Lainlaatijan opas Helsinki 1996

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lainlaatijan opas Helsinki 1996"

Transkriptio

1 Lainlaatijan opas Helsinki 1996

2 2 C 1996 Oikeusministeriö ja Oy Edita Ab ISBN OY EDITA AB, HELSINKI 1996

3 3 Esipuhe Tässä Lainlaatijan oppaassa on kootussa ja yhtenäisessä muodossa esitettynä ne periaatteet, joita säädösehdotuksia laadittaessa on noudatettava. Oppaassa tarkoitettuja säädösehdotuksia ovat lakiehdotukset, asetusehdotukset sekä ehdotukset säädöskokoelmassa julkaistaviksi valtioneuvoston ja ministeriön päätöksiksi. Valtioneuvoston periaatepäätöksenä hyväksytyssä Valtioneuvoston lainvalmistelun kehittämisohjelmassa on edellytetty, että hyvän säädöksen tulee olla oikeudellisesti moitteeton, lakiteknisesti ja kielellisesti viimeistelty sekä selkeä ja ymmärrettävä. Lainlaatijan oppaan tarkoituksena on omalta osaltaan edistää tätä tavoitetta. Lainlaatijan oppaaseen on kirjattu nykyisin sovellettavat käytännöt, minkä lisäksi siinä on eräiltä osin esitetty siirryttäväksi uudenlaiseen käytäntöön, kuten esimerkiksi lyhyempiin sanontoihin johtolausetta kirjoitettaessa ja osin uudenlaiseen käytäntöön säädöksiin viitattaessa. Säädöksen numeroon viitattaessa käytetään vastaisuudessa vuosilukua täydellisenä, esimerkiksi (1/1997). Lainvalmistelun kehittämisohjelman mukaan lainmuutokset on toteutettava tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina. Tähän liittyen oppaassa esitetään suositus pyrkiä eroon "tilkkutäkkimuutoksista" ja ulottaa yksittäiset muutokset yleensä koskemaan kokonaisia pykäliä. Lainlaatijan opas on luonteeltaan lakitekniikan käsikirja. Siinä rajoitutaan säädösehdotuksiin ja niiden osalta lähinnä lakitekniikkaa, voimassa olevan lainsäädännön huomioon ottamista ja lakikieltä koskeviin kysymyksiin. Lakeja valmisteltaessa opas on tarkoitettu käytettäväksi valtioneuvoston vahvistamien Hallituksen esitysten laatimisohjeiden rinnalla. Euroopan yhteisöjen säädöksiin liittyvistä kysymyksistä oikeusministeriö julkaisee erillisen oppaan. Lainvalmistelusta yhteiskunnan ohjailukeinona ja siihen liittyvästä tiedonhankinnasta, tavoitteiden asettamisesta ja keinojen valinnasta ei ole käytettävissä erityisiä oppaita kuten ei myöskään lainsäädännön vaikutusten arvioinnista. Näihin kysymyksiin perehtyessään lainvalmistelija voi kuitenkin käyttää apunaan Säädösvalmistelun kehittämishanke 1995:n esiselvitystä (OM:n lainvalmisteluosaston julkaisu 5/1995) ja Valtioneuvoston lainvalmistelun kehittämisohjelmaa taustamuistioineen (OM:n lainvalmisteluosaston julkaisu 3/1996) sekä niissä mainittua aineistoa. Lainvalmistelun kehittämisohjelma on luonnollisesti lähivuosina muutoinkin tärkein ohje niin lainvalmistelijoille kuin myös lainvalmistelua johtaville virkamiehille. Lainlaatijan opas on lainannut nimensä vuonna 1970 ilmestyneeltä oikeusministeriön samannimiseltä julkaisulta. Vuoden 1970 lainlaatijan

4 opas sisälsi oikeusministeriön silloiselle lainsäädäntöosaston tarkastustoimistolle vahvistamat tarkastusohjeet. Nyt julkaistavalla oppaalla ei ole tällaista oikeudellista luonnetta, mutta sekin perustuu pääasiassa lainvalmisteluosaston tarkastustoimiston työssä vakiintuneisiin käytäntöihin ja saatuihin kokemuksiin. Oppaan laatimisesta on vastannut tarkastustoimiston päällikkö Markku Tyynilä tarkastustoimiston muun henkilöstön avustuksella. Myös monet muut oikeusministeriön virkamiehet ovat osallistuneet oppaan laadintaan esittämällä kommenttejaan tai osallistumalla erikoisalaansa kuuluvien tekstien laadintaan. Viime vaiheessa oppaan käsikirjoituksesta on saatu kommentit myös eduskunnan apulaispääsihteeriltä Jouni Vainiolta ja valiokuntasihteereistä kootulta työryhmältä sekä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen tutkijalta Jussi Kalliolta. Opasta laadittaessa on esiintynyt erilaisia näkemyksiä siitä, minkälaisia ja kuinka laajoja uudistuksia oppaalla on pyrittävä toteuttamaan. Oppaassa omaksuttu varovaisten uudistusten linja on ollut yksi edellytys sille, että opas vihdoin saadaan julkisuuteen. Oppaan tarkoituksena ei ole pysäyttää lakitekniikan kehitystä. Lakeja valmisteltaessa on tärkeätä noudattaa tiettyä lakiteknistä yhdenmukaisuutta, mutta toisaalta lakitekniikan ja lakikielen on voitava kehittyä muun kehityksen mukana. Saattaessaan Lainlaatijan oppaan julkisuuteen oikeusministeriö toivoo, että opas tulisi pysyvään käyttöön jokaisen lainvalmistelijan käsikirjana. Oikeusministeriö myös toivoo, että opas omalta osaltaan auttaisi lainvalmistelijoita heidän arvokkaassa ja vaikeassa työssään. 4 Helsingissä 22 päivänä elokuuta 1996 Oikeusministeri Kari Häkämies Ylijohtaja Pekka Nurmi

5 5 L A I N L A A T I J A N H U O N E E N T A U L U Eduskunnalle annettavien hallituksen esitysten tulee täyttää tietyt laatuvaatimukset. Seuraavan yksinkertaistetun tarkistuslistan avulla voi varmistaa, onko valmisteltavana oleva hallituksen esitys valmis ja täyttääkö se riittävät laatuvaatimukset. Esityksen voidaan katsoa täyttävän vähimmäisvaatimukset, jos sen osalta voidaan vastata myöntävästi seuraavaan viiteen kysymykseen: 1) Onko esityksessä ehdotettu laki tarpeellinen, saavutetaanko sillä halutut tavoitteet ja onko se paras keino tavoitteiden saavuttamiseksi? 2) Onko ehdotettu laki oikeudellisesti moitteeton sekä lakiteknisesti ja kielellisesti viimeistelty? 3) Onko esitys perusteltu riittävästi muttei liian laveasti ja vastaavatko perustelut lakiehdotusta? 4) Onko esityksen vaikutukset asianmukaisesti ja riittävästi selvitetty? 5) Täyttääkö esitys myös muutoin Hallituksen esitysten laatimisohjeiden ja tämän oppaan vaatimukset? Asetusehdotusten ja päätösehdotusten osalta voidaan edellä esitetty testi tiivistää seuraaviksi kolmeksi kysymykseksi: 1) Onko ehdotuksen mukainen asetus tai päätös tarpeellinen, saavutetaanko sillä halutut tavoitteet ja onko se paras keino tavoitteiden saavuttamiseksi? 2) Onko ehdotuksen mukainen asetus tai päätös oikeudellisesti moitteeton sekä lakiteknisesti ja kielellisesti viimeistelty? 3) Täyttääkö asetus tai päätös myös muutoin tämän oppaan vaatimukset?

6 6

7 7 SISÄLLYSLUETTELO Sivu Esipuhe... 3 LAINLAATIJAN HUONEENTAULU... 5 Sisällysluettelo... 7 Esimerkkien luettelo I JOHDANTO Yleistä Oppaan tarkoitus Oppaan suhde muihin oppaisiin Oppaan rakenne ja sillä toteutettavat muutokset Oppaan rakenne Nykykäytäntö oppaan lähtökohtana Suositus pyrkiä eroon "tilkkutäkkimuutoksista" Säädösmuutoksissa noudatettavat lakitekniset periaatteet Säädösviittauksia koskevat muutokset Johtolausetta koskevat muutokset Ilmausten "säännös" ja "säädetään" käytön laajennus Säädöskieltä koskevat muutokset II LAKITEKNIIKKA Säädökset Säädösten lajit Säädös Laki ja asetus Valtioneuvoston päätös ja ministeriön päätös Uudet säädökset ja muutossäädökset Säädöksen osat Säädöksen osien nimitykset Pykälien numerointi Pykälien otsikot Momenttien yksilöinti Kohtien johdantokappale ja numerointi Alakohtien yksilöinti Kohtien ja alakohtien erottaminen toisistaan Johdantokappaleen ja kohtien virkerakenne Rangaistus- ja vastaavien säännösten kohtajako Lukujen numerointi ja otsikointi Osien numerointi ja otsikointi... 29

8 Väliotsikot Voimaantulosäännös ja sen sijoittaminen Päiväykset ja allekirjoitukset Uudet säädökset ja muutossäädökset Oppaan mukainen jako "uusiin säädöksiin" ja "muutossäädöksiin" Kumoamissäädökset Kumoaminen johtolauseella tai voimaantulosäännöksellä Vältettävä kumoamistapa: kumoaminen muutossäädöksen voimaantulosäännöksellä Muutossäädösten käyttöalasta Lain muuttaminen (Lakia, jota ei ole annettu, ei voi muuttaa.) Rinnakkaiset lainmuutosehdotukset Lain muuttaminen ennen sen voimaantuloa Lain muuttaminen ennen sen julkaisemista Muutettavissa olevat säädöksen osat (Johtolausetta ei voi muuttaa.) Voimaantulosäännöksen muuttaminen Lainkohtien kumoaminen tai lisääminen Muutossäädöksen muuttaminen Väliaikainen muuttaminen (Säädöstä tai sen osaa ei voi kumota väliaikaisesti.) Säädösten julkaiseminen ja numerointi sekä säädöksiin viittaaminen Suomen säädöskokoelma (aik. asetuskokoelma) ja ministeriöiden määräyskokoelmat Säädöksittäinen numerointi vuodesta 1920 ja vihkoittainen numerointi vuosina Tähänastinen viittauskäytäntö Käyttöön otettava uusi viittauskäytäntö Viittaaminen ennen vuotta 1920 annettuihin säädöksiin Poikkeukset numeroviittauksista: hallitusmuoto ja valtiopäiväjärjestys Numeroviittauksen jättäminen avoimeksi Viittauksissa käytettävä nimike "Rikoslaki", "ulosottolaki" ja "hallitusmuoto" Viittaukset johtolauseissa ja kumoamissäännöksissä Säädöksen nimike Yleistä Nimikkeelle asetettavat vaatimukset Uusien säädösten nimike Muutossäädösten nimike Nimikkeen muuttaminen Viittaaminen muutettuun nimikkeeseen Lain ja asetuksen nimike Nimiketyypit ("kauppalaki" ja "laki osamaksukaupasta") Yhdyssananimikkeet Suositus välttää sanaliittonimikkeitä

