Selvitys siirtoverkkosääntelyn investointikannustimista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Selvitys siirtoverkkosääntelyn investointikannustimista"

Transkriptio

1 Selvitys siirtoverkkosääntelyn investointikannustimista SÄHKÖTEKNIIKKA

2 2 Esipuhe Tämä selvitystyö on tehty Työ- ja Elinkeinoministeriön (TEM) sekä Energiamarkkinaviraston (EMV) toimeksiannosta kevään 2010 aikana. Työn tavoitteena on ollut tarkastella miten siirtoverkkotoiminnan investoinnit turvataan taloudellisella sääntelyllä, jonka lisäksi on pohdittu omistajaohjauksen vaikutuksia siirtoverkkotoiminnassa. Työ on tehty Lappeenrannan teknillisen yliopiston Sähkömarkkinalaboratoriossa ja työn tekemiseen ovat osallistuneet TkT Samuli Honkapuro, TkT Kaisa Tahvanainen, dipl.ins. Mari Makkonen sekä prof. Jarmo Partanen. Raportissa esitetyt näkemykset ja johtopäätökset ovat tutkijoiden tutkimustyön tulosta, eivätkä edusta tilaajan virallista kantaa. Lappeenrannassa kesäkuussa 2010, Tekijät

3 3 Sisällysluettelo Esipuhe... 2 Sisällysluettelo Johdanto Nykytilan kuvaus Lainsäädäntö ja direktiivit Kantaverkko-operaattorin velvollisuudet ja tehtävät sekä niiden valvonta Kansallisen sääntelyviranomaisen velvollisuudet ja tehtävät Nykyinen suomessa käytettävä sääntelymalli Verkkotoimintaan sitoutuneen pääoman arvon määritys Kohtuullisen tuoton laskenta Tuloslaskelman oikaisu ja kantaverkkotoiminnan tuloksen määrittäminen Kehittämisvelvollisuuden valvonta Pullonkaulatulot Nykyisen sääntelymallin investointikannusteet Investointistrategioiden vaikutukset Kantaverkonhaltijan toiminta ja tavoitteet Kantaverkkotoiminta ja kantaverkon kehittäminen Kantaverkkotoiminnan ominaispiirteet sääntelyn näkökulmasta Siirtoverkkoyhtiön kokemukset taloudellisesta sääntelystä Kantaverkkotoiminnan valvonta muissa maissa Iso-Britannia Norja Tanska Viro Ruotsi USA Yhteenveto Nykyinen valvontamalli...29

4 4 5.2 Tuloraamisääntely Johtopäätökset Lähteet... 33

5 5 1 Johdanto Tämän selvitystyön tavoitteina ovat olleet: 1. Arviointi ja analyysi siitä, miten nykyinen sääntely ja valvontamalli turvaavat riittävät investoinnit ja verkon kehittämisen erilaisissa siirtoverkonhaltijan omistusrakenteissa. 2. Laatia kansainvälinen vertailu siitä, miten erilaisissa sääntelymalleissa pyritään varmistamaan riittävät investoinnit ja verkon kehittäminen sähkön siirtoverkoissa. 3. Arviointi ja analyysi sellaisten sääntelymallien soveltamisesta Suomessa, joissa malleissa sääntelyviranomainen vahvistaa verkonhaltijoiden (keskeiset) investointisuunnitelmat ennakolta ja joihin sisältyy suunnitelmien toteutuksen tehokas valvonta. Tällöin tulisi tarkastella esimerkiksi kiinteän tuloraamin sisältävää sääntelymallia. Ensimmäisessä kohdassa esitetty arviointi on toteutettu tarkastelemalla sitä, miten nykyinen Suomessa käytettävä valvontamalli sekä muut siirtoverkkotoimintaa koskevat säädökset turvaavat siirtoverkon kehittämisen ja kannustavat siirtoverkonhaltijaa toteuttamaan verkostoinvestointeja. Omistajarakenteiden osalta on tarkastelu sitä, mitkä ovat omistajan sitoutumiselle ja osaamiselle asetettavia tavoitteita, jotta siirtoverkon kehittäminen voidaan turvata sääntelyn keinoin. Toisessa kohdassa esitettyjä asioita on tarkasteltu tiiviillä katsauksella eri maissa käytettäviin siirtoverkkotoiminnan sääntelymalleihin sekä siirtoverkkotoiminnan rakenteisiin kyseisissä maissa. Kolmannessa kohdassa esitetty arviointi on toteutettu valitsemalla tarkasteltavaksi malliksi kiinteän tuloraamin sisältämä valvontamalli, jonka vaikutuksia ja toimivuutta sekä sääntelijän että säänneltävän kannalta on tarkasteltu analysoimalla em. valvontamallin kannustinvaikutuksia sekä valvonnan vaatimia resurssi- ja osaamistarpeita. Selvitystyö on tehty erittäin tiukalla aikataululla, jonka vuoksi raportissa on keskitytty ainoastaan keskeisimpiin siirtoverkkosääntelyyn liittyviin asioihin. Raportin toisessa luvussa on kuvattu nykyinen suomessa käytettävä siirtoverkkotoiminnan valvontamalli ja sen investointikannusteet sekä tarkastelu lyhyesti keskeisiä eurooppalaisia siirtoverkkotoimintaan vaikuttavia säädöksiä. Kolmannessa luvussa on esitetty siirtoverkonhaltijan toimintaa, tavoitteita ja kokemuksia sääntelymallista. Neljännessä luvussa on esitetty katsaus kansainvälisiin regulaatiomalleihin ja siirtoverkkoyhtiöiden toimintaan. Luvussa viisi on esitetty johtopäätökset nykyisen Suomessa käytettävän valvontamallin sekä sitovat investointisuunnitelmat sisältävän tuloraamisääntelyn investointikannustimista sekä toimivuudesta niin säänneltävän kuin sääntelijänkin näkökulmasta.

6 6 2 Nykytilan kuvaus Nykyinen siirtoverkkotoiminnan valvonta perustuu Suomen sähkömarkkinalakiin sekä EU:n direktiiveihin. Tässä luvussa on kuvattu lyhyesti lainsäädännön ja direktiivien keskeisimmät kohdat sekä nykyinen valvontamalli ja sen kannustinvaikutukset. 2.1 Lainsäädäntö ja direktiivit Tässä luvussa on tarkasteltu EU:n direktiivin 2009/72/EY, asetuksen 714/2009 sekä Suomen sähkömarkkinalain asettamia vaatimuksia erityisesti siirtoverkkoinvestointien kannalta Kantaverkko-operaattorin velvollisuudet ja tehtävät sekä niiden valvonta Sähkömarkkinalaissa (786/1995) säädetään kantaverkko-operaattorille velvollisuus vastata sähköjärjestelmän teknisestä toimivuudesta, käyttövarmuudesta ja taseesta. Lisäksi kantaverkko-operaattorille määritetään verkon kehittämisvelvollisuus. Direktiivissä 2009/72/EY on määritelty vaatimuksia siirtoverkkojen ja siirtoverkonhaltijoiden suhteen. Direktiivin mukaisesti jäsenvaltioiden tulee joko eriyttää siirtoverkonhaltija omistuksellisesti, nimittää riippumaton järjestelmävastaava artiklan 13 mukaisesti tai noudattaa riippumatonta siirtoverkonhaltijaa koskevia säännöksiä direktiivin luvun viisi mukaisesti. Valitusta eriyttämismenettelystä riippumatta siirtoverkonhaltijan tehtäviksi direktiivin 12 artiklassa on määritelty: - kohtuullisten siirtovaatimusten täyttäminen pitkällä aikavälillä - varmojen, luotettavien ja tehokkaiden siirtoverkkojen käytöstä vastaaminen - ylläpito ja kehittäminen taloudellisten edellytysten mukaisesti ottaen ympäristö huomioon - resurssien ylläpito palvelujen tarjoamiseksi - toimitusvarmuuden turvaaminen omalta osaltaan varmistamalla riittävä siirtokapasiteetti ja verkon toimintavarmuus - sähkövirtojen ohjaamisessa otettava huomioon energianvaihto muiden yhteenliitettyjen verkkojen kanssa huomioiden varmuus, luotettavuus ja tehokkuus sekä lisäpalveluiden, myös kysyntäjouston, tarjoaminen - riittävien tietojen toimittaminen yhteenliitettyjen verkkojen muille käyttäjille - syrjimätön verkkoon pääsy - tiedonantovelvollisuus käyttäjille, joita nämä tarvitsevat päästäkseen tehokkaasti verkkoon - siirtorajoitusmaksujen ja asetuksen 714/ artikalan mukaisten maksujen periminen myöntämällä kolmannelle osapuolelle verkkoon pääsy ja hallinnoimalla sitä sekä riittävien selvitysten antaminen, jos verkkoon pääsy evätään. Kansallisten sääntelyviranomaisten tulee valvoa selvityksiä ja verkkoon pääsyä. Siirtoverkonhaltijoiden on ensisijaisesti pyrittävä edistämään markkinoiden yhdentymistä suorittaessaan näitä tehtäviä. Eurooppalaisten siirtoverkonhaltijoiden välisen yhteistyön ja työn koordinoinnin parantamiseksi on vuonna 2008 perustettu uusi yhteistyöjärjestö, Sähkö-ENTSO (European Network of

7 7 Transmission System Operators for Electricity). Asetuksen 714/2009 mukaan kaikkien siirtoverkonhaltijoiden on tehtävä yhteistyötä järjestön puitteissa. Järjestön tehtävänä on asetuksen 714/2009 mukaisesti edistää sähkön sisämarkkinoiden toteuttamista ja toimintaa ja rajat ylittävää kauppaa sekä turvata Euroopan sähkönsiirtoverkon optimaalinen hallinta, koordinoitu toiminta ja vakaa tekninen kehitys. Asetuksen 713/2009 mukaisesti on perustettu uusi virasto, ACER (Agency for the Cooperation of Energy Regulators). ACER on energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto, jonka tehtävinä on antaa lausuntoja ja suosituksia siirtoverkonhaltijoille, sääntelyviranomaisille sekä Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle. Asetuksen mukaisesti viraston tehtäviä siirtoverkonhaltijoiden yhteistyöhön liittyen ovat mm. lausunnon antaminen verkkosäännöistä sekä ehdotuksesta Sähkö-ENTSOn vuotuiseksi työohjelmaksi ja ehdotuksesta yhteisön laajuiseksi verkon kehittämissuunnitelmaksi. Verkkosääntöjen tehtävä on varmistaa avoin rajat ylittävä siirtoverkkoihin pääsy ja pääsyn hallinnointi sekä varmistaa yhteisön siirtoverkkojärjestelmän koordinoitu ja riittävän ennakoiva suunnittelu ja vakaa tekninen kehitys mukaan lukien yhteenliittämiskapasiteetin luominen. Verkkosäännöt eivät rajoita jäsenvaltioiden oikeutta määritellä kansallisia verkkosääntöjä, jotka eivät vaikuta rajat ylittävään kauppaan. Verkkosääntöjä ja kehittämissuunnitelmia laadittaessa on kattavasti kuultava markkinatoimijoita ja viranomaisia, mukaan lukien kansalliset sääntelyviranomaiset. Sähkö-ENTSOn tulee hyväksyä joka toinen vuosi yhteisönlaajuinen ei-sitova 10-vuotinen verkon kehittämissuunnitelma. Tämän mukaisesti julkaistaan joka toinen vuosi alueellinen investointisuunnitelma. Asetuksen 714/2009 mukaisesti ACER:n on annettava lausunto, jossa arvioidaan kansallisen kymmenvuotisen verkon kehittämissuunnitelman yhteensopivuutta ei-sitovan yhteisön laajuisen kymmenvuotisen verkon kehittämissuunnitelman kanssa. Jos ACER havaitsee kansallisen ja yhteisön laajuisen kehittämissuunnitelman välillä epäjohdonmukaisuuksia, sen on suositeltava kansallisen tai yhteisön laajuisen kehittämissuunnitelman muuttamista. Lisäksi, mikäli ACER katsoo ettei yhteisönlaajuinen verkon kehittämissuunnitelmaluonnos edistä syrjimättömyyttä, kilpailua, markkinoiden tehokasta toimintaa tai kolmansille osapuolille avoimen rajat ylittävän yhdyskapasiteetin riittävää tasoa, ACER antaa Sähkö-ENTSOlle ja komissiolle perustellun lausunnon sekä suosituksia. Direktiivin 2009/72/EY luvussa viisi todetaan riippumattoman siirtoverkonhaltijan osalta, että siirtoverkonhaltijan on toimitettava joka vuosi sääntelyviranomaiselle kymmenvuotinen verkon kehittämissuunnitelma, joka perustuu nykyisiin ja ennakoituihin toimituksiin ja kysyntään. Sääntelyviranomainen puolestaan tarkistaa kymmenvuotisen kehittämissuunnitelman johdonmukaisuuden yhteisönlaajuisen ei-sitovan verkon kehittämissuunnitelman kanssa. Jos suunnitelman johdonmukaisuutta ei-sitovan yhteisön laajuisen kymmenvuotisen kehittämissuunnitelman kanssa epäillään, on sääntelyviranomaisen neuvoteltava ACER:n kanssa. Sääntelyviranomainen voi vaatia siirtoverkonhaltijaa muuttamaan kymmenvuotista verkon kehittämissuunnitelmaansa. Lisäksi sääntelyviranomaisen on valvottava ja arvioitava verkon kymmenvuotisen kehittämissuunnitelman täytäntöönpanoa. Riippumattoman järjestelmävastaavan osalta direktiivin 13 artiklassa puolestaan todetaan, että järjestelmävastaavan tulee sitoutua noudattamaan sääntelyviranomaisen valvomaa kymmenvuotista verkon kehittämissuunnitelmaa.

