Työperäisen maahanmuuton strategia. Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa OSAAJIA ETSIMÄSSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työperäisen maahanmuuton strategia. Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa OSAAJIA ETSIMÄSSÄ"

Transkriptio

1 Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa OSAAJIA ETSIMÄSSÄ

2

3 Sisällysluettelo Sisällysluettelo...3 Kuvioluettelo...5 Taulukkoluettelo...5 Tiivistelmä Johdanto Selvityksen tarkoitus Käsitteenmäärittelyt...10 Eures...10 TE-toimisto...10 EU/ETA-alue Kolmannet maat Vapaa liikkuvuus Maahanmuuttajan status Kantasuomalainen Humanitaarinen maahanmuuttaja Väestönkehitys ja työvoiman saatavuus Pohjanmaan ELY-alueen työmarkkinaennuste Alueella olevien työvoimaresurssien hyödyntäminen...14 Ketkä työllistyvät...15 Maahanmuuttajien työllistymisen esteet...15 Ulkomaalaiset opiskelijat Sosiaali- ja terveysalan työvoiman saatavuus Tähänastisen työperäisen maahanmuuton muodot ja kokemukset julkishallinnossa Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueilla Ulkomaalaisten rakenne ja määrä alueella...22 Oleskelulupatyypit Työperäiset maahanmuuttajat Paluumuuttajat Ulkomaalaiset opiskelijat alueella Avio / avoliiton kautta tulleet sekä työperäisten maahanmuuttajien perheenjäsenet Kansainvälistä suojelua hakevat (turvapaikanhakijat) Kiintiöpakolaiset Perheiden yhdistämisen kautta tulleet Muista syistä tulleet Yhteenveto ulkomaalaisten rakenteesta ja määrästä Työperäisen maahanmuuton strategia Suomen linjaukset työperäisessä maahanmuutossa Suomen vetovoimastrategia Työ- ja elinkeinoministeriön rooli työperäisessä maahanmuutossa 3

4 EU/ETA-alueella sekä kolmansissa maissa...38 Eures...38 TE-hallinnon tehtävät kansainvälisessä rekrytoinnissa...39 TEM:n linjauksen mukaan...39 Rekrytoinnit EU/ETA-alueen ulkopuolelta Tulevaisuuden mahdolliset työvoiman rekrytointiongelmia kokevat alat alueellamme Pohjanmaan maakunta Keski-Pohjanmaan maakunta Ulkomaalaisen työvoiman rekrytointi Rekrytointi ja siihen valmistautuminen...44 Tiedon löytäminen...44 Työpaikkailmoitus...45 Hakemusten vastaanotto, esikarsinta ja haastattelut...46 Työsopimus...47 Käytännön toimet rekrytoitaessa EU/ETA-alueen ulkopuolelta Työperäisen maahanmuuttajan tulo Suomeen...49 Tulo työyhteisöön...49 Rekisteröinti...50 Kielen oppiminen...50 Terveydenhuolto...50 Työttömyyskassa...50 Kotoutuminen...51 Työperäisen maahanmuuttajan perhe Toimijoiden vastuut Toimijoita ja yhteistyötahoja maahanmuuttaja-asioissa Työperäisten maahanmuuttajien kotouttaminen Uuden kotoutumislain pääkohdat Julkiset palvelut maahanmuuttoasioissa Vapaaehtoistyö ja 3. sektori osana kotouttamista Maahanmuuttajien neuvontakeskus, Welcome Office Palveluiden kehittäminen Rasismin ehkäisy, oikeat asenteet ja ennakkoluuloton uteliaisuus työpaikoilla ja koko yhteiskunnassa...64 Henkistä pääomaa, osaamista ja luovuutta maahanmuutosta...64 Huomio omiin asenteisiin ja omaan vaikuttamiseen...64 Elinkeinoelämän tilanteet sekä työperäisen maahanmuuton onnistumiset esimerkkeinä Aktiivinen kotouttamispolitiikka...65 Samat mahdollisuudet kaikille...66 Kanssakäyminen, koti ja koulu...66 Ulkomaalaisasiamies, hyvä suomen kielen taito

5 5.6 Alueemme markkinointi Suomessa ja kansainvälisesti Loppuyhteenveto Maahanmuuttajien onnistumistarinoita...72 Lähteet...83 Lisätietoja...86 Kuvioluettelo Kuvio 1: Koko bkt ja kaikki työlliset vuosina ja ennuste...10 Kuvio 2: Työikäisen väestön %-muutokset...12 Kuvio 3: Työikäisen väestön määrän muutokset...13 Kuvio 4: Työmarkkinaennuste Kuvio 5: Ulkomaalaiset työttömät Kuvio 6: TE-toimistojen ulkomainen työvoima...17 Kuvio 7: Pohjanmaan ELY-keskusalueen ulkomainen työvoima...18 Kuvio 8: Oleskelulupatyypit...23 Kuvio 9: Ulkomaan kansalaisten lukumäärä Suomessa Kuvio 10: Maahanmuuttajien ohjauskeskus...62 Kuvio 11: Yhteistyöverkosto maahanmuuttaja-asioissa...63 Taulukkoluettelo Taulukko 1: Ulkomaan kansalaiset Pohjanmaan ELY-keskusalueella...24 Taulukko 2: Ulkomaalaiset opiskelijat eri oppilaitoksissa...28 Taulukko 3: Vähimmäistulorajat EU/ETA-alueen ulkopuolelta tuleville...48 Taulukko 4: Toimijoiden vastuut ulkomaisissa rekrytoinneissa

6 Tiivistelmä Tässä selvityksessä tarkasteltiin Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueiden työvoimansaantinäkymiä 3 5 vuotta eteenpäin työperäisen maahanmuuton näkökulmasta. Aluksi selvitettiin perusasiat aiheesta pohjaksi varsinaiselle strategialle. Tarkasteltiin alueen väestönkehitystä sekä alueella käytettävissä olevan työvoiman määrää ja sen kehitystä. Sitten käytiin läpi täällä olevat eri maahanmuuttajaryhmät ja kerrottiin kyseisten ryhmien eri statusten tunnistamisen tärkeydestä käytännön toiminnan kannalta. Jotta saataisiin käsitys siitä, millaista osaamista tänne on tulossa lähitulevaisuudessa, kartoitettiin ulkomailta tänne ammattitutkintoa suorittamaan tulleiden ja tulevien opiskelijoiden kokonaismäärät oppilaitoksista. Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan työperäisen maahanmuuton strategia pohjautuu Sisäministeriössä valmistumassa olevaan Suomen vetovoimastrategiaan sekä Työ- ja elinkeinoministeriön linjaukseen EU/ETA-alueen ja sen ulkopuolisten maiden rekrytoinneista. Sen linjauksen jälkeen luetellaan Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan liittojen ja yhteistyökumppaneiden kanssa kartoitetut mahdolliset tulevaisuuden työvoimapula-alat. Luettelon täydennykseksi käydään läpi ne maat, joista olisi tarvittaessa saatavissa osaavaa työvoimaa pula-aloille. Ulkomaisen työvoiman rekrytointia mietitään strategiaosuudessa vaiheittain lähtien rekrytointiin valmistautumisesta aina työpaikkailmoituksen tekemiseen, ehdokkaiden löytämiseen, haastatteluihin ja työsopimuksen tekemiseen. Työperäisen maahanmuuttajan ja mahdollisesti hänen perheensä Suomeen tuloa koskevat rekisteröinnit, työyhteisössä työskentelyn aloittaminen, lasten koulu- ja päivähoitoasiat sekä puolison työasiat tarkastellaan tiivistetysti. Myös työnantajan kannalta hyödylliset ja tärkeät ulkomaista rekrytointia koskevat asiat käydään läpi pääpiirteissään. Työperäisen maahanmuuttajan kotouttamisen tarkastelun lähtökohta on uudessa kotoutumislaissa, jonka sisältö käydään läpi. Sen jälkeen kerrotaan alueen uudesta neuvontakeskuksesta (Welcome Office) sekä palveluiden kehittämishankkeista pääkohdittain. Lopuksi mietitään rasismin ehkäisyn keinoja sekä alueemme markkinointia niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Avainsanat: Ulkomaisen työvoiman rekrytointi, työperäinen maahanmuuttaja, kotoutuminen 6

7 Abstract This is a report on labour availability prospects in Ostrobothnia and Central Ostrobothnia. The subject matter was studied for the next three to five years, from the point of view of labour immigration. The basic issues of work-related immigration form the foundations of the strategy. The report reviewed demographic trends in the region, the regional supply of labour, and its development. Next, different immigrant groups already in the region were introduced, and it was explained that, in relation to practical activities, it is important to identify their different statuses. The report also studied the total numbers of present and future foreign students completing a degree here. This was done in order to form an impression of the kind of knowhow likely to be coming into the region in the near future. The labour immigration strategy of Ostrobothnia and Central Ostrobothnia has two foundations: the appeal strategy for Finland by the Ministry of the Interior and the guidelines for foreign recruitment by the Ministry of Employment and the Economy. Industries with a potential labour shortage were listed in collaboration with the Regional Council of Ostrobothnia, the Regional Council of Central Ostrobothnia, and other partners. The list was complemented by a review of countries which have skilled workers available for these industries, should they be needed. The strategy describes the recruitment of foreign labour in steps, which include preparing to write job advertisements, finding candidates, carrying out interviews, and signing employment contracts. The following matters were introduced briefly: registrations of a work-related immigrant and their family, integration into the working community, children s school and day care, and work opportunities for spouses. Important aspects of recruiting foreign workers were outlined from the point of view of the employer as well. Integration of a work-related immigrant was studied on the basis of the new integration law, which was also described. Welcome Office, the new information centre of the region, and development projects were introduced in general. The report was ended with racism-prevention, and national and international marketing of the region. Keywords: Recruitment of foreign labour force, work-related immigrant, integration 7

8 Vaasassa elämä on paljon rauhallisempaa ja stressittömämpää kuin Italian suurkaupungeissa Antonino Italiasta Tykkään suomalaisesta maaseudusta, metsästä ja seesteisyydestä, enkä viihdy suurkaupungeissa Nicole Saksasta 8