9 Todennäköisen kutsumanimikkeen arvioiminen Kielen kehityksen huomioon ottaminen nimikkeissä Lain ja asetuksen nimikkeiden yhdenmukaisuus Poikkeukselliset nimikkeet Valtioneuvoston ja ministeriön päätöksen nimike Muutossäädöksen nimike Muutossäädöksen nimikkeen muoto Nimikkeessä käytettävä muutettavan säädöksen nimike "Työministeriön päätös työvoimaministeriön päätöksen muuttamisesta" Pykälien mainitseminen muutossäädöksen nimikkeessä Säädös "väliaikaisesta muuttamisesta" Kumoamissäädöksen nimike Johtolause (uudet säädökset) Yleistä Lain johtolause Tavallisen lain johtolause Perustuslainsäätämisjärjestyksessä käsitellyn lain johtolause Eräät poikkeukselliset lain johtolauseet Asetuksen johtolause "Ministerin esittelystä säädetään" Alkuperäisen asetuksen johtolause Erityisen valtuussäännöksen nojalla annettavan asetuksen johtolause Helsingin yliopistoa koskevat asetukset Ahvenanmaan itsehallintolain 32 :n nojalla annettavat sopimusasetukset Valtioneuvoston päätöksen ja ministeriön päätöksen johtolause Valtioneuvoston päätöksen johtolause Ministeriön päätöksen johtolause Ministeriön ilmoituksen johtolause Muutossäädöksen johtolause Muutossäädöksen johtolauseen rakenne Muutossäädösten johtolauseissa noudatettavat perusperiaatteet (esimerkein) Muutossäädöksen johtolauseen perusrakenne (kumotaan, muutetaan, lisätään) Muutettavan säädöksen yksilöinti Muutossäädöksen johtolauseen jaksot Loppusana: seuraavasti Kumottavien ja muutettavien lainkohtien yksilöinti Lainkohtien luetteleminen Lainkohtien luettelon kirjoitusohjeita Aikaisemmin muutetut lainkohdat Muutosten mainitseminen Muutoksia koskevan jakson alussa käytettävät sanonnat ("sellaisena", "sellaisina") Muutosten laadun yksilöinti (laissa, laeissa, osaksi laissa, osaksi laeissa)

10 Johtolauseen viittaukset muutossäädöksiin (ei päiväystä ja numero ilman sulkeita) Muutetun luvun yksilöinti Muutosten ryhmittely Muutosten ryhmitelmän laatiminen Lainkohtien lisääminen Lisättävän lainkohdan paikan yksilöiminen Lainkohdan lisääminen kumotun lainkohdan tilalle Lukujen, pykälien ja kohtien lisääminen a, b, c lukuna, pykälänä tai kohtana (lukujen, pykälien ja kohtien siirtämiskielto) Uuden kohdan lisääminen viimeiseksi kohdaksi Momenttien lisääminen aikaisempien momenttien edelle Suositus välttää momenttien siirtämistä Momentin kumoamisen vaikutus Pykälän tai momentin muutosten yksilöinti lisättäessä siihen uusia lainkohtia Esimerkkejä muutossäädösten nimikkeistä ja johtolauseista Säädösten rakenne Lain jäsentely Lain jäsentelyn perusperiaatteet Lain jäsentelyn johdonmukaisuus Lainlaatijan nyrkkisäännöt (Ei viittauksia jäljempänä tulevaan tekstiin. Enintään kolme momenttia pykälään.) Lain rakenteen loogisuus Säännösten järjestys Lukujen otsikot ("Yleiset säännökset", "Erinäiset säännökset" ja "Voimaantulo") Asetuksen ja päätöksen rakenne Asetuksen jäsentelyn perusperiaate Kielto toistaa lain säännöksiä asetuksessa Kielto toistaa lain tai asetuksen säännöksiä päätöksessä Muutossäädöksen rakenne Muutossäädöksen rakenteen perusperiaatteet Muuttamatta jäävän momentin tai kohdan merkitseminen (katkoviivan käyttö pykälässä) Luvun otsikoiden ja väliotsikoiden käyttö muutossäädöksissä (Otsikoita käytetään vain erityistapauksissa.) Suositus muuttaa yleensä pykäliä kokonaisuudessaan ja varaukset siihen Muutossäädöksen voimaantulosäännöksen sijoittaminen Eräät säädösten vakiokirjoitustavat Vakiokirjoitustapojen käytön perusteet Järjestysnumeron pisteettömyys Kielto aloittaa virkettä numerolla ("Edellä"-sanan käyttö) Suositus lyhyistä pykälistä, momenteista ja virkkeistä (3-3-3-sääntö) Vanhoja hyviä ohjeita (Harvinaiset vierasperäiset sanat viraston omaan käyttöön. Muotoja -koon, -köön älköön käytettäkö.)

11 Säädösviittaukset Säädöksen kutsumanimike Säädösten kirjainlyhenteiden käyttö (Kirjainlyhenteitä käytetään vain perusteluissa. "Risuaitalyhenteitä" ei käytetä.) "Säädetään" ja "säännös" (Säädöksissä ei enää "määrätä".) Sopimuksissa "määrätään" "Säädetään" eikä "on säädetty" Laki ei säädä vaan laissa säädetään Päiväykset ("1 päivänä tammikuuta 2000") Lyhenteiden käyttökielto ja suositus välttää "juridisia pronomineja" (ao., ko.) Mittayksiköiden kirjoittaminen Lukujen kirjoittaminen Sijapäätteen merkitseminen mittayksikköilmauksissa Taulukoiden numerosarjat Pykälänmerkin käyttö Prosenttien ilmaiseminen Eräät säädöstekstissä poikkeuksellisesti käytettävät kirjainlyhenteet Säädöksen alkupykälä Lain alkupykälä Asetuksen alkupykälä Päätöksen alkupykälä Tavoitesäännökset Tavoitteiden määrittely lain alkusäännöksessä Tavoitelait Tavoitesäännöksiin liittyvät ongelmat Määritelmät Määritelmien tarkoitus Määritelmien käyttö soveltamissäännöksinä Erityiset määritelmäsäännökset Kehäpäätelmien välttäminen määritelmissä Määritelmien käytön rajoituksia Tekstinsisäiset määritelmät Tarpeettomien määritelmien välttäminen Yleiskielen vastaisten määrittelyjen välttäminen Määritelmien ulottuvuus (Säädöksen määritelmät koskevat vain säädöstä.) Määritelmien sitovuuden periaate Eräitä epäonnistuneita määrittely-yrityksiä Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset Voimaantulosäännöksen pakollisuus Voimaantulosäännöstä koskevat hallitusmuodon säännökset Voimaantulosäännöksen erityisluonne Voimaantulosäännöksen ehdoton pakollisuus Voimaantulosäännöksen puuttuminen; "myöhästyneen" lain vahvistaminen Voimaantulosäännös Voimaantulosäännöksen perusmuoto Voimaantulon ajankohdan kytkeminen muuhun tapahtu- 11

12 maan Voimaantuloajankohdan jättäminen avoimeksi lakiehdotuksessa Voimaantuloajankohdan jättäminen erillisellä voimaanpanolailla säädettäväksi Lain voimaantuloajankohdan jättäminen asetuksella säädettäväksi Asetusten voimaantulosta säätäminen Asetuksen voimaantuloa koskeva delegointikielto Voimaantulon selvittäminen lakiehdotuksen perusteluissa Avopäiväyksen käytön rajoittaminen lain varsinaiseen voimaantuloajankohtaan Voimaantulo ja soveltaminen Voimaantuloa ja soveltamista koskevat perusperiaatteet Voimaantulon tai soveltamisen porrastaminen Säädöksen soveltaminen ennen sen voimaantuloa Säädöksen soveltaminen voimaantulopäivästä (normaalikäytäntö) Vanhan ja uuden lain soveltaminen sekä siirtymäsäännökset Ennen uuden lain voimaantuloa sattuneisiin tapauksiin sovellettava laki Säännökset aikaisempiin tapauksiin sovellettavasta laista Muut siirtymäsäännökset Siirtymäsäännösten paikka Säännös oikeudesta ryhtyä toimenpiteisiin ennen lain voimaantuloa Asetusten ja päätösten siirtymäsäännökset Kumoamissäännökset Kumoamissäännöksen paikka uusissa säädöksissä Kumoamissäännöksen muoto ("Tällä lailla kumotaan") Kumottavien säädösten tai säännösten aikaisempien muutosten yksilöinti Esimerkkejä kumoamissäännöksistä Yksilöimättömän kumoamissäännöksen kielto Soveltamissäännöksen käyttö kumoamissäännöksen asemesta Asetusten kumoutuminen lain kumoutuessa; kumottavan lain nojalla annettujen asetusten jättäminen voimaan Kumoamisen lopullisuus ("Väliaikaisen kumoamisen" mahdottomuus) Muutossäädöksen voimaantulo- ja siirtymäsäännökset Muutossäädöksen voimaantulosäännös Muutossäädöksen voimaantulosäännöksen momenttien numerointi poikkeustapauksissa III LAINLAATIJAN LAINOPPIA Voimassa olevan lainsäädännön huomioon ottaminen Yleiset oikeusperiaatteet, perustuslait, lait ja kansainväliset sopimukset

