hyväksikäyttöön. lumen laatu ja sulaminen, jäätiköiden massatase ja merijään ajelehtiminen.

Transkriptio

1 mat.luonnont.sivut :03 Sivu 96 GEOFYSIIKKA Internet-kotisivu: Telekopio: Opintoneuvonta ja HOPS-yhdyshenkilö: Professori Matti Leppäranta, puh , Vastaanotto: ti 14 15, huone D311. Kansainväliset asiat ja JOO-asiat: Ks. fysiikka. Yleistä Geofysiikan tutkimuskohteina ovat kiinteän maan, vesivaipan, ilmakehän, lähiavaruuden ja aurinkokunnan fysikaaliset ilmiöt. Geofysiikassa annetaan opetusta vesivaipan ja kiinteän maan erikoistumislinjoilla. Geofyysikot toimivat alan tutkimus- ja opetustöissä, alue- ja yhdyskuntasuunnittelun parissa, ympäristöhallinnon tehtävissä sekä kansainvälisissä tehtävissä. Geofysiikka liittyy läheisesti useisiin laajoihin luonnontieteellisiin tutkimussuuntiin. Tällaisia ovat ympäristöntutkimus ja -suojelu, luonnonvarojen hyödyntäminen, ilmastomuutosten vaikutukset, napa-alueet, maapallon geologinen kehitys sekä luonnononnettomuudet ja luonnonkatastrofit. Geofysiikan kurssien käyttämät oppikirjat ovat saatavilla Kumpulan tiedekirjastossa. Joitakin kurssikirjoja on saatavissa myös Ilmatieteen laitoksen, Merentutkimuslaitoksen, Suomen Ympäristökeskuksen, Seismologian laitoksen tai Geologian tutkimuskeskuksen kirjastoissa sekä yliopiston opiskelijakirjastossa. Luentomonisteita on myytävänä Yliopistopainon monistemyynnistä Exactumin 1. kerroksessa. Geofysiikan laboratoriossa on pieni käsikirjasto. Vesivaipan Fysikaalinen meritiede eli oseanografia tutkii merten lämpötaloutta, suolaisuutta, kiertoliikettä, vedenkorkeutta, aallokkoa ja jääoloja. Tutkimus tukeutuu kenttätyöskentelyyn merellä, kaukokartoitussatelliitteihin ja matemaattisiin malleihin. Suomen merentutkimus kohdistuu lähinnä Itämereen, Pohjois-Atlanttiin sekä napameriin. Valtamerillä on keskeinen merkitys maapallon ilmastokysymyksissä, ja Itämeren kansallinen ja pohjoiseurooppalainen merkitys on puolestaan suuri. Alan käytännön sovellukset liittyvät merenkulkuun, kalastukseen, muuhun merten hyötykäyttöön ja meriympäristön suojeluun. Hydrologia tutkii mantereiden vesiä (järvet, joet ja maaperän vedet) ja veden kiertokulkua. Tärkeimpänä ja historiallisena kysymyksenä on ollut talousveden ja kasteluveden saatavuus sekä niiden hyvä laatu. Maapallon elämä ja sen tulevaisuus ovat tästä riippuvaisia. Tutkimuksen kohteita ovat sadeveden valunta järviin ja suotautuminen maaperään, järvien ja jokien dynaamiset ja termiset prosessit, maavesi ja pohjavesi, aineen kulkeutuminen hydrologisen kiertokulun yhteydessä sekä veden laatu. Hydrologian sovellukset liittyvät näin ollen läheisesti ympäristötutkimukseen sekä vesivarojen suojeluun ja hyväksikäyttöön. Kryologia eli lumen ja jään tutkii lunta, jäätiköitä, routaa sekä merten ja sisävesien jääpeitettä eli veden kiinteätä olomuotoa maapallolla. Näillä kysymyksillä on suuri merkitys napa-alueiden olosuhteissa ja ekologiassa sekä globaalissa ilmastossa. Kryologia on erityisesti Suomen oloissa merkittävä ala, ja sen käytännön sovellukset liittyvät talvikauden teknisiin ongelmiin, talvikauden ekologiaan ja ympäristökysymyksiin. Tutkimuskohteita ovat esimerkiksi lumen laatu ja sulaminen, jäätiköiden massatase ja merijään ajelehtiminen. Kiinteän maan Geodesian tehtävänä on maapallon koon, muodon ja painovoimakentän määrittäminen, maanpinnan kuvaaminen sekä mittausten suorittaminen kartastotöiden pohjaksi. Koordinaattijärjestelmien luominen ja ylläpito tapahtuu avaruusja satelliittigeodesian (mm. GPS) menetelmin. Paikallisissa mittauksissa käytetään näiden lisäksi terrestrisiä menetelmiä. Painovoimamittauksia tarvitaan mm. fysikaalisessa geodesiassa maapallon painovoimakentän muodon määrittämiseksi. Geodeettisia menetelmiä käytetään laajasti hyväksi myös muissa geofysikaalisissa tutkimuksissa. Geomagnetismi tutkii maapallon nykyistä magneettikenttää ja sen aikavaihteluita. Tavoitteena on kentän ja sen ajallisten ja paikallisten muutosten syiden selvittäminen. Käytännössä tietoja magneettikentästä tarvitaan mm. malminetsinnässä ja navigoinnissa. Paleomagnetismissa tutkitaan maapallon muinaista magneettikenttää, tämän ajallisia vaihteluita sekä napaisuuskäännöksiä. Näitä voidaan 96

2 mat.luonnont.sivut :03 Sivu 97 hyödyntää mm. mannerlaattojen liikkeiden määrittämisessä. Yhdessä seismisten ja painovoimamittausten kanssa magneettiset ja sähkömagneettiset tutkimukset antavat tietoa planeettamme ja muiden planeettojen sekä niiden kuiden rakenteista ja koostumuksista. Pohjana näille tutkimuksille on kivien, mineraalien ja ekstraterrestristen kappaleiden kuten meteoriittien petrofysikaalisten ominaisuuksien tunteminen. Seismologia tutkii maanjäristyksiä ja niihin liittyviä ilmiöitä, maapallon kuoren ja sisustan rakennetta ja fysikaalisia ominaisuuksia. Seismologia on tehokkain maapallon sisustan tutkimusmenetelmistä. Sillä on merkitystä mm. paikallisten maanjäristysriskien (ja näin tsunamien) arvioinneissa sekä ydinräjäytysten erottamisessa maanjäristyksistä. Seismisiä menetelmiä käytetään lisäksi maa- ja kallioperätutkimuksissa, litosfäärin rakenteen ja ominaisuuksien tutkimuksissa, maa- ja vesirakennustöiden suunnittelussa sekä malmien ja öljyn etsinnässä. Planetaarinen tutkii aurinkokuntamme planeettojen ja niiden kuiden rakenteita, koostumuksia ja kehitystä geofysiikan näkökulmasta alkaen aurinkokuntamme synnystä aina tämän päivän luotainten antamiin tuloksiin asti. Tutkimuksen kohteita ovat myös meteoriittien, asteroidien ja komeettojen geofysikaaliset piirteet ja näiden pienkappaleiden jättämät törmäysjäljet eli impaktikraatterit aurinkokuntamme kappaleiden pinnoilla. Työmarkkinat Geofysiikka tarjoaa hyvän koulutuspohjan maapallon vesien ja kiinteän maan tutkimukseen, ympäristönsuojeluun, ympäristöteknologiaan, ilmastotutkimukseen sekä aurinkokuntaan liittyvään tutkimukseen. Suurin osa valmistuneista työskentelee alan tutkimuslaitoksissa kotimaassa ja ulkomailla. Näiden alojen merkityksen korostuminen lisää myös geofysiikan alan tutkijoiden tarvetta tulevaisuudessa. Yleisiä opinto-ohjeita Fysikaalinen meritiede, hydrologia ja kryologia muodostavat vesivaipan erikoistumislinjan. Geodesia, geomagnetismi ja seismologia muodostavat kiinteän maan erikoistumislinjan. Planetaarinen opetetaan kiinteän maan erikoistumislinjan yhteydessä. Perusopinnot ovat molemmille linnoille yhteiset. Aineopinnoissa ja kandidaattivaiheessa valitaan erikoistumislinja, ja maisteriopinnoissa valitaan linjalta oma erikoisala. Pro gradu tutkielma tehdään yleensä geofysiikan laboratorion tutkimusprojekteissa professorien johdolla tai alan tutkimuslaitoksissa dosenttien ohjaamina. Opetus tapahtuu suurelta osin päätoimisten opettajien johdolla, eräiden erikoisalojen opetuksesta huolehtivat dosentit ja kurssiopettajat. Opetusta koordinoivat ja ohjaavat vesivaipan erikoistumislinjalla prof. Matti Leppäranta (kryologia ja hydrologia) ja prof. Bert Rudels (fysikaalinen meritiede) sekä kiinteän maan erikoistumislinjalla prof. Lauri J. Pesonen. Useimpiin geofysiikan kursseihin liittyy pakollisia harjoituksia, jotka ovat laskuharjoituksia, laboratoriotöitä tai kenttätyöharjoituksia. Käytäntö vaihtelee kursseittain. Opintoihin erillisenä kuuluvien harjoitustöiden ja -aineiden sekä tutkielmien suorittamisesta saa lisätietoja geofysiikan osaston professoreilta. Kunkin luentokurssin lopussa on opettajan järjestämä tentti. Kursseja on mahdollista suorittaa myös yleisissä tenttitilaisuuksissa.. Tenttiarvostelu vastaa pistemäärää suhteessa maksimiin: 1/5 (45 55%), 2/5 (55 65%), 3/5 (65 75%), 4/5 (75 85%), 5/5 (85 100%). Kurssien suorittamiseksi on harjoituksista tehtävä vähintään 30%. Geofysiikan kursseja voi tenttiä tarvittaessa syyskuun, marraskuun, tammikuun ja toukokuun fysiikan laitostenteissä. Tentteihin ilmoittaudutaan joko geofysiikan osastolla olevaan kansioon tai sähköisesti osoitteessa: Äidinkielen viestintään kuuluvat Geofysiikan harjoitusaine (2 op) ja Äidinkielen seminaari (2 op). Harjoitusaine on alan kirjallisuuteen perustuva essee. Seminaari pidetään geofysiikan ja meteorologian oppiaineiden yhteisenä, ja siinä kukin opiskelija pitää opettajan antamasta aiheesta esityksen ja toimii toisen opponenttina. Geofysiikan syventävien opintojen seminaari (5 op) suoritetaan osallistumalla kahden lukukauden ajan viikoittaisiin maanantaiseminaareihin ja pitämällä seminaariesitelmä omasta pro gradu työstä. Vaihtoehtoisesti sen voi suorittaa kiinteän maan linjan seminaarikurssina. 97

3 mat.luonnont.sivut :03 Sivu 98 Kandidaattitutkinnon sivuaineina geofysiikassa on pakollisena fysiikan perusopintokokonaisuus (2) ja toisena sivuaineena tulee olla jonkin toisen luonnontieteen aineen perusopintokokonaisuus (2). Valinnaisen sivuaineen mukaan (esim. matematiikka, teoreettinen fysiikka, geologia, tähtitiede, meteorologia, limnologia, kemia, tietojenkäsittelytiede ja ympäristötiede) voi erikoistua teoreettiseen tutkimukseen, ympäristöalaan tai kokeellisen geofysiikan alaan. Kiinteän maan geofysiikan erikoistumislinjalla suositellaan geologiaa ja/tai tähtitiedettä toiseksi sivuaineeksi. Maisteritutkintoa varten näitä sivuaineopintoja syvennetään tai valitaan vielä kolmas sivuaine. FM tutkintoon kuuluva työharjoittelu on laajuudeltaan 1 10 op. Sen voi suorittaa geofysiikan laboratorion kesätöissä tai muissa tutkimusyksiköissä geofysiikan dosenttien tutkimushankkeissa ja ohjauksessa. Jatkotutkinnot Vesivaipan ja kiinteän maan geofysiikan linjalla voi suorittaa filosofian lisensiaatin tai filosofiantohtorin tutkinnon. Nämä koostuvat jatko-opinnoista ja opinnäytetyöstä. Opintokokonaisuusmerkinnät Opintokokonaisuuksien arvosanat perustuvat osasuoritusten arvosanojen opintopistemäärillä painotettuun keskiarvoon, asteikko on 1 5. Minimilaajuuden ylittävien suoritusten painotusta voidaan kuitenkin harkita sen mukaan miten tärkeitä ne ovat kokonaisuuden kannalta. Suorituksia, joista annetaan vain hyväksymismerkintä, ei oteta huomioon arvosanassa. Merkinnän opintokokonaisuudesta saa geofysiikan professoreilta. Merkintää varten tarvitaan opintorekisteriote ja opintokokonaisuuslomake, johon kirjataan kokonaisuuteen kuuluvat opintosuoritukset. Lomakkeen saa laitoksen toimistosta tai tiedekunnan nettisivulta. Opintokokonaisuuden arvosanaksi kirjataan saatu keskiarvo kokonaisluvuksi pyöristettynä, mutta rajatapauksissa arvosanaa voidaan harkita opiskelijan suoritustason pitkän aikavälin kehityssuunnan perusteella. Pro gradu -tutkielma arvostellaan käyttämällä asteikkoa: laudatur, eximia cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, cum laude approbatur, non sine laude approbatur, lubenter approbatur, approbatur. Tutkielman arvosana ei vaikuta syventävien opintojen arvosanaan. Opintojen järjestys Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa luonnontieteiden kandidaatin (LuK), filosofian maisterin (FM), filosofian lisensiaatin (FL) ja filosofian tohtorin (FT) tutkinto. Geofysiikan opinnoista Geofysiikan johdantokurssi ja eri alojen peruskurssit kannattaa sijoittaa opintojen alkuun. Sivuaineopinnoista ainakin matemaattisten menetelmien ja fysiikan opinnot olisi syytä suorittaa ennen vaativampia aineopintojen kursseja. Seminaarien kuunteleminen kannattaa aloittaa aikaisin. Samalla saa kosketuksen siihen, mitä omalla alalla tapahtuu. Kieliopinnot kannattaa myös sijoittaa opintojen alkupuolelle. Geofysiikan opiskelijoiden ainejärjestö Geysir ry:n ( laatimaa opintopolkua voidaan käyttää apuna opintojen suunnittelussa. Opintopolku on esitetty myös Geofysiikan laboratorion kotisivuilla, joilla löytyvät myös kurssikuvaukset. Perusopintotason kurssit pidetään joka vuosi ja aineopintotason kurssit vähintään joka toinen vuosi. Kursseja, joita ei kyseisenä vuonna luennoida, voidaan suorittaa myös kurssimateriaalin pohjalta laitostenteissä. Geofysiikan alan kursseja luennoidaan myös Teknillisen korkeakoulun eri osastoilla Espoon Otaniemessä. Näiden kurssien sopivuudesta tulee neuvotella osaston professorien kanssa. Ohjeellinen opintopolku LuK-tutkintoa varten (3 vuotta, vähintään 180 op) 1. VUOSI SYKSY (34 OP) Mekaniikka, 9 op Fysikaalisten tieteiden esittely, 3 op Perusopintojen laboratoriotyöt (osa 1), 1 op Matemaattiset apuneuvot I ja II, op Geofysiikan johdantokurssi, 1. VUOSI KEVÄT (36 OP) Meritieteen peruskurssi, Sähkömagnetismi ja sähködynamiikka, op Aaltoliike ja kentät, Perusopintojen laboratoriotyöt (osa 2), 2 op Kiinteän maan I, Hydrologian peruskurssi, 98

4 mat.luonnont.sivut :03 Sivu 99 TVT-ajokortti, 3 op Toinen kotimainen kieli, 3 op HOPS alkaa 2. VUOSI (57-58OP) Geomagnetismi, Havaintojen tilastollinen käsittely, 3 op Vieras kieli, 4 op Tieto- ja viestintätekniikan opintoja, 3 op Sivuaineopintoja Aineopintoja (linjavalinnan mukaan): Vesivaipan erikoistumislinja Meteorologian ja säähavainnonteon perusteet, 5 op Virtausoppi, 10 op Vesivaipan mittausmenetelmät, Kiinteän maan erikoistumislinja Kiinteän maan II, Petrofysiikan peruskurssi, 8 op Satelliittipaikannus, 3. VUOSI (47 OP) Kaukokartoitus, 4 op Aikasarja-analyysi I, Geofysiikan harjoitusaine, 2 op Kandidaatin tutkielma, 6 op ja kypsyysnäyte Äidinkielen seminaari, 2 op Sivuaineopintoja Aineopintoja (linjavalinnan mukaan): Vesivaipan linja Sovellettu hydrologia, Deskriptiivinen oseanografia, Lumen ja jään, Itämeren oseanografia I, Rajakerroksen fysiikka I, Fysikaalisen klimatologian perusteet, Kiinteän maan erikoistumislinja Käytännön seismologia, Geodesia, Paleomagnetismi, Kiinteän maan geofysiikan kenttäkurssi, 8 op Kiinteän maan geofysiikan laboratoriotyöt, Seismiset aallot, Sovelletun geofysiikan perusteet, Planetaarinen, Opiskelu ulkomailla Kansainväliset vaihto-ohjelmat ja eräät säätiöt tarjoavat mahdollisuuksia suorittaa osan opinnoista ulkomailla. Geofysiikan opiskelijoita on säännöllisesti ollut opiskelemassa Huippuvuorilla (UNIS) ja pohjoismaisilla intensiivikursseilla. Geofysiikka sivuaineena Yleensä aineopintojen ja syventävien opintojen suorittaminen edellyttää matematiikan ja fysiikan perustietoja. TUTKINTOVAATIMUKSET Näiden tutkintovaatimusten mukaan opiskelevat tai myöhemmin opintonsa aloittaneet opiskelijat. Vanhasta tutkintojärjestelmästä uuteen siirtyjät voivat suorittaa tutkintonsa jälkeisten uuden järjestelmän mukaisten tutkintovaatimusten mukaan. Geofysiikkaan kuuluvat kiinteän maan geofysiikan linja ja vesivaipan geofysiikan linja. Perusopinnot ovat näille linjoille yhteiset. Opintojakson kuuluessa sekä geofysiikan että jonkin sivuaineen opintoihin sen voi korvata, ellei toisin ole mainittu, muilla opinnoilla siten, että tutkinnon opintopistemäärä täyttyy. LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO (180 OP) 1. Pääaineopinnot (9) GEOFYSIIKAN PERUSOPINNOT (25 OP) Geofysiikan johdantokurssi, Kiinteän maan I, Geomagnetismi, Hydrologian peruskurssi, Meritieteen peruskurssi, GEOFYSIIKAN AINEOPINNOT (70 OP) Pakolliset aineopinnot (5) Aikasarja-analyysi, Kaukokartoitus, 4 op Kandidaatintutkielma, 6 op Kypsyysnäyte 99

5 mat.luonnont.sivut :03 Sivu Virtausoppi, 10 op Vesivaipan mittausmenetelmät, Deskriptiivinen oseanografia, Itämeren oseanografia I, Sovellettu hydrologia, Lumen ja jään, Meteorologian ja säähavainnonteon perusteet, (meteorologia) Jos suoritetaan osana meteorologian opintoja, korvataan jollakin geofysiikan aineopintokurssilla Kiinteän maan II, Geodesia, Käytännön seismologia, Petrofysiikan peruskurssi, Satelliittipaikannus, Planetaarinen, Kiinteän maan geofysiikan laboratoriotyöt, Paleomagnetismi, Valinnaiset aineopinnot (1 seuraavista kursseista) Hydrogeologian perusteet, 3 op (geologia) Ympäristögeologia, 2 op (geologia) Paikkatiedon käsittely, (menetelmätieteet) Rajakerroksen fysiikka I, (meteorologia) Fysikaalisen klimatologian perusteet, (meteorologia) Geodesia, Planetaarinen, Kiinteän maan geofysiikan kenttäkurssi, Seismiset aallot, Sovelletun geofysiikan perusteet, 5 op Yleinen geologia, 7 op (geologia) Oppiaineen vastuuprofessorin kanssa sovitun ja HOPS-suunnitelmaan kirjatun mukaan valinnaisia kursseja voi ottaa myös muilta erikoistumislinjoilta, toisesta koulutusohjelmasta tai toisesta yliopistosta. 2. Sivuaineopinnot (vähintään 50 op) Sivuaineiden tulee koostua fysiikan perusopintokokonaisuudesta (2) ja jonkun toisen luonnontieteen aineen perusopintokokonaisuudesta (2). Kiinteän maan linjalle suositellaan geologiaa tai tähtitiedettä. 3. Muut opinnot (3) LUK MUUT OPINNOT (35 OP) Työelämään orientoivia opintoja: Fysikaalisten tieteiden esittely, 3 op Matemaattiset apuneuvot I, 8 op, tai vastaavat tiedot Havaintojen tilastollinen käsittely, 3 op Henkilökohtainen opintosuunnitelma, 1 op Toinen kotimainen kieli, 3 op Vieras kieli (johon kuuluu suullinen ja kirjallinen osuus), 4 op Äidinkielinen viestintä, 4 op, joka koostuu seuraavista kahdesta opintojaksosta: Geofysiikan harjoitusaine, 2 op Äidinkieli (seminaariesitelmä), 2op Tieto- ja viestintätekniikan opinnot, 6 op Tämä voi koostua esimerkiksi seuraavista kahdesta opintojaksosta: TVT-ajokortti, 3 op Tieteellinen laskenta I, 3 op Vapaasti valittavat opinnot, 3 op. Nämä voivat sisältää myös lisää valinnaisia geofysiikan aineopintoja. FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTO (120 OP) 1. Pääaineopinnot (80 op) GEOFYSIIKAN SYVENTÄVÄT OPINNOT (80 OP) Pakolliset (yhteiset) syventävät opinnot (62 op) Erikoistumislinjat sisältävät pakollisia (ydinaineksen kurssit) ja valinnaisia kursseja. Valinnaisissa opinnoissa kurssit A sisältävät erikois- 100

6 mat.luonnont.sivut :03 Sivu 101 tumislinjan valinnaisen ydinaineksen ja kurssit B ovat erikoistumislinjan keskeisimmät valinnaiset syventävät kurssit. Kurssit C ovat erikoistumisopintoja ja erikoistumislinjan jatko-opintojen kursseja, joita ei pääsääntöisesti tulisi suorittaa ennen A- ja B-kursseja. Oppiaineen vastuuprofessorin kanssa sovitun ja HOPS-suunnitelmaan kirjatun mukaan kursseja voi ottaa myös muilta erikoistumislinjoilta, toisesta koulutusohjelmasta tai toisesta yliopistosta Geofysiikan syventävien opintojen seminaari, Pro gradu tutkielma, 40 op Kypsyysnäyte Turbulenssioppi, Rannikko-oseanografia, Matemaattiset mallit hydrosfäärin fysiikassa, Geofysiikan kenttäteoria, Litosfääri, Geotermiikka, Valinnaiset syventävät opinnot 20 op seuraavista kursseista) A Ydinaineksen kurssit Veden pinta-aallot, Dynaaminen oseanografia I, Glasiologia, B Syventävät kurssit Mikrometeorologian ja hydrologian kenttäkurssi, 4 op Globaali hydrologia, Routa, Jokien dynamiikka, Valtamerten kiertoliike, Meritieteen kenttäkurssi, Lumen ja jään kenttäkurssi, C Erikoistumiskurssit Luonnonvesien optiikka, Itämeren oseanogafia II, Järvien fysiikka, Merten jääolot, Napameret, Jatkuvan aineen mekaniikka, 10 op (teoreettinen fysiikka) A Ydinaineksen kurssit Maanjäristysseismologia, Advanced topics in solid earth geophysics, B Syventävät kurssit Tektoniikka, (geologia) Maan painovoimakenttä, (TKK) Routa, C Erikoistumiskurssit Seismiset rakennetutkimukset, Avaruusgeodesia, Jatkuvan aineen mekaniikka, 10 op (teoreettinen fysiikka) 2. Sivuaineopinnot (25 3) Täydentäviä sivuaineopintoja. 3. Muut opinnot (5 1) FM MUUT OPINNOT Geofysiikan historia, 2 op Henkilökohtainen opintosuunnitelma, 1 op Työharjoittelu, 1-10 op Matemaattiset apuneuvot II, 8 op Kiinteän maan linja: työelämään perehtyminen (kiinteä maa), Matemaattiset apuneuvot II eivät ole pakollisia jos opiskelijalla on vastaavia muita kursseja suoritettuna. Valinnaisia kursseja menetelmätieteiden kurssikorista. Muihin opintoihin voidaan sisällyttää myös lisää geofysiikan syventäviä opintoja. JATKO-OPINNOT GEOFYSIIKASSA Katso lähemmin Fysiikan laitoksen jatko-opetus s.111. Jatkotutkintoja ovat filosofian lisensiaatin ja filosofian tohtorin tutkinto. Molempiin tutkintoihin kuuluu 60 opintopisteen laajuiset pää- ja sivuaineen opinnot, jotka määritellään jatko-opintojen henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa (J-HOPS). Pääaineen opintojen pää- 101

7 mat.luonnont.sivut :03 Sivu 102 osan on oltava oman tutkimusalan erikoiskurssien (C-kurssit) opintoja. Muut opinnot voivat olla sivuaineen aineopintoja tai syventäviä opintoja, tai muiden yliopistojen vastaavan tasoisia opintoja. Kaikkien opintojen on muodostettava pääaineopintoja ja tutkimustyötä tukeva kokonaisuus. Jatko-opinnot koostuvat oman tutkimusalan jatko-opinnoista (50 op) ja yleisistä jatko-opinnoista (10 op) GEOFYSIIKAN JATKO- OPINNOT (60 OP) Tutkimusalan () jatkoopinnot 50 op Tutkimusalan jatko-opintoihin tulee sisältyä kurssi: Jatko-opintojen seminaari, Yleiset jatko-opinnot 10 op Yleisiin jatko-opintoihin tulee sisältyä tieteenfilosofian, tutkimusetiikan ja yleiseen asiantuntijuuteen valmentavia opintoja sekä kansainvälistä tieteellistä toimintaa. Kurssitarjonnasta vastaavat yliopisto, matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta ja sen laitokset. Tarkemmasta sisällöstä sovitaan jatko-opintosuunnitelmaa tehtäessä. GEOFYSIIKAN OPINNOT SIVUAINEOPISKELIJOILLE GEOFYSIIKAN PERUSOPINNOT (25 OP) Kuten pääaineopiskelijoilla GEOFYSIIKAN AINEOPINNOT (SIVUAINE) (35 OP) Kuten pääaineopiskelijoilla mutta pakollisia opintojaksoja ovat vain: Virtausoppi, 10 op Vesivaipan mittausmenetelmät, 4 op Kuten pääaineopiskelijoilla mutta pakollisia opintojaksoja ovat vain: Geodesia, Geomagnetismi, Käytännön seismologia, 5op GEOFYSIIKAN SYVENTÄVÄT OPINNOT (SIVUAINE) (60 OP) Kuten kiinteän maan ja vesivaipan pääaineopiskelijoilla, mutta pro gradu tutkielma korvataan 20 op tutkielmalla. OPETUS Geofysiikan opetus jakautuu neljään jaksoon, kaksi syyslukukaudella (jakso I, viikot (2008) / (2009), jakso II, viikot (2008) / (2009)) ja kaksi kevätlukukaudella (jakso III, viikot 3 9, jakso IV, viikot 11 18). Opintojaksojen ja kurssien tarkemmat kuvaukset ja kutakin luentokurssia koskevat päivämäärät on ilmoitettu WebOodissa, laitoksen ilmoitustaululla ja kotisivulla olevissa luentoilmoituksissa. 102