9 1. Johdanto 1.1 Selvityksen tarkoitus Sain toimeksiannon tämän työn tekemiseksi Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukselta. Tarkoituksena oli pyrkiä kokoamaan tietoa työperäisen maahanmuuton parissa toimivien tahojen sekä työnantajien käyttöön siitä, millaisia osaamisresursseja alueellamme on tulevaisuuden työelämän tarpeisiin, ja mitä mahdollisesti tarvitsemme tänne lisää. Tämä raportti haluttiin rajata koskemaan työperäistä maahanmuuttoa. Tietoa työperäisestä maahanmuutosta on saatavissa paljon, mutta tieto on hajallaan ja osaksi puutteellista. Jotkut toimijat kokevat, että on vaikea löytää omassa työssä tarvittavaa oikeaa perustietoa työperäisestä maahanmuutosta. Tähän raporttiin on kerätty perusasiat, mutta tarkemmat tiedot on saatavissa kultakin erikoisosaajalta. Vaikka tämä selvitys koskee työperäistä maahanmuuttoa, tässä käydään lyhyesti läpi kaikki muutkin maahanmuuttajaryhmät. On tärkeää ymmärtää millä statuksella maahanmuuttaja on tullut, eli mihin ryhmään hän kuuluu tänne saapumisensa perusteella. Tämä tieto vaikuttaa moneen asiaan, muun muassa siihen, mihin palveluihin ja etuisuuksiin kyseisellä maahanmuuttajalla on oikeus Suomessa. Jo jonkin aikaa on oltu huolissaan työvoiman riittävyydestä pienenevien ikäluokkien myötä. Siinä yhteydessä on keskusteltu työperäisestä maahanmuutosta ja sen todennäköisestä lisääntymisestä. Vapaa työvoiman liikkuvuus EU/ETA-alueella on arkipäivää. Ylitarkastaja Tarja Rantala Sisäministeriön Maahanmuutto-osastolta kyseenalaistaakin niin sanotun pysyvän maahanmuuton. Sen sijaan hänen mukaansa eräänlainen puskurityövoima liikkuu eri suhdanteiden aikana. Puskurityövoima voi olla poissa lähtömaastaan pitkiäkin aikoja. Takaisin palatessaan se vie aineellista ja aineetonta pääomaa lähtömaahansa. Työvoiman liikehdintä tulee joka tapauksessa lisääntymään. Työmarkkinat muuttuvat ehkä pysyvästi. Onkin tarkoituksenmukaista selvittää työvoiman määrää alueellamme sekä tarkastella työperäisen maahanmuuton tarvetta. Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntien alueilla on runsaasti monen kokoisia vientiä harjoittavia kansainvälistyneitä yrityksiä. Tarve ja kilpailu osaavasta työvoimasta on kovaa. Tässä selvityksessä haluttiin lähteä liikkeelle siitä, mitä osaamista alueellamme on entuudestaan, ja mitä tulemme saamaan vuosittain alueemme ammatillisista oppilaitoksista. Osaavaa työvoimaa kannattaa houkutella alueelle myös 9

10 muualta Suomesta ja lopuksi EU/ETA-alueelta. Lisäksi on syytä miettiä mitkä olisivat alueemme vetovoimatekijät, eli mitä tulisi kehittää ja mihin suuntaan, jotta alueemme houkuttelisi riittävästi ja parasta mahdollista osaavaa työvoimaa työnantajiemme käyttöön. Tarvitsemme todennäköisesti uusia osaajia ja innovaatioita myös ulkomailta. Työperäisen maahanmuuton hanke, Bothnia Work Riitta Lehtisalo Koko bkt ja kaikki työlliset vuosina ja ennuste vuosille indeksi, vuosi 2005= e 2012e 2013e 2014e 2015e koko maan bkt koko maan työlliset Pohjanmaan ELY - alueen bkt Pohjanmaan ELY- alueen työlliset Kuvio 1. Koko bkt ja kaikki työlliset vuosina ja ennuste vuosille (Pohjanmaan ELY) 1.2 Käsitteenmäärittelyt Eures EURES (European Employment Services) on Euroopan talousalueen maiden yhteinen työnvälitysverkosto, jonka kautta työnantajat ja työntekijät voivat löytää toisensa EU/ETA-alueella. Euresin internet-sivuilta eures löytyy työnantajien avoimia työpaikkoja ja työnetsijöiden CV:tä. TE-toimisto Työ- ja elinkeinotoimisto - ent. työvoimatoimisto 10

11 EU/ETA-alue EU/ETA-alue Euroopan unionin maat sekä Islanti, Liechtenstein ja Norja, jotka muodostuvat Euroopan talousalueen. Euroopan unioniin kuuluu 27 jäsenvaltiota: Alankomaat, Belgia, Britannia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kyproksen tasavalta, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekki, Unkari ja Viro. Sveitsi ei liittynyt Euroopan talousalueeseen. Kolmannet maat EU/ETA-alueen ulkopuoliset maat: Maat, jotka eivät kuulu EU/ETA -alueeseen. Vapaa liikkuvuus Vapaa liikkuvuus tarkoittaa, että joka EU/ETA -maan kansalaisella on mahdollisuus työskennellä jossakin muussa EU/ETA-maassa samoin ehdoin, joita sovelletaan isäntämaan omiin kansalaisiin. Tämä koskee myös EU/ETAalueen ulkopuolelta tulleiden aviopuolisoita. Työskentely toisessa Euroopan unionin maassa antaa unionin kansalaiselle oikeuden asua kyseisessä maassa. Myös Sveitsillä on EU:n kanssa kahdenvälinen sopimus henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta. Maahanmuuttajan status Maahanmuuttaja on ulkomaalainen henkilö, joka on muuttanut Suomeen pysyvästi tai määräaikaisesti. EU/ETA-alueelta tulleilla on automaattisesti oikeus oleskella alueella kolme kuukautta, jonka jälkeen on rekisteröidyttävä viranomaisissa. Kolmansista maista tulleilla on ainakin A-, B- tai P-lupa sekä mahdollisesti muita asiakirjoja. Nämä määrittelevät heidän oikeutensa. Kantasuomalainen Kantasuomalainen kuuluu kantaväestöön, eli siihen osaan väestöstä, jolla on pitkäaikainen historia maassa ja joka jakaa kansalliseen identiteettiin liitetyt kulttuuripiirteet. Humanitaarinen maahanmuuttaja Humanitaarinen maahanmuuttaja on toisessa maassa oleskeleva ulkomaalainen, jolle myönnetään oleskelulupa humanitaarisen suojelun perusteella. Se tarkoittaa, että kyseinen henkilö ei voi palata kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa siellä valitsevan huonon turvallisuustilanteen vuoksi (kuten aseellinen selkkaus tai vaikea ihmisoikeustilanne) tai ympäristökatastrofin takia. Suomessa oleskelulupa humanitaarisen suojelun perusteella myönnetään yleensä turvapaikanhakijoille. Jos turvapaikanhakija on suojelun tarpeessa ja hänelle myön- 11

12 netään turvapaikka, hän saa myös pakolaisaseman. Pakolaisaseman voi saada henkilö, jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi. Suomi on kansainvälisin sopimuksin sitoutunut antamaan kansainvälistä suojelua sitä tarvitseville. Perustana ovat Geneven vuoden 1951 pakolaisten oikeusasemaa koskeva yleissopimus (pakolaissopimus) ja muut kansainväliset ihmisoikeussopimukset sekä EU-lainsäädäntö. Usein turvapaikanhakijoita ja pakolaisia kutsutaan humanitaarisiksi maahanmuuttajiksi. 2. Väestönkehitys ja työvoiman saatavuus 2.1 Pohjanmaan ELY-alueen työmarkkinaennuste Sekä Pohjanmaan ELY-alueella että koko maassa ovat vuodet ennen kokematonta aikaa, kun työikäisen väestön määrä vähenee ns. suurten ikäluokkien ( syntyneet) saavuttaessa 65 vuoden iän. Työikään tulevat nuoret ikäluokat ovat samaan aikaan pienimmillään. Pahin prosentuaalinen lasku olisi ETLA:n ennusteen mukaan Keski-Pohjanmaalla, jossa supistuminen alkoi jo ,0 1,0 1,4 Työikäisen väestön %-muutokset 0,8 1,1 0,0-1,0-0,8-2,0-3,0-4,0-2,0-2,7-2,5-5,0-4,5 toteutunut ennuste Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Koko ELY-alue Koko maa Kuvio 2. Työikäisen väestön %-muutokset (Pohjanmaan ELY-keskus) 12

13 Määrällisesti molemmissa maakunnissa työikäisten määrä vähenisi yli kahdella tuhannella. Koko maan vähennys oli lähes 90 tuhatta ja se koskisi kaikkia maakuntia lukuun ottamatta Uuttamaata ja Ahvenanmaata Työikäisen väestön määrän muutokset toteutunut ennuste Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa koko ELY-alue Kuvio 3. Työikäisen väestön määrään muutokset (Pohjanmaan ELY-keskus) ETLA:n ennusteen (lokakuu 2011) mukaan ELY-alueelle ei syntyisi lainkaan uusia työpaikkoja vaan vähennystä olisi runsaat sata. Foredatan laskelmien mukaan eläkkeelle tai muista syistä työmarkkinoilta poistuisi samana aikana yli työllistä. Työpaikkoja avautuisi siten edellisten summana yhteensä Työvoiman kysyntä koostuisi siis käytännössä yksinomaan poistuman korvaamisesta, joka sinänsä on historiallisen suuri. Työvoiman tarjonnan indikaattorina voidaan pitää ammatillisissa oppilaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa aloittaneiden määrää, joka oli Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2010 ELY-alueella yhteensä Jos se säilyisi samana olisi kokonaistarjonta yhteensä Opetushallitus käyttää kerrointa 1,68 jolla kerrottu kysyntäluku kuvaa sitä, mikä olisi työvoiman kysynnästä lähtevä aloittajatarve maakunnissa; toisin sanoen se aloittajamäärä, joka tarvitaan tuottamaan työelämän tarvitsemat, tutkinnon suorittaneet henkilöt työmarkkinoille. Se sisältää koulutuksen läpäisyasteen, koulutusväylät ja moninkertaisen koulutuksen vaikutuksen aloittajatarpeeseen ja olisi koko ELY-alueella noin henkilöä. Tähän tarpeeseen verrattuna koko ELY-alueella olisi siten lähes viiden tuhannen henkilön vajaus ammatillisessa tarjonnassa. Keski-Pohjanmaalla vajaus olisi suhteellisesti pienempi kuin Pohjanmaalla. 13