13 Oikeusjärjestyksen kokonaisuuden huomioon ottaminen Yleisten oikeusperiaatteiden huomioon ottaminen Perustuslain huomioon ottaminen; poikkeuslait Kansainvälisten sopimusten huomioon ottaminen Yleisten oikeusperiaatteiden, perustuslakien, lakien ja kansainvälisten sopimusten huomioon ottaminen asetuksissa ja päätöksissä; lakivaraus Lainsäädännön yhtenäisyys Järkevän työnjaon periaate lainsäädäntöä kehitettäessä Yhtenäistämispyrkimysten kunnioittaminen Lainlaatijan oikeuslähteet Suomen säädöskokoelma Suomen asetuskokoelma Sopimussarja ja EY:n virallinen lehti Internetin kautta käytettävissä oleva säädöskokoelmaaineisto Viranomaisten määräyskokoelmat Lakikirjat Lakikirjoista puuttuvat säädökset Valtiopäiväasiakirjat ja komiteanmietinnöt Finlex-tietopankki ja eri tietokannat sekä muut tietojärjestelmät Finlex Tietokannat Lainvalmistelijan perustietokannat ja niiden käyttö Käytettävissä olevat eri tietojärjestelmät Perustuslakikysymykset Perustuslait ja niiden huomioon ottaminen lainvalmistelussa Suomen perustuslait Ahvenanmaan itsehallintolaki ja maanhankintalaki Perustuslain muutosten seuraaminen Säädösten perustuslainmukaisuuden huomioon ottaminen lainvalmistelussa Lain perustuslainmukaisuus Perusoikeudet Perusoikeuksien yleismerkitys lainvalmistelussa Perusoikeuksien vaikutus säädöstason valintaan Suhtautuminen perusoikeuksien rajoittamiseen Poikkeaminen perusoikeuksista; suositus välttää poikkeuslakeja Lakiehdotusten arviointi perusoikeuksien kannalta Rangaistussäännöksiä koskeva lakivaraus Eräät muut lakivaraukset Poikkeukset vallanjaosta Hallinnon lainalaisuuden periaate Toimivallan uskominen ylikansallisille toimielimille Asetuksen perustuslainmukaisuus Asetuksen perustuslainmukaisuuden yleiset periaatteet Edelleendelegoimisen kielto Kielto selittää lakia asetuksella Säädöstaso

14 Säädöstason oikeusperusteet Asetuksenantovallan rajat Säädöstason kehityspiirteitä Valtioneuvoston päätösten antamisen oikeusperusteet Valtioneuvoston toimivalta ohjata lainvalmistelua Ministeriön päätösten oikeusperusteet Ahvenanmaan maakunnan huomioon ottaminen lainvalmistelussa Lainsäädäntövallan jako valtakunnan ja maakunnan kesken Ahvenanmaata koskevat erityissäännökset Maakunnan lausunnon hankkiminen Sopimusasetukset Eräät lainvalmistelussa huomioon otettavat säännökset ja päätökset Yleissäännöksin toteutetut lainsäädännön uudistukset Lain muuttaminen yleissäännöksellä Suositus välttää yleissäännöksillä toteutettavia lainmuutoksia Yleissäännösten vaikutus lainvalmisteluun Klo 12:n sääntö Huolto ja holhous Valtioneuvoston ratkaistavat asiat Ministeriöön viittaaminen säädöksessä Erinäiset yleislait ja muut vastaavat lait Eräät lainvalmistelussa huomioon otettavat yleislait Vahingonkorvauslaki Korkolaki Kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annettu laki Elinkeinon harjoittamisen oikeudesta annettu laki Oikeudenkäymiskaari Säädettyjen määräaikain laskemisesta annettu laki Verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annettu laki Yleisten asiakirjain julkisuudesta annettu laki Henkilörekisterilaki Julkisista kuulutuksista annettu laki Virallisesta lehdestä annettu laki Viranomaisten määräyksiä ja ohjeita koskevista toimenpiteistä annettu laki Hallintomenettelylaki Tiedoksiannosta hallintoasioissa annettu laki Kielilaki Saamen kielen käyttämisestä viranomaisissa annettu laki Valtion virkamieslaki Kuntalaki Kotikuntalaki Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettu laki Valtion liikelaitoksista annettu laki Valtion maksuperustelaki

15 10.3 Lainvalmistelua ohjaavat valtioneuvoston päätökset Hallituksen esitysten laatimisohjeet Talousarvion soveltamismääräykset Valtioneuvoston päätös toimenpiteistä valtion viranomaisten kielenkäytön parantamiseksi (virkakielipäätös) Eräät valtioneuvoston periaatepäätökset Eräät vakiosäännöstyypit Yleistä Pakkokeinosäännökset Pakkokeinolaki ja uhkasakkolaki Pakkokeinolain säännösten riittävyys Uhkasakkolaki ja siihen viittaaminen tai siitä poikkeaminen Suositus välttää turhia uhkia Suositus välttää erillisiä voimakeinosäännöksiä Voimakeinoja koskevat virka-apusäännökset Rangaistussäännökset Rikoslain kokonaisuudistuksessa omaksutut periaatteet Keskittämisperiaate Yhtenäinen kirjoittamistapa Porrastaminen ja rangaistusasteikot Syntetisointi Syyksiluettavuus Rangaistussäännösten kirjoittaminen Viittaaminen rikoslakiin Lisäohjeita rangaistussäännösten kirjoittamisesta Rangaistussäännökseen viittaavan säännöksen kirjoittaminen Tunnusmerkit Rikosnimike Törkeät ja lievät tekomuodot "Rikkomus ja rikos" Rikosoikeudellinen virkavastuu Hallinnolliset muutoksenhakusäännökset Hallinnollinen muutoksenhaku Hallintovalitus ja kunnallisvalitus Oikaisuvaatimus Hallintovalituksen ja kunnallisvalituksen yleispiirteet Poikkeaminen valitusta koskevista hallintolainkäyttölain tai kuntalain säännöksistä Valituskielto Oikaisuvaatimusmenettely Oikaisuviranomainen Erityislain valitussäännökset; jatkovalitus Muutoksenhakukieltoa koskevan säännöksen kirjoittaminen Muutoksenhaku- ja valituskieltosäännösten mallit Hallintovalitusta koskevien säännösten uudistaminen IV SÄÄDÖSKIELI Säädösten kieliasu

16 12.1 Säädöskielelle asetettavat vaatimukset Lakikielen sopusointu yleisen kielenkäytön kanssa Virheettömyys, ymmärrettävyys, täsmällisyys ja johdonmukaisuus Lakikielen yleiskielisyyden vaatimus ja erityiset vaatimukset Helppoymmärteisyyden vaatimus Säädöskielen erityisluonteesta johtuvat ymmärrettävyysongelmat Säädöskielen virheettömyys Yleistä Tekstinkäsittelyvirheiden välttäminen Kielivirheiden ja huonokielisyyden välttäminen Suositus kirjoittaa tekstiä, jota kirjoittaja itsekin ymmärtää Suomen kielen perussanakirja ja kielineuvonta Erinäiset säädöskielen omat kielisäännöt Ison ja pienen alkukirjaimen käyttö (suomen kielen lautakunnan antaman suosituksen noudattaminen) Pilkkusäännöt Kongruenssisäännöt Poikkeukset kongruenssisäännöistä Omistusliite Lauseenvastikkeet ja sivulauseet Kielto sijoittaa relatiivilausetta määreen ja pääsanan väliin Kapulakielisyyden ja substantiivitaudin välttäminen Suositus välttää mikäli-sanaa Mikä-sanan oikea ja väärä käyttö Ei kirjoiteta "kuitenkin niin, että" Viimeistään eikä mennessä Säädöskielen ymmärrettävyys Yleistä Virkerakenteet Lyhyet virkkeet ja luonteva sanajärjestys Mutkikkaan virkerakenteen "avaaminen" Virkerakenteen mutkikkuuden poistaminen Pitkien virkkeiden pilkkominen Yksinkertaisen ja konstailemattoman sanontatavan suosiminen Toiston käyttö tyylikeinona Termit Latinalaisten oppisanojen välttäminen Eräiden oppisanojen ja käännöslainojen vaikeatajuisuus Termien nykyaikaistaminen lakeja uusittaessa Puolivirallisten ilmaisujen omaksuminen virallisiksi Vaikeatajuiset uudissanat Yhdyssanojen ja sanaliittojen ymmärrettävyys Suositus välttää yleiskielisestä merkityksestä poikkeavia termejä ja oikeusteorian rasittamia termejä

17 Eräät hylättävät ilmaukset Monimerkityksisyyden välttäminen Monimerkityksiset sanat ja homonyymit Huvittavien ilmaisujen välttäminen Viittaussuhteisiin liittyvät monimerkityksisyydet Pronominin viittaussuhteet Muita-sanan viittaussuhteet Suositus välttää ilmausta "ei oteta huomioon" Täsmällisyys ja johdonmukaisuus Yleistä Täsmällisyydestä Täsmällisen ajattelun ja täsmällisen kirjoittamisen vaatimus Ristiriitaisuuksien välttäminen (esimerkki) Epätäsmällisten kieltosäännösten ja vastaavien välttäminen Johdonmukaisuudesta Johdonmukaisuuden vaatimus Termien käytön johdonmukaisuus Loogisen rakenteen vaatimus Säädöstekstin erityisluonne; imperfektin käytön välttäminen säädöksissä Asiatekstin kirjoittamisperiaatteiden noudattaminen V LOPUKSI Kääntäminen ja tarkastaminen Kääntäminen ruotsiksi Kääntämisen huomioon ottaminen säädöshankkeen aikataulussa Käännöksen laadun varmistaminen Kääntäjälle annettavat tiedot Kääntäjän pitäminen ajan tasalla Valmistelijan ja esittelijän vastuu käännöksestä Tarkastaminen Tarkastuttamisvelvollisuus Velvollisuus ilmoittaa tarkastuksen ohituksesta Tarkastettavaksi toimitettavat kappaleet Tarkastuttamisvaihe Tarkastettavaksi lähettäminen ja yhteystietojen ilmoittaminen Tarkastettavan ehdotuksen lisäaineisto Käännöskonsepti ja muu tarkastettavan ruotsinkielisen ehdotuksen lisäaineisto Kääntämisen ja tarkastuksen yhteensovittaminen Riittävän ajan varaaminen tarkastukselle LIITE Eräät ennen vuotta 1920 julkaistut voimassa olevat säädökset ja säädösmuutokset HAKEMISTO

18 18 Esimerkkien luettelo N:o Otsikko Sivu 1 Pykälän otsikko Pykälä, jossa on kohtia ja alakohtia Rangaistussäännös, jossa tunnusmerkit on jaettu kohtiin Luvun otsikko Osan otsikko Voimaantulosäännöksen kirjoittamistapa Kumoamissäädöksiä (lakiehdotuksia) Määräaikaisen lain voimassaolon jatkaminen Viittauksia ennen vuotta 1920 annettuihin säädöksiin Asetuksen johtolauseita Helsingin yliopistoa koskevien asetusten johtolauseita Ahvenanmaata koskevan sopimusasetuksen johtolause Valtioneuvoston päätöksen johtolauseita Ministeriön päätöksen johtolauseita Muutossäädösten johtolausemallit (perustuslaki, laki, asetus, valtioneuvoston päätös ja ministeriön päätös) Havaintoesimerkkejä muutossäädösten johtolauseessa käytettävistä kirjoitustavoista Pykälän lisääminen kumotun pykälän tilalle Momentin lisääminen aikaisempien momenttien edelle tai väliin Momentin lisääminen muutettuun pykälään Muuttaminen ja lisääminen Kumoaminen, muuttaminen ja lisääminen (laaja, mutkikas muutoslaki) Kumoaminen ja muuttaminen Yhden pykälän muuttaminen Kahden pykälän muuttaminen Momentin lisääminen pykälään Katkoviivan käyttö pykälässä Muutossäädöksen voimaantulosäännös Säädöksen kutsumanimikkeen käyttöönotto Lain aloitus keskeisimmällä pykälällä Lain aloitus menemällä suoraan asiaan Virastoa tai laitosta koskeva lain aloitus Lain aloitus "nimilapulla" Lain aloitus "nimilapun" ja tavoitesäännöksen yhdistelmällä Asetuksen aloitus viittaamalla lakiin Tavoitesäännöksiä alkupykälänä Tavoitelain tavoitesäännös Määritelmäpykälä Tekstinsisäisiä määritelmiä Tavanomainen lopullinen voimaantulosäännös Lakiehdotuksen voimaantulosäännöksen perusmalli 1990-luvulla Lakiehdotuksen voimaantulosäännöksen perusmalli vuodesta Viittaus voimaanpanolakiin Voimaantulosäännös, kun voimaantulosta säädetään asetuksella... 79

19 44 Voimaantulon porrastaminen Soveltamisen porrastaminen Säännös soveltamisesta ennen voimaantuloa Säännöksiä ennen lain voimaantuloa sattuneisiin tapauksiin sovellettavasta laista Kumottavien säädösten luettelon johdantokappale, kun niitä kaikkia on muutettu Kumottavien säädösten luettelon johdantokappale, kun osaa niistä on muutettu Kohtiin jaettu kumoamissäännös, kun vain yhtä kumottavaa säännöstä on muutettu Kumoamissäännöksiä Viittaus vahingonkorvauslakiin Viittaus verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annettuun lakiin Viittaus julkisista kuulutuksista annettuun lakiin Säännös määräajan laiminlyönnin seurauksista (ilman turhaa uhkailemista) Rangaistussäännös Rangaistussäännökseen viittaava säännös (salassapitovelvollisuuden rikkominen) Muutoksenhakusäännös Pilkun vaikutus merkityssisältöön Vältettäviä sivulause- ja määriteketjuja Sivulause- ja määriteketjujen välttäminen Väärään paikkaan sijoitettu relatiivilause Mutkikas virkerakenne Mutkikkaan virkerakenteen yksinkertaistaminen Kömpelö virkerakenne Kömpelön virkerakenteen selventäminen Konjunktioiden käyttöön liittyvä monimerkityksisyys Konjunktioiden käyttöön liittyvän monimerkityksisyyden välttäminen Pronominin viittaussuhteista aiheutuva monimerkityksisyys Pronominin käyttöön liittyvän monimerkityksisyyden poistaminen Muita-sanan viittaussuhteista aiheutuva monimerkityksisyys Muita-sanan viittaussuhteiden selventäminen Ilmauksen "ei oteta huomioon" monimerkityksisyys Ilmaukseen "ei oteta huomioon" liittyvän monimerkityksisyyden poistaminen Ristiriitainen säännös Ristiriitaisuuden poistaminen Epätäsmällinen kieltosäännös Epätäsmällisyyden poistaminen Imperfektin käyttö erityistapauksessa

20 20

21 21 I J O H D A N T O 1 Y l e i s t ä 1.1 Oppaan tarkoitus Käsillä olevan Lainlaatijan oppaan tarkoituksena on kootussa ja yhtenäisessä muodossa esittää ne periaatteet, joita säädösehdotuksia laadittaessa on noudatettava. Oppaan tarkoituksena on edistää sitä, että säädösehdotukset ovat teknisesti ja asiallisesti viimeisteltyjä, että säädösten rakenteessa ja kirjoitustavassa noudetaan vakiintunutta, hyväksi havaittua käytäntöä ja että yleiset oikeusperiaatteet ja voimassa oleva lainsäädäntö on asianmukaisesti otettu huomioon. Erityisesti oppaalla pyritään edistämään sitä, että säädösehdotukset ovat sanonnaltaan virheettömiä, ymmärrettäviä, täsmällisiä ja johdonmukaisia. 1.2 Oppaan suhde muihin oppaisiin Se säädösvalmistelun vaihe, jota tämä opas koskee, on vain yksi verraten kapea joskin tärkeä osa säädöksen valmisteluprosessista. Opas koskee lähinnä sitä, minkälaiseen asuun säädösvalmistelun tulos säädösehdotus puetaan. Säädösvalmistelu on yhteiskuntapoliittista suunnittelua, jossa on olennaista riittävä tietopohja sekä uudistustahto ja -taito. Keskeistä säädösvalmisteluprosessissa on selvittää vallitseva yhteiskunnallinen ja oikeudellinen tilanne, asettaa uudistuksen tavoitteet ja valita keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Tarkoituksena on, että jossakin myöhemmässä vaiheessa voitaisiin julkaista myös "lainvalmistelun hankeopas", jossa tutkimustiedon pohjalta voitaisiin antaa ohjeita hankkeen organisoimisesta ja sen eri vaiheissa noudatettavista menettelyistä, jolloin erityisesti voitaisiin tarkastella lainvalmistelua yhteiskuntapoliittisena suunnitteluna. Edellä tarkoitettua tietoa lainvalmisteluun kuuluvista yhteiskuntapoliittisista kysymyksistä on toistaiseksi saatavissa lähinnä Hallinnon kehittämiskeskuksen (HAUS; aik. Valtionhallinnon kehittämiskeskus; VKK) ja eri ministeriöiden järjestämillä säädösvalmistelukursseilla. Näitä kysymyksiä on lisäksi käsitelty oikeusministeriön säädösvalmistelutyöryhmän mietinnössä Säädösvalmistelun kehittäminen (OM:n lainvalmisteluosaston julkaisu 5/1987) sekä Antti Kivivuoren julkaisussa Lakien valmistelusta (VKK:n julkaisusarja B nro 43, 1986). Toukokuussa 1995 on ilmestynyt julkaisu "Säädösvalmistelun kehittämishanke Esiselvitys (OM:n lainvalmisteluosaston julkaisu 5/1995), jonka pohjalta on käynnistetty useita erillishankkeita, joista tärkein on ollut valtioneuvoston lainvalmistelun kehittämisohjelman laatiminen.

22 22 Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen valtioneuvoston kehittämisohjelmaksi. Tämä Valtioneuvoston lainvalmistelun kehittämisohjelma. Valtioneuvoston periaatepäätös (OM:n lainvalmisteluosaston julkaisu 3/1996) on luonnollisesti lähivuosina tärkein ohje niin lainvalmistelijoille kuin myös lainvalmistelutyötä johtaville virkamiehille. Hallituksen esitysten laatimisohjeiden (HELO; 1992) ja tämän oppaan välinen "työnjako" on, että HELO sisältää valtioneuvoston ohjeet siitä, miten eduskunnalle annettavat hallituksen esitykset on laadittava, ja varsinkin siitä, miten esitysten perustelut on kirjoitettava, kun taas tämä opas sisältää suositukset siitä, mitä käytäntöjä on noudatettava säädöstekstejä laadittaessa. Oikeusministeriön lainvalmisteluosaston tarkastustoimisto, joka tarkastaa oikeusministeriön tarkastettaviksi valtioneuvoston ohjesäännön (1522/1995) 40 :n 1 momentin mukaisesti toimitettavat laki-, asetus- ja päätösehdotukset, noudattaa tarkastustyössään tätä opasta. Säädösehdotusten kääntämisestä ruotsin kielelle ja säädösten ruotsinkielisestä asusta on annettu ohjeita valtioneuvoston ruotsin kielen lautakunnan julkaisemassa oppaassa Svenskt lagspråk i Finland (SLAF; 1990), josta on valmisteilla uusi painos. Alemmanasteista norminantoa koskee vuonna 1991 ilmestynyt valtiovarainministeriön julkaisu Hyvä norminvalmistelu. Hallintoviranomaisten normien valmisteluopas. Tässä oppaassa ei käsitellä Euroopan yhteisöjen säädösten (EY-säädösten) huomioon ottamista lainvalmistelussa, koska tästä asiasta oikeusministeriö julkaisee erillisen oppaan. Myöskään ei tässä oppaassa käsitellä erikseen kansainvälisten sopimusten (valtiosopimusten) voimaansaattamista koskevaa lainsäädäntöä, koska ulkoasiainministeriö julkaisee siitä erillisen oppaan. Tässä oppaassa on myös mainintoja säädösten typografiasta. Parhaiten typografiaan voi kuitenkin perehtyä Suomen säädöskokoelman sekä Lainlaatijan työvälineen ja sen käyttöoppaan avulla (Lainlaatijan työväline. Hallituksen esitysten ja vastaavien virallisasiakirjojen tyylit versio 1.1). Lainlaatijan työvälineen avulla voidaan WP-tekstinkäsittelyohjelman windows-versioita käyttäen laatia painoasussa oleva säädös. Työvälineen saa käyttöönsä valtioneuvoston kansliasta tai ministeriöiden atkyhdyshenkilöiltä. Erityisesti on syytä muistuttaa, että tämä opas koskee vain säädösehdotuksen laatimista. Valmistelijan ja esittelijän työ kuitenkin jatkuu vielä lakiehdotuksen eduskuntakäsittelyn ajan sekä yleensäkin vielä säädöksen antamisen jälkeen.

