Lainlaatijan opas Helsinki 1996

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lainlaatijan opas Helsinki 1996"

Transkriptio

1 Lainlaatijan opas Helsinki 1996

2 2 C 1996 Oikeusministeriö ja Oy Edita Ab ISBN OY EDITA AB, HELSINKI 1996

3 3 Esipuhe Tässä Lainlaatijan oppaassa on kootussa ja yhtenäisessä muodossa esitettynä ne periaatteet, joita säädösehdotuksia laadittaessa on noudatettava. Oppaassa tarkoitettuja säädösehdotuksia ovat lakiehdotukset, asetusehdotukset sekä ehdotukset säädöskokoelmassa julkaistaviksi valtioneuvoston ja ministeriön päätöksiksi. Valtioneuvoston periaatepäätöksenä hyväksytyssä Valtioneuvoston lainvalmistelun kehittämisohjelmassa on edellytetty, että hyvän säädöksen tulee olla oikeudellisesti moitteeton, lakiteknisesti ja kielellisesti viimeistelty sekä selkeä ja ymmärrettävä. Lainlaatijan oppaan tarkoituksena on omalta osaltaan edistää tätä tavoitetta. Lainlaatijan oppaaseen on kirjattu nykyisin sovellettavat käytännöt, minkä lisäksi siinä on eräiltä osin esitetty siirryttäväksi uudenlaiseen käytäntöön, kuten esimerkiksi lyhyempiin sanontoihin johtolausetta kirjoitettaessa ja osin uudenlaiseen käytäntöön säädöksiin viitattaessa. Säädöksen numeroon viitattaessa käytetään vastaisuudessa vuosilukua täydellisenä, esimerkiksi (1/1997). Lainvalmistelun kehittämisohjelman mukaan lainmuutokset on toteutettava tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina. Tähän liittyen oppaassa esitetään suositus pyrkiä eroon "tilkkutäkkimuutoksista" ja ulottaa yksittäiset muutokset yleensä koskemaan kokonaisia pykäliä. Lainlaatijan opas on luonteeltaan lakitekniikan käsikirja. Siinä rajoitutaan säädösehdotuksiin ja niiden osalta lähinnä lakitekniikkaa, voimassa olevan lainsäädännön huomioon ottamista ja lakikieltä koskeviin kysymyksiin. Lakeja valmisteltaessa opas on tarkoitettu käytettäväksi valtioneuvoston vahvistamien Hallituksen esitysten laatimisohjeiden rinnalla. Euroopan yhteisöjen säädöksiin liittyvistä kysymyksistä oikeusministeriö julkaisee erillisen oppaan. Lainvalmistelusta yhteiskunnan ohjailukeinona ja siihen liittyvästä tiedonhankinnasta, tavoitteiden asettamisesta ja keinojen valinnasta ei ole käytettävissä erityisiä oppaita kuten ei myöskään lainsäädännön vaikutusten arvioinnista. Näihin kysymyksiin perehtyessään lainvalmistelija voi kuitenkin käyttää apunaan Säädösvalmistelun kehittämishanke 1995:n esiselvitystä (OM:n lainvalmisteluosaston julkaisu 5/1995) ja Valtioneuvoston lainvalmistelun kehittämisohjelmaa taustamuistioineen (OM:n lainvalmisteluosaston julkaisu 3/1996) sekä niissä mainittua aineistoa. Lainvalmistelun kehittämisohjelma on luonnollisesti lähivuosina muutoinkin tärkein ohje niin lainvalmistelijoille kuin myös lainvalmistelua johtaville virkamiehille. Lainlaatijan opas on lainannut nimensä vuonna 1970 ilmestyneeltä oikeusministeriön samannimiseltä julkaisulta. Vuoden 1970 lainlaatijan

4 opas sisälsi oikeusministeriön silloiselle lainsäädäntöosaston tarkastustoimistolle vahvistamat tarkastusohjeet. Nyt julkaistavalla oppaalla ei ole tällaista oikeudellista luonnetta, mutta sekin perustuu pääasiassa lainvalmisteluosaston tarkastustoimiston työssä vakiintuneisiin käytäntöihin ja saatuihin kokemuksiin. Oppaan laatimisesta on vastannut tarkastustoimiston päällikkö Markku Tyynilä tarkastustoimiston muun henkilöstön avustuksella. Myös monet muut oikeusministeriön virkamiehet ovat osallistuneet oppaan laadintaan esittämällä kommenttejaan tai osallistumalla erikoisalaansa kuuluvien tekstien laadintaan. Viime vaiheessa oppaan käsikirjoituksesta on saatu kommentit myös eduskunnan apulaispääsihteeriltä Jouni Vainiolta ja valiokuntasihteereistä kootulta työryhmältä sekä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen tutkijalta Jussi Kalliolta. Opasta laadittaessa on esiintynyt erilaisia näkemyksiä siitä, minkälaisia ja kuinka laajoja uudistuksia oppaalla on pyrittävä toteuttamaan. Oppaassa omaksuttu varovaisten uudistusten linja on ollut yksi edellytys sille, että opas vihdoin saadaan julkisuuteen. Oppaan tarkoituksena ei ole pysäyttää lakitekniikan kehitystä. Lakeja valmisteltaessa on tärkeätä noudattaa tiettyä lakiteknistä yhdenmukaisuutta, mutta toisaalta lakitekniikan ja lakikielen on voitava kehittyä muun kehityksen mukana. Saattaessaan Lainlaatijan oppaan julkisuuteen oikeusministeriö toivoo, että opas tulisi pysyvään käyttöön jokaisen lainvalmistelijan käsikirjana. Oikeusministeriö myös toivoo, että opas omalta osaltaan auttaisi lainvalmistelijoita heidän arvokkaassa ja vaikeassa työssään. 4 Helsingissä 22 päivänä elokuuta 1996 Oikeusministeri Kari Häkämies Ylijohtaja Pekka Nurmi

5 5 L A I N L A A T I J A N H U O N E E N T A U L U Eduskunnalle annettavien hallituksen esitysten tulee täyttää tietyt laatuvaatimukset. Seuraavan yksinkertaistetun tarkistuslistan avulla voi varmistaa, onko valmisteltavana oleva hallituksen esitys valmis ja täyttääkö se riittävät laatuvaatimukset. Esityksen voidaan katsoa täyttävän vähimmäisvaatimukset, jos sen osalta voidaan vastata myöntävästi seuraavaan viiteen kysymykseen: 1) Onko esityksessä ehdotettu laki tarpeellinen, saavutetaanko sillä halutut tavoitteet ja onko se paras keino tavoitteiden saavuttamiseksi? 2) Onko ehdotettu laki oikeudellisesti moitteeton sekä lakiteknisesti ja kielellisesti viimeistelty? 3) Onko esitys perusteltu riittävästi muttei liian laveasti ja vastaavatko perustelut lakiehdotusta? 4) Onko esityksen vaikutukset asianmukaisesti ja riittävästi selvitetty? 5) Täyttääkö esitys myös muutoin Hallituksen esitysten laatimisohjeiden ja tämän oppaan vaatimukset? Asetusehdotusten ja päätösehdotusten osalta voidaan edellä esitetty testi tiivistää seuraaviksi kolmeksi kysymykseksi: 1) Onko ehdotuksen mukainen asetus tai päätös tarpeellinen, saavutetaanko sillä halutut tavoitteet ja onko se paras keino tavoitteiden saavuttamiseksi? 2) Onko ehdotuksen mukainen asetus tai päätös oikeudellisesti moitteeton sekä lakiteknisesti ja kielellisesti viimeistelty? 3) Täyttääkö asetus tai päätös myös muutoin tämän oppaan vaatimukset?

6 6

7 7 SISÄLLYSLUETTELO Sivu Esipuhe... 3 LAINLAATIJAN HUONEENTAULU... 5 Sisällysluettelo... 7 Esimerkkien luettelo I JOHDANTO Yleistä Oppaan tarkoitus Oppaan suhde muihin oppaisiin Oppaan rakenne ja sillä toteutettavat muutokset Oppaan rakenne Nykykäytäntö oppaan lähtökohtana Suositus pyrkiä eroon "tilkkutäkkimuutoksista" Säädösmuutoksissa noudatettavat lakitekniset periaatteet Säädösviittauksia koskevat muutokset Johtolausetta koskevat muutokset Ilmausten "säännös" ja "säädetään" käytön laajennus Säädöskieltä koskevat muutokset II LAKITEKNIIKKA Säädökset Säädösten lajit Säädös Laki ja asetus Valtioneuvoston päätös ja ministeriön päätös Uudet säädökset ja muutossäädökset Säädöksen osat Säädöksen osien nimitykset Pykälien numerointi Pykälien otsikot Momenttien yksilöinti Kohtien johdantokappale ja numerointi Alakohtien yksilöinti Kohtien ja alakohtien erottaminen toisistaan Johdantokappaleen ja kohtien virkerakenne Rangaistus- ja vastaavien säännösten kohtajako Lukujen numerointi ja otsikointi Osien numerointi ja otsikointi... 29

8 Väliotsikot Voimaantulosäännös ja sen sijoittaminen Päiväykset ja allekirjoitukset Uudet säädökset ja muutossäädökset Oppaan mukainen jako "uusiin säädöksiin" ja "muutossäädöksiin" Kumoamissäädökset Kumoaminen johtolauseella tai voimaantulosäännöksellä Vältettävä kumoamistapa: kumoaminen muutossäädöksen voimaantulosäännöksellä Muutossäädösten käyttöalasta Lain muuttaminen (Lakia, jota ei ole annettu, ei voi muuttaa.) Rinnakkaiset lainmuutosehdotukset Lain muuttaminen ennen sen voimaantuloa Lain muuttaminen ennen sen julkaisemista Muutettavissa olevat säädöksen osat (Johtolausetta ei voi muuttaa.) Voimaantulosäännöksen muuttaminen Lainkohtien kumoaminen tai lisääminen Muutossäädöksen muuttaminen Väliaikainen muuttaminen (Säädöstä tai sen osaa ei voi kumota väliaikaisesti.) Säädösten julkaiseminen ja numerointi sekä säädöksiin viittaaminen Suomen säädöskokoelma (aik. asetuskokoelma) ja ministeriöiden määräyskokoelmat Säädöksittäinen numerointi vuodesta 1920 ja vihkoittainen numerointi vuosina Tähänastinen viittauskäytäntö Käyttöön otettava uusi viittauskäytäntö Viittaaminen ennen vuotta 1920 annettuihin säädöksiin Poikkeukset numeroviittauksista: hallitusmuoto ja valtiopäiväjärjestys Numeroviittauksen jättäminen avoimeksi Viittauksissa käytettävä nimike "Rikoslaki", "ulosottolaki" ja "hallitusmuoto" Viittaukset johtolauseissa ja kumoamissäännöksissä Säädöksen nimike Yleistä Nimikkeelle asetettavat vaatimukset Uusien säädösten nimike Muutossäädösten nimike Nimikkeen muuttaminen Viittaaminen muutettuun nimikkeeseen Lain ja asetuksen nimike Nimiketyypit ("kauppalaki" ja "laki osamaksukaupasta") Yhdyssananimikkeet Suositus välttää sanaliittonimikkeitä

9 Todennäköisen kutsumanimikkeen arvioiminen Kielen kehityksen huomioon ottaminen nimikkeissä Lain ja asetuksen nimikkeiden yhdenmukaisuus Poikkeukselliset nimikkeet Valtioneuvoston ja ministeriön päätöksen nimike Muutossäädöksen nimike Muutossäädöksen nimikkeen muoto Nimikkeessä käytettävä muutettavan säädöksen nimike "Työministeriön päätös työvoimaministeriön päätöksen muuttamisesta" Pykälien mainitseminen muutossäädöksen nimikkeessä Säädös "väliaikaisesta muuttamisesta" Kumoamissäädöksen nimike Johtolause (uudet säädökset) Yleistä Lain johtolause Tavallisen lain johtolause Perustuslainsäätämisjärjestyksessä käsitellyn lain johtolause Eräät poikkeukselliset lain johtolauseet Asetuksen johtolause "Ministerin esittelystä säädetään" Alkuperäisen asetuksen johtolause Erityisen valtuussäännöksen nojalla annettavan asetuksen johtolause Helsingin yliopistoa koskevat asetukset Ahvenanmaan itsehallintolain 32 :n nojalla annettavat sopimusasetukset Valtioneuvoston päätöksen ja ministeriön päätöksen johtolause Valtioneuvoston päätöksen johtolause Ministeriön päätöksen johtolause Ministeriön ilmoituksen johtolause Muutossäädöksen johtolause Muutossäädöksen johtolauseen rakenne Muutossäädösten johtolauseissa noudatettavat perusperiaatteet (esimerkein) Muutossäädöksen johtolauseen perusrakenne (kumotaan, muutetaan, lisätään) Muutettavan säädöksen yksilöinti Muutossäädöksen johtolauseen jaksot Loppusana: seuraavasti Kumottavien ja muutettavien lainkohtien yksilöinti Lainkohtien luetteleminen Lainkohtien luettelon kirjoitusohjeita Aikaisemmin muutetut lainkohdat Muutosten mainitseminen Muutoksia koskevan jakson alussa käytettävät sanonnat ("sellaisena", "sellaisina") Muutosten laadun yksilöinti (laissa, laeissa, osaksi laissa, osaksi laeissa)

10 Johtolauseen viittaukset muutossäädöksiin (ei päiväystä ja numero ilman sulkeita) Muutetun luvun yksilöinti Muutosten ryhmittely Muutosten ryhmitelmän laatiminen Lainkohtien lisääminen Lisättävän lainkohdan paikan yksilöiminen Lainkohdan lisääminen kumotun lainkohdan tilalle Lukujen, pykälien ja kohtien lisääminen a, b, c lukuna, pykälänä tai kohtana (lukujen, pykälien ja kohtien siirtämiskielto) Uuden kohdan lisääminen viimeiseksi kohdaksi Momenttien lisääminen aikaisempien momenttien edelle Suositus välttää momenttien siirtämistä Momentin kumoamisen vaikutus Pykälän tai momentin muutosten yksilöinti lisättäessä siihen uusia lainkohtia Esimerkkejä muutossäädösten nimikkeistä ja johtolauseista Säädösten rakenne Lain jäsentely Lain jäsentelyn perusperiaatteet Lain jäsentelyn johdonmukaisuus Lainlaatijan nyrkkisäännöt (Ei viittauksia jäljempänä tulevaan tekstiin. Enintään kolme momenttia pykälään.) Lain rakenteen loogisuus Säännösten järjestys Lukujen otsikot ("Yleiset säännökset", "Erinäiset säännökset" ja "Voimaantulo") Asetuksen ja päätöksen rakenne Asetuksen jäsentelyn perusperiaate Kielto toistaa lain säännöksiä asetuksessa Kielto toistaa lain tai asetuksen säännöksiä päätöksessä Muutossäädöksen rakenne Muutossäädöksen rakenteen perusperiaatteet Muuttamatta jäävän momentin tai kohdan merkitseminen (katkoviivan käyttö pykälässä) Luvun otsikoiden ja väliotsikoiden käyttö muutossäädöksissä (Otsikoita käytetään vain erityistapauksissa.) Suositus muuttaa yleensä pykäliä kokonaisuudessaan ja varaukset siihen Muutossäädöksen voimaantulosäännöksen sijoittaminen Eräät säädösten vakiokirjoitustavat Vakiokirjoitustapojen käytön perusteet Järjestysnumeron pisteettömyys Kielto aloittaa virkettä numerolla ("Edellä"-sanan käyttö) Suositus lyhyistä pykälistä, momenteista ja virkkeistä (3-3-3-sääntö) Vanhoja hyviä ohjeita (Harvinaiset vierasperäiset sanat viraston omaan käyttöön. Muotoja -koon, -köön älköön käytettäkö.)

11 Säädösviittaukset Säädöksen kutsumanimike Säädösten kirjainlyhenteiden käyttö (Kirjainlyhenteitä käytetään vain perusteluissa. "Risuaitalyhenteitä" ei käytetä.) "Säädetään" ja "säännös" (Säädöksissä ei enää "määrätä".) Sopimuksissa "määrätään" "Säädetään" eikä "on säädetty" Laki ei säädä vaan laissa säädetään Päiväykset ("1 päivänä tammikuuta 2000") Lyhenteiden käyttökielto ja suositus välttää "juridisia pronomineja" (ao., ko.) Mittayksiköiden kirjoittaminen Lukujen kirjoittaminen Sijapäätteen merkitseminen mittayksikköilmauksissa Taulukoiden numerosarjat Pykälänmerkin käyttö Prosenttien ilmaiseminen Eräät säädöstekstissä poikkeuksellisesti käytettävät kirjainlyhenteet Säädöksen alkupykälä Lain alkupykälä Asetuksen alkupykälä Päätöksen alkupykälä Tavoitesäännökset Tavoitteiden määrittely lain alkusäännöksessä Tavoitelait Tavoitesäännöksiin liittyvät ongelmat Määritelmät Määritelmien tarkoitus Määritelmien käyttö soveltamissäännöksinä Erityiset määritelmäsäännökset Kehäpäätelmien välttäminen määritelmissä Määritelmien käytön rajoituksia Tekstinsisäiset määritelmät Tarpeettomien määritelmien välttäminen Yleiskielen vastaisten määrittelyjen välttäminen Määritelmien ulottuvuus (Säädöksen määritelmät koskevat vain säädöstä.) Määritelmien sitovuuden periaate Eräitä epäonnistuneita määrittely-yrityksiä Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset Voimaantulosäännöksen pakollisuus Voimaantulosäännöstä koskevat hallitusmuodon säännökset Voimaantulosäännöksen erityisluonne Voimaantulosäännöksen ehdoton pakollisuus Voimaantulosäännöksen puuttuminen; "myöhästyneen" lain vahvistaminen Voimaantulosäännös Voimaantulosäännöksen perusmuoto Voimaantulon ajankohdan kytkeminen muuhun tapahtu- 11

12 maan Voimaantuloajankohdan jättäminen avoimeksi lakiehdotuksessa Voimaantuloajankohdan jättäminen erillisellä voimaanpanolailla säädettäväksi Lain voimaantuloajankohdan jättäminen asetuksella säädettäväksi Asetusten voimaantulosta säätäminen Asetuksen voimaantuloa koskeva delegointikielto Voimaantulon selvittäminen lakiehdotuksen perusteluissa Avopäiväyksen käytön rajoittaminen lain varsinaiseen voimaantuloajankohtaan Voimaantulo ja soveltaminen Voimaantuloa ja soveltamista koskevat perusperiaatteet Voimaantulon tai soveltamisen porrastaminen Säädöksen soveltaminen ennen sen voimaantuloa Säädöksen soveltaminen voimaantulopäivästä (normaalikäytäntö) Vanhan ja uuden lain soveltaminen sekä siirtymäsäännökset Ennen uuden lain voimaantuloa sattuneisiin tapauksiin sovellettava laki Säännökset aikaisempiin tapauksiin sovellettavasta laista Muut siirtymäsäännökset Siirtymäsäännösten paikka Säännös oikeudesta ryhtyä toimenpiteisiin ennen lain voimaantuloa Asetusten ja päätösten siirtymäsäännökset Kumoamissäännökset Kumoamissäännöksen paikka uusissa säädöksissä Kumoamissäännöksen muoto ("Tällä lailla kumotaan") Kumottavien säädösten tai säännösten aikaisempien muutosten yksilöinti Esimerkkejä kumoamissäännöksistä Yksilöimättömän kumoamissäännöksen kielto Soveltamissäännöksen käyttö kumoamissäännöksen asemesta Asetusten kumoutuminen lain kumoutuessa; kumottavan lain nojalla annettujen asetusten jättäminen voimaan Kumoamisen lopullisuus ("Väliaikaisen kumoamisen" mahdottomuus) Muutossäädöksen voimaantulo- ja siirtymäsäännökset Muutossäädöksen voimaantulosäännös Muutossäädöksen voimaantulosäännöksen momenttien numerointi poikkeustapauksissa III LAINLAATIJAN LAINOPPIA Voimassa olevan lainsäädännön huomioon ottaminen Yleiset oikeusperiaatteet, perustuslait, lait ja kansainväliset sopimukset

13 Oikeusjärjestyksen kokonaisuuden huomioon ottaminen Yleisten oikeusperiaatteiden huomioon ottaminen Perustuslain huomioon ottaminen; poikkeuslait Kansainvälisten sopimusten huomioon ottaminen Yleisten oikeusperiaatteiden, perustuslakien, lakien ja kansainvälisten sopimusten huomioon ottaminen asetuksissa ja päätöksissä; lakivaraus Lainsäädännön yhtenäisyys Järkevän työnjaon periaate lainsäädäntöä kehitettäessä Yhtenäistämispyrkimysten kunnioittaminen Lainlaatijan oikeuslähteet Suomen säädöskokoelma Suomen asetuskokoelma Sopimussarja ja EY:n virallinen lehti Internetin kautta käytettävissä oleva säädöskokoelmaaineisto Viranomaisten määräyskokoelmat Lakikirjat Lakikirjoista puuttuvat säädökset Valtiopäiväasiakirjat ja komiteanmietinnöt Finlex-tietopankki ja eri tietokannat sekä muut tietojärjestelmät Finlex Tietokannat Lainvalmistelijan perustietokannat ja niiden käyttö Käytettävissä olevat eri tietojärjestelmät Perustuslakikysymykset Perustuslait ja niiden huomioon ottaminen lainvalmistelussa Suomen perustuslait Ahvenanmaan itsehallintolaki ja maanhankintalaki Perustuslain muutosten seuraaminen Säädösten perustuslainmukaisuuden huomioon ottaminen lainvalmistelussa Lain perustuslainmukaisuus Perusoikeudet Perusoikeuksien yleismerkitys lainvalmistelussa Perusoikeuksien vaikutus säädöstason valintaan Suhtautuminen perusoikeuksien rajoittamiseen Poikkeaminen perusoikeuksista; suositus välttää poikkeuslakeja Lakiehdotusten arviointi perusoikeuksien kannalta Rangaistussäännöksiä koskeva lakivaraus Eräät muut lakivaraukset Poikkeukset vallanjaosta Hallinnon lainalaisuuden periaate Toimivallan uskominen ylikansallisille toimielimille Asetuksen perustuslainmukaisuus Asetuksen perustuslainmukaisuuden yleiset periaatteet Edelleendelegoimisen kielto Kielto selittää lakia asetuksella Säädöstaso

14 Säädöstason oikeusperusteet Asetuksenantovallan rajat Säädöstason kehityspiirteitä Valtioneuvoston päätösten antamisen oikeusperusteet Valtioneuvoston toimivalta ohjata lainvalmistelua Ministeriön päätösten oikeusperusteet Ahvenanmaan maakunnan huomioon ottaminen lainvalmistelussa Lainsäädäntövallan jako valtakunnan ja maakunnan kesken Ahvenanmaata koskevat erityissäännökset Maakunnan lausunnon hankkiminen Sopimusasetukset Eräät lainvalmistelussa huomioon otettavat säännökset ja päätökset Yleissäännöksin toteutetut lainsäädännön uudistukset Lain muuttaminen yleissäännöksellä Suositus välttää yleissäännöksillä toteutettavia lainmuutoksia Yleissäännösten vaikutus lainvalmisteluun Klo 12:n sääntö Huolto ja holhous Valtioneuvoston ratkaistavat asiat Ministeriöön viittaaminen säädöksessä Erinäiset yleislait ja muut vastaavat lait Eräät lainvalmistelussa huomioon otettavat yleislait Vahingonkorvauslaki Korkolaki Kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annettu laki Elinkeinon harjoittamisen oikeudesta annettu laki Oikeudenkäymiskaari Säädettyjen määräaikain laskemisesta annettu laki Verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annettu laki Yleisten asiakirjain julkisuudesta annettu laki Henkilörekisterilaki Julkisista kuulutuksista annettu laki Virallisesta lehdestä annettu laki Viranomaisten määräyksiä ja ohjeita koskevista toimenpiteistä annettu laki Hallintomenettelylaki Tiedoksiannosta hallintoasioissa annettu laki Kielilaki Saamen kielen käyttämisestä viranomaisissa annettu laki Valtion virkamieslaki Kuntalaki Kotikuntalaki Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettu laki Valtion liikelaitoksista annettu laki Valtion maksuperustelaki

15 10.3 Lainvalmistelua ohjaavat valtioneuvoston päätökset Hallituksen esitysten laatimisohjeet Talousarvion soveltamismääräykset Valtioneuvoston päätös toimenpiteistä valtion viranomaisten kielenkäytön parantamiseksi (virkakielipäätös) Eräät valtioneuvoston periaatepäätökset Eräät vakiosäännöstyypit Yleistä Pakkokeinosäännökset Pakkokeinolaki ja uhkasakkolaki Pakkokeinolain säännösten riittävyys Uhkasakkolaki ja siihen viittaaminen tai siitä poikkeaminen Suositus välttää turhia uhkia Suositus välttää erillisiä voimakeinosäännöksiä Voimakeinoja koskevat virka-apusäännökset Rangaistussäännökset Rikoslain kokonaisuudistuksessa omaksutut periaatteet Keskittämisperiaate Yhtenäinen kirjoittamistapa Porrastaminen ja rangaistusasteikot Syntetisointi Syyksiluettavuus Rangaistussäännösten kirjoittaminen Viittaaminen rikoslakiin Lisäohjeita rangaistussäännösten kirjoittamisesta Rangaistussäännökseen viittaavan säännöksen kirjoittaminen Tunnusmerkit Rikosnimike Törkeät ja lievät tekomuodot "Rikkomus ja rikos" Rikosoikeudellinen virkavastuu Hallinnolliset muutoksenhakusäännökset Hallinnollinen muutoksenhaku Hallintovalitus ja kunnallisvalitus Oikaisuvaatimus Hallintovalituksen ja kunnallisvalituksen yleispiirteet Poikkeaminen valitusta koskevista hallintolainkäyttölain tai kuntalain säännöksistä Valituskielto Oikaisuvaatimusmenettely Oikaisuviranomainen Erityislain valitussäännökset; jatkovalitus Muutoksenhakukieltoa koskevan säännöksen kirjoittaminen Muutoksenhaku- ja valituskieltosäännösten mallit Hallintovalitusta koskevien säännösten uudistaminen IV SÄÄDÖSKIELI Säädösten kieliasu

16 12.1 Säädöskielelle asetettavat vaatimukset Lakikielen sopusointu yleisen kielenkäytön kanssa Virheettömyys, ymmärrettävyys, täsmällisyys ja johdonmukaisuus Lakikielen yleiskielisyyden vaatimus ja erityiset vaatimukset Helppoymmärteisyyden vaatimus Säädöskielen erityisluonteesta johtuvat ymmärrettävyysongelmat Säädöskielen virheettömyys Yleistä Tekstinkäsittelyvirheiden välttäminen Kielivirheiden ja huonokielisyyden välttäminen Suositus kirjoittaa tekstiä, jota kirjoittaja itsekin ymmärtää Suomen kielen perussanakirja ja kielineuvonta Erinäiset säädöskielen omat kielisäännöt Ison ja pienen alkukirjaimen käyttö (suomen kielen lautakunnan antaman suosituksen noudattaminen) Pilkkusäännöt Kongruenssisäännöt Poikkeukset kongruenssisäännöistä Omistusliite Lauseenvastikkeet ja sivulauseet Kielto sijoittaa relatiivilausetta määreen ja pääsanan väliin Kapulakielisyyden ja substantiivitaudin välttäminen Suositus välttää mikäli-sanaa Mikä-sanan oikea ja väärä käyttö Ei kirjoiteta "kuitenkin niin, että" Viimeistään eikä mennessä Säädöskielen ymmärrettävyys Yleistä Virkerakenteet Lyhyet virkkeet ja luonteva sanajärjestys Mutkikkaan virkerakenteen "avaaminen" Virkerakenteen mutkikkuuden poistaminen Pitkien virkkeiden pilkkominen Yksinkertaisen ja konstailemattoman sanontatavan suosiminen Toiston käyttö tyylikeinona Termit Latinalaisten oppisanojen välttäminen Eräiden oppisanojen ja käännöslainojen vaikeatajuisuus Termien nykyaikaistaminen lakeja uusittaessa Puolivirallisten ilmaisujen omaksuminen virallisiksi Vaikeatajuiset uudissanat Yhdyssanojen ja sanaliittojen ymmärrettävyys Suositus välttää yleiskielisestä merkityksestä poikkeavia termejä ja oikeusteorian rasittamia termejä

17 Eräät hylättävät ilmaukset Monimerkityksisyyden välttäminen Monimerkityksiset sanat ja homonyymit Huvittavien ilmaisujen välttäminen Viittaussuhteisiin liittyvät monimerkityksisyydet Pronominin viittaussuhteet Muita-sanan viittaussuhteet Suositus välttää ilmausta "ei oteta huomioon" Täsmällisyys ja johdonmukaisuus Yleistä Täsmällisyydestä Täsmällisen ajattelun ja täsmällisen kirjoittamisen vaatimus Ristiriitaisuuksien välttäminen (esimerkki) Epätäsmällisten kieltosäännösten ja vastaavien välttäminen Johdonmukaisuudesta Johdonmukaisuuden vaatimus Termien käytön johdonmukaisuus Loogisen rakenteen vaatimus Säädöstekstin erityisluonne; imperfektin käytön välttäminen säädöksissä Asiatekstin kirjoittamisperiaatteiden noudattaminen V LOPUKSI Kääntäminen ja tarkastaminen Kääntäminen ruotsiksi Kääntämisen huomioon ottaminen säädöshankkeen aikataulussa Käännöksen laadun varmistaminen Kääntäjälle annettavat tiedot Kääntäjän pitäminen ajan tasalla Valmistelijan ja esittelijän vastuu käännöksestä Tarkastaminen Tarkastuttamisvelvollisuus Velvollisuus ilmoittaa tarkastuksen ohituksesta Tarkastettavaksi toimitettavat kappaleet Tarkastuttamisvaihe Tarkastettavaksi lähettäminen ja yhteystietojen ilmoittaminen Tarkastettavan ehdotuksen lisäaineisto Käännöskonsepti ja muu tarkastettavan ruotsinkielisen ehdotuksen lisäaineisto Kääntämisen ja tarkastuksen yhteensovittaminen Riittävän ajan varaaminen tarkastukselle LIITE Eräät ennen vuotta 1920 julkaistut voimassa olevat säädökset ja säädösmuutokset HAKEMISTO

18 18 Esimerkkien luettelo N:o Otsikko Sivu 1 Pykälän otsikko Pykälä, jossa on kohtia ja alakohtia Rangaistussäännös, jossa tunnusmerkit on jaettu kohtiin Luvun otsikko Osan otsikko Voimaantulosäännöksen kirjoittamistapa Kumoamissäädöksiä (lakiehdotuksia) Määräaikaisen lain voimassaolon jatkaminen Viittauksia ennen vuotta 1920 annettuihin säädöksiin Asetuksen johtolauseita Helsingin yliopistoa koskevien asetusten johtolauseita Ahvenanmaata koskevan sopimusasetuksen johtolause Valtioneuvoston päätöksen johtolauseita Ministeriön päätöksen johtolauseita Muutossäädösten johtolausemallit (perustuslaki, laki, asetus, valtioneuvoston päätös ja ministeriön päätös) Havaintoesimerkkejä muutossäädösten johtolauseessa käytettävistä kirjoitustavoista Pykälän lisääminen kumotun pykälän tilalle Momentin lisääminen aikaisempien momenttien edelle tai väliin Momentin lisääminen muutettuun pykälään Muuttaminen ja lisääminen Kumoaminen, muuttaminen ja lisääminen (laaja, mutkikas muutoslaki) Kumoaminen ja muuttaminen Yhden pykälän muuttaminen Kahden pykälän muuttaminen Momentin lisääminen pykälään Katkoviivan käyttö pykälässä Muutossäädöksen voimaantulosäännös Säädöksen kutsumanimikkeen käyttöönotto Lain aloitus keskeisimmällä pykälällä Lain aloitus menemällä suoraan asiaan Virastoa tai laitosta koskeva lain aloitus Lain aloitus "nimilapulla" Lain aloitus "nimilapun" ja tavoitesäännöksen yhdistelmällä Asetuksen aloitus viittaamalla lakiin Tavoitesäännöksiä alkupykälänä Tavoitelain tavoitesäännös Määritelmäpykälä Tekstinsisäisiä määritelmiä Tavanomainen lopullinen voimaantulosäännös Lakiehdotuksen voimaantulosäännöksen perusmalli 1990-luvulla Lakiehdotuksen voimaantulosäännöksen perusmalli vuodesta Viittaus voimaanpanolakiin Voimaantulosäännös, kun voimaantulosta säädetään asetuksella... 79

19 44 Voimaantulon porrastaminen Soveltamisen porrastaminen Säännös soveltamisesta ennen voimaantuloa Säännöksiä ennen lain voimaantuloa sattuneisiin tapauksiin sovellettavasta laista Kumottavien säädösten luettelon johdantokappale, kun niitä kaikkia on muutettu Kumottavien säädösten luettelon johdantokappale, kun osaa niistä on muutettu Kohtiin jaettu kumoamissäännös, kun vain yhtä kumottavaa säännöstä on muutettu Kumoamissäännöksiä Viittaus vahingonkorvauslakiin Viittaus verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annettuun lakiin Viittaus julkisista kuulutuksista annettuun lakiin Säännös määräajan laiminlyönnin seurauksista (ilman turhaa uhkailemista) Rangaistussäännös Rangaistussäännökseen viittaava säännös (salassapitovelvollisuuden rikkominen) Muutoksenhakusäännös Pilkun vaikutus merkityssisältöön Vältettäviä sivulause- ja määriteketjuja Sivulause- ja määriteketjujen välttäminen Väärään paikkaan sijoitettu relatiivilause Mutkikas virkerakenne Mutkikkaan virkerakenteen yksinkertaistaminen Kömpelö virkerakenne Kömpelön virkerakenteen selventäminen Konjunktioiden käyttöön liittyvä monimerkityksisyys Konjunktioiden käyttöön liittyvän monimerkityksisyyden välttäminen Pronominin viittaussuhteista aiheutuva monimerkityksisyys Pronominin käyttöön liittyvän monimerkityksisyyden poistaminen Muita-sanan viittaussuhteista aiheutuva monimerkityksisyys Muita-sanan viittaussuhteiden selventäminen Ilmauksen "ei oteta huomioon" monimerkityksisyys Ilmaukseen "ei oteta huomioon" liittyvän monimerkityksisyyden poistaminen Ristiriitainen säännös Ristiriitaisuuden poistaminen Epätäsmällinen kieltosäännös Epätäsmällisyyden poistaminen Imperfektin käyttö erityistapauksessa

20 20

21 21 I J O H D A N T O 1 Y l e i s t ä 1.1 Oppaan tarkoitus Käsillä olevan Lainlaatijan oppaan tarkoituksena on kootussa ja yhtenäisessä muodossa esittää ne periaatteet, joita säädösehdotuksia laadittaessa on noudatettava. Oppaan tarkoituksena on edistää sitä, että säädösehdotukset ovat teknisesti ja asiallisesti viimeisteltyjä, että säädösten rakenteessa ja kirjoitustavassa noudetaan vakiintunutta, hyväksi havaittua käytäntöä ja että yleiset oikeusperiaatteet ja voimassa oleva lainsäädäntö on asianmukaisesti otettu huomioon. Erityisesti oppaalla pyritään edistämään sitä, että säädösehdotukset ovat sanonnaltaan virheettömiä, ymmärrettäviä, täsmällisiä ja johdonmukaisia. 1.2 Oppaan suhde muihin oppaisiin Se säädösvalmistelun vaihe, jota tämä opas koskee, on vain yksi verraten kapea joskin tärkeä osa säädöksen valmisteluprosessista. Opas koskee lähinnä sitä, minkälaiseen asuun säädösvalmistelun tulos säädösehdotus puetaan. Säädösvalmistelu on yhteiskuntapoliittista suunnittelua, jossa on olennaista riittävä tietopohja sekä uudistustahto ja -taito. Keskeistä säädösvalmisteluprosessissa on selvittää vallitseva yhteiskunnallinen ja oikeudellinen tilanne, asettaa uudistuksen tavoitteet ja valita keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Tarkoituksena on, että jossakin myöhemmässä vaiheessa voitaisiin julkaista myös "lainvalmistelun hankeopas", jossa tutkimustiedon pohjalta voitaisiin antaa ohjeita hankkeen organisoimisesta ja sen eri vaiheissa noudatettavista menettelyistä, jolloin erityisesti voitaisiin tarkastella lainvalmistelua yhteiskuntapoliittisena suunnitteluna. Edellä tarkoitettua tietoa lainvalmisteluun kuuluvista yhteiskuntapoliittisista kysymyksistä on toistaiseksi saatavissa lähinnä Hallinnon kehittämiskeskuksen (HAUS; aik. Valtionhallinnon kehittämiskeskus; VKK) ja eri ministeriöiden järjestämillä säädösvalmistelukursseilla. Näitä kysymyksiä on lisäksi käsitelty oikeusministeriön säädösvalmistelutyöryhmän mietinnössä Säädösvalmistelun kehittäminen (OM:n lainvalmisteluosaston julkaisu 5/1987) sekä Antti Kivivuoren julkaisussa Lakien valmistelusta (VKK:n julkaisusarja B nro 43, 1986). Toukokuussa 1995 on ilmestynyt julkaisu "Säädösvalmistelun kehittämishanke Esiselvitys (OM:n lainvalmisteluosaston julkaisu 5/1995), jonka pohjalta on käynnistetty useita erillishankkeita, joista tärkein on ollut valtioneuvoston lainvalmistelun kehittämisohjelman laatiminen.

22 22 Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen valtioneuvoston kehittämisohjelmaksi. Tämä Valtioneuvoston lainvalmistelun kehittämisohjelma. Valtioneuvoston periaatepäätös (OM:n lainvalmisteluosaston julkaisu 3/1996) on luonnollisesti lähivuosina tärkein ohje niin lainvalmistelijoille kuin myös lainvalmistelutyötä johtaville virkamiehille. Hallituksen esitysten laatimisohjeiden (HELO; 1992) ja tämän oppaan välinen "työnjako" on, että HELO sisältää valtioneuvoston ohjeet siitä, miten eduskunnalle annettavat hallituksen esitykset on laadittava, ja varsinkin siitä, miten esitysten perustelut on kirjoitettava, kun taas tämä opas sisältää suositukset siitä, mitä käytäntöjä on noudatettava säädöstekstejä laadittaessa. Oikeusministeriön lainvalmisteluosaston tarkastustoimisto, joka tarkastaa oikeusministeriön tarkastettaviksi valtioneuvoston ohjesäännön (1522/1995) 40 :n 1 momentin mukaisesti toimitettavat laki-, asetus- ja päätösehdotukset, noudattaa tarkastustyössään tätä opasta. Säädösehdotusten kääntämisestä ruotsin kielelle ja säädösten ruotsinkielisestä asusta on annettu ohjeita valtioneuvoston ruotsin kielen lautakunnan julkaisemassa oppaassa Svenskt lagspråk i Finland (SLAF; 1990), josta on valmisteilla uusi painos. Alemmanasteista norminantoa koskee vuonna 1991 ilmestynyt valtiovarainministeriön julkaisu Hyvä norminvalmistelu. Hallintoviranomaisten normien valmisteluopas. Tässä oppaassa ei käsitellä Euroopan yhteisöjen säädösten (EY-säädösten) huomioon ottamista lainvalmistelussa, koska tästä asiasta oikeusministeriö julkaisee erillisen oppaan. Myöskään ei tässä oppaassa käsitellä erikseen kansainvälisten sopimusten (valtiosopimusten) voimaansaattamista koskevaa lainsäädäntöä, koska ulkoasiainministeriö julkaisee siitä erillisen oppaan. Tässä oppaassa on myös mainintoja säädösten typografiasta. Parhaiten typografiaan voi kuitenkin perehtyä Suomen säädöskokoelman sekä Lainlaatijan työvälineen ja sen käyttöoppaan avulla (Lainlaatijan työväline. Hallituksen esitysten ja vastaavien virallisasiakirjojen tyylit versio 1.1). Lainlaatijan työvälineen avulla voidaan WP-tekstinkäsittelyohjelman windows-versioita käyttäen laatia painoasussa oleva säädös. Työvälineen saa käyttöönsä valtioneuvoston kansliasta tai ministeriöiden atkyhdyshenkilöiltä. Erityisesti on syytä muistuttaa, että tämä opas koskee vain säädösehdotuksen laatimista. Valmistelijan ja esittelijän työ kuitenkin jatkuu vielä lakiehdotuksen eduskuntakäsittelyn ajan sekä yleensäkin vielä säädöksen antamisen jälkeen.

23 Oppaan rakenne ja sillä toteutettavat muutokset Oppaan rakenne Oppaan alussa on esitetty lakiteknisiä käytäntöjä koskevat ohjeet (II LAKITEKNIIKKA). Lisäksi oppaassa on ohjeita voimassa olevan oikeusjärjestyksen ja lainsäädännön huomioon ottamisesta (III LAIN- LAATIJAN LAINOPPIA) sekä ohjeita ja suosituksia säädösten kieliasusta (IV SÄÄDÖSKIELI). Nykykäytäntö oppaan lähtökohtana Pääosin oppaaseen on kirjattu nykyisin sovellettavat käytännöt, joista toistaiseksi on ollut vain niukasti saatavissa kirjallisessa muodossa olevaa tietoa. Eräiltä osin on kuitenkin oppaassa esitetty siirryttäväksi uudenlaiseen käytäntöön, kuten esimerkiksi nykyistä lyhyempiin sanontoihin johtolauseita kirjoitettaessa. Suositus pyrkiä eroon "tilkkutäkkimuutoksista" Tärkein oppaassa esitettävä periaatteellinen lakitekninen uudistus koskee suhtautumista säädösten muutoksiin. Taka-ajatus on, että vähin erin voitaisiin päästä eroon tavasta tehdä säädöksiin usein laajoja "tilkkutäkkimuutoksia" ja pyrkiä niiden asemesta harvemmin tehtäviin laajempiin kokonaisuudistuksiin. Tässä suhteessa muutos ei kuitenkaan liene kovin nopeasti toteutettavissa, minkä vuoksi oppaaseen sisältyy myös edellä kuvattuja "tilkkutäkkimuutoksia". Säädösmuutoksissa noudatettavat lakitekniset periaatteet Tässä oppaassa suositellaan omaksuttavaksi osin uudenlaiset lakitekniset periaatteet suhtautumisessa säädösten muuttamiseen. Viime aikoihin on ollut lähtökohtana, että säädöksiä muutettaessa muutos on rajoitettu koskemaan mahdollisimman vähäistä säädöksen osaa, esimerkiksi vain momenttia tai kohtaa. Nyt lähtökohdaksi suositellaan otettavaksi, että yleensä muutetaan kokonaisia pykäliä, jollei ole perusteltua rajoittua suppeampaan muutokseen (ks. jakso 6.3 Muutossäädöksen rakenne). Säädösviittauksia koskevat muutokset Säädöksen numeroon viitattaessa käytetään vastedes vuosilukua täydellisenä. Esimerkiksi maa-aineslaki (555/1981). Numeroa käytetään viitattaessa myös ennen vuotta 1920 annettuun säädökseen, jolloin viittauksessa käytetään sen asetuskokoelman vihkon numeroa, jossa säädös on julkaistu. Esimerkiksi ulosottoasetus (37/1896). Tärkeimpien vielä voimassa olevien ennen vuotta 1920 annettujen säädösten numerot ovat tämän oppaan liitteessä. Samalla numerolla saattaa olla julkaistu useita säädöksiä, mutta sekaantumisen vaaraa ei ole, koska asiayhteydestä ilmenee, mistä säädöksestä on

24 24 kysymys. Säädöksen numero mainitaan, kun säädöksen nimike ensimmäisen kerran mainitaan säädöksessä, riippumatta siitä, onko samalla mahdollisesti mainittavia lainkohtia muutettu vai ei. Numero jätetään mainitsematta ainoastaan hallitusmuotoon ja valtiopäiväjärjestykseen viitattaessa. Myös tässä oppaassa noudatetaan tässä kappaleessa mainittua ohjetta, mistä syystä joissakin kohdissa "puuttuvat" numerot eivät ole jääneet pois vahingossa. Johtolausetta koskevat muutokset Johtolauseessa mainittavista muutossäädöksistä jätetään vastaisuudessa antopäivämäärä pois ja muutossäädös yksilöidään pelkällä numerolla, joka muutoin säädöksissä noudatettavasta käytännöstä poiketen kirjoitetaan ilman sulkeita (esimerkiksi: ", sellaisena kuin se on laissa 977/1992"). Aikaisemman muutoksen laatua koskevissa ilmaisuissa käytetään kaikissa inessiivimuotoja: "sellaisena kuin se on laissa ", sellaisena kuin se on laeissa " (aik. "muutettuna laeilla") ja "sellaisena kuin se on osaksi laissa " tai " osaksi laeissa " (aik. "osaksi muutettuna lailla" tai " laeilla"). Ilmausten "säännös" ja "säädetään" käytön laajennus Paitsi laissa ja asetuksessa myös säädöskokoelmassa julkaistavissa valtioneuvoston ja ministeriön päätöksissä "säädetään", ja niissä olevia oikeusnormeja kutsutaan "säännöksiksi". Sen sijaan esimerkiksi sopimuksissa edelleen "määrätään". Säädöskieltä koskevat muutokset Säädösten vakiokirjoitustapoja ja säädöskieltä koskevissa suosituksissa on monilta osin otettu huomioon Suomen kielen perussanakirjan mukaiset uudet suositukset. Julkishallinnon nimiä kirjoitettaessa suositellaan uusissa laeissa noudatettavaksi suomen kielen lautakunnan antamaa suositusta (Kielikello 1/1996). Voimassa olevien lakien muutoksissa ja lakien nojalla annettavissa asetuksissa ja päätöksissä käytetään kuitenkin edelleen laissa noudatettua kirjoitustapaa, eikä lakeja muuteta pelkästään isokirjaimisuuden takia.

25 25 I I L A K I T E K N I I K K A 2 S ä ä d ö k s e t 2.1 Säädösten lajit Säädös Laki ja asetus Säädöksillä tarkoitetaan lakeja ja asetuksia sekä oikeusohjeita sisältäviä valtioneuvoston ja ministeriön päätöksiä, kunnallisia järjestyssääntöjä ja muita oikeusohjeita sisältäviä säännöstöjä. Tämä opas koskee niitä säädöksiä, joita tarkoitetaan Suomen säädöskokoelmasta annetun asetuksen (696/1980) 2 :n 1 momentin 1 3 kohdassa, eli lakeja ja asetuksia sekä säädöskokoelmassa julkaistavia valtioneuvoston ja ministeriön päätöksiä. Laiksi kutsutaan eduskunnan hyväksymää säädöstä ja asetukseksi tasavallan presidentin antamaa hallinnollista säädöstä. Asetuksenantovaltaa koskeva perussäännös on hallitusmuodon 28 :ssä. Asetukset annetaan joko suoraan hallitusmuodon nojalla, jolloin johtolauseessa ei viitata asetuksenantovaltuuteen (niin sanotut alkuperäiset asetukset), tai laissa olevan erityisen asetuksenantovaltuuden nojalla, jolloin johtolauseessa viitataan lakiin. Käsitteet laki ja asetus saivat nykyisen merkityksensä vasta vuoden 1919 hallitusmuodossa. Tätä ennen myös valtiopäivien myötävaikutuksella annetut säädökset olivat usein nimikkeeltään asetuksia. Tällaisten lainluonteisten asetusten (esimerkiksi: asetus määräajasta velkomisasioissa sekä julkisesta haasteesta velkojille; 32/1868 ja asetus rikoslain voimaanpanemisesta; 39/1889) muuttamisesta tai kumoamisesta voidaan nykyään säätää vain lailla. Lainluonteisten asetusten ohella oli myös keisarin (vuosina senaatin) antamia hallinnollisia asetuksia. Se, onko ennen vuotta 1919 annettu asetus nykymerkityksessä laki vai asetus, ilmenee sen johtolauseesta. Valtioneuvoston päätös ja ministeriön päätös Valtioneuvoston päätös on vallitsevan käsitystavan mukaan sellainen hallitusmuodon 28 :ssä tarkoitettu asetus, jonka antamisoikeus on uskottu valtioneuvostolle. Valtioneuvoston päätösten antamisesta ja niistä käytettävästä nimikkeestä säädetään valtioneuvostosta annetussa laissa (78/1922). Ministeriön päätös (esimerkiksi oikeusministeriön päätös, sisäasiainministeriön päätös, opetusministeriön päätös) puolestaan on tavanomaiseen oikeuteen perustuva omatyyppisensä säädös.

26 26 Uudet säädökset ja muutossäädökset 2.2 Säädöksen osat Olemassa oleviin säädöksiin tehdään usein jälkeenpäin muutoksia. Näiden muutosten osalta noudatetaan osin erilaista kirjoittamistapaa kuin alkuperäisissä säädöksissä. Alkuperäisiä, itsenäisiä säädöksiä kutsutaan tässä oppaassa uusiksi säädöksiksi ja säädöksiä, joilla uusiin säädöksiin tehdään muutoksia, muutossäädöksiksi. Säädöksen osien nimitykset Pykälien numerointi Pykälien otsikot Jokaisessa säädöksessä on nimike, johtolause, yksi tai useampi pykälä ja voimaantulosäännös. Pykälät voivat jakaantua momentteihin, momentit kohtiin ja kohdat alakohtiin. Pykälät voidaan ryhmitellä luvuiksi ja laajoissa laeissa luvut vielä osiksi (aikaisemmin vaihtoehtoisesti osastoiksi). Lukuihin jakamattomissa säädöksissä sekä lukujen sisällä voidaan pykälien ryhmittelyyn käyttää väliotsikoita. Pykälät numeroidaan arabialaisin numeroin (esimerkiksi: 1 ) ja pykälännumero sijoitetaan omalle rivilleen pykälän tekstin edelle. Pykälännumeron perässä ei käytetä säädöstekstissä eikä yleensäkään lakikielessä pistettä. Lukuihin jaetut säädökset voidaan numeroida joko juoksevasti lain alusta loppuun taikka luvuittain. Luvuittain on pykälät numeroitu esimerkiksi vuoden 1734 lain kaarissa, rikoslaissa (39/1889) ja ulosottolaissa (37/1895) sekä uudemmista laeista esimerkiksi vesilaissa (264/1961), vahingonkorvauslaissa (412/1974), kuluttajansuojalaissa (38/1978), pakkokeinolaissa (450/1987), kirkkolaissa (1054/1993) ja merilaissa (674/1994). Luvuittainen numerointi tulee kysymykseen laajahkoissa laeissa. Luvuittain numeroitujen lakien pykäliin viitattaessa on puhuttava tietyn luvun pykälistä (esimerkiksi: 2 luvun 2, 5 luvun 7 ), paitsi viitattaessa luvun sisällä saman luvun pykäliin. Pykälät voidaan haluttaessa otsikoida. Pykälän otsikko kursivoidaan ja se sijoitetaan omalle rivilleen pykälännumeron ja pykälän tekstin väliin. Kun säädöksessä käytetään pykälän otsikoita, on jokainen pykälä otsikoitava, huolimatta siitä, että sopivan otsikon löytäminen saattaakin joissakin tapauksissa olla vaikeata. Poikkeuksena ovat joidenkin vanhojen lakien, kuten oikeudenkäymiskaaren tai rikoslain, laajat osittaisuudistukset, joissa pykälien otsikoimiseen voidaan siirtyä luvuittain. Tällöinkin on otsikoita joko käytettävä luvun jokaisessa pykälässä tai jätettävä luvun kaikki pykälät otsikoimatta. Esimerkki 1

27 27 Pykälän otsikko " 4 Tarkemmat säännökset Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella." Momenttien yksilöinti Momentteja ei normaalisti numeroida. Jos poikkeuksellisesti halutaan myös momentit numeroida (ks. esimerkiksi asetus ajoneuvojen rakenteesta ja varusteista; 1256/1992), käytetään momentin alkuun sijoitettavaa numeroa, joka erotetaan momentin muusta tekstistä pisteellä (esimerkiksi: "1. Tämän asetuksen säännöksiä sovelletaan "). Jos kuitenkin pykälässä on vain yksi momentti, sitä ei numeroida. Riippumatta siitä, numeroidaanko momentit vai ei, niihin viitattaessa niistä käytetään arabialaista numeroa (1 momentti, 3 momentti). Yksimomenttisen pykälän osalta ei kuitenkaan viitata momenttiin, vaan suoraan kyseiseen pykälään. Kohtien johdantokappale ja numerointi Alakohtien yksilöinti Momentti tai yksimomenttinen pykälä voi jakautua kohtiin. Kohtia edeltää tällöin yhdestä tai useammasta virkkeestä muodostuva johdantokappale, joka päättyy kaksoispisteeseen. Aikaisemmin johdantokappaleesta on käytetty myös nimitystä johdantolause, jota kuitenkin on syytä välttää, koska se on omiaan aiheuttamaan sekaannusta. Kohdat numeroidaan arabialaisin numeroin, jotka erotetaan kohdan muusta tekstistä oikeanpuoleisella kaarisulkeella. Jos momentit on numeroitu, käytetään kohtien numeroinnissa kuitenkin pienaakkosia. Kohdat voivat jakautua edelleen alakohtiin, jotka merkitään pienaakkosin. Alakohtiin viitattaessa on puhuttava tietyn kohdan tietystä alakohdasta, käyttämättä lyhennettyjä muotoja (esimerkiksi: 5 :n 1 kohdan a alakohta; tällaista alakohtaa ei voi kutsua 5 :n 1 a kohdaksi, koska 1 a kohdalla tarkoitetaan normaalisti 1 ja 2 kohdan väliin jälkeenpäin muutossäädöksellä lisättyä uutta kohtaa). Kohtien ja alakohtien erottaminen toisistaan Kohdat ja alakohdat on tapana erottaa toisistaan puolipisteellä (;), ja puolipistettä käytetään myös toiseksi viimeisen kohdan perässä olevan sidesanan (sekä, ja, tai) edessä. Sekä tai ja -sidesana voidaan jättää pois sellaisissa tapauksissa, joissa sekaantumisen vaaraa ei ole. Näin on syytä menetellä varsinkin sellaisissa tapauksissa, joissa alkuperäisten

28 kohtien perään todennäköisesti joudutaan myöhemmin lisäämään uusia kohtia. Harkinnan mukaan voidaan puolipisteen asemesta käyttää pilkkua, jos se on kohtien muodostaman virkerakenteen kannalta perusteltua (ks. esimerkit 3 ja 64). Tällöin on muistettava, että kohdan lopussa olevaa sidesanaa ei eroteta kohdan muusta tekstistä pilkulla (ellei esimerkiksi sidesanan edellä oleva sivulause edellytä pilkkua). Ruotsinkielisissä teksteissä käytetään yleensä pilkkua puolipisteen sijasta. Johdantokappaleen ja kohtien virkerakenne Johdantokappaleen sekä sitä seuraavien kohtien ja alakohtien tulee keskenään muodostaa looginen virkekokonaisuus. Tämän vuoksi kohtaa ei saa pisteellä erottaa useammaksi virkkeeksi. Jos on välttämätöntä ottaa kohtaan virkeyhteyteen kuulumaton maininta, se erotetaan kohdan muusta tekstistä puolipisteellä. Esimerkki 2 Pykälä, jossa on kohtia ja alakohtia "17 Hyödyllisyysmalli merkitään hyödyllisyysmallirekisteriin, jos se täyttää hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain 1 :n 2 ja 3 momentin sekä 6 12 :n vaatimukset. Rekisteriin merkitään: 1) hyödyllisyysmallihakemuksen päiväkirjanumero sekä hyödyllisyysmallin rekisterinumero ja luokat; 2) hyödyllisyysmallioikeuden haltijan nimi, kotipaikka ja osoite; 3) jos hyödyllisyysmallioikeuden haltijaa edustaa asiamies, asiamiehen nimi, kotipaikka ja osoite; 4) keksijän nimi ja osoite; 5) seuraavat päivämäärät: a) hakemuksen tekemispäivä; b) jos hyödyllisyysmallihakemus on saatu lain 8 :n mukaisesti muuntamalla patenttihakemuksesta, patentti hakemuksen tekemispäivä; c) hyödyllisyysmallin rekisteröintipäivä; 6) pyydetty etuoikeus sekä ilmoitus siitä, missä etuoikeuden perustaksi ilmoitettu hakemus on tehty, samoin kuin hakemuksen tekemispäivä ja numero; sekä 7) keksinnön nimitys ja kuva." 28 Rangaistus- ja vastaavien säännösten kohtajako Sellaisissa rangaistussäännöksissä, joissa rikoksen tunnusmerkeissä esitetään vaihtoehtoisia tekotapoja, on tunnusmerkit säännöksen havainnollisuuden lisäämiseksi tapana jakaa pykälän sisäisiin kohtiin. Esimerkki 3

29 29 Rangaistussäännös, jossa tunnusmerkit on jaettu kohtiin "2 Murha Jos tappo tehdään 1) vakaasti harkiten, 2) erityisen raa'alla tai julmalla tavalla, 3) vakavaa yleistä vaaraa aiheuttaen tai 4) tappamalla virkamies yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisen estämiseksi ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava murhasta vankeuteen kahdeksitoista vuodeksi tai elinkaudeksi. Yritys on rangaistava." Kuten esimerkistä havaitaan, johdantokappaletta vastaavan alkukappaleen lopussa ei tällöin käytetä kaksoispistettä ja kohtien lopussa on pilkku tai sidesana (sidesanan edessä ei ole pilkkua!). Tällainen kirjoittamistapa on perusteltu sellaisissa säännöksissä, joissa lainkäytön yhtenäisyyden varmistamiseksi säännösten kirjoittamisessa noudatetaan ankaran yhdenmukaista kirjoitustapaa, kuten lähinnä rangaistussäännöksissä, mutta muutoin sitä tulee välttää. Jos jotakin tavanmukaista säännöstä näyttäisi olevan ymmärrettävyyssyistä tarpeen ryhtyä selventämään tämänlaatuisin typografisin keinoin, on se yleensä oire epäonnistuneesta virkerakenteesta, jolloin selventäminen on syytä tehdä kirjoittamalla säännös uudestaan ja jakamalla se lyhyempiin virkkeisiin. Lukujen numerointi ja otsikointi Luvut numeroidaan arabialaisin numeroin. Luvun otsikko jaetaan kahdelle riville, joista ylempänä rivinä on numero-osa normaalitekstillä kirjoitettuna ja alempana rivinä varsinainen otsikko-osa puolilihavalla kirjoitettuna. Esimerkki 4 Luvun otsikko "1 luku Yleiset säännökset" Osien numerointi ja otsikointi Osat numeroidaan roomalaisin numeroin. Ne otsikoidaan kuten luvut, mutta osan otsikossa käytetään suuraakkosia. Esimerkki 5 Osan otsikko

Yhteisen käytännön opas yhteisöjen säädöstekstien laatimiseksi ajantasaistaminen, huhtikuu 2009

Yhteisen käytännön opas yhteisöjen säädöstekstien laatimiseksi ajantasaistaminen, huhtikuu 2009 Yhteisen käytännön opas yhteisöjen säädöstekstien laatimiseksi ajantasaistaminen, huhtikuu 2009 (Muutokset koskevat painetun laitoksen sivuja seuraavan taulukon mukaisesti) Sivu Muutos 2 Korvataan Europa-palvelimen

Lisätiedot

Lainlaatijan EU-opas. Kansallisten säädösten valmistelua koskevat ohjeet. 2. uudistettu painos

Lainlaatijan EU-opas. Kansallisten säädösten valmistelua koskevat ohjeet. 2. uudistettu painos Lainlaatijan EU-opas Kansallisten säädösten valmistelua koskevat ohjeet 2. uudistettu painos Helsinki 2004 Esipuhe Tässä Lainlaatijan EU-oppaassa käsitellään Euroopan yhteisöjen säädösten huomioon ottamista

Lisätiedot

osakeyhtiölain kielenhuolto

osakeyhtiölain kielenhuolto Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kielitoimisto Asunto-osakeyhti osakeyhtiölain kielenhuolto Salli Kankaanpää, Aino Piehl ja Matti Räsänen 20.3.2008 Kielenhuoltajien kommenttien aiheita Saako lukija tarpeeksi

Lisätiedot

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä-

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä- HE 217/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin,

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1996 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä elokuuta 1996 N:o 597 602

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1996 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä elokuuta 1996 N:o 597 602 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1996 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä elokuuta 1996 N:o 597 602 SISÄLLYS N:o Sivu 597 Laki Kreikan kanssa lahjana saadun kiinteän omaisuuden vapauttamisesta lahjaverosta eräissä tapauksissa

Lisätiedot

Laki hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain muuttamisesta

Laki hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1995 Laki hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan hyödyllisyysmallioikeudesta 10 päivänä toukokuuta 1991

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 299/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntarakennelain muuttamisesta sekä kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 5 momentin kumoamisesta

Lisätiedot

Ia on Euroopan unionin neuvoston antama päätöslauselma rahanväärennyksen estämiseksi annettavan rikosoikeudellisen suojan

Ia on Euroopan unionin neuvoston antama päätöslauselma rahanväärennyksen estämiseksi annettavan rikosoikeudellisen suojan HE 154/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain 37 luvun 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että rikoslain rahan määritelmä laajennetaan koskemaan

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 557. Laki. Moldovan kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 557. Laki. Moldovan kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1997 Julkaistu Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1997 N:o 557 563 SISÄLLYS N:o Sivu 557 Laki Moldovan kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen eräiden

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 833. Laki. Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 833. Laki. Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 2002 N:o 833 839 SISÄLLYS N:o Sivu 833 Laki Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

Suomen Laki I,II ja III -teoksia (Talentum).

Suomen Laki I,II ja III -teoksia (Talentum). 1 Lakikirjan käyttö Lakikirjatentti Tentti, johon saat ottaa lakikirjan mukaan. Kirjanpito, kauppaoikeus, esineoikeus, perhe- ja jäämistöoikeus, työoikeus, ympäristöoikeus, kv. yksityisoikeus, rikosoikeus,

Lisätiedot

Finlex ja muut säädöslähteet. Marja Autio Eduskunnan kirjasto 24.2.2015

Finlex ja muut säädöslähteet. Marja Autio Eduskunnan kirjasto 24.2.2015 Finlex ja muut säädöslähteet Marja Autio Eduskunnan kirjasto 24.2.2015 Koulutuksen runko Yleistä säädöksistä ja säädöslähteistä Finlex -palvelu Kaupalliset oikeudelliset palvelut Edilex Suomenlaki.com

Lisätiedot

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Lakiehdotukset 1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan joukkoliikenteen tarkastusmaksusta 11 päivänä toukokuuta 1979 annetun lain

Lisätiedot

että liikennerikoksista sakkoihin tuomituista

että liikennerikoksista sakkoihin tuomituista H allituksen esitys Eduskunnalle rangaistusm ääräysm enettelyä koskevan lainsäädännön uudistamisesta ja eräiksi m uutoksiksi tieliikennerikoksia koskevaan lainsäädäntöön. Rangaistusmääräysmenettely, joka

Lisätiedot

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 1 luku Toimivalta 1 Markkinaoikeuden toimivalta ja toimipaikka Markkinaoikeus käsittelee ne asiat, jotka säädetään sen toimivaltaan kuuluviksi: 1. kilpailunrajoituksista

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 564/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 564/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015 564/2015 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2003 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2003 N:o 45 51. Laki. N:o 45. Leivonmäen kansallispuistosta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2003 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2003 N:o 45 51. Laki. N:o 45. Leivonmäen kansallispuistosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2003 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2003 N:o 45 51 SISÄLLYS N:o Sivu 45 Laki Leivonmäen kansallispuistosta... 93 46 Tasavallan presidentin asetus ihmishengen turvallisuudesta

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO. Julkisoikeuden oppiaine SÄÄDÖSLUETTELOT Lukuvuosi 2011 2012

VAASAN YLIOPISTO. Julkisoikeuden oppiaine SÄÄDÖSLUETTELOT Lukuvuosi 2011 2012 VAASAN YLIOPISTO Julkisoikeuden oppiaine SÄÄDÖSLUETTELOT Lukuvuosi 2011 2012 Säädösluettelot on tarkoitettu opintoja tukevaksi materiaaliksi, joiden käyttöä opintojaksojen opettajat voivat täsmentää. Säädöksiä

Lisätiedot

LAINSÄÄDÄNNÖN LAATU JA LAINVALMISTELUN NYKYTILA EDUSKUNNAN NÄKÖKULMASTA

LAINSÄÄDÄNNÖN LAATU JA LAINVALMISTELUN NYKYTILA EDUSKUNNAN NÄKÖKULMASTA 1 (5) Seppo Tiitinen Eduskunnan pääsihteeri Hallintotuomioistuinpäivä 15.11.2004 PUHERUNKO LAINSÄÄDÄNNÖN LAATU JA LAINVALMISTELUN NYKYTILA EDUSKUNNAN NÄKÖKULMASTA Lainsäädäntövalta uuden perustuslain mukaan

Lisätiedot

osakeyhtiölain kielenhuolto

osakeyhtiölain kielenhuolto Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kielitoimisto Asunto-osakeyhti osakeyhtiölain kielenhuolto Salli Kankaanpää, Aino Piehl ja Matti Räsänen 4.12.2007 Tavoitteena on saada tietoa säädöstekstin synnystä

Lisätiedot

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu Hyvän hallintopäätöksen sisältö Lakimies Marko Nurmikolu Hallintopäätöksen sisältö Hallintolain 44 (Päätöksen sisältö) Kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi: 1) päätöksen tehnyt viranomainen

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 OIKEUSMINISTERIÖ LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 Työ-ja elinkeinoministeriö TEM/1924/00.04.01/2014 LÄHETETTYJEN TYÖNTEKIJÖIDEN DIREKTIIVIN TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVAN DIREKTIIVIN JA TYÖNTEKIJÖIDEN VAPAATA

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kielilakia. Esityksen mukaan yksikielinen kunta voitaisiin

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LIITE 2 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden maistraatin toimivallan määräytymistä koskevia säännöksiä sisältävien lakien muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väestötietojärjestelmästä

Lisätiedot

Lainkirjoittajan opas

Lainkirjoittajan opas 37/2013 Jakso 17 JOHTOLAUSE Sanontaa käytetään, kun lainkohtaa on osaksi muutettu (esimerkiksi pykälästä muutettu osa momenteista tai kohdista taikka momentista osa kohdista) jollakin myöhemmällä muutossäädöksellä

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2007 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 2007 N:o 663 672. Laki. N:o 663. eräiden naisjärjestöjen valtionavusta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2007 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 2007 N:o 663 672. Laki. N:o 663. eräiden naisjärjestöjen valtionavusta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 2007 N:o 663 672 SISÄLLYS N:o Sivu 663 Laki eräiden naisjärjestöjen valtionavusta... 3219 664 Belgian kuningaskunnan, Saksan liittotasavallan,

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 101/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi julkisista hankinnoista annettua lakia. Ehdotuksen mukaan asian

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansaneläkeindeksistä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansaneläkeindeksistä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansaneläkeindeksistä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki kansaneläkeindeksistä. Se korvaisi nykyisen kansaneläkelaissa säädettyjen

Lisätiedot

Yhteisymmärryspöytäkirjan julkaiseminen sopimussarjassa ja kääntäminen suomeksi ja ruotsiksi

Yhteisymmärryspöytäkirjan julkaiseminen sopimussarjassa ja kääntäminen suomeksi ja ruotsiksi ANONYMISOITU PÄÄTÖS 25.05.2015 Dnro OKV/384/1/2015 1/8 ASIA Yhteisymmärryspöytäkirjan julkaiseminen sopimussarjassa ja kääntäminen suomeksi ja ruotsiksi KANTELU Kantelija on oikeuskanslerinvirastoon 13.3.2015

Lisätiedot

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen, on kuullut kulttuuriesineitä käsittelevää neuvoa-antavaa komiteaa,

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen, on kuullut kulttuuriesineitä käsittelevää neuvoa-antavaa komiteaa, Avis juridique important 31993R0752 Komission asetus (ETY) N:o 752/93, annettu 30 päivänä maaliskuuta 1993, kulttuuriesineiden viennistä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3911/92 soveltamista koskevista

Lisätiedot

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 11/2005 Tast 20.5.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 108/2001 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllisyyslain 21 :n, palkkaturvalain 9 :n, merimiesten palkkaturvalain 8 :n ja työehtosopimuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2002 Julkaistu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2002 N:o 96 98 SISÄLLYS N:o Sivu 96 Laki Pohjoismaiden välillä valtioiden eläkejärjestelmien

Lisätiedot

HE 329/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta

HE 329/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta HE 329/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta annetun lain 1 sekä 14 :n ja kielilain 30 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa 1992 vp- HE 101 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kaupunginviskaa Iista ja nimismiehestä käräjäoikeuden syyttäjänä ja laiksi kaupunginviskaaleista annetun lain 1 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Laki alkolukon hyväksymisestä liikenteeseen

Laki alkolukon hyväksymisestä liikenteeseen Lakiehdotus 1. Laki alkolukon hyväksymisestä liikenteeseen Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain tarkoitus Tässä laissa säädetään alkolukolla valvotusta ajo-oikeudesta annetun lain (439/2008)

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa,

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa, HE 217/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Suomesta Euroopan parlamenttiin valitun edustajan palkkiosta ja eläkkeestä annetun lain kumoamisesta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2011. 1316/2011 Laki. autoverolain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 2011

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2011. 1316/2011 Laki. autoverolain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 2011 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2011 1316/2011 Laki autoverolain muuttamisesta Annettu Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 852. Laki

SISÄLLYS. N:o 852. Laki SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 2002 N:o 852 858 SISÄLLYS N:o Sivu 852 Laki Kroatian kanssa tehdyn sijoitusten vastavuoroista edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen

Lisätiedot

OHJELMA 5.9.2013. HAUS kehittämiskeskus Oy, Hollantilaisentie 11, Helsinki Luentosali Sofia

OHJELMA 5.9.2013. HAUS kehittämiskeskus Oy, Hollantilaisentie 11, Helsinki Luentosali Sofia OHJELMA 5.9.2013 LAINVALMISTELUN KOULUTUSOHJELMA Moduuli 1: Lainvalmisteluprosessin hallinta Aika 16. 17.9.2013 Paikka HAUS kehittämiskeskus Oy, Hollantilaisentie 11, Helsinki Luentosali Sofia Vastuuhenkilöt

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 37/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 5 a ja 9 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että sairausvakuutuslakia alemmanasteisten lääkekorvauksia

Lisätiedot

Oikeusministeriön suositus kielitaidon huomioon ottamisesta työhönotossa valtion viranomaisissa ja tuomioistuimissa

Oikeusministeriön suositus kielitaidon huomioon ottamisesta työhönotossa valtion viranomaisissa ja tuomioistuimissa OIKEUSMINISTERIÖ 3/58/2005 OM 24.2.2005 Ministeriöille, oikeuskanslerinvirastolle, tuomioistuimille, oikeusministeriön hallinnonalan virastoille ja laitoksille Kielilaki ja laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä

Lisätiedot

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä.

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä. 1 of 8 18/04/2011 11:33 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1977» 28.1.1977/119 28.1.1977/119 Seurattu SDK 293/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Rintamasotilaseläkelaki

Lisätiedot

Hallintolaki. 28.1.2013 Kaupunginlakimies Pekka Lemmetty

Hallintolaki. 28.1.2013 Kaupunginlakimies Pekka Lemmetty Hallintolaki 28.1.2013 Kaupunginlakimies Pekka Lemmetty Hallintolaki Tuli voimaan 1.1.2004 Sovelletaan voimaantulon jälkeen vireille tulleisiin asioihin Samalla kumottiin hallintomenettelylaki (598/1982)

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 654. Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 13 päivänä heinäkuuta 2001

SISÄLLYS. N:o 654. Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 13 päivänä heinäkuuta 2001 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 20 päivänä heinäkuuta 2001 N:o 654 659 SISÄLLYS N:o Sivu 654 Laki rikoslain muuttamisesta... 2077 655 Laki pakkokeinolain 5 luvun 11 :n muuttamisesta...

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LIITE 2 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden maistraatin toimivallan määräytymistä koskevia säännöksiä sisältävien lakien muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väestötietojärjestelmästä

Lisätiedot

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos,

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos, HE 66/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arkistolain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arkistolakia muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 243/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 58 :n sekä kolttalain 68 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.6.2011 KOM(2011) 377 lopullinen 2011/0164 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI kosmeettisia valmisteita koskevan direktiivin 76/768/ETY muuttamisesta sen liitteen III mukauttamiseksi

Lisätiedot

Asetus hyödyllisyysmallioikeudesta annetun asetuksen muuttamisesta

Asetus hyödyllisyysmallioikeudesta annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1995 Asetus hyödyllisyysmallioikeudesta annetun asetuksen muuttamisesta Kauppa- ja teollisuusministerin esittelystä muutetaan hyödyllisyysmallioikeudesta 5 päivänä

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 2015. 1142/2015 Laki. julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuksesta

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 2015. 1142/2015 Laki. julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 2015 1142/2015 Laki julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuksesta Annettu Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 2015 Eduskunnan päätöksen

Lisätiedot

HE 212/2013 vp. 65 vuodesta 68 vuoteen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman

HE 212/2013 vp. 65 vuodesta 68 vuoteen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman HE 212/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaupanvahvistajista annetun lain 1 ja 2 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kaupanvahvistajista annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1955 N:o 88 N:o 88. Kiertokirje Eräiden valtion varoista suoritettavien eläkkeiden järjestelystä on annettu seuraavat säännökset ja määräykset: I. Laki

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2006 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2006 N:o 78 81 SISÄLLYS N:o Sivu 78 Laki Viron kanssa tehdyn sosiaaliturvasopimuksen

Lisätiedot

HE 60/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kalastuslakia

HE 60/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kalastuslakia HE 60/2009 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kalastuslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kalastuslakia kalastusalueen kokoukseen osallistumaan

Lisätiedot

Laki tie- ja maastoliikenneonnettomuuksien tutkinnasta 19.1.2001/24

Laki tie- ja maastoliikenneonnettomuuksien tutkinnasta 19.1.2001/24 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2001» 19.1.2001/24 19.1.2001/24 Aineisto on tekijänoikeuden alaista. Lisätietoja käyttöehdoista www.finlex.fi/fi/laki/kayttoehdot.php. Laki tie- ja maastoliikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

SISÄMINISTERIÖ Muistio Liite Lainsäädäntöneuvos 13.2.2015 SM066:00/2011

SISÄMINISTERIÖ Muistio Liite Lainsäädäntöneuvos 13.2.2015 SM066:00/2011 SISÄMINISTERIÖN ASETUS VARTIJAN JA JÄRJESTYKSENVALVOJAN ASUSTA JA JÄRJESTYKSENVALVOJAN TUNNUKSISTA 1. Yleistä Ehdotus liittyy hallituksen esitykseen HE 22/2014 eduskunnalle laiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista

Lisätiedot

HE 100/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle ampuma-aselain muuttamisesta annetun lain muuttamiseksi

HE 100/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle ampuma-aselain muuttamisesta annetun lain muuttamiseksi Hallituksen esitys eduskunnalle ampuma-aselain muuttamisesta annetun lain muuttamiseksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi 1 päivänä joulukuuta 2015 voimaan tulevan ampumaaselain

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2001/0164(CNS) 13. joulukuuta 2001 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunnalta talous-

Lisätiedot

Liikennevakuutuslain uudistaminen

Liikennevakuutuslain uudistaminen Liikennevakuutuslain uudistaminen Liikenneoikeuspäivä 27.10.2015 Hannu Ijäs Sosiaali- ja terveysministeriö Liikennevakuutus Suomessa Nykyinen laki tuli voimaan 1960. Liikennevakuutus perustuu monilta osin

Lisätiedot

HE 268/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan kaupallisista tavarankuljetuksista

HE 268/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan kaupallisista tavarankuljetuksista Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

LAINVALMISTELUPROSESSIN OSAAMISKARTTA

LAINVALMISTELUPROSESSIN OSAAMISKARTTA LAINVALMISTELUPROSESSIN OSAAMISKARTTA JOHDANTO... 2 OSAAMISKARTTA OSAAMISEN ARVIOINNIN JA KEHITTÄMISEN PERUSTANA... 3 LAINVALMISTELUN OSAAMISALUEET... 5 1. OIKEUDELLINEN OSAAMINEN... 5 1.1. OIKEUSJÄRJESTYKSEN

Lisätiedot

HE 196/1997 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirldwlain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 196/1997 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirldwlain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 196/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirldwlain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kirkkolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että seurakunnan päätöksestä tuomiokapitulille

Lisätiedot

HE 170/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta

HE 170/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta HE 170/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 378. Laki. metallirahalain 1 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 2002

SISÄLLYS. N:o 378. Laki. metallirahalain 1 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 2002 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 2002 N:o 378 382 SISÄLLYS N:o Sivu 378 Laki metallirahalain 1 :n muuttamisesta... 2887 379 Valtiovarainministeriön asetus Elias Lönnrotin

Lisätiedot

5.3 Laillisuusperiaatteen osa-alueet muodolliset kriminalisointikriteerit

5.3 Laillisuusperiaatteen osa-alueet muodolliset kriminalisointikriteerit ... Sisällys Alkusanat... Lähteet... V XV Lyhenteet... LXIV 1 Tutkimuksen kysymyksenasettelu... 1 1.1 Johdatus aiheeseen ja kysymyksenasetteluun... 1 1.2 Tutkimuksen tavoite, kohde ja tehtävä... 2 1.3

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 13.12.2006 KOM(2006) 796 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS päätöksen 2000/91/EY soveltamisalan laajentamisesta luvan antamiseksi Tanskan kuningaskunnalle ja Ruotsin

Lisätiedot

Laki. ulosottokaaren muuttamisesta

Laki. ulosottokaaren muuttamisesta Laki ulosottokaaren muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ulosottokaaren (705/2007) 1 luvun 34 :n 2 momentti, muutetaan 1 luvun 31 :n 4 momentti, 3 luvun 1 :n 1 momentti, 5 :n 1 momentti,

Lisätiedot

Laki tavaramerkkilain muuttamisesta

Laki tavaramerkkilain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1995 Laki tavaramerkkilain muuttamisesta muutetaan 10 päivänä tammikuuta 1964 annetun tavaramerkkilain (7/64) 14 :n 1 momentin

Lisätiedot

Luonnos 13.11.2015 Perustelumuistio

Luonnos 13.11.2015 Perustelumuistio Luonnos 13.11.2015 Perustelumuistio Asetus maankäyttö- ja rakennusasetuksen muuttamisesta Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 14 ja 22 maakuntakaavan ja kuntien yhteisen yleiskaavan vahvistusmenettelystä

Lisätiedot

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Paperittomana peruskoulussa Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Perustuslain 16.1. Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Lapsen oikeuksien

Lisätiedot

KIERTO KIRJE KOKO E LM A

KIERTO KIRJE KOKO E LM A POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTO KIRJE KOKO E LM A 1953 N:o 42-43 N:o 42. Kiertokirje posti- ja lennätinlaitoksen virkailijain toimeen ottamista ja toimesta eroamista koskevien ohjeiden D-liitteen

Lisätiedot

Työneuvoston lausunto TN 1347-98 (24/97)

Työneuvoston lausunto TN 1347-98 (24/97) 1 (5) Työneuvoston lausunto TN 1347-98 (24/97) Työneuvoston lausunto työaikalain (605/1996) 17 :n 1 ja 2 momentin tulkinnasta. Annettu Uudenmaan työsuojelupiirin pyynnöstä 18 päivänä maaliskuuta 1998.

Lisätiedot

Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma

Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma Julkisen alan tiedottajat ry Viestintäpäivät, Oulu Ulla Tiililä Kotimaisten kielten keskus 28.3.2014 Kotimaisten kielten keskus Avoin hallinto

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 344. Laki. lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain muuttamisesta

SISÄLLYS. N:o 344. Laki. lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2001 N:o 344 349 SISÄLLYS N:o Sivu 344 Laki lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain

Lisätiedot

E7, Ilmanvaihtolaitteistojen paloturvallisuus uusiminen, Workshop 4

E7, Ilmanvaihtolaitteistojen paloturvallisuus uusiminen, Workshop 4 Suomen rakentamismääräyskokoelman uusiminen 2013-2017 E7, Ilmanvaihtolaitteistojen paloturvallisuus uusiminen, Workshop 4 21.1.2015 Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Maankäyttö ja rakennuslain muutos voimaan

Lisätiedot

Yhteenveto. 1. Työryhmän asettaminen ja tehtävät

Yhteenveto. 1. Työryhmän asettaminen ja tehtävät 40 Yhteenveto 1. Työryhmän asettaminen ja tehtävät Neuvoteltuaan Ahvenanmaan maakunnan hallituksen kanssa oikeusministeriö asetti 9.12.2004 työryhmän, jonka tehtävänä oli arvioida, mihin toimenpiteisiin

Lisätiedot

Laki vähemmistövaltuutetusta ja syrjintälautakunnasta 13.7.2001/660

Laki vähemmistövaltuutetusta ja syrjintälautakunnasta 13.7.2001/660 1 of 6 21/03/2011 13:23 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2001» 13.7.2001/660 13.7.2001/660 Seurattu SDK 203/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Laki vähemmistövaltuutetusta

Lisätiedot

Eteläesplanadi 10 PL 1 00131 HELSINKI Vaihde (09) 18251 Telekopio (09) 1825 7730 MÄÄRÄYSKOKOELMA 26.1.2000 3578/31/99 OM

Eteläesplanadi 10 PL 1 00131 HELSINKI Vaihde (09) 18251 Telekopio (09) 1825 7730 MÄÄRÄYSKOKOELMA 26.1.2000 3578/31/99 OM OIKEUSMINISTERIÖ MÄÄRÄYS Eteläesplanadi 10 PL 1 00131 HELSINKI Vaihde (09) 18251 Telekopio (09) 1825 7730 MÄÄRÄYSKOKOELMA 26.1.2000 3578/31/99 OM KORKEIMMAN OIKEUDEN JA HOVIOIKEUDEN ILMOITUKSET HOLHOUS-

Lisätiedot

Laki maakaaren muuttamisesta

Laki maakaaren muuttamisesta LUONNOS 5.10.2015 Rinnakkaistekstit Laki maakaaren muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maakaaren (540/1995) 6 luvun :n 2 momentti, 9 a luvun 10 :n 2 momentti ja 15 :n 1 momentti, 15

Lisätiedot

KIERTOKIRJE KOKOELMA

KIERTOKIRJE KOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJE KOKOELMA 1956 N:o 51 N:o 51. Kiertokirje Eräiden valtion varoista suoritettavien eläkkeiden järjestelystä on annettu seuraavat säännökset: I. Laki Annettu Helsingissä

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 14/2013

Määräykset ja ohjeet 14/2013 Määräykset ja ohjeet 14/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro FIVA 15/01.00/2013 Antopäivä 10.6.2013 Voimaantulopäivä 1.7.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2009 Julkaistu Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 2009 N:o 391 396. Laki. N:o 391

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2009 Julkaistu Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 2009 N:o 391 396. Laki. N:o 391 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2009 Julkaistu Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 2009 N:o 391 396 SISÄLLYS N:o Sivu 391 Laki rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain 9 :n muuttamisesta... 3429 392 Valtioneuvoston

Lisätiedot

(KV hyväksynyt 12.6.1995. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.)

(KV hyväksynyt 12.6.1995. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.) PORIN KAUPUNGIN H A L L I N T O S Ä Ä N T Ö (KV hyväksynyt 12.6.1995. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.) I LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Hallintosäännön soveltaminen ja

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokraasuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta sekä laiksi vuokra-asuntojen korkotukilainalla rahoitetuista osaomistusasunnoista

Lisätiedot

(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET

(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET L 146/1 II (Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2016/879, annettu 2 päivänä kesäkuuta 2016, yksityiskohtaisten järjestelyjen vahvistamisesta

Lisätiedot

HE 178/2008 vp. se saatettaisiin vastaamaan työntekijän eläkelakia

HE 178/2008 vp. se saatettaisiin vastaamaan työntekijän eläkelakia Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain sekä valtion eläkelain voimaanpanosta annetun lain 9 ja 14 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi valtion eläkelakia ja valtion

Lisätiedot

HE 23/2003 vp. 2. Ehdotetut muutokset

HE 23/2003 vp. 2. Ehdotetut muutokset Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi aravalain, aravarajoituslain 23 :n sekä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 39 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot