3.3 Rakennettu ympäristö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "3.3 Rakennettu ympäristö"

Transkriptio

1 3.3 Rakennettu ympäristö Kyläkuva Kyläkuva muodostuu kaikilla kyläalueilla seutu- tai kokoojatien varsille rakentuneesta raittikylästä, joissa asutuksen tihentymät ja peltonäkymäaukot vaihtelevat. Kylien keskuksina pidettäviä alueita on täydennysrakennettu. Kylien julkiset palvelut ovat vähentyneet ja pienien maatilojen tuotantotoiminnan loputtua rakennukset ovat jääneet asumiskäyttöön. Toimivien maatilojen tuotantorakennusten koko on suurentunut ja ne saavat ympäristössä yhä suuremman merkityksen. Suunnittelualue on vanhaa kulttuurimaisemaa, jossa kerroksellinen kulttuuriympäristö muodostuu maatalouden lukujen vaihteen rakennuskannasta ja 1900-luvun alkupuolen torpista sekä luvun pientalorakentamisesta. Asuminen ja viljelykset keskittyivät jokien varsille ja laajenivat kydöttämisen myötä. Alueelle on tyypillistä avoimuus, jossa asumukset erottuvat saarekkeina peltojen keskellä, Tuomiluoman ranta-alueella sekä selänteen reunoilla. Pojanluoman kylärakenne sijoittuu keskeisemmin metsäiseen saarekkeeseen, jota pellot ympäröivät. Kerroksellinen kulttuuriympäristö muodostuu maatalouden lukujen vaihteen rakennuskannasta ja luvun alkupuolen torpista sekä luvun pientalorakentamisesta. Suunnittelualueen maisema on muuttunut aikojen saatossa. Useita vuosisatoja jatkunut maanviljely korostaa maiseman selvärajaisuutta. Salaojituksen käyttöönotto poisti aikoinaan peltoja jaksottaneen sarkaojituksen maisemasta. Nykyään, maanviljelyn koneellistuttua, peltojen tehoviljely on luonteenomaista alueelle ja maiseman monimuotoisuus lähes täysin kadonnut.

2 Tuomikylä on muodostunut perinteisen nauhamaiseksi kyläksi noin kymmenen kilometrin matkalle Tuomiluoman varrelle alkaen Niemi-Nikkolan risteyksestä kantatieltä 67 ja päättyen Haapalanmäelle. Tuomikyläntie mutkittelee kauniisti luoman rannan tuntumassa. Tuomikylän tienvarsimaisema on arvokas kokonaisuus, johon liittyy historiallisia, kulttuurisia ja maisemallisia sisältöjä. Vanhempi asutus sijoittuu raittimaisesti alueen läpi kulkevien teiden varsille. Metsänrantoja kohti erkanevien tilusteiden varteen ja kovempipohjaisten saarekkeiden ympärille rakentaen ovat laakson pellot jääneet viljeltäviksi. Selänteen reuna-alueelle on sijoittunut torppia ja asutustiloja. Vanha rakennuskanta sijoittuu maisemaan hyvin rakennuspaikan valinnan ja kasvaneen puuston ansioista. Uusilla maankäytön suunnitelmilla on ohjattu rakentamisen sijoittumista. Rengon kylän asutus sijaitsee vanhassa kulttuurimaisemassa pienialaisten jokivarsipeltojen reunamilla olemassa olevaan tiestöön tukeutuen. Kiviniemenmäki on omakotitaloista muodostunut tienvarsikylä. Pojanluoman kyläkeskus sijaitsee laajan peltoalueen pohjoisosassa. Kyläalue on rakentunut etelä-pohjoissuuntaisille moreeniharjuille ja uudempi rakennuskanta on täydentänyt vallitsevaa rakennuskantaa. Pellot avautuvat länteen ja itään yhtyen kylän eteläpuolella laajemmaksi peltolaaksoksi. Tilojen talouskeskukset ja asuinrakennukset sijaitsevat tien välittömässä läheisyydessä tai metsän reunassa tiehen rajoittuvan peltoalueen takana. Uutta asutusta on syntynyt Tuomikylän ja Neiron koulujen sekä Pojanluoman kyläkeskuksen läheisyyteen. Täydennysrakentaminen tukeutuu olemassa olevaan vanhaan tiestöön ja noudattaa olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Laajennusalueet on toteutettu pääasiassa maankäytön suunnitelmien perusteella.

3 3.3.2 Yhdyskuntarakenne

4 Suunnittelualue on elinvoimaista kaupunginläheistä kyläaluetta, jota luonnehtii rauhallinen asuinympäristö, maaseudun yhteisöllisyys sekä maaseutumiljöö.

5 3.3.3 Asuminen ja väestö Suunnittelualueen kerroksellinen kulttuuriympäristö muodostuu maatalouden lukujen vaihteen rakennuskannasta, 1900-luvun alkupuolen torpista sekä 1950-luvun pientalorakentamisesta. Kyläalueet ovat muuntuneet asumispainotteisiksi viimeisten vuosikymmenten aikana, kun maatalouden rakennemuutos on ollut suurinta.

6

7 Asuntojen rakentamisvuodet osayleiskaava-alueella Asuntoja Asuntojen sijoittuminen rakentamisvuoden mukaan: <

8 >2000

9 Asuinrakentamista niin sanotuille punaisille alueille on pyritty välttämään eli kotieläinyksiköiden hajusuojavyöhykkeille ja pelloille. Olemassa oleva asutus on merkitty sinisellä. Keltaiset alueet ovat potentiaalisia uuden asuinrakenmisen alueita.

10 3.3.4 Palvelut Koulut ja päivähoitopalvelut ovat jääneet kyliin, mutta kaupan ja kunnan muut palvelut ovat siirtyneet kunnan keskustaajamaan. Uudisrakentaminen on sijoittunut kyläkoulujen äärelle tai muutoin hyville rakentamiseen soveltuville alueille kylien välittömään läheisyyteen. Uudetkin alueet sijoittuvat vanhaan kylärakenteeseen käyttäen hyväksi jo olemassa olevaa infraa. Päivittäisasiointipalvelut sijaitsevat enimmäkseen Ilmajoen keskustassa. Harvinaisemmat palvelut hankitaan enimmäkseen maakuntakeskus Seinäjoelta. Teboil-huoltamo Rengonhovin monipuoliset palvelut ovat parantaneet itäisten kylien palvelutasoa.

11 3.3.5 Virkistys Tuomikylän ala-asteen vieressä on pieni valaistu urheilukenttä, jossa talvella on luistinrata ja kyläseuran talkoilla pystyttämä jääkiekkokaukalo. Kylän eteläpäässä Pettumäellä on hyväkuntoinen urheilukenttä se-kä lentopallokenttä pukukoppeineen. Pettukenttä toimii myös kyläläisten kokoontumispaikkana. Tuomiluomaa käytettiin ahkerasti uimiseen vielä 1970-luvulla, mutta nykyään vedenlaatu on huonontunut eikä uimapaikkoja enää ole. Tuomikylän pohjoispäässä Niemelänkylässä on kilometrin mittainen valaistu pururata, josta on yhteys Seinäjoelle Jouppilanvuoren kuntoradalle. Tuomikylässä on myös moottorikelkkareitti sekä Eetunkydöntien hevosvalmennusreitti. Tuomikylän läpi kulkee maakunnallinen vaellusreitti Ilkanpolku, joka tulee Seinäjoen suunnasta Kivenmaan laavun kautta ja jatkuu etelän suunnalla sijaitsevaa Santavuorta kohden. Tuomikylän ja Kyrkösjärven välisellä metsä-alueella on myös muita merkittyjä vaellus- ja hiihtoreittejä. Seinäjoen ja Ilmajoen alueiden kuntoreittejä yhdistää valaistu kahdeksan kilometrin Seinäjoki-Ilmajoki Esteetön kuntoreitti. Seinäjoen Jouppilanvuorelta pääsee siten valaistua esteetöntä reittiä pitkin 10 kilometrin matkan Ilmajoen Ahonkylään. Kivituhkapintainen reitti kulkee Jouppilanvuoren viiden kilometrin kuntaradan keskivaiheilta Ilmajoen Tuomikylään ja Ahonkylään. Reitin varrella on muun muassa kota, laavu, turvekammi ja hyvät opasteet eri reiteille. Rengonkylässä virkistystoimintaa varten on osoitettu Ruissaaren alue sekä sen eteläpuoleinen alue, joka soveltuu muun muassa yhteisöjen tai yhdistysten käyttöön tai leirialueeksi. Virkistystä palvelevia alueita ovat kuntoradan alue sekä seurantalon kenttä.

12 3.3.8 Liikenne Maantieliikenne Suunnittelualueelle takaavat hyvät liikenneyhteydet valtatie 19 Jalasjärvi-Uusikaarlepyy Rengon kylän läpi kulkeva valtatie Jalasjärveltä Uuteenkaarlepyyhyn seututie 701 Alaanentie valtatieltä 19 Ilmajoen keskustan suuntaan erkaneva seututie Rengonharjuntie valtatieltä 19 Peräseinäjoen suuntaan erkaneva seututie yhdystie Tuomikyläntie kantatieltä 67 erkaneva yhdystie liittyy Alaanentiehen Rengossa yhdystie Ritolantie yhdistää Tuomikyläntien Alaanentiehen yhdystie Pojanluomantie Alaanentieltä etelän suuntaan erkaneva yhdystie VT 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie -hankkeessa rakennetaan 18,5 kilometrin mittainen keskikaiteellinen ohituskaistatie Rengosta Seinäjoen Nurmoon valtaosin uuteen maastokäytävään. Ohikulkutiehanke on toteutusvaiheessa välillä Renko - Mäki-Hakolantie 16 kilometrin pituisella osuudelta. Koko tieosuus avataan liikenteelle syyskuussa 2016.