23 Oppaan rakenne ja sillä toteutettavat muutokset Oppaan rakenne Oppaan alussa on esitetty lakiteknisiä käytäntöjä koskevat ohjeet (II LAKITEKNIIKKA). Lisäksi oppaassa on ohjeita voimassa olevan oikeusjärjestyksen ja lainsäädännön huomioon ottamisesta (III LAIN- LAATIJAN LAINOPPIA) sekä ohjeita ja suosituksia säädösten kieliasusta (IV SÄÄDÖSKIELI). Nykykäytäntö oppaan lähtökohtana Pääosin oppaaseen on kirjattu nykyisin sovellettavat käytännöt, joista toistaiseksi on ollut vain niukasti saatavissa kirjallisessa muodossa olevaa tietoa. Eräiltä osin on kuitenkin oppaassa esitetty siirryttäväksi uudenlaiseen käytäntöön, kuten esimerkiksi nykyistä lyhyempiin sanontoihin johtolauseita kirjoitettaessa. Suositus pyrkiä eroon "tilkkutäkkimuutoksista" Tärkein oppaassa esitettävä periaatteellinen lakitekninen uudistus koskee suhtautumista säädösten muutoksiin. Taka-ajatus on, että vähin erin voitaisiin päästä eroon tavasta tehdä säädöksiin usein laajoja "tilkkutäkkimuutoksia" ja pyrkiä niiden asemesta harvemmin tehtäviin laajempiin kokonaisuudistuksiin. Tässä suhteessa muutos ei kuitenkaan liene kovin nopeasti toteutettavissa, minkä vuoksi oppaaseen sisältyy myös edellä kuvattuja "tilkkutäkkimuutoksia". Säädösmuutoksissa noudatettavat lakitekniset periaatteet Tässä oppaassa suositellaan omaksuttavaksi osin uudenlaiset lakitekniset periaatteet suhtautumisessa säädösten muuttamiseen. Viime aikoihin on ollut lähtökohtana, että säädöksiä muutettaessa muutos on rajoitettu koskemaan mahdollisimman vähäistä säädöksen osaa, esimerkiksi vain momenttia tai kohtaa. Nyt lähtökohdaksi suositellaan otettavaksi, että yleensä muutetaan kokonaisia pykäliä, jollei ole perusteltua rajoittua suppeampaan muutokseen (ks. jakso 6.3 Muutossäädöksen rakenne). Säädösviittauksia koskevat muutokset Säädöksen numeroon viitattaessa käytetään vastedes vuosilukua täydellisenä. Esimerkiksi maa-aineslaki (555/1981). Numeroa käytetään viitattaessa myös ennen vuotta 1920 annettuun säädökseen, jolloin viittauksessa käytetään sen asetuskokoelman vihkon numeroa, jossa säädös on julkaistu. Esimerkiksi ulosottoasetus (37/1896). Tärkeimpien vielä voimassa olevien ennen vuotta 1920 annettujen säädösten numerot ovat tämän oppaan liitteessä. Samalla numerolla saattaa olla julkaistu useita säädöksiä, mutta sekaantumisen vaaraa ei ole, koska asiayhteydestä ilmenee, mistä säädöksestä on

24 24 kysymys. Säädöksen numero mainitaan, kun säädöksen nimike ensimmäisen kerran mainitaan säädöksessä, riippumatta siitä, onko samalla mahdollisesti mainittavia lainkohtia muutettu vai ei. Numero jätetään mainitsematta ainoastaan hallitusmuotoon ja valtiopäiväjärjestykseen viitattaessa. Myös tässä oppaassa noudatetaan tässä kappaleessa mainittua ohjetta, mistä syystä joissakin kohdissa "puuttuvat" numerot eivät ole jääneet pois vahingossa. Johtolausetta koskevat muutokset Johtolauseessa mainittavista muutossäädöksistä jätetään vastaisuudessa antopäivämäärä pois ja muutossäädös yksilöidään pelkällä numerolla, joka muutoin säädöksissä noudatettavasta käytännöstä poiketen kirjoitetaan ilman sulkeita (esimerkiksi: ", sellaisena kuin se on laissa 977/1992"). Aikaisemman muutoksen laatua koskevissa ilmaisuissa käytetään kaikissa inessiivimuotoja: "sellaisena kuin se on laissa ", sellaisena kuin se on laeissa " (aik. "muutettuna laeilla") ja "sellaisena kuin se on osaksi laissa " tai " osaksi laeissa " (aik. "osaksi muutettuna lailla" tai " laeilla"). Ilmausten "säännös" ja "säädetään" käytön laajennus Paitsi laissa ja asetuksessa myös säädöskokoelmassa julkaistavissa valtioneuvoston ja ministeriön päätöksissä "säädetään", ja niissä olevia oikeusnormeja kutsutaan "säännöksiksi". Sen sijaan esimerkiksi sopimuksissa edelleen "määrätään". Säädöskieltä koskevat muutokset Säädösten vakiokirjoitustapoja ja säädöskieltä koskevissa suosituksissa on monilta osin otettu huomioon Suomen kielen perussanakirjan mukaiset uudet suositukset. Julkishallinnon nimiä kirjoitettaessa suositellaan uusissa laeissa noudatettavaksi suomen kielen lautakunnan antamaa suositusta (Kielikello 1/1996). Voimassa olevien lakien muutoksissa ja lakien nojalla annettavissa asetuksissa ja päätöksissä käytetään kuitenkin edelleen laissa noudatettua kirjoitustapaa, eikä lakeja muuteta pelkästään isokirjaimisuuden takia.

25 25 I I L A K I T E K N I I K K A 2 S ä ä d ö k s e t 2.1 Säädösten lajit Säädös Laki ja asetus Säädöksillä tarkoitetaan lakeja ja asetuksia sekä oikeusohjeita sisältäviä valtioneuvoston ja ministeriön päätöksiä, kunnallisia järjestyssääntöjä ja muita oikeusohjeita sisältäviä säännöstöjä. Tämä opas koskee niitä säädöksiä, joita tarkoitetaan Suomen säädöskokoelmasta annetun asetuksen (696/1980) 2 :n 1 momentin 1 3 kohdassa, eli lakeja ja asetuksia sekä säädöskokoelmassa julkaistavia valtioneuvoston ja ministeriön päätöksiä. Laiksi kutsutaan eduskunnan hyväksymää säädöstä ja asetukseksi tasavallan presidentin antamaa hallinnollista säädöstä. Asetuksenantovaltaa koskeva perussäännös on hallitusmuodon 28 :ssä. Asetukset annetaan joko suoraan hallitusmuodon nojalla, jolloin johtolauseessa ei viitata asetuksenantovaltuuteen (niin sanotut alkuperäiset asetukset), tai laissa olevan erityisen asetuksenantovaltuuden nojalla, jolloin johtolauseessa viitataan lakiin. Käsitteet laki ja asetus saivat nykyisen merkityksensä vasta vuoden 1919 hallitusmuodossa. Tätä ennen myös valtiopäivien myötävaikutuksella annetut säädökset olivat usein nimikkeeltään asetuksia. Tällaisten lainluonteisten asetusten (esimerkiksi: asetus määräajasta velkomisasioissa sekä julkisesta haasteesta velkojille; 32/1868 ja asetus rikoslain voimaanpanemisesta; 39/1889) muuttamisesta tai kumoamisesta voidaan nykyään säätää vain lailla. Lainluonteisten asetusten ohella oli myös keisarin (vuosina senaatin) antamia hallinnollisia asetuksia. Se, onko ennen vuotta 1919 annettu asetus nykymerkityksessä laki vai asetus, ilmenee sen johtolauseesta. Valtioneuvoston päätös ja ministeriön päätös Valtioneuvoston päätös on vallitsevan käsitystavan mukaan sellainen hallitusmuodon 28 :ssä tarkoitettu asetus, jonka antamisoikeus on uskottu valtioneuvostolle. Valtioneuvoston päätösten antamisesta ja niistä käytettävästä nimikkeestä säädetään valtioneuvostosta annetussa laissa (78/1922). Ministeriön päätös (esimerkiksi oikeusministeriön päätös, sisäasiainministeriön päätös, opetusministeriön päätös) puolestaan on tavanomaiseen oikeuteen perustuva omatyyppisensä säädös.

26 26 Uudet säädökset ja muutossäädökset 2.2 Säädöksen osat Olemassa oleviin säädöksiin tehdään usein jälkeenpäin muutoksia. Näiden muutosten osalta noudatetaan osin erilaista kirjoittamistapaa kuin alkuperäisissä säädöksissä. Alkuperäisiä, itsenäisiä säädöksiä kutsutaan tässä oppaassa uusiksi säädöksiksi ja säädöksiä, joilla uusiin säädöksiin tehdään muutoksia, muutossäädöksiksi. Säädöksen osien nimitykset Pykälien numerointi Pykälien otsikot Jokaisessa säädöksessä on nimike, johtolause, yksi tai useampi pykälä ja voimaantulosäännös. Pykälät voivat jakaantua momentteihin, momentit kohtiin ja kohdat alakohtiin. Pykälät voidaan ryhmitellä luvuiksi ja laajoissa laeissa luvut vielä osiksi (aikaisemmin vaihtoehtoisesti osastoiksi). Lukuihin jakamattomissa säädöksissä sekä lukujen sisällä voidaan pykälien ryhmittelyyn käyttää väliotsikoita. Pykälät numeroidaan arabialaisin numeroin (esimerkiksi: 1 ) ja pykälännumero sijoitetaan omalle rivilleen pykälän tekstin edelle. Pykälännumeron perässä ei käytetä säädöstekstissä eikä yleensäkään lakikielessä pistettä. Lukuihin jaetut säädökset voidaan numeroida joko juoksevasti lain alusta loppuun taikka luvuittain. Luvuittain on pykälät numeroitu esimerkiksi vuoden 1734 lain kaarissa, rikoslaissa (39/1889) ja ulosottolaissa (37/1895) sekä uudemmista laeista esimerkiksi vesilaissa (264/1961), vahingonkorvauslaissa (412/1974), kuluttajansuojalaissa (38/1978), pakkokeinolaissa (450/1987), kirkkolaissa (1054/1993) ja merilaissa (674/1994). Luvuittainen numerointi tulee kysymykseen laajahkoissa laeissa. Luvuittain numeroitujen lakien pykäliin viitattaessa on puhuttava tietyn luvun pykälistä (esimerkiksi: 2 luvun 2, 5 luvun 7 ), paitsi viitattaessa luvun sisällä saman luvun pykäliin. Pykälät voidaan haluttaessa otsikoida. Pykälän otsikko kursivoidaan ja se sijoitetaan omalle rivilleen pykälännumeron ja pykälän tekstin väliin. Kun säädöksessä käytetään pykälän otsikoita, on jokainen pykälä otsikoitava, huolimatta siitä, että sopivan otsikon löytäminen saattaakin joissakin tapauksissa olla vaikeata. Poikkeuksena ovat joidenkin vanhojen lakien, kuten oikeudenkäymiskaaren tai rikoslain, laajat osittaisuudistukset, joissa pykälien otsikoimiseen voidaan siirtyä luvuittain. Tällöinkin on otsikoita joko käytettävä luvun jokaisessa pykälässä tai jätettävä luvun kaikki pykälät otsikoimatta. Esimerkki 1

27 27 Pykälän otsikko " 4 Tarkemmat säännökset Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella." Momenttien yksilöinti Momentteja ei normaalisti numeroida. Jos poikkeuksellisesti halutaan myös momentit numeroida (ks. esimerkiksi asetus ajoneuvojen rakenteesta ja varusteista; 1256/1992), käytetään momentin alkuun sijoitettavaa numeroa, joka erotetaan momentin muusta tekstistä pisteellä (esimerkiksi: "1. Tämän asetuksen säännöksiä sovelletaan "). Jos kuitenkin pykälässä on vain yksi momentti, sitä ei numeroida. Riippumatta siitä, numeroidaanko momentit vai ei, niihin viitattaessa niistä käytetään arabialaista numeroa (1 momentti, 3 momentti). Yksimomenttisen pykälän osalta ei kuitenkaan viitata momenttiin, vaan suoraan kyseiseen pykälään. Kohtien johdantokappale ja numerointi Alakohtien yksilöinti Momentti tai yksimomenttinen pykälä voi jakautua kohtiin. Kohtia edeltää tällöin yhdestä tai useammasta virkkeestä muodostuva johdantokappale, joka päättyy kaksoispisteeseen. Aikaisemmin johdantokappaleesta on käytetty myös nimitystä johdantolause, jota kuitenkin on syytä välttää, koska se on omiaan aiheuttamaan sekaannusta. Kohdat numeroidaan arabialaisin numeroin, jotka erotetaan kohdan muusta tekstistä oikeanpuoleisella kaarisulkeella. Jos momentit on numeroitu, käytetään kohtien numeroinnissa kuitenkin pienaakkosia. Kohdat voivat jakautua edelleen alakohtiin, jotka merkitään pienaakkosin. Alakohtiin viitattaessa on puhuttava tietyn kohdan tietystä alakohdasta, käyttämättä lyhennettyjä muotoja (esimerkiksi: 5 :n 1 kohdan a alakohta; tällaista alakohtaa ei voi kutsua 5 :n 1 a kohdaksi, koska 1 a kohdalla tarkoitetaan normaalisti 1 ja 2 kohdan väliin jälkeenpäin muutossäädöksellä lisättyä uutta kohtaa). Kohtien ja alakohtien erottaminen toisistaan Kohdat ja alakohdat on tapana erottaa toisistaan puolipisteellä (;), ja puolipistettä käytetään myös toiseksi viimeisen kohdan perässä olevan sidesanan (sekä, ja, tai) edessä. Sekä tai ja -sidesana voidaan jättää pois sellaisissa tapauksissa, joissa sekaantumisen vaaraa ei ole. Näin on syytä menetellä varsinkin sellaisissa tapauksissa, joissa alkuperäisten

28 kohtien perään todennäköisesti joudutaan myöhemmin lisäämään uusia kohtia. Harkinnan mukaan voidaan puolipisteen asemesta käyttää pilkkua, jos se on kohtien muodostaman virkerakenteen kannalta perusteltua (ks. esimerkit 3 ja 64). Tällöin on muistettava, että kohdan lopussa olevaa sidesanaa ei eroteta kohdan muusta tekstistä pilkulla (ellei esimerkiksi sidesanan edellä oleva sivulause edellytä pilkkua). Ruotsinkielisissä teksteissä käytetään yleensä pilkkua puolipisteen sijasta. Johdantokappaleen ja kohtien virkerakenne Johdantokappaleen sekä sitä seuraavien kohtien ja alakohtien tulee keskenään muodostaa looginen virkekokonaisuus. Tämän vuoksi kohtaa ei saa pisteellä erottaa useammaksi virkkeeksi. Jos on välttämätöntä ottaa kohtaan virkeyhteyteen kuulumaton maininta, se erotetaan kohdan muusta tekstistä puolipisteellä. Esimerkki 2 Pykälä, jossa on kohtia ja alakohtia "17 Hyödyllisyysmalli merkitään hyödyllisyysmallirekisteriin, jos se täyttää hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain 1 :n 2 ja 3 momentin sekä 6 12 :n vaatimukset. Rekisteriin merkitään: 1) hyödyllisyysmallihakemuksen päiväkirjanumero sekä hyödyllisyysmallin rekisterinumero ja luokat; 2) hyödyllisyysmallioikeuden haltijan nimi, kotipaikka ja osoite; 3) jos hyödyllisyysmallioikeuden haltijaa edustaa asiamies, asiamiehen nimi, kotipaikka ja osoite; 4) keksijän nimi ja osoite; 5) seuraavat päivämäärät: a) hakemuksen tekemispäivä; b) jos hyödyllisyysmallihakemus on saatu lain 8 :n mukaisesti muuntamalla patenttihakemuksesta, patentti hakemuksen tekemispäivä; c) hyödyllisyysmallin rekisteröintipäivä; 6) pyydetty etuoikeus sekä ilmoitus siitä, missä etuoikeuden perustaksi ilmoitettu hakemus on tehty, samoin kuin hakemuksen tekemispäivä ja numero; sekä 7) keksinnön nimitys ja kuva." 28 Rangaistus- ja vastaavien säännösten kohtajako Sellaisissa rangaistussäännöksissä, joissa rikoksen tunnusmerkeissä esitetään vaihtoehtoisia tekotapoja, on tunnusmerkit säännöksen havainnollisuuden lisäämiseksi tapana jakaa pykälän sisäisiin kohtiin. Esimerkki 3

29 29 Rangaistussäännös, jossa tunnusmerkit on jaettu kohtiin "2 Murha Jos tappo tehdään 1) vakaasti harkiten, 2) erityisen raa'alla tai julmalla tavalla, 3) vakavaa yleistä vaaraa aiheuttaen tai 4) tappamalla virkamies yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisen estämiseksi ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava murhasta vankeuteen kahdeksitoista vuodeksi tai elinkaudeksi. Yritys on rangaistava." Kuten esimerkistä havaitaan, johdantokappaletta vastaavan alkukappaleen lopussa ei tällöin käytetä kaksoispistettä ja kohtien lopussa on pilkku tai sidesana (sidesanan edessä ei ole pilkkua!). Tällainen kirjoittamistapa on perusteltu sellaisissa säännöksissä, joissa lainkäytön yhtenäisyyden varmistamiseksi säännösten kirjoittamisessa noudatetaan ankaran yhdenmukaista kirjoitustapaa, kuten lähinnä rangaistussäännöksissä, mutta muutoin sitä tulee välttää. Jos jotakin tavanmukaista säännöstä näyttäisi olevan ymmärrettävyyssyistä tarpeen ryhtyä selventämään tämänlaatuisin typografisin keinoin, on se yleensä oire epäonnistuneesta virkerakenteesta, jolloin selventäminen on syytä tehdä kirjoittamalla säännös uudestaan ja jakamalla se lyhyempiin virkkeisiin. Lukujen numerointi ja otsikointi Luvut numeroidaan arabialaisin numeroin. Luvun otsikko jaetaan kahdelle riville, joista ylempänä rivinä on numero-osa normaalitekstillä kirjoitettuna ja alempana rivinä varsinainen otsikko-osa puolilihavalla kirjoitettuna. Esimerkki 4 Luvun otsikko "1 luku Yleiset säännökset" Osien numerointi ja otsikointi Osat numeroidaan roomalaisin numeroin. Ne otsikoidaan kuten luvut, mutta osan otsikossa käytetään suuraakkosia. Esimerkki 5 Osan otsikko

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi rikoslain 34 a luvun 1 ja 4 :n muuttamisesta ja rikoslain muuttamisesta annetun lain 34 luvun 12 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rikoslain

Lisätiedot

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1993 vp - HE 78 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi Joensuun yliopistosta, Tampereen yliopistosta, Turun yliopistosta ja Turun kauppakorkeakoulusta annettujen lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Yhteisen käytännön opas yhteisöjen säädöstekstien laatimiseksi ajantasaistaminen, huhtikuu 2009

Yhteisen käytännön opas yhteisöjen säädöstekstien laatimiseksi ajantasaistaminen, huhtikuu 2009 Yhteisen käytännön opas yhteisöjen säädöstekstien laatimiseksi ajantasaistaminen, huhtikuu 2009 (Muutokset koskevat painetun laitoksen sivuja seuraavan taulukon mukaisesti) Sivu Muutos 2 Korvataan Europa-palvelimen

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta

Lisätiedot

Lainlaatijan EU-opas. Kansallisten säädösten valmistelua koskevat ohjeet. 2. uudistettu painos

Lainlaatijan EU-opas. Kansallisten säädösten valmistelua koskevat ohjeet. 2. uudistettu painos Lainlaatijan EU-opas Kansallisten säädösten valmistelua koskevat ohjeet 2. uudistettu painos Helsinki 2004 Esipuhe Tässä Lainlaatijan EU-oppaassa käsitellään Euroopan yhteisöjen säädösten huomioon ottamista

Lisätiedot

43/2010. Lainlaatijan opas. Osa 2. Lakitekniikka

43/2010. Lainlaatijan opas. Osa 2. Lakitekniikka 43/2010 Lainlaatijan opas Osa 2. Lakitekniikka 43/2010 Lainlaatijan opas Osa 2. Lakitekniikka Oikeusministeriö, Helsinki 2010 1.6.2010 Julkaisun nimi Tekijä Oikeusministeriön julkaisu Lainlaatijan opas

Lisätiedot

HE 35/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 35/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 35/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rangaistusten täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi rangaistusten täytäntöönpanosta

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 3/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi virallisista kääntäjistä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi virallisista kääntäjistä annettua

Lisätiedot

hallintolakiin Päätös Laki uhkasakkolain 22 :n muuttamisesta

hallintolakiin Päätös Laki uhkasakkolain 22 :n muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 61/2003 vp Hallituksen esitys eräiden oikeusministeriön ja sisäasiainministeriön hallinnonalan lakien viittaussäännösten muuttamisesta viittauksiksi hallintolakiin Asia Hallitus on antanut

Lisätiedot

osakeyhtiölain kielenhuolto

osakeyhtiölain kielenhuolto Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kielitoimisto Asunto-osakeyhti osakeyhtiölain kielenhuolto Salli Kankaanpää, Aino Piehl ja Matti Räsänen 20.3.2008 Kielenhuoltajien kommenttien aiheita Saako lukija tarpeeksi

Lisätiedot

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta HE 89/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi teknologian kehittämiskeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi teknologian kehittämiskeskuksesta

Lisätiedot

SISÄLLYS. koskevasta kirjanpidosta sekä markkinoille saatettujen kasvinsuojeluaineiden määrien ilmoittamisesta N:o 253.

SISÄLLYS. koskevasta kirjanpidosta sekä markkinoille saatettujen kasvinsuojeluaineiden määrien ilmoittamisesta N:o 253. SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 2007 N:o 253 259 SISÄLLYS N:o Sivu 253 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle metsälainsäädännön eräiden viittaussäännösten tarkistamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan teknisesti muutettaviksi metsänhoitoyhdistyksistä annetun

Lisätiedot

Vastaustekniikka. Tekninen osio

Vastaustekniikka. Tekninen osio Vastaustekniikka Tekninen osio 4 Lakien nimet kirjoitetaan pienellä. Säädöksen ja säännöksen ero: Säädös = yleisnimi kaikille säädöskokoelmassa julkaistaville normeille (lait, asetukset, valtioneuvoston

Lisätiedot

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä-

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä- HE 217/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin,

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1996 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä elokuuta 1996 N:o 597 602

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1996 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä elokuuta 1996 N:o 597 602 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1996 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä elokuuta 1996 N:o 597 602 SISÄLLYS N:o Sivu 597 Laki Kreikan kanssa lahjana saadun kiinteän omaisuuden vapauttamisesta lahjaverosta eräissä tapauksissa

Lisätiedot

HE 147/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi Ahvenanmaan itsehallintolain ja Ahvenanmaan maanhankintalain 17 :n muuttamisesta

HE 147/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi Ahvenanmaan itsehallintolain ja Ahvenanmaan maanhankintalain 17 :n muuttamisesta HE 147/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi Ahvenanmaan itsehallintolain ja Ahvenanmaan maanhankintalain 17 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain 24 ja 25 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kirkkolakiin ehdotetaan tehtäviksi julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön uudistamisesta

Lisätiedot

Laki hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain muuttamisesta

Laki hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1995 Laki hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan hyödyllisyysmallioikeudesta 10 päivänä toukokuuta 1991

Lisätiedot

HE 112/1996 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistörekisterilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 112/1996 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistörekisterilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 112/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistörekisterilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistörekisterilakia siten, että kiinteistötunnuksen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Tieliikelaitoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia Tieliikelaitoksesta. Valtion liikelaitoksista annetun

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 557. Laki. Moldovan kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 557. Laki. Moldovan kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1997 Julkaistu Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1997 N:o 557 563 SISÄLLYS N:o Sivu 557 Laki Moldovan kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen eräiden

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 833. Laki. Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 833. Laki. Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 2002 N:o 833 839 SISÄLLYS N:o Sivu 833 Laki Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten

Lisätiedot

Finlex ja muut säädöslähteet. Marja Autio Eduskunnan kirjasto 24.2.2015

Finlex ja muut säädöslähteet. Marja Autio Eduskunnan kirjasto 24.2.2015 Finlex ja muut säädöslähteet Marja Autio Eduskunnan kirjasto 24.2.2015 Koulutuksen runko Yleistä säädöksistä ja säädöslähteistä Finlex -palvelu Kaupalliset oikeudelliset palvelut Edilex Suomenlaki.com

Lisätiedot

Suomen Laki I,II ja III -teoksia (Talentum).

Suomen Laki I,II ja III -teoksia (Talentum). 1 Lakikirjan käyttö Lakikirjatentti Tentti, johon saat ottaa lakikirjan mukaan. Kirjanpito, kauppaoikeus, esineoikeus, perhe- ja jäämistöoikeus, työoikeus, ympäristöoikeus, kv. yksityisoikeus, rikosoikeus,

Lisätiedot

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Hallitussihteeri 11.5.2017 Eriika Melkas EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ Pääasiallinen sisältö Tiettyjen julkisten ja yksityisten

Lisätiedot

2. Ehdotetut muutokset

2. Ehdotetut muutokset Hallituksen esitys Eduskunnalle eräiden maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan lakien viittaussäännösten muuttamisesta viittauksiksi hallintolakiin ja kielilakiin Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi

Lisätiedot

että liikennerikoksista sakkoihin tuomituista

että liikennerikoksista sakkoihin tuomituista H allituksen esitys Eduskunnalle rangaistusm ääräysm enettelyä koskevan lainsäädännön uudistamisesta ja eräiksi m uutoksiksi tieliikennerikoksia koskevaan lainsäädäntöön. Rangaistusmääräysmenettely, joka

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä elokuuta 2001 N:o 682 687 SISÄLLYS N:o Sivu 682 Laki Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten

Lisätiedot

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 1 luku Toimivalta 1 Markkinaoikeuden toimivalta ja toimipaikka Markkinaoikeus käsittelee ne asiat, jotka säädetään sen toimivaltaan kuuluviksi: 1. kilpailunrajoituksista

Lisätiedot

HE 307/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki EU-ympäristömerkin myöntämisjärjestelmästä.

HE 307/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki EU-ympäristömerkin myöntämisjärjestelmästä. HE 307/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi EU-ympäristömerkin myöntämisjärjestelmästä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki EU-ympäristömerkin myöntämisjärjestelmästä.

Lisätiedot

Ia on Euroopan unionin neuvoston antama päätöslauselma rahanväärennyksen estämiseksi annettavan rikosoikeudellisen suojan

Ia on Euroopan unionin neuvoston antama päätöslauselma rahanväärennyksen estämiseksi annettavan rikosoikeudellisen suojan HE 154/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain 37 luvun 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että rikoslain rahan määritelmä laajennetaan koskemaan

Lisätiedot

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Lakiehdotukset 1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan joukkoliikenteen tarkastusmaksusta 11 päivänä toukokuuta 1979 annetun lain

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 57/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kemikaalilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kemikaalilain säännöksiä muutettavaksi siten, että kemikaalin päällysmerkintöihin

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 299/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntarakennelain muuttamisesta sekä kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 5 momentin kumoamisesta

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0209 (CNS) 13885/16 SC 181 ECON 984 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 2011/16/EU

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. syyskuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. syyskuuta 2016 (OR. en) Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. syyskuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0209 (CNS) 12041/16 LIMITE PUBLIC FISC 133 ECOFIN 782 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Puheenjohtajavaltio

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 89/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sähkölain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sähkölain markkinavalvontaa koskevia säännöksiä. Esityksen

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle tutkintavankeuden vaihtoehtona määrättyjä valvontatoimia koskevan puitepäätöksen kansallista täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lisätiedot

HE 27/2006 vp. Ehdotetuin säännöksin pantaisiin täytäntöön

HE 27/2006 vp. Ehdotetuin säännöksin pantaisiin täytäntöön HE 27/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain ja merimiesten palkkaturvalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lisättäviksi palkkaturvalakiin

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2003 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2003 N:o 45 51. Laki. N:o 45. Leivonmäen kansallispuistosta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2003 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2003 N:o 45 51. Laki. N:o 45. Leivonmäen kansallispuistosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2003 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2003 N:o 45 51 SISÄLLYS N:o Sivu 45 Laki Leivonmäen kansallispuistosta... 93 46 Tasavallan presidentin asetus ihmishengen turvallisuudesta

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2008 Julkaistu Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 2008 N:o 104 105 SISÄLLYS N:o Sivu 104 Laki pohjoismaiden välillä tehdyn avioliittoa,

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Luonnos. KOMISSION ASETUS (EU) N:o.../... annettu [ ] päivänä [ ]kuuta [ ],

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Luonnos. KOMISSION ASETUS (EU) N:o.../... annettu [ ] päivänä [ ]kuuta [ ], EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Luonnos Bryssel... C KOMISSION ASETUS (EU) N:o.../... annettu [ ] päivänä [ ]kuuta [ ], muuhun kuin kaupalliseen lentotoimintaan liittyvistä teknisistä vaatimuksista ja hallinnollisista

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO. Julkisoikeuden oppiaine SÄÄDÖSLUETTELOT Lukuvuosi 2011 2012

VAASAN YLIOPISTO. Julkisoikeuden oppiaine SÄÄDÖSLUETTELOT Lukuvuosi 2011 2012 VAASAN YLIOPISTO Julkisoikeuden oppiaine SÄÄDÖSLUETTELOT Lukuvuosi 2011 2012 Säädösluettelot on tarkoitettu opintoja tukevaksi materiaaliksi, joiden käyttöä opintojaksojen opettajat voivat täsmentää. Säädöksiä

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Laki. eurooppalaisesta tilivarojen turvaamismääräysmenettelystä. Soveltamisala

Laki. eurooppalaisesta tilivarojen turvaamismääräysmenettelystä. Soveltamisala Laki eurooppalaisesta tilivarojen turvaamismääräysmenettelystä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Soveltamisala Tässä laissa annetaan eurooppalaisen tilivarojen turvaamismääräysmenettelyn käyttöön

Lisätiedot

OHJELMA HAUS kehittämiskeskus Oy, Hollantilaisentie 11, Helsinki. Vastuuhenkilö Koulutuspäällikkö Anja Mäkinen, HAUS, puh.

OHJELMA HAUS kehittämiskeskus Oy, Hollantilaisentie 11, Helsinki. Vastuuhenkilö Koulutuspäällikkö Anja Mäkinen, HAUS, puh. OHJELMA 12.6.2017 LAINVALMISTELUN PERUSKURSSI Aika Moduuli 1 Johdatus lainvalmisteluun 19.9.2017 Moduuli 2 Vaikutusten arviointi 20.9.2017 Moduuli 3 Lainkirjoittajan oikeusoppia 4. 5.10.2017 Moduuli 4

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 17.9.2007 KOM(2007) 525 lopullinen 2007/0192 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS euron väärentämisen torjunnan edellyttämistä toimenpiteistä annetun asetuksen (EY) N:o 1338/2001

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain muuttamisesta Kirkkolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että kirkkoneuvoston, seurakuntaneuvoston ja yhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtajan oikeudesta

Lisätiedot

HE 44/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 44/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 44/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikenteen tietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tieliikenteen tietojärjestelmästä

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yleisistä teistä annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yleisistä teistä annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yleisistä teistä annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yleisistä teistä annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

HE 33/2010 vp. siirrettäisiin asetuksesta lakiin. Esityksen tarkoituksena on saattaa keskusta koskevat säännökset vastaamaan perustuslain vaatimuksia

HE 33/2010 vp. siirrettäisiin asetuksesta lakiin. Esityksen tarkoituksena on saattaa keskusta koskevat säännökset vastaamaan perustuslain vaatimuksia HE 33/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi mittatekniikan keskuksesta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi mittatekniikan keskuksesta annettua lakia. Ehdotettavat muutokset

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yliopistolain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutoksenhaku yliopiston päätöksiin ohjattavaksi siihen hallinto-oikeuteen, jonka tuomiopiirissä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Päätös. Laki. rekisterihallintolain muuttamisesta

Päätös. Laki. rekisterihallintolain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 118/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi rekisterihallintolain ja eräiden maistraatin toimivallan määräytymistä koskevia säännöksiä sisältävien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 564/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 564/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015 564/2015 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan maakunnan maakunnanvoudinvirastosta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki Ahvenanmaan maakunnan maakunnanvoudinvirastosta

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 37/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 5 a ja 9 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että sairausvakuutuslakia alemmanasteisten lääkekorvauksia

Lisätiedot

LAINSÄÄDÄNNÖN LAATU JA LAINVALMISTELUN NYKYTILA EDUSKUNNAN NÄKÖKULMASTA

LAINSÄÄDÄNNÖN LAATU JA LAINVALMISTELUN NYKYTILA EDUSKUNNAN NÄKÖKULMASTA 1 (5) Seppo Tiitinen Eduskunnan pääsihteeri Hallintotuomioistuinpäivä 15.11.2004 PUHERUNKO LAINSÄÄDÄNNÖN LAATU JA LAINVALMISTELUN NYKYTILA EDUSKUNNAN NÄKÖKULMASTA Lainsäädäntövalta uuden perustuslain mukaan

Lisätiedot

osakeyhtiölain kielenhuolto

osakeyhtiölain kielenhuolto Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kielitoimisto Asunto-osakeyhti osakeyhtiölain kielenhuolto Salli Kankaanpää, Aino Piehl ja Matti Räsänen 4.12.2007 Tavoitteena on saada tietoa säädöstekstin synnystä

Lisätiedot

HE 329/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta

HE 329/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta HE 329/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta annetun lain 1 sekä 14 :n ja kielilain 30 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

HE 23/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä

HE 23/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä HE 23/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain 25 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

2 HE 123/1998 vp PERUSTELUT

2 HE 123/1998 vp PERUSTELUT HE 123/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle Iaeiksi kuntien valtionosuuslain 27 :n muuttamisesta, kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain 14a :n kumoamisesta, valtionavustuksesta

Lisätiedot

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu Hyvän hallintopäätöksen sisältö Lakimies Marko Nurmikolu Hallintopäätöksen sisältö Hallintolain 44 (Päätöksen sisältö) Kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi: 1) päätöksen tehnyt viranomainen

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2007 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 2007 N:o 663 672. Laki. N:o 663. eräiden naisjärjestöjen valtionavusta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2007 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 2007 N:o 663 672. Laki. N:o 663. eräiden naisjärjestöjen valtionavusta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 2007 N:o 663 672 SISÄLLYS N:o Sivu 663 Laki eräiden naisjärjestöjen valtionavusta... 3219 664 Belgian kuningaskunnan, Saksan liittotasavallan,

Lisätiedot

OHJELMA HAUS kehittämiskeskus Oy, Hollantilaisentie 11, Helsinki. Vastuuhenkilö Koulutuspäällikkö Anja Mäkinen, HAUS, puh.

OHJELMA HAUS kehittämiskeskus Oy, Hollantilaisentie 11, Helsinki. Vastuuhenkilö Koulutuspäällikkö Anja Mäkinen, HAUS, puh. OHJELMA 21.12.2016 LAINVALMISTELUN PERUSKURSSI Aika Moduuli 1 Johdatus lainvalmisteluun 1.2.2017 Moduuli 2 Vaikutusten arviointi 2.2.2017 Moduuli 3 Lainkirjoittajan oikeusoppia 1. 2.3.2017 Moduuli 4 Lakitekniikka

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o Laki. sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta

SISÄLLYS. N:o Laki. sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1998 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1998 N:o 1114 1127 SISÄLLYS N:o Sivu 1114 sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos 7.3.2017 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 133/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tuomioistuimen velvollisuudesta ilmoittaa eräistä ratkaisuistaan annetun lain :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tuomioistuimen

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2001 Julkaistu Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 2001 N:o 43 45 SISÄLLYS N:o Sivu 43 Laki Pohjoismaiden välillä tehdyn avioliittoa,

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2002 Julkaistu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2002 N:o 96 98 SISÄLLYS N:o Sivu 96 Laki Pohjoismaiden välillä valtioiden eläkejärjestelmien

Lisätiedot

OHJELMA HAUS kehittämiskeskus Oy, Hollantilaisentie 11, Helsinki. Vastuuhenkilö Koulutuspäällikkö Anja Mäkinen, HAUS, puh.

OHJELMA HAUS kehittämiskeskus Oy, Hollantilaisentie 11, Helsinki. Vastuuhenkilö Koulutuspäällikkö Anja Mäkinen, HAUS, puh. OHJELMA 8.8.2016 LAINVALMISTELUN PERUSKURSSI Aika Moduuli 1 Johdatus lainvalmisteluun 20.9.2016 Moduuli 2 Vaikutusten arviointi 21.9.2016 Moduuli 3 Lainkirjoittajan oikeusoppia 10. 11.10.2016 Moduuli 4

Lisätiedot

HE 305/2010 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n ja vakuutusoikeuslain

HE 305/2010 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n ja vakuutusoikeuslain HE 305/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n ja vakuutusoikeuslain 21 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1996 N:o

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1996 N:o SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1996 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1996 N:o 273 280 SISÄLLYS N:o Sivu 273 Laki Argentiinan kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja molemminpuolista suojaamista koskevan

Lisätiedot

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 OIKEUSMINISTERIÖ LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 Työ-ja elinkeinoministeriö TEM/1924/00.04.01/2014 LÄHETETTYJEN TYÖNTEKIJÖIDEN DIREKTIIVIN TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVAN DIREKTIIVIN JA TYÖNTEKIJÖIDEN VAPAATA

Lisätiedot

Virallinen lehti nro L 225, 12/08/1998 s

Virallinen lehti nro L 225, 12/08/1998 s Neuvoston direktiivi 98/59/EY, annettu 20 päivänä heinäkuuta 1998, työntekijöiden joukkovähentämistä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä Virallinen lehti nro L 225, 12/08/1998 s. 0016-0021

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansaneläkeindeksistä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansaneläkeindeksistä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansaneläkeindeksistä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki kansaneläkeindeksistä. Se korvaisi nykyisen kansaneläkelaissa säädettyjen

Lisätiedot

1992 vp - HE 48 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1992 vp - HE 48 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1992 vp - HE 48 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi leimaverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan leimaverolaista kumottaviksi sähkölaitoskiinteistön rekisteröimisestä

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel, 22.12.2006 KOM(2006) 913 lopullinen 2006/0301 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI sisäpiirikaupoista ja markkinoiden manipuloinnista (markkinoiden

Lisätiedot

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kielilakia. Esityksen mukaan yksikielinen kunta voitaisiin

Lisätiedot

1992 vp - HE 354 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1992 vp - HE 354 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1992 vp - HE 354 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LIITE 2 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden maistraatin toimivallan määräytymistä koskevia säännöksiä sisältävien lakien muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väestötietojärjestelmästä

Lisätiedot

HE 49/2017 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä lokakuuta 2017.

HE 49/2017 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä lokakuuta 2017. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion talousarviosta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

HE vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2711996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maaseutuelinkeinolain 27 :n, porotalouslain 41 a :n ja luontaiselinkeinolain 46 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja Netta Skön EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YDINTURVALLISUUSNEUVOTTELU- KUNNASTA

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja Netta Skön EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YDINTURVALLISUUSNEUVOTTELU- KUNNASTA TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja 28.10.2016 Netta Skön EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YDINTURVALLISUUSNEUVOTTELU- KUNNASTA Yleiset näkökohdat Tausta Neuvottelukunnista säädetään

Lisätiedot

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden kunnan valtuuston toimikautta ja järjestelytoimikunnan asettamista

Lisätiedot

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto 3.5.2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Lain tavoitteena on luoda toimivalta ja ohjausmalli,

Lisätiedot

OHJELMA 5.9.2013. HAUS kehittämiskeskus Oy, Hollantilaisentie 11, Helsinki Luentosali Sofia

OHJELMA 5.9.2013. HAUS kehittämiskeskus Oy, Hollantilaisentie 11, Helsinki Luentosali Sofia OHJELMA 5.9.2013 LAINVALMISTELUN KOULUTUSOHJELMA Moduuli 1: Lainvalmisteluprosessin hallinta Aika 16. 17.9.2013 Paikka HAUS kehittämiskeskus Oy, Hollantilaisentie 11, Helsinki Luentosali Sofia Vastuuhenkilöt

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

1992 vp -HE 378 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT

1992 vp -HE 378 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT 1992 vp -HE 378 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi perintökaaren 5 luvun 2 :n ja perintökaaren voimaanpanosta annetun lain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa 1992 vp- HE 101 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kaupunginviskaa Iista ja nimismiehestä käräjäoikeuden syyttäjänä ja laiksi kaupunginviskaaleista annetun lain 1 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Lainkirjoittajan opas

Lainkirjoittajan opas 37/2013 Jakso 17 JOHTOLAUSE Sanontaa käytetään, kun lainkohtaa on osaksi muutettu (esimerkiksi pykälästä muutettu osa momenteista tai kohdista taikka momentista osa kohdista) jollakin myöhemmällä muutossäädöksellä

Lisätiedot

HE 181/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 181/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan rikosvahinkojen korvaamisesta

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työsopimuslain 1 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia siten, että vapaaehtoisen lisäeläketurvan

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 654. Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 13 päivänä heinäkuuta 2001

SISÄLLYS. N:o 654. Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 13 päivänä heinäkuuta 2001 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 20 päivänä heinäkuuta 2001 N:o 654 659 SISÄLLYS N:o Sivu 654 Laki rikoslain muuttamisesta... 2077 655 Laki pakkokeinolain 5 luvun 11 :n muuttamisesta...

Lisätiedot

HE 79/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ. ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa YLEISPERUSTELUT

HE 79/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ. ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa YLEISPERUSTELUT HE 79/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa annetun lain 4 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot