Lähihoitaja auttaa, tukee ja hoitaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lähihoitaja auttaa, tukee ja hoitaa"

Transkriptio

1 Lähihoitaja auttaa, tukee ja hoitaa

2 super Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenjohtajalta 6 SuPer = TNJ 7 TNJ voitti ruokataukokiistan 8 Huhtikuun lyhyet 9 Näin vastattiin! 44 Moottoripyöräily on perushoitaja Marjatta Tuomisen ja miehensä Kauko Komulaisen yhteinen harrastus. 9 Lehtikatsaus 10 Apuhoitajasta on kasvanut lähihoitaja 14 Oulu aloitti alueelliset 60-vuotisjuhlat 18 Ravitsemusasiantuntijoita vanhustenhoitoon 21 Terveysalan imagon puolesta tempaistiin 22 Mitä kuuluu yhdysjäsenen tehtäviin? 24 Vastaako työ sille asetettuja odotuksia? 28 Passivoiva hoito vie itsemääräämisoikeuden 10 Lähihoitajan työ on esimerkiksi sosiaalisen hyvinvoinnin tukemista ja terveyden edistämistä. 30 Uudet kirjat 31 LH Tuomo Tumppi Valokainen 32 Pieniä uutisia 33 Ruusu rinnassa 34 Käypä hoito 37 Äänestä nyt! 39 Edunvalvontatyksikkö tiedottaa 42 Superristikko 43 Lähihoitaja Kähönen 43 Mitä mieltä vastaa kyselyyn! 44 Moottoripyörällä Britanniassa ja Irlannissa 49 Kuntoremonttilomat haettavina 50 Jäsenrekisteri tiedottaa 51 Siskon pakina 52 Työttömyyskassan ajankohtaiset 53 P.S. 57 Kuulumisia 59 Arkistomme aarteita 21 Pingviini esitti tärkeän kysymyksen Hoivativolissa, jossa kerrottiin sosiaali- ja terveysalan uramahdollisuuksista. 14 Oulu aloitti aluejuhlien sarjan Paula Halosen emännöimänä. 24 Työn sisältö voi poiketa odotuksista, eikä aina anna haastetta. Kiirekin vaivaa. 2 super

3 super 55. vuosikerta. Tilaushinta 48 /vuosi Aikakauslehtien liiton jäsen Julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu Helsinki Fax (09) Päätoimittaja Leena Lindroos (09) Taittava toimittaja Jukka Järvelä (09) Toimittaja Marjo Sajantola (09) Toimittaja Sonja Kähkönen (09) Vierailevat kirjoittajat Päivi Hujakka, Elina Kujala, Marjatta Tuominen & Kauko Komulainen, Liisa Uusiniitty Kannen kuva Heidi Ruotsalaisen ja Toini Silfverin kuvasi Marjo Koivumäki Ulkoasu Timo Numminen Jukka Järvelä Painos kpl Ilmoitukset Sonja Kähkönen (09) Osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri Tilatut: toimitus (09) Kirjapaino ISSN Painotuote SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Jonkun tärkein ihminen leena lindroos Välittävän hoidon puolestapuhuja Harri Kankare korostaa lehtemme haastattelussa hoitajan käytöstapoja, sydämen sivistystä, työmoraalia ja maalaisjärkeä hoitoyhteisöjen hyvinvoinnin kulmakivinä. Määräysten sokea noudattaminen on Kankareen mukaan vaihdettava vanhusten hyvän olon tavoitteluun. On annettava oikeus normaaliin elämään, syömiseen, pukeutumiseen ja sosiaalisuuteen. Ja jotta tämä voisi toteutua, on vanhustenhoidon rakenteet uudistettava. Vasta työyhteisöjen ajattelun muuttuessa voi käytäntökin muuttua. Mutta entäpä, jos työyhteisö tekee jo parhaansa, välittää aidosti ja tuntee sydämellään? Ja niin tehdessään tiedostaa, että kaikkea tarvittavaa ei käytettävissä olevilla resursseilla yksinkertaisesti ehdi, että enemmänkin voisi, jos vain käsiä olisi lisää. Toisena pääsiäispäivänä uusittiin ansaitusti Kristina Schulginin dokumentti Kasvoista kasvoihin vuodelta Se kuvasi kahdeksan kuukauden ajanjaksoa Koskelan sairaalan vanhusten pitkäaikaisosastolla G5. Kamera oli osaston tapahtumissa hiljaisesti läsnä. Se välitti arvokkaasti vanhuuden viimeiset hetket, hyvän hoivan keskeisen merkityksen ja kuoleman lopullisuuden. Toisaalta me näimme hoitajien kiireisen arjen ja raskaan fyysisen työn. Mahtuipa mukaan myös naurua ja huumorin pilkahduksia. Dokumenttia oli samanaikaisesti pakahduttavan raskasta ja vapauttavan kiitollista katsoa. Pitkän elämän merkitystä oli hetkittäin vaikea ymmärtää, mutta näillä vanhuksilla oli tukenaan ammattitaitoiset auttajat. Oli hyvää käytöstä, sydämen sivistystä, työmoraalia ja maalaisjärkeä. Vain käsiä liian vähän! Kun elämä kääntyy lopuilleen, vanhuksen läheisimmiksi tukijoiksi vaihtuvat hoitajat. Omaiset vierailevat läheisensä elämässä, mutta perheen rooli siirtyy hoitotyön ammattilaisille. He huolehtivat ravinnosta, puhtaudesta, hoivasta ja tuesta. He vahvistavat hoidettavansa ihmisyyttä. Superilaisia on lähes Useat tästä joukosta ovat jonkun elämänsä viime hetkiä elävän lähimpiä auttajia ja tärkeimpiä ihmisiä. Voiko arvokkaampaa tehtävää ajatella? On siis täysi syy olla ylpeä ammatistaan, osaamisestaan ja antamastaan avusta super 3

4 Ajankohtaista edunvalvontayksikön päivystysaika muuttui Huhtikuu 7.4. Maailman terveyspäivä 7.4. VII Valtakunnallinen tuberkuloosipäivä, Helsinki, Filha ry Edunvalvontayksikön päivystysaika on muuttunut alkaen. Edunvalvontayksikkö päivystää nyt kiireellisissä sopimusedunvalvontaan liittyvissä kysymyksissä kello Päivystysnumero on edelleen (09) Edunvalvontayksikölle voi myös lähettää edunvalvontakysymyksiä sähköpostitse osoitteeseen Kesäaikana ( ) yksikkö päivystää kello ja Nuoret SuPer-lähihoitajat laineilla, koulutusristeily Tukholmaan, SuPer ry Kansainvälinen Parkinson-päivä, Suomen Parkinson-liitto ry Sydänviikko, Suomen Sydänliitto ry Luottamusmiestutkinto, 3. opintojakso, Helsinki, SuPer ry Yksityissektorin yhdysjäsenkurssi, Oulu, SuPer ry Taitaja 2008, Espoo Paikallinen sopimustoiminta, Oulu, SuPer ry Puheenjohtajien valmennus, 2. jakso, Helsinki, SuPer ry Hyvän mielen viikko, Mielenterveyden keskusliitto ry Perustietoa SuPerista -koulutus varsinaisille jäsenille, Hämeenlinna, SuPer ry Suunhoidon päivä, Helsinki, SuPer ry SuPerin alueellinen 60-vuotisjuhla, Lapua Toukokuu Kotihoidon koulutuspäivät, Tampere, SuPer ry Luottamusmiestutkinto, 3. opintojakso, Helsinki, SuPer ry 6.5. Yksityissektorin yhdysjäsenkurssi, Hämeenlinna, SuPer ry 8.5. Viestinnän peruskurssi, Helsinki, SuPer ry Taloudenhoitajien peruskurssi, Lappeenranta, SuPer ry Luottamusmiestutkinto, 3. opintojakso, Helsinki, SuPer ry Kansainvälinen perheen päivä jäsenrekisterin puhelinnumerot muuttuvat elokuussa Jäsenrekisterin puhelinnumerot muuttuvat 1. elokuuta Puhelinnumerot muuttuvat 010-alkuisista numeroista 09-alkuisiksi numeroiksi. Numeromuutoksella voimme tarjota toimistollemme soittaville jäsenille aiempaa edullisemmat puheluiden hinnat. Uudet puhelinnumerot ovat seuraavat: Puhelinpalvelu: (09) (ma pe klo 9 15) Ammatillisen koulutuksen suurtapahtuma, Taitaja 2008, järjestetään Espoossa Kahdeksan opiskelijaparia kilpailee lähihoidon taidoissa kolmen päivän ajan seuraavasti: Äänestää liittokokous- ja edustajistovaaleissa. Äänestyskuori tulee pudottaa postilaatikkoon viimeistään 9.4., jotta se on varmasti perillä maanantaina Tutustua -sivustoon. lähihoidon sm-kisat espoossa Nyt on aika... Ilmoittautua SuPerin jäsensivun kautta yksityissektorin yhdysjäsenkurssille 6.5. Hämeenlinnaan. Tutustua uusittuun ikäihmisten palveluista annettuun laatusuositukseen osoitteessa www. Jäsenasioiden vastaava: Miia Heikkonen (09) Sari Kainulainen (09) (äitiyslomalla) Jäsensihteerit: Päivi Askolin (09) Irma Dahlbacka (09) Piia Partanen (09) Tiina Pertilä (09) Katja Sirkiä (09) Paula Wiren (09) klo 9 18 Kasvun tuki ja ohjaus klo 9 18 Hoito ja huolenpito klo 9 13 Kuntoutus Luvassa on jännittävä kilpailu, jota kannattaa lähteä katsomaan kauempaakin. Lisää tietoa stm.fi sekä pyrkiä aktiivisesti vaikuttamaan oman kunnan vanhusstrategian päivittämiseen. Jo laittaa syksyn kalenteriin Lähihoitajatapahtuma Helsingissä Osallistua ammattiosaston kevätkokoukseen. Ilmoittautua Terve Sos-2008 tapahtumaan: tervesos. Tarkistaa omat jäsenmaksutiedot. Kirjaudu / SuPer-Avain / WebLyyti. 4 super

5 SuPeria ja Tehyä ei yhdistetä puheenjohtaja juhani palomäki Tehy on nostanut julkisuudessa voimakkaasti esille SuPerin ja Tehyn yhdistämisen. Tämä on mielestäni ymmärrettävää, koska tällä tavalla Tehy siirtää jäsentensä ja suuren yleisön huomion pois viime syksyn tapahtumista. Tehyn työtaistelu-uhka, sen ympärillä tapahtunut säheltäminen ja sopimusratkaisu, joka ei vastannut läheskään asetettuja tavoitteita, kannattaakin pitää pois keskustelujen polttopisteestä. SuPer valmistautuu toukokuun liittokokoukseen ja jatkaa itsenäisenä entistä vahvempana liittona. SuPer on pääsopijajärjestö TNJ:n ainoa jäsenjärjestö. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja pääsopijajärjestöjen 12. maaliskuuta tekemän sopimuksen mukaan kunnallista pääsopimusta jatketaan, kunnes uudesta sovitaan. Tehy ei ole pääsopijajärjestö. Se voi vain yhtyä muiden tekemiin sopimuksiin. SuPerilla on tärkeä tehtävä hoitaa kaikkien jäsentensä edunvalvontaa. Työtä tarvitaan, jotta jäsenten osaamista ja ammattitaitoa käytetään täysimääräisesti työpaikoilla ja jotta palkkaus saadaan vastaamaan työn vaativuutta ja vastuullisuutta. Vahva jäsenkehitys ja aktiivinen jäsenistö antavat tähän voimaa. SuPerin jäsenmäärä on kasvanut voimakkaasti ja kasvu jatkuu. Superissa on pian jäsentä. Tehyn virittämä keskustelu liittojen yhdistymisestä tuntuu tässä tilanteessa varsin kummalliselta, varsinkin, kun SuPerin kanssa ei ole käyty mitään keskusteluja. Tavallisesti yhdistymistä kaavailevat liitot keskustelevat ja valmistelevat asiaa keskenään ja tulevat ulos vasta sitten, kun yhteinen tahdonilmaisu on kerrottavissa julkisuuteen. Tässä Tehy toimii juuri päinvastoin. Tällä tavalla Tehy hakeekin vain julkisuutta ja kääntää huomion pois omasta toiminnastaan. SuPer keskittyy omiin vahvuuksiinsa. SuPerin strategiana on luoda ja ylläpitää toimivia neuvottelu- ja yhteistyösuhteita kaikkiin yhteistyökumppaneihin. Tässä SuPer arvostaa tasavertaisuutta ja toinen toisensa kunnioitusta. Yhteistyötä ei synny julkisuuden tavoittelun avulla super 5

6 Kunnallinen pääsopimus jatkuu ennallaan: SuPer toimii TNJ:nä teksti leena lindroos kuva jukka järvelä Kunnallisen pääsopimuksen jatkosta sovittiin maaliskuun 12. päivänä Sopimuksen mukaan pääsopimuksen tilanne jatkuu toistaiseksi ennallaan ja TNJ eli SuPer on yksi neljästä pääsopijajärjestöstä. Tilanne on erittäin hyvä: TNJ:n pääluottamusmiehet ja luottamusmiehet ovat jokaisessa kunnassa ja kuntayhtymässä superilaisia. Anne Vaarno on erittäin tyytyväinen SuPerin neuvotteluasemaan. Sopimustilanteen jatkuessa ennallaan saamme tarpeellista lisäaikaa uuden sopimuksen valmisteluun. Uuteen sopimukseen tähtäävät neuvottelut ovat käynnistymässä pikkuhiljaa. Tehdyllä sopimuksella turvattiin työrauha. Tehyn pitkittyneet neuvottelut työllistivät kuntatyönantajaa niin, että puolen vuoden irtisanomisajan kuluessa ei päästy uudesta sopimuksesta neuvottelemaan, toteaa SuPerin edunvalvontayksikön johtaja Anne Vaarno. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa jatkettu sopimus takaa sen, että TNJ, Kunta-alan unioni, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ja Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN jatkavat niinä osapuolina, jotka tekevät ja allekirjoittavat sopimukset. TNJ:stä eronneella Tehyllä ei ole sopijapuolen asemaa. Se ei yksin voi tehdä sopimuksia, mutta voi liittyä niihin erillisellä pöytäkirjalla. Sama neuvottelumenettely toimii myös paikallisella tasolla: TNJ:n pääluottamusmiehet ja luottamusmiehet ovat aina poikkeuksetta superilaisia. Olemme saaneet viestejä siitä, että tehyläiset ovat halunneet viedä superilaisten paikat. Se ei tietenkään ole mahdollista, Anne Vaarno jatkaa: Kaikkialla tuleekin huolehtia siitä, että luottamusmiespaikat ovat superilaisten hallussa. Alkaneen pääsopimuksen uudistamistyön keskeinen painopiste on paikallisen sopimisen menettelyjen parantaminen. Anne Vaarno suhtautuu uudistustyöhön luottavaisesti: Kiirettä ei ole. Etenemme rauhassa. TNJ irtisanoi kunnallisen pääsopimuksen , jolloin neuvottelujärjestön muodostivat SuPer ja Tehy. Tehy erosi TNJ:n jäsenyydestä Siitä asti SuPer on yksin muodostanut TNJ:n. Neljä kunta-alan pääsopijajärjestöä, yhtenä TNJ, neuvottelee Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa valtakunnallisista virka- ja työehtosopimuksista seuraavan kerran jo kahden vuoden kuluttua, vuonna SuPerille merkittävä voitto korkeimmassa oikeudessa Korkein oikeus on linjannut pätkätyön sallittavuutta tärkeässä ennakkopäätöksessä. Oikeuden mukaan hengityshalvauspotilaan hoitajallakin on oikeus pysyvään työsuhteeseen. Korkein oikeus linjasi antamallaan tuomiolla sitä, milloin työnantajalla voisi työn luonteen vuoksi olla perusteltu syy tehdä työntekijän kanssa määräaikainen työsopimus. Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä oli tehnyt SuPeriin kuuluvan hoitajan kanssa määräaikaisen työsopimuksen vuonna 2002 merkinnöin, että työsuhde oli voimassa enintään niin kauan kuin kyseinen, vuonna 1928 syntynyt potilas tarvitsee hoitoa. Koska kyseinen henkilö oli hengityshalvauspotilas, tarkoitti hoidon tarve käytännössä sitä, että työsopimus oli kytketty potilaan elinikään. Potilas kuoli lokakuussa 2004, ja häntä hoitaneelle lähihoitajalle annettiin heti seuraavana päivänä kirjallinen ilmoitus palvelussuhteen päättymisestä. Vaasan käräjäoikeus antoi asiassa tuomionsa Se katsoi, että kuntayhtymällä ei ollut perusteltua syytä tehdä hoitajan kanssa määräaikaista työsopimusta. Tuomion mukaan kuntayhtymän oli korvattava pian uudelleen työllistyneelle hoitajalle viiden kuukauden palkka laillisine korkoineen. Vaasan hovioikeus vahvisti käräjäoikeuden tuomion Kuntayhtymä oli perustellut määräaikaisen työsopimuksen tekemistä sillä, että kysymys oli muusta sairaalassa annettavasta hoidosta erillinen hoito, jossa hoitosuhde oli henkilökohtainen ja edellytti hoitajan sopeutumista työskentelemään kyseisen potilaan kanssa. Korkein oikeus totesi, ettei hengityshalvauspotilaan hoitotyötä voida pitää sillä tavoin kuntayhtymässä satunnaisena, että määräaikaisten työsuhteiden käyttö olisi yleensä perusteltua. Lähihoitaja voidaan kouluttaa sairaalatyöhön, joten työvoiman tarvetta ei korkeimman oikeuden mukaan voida pitää satunnaisena, vaan se on pysyvää. Henkilökohtaisia avustajia oli tilastojen mukaan vuonna 2005 noin 800, joista määräaikaisia oli yli 70 prosenttia. 6 super

7 550 superilaiselle oikeus ruokailla työaikana teksti mari stenberg, lakimies Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö TNJ ry on voittanut työtuomioistuimessa riidan Helsingin kaupungin kotihoitohenkilöstön työajoista. Tuomio tuli yksimielisellä päätöksellä. SuPer ja Tehy nostivat silloisen TNJ:n nimissä kanteen Helsingin kaupungin kotihoitohenkilöstön työajoista. Päivittäistä lepotaukoa koskevassa riitaasiassa oli kyse siitä, saako kotihoidon henkilöstö ruokailla työaikana vai ei. Riita koski 552:a superilaista ja 143:a tehyläistä työntekijää. Jutun valmistelu ja pääkäsittely käytiin viime syksyn aikana. Tehy erosi TNJ:stä SuPer on edustanut TNJ:tä sen ainoana jäsenenä syksystä alkaen. Tehy tiedotti virheellisesti Tehyn voittaneen riidan kotihoitohenkilöstön työajoista. Riidan voitti TNJ. yksiköillä eri käytäntö Helsingin kotihoitokokeilussa kaupunki yhdisti vuoden 2005 alusta sosiaaliviraston alaisena toimineen kotipalvelun ja terveyskeskuksen alaisena toimineen kotisairaanhoidon kotihoitoosastoksi terveyskeskuksen alaisuuteen. Kotihoitokokeilulla pyrittiin siihen, että samassa kohteessa ei tarvitsisi käydä sekä kotipalveluhenkilöstöä että kotisairaanhoidon työntekijöitä, vaan jokainen kotihoidon työntekijä voisi entistä laaja-alaisemmin tehdä kaikkia kotihoidon tehtäviä. Kotipalvelussa päivittäinen ruokatauko pidettiin omalla ajalla, eikä se näin ollen kuulunut sovittuun työaikaan. Kotisairaanhoidon työntekijät sitä vastoin ruokailivat työaikana. Kotihoitokokeilun yhteydessä kaupunki yhdenmukaisti henkilöstön työajat ja alkoi soveltaa myös kotisairaanhoidossa työskenteleviin työntekijöihin kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaista ruokailutaukokäytäntöä eli ruokataukoa omalla ajalla. Tästä johtuen työntekijöiden viikoittainen työaika pidentyi 2,5 tuntia. ei yleispätevä ratkaisu Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) työaikaluvun 27 pykälän 2 momentin mukaan jaksotyötä tekeville työntekijöille on annettava sairaaloissa, terveyskeskuksissa sekä hoito- ja huoltolaitoksissa työntekijän niin halutessa tilaisuus joutuisaan ruokailuun työaikana työpaikalla. Riidassa oli kyse myös siitä, miten terveyskeskus käsitetään. TNJ:n kanta oli tämän suhteen selkeä. Koska kotihoito-osasto on yksi terveyskeskuksen kuudesta terveyspalveluja tuottavasta osastosta, on kotihoidon henkilöstöllä oikeus niin halutessaan joutuisaan ruokailuun työaikana. Kuntatyönantajan mukaan Helsingin kotihoito-osasto ei ole sopimuksessa tarkoitettu terveyskeskus, eikä ruokailu työajalla näin ollen koske kotihoidon henkilöstöä, koska nämä eivät tee työtä terveyskeskusrakennuksessa. Työtuomioistuin vahvisti tuomiolla sen, että Helsingin kaupungin terveyskeskuksen organisaatiossa jaksotyössä kotisairaanhoitoa tekevä kotihoitohenkilöstö saa ruokailla joutuisasti työajalla. Tuomio ei sellaisenaan ratkaise kotihoidon lepotauko-ongelmia, koska valtaosa kuntien ja kuntayhtymien kotihoidoista on sosiaalitoimen alaisuudessa. TNJ ryhtyy selvittämään Helsingin kaupungin kanssa, missä määrin sopimuksen vastaiset lepoaikajärjestelyt ovat aiheuttaneet työntekijöille vahinkoa ja miten ne korvataan. Riidan toivotaan ratkeavan sovinnollisesti, mutta tarvittaessa palkkasaatavat tullaan riitauttamaan käräjäoikeudessa jokaisen 552:n osalta erikseen. työtuomioistuimen tuomio (tt: ) on kokonaisuudessaan luettavissa internetissä osoitteessa tyotuomioistuin/42630.htm. superin daddysitter tv-mainokselle voitto mainoselokuvakisassa Vuoden 2007 parhaat mainoselokuvat palkittiin Voitto-mainoselokuvakilpailussa maaliskuun alussa. SuPerin mainos Daddysitter voitti ensimmäisen sijan yhteiskunnallisten mainosten sarjassa. Perusteluna palkitsemiselle oli, että mainoksessa esitettiin yhteiskunnallisesti ajankohtainen asia mielenkiintoisella ja vaikuttavalla tavalla. Tv-spotti oli osa SuPerin kevään 2007 kampanjaa Suomi tarvitsee supernaisia. Suomi tarvitsee supermiehiä. Mainosta esitettiin tv-kanava Nelosella. Mainostoimistona oli Skandaali Leo Burnett Oy ja tuotantoyhtiönä Kaivopuiston Grilli Oy. henkinen kuormittuminen uhkaa hoitohenkilöstöä Työsuojelutarkastajien arvioiden mukaan haitallinen henkinen kuormittuminen on merkittävin työhyvinvointia uhkaava tekijä terveydenhuollossa, kertoo terveydenhuollon työsuojelun valvontahankkeen loppuraportti. Hanke toteutettiin yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön ja työsuojelupiirien kanssa vuosina Asiakasväkivalta ja sen uhka aiheuttavat selviä haittavaikutuksia terveydenhoitoalan henkilöstön turvallisuudelle ja terveydelle. Myös käsin tehtävät raskaat nostot ja siirrot rasittavat. Häirintää ja epäasiallista kohtelua ei sen sijaan pidetä suurena ongelmana, sillä työpaikoilla luotujen toimintamallien ja -ohjeiden myötä ongelmia osataan käsitellä entistä paremmin. Työoloissa, -turvallisuudessa ja -terveydessä on menty parempaan suuntaan. Kehitykseen on vaikuttanut huomattavasti vuonna 2003 voimaan tullut uudistettu työturvallisuuslaki. työturvallista luettavaa Tutustu Telmaan osoitteessa www. telma-lehti.fi. Se on Työsuojelurahaston ja Työturvallisuuskeskuksen julkaisema uusi työelämän kehittämisen erikoislehti. Työturvallisuuskeskuksen nettisivuilta /julkaisut on luettavissa myös pdf-tiedostoina esimerkiksi julkaisut Huumoria työpaikalle tai Tunteet ja työ super 7

8 huhtikuun lyhyet koonnut jukka järvelä Eläkkeeltä työhön työkyvyttömyyseläkkeellä olevaa haluaisi palata työelämään. Tämä vastaa yhtä prosenttia työvoimasta. Asia käy ilmi Mika Vuorelan selvityksestä. Vuorela kartoitti kuntoutustuella ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työllistymisedellytyksiä ja teki kehittämisehdotuksia heidän työelämään palaamisensa helpottamiseksi ihmisen sijoittuminen työmarkkinoille ja jääminen pois osittain tai kokonaan työkyvyttömyyseläkkeiltä merkitsisi noin 200 miljoonan euron säästöä eläkemenoissa. Vastaavasti syntyisi huomattavasti tätä korkeammat verotettavat ansiotulot. työ- ja elinkeinoministeriö Monilla menee hyvin Stakesin Suomalaisten hyvinvointi raportin mukaan väestö voi entistä paremmin. Terveys on kohentunut kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä, elintaso on parantunut ja pienituloistenkin reaalitulot ovat kasvaneet. Toimeentulo-ongelmat, työttömyys ja nuorten päihteiden käyttö ovat vähentyneet. Mutta Suomi on muuttunut myös entistä eriarvoisemmaksi. Hyvinvointierot ovat jatkaneet kasvuaan sekä terveyden että tulojen suhteen. stakes ingram publishing Kuitua keuhkoille? Ravintokuidut on liitetty muun muassa pienentyneeseen sepelvaltimotaudin ja diabeteksen riskiin, mutta tuoreen yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan paljon kuitua syövät saattavat säästyä muita todennäköisemmin myös keuhkoahtaumataudilta. Runsaasti kuituja ruoastaan saavat sairastuisivat keuhkosyöpään noin viidenneksen harvemmin kuin henkilöt, joiden ruokavaliossa kuituja on vähänlaisesti. Kuitujen saanti liittyi myös yleisemmin keuhkojen toimintakykyyn. Tutkimuksen aineisto koostui yhdysvaltalaismiehen ja -naisen terveystiedoista. uutispalvelu duodecim Mantelitumake uhmaa Nuoruuteen ja orastavaan murrosikään kuuluva uhmakkuus ja tunnekuohu voivat selittyä aivojen eri osien koolla. Näin ainakin uskovat australialaistutkijat, jotka tutkimuksessaan löysivät yhteyden aivojen mantelitumakkeen koon ja uhmakkaan käytöksen väliltä. Tulosten perusteella uhmakkaasti äitiinsä suhtautuvien vuotiaiden mantelitumake on usein suurempi kuin säyseämpien nuorten. Lisäksi pojat, joiden aivojen vasemmat ja oikeat puoliskot ovat tavallista symmetrisempiä, ovat muita taipuvaisempia väittämään äitiään vastaan. Vastaavanlaiset rakenteelliset piirteet on liitetty myös nuorten aikuisten vakavampiin käytöshäiriöihin. Mantelitumaketta pidetään aivojen tunnekeskuksena ja sen suurikokoisuus on yhdistetty myös nuorten masennus- ja päihdetaipumuksiin. uutispalvelu duodecim Kelalta psykoterapiaa Kelan kuntoutusta sai viime vuonna lähes henkilöä. Kuntoutuksen saajien määrä on hieman vähentynyt, mutta psykoterapiaa saaneiden osuus kuntoutujista on sitä vastoin kasvanut: heitä oli 12 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Kelan kuntoutusmenot olivat viime vuonna yhteensä 296 miljoonaa euroa, mikä on 2,5 prosenttia enemmän kuin vuonna Psykoterapian kustannukset olivat 20,5 miljoonaa euroa. Vuodesta 2004 vuoteen 2007 Kelan korvaaman psykoterapian kustannukset ovat kasvaneet 27 prosenttia. cision Lintuinfluenssa tappaa Lintuinfl uenssavirus H5N-1 aiheutti viime vuonna 86 ihmistapausta, joista 59 on johtanut potilaan kuolemaan. Tapauksia todettiin viidessä maassa, jossa H5N1-virus on ennenkin tarttunut ihmisiin. Nämä ovat Egypti, Indonesia, Kamputsea, Kiina ja Vietnam. Neljässä maassa eli Nigeriassa, Laosissa, Burmassa ja Pakistanista infektio todettiin ensimmäistä kertaa ihmisissä. Tänä vuonna virustartunta ihmisessä on todettu ainakin Egyptissä, Kiinassa, Indonesiassa ja Vietnamissa. ktl, who Sydän ja suonet kuntoon Joka toinen suomalainen kuolee sydänja verisuonitauteihin vuosikymmenien valistustyöstä huolimatta. Terveydenhuoltohenkilöstö on kutsuttu mukaan Jokatoinen-hankkeeseen kannustamaan suomalaisia kiinnostumaan sydänterveydestään. Verkko-osoitteessa fi on voinut jo yli vuoden ajan tutustua sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon kattavasti suomalaista on hakenut neuvoja sivustolta. Nyt sivustolle on lisätty kannustuskalenteri. astrazeneca ingram publishing ingram publishing 8 super

9 Mitä mieltä? Maaliskuun kysymys oli: Oletko tyytyväinen työhösi? muut lehdet Joskus soitellessani työnantajille kaikki on mennyt hyvin siihen saakka, kunnes olen kertonut nimeni. Silloin olen joutunut sanomaan, että nyt kuuntelet loppuun. Maahanmuuttajana työtä hakenut diabeteshoitaja Tiiu Aug sttk-lehti 2/2008 Tämä on hyvä työ, koska se ei tule kotiin. Henkisesti se on kuitenkin rankkaa. Varsinkin lapsiin kohdistuvat onnettomuudet ja hyväksikäytöt koskettavat, ja paha olo täytyy purkaa liikkumalla. Hätäkeskuspäivystäjä Siv Aro pardianyt 1/ % 26 % En usko, että paperiresepti olisi vielä historiaa. Vanhemmat ihmiset ovat tottuneet konkreettiseen lääkemääräykseen, eikä sitä voi heiltä riistää, sanoivat viranomaiset mitä tahansa. Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Sirpa Peura telma 1/2008 kyllä olen Kyllä olen, koska Työ on monipuolista ja ikäihmiset ovat hauskoja. Työskentelen kotisairaanhoidossa ja saan tehdä hyvin monipuolisia tehtäviä. Tykkään potilaista. Heiltä tulee kiitos ja risut suoraan. Meillä on uusi moderni sairaala, toimiva työyhteisö ja hyvä osastonhoitaja. Saan tehdä ammattiani vastaavaa työtä. Olen intoa täysi. Teen keikkatöitä ja saan valita työaikani ja -paikkani. Tämä on neljän lapsen äidille ihanteellista. Pomo on oikeudenmukainen, ja lapset ovat ihania. uusi kuukauden kysymys löytyy sivulta 43. en ole En ole, koska On työpaikkakiusaamista, määrittelemätön työnkuva sekä lepsut ja johtamistaidottomat esimiehet. Työntekijöissämme on liikaa vaihtuvuutta ja epäpäteviä sijaisia. Olen työskennellyt yksin kaksi vuotta ja kaipaan työtovereita ja työyhteisöä. Työyhteisössämme on työmoraali usein kadoksissa. Olen tehnyt yli 10 vuotta pätkätyötä, eikä sijaista kuunnella koskaan. Kun ottaa kantaa, työ päättyy. Olen lastenhoitaja päiväkodissa, jonka esimies on joustamaton työvuoroissa. Yksinhuoltajalle on myös hankalaa osallistua pakollisiin koulutuksiin työajan ulkopuolella. Työssäni on liian väkivaltaisia asukkaita, joiden lääkitys ei ole kohdallaan. 30 vuotta sitten Irja Leppänen kertoi, minkälaista oli apuhoitajan työ Jorvin sairaalan anestesiayksikössä. Heräämön ja valvomon laitteiden käytön apuhoitajat oppivat työpaikalla. Apuhoitajakoulutuksessa laitteiden käyttöä ei juuri opetettu. Osastotyöhön verrattuna heräämötyö poikkeaa monella tavalla. Esim. potilaiden tarkkailu on tiiviimpää ja tilanteet saattavat vaihtua hyvinkin yllättäen. Siksi apuhoitajalta vaaditaan terävää huomiokykyä ja tarkkaavaisuutta, jotta pienetkin, mutta monesti merkittävät muutokset potilaan tilassa tulevat ajoissa huomioon otetuiksi. apuhoitajalehti 4/ super 9

10 10 super

11 Apuhoitajasta lähihoitajaksi Lähi-, perus- ja apuhoitajia edeltänyt apusisarkoulutus sai alkunsa suuressa yhteiskunnan myllerryksessä. Jatkosodan syttymispäivänä kesäkuussa 1941 perustettu Suomen Punaisen Ristin Apusisarjärjestö alkoi kouluttaa apuhenkilökuntaa sotasairaaloiden tarpeisiin. Jo talvisodan aikana oli ollut pulaa koulutetuista lääkintälotista. Apusisaria koulutettiin kahdesta viikosta kuuteen kuukauteen kestäneillä pikakursseilla. Kurssien teoriajaksolla kuultiin lääkäriluentoja, perehdyttiin ihmisruumiin tuntemukseen, tärkeimpiin tauteihin, niiden ehkäisykeinoihin ja opeteltiin sairaanhoidon alkeita. Teoriaosuuden jälkeen harjoiteltiin sairaalassa. Sota-aikana huomattiin, että sairaanhoidossa riitti paljon tehtäviä, joita voitiin antaa myös lyhyemmän koulutuksen saaneille henkilöille. Sodan päätyttyä apusisaria tarvittiin paikkaamaan hoitohenkilöpulaa, kun keskussairaalaverkkoa rakennettiin ja hoidon laatua parannettiin. Mallia hoitohenkilöstön rakenteeseen ja sen uudistamiseen haettiin Yhdysvalloista asti, jossa käytiin tutustumasteksti sonja kähkönen kuvat superin arkisto Sotien jälkeen alkanut apuhoitajakoulutus valmisti työntekijöitä erityisesti kroonisten potilaiden hoitoon kunnalliskotien sairasosastoille, tuberkuloosiparantoloihin ja kunnansairaaloihin. Tänä päivänä lähihoitaja tukee ihmisen sosiaalista hyvinvointia, edistää terveyttä ja hoitaa sairauksia. Apuhoitajaopiskelijat täydensivät tietojaan kirjastossa. sa practical nurse -koulutukseen. Tämän jälkeen lääkintöhallitus teki esityksen uuden työntekijäryhmän, apuhoitajien kouluttamisesta. Apusisarkurssit ja apuhoitajakoulutus jatkuivat rinnakkain, kunnes SPR:n Apusisarjärjestön toiminta lakkautettiin ja apusisarkoulutus päättyi vuonna Syyksi ilmoitettiin, että kurssien opetus ei enää vastannut ajan vaatimuksia. ei ihan hento eikä pienikään Apuhoitajakurssit alkoivat kesäkuussa Ensimmäiset apuhoitajat valmistuivat seuraavan vuoden helmikuussa Helsingin sairaanhoito-oppilaitoksesta. Koulutuksen päämääriksi mainittiin eetillisesti korkeat sairaanhoitoihanteet ja tehtäväänsä vakavasti ja epäitsekkäästi antautuva apuhoitaja. Ennen kouluun pääsyä vaadittiin kolmen kuukauden ennakkoharjoittelu. Hakijan tuli olla vuotias, ruumiiltaan ja sielultaan terve nuori nainen. Eräs apuhoitaja muisteli koulun pääsyvaatimuksia myöhemmin SuPer-lehdessä: Jo kolmen kuukauden harjoitteluun päästäkseen täytyi olla yleistilaltaan terve, ei ihan hento eikä pienikään jaksaakseen tehdä raskasta työtä. Piti olla terveet jalat, innostusta alalle ja elämäntavoiltaan vähintäänkin siveellinen. Ajan henkeä kuvasivat myös 50-luvulla kirjatut ehdotukset hakijoiden hylkäämisperusteista: kovasti maalattu, lääkärintodistuksessa tbc, on jo ammatti, hakija jotenkin liian koristeltu ja pyntätty. Vuosikymmenen puolivälissä apuhoitajakouluissa otet super 11

12 tiin käyttöön sisäänpääsytutkinto, kun aiemmin oppilaat oli valittu kirjallisten hakemusten perusteella. Maksuton koulutus kesti kahdeksan kuukautta, josta kuukausi opeteltiin teoriaa ja muu aika harjoiteltiin käytännön työssä. apuhoitajayhdistys seurasi koulutuksen kehitystä Valmistuneet apuhoitajat sijoittuivat pääasiassa yleissairaaloihin, vaikka tarkoituksena oli ollut kouluttaa työntekijöitä kunnalliskotien sairasosastoille ja kroonisten potilaiden osastoille. Työtehtäviin kuuluivat yleishoidollisten töiden lisäksi välineiden huolto, potilaiden kuljetukset, vuodevaatteiden tuuletus, kaappien ja varastojen siivous, muut siivoustehtävät, potilaiden omien vaatteiden huolto ja sidetarpeiden valmistus. Vuonna 1948 perustettiin Apuhoitajayhdistys, joka seurasi aktiivisesti apuhoitajakoulutuksen kehitystä. Tavoitteena oli laajentaa apuhoitajien toiminta-aluetta ja pidentää koulutusta. Koulutus muuttui vuoden pituiseksi vuonna Samalla poistettiin vaatimus kolmen kuukauden ennakkoharjoittelusta, jotta opiskelijoilla ei olisi ollut opittuja rutiineja jo kouluun tullessaan, vaan oikeat työtavat opittiin alusta alkaen. Vuosikymmenen lopulla kouluissa siirryttiin lukukausijärjestelmään ja apuhoitajakoulutuksen pituudeksi tuli kaksi lukukautta. Apuhoitajayhdistys teki pitkään aloitteita koulutuksen pidentämisestä kolmeksi lukukaudeksi, mutta muutos tehtiin vasta syksyllä täydennyskoulutusta tarjottiin Terveyden- ja sairaanhoidon alalla kehitys oli nopeaa ja työn vaativuus kasvoi. Jo Apuhoitajayhdistyksen toiminnan aikana pidettiin tärkeänä sitä, että apuhoitajat saivat osallistua täydennyskoulutukseen. Mahdollisuutta edetä omassa ammatissa tuettiin tarjoamalla väyliä erikoistumiseen ja parantamalla jatkokoulutusmahdollisuuksia. Vuodesta 1949 alkaen yhdistys järjesti vuosikokouksen yhteydessä luentopäivät. Ensimmäisillä opintopäivillä luennoitiin apuhoitajan toiminnasta ja etiikasta, potilaiden sielunhoidosta, penisilliinin käytöstä, tuberkuloosista ja kulkutaudeista. Heikentynyt työllisyystilanne huolestutti Apuhoitajaliittoa 70-luvun lopulla. Laman vuoksi virkakiintiöitä supistettiin ja sairaaloiden rakennusohjelmia siirrettiin. Vuosittain valmistuneet runsaat 2000 apuhoitajaa ja vastaanottoavustajaa eivät sijoittuneet työmarkkinoille toivotulla tavalla. Valmistumistahtia hidastettiin muuttamalla koulutus kolmen lukukauden pituiseksi. Opintojen pidentämistä puolsivat myös kansanterveysjärjestelmän uudistuminen ja monipuolistuneet työtehtävät. keskiasteen koulunuudistus toi muutoksia 1980-luvulla valmisteltiin keskiasteen koulunuudistusta. Uudistuksen yhteydessä apuhoitajanimike muutettiin perushoitajaksi vuosikymmenen puolivälissä. Uutta perushoitajakoulutusta suunniteltiin niin laajaksi, että sen suorittaneella henkilöllä oli valmiudet avustaa vanhuksia, vammaisia, kotona hoidettavia sairaita ja lapsiperheitä. Opinnoissa painotettiin opiskelijan vuorovaikutustaitojen kehittämistä ja korostettiin hoitotyötä palveluammattina. Perushoitajaksi opiskeltiin peruskoulupohjalta kaksi ja puoli vuotta, ylioppilaspohjalta puolitoista vuotta. Koulutukseen edellytettiin vähintään 17 vuoden ikää opintojen aloittamisvuoden loppuun mennessä sekä ammatin edellyttämää terveyttä. Opiskelijat valittiin valtakunnallisessa yhteisvalin- Apuhoitajien osuus työvoimasta vuodeosastoilla kasvoi 50-luvulla. Vuosittain koulutettiin apuhoitajaa. 12 super

13 Ensimmäiset perushoitajat valmistuivat Turun ja Joensuun sairaanhoito-oppilaitoksissa vuonna Kuvan ryhmä opiskeli Turussa. nassa ja oppilaitokset järjestivät pääsykokeita, joissa arvioitiin hakijan soveltuvuutta. Tutkinnon sai suorittaa myös aikuiskoulutuksena. Ensimmäiset perushoitajat valmistuivat 1986, viimeiset toukokuussa kilökunta oli jakautunut moneen suppea-alaiseen ammattiryhmään, joiden tehtäväalueet oli määritelty tarkasti. Tavoitteena oli, että uuden tutkinnon suorittaneilla oli mahdollisuus sijoittua kaikkiin sosiaali- ja terveysalan perustehtäviin. Uudistuksen myötä kymmenen kouluasteen tutkintoa lakkautettiin ja tilalle perustettiin yksi sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Uuden opetussuunnitelman luonnosta kokeiltiin aluksi kolmen paikkakunnan oppilaitoksissa syksyllä Lukuvuonna kaikki oppilaitokset olivat siirtyneet uuteen opetusohjelmaan. Vielä syksyllä 1994, lähellä valmistumista, ensimmäisillä sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon opiskelijoilla ei ollut virallista nimikettä. Tämä hämmensi opiskelijoita ja monia askarrutti, miten he tulisivat sijoittumaan työelämään. Lähihoitaja-nimike oli ollut vaihtoehto jo koulutuksen alkuvaiheessa. Kuitenkin vasta opintojen päättymisen lähestyessä terveydenhuollon oikeusturvakeskus ilmoitti, että lähihoitaja hyväksyttiin nimikesuojattujen ammattien joukkoon. Ensimmäiset lähihoitajat valmistuivat laman alla ja koulutusta vastaavaa työtä oli vaikea löytää. uusi ammattinimike lähihoitaja Sosiaali- ja terveysalan kolutusta alettiin kehittää sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistuksen myötä. Aihetta muutoksille antoi myös se, että entistä koulutusrakennetta pidettiin liian pirstaleisena. Hoitohen- Tämän päivän lähihoitaja auttaa, tukee ja hoitaa kaikenikäisiä, kulttuuritaustaltaan ja elämäntilanteiltaan erilaisia ihmisiä. ammattilaisia työelämän tarpeisiin Lähihoitajakoulutusta alettiin kehittää heti sen alkuvaiheessa saatujen kokemusten perusteella. Koulutusta oli moitittu jopa tasapäistäväksi ja liian laajaksi. Epäiltiin, ettei yksi ihminen kykene hallitsemaan kymmentä entistä ammattia. Suuntaavien opintojen valikoimaa laajennettiin ja työharjoittelusta siirryttiin työssäoppimiseen. Vuonna 1999 koulutus piteni puolella vuodella, kun sitä laajennettiin 100 opintoviikosta 120 opintoviikkoon. Useiden vaiheiden kautta lähihoitajatutkintoon löydettiin sellaiset eriytyvien ammatillisten opintojen kokonaisuudet, jotka vastaavat parhaiten työelämän tarpeisiin. Eri koulutusohjelmavaihtoehtoja on nykyään tarjolla yhdeksän. Tämän päivän lähihoitaja auttaa, tukee ja hoitaa kaikenikäisiä, kulttuuritaustaltaan ja elämäntilanteiltaan erilaisia ihmisiä. Työ on ihmisen sosiaalisen hyvinvoinnin tukemista, terveyden edistämistä ja sairauksien hoitamista. Jokaisessa SuPer-lehden juhlavuoden numerossa kerrotaan apu-, perus- ja lähihoitajien sekä alan 60-vuotiaan ammattiyhdistystoiminnan historiasta itse juhlavuoden tapahtumia unohtamatta super 13

14 14 super

15 Jäsenet juhlan tekevät teksti marjo sajantola kuvat jukka järvelä Sua tervehdin, oi armahin, oi suloisin, kajautti mieskuoro Pohjan Laulu Oulun aluejuhlissa. Hienot juhlat, eli täysi kymppi ja plussa päälle, kommentoivat tyytyväiset superilaiset illan päätteeksi. SuPerin 60-vuotisjuhlavuoden ensimmäiset aluejuhlat järjestettiin Oulun Radisson SAS -hotellissa. Juhlintaan osallistui 250 superilaista Oulusta ja sen ympäristökunnista. Joillekin edestakaista ajomatkaa tuli jopa kolmesataa kilometriä, mutta komean kestityksen, hyvän ohjelman ja mukavan yhdessäolon takia Ouluun kannatti matkata kauempaakin. SuPerin hallituksen jäsen Paula Halonen kohotti maljan ja toivotti kaikki tervetulleiksi. Paikalle saapuneet juhlavieraat edustivat alueen kaikkia 5500 superilaista. Koska juhlat järjestettiin arki-iltana, juhlatoimikunta halusi juhlista lyhyet ja napakat, mutta myös, että niissä olisi kaikille jotain mukavaa. Loppujen lopuksi juhlavieraat eli jäsenethän nämä juhlat tekevät, Halonen totesi. mukavaa yhdessäoloa Pudasjärveltä paikalle saapuneet Ulla-Maija Holappa, Liisa Huitsi, Anja Nyström, Heli Tauriainen, Rauha Rääpysjärvi ja Eija Pohjanvesi kertoivat, että enemmänkin heiltä olisi juhliin lähtenyt, jos työvuorot olisivat sen sallineet. Hyvä, että pohjoisessakin järjestetään juhlia, eikä aina vain etelässä. Rivijäsenetkin pääsevät näin juhlimaan liittoa. Ilmoittauduimme heti, kun kuulimme asiasta. Se, että SuPer täyttää 60 vuotta, merkitsee meille sitä, että liitto on vahva ja pitkään alalla toiminut ja on siis syytäkin juhlistaa, pudasjärveläiset pohtivat. Liisa Huitsi lisäsi vielä, että myös SuPer-lehti on kasvanut ja kehittynyt hänen jäsenyysaikanaan. Kun valmistuin vuonna 1975, silloin lehdessä vielä julkaistiin valmistuneiden nimiluettelot. Pääsin silloinkin lehteen, hän jatkoi naureskellen. Pirjo Riikola, Anja Pohjola, Arja Vimpari, Tarja Juvani odottivat illalta mukavaa yhdessäoloa. Kalajokelaisia juhliin osallistui 15 ja yksi heistä, Tuula Mäkinen, myös Korvenkylän miesvoimistelijoiden esitykseen. Kun voimistelija tuli hakemaan minusta avustajaa, ajattelin että kauheaa. No, en sentään. Tiesin, ettei se mitään hirveää voi olla, esitys oli leikkimielinen ja hauska. Sitä paitsi tämä koko ilta on tällaista yhteistä hauskanpitoa ja lisää yhteishenkeä, Mäkinen naureskeli esityksen jälkeen. Muhoksen ja Utajärven ammattiosaston Elisa Kaarto, Pirjo Riikola, Anja Pohjola, Arja Vimpari ja Tarja Juvani edustivat lähes 200 osastonsa jäsentä. Illalta he halusivat mukavaa yhdessäoloa, mutta odottivat myös kuulevansa puheenjohtaja Juhani Palomäen puhuvan liiton ajankohtaisista asioista. super on vahvempi kuin koskaan Juhlapuheessaan SuPerin puheenjohtaja Juhani Palomäki kiitteli sitä, että Oulun alueelta on aina saatu liiton toimintaan mukaan vahvoja vaikuttajia, jotka ovat antaneet oman merkittävän panoksensa SuPerin toiminnassa. Apuhoitajayhdistyksen ajoista lähtien ovat monenlaiset ammatilliset edunvalvontakysymykset työllistäneet liittoa siinä missä palkkauskysymyksetkin. Palomäki kertasi lyhyesti viime syksyn neuvottelutuloksen ja visioi tulevaa. Hän muistutti, että SuPer on yksi neljästä pääsopijajärjestöstä ja mukana sopimassa hoitoalan palkoista jatkossakin, kun taas Tehy voi vain yhtyä muiden tekemiin sopimuksiin. Palomäen mukaan medioissa käyty keskustelu hoitoalojen ammattijärjestöjen yhdistymisestä on Tehyn lietsomaa propagandaa, jolla se siirtää jäsentensä ja suuren yleisön huomiota pois viime syksyn tapahtumista. Helpolla ei olla päästy koskaan, mutta syksyn rytinöissäkin SuPerin jäsenmäärä kasvoi valtavasti. Tänä päivänä SuPer on vahvempi kuin koskaan ja liitto haluaa ajaa itsenäisesti jäsentensä asioita. Palomäki tuomitsi myös pyrkimykset lähihoitajakoulutuksen lyhentämiseen ja koulutuksen erilaiset viipaloimiset, sillä super 15

16 Illan pianomusiikista vastannut Jenni Päkkilä ehti välillä itsekin istahtaa nauttimaan tunnelmallisesta juhlasta. Ammattiosastokonkarit Irma Kari ja Saila Karjalainen kohottivat maljan SuPerille. Oulun yksityisalojen ammattiosaston puheenjohtaja Jani Koski ja Juha Kainu OYS:sta tapasivat paljon tuttuja illan mittaan. supistettu koulutus tulisi pitämään toimenkuvat ja palkkauksen matalina. Pahenevaan työvoimapulaan hoitoalalla on keksittävä toiset lääkkeet. Hoitajien tarve tulee kasvamaan. Terveyskeskukset on saatava vetovoimaisiksi työpaikoiksi ja on kyse koko perusterveydenhoidon vetovoimasta. Työnantajat joutuvat entistä enemmän kilpailemaan työvoimasta. Tällöin on syytä saada johtaminen kuntoon ja työhyvinvointia lisäävät asiat on pakko toteuttaa. ammattiosastoja perustamassa SuPerin ammattiosastotoiminnan juuret johtavat Oulun apuhoitajien vuonna 1955 Suomen Apuhoitajayhdistyksen vuosikokoukselle tekemään aloitteeseen paikallisosastojen perustamisesta. Paikallisosastot muuttuivat ajan myötä rekisteröidyiksi paikallisyhdistyksiksi ja vuonna 1978 Suomen Apuhoitajaliiton liittokokous kehotti niitä perustamaan toimialueelleen ammattiosastoja, joiden toimintarajat olisivat joko työnantaja- tai aluekohtaisia. Oulun seudun paikallisyhdistyksen sihteeri Saila Karjalainen tarttui toimeen ja lähti kiertämään aluetta yhdistyksen puheenjohtaja Anja Sandgrenin kanssa. Kelillä kuin kelillä ajelimme Kuusamoa myöten. Kerran kävimme ojassakin, josta vasta paikallisen kylänväen avulla pääsimme uudestaan matkaan. Silloin porukat olivat tosin innokkaita. Jotkut olivat olleet mukana Oulussa kokouksessa ja mobilisoivat väkeä liikkeelle. Osastot perustettiin nopeasti, varmaan vuoden sisällä kaikki, Saila Karjalainen muisteli. Hän kertoi tuntevansa ylpeyttä siitä, että liitto täyttää jo 60 vuotta. Pohjan Laulu on satavuotias mieskuoro, joka esittää sekä perinteistä että myös uudempaa mieskuoromusiikkia. 16 super

17 Puheenjohtaja Juhani Palomäki käsitteli juhlapuheessaan myös ajankohtaisia aiheita. Raahelaiset Aini Matinlauri, Heli Rajalampi, Sari Keskitalo, Merja Krankkala, Marjatta Häyrynen, Raija Nissinen ja Päivi Paakkari vaihtoivat kuulumisia Anja Parviaisen kanssa, joka on Oulun kaupungin ammattiosastosta. Siikalatvan seutukunnan ammattiosaston nuorin edustaja, kolmekuinen Jenny-Reeta, juhli äitinsä Sanna Äijälän sylissä. Kun ajattelee, miten pienestä aloitettiin ja nyt meillä on iso ja voimakas liitto. Toivon, että SuPer jatkaa samoilla linjoilla kuin tähänkin asti. Viime syksynä SuPer teki tyylikkään ja itsenäisen ratkaisun kuusikymppisten juhlaa Tuulikki Råman Siikalatvan seutukunnan ammattiosastosta täyttää syksyllä pyöreät 60 vuotta. Hänen mielestään on mahtavaa viettää merkkivuotta yhdessä oman ammattiliiton kanssa. Jään eläkkeelle heinäkuussa ja työvuosia tulee täyteen pikkuista vaille 40. Aloitin työelämäni Oulussa, työskentelin Raahessakin ja nyt Haapavedellä. SuPer on niin upea ja mahtava liitto, että kannattaa olla superilainen. Kaikille hyvää jatkoa ja tsemppiä, Råman toivotteli. Toinenkin kuusikymppinen bongattiin juhlaväen joukosta. Eeva-Leena Lantto Kiimingistä kertoi olevansa liiton kanssa samanikäinen, joten hänellä oli kaksinkertainen syy juhlia. lähde juhlimaan Oulun aluejuhla oli upea avaus eri puolilla maata järjestettäville 60-vuotisjuhlille. Vaikka SuPer-lehti ei aktiivisesti seuraa muita aluejuhlia, ne ovat aivan yhtä tärkeitä tapahtumia kuin ensimmäinenkin. SuPerin hallitus osallistuu alueensa juhlien suunnitteluun ja liiton puheenjohtaja tuo liiton tervehdyksen jokaiseen tilaisuuteen. Aluejuhlien järjestelyt ovat edenneet vilkkaasti. Tähän mennessä ovat varmistuneet seuraavat päivämäärät ja paikkakunnat: Lapua, 7.5. Jyväskylä, Helsinki, Pori, Lappeenranta, Tampere, 2.9. Lahti, 4.9. Kuusamo, 6.9. Levi, Kuopio ja ruotsinkielinen juhla Turku. Lisäksi suunnitteilla ovat Espoon, Heinolan, Kajaanin, Porvoon, Turun ja Vantaan juhlat. Korvenkylän miesvoimistelijat tarvitsivat Tuula Mäkisen apua esitykseensä super 17

18 Ja sitten kaikki syömään! teksti elina kujala kuvitus salla pyykölä Laitoksissa asuvat vanhukset ovat alipainoisia ja kärsivät virheravitsemuksesta. Henkilökunta ei aina tunnista ongelmaa, vaan laihtumisen katsotaan kuuluvan vanhenemiseen. Tutkijan mielestä sairaalat ja vanhainkodit tarvitsevat ravitsemusterapeutteja. Vanhainkodeissa ja sairaaloissa elävät ikäihmiset eivät saa ruoastaan tarpeeksi energiaa ja välttämättömiä ravintoaineita. Suuri osa, jopa yli puolet, kärsii tutkimuksen mukaan virhe- tai aliravitsemuksesta ja vain 0 16 prosentilla ravitsemustila on hyvä. Hoitajat tunnistavat aliravitsemuksen vain neljäsosassa tapauksista, eikä ravitsemushoitoon kiinnitetä laitoksissa tarpeeksi huomiota. Yllättävät faktat käyvät ilmi Merja Suomisen väitöskirjasta, joka käsittelee ikääntyneiden ihmisten ravitsemusta ja ravitsemushoitoa suomalaisissa vanhainkodeissa ja sairaaloissa. Kun ravitsemustieteilijä Merja Suominen vuonna 1999 aloitti työnsä Vanhustyön keskusliitossa, hän huomasi ettei vanhusten ravitsemuksesta ja ravitsemushoidosta oltu tehty Suomessa tutkimusta yli kymmeneen vuoteen. Suominen päätti, että ennen kuin uutta voidaan ryhtyä kehittämään, täytyy olemassa olevaa tutkia. Niin käynnistyi viisivuotinen projekti, jonka lopputuloksena syntyi väitöskirja. Tutkimus koostuu viidestä osatutkimuksesta, jotka tehtiin Helsingissä, Vantaalla, Kouvolassa ja Kokkolassa. Tutkimuksiin osallistui 2100 vanhainkotiasukasta ja noin tuhat iäkästä sairaalapotilasta. 18 super

19 mihin katosi hauis? Nuoret suomalaiset taistelevat liikakilojen kanssa, mutta vanhainkodin kiikkustuolissa istuva kahdeksankymppinen onkin usein alipainoinen ja kärsii vitamiinipuutoksista. Mikä iässä ja laitoksissa laihduttaa vanhusta? Merja Suominen toteaa, ettei yhtä ja varmaa syytä voida osoittaa, mutta yhdistäviä tekijöitä aliravitsemuksesta kärsivillä ja laitoksessa asuvilla ihmisillä on useita. Korkea ikä, toimintakyvyn heikentyminen, masennus, sairaudet ja erityisesti muistisairaudet, luettelee Suominen. Elimistössä tapahtuu iän myötä muutoksia, jotka altistavat virheravitsemukselle. Kun ihminen vanhenee, liikkuminen vähenee ja sen myötä myös energiantarve pienenee. Vanhukset saattavat syödä hitaasti ja vain hyvin pieniä annoksia, he tarvitsevat usein ruokailussa apua ja motivointia. Vitamiinien ja kivennäisaineiden tarve ei kuitenkaan ikävuosien karttuessa katoa mihinkään. Siksi ruoan laatuun täytyy kiinnittää huomiota: ruokavalion täytyy olla monipuolinen, ja ruoan tulee olla riittävän energiapitoista. Kun ikäihminen laihtuu liikaa, eikä saa päivittäisistä aterioista riittävästi ravintoaineita, seurauksena on lihaskudoksen katoaminen. Heikentyneet lihakset puolestaan vaikuttavat liikuntakykyyn. Kun jalka ei enää nouse entiseen malliin eikä tasapaino pidä, ihmisen toimintakyky alenee ja seurauksena saattaa olla esimerkiksi lonkkaluun murtava kaatuminen. Sairauksista toipuminen hidastuu tai estyy kokonaan, kun keholla ei ole rakennusaiheita parantumiseen. Pahimmillaan pitkään jatkuneiden ravitsemusongelmien seurauksena on, että vanhuksesta tulee vuodepotilas, sanoo Suominen. Kaikki virheravitsemuksesta kärsivät vanhukset eivät suinkaan ole alipainoisia, vaan myös lihava ikäihminen voi kärsiä yleiskuntoon vaikuttavien ravintoaineiden puutteesta ja lihaskadosta. punnitus kunniaan Ravitsemushoitoon ei suomalaisessa hoitotyössä kiinnitetä tällä hetkellä juuri huomiota, eikä potilaiden ruokakulttuuri kuulu oikein kenenkään vastuualueelle. Hoitohenkilökunta tunnistaa vanhuspotilaiden ravitsemustilassa tapahtuvan heikkenemisen huonosti. Suominen arvioi sen johtuvan siitä, että taustalla on useita eri tekijöitä ja toisaalta laihtumista pidetään usein normaalina vanhenemiseen liittyvänä asiana. Ravitsemuksen arviointiin on kehitetty erilaisia menetelmiä ja testejä. Suominen käytti tutkimuksessaan mittauksiin, punnitukseen ja kyselyihin perustuvaa MNA-testiä (Mini Nutritional Assessment). Säännöllinen punnitseminen on yksinkertaisin tapa seurata ravitsemustilassa tapahtuvia muutoksia. Vaa alle astuminen on helppo, perusterveydenhuoltoon kuuluva toimenpide, joka kuitenkin kertoo paljon potilaan kunnosta. Painonlasku on selkeä hälytysmerkki siitä, ettei kaikki ole kunnossa, hän sanoo. Iho-ongelmat sekä hiusten ja kynsien huono kunto ovat yleinen merkki virheravitsemuksesta. Haavat eivät parane, kos- ka keholla ei ole siihen rakennusaineita. Myös käytösongelmat, esimerkiksi aggressiivisuus, saattavat johtua pitkään jatkuneesta virheravitsemuksesta ja verensokerin heittelemisestä, Suominen kertoo. mallia ruotsista Ravitsemushoitoon ei suomalaisessa hoitotyössä kiinnitetä tällä hetkellä juuri huomiota, eikä potilaiden ruokakulttuuri kuulu oikein kenenkään vastuualueelle. Se on hätkähdyttävä tieto, hyvällä ravitsemushoidolla kun on saatu aikaiseksi hienoja tuloksia. Tutkija sanoo, että suomalaisen terveydenhuollon piiristäkin löytyy toki sairaaloita ja vanhainkoteja, joissa ravintoasiat on hoidettu kaikilta osin esimerkillisesti. Sellaiset paikat ovat kuitenkin vain vähemmistö. Monille tuttu laitosruoka ei valitettavasti ole tuulesta temmattu käsite. Merja Suominen sanoo suoraan, ettei parasta mahdollista ravitsemushoitoa voida toteuttaa terveydenhuollon nykyisillä resursseilla. Se vaatii kouluttautumista, erityisosaamista ja uusien virkojen perustamista. Hoitohenkilökunnan koulutuksesta on hyviä kokemuksia, mutta ei voida edellyttää, että hoitaja osaisi tai ehtisi tehdä kaiken. Fysioterapeutit ovat vanhainkotien ja sairaa super 19

20 tää henkilökunnalle koulutusta, ideoi ja motivoi, sanoo Suominen ja lisää, että vaikka suomalainen vanhustenhoito on korkeatasoista, olemme ravitsemuksessa hiukan jälkijunassa. Esimerkiksi ruotsalaisissa vanhainkodeissa työskentelee jo useampiakin dietistejä ja Tanskassa joustava hoitotyökulttuuri lisää potilaiden valinnanmahdollisuuksia myös ruokailutilanteissa. pöytäliinan taika Ruoka ei ole ihmisen elämässä mikään pikku juttu. Se mitä, milloin ja miten syömme, vaikuttaa niin ruumiin kuin sielunkin hyvinvointiin, iästä riippumatta. Syöminen on henkinen kokemus. Lautasten äärellä on koettu vedet kielelle herauttavia elämyksiä, mutta myös oksennuksen kurkkuun nostattavia kauhu kokemuksia. Hollantilaisessa vanhainkodissa tehtiin tutkimus, jossa verrattiin kodinomaisen ja laitosmaisen ruokailun vaikutusta asukkaiden elämänlaatuun ja ravitsemustilaan. Kodinomaisessa ruokailussa ruokasalin koristeluun, siisteyteen ja rauhallisuuteen kiinnitettiin erityistä huomiota. Pöydissä oli pöytäliinat, ruoka tarjoiltiin pöydittäin ja ateriointi aloitettiin yh- loiden vakiokalustoa, miksi eivät myös ravitsemusterapeutit? Vanhainkoteihin ja isoihin laitoksiin tarvitaan ravitsemussuunnittelija, joka huolehtii seurannasta, järjesdessä. Lääkkeet jaettiin selkeästi ennen ateriaa, jotta lääkehoito ja ruokailu eivät sekoittuisi toisiinsa. Vanhusryhmässä, joka söi kodinomaisissa olosuhteissa, havaittiin selkeästi hyviä muutoksia. Yhteinen ruokailu rauhallisessa tunnelmassa hidasti elämänlaadun heikkenemistä, ylläpiti fyysistä kuntoa, lisäsi energian saantia ja ehkäisi laihtumista. Näinhän se on, nyt ihan tutkimuksessa todistettuna: maukas ateria hyvässä seurassa virkistää ja lohduttaa, paha pöperö kiireessä ja kiukkuisessa ilmapiirissä syötynä korventaa kenen tahansa sisuskaluja. Ikäihmiset ansaitsevat vain parasta. Bon Appétit! elina kujala 20 super

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Sinun liittosi on SuPer SuPer on ainoa liitto, joka on keskittynyt lähi- ja perushoitajien edunvalvontaan. Ajamme etujasi kaikissa ammatillisissa ja

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

A. VAKINAISET TOIMET:

A. VAKINAISET TOIMET: Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva) on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 18.3.2013 klo 15.00 mennessä seuraavat vakinaiset ja määräaikaiset toimet:

Lisätiedot

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto Haasteena sosiaali- ja terveysalan työvoiman saatavuus Alalla työskentelevät eläköityvät Palvelutarpeen lisääntyminen kysynnän kasvu väestön ikääntyminen

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 59/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi terveydenhuollon

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

YLEINEN OSA. Soveltamisohje KVTES:n V luvun 11 3 momentin soveltamisohjeeseen

YLEINEN OSA. Soveltamisohje KVTES:n V luvun 11 3 momentin soveltamisohjeeseen YLEINEN OSA KUNNALLINEN KUUKAUSIPALKKAISTEN MUUSIKKOJEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS 2014 2016 I LUKU YLEINEN OSA 1 Soveltamisala 1 mom. Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevassa ja vähintään neljän

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalipalvelualan ammattiyhdistyskoulutus 2016. Luottamusmiesten peruskoulutus ja neuvottelupäivät. 28.10.2015 Neuvottelutulos

Yksityisen sosiaalipalvelualan ammattiyhdistyskoulutus 2016. Luottamusmiesten peruskoulutus ja neuvottelupäivät. 28.10.2015 Neuvottelutulos 28.10.2015 Neuvottelutulos Yksityisen sosiaalipalvelualan ammattiyhdistyskoulutus 2016 PAIKKA KURSSI Luottamusmiesten peruskoulutus ja neuvottelupäivät SuPer 5.-6.4. Yksityissektorin neuvottelupäivät SuPer

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus

Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 1 VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VARASTO-

Lisätiedot

5. LÄHIHOITAJA, 1 vakinainen toimi

5. LÄHIHOITAJA, 1 vakinainen toimi Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva) on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 21.3.2014 klo 15.00 mennessä seuraavat vakinaiset toimet: 1. PALVELUOHJAAJA,

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

HELSINGIN JA UUDENMAAN Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 PAIKALLINEN SOPIMUS LÄÄKÄREIDEN NS. KLIINISEN LISÄTYÖN JA MUUN HENKILÖSTÖN TÄHÄN LIITTYVÄN TAI RINNASTETTAVAN TYÖN KORVAUSPERUSTEET 1 Sopimuksen tarkoitus Sopimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN työehtosopimus 1.4.2012-30.4.2014 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 Palvelualojen ammattiliitto PAM ry ja Kaupan liitto Paino: Libris Oy,

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas. Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.fi Turun lähimmäispalveluyhdistys ry Kotikunnas Yhdistys on perustettu

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

ALUEELLISTEN KOULUTUSTEN KOONTA KEVÄT 2016

ALUEELLISTEN KOULUTUSTEN KOONTA KEVÄT 2016 ALUEELLISTEN KOULUTUSTEN KOONTA KEVÄT 2016 Valmiina olevat koulutusohjelmat ilmoittautumisohjeineen löytyvät www.satshp.fi Ammattilaisille/Täydennyskoulutus/Koulutuskalenteri Koulutuksiin ilmoittautuminen:

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila. Merja Suominen 17.2.2011

NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila. Merja Suominen 17.2.2011 NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila Merja Suominen 17.2.2011 Tutkimuspaikat ja menetelmä Tutkimus toteutettiin marras-joulukuun 2010 ja tammikuun 2011 aikana. Tutkimukseen osallistui

Lisätiedot

Haasteena eri yksiköiden henkilökunnasta vanhustyön. Pelkosenniemen kunta

Haasteena eri yksiköiden henkilökunnasta vanhustyön. Pelkosenniemen kunta Haasteena eri yksiköiden henkilökunnasta vanhustyön yhteiseksi henkilökunnaksi Sirpa Hämäläinen äläi Pelkosenniemen kunta TAUSTATIETOJA Pelkosenniemen kunta on laaja, 1880 km² - asukkaita v. 2011 oli 968

Lisätiedot

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki Riitta Sauni Hankkeen taustaa Sote-alalla tarvitaan tulevaisuudessa runsaasti uutta työvoimaa ja laaja-alaista osaamista On arvioitu, että

Lisätiedot

Tehy ry KUNTASEKTORIN AY-KOULUTUSTILAISUUDET VUONNA 2014 11.11.2013

Tehy ry KUNTASEKTORIN AY-KOULUTUSTILAISUUDET VUONNA 2014 11.11.2013 Luottamusmieskoulutus Tehy Helsinki 12.-14.2. Luottamusmiesten perusopinnot 1-jakso (1/14) Tehy Helsinki 24.-26.3. Luottamusmiesten perusopinnot 2-jakso (1/14) Tehy Vantaa 22.-24.9. Luottamusmiesten perusopinnot

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

Lähihoitajan palkkaus ja työn vaativuus. Johtaja Jukka Maarianvaara, edunvalvontayksikkö Tehyn lähihoitajapäivät 29.10.2010

Lähihoitajan palkkaus ja työn vaativuus. Johtaja Jukka Maarianvaara, edunvalvontayksikkö Tehyn lähihoitajapäivät 29.10.2010 Lähihoitajan palkkaus ja työn vaativuus Johtaja Jukka Maarianvaara, edunvalvontayksikkö Tehyn lähihoitajapäivät 29.10.2010 Palkkaus perustuu työn vaativuuteen Tehyläisiin sovelletaan kunta-alalla kunnallista

Lisätiedot

TEHYN ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN AO 668 RY TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

TEHYN ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN AO 668 RY TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 1 / 5 TEHYN ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN AO 668 RY TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 2 / 5 1. JOHDANTO Ammattiosaston tarkoituksena on koota toimialueensa terveydenhuoltoalan koulutuksen saaneet

Lisätiedot

Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry

Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry Toimintakertomus vuodelta 2013 Nykytila: Yhdistyksemme jäsenmäärä kasvoi 14.11.1013 lähes kaksinkertaiseksi, kun Helsingin sosiaaliviraston henkilöstö

Lisätiedot

RAVITSEMUSHOITO JA RUOKAILU Oppisopimuskoulutus /KYS

RAVITSEMUSHOITO JA RUOKAILU Oppisopimuskoulutus /KYS RAVITSEMUSHOITO JA RUOKAILU Oppisopimuskoulutus /KYS Koulutuksen tavoite Koulutuksen tavoitteena on uuteen ravitsemushoito- ja ruokailusuositukseen perehtyminen ja sen siirtäminen käytäntöön sekä ravitsemushoidon

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

POTILAAN VAJAARAVITSEMUS. Alueellinen koulutuspäivä 13.10.2015 Perushoitaja Marja Lehtonen

POTILAAN VAJAARAVITSEMUS. Alueellinen koulutuspäivä 13.10.2015 Perushoitaja Marja Lehtonen POTILAAN VAJAARAVITSEMUS Alueellinen koulutuspäivä 13.10.2015 Perushoitaja Marja Lehtonen TAUSTAA Tavoitteena systemaattinen potilaiden vajaaravitsemusriskin seulonta Henkilökunnan osaamisen kartoittaminen

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Havaintoja määräaikaisten hoitajien määristä kunta-alalla 2000- luvulla

Havaintoja määräaikaisten hoitajien määristä kunta-alalla 2000- luvulla Havaintoja määräaikaisten hoitajien määristä kunta-alalla 2000- luvulla SuPer Ry Terttu Kullas 15.4.2009 terttu.kullas@superliitto.fi 1 Sisällysluettelo Tiivistelmä 3 Sisältö 4 Käsitteet 5 Hoitajat 6 Uudet

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry S i v u 2 DIABETESHOITAJAT RY VUOSIKERTOMUS 2014 SISÄLTÖ 1.YHDISTYS... 2 3.HALLINTO... 3 5.2. Yhteistyö... 4 5.3. Tiedotus... 4 5.4. Toimikuntatyöskentely... 5 6.1.

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

TSN koulutus 2015 /Yksityinen terveyspalveluala. Luottamusmiesten peruskoulutus ja neuvottelupäivät. 26.11.2014 Neuvottelutulos

TSN koulutus 2015 /Yksityinen terveyspalveluala. Luottamusmiesten peruskoulutus ja neuvottelupäivät. 26.11.2014 Neuvottelutulos 26.11.2014 Neuvottelutulos TSN koulutus 2015 /Yksityinen terveyspalveluala PAIKKA KURSSI Luottamusmiesten peruskoulutus ja neuvottelupäivät Super 24.-25.3. Yksityissektorin neuvottelupäivät Super 12.-13.11.

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Asukkaaksi Hopeasiltaan

Asukkaaksi Hopeasiltaan Asukkaaksi Hopeasiltaan Käytännön opas uudelle Hopeasillan asukkaalle, omaisille ja läheisille YLEISTÄ Hopeasillan vanhainkoti on rakennettu vuonna 1965 ja peruskorjattu vuonna 1995. Hopeasillassa on 59

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Ateria 2014. Koko suomi saman pöydän ääressä Mitä on Julkinen ruokahuolto? Maila Tikkanen. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Ateria 2014. Koko suomi saman pöydän ääressä Mitä on Julkinen ruokahuolto? Maila Tikkanen. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Ateria 2014 Koko suomi saman pöydän ääressä Mitä on Julkinen ruokahuolto? Maila Tikkanen Ravitsemushoito on keskeistä terveyden edistämisessä, hoidossa ja kuntoutuksessa "Ruoka on lääkettä." Hippokrates

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

Tehy - terveyden & hyvinvoinnin tekijät. Yksityisellä sektorilla & ammatinharjoittajina

Tehy - terveyden & hyvinvoinnin tekijät. Yksityisellä sektorilla & ammatinharjoittajina Tehy - terveyden & hyvinvoinnin tekijät Yksityisellä sektorilla & ammatinharjoittajina Sisällys 3 Tehy on tahdon asialla 4 Tehyläiset yksityisellä sektorilla 5 Yksityisen sektorin edunvalvonta 6 Tehyläiset

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

Ravitsemustieto- ja ruoanvalmistuskurssit parantavat ikääntyneiden ruokavalion laatua, ravinnonsaantia ja elämänlaatua

Ravitsemustieto- ja ruoanvalmistuskurssit parantavat ikääntyneiden ruokavalion laatua, ravinnonsaantia ja elämänlaatua Ravitsemustieto- ja ruoanvalmistuskurssit parantavat ikääntyneiden ruokavalion laatua, ravinnonsaantia ja elämänlaatua Satu Jyväkorpi Gerontologinen ravitsemus Gery ry satu.jyvakorpi@gery.fi Kurssien satoa

Lisätiedot

PTY kuntaomisteisten organisaatioiden edunvalvojana

PTY kuntaomisteisten organisaatioiden edunvalvojana Yksityisen sektorin työnantajaedunvalvontaa PTY kuntaomisteisten organisaatioiden edunvalvojana Työmarkkinaseminaari 12.9.2012 Kuntamarkkinat, Helsinki Katri Tonteri Palvelulaitosten työnantajayhdistys

Lisätiedot

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Jokainen meistä Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Suomen hyvinvoinnin tila murroksessa Tarve julkisten palveluiden tuottavuuden parantamiseen Kunta- ja SoTe -palvelurakenteet keskellä murrosta

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA TORJUNTAVOITTOJA JA BANAANIPOTKUJA ROHKEITA PELINAVAUKSIA JYTY PELAA SUJUVASTI MONILLA PELIKENTILLÄ JA TEKEE ROHKEITA PELINAVAUKSIA JÄSENTENSÄ HYÖDYKSI. ME EMME TYYDY VAIN TURVAAMAAN

Lisätiedot

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Lähteenä: 65-vuotiaiden aikuisneuvolan tutkimustiedot & Sosioekonomiset terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 16.6.2011 geriatrian ylilääkäri

Lisätiedot

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen RISTO-HANKE Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen HANKESUUNNITELMAN TAVOITE Yli 65-vuotiaiden suun terveyden edistäminen ja sairauksien

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA -

Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA - Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA - Pirjo Kejonen 17.8.2012 Havaintoja/ amk- aloituspaikat Bioanalyytikkojen (ka 33 aloituspaikkaa/ v), ensihoitajien (ka 25-30 aloituspaikkaa/

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: KASVUN TUKEMINEN

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki?

Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki? Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki? Saara Pietilä Ravitsemusfoorumi 14.11.2013 Väestö ikääntyy Vuonna 2060 noin 1,8 miljoonaa yli 65-vuotiasta Muistisairauksien määrä kasvaa 120 000 kognitioltaan

Lisätiedot

Etelä-Suomen Metsäpäivän 2013 työhyvinvointikysely Tuloksia metsänhoitajien osalta Eveliina Varis Metsänhoitajaliitto ry

Etelä-Suomen Metsäpäivän 2013 työhyvinvointikysely Tuloksia metsänhoitajien osalta Eveliina Varis Metsänhoitajaliitto ry Etelä-Suomen Metsäpäivän 2013 työhyvinvointikysely Tuloksia metsänhoitajien osalta Eveliina Varis Metsänhoitajaliitto ry 20.8.2013 Taustatiedot Sukupuoli 100% 80% 67% 60% 40% 33% 20% 0% Mies Nainen Kaikki

Lisätiedot

Työllistyminen taloushallintoalalla. 3.9.2013 LEAD messut ERTOn puheenjohtaja, OTL Juri Aaltonen

Työllistyminen taloushallintoalalla. 3.9.2013 LEAD messut ERTOn puheenjohtaja, OTL Juri Aaltonen Työllistyminen taloushallintoalalla 3.9.2013 LEAD messut ERTOn puheenjohtaja, OTL Juri Aaltonen Toimihenkilöliitto ERTO ry 17.000 jäsentä 6 jäsenyhdistystä Taloushallinnon ammattilaiset ry Erityistoimihenkilöt

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

Vaikuttava terveydenhuolto

Vaikuttava terveydenhuolto Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA

SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA Työnjakohankkeen päätösseminaari Levi 16.10.2009 Tuula Ylisaukko oja Taustaa Pellon kunnassa on käynnistetty vuonna

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

sisältö 1.3.2014 1.7.2014 1955,44 1935,44 Kunta-alan eräät terveyden- ja sosiaalihuollon

sisältö 1.3.2014 1.7.2014 1955,44 1935,44 Kunta-alan eräät terveyden- ja sosiaalihuollon lähi- ja perushoitajien vähimmäispalkat 2014-2016 sisältö Kunta-alan eräät terveyden- ja sosiaalihuollon palkkahinnoittelun palkat (KVTES)... 3 Terveydenhuollon hoitohenkilöstö... 3 Sosiaalihuollon henkilöstö...

Lisätiedot

Laurea-Ammattikorkeakoulu Laurea Järvenpää. HYVÄ VANHUUS JA RUOKA Studia Generalia Luennon palautteet

Laurea-Ammattikorkeakoulu Laurea Järvenpää. HYVÄ VANHUUS JA RUOKA Studia Generalia Luennon palautteet Laurea-Ammattikorkeakoulu Laurea Järvenpää HYVÄ VANHUUS JA RUOKA Studia Generalia Luennon palautteet Perttu Niitynpää Jari Martikainen 1.3.7 Selostus Oheisessa raportissa on viimekertaisen Studia Generalia

Lisätiedot

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito Kaamanen Kaamasen kylään on Ivalosta matkaa noin 70 km. Kylässä asuu vajaa 200 kuntalaista, joista ikäihmisiä

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Paikka: Urho Kekkosen katu 2-4, 2. krs neuvotteluhuone, Kajaani

Paikka: Urho Kekkosen katu 2-4, 2. krs neuvotteluhuone, Kajaani Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta (2009-2012) Muistio 1/2010 Aika: 11.2.2010 klo 10.30 13.10 Paikka: Urho Kekkosen katu 2-4, 2. krs neuvotteluhuone, Kajaani 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Edunvalvonta Talentia Pohjois-Savo ry:n hallitus kokoontuu vuonna 2010 vähintään viisi kertaa. Hallitus pyritään muodostamaan

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Jamit-hankkeen kokemuksia työluotsityöstä

Jamit-hankkeen kokemuksia työluotsityöstä Jamit-hankkeen kokemuksia työluotsityöstä Hanna Takamaa 18.9.2014 Case 1. Asiakas on vuoden kestävällä työ/opintovapaalla omasta työstään, joka on fyysisesti raskasta, terveydentilassa tules-oireita, lisäksi

Lisätiedot

Mitä kuuluu. politiikan journalismille?

Mitä kuuluu. politiikan journalismille? Mitä kuuluu politiikan journalismille? Politiikan toimittajien jäsenkyselyn tulokset Jukka Vahti Jäsenkysely Toteutettiin touko kesäkuussa 2014 sähköpostitse 49 vastaajaa yhdistyksen 132 jäsenestä vapaamuotoinen

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Sairaanhoitopiirin valtuusto 8.6.2015 Juha Jääskeläinen Henkilöstöjohtaja Henkilöstökertomus 2014 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän 17. henkilöstökertomus henkilöstökertomuksen

Lisätiedot

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä!

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä! Jyty Varkaus Ry Tammikuu 2015 Jäsentiedote 1 Hallituksen joulukuun kokouksen päätökset 2 Edunvalvontakatsaus 3 Syyskokouksen päätökset 4 Yhdistyksen toimihenkilöt 2015 5 Hallitus 2015 6 Kuntokorttikausi

Lisätiedot

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016 Hyvinvointi ja palveluala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Otavankatu 4 50100 MIKKELI SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE syksy 2015 ja kevät 2016 Työelämän edustajina,

Lisätiedot