14 Työmarkkinaennuste Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa koko ELY-alue uudet työpaikat (ETLA) poistuma (Foredata) KYSYNTÄ: avautuvat työpaikat TARJONTA: ammattikoulut ja AMK aloittajatarve (OPH) Kuvio 4. Työmarkkinaennuste (Pohjanmaan ELY-keskuksen aluetalouskatsaus) Työvoimapula on siis molemmissa maakunnissa uhkaamassa lähivuosina vaikka uusia työpaikkoja ei syntyisikään, kuten ETLA ennustaa. Työttömien työllistäminen työvoimakoulutuksen avulla, maassamuuton kääntäminen maakunnissa tappiollisesta positiiviseksi ja työperäisen maahanmuuton tehostaminen nousevat tärkeimmiksi toimenpiteiksi työvoiman saannin turvaamisessa. Työvoiman tarjonnan supistuminen koskee maamme lähes kaikkia maakuntia. Se kiristää sekä maakuntien että toimialojen ja niiden yritysten kilpailua osaavasta henkilöstöstä. Globaalin talouden kriisit saattavat hiukan hidastaa tätä vääjäämätöntä kehitystä mutta eivät muuta sitä tosiasiaa, että väestörakenne vanhentuu ja työmarkkinat ovat suurten muutosten kourissa kaikissa muissakin länsimaissa. (Pohjanmaan ELY-keskuksen aluetalouskatsaus, Vaasa 2011) 2.2 Alueella olevien työvoimaresurssien hyödyntäminen Työnantajat etsivät työvoimaa aina ensisijassa paikallisilta työmarkkinoilta, koska sieltä työntekijä saadaan yleensä helpommin, nopeammin ja edullisemmin. Työviranomainen tarkistaa paikallisen työvoimantarjontatilanteen heti, kun työnantaja etsii työvoimaa. Joskus työnantaja on myös valmis siihen, että työvoimaa koulutetaan juuri hänen tarpeisiinsa. Työllisyys alkuvuodesta 2012 Pohjanmaan ELY-keskusalueella on maan korkeimpia. Sen vuoksi myös maahanmuuttajien työttömyys on alentunut. Huhtikuussa 2012 maahanmuuttajien työttömyys oli 17,3 % Pohjanmaan ELY-keskusalueella, kun se oli koko 14

15 maassa samana aikana 23,1 %. (Työllisyyskatsaus: Pohjanmaan ELY-keskus, J. Höykinpuro). Ketkä työllistyvät Työperäisten maahanmuuttajien työelämävalmiuksiin kannattaisi tulevaisuudessa kiinnittää huomiota ennaltaehkäisevässä mielessä. Olisi tärkeää helpottaa ja innostaa työssä olevien maahanmuuttajien osallistumista ammatilliseen lisä- tai täydennyskoulutukseen. Sillä tavalla heidän osaamisensa pysyisi meidän työmarkkinoittemme edellyttämällä tasolla. Tämä voisi mahdollistaa sen, että he saisivat pitää työpaikkansa myös taloustaantuman kohdatessa. Tämän hetken alhaisen työttömyyden tilanteessa työttöminä olevat henkilöt ovat useassa tapauksessa vaikeammin työllistettäviä. Heidän työttömyyteensä on usein joku henkilökohtainen syy. Kuitenkin on myös tiettyjä aloja ja osaajia, joissa työllistyminen on haasteellista. Näitä ovat esimerkiksi kieliä opiskelleet sekä kirjastoala. Työllistyminen on helpompaa, jos on valmiutta etsiä töitä useilta aloilta ja ehkä myös oman koulutuksen tai työkokemuksen ulkopuolelta, eli valmiutta soveltaa osaamistaan tarvittaessa uudelle alueelle. Korkea koulutustaso ei aina automaattisesti tuo nopeaa työllistymistä, vaikka hyvä koulutus pääsääntöisesti on positiivinen asia työmarkkinoilla. Myös ikä vaikuttaa edelleen työllistymiseen. Työnantajat suosivat henkilöitä, joiden he uskovat olevan sopeutuvaisia. Usein keski-ikäiset tai varttuneemmat mielletään vähemmän muokattavissa oleviksi, joten heidän valintaansa mietitään pitempään. Nuorempi esimies ei välttämättä mielellään halua vanhempaa konkaria ja osaajaa alaisekseen/johdettavakseen. Myös kokeneen, esimiesasemassa pitkään olleen, työllistyminen on osoittautunut vaikeaksi. Lisäksi työnhakijan asenne haettavaa työtä tai työnantajaa/yritystä kohtaan vaikuttaa valinnan lopputulokseen. Työnantajan asenteissa työntekijän ikä, vammaisuus, kansalaisuus tai muu tausta voi vaikuttaa väärällä tavalla. Jotkut työnantajat ovat kuitenkin huomanneet, että esimerkiksi fyysiseltä toimintakyvyltään rajoittunut henkilö voi osoittautua erittäin uskolliseksi ja luotettavaksi työntekijäksi. Vajaakuntoisille työnhakijoille, niin suomalaisille kuin maahanmuuttajillekin, pyritään löytämään heidän kuntonsa huomioon ottaen sopiva työpaikka. Apuna käytetään erilaisia työvoimapoliittisia toimenpiteitä, muun muassa työkokeiluja. Työelämän niin sanottujen joustojen ansiosta on mahdollista jaksaa työuralla esimerkiksi vielä varsinaisen eläkeiän saavuttamisen jälkeen. Maahanmuuttajien työllistymisen esteet Maahanmuuttajien työllistymistä tuetaankin useilla TE-hallinnon työvoima- ja yrittäjyyspalveluilla, joista etsitään kunkin maahanmuuttajan tarpeiden mukaista palvelua. Syvällisempi palvelu tapahtuu sitten pitkälti projektihenkilöstön kautta. 15

16 Suomessa olevien ulkomaalaistaustaisten henkilöiden työttömyyden taustalla on monia tekijöitä. Seuraavassa tärkeimmät: paikallisen kielen osaamisen puute tai vajaus ammatillisen osaamisen puute tai vajaus työnantajan rohkeuden puute palkkaamiseen, tai ennakkoluulot kulttuurierot (ammatilliset, eettiset, työelämän, yhteiskunnan) humanitaarisilla maahanmuuttajilla mahdollisesti terveydellisiä syitä Pohjanmaan ELY-alueen ulkomaalaiset työttömät 1/2009-1/2012 (TEM, työttömyystilastot) Ulkomaalaiset työttömät 6 per. Mov. Avg. (Ulkomaalaiset työttömät) Kuvio 5. Ulkomaalaiset työttömät (Olli Peltola) Yleisen työllistymisen paranemisen myötä on maahanmuuttajienkin työllisyys noussut varovaisen tasaisesti Pohjanmaan ELY-keskusalueella (kts. yllä oleva kuvio) vuodesta 2009 lähtien. Kuvio 6 havainnollistaa työttömät ulkomaalaiset paikkakunnittain. 16

17 TE-toimistojen ulkomainen työvoima vuonna 2011, koko ELY-alue 3219 (TEM, työttömyystilastot) Vaasa Kokkola Pietarsaari Kaustinen Suupohjan rs 52 Kuvio 6. Ulkomaalaisen työvoiman määrä paikkakunnittain. (Pohjanmaan ELY/Jorma Höykinpuro 2011) Tällä hetkellä (kevät 2012) maahanmuuttajat työllistyvät helpoimmin rakennusja metallialoille. Myös puhdistus- sekä kuljetusaloille työllistyy maahanmuuttajia jonkin verran. Ulkomaalaistaustaisen henkilön palkkaamiseksi työnantajilta toivotaan tästä eteenpäin enemmän rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta, jotta maassa olevien maahanmuuttajien osaaminen tulisi tehokkaaseen hyötykäyttöön. Useimpien ulkomaalaistaustaisten maahanmuuttajien työelämävalmiuksia voidaan parantaa monilla keinoilla, kuten esimerkiksi neuvonnalla ja ohjauksella, koulutuksella, työvoimapoliittisilla toimenpiteillä tai terveydenhuollolla. Ulkomaalaiset työnhakijat haluavat kouluttautua työllistymissyistä. Kouluttautuminen parantaakin työllistymismahdollisuuksia, mutta ei takaa työllistymistä kaikissa tapauksissa. Nuorilla maahanmuuttajilla on pitkä työura edessään. He ovatkin tärkeä ryhmä, joka on saatava urapolulle (opinnot ja työ) mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ennen kuin he syrjäytyvät. Hallitusohjelmassa ja uudessa kotoutumislaissa maahanmuuttajanuorten kotoutuminen ja syrjinnän ehkäisy on nostettu tärkeäksi painopisteeksi. Jokaisella nuorella tulisi olla riittävä kielitaito toisen asteen koulutukseen siirtymistä, jatko-opintoja ja työelämää varten. 17

18 Kotoutumisajalla olevia työttömiä maahanmuuttajia ovat tänne humanitaarisista syistä tulleet, avio-/avoliiton kautta tulleet tai työperäisten maahanmuuttajien puolisoina tai perheenjäseniä tulleet henkilöt. Humanitaarisista syistä tulleiden maahanmuuttajien polku työelämään on usein pitempi kuin muilla perusteilla tulleiden, sillä heidän taustaltaan saattaa löytyä sekä fyysiseen että psyykkiseen terveyteen liittyviä haasteita. Työperäisten maahanmuuttajien puoliso ja perheenjäsenet voivat päästä koulutukseen kotoutumisajalla, aivan kuten muidenkin edellä mainittujen ryhmien edustajat. Jo vähäinenkin kielen oppiminen saattaa helpottaa ratkaisevasti työnsaantia. Seuraavassa kuviossa on esitetty Pohjanmaan ELY-keskusalueen ulkomaalainen työvoima sekä työttömät ulkomaalaiset. Ulkomaalaisten määrä nousee tasaisesti. Työttömyys ulkomaalaisten keskuudessa on pysytellyt silti keskimäärin samalla tasolla Pohjanmaan ELY-alueen ulkomainen työvoima ja työttömät 1/2009-1/2012 (TEM, työttömyystilastot) Ulkomaalaiset työttömät Ulkomaalainen työvoima Kuvio 7. Pohjanmaan ELY-keskusalue (2012). Ulkomaalainen työvoima ja työttömät ulkomaalaiset. Ulkomaalaiset opiskelijat Alueemme oppilaitoksissa on runsaasti ulkomaisia tutkinto- ja vaihto-opiskelijoita monilla koulutustasoilla. Heidän mahdollisuuksiaan päästä työelämään täällä pitää helpottaa. Osallisena Suomessa-palvelumallissa kokeillaankin 18

19 ammattikorkeakoulussa opiskelevien kansainvälisten opiskelijoiden kesäkoulua, joka sisältää yhdistetysti työharjoittelua ja kotimaisten kieltemme opiskelua. Kesätyö, opintojenaikainen osa-aikatyö sekä valmistumisen jälkeinen nopea työpaikan saanti hyödyntäisivät kaikkia osapuolia. Siksi suomen- ja ruotsin kielten opetusta olisi lisättävä tuntuvasti opintojen oheen, jolloin työnsaanti helpottuisi. Suomen- ja ruotsin kielten tietyn vähimmäistason saavuttaminen tulisi asettaa edellytykseksi valmistumiselle ja tutkintotodistuksen saamiselle oppilaitoksistamme. Kielten opiskelu pitäisi saada mukaan myös vapaa-aikaan. Esimerkiksi osallistuminen kansalaisopiston järjestämille kieli- ja muille kursseille nopeuttaisi kielitaidon kehittymistä sekä tutustumista paikallisiin asukkaisiin. Myös työnantajillamme pitäisi olla ennakkoluulotonta valmiutta ottaa töihin huonosti suomen kieltä osaavia opiskelijoita, jotta opiskelijoiden ei tarvitsisi esimerkiksi lähteä viikonlopuksi pääkaupunkiseudulle töihin. Meidän oppilaitoksissamme opiskelevia ulkomaisia opiskelijoita pitäisi hyödyntää työelämässä nykyistä enemmän. Kun he saavat kosketuspinnan suomalaiseen oman alan työelämään he ymmärtävät paikallisen kielen oppimisen tärkeyden ja oppivatkin suomea ja/tai ruotsia motivoituneemmin. Tätä voisi toteuttaa esimerkiksi siten, että työnantajat antaisivat opinnäytetyön tekopaikkoja kansainvälisille opiskelijoille. (Virkailijahaastattelut Pohjanmaan ELY-keskusalueen TE-toimistoissa.) 2.3. Sosiaali- ja terveysalan työvoiman saatavuus Sosiaali- ja terveysalan työvoimanäkymät on syytä tarkastella tässä lyhyesti erikseen, koska ala on kielitaitovaatimusten takia erikoisasemassa sekä lisäksi siellä on säänneltyjä ammatteja. Sosiaali- ja terveysalalla on tällä hetkellä myös työvoimapulaa, eivätkä tulevaisuudenkaan näkymät työvoiman riittävyyden kannalta ole kovin valoisat. Työperäisten maahanmuuttajien suomen ja ruotsin kielten osaamisen vaatimukset ovat suuremmat terveydenhuollossa kuin keskimäärin muilla aloilla. Lisäksi ulkomailta tulleen henkilökunnan osalta lääkkeiden tuntemus, hoitokulttuurin erilaisuus sekä sosiaaliturvan erilaisuus ovat haasteellisia asioita oppia. Työvoiman riittävyys tulevaisuudessa sosiaali- ja terveysalalla on ollut pitkään keskusteluissa. On puhuttu huoltosuhteesta suurten ikäluokkien poistuessa työmarkkinoilta ja siirtyessä vähitellen itse hoitoa tarvitsevien joukkoon. Kuitenkin valtiovallan kannustavien toimien ansiosta yhä useampi työhön kykenevä eläkeikäinen haluaakin jatkaa työelämässä ainakin osittain jonkin aikaa. 19

20 Hoivapuolella työn luonne on toisenlainen kuin erikoissairaanhoidossa. Hoivassa työtahti on rauhallisempi ja se tarjoaa esimerkiksi maahanmuuttajille paremman mahdollisuuden päästä työhön ja oppimaan kieltä. Erikoissairaanhoidossa työtahti on kova ja töiden ketjutus tiukka, koska hoitoajat ovat lyhentyneet. Siellä hyvä paikallisten kielten osaaminen on elinehto ja lähtökohta sille, että kaikki menee oikeassa tahdissa ja virheettömästi. Potilasturvallisuus on tärkeä asia. Tulevaisuudessa hoitotapojen katsotaan muuttuvan siten, että potilaat / asiakkaat pyritään hoitamaan yhä enemmän kotona tai kodinomaisissa olosuhteissa. Tällaisilla kotikäynneillä niin sanottu pooli päivystävistä maahanmuuttajahoitajista voisi olla hyvä vaihtoehto. Toimenpiteiden jälkeen potilaat kotiutettaisiin hyvin nopeasti tai lähes välittömästi. Heitä ei enää otettaisi sairaalan vuodeosastoille samalla tavalla kuin nyt. Hoitaja menisi kotiin katsomaan vanhusta tai leikkauspotilasta 2 3 tunniksi, tutkisi tilanteen ja auttaisi alkuun. Lisäksi käyttöön voisi tulla tietotekniikka, joka mahdollistaisi potilaan seurannan sekä ohjeiden antamisen tietoverkon kautta (itseohjautuva hoito ja kuntouttava työote). Erikoissairaanhoidossa hoitohenkilökunnan paikallisten kielten osaaminen on välttämätöntä, samoin terveyskeskustyössä. Hoiva-alalla, esimerkiksi vanhustenhuollossa, on mahdollista ottaa vähemmän kieltä osaavia henkilöitä avustaviin tehtäviin. Niissä tehtävissä maahanmuuttajat voivat oppia kieltä sekä muitakin alalla ja suomalaisessa työelämässä tarvittavia valmiuksia (Kristina Anttilan haastattelu , Arja Tuomaalan haastattelu ). Sosiaali- ja terveysalallakin maailmanlaajuiset taloussuhdanteet vaikuttavat selvästi henkilökunnan saatavuuteen, sanoo Tuomaala. Erikoissairaanhoito on vetovoimaisempaa ja sinne saadaan helpommin sairaanhoitajia paikallisista oppilaitoksista kuin perusterveydenhoitoon. Lähihoitajien koulutusta on viime vuosina lisätty runsaasti. Siitä huolimatta lähihoitajiakin tarvittaisiin vielä lisää perusterveydenhuoltoon. Englanninkielisiltä koulutuslinjoilta valmistuvien hoitajien pääsy työelämään on erittäin haasteellista paikallisten kielten osaamattomuuden vuoksi. Joskus myös motivaatio paikallisten kielen opetteluun puuttuu englanninkielisiltä linjoilta valmistuvilta hoitajilta. 20

21 3. Tähänastisen työperäisen maahanmuuton muodot ja kokemukset julkishallinnossa Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueilla Julkinen työnvälitys, työ- ja elinkeinotoimisto, jossa Euroopan sosiaalirahaston osarahoittama hanke Bothnia Work on toiminut yhdessä Eures-verkoston kanssa, ovat yhdessä auttaneet työnantajia ulkomaisissa rekrytoinneissa. Palvelu on ollut ilmaista. Silloin, kun työvoimaa tietyille aloille on ollut vaikea saada kotimaasta, on autettu etsimään sitä EU/ETA-maista. Rekrytointi on ollut työnantajavetoista, eli on etsitty tietynlaista osaajaa jonkun työnantajan avoinna olevaan työpaikkaan. Euresin ja työperäisen maahanmuuton hankkeen (Bothnia Work) tarjoama apu rekrytointeihin lähteville yrityksille ja maahanmuuttajille: Tiedotus yrityksille ja työperusteisille muuttajille, yleisölle ja viranomaisille Yrityskäynnit, jolloin on kartoitettu yrityksen tarvetta ja kiinnostusta sekä kerrottu projektin palvelusta ja Eures-verkoston mahdollisuudesta auttaa löytämään ammattityövoimaa ulkomailta kyseisen yrityksen tarpeisiin. Paikat auki Eures-sivuille (useiden viikkojen mittainen aukioloaika), haku ja haluttaessa esikarsinta. Haluttaessa mahdollisuus käyttää kyseisen maan paikallisen Eures-neuvojan apua. Haastattelut (joissa hankkeen ja/tai Euresin edustaja on tarvittaessa mukana) joko ulkomailla tai Suomessa Yrityksen auttaminen ennen ulkomaisen työvoiman saapumista ja myös saapumisen jälkeen ulkomaiseen rekrytointiin liittyen työsopimuksen tekoon liittyen henkilöstöhallintoon ja työilmapiiriin liittyen tilanteessa, jossa yritykseen tulee ulkomainen työntekijä Maahanmuuttajan auttaminen ja tiedottaminen ennen ja jälkeen tänne saapumisen tietoa Suomesta ja yrityksestä, johon henkilö tulossa apu tarvittaessa asunnon hankkimisessa apu mahd. auton tuomisessa Suomeen apu rekisteröinneissä autetaan ammattipätevyyden hankkimisessa, jos kyseessä on ns. säännelty ammatti 21

22 apu työsopimuksen teossa apu perheen tänne tullessa sekä lasten saamisessa päiväkotiin tai kouluun autetaan puolison ammatin yhteensopivuuden selvittämisessä ja työpaikan löytämisessä mahdollisuus kielikurssiin apu pankkitilin avaamisessa, puhelimen hankinnassa, sähkö- ja internetsopimusten teossa ym. yhteyshenkilönä toimiminen yrityksen ja muuttajan välillä Kielivalmennuskoulutusta, suomi ja/tai ruotsi, työhön tulleelle työperäiselle maahanmuuttajalle Tarvittaessa muun koulutuksen järjestäminen maahanmuuttajan ja yrityksen tarpeisiin Suurilla kansainvälisillä yrityksillä on omat kanavansa työvoiman saamiseksi. Kyseiset yritykset ovat hyvin vetovoimaisia jo itsessään, jolloin ne saavat runsaasti spontaaneita hakemuksia. Myös ulkomaisista tytäryhtiöistä tulee osaajia ja täältä lähtee väkeä ulkomaisiin tytäryhtiöihin. Isot yritykset ottavat lisäksi juuri valmistuneista opiskelijoista parhaat suoraan paikallisista oppilaitoksista. Työperäisten maahanmuuttajien ja heidän perheenjäsentensä kanssa töitä tekevät tahot painottavat sitä, miten tärkeää kielen opiskelu on maahanmuuttajille. Tärkeää on myös entistä monipuolisempien kielenopiskelumahdollisuuksien järjestäminen, koska kaikille sama opiskelumuoto ei sovi. Lisäksi useampi vaihtoehto tarjoaa mahdollisuuden opiskella tehokkaasti useassa opiskelupaikassa samanaikaisesti. Paikallisen kielen riittävä hallitseminen on avain koko yhteiskuntaan, palveluihin ja itsestä sekä perheestä huolehtimiseen, eli itsenäiseen elämään. 4. Ulkomaalaisten rakenne ja määrä alueella Maahanmuuttajat ovat hyvin heterogeeninen ryhmä. Heidän lähtökohtansa ja syynsä tänne muuttoon voivat olla hyvin erilaiset ja siksipä on tärkeää tuntea tarkasti heidän tulotaustansa ja statuksensa. Oleskelulupa, kielitaito, koulutus, työkokemus, terveydentila ja psyykkiset kokemukset vaikuttavat suuresti heidän kykyynsä toimia yhteiskunnassamme. Ulkomaalaisten määrä Pohjmaan ELY-keskuksen alueella vuoden 2010 lopussa oli 7816 henkilöä, eli 3,2 % väestöstä. 22

23 Oleskelulupatyypit EU/ETA-alueen kansalainen ei tarvitse työntekijän oleskelulupaa tehdäkseen työtä Suomessa, vaan voi työskennellä EU:n vapaan liikkuvuuden nimissä pelkästään rekisteröitymällä paikallisella poliisilaitoksella sekä maistraatissa 3 kuukauden sisällä maahantulostaan. Pohjoismaiden kansalaiset (Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti) ilmoittavat Suomeen muutostaan maistraatissa viimeistään viikon kuluttua muuttopäivästä. (http://www.migri.fi/tietoa_muualla/eu-kansalaiset_ja_pohjoismaan_kansalaiset) EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevat henkilöt tarvitsevat voimassaolevan passin lisäksi oleskeluluvan ja/tai viisumin. Oleskeluluvan tyyppi vaikuttaa maahanmuuttajien oikeuksiin Suomessa esimerkiksi sosiaali- ja terveysasioissa. Lisäksi oleskeluluvan tyyppi vaikuttaa maahanmuuttajien mahdollisuuksiin saada viranomaispalveluita. Määräaikainen Jatkuva (A) jatkoa enintään 4 v. kerrallaan Tilapäinen (B) jatkoa enintään 1 v. kerrallaan 4 v. jatkuvan (A) oleskelun jälkeen Pysyvä (P) Kuvio 8. Oleskelulupatyypit (www.migri.fi) Oleskelulupa myönnetään, jos oleskelu kestää yli 3 kuukautta tai jos tulijalla on tarkoitus oleskelunsa aikana tehdä työtä. Ensimmäinen myönnettävä oleskelulupa on aina määräaikainen lupa joko jatkuvana tai tilapäisenä. Jatkuvaan lupaan voi saada jatkoa enintään 4 vuotta kerrallaan ja tilapäiseen lupaan enintään yhden vuoden kerrallaan. (www.migri.fi) Oleskelulupatyypit: P-lupa on pysyvä oleskelulupa A-lupa on jatkuva lupa (1 vuosi 4 vuotta) B-lupa on tilapäinen lupa (alle 1 vuosi korkeintaan 1 vuosi) Viisumi on lyhytaikaista ja tilapäistä (max. 3 kuukautta) vierailua varten myönnetty asiakirja niin sanotuista viisumivelvollisista maista. 23

24 Taulukko 1. Ulkomaan kansalaiset Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella , Lajiteltuna kansalaisten lukumäärän mukaan laskevasti. (Väestörekisterikeskus) 24

25 4.1 Työperäiset maahanmuuttajat Työperäiset maahanmuuttajat ovat työhön tulleita maahanmuuttajia. Työssä olevalla maahanmuuttajalla on lähes samat oikeudet sosiaali- ja terveysasioissa kuin Suomen kansalaisella, mikäli työperäisellä maahanmuuttajalla on vähintään kahden vuoden työsopimus Suomessa, ja hän on rekisteröitynyt poliisilla ja maistraatissa, sekä käynyt kansaneläkelaitoksella. 4.2 Paluumuuttajat Syntyperäisten suomalaisten jälkeläiset tai entiset Suomen kansalaiset ovat työnantajillemme arvokkaita paluumuuttajia, koska useilla heistä on valmiiksi vähintään toisen kotimaisen kielen taito sekä meidän yhteiskuntamme ja työelämämme tuntemus. Inkerinsuomalaisilta puuttuu kuitenkin usein työelämää ajatellen riittävä suomen kielen osaaminen. Paluumuuttajien pääsyä Suomeen takaisin on pyritty helpottamaan muun muassa oleskeluluvan helpommalla saannilla. Lisää tietoa migri.fi-sivustolta. (http://www. migri.fi/netcomm/ content) 4.3 Ulkomaalaiset opiskelijat alueella Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueella on runsaasti ulkomaalaisia opiskelijoita ja tulevaisuudessa määrän arvioidaan lisääntyvän. Opiskelu on Suomessa yleensä maksutonta. Ulkomaalainen opiskelija, joka ei ole Suomen kansalainen, voi saada Suomesta Kelan myöntämiä opiskeluun liittyviä tukia vain, mikäli hänet on rekisteröity Suomen väestörekisterijärjestelmään täällä vakinaisesti asuvaksi, ja täällä olon syy on muu kuin opiskelu: esimerkiksi työskentely, perhesiteet tai paluumuutto. Oppilaitoksissa olevat tutkinto-opiskelijat tulevat pääosin Euroopan ulkopuolisista maista. Syy siihen on, että korkeampaa koulutusta ei ole yhtä hyvin tarjolla Euroopan ulkopuolisissa, eli niin sanotuissa kolmansissa maissa. 25

26 Vaihto-opiskelijat puolestaan tulevat Suomeen yleensä Euroopasta. Opiskelijavaihto tapahtuu esimerkiksi Erasmus-opiskelijavaihdon kautta, jonka sääntöihin kuuluu maksuttomuus niin meille tuleville kuin meiltä lähtevillekin opiskelijoille. Oppilaitoksilla on myös omia vaihto-ohjelmia ulkomaisten yliopistojen ja oppilaitosten kanssa. Ulkomaalaisten opiskelijoiden suomen- ja ruotsin kielten taito on keskimäärin heikko. Usein ulkomaalaiset opiskelijat eivät edes ole tietoisia suomalaisten työmarkkinoiden vaateista, eli siitä, että useimmat työnantajat edellyttävät jonkintasoista paikallisten kielten osaamista. Olisi tärkeää lisätä merkittävästi pakollisia suomen- ja/tai ruotsin kielen kursseja ulkomaalaisten opiskelijoiden opintoohjelmaan. Tämän pitäisi olla edellytys tutkinnon saamiselle ja valmistumiselle oppilaitoksistamme. Lisäksi voisi olla pakollinen kielitesti, josta opiskelija saisi todistuksen valmistuttuaan. Kysely opiskelijoille Ulkomaalaiset opiskelijat ovat tyytyväisiä suomalaisiin korkeakouluihin ja opiskeluun niissä. Englantilainen konsulttiyritys The International Graduate Insight Group teki kansainvälisen vertailun opiskelijoiden tyytyväisyydestä korkeakouluunsa ja opiskeluunsa siellä. Selvitys perustuu viime vuoden marrasjoulukuussa tehtyyn Internet-pohjaiseen kyselyyn, johon osallistui kandidaatti-, maisteri- ja tohtoritason vaihto- ja tutkinto-opiskelijoita. Suomesta kaikkiaan 23 suomalaista korkeakoulua osallistui ulkomaisten tutkintoja vaihto-opiskelijoiden tyytyväisyyttä luotaavaan selvitykseen. Selvityksen Suomea koskevan osuuden koordinoinnista ja rahoituksesta vastasi CIMO. Kyselyyn vastasi liki kansainvälistä opiskelijaa; suomalaisissa korkeakouluissa heistä opiskeli Mukana oli korkeakouluja Alankomaista, Britanniasta, Hongkongista, Irlannista, Italiasta, Kanadasta, Luxemburgista, Ruotsista, Saksasta, Suomesta ja Yhdysvalloista. CIMOn teettämän selvityksen kaltaisia maakohtaisia tietopaketteja kerryttivät ainakin Ruotsi, Saksa ja Hollanti. Selvityksen mukaan 89 prosenttia ulkomaisista opiskelijoista on yleisesti ottaen tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä korkeakouluunsa ja opiskeluunsa Suomessa. Tyytyväisimmät opiskelijat tulevat Intiasta, Slovakiasta, Liettuasta, Latviasta, Tšekistä ja Venäjältä. Kriittisimmin suhtautuvat Ukrainasta, Meksikosta, Yhdysvalloista ja Unkarista tulevat opiskelijat. Suomea opiskelumaana ja suomalaista korkeakouluaan suosittelisi muille 83,9 prosenttia vastanneista: eurooppalainen keskiarvo oli 80,5, ja kaikkien tutkimusmaiden keskiarvo 79,1 prosenttia. Opiskelijoiden tyytyväisyyttä mitattiin neljässä 26

27 pääosiossa: opiskelussa, elämisessä ja asumisessa, tukipalveluissa ja opiskelun aloittamiseen liittyvissä tukipalveluissa. Kiitosta Erityisen tyytyväisiä opiskelijat ovat korkeakoulujen opiskeluolosuhteisiin ja ympäristöön kuten kirjastoihin, luentosaleihin, laboratorioihin, tietokoneluokkiin, IT-palveluihin ja tukipalveluihin. Myös Suomi maana saa kiitosta turvallisuuden ja yhteiskunnallisen vakautensa ansiosta. Kritiikkiä Huolta herättävät työllistymiseen liittyvät palvelut ja mahdollisuus löytää töitä valmistumisen jälkeen. Myös Suomen kalleus asumismaana saa tutkimuksessa kielteistä palautetta: kansainvälisen keskiarvon perusteella tämä on ulkomaisten opiskelijoiden mielestä suurin yksittäinen ongelma. Tulokset heijastavat sitä, että monet opiskelijat hakevat Suomesta vaihtovuosikokemuksen tai tutkinnon suoritettuaan myös työpaikkaa. Opiskelijoiden tarve saada uraneuvontaa, löytää jalansija Suomesta työskentelymaana ja ehkä myös kotimaana on uusi haaste korkeakouluille ja erityisesti myös suomalaiselle työelämälle, toteaa CIMOn johtaja Pasi Sahlberg. (Lisätiedot: Jaanaliisa Kuoppa puh , Seuraavassa on yhteenvetotaulukko selvityksestä, jossa kyseltiin Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueella toimivista kansainvälisistä koulutuksista. Kyseessä ovat opinahjot, joihin opiskelijat tulevat pääsääntöisesti ulkomailta. Selvitykseen ei siis ole otettu mukaan niitä lukuisia oppilaitoksia ja koulutusohjelmia, joita järjestetään maassa jo oleville maahanmuuttajille. Tarkemmat tiedot selvityksestä taulukon jälkeen. 27

28 Taulukko 2. Ulkomaalaiset opiskelijat eri oppilaitoksissa Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntien alueilla (2012, Bothnia Work -hanke) Yllä olevaan yhteenvetotaulukkoon on koottu yhteen oppilaitosten antamat tiedot tulevaisuuden (3 5 vuotta eteenpäin) keskimääräisistä, läsnä olevista, ulkomailta tulleista opiskelijoista vuositasolla Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntien alueella. Luvut ovat keskimääräisiä ja osittain arvioita. (Mainittu vain ne oppilaitokset, joihin kyselyhetken tiedon mukaan on tulossa opiskelijoita ulkomailta.) Vaasa Vaasan yliopisto Ulkomaiset maisteriopiskelijat tulevat kaksivuotiseen maisteriohjelmaan Vaasan yliopistossa. Valituilla opiskelijoilla on jo ulkomailta hankittu kandidaatin tutkinto suoritettuna. Alla mainituissa viidessä englanninkielisessä maisteriohjelmassa aloittaa vuosittain kansainvälisiä opiskelijoita. Tutkinto-opiskelijoista 78 % on Euroopan ulkopuolisista maista. Maisteriohjelmat ovat: Master s Degree Programme in International Business Master s Degree Programme in Finance Master s Degree Programme in Intercultural Studies in Communication and Administration Master s Degree Programme in Telecommunication Engineering Master s Degree Programme in Industrial Management Vaihto-opiskelijoita tulee partneriyliopistoista lähinnä Euroopasta (Saksa, Ranska, Espanja, Italia). Esimerkiksi vuonna 2010 tuli yli 3 kk:n vaihtoon 202 opiskelijaa. Vaasan yliopistoon on perustettu jatko-opiskelijoille tutkijakoulu. Sen tavoitteena on taata kaikille tohtoriopiskelijoille tasapuoliset mahdollisuudet korkeatasoiseen tutkijankoulutukseen.tarkoituksena on edistää tohtoriopintojen ja tutkimustyön suunnitelmallisuutta ja edistymistä tavoiteajassa. Tutkijakoulu edellyttää sekä opiskelijalta että ohjaajilta sitoutumista yhdessä sovittuihin tavoitteisiin. 28

29 Åbo Akademi Åbo Akademissa alkaa syksyllä 2012 Peace, Mediation and Conflict Research Studies, joka on kehityspsykologiaan kuuluva maisteriohjelma. Se toteutetaan yhdessä Tampereen yliopiston kanssa. Siitä on tarkoitus saada osaajia laajasti työelämän eri alueille, lähinnä liike-elämän ja elinkeinoelämän eri tilanteiden, muun muassa konfliktien, hallintaan. Siihen on hakenut opiskelijoita Pohjois- Amerikasta, USA:sta, mutta myös Suomesta. Ohjelma on sisällöllisesti selkeästi kansainvälinen maisteriohjelma. Åbo Akademissa opiskelee vuotta kohden jonkin verran ulkomaisia maisteri- ja tohtoriopintoja suorittavia vaihto-opiskelijoita vaihtelevan mittaisia ajanjaksoja. He menevät useimmiten heti valmistuttuaan takaisin kotimaihinsa. Svenska handelshögskolan (Hanken) Hankenin Vaasan kampuksella on kaksi englanninkielistä tutkinto-ohjelmaa, joissa aloittaa vuosittain uusia ulkomailta tulleita opiskelijoita seuraavasti: Master of Science in Economics and Business Administration 5-10 opiskelijaa/vuosi Doctor of Science in Economics and Business Administration 1-3 opiskelijaa/vuosi Maisteriohjelmassa on läsnä per vuosi keskimäärin 11 ulkomaista opiskelijaa. Sen lisäksi ulkomailta tulleita tohtoriopiskelijoita on vuosittain noin 11. Molempien ohjelmien ulkomaiset opiskelijat tulevat pääosin Euroopan ulkopuolisista maista. Näiden kansainvälisten opiskelijoiden määrä pysynee samalla tasolla seuraavat 3 5 vuotta. Vaihto-opiskelijoita Hankenin Vaasan kampuksella on keskimäärin viisitoista henkilöä vuodessa. Opiskelijat tulevat Alankomaista, Itävallasta, Saksasta ja Venäjältä. Vaihto-opiskelijoiden määrä kasvaa lähivuosina. Parin vuoden sisällä määrä on ainakin kaksinkertaistunut ja vaihto-opiskelijoita tulee myös Euroopan ulkopuolisista maista. Vaasan ammattikorkeakoulu (Vamk) Tutkinto-ohjelmat: Bachelor of Information Technology noin 40 uutta opiskelijaa / vuosi Bachelor of Business Administration noin 25 uutta opiskelijaa / vuosi Bachelor of Hospitality Management noin 8 uutta opiskelijaa / vuosi 29

30 Yhteensä noin 70 uutta opiskelijaa / vuosi noin 45 eri maasta. Tulevaisuudessa tulee todennäköisesti lisää sellaisia opiskelijoita, jotka ovat suorittaneet tutkinnon alkuosan muualla ja tulevat loppuajaksi tänne. Vaihto-opiskelijat tulevat yllä mainituille opintolinjoille. Lisäksi muutama voi tulla konetekniikan tai terveydenhoidon puolelle. Yhteismäärä opiskelijaa vuodessa. Yrkeshögskolan Novia (Vasa-enheterna) Tutkinto-ohjelmat ja tulevaisuuden suunnitelmat: Degree Programme in Nursing 15 aloituspaikkaa/vuosi Degree Programme in Environmental Engineering (ympäristötekn. ins.) 20 aloituspaikkaa/vuosi Vaasan ammattiopisto (Vao) Kokkilinjalla opiskelee vuosittain aloittavaa ulkomaista opiskelijaa. Kolmella vuosikurssilla opiskelijoita on yhteensä noin 30. Opiskelijat tulevat pääosin Euroopan ulkopuolisista maista. YA! Yrkesakademin i Österbotten (Vaasa) Practical nurse Syksyllä 2011 aloitti 22 opiskelijaa, joilla kaikilla oli jo kotimaastaan jotakin terveysalan koulutusta sekä lisäksi työkokemusta. Maaliskuussa 2011 valmistui 40 aasialaistaustaista lähihoitajaa. Tulevaisuudessa YA käynnistää uuden lähihoitajaopiskelijaryhmän tarpeen mukaan, eli esimerkiksi joka toinen vuosi. Pietarsaari Ammattikorkeakoulu Degree Programme in Tourism, jossa vuosittain 40 uutta opiskelijapaikkaa. Opiskelijat tulevat Afrikan maista, Aasiasta, Virosta, Puolasta ja Unkarista. Vaihto-opiskelijoita turismin koulutusohjelmaan ja muihin koulutusohjelmiin tulee vuosittain yhteensä keskimäärin 5 Sveitsistä, Ranskasta, Espanjasta ja Saksasta Erasmus-vaihto-ohjelman kautta. Alempi ammattikorkeakoulututkinto on lukukausimaksuton kaikille opiskelijoille. Myös Erasmus-vaihto-ohjelma välittää opiskelijoille ympäri Euroopan ilmaista vaihto-opetusta. 30

31 Novia Pietarsaaressa ei ole englanninkielisiä koulutusohjelmia. Kokkola Ammattikorkeakoulu Degree Programme in Nursing yhteensä 10 opiskelijaa terveydenhoitaja, opiskeluaika 4 vuotta sairaanhoitaja, opiskeluaika 3,5 vuotta Opiskelijat pääosin Euroopan ulkopuolelta, mutta joukossa muutama eurooppalainen. Tulevina vuosina aloituspaikoille otetaan edelleen 10 opiskelijaa.vaihto-opiskelussa nyt 4 henkilöä 3 kk:n ajan: yksi Venäjältä, yksi Espanjasta ja kaksi Saksasta. Tekniikka ja liiketalous 4 vuotta, Degree Programme in Business Management 20 opiskelijaa per vuosi, kesto 3,5 vuotta Chemistry and Technology 20 opiskelijaa per vuosi, kesto 4 vuotta Information Technology 20 opiskelijaa per vuosi, kesto 4 vuotta Pieni osa opiskelijoista on suomalaisia (ryhmästä riippuen 1 5 suomalaista/ ryhmä). Vieraskieliset tutkinto-opiskelijat tulevat pääosin Kiinasta, Afrikasta ja Euroopasta, vaihto-opiskelijat ovat 6 12 kuukautta ja tulevat Euroopasta. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto, Degree Programme in International Business Management (MBA). Opiskelijoiksi valitaan 20 opiskelijan ryhmä, joka sisältää 5-10 suomalaista, muut ovat ulkomaalaisia. Opinnoissa on 2 vuotta teoriaa ja yksi vuosi lopputyön tekemistä. Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto, Kannuksen yksikkö Karjalasta (pääosin) 2 vuoden välein 5 henkeä oppisopimuksella opiskelemaan karjataloutta maatalouslomittajiksi. Serbiasta (5 vuoden sopimus) 8 henkeä/vuosi opiskelemaan karjataloutta. Alkuopetuksena suomen kieltä lähtömaassa. Perhossa 2011 aloittanut 6 ukrainalaista maahanmuuttajaa maatalousalan perustutkintoa suorittamaan. He ovat olleet aikaisemmin turkistarhoilla töissä. 31

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

Minister Astrid Thors

Minister Astrid Thors Pohjoiskalottikonferenssi Nordkalottkonferens 21.08.2010 Minister Astrid Thors 20.8.2010 Peruskäsitteitä Maahanmuuttaja: Maahan muuttava henkilö. Yleiskäsite, joka koskee kaikkia eri perustein muuttavia

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja

Lisätiedot

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille 1 Teknologiateollisuus ry ja Metallityöväen Liitto ry ISBN

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö. 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1

Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö. 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1 Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1 Oleskelulupalajit Määräaikainen - tilapäinen (B) - jatkuva (A) Pysyvä (P) - voimassa toistaiseksi - 4 vuoden jatkuvan (A) oleskelun

Lisätiedot

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009 Sairaanhoito EU:ssa Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT), Itävalta (AT), Kreikka

Lisätiedot

OLESKELULUPA SUOMEEN TIETOSIVU MUUT KUIN EU/ETA-KANSALAISET

OLESKELULUPA SUOMEEN TIETOSIVU MUUT KUIN EU/ETA-KANSALAISET TIETOSIVU OLESKELULUPA SUOMEEN MUUT KUIN EU/ETA-KANSALAISET Suomeen tulevat ulkomaalaiset tarvitsevat yleensä oleskeluluvan pitkäaikaista oleskelua varten Suomessa. Tässä tietosivussa selostetaan yleisluonteisesti

Lisätiedot

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)

Lisätiedot

Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla

Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Orientoivat III / lokakuu 2014 Mira Pihlström Kansainvälisten asioiden koordinaattori 1) Erasmus-opiskelijavaihto 2)

Lisätiedot

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2012 Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelma, (Etelä-Savon Ely-keskus) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Ulkomaalaiset

Lisätiedot

18.02.2015 Tina Sundqvist. 1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS

18.02.2015 Tina Sundqvist. 1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS 18.02.2015 Tina Sundqvist 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen

Lisätiedot

EU-kansalaisiin verrattavia ovat ETA-maiden ja Sveitsin kansalaiset. ETA-maita ovat Islanti, Norja ja Liechtenstein.

EU-kansalaisiin verrattavia ovat ETA-maiden ja Sveitsin kansalaiset. ETA-maita ovat Islanti, Norja ja Liechtenstein. 1 EU-kansalaisen tulo Vantaalle SYKSY 2013 EU maita ovat Suomen lisäksi Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg,

Lisätiedot

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025 TraiNet-kyselyyn vastanneet. Työskentelen, toimin yrittäjänä tai opiskelen: 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 opetus- ja kulttuuriministeriössä

Lisätiedot

Sijoittumisen yhteisseuranta

Sijoittumisen yhteisseuranta Sijoittumisen yhteisseuranta Seuraavat korkeakoulut keräsivät vuonna 2009 yhteistyössä tietoa valmistuneistaan Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Hämeen

Lisätiedot

Maailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa. Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari

Maailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa. Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari Maailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO, 2014 Maailmalle - nyt! Opiskelu ulkomailla 2 Ensin

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011 Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 25.8.2011 Ulkomaantyöskentely lainvalintaa koskevat säännöt EI SOPIMUSTA EU/ETA -MAA SOPIMUSMAA Suomen kansallinen lainsäädäntö ja toisen maan

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Ulkomaista työvoimaa terveydenhuoltoon?

Ulkomaista työvoimaa terveydenhuoltoon? Ulkomaista työvoimaa terveydenhuoltoon? Labquality Days 6.2.2015 Helena Vertanen Työvoimapula Työvoimapulaa ammattihenkilöistä, erityisesti hoitajista on ollut noin 10 vuoden välein aina 1970-luvulta vuoteen

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Jyväskylän seudun työryhmän näkemyksiä 27.11.2008 2008 Olli Patrikainen Johtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Kannattavan Kannattavan

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Minäkö maailmalle? Quoi? Mihin? Comment? Qué? Miten? Cómo? Was? πώς;

Minäkö maailmalle? Quoi? Mihin? Comment? Qué? Miten? Cómo? Was? πώς; Minäkö maailmalle? Quoi? Mihin? Comment? Qué? Miten? Cómo? Was? πώς; Keski-Suomen TE-toimiston EURES-palvelut 2013 EURES European Employment Services 850 EURES-neuvojaa 32 EU/ETA-maassa, Suomessa 33. Keski-Suomen

Lisätiedot

Verkosto ulkomailla työskentelyn helpottamiseksi

Verkosto ulkomailla työskentelyn helpottamiseksi Verkosto ulkomailla työskentelyn helpottamiseksi Työllisyys & Euroopan sosiaalirahasto Työllisyys sosiaaliasiat Euroopan komissio 1 Eures Verkosto ulkomailla työskentelyn helpottamiseksi Eures Euroopan

Lisätiedot

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 31.8.2010 Eläketurvakeskus KOULUTTAA EU/ETA-maat ja Sveitsi 2 EU:n sosiaaliturva-asetukset 883/2004 ja 987/2009: EU: Belgia, Bulgaria, Espanja,

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

ULKOMAISTEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN. Osaaminen näkyväksi -seminaari 2.11.2010, Kuopio Opetusneuvos Raija Timonen, Opetushallitus

ULKOMAISTEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN. Osaaminen näkyväksi -seminaari 2.11.2010, Kuopio Opetusneuvos Raija Timonen, Opetushallitus ULKOMAISTEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN Osaaminen näkyväksi -seminaari 2.11.2010, Kuopio Opetusneuvos Raija Timonen, Opetushallitus ESITYKSEN SISÄLTÖ Tunnustamisen tarkoitus ja toimivalta Akateeminen ja

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Kansainvälisten tutkintoopiskelijoiden palvelutarve

Kansainvälisten tutkintoopiskelijoiden palvelutarve Kansainvälisten tutkintoopiskelijoiden palvelutarve Eeva Heikkilä Master s degree in Business Management and Entrepreneurship/HAMK Opintosihteeri TAMK Sisältö Työn tarkoitus Tutkimusmenetelmät Päätulokset

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Osaava maahanmuuttaja ohjausta maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen 20.11.2015 Turku, Turun yliopisto & NVL Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen

Lisätiedot

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Ritva Ala-Louko Lapin korkeakoulukonsernin kielikeskus Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto -strategia Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto Helsinki 28.5.2013 30.5.2013 Strategian tavoite Hallitusohjelma:

Lisätiedot

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Lainsäädäntö ja ohjeistus Opintotukilaki Opintotukiasetus Kotikuntalaki Hallintolaki Ulkomaalaislaki Kelan ohjeet Oikeuskäytäntö 2 Opintotuen

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

KV-asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen. Marjaana Lundqvist 27.8.2013

KV-asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen. Marjaana Lundqvist 27.8.2013 KV-asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen Marjaana Lundqvist 27.8.2013 Aihepiirit Yleistä ulkomaantyön vakuuttamisesta ja sosiaaliturvasta Työskentely EU- ja sosiaaliturvasopimusmaissa: vakuuttamista

Lisätiedot

Maailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille. Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Maailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille. Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Maailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Julkiset hyvinvointimenot

Julkiset hyvinvointimenot Julkiset hyvinvointimenot Talouden Rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kotitalouksien tulonsiirrot ja hyvinvointipalvelut 199 9, miljardia euroa vuoden 9 hinnoin Mrd. euroa 7 Tulonsiirrot

Lisätiedot

Ulkomaalaisten lupa-asiat. Ylitarkastaja Pentti Sorsa Maahanmuuttovirasto, Maahanmuuttoyksikkö 21.5.2012

Ulkomaalaisten lupa-asiat. Ylitarkastaja Pentti Sorsa Maahanmuuttovirasto, Maahanmuuttoyksikkö 21.5.2012 Ulkomaalaisten lupa-asiat Ylitarkastaja Pentti Sorsa Maahanmuuttovirasto, Maahanmuuttoyksikkö 21.5.2012 Viisumi vai oleskelulupa? Viisumi on maahantulolupa lyhytaikaista ja tilapäistä, enintään kolme kuukautta

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö Tehy ry 26.3.2010 1 Kansainvälisen rekrytoinnin Lähtökohtia

Lisätiedot

+ + Onko sinulla tai onko sinulla ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_OPI_040116PP +

+ + Onko sinulla tai onko sinulla ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_OPI_040116PP + OLE_OPI 1 *1079901* OLESKELULUPAHAKEMUS OPISKELUN PERUSTEELLA Tämä oleskelulupahakemuslomake on tarkoitettu sinulle, jonka oleskelun tarkoituksena on opiskelu suomalaisessa oppilaitoksessa, johon sinut

Lisätiedot

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja.

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja. Kielitaidon ja EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun osaamisen täydentäminen terveysalalla -työryhmä Laatia nykytilan kuvaus EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun terveydenhuollon ammattipätevyyden tunnistamisen

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta

Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta Aleksi Kalenius 2.4.2014 Perusopetuksen varassa olevat ja perusopetuksen varaan jääminen 2 Vailla perusasteen jälkeistä koulutusta 1970-2012 3 Vailla

Lisätiedot

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Kohtaammeko kulttuureja vai ihmisiä? seminaari Raisiossa 25.8.2015 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esityksen rakenne 1. Maahanmuutto - Suomeen

Lisätiedot

Työpaikan hakeminen laajentuneessa Euroopassa

Työpaikan hakeminen laajentuneessa Euroopassa Työpaikan hakeminen laajentuneessa Euroopassa Työllisyys & Euroopan sosiaalirahasto Työllisyys sosiaaliasiat CMI/Digital Vision Euroopan komissio 1 Mistä työtä voi hakea? Henkilöiden vapaa liikkuvuus on

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot

Työmarkkinat, sukupuoli

Työmarkkinat, sukupuoli Työmarkkinat, maahanmuuttajuus ja sukupuoli VTT Annika Forsander Eurooppalaisen maahanmuuton II maailmansodan jälkeiset vaiheet... Toisen maailmansodan jälkeen alkoi eurooppalaisen muuttoliikkeen ensimmäinen

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Miten Tampereen yliopisto kouluttaa työelämään orientoituneita ja kansainvälisesti toimintakykyisiä asiantuntijoita?

Miten Tampereen yliopisto kouluttaa työelämään orientoituneita ja kansainvälisesti toimintakykyisiä asiantuntijoita? Miten Tampereen yliopisto kouluttaa työelämään orientoituneita ja kansainvälisesti toimintakykyisiä asiantuntijoita? Kansainvälisten asioiden päällikkö Kaisa Kurki Opetuksen kehittämispäällikkö Liisa Ahlava

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot

Kansainväliset korkeakoulujen tutkinto-opiskelijat ja Suomessa jo olevien ulkomaalaisten pääsy korkeakoulutukseen

Kansainväliset korkeakoulujen tutkinto-opiskelijat ja Suomessa jo olevien ulkomaalaisten pääsy korkeakoulutukseen MAAHANMUUTON TULEVAISUUS 2020-strategian valmistelu, Keskustelutilaisuus kansainvälisistä korkeakouluopiskelijoista Keskustelun pääkysymykset: Kansainväliset korkeakoulujen tutkinto-opiskelijat ja Suomessa

Lisätiedot

Suosituimmat kohdemaat

Suosituimmat kohdemaat Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR

Lisätiedot

Työolojen kehityslinjoja

Työolojen kehityslinjoja Työolojen kehityslinjoja Anna-Maija Lehto anna-maija.lehto@stat.fi Työolotutkimukset! Työolosuhdetiedustelu 1972 - postikysely, koetutkimus! Työolosuhdetiedustelu 1977 - käynti, otos 7500 työllistä - vastausprosentti

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen

Lisätiedot

Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista. 29.3.2016 Tilasto- ja tietovarastoryhmä

Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista. 29.3.2016 Tilasto- ja tietovarastoryhmä Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista 29.3.216 Tilasto- ja tietovarastoryhmä OPINTOTUKIMENOT, OPINTOLAINAT JA TAKAUSVASTUUT Opintotukimenot 199 215 1 Milj. euroa (vuoden 215 rahana)

Lisätiedot

Opiskelemaan Saksaan. 19.5.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO ja Saksan liittotasavallan suurlähetystö

Opiskelemaan Saksaan. 19.5.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO ja Saksan liittotasavallan suurlähetystö Opiskelemaan Saksaan 19.5.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO ja Saksan liittotasavallan suurlähetystö OPISKELEMAAN SAKSAAN 2 Saksa on suosittu kohdemaa perinteikäs yliopistomaa

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET

KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET Comenius Euroopan unionin ohjelma kouluopetukselle KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET Comenius-ohjelma Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville

Lisätiedot

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Metropolian opo-info 2.11.2012. Vieraskielinen yhteishaku VKYH 2013

Metropolian opo-info 2.11.2012. Vieraskielinen yhteishaku VKYH 2013 Metropolian opo-info Vieraskielinen yhteishaku VKYH 2013 Metropolian VKYH koulutustarjonta 2013 Vieraskielisessä yhteishaussa (VKYH) on tarjolla yhteensä 10 koulutusohjelmaa: Tutkinto Koulutusohjelma Aloituspaikat

Lisätiedot

Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa?

Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa? Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa? VAIKO-projekti, Lapin ELY-keskus Mirva Petäjämaa MAKO-verkostojen kokoukset 12. - 13.9.2012 Strategian rakenneluonnos Esipuhe NYKYTILA *Lappi maahanmuuton

Lisätiedot

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja!

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Akateemiselta asiantuntijalta edellytetään monipuolista viestintä-osaamista. Kansainvälinen

Lisätiedot

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko Green Care seminaari Kokkolan työvoiman palvelukeskus 1 Kokkolan työvoiman palvelukeskus (TYP) Työvoiman palvelukeskus on TE-toimiston, kaupungin sekä KELAN yhteinen palveluyksikkö Tavoitteena on moniammatillisesti

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013 Anne Kumpula 2000 1800 1600 1400 1858 Pirkanmaan maahanmuuttajat työllisyyskoodin mukaan

Lisätiedot

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille TE-palvelut yrityksille ja työnantajille te-palvelut.fi Kun yrityksessä tarvitaan uutta, osaavaa työvoimaa tai näköpiirissä on uutta osaamista vaativa muutostilanne, kannattaa hyödyntää TE-palveluja. Olemme

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Palveluesimies Päivi Kuusela Osaamisen kehittämispalvelut, nuoret 1 5.11.2013 TE-palvelut Lappi Päivi Kuusela TEM:n linjaukset nuorisotakuun toteuttamisessa TE-hallinnossa

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

Tuuleta Osaamistasi Euroopassa

Tuuleta Osaamistasi Euroopassa www.europass.fi Tuuleta Osaamistasi Euroopassa Työ- tai opiskelupaikan hakeminen ja osaamisen osoittaminen ulkomailla Näin kokoat Europassin: mistä Europassin saa, miten sitä käytetään Osaamisen osoittaminen

Lisätiedot

alueen ulkopuolelta: keskeiset kehittämistarpeet

alueen ulkopuolelta: keskeiset kehittämistarpeet Sairaanhoitajien ja lähihoitajien rekrytointi EU/ETA alueen ulkopuolelta: keskeiset kehittämistarpeet Hyvä-ohjelman toteutus Kehittämishankkeen suunnittelukokous 2.2.2012 Minna Vanhala-Harmanen Toimitusjohtaja

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Metropolian opo-info 1.11.2013. Vieraskielinen yhteishaku VKYH 2014

Metropolian opo-info 1.11.2013. Vieraskielinen yhteishaku VKYH 2014 Metropolian opo-info 1.11.2013 Vieraskielinen yhteishaku VKYH 2014 Metropolian VKYH koulutustarjonta 2014 Vieraskielisessä yhteishaussa (VKYH) on tarjolla yhteensä 9 koulutusta: Tutkinto Koulutus Aloituspaikat

Lisätiedot

Juuret ja Siivet Kainuussa

Juuret ja Siivet Kainuussa Juuret ja Siivet Kainuussa Maahanmuuttajat aktiiviseksi osaksi kainuulaista yhteiskuntaa 2008-2012 Kainuun Nuotta ry 19.-20.5.2011 Anneli Vatula Kansainvälistyvä Kainuu Kuva: Vuokko Moilanen 2010 Toimintaympäristö

Lisätiedot

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Riitta Topelius Kehittämispäällikkö Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi -seminaari Kuntamarkkinat 12.9.2012 27.9.2012 1 Ylä-Savo 27.9.2012 2 Väestö ja työpaikat Iisalmi noin

Lisätiedot

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomi on pieni avotalous, joka tarvitsee dynaamisen kilpailukykyisen yrityssektorin ja terveet kotimarkkinat

Lisätiedot

Työskentely ja työnhaku ulkomailla

Työskentely ja työnhaku ulkomailla Työskentely ja työnhaku ulkomailla Miksi lähteä töihin ulkomaille? Uudet haasteet Opit uutta Työskentelytavat, kommunikointi, kulttuuri, kieli Verkostoidut Työkokemus Työkokemus ulkomailta on sinulle eduksi

Lisätiedot

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA 14.06.2005-15.07.2005 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 803/803. Yrityksen toimiala D - Teollisuus 225 28,0% K - Kiinteistöalan toiminta,

Lisätiedot

Kansainvälinen työharjoittelu. Kansainvälisty. kätevästi palkkaamalla. harjoittelija

Kansainvälinen työharjoittelu. Kansainvälisty. kätevästi palkkaamalla. harjoittelija Kansainvälinen työharjoittelu Kansainvälisty kätevästi palkkaamalla ulkomainen harjoittelija Hyvä työnantaja! CIMO järjestää yhdessä oppilaitosten, opiskelijajärjestöjen ja työhallinnon kanssa ulkomaisille

Lisätiedot

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjyys Konsultit 2HPO 1 Jos saisi valita yrittäjä- ja palkansaajauran välillä Liettua Kiina USA Kreikka Latvia Bulgaria Italia Ranska Irlanti EU-27 Viro Espanja Iso-Britannia Alankomaat Belgia Saksa

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot