Laurea-ammattikorkeakoulu syyskuu 2006 YRITTÄJYYDEN JA LIIKETOIMINTAOSAAMISEN KOULUTUSOH- JELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Laurea-ammattikorkeakoulu syyskuu 2006 YRITTÄJYYDEN JA LIIKETOIMINTAOSAAMISEN KOULUTUSOH- JELMA"

Transkriptio

1 Laurea-ammattikorkeakoulu syyskuu YRITTÄJYYDEN JA LIIKETOIMINTAOSAAMISEN KOULUTUSOH- JELMA JULKISTEN PALVELUJEN UUDISTAMINEN 90 op, ylempi ammattikorkeakoulututkinto Opetussuunnitelma 1 JOHDANTO Ammattikorkeakouluissa voidaan suorittaa ammattikorkeakoulututkintoja ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja. Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot vakinaistettiin kesällä 2005 osaksi suomalaista korkeakoulujärjestelmää. Tullakseen valituksi suorittamaan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa, hakijalla täytyy olla vähintään kolme (3) vuotta työelämäkokemusta ja soveltuva pohjakoulutus. Valtioneuvoston ammattikorkeakouluista antaman asetuksen ( /423) 7 a :n nojalla ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle: 1) työelämän kehittämisen edellyttämät laajat ja syvälliset tiedot asianomaiselta alalta sekä tarvittavat teoreettiset tiedot asianomaisen alan vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä toimimista varten 2) syvällinen kuva asianomaisesta alasta, asemasta työelämässä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä valmius asianomaisen alan tutkimustiedon ja ammattikäytännön kehityksen seuraamiseen ja erittelyyn 3) valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja jatkuvaan oman ammattitaidon kehittämiseen 4) työelämässä vaadittava hyvä viestintä- ja kielitaito; sekä 5) kansainvälisen vuorovaikutuksen ja ammatillisen toiminnan edellyttämät valmiudet. Edelleen syventävien ammattiopintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle mahdollisuus syventää teorian soveltamista käytäntöön, analyyttisiä taitoja, projektin johtamisen sekä tutkimus- ja kehitystyöhön osallistumisen taitoja ja sosiaalisia taitoja. Tämän opetussuunnitelman, Julkisten palvelujen uudistaminen (90 op), mukainen koulutus johtaa yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon koulutusalalla liiketalouden ylempään ammattikorkeakoulututkintoon, tradenomi (ylempi AMK). Koulutus järjestetään Laurea ammattikorkeakoulun Hyvinkään toimipisteessä ja se on tarkoitettu ensisijaisesti ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille tradenomeille. Koulutus toteutetaan monimuotokoulutuksena ja opiskelijoiden on mahdollista suorittaa se työn ohessa. Koulutuksen järjestämisessä ja opinjaksojen suoritusmuodoissa pyritään hyödyntämään innovatiivisia ratkaisuja kulloinkin tarjolla olevan valikoiman mukaan. Opiskelija voi esimerkiksi osoittaa kunnallispolitiikan hallintansa osallistumalla poliittisten päättäjien ns. tupailtaan ja laatimalla siitä ennakkoon annetun rungon mukaisesti oppimispäiväkirjan. Opiskelijoille pyritään tarjoamaan myös mahdollisuus oppia edelläkävijämaiden, erityisesti metropolialueiden toimijoiden, julkisten palvelu-

2 2 jen uudistamiseen liittyneistä parhaista käytänteistä suorittamalla osa koulutusohjelman vaatimuksista mahdollisesti järjestettävän kansainvälisen kesäkoulun puitteissa. Tämä koulutuksen toteuttamisessa sovelletaan Learning by Developing (LbD) menetelmää. LbD tai toisin sanoen kehittämispohjainen oppiminen, on Laurea-ammattikorkeakoulun pedagoginen toimintamalli-innovaatio, jossa oppimisprosessi on muotoiltu tutkimus- ja kehittämisprosessiksi. Se merkitsee autenttisuuteen, tutkimuksellisuuteen ja kohtaamiseen perustuvaa uutta luovaa oppimista. Toimintamallissa ammattikorkeakoulun pedagoginen, aluekehitys- ja tutkimus- ja kehittämistehtävä sulautuvat yhdeksi uuden osaamisen ja tiedon tuottamisen prosessiksi. 1.1 Julkisten palvelujen uudistaminen -koulutusohjelman lähtökohdat Sekä kunta- että valtiosektori ovat vahvasti uudistumassa. Valtionhallinnossa on ollut käynnissä esimerkiksi toimintojen alueellistaminen. Hallituksen aloittama kunta- ja palvelurakenneuudistus tavoittelee julkisten palvelujen järjestämisen, rahoittamisen ja tuottamisen uudelleenarviointia pidemmällä aikavälillä. Kuntakentällä puolestaan viedään eteenpäin kunta- ja palvelurakenneuudistusta (ns. PARAS-hanke), jonka primääritavoitteena on turvata kuntien vastuulla olevien palvelujen järjestämiseen riittävän vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta. Vuonna 2001 kuntasektorin hankinnoista 3,6 miljardia euroa oli erilaisten palvelujen ostoa. Asiakaspalvelujen ostot olivat 830 miljoonaa euroa. Julkisten palvelujen kysynnän odotetaan kasvavan entisestään. Tehokkuuden on määritelty julkisella sektorilla muodostuvan inhimillisistä voimavaroista, osaamisesta, hyvästä työn organisoinnista ja johtamisesta sekä tieto- ja viestintäteknologian innovatiivisesta soveltamisesta. Usein tehokkuuden syntymisessä on kyse motivoituneen työn tuloksista. Euroopan keskuspankin kesällä 2003 julkaisema selvitys asetti Suomen 23 maan joukossa viimeistä edelliselle sijalle julkisen sektorin tehokkuutta vertailtaessa. Vertailun mukaan Suomi olisi saavuttanut samat tulokset 39 % pienemmillä julkisilla menoilla, jos Suomi olisi ollut tehokkaimpien maiden rintamassa. Julkisia palveluja uudistettaessa kuntien toimenpiteet, kuten palvelujen tuotantotapojen uudistaminen, kuntien yhteistyö tehostaminen ja tiivistäminen, sekä kuntaliitokset ovat avainasemassa. Palvelujärjestelmien ja palvelujen tuotantotapojen uudistaminen on keskeinen väline julkisten palvelujen saatavuuden ja laadun turvaamisessa. Esimerkiksi Isossa- Britanniassa Social Enterprise Coalitionin (SEC) toimitusjohtaja Jonathan Bland on arvioinut, että julkisten palvelujen tuottamisessa (esimerkiksi lasten- ja vanhustenhoito, julkiset kuljetukset ja jätteiden kierrätys) on sosiaalisille yritysmuodoille runsaasti markkinarakoa. Kuntien osalta palvelutuotannon markkinaehtoistumiskehitys näyttäisi siis jatkuvan. Todellinen palvelutuotannon yhteistyö edellyttää yhdenmukaisuutta palvelurenkaan sisällä. Erityisen tärkeää on, että uudistaminen kohdistuu myös palvelujen tuotantorakenteisiin ja prosesseihin. Palvelujen tuottamisen tehostamispyrkimyksiin voidaan vastata monin eri tavoin. Vaihtoehtoisia tuotantorakenteita ovat esimerkiksi osakeyhtiö, liikelaitos, tilaaja-tuottaja toimintatapa, ostopalvelut ja isäntäkuntamalli. Prosessimallien käyttöönotto toiminnan organisoinnissa julkisella sektorilla on olennainen osa muutosta. Prosessiorganisaatio luo paremmat edellytykset joustavuuteen, muuntautumiseen ja kykyyn nähdä organisaation toiminnassa olennainen. Arvioiden mukaan kuntien työntekijöistä noin eli reilu kolmannes jää eläkkeelle seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tämä rakennemuutos luo Suomen Yrittäjien kehittämispäällikkö Ismo Partasen mukaan tilaisuuden arvioida uudelleen kuntien roolia julkisten palvelujen tuotannossa. Partasen ennusteen mukaan palvelurakenteita uudistamalla ei ainoastaan tehosteta palvelutuotantoa vaan lisäksi kyetään parantamaan kansalaisille suunnattujen palvelujen saatavuutta ja laatua. Yritysten hyödyntäminen julkisten palvelujen tuotannossa lisää kansalaisten valintamahdollisuuksia sekä parantaa osaltaan suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja valmiuksia kehittyä jopa hyvinvointipal-

3 3 velujen viejiksi. Myös VTT Sinikka Salo on nostanut esiin näkemyksen siitä, ettei julkisten palvelujen tuottavuuden kasvun nostamisessa ole kyse palvelujen laadun heikentämisestä vaan pikemminkin päinvastoin. Suomen Kuntaliiton valtuuston puheenjohtaja Markku Andersson puolestaan on kehottanut kuntapäättäjiä palvelujen uudistamisessa aktiivisuuteen. Julkisten palvelujen järjestäjänä suomalaiset kunnat ovat kaikenlaisen kehityksen etulinjassa. Ne kansainvälistyvät ja hyödyntävät uusinta teknologiaa perustehtäviensä hoidossa. Edellä mainittujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kuitenkin aiempaa monimuotoisempia palvelujen tuotantotapoja ja malleja, mikä pitää sisällään myös yksityisen ja kolmannen sektorin tuottamat palvelut. Palvelujen järjestämistapaa harkittaessa on oleellista kiinnittää huomiota palvelujen tuottamisen tehokkuuteen, saatavuuteen, laatuun ja henkilöstövaikutuksiin. Tämä opintokokonaisuus pyrkii tehostamaan kuntasektorin toimintaa palvelun tilaajana että toisaalta kasvattamaan palvelun tuottajan ymmärtämystä kuntasektorin tarpeista. Palvelutuotannon uudistaminen on tärkeää myös siksi, että julkinen sektori voisi saada tulevaisuudessa tarvitsemansa työvoiman ja olla kilpailukykyinen työnantaja. Innovaatiojärjestelmän näkökulmasta tärkeänä tekijänä voidaan nähdä yritykset, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset osana julkisten palvelujen uudistamisen ketjua (Triple Helix), jossa tutkimus- ja kehitystoiminta kytketään palveluinnovaatioiden tuotantoon ja sitä kautta entistä tiiviimmin palvelemaan alueen toimijoita. Samalla säilyy yhteys kansainväliseen tutkimus- ja kehitystyöhön, mikä osaltaan rikastuttaa alueen osaamispääomaa. Lähtökohtana on tarjota kuntalaisille palvelut myös tulevaisuudessa hyvinvointiyhteiskunnan mahdollisesta uudelleenmäärittämisestä riippumatta. Muuttuvassa toimintaympäristössä strategiseen tietohallintoon tulisikin kiinnittää yhä enemmän huomiota. Suomen Kuntaliiton hallituksen linjanvedon mukaan kunnan palvelutoiminnan turvaaminen jatkossa edellyttää sähköisen asioinnin kehittämistä tarkoittaen kehitystyön aloittamista palveluprosessien uudistamisesta ja tietoteknologian sovittamisesta prosesseihin uusilla tavoilla. Prosessien kehittäminen yhdessä tietoliikenneverkkojen kehittämisen kanssa vahvistavat kuntien yhteistyömahdollisuuksien edellytyksiä. Koulutusohjelma (90 op) koostuu seuraavista opintokokonaisuuksista: Kehittämispohjaisen oppimisen ja työelämän kehittämisen valmiudet (16op) Verkosto-osaaminen ja yhteisöllisyys (16op) Innovatiivisuus osana julkisten palvelujen uudistamista (22op) Opinnäytetyö kehittämishankkeena (30op) Vapaasti valittavat opinnot (6op) Koulutusohjelma linkittyy läheisesti Laurean hallinnoimien Knowledge Intensive Business Services (KIBS) ja Public Private Partnership (PPP) keskusten toimintaan, missä julkisen sektorin toimijat, palveluja tarjoavan yritykset ja Laurean koulutustavoitteet kohtaavat yhteisen T&K toiminnan muodossa. Koulutusohjelman opiskelijoille tarjoutuu mahdollisuus suoraan kontaktiin julkisten palvelujen uudistamista toteuttavien (alueellisten) toimijoiden kanssa. 1.2 Koulutuksen tavoitteet Julkisten palvelujen uudistamisen osaajista on puutetta paitsi palveluja tilaavan, julkisen (kunta tai valtio) sektorin puolella, myös palveluja tarjoavissa yrityksissä yksityisen ja ns. kolmannen sektorin (esim. työyhdistykset ja järjestöt) tehtävissä. Yrityssektori rekrytoi kunta-alan asiantuntijoita yhä enemmän mm. siitä syystä, että kunnat ovat monien yritysten suurimpia asiakkaita. Tämä koulutusohjelma kouluttaa osaajia olemassa olevaan tarpeeseen vastaamiseksi. Kunnallisala tarjoaa muuttuvan toimintakentän, jossa osaavan henkilön työhön sijoittumisen näkymät ovat Tampereen yliopiston Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunnan mukaan hyvät.

