength Deployment Inventory (SDI) sekä Feedback Edition of the SDI soveltuvin osin Tubbs, S. A Systems Approach to Small Group Interaction, uusin painos sekä 8 th edition CD-ROM kirjallisuusreferaatit teoksista Lafasto, F. & Larson, C. When Teams Work Best: 6,000 Team Members and Leaders Tell What It Takes to Succeed ja Frost, P. Toxic Emotions at Work muu vaihtoehtoinen kirjallisuus Muuttuva johtajuus julkisen sektorin murroksessa, 8op Tämän opintojakson aikana opiskelija oppii kehittävää projektityöskentelyä ja muutostilanteiden johtamista organisaatiossa. osaa prosessijohtamisen periaatteet hallitsee asiakaslähtöisen prosessiajattelun

8 8 osaa luoda toimintatapoja ja työkaluja oman organisaation prosessien hallitsemiseksi ja kanssatoimijoiden motivoimiseksi ymmärtää prosessilähtöisen organisaation keskeisen merkityksen julkisten palvelujen uudistamisessa omaa valmiuden työelämän projektien projektipäällikkönä toimimiseen ja projektien ohjaamiseen sen eri vaiheissa suunnittelusta toteutukseen ja arviointiin sisäistää muutoksen hallinnan kokonaisuuden, jossa johtaminen ei ole pelkää projektin hallintaa vaan erityisesti myös ihmisten johtamista osaa viedä muutokset onnistuneesti työyhteisössä läpi prosessijohtaminen julkisella sektorilla projektityöskentely: projektisuunnitelman laadinta, projektin toteuttamisen vaiheet ja organisointi, projektin ohjaus, tulosten arviointi dynaamisen muutosjohtamisen sisältö ja menetelmät, sisältö sekä muutoksen lajit ja tyypit henkilökohtainen valmiuksien kehittämissuunnitelman tekeminen ilmoitetaan myöhemmin Kirjallisuus: esimerkiksi otteita seuraavista teoksista soveltuvin osin Gladwell, M. The Tipping Point: How Little Things Can Make a Big Difference, uusin painos Weick, K. & Sutcliffe, K. Managing the Unexpeted: Assuring High Performance in an Age of Complexity, uusin painos Lawler, III, E. Rewarding Excellence, uusin painos Thomas, K. Intrinsic Motivation at Work, uusin painos Johnson, S. Who Moved My Cheese?, uusin painos muu kirjallisuus Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menetelmälliset ratkaisut ja reflektiivinen analyysi, 6op osaa arvioida vaihtoehtoisten tutkimus- ja analyysimenetelmien soveltuvuutta suhteessa ongelman tai tavoitteen asetteluun osaa ohjata uuden tiedon tuottamisprosessia ja aineiston keräämistä päätöksenteon tueksi osaa tulkita ja arvioida kriittisesti tutkimusraportteja oppii tuottamaan tietoa yhteisöllisesti ja prosessinomaisesti kehittämishankkeiden yhteydessä kvantitatiivisten ja kvalitatiivisten tutkimusmenetelmien soveltaminen päätöksenteon tukena aineiston hankintaprosessien, kuvailun ja analyysin ymmärtäminen tutkimuksellisen kirjoittamisen perusteet, kehittämishankkeen raportointi, tiedon levittäminen ja julkistaminen eri medioita hyödyntäen

9 opiskelija laatii aiheanalyysin ja mahdollisen kehittämishanke- tai tutkimussuunnitelman opinnäytetyötään varten oppimistehtävät osallistuva työskentely lähiopetuksessa 9 Kirjallisuus (jaetaan tunnilla) opintojakson vastuuopettajan osoittama materiaali, joka tarkentuu myöhemmin soveltuvin osin esimerkiksi Baylis, B. & Pereira, C. & Rose, B. Elementary Statistics: A Conceptual Approach Using a Spreadsheet, uusin painos ja Malhotra, N. Marketing Research: An Applied Orientation, 4th Int. ed. 2.2 Verkosto-osaaminen ja yhteisöllisyys (16op) Julkisen päätöksenteon toimintalogiikat, 4op Palvelujen tuottamisessa ja kuluttamisessa erotellaan usein neljä eri osapuolta: maksaja päättäjä tuottaja kuluttaja. Julkisten palvelujen kohdalla kuluttajat ovat ryhmänä maksajia, mutta heidän vaaleilla valitsemansa edustajat päättävät palvelujen laadusta ja määrästä, ja valitsevat niille tuottajan. ymmärtää, miten erilaisten poliittisten ryhmien pyrkimykset kunnan sisällä kanavoituvat julkisten palvelujen uudistamisen suhteen osaa suhteuttaa kunnan toiminnan tarkastelun toimintaympäristön muutoksiin kiinnittää huomiota globalisaation vaikutuksiin kuntien poliittiset prosessit kunta poliittisena yhteisönä kunnan rooli alueensa kehittäjänä kunnan toiminta muiden kuntien, valtionhallinnon, järjestöjen ja yritysten kanssa tentti ja/tai osallistuminen ns. poliittiseen tupailtaan (paneelikeskustelutyyppinen) kuuntelijana ja sen sisällöstä ennakkoon jaetun kysymysrungon pohjalta oppimispäiväkirjan laatiminen suoritustapa tarkentuu myöhemmin Kirjallisuus ilmoitetaan myöhemmin

10 2.2.2 Julkisen sektorin hankintoja koskeva lainsäädäntö ja hankintasopimukset, 8op 10 Jakson tavoitteena on oppia tuntemaan julkisen sektorin hankintoja erityisesti palvelujen suhteen ja niiden kilpailuttamista koskevaa lainsäädäntöä sekä tutustua menettelyyn liittyviin sopimusjärjestelyihin. osaa suunnitella ja toteuttaa hankintaprosessin kilpailuttaa hankintoja laatia tarjouspyynnöt tiedottaa tarjouskilpailusta tarkoituksenmukaisen hankintamenettelyn käsitellä vastaanotettuja tarjouksia hankintayksikössä tehdä hankintapäätöksen laatia hankintasopimuksen toteuttaa sopimusaikaisen yhteistyön valittaa hankintapäätöksestä tarkoituksenmukaista muutoksenhakukeinoa käyttäen. Suomen hankintalainsäädäntö EU:n hankintasääntely palveluhankintojen monivaiheinen menettely, ja sen tarkastelu sekä tilaajan ja/tai hankintayksikön että tarjoajan näkökulmasta hankintasopimuksen laatimisen kannalta olennaiset sopimusoikeudelliset lähtökohdat asiantuntijaluentojen seuraaminen oppimistehtävänä kirjallinen oikeustapausharjoitus, jossa opiskelija ratkaisee annetun oikeudellisen ongelmakokonaisuuden ja laatii tapauksesta noin 5 sivun laajuisen kirjallisen kommentaarin kirjallinen tentti Kirjallisuus: opintojakson vastuuopettajan osoittama materiaali, joka tarkentuu myöhemmin Kilpailu ja yhteistyö: kumppanuusajattelun näkökulma, 4op ymmärtää kilpailun ja yhteistyön teoriat ja niihin pohjautuvat strategiat osaa hyödyntää kumppanuusajattelua osana julkisten palvelujen uudistamista omaa riittävät valmiudet tarkoituksenmukaisen ostopäätöksen tekemiseen yrityksen kilpailumallit ja horisontaalinen kilpailustrategia kumppanuusajattelu hankintatoiminnassa sekä tilaaja-tilaaja että tilaaja-tuottaja akselilla

11 työpajatyöskentely osana lähiopetusta järjestettävissä ryhmäkeskusteluissa kirjallinen tentti 11 Kirjallisuus: opintojakson vastuuopettajan ilmoittamat kappaleet teoksesta Besanko & Dranove & Shanley Economics of Strategy, uusin painos Vesalainen, J. Kaupankäynnistä kumppanuuteen, uusin painos kirjallisuusreferaatti teoksesta Beyerlein, M. & Freedman, S. & McGee, C. & Moran, L. Beyond Teams: Building the Collaborative Organization 2.3 Innovatiivisuus osana julkisten palvelujen uudistamista (22op) Asiakaslähtöiset palvelukonseptit, 8op osaa tarkastella julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palvelutuotannon konsepteja tunnistaa asiakaslähtöisen hyvän laadun osaa arvioida kriittisten menestystekijöiden ja toisaalta kipupisteiden merkitystä palvelukonseptien muuttuessa osaa hakea vaihtoehtoisia tapoja järjestää ja tarjota palveluja monimuotoiset Public Private Partnership (PPP) konseptit julkisen sektorin palvelukonseptit ja niiden kehittämisen vaiheet yksityisen sektorin palvelukonseptit ja niiden kehittämisen vaiheet palvelutasomäärittelyt, laatuajattelu ja laadun määrittelyt asiantuntijaluennoilla läpikäytyjen case-tapausten evaluointiin osallistuminen suoritustapa tarkentuu myöhemmin Kirjallisuus: ilmoitetaan myöhemmin Kannattavan ja laadukkaan julkisen palvelutoiminnan edistäminen, 8op sisäistää laskentatoimen erilaiset mahdollisuudet toimia päätöksentekotilanteissa palvelujen uudistamisen ja johtamisen tukena osaa laskea toiminnan tunnuslukuja tuottavuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden osalta osaa kytkeä asiakaslähtöisen laatuajattelun suoritemittariston rakentamiseen ymmärtää palvelu- ja asiakaskohtaisen kustannuslaskennan merkityksen osaa soveltaa palvelu- ja asiakaskohtaista kustannuslaskentaa omaan toimintaansa

12 12 pystyy selvittämään kustannusrakenteen uusissa palvelukonsepteissa mm. omana palvelutuotantona, seudullisena yhteistyönä tai ostopalveluna osaa soveltaa laskentatoimen menetelmiä tarvittaessa esimerkiksi tilaaja-tuottajamallia rakennettaessa osaa arvioida kokonaiskustannusten määrän ja todellisen hyödyn oikein hankintatilanteissa sisäistää prosessilaskennan osaksi muutosprojektia strateginen laskentatoimi ja suoritemittaristot prosessijohtamista tukeva kustannuslaskenta budjetointi aitona toiminnan ohjausvälineenä taloushallinto asiakaslähtöisen toimintatavan tukena laskentatoimi tuotepäätösten tukena palvelujen turvaaminen kansalaisille mahdollisimman hyvälaatuisina ilmoitetaan myöhemmin Kirjallisuus: ilmoitetaan myöhemmin esimerkiksi soveltuvin osin Cascio, W. Responsible Restructuring: Creative and Profitable Alternatives to Layoffs ICT-teknologian hyödyntäminen julkisten palvelujen uudistamisessa, 6op Julkishallinto käyttää vuoden 2006 tiedon mukaan tietotekniikkaan n. 1,4 miljardia euroa vuodessa. Menot kasvavat 4 6 prosenttia vuodessa. Tietoyhteiskunnan rakenteisiin, johtamis- ja toimintamalleihin sekä prosesseihin ja palveluihin siirtyminen on haasteellista. tiedostaa julkisten palvelujen sähköistymisen mahdollisuuksineen ja haasteineen osaa tunnistaa asiakkaan havaitseman sähköisen palvelun laadun muuttujat ja mittarit osaa ennakoida tulevaisuuden yhteiskunnan asiakastarpeita tunnistaa turvallisen tiedonhallinnan tärkeyden osaa arvioida sähköisten palvelujen soveltuvuutta tapauskohtaisesti sekä tilaajan että toimittajan näkökulmasta ymmärtää tietoyhteiskuntakehityksen eri ulottuvuudet sekä siihen liittyvät johtamismallit tutustuu erilaisiin kansallisiin ja kansainvälisiin mgovernment ja egovernment hankkeisiin osaa hahmottaa Suomen aseman suhteessa maailmanlaajuiseen trendiin teknologian hyödyntäjänä julkisten palvelujen uudistamisessa tietoyhteiskuntastrategia mukaan lukien KuntaIT + ValtIT = JulkIT, JUHTA, VETUMA sähköisten julkisten palvelujen käytettävyys ja käyttäjäkokemus tiedonhallinnan turvaamisen keinot ihmiskeskeinen tuotanto sähköisten julkisten palvelujen tapauksessa sähköisen arkistoinnin elinkaari

13 kansainvälinen vertailu sen suhteen, miten julkinen sektori on eri maissa pystynyt kehittämään vuorovaikutteisia sähköisiä palveluja 13 mahdollisesti työpajatyöskentelyä pienimuotoisen soveltavan tutkimustyön toteuttamiseksi oppimistehtävänä opiskelijan valitseman palveluprosessin pullonkauloihin vastaaminen sähköisten palvelujen ja ICT-teknologian hyödyntämisen avulla Ryhmätyönä case analyysi Kirjallisuus: Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomuksia soveltuvin osin Harvard Business School Case Digital Angel kirjallisuusreferaatti teoksesta Kanter, R.M. Evolve! Succeeding in the Digital Culture of Tomorrow muu kirjallisuus ilmoitetaan myöhemmin 2.4 Opinnäytetyö kehittämishankkeena (30op) Opinnäytetyön laatimisessa noudatetaan Ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Laureassa ohjetta, joka on saatavilla osoitteesta Laurean ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyöohjeistuksen mukaisesti opinnäytteet ovat luonteeltaan työelämälähtöisiä, prosessinomaisia, soveltavia ja uuteen tietoon ja innovaatioon tähtääviä. Opinnäytetyö organisoidaan useimmiten yhteisöllisenä kehittämisprosessina erilaisten organisaation toimijoiden kanssa, jolloin uuden tiedon tuottamiseen osallistuva yhteisö kehittää paitsi itseään, myös ympäröivää alaa ja työelämää. Mahdollisia ajankohtaisia kehittämishankkeita opinnäytetyön aihealueita saattaisivat olla esimerkiksi palvelujen tuottamisen organisointi- ja toimintamallien selvitystyö, kuntien liiketoimintaosaamisen kehittämishanke, uusien palvelujen tuottamistapojen mallintaminen ja uuden liike- ja palvelutoiminnan synnyttäminen innovoimisen kautta. Opiskelijan on kirjoitettava opinnäytetyönsä alalta kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kypsyysnäytteenään opiskelija laatii lehdistötiedotteen oman opinnäytetyönsä kokonaisuudesta. osaa analysoida kehittämistoiminnan teoreettiset lähtökohdat ja arvioida kehittämistehtävää selkeän dokumentoinnin kautta osaa tuottaa uutta, luotettavaa tietoa rajatun ongelman ratkaisemiseksi osaa arvioida käyttämiensä menetelmien vaikutuksen tuottamansa tiedon luotettavuuteen osaa soveltaa tutkittua tietoa omassa työssään kehittämällä uusia toimintatapoja, menetelmiä ja malleja syventää kehittämishankkeensa tulosten kautta työyhteisönsä tietämystä ja osaamista jakaa havaintojaan työryhmänsä jäsenten kanssa osaa arvioida muiden suorittamien kehittämishankkeiden tarkoituksenmukaisuutta, laatua ja sovellettavuutta tiedonhankinnan menetelmät kehittämishankkeen tutkimussuunnitelman ja projektiesitteen laatiminen

14 14 kehittämishankkeen suunnittelu, toteuttaminen, arviointi, kirjallinen ja suullinen esittäminen rakentava opponointi pienryhmä-, työpaja- ja seminaarityöskentely yksilöllinen ohjaus mahdollisesti myös verkko-opiskelu kehittämishankkeen toteuttaminen Kirjallisuus: sovitaan yhdessä ohjaavan opettajan kanssa 2.5 Vapaasti valittavat opinnot (6op) Vapaasti valittavissa opinnoissa opiskelija suorittaa henkilökohtaisen opetussuunnitelman (HOPS) mukaisesti ammattikorkeakoulun hyväksymiä ammattikorkeakoulu- tai yliopistotasoisia ammatillista kehittymistä tukevia opintoja. Vapaasti valittaviin opintoihin voi sisällyttää esimerkiksi kieliopintoja.