8 8 Omistuksellisessa eriyttämisessä kansallisen sääntelyviranomaisen valvontaa kehittämissuunnitelmille ei edellytetä direktiivissä. Kehittämissuunnitelman laatimista ja yhteisön laajuisen ja kansallisen kehittämissuunnitelman yhteensopivuutta arvioi kuitenkin tässäkin tilanteessa asetuksen mukaisesti ACER. Lisäksi kansallisella sääntelyviranomaisella on tällöinkin asetuksen mukaisesti mahdollisuus tuoda esille näkökantansa yhteisönlaajuisen verkon kehittämissuunnitelman osalta kuulemismenettelyssä. Asetukset 1228/2003 ja 714/2009, joista jälkimmäinen kumoaa edellisen, vahvistavat säännöt rajat ylittävälle kaupalle, joita ovat korvausmekanismi rajat ylittävälle sähkön siirrolle, yhdenmukaistetut periaatteet kyseisille maksuille ja kapasiteetinjakomekanismit. Pullonkaulatuloista sanotaan kummassakin asetuksessa, että ne voidaan käyttää jaetun kapasiteetin tosiasiallisen saatavuuden takaamiseen ja/tai yhteenliittämiskapasiteettia ylläpitäviin tai lisääviin verkkoinvestointeihin, (erityisesti uusiin rajayhdysjohtoihin) tai jos edellä mainittuja vaihtoehtoja ei voida toteuttaa tehokkaasti, tulot voidaan käyttää jäsenvaltion sääntelyviranomaisen päättämän enimmäismäärän puitteissa tulona, jonka viranomaiset ottavat huomioon hyväksyessään/vahvistaessaan verkkoja koskevien tariffien laskentamenetelmää. Asetuksessa 714/2009 on myös erillinen liite, jossa annetaan ohjeet pullonkauloista johtuvien lisätulojen raportoinnista ja niiden käytön seuraamisesta. Tulojen ensisijaisia käyttökohteiksi todetaan kapasiteetin ylläpito ja uusien yhteyksien rakentaminen Kansallisen sääntelyviranomaisen velvollisuudet ja tehtävät Sääntelyviranomaisen keskeisenä tehtävänä on edistää sähkön sisämarkkinoiden toimintaa. Suomessa kansallisena sääntelyviranomaisena toimii Energiamarkkinavirasto. Siirtoverkkotoiminnan valvonnan ja investointien varmistamisen osalta sääntelyviranomaisen tehtäviksi on annettu: - Vahvistaa tai hyväksyä avointen kriteerien mukaisesti siirtotariffit tai niiden laskentamenetelmät - Valvoa riippumattoman järjestelmävastaavan kymmenvuotisen verkon kehittämissuunnitelman noudattamista - Tarkastaa riippumattoman siirtoverkonhaltijan kymmenvuotisen kehittämissuunnitelman vastaavuutta investointitarpeisiin ja johdonmukaisuutta yhteisönlaajuisen ei-sitovan kehittämissuunnitelman kanssa. Lisäksi sääntelyviranomainen valvoo ja arvioi riippumattoman siirtoverkonhaltijan kehittämissuunnitelman täytäntöönpanoa Edellä kuvatun perusteella voidaan todeta, että direktiivi ja asetus edellyttävät sekä yhteisön laajuisen että alueellisen verkon kehittämissuunnitelman laadintaa. Riippumattoman järjestelmävastaavan sekä riippumattoman siirtoverkonhaltijan tapauksessa järjestelmävastaavan tai siirtoverkonhaltijan kehittämissuunnitelmat ovat sitovia ja niiden noudattamista valvoo kansallinen sääntelyviranomainen. Omistuksellisesti eriytetyn siirtoverkonhaltijan kohdalla suunnitelmat ovat ei-sitovia, mutta siinäkin tapauksessa ACER arvioi kansallisen ja yhteisön laajuisen kehittämissuunnitelman johdonmukaisuutta ja suosittelee tarvittaessa suunnitelmien muuttamista. Lisäksi kehittämissuunnitelmien laadintaan sisältyy laaja julkinen kuulemismenettely.

9 9 2.2 Nykyinen suomessa käytettävä sääntelymalli Suomessa sovellettava kantaverkonhaltijan Fingrid Oyj:n valvonta kohdistuu kantaverkkotoiminnan tuoton kohtuullisuuden arviointiin. Energiamarkkinavirasto on kehittänyt kantaverkkotoiminnan tuoton valvontamallia useiden vuosien ajan yhteistyössä toimialan ja asiantuntijoiden kanssa. Alla on kuvattu malli, joka on voimassa valvontajaksolla Valvontajakson päätyttyä Energiamarkkinavirasto (EMV) tekee valvontapäätöksen valvontajakson aikana kertyneestä yli- tai alituotosta verrattuna viranomaisen määrittämään kohtuulliseen tuottoon. Luku perustuu EMV:n vahvistuspäätökseen kantaverkon haltijan verkkotoiminnan tuoton määrittämistä koskeviksi menetelmiksi (EMV 2008) Verkkotoimintaan sitoutuneen pääoman arvon määritys Sähkön kantaverkko on kantaverkonhaltijan suurin yksittäinen käyttöomaisuuden osa ja viranomaisen kohtuullisuuslaskelmissa kantaverkon tasearvo oikaistaan nykykäyttöarvoonsa. Nykykäyttöarvo määritetään verkon jälleenhankinta-arvon avulla: keski ikä NKA = 1 JHA pitoaika Yhtälössä keski-ikä on verkkokomponenttien jälleenhankinta-arvolla painotettu keski-ikä ja pitoaika verkkokomponenttien teknis-taloudellinen pitoaika. EMV laskee kantaverkon jälleenhankinta-arvon vuosittain kertomalla kantaverkonhaltijan ilmoittamien verkkokomponenttien määrätiedon verkkokomponenttien yksikköhintatiedoilla. EMV arvioi kantaverkonhaltijan ilmoitettujen yksikköhintatietojen oikeellisuuden toteutuneiden verkonrakennusprojektien kustannusten ja rakennuskustannusten muutosten perusteella ja voi tarvittaessa muuttaa yksikköhintoja. Kantaverkon vuosittaista jälleenhankinta-arvoa määritettäessä EMV hyväksyy yleiseen kustannustasoon ja sen muutoksiin sekä toteutuneiden verkonrakennusprojektien kustannuksiin perustuvat verkkokomponenttien jälleenhankintakustannukset. Muiden pysyvien vastaavien osalta EMV ei hinnoittelun kohtuullisuuden valvonnan yhteydessä pääsääntöisesti oikaise tase-erien kirjanpitoarvoa nykykäyttöarvoon. Vaihtuvien vastaavien arvostusperiaatteista viranomainen huomioi verkkotoiminnan harjoittamisen turvaamiseksi tarvittavana rahoitusomaisuutena taseeseen kirjatusta rahoitusomaisuudesta enintään määrän, joka vastaa yhtiön current ratio suhdeluvun arvoa 0, Kohtuullisen tuoton laskenta EMV käyttää pääoman painotettua keskikustannusmallia (Weighted Average Cost of Capital, WACC) kantaverkkotoiminnan kohtuullisen tuoton arvioimiseen. Tätä varten taseen vastattavaa -puoli laaditaan jakamalla kantaverkonhaltijan kantaverkkotoimintaan sitoutunut pääoma omaan pääomaan, korolliseen vieraaseen pääomaan ja korottomaan vieraaseen pääomaan. Oman pääoman kustannusta arvioidaan CAP-mallilla (Capital Asset Pricing Model) ja korolli- 1 Rahoitusomaisuuden käsittelystä on Markkinaoikeuden päätös (MAO:641/08), jota ainakin raportin kirjoittamishetkellä sovelletaan.

10 10 sen vieraan pääoman kustannuksena käytetään riskitöntä korkoa lisättynä vieraan pääoman riskipreemiolla. WACC-malliin liittyvät parametrit on esitetty alla olevassa taulukossa. Taulukko 2.1. Kantaverkkotoiminnan kohtuullisen tuoton parametrit. Parametri Sovellettava arvo Riskitön korkokanta 10 v valtion obligaatiokorko (edellisen toukokuun keskiarvo) Riskipreemio 5 % Likvidittömyyspreemio 0,20 % Velaton beeta 0,3 Velallinen beeta 0,633 Veroaste 26 % Pääomarakenne (velat/oma pääoma) 60/40 Korollisen vieraan pääoman kustannus riskitön korko + 0,6 % Tuloslaskelman oikaisu ja kantaverkkotoiminnan tuloksen määrittäminen EMV laskee kantaverkonhaltijan toteutuneen tuoton vuosittain lähtien tuloslaskelman mukaisesta liikevoitosta (liiketappiosta), kts. Taulukko 2.2. Taulukko2.2. Toteutuneen oikaistun tuloksen laskentaperiaate kannustinkorjauksella. Liikevoitto (liiketappio) 0,5 * (Kustannustehokkuuskannustimen kustannusten vertailutaso ± 5 % toteutuneet operatiiviset kustannukset) 1,0 * (Toimitusvarmuuskannustimen keskeytyskustannusten vertailutaso toteutuneet keskeytyskustannukset) + Maksetut verkkovuokrat + Suunnitelman mukaiset poistot liikearvosta + Suunnitelman mukaiset poistot sähköverkosta Verkon jälleenhankinta-arvosta lasketut vuotuiset tasapoistot tasapoistot = JHA pitoaika Verkkotoiminnan turvaamiseksi tarvittavasta rahoitusomaisuudesta aiheutuva kustannus = Korjattu liikevoitto/-tappio = Laskennallinen tulos ± Muut korjauserät = Tulos ennen veroja Yhtiölle kuuluvat laskennalliset verot = Toteutunut oikaistu tulos Kantaverkkoyhtiölle on asetettu toiminnan tehostamiseen kannustava tavoite, joka kohdistuu verkonhaltijan kontrolloitaviin operatiivisiin kustannuksiin ja toimitusvarmuuteen.

11 11 Kustannustehokkuuskannustin kohdistuu kontrolloitavissa oleviin operatiivisiin kustannuksiin. Kontrolloitavista operatiivisista kustannuksista 2 eliminoidaan sellaiset erät, joihin kantaverkonhaltija ei itse voi vaikuttaa tai jotka ovat kantaverkkotoimintaan kuulumattomina muutoinkin tehokkuuden arvioinnin ulkopuolella 3. Kannustimen vertailutasoa verrataan yhtiön toteutuneeseen kustannustasoon. EMV vahvistaa valvontajaksolla kunakin vuonna käytettävän kustannustehokkuuskannustimen kustannusten vertailutason erikseen käyttäen lähtötietoina kantaverkonhaltijan ilmoittamaa kyseisen vuoden budjettia verkonhaltijan kontrolloitavissa oleville operatiivisille kustannuksille sekä vastaavia edellisten tilikausien toteutuneita kontrolloitavia operatiivisia kustannuksia. EMV asettaa vahvistetulle kustannustehokkuuskannustimen kustannusten vertailutasolle ± 5 prosentin vaihteluvälin (virhemarginaali). Kustannustehokkuuskannustin kantaverkkoyhtiöille määritellään: KAN kust kust ref tot [( T ± ) T ] = kk 5 %, kust kust missä kk kust = kustannustehokkuuskannustimen kannustinkerroin T ref = kustannustehokkuuskannustimen kustannusten vertailutaso sisältäen 5 %:n vaihteluvälin = toteutunut kustannustaso. T tot EMV käyttää kustannustehokkuuskannustimessa arvoa 0,5 kannustinkertoimena, jolloin vertailutason ylityksestä tai alituksesta tuleva hyöty tai haitta jaetaan tasan asiakkaiden ja kantaverkonhaltijan kanssa. Jos tarkasteluvuonna kantaverkonhaltijan toteutuneet kustannukset ylittävät (alittavat) 5 % vaihteluvälillä lisätyt (vähennetyt) kustannustehokkuuskannustimen kustannusten vertailutason mukaiset operatiiviset kustannukset, EMV kasvattaa (pienentää) kantaverkonhaltijan korjattua liikevoittoa. Kannustimelle on asetettu vuosittainen maksimitaso, jonka euromäärä vastaa enintään 3 % kyseisenä vuonna verkkotoimintaan sitoutuneelle pääomalle verojen jälkeen lasketusta kohtuullisesta tuotosta. Toimitusvarmuuden osalta EMV seuraa useaa eri tunnuslukua, jotka kuvaavat niin häiriökeskeytysten lukumäärää ja aikaa kuin toimittamatta jääneen sähköenergian määrää. Toimitusvarmuuskannustimen lähtökohtana on se, että parempi kantaverkon toimitusvarmuus sallii verkonhaltijalle korkeamman tuoton ja päinvastoin. EMV ottaa toimitusvarmuuden huomioon kantaverkonhaltijan verkkotoiminnan hinnoittelun valvonnassa keskeytysten aiheuttaman haitan perusteella laskettuna asiakkaiden kokemana keskeytyskustannuksena. Keskeytysten aiheuttaman haitan laskennan suorittaa kantaverkonhaltija käyttäen sen omaan keskeytyskustannuslaskentaan perustuvaa menetelmää, joka huomioi ainoastaan häiriökeskey- 2 Kontrolloitavissa oleviin operatiivisiin kustannuksiin määritetään seuraavat tilinpäätöksen mukaiset erät: 1) aineet, tarvikkeet ja energiaostot, 2) varastojen lisäys tai vähennys, 3) henkilöstökulut, 4) vuokrat, 5) muut vieraat palvelut ja 6) muut kulut. 3 Tällaisia eriä ovat 1) häviösähkön osto, 2) reservien ylläpidon kustannukset, 3) tasepalvelun kustannukset, 4) eurooppalaisen markkinapaikan ylläpidon maksut (ns. ENTSO-maksut), 5) vastakauppaostot 6) Venäjän siirtoyhteyteen liittyvät tasehallintakustannukset sekä 7) romutuksista aiheutuvat kustannukset

12 12 tykset. Kantaverkonhaltijan tulee toimittaa EMV:lle tarvittavat tiedot, jotta virasto voi tarvittaessa tehdä tarkistuslaskelman. EMV käyttää toimitusvarmuuskannustimen keskeytyskustannusten vertailutason lähtökohtana vuosina kantaverkonhaltijan toteutuneiden keskeytyskustannusten keskiarvoa. KAN toimv toimv ref tot [ T T ] = kk, toimv toimv missä kk toimv = toimitusvarmuuskannustimen kannustinkerroin T ref = toimitusvarmuuskannustimen keskeytyksissä aiheutuneen haitan (keskeytyskustannusten) vertailutaso = toteutunut keskeytyksistä aiheutunut haitta T tot Kannustinkerroin määrää hyödyn ja haitan jaon asiakkaiden ja kantaverkonhaltijan välillä keskeytyskustannusten muuttuessa suhteessa vertailutasoon. Toisella valvontajaksolla kannustinkertoimen arvo on 1,0. Jos tarkasteluvuonna kantaverkonhaltijan toteutuneet keskeytyskustannukset ylittävät toimitusvarmuuskannustimen keskeytyskustannusten vertailutason mukaiset keskeytyskustannukset, EMV kasvattaa kantaverkonhaltijan korjattua liikevoittoa kannustinkertoimen mukaisesti euromäärällä. Toimitusvarmuuskannustimen maksimisuuruudeksi on määritetty enintään 2 % kyseisenä vuonna verkkotoimintaan sitoutuneelle pääomalle verojen jälkeen lasketusta kohtuullisesta tuotosta. Ennen valvontajakson kunakin vuonna sovellettavan kustannustehokkuus- ja toimitusvarmuuskannustimien kustannusten vertailutasojen vahvistamista Energiamarkkinavirasto varaa kantaverkonhaltijalle mahdollisuuden esittää näkemyksensä vahvistettavista vertailutasoista ns. neuvottelumenettelyssä. Kantaverkonhaltijan verkkotoiminnan tuoton kohtuullisuutta arvioidaan vertaamalla toteutunutta oikaistua tuottoa sitoutuneen pääoman perusteella laskettuun kohtuulliseen euromääräiseen tuottoon. Valvontajakson aikana yksittäisenä vuotena sähkön kantaverkkotoiminnan toteutunut oikaistu tuotto voi ylittää vastaavan kohtuullisen tuoton. 2.3 Kehittämisvelvollisuuden valvonta Sähkömarkkinalaissa edellytetään että Verkonhaltijan tulee ylläpitää, käyttää ja kehittää sähköverkkoaan sekä yhteyksiä toisiin verkkoihin asiakkaiden kohtuullisten tarpeiden mukaisesti ja turvata osaltaan riittävän hyvälaatuisen sähkön saanti asiakkaille (verkon kehittämisvelvollisuus). (Sähkömarkkinalaki). Tämän kehittymisvelvollisuuden täyttymistä valvoo sääntelyviranomainen. Siirtoverkon kehittämisvelvoitteen täyttymisen valvominen lyhyellä aikavälillä on vaikeaa. Käytännössä tällöin sääntelijän tulisi pystyä analysoimaan verkon kehittämistarpeita yhtä syvällisesti kuin siirtoverkkoyhtiön, jolloin sääntelijällä tulisi olla sama tiedon ja erityisosaamisen taso kuin säänneltävällä. Lähtökohtaisesti tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, johtuen tiedon epä-

13 13 symmetriasta 4. Lisäksi siirtoverkkotoiminta on tekninen erityisala, jossa investointitarpeiden ja verkoston kehittämisen kokonaisvaikutusten teknis-taloudellinen analysointi vaatii erityisosaamista, mikä tekee edellä mainitusta vaatimuksesta hyvin haastavaa. Juridisesti kehittämisvelvollisuuden laiminlyömisen osoittaminen on myös vaikeaa, koska näyttövelvollisuus on sääntelyviranomaisella, jonka tulisi pystyä osoittamaan, että siirtoverkonhaltija on laiminlyönyt kehittämisvelvollisuuden. Pidemmällä aikavälillä kehittämisvelvoitteen täyttymistä varmistetaan osaltaan sillä, että regulaatio luo riittävät kannusteet investoinneille. Suomen nykyisessä valvontamallissa verkon kehittämisen laiminlyönti heikentää omistajan omaisuuden arvoa ja tuottoa, jonka vuoksi on ilmeistä että omistajan edun mukaista on täyttää kehittämisvelvollisuus pitkällä aikavälillä nykyisessä regulaatiomallissa. Riippumattoman järjestelmävastaavan sekä riippumattoman siirtoverkonhaltijan osalta kansallinen sääntelyviranomainen valvoo verkon kehittämissuunnitelmaa ja sen toteuttamista, mikä käytännössä takaa verkon kehittämisen viranomaisen edellyttämällä tavalla. Omistuksellisesti eriytetyn siirtoverkonhaltijan tapauksessa Sähkö-ENTSOn laatimat kehittämissuunnitelmat muodostavat osaltaan velvoitteen kehittää siirtoverkkoa. Vaikka em. kehittämissuunnitelmat ovat ei-sitovia, voi ACER antaa tarvittaessa suosituksia näiden muuttamiselle. Lisäksi näihin suunnitelmiin sisältyy laaja julkinen sähkömarkkinaosapuolien ja viranomaisten, mukaan lukien kansallinen sääntelyviranomainen, kuulemismenettely. Siten siirtoverkonhaltijan on vaikea perustella kehittäneensä verkkoaan sekä yhteyksiä toisiin verkkoihin asiakkaiden kohtuullisten tarpeiden mukaan, mikäli se ei noudata edellä esitettyjä kehittämissuunnitelmia. 2.4 Pullonkaulatulot Asetuksen (714/2009) mukaisesti pullonkaulatuloja tulee käyttää jaetun kapasiteetin tosiasiallisen saatavuuden takaamiseen ja/tai yhteenliittämiskapasiteettia ylläpitäviin tai lisääviin verkkoinvestointeihin, tai mikäli tämä ei ole mahdollista, voidaan viranomaisen vahvistama enimmäismäärä käyttää tuloina, jotka viranomaiset ottavat huomioon vahvistaessaan ja/tai hyväksyessään verkkotariffit. Nykyisessä valvontamallissa pullonkaulatuloja käsitellään kantaverkkotoiminnan tuottoina (EMV 2008). Tällöin, mikäli yhtiö toimii valvonnan mahdollistamalla maksimiliikevaihdolla, pullonkaulatulojen kasvaessa siirtoverkonhaltijan tulee pienentää tariffejaan, ja pullonkaulatulojen pienentyessä yhtiö voi kasvattaa tariffejaan. Siten, tarkasteltaessa valvontamallin mahdollistamaa maksimiliikevaihtoa, pullonkaulatulojen pienentyminen tai kasvaminen ei vaikuta siirtoverkkotoiminnan tuloihin, koska nämä muutokset täytyy tulojen kasvaessa tai on mahdollista tulojen pienentyessä kompensoida tariffimuutoksilla 5. 4 Regulaatiossa keskeisenä perusongelma on tiedon epäsymmetria säänneltävän ja sääntelijän välillä, johon regulaatiomallien suunnittelu perustuu (ks. esim. Vickers & Yarrow 1988). 5 Pullonkaulatulojen pienentymisen vaikutuksia on käsitelty Markkinaoikeuden päätöksessä MAO:641/08 (Dnro 128/08/E1)

14 14 Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että EU:n asetuksessa on velvoite käyttää pullonkaulatulot ensisijaisesti pullonkauloja vähentäviin verkostoinvestointeihin. Omistajan saaman tuoton näkökulmasta nykyisen regulaatiomallin puitteissa siirtoverkkoyhtiön omistajan on puolestaan taloudellisesti kannattavaa käyttää pullonkaulatulot investointeihin, koska tällöin omistaja saa sekä tuoton että poistot tekemilleen verkostoinvestoinneille, eikä pullonkaulatulojen pienentyminen kuitenkaan vähennä yhtiön tuloja. Pullonkaulatulojen kertymistä ja käyttöä Suomessa on tarkastelu luvussa Nykyisen sääntelymallin investointikannusteet Kuten tuoton valvontaan pohjautuvat menetelmät yleensäkin, myös Suomessa nykyisin käytettävä valvontamalli yleisesti ottaen kannustaa investointeihin. Mallissa sallittu tuotto perustuu verkon nykykäyttöarvoon ja kohtuullinen poistotaso verkon jälleenhankinta-arvosta laskettaviin tasapoistoihin. Kaikki verkostoinvestoinnit kasvattavat tuottopohjana käytettävää verkon nykykäyttöarvoa ja siten kohtuullista tuottoa. Korvausinvestoinnit, joissa verkossa oleva komponentti korvataan uudella, vastaavan jälleenhankinta-arvon omaavalla komponentilla kasvattavat pelkästään nykykäyttöarvoa, kun taas laajennusinvestoinnit kasvattavat myös verkon jälleenhankinta-arvoa ja sitä kautta tasapoistoja, joita käytetään valvontamallissa kohtuullisina poistokustannuksina. Siten valvontamalli takaa kaikille investoinneille poistokustannuksen sekä tuoton sijoitetulle pääomalle, riippumatta investointityypistä. Lisäksi valvontamallissa on aiemmin kuvattu taloudellinen kannuste parantaa toimitusvarmuutta ja kustannustehokkuutta. Verkon ikääntyminen pienentää nykykäyttöarvoa ja siten sallittua tuottoa, mikä kannustaa investoimaan verkko-omaisuuteen. Teknis-taloudellisen pitoajan ylittävän verkkokomponentin nykykäyttöarvo valvontamallissa on nolla, joten sille ei saa tuottoa. Verkon jälleenhankintaarvosta laskettuihin tasapoistoihin verkon ikä puolestaan ei vaikuta. Koska tuottopohja pienentyy, mikäli verkkoon ei investoida, antaa malli pitkäaikaiseen omistukseen sitoutuvalle omistajalle kannusteet investoida verkko-omaisuuteen. Kuten aiemmin on todettu, on regulaatiossa kannusteet kaikille investoinneille, koska siirtoverkkoyhtiön sallittu tuotto riippuu sijoitetusta pääomasta, käytännössä siirtoverkon nykykäyttöarvosta. Investoinnille saa siten minimissään tuoton, joka vastaa WACC-prosenttia sekä lisäksi poistokustannukset. Taloudellinen riski investoinneista tulee siirtoverkkoyhtiölle nykyisessä regulaatiomallissa lähinnä erityistilanteessa, jossa verkkokomponentti tulee uusia kesken pitoajan, jolloin tuotto ei kaikissa tilanteissa yllä WACC-prosentin tasolle. Tuottopohjaan ja poistoihin liittyvien investointikannusteiden lisäksi valvontamallissa on kustannustehokkuus- sekä toimitusvarmuuskannustimet. Toimitusvarmuuskannustin mahdollistaa lisätuoton investoinneille, jotka pienentävät keskeytyskustannuksia ja luo siten insentiivin investoida käyttövarmuuden parantamiseen. Mekanismi toimii myös toisinpäin, jolloin keskeytyskustannusten kasvaminen pienentää tuottoa, jolloin malli kannustaa myös pitämään toimitusvarmuuden korkealla tasolla. Taulukossa 2.3 on esitetty yhteenveto nykyisen regulaation kannustimista sekä omistajan hyödyistä erilaisista toimenpiteistä.

15 15 Taulukko 2.3 Nykyisen regulaatiomallin kannusteet ja omistajan hyödyt siirtoverkkotoiminnan kehittämistoimenpiteistä. Toimenpide Verkon pitkän aikavälin kehittäminen Tuotannon ja Toiminnan Toimitusvar- Markkinapaikan kehittäminen (kansantaloudel- lii- kulutuksen verkkoon täntä Liiketaloudellisesti kannattavat investoinnit tehokkuus muuden ylläpito ja kehittäminen lisesti kannattavat investoinnit) Nykyisen Sähkö-ENTSO:n Regulaatiomalli takaa EU-tason tekni- Regulaatio- Regulaatiossa regulaation kehittämissuunni- tuoton kaikille inves- nen regulaatio, mallissa te- toimitusvar- kannusteet telma edistää mark- toinneille ja lisäkan- liittämisvelvolli- hokkuuskan- muuskannusteet kinapaikan kehit- nusteen keskeytyskus- suus ja syrjimät- nustin sekä kannusti- tämistä. tannusten ja operatii- tömyys edellyttä- met kaikille visten kulujen mini- vät verkkoon verkostoinves- moinnille liittämistä ja toinneille. syrjimättömiä liitäntäehtoja. Omistajan Tuotto (vähintään Mahdollinen lisätuot- Verkon rakenta- Omistaja Investointien hyödyt WACC-prosentti) ja to investoinneista, misen ja vahvis- hyötyy talou- laiminlyönti poistot kaikille jotka pienentävät tamisen inves- dellisesti heikentää pitkäl- investoinneille yhtiön kokonaiskus- tointikustannuk- toiminnan lä tähtäimellä tannuksia sille tuotto ja tehostamises- omistajan tuot- poistot ta toa. Keskeytyskustannusten pienentäminen hyödyttää taloudellisesti Investointistrategioiden vaikutukset Kuten edellä on todettu, kannustaa nykyinen regulaatiomalli omistajaa investoimaan verkostoomaisuuteen. Lyhyellä aikavälillä omistaja voi periaatteessa maksimoida tuoton minimoimalla investoinnit, mutta pidemmällä aikavälillä tällainen toiminta on nykyisessä kohtuullisen tuoton valvontaan perustuvassa sääntelyssä vahingollista omistajalle, koska se pienentää tuottopohjaa. Tarkastellaan seuraavassa yksinkertaistetun laskentaesimerkin avulla, miten omistajan saama tuotto ja omaisuuden arvo kehittyvät erilaisilla investointistrategioilla nykyisessä valvontamallissa. Esimerkissä tarkastellaan omistajan tuloja pitkällä aikavälillä erilaisilla investointistrategioilla. Oletetaan, että esimerkkilaskelmassa siirtoverkon jälleenhankinta-arvo on 4 Mrd., pitoaika 60 vuotta ja että verkko on pitoaikansa puolessa välissä. Verkon nykykäyttöarvo on siten 2 Mrd., sallittu tuotto 100 M /a, olettaen 5 % tuottoasteen, ja tasapoistot 67 M /a. Tarkastellaan, miten omistajan saama tuotto ja omaisuuden arvo kehittyvät erilaisilla investointistrate-

16 16 gioilla. Analyyseissä keskitytään siihen, miten investoinnit vaikuttavat pääomatuloihin ja menoihin, joten investointien mahdollisia vaikutuksia operatiivisiin kustannuksiin tai toimitusvarmuuteen ei ole käsitelty näissä laskelmissa. Tarkasteltavia strategioita on kolme; ensimmäisessä tapauksessa oletetaan että verkkoon ei tehdä lainkaan investointeja, toisessa tapauksessa oletetaan että investointeja tehdään vuosittain tasapoistojen verran ja kolmannessa tapauksessa investointeja tehdään tuplasti verrattuna tasapoistoihin. Kuvissa on esitetty vuotuiset investointimenot ja regulaation kautta saatavat tulot (tasapoistot ja sallittu tuotto) eri investointistrategioissa. M /a Vuosi Tulot - menot Tasapoistot Sallittu tuotto Investoinnit Kuva 2.1 Regulaatiomallin kautta tulevat tulot (tasapoistot ja sallittu tuotto) sekä vuotuiset investoinnit ja näiden erotus investointistrategiassa 1 (investoinnit = 0 M /a). M /a Sallittu tuotto Tulot - menot 80 Tasapoistot 60 Investoinnit Vuosi Kuva 2.2 Regulaatiomallin kautta tulevat tulot (tasapoistot ja sallittu tuotto) sekä vuotuiset investoinnit ja näiden erotus investointistrategiassa 2. (investoinnit = tasapoistot = 67 M /a).

17 M /a Sallittu tuotto Investoinnit Tulot - menot Tasapoistot Vuosi Kuva 2.3 Regulaatiomallin kautta tulevat tulot (tasapoistot ja sallittu tuotto) sekä vuotuiset investoinnit ja näiden erotus investointistrategiassa 3 (investoinnit = 2 * tasapoistot =133 M /a). Vaikka ensimmäinen investointistrategia vaikuttaa puhtaasti vuotuisen kassavirran näkökulmasta kannattavimmalta, tulee huomata että kyseisessä strategiassa omistajan omaisuuden arvo, eli siirtoverkon nykykäyttöarvo, putoaa nollaan tarkastelujakson aikana. Tämä ei luonnollisesti ole, omistajarakenteesta riippumatta, millään tavoin omistajalle kannattavaa. Kuvassa 2.4 on huomioitu investointistrategian vaikutus omistajan tuloihin ja omaisuuden arvoon siten, että tarkastelussa on laskettu kumulatiivisen kassavirran sekä verkon nykykäyttöarvon summa tarkasteluajanjakson eri vuosille. Kumulatiivinen kassavirta + NKA [M ] case 3 case 2 case 1 Vuosi Kuva 2.4 Kumulatiivinen kassavirta + verkon nykykäyttöarvo eri investointistrategioilla (case 1: investoinnit = 0 M /a, case 2: investoinnit = tasapoistot, case 3: investoinnit = 2 * tasapoistot). Kuvasta huomataan, että ensimmäisten kuuden tarkasteluvuoden aikajaksolla investoimattomuus olisi omistajalle hieman muita strategioita kannattavampi vaihtoehto. Tätä pidemmillä tarkastelujaksoilla omaisuuden kasvattaminen on taloudellisesti kannattavinta. Siten pikavoittojen hakeminen on periaatteessa mahdollista lyhyellä, alle kuuden vuoden aikavälillä, mutta pitkäaikaiseen omistukseen sitoutuvalle omistajalle malli antaa voimakkaan kannusteen investoida verkosto-omaisuuteen.

18 18 Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että nykyisessä regulaatiomallissa kassavirran maksimointi hyödyttää omistajaa ainoastaan lyhyellä, korkeintaan muutaman vuoden aikavälillä. Pidemmällä aikavälillä, nykyisen regulaatiomallin puitteissa, siirtoverkkoyhtiön on omistajarakenteesta riippumatta kehitettävä verkkoaan.

19 19 3 Kantaverkonhaltijan toiminta ja tavoitteet Fingrid Oyj (myöhemmin Fingrid) perustettiin 1996 ja sen omistuksessa on Suomen kantaverkko ja kaikki merkittävät ulkomaanyhteydet. Yhtiön asiakkaina on sähköntuottajia, sähkömarkkinatoimijoita, suurteollisuusyrityksiä sekä alue- ja jakeluverkonhaltijoita. Yhden erityispiirteen toiminnalle antaa edellä kuvattu asiakaskunta, jolla on vahva sähkömarkkina-asiantuntemus. Yhtiön liikevaihto vuonna 2009 oli 359 miljoonaa euroa ja taseen loppusumma miljoonaa euroa. Fingridin omistajia ovat valtio (12 %), Fortum Power and Heat Oy (25 %), Pohjolan Voima Oy (25 %) ja institutionaaliset omistajat (38 %). 3.1 Kantaverkkotoiminta ja kantaverkon kehittäminen Fingrid huolehtii kantaverkon kehittämisestä ennakoivan investointipolitiikan mukaan, jolloin kehittämislähtökohtina ovat asiakkaiden tarpeet, Suomen ja Itämeren alueen sähkömarkkinan toimivuuden edistäminen, kustannustehokkuus ja verkon ikääntymisen hallinta. Verkkoa kehitetään sekä teknis-taloudellisesti optimoiden että tulevaisuuden toimintaedellytykset varmistaen. Pitkän aikavälin suunnitelmia varten on verkkovisio ja lyhyen aikavälin suunnitelmia varten kantaverkon kehittämissuunnitelma. Näissä huomioidaan Itämeren ja Euroopan alueen verkkosuunnitelmat. Käytännössä verkostosuunnittelussa varaudutaan kantaverkon eri kehittämisvaihtoehtoihin proaktiivisesti asiakastarpeiden mukaan. Suurissa kulutus- ja tuotantokohteissa asiakassensitiivisyys on erityisen tärkeää ja toisaalta tällaiset tarpeet tulee ennakoida ajoissa verkostosuunnittelussa, mikä luo vaatimuksia sekä suunnittelun proaktiivisuuteen että suunnitelmien julkisuuteen. Verkostosuunnitelmat ovat kuitenkin pitkälti julkisia, mikä lisää toiminnan läpinäkyvyyttä. Fingrid luokittelee kantaverkkoinvestoinnit kolmeen luokkaan: 1) Sähkömarkkinoiden edistäminen perustuen eurooppalaiseen verkon suunnitteluun (ENTSO-E kymmenvuotissuunnitelma, Nordelin 6 verkon kehittämissuunnitelmat). 2) Kotimaan kantaverkon laajennus tuotannon ja kulutuksen asiakastarpeiden pohjalta. 3) Korvausinvestoinnit perustuen verkon elinkaarenhallintaan ja siirtotarpeen kehittymiseen sekä muut kuin verkostoinvestoinnit. Suurin osa investoinneista kohdistuu kahteen ensimmäiseen luokkaan. Näistä ensimmäisessä kohdassa investointien perusteina ovat maiden väliset siirtotarpeet eurooppalaisella tasolla. Toisessa kohdassa olevat investoinnit puolestaan perustuvat asiakastarpeisiin sekä asiakkaiden kanssa tehtäviin alueellisiin verkkosuunnitelmiin, ja niiden suunnittelun on oltava dynaamista ja asiakassensitiivistä. Tällaisia hankkeita ovat esim. uuden ydinvoiman tai tuulivoimapuiston verkkoon liittäminen. Fingridin asiakkaat ovat suuria kuluttajia tai tuottajia, ja ovat siten vahvoja ja vaativia, minkä vuoksi asiakastarpeista lähteviä investointeja ei voi jättää huomioimatta. Kolmannessa kohdassa esitetyt investoinnit puolestaan perustuvat verkon elinkaarenhallintaan 6 Nordelin toiminta on loppunut ENTSO-E:n myötä

20 20 kantaverkkoyhtiön liiketaloudellisista näkökulmista sekä muihin investointeihin, kuten Venäjän rajajohtoihin liittyvät investoinnit, ICT- sekä varavoimainvestoinnit. Hankkeiden kannattavuustarkastelut tehdään ensisijaisesti kansantaloudellisista sekä asiakashyötyjen näkökulmista. Yritystaloudelliset näkökulmat otetaan puolestaan huomioon vertailtaessa investointien toteutusvaihtoehtoja ja suunniteltaessa Fingridin tulonmuodostusta omistajien asettamien yritystalouden tavoitteiden saavuttamiseksi. Nykyiset omistajat, yhtiön asiakkaat, markkinatoimijat ja asiantunteva hallitus ovat mahdollistaneet verkon pitkän aikavälin kehittämisen, ja toisaalta nykyinen valvontamalli on turvannut omistajille vakaan tuoton investoinneille. Ensimmäisellä ( ) valvontajaksolla Fingridin todettiin olleen alituottoinen, siten että toteutunut tuotto ensimmäisellä valvontajaksolla oli 166 M, kun sallittu tuotto oli puolestaan 264 M. Yhtiö on suoriutunut hyvin kansainvälisissä kantaverkkoyhtiöiden tehokkuusvertailuissa (ITOMS, CEER), verkon käyttövarmuus on korkealla tasolla sekä asiakastyytyväisyys on hyvä. Lisäksi Fingridin kantaverkkotariffi on Euroopan matalimpia. Sähkömarkkinoiden toimivuutta on kehitetty aktiivisesti markkina-alueella ja tavoitteena on ollut pullonkaulojen vähentäminen. Pullonkauloja Ruotsin ja Suomen välillä onkin ollut vähän, ja hintaero on yleensä ollut pieni. Vuonna 2009 Ruotsi ja Suomi muodostivat yhtenäisen markkina-alueen 95,4 % vuodesta, vuonna 2008 vastaava luku oli 97,5 %. Keskeisimmät pullonkaulat pohjoismaisessa verkossa ovatkin Norjan yhteyksissä (Norjan sisäiset sekä Norja-Ruotsi ja Norja-Tanska yhteydet), joista myös tulee pääosa Fingridin saamista pullonkaulatuloista. Esimerkiksi vuonna 2008 koko Nordel alue oli yhtenäinen hinta-alue vain 9 % vuodesta. Taulukossa 3.1 on kooste Fingridin toiminnasta perustuen yrityksen vuosikertomuksiin sekä EMV:n tilastoihin. Taulukossa esitetään investoinnit ja merkittävimmät investointikohteet sekä vuosilta myös pullonkaulatulot sekä Pohjoismaissa että Suomi- Ruotsi rajalla. Pullonkaulatulolla Suomen ja Ruotsin välillä tarkoitetaan aluehintaeron itseisarvoa kerrottuna Suomen ja Ruotsin välisen Elspot-kaupan energian määrällä. Fingrid saa pullonkaulatuloja myös muilta alueilta. Pullonkaulatuloja on päätetty käyttää viiden priorisoidun linjan kehittämiseen (päätös 2005) ja niitä on päätetty jakaa vuoden 2011 loppuun saakka.

21 21 Taulukko 3.1. Kooste Fingridin vuosikatsauksista Verkkotoiminnan Vuosi investoinnit Merkittävimmät investointikohteet M Venäjä, Keminmaa-Tornio, Luukkala- Imatra, kytkinasema, pylväät M Rajayhteydet, Kymi, Alajärvi muuntoasema Pylvästyöt M Muuntoasemat, Pikkarala (kytkinlaitos), kiskojärjestelmä, muuntamoita Yllikkälä-Lempiälä, Salo muuntoasema, M aloitettiin useita uusia hank- keita M Olkiluoto-Rauma, Huittinen, Ulvila- Kangasala, Tammisto M Olkiluoto-Huittinen, Suomi-Ruotsi merikaapeli (korjaus) M Ulvila-Kangasala 400V Kankaanpää- Lålby 110kV Pikkaralan muuntoasema, 8 sähköasemaa, M 270km voimajohtoa, pylväi- den vaihtotyö, ukkosköydet, FennoSkan Pullonkaulatulot, M Poh- Pullonkaulatulottulot, M Pullonkaulajoismaat M Suomi- Pohjoismaat (Fingridin Ruotsi (yhteensä) osuus) 2,7 21, ,3 23, , Pullonkaulatulot kohdistetaan Fingridissä rajayhteyksien kehittämiseen. Tulot raportoidaan lisäksi läpinäkyvästi. Pullonkaulatulot ovat pienentyneet viime vuosina ja vuodesta 2011 lähtien vähentyminen on merkittävää, kun pohjoismainen sopimus pullonkaulatulojen jakamisesta päättyy. 3.2 Kantaverkkotoiminnan ominaispiirteet sääntelyn näkökulmasta Kantaverkkotoiminnassa on tiettyjä erityispiirteitä muihin infrastruktuuritoimialoihin verrattuna, jotka vaikuttavat oleellisesti myös sääntelymallin kehittämiseen ja soveltamiseen. Komponenttien pitoajat ovat siirtoverkkotoiminnassa jopa 80 vuotta, mikä tarkoittaa että investointien suunnittelun ja toiminnan aikajänne on todella pitkä. Tämä seikka puolestaan johtaa siihen, että omistajalla tulee lähtökohtaisesti olla pitkäjänteinen sitoutuminen verkko-omaisuuden ylläpitoon. Lisäksi pitkistä pitoajoista johtuen ei voida olettaa, että pelkästään sääntelyn keinoin voidaan varmistaa verkon kehittäminen, vaan nimenomaan omistajan sitoutuminen on avainasemassa. Siirtoverkkotoiminta on myös tekninen erityisala, jonka investointitarpeiden sekä investointien vaikutusten analysointi vaatii erityisosaamista. Lisäksi siirtoverkon tekniseen laskentaan tarvi-

22 22 taan erityistyökaluja. Paras siirtoverkkotoiminnan erityisosaaminen on yleensä luonnollisesti siirtoverkonhaltijalla, jonka vuoksi sääntelijän olisi erityisen haasteellista määrittää siirtoverkkotoiminnalle tuloraami ja siihen liittyvät sitovat investointisuunnitelmat. Lisäksi siirtoverkon investointisuunnitelmat ovat usein asiakassensitiivisiä. Tämä johtuu siitä, että siirtoverkon kehittämisessä tulee ennakoida verkkoon liittyvät kulutus- ja tuotantopisteet, käytännössä suuret tehtaat ja voimalaitokset. Näiden ennakkosuunnitelmat puolestaan ovat yritysten keskeisiä liikesalaisuuksia, joiden salassapito on sekä yritysten että mm. pörssisäännösten näkökulmasta erityisen tärkeää, vaikkakin kantaverkon kehittämissuunnitelmat ovat yleisesti ottaen keskeisimmiltä osiltaan avoimia ja julkisia. 3.3 Siirtoverkkoyhtiön kokemukset taloudellisesta sääntelystä Fingridin näkemyksen mukaan nykyinen valvontamalli on mahdollistanut tarvittavat investoinnit verkkoon sekä tehokkaat liiketoimintaratkaisut. Valvontamalli perusperiaatteiltaan nähdään toimivana, mahdollisia ongelmia on ainoastaan yksittäisten parametrien tasolla. Nykyisessä mallissa haasteena on nähty lisääntyvien riskien ja vieraan pääoman marginaalin huomiointi WACC-mallissa. Mallin kehityskohteiksi tunnistettiin Fingridin omistaman varavoimalaitoskapasiteetin arvostaminen nykyisen kirjanpitoarvon sijaan tekniseen nykykäyttöarvoon ja KAHreferenssitason määrittäminen tulevaisuuteen katsovaksi. Jos taloudellinen sääntely kehittyy siten, että se heikentää päätöksenteon nopeutta ja joustavuutta, nähdään se riskinä. Vaarana on tällöin että verkostosuunnittelun joustavuus voi heikentyä ja investointihankkeet viivästyä johtuen yksityiskohtaisemmasta viranomaisvalvonnasta. Tämä muodostaa riskin myös yhteiskunnan kannalta, mikäli merkittävien sähkön tuotantolaitosten verkkoon pääsy viivästyy. Tuloraamimallin soveltuvuus Suomen olosuhteisiin herättää kysymyksiä erityisesti siitä, miten Fingrid pystyy reagoimaan toimintaympäristön muutoksiin. Nykyisellään kustannustehokkaan toiminnan perustana on joustavat liiketoimintamallit sekä verkon kehittämissuunnitelma, ja riskienhallinta. Tuloraamisääntely edellyttäisi investointisuunnitelmien tarkempaa läpikäymistä viranomaisen taholta, mikä nähtiin joustamattomana ja kannustin investointeihin voi heikentyä. Investointikannustin voi myös heikentyä, mikäli valvontamallin tarjoama tuotto ei vastaa toiminnan riskitasoa. Lisäksi tuloraamimallissa valvottava joutuu kiinnittämään suuren osan kustannuksista tuloraamin ajalle varmistaakseen kulujen tasaisuuden. Tämä osaltaan ei tue pitkällä aikavälillä tehokkaiden liiketoimintaratkaisuiden toteuttamista. Oikeiden ja pitkällä aikavälillä ohjaavien tuloraamitavoitteiden asettaminen liiketoiminnalle historiatiedon perusteella on myös erittäin vaikeaa jatkuvasti muuttuvassa, eri sidosryhmien odotukset täyttävässä toimintaympäristössä

23 23 4 Kantaverkkotoiminnan valvonta muissa maissa Tässä luvussa on esitetty vertailun vuoksi keskeisiä valvontamallien sekä siirtoverkkotoiminnan ominaisuuksia muutamissa Euroopan maissa sekä perusperiaatteet Yhdysvalloissa käytössä olevasta toimintamallista. Taloudellisen valvonnan yhteydessä investointisuunnitelmien hyväksyminen regulaattorin toimesta voi liittyä tulevien pääomakulujen arvioimiseen. Esimerkiksi Irlannissa regulaattori käyttää investointisuunnitelmia pääomakulujen ennustamiseen hintakattosääntelyssä (CER 2009) samoin kuin alla esitetty Iso-Britannia. Hollannissa puolestaan regulaattori arvioi kantaverkon toimitusvarmuuden varmistamiseksi tarkoitettuja laajennusinvestointeja erillisellä menettelyllä. Jos investointi todetaan hyödylliseksi ja tarpeelliseksi, investointi vaikuttaa sallittuun liikevaihtoon (Energiekamer 2009). Tässä yhteydessä ei ole ollut mahdollisuutta käsitellä muiden maiden käytäntöjä yhtä syvällisesti kuin Suomen mallia, joten alla on esitelty eräitä regulaatiomalleja ainoastaan pääpiirteittäin. 4.1 Iso-Britannia Iso-Britanniassa kantaverkkotoiminnan valvonnassa eritellään verkkojen omistus (TO, transmission owner) sekä systeemioperaattoritoiminta (SO, system operator). Valvova viranomainen Ofgem määrittää yhtiöille sallitun liikevaihdon viiden vuoden valvontajaksolle, meneillään on valvontajakso 04/ /2011. Sallittua liikevaihtoa korjataan vuosittain kuluttajahintaindeksin ja vuosittaisen korjaustekijän mukana (RPI+2 %). Sääntelyssä huomioitavat pääkustannuskomponentit ovat operatiiviset kustannukset, eläkekulut sekä pääomakulut, jotka muodostuvat verkkopääomasta, poistoista ja pääomalle määritetystä kohtuullisesta kustannuksesta. Ofgem asettaa yhtiölle määrärahan valvontajaksolle pääomakuluiksi, joka perustuu yhtiöiden liiketoimintasuunnitelman ennusteeseen. Viranomainen on käyttänyt konsultteja tukena arvioidessaan investointien sekä omaisuuden hallinnan käytäntöjen tehokkuutta. Arvioinnit ottavat huomioon historialliset kulut. Yhtiöt kantavat osan kustannuksista tai saavat osan hyödystä, mikäli sallitut pääomakustannukset eroavat määrärahasta. Regulaattori käyttää harkintaa valvonnan pääomapohjaan sisällytettävistä investoinneista. Suurin mahdollinen tuotto TO:lle on 4.4 % verojen jälkeen. Regulaattori voi myöntää erillisen määrärahan oman pääoman rahoittamiseen, joka katsotaan tarpeelliseksi investointisuunnitelmien toteutumiseksi (suuruudeltaan 5 % oman pääoman tarvittavasta määrästä). Kontrolloitavissa olevien operatiivisten kustannusten määräraha valvontajaksolle perustuu myös regulaattorin arvioon tehokkaasta kustannustasosta. Tehostamisvaatimus on 1.5 % vuodessa. Yhtiöt voivat kommentoida lopullisia ehdotuksia pääomakustannusten sekä operatiivisten kustannusten sallitusta tasosta, mutta viranomainen asettaa lopulliset määrärahat. (Ofgem 2006) Valvontamallissa esitellään useita kannustinjärjestelmiä. Valvontamallissa on ns. safety netmekanismi, jonka mukaan yhtiö joutuu viranomaisen arvioitavaksi mikäli sen investoinnit putoavat yli 20 % vuosittaisen määrärahan alapuolelle. Lisäksi yhtiöiden on mahdollista mukauttaa säänneltyä liikevaihtoaan ennalta määritettyjen sääntöjen mukaan, mikäli arvioidut investointisuunnitelmat eivät toteudu odotetulla tavalla valvontajakson aikana. Systeemin suoriutumiseen on asetettu myös palkkio/rangaistus -järjestelmän. Yhtiölle on asetettu yhtiökohtaisia

Suuntaviivojen tilannekatsaus

Suuntaviivojen tilannekatsaus Suuntaviivojen tilannekatsaus Sähköverkkotoiminnan ja maakaasuverkkotoiminnan valvontamenetelmät 2016 2023 Johtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 7.1.2015 Tilannekatsauksen aiheet 1) Kohtuullisen tuottoasteen

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. Neuvottelukunnan kokous, Suomalainen klubi 9.9.2008

Ajankohtaiskatsaus. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. Neuvottelukunnan kokous, Suomalainen klubi 9.9.2008 1 Ajankohtaiskatsaus Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen Neuvottelukunnan kokous, Suomalainen klubi 9.9.2008 Taloudellinen näkökulma 2 Asiakas- ja sidosryhmänäkökulma Visio ja strategia Fingridin arvot Sisäisten

Lisätiedot

Yhtiön talous ja tariffiasetannan perusteet. Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 21. lokakuuta 2015

Yhtiön talous ja tariffiasetannan perusteet. Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 21. lokakuuta 2015 Yhtiön talous ja tariffiasetannan perusteet Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 21. lokakuuta 2015 Fingrid välittää. Varmasti. Asiakkaat jayhteiskunta Turvaamme yhteiskunnalle varman

Lisätiedot

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja Fingridin verkkoskenaariot x 4 Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja 2 Sisällysluettelo Kantaverkon kymmenvuotinen kehittämissuunnitelma Esimerkki siitä, miksi suunnitelma on vain suunnitelma:

Lisätiedot

Sähkömarkkinat - hintakehitys

Sähkömarkkinat - hintakehitys Sähkömarkkinat - hintakehitys Keskeiset muutokset kuluttajan sähkölaskuun 1.1.2014-1.1.2015 Kotitalouskäyttäjä 5000 kwh/vuosi Sähkölämmittäjä 18000 kwh/vuosi Sähköenergian verollinen hinta (toimitusvelvollisuushinnoilla)

Lisätiedot

Kehittämissuunnitelmista toteutukseen

Kehittämissuunnitelmista toteutukseen Kehittämissuunnitelmista toteutukseen Verkostomessut, Tampere Miljardi-investoinnit sähköverkkoon -seminaari Johtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 28.1.2015 Yleistä sähkönjakeluverkon kehittämisestä Sähkön

Lisätiedot

SÄHKÖN KANTAVERKKOTOIMINTAA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 2013

SÄHKÖN KANTAVERKKOTOIMINTAA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 2013 SÄHKÖN KANTAVERKKOTOIMINTAA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 2013 viite: EMV määräys sähköverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta 21.12.2011. Yhtiön nimi Fingrid Oyj Sähkön kantaverkkotoiminnan laajuus

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 12.1.2009 KOM(2008) 904 lopullinen 2007/0198 (COD) KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

Lisätiedot

PÄIVITETTY 30.6.2010

PÄIVITETTY 30.6.2010 PÄIVITETTY 30.6.2010 KANTAVERKON LAAJUUS Tiivistelmä ja esitys julkisiksi periaatteiksi Kantaverkon määritelmä, Rakennetta ja laajuutta ohjaavat kriteerit, Laajuuden muutokset, Jatkotoimenpiteet Liityntäverkko

Lisätiedot

Säävarma sähkönjakeluverkko Verkostomessut 30.1.2013,Tampere Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi

Säävarma sähkönjakeluverkko Verkostomessut 30.1.2013,Tampere Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi Säävarma sähkönjakeluverkko Verkostomessut 30.1.2013,Tampere Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi Säävarma sähkönjakeluverkko Säävarmassa sähkönjakeluverkossa sääilmiöt eivät aiheuta

Lisätiedot

Säävarma sähkönjakeluverkko Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi

Säävarma sähkönjakeluverkko Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi Säävarma sähkönjakeluverkko Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi Säävarma sähkönjakeluverkko Säävarmassa sähkönjakeluverkossa sääilmiöt eivät aiheuta useita samanaikaisia vikoja Maakaapeli

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen 1 Katse tulevaisuuteen Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Euroopan sähkömarkkinoiden kehittäminen on osa EU:n energiapoliittisia tavoitteita Energy has climbed

Lisätiedot

Fingridin investointiohjelma joustaa: 1,6 plus? Kantaverkkopäivä 1.9.2010 Kari Kuusela Fingrid Oyj

Fingridin investointiohjelma joustaa: 1,6 plus? Kantaverkkopäivä 1.9.2010 Kari Kuusela Fingrid Oyj Fingridin investointiohjelma joustaa: 1,6 plus? Kantaverkkopäivä 1.9.2010 Kari Kuusela Fingrid Oyj 2 Fingridin investointiohjelma joustaa: 1,6 plus? Mittava investointiohjelma ja joustot Onnistumisen avaintekijät

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma Tasehallinnan verkkosääntö

Viranomaisen näkökulma Tasehallinnan verkkosääntö Viranomaisen näkökulma Tasehallinnan verkkosääntö Yli-insinööri Jarno Lamponen Energiamarkkinavirasto Fingridin keskustelutilaisuus 12.8.2013 Sisältö 1. Tausta EU-tasoisille verkkosäännöille 2. Verkkosääntöjen

Lisätiedot

Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus

Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus 26.11.2003 Professori Jarmo Partanen Lappeenrannan teknillinen yliopisto 1 Skandinaavinen sähkömarkkina-alue Pohjoismaat on yksi yhteiskäyttöalue: energian

Lisätiedot

Valvontamenetelmät neljännellä 1.1.2016 31.12.2019 ja viidennellä 1.1.2020 31.12.2023 valvontajaksolla

Valvontamenetelmät neljännellä 1.1.2016 31.12.2019 ja viidennellä 1.1.2020 31.12.2023 valvontajaksolla 1 (82) LIITE 2 Valvontamenetelmät neljännellä 1.1.2016 31.12.2019 ja viidennellä 1.1.2020 31.12.2023 valvontajaksolla Sähkön kantaverkkotoiminta VALVONTAMENETELMÄT 2 (82) Sisällysluettelo 1 VALVONTAMENETELMÄT

Lisätiedot

Lausunto Energiamarkkinaviraston luonnoksesta sähköverkkotoiminnan tunnuslukuja koskevaksi määräykseksi

Lausunto Energiamarkkinaviraston luonnoksesta sähköverkkotoiminnan tunnuslukuja koskevaksi määräykseksi SÄHKÖVERKKO LAUSUNTO 1(5) Tuomas Maasalo 14.12.2011 Energiamarkkinavirasto virasto@emvi.fi Viite: Lausuntopyyntö 25.11.2011 dnro 963/002/2011 Lausunto Energiamarkkinaviraston luonnoksesta sähköverkkotoiminnan

Lisätiedot

Fingridin ajankohtaiset. Käyttövarmuuspäivä 2.12.2013 Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen

Fingridin ajankohtaiset. Käyttövarmuuspäivä 2.12.2013 Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen Fingridin ajankohtaiset Käyttövarmuuspäivä 2.12.2013 Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen 2 Erinomainen käyttövarmuus v. 2013 Asiakastyytyväisyys parantunut Asiakastoimintamallia kehitetään Baltian spot-markkinat

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

ENERGIAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 127/430/2009

ENERGIAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 127/430/2009 ENERGIAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 127/430/2009 JULKINEN 24.2.2014 ASIA Alajärven Sähkö Oy PL 52 ASIANOSAINEN 62901 ALAJÄRVI Sähköverkkotoiminnan toteutunut oikaistu tulos ja kohtuullinen tuotto toisen valvontajakson

Lisätiedot

Paikallisen verkonhaltijan toimintaedellytykset lähitulevaisuudessa

Paikallisen verkonhaltijan toimintaedellytykset lähitulevaisuudessa Paikallisen verkonhaltijan toimintaedellytykset lähitulevaisuudessa Esityksen sisältö Kuka olen Rauman Energia Historiaa Paikallisen jakeluyhtiön tuska eli nykyhetki Toimialan lähitulevaisuus Toimialan

Lisätiedot

Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa. Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy

Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa. Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy Tutki3u sähkömarkkinaa julkisen 6edon pohjalta Selvityksen tekijänä on riippumaton

Lisätiedot

SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS

SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS SUOMEN ATOMITEKNILLISEN SEURAN VUOSIKOKOUS 21.2.2007 Eero Kokkonen Johtava asiantuntija Fingrid Oyj 1 14.2.2007/EKN Tavallisen kuluttajan kannalta: sähkön toimitusvarmuus = sähköä saa pistorasiasta aina

Lisätiedot

Sähköverkkotoimiala myrskyn silmässä - seminaari Miten tästä selvitään. Toimitusjohtaja Raimo Härmä Kymenlaakson Sähköverkko Oy

Sähköverkkotoimiala myrskyn silmässä - seminaari Miten tästä selvitään. Toimitusjohtaja Raimo Härmä Kymenlaakson Sähköverkko Oy Sähköverkkotoimiala myrskyn silmässä - seminaari Miten tästä selvitään. Toimitusjohtaja Raimo Härmä Kymenlaakson Sähköverkko Oy Kymenlaakson Sähkö Perustettu 1918 13 kaupungin ja kunnan omistama sähköyhtiö

Lisätiedot

MAAKAASUVERKKOTOIMINNAN TUNNUSLUKUJEN JULKAISEMISESTA

MAAKAASUVERKKOTOIMINNAN TUNNUSLUKUJEN JULKAISEMISESTA ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 352/01/2001 ENERGIMARKNADSVERKET 14.11.2001 MAAKAASUVERKKOTOIMINNAN TUNNUSLUKUJEN JULKAISEMISESTA Energiamarkkinavirasto on tänään päättänyt maakaasumarkkinalain (508/2000)

Lisätiedot

Talous ja tariffiasetanta. 5.9.2013 Tom Pippingsköld

Talous ja tariffiasetanta. 5.9.2013 Tom Pippingsköld 1 Talous ja tariffiasetanta 2 Rahoitus Talous 3 Rahoitus 4 Mikä määrittää Fingridin rahoitustarpeet Fingridin strategia - oikea tieto investointiohjelmasta Budjetit ja ennusteet - oikea ja riittävä tieto

Lisätiedot

Ajankohtaista. Reima Päivinen. Käyttötoimikunta 25.3.2014

Ajankohtaista. Reima Päivinen. Käyttötoimikunta 25.3.2014 Ajankohtaista Reima Päivinen Käyttötoimikunta 25.3.2014 2 Asiakkaiden ja yhteiskunnan hyväksi Varma sähkö Kantaverkon häiriöistä aiheutuneet keskeytykset 10 8 6 4 2 0 min / vuosi / liityntäpiste 2006 2007

Lisätiedot

Kansallinen 10-vuotissuunnitelma ja sen raportointi 1.12.2010

Kansallinen 10-vuotissuunnitelma ja sen raportointi 1.12.2010 Kansallinen 10-vuotissuunnitelma ja sen raportointi 2 Kansainvälinen verkkosuunnitteluyhteistyö Pohjoismainen Nordel-yhteistyö synnytti kolme yhteistä verkkosuunnitelmaa vuosina 2002, 2004 ja 2008. Yhteistyötä

Lisätiedot

Ajankohtaista. Tasevastaavaseminaari 8.11.2012 Reima Päivinen

Ajankohtaista. Tasevastaavaseminaari 8.11.2012 Reima Päivinen Ajankohtaista Tasevastaavaseminaari Reima Päivinen Poikkeuksellinen alkuvuosi Runsaasti vesivoimaa tarjolla Pohjoismaista Venäjän tuonti vähentynyt merkittävästi Fenno-Skan 2: lisää kapasiteettia, kaapelivika

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen kantaverkkoyhtiöstä

Ajankohtaista Suomen kantaverkkoyhtiöstä Ajankohtaista Suomen kantaverkkoyhtiöstä Juha Hiekkala Markkinakehitys Voimaseniorit, Tekniska Salarna, Helsinki 11.2.204 2 Asiakkaiden ja yhteiskunnan hyväksi Varma sähkö Kantaverkon häiriöistä aiheutuneet

Lisätiedot

Puiteohje siirtokapasiteetin jakamisesta ja siirtojen hallinnasta (Framework Guideline on Capacity Allocation and Congestion Management)

Puiteohje siirtokapasiteetin jakamisesta ja siirtojen hallinnasta (Framework Guideline on Capacity Allocation and Congestion Management) Puiteohje siirtokapasiteetin jakamisesta ja siirtojen hallinnasta (Framework Guideline on Capacity Allocation and Congestion Management) Sähkömarkkinatoimikunta 6.10.2010 Juha Kekkonen 2 Johdanto ERGEG

Lisätiedot

Fingrid 2014. Neuvottelukunta 13.3.2015

Fingrid 2014. Neuvottelukunta 13.3.2015 Fingrid 2014 Neuvottelukunta 13.3.2015 2 Toimintaympäristö 2014: Eurooppa EU:lle uudet ilmasto- ja energiatavoitteet vuodelle 2030: kasvihuonekaasupäästöt -40%, uusiutuva energia 27%, energiatehokkuuden

Lisätiedot

Siirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla. Jyrki Uusitalo, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 8.4.2013

Siirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla. Jyrki Uusitalo, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 8.4.2013 Siirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 2 Keskeytykset pienensivät käytettävissä olevaa siirtokapasiteettia 2012 3 000 2 500 Elspot kapasiteettien keskiarvot, MW Fenno-Skan

Lisätiedot

Fingridin talouden periaatteet. Jan Montell, talous- ja rahoitusjohtaja Kantaverkkopäivä 3.9.2014

Fingridin talouden periaatteet. Jan Montell, talous- ja rahoitusjohtaja Kantaverkkopäivä 3.9.2014 Fingridin talouden periaatteet Jan Montell, talous- ja rahoitusjohtaja Kantaverkkopäivä 3.9.2014 Fingrid välittää. Varmasti. Fingridin keskeiset taloudelliset mittarit ovat kustannustehokkuus, korkea luottoluokitus

Lisätiedot

MUUTA SÄHKÖVERKKOTOIMINTAA KUIN JAKELUVERKKOTOIMINTAA KOSKEVAT TUNNUSLUVUT, NIIDEN LASKENTAKAAVAT JA -OHJEET

MUUTA SÄHKÖVERKKOTOIMINTAA KUIN JAKELUVERKKOTOIMINTAA KOSKEVAT TUNNUSLUVUT, NIIDEN LASKENTAKAAVAT JA -OHJEET 590 Liite 2 MUUTA SÄHKÖVERKKOTOIMINTAA KUIN JAKELUVERKKOTOIMINTAA KOSKEVAT TUNNUSLUVUT, NIIDEN LASKENTAKAAVAT JA -OHJEET Muun sähköverkkotoiminnan laajuus ja luonne (1) Siirrettynä luovutettu sähköenergia

Lisätiedot

Kantaverkkopäivä 3.9.2014. Hotelli Holiday Inn Pasila

Kantaverkkopäivä 3.9.2014. Hotelli Holiday Inn Pasila Kantaverkkopäivä 3.9.2014 Hotelli Holiday Inn Pasila Ohjelma klo 12.30 Ilmoittautuminen ja kahvi klo 13.00 Asiakkaat ja Fingrid Jukka Ruusunen, toimitusjohtaja, Fingrid Oyj klo 13.30 klo 14.00 Saavuttaako

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014 TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan Energia Oy Vuosikertomus 2014 Konserni Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2014 1.1. 31.12.2013 LIIKEVAIHTO 128 967 121 379 Valmistus omaan käyttöön 4 869 4 273 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus. Markkinatoimikunta 23.5.2013 Juha Kekkonen

Ajankohtaiskatsaus. Markkinatoimikunta 23.5.2013 Juha Kekkonen Ajankohtaiskatsaus Markkinatoimikunta Juha Kekkonen Eurooppalaiset spot-markkinat 2015 Vuorokausimarkkinoiden markkinakytkentä etenee 2010 end-2013 2014 2014 2015+ Eurooppalainen tavoitemalli Central West

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet

Lisätiedot

Rautatiealan sääntelyelin valvoo markkinoiden tasapuolisuutta

Rautatiealan sääntelyelin valvoo markkinoiden tasapuolisuutta Rautatiealan sääntelyelin valvoo markkinoiden tasapuolisuutta 2 Rautatiealan sääntelyelin valvoo markkinoiden tasapuolisuutta Rautatiealan sääntelyelin on perustettu jokaiseen EU:n jäsenvaltioon ja sen

Lisätiedot

Investoinnit turvaa vakaa talous. Kantaverkkopäivä 1.9.2010 Tom Pippingsköld Fingrid Oyj

Investoinnit turvaa vakaa talous. Kantaverkkopäivä 1.9.2010 Tom Pippingsköld Fingrid Oyj Investoinnit turvaa vakaa talous Kantaverkkopäivä 1.9.2010 Tom Pippingsköld Fingrid Oyj 2 Talous Rahoitus Vakaan talouden tavoitteet 1.9.2010 Tom Pippingsköld 3 Strategia: Taloudellinen näkökulma investointisuunnitelma

Lisätiedot

Fingrid konsernin toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2011: Investoinnit ennätystasolla, tulos aleni

Fingrid konsernin toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2011: Investoinnit ennätystasolla, tulos aleni 1 (5) Fingrid Oyj Tilinpäätöstiedote klo 11.00 EET Fingrid konsernin toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2011: Investoinnit ennätystasolla, tulos aleni - konsernin liikevoitto 57 (74 vuonna 2010)

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan

Lisätiedot

Luonnos 13.6.2013. Asiakasrajapinnan kehittäminen Liittymisehtojen seuranta 17.6.2013

Luonnos 13.6.2013. Asiakasrajapinnan kehittäminen Liittymisehtojen seuranta 17.6.2013 Luonnos Asiakasrajapinnan kehittäminen Liittymisehtojen seuranta 17.6.2013 2 Liittymisehtojen seurannan kehittäminen Yhteiskunnan toiminnot edellyttävät hyvää sähkön toimitusvarmuutta Käytännön häiriöt

Lisätiedot

Kantaverkkotariffin KVS2016 kehittäminen. Neuvottelukunta 28.8.2014

Kantaverkkotariffin KVS2016 kehittäminen. Neuvottelukunta 28.8.2014 Kantaverkkotariffin KVS2016 kehittäminen Neuvottelukunta 28.8.2014 2 Kantaverkkotariffi 2016 - aikataulutus Hankkeen käynnistys Energiavirasto Keskustelu tariffirakenteesta sekä loistehon ja loistehoreservin

Lisätiedot

TEHORESERVIN KÄYTTÖSOPIMUS NRO 2015-S-1119 FORTUM POWER AND HEAT OY sekä FINEXTRA OY

TEHORESERVIN KÄYTTÖSOPIMUS NRO 2015-S-1119 FORTUM POWER AND HEAT OY sekä FINEXTRA OY TEHORESERVIN KÄYTTÖSOPIMUS NRO 2015-S-1119 FORTUM POWER AND HEAT OY sekä FINEXTRA OY 2(5) SOPIMUKSEN TARKOITUS Fortum Power and Heat Oy (Kuormanhaltija), y-tunnus: 0109160-2 ja Finextra Oy (Finextra),

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012 Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012 Erittäin haastava toimintaympäristö Pohjoismaat Sähkönkulutus Pohjoismaissa viime vuoden tasolla, teollisen kulutuksen laskusta huolimatta Pohjoismaiset

Lisätiedot

TULOSLASKELMAN RAKENNE

TULOSLASKELMAN RAKENNE TULOSLASKELMAN RAKENNE Liiketoiminnan tuotot Toiminnan kulut Liikevoitto VÄHENNETÄÄN Liikevaihdon ansaintaan liittyvät kulut Rahoituserät Satunnaiset erät Tilinpäätösjärjestelyt Tilikauden voitto Verot

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSISTA SÄHKÖVERKONHALTIJOIDEN VALVONTAMENETELMIEN SUUNTAVIIVOIKSI VUOSILLE 2012-2015

LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSISTA SÄHKÖVERKONHALTIJOIDEN VALVONTAMENETELMIEN SUUNTAVIIVOIKSI VUOSILLE 2012-2015 dnro 945/430/2010 837/430/2010 14.1.2011 LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSISTA SÄHKÖVERKONHALTIJOIDEN VALVONTAMENETELMIEN SUUNTAVIIVOIKSI VUOSILLE 2012-2015 Energiamarkkinavirasto on laatinut luonnokset sähköverkonhaltijoiden

Lisätiedot

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Sähköverkkoliiketoiminnan valvonta Jarmo Partanen

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Sähköverkkoliiketoiminnan valvonta Jarmo Partanen BL20A0400 Sähkömarkkinat Sähköverkkoliiketoiminnan valvonta Jarmo Partanen Sähköverkkoliiketoiminnan valvonta Sähköverkkoliiketoiminta on monopolitoimintaa, jossa omistajilla on voittoodotuksia. Sähkönkäyttäjillä

Lisätiedot

Tiedonannon yhteydessä komissio julkaisi julkisen kuulemisen, jonka takaraja on 8.10.2015.

Tiedonannon yhteydessä komissio julkaisi julkisen kuulemisen, jonka takaraja on 8.10.2015. Työ ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM201500252 EOS Pahkala Tatu(TEM) 31.08.2015 Asia Komission tiedonanto energiamarkkinoiden uutta rakennetta koskevan julkisen kuulemisen käynnistämisestä Kokous

Lisätiedot

Fingridin talouden periaatteet. Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 28. elokuuta 2014

Fingridin talouden periaatteet. Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 28. elokuuta 2014 Fingridin talouden periaatteet Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 28. elokuuta 2014 2 Fingrid välittää. Varmasti. Fingridin keskeiset taloudelliset tavoitteet ovat kustannustehokkuus,

Lisätiedot

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma 1 Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma Kapasiteettiseminaari/Diana-auditorio 14.2.2008 2 TEHOTASE 2007/2008 Kylmä talvipäivä kerran kymmenessä vuodessa Kuluvan talven suurin tuntiteho: 13

Lisätiedot

Määräys maakaasuverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta

Määräys maakaasuverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta Määräys 1 (9) Määräys maakaasuverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta Helsingissä 30.11.2015 Energiavirasto on määrännyt maakaasumarkkinalain (508/2000) 7 :n 2 momentin nojalla: Tätä määräystä

Lisätiedot

Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN

Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asianosainen: Köyliön-Säkylän Sähkö Oy Liittyy päätökseen dnro: 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto on määrittänyt 1.1.2012 alkavalla ja 31.12.2015

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 Ennätykset uusiksi. 11. heinäkuuta 2013

Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 Ennätykset uusiksi. 11. heinäkuuta 2013 Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 Ennätykset uusiksi 11. heinäkuuta 2013 Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 [tilintarkastamaton] Ennätykset uusiksi Toisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 30%

Lisätiedot

Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN

Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asianosainen: Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy Liittyy päätökseen dnro: 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto on määrittänyt 1.1.2012 alkavalla

Lisätiedot

Taajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa. Käyttö- ja markkinatoimikunta 10.6.2009 Anders Lundberg

Taajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa. Käyttö- ja markkinatoimikunta 10.6.2009 Anders Lundberg Taajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa Käyttö- ja markkinatoimikunta 10.6.2009 2 Taustaa Reservien ylläpitovelvoitteet sovittu pohjoismaiden järjestelmävastaavien välisellä käyttösopimuksella.

Lisätiedot

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen BL20A0400 Sähkömarkkinat Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen Valtakunnalliset sähkötaseet Kaikille sähkökaupan osapuolille on tärkeää sähköjärjestelmän varma ja taloudellisesti

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Elinkaarimallit ja -palvelut tulosseminaari Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Hanna Kaleva KTI Kiinteistötieto Oy 26.9.2006 ELINKAARIMALLIT kehityshanke: KTI:n osaprojekti:

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2015 1 6/2014 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 17 218 10 676 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 5 205 1 916 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta 30,2 % 17,9 % 19,0

Lisätiedot

Suuntaviivoista vahvistuspäätöksiin

Suuntaviivoista vahvistuspäätöksiin Suuntaviivoista vahvistuspäätöksiin Energiateollisuus ry:n kevätseminaari 22.5.2015 Tarvo Siukola Ajankohtaista Verkot-ryhmässä Vt. Johtajana toimii Veli-Pekka Saajo Veli-Pekka jatkaa myös taloudellisen

Lisätiedot

Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys

Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys Hiilitieto ry:n talviseminaari 26.3.2015 ylijohtaja Riku Huttunen Sisältö Komission näkemyksiä kapasiteetin riittävyyden varmistamisesta Sähkötehon riittävyys Suomessa

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012 Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012 1 Vuoden 2012 ensimmäisen neljänneksen keskeiset tapahtumat Kokonaisuudessaan hyvä operatiivinen tulos Vahva kassavirta, 553 miljoonaa euroa, +22

Lisätiedot

Suuntaviivat valvontamenetelmiksi 2016 2023

Suuntaviivat valvontamenetelmiksi 2016 2023 LAUSUNTO 1 (7) Viite Lausuntopyyntö Dnro 313/430/2015 Suuntaviivat valvontamenetelmiksi 2016 2023 Yleistä Energiavirasto on 17.2.2015 toimittanut lausuntopyynnön 1. suuntaviivoista valvontamenetelmiksi

Lisätiedot

Muuta sähköverkkotoimintaa koskevien tunnuslukujen ohjeet

Muuta sähköverkkotoimintaa koskevien tunnuslukujen ohjeet Muuta sähköverkkotoimintaa koskevien tunnuslukujen ohjeet Muun sähköverkkotoiminnan laajuus ja luonne (1) Verkkoon vastaanotetun sähköenergian määrä, GWh Maan sisäiset liityntäpisteet, GWh vuoden aikana

Lisätiedot

Menetelmä tilaajayhteyksien kustannussuuntautuneen hinnan määrittämiseksi

Menetelmä tilaajayhteyksien kustannussuuntautuneen hinnan määrittämiseksi Muistio 1 (7) Dnro: 30.9.2013 548/962/2013 Menetelmä tilaajayhteyksien kustannussuuntautuneen hinnan määrittämiseksi Johdanto Vakiokomponenttimenetelmä Viestintävirasto antoi 3.12.2013 AinaCom Oy:lle,

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Uusia aluevaltauksia Ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 18.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.7m (EUR 3.9m Q1/20). Ensimmäisen

Lisätiedot

eq-konsernin palkitsemisperiaatteet

eq-konsernin palkitsemisperiaatteet eq-konsernin palkitsemisperiaatteet Sisällys eq-konsernin palkitsemisperiaatteet... 3 1. Palkitsemista ohjaavat periaatteet ja tavoitteet... 3 2. Päätöksentekojärjestys... 3 3. Palkitsemisessa noudatettavat

Lisätiedot

Siirtokapasiteetin määrittäminen

Siirtokapasiteetin määrittäminen 1 (5) Siirtokapasiteetin määrittäminen 1 Suomen sähköjärjestelmän siirtokapasiteetit Fingrid antaa sähkömarkkinoiden käyttöön kaiken sen siirtokapasiteetin, joka on mahdollinen sähköjärjestelmän käyttövarmuuden

Lisätiedot

Fingridin talouden näkymät

Fingridin talouden näkymät Fingridin talouden näkymät Talous- ja rahoitusjohtaja Tom Pippingsköld 2 Strategia: Taloudellinen näkökulma tavoitteen asetanta tulonmuodostussuunnittelu kustannussuunnittelu riskienhallinta => Määrittelee

Lisätiedot

Pullonkaulojen hallinta Pohjoismaissa - nykytila - ehdotus 11 tarjous-/hinta-alueesta. Markkinatoimikunnan kokous 22.10 Juha Hiekkala, Jyrki Uusitalo

Pullonkaulojen hallinta Pohjoismaissa - nykytila - ehdotus 11 tarjous-/hinta-alueesta. Markkinatoimikunnan kokous 22.10 Juha Hiekkala, Jyrki Uusitalo Pullonkaulojen hallinta Pohjoismaissa - nykytila - ehdotus 11 tarjous-/hinta-alueesta Markkinatoimikunnan kokous 22.10 Juha Hiekkala, Jyrki Uusitalo 2 Poikkeuksellisen suuret pullonkaulatulot 2008! 90

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton] Monipuolisempia rahoituspalveluita Toisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.1m (EUR 4.1m /20)

Lisätiedot

Itämeren alueen verkkosuunnitelma. Verkkotoimikunta 2.12.2015 Maarit Uusitalo

Itämeren alueen verkkosuunnitelma. Verkkotoimikunta 2.12.2015 Maarit Uusitalo Itämeren alueen verkkosuunnitelma Verkkotoimikunta 2.12.2015 Maarit Uusitalo Itämeren alueen verkkosuunnitelma on osa Euroopan laajuista kymmenvuotista verkkosuunnitelmaa (TYNDP) -Miksi tehdään -Miten

Lisätiedot

Tuottoprosentin uudelleenmäärittely kaikille HMVmarkkinoille

Tuottoprosentin uudelleenmäärittely kaikille HMVmarkkinoille Muistio 1 (6) Dnro: 19.12.2012 607/230/2012 Tuottoprosentin uudelleenmäärittely kaikille HMVmarkkinoille Tiivistelmä Viestintävirasto on päivittänyt kohtuullisen sitoutuneen pääoman tuoton määrittämiseen

Lisätiedot

Sähköverkkoliiketoiminnan kehitys ja valvonnan vaikuttavuus

Sähköverkkoliiketoiminnan kehitys ja valvonnan vaikuttavuus 718/72/212 1.4.212 Sähköverkkoliiketoiminnan kehitys ja valvonnan vaikuttavuus Valvontatiedot 25-21 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Verkkoliiketoiminnan kehitys ja taloudellinen valvonta... 3 2.1

Lisätiedot

2009 2010 2011 2012 2013 YRITYKSEN OSAKEKANNAN ARVO 12 12 12 12 12

2009 2010 2011 2012 2013 YRITYKSEN OSAKEKANNAN ARVO 12 12 12 12 12 Luvut 1 000 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 5100151 2009 2010 2011 2012 2013 YRITYKSEN OSAKEKANNAN ARVO 12 12 12 12 12 Oletus: Tulevaisuuden nettotulokset = harmaassa taulukossa

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedot ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY

Tilinpäätöstiedot ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY Tilinpäätöstiedot ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY 2010 2010 1 Sisältö Sisältö.................................... 2 Hallituksen toimintakertomus.................... 3 Tuloslaskelma...............................

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2014 7 12/2013 1 12/2014 1 12/2013 Liikevaihto, 1000 EUR 9 751 6 466 20 427 13 644 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 959 462 3 876 1 903 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Riippumattomat arviointilaitokset

Riippumattomat arviointilaitokset Riippumattomat arviointilaitokset CSM Riskienhallinta -asetuksen mukainen riippumaton arviointi Komission asetus (352/2009/EY) yhteisestä turvallisuusmenetelmästä, CSM riskienhallinta-asetus, vaatii rautatiejärjestelmässä

Lisätiedot

Asiakastoimintamallin kehittäminen. 11.3.2014 Jussi Jyrinsalo

Asiakastoimintamallin kehittäminen. 11.3.2014 Jussi Jyrinsalo Asiakastoimintamallin kehittäminen Vuonna 2013 kehitettiin asiakastoimintamallia Kehityshankkeita: liityntäprosessi ja liittymisehtojen seuranta asiakaspalautteen keruu ja hyödyntäminen sekä asiakastiedon

Lisätiedot

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015 Ahlstrom Tammi-syyskuu 215 Marco Levi toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.1.215 Sisältö Heinä-syyskuu 215 Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut Tulevaisuuden näkymät Sivu 2 Heinä-syyskuu

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1.-31.3.1998

Osavuosikatsaus 1.1.-31.3.1998 FINGRID OYJ 1(5) Osavuosikatsaus 1.1.- Fingridin operatiivinen toiminta käynnistyi 1.9.1997, joten kuluva vuosi on yhtiön ensimmäinen täysi toimintavuosi. Alkuvuoden aikana yhtiö on kantaverkkotoiminnan

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki konserni- ja osakkuusyritykset. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa

Lisätiedot

2.1 Kantaverkkotoimintaan sitoutuneen pääoman arvon määrittäminen

2.1 Kantaverkkotoimintaan sitoutuneen pääoman arvon määrittäminen Liite 1 Menetelmät sähkön kantaverkkotoiminnan tuoton määrittämiseksi 1.1.2005 alkavalla ja 31.12.2007 päättyvällä valvontajaksolla 1 YLEISTÄ Energiamarkkinavirasto soveltaa alla selostettuja menetelmiä

Lisätiedot

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat Sähkön hinta Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 0405066564 1 LUT strategiset painopistealueet Energiatehokkuus* ja energiamarkkinat Strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen Tieteellinen

Lisätiedot

Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila. E Laitila 1

Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila. E Laitila 1 Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila E Laitila 1 YRITYSTOIMINNAN TAVOITTEENA ON TAVALLISESTI VOITON MAKSIMOINTI TULOT MENOT = MAHDOLLISIMMAN SUURI LUKU VOITTOA VOIDAAN MAKSIMOIDA JOKO LYHYELLÄ

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton] Kohti kansainvälistymistä Kolmannen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 13.7% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.3m (EUR 3.8m Q3/2012). Vuoden

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Vesi- ja viemärilaitoksen arvonmääritys: Tekninen nykykäyttöarvo ja tuottoarvo

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Vesi- ja viemärilaitoksen arvonmääritys: Tekninen nykykäyttöarvo ja tuottoarvo TIIVISTELMÄ 101001271 18.11.2015 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI : Tekninen nykykäyttöarvo ja tuottoarvo Vastuunrajoitus Työ on suoritettu Kemijärven kaupungilta saadun toimeksiannon perusteella pätevien ja kokeneiden

Lisätiedot

Ravintola Gumböle Oy

Ravintola Gumböle Oy Ravintola Gumböle Oy Gumbölentie 20 02770 Espoo Kotipaikka: Espoo Y-tunnus: 2463691-9 TASEKIRJA 1.1.2013-31.12.2013 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2023 asti Tilinpäätöksen toteutti: Gumböle Golf

Lisätiedot

Määräys. sähköverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta. Annettu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2011

Määräys. sähköverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta. Annettu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2011 dnro 963/002/2011 Määräys sähköverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta Annettu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2011 Energiamarkkinavirasto on määrännyt 17 päivänä maaliskuuta 1995 annetun

Lisätiedot

Eurooppalaisten sähkömarkkinoiden kehittyminen. Juha Kekkonen 12.12.2013

Eurooppalaisten sähkömarkkinoiden kehittyminen. Juha Kekkonen 12.12.2013 Eurooppalaisten sähkömarkkinoiden kehittyminen Juha Kekkonen 12.12.2013 Sisältö Säädöskehitys Maantieteellinen integraatio Haasteet Säädöskehitys Aikaväli Kapasiteetin jakomenettely Kapasiteetin laskentamenetelmä

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA. 1. Johdanto

KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA. 1. Johdanto 1 KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA 1. Johdanto Liikelaitoksen tehtävänä on vastata kaupungin omistuksessa tai hallinnassa olevista toimitiloista ja yritystiloista ja niihin välittömästi liittyvistä

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2015 7 12/2014 1 12/2015 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 10 223 9 751 27 442 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 266 1 959 6 471 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3. Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.2009 2 Kantaverkkoyhtiölle tulevia haasteita tuulivoimalaitoksen liityntä tehotasapainon

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 14/2013

Määräykset ja ohjeet 14/2013 Määräykset ja ohjeet 14/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro FIVA 15/01.00/2013 Antopäivä 10.6.2013 Voimaantulopäivä 1.7.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

Pohjoismaiset markkinat pullonkaulojen puristuksessa. Juha Kekkonen, johtaja Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012

Pohjoismaiset markkinat pullonkaulojen puristuksessa. Juha Kekkonen, johtaja Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 Pohjoismaiset markkinat pullonkaulojen puristuksessa Juha Kekkonen, johtaja Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 Teemat Pullonkaulatilanne yleensä Pohjoismaissa Ruotsi-Suomi raja erityisesti Fenno-Skan 2:n vaikutus

Lisätiedot