4 4 Koulutuksen tavoitteena on laajentaa ja syventää opiskelijoiden jo saavuttamaa ammatillista osaamista julkisten palvelujen uudistamisessa edistää opiskelijoiden reflektiivisyyttä ja motivoida heitä vastaanottamaan uusia haasteita kehittää opiskelijoiden asiantuntijuutta kohti monialaista, verkostomaista toimintaa julkisten palvelujen uudistamisessa lainsäädäntö, globaali ympäristö ja poliittisen toiminnan lainalaisuudet huomioon ottaen tuottaa uutta tietoa ja osaamista hyödyntämällä tutkimustuloksia työelämän innovatiivisten menetelmien kehittämiseksi laaja-alaistaa opiskelijoiden valmiuksia työelämän kehittämiseen prosessilähtöisessä organisaatiossa muutoksen keskellä Opetuksessa kiinnitetään huomiota prosessien hallintaan ja muutosjohtamiseen, kilpailuttamisen tehostamiseen, globalisaation vaikutuksiin, tietoyhteiskuntakehitykseen sekä yleisiin toimintaympäristön muutoksiin. Opetuksessa peilataan tutkimuksellista otetta innovaatiivisessa ongelman ratkaisussa ja opiskelijat tutustutetaan kunnallispolitiikan perusteisiin. Asiakaslähtöiset palvelukonseptit ja palveluliiketoiminnan kannattavuus ovat nekin olennaisessa roolissa tässä koulutuskokonaisuudessa verkostotalouden lainalaisuuksia unohtamatta. 1.3 Koulutuksen antamat työelämävalmiudet Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut opiskelija hallitsee tyypillisesti ainakin seuraavat, yleisten kompetenssien osa-alueet: 1) osaa monipuolisesti ja systemaattisesti arvioida omaa osaamistaan ja asiantuntijuuttaan sekä määritellä osaamisensa kehittämistarpeita (itsensä kehittäminen) 2) osaa soveltaa kestävän kehityksen periaatteita omassa toiminnassaan ja tuntee organisaationsa yhteiskuntavastuun (eettinen osaaminen) 3) osaa toimia erilaisissa viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa sekä osaa organisoida ja luoda ammatillisia verkostoja (viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen) 4) hallitsee tutkimus- ja kehitystoiminnan menetelmiä sekä osaa itsenäisesti toteuttaa alaa kehittäviä tutkimus- ja kehittämishankkeita (kehittämistoiminnan osaaminen) 5) osaa arvioida työyhteisön toimintaa sekä suunnitella, organisoida ja kehittää toimintaa työelämän muuttuvissa tilanteissa(organisaatio- ja yhteiskuntaosaaminen) 6) omaa yleiskuvan ammatillisen tehtäväalueen asemasta ja merkityksestä kansainvälisessä toimintaympäristössä (kansainvälisyysosaaminen) Palvelujen ostaminen edellyttää uudenlaista osaamista. Julkisten palvelujen uudistaminen opintokokonaisuuden suorittaneella on osaamista päätöksenteon ympäristötekijöistä, operatiivisista tekijöistä, ja muutosjohtamisesta. Julkisten palvelujen tilaamista ja tuottamista säätelevät sekä poliittiset että lakisääteiset rajoitteet. Toteuttamisen lähtökohtana on aina lakien ja muiden säädösten noudattaminen, koska niiden laiminlyöminen aiheuttaa pienimmilläänkin viivästyksiä ja kustannuksia. Esimerkiksi palvelujen kilpailuttaminen edellyttää oikean hinta-laatu suhteen, kokonaistaloudellisuuden löytämisen ja asiakastarpeiden huomioonottamisen jo tarjouspyyntövaiheessa. Jokaisen palvelun uudelleen organisoimiselle on saavutettava poliittinen hyväksyntä ennen toteuttamista. Ympäristötekijöiden osaaminen onkin oleellinen osa palvelujen uudistamista, jota ei edes voida aloittaa ilman päättävien elinten tahtoa. Operatiivisia tekijöitä kuten tietojenkäsittelyä, neuvolahoitoa, jätehuoltoa, ja kiinteistöjen ylläpitoa ei voida kuvata eikä muuttaa samalla kaavalla tai saman mallin mukaisiksi. Jokaisen uudelleen organisoimisen lähtökohtana on kunkin palveluprosessin yksityiskohtainen kuvaaminen palvelutason määrityksineen ja toteutuksen suunnitelmineen. Näiden yhdistäminen relevantteihin kustannuksiin antaa mahdollisuuden järkevään päätöksentekoon ex ante ex post kustannus-hyötyanalyysien

5 5 kautta. Suuri määrä osaamista vaaditaan myös muutosstrategian luomisessa, muutosprojektin johtamisessa ja ennen kaikkea muutoksen henkilöstöjohtamisessa. Juuri tämän osaamisen puute nähdään usein epäonnistuneiden hankkeiden tärkeimpänä aiheuttajana. Tulevaisuuden työtehtävissä tarvittavien kompetenssien ohella koulutusohjelma tarjoaa mahdollisuuden hankkia hyvä kielitaito sekä tietojenkäsittely- ja viestintävalmiudet. On mahdollista, että julkisten palvelujen kansainvälinen kauppa tulee ajankohtaiseksi lähitulevaisuudessa, jolloin kielitaidon merkitys korostuu entisestään. Lisäksi on tärkeää, ettei tietohallinnon osaaminen keskity ainoastaan operatiiviseen tekniseen ylläpitoon, vaan tulevaisuudessa yhä enemmän tarvittavaan muutoksenhallinnan ja kehittämisen osaamiseen. Tämän ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut osaa vaatia omia ja organisaationsa prosesseja parhaiten tukevien palveluratkaisujen toimittamista, ja myös konkretisoida haluamansa palvelun toiminnallisuudet ulottuvuudet esimerkiksi julkisten mobiilipalvelujen ja tietojärjestelmien toimittajille. Vastaavasti tämän koulutusohjelman suorittaneiden, yrityksissä toimivien osaaminen tarjota kunnille täsmäpalveluja ja optimaalisia palvelupaketteja syvenee. LÄHTEITÄ Andersson, M. (2006). Lähidemokratian säilyminen kuntauudistuksen perusta. Kuntaliiton tiedote Britannian sosiaaliset yritykset (2003). Matkaraportti. Saatavilla osoitteessa / Damelio, R. (1996). The Basics of Process Mapping. Globalisaation haasteissa paljon tekemistä! (2004). Numero 4/2004 kuten saatavilla osoitteessa Harjuhahto-Madetoja, K. (2006). Julkishallinnon tieto- ja asiakirjahallinnon tulevaisuus. Suullinen esitys Finlandia-talo. Heinolan seudun terveydenhuollon kehittämishanke STM:n rahoittamat hankkeet Raportti 071/TRO/KH/2005 Karvonen, T. (2006) Julkishallinnon strategiat jalkautettava e-palveluissa kuten saatavilla osoitteessa Kietäväinen, T. (2005). Palveluprosessien uudistus tärkeintä. Mielipidekirjoitus kuten saatavilla osoitteessa Kietäväinen, T. (2006). Valtion toimenpiteet ratkaisevia palvelujen turvaamisessa. Kuntaliiton tiedote Kilpailuviraston toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Saatavilla osoitteessa / Kuntien rooli tietoyhteiskunnassa (2000). Kuntaliiton hallituksen kokouksessaan yksimielisesti hyväksymä linjanveto. Lillrank, P. & Haukkapää-Haara, P. (2006). Terveydenhuollon tilaaja-tuottaja-malli. Edita. Manninen, H. (2003). Hallituksen tavoitteet seutuistumiskehitykselle. Puhe Seutuseminaarissa Helsingissä. Menokurissa olisi pysyttävä (2006). Saatavilla osoitteessa / Mustonen, J. (2006). Mobiiliteknologian hyödyntäminen julkisella sektorilla. SmartTouch-hankkeen kuvausta kuten saatavilla osoitteessa Online-käytännöt ja niiden tietosuoja (2004) kuten saatavilla osoitteessa Paasivirta, A. (2006). Valtioneuvoston periaatepäätös Yritys-Suomi palvelujärjestelmästä. Muistio Kauppa- ja teollisuusministeriö Palvelujen osto yksityisiltä lisääntyy kunnissa (2003). Kuntien palvelutuotanto uudistettava hallitusti. Kuntaliiton tiedote Palvelut ja palveluinnovaatiot. TEKES-hankekuvaus kuten saatavilla osoitteessa projects.tekes.fi

6 6 Partanen, I. (2006). Lisää yrittäjyyttä julkisten palvelujen tuotantoon. Puhe Pohjois-Pohjanmaan Prättälä, K. & Ahvenainen, T. (2001). Eurooppalainen hallintotapa: valkoinen kirja. Huomioita kuntien ja alueiden näkökulmista. Puheenvuoro Suomen kilpailukyvystä. Strategiseen ajatteluun. Laatuakatemia. Saatavilla sivut.koti.soon.fi/tuurala / Salo, S. (2004). Puhe järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumissa Suomen Kuntaliiton toimintasuunnitelma vuodelle Saatavilla osoitteessa / Tampereen yliopisto, Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunnan opintojaksokuvaukset kuten saatavilla osoitteessa Uusista pelisäännöistä neuvotellaan: Palvelujen kaupalla yli rajojen kasvava merkitys suomalaisille (2002) kuten saatavilla osoitteessa Verkkotunnistaminen ja maksaminen (VETUMA). Hankekuvaus kuten saatavilla osoitteessa Wideroos, U-M. (2004). Onko Suomen julkinen sektori kilpailukykyinen? Vaasan yliopiston tiedote Ylä-Pirkanmaan kuntien yhteinen tietotekniikkaa ja tietotekniikkaan perustuvia tukipalveluja koskeva yhteistoimintasopimus, 86. Yrittäjien neuvottelupäivillä Oulussa Uusimaa Innnovoi hankkeen strategiateksti kuten saatavilla osoitteessa

7 2 OPINTOJAKSOT Kehittämispohjaisen oppimisen ja työelämän kehittämisen valmiudet (16op) Vuorovaikutus pienryhmässä ja henkilökohtaisten vahvuuksien arviointi, 2op osaa kartoittaa omaa osaamistaan ja laatia henkilökohtaisen opintosuunnitelman oppii tunnistamaan erilaisten käyttäytymismallien piirteet ja niiden aiheuttamat vastareaktiot pienryhmätyöskentelyssä tunnistaa omat vahvuutensa suhteessa muihin toimijoihin sekä positiivisten tapahtumien yhteydessä että konfliktitilanteissa osaa jakson suoritettuaan toimia saumattomammin muuttuvissa työyhteisöissä. orientaatio koulutusohjelmaan ja opiskelemiseen Laureassa henkilökohtaisten vahvuuksien kartoitus henkilökohtaisten ominaisuuksien arviointiin perehtyminen pienryhmätyöskentelyn eri ulottuvuuksien havainnointi ja analysoiminen kirjalliset oppimistehtävät osallistuva työskentely lähiopetuksessa palautekeskusteluun osallistuminen henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatiminen osaamiskartoituksen pohjalta hyväksytty / hylätty Kirjallisuus (jaetaan tunnilla): Esimerkiksi Thomas-Killman Conflict Mode Instrument Strength Deployment Inventory (SDI) sekä Feedback Edition of the SDI soveltuvin osin Tubbs, S. A Systems Approach to Small Group Interaction, uusin painos sekä 8 th edition CD-ROM kirjallisuusreferaatit teoksista Lafasto, F. & Larson, C. When Teams Work Best: 6,000 Team Members and Leaders Tell What It Takes to Succeed ja Frost, P. Toxic Emotions at Work muu vaihtoehtoinen kirjallisuus Muuttuva johtajuus julkisen sektorin murroksessa, 8op Tämän opintojakson aikana opiskelija oppii kehittävää projektityöskentelyä ja muutostilanteiden johtamista organisaatiossa. osaa prosessijohtamisen periaatteet hallitsee asiakaslähtöisen prosessiajattelun

8 8 osaa luoda toimintatapoja ja työkaluja oman organisaation prosessien hallitsemiseksi ja kanssatoimijoiden motivoimiseksi ymmärtää prosessilähtöisen organisaation keskeisen merkityksen julkisten palvelujen uudistamisessa omaa valmiuden työelämän projektien projektipäällikkönä toimimiseen ja projektien ohjaamiseen sen eri vaiheissa suunnittelusta toteutukseen ja arviointiin sisäistää muutoksen hallinnan kokonaisuuden, jossa johtaminen ei ole pelkää projektin hallintaa vaan erityisesti myös ihmisten johtamista osaa viedä muutokset onnistuneesti työyhteisössä läpi prosessijohtaminen julkisella sektorilla projektityöskentely: projektisuunnitelman laadinta, projektin toteuttamisen vaiheet ja organisointi, projektin ohjaus, tulosten arviointi dynaamisen muutosjohtamisen sisältö ja menetelmät, sisältö sekä muutoksen lajit ja tyypit henkilökohtainen valmiuksien kehittämissuunnitelman tekeminen ilmoitetaan myöhemmin Kirjallisuus: esimerkiksi otteita seuraavista teoksista soveltuvin osin Gladwell, M. The Tipping Point: How Little Things Can Make a Big Difference, uusin painos Weick, K. & Sutcliffe, K. Managing the Unexpeted: Assuring High Performance in an Age of Complexity, uusin painos Lawler, III, E. Rewarding Excellence, uusin painos Thomas, K. Intrinsic Motivation at Work, uusin painos Johnson, S. Who Moved My Cheese?, uusin painos muu kirjallisuus Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menetelmälliset ratkaisut ja reflektiivinen analyysi, 6op osaa arvioida vaihtoehtoisten tutkimus- ja analyysimenetelmien soveltuvuutta suhteessa ongelman tai tavoitteen asetteluun osaa ohjata uuden tiedon tuottamisprosessia ja aineiston keräämistä päätöksenteon tueksi osaa tulkita ja arvioida kriittisesti tutkimusraportteja oppii tuottamaan tietoa yhteisöllisesti ja prosessinomaisesti kehittämishankkeiden yhteydessä kvantitatiivisten ja kvalitatiivisten tutkimusmenetelmien soveltaminen päätöksenteon tukena aineiston hankintaprosessien, kuvailun ja analyysin ymmärtäminen tutkimuksellisen kirjoittamisen perusteet, kehittämishankkeen raportointi, tiedon levittäminen ja julkistaminen eri medioita hyödyntäen

9 opiskelija laatii aiheanalyysin ja mahdollisen kehittämishanke- tai tutkimussuunnitelman opinnäytetyötään varten oppimistehtävät osallistuva työskentely lähiopetuksessa 9 Kirjallisuus (jaetaan tunnilla) opintojakson vastuuopettajan osoittama materiaali, joka tarkentuu myöhemmin soveltuvin osin esimerkiksi Baylis, B. & Pereira, C. & Rose, B. Elementary Statistics: A Conceptual Approach Using a Spreadsheet, uusin painos ja Malhotra, N. Marketing Research: An Applied Orientation, 4th Int. ed. 2.2 Verkosto-osaaminen ja yhteisöllisyys (16op) Julkisen päätöksenteon toimintalogiikat, 4op Palvelujen tuottamisessa ja kuluttamisessa erotellaan usein neljä eri osapuolta: maksaja päättäjä tuottaja kuluttaja. Julkisten palvelujen kohdalla kuluttajat ovat ryhmänä maksajia, mutta heidän vaaleilla valitsemansa edustajat päättävät palvelujen laadusta ja määrästä, ja valitsevat niille tuottajan. ymmärtää, miten erilaisten poliittisten ryhmien pyrkimykset kunnan sisällä kanavoituvat julkisten palvelujen uudistamisen suhteen osaa suhteuttaa kunnan toiminnan tarkastelun toimintaympäristön muutoksiin kiinnittää huomiota globalisaation vaikutuksiin kuntien poliittiset prosessit kunta poliittisena yhteisönä kunnan rooli alueensa kehittäjänä kunnan toiminta muiden kuntien, valtionhallinnon, järjestöjen ja yritysten kanssa tentti ja/tai osallistuminen ns. poliittiseen tupailtaan (paneelikeskustelutyyppinen) kuuntelijana ja sen sisällöstä ennakkoon jaetun kysymysrungon pohjalta oppimispäiväkirjan laatiminen suoritustapa tarkentuu myöhemmin Kirjallisuus ilmoitetaan myöhemmin

10 2.2.2 Julkisen sektorin hankintoja koskeva lainsäädäntö ja hankintasopimukset, 8op 10 Jakson tavoitteena on oppia tuntemaan julkisen sektorin hankintoja erityisesti palvelujen suhteen ja niiden kilpailuttamista koskevaa lainsäädäntöä sekä tutustua menettelyyn liittyviin sopimusjärjestelyihin. osaa suunnitella ja toteuttaa hankintaprosessin kilpailuttaa hankintoja laatia tarjouspyynnöt tiedottaa tarjouskilpailusta tarkoituksenmukaisen hankintamenettelyn käsitellä vastaanotettuja tarjouksia hankintayksikössä tehdä hankintapäätöksen laatia hankintasopimuksen toteuttaa sopimusaikaisen yhteistyön valittaa hankintapäätöksestä tarkoituksenmukaista muutoksenhakukeinoa käyttäen. Suomen hankintalainsäädäntö EU:n hankintasääntely palveluhankintojen monivaiheinen menettely, ja sen tarkastelu sekä tilaajan ja/tai hankintayksikön että tarjoajan näkökulmasta hankintasopimuksen laatimisen kannalta olennaiset sopimusoikeudelliset lähtökohdat asiantuntijaluentojen seuraaminen oppimistehtävänä kirjallinen oikeustapausharjoitus, jossa opiskelija ratkaisee annetun oikeudellisen ongelmakokonaisuuden ja laatii tapauksesta noin 5 sivun laajuisen kirjallisen kommentaarin kirjallinen tentti Kirjallisuus: opintojakson vastuuopettajan osoittama materiaali, joka tarkentuu myöhemmin Kilpailu ja yhteistyö: kumppanuusajattelun näkökulma, 4op ymmärtää kilpailun ja yhteistyön teoriat ja niihin pohjautuvat strategiat osaa hyödyntää kumppanuusajattelua osana julkisten palvelujen uudistamista omaa riittävät valmiudet tarkoituksenmukaisen ostopäätöksen tekemiseen yrityksen kilpailumallit ja horisontaalinen kilpailustrategia kumppanuusajattelu hankintatoiminnassa sekä tilaaja-tilaaja että tilaaja-tuottaja akselilla

11 työpajatyöskentely osana lähiopetusta järjestettävissä ryhmäkeskusteluissa kirjallinen tentti 11 Kirjallisuus: opintojakson vastuuopettajan ilmoittamat kappaleet teoksesta Besanko & Dranove & Shanley Economics of Strategy, uusin painos Vesalainen, J. Kaupankäynnistä kumppanuuteen, uusin painos kirjallisuusreferaatti teoksesta Beyerlein, M. & Freedman, S. & McGee, C. & Moran, L. Beyond Teams: Building the Collaborative Organization 2.3 Innovatiivisuus osana julkisten palvelujen uudistamista (22op) Asiakaslähtöiset palvelukonseptit, 8op osaa tarkastella julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palvelutuotannon konsepteja tunnistaa asiakaslähtöisen hyvän laadun osaa arvioida kriittisten menestystekijöiden ja toisaalta kipupisteiden merkitystä palvelukonseptien muuttuessa osaa hakea vaihtoehtoisia tapoja järjestää ja tarjota palveluja monimuotoiset Public Private Partnership (PPP) konseptit julkisen sektorin palvelukonseptit ja niiden kehittämisen vaiheet yksityisen sektorin palvelukonseptit ja niiden kehittämisen vaiheet palvelutasomäärittelyt, laatuajattelu ja laadun määrittelyt asiantuntijaluennoilla läpikäytyjen case-tapausten evaluointiin osallistuminen suoritustapa tarkentuu myöhemmin Kirjallisuus: ilmoitetaan myöhemmin Kannattavan ja laadukkaan julkisen palvelutoiminnan edistäminen, 8op sisäistää laskentatoimen erilaiset mahdollisuudet toimia päätöksentekotilanteissa palvelujen uudistamisen ja johtamisen tukena osaa laskea toiminnan tunnuslukuja tuottavuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden osalta osaa kytkeä asiakaslähtöisen laatuajattelun suoritemittariston rakentamiseen ymmärtää palvelu- ja asiakaskohtaisen kustannuslaskennan merkityksen osaa soveltaa palvelu- ja asiakaskohtaista kustannuslaskentaa omaan toimintaansa

12 12 pystyy selvittämään kustannusrakenteen uusissa palvelukonsepteissa mm. omana palvelutuotantona, seudullisena yhteistyönä tai ostopalveluna osaa soveltaa laskentatoimen menetelmiä tarvittaessa esimerkiksi tilaaja-tuottajamallia rakennettaessa osaa arvioida kokonaiskustannusten määrän ja todellisen hyödyn oikein hankintatilanteissa sisäistää prosessilaskennan osaksi muutosprojektia strateginen laskentatoimi ja suoritemittaristot prosessijohtamista tukeva kustannuslaskenta budjetointi aitona toiminnan ohjausvälineenä taloushallinto asiakaslähtöisen toimintatavan tukena laskentatoimi tuotepäätösten tukena palvelujen turvaaminen kansalaisille mahdollisimman hyvälaatuisina ilmoitetaan myöhemmin Kirjallisuus: ilmoitetaan myöhemmin esimerkiksi soveltuvin osin Cascio, W. Responsible Restructuring: Creative and Profitable Alternatives to Layoffs ICT-teknologian hyödyntäminen julkisten palvelujen uudistamisessa, 6op Julkishallinto käyttää vuoden 2006 tiedon mukaan tietotekniikkaan n. 1,4 miljardia euroa vuodessa. Menot kasvavat 4 6 prosenttia vuodessa. Tietoyhteiskunnan rakenteisiin, johtamis- ja toimintamalleihin sekä prosesseihin ja palveluihin siirtyminen on haasteellista. tiedostaa julkisten palvelujen sähköistymisen mahdollisuuksineen ja haasteineen osaa tunnistaa asiakkaan havaitseman sähköisen palvelun laadun muuttujat ja mittarit osaa ennakoida tulevaisuuden yhteiskunnan asiakastarpeita tunnistaa turvallisen tiedonhallinnan tärkeyden osaa arvioida sähköisten palvelujen soveltuvuutta tapauskohtaisesti sekä tilaajan että toimittajan näkökulmasta ymmärtää tietoyhteiskuntakehityksen eri ulottuvuudet sekä siihen liittyvät johtamismallit tutustuu erilaisiin kansallisiin ja kansainvälisiin mgovernment ja egovernment hankkeisiin osaa hahmottaa Suomen aseman suhteessa maailmanlaajuiseen trendiin teknologian hyödyntäjänä julkisten palvelujen uudistamisessa tietoyhteiskuntastrategia mukaan lukien KuntaIT + ValtIT = JulkIT, JUHTA, VETUMA sähköisten julkisten palvelujen käytettävyys ja käyttäjäkokemus tiedonhallinnan turvaamisen keinot ihmiskeskeinen tuotanto sähköisten julkisten palvelujen tapauksessa sähköisen arkistoinnin elinkaari

13 kansainvälinen vertailu sen suhteen, miten julkinen sektori on eri maissa pystynyt kehittämään vuorovaikutteisia sähköisiä palveluja 13 mahdollisesti työpajatyöskentelyä pienimuotoisen soveltavan tutkimustyön toteuttamiseksi oppimistehtävänä opiskelijan valitseman palveluprosessin pullonkauloihin vastaaminen sähköisten palvelujen ja ICT-teknologian hyödyntämisen avulla Ryhmätyönä case analyysi Kirjallisuus: Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomuksia soveltuvin osin Harvard Business School Case Digital Angel kirjallisuusreferaatti teoksesta Kanter, R.M. Evolve! Succeeding in the Digital Culture of Tomorrow muu kirjallisuus ilmoitetaan myöhemmin 2.4 Opinnäytetyö kehittämishankkeena (30op) Opinnäytetyön laatimisessa noudatetaan Ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Laureassa ohjetta, joka on saatavilla osoitteesta Laurean ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyöohjeistuksen mukaisesti opinnäytteet ovat luonteeltaan työelämälähtöisiä, prosessinomaisia, soveltavia ja uuteen tietoon ja innovaatioon tähtääviä. Opinnäytetyö organisoidaan useimmiten yhteisöllisenä kehittämisprosessina erilaisten organisaation toimijoiden kanssa, jolloin uuden tiedon tuottamiseen osallistuva yhteisö kehittää paitsi itseään, myös ympäröivää alaa ja työelämää. Mahdollisia ajankohtaisia kehittämishankkeita opinnäytetyön aihealueita saattaisivat olla esimerkiksi palvelujen tuottamisen organisointi- ja toimintamallien selvitystyö, kuntien liiketoimintaosaamisen kehittämishanke, uusien palvelujen tuottamistapojen mallintaminen ja uuden liike- ja palvelutoiminnan synnyttäminen innovoimisen kautta. Opiskelijan on kirjoitettava opinnäytetyönsä alalta kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kypsyysnäytteenään opiskelija laatii lehdistötiedotteen oman opinnäytetyönsä kokonaisuudesta. osaa analysoida kehittämistoiminnan teoreettiset lähtökohdat ja arvioida kehittämistehtävää selkeän dokumentoinnin kautta osaa tuottaa uutta, luotettavaa tietoa rajatun ongelman ratkaisemiseksi osaa arvioida käyttämiensä menetelmien vaikutuksen tuottamansa tiedon luotettavuuteen osaa soveltaa tutkittua tietoa omassa työssään kehittämällä uusia toimintatapoja, menetelmiä ja malleja syventää kehittämishankkeensa tulosten kautta työyhteisönsä tietämystä ja osaamista jakaa havaintojaan työryhmänsä jäsenten kanssa osaa arvioida muiden suorittamien kehittämishankkeiden tarkoituksenmukaisuutta, laatua ja sovellettavuutta tiedonhankinnan menetelmät kehittämishankkeen tutkimussuunnitelman ja projektiesitteen laatiminen

14 14 kehittämishankkeen suunnittelu, toteuttaminen, arviointi, kirjallinen ja suullinen esittäminen rakentava opponointi pienryhmä-, työpaja- ja seminaarityöskentely yksilöllinen ohjaus mahdollisesti myös verkko-opiskelu kehittämishankkeen toteuttaminen Kirjallisuus: sovitaan yhdessä ohjaavan opettajan kanssa 2.5 Vapaasti valittavat opinnot (6op) Vapaasti valittavissa opinnoissa opiskelija suorittaa henkilökohtaisen opetussuunnitelman (HOPS) mukaisesti ammattikorkeakoulun hyväksymiä ammattikorkeakoulu- tai yliopistotasoisia ammatillista kehittymistä tukevia opintoja. Vapaasti valittaviin opintoihin voi sisällyttää esimerkiksi kieliopintoja.

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on suunniteltu henkilöstön osaamisen nostamiseen ja työelämän

Lisätiedot

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi 1 POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA Lukuvuosi 2015 2016 Opetussuunnitelma on käsitelty koulutustoiminnan ohjausryhmässä 5.5.2015. Poliisiammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma pähkinänkuoressa Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta

Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta www.laurea.fi 2 Strateginen ulottuvuus Eettisyys ja vastuullisuus

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2012 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Liiketalouden ala. Johtamisen erikoistumisopinnot 30 op Matkalla menestykseen

OPINTO-OPAS 2012 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Liiketalouden ala. Johtamisen erikoistumisopinnot 30 op Matkalla menestykseen OPINTO-OPAS 2012 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Liiketalouden ala Johtamisen erikoistumisopinnot 30 op Matkalla menestykseen JOHTAMISEN ERIKOISTUMISOPINNOT 30 OP Opintojen tavoitteena on selkeyttää ja

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto Opetussuunnitelma Koulutusohjelman rakenne, sisältö ja laajuus >> Opintojaksoluettelo >> Opintojen suoritusjärjestys

Lisätiedot

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi 13 14 Hyvä opiskelija! Tervetuloa opiskelemaan Oulun Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto

Suoritettava tutkinto OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, ikäosaaminen Suoritettava tutkinto Suomalaisen väestön ikääntyminen näkyy sekä eliniän pidentymisenä että ikääntyneiden väestöosuuden kasvuna. Ikääntyvä

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO. Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma.

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO. Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma. SOSIAALI- JA TERVEYSALAN YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma 90 op Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

OPINTO-OPAS (YLEINEN OSA) 2011 2013

OPINTO-OPAS (YLEINEN OSA) 2011 2013 OPINTO-OPAS (YLEINEN OSA) 2011 2013 Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma (90 op) Tradenomi (ylempi AMK) 2.3.2011 Liiketalous Kuopio 2 Koulutuksen lähtökohdat Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen

Lisätiedot

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT Vakanssi: Palvelualuejohtaja Perustehtävä: Johtaa ja kehittää palvelualuettaan/palvelualueitaan kokonaisvaltaisesti ja strategian mukaisesti koko

Lisätiedot

Projektijohtaminen. Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki

Projektijohtaminen. Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki KEHITTÄMISKESKUS OY 28. 29.2.2012 Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki Pertti Melonen, toimitusjohtaja, Pro HR Consulting Oy Erkki Rajala,

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Vantaan kaupungin ja Metropolia ammattikorkeakoulun yhteistyömalli Jörgen Eriksson Tuula Heinonen Loppuseminaari, 13.11.2013, Kuntatalo

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2009 2010. Lahden ammattikorkeakoulu Liiketalous. Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma 90 op

OPINTO-OPAS 2009 2010. Lahden ammattikorkeakoulu Liiketalous. Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma 90 op OPINTO-OPAS 2009 2010 Lahden ammattikorkeakoulu Liiketalous Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma 90 op 2 (8) Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma 90 op Tutkinto Koulutusohjelma

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2014. 282/2014 Valtioneuvoston asetus. Poliisiammattikorkeakoulusta

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2014. 282/2014 Valtioneuvoston asetus. Poliisiammattikorkeakoulusta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2014 282/2014 Valtioneuvoston asetus Poliisiammattikorkeakoulusta Annettu Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 2014 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90 AOTT-mestari täydennyskoulutus Sisältö 1. Johdanto......................... 3 2. Koulutuksen tavoitteet ja tehtävä................ 3 3. Koulutuksen kohderyhmä................... 4 4. Valmistava koulutus.....................

Lisätiedot

SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op

SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op OPPIMINEN JA OPPIMISYMPÄRISTÖT, 5op tuntee ammattikorkeakoulun opiskeluympäristönä omaa ammattikorkeakouluopintojen

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU V I S I O 2 0 2 0 Metropolialueen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kansainvälinen kehittäjä 30.1.2014 Jouni Koski www.laurea.fi Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 Metropolialueen

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä Liiketalouden koulut tusohjelma, Porvoo, aikuiset Liiketalouden koulutusohjelma pähkinänkuoressa Liiketalouden koulutusohjelman profiili Koulutuksen tavoitteet Ammatillinenn kasvu Opetussuunnitelma Liiketalouden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUKSEN ERIKOISTUMISOPINNOT, TUKEA LAPSELLE KUMPPANUUTTA KASVATTAJALLE

Lisätiedot

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy Kunnan teknisen toimen palvelut ovat tärkeitä asukkaille Kiristyneessä kuntataloudessa kunnilla on ollut vaikeuksia teknisen

Lisätiedot

LIIKETOIMINTAOSAAJA 2020 +

LIIKETOIMINTAOSAAJA 2020 + LIIKETOIMINTAOSAAJA 2020 + 21.10.2008/ilta Tradenomi 210 op Tuloksellisen oppimisen ja ammatillisen kasvun prosessi 1. vuosi 2. vuosi 3. ja 4. vuosi suunnittelijaksi ja käynnistäjäksi 58 op analysoijaksi

Lisätiedot

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen?

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2. 4.10.2012 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Toimintaympäristön muutos Asiakkaiden

Lisätiedot

Kansainvälinen tradenomi

Kansainvälinen tradenomi Kansainvälinen tradenomi Liiketalouden kehittämispäivät 7.11.2012 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus- ja työvoimapolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Tulevaisuuden työelämä Globaali toimintaympäristö Muutos

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen

OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen opinnoissa syvennät johtamisen eri osa-alueiden

Lisätiedot

Hallintotieteiden opinto-opas lkv 2014 15, Yleisopinnot ok 16.4.14. Yleisopinnot

Hallintotieteiden opinto-opas lkv 2014 15, Yleisopinnot ok 16.4.14. Yleisopinnot Yleisopinnot STAT1020 Tilastotieteen johdantokurssi 5 op TITE1022 Tietokone työvälineenä 3 op LIIK1200 Johdatus liiketoimintaosaamiseen 5 op Kansainvälistyminen 10 op OPIS0033 Harjoittelu 5 op Tilastotieteen

Lisätiedot

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN Harri Koskenranta yliopettaja 1 Esityksen sisältö Laureasta Turvallisuusalan korkeakoulututkinnot Laureassa Turvan koulutuksen kehittäminen T&K&I 2 Laureasta

Lisätiedot

BornToBusiness Businessajattelua tekniikkaan

BornToBusiness Businessajattelua tekniikkaan Petteri Aro petteri.aro@oamk.fi Raija Westerlund raija.westerlund@oamk.fi 4.10.2012 Tampere Insinöörikoulutuksen foorumi BornToBusiness Businessajattelua tekniikkaan Koko yksikön tasolla Hankkeen tavoite

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt

Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt Yrittäjien teemailta 25.1.2011 Riitta Rissanen vararehtori (K) Savonia-ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun tehtävä: 1. Ammattikorkeakoulun tehtävänä on työelämäsuuntautuneen

Lisätiedot

Kuntapalveluiden tuotekehittämisen koulutus 30 op

Kuntapalveluiden tuotekehittämisen koulutus 30 op Kuntapalveluiden tuotekehittämisen koulutus 30 op 8.10.2009 Kehittämispäällikkö, HM Sari Hanka Suunnittelija, KTM Tuula Vehmas HY, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Organisaation strategiset tavoitteet

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

Huippuostajat ohjelma Markkinoiden kehittämistä fiksujen hankintojen kautta

Huippuostajat ohjelma Markkinoiden kehittämistä fiksujen hankintojen kautta Huippuostajat ohjelma Markkinoiden kehittämistä fiksujen hankintojen kautta Tekes, Innovaatiorahoituskeskus Huippuostajat aktivaattori Mia Toivanen www.tekes.fi/huippuostajat SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN

Lisätiedot

Tiina Laiho ja Teppo Rantala. 11.11.2014 Lahden tiedepäivä

Tiina Laiho ja Teppo Rantala. 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Opitaan yhdessä; kokemuksia osaamisperustaisen opetussuunnitelman kehittämisestä HAAGA-HELIAN ammattikorkeakoulun liikunnan ja vapaaajan koulutusohjelmaan Tiina Laiho ja Teppo Rantala 11.11.2014 Lahden

Lisätiedot

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3 : ICT tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Ohjelma klo 13.30 15.15 Porin seudun ICT-ympäristön nykytilan tulosten esittely

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

Tiedote 23.6.2009 TERVETULOA AIKUISOPISKELIJAKSI HOITOTYÖN KOULUTUSOHJELMAAN

Tiedote 23.6.2009 TERVETULOA AIKUISOPISKELIJAKSI HOITOTYÖN KOULUTUSOHJELMAAN Tiedote 23.6.2009 TERVETULOA AIKUISOPISKELIJAKSI HOITOTYÖN KOULUTUSOHJELMAAN Sinut on hyväksytty aikuisopiskelijaksi Metropolia -ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelmaan suorittamaan sairaanhoitaja

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso 13.10.2009

Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso 13.10.2009 Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön TOPSEK-opintojakso 13.10.2009 Tavoite johdattaa opintojakson työskentelyyn nostaa esille ajankohtaisia koulutuspolitiikan tavoitteita tarkastella tvt:n opetuskäytön haasteita

Lisätiedot

AOTT -mestari täydennyskoulutus

AOTT -mestari täydennyskoulutus AOTT -mestari täydennyskoulutus Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Koulutuksen tavoitteet ja tehtävä... 4 3. Koulutuksen kohderyhmä... 4 4. Valmistava koulutus... 5 5. Ammattitaitovaatimukset ja arvioinnin kohteet

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä. Sanna Tihula

PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä. Sanna Tihula Pienyritykset kuntapalveluiden tuottajina PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä Sanna Tihula Pienyritykset kuntapalveluiden tuottajina PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

nuoret Tradenomi Tutkintonimike: Tutkintotaso: 3,5 vuottaa Opiskelumuoto: Arviointi: profiili oppimiseen.

nuoret Tradenomi Tutkintonimike: Tutkintotaso: 3,5 vuottaa Opiskelumuoto: Arviointi: profiili oppimiseen. Liiketalouden koulut tusohjelma, Porvoo, nuoret Liiketalouden koulutusohjelma pähkinänkuoressa Liiketalouden koulutusohjelman profiili Koulutuksen tavoitteet Ammatillinen kasvu Opetussuunnitelma Liiketalouden

Lisätiedot

Kirjaston integrointi opetukseen

Kirjaston integrointi opetukseen Kirjaston integrointi opetukseen Arjen kokemuksia Ammattioppilaitoskirjastojen 3. yhteistyöseminaari Taina Peltonen, PIRAMK 12.6.2009 1 12.6.2009 2 PIRAMK, Ikaalinen & Ikaalisten kauppaoppilaitos Samassa

Lisätiedot

Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri

Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Johtamisen keskeiset osa-alueet toiminnan suunnittelu ja voimavarojen varaaminen voimavarojen kohdentaminen

Lisätiedot

SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat. Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT

SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat. Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT AMKPEDA verstas Turku 4.11.2015 Lähtökohdat: Työelämän osaamisvaatimukset SeAMKin omat

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen

Lisätiedot

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab 1/6 Liikunnanohjaus Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa toimimalla liikunnan ohjaustehtävissä. Hän hankkii tarvittavan tiedon, osallistuu tapahtuman

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Liiketalouden koulutusohjelma, Porvoo, aikuiset

Liiketalouden koulutusohjelma, Porvoo, aikuiset Liiketalouden koulutusohjelma, Porvoo, aikuiset Koulutusohjelma pähkinänkuoressa Koulutusohjelman profiili Koulutuksen tavoitteet Ammatillinen kasvu Lukukausiteemat Opetussuunnitelma Liiketalouden koulutusohjelma

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen 1 Sähköinen hallinto Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät Palveluiden käyttäjät

Lisätiedot

AMK:N hallitus 21.9.2011 Asia 8/Liite 4 OPS

AMK:N hallitus 21.9.2011 Asia 8/Liite 4 OPS AMK:N hallitus 21.9.2011 Asia 8/Liite 4 OPS KULTTUURITAPAHTUMIEN VAPAAEHTOISTYÖN JOHTAMINEN Erikoistumisopinnot 30 op 19.1.2012-30.11.2012 KULTTUURITAPAHTUMIEN VAPAAEHTOISTYÖN JOHTAMINEN Erikoistumisopinnot

Lisätiedot

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden

Lisätiedot

Koulutus työyhteisön kehittämistyökaluna

Koulutus työyhteisön kehittämistyökaluna Koulutus työyhteisön kehittämistyökaluna SOSIAALI-JA TERVEYSTOIMIALA Fysioterapian osasto Osaamisen kehittäminen osana henkilöstösuunnittelua Varkauden kaupunki 2012 Suunnittelu ja tarpeiden kartoitus/

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin

Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin Hyvinvointia yhteistuumin seminaari 1.12.2005 Professori Tampereen yliopiston Porin yksikkö 12/7/2005 1 Tampereen yliopiston Porin

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva

Lisätiedot