13 Havainnekuva Alaanentien eritasoliittymästä Rengossa. Eritasoliittymä toimii etelän suunnasta Seinäjoen pääsisääntuloyhteytenä. Tieliikennesuunnitelma Havainnekuva Jalasjärventien alituksesta Rengossa. Tieliikennesuunnitelma Vuoden 2013 keskimääräinen ajoneuvoliikenne ja raskas ajoneuvoliikenne Liikennevirasto ajoneuvoa /vrk raskasta ajoneuvoa / vrk ajoneuvoa/vrk raskasta ajoneuvoa/vrk VT 19 Alaneentien risteyksestä Seinäjoen suuntaan Alaneentien risteyksestä Jalasjärven suuntaan Alaanentie Tuomikyläntien risteyksestä valtatien 19 risteykseen Tuomikyläntien risteyksestä Ilmajoen keskustaan Rengonkyläntie valtatien 19 risteyksestä seututien 694 risteykseen Tuomikyläntie kantatien 67 risteyksestä Alaanentien risteykseen Pojanluomantie Alaanentien risteyksestä valtatien 19 risteykseen Ritolantie Alaanentien risteyksestä Tuomikyläntien risteykseen Raskasta liikennettä kulkee pääteillä runsaasti. Erityisesti valtatie 19 on vilkasliikenteinen. Raskaan liikenteen määrää lisäävät jäte- ja turvekuljetukset erityisesti valtatieltä 19 Ilmajoen suuntaan kulkevalla Alaanentiellä.

14 3.3.9 Yhdyskuntatekniikka Suunnittelualueen jäteverkkosuunnitelmakartta.

15 Ympäristöhäiriöt Alueen merkittävin ympäristöhaitta on uuden valtatien aiheuttamat melu- ja maisemahäiriöt. Seinäjoen lentoaseman häiriöt rajoittuvat normaalin lentoliikenteen nousu- ja laskusuuntiin, jotka on määritetty kasvava lentoliikenne huomioiden. Satunnaisten sotilaskoneiden läpilaskujen aiheuttamiin meluhaitoihin asiantuntijalausunnon mukaan pitää ainakin kylän täydennysrakentamisen yhteydessä suhtautua kriittisesti. Mahdollisten läpilaskujen haittaa lieventää niiden rajallinen kesto ja määrä sekä taustamelun kohoaminen, joka on häiritsevyyden eräs tunnuskriteeri. Valtatien ja lentoaseman sekä maa- ja metsätalousalueiden pintavesivalumat kuormittavat Seinäjokea. Lentoaseman ympäristöseurannassa on valumavedet huomioitu ja pitoisuuksia seurataan säännöllisesti. Valtatien ylittäessä jokia ja ojia on rakennusaikainen maa-ainesten huuhtoutuminen ojiin ja jokiin pyrittävä minimoimaan. Tarvittaessa vesistössä voidaan käyttää esimerkiksi suojaverhoja kiintoaineksen leviämisen estämiseksi. Tien jatkosuunnitteluvaiheessa vesistöjen ylitykset suunnitellaan yksityiskohtaisesti siten, ettei hanke muuta veden virtauksia tulva-tilanteissa. Mahdollisiin onnettomuustilanteisiin tulee varautua rakentamalla riittävät suojausrakenteet mahdollisiin liikenteen riskikohtiin, kuten risteysalueisiin sekä vesistönylityskohtiin. Näin estetään haitallisten kemikaalien hallitsematon pääsy maastoon ja vesistöön. (Lähde: Yleissuunnitelma, vaikutukset, Tiehallinto, Vaasa 2009) Lakeuden Etappi Oy:n jätealueelta tuleva kuormitus nostaa Tuomiluoman veden kokonaistyppi- ja ammoniumtyppipitoisuuksia. Vaikutus näkyy myös sähkönjohtokyvyn ja kloridipitoisuuden nousuna. Tuomiluoman yläjuoksulla on myös turvetuotantoalueita, jotka nostavat veden typpipitoisuutta. Kaatopaikkavesien laatua tarkkaillaan kolmesta pisteestä kolme kertaa vuodessa otettavin näyttein. Pisteissä tarkkaillaan seuraavia suureita: kiintoaine, lämpötila, ph, sähkönjohtavuus, happi, COD, BO? 7, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, kokonaisfosfori, kloridi, rauta, lyijy, mineraaliöljyt ja fekaaliset koloformiset bakteerit. Lisäksi joka kolmannen vuoden syksyllä otettavista näytteistä tutkitaan seuraavat metallit: kromi, kadmium, kupari, elohopea, nikkeli ja sinkki sekä kloorifenolit. Ympäristömelun kuvaamiseen käytetään keskiäänitasoa LAeq eli ekvivalenttitasoa, jossa hetkittäiset äänen voimakkuuden vaihtelut on tasoitettu ja erikorkuiset osaäänet painotettu korvan herkkyyttä vastaavalla tavalla, ns. A-painotus. Tämä melutaso soveltuu hyvin ympäristömelulle. Meluntorjuntalain nojalla on annettu valtioneuvoston päätös 993/92, jossa esitetään yleiset melutason ohjearvot pitkän ajan ekvivalenttitasoina. Oheisessa taulukossa esitetyt valtioneuvoston melutason ohjearvot on tarkoitettu käytettäväksi kaavoituksessa, rakentamisessa ja tiensuunnittelussa. Maakuntakaavan mukainen Seinäjoen lentoaseman melualue on kiitotien suuntainen ja ulottuu kiitotien kaakkoispäässä vähän Seinäjoen itäpuolelle ja luoteispäässä runsaat puoli kilometriä Jalasjärventien länsipuolelle. Melualueella on voimassa suunnittelumääräys, jonka mukaan alueelle ei tule suunnitella sijoitettavaksi rakennuksia tai toimintoja, jotka ovat herkkiä meluhaitoille. Yleis- ja asemakaavoituksessa sekä rakennussuunnittelussa tulee ottaa huomioon valtioneuvoston vuonna 1992 antamien ympäristömelun ohjearvojen vaatimukset, joiden tarkoituksena on ehkäistä meluhaittoja ja turvata ympäristön viihtyisyys.

16 Rakennettu kulttuuriympäristö Rakennusperintökohteet Erityisesti Pohjanmaalle jokilaaksojen nauhamaiset kylämuodostelmat ovat ajallisesti vanhinta ja tyypillisintä kulttuurimaisemaa. Peltoaukeiden säilyminen maatalouskäytössä on kylien kulttuurimaisemien kannalta oleellista. Suunnittelualueella on 48 rakennusperintökohdetta: 23 kohdetta, jotka on rakennettu ennen 1900-lukua 17 kohdetta, jotka on rakennettu kohdetta, jotka on rakennettu

17

18 1 Kotiranta 11: Hirsirunkoinen asuinrakennus on siirretty nykyiselle paikalleen Pojanluoman Lehtimäestä eli Mastonmäeltä Talon perustana on Hopiavuoren metsästä lohkotut luonnonkivet. Rakennus on peruskorjattu Talo edustaa alueen vanhaa rakennuskantaa. Olavi Yli-Vainio 2011 Kotiranta Kuva Tuomikylä sanoin ja kuvin 2 Kulma 11: Inventoimaton Pihapiiri edustaa alueen vanhaa rakennuskantaa. Asuinrakennus on rakennettu Kulma Kuva Tuomikylä sanoin ja kuvin 3 Viertomäki 11: Viertomäki Kuva Tuomikylä sanoin ja kuvin Pitkäkujalta lähtevän tien päätepisteessä metsän suojassa sijaitseva hirsirunkoinen asuinrakennus on rakennettu 1920 Pullinplassille. Talo on remontoitu Pihapiirin aitta on tehty Tuomikylän vanhan puhelinkeskuksen hirsistä. Pihapiiri edustaa alueen vanhaa rakennuskantaa, vaikka asuinrakennuksen alkuperäinen ulkoasu onkin lähes täysin muuttunut.

19 4 Raitila 8:170 Inventoimaton Olavi Yli-Vainio 2011 Metsänreunassa sijaitsevan Raitilan pihapiirissä on vanha puori, jonka hirressä on vuosiluku 1849 sekä savusauna, joka on rakennettu Tuominiemi 10: Tuominiemen yhtenäinen pihapiiri on rakennushistoriallisesti, historiallisesti ja maisemallisesti arvokas kulttuuriperintökohde. Asuinrakennuksen on rakentanut Salomon Tuominiemi Kivijalka on tuotu Käräjävuorelta. Perustuksissa on kahden metrin syvyydellä hirsisillat, sitten lohkokivet, päällimmäisinä sileiksi hakatut lohkokivet. Talossa on ollut Etelä-Pohjanmaan ensimmäinen painevesisysteemi; putket kirveellä veistettyjä, puunauloilla koottuja. Pihapiirissä on 1800-luvulla rakennetut kaksi aittaa sekä hirsirakenteinen navetta ja talon ympärillä 20 aarin puisto. Talo on peruskorjattu 1958, korjaukset on tehty vanhaa säilyttäen. Olavi Yli-Vainio 2011 Asuinrakennuksen erityispiirteenä ovat lukuisat koristeelliset yksityiskohdat. 6 Ketola 7:174 noin 1900 Olavi Yli-Vainio 2011 Ketolan noin 1900 rakennettu asuinrakennus edustaa alueen vanhaa rakennuskantaa. Rakennuksessa on toiminut vuosisadan alussa meijeri, myöhemmin virvoitusjuomaliike. Rakennuksen kunto on heikko ja se purettaneen.

20 7 Kuusivaara 7: Inventoimaton Kuusivaaran asuinrakennus on rakennettu 1931 Kiikun sepän tuvasta. Kuusivaara Kuva Tuomikylä sanoin ja kuvin 8 Polkumäki 7: Inventoimaton Olavi Yli-Vainio 2011 Polkumäen, entisen Talasmäen asuinrakennus on rakennettu 1906 Nurmelan aitasta. Talasmäki Kuva Tuomikylä sanoin ja kuvin 9 Haanpää 7: luvun loppu Olavi Yli-Vainio 2011 Rakennushistoriallisesti, historiallisesti ja maisemallisesti arvokas Haanpään lomarakennuksena käytössä oleva asuinrakennus on rakennettu 1800-luvulla. Talo sijaitsee luonnonkauniilla paikalla metsän laidassa. Paikka on ikivanhaa Litorinameren rantaa. Haanpää Kuva Tuomikylä sanoin ja kuvin

21 10 Rantala 7: Inventoimaton Rantalan asuinrakennus on rakennettu Olavi Yli-Vainio 2011 Rantala Kuva Tuomikylä sanoin ja kuvin 11 Hakala 7: luku Inventoimaton Hakalan pihapiirin vanha asuinrakennus sekä hyvin vanhat aitat. Tällä paikalla tiedetään olleen asuntotilan jo Olavi Yli-Vainio 2011 Hakala Kuva Tuomikylä sanoin ja kuvin

22 12 Lehtola 7: luvun alku Olavi Yli-Vainio 2011 Latva-Pirilän, entisen Pömpelön, Tuomikyläntien varressa sijaitseva, rukoushuoneena toimiva rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti edustava hyväkuntoinen asuinrakennus on rakennettu 1800-luvun alussa. Rakennus on alun perin ollut puolta pidempi, mutta osa on ollut kylmää tilaa. Toinen puolisko on viety asuinrakennukseksi jonnekin Ilmajoelle. Pihapiirissä sijaitsee myös aittarakennus. Latva-Pirilä Kuva Tuomikylä sanoin ja kuvin 13 Hietakangas 7:531 noin 1909 Olavi Yli-Vainio 2011 Hietakankaan asuinrakennus on rakennettu noin 1909 edustaen alueen vanhaa rakennuskantaa. Rakennus on asumaton, huonokuntoinen ja kasvillisuus on vallannut pihapiirin 14 Myrskyluoto 7: inventoimaton Olavi Yli-Vainio 2011 Myrskyluodon, entisen Rintakorven asuinrakennus on rakennettu Rintakorpi Kuva Tuomikylä sanoin ja kuvin

23 15 Suohalme 2:312 noin 1882 Inventoimaton Olavi Yli-Vainio 2011 Suohalmeen torppa on siirretty Aution torpasta tälle paikalle noin Torppaa on sanottu myös Varpulaksi. Tilan pelloista on löytynyt kivikauden aikaisia esineitä. Varpula Kuva Tuomikylä sanoin ja kuvin 16 Ojaniemi 7:507 Inventoimaton Ojaniemen pihapiirin vanha aitta. Ojaniemi Kuva Tuomikylä sanoin ja kuvin 17 Alakansakoulu 7: Inventoimaton Olavi Yli-Vainio 2011 Tuomikylän alakoulu on rakennettu 1927 Jäkerröksen lähellä olevalle töyräälle. Yläkoulu rakennettiin samaan pihapiiriin 1958.

24 Tuomikylän kansakoulu Kuva Tuomikylä sanoin ja kuvin 18 Onnela 2: Alueen vanhaa rakennuskantaa edustava, maisemallisesti merkittävä Haanpään vanhatupa on siirretty nykyiselle paikalleen Kohtalaisessa kunnossa oleva rakennus on asumaton. Olavi Yli-Vainio 2011 Onnela Kuva Tuomikylä sanoin ja kuvin 19 Latvala 2: Olavi Yli-Vainio 2011 Tuomikyläntien varressa, lähellä Tuomiluomaa sijaitseva alueen vanhaa rakennuskantaa edustavan maisemallisesti merkittävän Latvalan, entisen Färmin asuinrakennus on rakennettu Tila on mainittu talona jo Kohtalaisessa kunnossa oleva rakennus tulee säilymään. Färmi Kuva Tuomikylä sanoin ja kuvin

25 20 Haapamäki 1: Tuomikylän tieltä katsottuna Tuomiluoman toisella puolella mäen kumpareella sijaitseva Haapamäen pihapiiri edustaa alueen vanhimpia rakennuksia. Torppa on ollut sekä Röyskölän että Savusten torppa. Rakennushistoriallisesti, historiallisesti ja maisemallisesti arvokas asuinrakennus on rakennettu Rakennuksella ei ole kivijalkaa. Tuvan takka on alkuperäinen. Takan puinen kraakku on lahjoitettu Ilmajoen museolla ja tilalle on tehty alkuperäisen näköinen kraakku. Talo on ollut asumaton vuodesta 1980 lähtien. Pihapiirissä on kaksiosainen puori sekä 1948 rakennettu navettarakennus. Paikka on vapaa-ajan käytössä ja rakennukset tullaan säilyttämään. Olavi Yli-Vainio 2011 Haapamäki Kuva Tuomikylä sanoin ja kuvin 21 Onnela 1: Olavi Yli-Vainio 2011 Rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti edustava asuinrakennus on rakennettu Pihapiiri sijaitsee luonnonkauniilla paikalla pienen luoman varrella. Onnela Kuva Tuomikylä sanoin ja kuvin

26 22 Kenkkilä 2: Rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti edustava asuinrakennus on rakennettu Kenkkilä Kuva Tuomikylä sanoin ja kuvin 23 Rajala 2: Tällä paikalla tiedetään asutun jo ennen vuotta Nykyinen rakennushistoriallisesti edustava asuinrakennus on rakennettu 1854, korjaukset tehty vanhaa ulkoasua säilyttäen. Rakennus toimii maisemallisena kiintopisteenä. Tilan rakennukset muodostavat nelikulmaisen pihapiirin. Aikaisemmin piha ollut lähes umpipiha, kun tien vierellä on sijainnut aittarati. Rajala Kuva Tuomikylä sanoin ja kuvin 24 Peltomaa I 2: Tuomiluoman varrella sijaitseva rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti edustava asuinrakennus on rakennettu Asuinrakennuksen hirsikehikko on tuotu Jalasjärveltä ja kivijalkakivet haettu hevosella Santavuorelta. Rakennuksia perustettaessa 1916 löytyi nykyisen riihen perustuksista tulisijan jätteitä ja vanhoja kuparirahoja. Peltomaa Kuva Tuomikylä sanoin ja kuvin

27 25 Rinta 5: Rinta Kuva Tuomikylä sanoin ja kuvin Haapalanmäellä metsän laidassa sijaitseva 1920 rakennettu asuinrakennus edustaa rakennustaiteellisesti ja maisemallisesti alueen arvokasta kulttuuriperintöä. Pihapiirissä myös vanha navetta. 26 Alarisku 5: Asuin- ja ulkorakennusten muodostama pihapiiri edustaa maisemallisesti alueen arvokasta kulttuuriperintöä. Asuinrakennus on rakennettu Pihapiirin jauhopuori on rakennettu samoihin aikoihin. Kohtalaisessa kunnossa oleva asuinrakennus on ollut asumattomana toistakymmentä vuotta, mutta säilyy toistaiseksi tällaisena. Kuva Tuomikylä sanoin ja kuvin 27 Keski-Risku 5: Olavi Yli-Vainio 2011 Maisemallisesti edustava, asumaton, heikkokuntoinen asuinrakennus on rakennettu Keski-Riskun torppa on luultavasti ollut Haapalanmäen ensimmäisiä taloja. Tästä paikasta on aikoinaan kulkenut itä-länsisuunnassa Kihniönpoi-kain kirkkotie. Kuva Tuomikylä sanoin ja kuvin

28 28 Peltonen 5: Olavi Yli-Vainio 2011 Maisemallisesti edustava, mansardikattoinen asuinrakennus on rakennettu Kuva Tuomikylä sanoin ja kuvin 29 Ala-Haapala II 5: Olavi Yli-Vainio 2011 Maisemallisesti edustava viihtyisä, pienipiirteinen pihapiiri, jossa asuinrakennuksen lisäksi iso aitta, navetta, liiveri ja puori sekä pieni aitta mäen kumpareella vieressään vanha pihlaja. Asuinrakennus ja iso aitta on rakennettu Pieni aitta, joka on siirretty paikalleen Seinäjoelta, on rakennettu vuonna Kuva Tuomikylä sanoin ja kuvin

29 30 Haapala 5: Olavi Yli-Vainio 2011 Vuonna 1850 rakennettu, maisemallisesti arvokas asuinrakennus edustaa Haapalanmäen vanhaa rakennuskantaa. Kuva Tuomikylä sanoin ja kuvin 31 Jauhomäki 5:458 ehkä 1700-luku Olavi Yli-Vainio 2011 Maisemallisesti edustava asuinrakennus on rakennettu ehkä jo 1700-luvun puolella. Näillä paikkeilla oli aikanaan luoman koskessa jauhomylly, siitä nimi Jauhomäki. Kuva Tuomikylä sanoin ja kuvin

30 32 Neiro 7: Rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas pihapiiri edustaa vanhaa pohjalaista rakennusperinnettä. Asuinrakennus on rakennettu vuonna Aitta, liiverit, navetta, talli ja kellari on rakennettu 1800-luvun lopulla. 33 Välinen 7: luvun alku inventoimaton Olavi Yli-Vainio 2011 Välisen asuinrakennus on rakennettu 1900-luvun alkupuolella. Pihapiiri edustaa vanhaa pohjalaista rakennusperinnettä. 34 Haanpää 6: luvun loppu Olavi Yli-Vainio 2011 Haanpään, entisen Kärrymäen maisemallisesti arvokas pihapiiri edustaa perinteistä pohjalaista rakennustapaa. Asuinrakennus ja puori on rakennettu 1800-luvun lopulla, uudempi asuinrakennus 1922.

31 35 Yrttimaa 5: Vuonna 1850 rakennettu asuinrakennus ja 1900-luvun puolella rakennetut aitta ja pikkupuori ovat rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaita. Rakennukset tarkoitus toistaiseksi säilyttää. 36 Vanhaniemistö 3: Rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti edustava pihapiiri on säilynyt hyvin alkuperäisessä asussaan; ulkovuoraus alkuperäinen, mahdollisesti myös ikkunat ovat alkuperäiset. Asuinrakennus on rakennettu 1880 ja lutti 1900-luvun alussa. 37 Mäki- Niemistö 3: inventoimaton Asuinrakennus 0n rakennettu 1928, 38 Pikkuniemistö 3: Maisemallisesti arvokas 1910 rakennettu asuinrakennus edustaa Pojanluoman vuosisadan alun rakennuskantaa. Talon erityispiirteenä on vuoratut klupunurkat.

32 39 Suuriniemi 2: Rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas 1911 rakennettu asuinrakennus edustaa rakennusmestari Kukkulan tuotantoa. Talon erityispiirteinä erikoinen kattomuoto sekä kuistin ulko-ovien koristeelliset leikkaukset. Ikkunat ovat alkuperäiset. Rakennuksen heikon kunnon vuoksi säilymisedellytykset eivät ole hyvät. 40 Kivistö 9: Koulu 8: Alinen 7: Maisemallisesti arvokas, mäellä sijaitseva 1920 rakennettu asuinrakennus edustaa Rengonkylän vanhaa rakennuskantaa. Vuonna 1920, mahdollisesti jo 1910-luvulla rakennettu kansakoulurakennus on historiallisesti ja maisemallisesti arvokas. Rengon koulu perustettiin Koulun kattotiilet tuotiin Turusta asti. Koulu lämmitettiin vuoteen 1985 asti pystymuureilla. Uudemmat koulurakennukset on rakennettu 1950 ja Historiallisesti ja maisemallisesti arvokas asuinrakennus on rakennettu Erityispiirteenä on 1927 toteutettu vinkkelilaajennus. 43 Ylinen 7: Ylisenmäen rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävään pihapiiriin kuuluu multipenkkiperustukselle 1876 rakennettu hirsirunkoinen asuinrakennus sekä 1800-luvun lopulla rakennetut aitta, navetta ja varasto. Rakennuttaja oli Kohtamäen poikia ja omistussuhde on pysynyt suoraan alenevassa polvessa.

33 44 Kohtamäki 7: Kohtamäki on Saunamäenkylän vanhimpia rakennuksia. Matti Jaakonpoika Saunamäki rakensi hirsirunkoisen talon Tilalle rakennettiin uusi asuintalo 1976, jonka jälkeen vanha tupa on ollut vain vähäisessä käytössä, mutta tulee säilymään. Kohtamäki on merkittävä rakennushistoriallisesti, kyläkuvallisesti ja maisemallisesti. 45 Mäki 7: Rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas, noin 1880 rakennettu asuinrakennus edustaa perinteistä pohjalaista rakentamistapaa. Tuvan erityispiirteenä on susiovi. 46 Saunamäki 7: luku Maisemallisesti arvokas asuinrakennus on rakennettu 1890-luvulla.

34 47 Yli-Renko 8:54 n Rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas pihapiiri edustaa vanhaa pohjalaista rakennusperinnettä. Asuinrakennus on rakennettu lukujen vaihteessa, pihapiirin luttiaitta 1800-luvun puolella. Asuinrakennuksen ikkunat ja huonejako ovat alkuperäiset. 48 Keskinen 8: Perinteistä rakennuskantaa edustava, vapaa-ajan asuntona toimiva asuinrakennus on rakennettu 1918.

35 Suunnittelualueen kaikki muinaisjäännökset sijaisevat Rengonkylän alueella; Rengonkylän silta, saha ja myllynpaikka, Ruissaari, kolme tervahautaa sekä pätkä historiallista vanhaa tietä.

36 Muinaisjäännökset 1. Rengonkylän silta rauhoitusluokka ajoitus laji Museoviraston tunnus 2 historiallinen ylityspaikka Rengonkylän sillan jäänteet sijaitsevat Rengossa, Seinäjoen lentokentän pohjoispuolella Rengonkyläntien Seinäjoen ylittävän sillan pohjoispuolella. Paikalla on vanhan sillan ja kenties myllyn jäänteitä jokiuomassa. Uoma on kivetty. Kuva Mikroliitti Oy 2. Rengonkylän saha rauhoitusluokka ajoitus laji Museoviraston tunnus 2 historiallinen vesisaha Historiallisen sahan paikka sijaitsee Rengossa Rengonkosken kapeikossa kohdalla, jossa Kyrkösjärven tekojärveen laskeva uoma erkanee vanhasta jokiuomasta. Seinäjokelaiset perustivat 1867 sahalaitoksen 1,5 kilometriä Rengon talon yläpuolelle. Saha oli käynnissä kymmenkunta vuotta. Saha myytiin ruotsalaiselle sahayhtiölle, joka muutaman vuoden kuluttua siirsi koneet muualle. Sahan rauniot olivat näkyvissä vielä Muinaisjäännösaluetta ei ole tarkemmin tutkittu. Alueen rajaus on epäselvä ja siksi tarpeen rauhoittaa osin kuivahtaneen koskikapeikon alue molemmilta rannoilta, kunnes tarkemmissa tutkimuksissa voidaan alue yksityiskohtaisemmin kartoittaa (Mikroliitti Oy 2008)

37 3. Rengonkylän myllynpaikka rauhoitusluokka ajoitus laji Museoviraston tunnus 2 historiallinen mylly Rengonkosken kapeikossa sahan paikan läheisyydessä on koskessa myllyn päällyskivi, jossa on vuosiluku Myllynkivi on kuulunut kylän yhteiseen vuoromyllyyn. Joen vastakkaisella rannalla on nykyinen (v. 1912) mylly, joka on siirretty kuitenkin ylemmäs joelle (Vainionpään mylly). (Mikroliitti Oy 2008) 4. Ruissaari rauhoitusluokka ajoitus laji Museoviraston tunnus 3 historiallinen kesähauta - Ruissaari on Rengossa sijaitseva Seinäjoen saari. Ruissaaren alkuperäinen nimi on ollut Ruumissaari. Perimätiedon mukaan saareen olisi haudattu vainajia. Kyseessä lienee niin sanottu kelirikkoajan tilapäishautausmaa ehkä luvuilta. Mitään merkkejä haudoista saaressa ei enää ole. Kyseessä siis epävarma tai tuhoutunut muinaisjäännös ja siksi kuuluu rauhoitusluokkaan 3. 5, 6 ja 7. Tervahauta rauhoitusluokka ajoitus laji Museoviraston tunnus 2 historiallinen tervahauta - 8. Vanha tie Vanhan tien pohjaa nykyisellään.

38 3.4 Maanomistus 3.5 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa vahvistettu Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava sekä vireillä olevat maakuntakaavan tarkistukset.

39 Maakuntakaavassa suunnittelualueelle on osoitettu seuraavat merkinnät: Maaseudun kehittämisen kohdealue Maakuntakaavassa Tuomikylän ja Pojanluoman kyläalueet on varattu maaseudun kehittämisen kohdealueiksi. Alueen suunnittelussa tuetaan hyvien peltoaukeiden säilyttämistä viljelykäytössä ja kulttuurimaiseman kehittämisedellytyksiä sekä maatilataloutta ja sen liitännäiselinkeinoja. Alueilla tulee kiinnittää erityistä huomiota laajenevan asutuksen ja tilaa vaativien elinkeinojen, kuten teollisuuden ja suurimuotoisen eläintuotannon, välisten maankäyttötarpeiden yhteensovittamiseen. Asutuksen sijoittumista tulee ohjata olemassa olevia kyliä ja taajamia tukevaksi. Uudet tielinjaukset on sovitettava alueen kulttuuriympäristön ja maiseman erityispiirteisiin. Taajamatoimintojen alue Maakuntakaavassa on osoitettu Tuomikyläntien varteen taajamatoimintojen alue. Alueen suunnittelussa tulee edistää yhdyskuntarakenteen tiivistämistä, täydennysrakentamista ja taajamakuvan eheyttämistä. Kaupunkikehittämisen kohdealue Aluetta kehitetään maakuntakeskuksena ja sitä ympäröivänä kaupunkiseutuna. Alueen valmiuksia parannetaan maakunnallisten palveluiden sijainti- ja liikenneyhteyksien solmupaikkana. Erityistä huomiota tulee kiinnittää alueella sijaitsevan matkakeskuksen ja lentoaseman sekä muun maakunnan välisten joukkoliikenneyhteyksien kehittämiseen. Kuntien yleiskaavoissa kevyen liikenteen verkostojen jatkuvuus on varmistettava. Kylä Maakuntakaavassa on osoitettu kohdemerkinnällä Neiron kohdalle Alaanentien-Tuomikyläntien risteyksen tuntumaan kyläalue. Kylien suunnittelun tulee tukea kyläkuvan eheyttämistä. Ohjeellinen uusi tielinjaus tai uuden tien vaihtoehtoinen linjaus Tielinjaus on sovitettava ympäristöön ja maisemaan. Tieluokkamuutos / yhdystie seututieksi Merkinnällä osoitetaan ne yhdystietasoiset tiet, jotka tulee korottaa seututeiksi. Melualue Alueelle ei tule suunnitella sijoitettavaksi rakennuksia tai toimintoja, jotka ovat herkkiä meluhaitoille (alueen melutaso on vähintään 55 db). Yleis- ja asemakaavoituksessa ja rakennussuunnittelussa tulee ottaa huomioon valtioneuvoston antamien melutason ohjearvojen vaatimukset. Siirtoviemärin tarve Merkinnällä osoitetaan kehitettävä jäteveden siirtoyhteys.

40 3.5.2 Yleiskaavat Osalle suunnittelualuetta on laadittu 1983 Pojanluoma-Rengon osayleiskaava. Keskeisenä tavoitteena on ollut rakentamisen ohjaaminen palvelujen ja kylämaiseman kannalta edullisille alueille. Erityistä huomiota on kiinnitetty kylien rakenteelliseen kehittämiseen sekä kylien ominaisen rakentamisperinteen jatkamiseen. Suunnittelualue rajautuu Kyrkösjärven osayleiskaavaan, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt Suunnittelualuetta koskee osa lentoaseman osayleiskaavasta, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt Suunnittelualue rajautuu Ahonkylän 2006 vahvistuneeseen yleiskaavaan.

41 Kunnanhallitus teki kaavoituspäätöksen Vt 19 Seinäjoen itäisen ohikulkutien ympäristön osayleiskaavan laatimiseksi. Kunnanhallitus hyväksyi osayleiskaavaehdotuksen ja päätti asettaa sen virallisesti nähtäville. Kunnanvaltuusto hyväksyi osan itäisen ohikulkutien ympäristön osayleiskaavasta. Ensimmäisessä vaiheessa hyväksyttiin uuden valtatien linjaus, eritasoliittymä, eritasoristeykset, valtatien välittömässä läheisyydessä olevat seututiet ja yhdystiet sekä kevyen liikenteen reitit. Samoin hyväksyttiin teiden suojaviheralueet ja meluntorjuntatarve sekä palvelujen alue. Päätöksestä tehtiin valitus hallinto-oikeuteen. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi valituksen päätöksellään ja kunnanvaltuuston päätös tuli voimaan Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti Asemakaavat Suunnittelualue rajautuu Laskunmäen asemakaavaan. Suunnittelualuetta koskee Ilmailutien vahvistuneesta asemakaavasta osa, jossa on esitetty valtatien 19 eritasoliittymän uusi linjaus vahvistuneen tiesuunnitelman mukaisesti.

42 3.5.4 Maankäytön rakennemalli Maankäytön rakennemalli on Ilmajoen kunnan tulevaisuuden maankäytön ja yhdyskuntarakenteen strateginen suunnitelma, joka kattaa koko kunnan alueen tärkeimmät toiminnot, hyödyntää kuntaa yritysalueena ja vastaa väestönkasvun edellyttämään tonttituotantoon sekä ohjaa kunnan maanhankintaa. Rakennemallin yhtenä oleellisena tavoitteena on ohjata kylien rakentumista. Rakennemallin itäisten kylien raportissa on Tuomikylä-Renko-Pojanluoman alueelle varattu asumiseen neljä aluetta ja rakentamisen tiivistämiseen 11 aluetta. Lentokentän läheisyyteen kaavoitettu teollisuus- ja yritystoiminta-alue sijoittuu osittain suunnittelualueelle.

43 3.5.5 Rakentamiskaavat ja palstoitussuunnitelmat Suunnittelualueelle on laadittu useita rakentamiskaavoja ja palstoitussuunnitelmia: 1. Kiviniemen palstoitussuunnitelma Tuomikylän rakentamiskaava 1987 Tuomiluoman palstoitussuunnitelma 2004 Tuomiluoman palstoitussuunnitelma Neiron palstoitussuunnitelma Välivainion palstoitussuunnitelma Keskusvainion palstoitussuunnitelma Pojanluoman rakentamiskaava Tynjälänmäen palstoitussuunnitelma Kissipolun rakentamiskaava Hautapakan rakentamiskaava 1989

44 3.5.6 Rakennusjärjestys ja pohjakartta Ilmajoen kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan Pohjakarttana on käytetty 1:2000 pohjakarttaa, jonka Ilmajoen kunnan maanmittausteknikko on hyväksynyt Suojelupäätökset sekä muut kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset Kyläsuunnitelmat Tuomikylän kyläsuunnitelma, Tuomikyläseuran kehittämistoimikunta 1994 Tuomikylän kylämaiseman hoitosuunnitelma, Etelä-Pohjanmaan maaseutukeskus ja Etelä-Pohjanmaan maa- ja kotitalousnaiset Pojanluoman kylänkehittämissuunnitelma, Pojanluoma-seura ry 2006 Luontoselvitykset Luontoselvitys, Tuomikylä-Renko-Pojanluoman suunnittelualue, Ilmajoen kunta 2009 Linnustoselvitys, Tuomikylä-Renko-Pojanluoman suunnittelualue, Suomen Lintutieteellinen yhdistys ry, Ilmajoen kunta 2011 Lepakkoselvitys, Tuomikylä-Renko-Pojanluoman suunnittelualue, Ilmajoen kunta 2011 Viitasammakkoselvitys, Tuomikylä-Renko-Pojanluoman suunnittelualue, Ilmajoen kunta 2011 Rakennusperintöselvitykset Rakennuskannan inventoinnin täydennys, Ilmajoen kunta 2011

45 4 Osayleiskaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Osayleiskaavan suunnittelun tarve Ilmajoen kunnanhallitus on päättänyt laatia Tuomikylä-Renko-Pojanluoma -osayleiskaavan. Suunnittelu on toteutunut Rengossa ja valtatien 19 ympäristön uuden linjauksen alueella yleiskaava on saanut lainvoiman. Koska vahvistunut alue liittyy välittömästi muuhun kyläalueeseen, se on otettu mukaan vireillä olevaan suunnittelualueeseen. Tuomikylässä ei ole yleiskaavaa. Pojanluoma-Rengon osayleiskaava, joka ei ole oikeusvaikutteinen, on vanhentunut. Tuomikylä, Renko ja Pojanluoma ovat viime vuosina olleet omakotitalorakentajien suosiossa. Alueelle on rakennettu vuosittain uusia omakotitaloja ja tontteja tiedustellaan jatkuvasti sekä kunnalta että yksityisiltä maanomistajilta. Omakotirakentamista on toisaalta estänyt epävarmuus suunnittelutarveratkaisujen pitävyydestä sekä liittymien saannin vaikeus yleisille teille. Tuomikylän, Rengon ja Pojanluoman kyläalueiden kehittämiseksi ja turhan byrokratian välttämiseksi on välttämätöntä laatia alueelle yleiskaava, jonka perusteella voidaan myöntää rakennuslupia. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Ilmajoen kunnanhallitus on tehnyt kaavoituspäätöksen Tuomikylän, Rengonkylän ja Pojanluomankylän osayleiskaavan laatimiseksi. Tuomikylä-Renko-Pojanluoma osayleiskaavan suunnittelualue

46 Osayleiskaava tehdään oikeusvaikutteisena. Kaavassa on tarkoitus määrätä, että sitä käytetään rakennusluvan myöntämisen perusteena (MRL 44 ). Tämä määräys on voimassa 10 vuotta. Tuomikylässä, Rengossa ja Pojanluomalla ei ole tarvetta rakennuskiellon määräämiseen, koska kylissä ei ole hankkeita, jotka vaarantuisivat eikä alueella ole rakentamispainetta, joka haittaisi osayleiskaavan laatimista. Aiemmat päätökset: Ilmajoen kunnanhallitus on tehnyt kaavoituspäätöksen VT 19 Seinäjoen itäisen ohikulkutien ympäristön osayleiskaavan laatimiseksi. Kunnanvaltuuston asettamat itäisen ohikulkutien osayleiskaavan tavoitteet: 1. VT 19 itäisen ohikulkutien ympäristön osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena. 2. Osayleiskaava laaditaan kuntakohtaisena, mutta kuitenkin hyvässä yhteistyössä naapurikuntien kanssa. 3. Kaava-alueen rajaus on pääosin alla olevan kartan mukainen, aluetta laajennetaan tai supistetaan, mikäli tiesuunnitelma niin vaatii. 4. Suunnittelualueelle määrätään MRL 38 :n mukainen rakennuskielto. 5. Osayleiskaavalle asetetaan seuraavat tavoitteet: valtatien uusi linjaus Seinäjoen suuntaan sekä liittymäjärjestelyt osoitetaan kaavassa sen mukaisena, mitä yhteistyössä laadittavassa tien yleissuunnittelussa päätetään nykyisen ja uuden VT 19 linjauksen risteyksen tuntumaan osoitetaan alueita yritystoiminnalle Kyrkösjärven täyttöuoman ja Seinäjoen ranta-alueille osoitetaan mahdollisuuksien mukaan loma-asuntoja ja vihertontteja pysyvälle asumiselle. Valtatien uusi linjaus Seinäjoen suuntaan sekä liittymäjärjestelyt osoitetaan kaavassa sen mukaisena, mitä yhteistyössä laadittavassa tien yleissuunnittelussa päätetään. VT 19 Seinäjoen itäisen ohikulkutien ympäristön osayleiskaavan suunnittelualue

47 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa vaikuttaa Viranomaiset Ilmajoen kunta Liikelaitokset, yritykset ja yhdistykset suunnittelualueen ja siihen rajoittuvan alueen maanomistajat suunnittelualueen ja sen vaikutusalueen asukkaat, elinkeinonharjoittajat ja työntekijät ELY-keskus Etelä-Pohjanmaan liitto Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos Finavia Museovirasto Seinäjoen kaupunki tekninen johtaja, rakennustarkastaja, tierakennusmestari, vesihuoltorakennusmestari, ympäristöinsinööri, yritysasiamies, maaseututoimen päällikkö, sivistystoimenjohtaja, päivähoidon johtaja, sosiaalijohtaja ja vapaa-aikatoimenjohtaja Anvia Oy Fingrid Oyj / Etelä-Pohjanmaan alueverkko Oy Fortum Sähkönsiirto JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä; terveystarkastaja, perusturvajohtaja Lakeuden Etappi Oy Lakeuden Vesi Oy Vattenfall MTK Ilmajoki Tuomikylä-seura ry Rengon kyläseura ry Pojanluoma-seura ry Ilmajoki-seura ry Etelä-Pohjanmaan luonnonsuojeluyhdistys Etelä-Pohjanmaan Ilmailukerho ry Ilmajoen metsästysseura ry Ilmajoen yrittäjät ry Ilmajoen vammais- ja ikäihmisten neuvosto Suomenselän lintutieteellinen yhdistys ry Vireille tulo Tuomikylä-Rengon osayleiskaava kuuluu vuosien kaavoitusohjelmaan. VT 19 Seinäjoen itäisen ohikulkutien ympäristön osayleiskaava suunniteltiin Tuomikylä-Rengon osayleiskaavan ensimmäisenä vaiheena valtatiehankkeen johdosta. Kunnanhallitus teki kaavoituspäätöksen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävänä Kunnanhallitus teki kaavoituspäätöksen Tuomikylän, Rengonkylän ja Pojanluomankylän osayleiskaavan laatimiseksi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävänä

48 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenetelmät Nähtävillä oloista ja yleisötilaisuuksista on tiedotettu Ilmajoki-lehdessä sekä kunnan ilmoitustaululla ja internet-kotisivuilla. Suunnitteluasiakirjat ovat olleet nähtävillä kunnan kaavoitusosastolla sekä kunnan internet-sivuilla osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta lähtien. Valtatien 19 Seinäjoen itäisen ohikulkutien ympäristön osayleiskaavan kaavaluonnosten esittelytilaisuus pidettiin Ilmajoen kunnan tiloissa Tilaisuuteen osallistui 39 henkilöä. Tuomikylä-Renko-Pojanluoma -osayleiskaavan valmisteluvaiheen kaavaluonnosta esiteltiin Tuomikylän koululla kyläseuran järjestämässä tilaisuudessa syyskuussa Kuntalaisten uutena osallistumiskanavana vuorovaikutteelliseen kannanottoon ja vaikutusten arviointiin otetaan käyttöön verkkopohjainen vastausformaatti. Vuorovaikutuksen pohjana on mobiilisti käytettävä kansalaiskartta, jossa kuntalaiset voivat esittää suunnittelualueella omasta mielestään merkittäväksi kokemiaan ongelmakohtia ja parannettavia asioita sekä toivomuksia alueiden käytöstä Viranomaisyhteistyö Länsi-Suomen ympäristökeskuksen järjestämissä vuosittaisissa kehittämiskeskusteluissa on käsitelty Tuomikylä-Rengon alueen maankäytön suunnittelua ELY-keskuksen järjestämä työneuvottelu Tuomikylä-Renko-Pojanluoma -osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta pidettiin Vaasassa Lausunnot, muistutukset ja vastineet VT 19 Seinäjoen itäisen ohikulkutien ympäristön osittain hyväksytystä osayleiskaavaehdotuksesta, joka on ollut nähtävänä

49 Lausunnot: Länsi-Suomen ympäristökeskus Sittemmin saadussa lausunnossa Länsi-Suomen Ympäristökeskus kehottaa Ilmajoen kuntaa varmistamaan, että osayleiskaavan perusteena olevat selvitykset ja vaikutusarvioinnit ovat riittäviä ja mahdollistavat valtakunnallisten ja maakuntakaavan mukaisten hankkeiden jatkosuunnittelun ja toteuttamisen. Suunnittelun perusteluna tulee erityistä huomiota kiinnittää ilmastonmuutokseen varautumista ja sopeutumista koskevien selvitysten riittävyyteen sekä samoin kaupan, liikenteen, melun, tärinän, ympäristöhaittojen ja luontoselvitysten riittävyyteen. Lisäksi ympäristökeskus painottaa uhanalaisten lajien riittävää selvittämistä. Osayleiskaavan suunnitteluratkaisu ja kaavojen toteutus on syytä yhdistää Seinäjoen seudun vesihuollon alueellisen yleissuunnitelman ja sen toteuttamisen kanssa. Ympäristökeskus kehottaa käyttämään ympäristöministeriön mukaisia kaavamerkintöjä ja -määräyksiä paitsi jos määräys sisällöltään selkeästi eroaa oppaan mukaisesta määräyksestä ja on lain mukainen. Ympäristökeskus katsoo, että kyseessä olevaa osayleiskaava-aluetta ei voida pitää MRL 44 :ssä tai 72 :ssä tarkoitettuna alueena. Tämän vuoksi sitä ei voida käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena. Yleiskaava ei ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta maankäyttöä. Suunnittelutarpeeseen perustuvassa alueen lisärakentamisessa viittaus Seinäjoen Honkajoen-kylän KHO:n päätökseen , t Voimassa olevat ympäristöluvat ja muut nykyisen toiminnan kannalta tarpeelliset luvat tulee huomioida aluevarauksia määrättäessä. Osayleiskaavojen selostukset tulee täydentää siten, että arviointi on mahdollista ja siinä on erityisesti esitettävä perustelut sekä aluevarausten sijoitukselle ja mitoitukselle että nivoutumiselle muuhun yhteiskuntarakenteeseen. Selostus on laadittava MRL 40 ja MRL 17 säädetyllä tavalla. Vaasan tiepiiri edellyttää, että kaavassa merkityn 55 db:n meluvyöhykkeen ennustevuosi tulee olla määräyksissä. Etelä-Pohjanmaan liitto painottaa lausunnossaan lentoaseman joukkoliikenneyhteyksien kehittämistä sekä kevyen liikenteen verkostojen jatkuvuutta. Osayleiskaava toteuttaa erittäin hyvin maakuntakaavan tavoitteita. Museovirasto Kaavakarttaan tulee merkitä muinaisjäännösinventoinnin perusteella Rengonkylän silta, saha ja myllynpaikka turkoosilla neliöllä isoin SM-kirjaimin varustettuna. Muistutukset: Esa Alanko esittää tilan Koskimäki 7:482 länsirajalle toista omakotitalon rakennuspaikkaa. Timo Ojala esittää omistamalleen tilalle Mäkirenko 8:127 ja 8:134 yhtä pientalon rakennuspaikkaa. Matti ja Aira Alanko esittävät omakotitalon rakennuspaikkaa tilalle Peltoniemi 7:512 sekä loma-asunnolle myönnetyn liittymäluvan säilyttämistä. Erkki Rekola vaatii poistamaan LSL 49 :n mukaisen liito-oravan suojelualuemerkinnän s-19 merkintäselostuksesta liito-oravan elinpiirille välttämätöntä puuston suojelua koskeva osa sekä Rengontien osalta ma-7 merkinnän, maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas alue.

50 Armas Koski haluaa tilalleen Koski 2:204 täyttökanavan ja nykyisen Vt-19 väliselle alueelle loma-asuntopalveluja tarjoavan RA-alueen sekä A-alueen. Ulkoilureitin tulisi sijaita altaan rakennusaikaisella tiellä valtatielle 19 eikä nykyistä altaan vierustaa padon päällä. Sari Hangasmaa vastustaa merkintää ma-5, maisemallisesti arvokas alue. Merkintä tu, likimääräinen tulva-raja, estää korvauksetta tilan Yli-Renko 8:54 noin kilometrin mittaisen ranta-alueen rakentamisen. Osa muistutuksesta koskee kaavaehdotuksen osaa, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt ja joka on saanut lainvoiman. Sauli Hangasmaa Osayleiskaavaehdotuksessa on kaksi tulvamerkintää Seinäjoen itäpuolella, ne ovat asunto- ja talousrakennustontin eteläpuolella ja toinen Luhtasaaren keskikohdalla. On outoa, että ne sijaitsevat tilan 8:54 kohdalla koko Seinäjoen itäranta huomioiden kaavaehdotusalueella. Ilmeisesti uusista tulvakorkeussuosituksista johtuu, että maatilan 8:54 ranta-alueille ei ole osoitettu kuin yksi RA-alue, vaikka tilalla on omistuksessa Seinäjoen rantaa lähes yksi kilometri. Kyseinen RA-alue on merkitty liito-oravan suojelualueeksi S-1(n 1 ha) kaava-luonnoksessa (B2), jolloin RA saattaa menettää merkityksensä, sillä jätöksien löytyessä suojelu estää rakentamisen. Kyrkösjärven altaan täyttökanavan ja Seinäjoen länsirannalla kunta on käyttänyt mitoitusperustetta 5 rantarakennuspaikkaa kilometrillä, joten samalla mitoitusperiaatteella tilalle Yli-Ren-ko 8:54 kuuluisi 4 uutta rakennuspaikkaa. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen vesistöosaston selitys, että tu-merkintä tilan Kotivainio kohdalla johtuu tilanteesta, jossa Kyrkösjärven tekoaltaaseen ei voida johtaa vettä tulvahuipun aikana, ei tyydytä lainkaan, sillä mahdollisen vedenjuoksun estyminen voimalaitoksen kautta altaalla pitäisi olla ohijuoksutusmahdollisuus. Sitä paitsi Kyrkösjärven altaalla vähäisen varastotilavuuden ja voimalaitossäännöstelyn vuoksi ei ole tulvasuojelulle hyötyä. Jos Kalajärven altaan käyttö tulvien torjumiseen estyy kokonaan 1966 tulva voi ylittyä runsaastikin Törnävän siltaan saakka. Kaikki aikaisemmat huomautukset ja mielipiteet VT 19 YVA -vaiheessa ja osayleiskaavan luonnosvaiheessa eri viranomaistahoille esitetty uusitaan. Liikennemelu tulee lisääntymään koko kyläyhteisön kohdalla. Erityisesti joen ylikulkusillan kohdalta melu leviää molemmin puolin siltaa jokiuomaa pitkin. Vaihtoehtoisista suunnitelmista tulisi antaa perustellut arviot. Tulvarajamerkinnät tilan Yli-Renko 8:54 osalta on poistettava sekä ranta- ja muun rakennuspaikkojen osalta noudatettava yhdenvertaista kohtelua. Suojelumerkinnät ma-5 ja sr-15 on poistettava. Melun vaikutuksista kaavoitukseen ja sotilaslentojen mukaan ottamisesta lentokentän toimintaan tulisi antaa selvitys. Seppo Yli-Renko karttaan merkityt alueet tulisi merkitä A-1 ja AT -merkinnöillä. Esa Ojala haluaa tilalleen 8:133 paritalon rakennuspaikan. Mielipiteet Linda Hautala ja Teemu Jalonen hakevat muutosta AR tilan 2:175 muuttamiseksi AT-rakennuspaikaksi. Torsti Saikkonen esittää tilan 2:493 lohkon kolme muuttamista asuntoalueeksi, koska se ELY-keskuksen päätöksen mukaan ei ole LSL 49 1mom. ja 72a mukaista aluetta. Eila Syynimaa esittää loma-asuntopaikan käyttötarkoituksen muuttamista pysyvän asumisen rakennuspaikaksi. Esa ja Timo Ojala esittävät omistamilleen M -alueille myös AT -aluetta. Marjatta Mikkola esittää Toimi Neiron kuolinpesän puolesta Neiroon omistamilleen maille omakotirivitaloaluetta.

51 Osayleiskaavan ensimmäisen vaiheen lausuntojen, neuvottelujen, huomautusten ja yleisötilaisuudessa esitettyjen mielipiteiden sekä muistutusten huomioon ottaminen koko aluetta koskevan osayleiskaavaluonnoksen valmistelussa Vaasan tiepiirin ja Museoviraston lausunnot on otettu huomioon. Länsi-Suomen Ympäristökeskuksen lausunto on otettu pääosin huomioon. Yleiskaavan suunnitteluratkaisun ja kaavan toteuttamisen yhdistäminen Seinäjoen seudun alueelliseen vesihuoltosuunnitelmaan ja sen toteutusaikatauluun on jätetty huomioimatta. Samoin MRL 44 ja 72 sekä viittaus suunnittelutarpeen käytöstä yleiskaava-alueella on jätetty huomioimatta. Esa Alangon ja Timo Ojalan sekä Matti ja Aira Alangon muistutukset on otettu huomioon. Erkki Rekolan muistutuksista osa koskee vireillä olevaa kaavaa ja osa on käsitelty tiealueen kaavan vahvistamisen yhteydessä. LSL 49 :n mukaisen liito-oravan suojelualuetta ei ole ELY:n maastotarkastuksen mukaan olemassa lain edellyttämällä tavalla ja merkintä on poistettu. Rengontien merkintä ma-7, maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas alue, on myös poistettu kaavakartasta. Armas Kosken tila sijoittuu alueelle, joka on rajattu suunnittelualueen ulkopuolelle. Sari Hangasmaan muistutuksen johdosta ma-5 -merkintä on poistettu kaavakartasta. Sen sijaan likimääräinen tulvaraja (tu) on jätetty tarkistettuna ELY-keskuksen selvityksen perusteella. Merkintä sr-15 jätetään yleiskaavan laatimisohjeen mukaisesti kertomaan kulttuurihistoriallisesti merkittävästä Rengonkylän rakennuskannasta. Sauli Hangasmaan muistutuksen johdosta tu-merkintää on tarkistettu ELY-keskuksen selvityksen perusteella. Merkintä ma- 5 on poistettu kaavakartasta, sen sijaan merkintä sr-15 jätetään yleiskaavan laatimisohjeen mukaisesti kertomaan kulttuurihistoriallisesti merkittävästä Rengonkylän rakennuskannasta. Rantarakentamisessa pyritään turvalliseen ja tasapuoliseen rakentamisen ohjaukseen. Lentomeluselvitys on tehty osana yleiskaavaprosessia. Seppo Yli-Rengon muistutuksen kohteena olevista alueista toinen ei kuulu suunnittelualueeseen ja toinen jää tulvavaaraalueen sisälle. Linda Hautalan ja Teemu Jalosen, Torsti Saikkosen, Eila Syynimaan, Esa ja Timo Ojalan sekä Marjatta Mikkola/Toimi Neiron kuolinpesän muistutukset on otettu huomioon.

52 4.4 Osayleiskaavan tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Toimiva aluerakenne - aluerakennetta kehitetään monikeskuksisena ja verkottuvana sekä hyviin liikenneyhteyksiin perustuvana kokonaisuutena Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu - elinympäristöjen terveellisyydellä, turvallisuudella ja viihtyisyydellä on keskeinen merkitys niin asukkaille kuin elinkeinotoiminnalle ja tätä kautta koko maan tulevalle kehitykselle ja kilpailukyvylle - alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä - liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn edellytyksiä parannetaan - alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria - alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaara-alueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit - alueidenkäytön suunnittelussa uutta rakentamista ei tule sijoittaa tulvavaara-alueille Kulttuuri- ja luonnonperintö sekä virkistyskäyttö - alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä - alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä - asiaa koskevat ratkaisut ovat tärkeitä niin ekologisen kestävyyden kuin elintoiminnankin edellytysten kannalta Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto - yhteysverkostojen ja energiahuollon kannalta oleellista on valtakunnallisten tarpeiden turvaaminen, tavoitteet liittyvät erityisesti liikenneverkon kehittämiseen sekä energiahuollon, esimerkiksi uusiutuvien energialähteiden alueidenkäytöllisten edellytysten turvaamiseen - liikennejärjestelmiä suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuuksina, jotka käsittävät eri liikennemuodot ja palvelevat sekä asutusta että elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä - alueidenkäytössä on edistettävä matka- ja kuljetusketjujen toimivuutta ja turvattava edellytykset julkiselle liikenteelle sekä eri liikennemuotojen yhteistyön kehittämiselle - erityistä huomiota kiinnitetään lisäksi liikenneturvallisuuden parantamiseen - lentoasemien ympäristön maankäytössä tulee ottaa huomioon lentoliikenteen turvallisuuteen liittyvät tekijät, erityisesti lentoesteiden korkeusrajoitukset sekä lentomelun aiheuttamat rajoitukset Maakuntakaavan asettamat tavoitteet Maakuntakaavassa Tuomikylä ja Pojanluoma kuuluvat maaseudun kehittämisen kohdealueeseen - alueen suunnittelussa tuetaan hyvien peltoaukeiden säilyttämistä viljelykäytössä ja kulttuurimaiseman kehittämisedellytyksiä sekä maatilataloutta ja sen liitännäiselinkeinoja - Tuomikylässä ja Pojanluomalla tulee kiinnittää erityistä huomiota laajenevan asutuksen ja tilaa vaativien elinkeinojen, kuten suurimuotoisen eläintuotannon ja teollisuuden, välisten maankäyttötarpeiden yhteensovittamiseen - asutuksen sijoittamista tulee ohjata olemassa olevia kyliä tukevaksi - uudet tielinjaukset on sovitettava alueen kulttuuriympäristön ja maiseman erityispiirteisiin Maakuntakaavassa Renko kuuluu kaupunkikehittämisen kohdealueeseen - aluetta kehitetään maakuntakeskuksena ja sitä ympäröivänä kaupunkiseutuna - alueen valmiuksia parannetaan maakunnallisten palveluiden sijainti- ja liikenneyhteyksien solmupaikkana - erityistä huomiota tulee kiinnittää alueella sijaitsevan matkakeskuksen ja lentoaseman sekä muun maakunnan välisten joukkoliikenneyhteyksien kehittämiseen - kuntien yleiskaavoissa kevyen liikenteen verkostojen jatkuvuus on varmistettava

Tuomikylä Renko Pojanluoma osayleiskaava

Tuomikylä Renko Pojanluoma osayleiskaava ILMAJOKI Kaavoitustoimi 1.10.2013 Tuomikylä Renko Pojanluoma osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Kaavoituspäätös Ilmajoen kunnanhallitus on tehnyt kaavoituspäätöksen Tuomikylän, Rengonkylän

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12. Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014

Lisätiedot

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut KAPULIN YRITYSALUEEN III-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJ.NRO 188 Asemakaava OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Alueen ohjeellinen rajaus on

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA 1 LAPPAJÄRVI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on LAPPAJÄRVEN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Liite 1 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Suunnittelualueen sijainti ja likimääräinen rajaus. 1. Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Ilmajoki Ahonkylä Vihtakallio Asemakaavan muutos ja laajennus 2013 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualue on rakentamatonta, luonnontilaista metsä- ja hakkuualuetta, joka

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS 1 SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN OSALLE TILASTA 740-577-2-3 Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa 12.6.2015

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASKOLA/MONNINKYLÄ Monninkylän kauppapaikka Päiväys7.9.2011 ASEMAKAAVAN MUUTOS SEKÄ ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN MÄNTSÄLÄNTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavan muuttamista

Lisätiedot

Asikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2012

Asikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2012 Asikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2012 2 SISÄLLYS 1. Tehtävä...3 2. Aloite...3 3. Suunnittelualue...3 4. Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet...3

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Asemakaavan muutos koskien Alavuden kaupungin Salmi 10. kaupunginosan korttelia 10046 ja siihen / Ympäristöpalvelut 20.10.2014 2 / 8 1 Osallistumis- ja

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kaavaselostus Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 1.1

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Kunnanhallitus

Lisätiedot

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 SODANKYLÄ KAKSLAUTTASEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS ASEMAKAAVAKSI JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO 1 KITTILÄN KUNTA, 1. kunnanosa, Kittilä Kirkonkylän teollisuusalueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.4.2015 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2013 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kaavaselostus koskee 4.11.2008 päivättyä kaavakarttaa. Ranta-asemakaavan

Lisätiedot

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 1/7 Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 23.1.2013, 5.1.2015 TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 2/7

Lisätiedot

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Raahen kaupungin 16.kaupunginosan korttelin 64 tontteja 32, 39, 40, 41, 42 ja 43 sekä korttelin 62 tontteja 38 ja 52 koskeva asemakaavan muutos. OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue / Ympäristöpalvelut 27.01.2015 2 1 n sisältö ja tarkoitus Maankäyttö-

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO 1 LAPUAN KAUPUNKI LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on ALANURMON

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYRSKYLÄ Päiväys 15.6.2015 SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

JUANKOSKI Pieksän järvien ja Muuruvesi - Karhonvesi roykmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JUANKOSKI Pieksän järvien ja Muuruvesi - Karhonvesi roykmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUANKOSKI Pieksän järvien rantaosayleiskaavan ja Muuruveden Karhonveden rantaosayleiskaavan muutos Rantaosayleiskaavamuutokset koskevat tiloja Haukiniemi 434-1- 129, Venhonranta 434-2-58, Pieksänranta

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA 1(5) MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 220 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ASEMAKAAVA ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 OAS 1 (6) 15.10.2013 Kirkonkylän asemakaavan muutos TUUSNIEMEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KULAJOEN ALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS

Lisätiedot

SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012

SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 J O K I O I N E N SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

Asikkalan kunta SARAN TONTIN JA NUOKUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.10.2013

Asikkalan kunta SARAN TONTIN JA NUOKUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.10.2013 Asikkalan kunta SARAN TONTIN JA NUOKUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.10.2013 2 SISÄLLYS 1. Tehtävä... 3 2. Aloite... 3 3. Suunnittelualue... 3 4. Suunnittelun lähtökohdat

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN KUNTA. 1. Aloite Asemakaavaa on alettu laatia Lempäälän kunnan aloitteesta.

LEMPÄÄLÄN KUNTA. 1. Aloite Asemakaavaa on alettu laatia Lempäälän kunnan aloitteesta. 1 LEMPÄÄLÄN KUNTA 2090 Moisio-Hakkarin asemakaava, Kiviahon pohjoisosan laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 12.3.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015

Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015 Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015 KAAVAMUUTOKSEN KOHDE, TARKOITUS JA TAVOITTEET Mustikkakankaan teollisuusalue sijaitsee

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 17.12.2015 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy Jouko ja Minna Poukkanen SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

PAUKKUMÄEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012

PAUKKUMÄEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 J O K I O I N E N PAUKKUMÄEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JOUTSAN KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 321 Kaavamuutos koskee osittain korttelin 321, tonttia nro 1 (AM). OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan, kaavaa

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy SUSIVUOREN RANTA-ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma P18551 FCG Finnish Consulting Group Oy Susivuoren Ranta-asemakaava 2.6.2012 I SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...

Lisätiedot

PYHÄSELKÄ TELMONSELÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS

PYHÄSELKÄ TELMONSELÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIPERIN KUNTA PYHÄSELKÄ TELMONSELÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS EHDOTUS 1.3.2016 Kaavan valmisteluaineisto nähtävillä: 17.12.2015 15.1.2016 Kaavaehdotus nähtävillä:

Lisätiedot

Janakkalan kunta Tervakoski

Janakkalan kunta Tervakoski Janakkalan kunta Tervakoski 25.4.2014 1 Lepola Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä Tervakosken liikekeskustasta, Vanhan kylän

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 VETELIN KUNTA Harmaakiven asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön

Lisätiedot

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan osana kaavatyön

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Harju-Härkälä 2:n asemakaava 1(1) Kohde ja suunnittelualue Kaavoitettava alue sijaitsee Someron Harjun kaupunginosassa Paimionjoen ja Härkäläntien eteläpuolella noin 1 kilometri keskustasta etelään. Alueen

Lisätiedot

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 5 ) TERVON KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaavan muutos koskee kortteleja 9(osa),

Lisätiedot

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA IIN KUNTA ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus... 1 2 Suunnittelualue... 1 3 Suunnittelutehtävän

Lisätiedot

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNEEN KUNTA AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE OSAA KIINTEISTÖSTÄ AATILA 635-421-12-32/2 JA KIINTEISTÖÄ RANTALÄHDE 635-421-12-35 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 09.09.2014 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI-

Lisätiedot

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun

Lisätiedot

HÄMEENKYRÖN KUNTA 1 Kirkonseudun asemakaava-alue Korttelien 65, 66 ja 68 asemakaavoitus Osallistumis- ja arvioimissuunnitelma

HÄMEENKYRÖN KUNTA 1 Kirkonseudun asemakaava-alue Korttelien 65, 66 ja 68 asemakaavoitus Osallistumis- ja arvioimissuunnitelma HÄMEENKYRÖN KUNTA 1 HÄMEENKYRÖN KUNTA KORTTELIEN 65, 66 JA 68 ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireilletulo: 30.3.2009 versio: 15.8.2011 HÄMEENKYRÖN KUNTA 2 Suunnittelualueen

Lisätiedot

ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS

ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS FCG Finnish Consulting Group Oy Lapinlahden kunta ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS Kaavaselostus Luonnos 13.3.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I Kuopio Onkiveden

Lisätiedot

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos S U U N N IT T EL U JA T E K N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20667 Kaavaselostus Lilian Savolainen Sisällysluettelo

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaunispään asemakaavan muutos VT 4:n ympäristö OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 19.10.2009 Sisällysluettelo: 1. Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma? 3 2. Suunnittelu- ja vaikutusalue 3 3.

Lisätiedot

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi Valtuusto 9 07.04.2014 9 S 23 Söderkullan asemakaavan eteläosan kumoaminen, ehdotus 324/10.02.03/2013 KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KOKKOLAN KAMPUSALUE

KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KOKKOLAN KAMPUSALUE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KOKKOLAN KAMPUSALUE PERUSTIEDOT ALOITE TAI ASEMAKAAVATYÖN VIREILLE TULON SYY Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi

Lisätiedot

Asikkalan kunta KORTTELIN 53 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 8.1.2014, päivitetty 4.6.2014, 17.2.2015, 4.3.

Asikkalan kunta KORTTELIN 53 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 8.1.2014, päivitetty 4.6.2014, 17.2.2015, 4.3. Asikkalan kunta KORTTELIN 53 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 8.1.2014, päivitetty 4.6.2014, 17.2.2015, 4.3.2015 2 SISÄLLYS 1. Tehtävä... 3 2. Aloite... 3 3. Suunnittelualue...

Lisätiedot

Simo Maksniemen asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.06.2014

Simo Maksniemen asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.06.2014 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Simo Maksniemen asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.06.2014 Seitap Oy 2014 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.6.2011 RANTA-ASEMAKAAVA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.6.2011 RANTA-ASEMAKAAVA 1.6.2011 TAMMELAN KUNTA Lunkaan kylä Kiinteistö Mäkilä RN:o 17:0 Tammelan kunta Kunnanhallitus TAMMELAN KUNTA 2(5) Tunnistetiedot: Kunta: Kaavan nimi: Suunnittelualue: Kaavan laadituttaja: Tammela Pääjärven

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 14.2.2012

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 14.2.2012 OAS 1 (6) KONNEVEDEN KUNTA PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Hannu Heiskanen OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 14.2.2012 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013 1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Valtuusto on 10.6.2013 60 hyväksynyt talouden tasapainottamisohjelman.

Lisätiedot

Östensön osayleiskaavan tarkistus. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 5994012014Y3

Östensön osayleiskaavan tarkistus. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 5994012014Y3 Östensön osayleiskaavan tarkistus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 5994012014Y3 2 Sisällysluettelo: 1. KAAVA-ALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT... 4 3. TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Koulukeskus, OAS 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KOULUKESKUKSEN ALUEELLA KORTTELEISSA 1027, 1028 JA 1029 SEKÄ NIIHIN LIITTYVILLÄ PUISTO- LP, LYT JA KATUALUEILLA KAUHAJOEN KAUPUNKI

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.11.2013

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.11.2013 OAS 1 (5) TUUSNIEMEN KUNTA KESKITIEN ASEMAKAAVA JA HARJUTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.11.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, 60801 Ilmajoki. Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. 044 4191 334

Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, 60801 Ilmajoki. Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. 044 4191 334 Ilmajoki Asemakaavan muutos ja kumoaminen 2014 Antila-Paalutien alue Kaavaselostus 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Kunnanosa: Alue: Korttelit: Kaava: Ilmajoki Siltalan kunnanosa Antila-Paalutien

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 1 Taimistotie Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustassa, Turengintien pohjoispuolella, rautatien molemmin

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASIKKALAN KUNTA Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos 21.03.2014 Päivitetty 14.02.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Lauttaniemi14022015.doc Osallistumis-

Lisätiedot

PÄLKÄNE RAUTAJÄRVI Koivisto RN:o 1:341 KOIVISTON RANTA-ASEMAKAAVA

PÄLKÄNE RAUTAJÄRVI Koivisto RN:o 1:341 KOIVISTON RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNE RAUTAJÄRVI Koivisto RN:o 1:341 KOIVISTON RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 11.9.2009, 12.1.2012 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Koiviston ranta-asemakaava Kunta: Pälkäne (635)

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LUUMÄKI Päiväys 9.1.2014 KIVIJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SEKÄ LUUMÄEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

ÄHTÄRIN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS HAUTAUSMAA-ALUE. Vastaanottaja Ähtärin kaupunki

ÄHTÄRIN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS HAUTAUSMAA-ALUE. Vastaanottaja Ähtärin kaupunki Vastaanottaja Ähtärin kaupunki Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä ÄHTÄRIN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS HAUTAUSMAA-ALUE ÄHTÄRIN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARTINJÄRVENTIEN TEOLLISUUSALUE LOHTAJA

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARTINJÄRVENTIEN TEOLLISUUSALUE LOHTAJA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARTINJÄRVENTIEN TEOLLISUUSALUE LOHTAJA KOKKOLAN KAUPUNKI KAAVOITUSPALVELUT 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee 340. kaupunginosan kortteleita

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.3.2015. Kirkonniemessä kiinteistöjen 6:129 ja 6:130 asemakaavan muutos ja laajennus

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.3.2015. Kirkonniemessä kiinteistöjen 6:129 ja 6:130 asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.3.2015 LAPPAJÄRVEN KUNTA Kirkonniemessä kiinteistöjen 6:129 ja 6:130 asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain

Lisätiedot

3. Maanomistus Kanava-alueen omistaa Suomen valtio. Muutoin suunnittelualueen omistaa Lempäälän kunta.

3. Maanomistus Kanava-alueen omistaa Suomen valtio. Muutoin suunnittelualueen omistaa Lempäälän kunta. 1 LEMPÄÄLÄN KUNTA Hemminkilän asemakaavan muutos, Viialantien lämpökeskus Kaava numero 8036 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 14.1.2016 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lakisääteinen (MRL 63

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SIUNTIO ASEMAKAAVA BOTÅKER OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päiväys 12.6.2014 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen alkaessa osana

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN KUNTA. 1. Aloite Asemakaavaa on alettu laatia yksityisen maanomistajan aloitteesta.

LEMPÄÄLÄN KUNTA. 1. Aloite Asemakaavaa on alettu laatia yksityisen maanomistajan aloitteesta. 1 LEMPÄÄLÄN KUNTA Moision asemakaavan muutos, Hattulanmäki OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 4.8.2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja,

Lisätiedot

Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. (06) 4191 334, 044-4191 334 fax (06) 4191 311

Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. (06) 4191 334, 044-4191 334 fax (06) 4191 311 ILMAJOKI NIEMELÄN ALUE Asemakaavan muutos Ahonkylän kunnanosa kortteli 14 LÄHTÖTIEDOT 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Ilmajoki Kunnanosa: Ahonkylä Kaava-alue: Niemelän alue Korttelit:

Lisätiedot

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10. LAVIAN KUNTA LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.2014 Ilmari Mattila Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 HÄMEENKYRÖN KUNTA OSA KORTTELIA 64, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 1 Sisältö 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201 Kydön asemakaavalaajennus ja -muutos, korttelit 738 ja 738B Aluerajaus kunnanhallituksen päätös ei mittakaavassa Kohde ja suunnittelualue Hakija / Suunnittelutehtävä ja tavoite Alue sijoittuu osin Tammelan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA IITTI Päiväys 6.6.2016. ETELÄINEN OSA-ALUE/KAIVOMÄEN, KANSANMÄEN JA PENTINMÄEN ALUEET ASEMAKAAVAN MUUTOS JA OSITTAINEN KUMOAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis-

Lisätiedot

TEKNIIKKAKESKUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Asemakaavan muutos ja laajennus NURMO. Suunnittelualueen sijainti

TEKNIIKKAKESKUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Asemakaavan muutos ja laajennus NURMO. Suunnittelualueen sijainti OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NURMO TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti Asemakaavan muutosalue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n kaupunginosassa kortteleissa 7077 ja maantie ja kaavoittamattomilla

Lisätiedot

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla

Lisätiedot

Suunnittelutarveratkaisuhakemus

Suunnittelutarveratkaisuhakemus ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Suunnittelutarveratkaisuhakemus Diaarinumero: 734/605/2015 Hakija: Karppinen Anna-Mari ja Ossi Tila: Kirstinä Kiinteistötunnus: 859-401-12-14 Kylä: Tyrnävä Asia: Haetaan suunnittelutarveratkaisua

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...2 2.1.1

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 63 ) mukainen asiakirja, jossa kuvataan

Lisätiedot

OPPIPOJANTIE II OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OPPIPOJANTIE II OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA OPPIPOJANTIE II OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on kunnan esitys yhteistyötavasta osallisille. Se määrittelee kaavan valmistelussa ja kaavan vaikutusten

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut 28.3.2011 KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut 28.3.2011 KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223c Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

SIIKAJOKI Jokivarsi Osayleiskaava

SIIKAJOKI Jokivarsi Osayleiskaava SIIKAJOKI Jokivarsi Osayleiskaava MRL 63 :n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 10/2011 Suunnittelualue Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 63 :n mukaan kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NUMMI-PUSULA IKKALA Päiväys 10.12.2008 KESKEISEN ALUEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUE Asemakaavan laatimista koskeva hanke koskee Ikkalan kylätaajaman keskeistä aluetta.

Lisätiedot

KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI

KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 1 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 63 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) INKOON KUNTA BARÖSUNDIN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) Kaava-alue Kaava-alue käsittää Barösundin kyläkeskuksen ympäristöineen Orslandetin saaressa. Kaava-alue on rajattu

Lisätiedot

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 MUONIO Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.8.2014 Seitap Oy 2014 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot