YDINOSAAMISEN MÄÄRITTELY JA TULKINTA JULKISHALLINNON ORGANISAATIOSSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YDINOSAAMISEN MÄÄRITTELY JA TULKINTA JULKISHALLINNON ORGANISAATIOSSA"

Transkriptio

1 YDINOSAAMISEN MÄÄRITTELY JA TULKINTA JULKISHALLINNON ORGANISAATIOSSA Tapaustutkimus työ- ja elinkeinoministeriöstä Liiketaloustiede, johtamisen ja organisoinnin pro gradu -tutkielma Laatija Markku Pikkarainen Ohjaajat KTT Maija Vähämäki KTT Essi Saru Turku

2 SISÄLLYS KUVIO- JA TAULUKKOLUETTELO JOHDANTO Ydinosaamisnäkemyksen sitominen julkishallinnon kontekstiin Tutkimuksen tarkoitus ja rajaus Tutkimuksen tärkeimmät käsitteet JULKISHALLINNON TOIMINTATAVAT MURROKSESSA Hallintokulttuurin juuret Ruotsin ja Venäjän valtakausilta Ministeriöt valtionhallinnon johdossa Julkishallinnon erityislaatuisuus ja sen problematiikka Tuottavuus, tehokkuus ja vaikuttavuus osana toimintaa YDINOSAAMISTEN TARKASTELU HAASTATTELUTUTKIMUKSEN AVULLA Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimusstrategian valinta Metodologiset valinnat Aineistonkeruu haastatteluiden ja dokumenttiaineiston avulla Haastatteluaineisto Dokumenttiaineisto Aineiston analyysi Tutkimuksen luotettavuus NÄKÖKULMIA YDINOSAAMISEN MÄÄRITTELYYN Keskustelua ydinosaamisesta Ydinosaamisnäkökulma syntyy Ydinosaamisnäkökulma strategiatyön uudistajana Ydinosaamisen käsite tässä tutkimuksessa Ydinosaamisen yhteys organisaation ydinprosesseihin Ydinosaamisten hallinta Kehittäminen ja suojeleminen Tulevaisuuden ydinosaamisten tunnistaminen Ydinosaamisten hallinta riskien näkökulmasta Ydinosaamisteoriaa koskevaa kritiikkiä ja kehitystrendejä TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ OSANA JULKISHALLINTOA... 44

3 5.1 Tutkimuksen kohdeorganisaation esittely Suomen työ- ja elinkeinoministeriö syntyy Lehdistön näkemyksiä työ- ja elinkeinoministeriön yhdistymisestä Ministeriön rakentuminen matriisiorganisaation muotoon Strategian laadinta julkishallinnon organisaatiossa TEM-konsernistrategia Strategiaprosessin eri vaiheet TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN YDINOSAAMISTEN JÄLJILLÄ Näkemyksiä ministeriön yhdistymisestä Ydinosaamisnäkökulman mieltäminen Osaamishierarkian ja ydinosaamiskriteerien soveltaminen Asiakkuuksien hallinta Kansallisten ja kansainvälisten verkostojen hallinta sekä hyödyntäminen Toimintaympäristön muutosten ennakointi Sähköiset tietojärjestelmät ja palvelut Lainsäädännölliset ja poliittiset reunaehdot ydinosaamisen näkökulmasta Näkemyksiä ministeriön toiminnan kehittämiseen JOHTOPÄÄTÖKSET JA YHTEENVETO Strategisen ydinosaamisteorian soveltaminen julkishallintoon Jatkotutkimusmahdollisuuksia ja omia kokemuksia LÄHTEET LEHDISTÖAINEISTO LIITE 1 SAATEKIRJE YKSILÖHAASTATTELUUN OSALLISTUVILLE LIITE 2 YKSILÖHAASTATTELUTEEMAT JA TEEMOJA TARKENTAVAT KYSYMYKSET... 97

4 KUVIO- JA TAULUKKOLUETTELO Kuvio 1 Ydinosaamisten ulottuvuudet...31 Kuvio 2 Osaamishierarkia Hamelia mukaillen (Hamel 1994, 11-12)...33 Kuvio 3 Visioon perustuvien tulevaisuuden ydinosaamisten ja strategian muotoutuminen...40 Kuvio 4 Työ- ja elinkeinoministeriön organisaatiorakenne Kuvio 5 Kuvio 6 Kuvio 7 Tavoitteeseen pääsemisen logiikka...59 TEM-konsernin tavoitelinjaukset sekä haasteista selviytymiseksi että pidemmän ajanjakson strategian toteuttamiseksi...60 Osaamishierarkian ja ydinosaamiskriteerien soveltaminen...68 Taulukko 1 Taulukko 2 Rakenne- ja asemoitumisnäkökulman sekä voimavara- ja ydinosaamisnäkökulman vertailu...28 Osaamishierarkia, johon yhdistetty ydinosaamisen kriteerit...35

5 5 1 JOHDANTO 1.1 Ydinosaamisnäkemyksen sitominen julkishallinnon kontekstiin Suomen julkinen hallinto on monien haasteiden edessä: talouskasvu on epävakaata, kansainvälinen kilpailu kiristyy yhä entisestään, suuret ikäluokat eläköityvät ja peruspalveluiden laadukas tuottaminen on vaakalaudalla. Vastatakseen näihin haasteisiin julkishallinnon olisi kyettävä uudistamaan toimintaansa parantamalla samanaikaisesti julkishallinnon tuloksia ja keventämällä julkisia menoja. Tämän hetkisiin haasteisiin vastaamisen lisäksi julkisen hallinnon odotetaan reagoivan onnistuneesti myös tulevaisuuden koettelemuksiin: hitauteen tai virhearviointeihin ei ole varaa, sillä siitä kärsisi koko maamme hyvinvointi. (Korpela & Mäkitalo 2008, 7 10.) Keskushallinto toimi kansallisten etujemme puolustajana jo 1800-luvulla, kun Suomi kuului Venäjän keisarikuntaan. Nykyaikaisessa julkisessa hallinnossamme ministeriöt ovat perineet tämän kansallisten etujen puolustajan roolin. Sen lisäksi, että ministeriöt ovat hallinnollisia instrumentteja, ne ovat avainasemassa yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaajina sekä valtiollisen kehityksen tukijoina. (Korpela & Mäkitalo 2008, 11.) Koska ministeriöt ovat yhteiskunnallisia valtakertymiä, joissa suunnitellaan ja toimenpannaan yhteiskunnan kehitykseen laajasti vaikuttavia toimenpiteitä, nousevat eri tahojen, kuten yksilöiden, yrityksien ja yhteisöjen, intressit sekä niiden huomioiminen korostuneeseen asemaan ministeriön toiminnassa. Maan sisäisten paineiden, kuten toiminnan kehittämisen ja tehostamisen lisäksi niin ministeriöt kuin muukin julkinen hallinto kokee yhä useammin myös ulkoisia, maiden väliseen kilpailuun liittyviä paineita. Julkisen sektorin ja etenkin hallinnollisten elinten, kuten ministeriöiden, on kyettävä vastaamaan tähän kansainväliseen kilpailuun ja turvattava yksityisen sektorin mahdollisuudet harjoittaa kilpailukykyistä ja innovatiivista liiketoimintaa Suomessa. Tämän saavuttamiseksi tarvitaan eri poliittisten hallinnonalojen saumatonta yhteistyötä ja visionääristä ajattelua menestyksekkään tulevaisuuden luomiseksi. Suomen hyvinvoinnin, korkean työllisyysasteen sekä kilpailukykyisen ja innovatiivisen liiketoiminnan turvaamisen kannalta tärkeässä asemassa on vuoden 2007 aikana fuusioitumisprosessin läpikäynyt Suomen työ- ja elinkeinoministeriö, TEM, joka aloitti toimintansa vuoden 2008 alusta. Työ- ja elinkeinoministeriöön siirtyivät entisen kauppa- ja teollisuusministeriön ja työministeriön tehtävät, lukuun ottamatta maahanmuutto- ja kotoututtamisasioita, sekä sisäasiainministeriön alueiden ja hallinnon kehittämisosasto, lukuun ottamatta alue- ja paikallishallintoyksikköä. Yksi uuden ministeriön perustamisen pääsyistä oli korkean työllisyyden sekä kansainvälisesti kilpailukykyisen liiketoimintaympäristön turvaaminen Suomessa. (Laamanen 2008, 3 4.)

6 6 Työ- ja elinkeinoministeriön yhdistymisprosessi on Suomen historian suurin keskushallintouudistus. Entisten hyvin toimivien ministeriöiden yhdistymisellä pyrittiin rakentamaan yhä parempaa ministeriötä, joka pystyisi vastaamaan parhaalla mahdollisella tavalla tulevaisuuden haasteisiin. Ministeriöiden toiminnan yhdistämisellä haettiin myös ennen erillään olleiden ministeriöiden toimintojen synergiaetuja, kuten innovatiivisuuden lisäämistä globaalissa ympäristössä. (Laamanen 2008, 4 5.) Uuden ministeriön keskeisempiä edistysaskelia on konserniohjauksen tuominen julkishallinnon organisaatioon. Konserniohjauksen yksi merkittävimmistä kulmakivistä on ministeriön ja sen hallinnonalojen muodostaman konsernikokonaisuuden ohjaus visionäärisellä konsernistrategialla. Näen osaaminen ja sen kehittämisen olevan organisaation strategisissa suuntaviivauksissa erityisen tärkeää työ- ja elinkeinoministeriön kaltaiselle osaamispainotteiselle asiantuntijaorganisaatiolle: osaaminen ja sen kehittäminen on elintärkeää niin tehokkuuden ja innovatiivisuuden kuin kilpailukyvyn ja asiakaslähtöisyyden parantamisessakin. Organisaation osaamista voidaan tarkastella useasta eri näkökulmasta, kuten esimerkiksi yksittäisten työtehtävien, henkilöstön, eri prosessien ja koko organisaation kannalta. Perspektiivinä voi olla joko operationaalinen tai strateginen näkemys osaamisesta ja sen merkityksestä organisaatiossa. (Horton, Hondeghem & Farnham 2002, 4.) Yhtenä merkittävämpänä strategisen osaamisen näkökulmana on pidetty ydinosaamisten määrittelyä ja kehittämistä, joka on myös tämän tutkimukseni näkökulma (ks. esim. Heene & Sanchez 1996; Hamel & Prahalad 1994). Muiden strategiateorioiden tavoin myös ydinosaamisteoria sai alkunsa liiketaloudellisesta näkökulmasta. Tästä huolimatta ydinosaamisteorian voidaan katsoa olevan käyttökelpoinen väline myös julkishallinnon organisaation strategisessa suunnittelussa ja toiminnan kehittämisessä (Horton et al. 2002, 5). Julkishallinnon toiminnan luonne on monella tapaa hyvin erilainen verrattuna yksityisen sektorin organisaatioon, minkä vuoksi katson tärkeäksi tarkastella niitä ydinosaamisten määrittelyyn liittyviä eroja, jotka voivat vaikuttaa ydinosaamisteorian siirrettävyyteen. Ministeriön toimintaa voivat tietyssä mielessä rajoittaa esimerkiksi lainsäädännölliset ja poliittiset reunaehdot, joita sen on toiminnassaan noudatettava. Kyseisiä reunaehtoja ovat esimerkiksi hallitusohjelmaan tehdyt päätökset sekä lainsäädännön kautta määritellyt tehtäväkokonaisuudet, joiden mukaan ministeriöiden resurssit kohdennetaan. Muun muassa nämä lainsäädännölliset ja poliittiset reunaehdot luovat ns. viitekehyksen, joka voi merkittävästi vaikuttaa ministeriöiden osaamisten ja muiden resurssien määräytymiseen. Toisaalta ministeriön toiminnalle luonteenomaista on esimerkiksi asiakasnäkökulmaan ja kilpailuun liittyvien seikkojen erityislaatuisuus verrattuna esimerkiksi yritystoimintaan. Nämä ministeriön toimintaan liittyvät osa-alueet vaikuttavat osaltaan ministeriön ydinosaamisten määrittelyyn ja kehittämiseen. Näiden seikkojen valossa tässä tutkimuksessa alkuoletuksenani on, että lainsäädännölliset ja poliittiset reunaehdot sekä asiakkuuksiin ja kil-

7 7 pailunäkökulmaan liittyvät ominaispiirteet luovat merkittävimmät eroavaisuudet ydinosaamisen määrittelyyn julkishallinnon ja yksityisen sektorin välille. Edeltävät seikat huomioiden paneudun tarkastelemaan ydinosaamisnäkökulmaa osana ministeriön toimintaa. 1.2 Tutkimuksen tarkoitus ja rajaus Osaamistutkimuksen kenttä jakautuu kahteen osaan, yksilöosaamiseen ja organisaation osaamiseen. Organisaation osaamiseen viitattaessa tarkoitetaan useimmiten organisaation toiminnan kannalta strategisesti tärkeää osaamista. Tässä tutkimuksessa tarkastelen edeltävistä jälkimmäistä, osaamisen strategista näkökulmaa, tarkemmin sanottuna organisaation ydinosaamista ja sen määrittelyä. Suomalaisten julkishallinnon organisaatioiden strategioihin tutustumalla voidaan todeta, että ydinosaamiskäsitteen systemaattinen käyttö osana julkishallinnon strategista suunnittelua on suhteellisen vähäistä (ks. esim. vm.fi; tem.fi; formin.fi). Tämä tekee osaltaan ydinosaamiskäsitteen tarkastelusta mielestäni kiehtovan juuri tämän tutkimuksen kohdeorganisaatiossa, työ- ja elinkeinoministeriössä. Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata kohdeorganisaatiossa vallitsevia käsityksiä siitä, mitkä ovat kohdeorganisaation tämänhetkiset ja mahdolliset tulevaisuuden ydinosaamisalueet. Pyrin tarkastelemaan myös ydinosaamisten määrittelyyn sekä niiden kehittämiseen liittyviä seikkoja. Tämän tutkimuksen rajallisuuden vuoksi on kuitenkin selvää, ettei tätä tutkimusta voida sinänsä pitää tarkkana työ- ja elinkeinoministeriön ydinosaamisten määrittelynä, vaan se toimii suuntaa-antavana esitutkimuksena ministeriön oman strategiatyön tueksi. Tästä huolimatta tutkimuksessani olen pyrkinyt määrittelemään niitä ydinosaamisia, jotka käytettävän aineiston pohjalta on ollut mahdollista määrittää. Ydinosaamisten tarkastelun lisäksi tarkastelen kohdeorganisaation ydinosaamiseen liittyviä ydinprosesseja. Tässä tutkimuksessa käsiteltyjen ydinprosessien perustana ovat vuonna 2009 julkistetun ydintoimintoanalyysin yhteydessä määritellyt työ- ja elinkeinoministeriön ydinprosessit, joita ovat: politiikan valmistelu ja strategiset linjaukset, säädösvalmistelu, strateginen johtaminen, ohjaus ja seuranta sekä kehitystoiminnan ohjaus (TEM-ydintoimintoanalyysi 2009). En siis pyri määrittelemään uudelleen kyseisiä ydinprosesseja, vaan haluan tuoda esille haastateltavien näkemyksiä vuonna 2009 määritellyistä ydinprosesseista. Tärkeässä asemassa ovat mm. näkemykset määrittelyprosessin onnistuneisuudesta sekä haastateltavien kyky nähdä ydinprosessit ydinosaamisiin ja organisaation strategiaan liittyvinä osa-alueina. Koen ydinosaamisen määrittelyn ja siihen liittyvien seikkojen tarkastelun olevan erityisen mielenkiintoista vastikään kohdeorganisaatiossa tapahtuneen rakenteellisen fuusion vuoksi. Yhdistymisprosessin tuoreus osaltaan mahdollistaa yhdistyneiden orga-

8 8 nisaatioiden osaamisalueiden vaikutuksen tarkastelun suhteessa ministeriön yhdistymiseen sekä ydinosaamisten määrittelyyn. Tulen tarkastelemaan myös ydinosaamiseen liittyviä tulkintoja ja niihin liittyviä eroja. Edeltäviin tarkastelunäkökulmiin tukeutuen tutkimuksen päätutkimuskysymys on: Mitkä ovat TEM-konsernin tämänhetkiset ja mahdolliset tulevaisuuden ydinosaamisalueet, ja millaisia käsityksiä kohdeorganisaation työntekijöillä on niistä? Päätutkimuskysymyksen lisäksi ja sitä täydentävänä pyrin vastaamaan myös seuraaviin kysymyksiin. Miten lainsäädännölliset ja poliittiset reunaehdot vaikuttavat tutkimuksen kohdeorganisaation ydinosaamisten määrittelyyn ja kehittämiseen? Kuinka ydinosaamisalueet ja ydinprosessit huomioidaan strategisessa päätöksenteossa? Kohdeorganisaation yhdistymisprosessia sekä yhdistyneiden organisaatioiden historiaa tarkastelen tässä tutkimuksessa siinä laajuudessa kun se tutkimuksen kannalta on perusteltua. Koska ydinosaamisen tarkastelun näkökulma on strateginen, olen katsonut perustelluksi jättää tarkastelun ulkopuolelle organisaation yksittäisten osaamisalueiden, kuten yksilöosaamisten, tarkastelun. Strategisen näkökulman lisäksi rajaan tarkastelua työ- ja elinkeinoministeriön konsernistrategian linjauksiin, jolloin ministeriön erilliset, konsernin alaisia toimintoja tarkentavat substanssistrategiat jäävät syvällisemmän tarkasteluni ulkopuolelle. Tässä tutkimuksessa työ- ja elinkeinoministeriön ja sen hallinnollisten organisaatioiden muodostaman konsernikokonaisuuden loppuasiakkaina näen henkilö- ja yritysasiakkaat. Tämä rajaus osaltaan vaikuttaa ministeriön ydinosaamisten määrittelyyn, sillä asiakashyödyn näkökulma rajautuu tästä syystä määriteltyjen asiakasryhmien kokemaan hyötyyn. Tutkimuksen luonteen ja rajallisuuden vuoksi olen rajannut tarkastelun ulkopuolelle myös osaamisen johtamisen näkökulman. 1.3 Tutkimuksen tärkeimmät käsitteet Julkishallinnolla tarkoitetaan valtion luomaa hallintokoneistoa, jonka tarkoituksena on sekä valvoa että auttaa kansalaisten toimintaa. Suomessa julkishallinto koostuu valtion ylimmistä elimistä sekä aluehallinnosta ja paikallishallinnosta. Puhuttaessa julkishallinnon organisaatiosta tarkoitetaan edellä mainittujen valtion ylimpien elimien, kuten ministeriöiden, aluehallinnon tai paikallishallinnon, yksikköjä. Valtioneuvostolla tarkoitetaan Suomen hallitusta, johon kuuluu pääministeri ja tarvittava määrä muita ministereitä. Toisaalta sillä tarkoitetaan valtioneuvoston yleisistunnon ja kaikkien Suomen ministeriöiden muodostamaa päätöksentekoelintä. Ministeriökonsernilla tarkoitetaan ministeriön ja sen hallinnonalan alaisten organisaatioiden muodostamaa kokonaisuutta. Esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriö ja sen

9 9 alaiset organisaatiot, laitokset, virastot sekä yhteisöt muodostavat TEM-konsernin, jonka alaisuuteen kuuluu 30 organisaatiota ja reilusti yli työntekijää. Matriisiorganisaatio tarkoittaa organisaatiorakennetta, jossa perinteistä funktionaalisiin osastoihin perustuvaa pystysuuntaista organisaatiorakennetta täydentävät prosessien mukaisesti yli osastorajojen etenevät vaakasuuntaiset prosessilinjat. Matriisiorganisaatiossa on pyritty yhdistämään prosessimuotoisen ja funktionaalisen organisaatiorakenteen parhaat puolet. Sen etuna pidetään joustavuutta ja sopeutumiskykyä muutoksiin. Ongelmana puolestaan voi olla epäselvä johtajuus. Ydinosaamisella tarkoitetaan tässä tutkimuksessa organisaation kollektiivista tapaa oppia, koordinoida resursseja sekä yhdistää yksilöosaaminen ja organisaation muut resurssit kokonaisuudeksi, joka antaa perustan organisaation toiminnalle. Organisaation yksittäiset osaamisalueet, kuten yksilöosaamiset, eivät ole ydinosaamista, vaan ydinosaamisessa on kyse laajemmista ja monimutkaisemmista, kausaalisesti epämääräisistä organisaation järjestelmiin ja prosesseihin liittyvistä kokonaisuuksista. (Hamel & Prahalad 1994; Prahalad & Hamel 1990.) Ydinosaamisten määrittelyn kannalta on tärkeää kysyä, mitkä ovat ne osaamiset, mitkä tekevät organisaatiosta hyvän sen ydintehtävien hoitamisessa. Ydinosaamiskäsitteen kanssa synonyymeina pidetään ydinkyvykkyyden ja ydinkompetenssin käsitteitä, jotka tässä työssä korvataan ydinosaamisen käsitteellä. Ydinprosessilla tarkoitetaan kaikkia niitä yritystä ja sen sidosryhmiä läpileikkaavia toimintoketjuja, jotka alkavat asiakkaan tarpeesta ja päättyvät asiakkaan tarpeen tyydyttämiseen (Hannus 1994, 15). Ydinprosessien nähdään olevan solmukohdassa ydinosaamisten konkretisoimisessa, sillä ydinosaamiset eivät yksistään takaa menestystä. Määriteltyjen ydinosaamisten etujen konkretisointi vaatii ydinprosessien systemaattista määrittelyä ja niiden hallintaa (Prahalad & Hamel 1990; 1994.) Oppivalla organisaatiolla tarkoitetaan sellaista organisaatiota, jossa yksilöt pyrkivät kokoaikaisesti kehittämään kyvykkyyksiään saavuttaakseen yhteisiä päämääriä. Oppivassa organisaatiossa rohkaistaan yhteistoiminnalliseen tavoitteiden muodostamiseen sekä oppimisen oppimiseen. Tällä tavoin pyritään kehittämään yksilöiden kykyä vaikuttaa omaan tulevaisuuteen, eikä keskittymään vain säilyttävään tai sopeutuvaan oppimiseen.

10 10 2 JULKISHALLINNON TOIMINTATAVAT MURROKSESSA 2.1 Hallintokulttuurin juuret Ruotsin ja Venäjän valtakausilta Suomen julkishallinnolla voidaan katsoa olevan noin 400-vuotiset juuret, sillä sen muotoutumisen alkoi jo vuonna 1615 Svean hovioikeuden myötä. Svean hovioikeuden pohjalta syntynyt ns. kollegio- eli ministeriöhallinto muodosti osaltaan pohjan Suomen nykyiselle ministeriöjärjestelmälle. (Tiihonen & Ylikangas 1992, ) Kun Suomi liitettiin vuonna 1809 osaksi Venäjän keisarikuntaa, Suomen hallinnossa korostuivat tiukka keskusjohtoisuus sekä lokeroituneet pitkät komentoketjut. Venäjän vallan aikana Suomessa kuitenkin säilyivät Ruotsin vallan ajalla omaksutut poliittiset ja hallinnolliset perustukset, vaikkakin niiden kehittäminen oli hyvin puutteellista. Poliittisten ja hallinnollisten tekijöiden vähäinen kehittäminen oli erityisen leimallista Suomen hallinnolle aina luvulle saakka. (Huttunen 1994, ) Melkein 200 vuotta kestäneelle Venäjän vallan kaudelle oli luonteenomaista mm. virkamiesten vähäinen harkintavallan käyttö tiukkojen normien puristuksessa sekä organisaation sisäisen tiedonkulun ja aktiivisen yhteistyön puutteellisuus niin hallinnollisten sekä poliittisten päättäjien kuin samassa organisaatiossa olevien virkamiestenkin kesken (Temmes & Kivinen 1997; Huttunen 1994). Nämä Suomen julkishallinnon voimakkaat perinteet, ns. traditiot, ovat osaltaan vaikuttaneet merkittävästi tämänhetkiseen julkishallintoomme ja sen rakenteisiin, toimintatapoihin ja kulttuuriin. Perinteisten toimintatapojen ja etenkin niiden vähäisen kyseenalaistamisen voidaan perustellusti katsoa vaikuttaneen julkishallinnon nykyisten ongelmien, kuten vähäisen dynaamisuuden ja puutteellisen innovatiivisuuden sekä tehottomuuden, lisääntymiseen. Julkishallinnon kehittymättömyys sekä ja 1990-luvun kansainväliset muutokset yhdessä Suomen taloudellisen aseman heikentymisen kanssa asettivat Suomen julkisen hallinnon merkittävien uudistusten eteen: julkisen hallinnon oli samanaikaisesti leikattava menojaan merkittävästi, kyettävä vastaamaan modernin, kansainvälisen hyvinvointiyhteiskunnan tarpeisiin sekä kohdattava aivan uudenlaiset tavat sen toiminnan arviointiin. (Temmes & Kivinen 1997, ) Esimerkiksi Santalaisen ja Huttusen mukaan julkinen hallinto eli 1990-luvun Suomessa entisen toimintatavan kyseenalaistavaa muutos- ja murrosvaihetta. Keskitetyn johdon alaisuudessa tapahtuneen levittäytymisen sijasta julkishallinnon ydintoimintojen tunnistamisen ja hajautetun toimintamallin nähtiin luovan pohjaa tulevaisuudelle. (Santalainen & Huttunen 1993, 14.) Merkittävien uudistusten kohteeksi joutuivat niin julkisen hallinnon rakenteet, ohjausjärjestelmät kuin hallintokulttuurikin (Korpela & Mäkitalo 2008, 9). Julkishallinnon kehittymättömyys ei suinkaan ollut vain Suomen ongelma, sillä niin ikään usean muun OECD-maan julkinen hallinto oli ajautunut uudistusten eteen jo

11 luvulla varsinkin taloudellisten ja rahoitukseen liittyvien syiden seurauksena. Raskas ja byrokraattinen julkinen hallinto nähtiin esteenä luonnolliselle talouskasvulle. Myös voimakas yleinen tyytymättömyys julkisen hallinnon tilaa ja toimintaa kohtaan oli yksi merkittävimmistä syistä julkishallinnon uudistuksiin. Vastauksena julkishallinnon uudistustarpeille syntyi niin sanottu uuden julkisjohtamisen malli (New Public Management, NPM), jonka lähtökohtana on julkishallinnon uudistaminen ottamalla mallia yksityisen sektorin liikkeenjohtamisesta. (Lähdesmäki 2003; Temmes 1998.) NPMjohtamisdoktriinin voidaan katsoa vaikuttaneen merkittävästi eri maiden julkisen hallinnon uudistamiseen (Aucoin 1995; Kickert 1997.) Mallin tärkeimpinä tavoitteina nähtiin kustannustehokkuuden ja asiakaslähtöisyyden lisääminen sekä tuloksen mittaamisen parantaminen. Esimerkiksi Lähdesmäki (2003, 9) kuvaa NPM-mallia julkishallinnon modernisaation ohjenuoraksi, jonka pyrkimyksenä on vastata siihen, mikä on paras tapa ohjata ja johtaa julkista hallintoa. OECD on vaikuttanut merkittävästi NPM-mallin leviämiseen eri maiden julkishallintoon. Suomeen kyseinen malli rantautui 1990-luvun julkishallinnon uudistuksien myötä. (Lähdesmäki 2003; Temmes 1998.) Esimerkiksi Eräsaari (2002) kutsuu lukua yhtiöittämisen vuosikymmeneksi, millä hän kuvaa NPM-mallille luonteenomaisten liikkeenjohtomallien leviämistä Suomen julkishallintoon. Myös 2000-luvulla Suomen ja muiden OECD-maiden julkishallinnon kehitys on pysynyt NPM-mallin mukaisena: julkishallintoa on pyritty kehittämään omaksuen yhä uusia toimintamuotoja yksityisen sektorin liikkeenjohdon piiristä. Myös tämän tutkimuksen tarkastelunäkökulmassa korostuu alun perin liikkeenjohdolliseen työhön tarkoitetun työkalun siirtäminen osaksi julkishallinnon organisaation, tarkemmin sanoen työ- ja elinkeinoministeriön, toimintaa. Muun muassa tästä syystä näen tärkeänä NPM-pohjaisen ajattelun tiedostamisen tämän tutkimuksen taustatekijänä. 2.2 Ministeriöt valtionhallinnon johdossa Suomi siirtyi ministeriöhallintojärjestelmään ja 1990-luvuilla, jonka jälkeen kullakin ministeriöllä on ollut kiistaton asema hallinnonalansa johdossa. Jos julkinen hallinto ajatellaan konsernin muotoon, ylintä konsernijohtoa edustaisi maan hallitus, jonka alaisuudessa kukin ministeriö edustaisi omaa toimialaansa. (Korpela & Mäkitalo 2008; Santalainen & Huttunen 1993.) Ministeriöiden alaisuuteen puolestaan kuuluvat kaikki kyseisen ministeriön toimialaan liittyvät valtion yksiköt ja toiminnot luvun aikana vakiintui tapa pitää myös ministeriön ja sen hallinnonalaan liittyvien yksiköiden ja toimintojen muodostamaa kokonaisuutta konsernina. Konserniajattelua ovat kuitenkin vaikeuttaneet yhteisen ohjaavan päämäärän työläs löytäminen sekä ministeriön sisäisten synergiaetujen hankala konkretisoiminen. (Santalainen & Huttunen 1993, 89.)

12 12 Viime vuosikymmenien aikana ministeriöt ovat kasvaneet niin kooltaan kuin merkitykseltäänkin. Samanaikaisesti ministeriöiden päämiesten eli ministerien asema on korostunut. Ministerit tekevät ministeriön toimialaan liittyviä päätöksiä ministeriön virkamiesten valmistelemista päätöksistä. Ministeri ei kuitenkaan ole alisteinen virkamiesten esittämille seikkoille, vaan tekee päätöksen lopulta itsenäisesti. Päätösten valmistelun lisäksi virkamiesten tehtävänä on päätösten täytäntöönpano. Heidän valmistelemiensa päätösten sisältö on vahvasti heidän asiantuntemuksensa varassa. (Korpela & Mäkitalo 2008, 23.) Ministeriöiden toiminta on yleisesti ottaen sektorisoitunut voimakkaasti tiettyyn toimialaan. Tämä ns. koteloituminen on osaltaan vaikeuttanut niin ministeriöiden yksiköiden kuin ministeriöidenkin välistä yhteistyötä, minkä seurauksena yhteistyö on usein puutteellista. Puutteellinen yhteistyö on puolestaan vaikuttanut negatiivisesti ministeriöiden tehokkaaseen ja dynaamiseen toimintaan. Toiminnan koteloituminen on näkynyt etenkin heikkona kykynä reagoida jatkuvasti uusia haasteita tuovan globaalin maailman ongelmiin. Globaalin maailman ongelmat eivät useinkaan enää mahdu yhden ministeriön tontille, minkä seurauksena poikkihallinnollista koordinointia on kehitettävä ministeriöiden toiminnassa. (Korpela & Mäkitalo 2008, 22.) Näen ministeriöiden eri yksiköiden sekä ministeriöiden välisen yhteistyön parantamisen olevan yksi merkittävimmistä ja haastavimmista ministeriöiden toiminnan uudistamistöistä sen pyrkiessä rakentamaan yhä kilpailukykyisempää ja hyvinvoivempaa Suomea. Yhteistyön kehittämisen lisäksi ministeriöt ovat monien muiden vaikeiden haasteiden edessä. Ministeriöiden toiminnan tehostaminen ja samanaikainen vaikuttavuuden lisääminen sekä asiakasarvon korostaminen luovat osaltaan ministeriölle huomattavia paineita toiminnan kehittämiseen. Samaan aikaan ministeriöiden tulisi olla reagointikykyisiä yhteiskunnan muutoksiin. Kyseisten haasteiden edessä avainasemaan nousevat strategiseen osaamiseen liittyvät tekijät, kuten ydinosaamisten määritteleminen ja kehittäminen sekä niiden hyötyjen konkretisoiminen. Ydinosaamiset sekä niiden määrittely ja kehittäminen ovat myös tämän tutkimuksen näkökulma tarkastella yhden suomalaisen ministeriön toimintaa ja sen kehittämistä. 2.3 Julkishallinnon erityislaatuisuus ja sen problematiikka Julkisen hallinnon erityislaatuisuus suhteessa yksityiseen sektoriin on merkittävä, minkä voidaan katsoa koostuvan etenkin seuraavista tekijöistä: julkishallinnon perustehtävät ovat lailla määriteltyjä, sen omistajuussuhde poikkeaa merkittävästi yksityisen sektorin organisaatioista, sen toimintaa rahoitetaan verorahoin ja se on voittoa tavoittelematonta toimintaa. Edeltävien lisäksi julkisen sektorin toiminnan voidaan katsoa olevan myös

13 13 laaja-alaisempaa. Kaikkiin edellä mainittuihin osa-alueisiin liittyy julkishallinnon kannalta tiettyjä etuja, mutta samanaikaisesti myös haittoja. Julkishallinnon perustehtävien lailla määrittelyä pidetään yleisesti ottaen hyväksyttynä. Sen perusteluna pidetään sitä, että lailla määriteltyjen perustehtävien vuoksi julkishallinnon on helpompi keskittyä yhteiskunnallisten nopeiden muutoksien sijasta vakaaseen kehitykseen. (Lindroos & Lohivesi 2004, 141.) Vaikka yhteiskunnan vakaa kehitys onkin positiivinen asia, on myös tällä osa-alueella kääntöpuolensa. Lailla määriteltyjen perustehtävien kääntöpuolena on usein toimintojen muuntamisen ja uudelleen kohdistamisen vaikeus. Myös julkisen hallinnon omistajuussuhde eroaa merkittävästi yksityisen sektorin organisaatioista, sillä julkisen hallinnon, niin kuin koko julkisen sektorin, omistajina ovat samanaikaisesti sen asiakkaat eli kansalaiset (Lindroos & Lohivesi 2004, 141). Tämä voi mielestäni hämärryttää kulloisenkin organisaation toiminnan kohdentamista ns. oikeisiin asioihin. Yksityisen sektorin toiminnan omakatteisuutta on usein pidetty merkittävämpänä erona suhteessa julkisen sektorin toiminnan lähtökohtiin. Yksityisten yritysten toiminnan jatkuvuuden kannalta on erittäin tärkeää, että yritys pystyy asiakkaiden tarpeiden tyydyttämisen lisäksi tuottamaan taloudellista ylijäämää. Julkisorganisaatioilla ei tätä samaa tarvetta ole, sillä sen voittoa tavoittelematon toiminta on verorahoilla rahoitettua. Julkishallinnon toiminnassa sen sijaan korostuu toiminnan tehokkuus ja vaikuttavuus, kunkin organisaation tuottaessa perustehtävänsä mukaista lisäarvoa. Julkishallinnon, esimerkiksi ministeriöiden, toiminnan painopisteiden määrittely perustuu pitkälti vuosittaisiin tulos- ja tavoiteneuvotteluihin, kun taas yksityinen sektori allokoi resurssejaan jatkuvasti, kysynnän ja tarjonnan lakien mukaisesti. Kyseinen julkishallinnon budjettirahoituksen säätely eroaa siten merkittävästi yksityisten organisaatioiden toiminnasta. (Lindroos & Lohivesi 2004, 139, 142.) Voittoa tavoittelemattoman ja verorahoilla rahoitetun toiminnan yleisesti tiedostettuna kääntöpuolena ovat toiminnan tehokkuuteen ja sen mittaamiseen liittyvät ongelmat. Niiden huomioiminen ja kehittäminen ovat nousseet viime aikoina merkittävään asemaan julkisen sektorin organisaatioissa. Julkisella hallinnolla tulee olla laaja-alaisempi näkemys ja osaaminen yhteiskunnallisista sekä kansainvälisistä muuttujista pystyäkseen täysipainoiseen, yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Tästä syystä julkisen hallinnon, esimerkiksi ministeriöiden, toiminta on huomattavasti laaja-alaisempaa verrattuna yksityisen sektorin kapea-alaisiin yrityksiin. Esimerkiksi Granholmin ja Karlöfin (1990, 16) mukaan julkisen hallinnon toiminnassa kohtaavat kahdet eri markkinat, poliittiset ja kulutusmarkkinat. Poliittisten ja kulutusmarkkinoiden lisäksi kolmantena osa-alueena voidaan pitää lainsäädäntöä. Näiden kolmen tekijän samanaikainen huomioiminen luo osaltaan merkittäviä haasteita julkishallinnon toimintaan ja sen koordinointiin. Suurin osa edellä mainituista julkishallinnon osa-alueista on ollut vuosien saatossa edellytyksenä julkishallinnon toiminnalle. Näiden tekijöiden turvin julkishallinto on

14 14 kyennyt luomaan ja turvaamaan nykyistä hyvinvointiyhteiskuntaamme. Toisaalta kyseiset tekijät ovat samanaikaisesti vaikuttaneet julkishallinnon organisaatiorakenteiden, ohjausjärjestelmien ja johtamistapojen hitaaseen kehitykseen. Julkishallinnon toimintatapojen problematiikkaan tulisi näiden seikkojen valossa suhtautua mielestäni ymmärtävästi, mutta myös avoimesti uusia ratkaisuja etsien. On luonnollista, että julkishallinnon toiminta tulee pitkälläkin aikavälillä säilyttämään osan perinteisistä toimintatavoistaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei julkishallinnon toimintaa ja sen rakenteita tulisi kyseenalaistaa. Päinvastoin tulisi pyrkiä löytämään niitä dynaamisempia sekä innovatiivisempia toiminnan, rakenteiden ja johtamisen muotoja, jotka olisivat perustellusti käyttökelpoisia myös julkisen sektorin organisaatioissa ja osana niiden strategiaa. Julkishallinnon kehittämisessä olisi kuitenkin tärkeää huomioida poliittiset realiteetit, sillä demokraattisessa oikeusvaltiossa ne määräävät pitkälti uudistusten rajat ja perussuunnan (Huttunen 1994, 17). Tästä huolimatta julkisen hallinnon ja koko julkisen sektorin menestyminen edellyttää mielestäni taitoa mukautua ja vaikuttaa positiivisesti toimintaympäristön muutoksiin. 2.4 Tuottavuus, tehokkuus ja vaikuttavuus osana toimintaa Julkisen hallinnon tuottavuus, tehokkuus ja vaikuttavuus ovat olleet merkittävästi esillä ja 1990-luvuilla syntyneen julkishallinnon kriisistä lähtien. Tuottavuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden termit koetaan usein hieman päällekkäisiksi, mutta niiden tarkastelu erillisinä osa-alueina on selvyyden vuoksi mielekkäämpää. Tuottavuus määritellään usein tuotoksena tai suoritteina panosyksikköä kohden. Tehokkuudella tarkoitetaan mahdollisimman hyvän tuloksen saamista käytettävissä olevien resurssien avulla. Julkishallinnon vaikuttavuudella puolestaan viitataan yhteiskunnan kannalta oikeiden asioiden, kuten lainsäädännöllisten ja resurssien allokointiin liittyvien asioiden tekemiseen tuottavasti ja tehokkaasti, niin pitkällä kuin lyhyelläkin aikavälillä. Toimien tuottavuus ja tehokkuus ovat vaikuttavuuden perusta, sillä ilman tuottavaa ja tehokasta toimintaa julkishallinto ei voi vastata täysimittaisesti sille asetettuihin tehtäviin. (Korpela & Mäkitalo 2008, ) Näiden termien käsittäminen samanaikaisesti erillisinä, mutta myös toisistaan riippuvaisina on näkökulmastani avainasemassa puhuttaessa esimerkiksi julkisen hallinnon tehokkuuden lisäämisestä. Etenkin tehokkuuden ja vaikuttavuuden samanaikainen lisääminen on ollut jo vuosien ajan julkishallinnon organisaatioiden pääkehityskohteita. Esimerkiksi Sitran käynnissä olevassa Julkishallinnon johtamisohjelmassa vuosille on voimakkaasti esillä niin toiminnan tehostaminen kuin vaikuttavuuden kasvattaminenkin. Kyseisessä ohjelmassa käsitellään valtion konserniohjausta ja -johtamista (ks. Yhteiskunnallisen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että nykyi-

15 15 set ja tulevaisuuden kaventuvat voimavarat saataisiin riittämään yhä paremmin niihin palveluihin, joiden katsotaan kuuluvan julkisen sektorin tuotettaviksi. Pienemmillä panoksilla on siis saatava aikaan yhä enemmän ja paremmin tuloksin. Näiden tekijöiden vuoksi tulosohjaus on levinnyt osaksi julkishallinnon toimintaa 1990-luvun aikana (Temmes & Kiviniemi 1997, 38). Niin ikään sen perusideana on, että julkishallinnon voimavarat ja tavoitteet sekä toiminnan tehokkuus ja laatu ovat mahdollisimman hyvin tasapainossa keskenään (Lehtonen 2007, 4). Julkishallinnon tuottavuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden lisäämisen kannalta tärkeässä asemassa ovat ydinprosessien tunnistaminen, niiden uudelleen kohdentaminen sekä ydintoimintojen ulkopuolisten toimintojen ulkoistaminen. Toimintaprosessien tunnistaminen ja uudistaminen sekä toimintojen ulkoistaminen nousevat tärkeään asemaan etenkin silloin, kun kysymyksessä on samanaikainen työmäärän kasvaminen sekä henkilöstöresurssien leikkaus. Tämä sitoo tuottavuuden, tehokkuuden sekä vaikuttavuuden tämän tutkimuksen aihealueeseen eli ydinosaamisen määrittelyyn. Ydinosaaminen on erityisen tärkeässä asemassa puhuttaessa organisaation ydinprosessien tunnistamisesta, niiden uudelleen järjestelemisestä ja/tai toimintojen ulkoistamisesta. Ydinosaaminen ja sen määrittely voi antaa organisaatiolle ne perusteet, minkä varaan nämä tuottavuutta, tehokkuutta ja vaikuttavuutta parantavat toimenpiteet tulisi rakentaa.

16 16 3 YDINOSAAMISTEN TARKASTELU HAASTATTELUTUTKI- MUKSEN AVULLA 3.1 Tutkimuksen lähtökohdat Tässä tutkimuksessa painotan näkökulmaa, jonka mukaan sosiaalinen todellisuus on ihmisten luomaa, subjektiivisten kokemuksien ja näkemyksien varassa olevaa todellisuutta. Näkemys on lähtökohdiltaan peräisin sosiaalisen konstruktionismin tutkimusfilosofisesta suuntauksesta. Sosiaalisen konstruktionismin mukaan sosiaaliset instituutiot ovat olemassa vain niin kauan kuin niiden mukaan toimitaan ja puhutaan. Kyseisen näkökulman mukaan tieteellinen tutkimus ei ainoastaan kerro todellisuudesta, vaan myös rakentaa sitä käsitteenmuodostustapojen ja tulosten avulla; tutkijoiden luomilla käsitteillä jäsennetään olemassa olevaa todellisuutta ja luodaan samalla uutta. (Eriksson & Kovalainen 2008; Kaakuri-Knuutila & Heinlahti 2006; Berger & Luckman 1994.) Uuden organisaation nuoruus ja rakentumistapa ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että kesällä 2007 alkanut ministeriön muutosprosessi jatkuu yhä. Yhdistyneiden organisaatioiden omat todellisuudet elävät ainakin osittain vahvana ja vaikuttavat todellisuuden rakentumiseen. Näen sosiaalisen konstruktionismin näkökulman olevan tästä syystä tärkeä perspektiivi juuri tämän tutkimuksen kohdeorganisaation tarkastelulle. Vaikka yhdistymisprosessi hoidettiin ulkopuolelta katsottuna suhteellisen mallikkaasti ja uuden organisaation rakenteet ja tavoitteet näyttävät vaikuttavilta, uskon, että uuden organisaatiorakenteen hyötyjen todellinen konkretisoituminen ei ole vielä edes alkanut. Synergiaetujen konkretisoituminen vaatii täysin uusien toimintatapojen sisäistämistä, vanhoista todellisuuksista luopumista sekä uusien synnyttämistä. Yksilöllisten todellisuuksien kautta syntyvät ne näkemykset ja toimintatavat, jotka lopulta vaikuttavat koko organisaation jakamaan todellisuuteen. (Eriksson & Kovalainen 2008; Kaakuri-Knuutila & Heinlahti 2006; Berger & Luckman 1994.) Koen tärkeänä, ettei tästä yhtälöstä kuitenkaan unohdeta organisaation tai koko konsernin strategisten linjauksien vaikutusta. Näiden kahden, yksilöllisen ja strategisen, näkökulman yhdistäminen toimii tämän tutkimuksen perustana. Uskon, että yksilölliset, subjektiiviset todellisuudet ovat yhdessä organisaation strategisten linjauksien kanssa vastavuoroisesti luomassa todellisuutta, myös todellisuutta ydinosaamisista. Koska tämän tutkimuksen tarkoituksena on ymmärtää eri todellisuuksien antamia näkökulmia moninaisesti, on luonnollista lähestyä tutkittavaa aihealuetta laadullisin menetelmin.

17 Tutkimusstrategian valinta Tässä tutkimuksessa pyrin luomaan mahdollisimman kattavan kuvan tutkimuksen kohdeorganisaation ydinosaamisen määrittelyyn ja kehittämiseen liittyvistä seikoista sekä niihin liittyvistä näkökulmista. Tutkimukseni tapauksena on strategisen ydinosaamisteorian soveltaminen julkishallintoon. Rajaan sen liittyvän Suomen työ- ja elinkeinoministeriöön, joka yhdistymisprosessin läpikäyneenä, matriisiorganisaation muotoon rakentuneena sekä toimintatavoiltaan suhteellisen modernina ministeriönä antaa mielenkiintoisen perustan ydinosaamisten tarkastelulle. Rajatakseni vielä tarkemmin tutkimustani määrittelen sen liittyvän työ- ja elinkeinoministeriön konsernikokonaisuuden strategiseen ydinosaamiseen ja sen rakentumiseen sosiaalisena ilmiönä. Lähtökohtana on pyrkimys kuvata kyseistä ilmiötä monipuolisesti, ymmärtää sitä sen ainutkertaisuudessaan sekä antaa sille teoreettisesti mielekäs tulkinta. Kyseisen tapauksen tarkasteluajankohta määrittyy ministeriön yhdistymisprosessin alkumetreiltä, vuoden 2007 alkupuolelta, vuoden 2010 puoliväliin saakka. Kyseiseltä noin kolmen vuoden aikaperiodilta pyrin löytämään niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat uuden ministeriön rakenteisiin, toiminnan kehittämiseen ja ennen kaikkea strategisten ydinosaamisten muotoutumiseen. Tässä tutkimuksissa tehtävien yleistyksien suhteen pyritään ns. analyyttiseen yleistämiseen eli yleistämiseen suhteessa teoriaan. Käytännössä yleistäminen teoriaan merkitsee Macpherson, Brookerin ja Ainsworthin (2000, 52) mukaan eri tapausten piirteiden välille etsittävää teoreettista yhteyttä. Edeltävän määritelmän mukaisesti tämän tutkimuksen kohde voidaan määritellä tietyksi, muusta kontekstista rajattavaksi kokonaisuudeksi, toisin sanoen tapaukseksi. Tästä syystä katson perustelluksi valita tutkimukseni tutkimusstrategiaksi tapaustutkimuksen. (ks. esim. Eriksson & Koistinen 2005; Peuhkuri 2005; Saarela-Kinnunen & Eskola 2001; Eskola & Suoranta 1998.) Tutkimukseni tutkimuskysymyksien, tutkimusasetelman ja aineiston analyysitapojen määrittelyssä perustana olen pyrkinyt pitämään kyseistä tapausta. Tutkittavan tapauksen keskeisyys on näkynyt esimerkiksi tutkimuksellisten näkökulmieni valitsemisessa siten, että kyseisten näkökulmien kuvaaminen vastaisi parhaalla mahdollisella tavalla tutkimuksen aihealueen erityislaatuisuutta, ministeriön strategisten ydinosaamisten tarkastelua. Aineistonkeruutekniikan puolestaan pyrin valitsemaan siten, että valittu tekniikka vastaisi parhaiten kunkin aihealueen kuvausta kyseisestä kohdeorganisaatiosta. Näin esimerkiksi haastateltavien henkilöiden valintaan vaikutti merkittävästi se, että heillä oli mahdollisimman suuri tietämys strategiseen osaamiseen liittyvistä tekijöistä. Tutkimukseni aineistoa kokonaisuudessaan pyrin analysoimaan siten, että analyysin avulla voitaisiin parhaiten kuvata tutkittavaan tapaukseen liittyviä seikkoja. Kyseistä tutkimuskysymyksien, -asetelman sekä aineiston analyysitapojen tapauslähtöisyyttä pidetään tärkeänä lähtökohtana tapaustutkimuksen suorittamiselle. (Eriksson & Koistinen 2005, 1 4.)

18 18 Koska tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata ja ymmärtää tutkittavaa ilmiötä monipuolisesti sen ainutkertaisuudessa sekä antaa sille teoreettisesti mielekäs tulkinta, pidän luonnollisena valintana tulkitsevan ja ymmärtävän, intensiivisen näkökulman valitsemista. Intensiivisen tapaustutkimuksen perustana on ainutlaatuisen ja teoreettisesti mielenkiintoisen tapauksen tiheä kuvaus, tulkinta ja ymmärtäminen kvalitatiivisin keinoin. Sen avulla pyritään löytämään perustelut, millä logiikalla kyseessä oleva ainutlaatuinen ja erityinen tapaus toimii. Tästä syystä tapauksen sisäinen maailma eli sen toimijoiden oma näkökulma ja tulkinta sekä tämän sisäisen maailman logiikka ovat intensiivisen tapaustutkimuksen pääasiallisina mielenkiinnon kohteina. (Eriksson & Kovalainen 2008; Eriksson & Koistinen 2005; Stoecker 1991.) Myös tässä tutkimuksessa tutkimusaineistoa yhdistelemällä sekä analysoimalla pyrin löytämään käsityksen tutkimuksen kohdeorganisaation sisäisen maailman logiikasta. Erityisen tärkeässä asemassa näen olevan haastateltavien subjektiiviset näkemykset ja tulkinnat tutkimuksen aihealueesta. 3.3 Metodologiset valinnat Aineistonkeruu haastatteluiden ja dokumenttiaineiston avulla Kirjallisuudessa tutkimusaineisto jaetaan useimmiten tutkijan itsensä keräämään, primääriseen sekä toisten tutkijoiden keräämään ja muuhun aikaisempaan materiaaliin, sekundääriseen aineistoon (ks. esim. Eriksson & Kovalainen 2008). Tässä tutkimuksessani primääristä aineistoa edustavat yksilö- ja ryhmähaastattelut ja sekundääristä aineistoa tutkimuksen dokumenttiaineisto. Näiden aineistojen avulla pyrin vastaamaan tämän tutkimuksen tutkimuskysymyksiin. Intensiivisen tapaustutkimuksen näkökulman mukaisesti, olen pyrkinyt tutkimukseni tapauksen, työ- ja elinkeinoministeriön ydinosaamisen, tiheään tarkasteluun. Tiheällä tarkastelulla tarkoitetaan tässä yhteydessä eri tarkastelunäkökulmien huomioimista tutkimuksessa. Erityisen painoarvon saanut primäärinen eli haastatteluaineisto on merkittävässä asemassa, koska tässä tutkimuksessa olen pitänyt tärkeänä painottaa edellä mainitsemaani yksilöllistä näkökulmaa. Sekundäärisellä, eli dokumenttiaineistolla on puolestaan täydentävä ja tapauksen taustoja kuvaava rooli. Keräsin tutkimukseni aineiston vuoden 2009 lokakuun ja vuoden 2010 kesäkuun välisenä aikana. Tutkimukseni haastattelu- ja dokumenttiaineiston tarkasteluun ja sen välityksellä syntyneisiin näkökulmiin on vaikuttanut työskentelyni korkeakouluharjoittelijana tämän tutkimuksen kohdeorganisaatiossa vuoden 2010 kesä elokuun välisenä aikana, jolloin tutkimukseni valmistui. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintaan liittyvien omakoh-

19 19 taisien kokemuksien sekä työtovereiden kanssa käytyjen keskusteluiden välityksellä syntyneet näkökulmat ovat osaltaan vaikuttaneet perspektiiviini tutkimusaineiston tarkastelussa Haastatteluaineisto Tutkimuksen kannalta haastattelu on erityinen tiedonkeruumenetelmä, koska sen aikana ollaan suorassa yhteydessä haastateltavan kanssa. Tästä on etuna mm. se, että haastattelun rakenteeseen voidaan vaikuttaa joustavasti, kulloisenkin tilanteen mukaan. Tämän lisäksi haastatteluista saatu aineisto antaa tutkijalle enemmän mahdollisuuksia tulkita saamaansa aineistoa. Hirsjärven ja Hurmeen (2004, 35) mukaan haastattelu valitaan tiedonkeruumenetelmäksi etenkin seuraavista syistä: 1. Halutaan korostaa, että ihminen on nähtävä tutkimustilanteen merkityksiä luovana, aktiivisena subjektina. 2. Kysymyksessä on vähän kartoitettu, tuntematon alue. 3. Halutaan sijoittaa tulos laajempaan kontekstiin. Haastateltava voi kertoa itsestään ja aiheestaan laajemmin kuin tutkija pystyy ennakoimaan. 4. Jo ennalta tiedetään, että tutkimuksen aihe tuottaa vastauksia monitahoisesti ja moniin suuntiin. 5. Halutaan selventää saatavia vastauksia. 6. Halutaan syventää saatavia tietoja lisäkysymyksillä. 7. Halutaan tutkia arkoja ja vaikeita aiheita. Tässä tutkimuksessa etenkin kuusi ensimmäistä argumenttia ovat mielestäni relevantteja. Myös seitsemäs argumentti oli joidenkin haastateltavien kohdalla oleellinen, sillä osalle haastateltavista työ- ja elinkeinoministeriön yhdistymisprosessista puhuminen voi tuntua arkaluontoiselta ja vaikealta. Koska tässä tutkimuksessa halusin huomioida Hirsjärven ja Hurmeen (2004) listaamien argumenttien vaihtuvat painoarvot eri haastattelutilanteissa, valitsin haastattelutekniikaksi puolistrukturoidun, eli teemahaastattelun. Teemahaastattelu sopii hyvin erilaisiin haastattelutilanteisiin, koska teemahaastattelussa kysymykset voidaan asettaa haastattelutilanteeseen nähden joustavasti, eivätkä vastaukset ole sidottu ennalta määriteltyihin vaihtoehtoihin (Hirsjärvi & Hurme 2004; Eskola & Suoranta 1998). Haastatteluaineiston avulla pyrin nostamaan esille haastateltavien subjektiivisia näkemyksiä sekä niiden keskinäisiä eroja, joita puolestaan vertasin dokumenttiaineiston tarjoamaan perspektiiviin tutkimuksen kohdeorganisaation tämän hetkisestä tilasta ja tulevaisuuden osatekijöistä. Näiden kahden osa-alueen, haastattelu- ja dokumenttiaineiston, yhteen liittämisellä pyrin löytämään ja kuvaamaan niitä tekijöitä, joiden mukaan ydinosaamisia voitaisiin määritellä.

20 20 Kokosin haastatteluaineistoksi yhteensä seitsemän yksilöhaastattelua sekä yhden ryhmähaastattelun, jotka tein vuoden 2010 helmi kesäkuun välisenä aikana. Haastateltaviksi halusin valita henkilöitä, joilla on tutkimuksen aihealueen kannalta merkittävä asema organisaatiossa ja ymmärrys mm. ministeriön strategisista ja rakenteellisista kokonaisuuksista. Tämän valinnan avulla pyrin siihen, että haastateltavat pystyisivät todennäköisemmin keskustelemaan myös ydinosaamiseen liittyvistä tekijöistä. Haastateltavien valinnan suhteen halusin painottaa myös eri ministeriöistä (kauppa- ja teollisuusministeriöstä, työministeriöstä sekä sisäministeriöstä) tulleiden henkilöiden valitsemista haastateltaviksi, jolloin erilaisten näkökulmien esiintulo mahdollistuisi. Haastateltavien keskuudessa löytyi selvää mielenkiintoa tutkimuksen aihealuetta kohtaan, sillä esimerkiksi kaikki yksilöhaastatteluihin pyydetyt henkilöt olivat kiinnostuneita osallistumaan haastatteluun. Haastateltavien mielenkiinnon osasyynä on voinut olla tutkimukseni ajankohtaisuus, sillä ministeriön oma ydinosaamisten määrittelyprosessi alkoi loppukeväällä Ennen yksilöhaastatteluja lähetin haastateltaville henkilöille saatekirjeen (ks. liite 1), jonka avulla pyrin luomaan haastateltavalle käsityksen tutkimuksen aiheesta, haastattelun rakenteesta ja teemoista sekä haastatteluun osallistumisen vapaaehtoisuudesta ja luottamuksellisuudesta. Yksilöhaastatteluiden alkupuolella esitin haastateltaville taustakysymyksiä, jotka liittyivät mm. hänen asemaansa yhdistymisprosessin aikana sekä tämänhetkiseen toimenkuvaan. Taustakysymyksien jälkeinen osio jakaantui neljään teemakokonaisuuteen (ks. liite 2), joita olivat 1) yhdistymisprosessi, 2) ministeriön nykyiset ydinosaamiset ja niiden määrittely, 3) ydinprosessit sekä 4) tulevaisuuden haasteet ja tavoitetilat. Niin yksilö- kuin ryhmähaastatteluiden yhteydessä käytin sanelukonetta, jonka avulla nauhoitin haastattelut. Erilaisten näkökulmien synnyttämiseksi, halusin yksilöhaastatteluiden lisäksi tehdä ministeriön yksiköiden ja osastojen päälliköille suunnatun ryhmähaastattelun. Myös ydinosaamisiin liittyvässä yleisessä keskustelussa (ks. esim. Coyne, Hall & Gorman Clifford 1997; Prahalad & Hamel 1994) on painotettu organisaation johtoryhmän asemaan organisaation ydinosaamisten nimeämiseksi. Muun muassa tämän vuoksi koen yksiköiden ja osastojen päälliköille suunnatun ryhmähaastattelun olevan tärkeässä asemassa myös tässä tutkimuksessa. Kyseisellä ryhmähaastattelulla on mielestäni korostunut merkitys etenkin yksilöhaastatteluiden ja muun aineiston välityksellä hahmoteltujen ydinosaamisalueiden lopulliseen nimeämiseen. Ryhmähaastattelun järjestäminen osoittautui kuitenkin haastateltavien kiireellisten aikataulujen vuoksi melko haastavaksi. Tästä huolimatta seitsemästä osaston tai yksikön johtajasta neljä pääsi osallistumaan haastattelutilaisuuteen. Osallistuneiden määrää voidaan mielestäni pitää suhteellisen kattavana otoksena ministeriön osastojen ja yksiköiden päälliköistä. Edellä mainituista yksilöhaastatteluissa käytetyistä teemoista katsoin tarpeelliseksi painottaa ryhmähaastattelussa ministeriön nykyiset ydinosaamiset ja niiden määrittely

21 21 -teemaa jättäen ryhmähaastattelun ulkopuolelle mm. ministeriöiden yhdistymiseen sekä ydinprosesseihin liittyvät osa-alueet. Ainoastaan yhden teeman tarkastelulla pyrin kyseisen teeman syvällisempään tarkasteluun. Yksilöhaastatteluihin verrattuna voidaan ryhmähaastattelun todeta kuitenkin olleen huomattavasti vapaamuotoisempi. Ryhmähaastattelun vapaamuotoisuudella halusin painottaa ryhmähaastattelun arvoa juuri keskustelun herättäjänä, enkä niinkään tarkasti etukäteen määriteltyihin kysymyksiin rakentuvana kokonaisuutena. Ryhmän keskustelusta syntyneiden uusien näkökulmien esiintulo oli mielestäni ensiarvoista tutkimukseni merkittävyyden kannalta. Samoin kuin yksilöhaastatteluissa lähetin myös ryhmähaastatteluun osallistuville henkilöille ennen haastattelua sähköpostitse kirjeen, jossa kerroin tarkemmin tutkimuksen aiheesta sekä ryhmähaastattelun tarkoituksesta. Liitin kyseiseen infokirjeeseen myös Hamelin ja Prahaladin (1990) mukaisen määritelmän ydinosaamisen käsitteestä. Ryhmähaastattelun alussa kerroin haastateltaville haastattelun luotettavuudesta ja kysyin luvan haastattelun nauhoittamiseen. Tämän jälkeen esittelin haastateltaville tutkimusaiheen pääkohdat, ryhmähaastattelun tarkoituksen osana tätä tukimusta sekä näkökulmia ydinosaamisten määrittelystä. Lähdin purkamaan ydinosaamisnäkökulmaa esittelemällä yksilöhaastatteluaineistossa esiin tulleet alustavat ydinosaamisalueet. Pyysin haastateltavia antamaan näkemyksiä kyseisistä ydinosaamishahmotelmista sekä nostamaan esille niiden ulkopuolisia osa-alueita Dokumenttiaineisto Tässä tutkimuksessa olen käyttänyt mahdollisimman monipuolisesti erilaisia dokumenttiaineistoja. Dokumenttiaineistojen käytön tärkeimpänä kriteerinä olen pitänyt tutkimuksen aihealuetta koskevien eri näkökulmien mukaan ottamista. Tutkimuksen dokumenttiaineisto koostuu pääasiassa työ- ja elinkeinoministeriön asiakirjoista, ministeriön toimintaa käsittelevistä tutkimuksista ja selvityksistä sekä lehdistön julkaisemista työ- ja elinkeinoministeriön yhdistymistä käsittelevistä artikkeleista. Edeltävien lisäksi dokumenttiaineistona olen käyttänyt myös työ- ja elinkeinoministeriön fuusioitumisprosessissa yhdistyneiden organisaatioiden strategisia linjauksia koskevia virallisia julkaisuja. Dokumenttiaineiston tärkeimpänä materiaalina toimivat työ- ja elinkeinoministeriön asiakirjat, kuten konserni- ja yksikköstrategioihin liittyvät julkaisut, joita analysoimalla pyrin löytämään ydinosaamisen määrittelyn kannalta tärkeitä näkemyksiä strategisen osaamisen määrittelyyn ja kehittämiseen. Myös fuusioitumisprosessia ja osaamiskartoituksia käsittelevät konsulttitoimisto TalentPartnersin raportit sekä aikaisemmat ministeriön toimintaa käsittelevät tutkimukset ovat mielestäni tärkeässä asemassa ydinosaamisnäkökulmaa tarkasteltaessa. Suomalaisen lehdistön julkaisemilla fuusioitumis-

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVIA HANKKEITA Turvallisuusjohtaja Rauli Parmes Liikenne- ja viestintäministeriö Keskushallinnon uudistushanke Nykyisen hallituksen ohjelmassa on linjattu, että hallitus

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Aluehallintovirastojen strateginen ohjaus ja tulosohjaus HAUS 15.6.2010 Neuvotteleva virkamies Anu Nousiainen ALUEHALLINTOVIRASTOJEN OHJAUS, AVI-laki

Lisätiedot

Strategiat, rakenteet, ja johtaminen uudistuvat miten ja millä keinoin?

Strategiat, rakenteet, ja johtaminen uudistuvat miten ja millä keinoin? Strategiat, rakenteet, ja johtaminen uudistuvat miten ja millä keinoin? Strategisen uudistumisen elementit ja kokemuksia vaativista julkisen sektorin uudistamisprosesseista Mitä digitaalinen transformaatio

Lisätiedot

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten

Lisätiedot

Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013

Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013 Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013 Strategiatyöryhmä 18.2.2013 HUOM! Tämän toimintasuunnitelman on tarkoitus kuvata strategiatyöryhmän työtä ja tavoitteita, ei vielä itse strategiaprosessin yksityiskohtia.

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen

Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen Yhdessä enemmän innovatiivisuutta uudella konserniajattelulla 14.12.2011 Harri Skog Kansliapäällikkö Uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Valtion. ylimmän johdon valintaperusteet

Valtion. ylimmän johdon valintaperusteet Valtion ylimmän johdon valintaperusteet pähkinänkuoressa Valtionhallinnon johtajapolitiikkaa koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti valtiovarainministeriö on täsmentänyt yhdessä ministeriöiden

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Lisäarvo ostopäätöksen tekijälle Janne Pesonen 6.10.2010 17.5.2011 2 Kunta elinvoimajohtajana Teemoja joihin vaikutus ulottuu Johtaminen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Kansantalouden tuottavuuden kasvu - talouskasvun keskeinen

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatu- ja ympäristöjärjestelmät 24.9.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKÄ JÄRJESTELMÄ MEILLÄ TARVITAAN? Yrityksen

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Toteuttajat: Tutkijat Aino Salimäki & Tina Sweins Tutkimusassistentit Jouko Heiskanen & Antti Salimäki Ohjaajat: Professorit Matti Vartiainen & Tomi Laamanen

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK

Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Mm. Kansainvälisesti korkeatasoisia ja omille vahvuusalueille profiloituneita korkeakouluja Entistä tuloksellisempaa

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

SYL:n toiminnan suunnittelun ja kuvaamisen uudistaminen

SYL:n toiminnan suunnittelun ja kuvaamisen uudistaminen Hyvä ylioppilaskuntatoimija, Liittokokousmateriaaleista järjestettiin lausuntokierros 21.9. 12.10. Lausunnot liittokokousmateriaaleista saatiin 15 jäsenyhteisöltä. Lausuntojen pohjalta liiton hallitus

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015 (LUONNOS)

Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015 (LUONNOS) Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015 (LUONNOS) Julkisen tiedon hyödyntämistä edistetään avaamalla julkisin varoin tuotettuja tietovarantoja kansalaisten ja yritysten käyttöön. Näin avataan markkinoita uusille

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat

Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat Kirjan esittely TEM:n innovaatioympäristöt ryhmän tilaisuudessa 11.3.2008 Val.tri. Soile Kuitunen

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Asiantuntija johtajana vai johtava asiantuntija? - roolin määrittely ja palkitseminen

Asiantuntija johtajana vai johtava asiantuntija? - roolin määrittely ja palkitseminen Asiantuntija johtajana vai johtava asiantuntija? - roolin määrittely ja palkitseminen Henry Uudista ja uudistu messut 28.9.2011 Saara Tarumo, toimitusjohtaja 1 Taustaksi ALEXANDER PAY MANAGEMENT Palkitsemisen

Lisätiedot

Kohti kokonaisvaltaista tietojohtamista Kokonaisarkkitehtuuri johtamisen tukena. 7.6.2013 Leena Kononen

Kohti kokonaisvaltaista tietojohtamista Kokonaisarkkitehtuuri johtamisen tukena. 7.6.2013 Leena Kononen Kohti kokonaisvaltaista tietojohtamista Kokonaisarkkitehtuuri johtamisen tukena 7.6.2013 Leena Kononen 1 Johtaminen tiedon ekosysteemissä Tiedon ekosysteemi johtuu tiedon jatkuvasta kierrosta ja uusiutumisesta

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Miten luovuus ja innovatiivisuus liittyvät julkiseen sektoriin? Hallituksen tahtotila: Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea

Lisätiedot

Strategiatyön malleja

Strategiatyön malleja : Tammikuu 2009 Strategiatyön malleja Strategiasta ja sen laatimiseen ja toimeenpanoon liittyvistä vaiheista ja osa-alueista on useita koulukuntia. Tässä artikkelissa esitellään lyhyesti eräitä suomalaisten

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Hallintojohtaja Ari Heikkinen, Oulun kaupunki konsernipalvelut 17.10.2012 Julkiset palvelut murroksessa Euroopan maiden taloudelliset vaikeudet juontavat

Lisätiedot

Integrated Management System. www.ims.fi, Ossi Ritola

Integrated Management System. www.ims.fi, Ossi Ritola Integrated Management System www.ims.fi, Ossi Ritola Mitä prosessien tunnistaminen on? Löydämme ja ryhmittelemme organisaation toistettavat työnkulut optimaalisimmalla tavalla organisaation tulevaisuuden

Lisätiedot

Autenttisuutta arviointiin

Autenttisuutta arviointiin Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön

Lisätiedot

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät 9.10.11.2011 Laurea Vuokko Kohtamäki, Tampereen yliopisto/ Higher Education Group Lähtökohtia

Lisätiedot

Tuottavuus diskurssina miten tuottavuus rantautui sosiaalipolitiikkaan?

Tuottavuus diskurssina miten tuottavuus rantautui sosiaalipolitiikkaan? Tuottavuus diskurssina miten tuottavuus rantautui sosiaalipolitiikkaan? Sosiaalityön kehittämisen foorumi 15.11.2012, Socca Elina Aaltio, VTM, jatko-opiskelija Helsingin yliopisto, politiikan ja talouden

Lisätiedot

KMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto 12.3.2013

KMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto 12.3.2013 KMO 2015 Väliarviointi Metsäneuvosto 12.3.2013 Väliarvioinnin tavoitteet Tavoitteet: Tarkastella tarvetta muuttaa KMO 2015:n painotuksia toimintaympäristön muutosten vuoksi, ohjelman toimenpiteiden vaikuttavuutta

Lisätiedot

Aikamme Haaste. Kansallisesta meristrategiasta

Aikamme Haaste. Kansallisesta meristrategiasta Kansallisesta meristrategiasta 4.11.2014 Suomi Merellä - säätiön 50-vuotisjuhlaseminaari Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Aikamme Haaste On kokonaisuuden hahmottaminen ja siinä toimiminen siilojen sijasta

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management 2008 IBM Corporation IBM Cognos: suorituskyvyn johtamisen asiantuntija IBM osti

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Virkamiesasema murroksessa. Markku Temmes 25.2.2015

Virkamiesasema murroksessa. Markku Temmes 25.2.2015 Virkamiesasema murroksessa Markku Temmes 25.2.2015 Teoriaa Marx (1818-1883) contra Weber (1864-1920) Kaikessa toiminnassa on julkista Funktiososialismi Markkinatalous tarvitsee tuekseen neutraalin hallinnon

Lisätiedot

Irrottele ja innovoi - kohti uutta hallintokulttuuria. Naisjohtajaverkosto 19.9.2012 Virpi Einola-Pekkinen VM

Irrottele ja innovoi - kohti uutta hallintokulttuuria. Naisjohtajaverkosto 19.9.2012 Virpi Einola-Pekkinen VM Irrottele ja innovoi - kohti uutta hallintokulttuuria Naisjohtajaverkosto 19.9.2012 Virpi Einola-Pekkinen VM Mistä tarve uuteen hallintokulttuuriin? Kansainvälinen finanssikriisi ja Suomen väestön muita

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

Tulevaisuus on hybrideissä

Tulevaisuus on hybrideissä Tulevaisuus on hybrideissä HENRY-seminaari 25.9.2003 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen Kesko Oyj, Strateginen kehitys Lasse Mitronen Sivu 1 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen, HENRY-seminaari

Lisätiedot

HALLINTOTIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTO Valintakoe 8.6.2012 Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee)

HALLINTOTIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTO Valintakoe 8.6.2012 Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee) HALLINTOTIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTO Valintakoe 8.6.2012 Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee) VALINTAKOKEEN PISTEYTYS Valintakokeesta on mahdollisuus saada maksimissaan 60 pistettä. Tehtävät perustuvat

Lisätiedot

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin Juha Pietarinen Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin - Voiko riski olla mahdollisuus myös lakisääteisten

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Suomi teknologiapohjaisten hyvinvointipalvelujen globaalina edelläkävijänä? 9.12.2009 Mikko Kosonen

Suomi teknologiapohjaisten hyvinvointipalvelujen globaalina edelläkävijänä? 9.12.2009 Mikko Kosonen Suomi teknologiapohjaisten hyvinvointipalvelujen globaalina edelläkävijänä? 9.12.2009 Mikko Kosonen Lähtökohtana hyvinvoinnin ja talouden tasapainoinen kehittäminen Edistyksellinen teollisuus- ja innovaatiopolitiikka

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013

Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Kompleksisuus ja dynaamisuus Kuntien kuten muidenkin organisaatioiden nähdään toimivan

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

HoivaRekry uusi pelinavaus Palmeniassa vv.2008-2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia

HoivaRekry uusi pelinavaus Palmeniassa vv.2008-2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia HoivaRekry uusi pelinavaus Palmeniassa vv.2008-2010 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Haaste HoivaRekry -hankkeessa Työn tuottavuuden parantaminen uudella toimintamallilla Henkilöstöresurssien uusi

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto Toimintaympäristön muutokset Asiakkaiden ja julkisen vallan käyttäjien asettamat vaatimukset kasvavat. Urbanisoituminen muuttaa palvelutarpeita ja yhdyskuntarakennetta.

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013

TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013 TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013 TE-palvelu-uudistus tikun nokassa Ison palvelu- ja toimintatapamuutoksen johtaminen on edelleen vaiheessa suunta on selvillä, vaikutukset näkyvät viiveellä Mediamielikuvana

Lisätiedot

Taloudellinen päätöksenteko julkishallinnossa ongelmat ja rajoitteet

Taloudellinen päätöksenteko julkishallinnossa ongelmat ja rajoitteet Taloudellinen päätöksenteko julkishallinnossa ongelmat ja rajoitteet JULMA-työpaja Tampereen yliopisto, 21.5.2015 Professori Jarmo Vakkuri, Tampereen yliopisto, JKK JULMA-projektin osahanke: Yhdyskuntarakenteen

Lisätiedot

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2.

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Strategia ja johtaminen kilpailijoita paremmaksi Pk-koulutusohjelma vastaa Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011 Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 AMMATTIKORKEAKOULUT OSAKEYHTIÖIKSI Ammattikorkeakoulut ovat jatkossa osakeyhtiöitä ja siten

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä 1 Strateginen tutkimus Tässä yhteydessä tarkoitetaan tarvelähtöistä tutkimusta tarpeen määrittelee valtioneuvosto tutkimuksessa haetaan

Lisätiedot

Yliopiston ajatus ja strateginen johtaminen

Yliopiston ajatus ja strateginen johtaminen Yliopiston ajatus ja strateginen johtaminen Sosiologipäivät, Kuopio Korkeakoulutuksen sosiologia -työryhmä Jarkko Tirronen YTT Itä-Suomen yliopisto Kuopion kampus jarkko.tirronen@uef.fi Jarkko Tirronen

Lisätiedot

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu Esittelymateriaali Esityksen sisältö Viitta-työkalun tausta Miten työkalu on syntynyt? Viitta-työkalun tavoitteet ja hyödyt Itsearviointiprosessi

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Tehokas strategia ja toimeenpano

Tehokas strategia ja toimeenpano Opetusministeriö Korkeakoulujen ja tiedelaitosten sopimusneuvotteluihin valmistautuminen vuonna 2009 seminaari Helsinki Kari Neilimo vuorineuvos, taloustiet.tri Tehokas strategia ja toimeenpano Tehokas

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Henrietta Grönlund Helsingin yliopisto / HelsinkiMissio ry Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuopio 19.11.2009 Miten suositus toimii? KT ja järjestöt

Lisätiedot